SUOMEN LIITTYMINEN RUOTSIN JA NORJAN SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄÄN UUSIUTUVIEN JA KOTIMAISTEN ENERGIALÄHTEIDEN EDISTÄMISEKSI

Transkriptio

1 SUOMEN LIITTYMINEN RUOTSIN JA NORJAN SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄÄN UUSIUTUVIEN JA KOTIMAISTEN ENERGIALÄHTEIDEN EDISTÄMISEKSI Tiivistelmä raportista Energiateollisuus ry:lle

2 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Raportti on luottamuksellinen ja laadittu yksinomaan Energiateollisuus ry:n ( Asiakas ) käyttöön. Raportin käyttö muiden kuin Asiakkaan toimesta ja muuhun kuin Asiakkaan ja Pöyryn välisessä sopimuksessa tarkoitettuun tarkoitukseen on sallittu ainoastaan Pöyryn etukäteen antaman kirjallisen suostumuksen perusteella. Raportti on laadittu noudattaen Pöyryn ja Asiakkaan välisen sopimuksen ehtoja. Pöyryn tähän raporttiin liittyvä tai siihen perustuva vastuu määräytyy yksinomaan kyseisten sopimusehtojen mukaisesti. Raportin sisältämät tulkinnat ja johtopäätökset perustuvat osittain Pöyryn kolmansilta osapuolilta tai ulkopuolisista lähteistä saamiin tietoihin. Pöyry ei ole tarkistanut minkään kolmansilta osapuolilta tai ulkopuolisista lähteistä saadun ja raportin laatimiseen käytetyn tiedon oikeellisuutta tai täydellisyyttä, koska se ei ole kuulunut Pöyryn toimeksiannon laajuuteen. Pöyry ei anna raportin perusteella tai siihen liittyen mitään vakuutusta (nimenomaista tai konkludenttista) eikä vastaa sen sisältämien tietojen ja arvioiden oikeellisuudesta. Pöyry ei vastaa kolmannelle osapuolelle tämän raportin käyttämisen tai siihen luottamisen perusteella aiheutuneesta haitasta taikka mistään välittömästä tai välillisestä vahingosta. SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 2

3 SISÄLTÖ Tausta Ruotsin ja Norjan sertifikaattimarkkina ja sen toiminta Sertifikaattijärjestelmän laajentaminen Suomeen ja laajentamisen vaikutukset investointien kannattavuuteen Sertifikaattijärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet sekä huomioitavia asioita Suomen kannalta SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 3

4 TAUSTA Uusiutuvaa sähköntuotantoa tuetaan Suomessa tällä hetkellä erillisillä syöttötariffeilla (oikeammin preemio) tuulivoimalle, metsähakkeelle, biokaasulle sekä puupolttoainevoimaloille. Tukijärjestelmien tavoitteena on taata tuottajille takuuhinta tuotetusta sähköstä, lukuun ottamatta metsähakkeen tukea, jonka tavoitteena on tehdä metsähakkeesta kilpailukykyistä turpeeseen verrattuna yhteistuotannossa. Näiden tukijärjestelmien uusiminen ainakin takuuhintojen osalta tulee ajankohtaiseksi, kun tuulivoiman tukijärjestelmän kiintiö tulee lähiaikoina täyteen. Lisäksi tukien suuruus kokonaisuudessaan ja suhteessa tuotantokustannuksiin on johtanut laajaan kritiikkiin erityisesti tuulivoiman osalta. Nykyisenkaltainen takuuhintajärjestelmä ei myöskään täytä EU:n uudistettuja valtiontukisuuntaviivojen ehtoja. Hallitusohjelman mukaisesti uusiutuvan energian tuen tulisi olla teknologianeutraali ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen perustuva, laskeva tuki. Yksi vaihtoehto uusiutuvan sähköntuotannon tukijärjestelmäksi olisi sertifikaattijärjestelmä, joka on jo käytössä mm. Ruotsissa ja Norjassa maiden rajat ylittävänä yhteisenä järjestelmänä. Yhteiseen sertifikaattimarkkinaan liittyminen voisi tarjota Suomelle mahdollisuuden siirtyä markkinaehtoiseen tukijärjestelmään ja liittyä jo toiminnassa olevaan uusiutuvan energian markkinaan. Sertifikaattijärjestelmä on teknologianeutraali ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen perustuva tuki, jonka kustannukset laskevat uusiutuvan energian tukitarpeen laskiessa. Järjestelmä myös täyttää EU:n valtiontukisuuntaviivojen ehdot. Tämä selvitys sertifikaattijärjestelmän toiminnasta Ruotsissa ja Norjassa sekä Suomen mahdollisuudesta liittyä markkinaan on tehty Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta. Työn tilaaja ei ole ottanut kantaa järjestelmän toivottavuuteen vaan työssä on pyritty selvittämään neutraalisti järjestelmän hyötyjä ja ongelmia. SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 4

5 RUOTSIN JA NORJAN SERTIFIKAATTIMARKKINA JA SEN TOIMINTA SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 5

6 SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATE Sertifikaattimarkkinoilla uusiutuvan sähkön tuottajat ja sähkön käyttäjät käyvät kauppaa uusiutuvasta sähköstä yhteisellä markkinalla. Sertifikaattien kysyntä määräytyy poliittisella päätöksellä asetetuista velvoitteista hankkia sertifikaatteja. 1. Viranomaiset myöntävät uusiutuvan sähkön tuottajille oikeuden sertifikaatteihin. Tuottajat saavat sähkötuotantoaan vastaavan määrän sertifikaatteja, yhden sertifikaatin jokaista tuotettua megawattituntia kohden 2. Uusiutuvan sähkön tuottajat myyvät markkinoille sähköä ja sertifikaatteja, joista yhdessä muodostuu näiden tuottajien tulovirta Kuva: Energimyndigheten 3. Markkinoilla sertifikaateille muodostuu hinta molempien maiden tarjonnan ja kysynnän perusteella 4. Sähkön vähittäismyyjät ja suuret käyttäjät hankkivat markkinoilta sähköä sekä lisäksi sertifikaatteja, joiden määrä vastaa määrättyä prosenttiosuutta sähkön kulutuksesta. Osuus on määrätty poliittisella päätöksellä ja sillä pyritään tiettyyn uusiutuvan sähköntuotannon lisäystavoitteeseen. 5. Sertifikaattien hinta välittyy sähkön käyttäjille osana sähkölaskua, jolloin käyttäjät maksavat sertifikaattien kustannukset ja tarvittavan tuen uusiutuvan energian tuottajille 6. Sähkön vähittäismyyjät ja suuret käyttäjät luovuttavat vuosittain velvoitteensa mukaisen määrän sertifikaatteja viranomaisille, ja nämä sertifikaatit mitätöidään eli ne poistuvat markkinoilta. SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 6

7 SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄÄN HYVÄKSYTTÄVÄ UUSIUTUVISTA ENERGIANLÄHTEISTÄ TUOTETTU SÄHKÖ Sertifikaattijärjestelmään hyväksyttävässä tuotannossa on maakohtaisia eroja mm. turpeen ja vesivoiman osalta. Sertifikaattijärjestelmään hyväksytään pääasiassa vain uusia voimalaitoksia, sekä rajatusti lisätuotanto olemassa olevissa laitoksissa. Uudet laitokset saavat sertifikaatteja 15 vuoden ajan, mutta enimmillään järjestelmän loppuun saakka (vuosi 2035 tällä hetkellä). Norjassa vain vuoden 2020 loppuun mennessä valmistuneet laitokset saavat sertifikaatteja. Ruotsissa järjestelmän piiriin kuuluu uusiutuvan energian lisäksi myös turpeen käyttö sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Turpeen osuus järjestelmän piirissä olevasta tuotannosta on kuitenkin ollut melko vähäinen. Tuotantomuoto Norja Ruotsi Tuulivoima Uudet voimalaitokset, lisätuotanto Uudet voimalaitokset, lisätuotanto, korvausinvestoinnit Vesivoima Biomassa CHP Turve CHP Aurinkovoima Geoterminen Aaltovoima Uudet voimalaitokset, lisätuotanto Uudet voimalaitokset, puhdas biomassa (ei kotitalousjätteitä), biokaasu, lisätuotanto Ei kuulu sertifikaattijärjestelmään Norjassa Uudet voimalaitokset, lisätuotanto Uudet voimalaitokset, lisätuotanto Uudet voimalaitokset, lisätuotanto Pienet vesivoimalaitokset (< 1500 kw), lisätuotanto olemassa olevilla vesivoimalaitoksilla Uudet voimalaitokset, puhdas biomassa (ei kotitalousjätteitä), biokaasu, lisätuotanto, korvausinvestoinnit Uudet voimalaitokset, lisätuotanto, korvausinvestoinnit Uudet voimalaitokset, lisätuotanto, korvausinvestoinnit Uudet voimalaitokset, lisätuotanto, korvausinvestoinnit Uudet voimalaitokset, lisätuotanto, korvausinvestoinnit SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 7

8 JÄRJESTELMÄSSÄ TUETTU UUSIUTUVA SÄHKÖ Ruotsissa järjestelmän kautta on tuettu aluksi erityisesti biomassan käyttöä yhteistuotannossa, viime vuosina yhä enemmän tuulivoimaa. Norjassa investoinnit ovat olleet ensimmäisinä vuosina selvästi vähäisempiä. Ruotsi Norja GWh GWh bio aurinko turve vesi tuuli bio aurinko turve vesi tuuli Lähde: Energimyndigheten Vuoden 2012 jälkeen järjestelmästä poistettiin Ruotsissa suunnitellusti osa aluksi mukaan otetusta olemassa olevasta tuotannosta. Tämä kapasiteetti otettiin alun perin mukaan järjestelmään, jotta markkinoilla olisi alusta saakka tarpeeksi likviditeettiä. Samalla sovittiin, että tämä tuotanto poistuu markkinoilta Norjan liittyessä järjestelmään sertifikaattien hinnat olivat laskussa johtuen pääasiassa markkinoille syntyneestä ylijäämästä, mikä vähensi investointien kannattavuutta. Myös tuulivoiman erilainen verokohtelu Ruotsissa ja Norjassa sekä mm. verkkoinvestointien tarve Norjassa on johtanut investointien suuntautumiseen Ruotsiin Norjan sijaan. SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 8

9 VELVOITTEEN PIIRISSÄ OLEVAT TOIMIJAT Sähkön vähittäismyyjät ja suuret sähkön käyttäjät ovat velvoitettuja ostamaan sertifikaatteja Velvoitetaso on asetettu osuutena vuosikulutuksesta yritystasolla. Esimerkiksi jos velvoitetaso on 10 % ja yrityksen kokonaissähkönmyynti (tai sähkön käyttö) on 100 MWh, yrityksen sertifikaattivelvoite on 10 MWh eli 10 kpl sertifikaatteja Velvoitteiden ulkopuolelle on rajattu pääasiassa energiaintensiivinen teollisuus: Esimerkiksi alumiini-, teräs- ja paperiteollisuus sekä kemianteollisuus on vapautettu velvoitteesta Norjassa öljyn ja maakaasun poraus on rajattu velvoitteiden ulkopuolelle Nykyisen suunnitelman mukaisesti velvoitetaso laskee vuodesta 2020 lähtien, sillä järjestelmän tavoite on uusiutuvan energian lisäys molemmissa maissa 26,4 TWh:lla vuoteen 2020, ja markkinoilta poistuu joka vuosi tuotantoa, jonka 15 vuoden tukiaika tulee täyteen Vuoden 2020 jälkeisten velvoitteiden tavoite on pitää yllä markkinaa 2020 mennessä syntyneille investoinneille. Uudet tavoitetasot esim. vuodelle 2030 siirtäisivät velvoitteen laskun myöhäisemmäksi. 25% 20% 15% 10% 5% 0% Sertifikaattivelvoitteet Ruotsissa ja Norjassa osuutena sähkön kulutuksesta Lähde: : Energimyndigheten Ruotsi Norja SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 9

10 SÄHKÖNKULUTTAJILLE AIHEUTUVA KUSTANNUS SERTIFIKAATEISTA Sertifikaattijärjestelmän kustannukset katetaan suoraan sähkönkäyttäjien sähkölaskussaan maksamalla hinnalla. Sertifikaattijärjestelmän kustannukset sähkön käyttäjille Ruotsissa ja Norjassa Sertifikaattijärjestelmässä uusiutuvan energian 6 tuki tulee suoraan sähkön käyttäjiltä, jotka rahoittavat tarvittavat lisäinvestoinnit. 5 Velvoitteesta vapautetut energiaintensiiviset teollisuudenalat eivät osallistu kustannusten 4 maksuun. Ruotsissa kustannus velvoitteen piirissä 3 olevalle kulutukselle on viime vuosina ollut noin 3 /MWh (0,3 snt/kwh), Norjassa alle 2 /MWh. 2 Suomen syöttötariffijärjestelmä maksaa vuoden 2016 talousarvioesityksen mukaisesti noin 247 milj.. Jaettuna muulle kuin energiaintensiiviselle sähkönkulutukselle nykyinen 1 järjestelmä vastaa noin 5 /MWh kustannusta. 0 / MWh Ruotsi Norja Lähde: Energimyndigheten & NVE SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 10

11 TOTEUTUNUT SÄHKÖN MARKKINAHINTA JA SERTIFIKAATTIHINTA Sertifikaattien ja sähkön yhteenlaskettu hinta kuvaa uusiutuvan energian tuottajan saamaa tuloa. Se heijastelee teorian mukaan pitkän aikavälin marginaalikustannusta, jolla uusiutuvan energian tavoitteeseen päästään. Sähkön markkinahinta ja sertifikaattihinta viikkotasolla /MWh Sertifikaattien hinta pörssissä Nord Pool systeemihinta Lähde: : Nord Pool ja Energimyndigheten, valuuttakurssina käytetty 0,11 EUR/SEK Sertifikaattien hinnan olisi teoriassa noustava sähkön hinnan laskiessa, mikäli uusiutuvan energian investointikustannukset eivät laske oleellisesti. Sertifikaattien hinta Ruotsin ja Norjan markkinoilla on kuitenkin laskenut viime vuosina sähkön hinnan laskusta huolimatta, mikä on pitkälti seurausta sertifikaattien ylitarjonnasta markkinoilla. SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 11

12 SERTIFIKAATTIEN HINTOJEN KEHITYS Sertifikaattien hinta on laskenut erityisesti markkinoiden ylijäämän vuoksi. Myös investointikustannusten lasku heijastuu hintoihin. Kauppaa markkinoilla käydään kahdenvälisin sopimuksin sekä meklareiden välityksellä. 40 Toteutuneet sertifikaattien hinnat viikkotasolla Kasvava ylijäämä markkinoilla Norjan liittyminen järjestelmään, positiiviset odotukset markkinan kehitykselle Ylijäämä kasvoi edelleen, ja tuulinen ja märkä vuosi lisäsivät tarjontaa /MWh Lähde: : Energimyndigheten, valuuttakurssina käytetty 0,11 EUR/SEK Ylijäämä edelleen markkinoilla, Tuulivoiman kustannukset laskeneet, ylijäämän vuoksi edullisimmat projektit riittävät tavoitteen saavuttamiseen SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 12

13 SERTIFIKAATTIEN TARJONTA Sertifikaattien ylijäämä on kasvanut koko ajan vuodesta 2010, ja sertifikaatteja on säästössä noin 10 TWh edestä. Sertifikaattien tarjonta ja kysyntä markkinoilla sekä kertynyt ylijäämä sertifikaattia, TWh Vuosivelvoite, Norja Vuosivelvoite, Ruotsi Myönnetyt, Norja Myönnetyt, Ruotsi Ylijäämä SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 13

14 TOIMIJOIDEN KOKEMUKSIA SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄSTÄ Ruotsissa sertifikaattijärjestelmää on pidetty onnistuneena, sillä se on tuonut markkinoille merkittävästi investointeja uusiutuvaan energiaan, erityisesti tuulivoimaan kohtuullisin kustannuksin. Monille tuottajille laskevat sertifikaattien hinnat ovat kuitenkin olleet ongelmallisia, sillä varsinkaan aiemmin toteutetut, kalliimmat investoinnit eivät ole kannattavia nykyisellä hintatasolla. Norjassa suhtautuminen sertifikaattijärjestelmään ei ole yhtä positiivista, sillä toteutuneet investoinnit Norjassa ovat olleet hyvin vähäisiä. Lisäksi sertifikaattijärjestelmä tuo investointeja uusiutuvaan sähköntuotantoon sähkömarkkinoilla, joilla on jo ennestään normaalitilanteessa tuotantoylijäämää, mistä johtuen tarvetta investointien tukemiselle voidaan kyseenalaistaa. Norja ei ole suunnittelemassa sertifikaattijärjestelmän jatkamista nykyisestä (vuonna 2020 toteutuvat investoinnit saavat vielä sertifikaatteja), Ruotsissa taas on esitetty järjestelmän jatkamista ja uusien tavoitetasojen asettamista. Ruotsissa järjestelmällä koetaan olevan vahva poliittinen ja eri toimijoiden tuki, mistä syystä sen jatkoon uskotaan SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 14

15 SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄN LAAJENTAMINEN SUOMEEN JA LAAJENTAMISEN VAIKUTUKSET INVESTOINTIEN KANNATTAVUUTEEN SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 15

16 TUULIVOIMAPOTENTIAALI SUOMESSA Sertifikaattijärjestelmä kannustaisi tuulivoimainvestointeihin Suomessa hankkeiden edullisuusjärjestyksessä Tuulivoimainvestointien toteutuminen riippuu sähkön hinnan ja sertifikaattien hinnan yhteenlasketusta arvosta. Esimerkiksi yhteenlasketulla hinnalla 70 /MWh (esim. sähkön hinta 40 /MWh ja sertifikaatti 30 /MWh) kannattavia projekteja voisi Suomessa olla yhteensä noin MW:n verran. Arvioitu tuulivoimapotentiaali Suomessa* ja sertifikaattimarkkinan vaikutus potentiaalin toteutumiseen esimerkkihinnoilla *Perustuu Pöyryn arvioihin potentiaalista Suomen tuuliatlaksen perusteella ja Suomen olosuhteissa parhaisiin tehokäyriin Ei sisällä nykyisen tukijärjestelmän piirissä olevia tai siihen tulossa olevia tuulivoimaloita SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 16

17 SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄN VAIKUTUS CHP-TUOTANNON INVESTOINTEIHIN Sertifikaattijärjestelmän avulla voidaan tukea investointeja CHP-tuotantoon erillisen lämmöntuotannon sijaan Ilman tukea sähkön alhainen markkinahinta vaikuttaa johtavan yhteistuotannon korvaamiseen erillisellä lämmöntuotannolla korvausinvestointien tullessa ajankohtaiseksi Kuvan esimerkissä investointi erilliseen lämmöntuotantoon on kannattavaa CHPinvestointiin verrattuna, mikäli sähkön markkinahinta on alle 45 /MWh. Suomen aluehinnan forwardon tällä hetkellä n. 30 /MWh tuleville vuosille Mikäli sertifikaattien hinta olisi 20 /MWh, olisivat investoinnit puuta ja turvetta käyttäviin CHP-laitoksiin kannattavia myös alhaisilla sähkön hinnoilla. Sertifikaattijärjestelmän avulla voitaisiin estää yhteistuotannon sähköntuotantokapasiteetin väheneminen Suomessa. Lämmöntuotannon kustannus, /MWh CHP-investoinnin kannattavuus erilliseen lämmöntuotantoon verrattuna Sähkön hinta, /MWh CHP sertifikaattijärjestelmässä (sertifikaatin hinnalla 20 /MWh) Erillinen lämmöntuotanto CHP ilman tukia SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 17

18 SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄN VAIKUTUS POLTTOAINEIDEN KILPAILUKYKYYN JA POLTTOAINEMARKKINOIHIN Mikäli myös turve sisällytetään sertifikaattijärjestelmään, vähenevät vaikutukset puumarkkinoihin oleellisesti. Muuttuvat kustannukset /MWh Sertifikaattijärjestelmän vaikutus polttoaineiden kilpailukykyyn yhteistuotannossa Metsähake Turve Kivihiili Metsähake Turve Metsähake Turve Ilman tukia Sertifikaatti 20 /MWh Polttoaine Vero Päästöoikeus Sertifikaatti Sertifikaatti 30 /MWh Yhteistuotannon tuki sertifikaattijärjestelmässä rajautuu uusiin laitoksiin (sisältäen korvausinvestoinnit). Arvioitu potentiaali yhteistuotannon korvausinvestoinneille Suomessa vuosien 2020 ja 2030 välillä on noin 4800 GWh/a sähköntuotantona (perustuen Pöyryn kattilatietokantaan) Turpeen sisällyttäminen järjestelmään pienentää oleellisesti järjestelmän vaikutuksia puumarkkinoihin, sillä sertifikaattijärjestelmä ei vaikuta tällöin CHPsähkön tuottajien puustamaksukykyyn turpeeseen verrattuna. Puustamaksukyky säilyy ennallaan, mutta uudet laitokset saavat etua vanhoihin nähden kotimaisten polttoaineiden hankinnassa yleisesti. Lauhteelle tukea ei Ruotsin ja Norjan järjestelmässä myönnetä, mutta Suomi voisi halutessaan pyrkiä ottamaan myös lauhteen mukaan SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 18

19 SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄN VAIKUTUS MUUHUN UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTANTOON SUOMESSA Vesivoiman osalta uudet investointimahdollisuudet ovat Suomessa rajalliset. Rakentamatonta vesivoimaa on suojeltujen vesistöjen ulkopuolella lähinnä pienvesivoiman muodossa. Pienvesivoiman kannalta sertifikaattijärjestelmä voi tarjota tarvittavia lisätuloja, jotta ainakin osa potentiaalista toteutuu. Aurinkosähkön tuotanto verkkoon syötettäessä on vielä tällä hetkellä kustannuksiltaan selvästi kalliimpaa kuin muu uusiutuvan energian tuotanto. Tuotantokustannukset kuitenkin laskevat nopeasti, jolloin sertifikaattijärjestelmä voi tukea aurinkosähkön laajamittaista hyödyntämistä, mikäli se tulee kilpailukykyiseksi muun uusiutuvan sähkön tuotannon kanssa. Sertifikaattijärjestelmän piiriin voidaan ottaa myös sähkön pientuotanto ja sertifikaatteja voidaan myöntää esimerkiksi verkkoon syötetylle tai sähkön siirtoyhtiön muutoin mittaamalle tuotannolle. Järjestelmän toteutustavassa (esim. sertifikaattitilin kustannusten jakaminen) voidaan huomioida tämä tavoite ja varmistaa että myös pientuottajille markkinoille osallistuminen on kannattavaa. SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 19

20 ARVIOITU UUSIUTUVAN ENERGIAN POTENTIAALI SUOMESSA, RUOTSISSA JA NORJASSA Sertifikaattijärjestelmässä investoinnit toteutuvat kustannusjärjestyksessä teknologiasta tai maasta riippumatta. Pöyryn arvion mukaan Suomen yhteistuotantoinvestoinnit olisivat edullisimpia investointeja uusiutuvan energian lisäämiseksi. Arvioitu uusiutuvan energian potentiaali Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa* * Perustuu Pöyryn karkean tason arvioon potentiaalista ja kustannuksista eri maissa maiden omien potentiaaliarvioiden, hankelistausten ja kustannustasojen perusteella SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 20

21 SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET SEKÄ HUOMIOITAVIA ASIOITA SUOMEN KANNALTA SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 21

22 SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET SUOMEN KANNALTA Kriteeri Vahvuudet Heikkoudet Politiikkatavoitteet Kustannustehokkuus Investoijan näkökulma Sähkön kuluttajien näkökulma + Teknologianeutraali + Markkinaehtoinen + Järjestelmä ei vaadi valtiolta tukea + Varmistaa, että uusiutuvan energian tavoite täyttyy + Täyttää EU:n valtiontukisäännökset + Mahdollisuus hyödyntää jo olemassa olevia hallinnollisia rakenteita, esim. alkuperätakuurekisteri ja todentaminen + Kustannustehokkaimmat projektit rakennetaan ensin riippumatta sijainnista -> sosioekonomisesti paras vaihtoehto + Teknologianeutraali, parhaat projektit rakennetaan ensin + Tuki määräytyy markkinaehtoisesti perustuen uusiutuvan energian investointien marginaalikustannuksiin, ja kustannus seuraa teknologian kehitystä + Tukea maksetaan vain uusille hankkeille, ei mahdollisuutta windfall-hyötyihin + Vähemmän poliittista riskiä + Ei riskiä tuen loppumisesta sillä perusteella että järjestelmä tulee täyteen + Uusiutuvan sähköntuotannon kasvu Pohjoismaissa laskee sähkön hintoja + Teknologianeutraali ja markkinaehtoinen järjestelmä pitää tukijärjestelmän kustannukset matalina ja kuluttajat hyötyvät teknologiakehityksestä ja kustannusten laskusta + Uusiutuvan energian rahoitus sähkön kulutuksen perusteella + Kustannukset eivät kohdistu energiaintensiiviselle teollisuudelle + Kannustaa oikein toteutettuna myös sähkön pientuotantoon - Järjestelmä ei takaa investointeja Suomeen, eikä varmista kotimaisen tuotannon ja huoltovarmuuden lisäämistä - Ei tue riittävästi kehitysvaiheessa olevia teknologioita - Ei tue polttoainevaihdoksia olemassa olevissa laitoksissa - Marginaalituotantomuotoa selvästi edullisemmat tuotantomuodot voivat saada tukea tarvettaan enemmän (toisaalta hinta laskee mikäli edullisempia hankkeita on paljon) - Investoijan korkeampi riski heijastuu sertifikaattien hintoihin (korkeampi tuottovaatimus) - Tulovirtoja on vaikeampi ennustaa, riskinä hintojen lasku yli-investointitilanteessa - Investoija kantaa sähkön markkinahinta- ja sertifikaattihintariskin - Sertifikaattien hankinnan kustannukset lisätään sähkön hintoihin ja nostavat näin kuluttajien sähkölaskua - Sähkön vähittäismyyjän kannalta politiikkariski, mikäli tavoitetasot muuttuvat nopeasti ja sähkön myyntisopimukset on tehty pitkäksi ajaksi SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 22

23 HUOMIOITAVIA TEKIJÖITÄ MIKÄLI SUOMI LIITTYISI SERTIFIKAATTIMARKKINAAN Suomen kannalta oleellisia tarkemmin selvitettäviä kysymyksiä olisivat: Suomen ja muiden maiden tavoitteet uusiutuvan sähkön tuotannon lisäämiseksi, minkä pohjalta voidaan määritellä maakohtaiset velvoitteet järjestelmässä Järjestelmään hyväksyttävä uusiutuva energia Suomessa, erityisesti turpeen ja puupolttoaineiden rooli yhteistuotannossa (mahdollisesti myös lauhdetuotannossa) Tasapuolisten investointiedellytysten varmistaminen eri maissa, jotta investoinneista ei kilpailla esimerkiksi verotuksen eroilla Uusiutuvan energian potentiaali ja tarkka arvio kustannuksista, jotta voidaan arvioida järjestelmän kustannuksia ja hintatasoa sekä asetettavan tavoitteen mielekkyyttä Tarve tukea erikseen metsähakkeen käyttöä olemassa olevissa CHP-laitoksissa, mikäli metsähake ei muuten ole kilpailukykyistä turpeen kanssa SERTIFIKAATTIJÄRJESTELMÄ 23

24