ESD-mittauksia 1. Työn tarkoitus
|
|
- Jaana Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OAMK / Tekniikan yksikkö LABORATORIOTYÖOHJE Tietoliikennelaboratoriotyö Versio ESD-mittauksia 1. Työn tarkoitus Työn tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija ESD-suojaukseen, ESD-häiriöihin ja niiden aiheuttamiin virhetilanteisiin elektronisissa laitteissa. Lisäksi työssä tutustutaan ESD-standardin mukaisiin testeihin. Työssä tehdään ESD-mittauksia pöydällä rakennetulla testisetillä. Testattaviin laitteisiin kohdistetaan ilma- ja kontaktipurkauksia sekä epäsuoria ilmapurkauksia pystypinnan kautta. Purkaukset kohdistetaan eri suunnista testattavaan laitteeseen.. Kriittisiä paikkoja tietokoneessa ovat liittimet ja kaikki mahdolliset aukot kuoressa (CD-/DVDasema jne.). Lisäksi häiriöitä voi aiheuttaa lisälaitteiden, kuten hiiren ja näppäimistön huonosta EMC-suojauksesta tai liitäntäjohdoista. 2. Teoria Sähköstaattinen purkaus (ESD = Electro Static Discharge) Sähköstaattinen purkaus on yksi ulkoisista ilmiöistä, jota sähkölaitteet joutuvat vastaanottamaan. Staattisen sähkön vaikutukset voidaan rinnastaa mikroskooppiseen sähkömyrskyyn. Staattista sähköä esiintyy jokapäiväisessä elämässämme. Tyypillisiä esimerkkejä staattisesta sähköstä on pöly jota kertyy televisioiden ja monitorien ruutuihin. Saamme odottamattomia staattisia sähköiskuja myös ovenkahvoista, eläimistä ja vaatteista. Valokaari joka syntyy kun sähkövaraus purkautuu ihmisestä on yksi esimerkki sähköstaattisesta purkauksesta. Nämä sähköstaattiset pintavaraukset ovat joko positiivisia tai negatiivisia riippuen erimerkkisten varausten suhteesta materiaalissa. Hankaamalla synnytetyn kitkaprosessin ja sen jälkeisen erotusprosessin aikana tuotettujen varausten määrä riippuu materiaalien kosketus pinta-alasta, käytetyistä materiaaleista, suhteellisesta ilman kosteudesta ja materiaalien pintarakenteesta. Yli voltin staattiset varaukset eivät ole tavattomia. Ne voivat kehittyä jopa vain lattialla käveltäessä.
2 Sähkövaraus on luotu tuottamalla epätasapainotilanne positiivisten ja negatiivisten hiukkasten välille, tällöin sähkövaraus ei ole luonnollisessa eikä pysyvässä tilassa. Materiaali, jonka elektronit ovat epätasapainossa, pyrkii saavuttamaan pysyvän tilan. Kun tämä tapahtuu nopeasti syntyy sähköstaattinen purkaus. Maadoitetut johtavat materiaalit eivät voi aiheuttaa sähköstaattisia purkauksia. Tämä johtuu sähköstaattisen purkauksen häviämisestä maadoitetuissa johtavissa materiaaleissa. Maadoittamattomat johtimet voivat kuitenkin luoda ja pitää staattista varausta. Materiaali, joka estää staattisen varauksen kehittämisen hankaamalla, luokitellaan antistaattiseksi. ESD-pulssin kytkeytyminen elektroniikkalaitteisiin voidaan karkeasti jakaa kolmeen mekanismiin: 1. Suora purkaus elektroniseen piiriin tai komponenttiin 2. Suora purkaus laitteen koteloon 3. Epäsuora purkaus Sähköstaattisen purkauksen vaikutukset Sähköstaattiset purkaukset voivat aiheuttaa paljon ongelmia sähköisissä järjestelmissä. Vakavissa tapauksissa se esimerkiksi vahingoittaa komponentteja heikentämällä tai polttamalla puolijohdeliitoksia. Pienet johteet kuten integroitujen piirien sisäiset johteet ovat myös arkoja sähköstaattisille purkauksille. Sähköstaattiset purkaukset voivat myös läpäistä johtamattomia tasoja jota käytetään esim. FET:eissä. Vähemmän vakavissa tapauksissa sähköstaattiset purkaukset aiheuttavat häiriöpulssin sähköisiin järjestelmiin. Analogisissa järjestelmissä sähköstaattiset purkaukset voivat aiheuttaa lyhytaikaisen häiriön laitteen toimintaan. Tämä häiriö voi olla häiritsevä, mutta järjestelmä yleensä palaa normaalin toimintaan häiriön jälkeen. Digitaalisissa järjestelmissä sähköstaattiset purkaukset ovat vakavampia koska toiminta etenee yleensä tilasta toiseen, jos joku näistä tiloista on väärä, koko järjestelmän toiminta voi muuttua. Tietoa voi hävitä tai se voi olla väärää. Ihmiset ovat sähköstaattisten purkauksien yleisempiä aiheuttajia. Staattinen sähkö syntyy hankaussähkön vaikutuksella. Varauksen määrää riippuu pinnan tyypistä ja suhteellisesta kosteudesta.
3 Ihmisruumin kyky pitää varausta riippuu ensisijaisesti pinta-alasta ja siksi kapasitanssi vaihtelee yksilökohtaisesti. Ihmisruumin indusoiman jännitteen suuruus rajoittuu yleensä noin volttiin, koska korkeammat potentiaalit purkautuvat ilmakehään ionisoitumalla (koronapurkaus). Ihmisruumin resistanssi riippuu siitä, millä ruumiinosalla kosketus tapahtuu ja ihon ominaisresistanssista joku riippuu ihon kosteudesta. Suora kytkeytyminen signaali- tai voimajohtimiin aiheuttaa varmimmin laitteen väärän toiminnan tai komponenttien tuhoutumisen. Johtimia joita ei voida fyysisesti eristää, tulisi suojata rajoittavilla laitteilla kuten erilaisilla suojapiireillä. Sähköstaattisen purkauksen aiheuttama virtapulssin suuri muutosnopeus aiheuttaa jännitepiikin maadoituslevyyn. Myös maassa esiintyvä jänniteheilahdus voi mahdollisesti luoda virheitä loogisiin operaatioihin ja keskeyttää järjestelmän toiminnan. Kaksi yleisintä puolijohde liitoksen tuhoutumisen syytä on liiallinen estosuuntainen virta ja suuri lämpeneminen myötäsuuntaisen virran aikana. Ensimmäinen tapa vaatii vain vähän energiaa, kun jänniteraja ylittyy vaikka vain hetkeksikin vahinko on jo tapahtunut. Koska se on terminen, jälkimmäinen tapa ei riipu vain virran määrästä vaan myös sen kestosta. Sähköstaattiset purkaukset ovat suhteellisen lyhyitä, joten liitos kestää suuriakin myötäsuuntaisia virtoja ilman pysyviä vahinkoja. Sähköstaattisen purkauksen epäsuora kytkeytyminen Epäsuora kytkeytymismekanismi voidaan teoriassa jakaa kolmeen osaan: sekundäärinen purkautuminen, kapasitiivinen (ei käsitellä materiaalissa) ja induktiivinen kytkeytyminen. Missään tapauksessa yksi kytkeytymisreitin osa ei sisällä johdetta. Epäsuoran kytkeytymisen kaksi ensimmäistä tapaa esiintyvät suurena jännitteenä pinnassa johon varaus purkautuu. Mm. virran arvon nopea muutos aiheuttaa suuren jännitteen laitteen runkoon. Sekundäärinen purkaus Sekundäärinen purkautuminen tapahtuu kun ihminen koskettaa metallista pintaa ja syntynyt jänniteero pinnan ja muiden osien välillä laitteessa on tarpeeksi suuri tuottamaan sekundäärisen purkauksen. Kun virtapiiriä ei ole maadoitettu kunnolla laitteen runkoon, sähköstaattinen purkaus kehittää suuren jännite-eron rungon ja virtapiirin välille. Kun eristysväli näiden kahden välillä ei ole
4 riittävä tapahtuu sekundäärinen purkaus. Kytkemällä virtapiirin maa runkoon estetään jännite-erojen aiheuttama ESD-purkaus. Tämä järjestely käytännössä poistaa sekundääriset purkaukset. Hyvin pieni-induktanssisenkin maadoitusjohtimen jännitehäviö kasvaa suureksi, koska virran muutosnopeus on suuri. Näin rungon potentiaali nousee helposti vaikka maadoitus noin päälisin puolin vaikuttaakin toimivalta. Tälläinen tilanne syntyy, kun esimerkiksi laitteen huonosti maadoitettu kotelon osa varautuu. Tällöin kotelon ja elektroniikan välinen potentiaaliero saattaa nousta liian korkeaksi ja tapahtuu toinen purkautuminen kotelon ja laitteen sisällä olevien modulien välillä. Toisiopurkautuminen on yleensä huomattavasti nopeampi ja vahingollisempi, koska purkauspulssin nousunopeutta rajoittavat induktanssi ja resistanssi puuttuvat. Johtavan kotelon impedanssi on hyvin pieni. Staattisen purkauksen estäminen: Laitteet suojataan staattiselta purkaukselta maadoituksella. Piirilevy tulee maadoittaa koteloon vain yhdestä pisteestä. Yksipistemaadoitus estää purkausvirtojen kulkemisen piirilevyn kautta ja toisiopurkautumisen. Kotelon varautuessa potentiaaliero kotelon ja piirilevyn välillä ei nouse suureksi, koska molemmat on maadoitettu samaan potentiaaliin ( jännitemuutokset ovat yhtäsuuret kotelossa ja piirilevyn maatasossa). Sekundäärisen purkauksen mahdollisuutta voidaan pienentää myös pienentämällä impedanssia maahan nähden kaikissa metalliosissa johon käyttäjä voi päästä käsiksi. Laitteen mitään metalliosaa ei saa jättää maadoittamatta maahan. Jos mahdollista, sisäinen virtapiiri pitää eristää kaikista metalliosista johon käyttäjä voi päästä käsiksi. Hyvä tapa on, että käyttäjällä ei ole mahdollisuutta koskettaa metallisia osia, on käyttää eristäviä osia kytkimissä, potentiometreissä jne. Eristyksen lisääminen saattaa olla apukeino, jos muu ei auta. Tasaisen ilmavälin läpilyöntilujuus on n. 5 kv / mm. Sen sijaan parhaat muovieristeet kestävät huomattavasti suurempia jänniterasituksia (jopa 140 kv / mm). Tällöin eristeeksi riittää muutaman millimetrin kymmenesosan vahvuinen muovikalvo estämään rungon jännitteiseksi tulemisen. Induktiivinen kytkeytyminen Suuret jännitteet ja virrat jotka syntyvät sähköstaattisissa purkauksissa tuottavat hetkellisiä magneetti- ja sähkökenttiä joilla on suuri amplitudi. Syntyvän magneettikentän tiheys
5 sähköstaattisessa purkauksessa riippuu virran suuruudesta ja koko virtapiirin fyysisestä rakenteesta. Jos magneettikenttä leviää pois lähteestään, se indusoi jännitteen mihin tahansa silmukkaan, jonka läpi se etenee. Tekniikka, jolla tämän tyyppisiä sähköstaattisesta purkauksesta aiheutuvia häiriöitä saadaan pienennettyä on siirtää häiriöitä vastaanottava piiri kauemmas häiriön aiheuttajasta. Tämä vaihtoehto ei ole aina mahdollinen. Silmukan alaa piirissä voidaan myös muuttaa. Lisäksi voidaan asettaa suoja sähköstaattisten purkausten aiheuttajan ja piirin välille pienentämään magneettikentän vaikutusta. Sähköstaattisen purkauksen kytkeytyminen kaapeleissa Sähköstaattiset purkaukset voivat myös aiheuttaa häiriöitä kaapeleihin. Esimerkissä piirit kahdessa laatikossa on kytketty suojatulla kaapelilla. Kuvassa sähköstaattisesta purkauksesta aiheutuva pulssi kytkeytyy joko vasemman puoleiseen laatikkoon tai kaapelin suojavaippaan. Molemmissa tapauksissa purkautuminen aiheuttaa virran joka jakautuu maadoitusimpedanssin ja kaapelin suojavaipan välillä. Maadoitusimpedanssin pieni impedanssi vähentää kaapelin suojavaipassa kulkevaa virtaa. Liittimien impedanssi kasvattaa suoraan kaapelin impedanssia. Kaapelin suojavaipan tulisi muodosta 360 kosketus liittimeen. Sähköstaattisilta purkauksilta suojautumiseksi kaapelin suojavaippa olisi parasta maadoittaa koteloon. Tämä järjestely jakaa sähköstaattisesta purkauksesta aiheutuvan virran piirin ympärille. Joissakin tapauksissa paras tapa välttää monesta kohtaa kytkettyä maadoitusta on käyttää erotettua maajohdinta kaapelin sisällä. Tässä kaapelin suojavaippa tarjoaa vain suojaavan toiminnan eikä enää ole ensisijainen paluutie virralle. Linkki erään ESD-pistoolin valmistajan sivuille: g_e_4.pdf
6 Kuva 1 Pöydällä sijaitsevan laitteen testiasetelma Kuva 2 Lattialla sijaitsevan laitteen testiasetelma Standardi Laitteisto Kontaktipurkaus Testijännite Ilmapurkaus Testijännite EN Generic Immunity - Residential, Commercial and Light Industrial N/A 8kV EN Draft Generic Immunity - Residential, Commercial and Light Industrial 4kV 8kV EN Generic Immunity - Industrial Environment 4kV 8kV EN Generic Immunity - Industrial Environment 4kV 8kV EN Immunity for Household Appliances, Tools and Similar Apparatus 4kV 8kV Taulukko 1 Eri tyyppisten laitteiden rasitusluokat ja maks. jännitteet, jotka tulee kestää Se mihin rasitusasteeseen laite luokitellaan riippuu laitteen tulevista ympäristöolosuhteista.
7 Rasitusaste Testijännite, kontaktipurkaus Testijännite, ilmapurkaus 1 2 kv 2 kv 2 4 kv 4 kv 3 6 kv 8 kv 4 8 kv 15 kv X X X Taulukko 2 ESD -testin rasitusasteet 3. Välineet NSG 435 ESD-simulaattori ESD:n siedon mittaamiseksi tarvitaan ESD-simulaattori, jonka avulla testattavalle laitteelle voidaan antaa "sähköiskuja". Simulaattorin pystyy säätämään halutulle jännitteelle. Tämä jännite latautuu laitteen sisällä olevaan kondensaattoriin, josta se edelleen purkautuu, kun laitteen testikärki on kiinni EUT:ssa (Equipment Under Test) ja painetaan purkausnappulaa. Pöytä-PC ESD-tila Pöydällä sijaitseva testiasetelma
8 4. Esitehtävät 4.1 Mitkä ovat kolme kytkeytymismekanismia ESD-häiriölle? 4.2 Induktiivisen ja sähköstaattisen purkauksen erot? 4.3 Miten ESD-purkauksia kehittyy luonnossa? 4.4 Kerro kolme käytännön esimerkkiä huonosta suunnittelusta joissa ESD-häiriö voi kytkeytyä laitteeseen ja miten suojautua näiltä?
9 5. Mittaukset Valmistelut Testi Kytke opettajan opastuksella ESD-maadoitukset testiasetelmaan. ESD simulaattorin maajohdin kytketään maatasoon. Lue ESD-pistoolin manuaalista käyttöohjeet ja aseta pistooliin oikeat arvot testin mukaan. Valitaan neljä kohdetta testilaitteesta mille purkaukset annetaan. Purkauksia annetaan sellaisiin laitteen osiin, joita kosketellaan normaalikäytössä. Kuhunkin testattavaan kohtaan annetaan vähintään 10 yksittäistä purkausta (5 positiivista ja 5 negatiivista). Purkausten väliaika on vähintään 1 sekunti. Testaaminen aloitetaan pienellä jännitteellä, jota kasvatetaan, kunnes saavutetaan ennalta määritelty rasitusaste tai laitteen toiminnassa havaitaan häiriö. Annettaessa kontaktipurkaus laitteen kuoreen painetaan pistoolin piikkikärki johtamattoman pintamateriaalin läpi. Epäsuora ilmapurkaus pinnan kautta tehdään niin, että pöydälle asetettava purkauslevy on n. 30 cm päässä kohteena olevasta laitteesta. 1. Ilmapurkaus (induktiivinen) Laite: Laitteen Toimintatila: Laitteen osa (esim. kohtisuora sivu), jolle purkaus on annettu. Jännite Reaktio, joka purkauksesta syntyy. 2 kv 4 kv
10 8 kv 15 kv Purkaus (johtuminen) pöydällä olevan pinnan kautta 15 kv Mieti syitä häiriötiloihin: 1. Kontaktipurkaus (sähköstaattinen) Laite: Laitteen Toimintatila: Laitteen osa, jolle purkaus on annettu. Jännite
11 Reaktio, joka purkauksesta syntyy. 2 kv 4 kv 6 kv 8 kv (15) kv Mieti syitä häiriötiloihin:
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina
LisätiedotEMC:n perusteet. EMC:n määritelmä
EMC:n perusteet EMC:n määritelmä Järjestelmän tai laitteen kyky toimia tyydyttävästi sähkömagneettisessa ympäristössään tuottamatta muille laitteille tai järjestelmille niille sietämätöntä häiriötä tässä
LisätiedotEMC Johdanto EMC. Miksi? Elektroniikan käytön voimakas kasvu mobiililaitteet, sulautetut järjestelmät
EMC Johdanto EMC Mitä tarkoittaa EMC? ElectroMagnetic Compatibility Sähköisen laitteen kyky toimia laboratorion ulkopuolella laite ei aiheuta häiriöitä muille lähietäisyydellä oleville laitteille laitteen
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotSÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotOngelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
LisätiedotEMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus
EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus Ympäristön häiriöt Laite toimii suunnitellusti Syntyvät häiriöt Sisäiset häiriöt EMC Directive Article 4 1. Equipment must be constructed
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotHÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT
LUENTO 4 HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT HAVAINTOJA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ HYVÄ HÄIRIÖSUOJAUS ON HARVOIN HALPA JÄRJESTELMÄSSÄ ON PAREMPI ESTÄÄ HÄIRIÖIDEN SYNTYMINEN KUIN
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotEMC. Elektroniikan käytön voimakas kasvu mobiililaitteet, sulautetut järjestelmät
EMC Johdanto EMC Mitä tarkoittaa EMC? ElectroMagnetic Compatibility Sähköisen laitteen kyky toimia laboratorion ulkopuolella laite ei aiheuta häiriöitä muille lähietäisyydellä oleville laitteille laitteen
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotPotentiaalisia häiriölähteitä. ESD, E-pommi ja EMP ovat lisäys alkuperäiseen kuvaan.
Potentiaalisia häiriölähteitä ESD, E-pommi ja EMP ovat lisäys alkuperäiseen kuvaan. 1. demo, leikki-auto radiopuhelimella häirittynä. a) Elektronikkakortille päässyt rfd signaali synnytti auton piirikortin
LisätiedotHegetest Wire Detector Pulssitesteri
Hegetest Wire Detector Pulssitesteri Toiminta- ja käyttöohje: Hegetest Wire Detector on uusi laite johtimien tutkimiseen. Tällä laitteella voit yhdellä kytkennällä todeta kaapelista kuusi sen eri tilaa:
Lisätiedotja sähkövirta I lämpövirtaa q, jolloin lämpövastukselle saadaan yhtälö
Säteily Konvektio Johtuminen iitosjohto astu Kansi Kotelo Pinni Kaikki lämmönsiirtomuodot käytössä. Eri mekanismien voimakkuus riippuu kuitenkin käyttölämpötilasta ja kotelosta. astun ja kehyksen liitos
Lisätiedot4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO
4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään vastaavalla tavalla kuin sähkövuo Ψ Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alan A pistetulo Φ= B A= BAcosθ
LisätiedotKiinteistön sisäverkon suojaaminen ja
Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus
LisätiedotOikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.
Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio
Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotEMC Mittajohtimien maadoitus
EMC Mittajohtimien maadoitus Anssi Ikonen EMC - Mittajohtimien maadoitus Mittajohtimet ja maadoitus maapotentiaalit harvoin samassa jännitteessä => maadoitus molemmissa päissä => maavirta => häiriöjännite
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotSähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1
FY7 Sivu 1 Sähkömagnetismi 24. syyskuuta 2013 22:01 s. 24. t. 1-11. FY7 Sivu 2 FY7-muistiinpanot 9. lokakuuta 2013 14:18 FY7 Sivu 3 Magneettivuo (32) 9. lokakuuta 2013 14:18 Pinta-alan Webber FY7 Sivu
LisätiedotStaattisen sähkön purkaus (ESD)
Staattisen sähkön purkaus (ESD) www2.laas.fr/eos-esd-emi/ 1 ESD Jokapäiväisessä ympäristössämme kehomme ja esineet keräävät staattisia sähkövarauksia Kun kehomme on varautunut ja kosketamme eri varaustilassa
LisätiedotKÄYTTÖ-OHJE EVERLAST
KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST SUPER CUT 50 ESITTELY SUPER CUT-50 plasmaleikkureiden valmistuksessa käytetään nykyaikaisinta MOSFET invertteri tekniikka. Verkkojännitteen 50Hz taajuus muunnetaan korkeaksi taajuudeksi
LisätiedotMagneettinen energia
Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Kondensaattorit ja kapasitanssi
Sähköstatiikka ja magnetismi Konensaattorit ja kapasitanssi ntti Haarto 1.5.13 Yleistä Konensaattori toimii virtapiirissä sähköisen potentiaalin varastona Kapasitanssi on konensaattorin varauksen Q ja
LisätiedotMultivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:
Multivibraattorit Elektroniikan piiri jota käytetään erilaisissa kahden tason systeemeissä kuten oskillaattorit, ajastimet tai kiikkut. Multivibraattorissa on vahvistava elementtti ja ristiinkytketyt rvastukset
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotTietokoneen päivitys- ja huoltoopas. Printed in
Tietokoneen päivitys- ja huoltoopas Printed in Kiintolevyaseman irrottaminen ja asentaminen Ominaisuudet voivat vaihdella malleittain. Kiintolevyaseman irrottaminen ja asentaminen 20 40 minuuttia Ennen
Lisätiedotd) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?
-08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin
LisätiedotEMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy
EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
LisätiedotMuistimoduulit Käyttöopas
Muistimoduulit Käyttöopas Copyright 2009 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan
LisätiedotESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH
ESD- seminaari Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 1 Tarkoitus Suojamaadoitus ja potentiaalintasaus: pyritään hallitsemaan staattisen sähkön, sähkölaiteen eristysvian,
LisätiedotTN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu
TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään
LisätiedotMuistimoduulit Käyttöopas
Muistimoduulit Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan
LisätiedotHäiriöt kaukokentässä
Häiriöt kaukokentässä eli kun ollaan kaukana antennista Tavoitteet Tuntee keskeiset periaatteet radioteitse tapahtuvan häiriön kytkeytymiseen ja suojaukseen Tunnistaa kauko- ja lähikentän sähkömagneettisessa
LisätiedotRATKAISUT: 18. Sähkökenttä
Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että
LisätiedotSähkötekiikka muistiinpanot
Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 1 Maxwellin & Kirchhoffin laeista Piirimallin
LisätiedotJohtuvat häiriöt. eli galvaanisesti kytkeytyvät häiriöt
Johtuvat häiriöt eli galvaanisesti kytkeytyvät häiriöt Tavoitteet Osaa selittää johtuvan häiriön synnyn ja kytkeytymismekanismin Tuntee maadoitukseen liittyviä keskeisiä käytäntöjä Tunnistaa yhteis-ja
LisätiedotKäyttöoppaasi. HP PAVILION T200 http://fi.yourpdfguides.com/dref/850656
Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle. Löydät kysymyksiisi vastaukset käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet, koko, lisävarusteet
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta
LisätiedotFY6 - Soveltavat tehtävät
FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.
LisätiedotSET/SA2 Kapasitiivinen anturi Käyttö- ja asennusohje
Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 27.7.2015 Internet: www.labkotec.fi 1/7 SET/SA2 Kapasitiivinen anturi Copyright 2015 Labkotec Oy Varaamme oikeuden muutoksiin
LisätiedotTämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä.
123 Turvallisuus Tämä symboli toisen symbolin, liittimen tai käyttölaitteen vieressä ilmaisee, että käyttäjän on katsottava oppaasta lisätietoja välttääkseen loukkaantumisen tai mittarin vaurioitumisen.
LisätiedotMITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA
OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 Ei-ideaaliset piirikomponentit Tarkastellaan
LisätiedotKÄYTTÖOHJE VEITO BLADE BLADE S BLADE MINI. Me emme ole vastuussa laitteen käytöstä, joka johtuu näiden ohjeiden laiminlyönnistä.
KÄYTTÖOHJE VEITO BLADE BLADE S BLADE MINI NÄMÄ OHJEET TULEE LUKEA HUOLELLA JA SÄILYTTÄÄ MYÖHEMPÄÄ KÄYTTÖÄ VARTEN Me emme ole vastuussa laitteen käytöstä, joka johtuu näiden ohjeiden laiminlyönnistä. TÄRKEÄT
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotKAS/3W Kapasitiivinen pinnankorkeusanturi Käyttö- ja asennusohje
Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 9.1.2013 Internet: www.labkotec.fi 1/8 KAS/3W Kapasitiivinen pinnankorkeusanturi Copyright 2013 Labkotec Oy Varaamme oikeuden
LisätiedotRATKAISUT: 21. Induktio
Physica 9 2. painos 1(6) ATKAISUT ATKAISUT: 21.1 a) Kun magneettienttä muuttuu johdinsilmuan sisällä, johdinsilmuaan indusoituu lähdejännite. Tätä ilmiötä utsutaan indutiosi. b) Lenzin lai: Indutioilmiön
LisätiedotFYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!
FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää
LisätiedotPIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström
PIIRIANAYYSI Harjoitustyö nro 7 Kipinänsammutuspiirien mitoitus Mika emström Sisältö 1 Johdanto 3 2 RC-suojauspiiri 4 3 Diodi suojauspiiri 5 4 Johtopäätos 6 sivu 2 [6] Piirianalyysi Kipinänsammutuspiirien
LisätiedotEnergianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit
Energianhallinta Energiamittari Malli EM10 DIN Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Energiamittari Energia: 6 numeroa Energian mittaukset: kokonais kwh TRMS mittaukset vääristyneelle
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan
LisätiedotEmolevyn kannen poistaminen
Aiemmin asennetut muisti- ja liitäntäkortit voidaan helposti poistaa seuraavilla sivuilla olevien ohjeiden mukaisesti. 1 Katkaise tulostimen virta. 2 Irrota virtajohto. 3 Irrota rinnakkais- tai Ethernet-kaapeli
LisätiedotSyntyvä jännite on niin suuri, kuin tulevan varausvirran ja vuotovirran suhde määrää, eli: ( 1 ) U. ( 2 ) R Varautuva maksimijännite: U ) ( 7 ) max
ESD SOJAS ESD = ElectroStatic Discharge H. Honkanen EMC määräykset sisältävät myös vaatimukset sähkö- ja elektroniikkalaitteiden staattisen sähkön siedolle. IC piirien pakkaustiheyden kasvaessa johdinleveydet
LisätiedotSidekick PC - AMI Interface liittimien käyttö Liittimien sopivuus piirikortteihin
Sidekick PC - AMI Interface liittimien käyttö Liittimien sopivuus piirikortteihin Version 3 USB ref. 5029976500/3 Modul, Interface AMI v3.0 ref. 5029976100/2 EDGE RAST-5 ref. 5029976400/6 JST NVR04 ref.
LisätiedotS-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1
1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja
LisätiedotEVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
LisätiedotCRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE
CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE H. Honkanen Kuvaputkinäytön vaakapoikkeutusaste on värähtelypiirin ja tehoasteen sekoitus. Lisäksi tahdistuksessa on käytettävä vaihelukittua silmukkaa ( PLL
LisätiedotPERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys
PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä
Lisätiedot45 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 () Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä sähköasennustekniikan perustöitä sähkö- ja
LisätiedotKÄYTTÖ-OHJE EVERLAST
KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power Plasma 50 Power Plasma 60 Power Plasma 80 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISYÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan
LisätiedotLääkintälaitejärjestelmät ja toimenpidetilat sähkömagneettisten häiriöiden näkökulmasta ja häiriöproblematiikan tarkastelu
Lääkintälaitejärjestelmät ja toimenpidetilat sähkömagneettisten häiriöiden näkökulmasta ja häiriöproblematiikan tarkastelu Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä 2016 SSTY / Helsinki Eagle Engineering
LisätiedotSATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV Faradayn laki E B t Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut
A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi
LisätiedotRev. Date: Description
Rev. Date: Description 01 09/2015 Page:01 New Revision Page:26 New picture built-in dishwasher Page:34 Additional picture for discharge Page:35 Additional picture for discharge Page:38 New picture for
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotKÄYTTÖOHJE JA TUOTETIEDOT LUE KOKO KÄYTTÖOHJE ENNEN KÄYTTÖÄ -Säilytä ohje myöhempää käyttöä vartenv.1.0
KÄYTTÖOHJE JA TUOTETIEDOT LUE KOKO KÄYTTÖOHJE ENNEN KÄYTTÖÄ -Säilytä ohje myöhempää käyttöä vartenv.1.0 Mitat P x L x K 480x289x100 DC / AC INVERTTERI 12V 2500W 230V AC 50Hz 1702-8571 Matkailuautot Husbilar
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2018
Radioamatöörikurssi 2018 Häiriöt Ukkossuojaus Harhalähetteet 27.11.2018 Tatu, OH2EAT 1 / 15 Esimerkkejä häiriöiden ilmenemisestä Ylimääräinen taustakohina radiovastaanottimessa Muut sähkölaitteet häiriintyvät
LisätiedotMuistimoduulit Käyttöopas
Muistimoduulit Käyttöopas Copyright 2009 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan
LisätiedotTehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C
Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,
LisätiedotMuistimoduulit. Oppaan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta.
Muistimoduulit Oppaan osanumero: 405768-351 Toukokuu 2006 Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta. Sisällysluettelo 1 Muistimoduulien lisääminen tai vaihtaminen Muistimoduulin
LisätiedotVASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö ja magnetismiopin laboratoriotyöt VASTUSMTTAUKSA Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut Ohmin lakiin ja joihinkin menetelmiin, joiden avulla vastusten resistansseja
LisätiedotTASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET
TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan
LisätiedotEnergian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite)
Energian hallinta Energiamittari Malli EM23 DIN Tuotekuvaus Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energiamittari Hetkellissuureiden näyttö: 3 numeroa Energiamittaukset: 7 numeroa 3-vaihesuureet: W, var, vaihejärjestys
LisätiedotAurinko-C20 asennus ja käyttöohje
Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).
LisätiedotSET-100 Rajakytkinyksikkö Käyttö- ja asennusohje
Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 7.5.2015 Internet: www.labkotec.fi 1/9 SET-100 Rajakytkinyksikkö Copyright 2015 Labkotec Oy Varaamme oikeuden muutoksiin
LisätiedotSähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon
30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN
SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen
LisätiedotBY-PASS kondensaattorit
BY-PA kondensaattorit H. Honkanen Lähes kaikki piirikortille rakennetut elektroniikkalaitteet vaativat BY PA -kondensaattorin käyttöä. BY-pass kondensaattorilla on viisi merkittävää tarkoitusta: Estää
LisätiedotMTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN
Käyttöohje Ohjelmistoversio V1.5 14.3.2007 MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Nokeval MTR260C käyttöohje YLEISKUVAUS MTR260C on paristokäyttöinen langaton lämpötilalähetin, jossa on sisäinen Pt100-anturi. Laite
LisätiedotHäiriöt, sähköturvallisuus, radioaseman rakenne
Häiriöt, sähköturvallisuus, radioaseman rakenne PRK:n radioamatöörikurssi 2017 Mikko Laakkonen OH2FLO 16.11.2017 1 Sähköturvallisuuslaki 53 Sähkötyön määritelmä Sähkötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteen korjaus-
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2015
Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Neljännen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Edellisellä luennolla tarkasteltiin aurinkokennon toimintaperiaatetta kennon sisäisten tapahtumisen
Lisätiedota P en.pdf KOKEET;
Tässä on vanhoja Sähkömagnetismin kesäkurssin tenttejä ratkaisuineen. Tentaattorina on ollut Hanna Pulkkinen. Huomaa, että tämän kurssin sisältö on hiukan eri kuin Soveltavassa sähkömagnetiikassa, joten
Lisätiedot