SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY. EU:n valtiontuen suuntaviivat täyttävät uusiutuvan sähköntuotannon tukivaihtoehdot Suomessa
|
|
- Ari-Pekka Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY EU:n valtiontuen suuntaviivat täyttävät uusiutuvan sähköntuotannon tukivaihtoehdot Suomessa
2 COPYRIGHT PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
3 Yhteystiedot PL 4 (Jaakonkatu 3) FI Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus Puh Faksi Pöyry Management Consulting Oy Yhteyshenkilö Jenni Patronen
4 Johtopäätökset tukijärjestelmien toimivuus tuulivoiman kannalta Suomen nykyinen uusiutuvan energian tukijärjestelmä on tuulivoiman osalta jo käytännössä täyttynyt, eikä tukea järjestelmän puitteissa enää todennäköisesti myönnetä uusille hankkeille. Uusien tukivaihtoehtojen osalta EU:n uudistetut valtiontuen suuntaviivat ympäristönsuojelulle ja energia-alalle rajoittavat vaihtoehtoja ja niiden toteutusta. Tässä työssä on tarkasteltu erilaisia tukivaihtoehtoja uusiutuvaan energiaan pohjautuvalle sähköntuotannolle Suomessa nykyisen tukijärjestelmän korvaajana, huomioiden vaihtoehtoina erilaiset preemiojärjestelmät, investointituki ja sertifikaattijärjestelmä, sekä tuista luopuminen. Preemio- ja investointituet on oletettu jatkossa jaettavaksi huutokaupan perusteella valtiontukiehtojen mukaisesti. Tukijärjestelmiä on tarkasteltu koko Suomen kannalta sekä erityisesti tuulivoiman kannalta. Selvitys on toteutettu Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimeksiannosta, ja sen toteutuksessa on haastateltu useita erilaisia tuulivoima-alan toimijoita. Suomen uusiutuvaan energiaan perustuvan sähköntuotannon potentiaali muodostuu nykyisen ja kehitteillä olevan teknologian perusteella suurelta osin tuulivoimasta, biomassan käytöstä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja lauhdesähköntuotannossa, vesivoimasta sekä aurinkosähköstä. Näistä kustannustehokkaimpia vaihtoehtoja suuressa mittakaavassa ovat tällä hetkellä tuulivoima ja biomassa yhteistuotannon polttoaineena. Yhteistuotannon potentiaalia rajoittaa keskitetyn lämmöntuotannon (kaukolämpö tai teollisuuden lämmön käyttö) tarve. Mikäli uusiutuvaa sähköntuotantoa halutaan lisätä, on tuulivoima tästä johtuen tärkeässä asemassa Suomessa. Tuulivoiman tapauksessa kustannukset muodostuvat hyvin suurelta osin investointikustannuksista. Tästä johtuen kustannuksiin vaikuttaa ratkaisevasti hankkeiden tuottovaatimus, jota määrittää hankkeiden riskisyys. Huutokaupan perusteella jaettavassa tuessa tuottajien riskeiltä suojautumisen kustannukset tulevat tukijärjestelmän kustannuksiksi korkeampien tarjousten muodossa, samoin sertifikaattijärjestelmässä kustannukset siirtyvät sertifikaattien hintaan. Investoijan riskien pienentäminen on tästä johtuen ratkaisevaa tukijärjestelmän kustannusten minimoimisessa. Sähkön markkinahinta on tällä hetkellä hyvin alhainen, ja hinnan vaihtelun ollessa suurta ja pitkän aikavälin kehityksen hyvin epävarmaa, on sähkön hintariski investoijalle erittäin merkittävä. Tukijärjestelmät, joissa sähkön hintakehityksen riski jää investoijalle lisäävät näin ollen järjestelmän kustannuksia. Investointituen tapauksessa tuottajalle jää täysi sähkön hintariski, ja sertifikaattijärjestelmässä sähkön hintariskin lisäksi myös sertifikaatin hintariski. Liukuvan preemion tapauksessa riski sähkön hinnan kehityksestä katetaan tukijärjestelmän kautta, jolloin investoijat voivat arvioida tuottoja sitä kautta tukitarpeensa selvästi alhaisemmaksi kuin muissa vaihtoehdoissa. Selvityksen perusteella tuulivoiman kannalta kustannustehokkain, valtiontuen suuntaviivojen mukainen tukijärjestelmä olisi sähkön hinnan mukaan liukuva preemio, jossa: - tukea maksetaan vähintään vuoden ajan - kilpailutuksia järjestetään vähintään kerran vuodessa, vuosibudjetti (euroa, MWh vuodessa, tai MW) tuleville kilpailutuksille on tiedossa riittävän pitkäksi aikaa - kilpailutuksen kriteerinä on /MWh-tarjoukset
5 - kaikille toimijoille maksetaan kilpailukierroksella sama hinta, joka määräytyy korkeimman hyväksytyn tarjouksen perusteella - kilpailutus on teknologianeutraali siten, että erityyppisille tuotantomuodoille on omat korit (pelkästään sähköä tuottavat investoinnit omassa korissaan ja sähköä ja lämpöä tuottavat investoinnit omassa korissaan) - rahoitus tulee sähkönkäyttäjiltä perittävän maksun kautta Tukijärjestelmä, jossa kaikki uusiutuvan energian tukimuodot kilpailisivat samassa tukijärjestelmässä, olisi ongelmallinen tuulivoiman kannalta erityisesti jos järjestelmässä olisi mukana CHP-investointeja tai polttoainemuutoksia. Yksittäiset CHP-investoinnit voisivat joinakin vuosina viedä valtaosan budjetista, ja muiden tuotantomuotojen voisi olla vaikea kilpailla niitä vastaan ja ennakoida hankkeiden toteutusaikataulua. Yhteisessä korissa on myös ylituen riski CHP:n osalta: mikäli kaikki tarjoajat saisivat saman selvityshinnan, voisi tukitaso CHP-investoinnille nousta tarvetta selvästi korkeammaksi, jos esimerkiksi tuulivoima asettaa hintatason. Tukimuodosta riippumatta poliittista riskiä ja siten järjestelmän kustannuksia pienentää tuen rahoittaminen valtion budjetin ulkopuolelta siten, että sähkön käyttäjät rahoittavat tuen kustannukset suoraan. Rahoituksen irrottaminen budjetista pienentäisi poliittisia riskejä järjestelmän muutoksista ja leikkauksista kesken sen voimassaoloajan. Koska uusiutuvan energian investoinnit varsinkin tuulivoiman osalta myös laskevat sähkön markkinahintaa, voidaan nähdä kohtuullisena että tästä hinnan laskusta hyötyvät sähkön käyttäjät rahoittavat lisäyksen kustannukset. Maksun ulkopuolelle voitaisiin jättää energiaintensiivinen teollisuus, esimerkiksi nykyisin alempaan sähköveroluokkaan kuuluvat käyttäjät.
6 Sisältö Yhteenveto 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITE TYÖN LÄHTÖKOHDAT UUSIUTUVAN ENERGIAN LISÄYSTAVOITTEET JA NYKYINEN TUKIJÄRJESTELMÄ SÄHKÖNTUOTANNOSSA EU:N VALTIONTUKISÄÄNNÖSTEN VAIKUTUS UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIVAIHTOEHTOIHIN HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEET UUSIUTUVALLE JA KOTIMAISELLE ENERGIALLE UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIVAIHTOEHDOT TULEVAISUUDESSA TUKIEN JAKAMINEN KILPAILUTUKSEN PERUSTEELLA INVESTOINTITUKI PREEMIOTUKIVAIHTOEHDOT JA TAKUUHINNAN KILPAILUTUS SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ EI TUKIJÄRJESTELMÄÄ UUSIUTUVALLE SÄHKÖNTUOTANNOLLE TUKIVAIHTOEHTOJEN ANALYYSI SUOMEN KANNALTA SUOMEN UUSIUTUVAN SÄHKÖNTUOTANNON POTENTIAALI JA KUSTANNUKSET SUOMEN UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN ERI TUKIVAIHTOEHDOISSA Uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttaminen Teknologianeutraali tuki verrattuna erillisiin teknologiakohtaisiin tukijärjestelmiin TUKIJÄRJESTELMÄT ERILAISTEN TOIMIJOIDEN KANNALTA INVESTOINNIN RAHOITUSKUSTANNUSTEN VAIKUTUS TUEN TARPEESEEN TUKIJÄRJESTELMIEN RAHOITUSTAPA TUKIVAIHTOEHTOJEN HALLINNOINTI YHTEENVETO TUKIVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSISTA SUOMEN KANNALTA TUKIVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSET TUULIVOIMAINVESTOINTEIHIN SUOMESSA TUULIVOIMAN POTENTIAALI JA HANKEKEHITTÄJÄT SUOMESSA TUKIEN SOVELTUVUUS TUULIVOIMAN KANNALTA TUEN KILPAILUTUKSEN VAIKUTUS TUULIVOIMAHANKKEIDEN KANNALTA TUULIVOIMALLE SOVELTUVIN TUKIJÄRJESTELMÄ Kilpailutuksen perusteella jaettava liukuva preemiotuki Muiden tukijärjestelmien soveltamisen edellytykset... 34
7 4 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITE 1.1 Työn lähtökohdat Tämä selvitys uusiutuvaan energiaan perustuvan sähköntuotannon tukivaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista Suomessa yleisesti sekä erityisesti tuulivoiman kannalta on toteutettu Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimeksiannosta. Työn toteutuksesta on vastannut Pöyry Management Consulting Oy tukenaan Pöyryn tuulivoimaliiketoimintayksikön asiantuntemus. Työssä on haastateltu useita tuulivoima-alan toimijoita, minkä pohjalta työn toteuttaja on arvioinut eri tukijärjestelmiä ja tehnyt omat johtopäätöksensä niiden vaikutuksista tuulivoiman kannalta Suomessa. Työssä on tarkasteltu erilaisia tukivaihtoehtoja uusiutuvaan energiaan pohjautuvalle sähköntuotannolle Suomessa nykyisen tukijärjestelmän korvaajana. Suomen nykyinen uusiutuvan energian tukijärjestelmä on tuulivoiman osalta jo lähes täyttynyt, eikä tukea järjestelmän puitteissa enää käytännössä myönnetä uusille hankkeille. Uusien tukijärjestelmien osalta EU:n uudistetut valtiontuen suuntaviivat ympäristönsuojelulle ja energia-alalle 1 rajoittavat vaihtoehtoja ja niiden toteutusta. Tässä työssä vaihtoehtoina on tarkasteltu preemiojärjestelmiä, investointitukea ja sertifikaattijärjestelmää, sekä vaihtoehtoa, että uusiutuvalle energialle ei olisi erillistä tukijärjestelmää ollenkaan. Vaihtoehtoisilla tukijärjestelmillä on hyvin erilaiset lähtökohdat ja toteutustavat, mutta pääsääntöisesti niillä pyritään edistämään investointeja uusiutuvaan energiaan. Tuulivoiman kannalta tukien tulisi lähtökohtaisesti varmistaa hankkeiden pääomavaltaisuuden ja pitkän hankekehitysajan näkökulmasta juuri uusien investointien toteutuminen uusiutuvaa energiaa koskevien Suomen tavoitteiden täyttymisen edistämiseksi ja sähkön tuotannon omavaraisuuden lisäämiseksi. Polttoainevaihdoksilla uusiutuvan energian käyttöä voidaan jossain määrin lisätä myös ilman uusia investointeja tuotantokapasiteettiin. Yhteiskunnan kannalta tukien tulisi johtaa asetettuihin tavoitteisiin mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tukijärjestelmillä voidaan saada aikaan myös teknologiakehitystä, joka laskee kustannuksia tulevaisuudessa. Uusiutuvan energian tukemisessa tavoitteena on, että tukijärjestelmistä voitaisiin jossain vaiheessa luopua, kun uusiutuvan energian investoinnit tai käytön lisääminen tulevat itsessään kannattaviksi. 1.2 Uusiutuvan energian lisäystavoitteet ja nykyinen tukijärjestelmä sähköntuotannossa Suomen nykyinen uusiutuvan energian tuki perustuu syöttötariffijärjestelmäksi kutsuttuun tukijärjestelmään, jolla tuetaan tuulivoimaa, biokaasuvoimaloita, metsähakevoimaloita ja puupolttoaine-voimaloita. Puhtaan syöttötariffin sijaan järjestelmä on todellisuudessa preemiojärjestelmä, jossa sähkön tuottaja myy itse sähkön markkinoille ja saa lisäksi tukea muuttuvan preemion muodossa. Tuulivoiman, biokaasun ja puupolttoainevoimaloiden osalta preemio maksetaan sähkön tuottajalle tavoitehinnan ja sähkön markkinahinnan erotuksen perusteella tavoitteena kompensoida korkeampia kokonaistuotantokustannuksia, joista suuri osa muodostuu /C 200/01 Komission tiedonanto Suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina
8 5 investointikustannuksista. Metsähakkeen osalta päästöoikeuden hinnan perusteella liukuvan preemion tavoitteena on tehdä metsähakkeesta kilpailukykyinen turpeeseen nähden yhteistuotannossa, ja tavoitteena on tukea polttoainevaihdoksia turpeesta ja kivihiilestä uusiutuvaan metsähakkeeseen. Koska metsähakkeen tuen tavoitteena ei ole tukea investointeja vaan polttoainemuutoksia, tuen taso ja toteutustapa eroaa investointikustannuksia kompensoivista muista uusiutuvan energian tuista. Nyt käytössä olevilla tukijärjestelmillä Suomi pyrkii pääsemään vuoden 2020 uusiutuvan energian tavoitteisiinsa sähköntuotannon osalta. Nykyisiin EU:n ilmastoja energiapolitiikan vuoden 2020 tavoitteisiin kuuluu: tuottaa 20 % EU-alueen energiankulutuksesta uusiutuvilla energianlähteillä vähentää EU:n kasvihuonepäästöjä 20 % lisätä energiatehokkuutta 20 prosentilla. Suomen osalta uusiutuvan energian tavoitteeksi asetettiin 38 %:n osuus vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2014 alussa Euroopan Komissio teki ehdotuksen energiapoliittisista tavoitteista vuodelle 2030, jotka asettaisivat energiapolitiikan suuntaviivat vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Eurooppa-neuvosto sopi tavoitteiden suurista linjoista lokakuussa Tavoitteiksi vuodelle 2030 on asetettu: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 40 %:lla vuoteen 1990 verrattuna uusiutuvan energian EU-tason tavoite 27 % energian kulutuksesta energiatehokkuuden parantaminen 27 %:lla päästökauppajärjestelmän uudistaminen Merkittävä muutos aikaisempaan on päästökaupan nostaminen merkittävimmäksi ohjauskeinoiksi ja maakohtaisista sitovista uusiutuvan energian tavoitteista luopuminen. Uusiutuvan energian EU-tason tavoitteeseen liittyen päästökaupan ohjausvaikutus on vielä epävarmaa ja erilaisten uusiutuvan energian tukijärjestelmien tarvetta ja toteutustapaa tullaan pohtimaan sekä kansallisesti että EU-tasolla. Uusiutuvan energian tavoitteiden suhteen komissio on tiedonannossaan todennut, että EU-tason tavoite tulisi saavuttaa jäsenmaiden sitoumuksilla, joista jäsenmaat päättäisivät itse 2. EU:n uusiutuvan energian tavoitteen lisäksi jäsenmailla on myös muita, omia energiapolitiikkaan liittyviä tavoitteita kuten omavaraisuuden, työllisyyden ja huoltovarmuuden parantaminen, joiden vuoksi uusiutuvaa energiaa voidaan tukea myös jatkossa. 1.3 EU:n valtiontukisäännösten vaikutus uusiutuvan energian tukivaihtoehtoihin EU:n vuoden 2030 tavoitteiden lisäksi uusiutuvan energian tukijärjestelmiin vaikuttavat merkittävästi Euroopan komission uudet valtiontuen suuntalinjat 3. Niiden mukaisesti jatkossa käyttöönotettavat uusiutuvan energia tukijärjestelmät tulee pääasiassa toteuttaa preemioina, sertifikaattimarkkinana tai investointitukena. Ennen uusia linjauksia käyttöönotettuja järjestelmiä voidaan pitää toiminnassa järjestelmän loppuun saakka. Suomen nykyinen tukijärjestelmä ei ainakaan kaikilta 2 COM(2014) 15 Komission tiedonanto, Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille /C 200/01 Komission tiedonanto Suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina
9 6 osin vaikuta olevan valtiontuen suuntaviivojen mukainen (esimerkiksi kilpailutuksen puutteen vuoksi), joten nykyisen järjestelmän päättyessä tulee tarve tukijärjestelmien merkittävälle uudistamiselle, mikäli tukia edelleen tarvitaan. Valtiontuen suuntaviivojen mukaisesti preemioiden tai investointitukien jako tulisi perustua kilpailutukseen, ja jatkossa uusiutuvan sähkön tuottajien tulisi myydä tuottamansa sähkö suoraan markkinoille ja tuottajiin tulisi soveltaa markkinavelvoitteita, kuten tasehallintavelvoitteita. Tuottajilla ei saa olla kannustinta tuottaa sähköä markkinoille silloin, kun sähkön markkinahinta on negatiivinen, kuten esimerkiksi syöttötariffijärjestelmässä voi olla. Näitä ehtoja ei suuntaviivojen mukaan kuitenkaan sovelleta pieniin alle 500 kw sähköntuotantokapasiteetin hankkeisiin tai tuulivoiman osalta alle 3MW:n tai kolmen tuotantoyksikön hankkeisiin. 1.4 Hallitusohjelman tavoitteet uusiutuvalle ja kotimaiselle energialle Suomen nykyisessä hallitusohjelmassa 4 on asetettu tavoitteeksi vuoden 2020 ilmastotavoitteiden saavuttaminen jo vaalikauden aikana ja että fossiilista tuontienergiaa on korvattu puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla. Hallitusohjelmassa on lisäksi asetettu mm. seuraavia tavoitteita: Lisätään uusiutuvan energian osuus 2020-luvun aikana yli 50 prosenttiin Lisätään energiaomavaraisuusaste 2020-luvun aikana yli 55 prosenttiin Uusiutuvan energian lisäämisen laskeva ja EU:n suuntaviivat täyttävä tuki perustetaan teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana Edistetään uuden teknologian käyttöön ottamista cleantech-sektorin pilottihankkeilla. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän hallitusohjelman uusiutuvan energian tukijärjestelmän kehittämiseksi 5. Työryhmän tehtävänä on luoda ehdotus uusiutuvan energian tukijärjestelmästä harkiten sekä investointitukeen, tuotantotukeen tai vihreisiin sertifikaatteihin perustuvaa mallia, että kilpailuttamisen implementoimista osaksi tukijärjestelmää. Lisäksi työryhmän tehtäväksi on annettu vaihtoehtojen kokonaisvaltaisten, kansantaloudellisten vaikutusten sekä EU:n sääntelyssä tapahtuvien muutosten ottaminen huomioon suunnittelussa. Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, ja energia- ja ilmastotiekartassa vuoteen on arvioitu keinoja vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseksi ja Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. 4 Ratkaisujen Suomi Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma TEM/1993/ /2015 Työryhmän asettaminen uusiutuvan energian tukijärjestelmän kehittämiseksi Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö 16. päivänä lokakuuta 2014
10 7 2 UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIVAIHTOEHDOT TULEVAISUUDESSA 2.1 Tukien jakaminen kilpailutuksen perusteella Valtiontuen suuntaviivojen 7 mukaisesti investointituet ja preemiot tulisi vuodesta 2017 eteenpäin jakaa huutokaupan tai tarjouskilpailun perusteella perustuen joko tarjouskohtaisiin hintoihin tai kaikille tarjouksille yhtenäiseen selvityshintaan. Tukimäärä voi tällöin olla 100 % tukikelpoisista kustannuksista. Kilpailutuksesta voidaan poiketa, mikäli kyseessä on uusiutuvan energian demonstraatiohanke tai mikäli hankkeiden määrä on hyvin pieni, kilpailutus johtaisi korkeampaan tukitarpeeseen tai projektien heikkoon toteutumaan. Kilpailutuksen järjestäminen on haastavaa tilanteessa, jossa tuettavia hankkeita olisi vain muutama tai niiden määrä vuositasolla olisi hyvin vaihteleva. Kilpailutus voidaan toteuttaa esimerkiksi teknologia- tai kohdespesifisti tai vaihtoehtoisesti teknologianeutraalisti ja siten että toimijat kehittävät omat kohteensa, joita tarjoavat kilpailutukseen. Kohdespesifissä huutokaupassa hankkeita on voitu kehittää mm. luvituksen ja verkkoliitynnän osalta julkisen tahon toimesta, ja kilpailutus järjestetään tietyn kohteen toteutuksesta. Puhdas huutokauppa perustuu pelkkiin toimijoiden jättämien tarjousten hintaan, mutta kilpailutuksessa voidaan huomioida myös muita kriteereitä. Käytännössä erilaisten kriteerien tasapainoinen ja syrjimätön huomioiminen kilpailutuksessa voi olla hyvin vaikeaa 8. Huutokauppa voidaan järjestää kertaluonteisesti tai esimerkiksi vuosittain tai useamman kerran vuodessa. Tukien huutokaupalla on monia etuja tuen rahoittajien ja yhteiskunnan näkökulmasta. Huutokauppa on lähtökohtaisesti markkinalähtöinen tapa jakaa tukea ja huutokauppa takaa teorian mukaan edullisimman hintatason 9. Huutokauppajärjestelmällä rajoitetaan tuettavien energiantuotantohankkeiden määrää, jolloin tukijärjestelmän kustannukset ovat paremmin ennakoitavissa ja kontrolloitavissa. Tuen suuruus määräytyy kilpailutettuna markkinoilla perustuen tarjouksiin, eikä tarvittavaa tukea tarvitse välttämättä määritellä viranomaisten toimesta. Säännöllisissä huutokaupoissa tuen suuruus reagoi kustannustason muutoksiin, mikä antaa kustannustehokkaimmille hankkeille kilpailuedun huutokaupassa ja varmistaa että uusiutuva energia rakentuu jatkuvasti kustannustehokkaimmilla hinnoilla tukitason seuratessa todellisia kustannuksia. Huutokauppa on myös läpinäkyvä järjestelmä, kunhan järjestelmän säännöt on riittävän tarkasti annettu kaikkien toimijoiden tietoon. Hankkeiden kehittäjien näkökulmasta on tärkeää, että järjestelmän tulevaisuudesta ja jaossa olevasta tukimäärästä (esimerkiksi tuotantomääränä tai euroina) on varmuus riittävän pitkälle tulevaisuuteen, mutta valtion kannalta voi olla perusteltua tarvittaessa muuttaa esimerkiksi kilpailutettavan tuotannon määrää. Ennakoimattomien vaikutusten, kuten liian suureksi kasvavan tukitason, varalta huutokaupassa voidaan myös varata oikeus tarvittaessa pienentää kilpailutuksen tavoitetasoa kesken kilpailutuksen, jos viimeisten voittamassa olevien hankkeiden vaikutuksesta hinta nousisi kohtuuttomasti muiden hankkeiden kustannuksiin verrattuna. Merkittäviä 7 Komission tiedonanto 2014/C 200/01. Suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina Esim. Fraunhofer ISI et al 2014: Auctions for Renewable Energy in the European Union: Questions requiring further clarification. Agora Energiewende. 9 Kts. edellinen
11 8 muutoksia järjestelmään ei kuitenkaan pitäisi tehdä kesken sen voimassaoloajan, jotta luottamus järjestelmän toimintaan säilyy. Sipilän hallituksen hallitusohjelman tavoitteena on mainittu nimenomaan teknologianeutraalin tukijärjestelmän luominen. Teknologianeutraalius voi tarkoittaa äärimmillään sitä, että kaikki uusiutuvan energian tuotantotavat kilpailevat samoilla periaatteilla jaettavasta tuotantotuesta, mikä suosii kustannustehokkaimpia tuotantomuotoja kilpailutuksessa. Teknologianeutraalina voidaan kuitenkin pitää myös järjestelmää, jossa eri tuotantomuodot osallistuvat samaan tuen kilpailutukseen, mutta tuki on jaettu useampaan kilpailutuskoriin teknologian tai tuotantotyypin (esimerkiksi peruskuorma, säätövoima tai vaihteleva tuotanto) mukaan, jotta varmistetaan monipuolisuus ja oikeasuhtainen tuki eri tuotantomuodoille. Valtiontuen suuntaviivojen mukaisesti kilpailutukseen tulisi osallistua enemmän hankkeita kuin tuen piiriin tulee valittua. Lähtökohtana on siis, että osa hankkeista tulee jäämään huutokaupassa tuen ulkopuolelle. Ulkopuolelle jääneen hankkeen osalta hankekehitys todennäköisesti pysähtyisi, ja hankkeen kehittäjän olisi odotettava seuraavaa kilpailutuskierrosta, joka voi olla esimerkiksi vuoden kuluttua. Kilpailutuksen tuoma epävarmuus aiheuttaa näin ollen riskin hankkeen kehittäjälle ja voi lisätä riskipreemioita joidenkin hankkeiden osalta. Yksinkertaisin kilpailutuksen toteutustapa on järjestelmä jossa osallistujat antavat suljetut tarjoukset omien hankkeidensa perusteella. Kaikkien voittavien tarjoajien saama tuki voi määräytyä korkeimman hyväksyttävän tarjouksen perusteella (pay-ascleared) tai vaihtoehtoisesti jokainen hyväksytty hanke saa tarjoamansa tukitason (pay-as-bid). Tarjouskierroksia voidaan järjestää yhden sijaan kaksi tai useampia, esimerkiksi siten että ensimmäisellä kierroksella ei vielä anneta sitovia tarjouksia ja vasta toisen kierroksen tarjoukset ovat sitovia. Tarjouskierrosten välissä voidaan järjestää neuvotteluita, tai ensimmäisen kierroksen tarjoukset voidaan julkaista. Niin kutsutussa hollantilaisessa huutokaupassa huutokaupan järjestäjä voi asettaa hintatason ja pyytää tarjouksia tuotantovolyymista tällä hinnalla. Hintaa nostetaan kunnes haluttu määrä saavutetaan. Tarjouskilpailu voidaan järjestää myös toisin päin siten, että pyydetään tarjouksia nousevilla hintatasoilla. Prosessina tämä voi kestää yksinkertaista tarjousprosessia kauemmin, mutta toimijoiden kannalta voi olla selkeämpää arvioida osallistumismahdollisuuksia sekä hallita riskiä huutokaupasta karsiutumisesta. Myös tämä kilpailutus voidaan järjestää osana useampaa kilpailutuskierrosta, jossa lopuksi annetaan sitovat tarjoukset suljetuilla tarjouksilla. Uusiutuvien energiantuotantomuotojen huutokauppajärjestelmän erilaisista toteutustavoista on jonkin verran kokemuksia sekä Euroopassa että muualla maailmassa. Iso-Britannian Contract-for-Difference (CfD) preemiojärjestelmässä teknologiakohtaiset tukitasot on asetettu hallinnollisesti ennakolta, mutta mikäli hankkeita tarjotaan tällä hintatasolla enemmän kuin ennalta määrätyn vuosibudjetin verran, järjestetään tarjouskilpailu. Tarjouskilpailussa teknologiat on jaettu kolmeen koriin: kehittyneempiin teknologioihin, kehittymässä oleviin teknologioihin, sekä biomassakonversioihin. Jokaiselle korille on varattu oma budjetti ja tukitasot korien sisällä voivat vaihdella. Myös kohdekohtaisesta kilpailutuksesta on kokemusta muun muassa Tanskasta ja Kiinasta. Tanskassa käytetään tuulivoimalle kohdekohtaista kilpailutusta, jossa pyritään edistämään suurten offshore-projektien toteutumista. Kilpailutuksessa on käyty neuvotteluja tarjoajien kanssa tarjouskierrosten välillä ja lopullisen sitovan
12 9 tarjouskilpailun ehdoista on sovittu toimijoiden kanssa. Kiinassa yhtenä kilpailutuksen kriteerinä on investoinnin kotimaisuus. Koska huutokaupassa jaettavan tuen määrä on tarkoin rajattu, on tärkeää varmistaa että voittaneet hankkeet lopulta toteutuvat sekä uusiutuvan energian lisäystavoitteiden että järjestelmän oikeudenmukaisuuden kannalta (jolloin pyritään estämään tarkoituksella liian alhaiset tarjoukset jotka estävät muiden hankkeiden tuen saannin). Riskiä voidaan pienentää määrittelemällä sopivan suuruinen rangaistus toteutumattomille voittaneille hankkeille, huutokaupan osallistumisvaatimuksilla (esimerkiksi luvitus, rahoitus, osaaminen) tai vaadittavilla tarjoustakuilla (bid-bond). Mikäli tarjouskilpailussa jaettava tukimäärä arvioidaan tuotantomäärien (MWh) tai arvioidun kokonaiskustannuksen perusteella, on toimijoiden toimitettava luotettava arvio toteutuvista tuotantomääristä. Hankkeen tuotantomäärän yliarviointi pienentää muiden toimijoiden mahdollisuutta päästä tuen piiriin, ja siksi voi olla tarpeen määrätä toimijalle rangaistus, mikäli arvioituihin tuotantomääriin ei päästä tietyllä tarkasteluajanjaksolla (useamman vuoden aikana). Investointituen kohdalla yliarviointi voi myös johtaa liian suureen tukeen, joka voidaan periä takaisin toimijoilta, mikäli se on ollut tuen myöntämisen perusta. Valtion kannalta muita haasteita kilpailutuksessa ovat muun muassa uusien teknologioiden sekä pienten toimijoiden tukemisen vaikeus, mikäli kaikki hankkeet kilpailevat samassa huutokaupassa, sekä vaaditun tukimäärän budjetoinnin ennustaminen, jos kilpailutuksen tavoitteena (rajoitteena) on kapasiteetti tai energiamäärä, ei jaettava rahamäärä. Toimijoiden näkökulmasta riskinä ovat oman hankkeen kustannustehokkuus verrattuna kilpaileviin hankkeisiin (pärjääminen tarjouskilpailussa), pienten hankkeiden tyypillisesti heikompi kilpailukyky verrattuna isompiin toimijoihin sekä suunnittelun laadun mahdollinen heikkeneminen kustannuksien minimointitarpeen takia, kun hankkeen toteutuminen on epävarmaa. Muita huutokauppajärjestelmän potentiaalisia ongelmia ovat toimijoiden vähäisyys, jolloin voidaan tehdä strategisia tarjouksia kustannusvastaavien tarjousten sijaan ja vaarana on kustannusten nousu. Ongelman voi olla myös joidenkin toimijoiden liian alas arvioidut tarjoukset, jolloin voitettu tuki ei tekisikään hankkeesta kannattavaa. Mikäli hanke hyväksytään järjestelmään mukaan liian alhaisilla tukitasoilla, hanke voikin lopulta jäädä toteutumatta, kun taloudellisia toteutusedellytyksiä ei ole eikä rahoitusta hankkeelle saada. Yksi keino pienentää tätä riskiä on tarjota kaikille toimijoille tuki kalleimman tarjouksen tai sen tarjouksen perusteella, joka on seuraavaksi kallein kalleimmasta huutokauppaan hyväksytystä hankkeesta. Jälkimmäinen vaihtoehto edellyttää kuitenkin riittävän suurta tarjousten määrää ja kohtuullisen pientä hajontaa tarjoushinnoissa. 2.2 Investointituki Investointitukijärjestelmässä lähtökohtana on tukea uusia hankkeita niiden investointivaiheessa. Investointituella voidaan tukea parhaiten uusiutuvan sähköntuotannon muotoja, joilla investointikustannukset muodostavat valtaosan kokonaiskustannuksista, kuten maa- ja merituulivoimahankkeet, aurinkosähkön tuotanto ja vesivoima. Nämä tuotantomuodot tyypillisesti tuottavat uusiutuvaa sähköä investoinnin jälkeen aina kun olosuhteet ovat sopivat. Investointituella voidaan tarvittaessa tukea myös yhteistuotantoinvestointeja, kun vaihtoehtona on yhteistuotannon sijaan siirtyä tuottamaan pelkkää lämpöä erillisillä lämpökattiloilla.
13 10 Sähkön alhaisen markkinahinnan ja hintakehitykseen liittyvän riskin vuoksi erillisen lämmöntuotannon investoinnit voivat olla yhteistuotantoa houkuttelevampia investointeja, ja yhteistuotantoinvestoinnin takaisinmaksuaika voi nousta liian pitkäksi investoijan näkökulmasta. Investointituella voidaan yhteistuotantoinvestoinnista tehdä erillistä lämmöntuotantoa houkuttelevampaa. Investointituki myönnetään yleensä kertakorvauksena hankekehittäjälle investoinnin yhteydessä, tai muutamassa erässä rakennusaikana. Tämä antaa investointipäätöstä tehdessä täyden varmuuden saatavan tuen määrästä ja näin poistaa merkittävästi poliittista riskiä siitä, että tukea muutettaisiin kesken myöntämiskauden. Toisaalta tuottajalle jää riski sähkön myyntihinnasta, sillä tuen suuruus ei ole riippuvainen sähkön hinnasta. Tämä riski osaltaan lisää hankkeen rahoituskustannuksia ja heikentää rahoituksen ehtoja. Määritelläkseen tarvitsemansa investointituen tason tarjouskilpailuun, on investoijalla oltava näkemys sähkömarkkinoiden odotetusta kehityksestä, ja lainarahoituksen ehtona voi olla sähkön myyntihinnan suojaaminen. Investoijan näkökulmasta riskiksi muodostuu kilpailutuksen perusteella jaettavassa investointitukijärjestelmässä myös epävarmuus siitä, pärjääkö hanke tarjouskilpailussa sekä epävarmuus tulevien kilpailutusten hintatasoista ja ehdoista. Investointituki vähentää hankkeeseen tarvittavan pääoman määrää, mikä voidaan nähdä tukimuodon etuna. Kannattaville hankkeille rahoitusta on kuitenkin hyvin saatavilla, joten monien toimijoiden kannalta tuki juuri investointituen muodossa ei lisää hankkeen houkuttelevuutta, vaan vastaava vaikutus voidaan myös saada tuotantotuen (kuten preemio) muodossa. Investointitukijärjestelmän haittapuolena voidaan pitää myös sitä, että yli 15 miljoonan euron yrityskohtainen investointituki voi edellyttää hankekohtaista hyväksyntää EU:ssa (ei välttämättä mikäli investointituki jaetaan kilpailutuksen perusteella 10 ) mikä saattaisi hidastaa tuen myöntämispäätöksen saamista ja investoinnin etenemistä. Investointitukijärjestelmällä voidaan taata tietty määrä uusiutuvan energiantuotannon investointeja Suomeen, mutta koska tuki sen luonteesta johtuen ei lähtökohtaisesti ole rakennetun voimalaitoksen tuotantomäärään perustuvaa, ei investointitukijärjestelmä anna varmuutta tuotettavan uusiutuvan energian määrästä. Tämä koskee erityisesti biomassaan perustuvia yhteistuotantolaitosten investointeja, joissa polttoainevaihdokset ovat mahdollisia joustavasti. Tällaisten hankkeiden osalta uusiutuvan energian tukena jaettavassa investointituessa tulisi vaatia tiettyä uusiutuvan energian määrää, mutta tiukka vaatimus tietystä polttoainesuhteesta voi johtaa siihen, että tukea saaneet voimalaitokset ovat polttoainemarkkinoilla eri asemassa kuin muut toimijat (kts. luku 3.2). Investointituen kilpailutus voidaan perustaa sellaiseksi, että vain edullisimmat hankkeet, joilla valtion asettamat uusiutuvan energian tavoitteet saavutetaan, saavat tukea. Investointitukijärjestelmällä voidaan myös jakaa tukea erityisesti esimerkiksi kehitysvaiheessa oleviin uusiutuviin energiantuotantotapoihin. Mikäli investointituen yhtenä tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian tuotantomäärän lisäksi sähköntuotantokapasiteettia Suomessa, voi myös kapasiteettiperusteinen vertailu toimia perusteena hankkeiden valinnassa. Investointituen maksu voidaan jakaa useammalle vuodelle, mutta mikäli tuen jakaminen jaksottuu pitkälle jaksolle, alkaa investointituki muistuttaa enemmän 10 Komission tiedonanto 2014/C 200/01. Suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina
14 11 preemiojärjestelmää. Preemiojärjestelmässä kuitenkin tuen suuruus yleensä riippuu tuotetun sähkön määrästä, kun taas investointitukeen tätä määritelmää ei yleensä sisälly. Investointituki voidaan rahoittaa valtion budjetista, mutta myös sähkön käyttäjiltä tai esimerkiksi muilta tuottajilta perittävillä maksuilla (esim. fossiilisten polttoaineiden veroluontoiset maksut). 2.3 Preemiotukivaihtoehdot ja takuuhinnan kilpailutus Preemio on sähkön hinnan päälle maksettava tuki, joka voidaan rahoittaa valtion budjetista tai sähkön käyttäjiltä kerättävillä maksuilla. Preemion määräytyminen voidaan toteuttaa usealla tavalla. Valtiontuen suuntaviivojen mukaisesti preemiotuen suuruus ja saajat tulisi perustaa kilpailutukseen samaan tapaan kuin investointituen huutokauppajärjestelmässä. Kiinteässä preemiojärjestelmässä tuen piirissä olevat sähköntuottajat saavat myymänsä sähkön hinnan lisäksi määrätyn ajan (esimerkiksi vuotta) tuotetun sähköenergian määrään sidottua kiinteää preemiotukea. Huutokauppaan perustuva kiinteä preemio on yksinkertaisin kilpailutettu preemiojärjestelmä, jossa tarjoajat määrittelevät tarvitsemansa tuen sähkön hinnan päälle hintakilpailun kautta. Kiinteässä preemiojärjestelmässä (kuva 2-1, vasemmanpuoleinen kuva) tuottajan saama kokonaistuotto vaihtelee sähkön markkinahinnan mukaan, jolloin riski sähkön hintakehityksestä jää tuottajalle. Läheinen vaihtoehto kiinteälle preemiolle on rajattu kiinteähintainen preemio (kuva 2-1, oikeanpuoleinen kuva), jossa sähköntuottaja saa vähintään preemion alarajan määräämän tukimäärän riippumatta sähkön markkinahinnasta. Preemiolle voidaan myös asettaa kattoraja, jolloin preemiota ei makseta valmiiksi määriteltyä kokonaistuottoa ylittävälle osuudelle. Rajattu kiinteä preemio vähentää sähkön markkinahinnan vaihteluiden luomaa riskiä tuottajalle. Preemiotukijärjestelmää on käytetty mm. Tšekeissä (rajoittamaton kiinteä preemio) ja Espanjassa (molemmista päistä rajattu kiinteä preemio, ei käytössä tällä hetkellä). Kuva 2-1 Kokonaistuoton havainnollistaminen kiinteissä preemiojärjestelmissä.
15 12 Preemiotuki voidaan myös määritellä liukuvaksi, jolloin kilpailutusjakson kiinteän preemiotuen sijaan preemion määrä voi riippua esimerkiksi sähkön markkinahinnasta tai päästöoikeuden hinnasta. Liukuvassa, sähkön hinnan mukaan muuttuvassa preemiotukijärjestelmässä sähkön tuottajalle taataan tietty sähkön myynnistä sekä preemiosta saatava yhteistuotto. Mikäli sähkön markkinahinta ylittää määrätyn kokonaistuoton maksimimäärän, saa sähkön tuottaja joko pitää tämän ylimääräisen sähkön myynnistä saatavan tuoton itsellään (yksisuuntainen preemio, käytössä Italiassa), tai maksaa ylijäämän takaisin tukijärjestelmälle (sovellettuna käytössä Iso- Britanniassa). Näitä vaihtoehtoja on kuvattu kuvassa 2-2. Kuva 2-2 Kokonaistuoton havainnollistaminen liukuvissa preemiojärjestelmissä. Liukuvan preemion hintariski on tuottajalle pienempi, sillä sähkön myynnistä ja preemioista saatavan kokonaistuoton määrä on liukuman takia helpommin etukäteen arvioitavissa. Täysin liukuvan preemiojärjestelmän haittapuolena on valtion näkökulmasta järjestelmän kustannusten epävarmuus vaikeammin ennakoitavan tukitarpeen vuoksi, vaikkakin preemioiden avulla tuetun sähköntuotannon määrä ja tuen tarve (perustuen sähkön hintaan) voidaan pyrkiä ennustamaan tukikausittain. Yhtenä vaihtoehtona lieventämään liukuvan preemiojärjestelmän rahoituksen epävarmuutta on asettaa liukuvalle preemiolle ylä- ja alarajat, jotka pitävät tuottajien kokonaistulot määritetyllä välillä. Rajoitetun liukuvan preemiojärjestelmän rajat voi olla vaikea määrittää kilpailutuksessa, mutta esimerkiksi alaraja voidaan määrittää etukäteen ja kilpailutus voi koskea ylärajaa. 2.4 Sertifikaattijärjestelmä Sertifikaattijärjestelmä on lähtökohtaisesti teknologianeutraali tukijärjestelmä, jossa kaikki (uusi) uusiutuvan energian tuotanto olisi saman tukijärjestelmän piirissä ja saisi saman tuen, jonka suuruus määräytyisi sertifikaatin kulloisestakin markkina-arvosta. Järjestelmä perustuu uusiutuvan energian tuottajille jaettaviin sertifikaatteihin, joita toimijat saavat yhden jokaista tuotettua megawattituntia kohden myymänsä sähkön hinnan lisäksi. Kysyntä sertifikaateille muodostuu sähkön käyttäjille tai
16 13 vähittäismyyjille määritellystä velvoitteesta hankkia sertifikaatteja sähkön kulutuksen/myynnin suhteessa. Järjestelmän rahoitus tulee näin ollen kokonaisuudessaan markkinoilta. Sertifikaatteja myydään ja vaihdetaan erillisellä sertifikaattimarkkinalla, jossa sertifikaattien hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella. Itse sertifikaattien kysyntään voidaan vaikuttaa poliittisesti asetettavien tavoitteiden avulla (määräperusteinen tuki). Sertifikaatteja myönnetään yleensä vain uusille investoinneille ennalta määritellyksi ajaksi (esim. 15 vuodeksi), eivätkä olemassa olevat tuotantomuodot ole järjestelmässä mukana. Sertifikaattijärjestelmä voidaan toteuttaa myös siten, että se ei ole teknologianeutraali, jolloin voidaan pyrkiä ottamaan huomioon eri tuotantomuotojen erilaiset tuotantokustannukset. Esimerkiksi Iso-Britannian ja Puolan sertifikaattijärjestelmissä eri tuotantomuodot ovat saaneet sertifikaatteja megawattituntia kohden teknologiakohtaisilla kertoimilla kerrottuna. Järjestelmien on kuitenkin todettu toimivan huonosti ja niistä ollaan luopumassa. Kertoimien määrittely ja oikean tukitason arviointi on käytännössä usein vaikeaa ja edellyttää tarkkaa käsitystä kustannustasosta kertoimien asettajataholta. Sertifikaattijärjestelmän vaikutusta uusiutuvan energian tuottajan kokonaistuottoihin on kuvattu alla kuvassa 2-3. Sähkön markkinahinnan vaihtelun lisäksi tuottaja altistuu myös sertifikaattien hintariskille, sillä järjestelmässä ei ole takuuta siitä että nämä hinnat korreloisivat keskenään. Teoriassa sertifikaattien hinnan tulisi nousta sähkön markkinahinnan laskiessa vastaten marginaalisen uusiutuvan energian tuotantomuodon pitkän aikavälin tuotantokustannuksia, mutta mikäli hankkeita toteutetaan tavoitetta enemmän, voi sertifikaattien hinta laskea useiksi vuosiksi. Uusiutuvan energian tuottajien kannalta sertifikaattijärjestelmä vaatiikin tarkkaa markkina-analyysia ja muiden investointien toteutumisen ennakointia, jotta voidaan arvioida sertifikaattien hintakehityksen riskiä. Toisaalta sertifikaattijärjestelmässä ei ole ollenkaan riskiä tuen ulkopuolelle jäämisestä, sillä kaikki tuen piirissä olevien tuotantomuotojen hankkeet hyväksytään järjestelmään.
17 14 Kuva 2-3 Kokonaistuoton havainnolstaminen sertifikaattijärjestelmässä. Sertifikaattijärjestelmä on käytössä Ruotsissa ja Norjassa maiden yhteisenä järjestelmänä. Järjestelmä on saanut aikaan suuren määrän investointeja erityisesti tuulivoimaan Ruotsissa, mutta runsaiden investointien ja sitä seuranneen ylijäämän vuoksi sertifikaattien hinnat ovat viime aikoina olleet alhaiset, mikä yhdistettynä alhaiseen sähkön markkinahintaan on aiheuttanut vaikeuksia monille tuottajille järjestelmässä. Suomessa sertifikaattijärjestelmä voitaisiinkin ottaa käyttöön siten, että Suomi liittyisi näiden maiden järjestelmään, jolloin yhteistä tavoitetasoa nostettaisiin ja kaikkien maiden hankkeet kilpailisivat yhteisillä markkinoilla. Tällöin uusiutuvan energian hankkeiden toteutuminen Suomessa riippuisi paitsi teknologioiden välisestä hintakilpailukyvystä ( /MWh-yksikössä), myös maiden välisestä hankkeiden kilpailukyvystä. Sertifikaattijärjestelmä tai muu uusiutuvan energian ostovelvoitejärjestelmä olisi mahdollista ottaa käyttöön myös Suomen omana järjestelmänä, mutta tällöin markkinan pieni koko voisi heikentää järjestelmän toimintaedellytyksiä, sillä markkinoiden likviditeetin varmistaminen järjestelmän alusta lähtien voisi olla vaikeaa. 2.5 Ei tukijärjestelmää uusiutuvalle sähköntuotannolle Uusiutuvan energian lisääminen voi tapahtua myös ilman tukijärjestelmää päästökaupan tehdessä fossiilisten polttoaineiden käytöstä kalliimpaa ja teknologiakehityksen laskiessa uusiutuvan energian investointikustannuksia. Esimerkiksi nykyisessä metsähakkeen syöttötariffijärjestelmässä tuki riippuu mm. päästöoikeuden hinnasta, ja päästöoikeuden hinnan noustessa yli noin 21 /tco2- tason (2015), ei tukea enää makseta. Päästöoikeuksien hinta on pitkään ollut matala, mutta EU:n ottaessa käyttöön uudet tiukemmat päästötavoitteet vuodelle 2030 sekä
18 15 uudistaessa päästökauppajärjestelmää markkinavakausvarannolla oletetaan päästöoikeuden hinnan kohoavan merkittävästi vuoteen Päästöoikeuksien hintakehitys riippuu päästötavoitteiden lisäksi voimakkaasti mm. talouskasvusta, polttoaineiden hintasuhteista sekä uusiutuvan energian edistämisestä tukijärjestelmillä. Päästöoikeuden hinnan oletetaan kasvavan talouskasvun vaikutuksesta kysynnän kasvaessa, kun markkinoille laskettavien päästöoikeuksien määrää samalla vähennetään tavoitteiden mukaisesti. Markkinavakausvarannon tarkoituksena on lisäksi varmistaa, että markkinoille ei kerry liikaa ylijäämää, mikäli esimerkiksi talouskasvu onkin oletettua hitaampaa, jolloin oikeuksia siirrettäisiin varantoon, ja toisaalta varantoa voidaan purkaa kysynnän kasvaessa nopeammin. Päästöoikeuden hintakehitykseen vaikuttavat merkittävästi myös uusiutuvan energian mahdolliset tuet päästökaupan piirissä olevissa maissa. Uusiutuvan energian tukien avulla aikaansaatavat investoinnit uusiutuvaan energiaan saavat aikaan päästövähennyksiä energiasektorilla, jolloin päästökaupan rooli jää pienemmäksi. Koska päästökauppa on Euroopan laajuinen, vaikuttavat kaikkien Euroopan maiden tukijärjestelmät päästökaupan hintakehitykseen ja ohjausvaikutukseen. Päästökaupan roolin vahvistuminen edellyttäisi, että Euroopan maat yleisesti luopuisivat uusiutuvan energian tukijärjestelmistään, jolloin hintojen voitaisiin olettaa nousevan merkittävästi vuoteen Päästöoikeuden hintakehitys ja uusiutuvan energian investoinnit heijastuvat myös sähkön markkinahintaan, joka voisi nousta merkittävästi nykytasostaan vuoteen 2030 päästöoikeuksien hinnan noustessa. Sähkön hinnan nousun ei kuitenkaan oleteta tapahtuvan lähivuosina, ja markkinaehtoiset investoinnit sähkön tuotantoon jäävät vähäisiksi Suomessa. Päästöoikeuden hinnan nousu vaikuttaa eniten polttoainevalintoihin, ja kohoava päästöoikeuden hinta johtaakin uusiutuvan energian lisäämiseen ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden korvautuessa uusiutuvilla polttoaineilla. Sähkön markkinahinnan kautta vaikutus uusiutuvan energian lisäämiseen on tulevaisuudessa vähäisempi, sillä sähkön tuotantorakenteen muuttuessa ja päästöttömien tuotantomuotojen osuuden kasvaessa merkittäväksi ei päästöoikeuden hinnan nousu nosta sähkön markkinahintaa tulevaisuudessa yhtä paljon kuin ennen. Sähkön markkinahinta muodostuu tuntitasolla marginaalituotantomuodon kustannuksen perusteella, joka tällä hetkellä on usein lauhdetuotantoa tai yhteistuotantoa, jolloin päästöoikeuden kustannus näkyy sähkön hinnassa. Uusiutuvan ja muun päästöttömän energian osuuden kasvaessa kasvaa kuitenkin niiden tuntien osuus, jolloin marginaalituotantomuotona on päästötön tuotanto, eikä päästöoikeuden hinta tällöin vaikuta sähkön hintaan. Päästöoikeuden hinnan tulisi nousta tällöin erittäin korkeaksi, jotta sillä olisi riittävä vaikutus sähkön markkinahintaan. Pelkkä päästökauppa ohjauskeinona voidaan nähdä markkinaehtoisuuden kannalta toimivampana vaihtoehtona sähkön tuottajien näkökulmasta, mutta korkeaksi nouseva sähkön hinta tuo lisäkuluja kaikille sähkön käyttäjille, ja lisäksi korkea päästöoikeuden hinta voi vaikuttaa haitallisesti myös muiden päästökaupan piirissä olevien sektoreiden kansainväliseen kilpailukykyyn. Edellytyksenä toimivalle päästökaupalle on, että myös Euroopan ulkopuolella otetaan käyttöön vastaavia järjestelmiä tai rajoituksia, jolloin kilpailu kansainvälisillä markkinoilla tapahtuu yhtenäisemmillä ehdoilla.
19 16 3 TUKIVAIHTOEHTOJEN ANALYYSI SUOMEN KANNALTA 3.1 Suomen uusiutuvan sähköntuotannon potentiaali ja kustannukset Suomen uusiutuvaan energiaan perustuvan sähköntuotannon potentiaali muodostuu nykyisen ja kehitteillä olevan teknologian perusteella suurelta osin tuulivoimasta, biomassan käytöstä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja lauhdesähköntuotannossa, vesivoimasta sekä aurinkosähköstä. Tulevaisuudessa myös muita uusia teknologioita voidaan ottaa käyttöön. Maatuulivoimapotentiaalin suuruudeksi Suomessa on arvioitu vähintään 30 TWh kehitettävien hankkeiden perusteella, ja lisäksi merituulivoimassa on potentiaalia noin 9 TWh eri vaiheissa olevissa hankkeissa. Tuulivoiman potentiaali voisi nousta edelleen suuremmaksi, mikäli uusia hankkeita otettaisiin hankekehitykseen. Biomassapohjaisen yhteistuotannon potentiaalia Suomessa rajoittaa lämpökuormien (yhdyskuntien kaukolämpö ja teollisuuden höyry ja lämpö) määrä, ja koska suuri osa lämpökuormista on jo hyödynnetty yhteistuotantoon, on lisäyspotentiaali rajallinen rajoittuen lähinnä nykyisen fossiilisen polttoainekäytön korvaamiseen. Lauhteena biomassaa voidaan hyödyntää sähköntuotantoon paljon laajemmin raaka-ainevarojen toimiessa rajoittavana tekijänä. Korkeampi kustannus on johtanut siihen, ettei lauhdesähköä juurikaan tuoteta biomassaa polttoaineena käyttäen. Aurinkosähkössä teoreettinen potentiaali on Suomessa hyvin suuri, sillä teknisenä rajoitteena on lähinnä pinta-ala. Käytännön hyödynnettävissä oleva potentiaali on matalampi, mikäli rajoittaudutaan rakentamaan esimerkiksi kattopinnoille. Arvioiden mukaan kattopinta-aloilla voitaisiin Suomessa tuottaa noin 15 TWh 11 aurinkosähköä vuonna Aurinkosähköinvestointeja toteutetaan myös erillisinä maalle sijoitettavina voimaloina, jolloin pinta-alarajoitteita ei ole. Aurinkosähkön erittäin laajamittainen hyödyntäminen edellyttäisi sähkön varastointia kesäajalta talvelle. Vesivoima on merkittävä sähkön tuotantomuoto Suomessa. Vesivoiman osalta uusiutuvan energian lisäyspotentiaali on kuitenkin rajallinen, sillä rakentamaton vesivoimapotentiaali sijaitsee suojelluissa vesistöissä. Vesivoimatuotannon lisäyspotentiaali Suomessa rajoittuu lähinnä olemassa olevien laitosten tehonkorotuksiin sekä pienvesivoiman lisäykseen. Näiden kustannukset vaihtelevat suuresti kohteesta toiseen. Kuvassa 3-1 on esitetty eri sähköntuotantomuotojen sähköntuotantokustannuksia esimerkkikustannustasoilla. Tuotantokustannus voi vaihdella merkittävästi (kymmeniä euroja megawattituntia kohden) riippuen projektista ja markkinatilanteesta, joten kustannukset ovat vain suuntaa-antavia. 11 Gaia Consulting Oy (2014) Sähkön pientuotannon kilpailukyvyn ja kokonaistaloudellisten hyötyjen analyysi
20 17 /MWh Kuva 3-1 Eri sähköntuotantomuotojen sähköntuotantokustannuksia esimerkkilaitoksilla huomioiden muuttuvat ja kiinteät (sis. investoinnin) kustannukset (Lähde Pöyryn arvio perustuen vuoden 2015 kustannustasoon) Tuulivoiman osalta merkittävin kategorinen ero on maa- ja merituulivoimahankkeiden kesken. Jälkimmäisissä sekä investointi- että käyttö- ja kunnossapitokustannus on korkeampi. Vaikka Suomen merituulivoimahankkeissa voitaneen hyödyntää edullisempia voimalatyyppejä kuin laajoilla merialueilla, ovat perustusratkaisut kalliimpia erityisesti jääolosuhteista johtuen. Myös riskitaso on huomattavasti korkeampi kokemusten puuttuessa. Maa- ja vastaavasti merituulivoimahankkeiden kesken suurimmat erot tuotantokustannuksissa johtuvat tuotantopotentiaalista. Tuotantopotentiaaliin vaikuttavat paitsi paikalliset tuuliolosuhteet, myös luvituksen sallima napakorkeus sekä valittava teknologia. Aurinkosähkön tuotanto on usein hajautettua pienen mittakaavan tuotantoa, jossa kannattavuuteen vaikuttaa merkittävästi se, korvataanko tuotannolla omaa käyttöä, vai tuotetaanko sähkö markkinoille. Jos sähkönkuluttaja pystyy korvaamaan omaa sähkönkäyttöään aurinkosähkön tuotannolla, voi tuotanto olla kannattavaa ilman tukia, koska kuluttaja säästää sähkön markkinahinnan lisäksi siirtomaksun ja verot. Uusiutuvan energian lisäämisen potentiaalin lisäksi on syytä huomioida riski uusiutuvan energian käytön vähentymisestä yhteistuotannossa tai investointien suuntautumisesta erilliseen lämmöntuotantoon yhteistuotannon sijaan. Sähkön markkinahinnan ollessa alhainen eivät investoinnit sähkön ja lämmön yhteistuotantoon ole houkuttelevia. Esimerkiksi Helsingissä päätettiin uuden CHPmonipolttoainevoimalaitoksen sijaan investoida lämmön erillistuotantoon ja sulkea Hanasaaren voimalaitos. Helsingin päätöksessä vaikuttavat energiayhtiön taloudellisten tekijöiden lisäksi myös muut tekijät, mutta myös muualla Suomessa käyttöikänsä päähän tulevia CHP-laitoksia suunnitellaan korvattavan erillisellä lämmöntuotannolla. Pöyryn arvion mukaan vuoteen 2025 mennessä korvausinvestointeja voisi Helsingin lisäksi toteutua yhteensä lähes 700 MW:n edestä, mikä voi vuosituotantona vastata
21 18 noin 4 TWh sähköntuotantoa 12. Ilman tukea nämä investoinnit voivat jäädä toteutumatta ainakin osittain. Kustannuksiltaan nämä investoinnit ovat edullisimpia keinoja uusiutuvan energian lisäämiseksi useimpiin muihin uusiutuvan sähköntuotannon muotoihin verrattuna. Investointien tukeminen vaatisi tukijärjestelmän, joka tekee yhteistuotantoinvestoinneista kannattavia erilliseen lämmöntuotantoon verrattuna huomioiden sähkön hintakehityksen riskit. Uudet CHPlaitokset voidaan toteuttaa siten, että niissä voidaan käyttää polttoaineina vaihtelevasti kiinteitä puupolttoaineita, turvetta tai kivihiiltä. CHP-investoinnin tukeminen ei siksi itsessään vielä riitä varmistamaan että uusiutuvan energian käyttö kasvaa, vaan lisäksi on varmistettava uusiutuvien polttoaineiden kilpailukykyisyys turvetta ja kivihiiltä vastaan. 3.2 Suomen uusiutuvan energian tavoitteen toteutuminen eri tukivaihtoehdoissa Uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttaminen Suomen uusiutuvan energian tavoitteesta vain osa saavutetaan uusiutuvalla sähköntuotannolla. Uusiutuvan energian kokonaistavoitteen saavuttamiseen vaikuttaa myös uusiutuvan energian käytön kehitys liikenteessä ja lämmöntuotannossa. Hallitusohjelman uusiutuvan energian tavoitetta ei ole erikseen jaettu eri sektoreille, joten tavoitteen toteutumiseen tarvittavaa uusiutuvan sähkön määrää on vaikea arvioida. EU-tasolla on arvioitu, että uusiutuvan energian kokonaistavoitteen saavuttamiseksi uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa tulisi olla selvästi korkeampi kuin kokonaistavoitteen (vähintään 45 % vuoteen 2030, uusiutuvan energian kokonaistavoitteen ollessa 27 %) 13, sillä sähkösektorilla uusiutuvan energian lisääminen on kustannustehokkaampaa kuin muilla sektoreilla keskimäärin ja lähtötaso on korkeampi. Sekä kilpailutukseen perustuvat järjestelmät että sertifikaattijärjestelmä uusiutuvan sähköntuotannon tukimekanismina mahdollistavat sen, että tiettyyn energiamääräisesti asetettuun lisäystavoitteeseen pääsy voidaan varmistaa. Kilpailutuksessa tämä voidaan tehdä asettamalla tavoitteeksi vuosituotantomäärä, jonka verran tukea kilpailutetaan. Sertifikaattijärjestelmässä taas järjestelmän tavoite ja sitä kautta velvoite sähkön käyttäjille voidaan asettaa energiantuotantomääränä tavoitevuoteen (esim. 2030) mennessä. Tällöin tuen tai sertifikaatin hinta nousee niin korkeaksi, että tavoitteet saavutetaan. Tämä kuitenkin luonnollisesti lisää riskiä siitä, että tukikustannus nousee korkeaksi, ja kustannusten ennakointi on vaikeaa. Mikäli kilpailutuksessa tavoite asetetaan tuotantomäärän sijaan euromääräisenä, ei voida varmistua siitä että saavutettaisiin haluttu uusiutuvan energian määrä. Kustannukset ovat kuitenkin tällöin paremmin hallinnassa. Ruotsin ja Norjan kanssa yhteisessä sertifikaattijärjestelmässä Suomen uusiutuvan energian hankkeet kilpailisivat Ruotsin ja Norjan hankkeiden kanssa. Erityisesti tuulivoiman osalta hankkeita voisi Suomessa jäädä toteutumatta, sillä Ruotsissa on merkittävä potentiaali ja hyviä tuulivoimapaikkoja, jolloin on mahdollista, että Ruotsin ja jatkossa myös Norjan tuulivoimahankkeet kattaisivat tavoitteen vaatiman investointitason. Yhteistuotantoinvestointien osalta Suomen investoinnit 12 Perustuen Pöyryn kattilatietokannan perusteella arvioituihin voimalaitosten korvausinvestointitarpeisiin. 13 Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle COM(2014)
Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotTEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN
TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN Pöyryn ja TEM:n aamiaisseminaari Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting All rights reserved. No part of this document may be reproduced
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy
UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko
Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen
Lisätiedotedistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009
Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa
Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden
LisätiedotAsiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa
Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without
LisätiedotLausunnon antaja: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Aihe: Uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportti
Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi 20.6.2016 Lausunnon antaja: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Aihe: Uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportti Viitteenne: TEM/1993/00.04.01/2015
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009
PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotEU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA
EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotUusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista
Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen
LisätiedotMikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008
1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan
LisätiedotHajautetun energiatuotannon edistäminen
Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu
LisätiedotUusiutuvan energian kilpailuun perustuva tukijärjestelmä
Uusiutuvan energian kilpailuun perustuva tukijärjestelmä Hallituksen esitys laeiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain ja tuulivoiman kompensaatioalueista annetun
LisätiedotBioenergian tukimekanismit
Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotEsitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa
Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa 16.11.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Päästökauppa Lisää uusiutuvaa energiaa tai
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotEnergiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo
Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja
LisätiedotVoiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.
Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN
LisätiedotSUOMEN LIITTYMINEN RUOTSIN JA NORJAN SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄÄN UUSIUTUVIEN JA KOTIMAISTEN ENERGIALÄHTEIDEN EDISTÄMISEKSI
SUOMEN LIITTYMINEN RUOTSIN JA NORJAN SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄÄN UUSIUTUVIEN JA KOTIMAISTEN ENERGIALÄHTEIDEN EDISTÄMISEKSI Tiivistelmä raportista Energiateollisuus ry:lle 24.9.2015 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry
LisätiedotMuut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014
Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden
LisätiedotUusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät
Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Tekninen asiantuntija Harri Haavisto 15.1.2013 Esityksen sisältö Taustaa Tukimuodot
LisätiedotTuotantotukilain muutokset
Tuotantotukilain muutokset Anja Liukko hallitusneuvos Syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät 27.11.2012 Tuulivoimarakentamisen tukijärjestelmä Syöttötariffi (= tavoitehinta sähkön 3 kk markkinahinta)
LisätiedotEnergiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus
Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotUusiutuvan energian velvoitepaketti
Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia
LisätiedotKapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014
Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
LisätiedotTEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi
TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi Helsinki, 7.11.2013 Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM TEM edistää tuulivoimaa lukuisin eri toimin Taloudelliset kannusteet Tuulivoiman edistämistyöryhmä
LisätiedotEsitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen talousvaliokunnassa
Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen talousvaliokunnassa 22.11.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Päästökauppa Verolainsäädäntö Lisää uusiutuvaa energiaa
LisätiedotKokemuksia kilpailutuksesta, merituulivoiman demohanke. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund TEM
Kokemuksia kilpailutuksesta, merituulivoiman demohanke Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund TEM 24.1.2017 Merituulivoimapotentiaali BASREC 2012: Analysis of conditions for Wind Power in
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotMiten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö
Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
LisätiedotMinisterin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu
Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla
LisätiedotPrimäärienergian kulutus 2010
Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotPäästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille
SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotBiokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut
LisätiedotYhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan
Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän
LisätiedotTuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008
Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotKuuleminen: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
1 (2) Talousvaliokunta 15.3.2017 Kuultava: Asiantuntija: Seppo Savolainen Kuuleminen: 15.3.2017 Aihe: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Viitteenne: VNS
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotPorotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa
Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet
LisätiedotUusiutuvan energian vuosi 2015
Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia
LisätiedotTaloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry
Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotSuomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen
Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotEU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.
. EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke
LisätiedotEnergiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009
Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotLausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi. Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi.
Työ- ja elinkeinoministeriö PL32 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@tem.fi Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi TEM269:00/2008
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp 20.10.2015 VALTION TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2016: ENERGIAPOLITIIKKA (32.60) Energiapolitiikan tavoitteiden toteutuminen Energiapolitiikan
LisätiedotUusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi
Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotTuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
LisätiedotEuroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014
Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotMetsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet
Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014
LisätiedotTarjouskilpailu uusiutuvan energian edistämiskeinona. 7.11.2014 GreenStream Network
Tarjouskilpailu uusiutuvan energian edistämiskeinona 7.11.2014 GreenStream Network Vuoden 2020 tuulivoimatavoite saavutetaan jo 2018 Päätökset tuulivoiman ja muun uusiutuvan energian edistämisestä tehtävä
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotBiopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta
Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-
LisätiedotBiokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö
Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotEnergiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009
Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotKilpailuun perustuva tukijärjestelmä. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Kilpailutusasiantuntija Roland Magnusson
Kilpailuun perustuva tukijärjestelmä Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Kilpailutusasiantuntija Roland Magnusson Sisällys Miksi kilpailutetaan? Tuoreita tilastoja tuotantokustannuksista Tarjouskilpailuun
LisätiedotENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki
ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.
Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotEnergiavarastot ja älykkäät järjestelmät
Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan
LisätiedotTurveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen
Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,
LisätiedotOnko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?
Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotKuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko
Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp
Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Jari Suominen Hallituksen puheenjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 10.3.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön
Lisätiedot