Meilahden tornisairaala Sydän- ja keuhkokeskus Sydänkirurgia TULOSSA SYDÄNLEIKKAUKSEEN?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meilahden tornisairaala Sydän- ja keuhkokeskus Sydänkirurgia TULOSSA SYDÄNLEIKKAUKSEEN?"

Transkriptio

1 Meilahden tornisairaala Sydän- ja keuhkokeskus Sydänkirurgia TULOSSA SYDÄNLEIKKAUKSEEN?

2 2 LÄÄKITYKSEN HUOMIOINTI Tarkistakaa sivulta 4 kohdasta 1.1. Lääkitys ennen leikkausta: Mikäli Teille on asetettu sepelvaltimoon stentti 6 kk:n sisällä tai jos Teillä on sydämen tekoläppä Mikäli käytätte alla olevia lääkkeitä. Mikäli käytössänne on reumalääkitys tai veren hyytymiseen vaikuttava lääke, jota ei ole mainittu alla olevassa listauksessa Asetyylisalisyylihappo (Aspirin, Disperin, Primaspan, ASA-Rathiofarm, Asasantin ). Klopidogreeli (Plavix, Clopidogrel ) Tikagrelori (Brilique ) Prasugreeli (Efient ) Verenohennuslääke Varfariini (Marevan ). Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroxabaani (Xarelto ) Apiksabaani (Eliquis ) Digitalis (Digoksin ) Suun kautta otettavat diabetes-lääkkeet (esim. Euglucon, Mindiab, Amaryl, Diformin, Metforem ). Lääkityksestä voitte kysyä lisäohjeita sairaanhoitajalta numerosta:

3 3 HUS Meilahden tornisairaala Sydän- ja keuhkokeskus Sydänkirurgia TULOSSA SYDÄNLEIKKAUKSEEN? Sisällysluettelo 3 1. Leikkausta odotellessa Lääkitys ennen leikkausta Mitä mukaan sairaalaan? Hammashoito 5 2. Sairaalassa Sairaalaan tulo ja leikkausvalmistelut Leikkauspäivä ja toipuminen teho-osastolle Toipuminen vuodeosastolla 7 3. Kotihoito-ohjeet sydänleikatulle Leikkauksesta toipuminen, kotiutuminen ja sosiaaliturva Milloin tulee kysyä neuvoa? Rintalastan luutuminen Haavojen parantuminen Suihkuun ja saunaan Sydämen rytmihäiriöt Lääkitys ja kivunhoito Marevan-lääkitys Liikunnasta apua toipumiseen Terveellisen ruokavalion merkitys Tupakointi ja alkoholi Mieliala Sukupuolielämä Autolla ajo ja matkustaminen Jälkitarkastus, jatkohoito ja työhön paluu Sydänpiirit ja -yhdistykset 13 MUISTIINPANOJA 13 POTILASOHJE LÄKEHOIDOSTA 14 11/2015 / uss

4 1. Leikkausta odotellessa Sydänleikkauksia tehdään potilaille, joilla on sepelvaltimotauti, sydämen läppävika tai synnynnäinen sydänvika tai muu kirurgista hoitoa vaativa sydänvika. Myös rytmihäiriöitä hoidetaan kirurgisesti. Sepelvaltimotautipotilailla sydänlihaksen verenkierrosta huolehtivat sepelvaltimot ovat ahtautuneet. Yksi tai useampi sydämen läpistä voi olla vioittunut esimerkiksi infektiotaudin, reumakuumeen tai sepelvaltimotaudin seurauksena. Osalle potilaista tehdään läpän korjaus ja sepelvaltimo-ohitukset samanaikaisesti. Sisätautiosastolla tehtyjen tutkimusten jälkeen olette sydänleikkausjonossa. Voitte monin tavoin varautua tulevaan leikkaushoitoon ja edistää itse sen onnistumista. Riskitekijöitä (kohonnut veren kolesterolipitoisuus, ylipaino, tupakointi) vähentämällä säilytetään hyvä leikkaustulos mahdollisimman pitkään. Liikunta parantaa yleiskuntoa ja mielialaa. Jännitys, ahdistus ja pelko saattavat liittyä sydämeen kohdistuvaan toimenpiteeseen. Usein tieto sairastumisesta ja mahdollisesta leikkaushoidosta tulee nopeasti, ja se voi aiheuttaa epävarmuutta. Tuntemukset on hyvä ottaa rohkeasti puheeksi hoitavan lääkärin kanssa. Asioista puhuminen ja tieto vähentävät pelkoa. Mieltä askarruttavissa asioissa ottakaa yhteys Meilahden sairaalaan: sairaanhoitaja Kati Leino, gsm Kysymyksiä voitte esittää myös sähköpostilaatikkoon: Sydänleikkauksen jälkeinen sairausloma kestää useimmiten kolme kuukautta. Sairausloman päätyttyä potilas on tavallisesti työkykyinen Lääkitys ennen leikkausta Mikäli Teille on asetettu sepelvaltimoon stentti 6 kk:n sisällä tai jos Teillä on sydämen tekoläppä, ottakaa aina yhteyttä jonohoitajaamme Lääkkeiden käytössä tulee noudattaa lääkärin ohjeita leikkaukseen asti, mutta mikäli käytössänne on reumalääkitys tai veren hyytymiseen vaikuttava lääke, jota ei ole mainittu alla olevassa listauksessa, ottakaa yhteyttä huomioikaa tauotusohjeet seuraavista lääkkeistä: Jätetään ottamatta 5 vrk ennen leikkauspäivää: Asetyylisalisyylihappo (Aspirin, Disperin, Primaspan, ASA- Rathiofarm, Asasantin ). Jos Teillä kuitenkin on sepelvaltimoon asennettu lääke- tai metallistentti, lääkettä ei saa lopettaa. Jätetään ottamatta 7 vrk ennen leikkauspäivää: Klopidogreeli (Plavix, Clopidogrel ) Tikagrelori (Brilique ) Prasugreeli (Efient ) Jätetään ottamatta 2 vrk ennen leikkauspäivää: Verenohennuslääke Varfariini (Marevan ). Aina yhteydenotto vähintään 1 viikko

5 5 ennen leikkausta (vähintään 5 vrk tauotus): Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroxabaani (Xarelto ) Apiksabaani (Eliquis ) Jätetään ottamatta leikkauspäivää edeltävästä päivästä lähtien: Digitalis (Digoksin ) Suun kautta otettavat diabeteslääkkeet (esim. Euglucon, Mindiab, Amaryl, Diformin, Metforem ). Lääkityksestä voitte kysyä lisäohjeita sairaanhoitajalta numerosta Leikkausta edeltävänä päivänä voitte syödä ja juoda normaaliin tapaan Mitä mukaan sairaalaan? Ottakaa mukaan: Henkilökohtaiset tavarat kuten partakone, hammasharja yms. Lääkereseptit käytössä olevista lääkkeistä, astmasuihkeet ja silmätipat Kela-kortti Reilun kokoiset omat tohvelit on hyvä olla mukana (jalat voivat olla turvoksissa leikkauksen jälkeen) Esitietolomake ja tietosuojalomake täytettynä Arvoesineet kuten kellot, sormukset ja korut sekä suuremmat rahasummat kannattaa jättää kotiin! Sairaalan ala-aulassa on pankkiautomaatti, josta voi nostaa käteistä rahaa. Matkapuhelimen käyttö vuodeosastolla on sallittua. 1.3 Hammashoito Ennen sydänleikkausta kaikki mahdolliset tulehdukset tulee hoitaa. Suun ja hampaiden hyvä kunto on edellytys sydänleikkaukselle. Jos edellisestä hammaslääkärin tarkastuksesta on kulunut yli vuosi, tulee leikkausta odottaessa käydä hampaiden ja suun kunnon tarkastuksessa. Hammaslääkärinne laatii todistuksen hampaiden kunnosta. Pyydämme tuomaan sen mukananne. Lisätietoja saatte sairaanhoitajalta, puh: Sairaalassa Seuraavassa kuvataan lyhyesti sydänleikkauksen kulkua ja siihen liittyviä tapahtumia sairaalassa. Hoitoaika sairaalassa on 5 10 vuorokautta Sairaalaan tulo ja leikkausvalmistelut Teidät kutsutaan sairaalaan tai sairaalakäynnille leikkausta edeltävänä päivänä. Tarkemmat ohjeet saatte ajanvarauskirjeestä. Tuolloin otetaan verikokeita, sydänfilmi, tarvittaessa keuhkoröntgenkuva sekä mitataan verenpaine ja pulssi. Mikäli haluatte, läheisenne voi olla mukana. Sairaanhoitaja käy kanssanne läpi esitietolomakkeen, jonka olette täyttänyt kotona. On tärkeää, että hoitohenkilökunnalla on tiedossa lähiomaisenne nimi ja yhteystiedot. Mahdollinen rajoitus tietojen antamisessa on hyvä mainita. Tapaatte leikkaavan kirurgin ja

6 6 nukutuslääkärin ennen leikkausta. Nukutuslääkäri määrää leikkauspäivän aamun lääkityksen ja unilääkkeen leikkausta edeltäväksi illaksi. Fysioterapeutti kertoo leikkauksen jälkeisistä hengitysharjoituksista ja kuntoutuksesta. Leikkausta edeltävänä päivänä saatte syödä ja juoda normaalisti. Leikkausaamuna otetaan vain nukutuslääkärin määräämät lääkkeet. Syöminen ja juominen on kielletty. Noin tunti ennen leikkausosastolle vientiä annetaan rauhoittava esilääke. Kaikissa sydänleikkauksissa valmistelut suoritetaan samalla tavalla Leikkauspäivä ja toipuminen teho-osastolla Leikkaussalissa asetetaan suonensisäinen tiputus, jonka kautta annetaan nukutuslääke. Muut tarvittavat katetrit asetetaan nukutuksessa. Ohitus- ja läppäleikkauksessa haava tulee useimmiten keskelle rintaa, mutta muunlaistakin avausta saatetaan käyttää. Käytettävä menetelmä valitaan jokaisen potilaan kohdalla yksilöllisesti ja leikkaava lääkäri selvittää Teille valittua menetelmää ennen leikkausta. Mikäli toimenpiteenne soveltuu ja on suunniteltu robottikirurgiaan, saatte myös siihen liittyvän informaation kirurgiltanne leikkausta edeltävän päivän käynnillä. Leikkaus kestää useimmiten 3-4 tuntia. Leikkauksen jälkeen Teidät siirretään sydänkirurgiselle teho-osastolle. Nukutuksesta herätään yleensä leikkauspäivän iltana. Leikkaussalissa ja teho-osastolla vointianne seurataan tarkasti. Osastolla on aina lääkäri ja potilaskohtainen sairaanhoitaja on huoneessa kaiken aikaa. Elintoimintojen tarkkailemiseksi potilas on kytkettynä tarkkailulaitteisiin ja hengitys-koneeseen. Hengitysputki estää puhumisen. Putki poistetaan, kun olette herännyt ja jaksatte itse hengittää riittävän tehokkaasti. Seurantalaitteista huolimatta voitte vaihtaa asentoa hoitajan avustamana. Leikkauksen jälkeen saattaa esiintyä kipua, pahoinvointia, rauhattomuutta, joihin annetaan tarpeen mukaan lääkitystä. Ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä aamuna Teidät autetaan istumaan vuoteen laidalle ja fysioterapeutti ohjaa hengitysharjoituksia. Ruokailu aloitetaan leikkauksen jälkeisenä aamuna kevyesti, nestemäisellä ruoalla. Vuodeosastolle siirto tapahtuu kun se on turvallista, useimmiten leikkauspäivän jälkeisenä päivänä. Leikkauksen jälkeen kipu tuntuu rinnassa. Kipu voi ilmetä mm. painavana tunteena rinnan päällä, jomotuksena lapaluiden kohdalla tai kipuna eri puolilla kehoa. Saatte kipulääkettä oman tarpeenne mukaan. Erityisesti ennen hengitysharjoituksia ja nukkumaan mennessä kipulääkitys on paikallaan. On tärkeää, että pystytte hengittämään normaalisti leikkaushaavasta huolimatta. Leikkauksen jälkeen saattaa esiintyä voimakastakin suun kuivumista. Janon tunteen helpottamiseen voi suun kostutuksen lisäksi käyttää mm. jääpaloja ja suuta kostuttavaa geeliä. Suun kuivuminen helpottaa muutaman päivän kuluessa. Omaiset voivat olla yhteydessä tehoosastolle leikkauksen jälkeen. Vierailuista teho-osastolle voi sopia potilasta hoitavan sairaanhoitajan kanssa. Sydänkirurginen teho-osasto MEM2A,

7 7 puh Toipuminen vuodeosastolla MEM10 Teho-osastolta Teidät siirretään vuodeosastolle jatkamaan toipumista. Mahdollinen siirto edelleen kotipaikkakunnan sairaalaan tapahtuu muutaman lisäpäivän kuluttua. rajoittaa ja käyttää nesteenpoistolääkettä. Painoa seurataan päivittäin. Alaraajaturvotuksia voidaan ehkäistä tukisidoksilla tai tukisukilla. Kiputuntemuksia saattaa esiintyä eri puolilla kehoa. Kipulääkitystä annetaan tarpeen mukaan. Kipua voitte tunnustella vetämällä syvään ja rauhallisesti henkeä. Mikäli silloin tuntuu kipua, tulee pyytää kipulääkettä. Suihkussa voitte käydä heti, kun avustettuna jaksatte. Haavasidokset ovat paikallaan tavallisesti useampia päiviä. Hyvä käsihygienia on syytä muistaa sekä ennen leikkausta että leikkauksen jälkeen. Haavaa ei saa kosketella! Leikkauksen jälkeen voinnissa saattaa esiintyä monenlaisia muutoksia, jotka ovat yleensä vaarattomia, lääkityksellä hoidettavia ja ohimeneviä. Sydämen rytmihäiriöt ovat tavallisia ja suurin osa niistä on vaarattomia. Rytmihäiriöt saattavat tuntua epämiellyttäviltä ja niitä hoidetaan ensisijaisesti lääkityksellä. Sydämen rytmiä monitoroidaan ja myös verenpainetta seurataan aluksi useita kertoja päivässä. Lämmön nousu on elimistön puolustusreaktio ja johtuu laajoista haavapinnoista. Kuume laskee vähitellen. Mikäli kuitenkin todetaan tulehdus, aloitetaan antibioottihoito. Raajoissa ja koko kehossa voi esiintyä turvotuksia leikkauksen jälkeen. Aluksi annetun nesteen määrää ja virtsaa tarkkaillaan. Nesteannoksia saatetaan Leikkauksen jälkeen voi esiintyä unihäiriöitä. Lyhytvaikutteisia nukahtamislääkkeitä voi käyttää tilapäisesti. Leikkauksen jälkeinen väsymys on normaali tuntemus ja häviää vähitellen. Sekavuus sydänleikkauksen jälkeen huolestuttaa usein potilaita ja heidän omaisiaan. Sekavuus on etenkin iäkkäämmillä potilailla suhteellisen tavanomainen, mutta ohimenevä ilmiö. Tarvittaessa potilaalle annetaan rauhoittavaa lääkitystä. Näistäkin tuntemuksista on hyvä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Mikäli ruokahalu on toipumisen alkuvaiheessa huono, voi kokeilla pieniä annoksia useamman kerran päivässä. On kuitenkin tärkeää, että suuren leikkauksen jälkeen potilas alkaa nauttia riittävästi ja täysipainoisesti normaalia ruokaa, jotta leikkauksesta toipuminen sujuisi toivotulla tavalla. Toipumisen alkuvaiheessa hoitaja avustaa päivittäisissä toimissa, mutta voimienne lisääntyessä selviydytte

8 8 niistä vähitellen itsenäisesti. Liikkuminen nopeuttaa toipumista. Se kannattaa kuitenkin aloittaa ensin varovasti potilashuoneessa ja käytävällä ja vähitellen lisätä sen määrää. Hengitysharjoituksia eli pulloon-puhalluksia jatketaan vuodeosastolla koko hoitojakson ajan ja vielä kotonakin. 3. Kotihoito-ohjeet sydänleikatulle 3.1. Leikkauksesta toipuminen, kotiutuminen ja sosiaaliturva Sydänleikkaus on kuntouttava toimenpide, jonka tavoitteena on toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen. Toipuminen on yksilöllistä ja kestää useita viikkoja, jopa kuukausia. Toipumisnopeuteen vaikuttaa mm. ikä, yleiskunto ja tilanne ennen leikkausta. Omalla aktiivisella toiminnalla voi edistää toipumistaan ja edesauttaa mahdollisimman hyvää tulosta. Sairaalahoitojakso kestää yleensä 5-10 vuorokautta, jonka jälkeen pääsette kotiin. Oman paikkakuntanne sairaalaan saatatte siirtyä 4 5 päivää leikkauksen jälkeen. Kotona selviää kevyistä kotiaskareista, kuten kahvin keittämisestä tai ruuan lämmittämisestä itsenäisesti. Omat päivittäiset toimet (peseytyminen, pukeutuminen, haavanhoito) sujuvat ja ulkoilemaan voi lähteä heti, aluksi vain 5 10 min. kerrallaan. Kotiutusvaiheessa kirurgi, kardiologi, hoitaja ja fysioterapeutti keskustelevat kanssanne lääkitykseen, toipumiseen, kotiutukseen ja jatkohoitoon liittyvistä asioista. Työ- ja toimintakykyyn, toimeentuloon, sosiaaliturvaan, perheeseen sekä jaksamiseen liittyvissä asioissa on mahdollisuus keskustella sosiaalityöntekijän kanssa. Tarvittaessa voidaan järjestää kotiapua (asiointi-, ruoka- tai siistimisapu) ja kotisairaanhoitoa (esim. lääkkeiden jako, haavan hoito) Milloin tulee kysyä neuvoa? Ottakaa yhteys lääkäriin tai sairaalaan, mikäli Teille ilmaantuu jokin seuraavista oireista: yli kaksi vuorokautta kestävä kuume, johon ei liity flunssan oireita; nuhaa, yskää tai kurkkukipua haavatulehduksen merkkejä hengenahdistusta, jalkojen voimakasta turpoamista sydämen rytmihäiriöitä kovaa kipua rintalastan alueella rintakipua pitkittynyttä masentuneisuutta, mielialan häiriöitä, muistihäiriöitä Aina kun asioitte lääkärissä tai sairaalassa, ottakaa mukaanne lääkereseptit tai lääkelista käytössänne olevista lääkkeistä ja kardiologinen loppuarvio, jotka kaikki saatte mukaanne kotiutuessanne 3.3. Rintalastan luutuminen Sydänleikkauksessa rintakehä avataan yleensä keskeltä. Rintalastan luutuminen kestää 2 3 kuukautta. Luusto- ja lihasperäisiä sekä myös nivelkipuja saattaa esiintyä. Välttäkää rajuja, äkillisiä ylävartalon ja yläraajojen liikkeitä. Joskus leikkaukseen liittyvä pitkä makuu aiheuttaa käsien puutumista ja pistelyä, varsinkin pikkusormen puolella. Nämä oireet ovat vaarattomia ja häviävät yleensä toipumisen edetessä.

9 Haavojen parantuminen Haava-alueen ihon paraneminen kestää 2 3 viikkoa. Haava voi kutista ja tuntua kireältä, lievä punoitus ja kipu haavaalueella on myös normaalia. Kova kipu, turvotus, punoitus, eritys ja kuume ovat merkkejä haavatulehduksesta, jolloin tulee hakeutua oman alueenne terveyskeskukseen tai sairaalaan tilanteen arvioimista varten. Jos haavoilla on ompeleita tai haavahakasia, saatte ohjeet niiden poistosta sairaalasta lähtiessänne. Usein kuitenkin on käytetty ihonsisäistä, sulavaa lankaa, jota ei tarvitse poistaa. Jalasta on saatettu irrottaa laskimoa siirteeksi, jolloin jalka on usein turvoksissa leikkauksen jälkeen. Pitkäaikaista paikallaan seisomista on vältettävä ja alkuun on hyvä pitää jalkaa loivassa kohoasennossa istuessa ja pitkällään ollessa. Kevyt liikunta, kuten kävely, nilkkojen pyörittäminen ja koukistaminen edistävät nesteen poistumista. Mikäli turvotus jaloissa ei laske pitkällään ollessa ja Teillä on lisääntyvää hengenahdistusta, on aiheellista ottaa yhteyttä lääkäriin Suihkuun ja saunaan Normaalista puhtaudesta ja käsien pesusta tulee huolehtia hyvin. Haavoja voi suihkuttaa päivittäin 5-10 minuuttia kerrallaan, mutta niiden hankaamista ja turhaa koskettelua tulee välttää. Ihoa voi rasvata normaalisti. Haavojen alueelle saa laittaa rasvaa vasta ompeleiden/haavahakasten poiston jälkeen tai kun haavan pinta on kuivunut. Saunaan voitte mennä ompeleiden/haavahakasten poiston jälkeen. Haavan tulee olla siisti ja selvästi kiinni. Kovia löylyjä, pitkäaikaista saunomista ja äkillisiä lämpötilojen vaihteluita (kylmä suihku, uiminen) kannattaa välttää, koska ne rasittavat sydäntä Sydämen rytmihäiriöt Rytmihäiriöt ovat sydänleikkauksen jälkeen melko tavallisia ja niitä saattaa esiintyä myös kotona. Rytmihäiriöt voivat tuntua yksittäisinä lisälyönteinä, mutta pulssi saattaa myös olla epäsäännöllinen ja/tai nopea ja olotila voi tuntua tukalalta. Tällöin tulee mennä oman asuinalueen sairaalaan tai terveyskeskukseen rytmihäiriön toteamiseksi ja hoidon aloittamista varten Lääkitys ja kivunhoito Kotiutuessanne saatte yksilölliset lääkehoito-ohjeet, joita on noudatettava jälkitarkastuk-seen saakka, ellei toisin määrätä. Lääkityksenne voi muuttua paljonkin siitä, mitä se oli ennen leikkausta. Lääkkeiden korvattavuus sairasvakuutuslain nojalla arvioidaan jälkitarkastuksen yhteydessä. Leikkaushaavoilla ja rintakehän alueella voi tuntua kipua useiden viikkojen, jopa kuukausien ajan. Hyvä kivunhoito edistää toipumista. Ensimmäisten viikkojen aikana on hyvä ottaa kipulääkettä säännöllisesti ja sen jälkeen tarvittaessa, jotta kipu ei häiritse jokapäiväistä elämää ja rajoita liikkumista Varfariini (Marevan )-lääkitys Marevan on veren hyytymistä heikentävä lääke, joka aloitetaan aina läppäleikkauksen jälkeen. Lääkityksen tarkoituksena on estää verihyytymien syntyä ja kiinnittymistä läppäproteesiin. Veren lääkeainepitoisuutta seurataan laboratoriokokein, joiden perusteella

10 10 saatte ohjeet lääkkeen annostelusta terveysasemalta. Saatte mukaanne erillisen ohjeen lääkkeen päivittäisestä käytöstä. Laboratoriossa käydään omalla terveysasemalla alkuun viikoittain. Kotiuduttuanne ottakaa yhteys omaan terveysasemaanne Marevan -hoidon kontrollien järjestämistä varten Liikunnasta apua toipumiseen Liikunta edistää toipumista. Se parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä lihaksiston kuntoa, vähentää leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita ja auttaa kudosten paranemisessa. Liikunta vaikuttaa myös edullisesti useisiin sydäntautien riskitekijöihin. Asteittain lisääntyvä liikunta parantaa sydämen rasituksen sietoa. Leikkauksen jälkeen voi aloittaa kuntoilun heti lyhyin kävelylenkein. Voitte kävellä alkuun lyhyitä matkoja rauhallisesti 1 3 kertaa päivässä. Kunnon parantuessa lisätkää ensin kävelymatkaa ja vasta sitten vauhtia. Leikkausta edeltänyt kunto määrää pitkälti sen, kuinka nopeasti harjoittelua voi lisätä. Aluksi kannattaa välttää liikuntamuotoja, jotka tuntuvat liian raskailta tai haittaavat rintalastan luutumista siihen kohdistuvan kuormituksen vuoksi, kuten juoksu, hiihto, pyöräily ulkona, tennis, soutu, uinti, golf. Kun rintalasta on luutunut, voitte lisätä liikuntamuotoja ja palata vähitellen entisten harrastustenne pariin. Useimmiten pieni hengästyminen ja hikoilu on vain hyväksi. Erityisesti alussa kannattaa kipulääkettä käyttää tarpeen mukaan, jotta liikkeelle lähteminen olisi mahdollisimman vaivatonta. Lopputarkastuksen yhteydessä voitte kysyä lääkäriltä Teille sopivasti sydäntä rasittavan liikunnan ohjeet (Liikkumisresepti). Liikuntaa ei ole hyvä harrastaa sairaana, flunssaisena, huonovointisena eikä heti aterian tai muun rasituksen jälkeen. Osaston fysioterapeutilta saatte tarvittaessa tarkempia ohjeita liikunnasta. Osastolta saatte myös kirjallisen liikuntaohjeen Terveellisen ruokavalion merkitys Ruokahalu voi alkuun olla huono. Toipumisen edistämiseksi on kuitenkin tärkeää, että syötte hyvin ja monipuolisesti sekä nautitte riittävästi nestettä. Yleiskunnon kohotessa myös ruokahalu paranee. Sydänystävällinen ruokavalio ja liikunta auttavat veren kolesteroliarvojen, verenpaineen ja painon hallinnassa ja vähentävät sepelvaltimoahtaumien syntymistä. Ruokailussa on hyvä noudattaa säännöllisyyttä ja nauttia useita monipuolisia aterioita päivittäin. Ruoan rasva-, kolesteroli-, ja suolapitoisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Hyvänä apuna tässä ruokatarvikkeiden valinnassa on Sydänmerkki (lisätietoa mm. Sydänliitosta). Runsas ylipaino on rasite sydämelle, joten painon hallinta on hyväksi. Painon pudotus on kuitenkin suotavaa vasta kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta. Sopiva vauhti painon pudotukseen on noin kaksi kiloa

11 11 kuukaudessa (tarvittaessa lääkärin valvonnassa). Painon hallintaan on saatavilla neuvoja mm. terveyskeskuksen kautta Tupakointi ja alkoholi Tupakointi on keskeisimpiä sydänsairauksien riskitekijöitä. Se lisää verisuonten kalkkeutumista, nostaa sydämen sykettä ja verenpainetta sekä supistaa sydämen verisuonia vaikeuttaen sydänlihaksen hapensaantia. Tupakoinnin seurauksena sepelvaltimosiirteisiin voi tulla ahtaumia ja uusien tukosten kehittyminen sepelvaltimoihin nopeutuu. Tupakoinnin lopettaminen on paras yksittäinen teko sydämen terveyden hyväksi! Alkoholin kohtuullinen käyttö (1 2 ravintola-annosta/vrk) ei yleensä ole vaarallista. Runsas alkoholin käyttö voi kuitenkin johtaa hoidon laiminlyömiseen ja erityisesti krapulavaiheessa saattaa tulla hengenvaarallisia rytmihäiriöitä. Alkoholi saattaa vaikuttaa lääkkeen imeytymiseen voimistaen tai vähentäen sen vaikutusta Mieliala Sairaalasta kotiutumisen jälkeen voi esiintyä mielialan vaihtelua ja unihäiriöitä. Kertokaa avoimesti tunteistanne läheisillenne. Sovitelkaa päivärytmiin riittävästi lepoa ja liikuntaa. Mahdollinen huono mielenvire häviää yleensä vähitellen kunnon kohentuessa. Jos masentuneisuutta kuitenkin kestää oman arvionne mukaan tai läheistenne mielestä liian pitkään, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin Sukupuolielämä Sukupuolielämälle ei ole esteitä, kun tunnette fyysisesti jaksavanne. Kun jaksatte kävellä kilometrin lenkin rauhallista vauhtia pysähtymättä välillä, tiedätte jaksavanne yhdynnän. Alkuvaiheessa on kuitenkin hyvä olla maltillinen ja muistaa hellyyden merkitys. Mahdollinen sukupuolinen haluttomuus on yleensä ohimenevää fyysisen kunnon parantuessa. Raskautta tulee välttää heti leikkauksen jälkeen ja siitä on ensin keskusteltava lääkärin kanssa Autolla ajo ja matkustaminen Auton ajaminen ei ole suositeltavaa 1 2 kuukauteen leikkauksesta, koska alkuun reagointi ja huomiointikyky ovat alentuneet ja rytmihäiriöalttius on lisääntynyt. Kipeä rintakehä voi vaikeuttaa auton hallintaa äkillisissä tilanteissa. Turvavyötä on käytettävä normaalisti. Lentokoneella matkustaminen on sallittua sydänleikkauksen jälkeen. Pidemmälle koti- tai ulkomaanmatkalle voi lähteä noin 2 3 kuukauden kuluttua leikkauksesta, jos toipuminen on sujunut normaalisti. Etelänmatkaa suunniteltaessa on syytä välttää kuumimpia kesäkuukausia, sillä korkea lämpötila rasittaa sydäntä. Haavat kannattaa suojata suoralta auringonvalolta aurinkovoiteilla tai kuituteipillä. Lääkkeet kannattaa ottaa matkalle mukaan alkuperäispakkauksissa ja noudattaa käsimatkatavaroissa lentoyhtiön ohjeita Jälkitarkastus, jatkohoito ja työhön paluu Jälkitarkastus tehdään oman asuinalueenne sairaalassa yleensä kahden tai kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta, riippuen siitä minkälainen ja millä tavalla sydänleikkaus on tehty. Jos jälkitarkastus on Meilahden sairaalassa, saatte siihen ajan jo kotiutuessanne. Mikäli jälkitarkastus on

12 12 muualla, lähetämme hoitoonne liittyvät tiedot kyseiseen sairaalaan, josta saatte kutsun jälkitarkastukseen. Sairausloma kirjoitetaan yleensä kolmeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen useimmiten palataan työelämään. Mikäli toipuminen ei kuitenkaan etene odotetusti, jälkitarkastuksen yhteydessä arvioidaan työkyky, kuntoutustarve ja eläkkeelle jäämisen tarpeellisuus. On ihanteellista, että lääkäri seuraa sydämenne terveyttä vuosittain. Säännöllisistä kontrolleista on hyvä huolehtia itse varaamalla aika esim. terveyskeskukseen tai työterveyslääkärille hyvissä ajoin. Sairaalassa järjestettävistä toipilastapaamisista saatte tietoa sairaanhoitajalta: puh Sydänpiirit ja -yhdistykset Useimmilla paikkakunnilla toimii sydänpiirejä ja sydänyhdistyksiä, joilla on tarjottavana monipuolista toimintaa: sopeutumisvalmennuskursseja, yleisöluentoja ja keskusteluiltoja potilaille ja omaisille, sekä liikunnallisia ryhmiä sydäntoipilaille. Sydänyhdistyksestä voitte saada myös tukihenkilön, joka itse on sydänpotilas. Yhteisten kokemusten jakaminen voi helpottaa oloa monissa ongelmatilanteissa. Teitä lähinnä olevan sydänpiirin tai sydänyhdistyksen yhteystiedot sekä tietoa ohjelmatarjonnasta saatte kotipaikkakuntanne terveyskeskuksesta, Suomen Sydänliitosta tai sairaanhoitajalta: Suomen Sydänliitto ry; p , internetissä Uudenmaan Sydänpiiri ry; p , internetissä Helsingin Sydänpiiri ry; p

13 13 Muistiinpanoja _

14 14 POTILASOHJE LÄÄKEHOIDOSTA Sydänlääkityksen tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. Sydänlääkitys auttaa säilyttämään leikkauksen lopputuloksen mahdollisimman pitkään. Leikkauksen jälkeen aikaisempi lääkityksenne voi muuttua. Lääkkeet on tärkeä ottaa säännöllisesti lääkärin ohjeita noudattaen. Sydänlääkkeiden annostusta ei tule muuttaa neuvottelematta lääkärin kanssa. Sydänleikkauksen jälkeen lääkitys suunnitellaan potilaskohtaisesti ennen kotiutumista. Lopputarkastuksessa lääkitystä voidaan tarkistaa. SYDÄNLÄÄKKEET: Beetasalpaajat Beetasalpaajat vähentävät sydämen kuormitusta hidastamalla sykettä, alentamalla verenpainetta ja hillitsemällä sydämen supistusta. Ne vähentävät sydänlihaksen hapentarvetta ja parantavat vajaatoimintaisen sydämen pumppausta. Tämän ryhmän lääkkeitä käytetään sepelvaltimotaudin, eräiden rytmihäiriöiden, kohonneen verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoitoon. Kalsiumkanavien salpaajat Kalsiumkanavien salpaajat laajentavat valtimoita, laskevat verenpainetta ja jotkut niistä hidastavat sykettä. Niitä käytetään kohonnen verenpaineen, sepelvaltimotaudin ja eräiden rytmihäiriöiden hoidossa. ACE-estäjät ACE-estäjät hillitsevät monia liian tehokkaita elimistön reaktioita estämällä stressihormonien toimintaa. ACE-estäjät laajentavat verisuonia, vähentävät nesteen kertymistä ja ehkäisevät valtimoiden kalkkeutumista. Näitä lääkkeitä käytetään kohonneen verenpaineen, sydämen vajaatoiminnan, valtimoiden kalkkiutumisen ja monien munuaissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Sivuvaikutuksena voi esiintyä ärsytysyskää, jolloin lääke on hyvä vaihtaa toiseen. Angiotensiini II reseptorin salpaajat Tähän lääkeryhmään kuuluvien valmisteiden vaikutus on samankaltainen kuin ACEestäjillä. Nesteenpoistolääkkeet Nesteenpoistolääkkeet eli diureetit lisäävät suolan eritystä ja siten veden poistumista. Niitä käytetään sydämen vajaatoiminnan ja kohonneen verenpaineen sekä eräiden muiden nesteenkertymään johtavien tilojen hoidossa. Statiinit Statiinit alentavat veren kolesterolipitoisuutta ja suojaavat valtimokovettumataudin kehittymiseltä ja pahentumiselta. Statiinin eli kolesterolilääkkeen käyttö ei vähennä ruokavalion merkitystä kolesterolin hoidossa.

15 15 Digitalis Digitalis tehostaa vajaatoimintaisen sydämen supistusta. Sitä käytetään sydämen vajaatoiminnassa ja joskus nopeaan sykkeeseen johtavassa eteisvärinässä eli flimmerissä. Varfariini eli Marevan Varfariini estää veren hyytymistä. Sitä käytetään monissa tilanteissa kuten tekoläppien, eteisvärinän ja toistuvien verisuonitukosten yhteydessä. Asetyylisalisyylihappo eli aspiriini eli ASA ja klopidogreeli (Plavix ) ASA ja klopidogreeli ehkäisevät verihiutaleiden takertuvuutta ja siten veritulppien syntyä. ASA:a käytetään lukuisissa tukoksille altistavissa tilanteissa. Sepelvaltimotautipotilailla klopidogreeliä käytetään ASA:n rinnalla, jos ASA-hoito ei ole riittävä. Klopidogreeliä käytetään ASA:n ohessa myös sepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkeen. Nitraatit Sepelvaltimoperäisen rintakivun ehkäisyyn ja hoitoon käytetään nitraatteja. Teho perustuu niiden verisuonia laajentavaan ominaisuuteen. Lyhytvaikutteisella nitraatilla hoidetaan äkillistä rintakipua. Käytössä on kielenalustabletteja tai suusuihke. Vaikutus alkaa noin minuutin kuluttua. Jos kolme viiden minuutin välein otettua annoskertaa ei auta, suositellaan hakeutumista päivystysvastaanotolle. Toistuvien oireiden ehkäisyyn käytetään säännöllisenä lääkityksenä pitkävaikutteisia tabletteja. Sydänleikkauksen jälkeen nitraatteja ei välttämättä tarvita, mutta joissakin tapauksissa potilas voi niistä hyötyä. KIPULÄÄKITYS Leikkauksesta johtuva kipu voi tuntua eri puolilla kehoa. On tärkeätä, että leikkaushaavasta huolimatta pystyy hengittämään tehokkaasti. Hyvä kivun hoito edistää kuntoutumista ja helpottaa liikkeelle lähtöä. Kotiutumisen jälkeen kipulääkettä kannattaa käyttää ainakin viikon ajan resepti-ohjeen mukaisesti. Kipulääkitystä voi vähentää asteittain, kun kivun tunne lievenee. MUISTA SÄILYTTÄÄ KAIKKI LÄÄKEKUITIT!

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle 1(5) Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?

Lisätiedot

Rintaontelon tähystys HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11

Rintaontelon tähystys HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11 Rintaontelon tähystys HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11 Rintaontelon tähystysleikkaus tehdään keuhkopussin, keuhkon tai välikarsinan sairauden luonteen selvittämiseksi

Lisätiedot

OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE

OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE 1 (16) OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE 2 (16) Lukijalle Teille tai läheisellenne on sydämen sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksen ja muiden tutkimusten perusteella päädytty tekemään sydänleikkaus, joko

Lisätiedot

Palleatyrä HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11

Palleatyrä HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11 Palleatyrä HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11 Palleatyrässä on kyse tilasta, jossa mahalaukusta osa työntyy pallealihaksessa olevan aukon kautta rintaontelon puolelle.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Lanneselän välilevytyrä. Potilasohje. www.eksote.fi

Lanneselän välilevytyrä. Potilasohje. www.eksote.fi Lanneselän välilevytyrä Potilasohje www.eksote.fi Lanneselän välilevytyrä Olette tulossa lanneselän välilevytyrän leikkaukseen. Tässä ohjeessa annamme Teille tietoa leikkauksesta ja sen jälkeisestä toipumisesta.

Lisätiedot

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle 1 (7) Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS

HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11 HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11 toimii Meilahden tornisairaalan 11. kerroksessa. Käynti osastolle tapahtuu Meilahden tornisairaalan

Lisätiedot

Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi. Potilasohje. www.eksote.fi

Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi. Potilasohje. www.eksote.fi Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi Potilasohje www.eksote.fi Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi Teillä on todettu selkäydinkanavan ahtaus eli spinaalistenoosi. Tässä ohjeessa annamme Teille

Lisätiedot

Potilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle

Potilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle 1 (5) Potilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Ohjeita simpukkarakkoleikkaukseen (Clam -cystoplastia) tulevalle potilaalle

Ohjeita simpukkarakkoleikkaukseen (Clam -cystoplastia) tulevalle potilaalle 1(5) Ohjeita simpukkarakkoleikkaukseen (Clam -cystoplastia) tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa Teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA Sh Eija Ringvall Tules/Artro Tyks Kirurginen sairaala Alaraajapotilaan ortopedinen hoito -koulutus Kevät 2015 Artro-prosessin vuodeosasto 23 vuodepaikkaa Viikko-osasto, auki

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus

Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus eli ALARAAJOJEN ANGIOGRAFIA www.eksote.fi Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus Valtimoiden suonensisäistä varjoainekuvausta kutsutaan angiografiaksi. Varjoainekuvauksessa

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Ohjeita virtsa-avanneleikkaukseen (Brickerin rakko) tulevalle potilaalle

Ohjeita virtsa-avanneleikkaukseen (Brickerin rakko) tulevalle potilaalle 1(5) Ohjeita virtsa-avanneleikkaukseen (Brickerin rakko) tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa Teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä Aivokasvainkoulutus 8.3.16 Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä Pre.oper. kirjallinen info / ohjausmateriaali: Polilta ns. jonokirje (sisältää yleistä tietoa / ohjeita leikkausjonoon asetetulle potilaalle)

Lisätiedot

Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle

Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sydänyksikkö Päivitys 5//2016 Päivittäjä PK, pl Toimi näin, kun rinnassa tuntuu kipua: - Asetu lepäämään. -

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Liikunta sydäninfarktin jälkeen

Liikunta sydäninfarktin jälkeen Liikunta sydäninfarktin jälkeen Tämä opas sisältää yleisiä ohjeita liikuntaan sydäninfarktin jälkeen. Jos olet saanut lääkäriltä tai fysioterapeutilta erityisiä ohjeita, noudata niitä. 1 2 Liikunta edistää

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013

Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013 Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013 1. Johdanto 2. Hoito osastolla 3. Hoito leikkauksen jälkeen 4. Fysioterapeutti hoidossa mukana 5. Oman hoidon merkitys 6. Rintaproteesiasiaa

Lisätiedot

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä.

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä. TYKS POTILASOHJE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko eli polven kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman erityistä syytä.

Lisätiedot

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1 POLVI KUNTOON OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info 28.09.2016 1 Tekonivelleikkaus Tekonivelleikkausjono Kutsu leikkaukseen Esikäynti 28.09.2016 2 Ennen tekonivelleikkausta Kartoitetaan terveydentila,

Lisätiedot

Eturauhasen poistoleikkaus

Eturauhasen poistoleikkaus Eturauhasen poistoleikkaus www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Eturauhanen sijaitsee lantion pohjassa virtsarakon alapuolella ympäröiden virtsaputkea. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteestä. Eturauhasen

Lisätiedot

AVOIN KEUHKOLEIKKAUS Rintaontelosairauksien linja

AVOIN KEUHKOLEIKKAUS Rintaontelosairauksien linja AVOIN KEUHKOLEIKKAUS Rintaontelosairauksien linja Vasemmassa keuhkossa on kaksi lohkoa ja oikeassa kolme. Keuhkoissa keuhkoputket jakaantuvat lukuisiin pieniin ilmateihin. Nämä päättyvät vielä pienempiin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka / Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 16.1.2013 1 (9) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala

Lisätiedot

Polven- ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan fysioterapia-info alkaen 20.1.2016 23.3.2016 1

Polven- ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan fysioterapia-info alkaen 20.1.2016 23.3.2016 1 Polven- ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan fysioterapia-info alkaen 20.1.2016 23.3.2016 1 Tekonivelleikkaus Vaativa leikkaus Hyvä yleisvointi Perussairauksien hyvä hoitotasapaino Potilaskohtaiset

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS ENNEN LEIKKAUSTA

TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS ENNEN LEIKKAUSTA VIII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 19.- 21.4.2017 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS ENNEN LEIKKAUSTA Anne-Mari Henriksson Fysioterapeutti HOITOPROSESSIN KÄYNNISTYMINEN Kirjeellä tieto potilaalle lähetteen

Lisätiedot

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN Jokitalo Marjaana, Mäkitaavola Anna-Lena, Söderlund Sanna & Tervaniemi Satu SISÄLLYSLUETTELO KUNTOUTUMINEN... 3 KORJAUSMATERIAALIT...

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle

Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle 1 (5) Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A 12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Lanneselän välilevytyrä. Potilasohje. www.eksote.fi

Lanneselän välilevytyrä. Potilasohje. www.eksote.fi Lanneselän välilevytyrä Potilasohje www.eksote.fi Lanneselän välilevytyrä Olette tulossa lanneselän välilevytyrän leikkaukseen. Tässä ohjeessa annamme teille tietoa leikkauksesta ja sen jälkeisestä toipumisesta.

Lisätiedot

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Varhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä. Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula

Varhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä. Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula Varhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula VARHAINEN MOBILISAATIO vs. LIIKKUMATTOMUUS Varhainen mobilisaatio tarkoittaa varhaista

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

Mitä leikkausosastolla tapahtuu Mitä leikkausosastolla tapahtuu Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu, kun olet täällä hoidettavana. Tiedämme, että moni jännittää

Lisätiedot

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä.

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä. PleurX-dreeni on katetri, jonka avulla voitte itse tyhjentää keuhkopussiin kertyneen nesteen. Katetri laitetaan potilaille, jotka ovat toistuvasti joutuneet käymään keuhkopussin tyhjennyksessä. Katetri

Lisätiedot

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6

Lisätiedot

Selkäydinkanavan ahtaus - spinaalistenoosi. Potilasohje. www.eksote.fi

Selkäydinkanavan ahtaus - spinaalistenoosi. Potilasohje. www.eksote.fi Selkäydinkanavan ahtaus - spinaalistenoosi Potilasohje www.eksote.fi Selkäydinkanavan ahtausspinaalistenoosi Teillä on todettu selkäydinkanavan ahtaus eli spinaalistenoosi. Tässä ohjeessa annamme teille

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Potilasohje sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle

Potilasohje sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle 1 (6) Potilasohje sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A 12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

KEISARILEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

KEISARILEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Naistentaudit ja synnytykset Tarkastettu 20.12.2017 äiti poliklinikka KEISARILEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2 SISÄLTÖ KEISARILEIKKAUS ON YKSI TAPA SYNNYTTÄÄ 4 TULOHAASTATTELU PUHELIMITSE 4 LEIKKAUSVALMISTELUT

Lisätiedot

TERVETULOA LASTENKIRURGIAN VUODEOSASTOLLE

TERVETULOA LASTENKIRURGIAN VUODEOSASTOLLE TERVETULOA LASTENKIRURGIAN VUODEOSASTOLLE 1 Satakunnan keskussairaala Sairaalantie 3, 28500 Pori Lastenkirurgia, osasto A2 Puh. (02) 627 7026 www.satshp.fi lastenkirurgian yksikön kotisivut OSASTOLLE

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Tietoa keuhkoleikkaukseen menevälle

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Tietoa keuhkoleikkaukseen menevälle Hengitysliitto Heli ry:n opas Tietoa keuhkoleikkaukseen menevälle 2 Keuhkoleikkaus Olet valmistautumassa keuhkoleikkaukseen, joka tehdään sairauden luonteen selvittämiseksi tai hoitamiseksi. Tässä oppaassa

Lisätiedot

Neurokirurgisen haavan hoito

Neurokirurgisen haavan hoito Neurokirurgisen haavan hoito Alueellinen neurohoitotyön iltapäivä 9.5.2017 sh. Laura Louhi, TYKS Neurokirurgian vuodeosasto Miksi neurokirurgisen haavan hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota? Keskushermoston

Lisätiedot

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla

Lisätiedot

Virtsarakon poistoleikkaus virtsa-avanne (Bricker) Potilasohje

Virtsarakon poistoleikkaus virtsa-avanne (Bricker)   Potilasohje Virtsarakon poistoleikkaus virtsa-avanne (Bricker) www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Sinulla on todettu virtsarakon syöpä ja lääkärin kanssa käydyn neuvottelun jälkeen on hoidoksi valittu virtsarakon poistoleikkaus.

Lisätiedot

HYKS, Jorvin sairaala. Lonkka kuntoon! Opas lonkan tekonivelleikkauspotilaalle

HYKS, Jorvin sairaala. Lonkka kuntoon! Opas lonkan tekonivelleikkauspotilaalle HYKS, Jorvin sairaala Lonkka kuntoon! Opas lonkan tekonivelleikkauspotilaalle SISÄLLYS Lonkka kuntoon!... 3 Yleistä lonkan tekonivelleikkauksesta... 3 Valmistautuminen leikkaukseen... 4 Yleiskunto... 4

Lisätiedot

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan

Lisätiedot

Potilaan kotiohje keuhkoleikkauksesta toipuvalle

Potilaan kotiohje keuhkoleikkauksesta toipuvalle Potilaan kotiohje keuhkoleikkauksesta toipuvalle Sisällys Toipuminen keuhkoleikkauksesta 3 Oma aktiivisuus auttaa kuntoutumaan 5 Hengityksen merkitys 5 Liike on lääkettä 6 Omatoiminen harjoitusohjelma

Lisätiedot

Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle

Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sydänyksikkö Päivitys 03//2015 Päivittäjä PK, pl Toimi näin, kun rinnassa tuntuu kipua: - Asetu lepäämään.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5 Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE Sisätautien vuodeosasto B5 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnan taustalla on useita erilaisia sydän-

Lisätiedot

Sydänlääkkeet ja liikunta

Sydänlääkkeet ja liikunta Sydänlääkkeet ja liikunta Beetasalpaajat S = selektiivinen (beeta-1-selektiivinen eli etupäässä sydämeen vaikuttava) V = vasodilatoiva eli verisuonia laajentava I = ISA (intrinsic sympathomimetic action)

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

PD-katetrin juuren hoito

PD-katetrin juuren hoito PD-katetrin juuren hoito Potilasohje Tämä ohje on tarkoitettu sinulle, joka olet aloittamassa peritoneaalidialyysihoitoa. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 03//2015 Päivittäjä KL,ml Sisällys

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka/ Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 3.10.2012 1 (7) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala

Lisätiedot

Sydänkirurgia Opas sydänleikkaukseen. tulevalle

Sydänkirurgia Opas sydänleikkaukseen. tulevalle Sydänkirurgia Opas sydänleikkaukseen tulevalle Oppaan laatinut työryhmä: Kari Kuttila, ylilääkäri Anne Lahti, erikoislääkäri Paula Tuominen, fysioterapeutti Sydänkeskuksen vuodeosasto 1, TD3 Puh. (02)

Lisätiedot

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka 2012 Sisältö Hyvä tekonivelleikkauspotilas...2 Ennen leikkausta huomioitavaa...3 Leikkaus...3 Kantositeen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot