Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä"

Transkriptio

1 Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki 1

2 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys Tarvitaan toimien tasapainoa Energiatehokkuus tuotannossa ja kulutuksessa Uusiutuvat Ydinvoima Hiilidioksidin talteenotto Uusiutuvien ohjauskeinot mahdollisimman markkinaehtoisia Päästökauppa ensisijainen ohjauskeino Hinnalla on väliä Kustannustehokkaat ratkaisut Suomi on EU:n energiaintensiivisin maa (Luxemburgin jälkeen) 2

3 Energian loppukäyttö Suomessa 2006 Muut 13 % Rakennusten lämmitys 20 % Teollisuus 51 % Liikenne 16 % Lähde: Tilastokeskus 3

4 Energian loppukulutus Suomessa 2006 (Energiatilasto 2007, Tilastokeskus) Kaukolämpö 11 % Hiili 3 % Sähkö 27 % Öljytuotteet 34 % Maakaasu 5 % Puu ja kierrätyspolttoaineet 18 % Energiaturve 2 % 4

5 Sähkö on merkittävä osa ratkaisua Sähkön avulla voidaan korvata polttoaineiden käyttöä teolliset prosessit liikenne lämmitys Sähkö on käyttökelpoinen ratkaisu monissa energiatehokkaissa ratkaisuissa matalaenergiarakentaminen lämpöpumput valaistus Esimerkiksi visio päästöttömästä Norjasta 2030 perustuu pitkälti sähkön käytön lisäämiseen 5

6 Sähkön tuotanto energialähteittäin 2007 Kivihiili 17 % Öljy 0,5 % Vesivoima 18 % Maakaasu 13 % Turv e 8 % Ydinvoima 29 % Tuuli 0,2 % Biomassa 13 % Jäte 0,8 % Uusiutuvat: 32 % Hiilidioksidivapaat: 61 % 6

7 Kaukolämmön Kaukolämmön ja ja siihen siihen liittyvän liittyvän sähkön tuotantoon sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet v Suomessa 2006 turve 19,1 % puu 11,5 % muu 3,5 % öljy 4,4 % maakaasu 34,4 % kivihiili 27,1 % polttoaine-energia yhteensä 55,0 TWh 7

8 Kaukolämmön tuotanto - yhteistuotanto TWh/vuosi Suomi Ruotsi Lähteet: Energiatilasto EnergiaCD 2006, Svensk fjärrvärme: Statistik 2003, Statistik

9 Sähköntuotanto - yhdistetty sähkön ja lämmöntuotanto (yhteensä) TWh/vuosi Suomi Ruotsi * Lähteet: Energiatilasto EnergiaCD 2006, Energiläget i siffror

10 Energiatehokkuussopimukset Energiantuotannon toimenpideohjelma energiakatselmukset yrityskohtaiset energiantuotannon tehostamistavoitteet energiatehokkuus osaksi johtamisjärjestelmää Energiapalveluiden toimenpideohjelma energiatehokkuuspalvelut asiakkaille edesauttaa asiakkaiden energiansäästö- ja - tehokkuustavoitteiden toteuttamisessa oman toiminnan tehostaminen energian siirrossa ja käytössä 10

11 Käytössä oleva tuotantokapasiteetti, yhteistuotanto ja uusiutuvat maksimaalisesti hyödynnetty Tuulivoima 6% MW e Erillinen sähköntuotanto Kaukolämpö yhteistuotanto Teollisuus yhteistuotanto Ydinvoima Vesivoima Tarve 11

12 Eri tuotantomuodoilla erilainen rooli - kaikkia tarvitaan Uusiutuva Sähköteho & toimitusvarmuus Säädettävyys Kasvihuonekaasupäästöt Kustannustehokkuus Lisäysmahdollisuus (+) + (+) Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima Yhteistuotanto Lauhdevoima Energiansäästö + (+)

13 Energiainvestointeja tarvitaan kattamaan kysyntää ja vastaamaan energiapoliittisiin tavoitteisiin Kaikkien tuotantomuotojen oltava avoimina investoinneille Investointien esteitä purettava Toimintaympäristön vakaus ja ennustettavuus pääomaintensiivisin teollisuudenala pitkäjänteinen ja johdonmukainen energiapolitiikka sitoutuminen avointen sähkömarkkinoiden kehittämiseen päällekkäisen ohjauksen purkaminen ja välttäminen ympäristölupaprosessin kehittäminen 13

14 Mitä investoinnit uusiutuvaan energiaan edellyttävät? Energialähdekohtaiset edellytykset Vesivoima: vesirakentamiseen ja säännöstelyyn liittyvä lainsäädäntö Bioenergia panostukset puupolttoaineen saatavuuden varmistamiseen, toimitusketjuun ja käytönaikaista tukea tuotantoon Kierrätyspolttoaineet lupaprosessin kehittäminen Tuulivoima lupaprosessin kehittäminen, tuulivoimalle osoitettava riittävästi rakentamispaikkoja joilla hyvät tuotantoedellytykset, tukea investoinnille 14

15 Uusiutuvan energian edistämiskeinot energiantuotannossa Edistämiskeinojen valinnassa huomioitava - kustannustehokkaiden uusiutuvan energian investointien edistäminen - soveltuvuus avoimille sähkömarkkinoille - huomioitava tasapuolisuus lämpömarkkinoilla - säilytettävä mahdollisuus myöhempään ohjauskeinojen harmonisointiin EU:ssa - Suomen erityispiirteet: kaukolämmön suuri osuus, sähkön ja lämmön yhteistuotannon suuri osuus, kilpailu puupolttoaineista 15

16 Uusiutuvan energian edistäminen Fossiilipolttoaineiden hintakehitys on edistänyt uusiutuvien kilpailukykyä vastaavasti kasvanut kysyntä ja tuet nostaneet hintoja Päästökauppa on keskeisin ohjauskeino EU:n laajuisesti harmonisoitu Mikäli halutaan vielä merkittävästi edistää investointitukijärjestelmä on kustannustehokkain edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia valtiolta sertifikaattijärjestelmä sähkön osalta mahdollinen räätälöity malli Suomen olosuhteisiin Näköpiirissä on vähintään uusiutuvan energian tukitasojen harmonisointi EU:ssa 16

17 Investointituet Suomen nykyinen järjestelmä ollut tehokas, mutta vaatimaton uudet tavoitteet edellyttävät huomattavia lisäpanostuksia Nykyjärjestelmän mukaiset maksimitukiprosentit olisivat riittäviä ilmeisesti ei ongelma valtiontukisääntöjen näkökulmasta Investointituen tarve luokkaa miljoonaa euroa vuodessa riippuu mm. verotuen jatkosta ja investointien kohdentumisesta Rahoitussääntöjä pitäisi kehittää ja menettelyjä tehostaa EU:n päästökauppa tuo Suomen valtiolle päästökauppasektorin yrityksiltä luokkaa miljoonaa euroa vuodessa lisätuloja järkevä sijoittaa osa energiajärjestelmän kehittämiseen 17

18 Sertifikaatit soveltuvat uusiutuvan sähköntuotannon edistämiseen Suomessa - Markkinalähtöisin tapa edistää uusiutuvan energian tuotantoa - Sertifikaattien hinta määräytyy markkinoilla. Tuen taso reagoi siten muiden kustannustekijöiden hinnanheilahteluihin. - Varmistaa paremmin kuin esimerkiksi syöttötariffit tietyn uusiutuvan energian osuuden sähkönkulutuksesta - Mahdollisuus myöhempään harmonisointiin muiden EUmaiden kanssa tai koko EU:n tasolla - Myöntämällä eri määrä sertifikaatteja eri tuotantoteknologioille voidaan - edistää myös uutta teknologiaa - vähentää ongelmalliseksi muodostuvaa kilpailua puupolttoaineista - vähentää järjestelmän kokonaiskustannuksia 18

19 Mahdollisen sertifikaattijärjestelmän piirteitä Velvoite kulutuksella (sähkönmyyjä/asiakas) velvoite kasvaa asteittain ja synnyttää kysynnän Sertifikaatit myönnetään uusiutuvan energian tuotannolle kaikki nykyinen tuen piirissä oleva uusiutuva sähköntuotanto kaikki uusi uusiutuva sähköntuotanto Sertifikaatteja enemmän tuotannolle, jonka tuen tarve suurempi 2-3 tukitasoa investointituki käytössä korkean riskin hankkeille ET haluaa kehittää mahdollista sertifikaattijärjestelmää yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa 19

20 Uusiutuvan energian edistäminen kaukolämmön tuotannossa - biopolttoaineet Tarvitaan käytönaikaista tukea ja tukea uusiutuvan energian investointiin Kaukolämpö kilpailee paikallisilla markkinoilla muiden lämmitysmuotojen kanssa Kaukolämmön suhteellinen kilpailuasema ei saa heikentyä nyt kaukolämpö päästökaupan piirissä, muille lämmitysmuodoille ei vastaavia velvoitteita kaukolämmön hintaa nostavat, asiakkaiden rahoittamat ohjauskeinot uusiutuvan energian edistämiseen ongelmallisia Kaukolämmön tuotannossa merkittävä uusiutuvan energian lisäämispotentiaali, tarvitaan lisäselvityksiä sen hyödyntämisestä 20

SUOMEN ENERGIAVISIO 2030

SUOMEN ENERGIAVISIO 2030 SUOMEN ENERGIAVISIO 2030 Suomenkielinen tiivistelmä VTT PROSESSIT Ritva Hirvonen (toim.) ENERGY VISIONS 2030 FOR FINLAND YHTEENVETO VTT on luodannut Energy Visions 2030 for Finland kirjassa, millainen

Lisätiedot

4.Luento: Energiankäyttö Suomessa

4.Luento: Energiankäyttö Suomessa 4.Luento: Energiankäyttö Suomessa Rakennusten lämmitys Teollisuus tärkein Liikenteen energiankulutus lähes kaksinkertaistunut 80- luvusta Sähkön osuus kulutuksessa kasvanut nopeasti Suomen energiantuotannon

Lisätiedot

Hyvä tietää sähkömarkkinoista

Hyvä tietää sähkömarkkinoista Hyvä tietää sähkömarkkinoista Julkaisija: Energiateollisuus ry ja Fingrid Oyj Teksti: Maarit Kauniskangas Ulkoasu: Innocorp Oy Hyvä tietää sähkömarkkinoista Painettu ISBN 978-952-5615-29-6 Sähköinen pdf-julkaisu

Lisätiedot

järjestelmävaikutukset ja niiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset

järjestelmävaikutukset ja niiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset Sitran selvityksiä 3 1 Energiaskenaarioiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset järjestelmävaikutukset ja niiden Juha Vanhanen, Iivo Vehviläinen, Mikko Halonen ja Anna Kumpulainen

Lisätiedot

Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla

Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla Minna Halme, Janne Hukkinen, Jouko Korppi-Tommola, Lassi Linnanen, Matti Liski, Raimo Lovio, Peter Lund, Jyrki Luukkanen, Oskari Nokso-Koivisto, Jarmo

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI

POHJOLAN VOIMA POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI POHJOLAN VOIMA POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 Energian tulevaisuus ja sen haasteet Säätövoiman tarve kasvaa 12 Bioenergiaohjelman 16 voimalaitosta 16 Olkiluodossa eletään vahvan kasvun aikaa 26

Lisätiedot

PIENEN KOKOLUOKAN CHP-TUOTANNON KAN- NATTAVUUS KUNNALLISEN LÄMPÖLAITOKSEN YHTEYDESSÄ

PIENEN KOKOLUOKAN CHP-TUOTANNON KAN- NATTAVUUS KUNNALLISEN LÄMPÖLAITOKSEN YHTEYDESSÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Matti Wallin PIENEN KOKOLUOKAN CHP-TUOTANNON KAN- NATTAVUUS KUNNALLISEN LÄMPÖLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Feasibility

Lisätiedot

Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit

Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit Energiatehokkuustoimikunnan mietinnön erillinen liite (julkaistu vain sähköisesti) Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto

Lisätiedot

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA tammikuu 2008 sama pelikenttä kaikille. - EK:n Leif Fagernäs sivut 6-7 energiasektorin tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Kivihiilen käytön hallittu rajoittaminen sähkön ja lämmön tuotannossa. Toimikunnan mietintö

Kivihiilen käytön hallittu rajoittaminen sähkön ja lämmön tuotannossa. Toimikunnan mietintö Kivihiilen käytön hallittu rajoittaminen sähkön ja lämmön tuotannossa Toimikunnan mietintö Valmistunut 21.06.2004 2 Esipuhe Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 3.10.2002 toimikunnan selvittämään kivihiilen

Lisätiedot

VATT TUTKIMUKSET. 170 30 prosentin vähennystavoitteeseen siirtymisen energia- ja kansantaloudelliset vaikutukset

VATT TUTKIMUKSET. 170 30 prosentin vähennystavoitteeseen siirtymisen energia- ja kansantaloudelliset vaikutukset VATT TUTKIMUKSET 170 30 prosentin vähennystavoitteeseen siirtymisen energia- ja kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Tiina Koljonen Antti Lehtilä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020

Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020 Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020 2 LUOTSI Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020 Piirros: Anne Myllyaho Murrekäännös: Risto Vuorinen, Turkuseura Sisällysluettelo Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Energiainvestointien alue- ja kansantaloudellinen kannattavuustarkastelu

Energiainvestointien alue- ja kansantaloudellinen kannattavuustarkastelu Sitran selvityksiä 73 Energiainvestointien alue- ja kansantaloudellinen kannattavuustarkastelu Toukokuu 2014 Ville Karttunen, Juha Vanhanen, Iivo Vehviläinen, Aki Pesola, Laura Oja Gaia Consulting Oy 2.

Lisätiedot

Eroon ilmastopäästöistä miten se onnistuu? Debattibaari -briiffi 1/2015 Elina Venesmäki

Eroon ilmastopäästöistä miten se onnistuu? Debattibaari -briiffi 1/2015 Elina Venesmäki ASIAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA Eroon ilmastopäästöistä miten se onnistuu? Debattibaari -briiffi 1/2015 Elina Venesmäki Tämä briiffi kansanedustajaehdokkaille perustuu Debattibaari.fi-sivustolla

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Tiivistelmä Suomi on matkalla kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa ja kestävää taloutta. Tämän toteuttamisessa

Lisätiedot

Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2009 sekä kehitysennuste vuodelle 2020

Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2009 sekä kehitysennuste vuodelle 2020 Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2009 sekä kehitysennuste vuodelle 2020 Markku Kyöstilä Kestävän kehityksen toimikunta 9.9.2010 Riihimäen kaupunki Ympäristölautakunta 2010 Markku Kyöstilä

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990 2011

Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990 2011 Katsauksia 2013/1 Ympäristö ja luonnonvarat Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990 2011 Katsauksia 2013/1 Ympäristö ja luonnonvarat Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990 2011 Helsinki Helsingfors 2013 Tiedustelut

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro UUDELY/0003/05.02.09/2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Mäntsälän kunta Projekti nro H04560.P012 Viimeisin muutos Laadittu Laatija AJT,

Lisätiedot

Kestävän energian Janakkala tiedotuslehti 2012

Kestävän energian Janakkala tiedotuslehti 2012 Kestävän energian Janakkala tiedotuslehti 2012 N KUNTA Janakkala liittyi kuntien energiatahokkuus sopimukseen elokuussa 2011 Toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi on valmistunut. Peltoenergiassa

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös Kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta 'Vähemmästä viisaammin'

Valtioneuvoston periaatepäätös Kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta 'Vähemmästä viisaammin' Valtioneuvoston periaatepäätös Kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta 'Vähemmästä viisaammin' Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan hallitus tavoittelee Suomea, joka on maailman eturintamassa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoasiantuntijatoimiston perustaminen Kymenlaaksoon

Energia- ja ilmastoasiantuntijatoimiston perustaminen Kymenlaaksoon Energia- ja ilmastoasiantuntijatoimiston perustaminen Kymenlaaksoon - selvitys toimiston toteutusmalleista Annika Aalto-Partanen Rahoitus: 70 % EAKR-rahoitus, Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 30 % Kymenlaakson

Lisätiedot

K8- kuntien seudullisen ilmastostrategian esiselvitys Osa III: Tiivistelmät. Juha Harju, Seinäjoen kaupunki

K8- kuntien seudullisen ilmastostrategian esiselvitys Osa III: Tiivistelmät. Juha Harju, Seinäjoen kaupunki K8- kuntien seudullisen ilmastostrategian esiselvitys Osa III: Tiivistelmät Juha Harju, Seinäjoen kaupunki Tekijät: Laura Lundgren & Niina Huovari 2010 Sisällysluettelo 1.0 Alkusanat... 3 2.0 Johdanto...

Lisätiedot

JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA

JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA JÄTE ON VOIMAVARA Kolmesataa kiloa henkilöä kohden vuodessa. Se on jätemäärä, joka syntyy kotitalouksista jokaisen suomalainen heittäessä roskapussit roska-astioihin.

Lisätiedot

Ilma-ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, mutta laitteita löytyy myös päälämmittäjiksi. Ilma-vesilämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu

Ilma-ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, mutta laitteita löytyy myös päälämmittäjiksi. Ilma-vesilämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu Johdanto Ilmalämpöpumppu hyödyntää ilman ilmaista energiaa. Melko pienellä investoinnilla voidaan vähentää lämmityskustannuksia melkein puolella. Ilma-ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, mutta laitteita

Lisätiedot

METSÄ BOARD MENESTYY TOIMIMALLA VASTUULLISESTI

METSÄ BOARD MENESTYY TOIMIMALLA VASTUULLISESTI METSÄ BOARD MENESTYY TOIMIMALLA VASTUULLISESTI LUE LISÄÄ Metsä Groupin kestävän kehityksen raportista www.metsagroup.fi/vastuullisuus TYÖHYVINVOINTI JA -TURVALLISUUS lisäävät työntekijöiden terveitä työvuosia,

Lisätiedot

Maatalouden ravinnekuormitus ja sen tehokkaat vähentämistoimenpiteet Loppuraportti

Maatalouden ravinnekuormitus ja sen tehokkaat vähentämistoimenpiteet Loppuraportti Maatalouden ravinnekuormitus ja sen tehokkaat vähentämistoimenpiteet Loppuraportti Helsinki 2008 Työryhmämuistio mmm 2008:9 Maatalouden ravinnekuormitus ja sen tehokkaat vähentämistoimenpiteet Loppuraportti

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA Valtioneuvosto on tänään 30.8.2012 maa- ja metsätalousministeriön esityksestä tehnyt tämän periaatepäätöksen

Lisätiedot

Nyt kodit lämpiävät myös nettivideoilla. Talvi 2015. Kohti päästötöntä tulevaisuutta s. 6

Nyt kodit lämpiävät myös nettivideoilla. Talvi 2015. Kohti päästötöntä tulevaisuutta s. 6 Lämpöinfo Talvi 215 Nyt kodit lämpiävät myös nettivideoilla Hyödynnämme muun muassa palvelinkeskusten tuottaman hukkalämmön Espoossa. Kohti päästötöntä tulevaisuutta s. 6 Näkökulma Kaukolämmön hinta kiinnostaa

Lisätiedot

VR-Yhtymä Oy 2009. Kohti uutta liikennepolitiikkaa. Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille. Toisen sukupolven älystrategia liikenteelle

VR-Yhtymä Oy 2009. Kohti uutta liikennepolitiikkaa. Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille. Toisen sukupolven älystrategia liikenteelle VR-Yhtymä Oy 2009 Kohti uutta liikennepolitiikkaa Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Toisen sukupolven älystrategia liikenteelle Ohjelmia ja strategioita 1/2013 Kohti uutta liikennepolitiikkaa

Lisätiedot