Avoimet ohjelmistot julkisessa hallinnossa. Oskari verkostopäivä Tommi Karttaavi

Transkriptio

1 Avoimet ohjelmistot julkisessa hallinnossa Oskari verkostopäivä Tommi Karttaavi

2 Avoimen lähdekoodin käyttö (Kuntien tietotekniikkakartoitus 2006 ja 2010) Kuntien tietotekniikkakartoitus 2006 Kuntien tietotekniikkakartoitus 2010 käytetään ei käytetä käytetään ei käytetä Sovellusohjelmissa Toimisto-ohjelmissa Työasemissa Koulujen opetuskäytössä Sovelluspalvelimissa Internet-palvelimissa Tietokantaohjelmissa Julkaisujärjestelmissä Muu 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 prosenttia (n=79)

3 Kuntien tietotekniikkakartoitus 2014 Avoimen lähdekoodin käyttö vakiintunut kuntiin. Lisääntyy tasaisesti, mutta ei aggressiivisesti. 76 % käyttää vähintään yhtä avoimen lähdekoodin ohjelmistoa. 60 % kahta tai useampaa. Suurin kasvu on ollut sovelluspalvelimien ja koulujen opetuskäytössä hyödynnettävien ohjelmistojen käytössä.

4 Miksi käyttää avoimia ohjelmistoja julkisessa hallinnossa? Kansalaisten yhdenvertaisuus» Viranomaisen on pyrittävä käyttämään asiakkaan kannalta teknisesti mahdollisimman yhteensopivia ja helppokäyttöisiä laitteistoja ja ohjelmistoja. (Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003, 5 Sähköisten asiointipalvelujen järjestäminen) Tietojärjestelmien luotettavuus» Luottamuksellisten tietojen suojaus» Tietojen eheys ja todistusvoimaisuus» Viranomaisen pyytämän asiakirjan määräajassa saapumisen todentaminen (aikaleimat)» Auditoitavuus Verovarojen järkevä käyttö Tommi Karttaavi

5 Verovarojen järkevä käyttö Säästöjä sovellusohjelmien lisenssimaksuista, esim. toimisto-ohjelmissa (case oikeusministeriö)» Vendor lock-in ja muutosvastarinta hidastavat» Säästöt suhteellisen pieniä, lisenssimaksut vain osa kuluista Varsinainen pihvi: tietojärjestelmien ja komponenttien uudelleenkäytettävyys» Avoimella ja sallivalla lisenssillä tuotettuja tietokoneohjelmia voidaan käyttää uudelleen rajoituksetta» Viranomaisten tulisi tietokoneohjelmia laatiessaan tai tilatessaan mahdollisuuksien mukaan julkaista ne avoimena lähdekoodina, muiden viranomaisten ja kansalaisten käyttöön» Erityisesti kuntien käyttämät tietojärjestelmät tai niiden komponentit tulisi hyödyntää mahdollisimman monessa muussa kunnassa» Kärjistäen: kannattaako veronmaksajien maksaa saman asian tekemisestä 320 kertaa vai kerran? Tommi Karttaavi

6 Uudelleenkäytettävyyden haasteita Jakamisen ja yhdessä tekemisen kulttuuri puuttuu Osaoptimointi, ei haluta maksaa ylimääräistä siitä, että muutkin voisivat hyötyä tehdystä työstä Tieto käytettävissä olevissa toteutuksista ei leviä Puutteellinen dokumentaatio Järjestelmien ostaminen palveluna yleistyy Yhteisille ohjelmistoille ei ole hallintamallia, versiot eriytyvät toisistaan Tommi Karttaavi

7 Oskari-verkostomalli Ohjelmiston kehittämistä tukee» Strategisella tasolla Koordinaattori ja» Operatiivisella tasolla Integraattori Verkoston jäseniä voivat olla» Hankkeiden omistajat (Tilaajat: virastoja, kaupunkeja )» Ohjelmistoyritykset (Toimittajat)» Rahoittajat ( Ministeriöitä )» Hyödyntäjät (virastot, kaupungit, yhteisöt, yritykset )» Opetus ja tutkimus (yliopistoja, ammattikorkeakouluja) Tommi Karttaavi

8 Avoimen tuotteen hallintamalli Tarve julkisen hallinnon yhteiselle avointen ohjelmistotuotteiden hallintamallille on tunnistettu Paperilla hallintamalli on jo olemassa (VTT laatinut VM:n rahoituksella), toteutus puuttuu Tommi Karttaavi

9 Tuotteenhallinta Matinmikko & Kääriäinen, VTT

10 Tuotteenhallinta monitoimittajaympäristössä Matinmikko & Kääriäinen, VTT

11 Mitä tarvitaan toteutukseen? Rahoitusta ja resursseja Osaamista Organisaatioiden sitoutumista Poliittista tahtoa Tommi Karttaavi

12 Kiitos!