Sosiaaliset innovaatiot. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Johtaja Agora Center Jyväskylän yliopisto

Transkriptio

1 Sosiaaliset innovaatiot Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Johtaja Agora Center Jyväskylän yliopisto

2 Kuljemme kohti palvelutaloutta Innovaatiot Palvelut Design Suuri lisäarvo iphone Paikka arvoverkostossa Pieni jalostusarvo Paperi Tuottaja Näkökulmana Asiakas

3 Elinkeinorakenne muuttuu innovaatioilla Kestävä innovointi Teknologia- talous Lupaavat innovaatiot talouksien rajapinnoilla Luonnonvara- talous Palvelu- talous

4 Mitä innovaatiot ovat? Innovaatiot yhdistetään perinteisesti tuottavuuteen, talouskasvuun ja kilpailukykyyn. Innovaatiot mielletään uusiksi teknologioiksi ja tuotteiksi, joilla saavutetaan kilpailuetua Mutta innovaatiot ovat uusia ratkaisuja meitä askarruttaviin asioihin (wicked problems) Innovaatio on uusi hyödyllinen asia, joka on otettu käyttöön

5 Innovaatiot kuuluvat kaikille Innovation for all Tuotetaan innovaatioita, jotka ratkaisevat yhteiskunnan häijyjä ongelmia ja edistävät kestävää hyvinvointia Voimaannutetaan kansalaiset osallistumaan yhteiskunnan kehittämiseen ja käyttämään omaa luovuuttaan ja osaamistaan uusien ratkaisujen tuottamiseen Hautamäki & Oksanen, 2011: Tulevaisuuden kulttuuriosaajat

6 Sosiaaliset innovaatiot Rakenteelliset, systeemiset innovaatiot: Uusi toimintapuitteita, organisaatioita, lainsäädäntöä Voidaan saavuttaa suuria säästöjä, lisää tuottavuutta Esimerkki: asiakas-tuottaja-malli ja palvelusetelit Arjen innovaatiot työpaikoilla, henkilökunnan oivallukset Fiksumpia tapoja toimia, joustavuutta, organisaatio- ja ammattirajojen ylittämistä Parannetaan palvelun laatua ja vaikuttavuutta Esimerkki: vanhusten kuntoilupäivä Valkeakoskella Demokratiainnovaatiot: Lisäävät kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa ja palveluorganisaatioissa Kansalaiset innovaattoreiksi: innovaatiodemokratia Esimerkkinä: vertaistoiminta verkossa, yhteiskunnalliset yritykset

7 Pehmeät innovaatiot Perinteisten kovien innovaatioiden sijaan tulevaisuudessa tarvitaan pehmeitä innovaatioita Pehmeitä innovaatioita ovat uudet ratkaisut jotka liittyvät mm. Ihmisten arkeen palveluihin kestävään hyvinvointiin kansalaisyhteiskuntaan jne.

8 Ketkä tekevät pehmeitä innovaatioita Kansalaiset arjessa: äidit ja isät, nuoret ja vanhat, naiset ja miehet, terveet ja sairaat, omat ja vieraat Työntekijät työpaikoilla Asiakkaat ja palvelujen käyttäjät Kuluttajat käyttäessään tuotteita Asiantuntijat työssään Taiteilijat luodessaan teoksiaan

9 Pehmeä innovointi on ongelmien ratkaisemista yhdessä Tutkijat Asiantuntijat Voimavarojen tarjoajat Ongelman muotoilijat ja ratkaisun fasilitoijat Asianomaiset Toimijat

10 Palvelujen ihmiskuva Ulkoiset toimintamahdollisuudet Halu Motivaatio Toimintavalmiudet Kyky Osaaminen Ihminen elämänsä subjektina Oppimisprosessi Ihmisen valinnat Palvelu = ihmisen toimintavalmiuksien ja toimintamahdollisuuksien parantamista niin että ihminen voi toteuttaa omia tavoitteittaan: voimaantuminen

11 Hyvään tuuppaaminen Ihmiset haluaisivat tehdä parempi valintoja, mutta epäonnistuvat usein Aristoteles: syynä heikkoluontoisuus On osoitettava, mitä hyvää seuraa tietyistä valinnoista (liikunta, ruokavalio, tupakanpolton lopettaminen, kohtuullisuus) On tuupattava hyvään suuntaan luomalla kannusteita ja helpottamalla päätöksen tekemistä ja siinä pysymistä

12 Hyvinvointipalvelujen uudelleen ajattelu Julkinen arvo (public value) suoritteiden mittariksi: terveydenhuollon tulee lisätä ihmisten terveyttä ja pidentää elinikää sosiaalipalvelujen tulee tukea ihmisten arkisen elämän sujumista Koulun tulee luoda edellytykset ja halu jatkuvaan oppimiseen Yhteinen hyvä: yhteisillä rahoilla tuotetaan yhteistä hyvää, joka on kaikkien käytettävissä, Julkinen tila Julkiset tietovarannot ja rekisterit Voimaantuminen palvelun tavoitteeksi: ihmisen omien voimavarojen vahvistuminen ja omaehtoinen käyttäminen Vertaistoiminta Ennaltaehkäisy Hyvään tuuppaaminen ( nudge ): ihmisten tukeminen tekemään ja pitämään hyviä päätöksiä Ravintotottumukset Liikunta Palvelumuotoilun hyödyntäminen

13 Design-ajattelu Näkemys (insight) kokonaisuudesta Asetetaan ihminen keskiöön (humancentered): empatia Muotoillaan palvelukokemusta Kokeillaan ja tehdään prototyyppejä Toimitaan moniammatillisissa tiimeissä Havainnoidaan yksilöitä ja yhteisöjä Kerrotaan tarinoita

14 Käyttäjätutkimuksesta elämänkontekstin tutkimiseen Käyttäjät Konteksti? Tutkimuskohteet: Käyttäjäkokemukset Käyttäjäpalautteet Markkinat Ei synnytä radikaaleja innovaatioita Emergoituvat elämän kontekstit Tuitkimuskohteet: Kulttuurin ja elämäntapojen muutokset Radikaalit innovaatiot Tulevat käyttäjät

15 Radikaalien innovaatioiden aika Uusi tekniikka Vanhat toimintamallit + = Kasvavat kustannukset Uusi tekniikka Uudet + toimintamallit = Radikaalit innovaatiot Tehokkuus ja laatu

16 Hyvinvointiyhteiskunta 2.0 Perusta on jokaisen ihmisen mahdollisuus elää arvokasta elämää ja kokea arvostusta Reaktiivisesta proaktiiviseen yhteiskuntaan Keskeisessä asemassa on uusi oppimiskulttuuri 2.0: Arvonannosta syntyvä luottamus Rikastava vuorovaikutus Luova intohimo Pekka Himanen, Kukoistuksen käsikirjoitus, 2010

17 Julkisten voimavarojen kehittäminen Toimintapuitteiden rakentaminen (enabling): yhteishyvä ja yhteisoma Innovatiivisuus: kokeileva kehittäminen, rajaaitojen kaataminen Verkottuminen: yhteistyö ja vuorovaikutus Kansalaisten voimaantuminen: osallisuus, vertaistoiminta Kestävä kehitys: vähähiilisyys, joukkoliikenne ja alueellinen omavaraisuus

18 Kumppanuudella kaikki voimavarat käyttöön: PPP- kumppanuus Private: Yritykset People: Kansalaiset Kumppanuus ja yhteistyö www Stimulaatio: Julkinen sektori auttaa kansalaisia ja yrityksiä käyttämään omia voimavarojaan ja saa näin suuremman vaikuttavuuden Public: Kunnat ja muu Julkinen sektori

19 Kunnan kehittämisen lähtökohdaksi hyvä elämä Hyvän elämän sisältö Toimintakyky Eläminen Hyvän elämän aineelliset edellytykset Työnteko ja vaurastuminen Hyvän elämän välttämättömät edellytykset Turvallisuus ja terveys Ihmisten oma vastuu korostuu (epävirallista) Työelämä ratkaisee (mm. eläkkeet) Julkisen sektorin tehtävä (virallista)

20 Toimintojen kriteeriksi vaikuttavuus Vaikuttavuusarviot hyvinvointimittareiden avulla Kunnan voimavarat, tehtävät ja velvollisuudet Ohjaus Kuntien innovaatiotoiminta Kuntien toiminnot: Oma palvelutuotanto Ostopalvelut Palvelusetelit Vertaistuotanto Hankintatoimi Julkinen tila Kaavoitus Joukkoliikenne Energia Vesi PPP Kestävä Hyvinvointi Kokeileminen Erilaistuminen Normien purkaminen Tuottavuus Yhteistoiminta

21 Innovaatiotoiminnan vahvistaminen kunnissa Innovaatiojohtamisen vahvistaminen Eksperimentoiva ote: suositaan ja sallitaan kokeilut Ohjauskeinojen kehittäminen innovatiivisuutta lisäävän suuntaan (kannusteet, vapausasteet) Kuntien t&k-panosten lisääminen Henkilökunnan voimaannuttaminen PPP-kumppanuus: järjestöt ja yritykset aktiiviseksi osaksi palvelujärjestelmää

22 Sosiaalisten innovaatioiden levittäminen Innovaatioiden käyttöönotto ei ole koskaan mekaaninen prosessi, toimintaympäristö on aina erilainen Kunnilla ja niiden ylityöllistetyillä yksiköillä ei ole aikaa eikä intressiä levittää innovaatioitaan Onnistunut sosiaalisten innovaatioiden levittäminen edellyttää valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyötä ja tiivistä verkottamista Tehokas tapa levittää innovaatioita on luoda yrityksille kannusteita innovoida ja tuotteistaa uusia palveluja ja palvelumalleja

23 Kirjallisuutta Olli Alanen ym. (2010): Metropolin hyvinvointi. Espoo Antti Hautamäki (2003): Kyllä Amerikka opettaa. Sitra Antti Hautamäki (2008): Kestävä innovaatio. Sitra Antti Hautamäki ja Kaisa Oksanen (2011): Tulevaisuuden kulttuuriosaajat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Antti Hautamäki ja Kaisa Oksanen (2011): Yliopisto palveluinnovaatioiden kehittäjänä. Agora center