Tilinpäätös Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Julkaisu 144

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2010 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Julkaisu

2

3 Tilinpäätös 2010 Painosmäärä 100 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna Siltakatu JOENSUU kirjaamo@pohjois-karjala.fi Kansi Valokuvat: yläkuva alakuvat Taitto: Sirpa Savolainen Merja Otronen / Vastavalo.fi Rauno Jussila Viimeistely Heidi Soikkeli Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2011

4 Sisältö 1 Toimintakertomus Maakuntajohtajan katsaus Maakuntaliiton talous Selonteko maakuntaliiton sisäisen valvonnan järjestämisestä 9 2 Tilinpäätös Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen käsittely Kokonaistulot ja -menot Jäsenkuntien maksuosuudet käyttötalousmenoihin Talousarvion toteutuminen Liitetiedot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä 25 3 Tulostavoitteet vuonna 2010 ja niiden toteutuminen Strategioiden vastuualue Aluesuunnittelu Aluekehitys Yhteiskuntasuhteiden vastuualue Rajayhteistyö Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Palvelujen vastuualue Hallinto ja talous Kuntapalvelu Ydinprosessit Hankehallinnointi Itä-Suomi-yhteistyö Kansainvälinen toiminta Liikenne Ohjelmatyö 68 4 Henkilöstökertomus vuodelta Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hankerahoitus Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto: myönnetyt avustukset Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto: maksatukset vuonna Maksatukset EU-varoista Maakunnan kehittämisrahahankkeet 89 6 Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano 90 3

5 4

6 1 Toimintakertomus Maakuntajohtajan katsaus Talous lähti nousuun Parin vuoden mittainen talouden alakulovaihe näyttää taittuneen Pohjois-Karjalassa muuta maata aikaisemmin. Erityisesti teollisuuden toipuminen oli vuonna 2010 vahvaa. Nopeiden suhdannetietojen perusteella teollisuuden liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna häkellyttävän ripeästi: toimialoilla nähtiin jopa yli 40 %:n kasvulukuja. Etenkin metsäteollisuus kohensi liikevaihtoaan tuntuvasti, mitä kylläkin selittää olennaisilta osin se, että vuonna 2009 Enocell oli seisokissa puolen vuoden ajan. Erityisen positiivisia merkkejä talousnäkymiin toi kaivannaisteollisuus. Päätökset Pampalon ja Kylylahden kaivosten tuotannon aloittamisesta piristivät talouden ilmapiiriä. Myös kaupan alalla kehitys oli verrattain hyvä. Vaikka työllisyystilanne koheni muuta maata nopeammin, on maakunnan työttömyysaste vuoden 2011 alussa edelleen valtakunnan korkein. Vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli Pohjois-Karjalassa vuonna 2010 työvoimahallinnon tietojen mukaan 14,5 %, kun se vuonna 2009 oli 15,8 %. Koko maan tasolla työttömyys vielä hieman kasvoi 9,8 %:sta 10,0 %:iin. Osin maakunnan työttömyystilanteen parantumista selittää ikärakenne ja työikäisen väestön määrän lasku. Pohjois-Karjalan muuttovoitto jatkuu Pohjois-Karjala oli myös vuonna 2010 muuttovoittomaakunta. Tilastokeskuksen julkistamien ennakkotietojen mukaan maakuntaan muutti henkilöä ja maakunnasta pois henkilöä. Tulomuuttajia oli siis 272 henkilöä enemmän kuin poislähtijöitä. Yksikään muu Itä-Suomen maakunta ei ole sitten vuoden 1992 päässyt muuttotilastossa plussalle, joten tuo tilastoluku on siinä mielessä ainutlaatuinen. Erityisen ilahduttavaa on, että maaseutukunnat, kuten Polvijärvi ja Valtimo, ovat nyt nousseet muuttovoiton puolelle. Pohjois-Karjala palasi muuttovoittouralle vuonna 2009, jolloin muuttovoittoa tuli 40 henkilön verran. Raskaat muuttotappiot maakunta koki etenkin 1990-luvun lopulla, jolloin lähtijöitä oli pahimmillaan yli enemmän kuin tulijoita. Ruotsiin muuttoaallon aikaan 1960-luvun lopulla nähtiin tuotakin rumempia lukuja. Muuttoliikkeen kääntymistä selittää se, että Pohjois-Karjalassa on nyt tarjolla paljon työpaikkoja, kun alueen talous on lähtenyt nousuun muuta maata nopeammin ja toisaalta suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle lisää työvoiman kysyntää. Keskeinen tekijä muuttovoiton takana on maahanmuutto, jonka nettovaikutus vuonna 2010 oli 395 henkilöä. Maakuntaan muutti ulkomailta 544 henkilöä, kun maastamuuttajia oli vain 149 henkilöä. Maan sisäinen muuttoliike sitä vastoin jäi 123 henkilöä miinukselle. Siinäkin kehitys on ollut hyvin myönteinen, sillä esimerkiksi kahta vuotta aikaisemmin vuonna 2008 maan sisäisen muuton tappio oli viisinkertainen eli 623 henkilöä. 5

7 Pohjois-Karjalan asukaslukua muuttovoitto ei vielä aivan riittänyt kääntämään nousuun, sillä luonnollinen väestönkasvu oli ikärakenteesta johtuen negatiivinen. Maakunnassa syntyi lasta, mutta kuolleita oli 383 enemmän eli Vuodenvaihteessa maakunnan väkiluku oli Aluehallintouudistus vahvistaa uuden maakuntaohjelman roolia Valtion aluehallinnon uudistus astui voimaan vuoden 2010 alussa. Lääninhallinto purettiin. Entiset TE-keskukset, tiepiirit, ympäristökeskukset sekä osia lääninhallituksen tehtävistä koottiin yhteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiksi. Lupa- ja valvontatehtävät koottiin aluehallintovirastoihin. Syntyi ELYt ja AVIt. Uudistus vahvisti hieman maakunnan liittojen roolia aluekehitysviranomaisena. Uudet tehtävät liittyvät koulutustarpeiden ennakointiin sekä liikennejärjestelmiä, luonnonvarojen käyttöä ja ympäristöä koskeviin suunnitelmiin. Lakkautetulta lääninhallitukselta maakuntaliitolle siirtyi opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalojen EUhankkeiden hallinnointi. Uusi maakuntasuunnitelma ja -ohjelma valmistuivat kesällä Aluehallintouudistus nostaa maakuntaohjelman merkityksen uudelle tasolle. Valtion viranomaiset ovat velvoitettuja toimimaan maakuntaohjelman mukaisesti rahoituspäätöksissään. Ensimmäiset uuden lain mukaiset maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa koskevat neuvottelut käytiin syksyllä. Aluehallinnon uudistus korostaa myös itäsuomalaisen yhteistyön merkitystä. Lain edellyttämä yhteistoiminta-alue muodostettiin Pohjois-Savon ja Etelä-Savon kanssa. Vuoden 2010 aikana Itä-Suomi-yhteistyössä keskeisellä sijalla olivat etenkin aluehallintouudistukseen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen sekä liikennehankkeet ja bioenergiaohjelman valmistelu. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 2. vaiheen kesäkuussa. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelman joulukuussa. Vuoden aikana oli käynnissä useita 3. vaiheeseen liittyviä selvityksiä. Maakunnallisen ilmasto- ja energiaohjelman laadinta käynnistettiin maaliskuussa. Lisäksi käynnistettiin mm. Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys, joka toteutetaan kuuden maakuntaliiton yhteistyönä. Edunvalvonnan kärkenä metsäkeskuksen päätoimipaikka Kansallisen metsäkeskuksen päätoimipaikan sijoittaminen Joensuuhun oli päällimmäisenä viestinä useissa edunvalvontatapaamisissa vuoden 2010 mittaan. Näissä merkeissä mm. alueellistamisen koordinaatioryhmä vieraili maakunnassa tutustumassa metsäosaamisen kokonaisuuteen. Metsäkeskuslain eduskuntakäsittely venyi kuitenkin vuoden 2011 puolelle. Päätös päätoimipaikasta on luvattu tehdä pikimmiten lain hyväksymisen jälkeen. Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskus eli METTI oli toinen metsäalaan liittyvä edunvalvontahanke. Alkuvuoden mittaan tehdyn selvityksen pohjalta aloitetut rahoitusjärjestelyt etenivät siten, että METTI sai valmistelurahoitusta euroa vuoden 2011 talousarvioon. Useita aihealueen hankkeita saatiin vireille ja osa lähti jo käyntiinkin. Keskustelu maamme varuskuntaverkon leikkauksista käynnistyi uudelleen, joten Pohjois- Karjalan Prikaatin tulevaisuus on jälleen uhattuna. Maakuntaliiton edunvalvonta reagoi ripeästi ja kutsui eduskunnan puolustusvaliokunnan vierailulle marraskuussa. Valiokunta 6

8 tutustui prikaatin toimintaan ja sai prikaatin turvaamista koskevan hyvin perusteellisen kannanoton. Vuoden lopulla putkahti esille, että työ- ja elinkeinoministeriö oli teettänyt selvityksen ELY-rakenteen kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Keskushallintovetoisesti laadittu selvitys tilanteessa, jossa ELYt ovat toimineet vasta vajaan vuoden, herätti ansaitsemaansa kritiikkiä. Maakuntaliitto korosti keskustelun kaikissa eri käänteissä, että tässä vaiheessa on kerättävä kokemuksia siitä, miten uusi aluehallinto suoriutuu tehtävistään, ja katseet on syytä kääntää vaihteeksi keskushallinnon kehittämiseen. Pohjoiset harvaan asutut alueet näkyvät EU:n aluepolitiikassa Maakuntaliiton erityistehtävänä on Suomen EU-jäsenyyden aikana ollut huolehtia maakunnan asemasta EU:n aluepolitiikassa ja EU:n ulkorajayhteistyössä. Pohjois-Karjalan saamien EU:n aluetukien rahallinen arvo on ollut viime vuosina noin 50 milj. euroa/vuosi. Kuluvan ohjelmakauden toimeenpano on edennyt maakuntaliiton osalta tehokkaasti ja tuloksekkaasti. Valtiovarainministeriön controller-osasto teki syksyllä 2010 maakuntaliitossa järjestelmätarkastuksen, jonka mukaan hankehallinnointi on järjestetty esimerkillisesti. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on ollut kuluvalla EU-ohjelmakaudella valtakunnan tehokkain maksatusviranomainen. Rajayhteistyöohjelma ENPIssä päästiin vihdoin tekemään hankepäätöksiä, mutta ohjelmakauden hankkeiden käynnistäminen on edelleen takkuillut, koska Venäjän rahoitusosuuden maksatuksesta ei saavutettu vielä täyttä selvyyttä. Pohjois-Karjala toimi vuoden mittaan aktiivisesti EU:n itärajaverkostossa NEEBORissa, Euroopan raja-alueiden liitossa AEBR:ssa ja lisäksi tarkkailijajäsenenä Barentsin alueneuvostossa. EU:n aluepolitiikan valmistelu vuoden 2013 jälkeiselle kaudelle eteni ennen kaikkea niin sanotun 5. koheesioraportin julkistamisen myötä. Maakuntahallitus vieraili Brysselissä marraskuussa saaden tuoreet tiedot raportin sisällöstä ja sen taustoista. Tulevan ohjelmakauden keskeinen asia on edistää Eurooppa strategian toimeenpanoa. EU pyrkii vastaamaan mm. globalisaation ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin älykkäällä, kestävällä ja osallistavalla kasvulla. Tulevan kauden rahoitus keskittyy heikoimmille alueille, mutta tavoitteena, että kaikki alueet hyötyvät EU:n rahoituksesta. Hallinnon ja rahoitusjärjestelmien tehostaminen on välttämätöntä. Pohjoiset harvaan asutut alueet on noteerattu 5. koheesioraportissa, mutta erityisaseman vaikutus rahoitukseen on vielä hämärän peitossa. Sikäli tilanne ei ole uusi, sillä harvan asutuksen perusteella saatu kuluvan ohjelmakauden 35 euron ylimääräinen rahoitus oli viime hetken neuvottelujen tulos. Koheesiopolitiikan linjaukset valmistuvat loppukeväästä 2011 ja rahoituskehikko myöhemmin kesällä, joten komission ja alueiden välinen keskustelu tulee jatkumaan tiiviinä lähitulevaisuudessa. Maakuntahenki voimissaan Maakuntaliiton työssä korostui maakuntahengen ja myönteisen kehittämisilmapiirin sekä maakunnan sisäisen yhteistyön vaaliminen. Maakuntaliitto järjesti ensimmäistä kertaa aikaisemmin lääninhallituksen toimesta järjestetyn uuden vuoden vastaanoton. 7

9 Maakunta ilman maakuntahenkeä olisi hengetön maakunta. Maakuntaliitto pyrkikin tietoisesti nostamaan esiin myönteisiä asioita erilaisten tapahtumien, julkaisujen ja tiedottamisen avulla. Myös erilaiset palkitsemiset, kuten urheilijoiden sporttigaala sekä maakunnan kehittäjän ja vuoden ulkopohjoiskarjalaisen valinnat, ovat omiaan nostamaan maakuntahenkeä. Pohjois-Karjalaa tuotiin esille varteenotettavana kohdepaikkana yrityksille, asukkaille, turisteille ja tapahtumille näyttävällä osastolla matka- ja mökkimessuilla sekä laajalla mediakampanjalla Suomen Kuvalehdessä ja Kauppalehti Optiossa. Maakuntahengen voimaa kuvaa se, että yritysten rahallinen sitoutuminen yhteismarkkinointiohjelmaan oli suurempaa kuin mihinkään aikaisempaan EU-hankkeeseen. Työ jatkuu vuonna 2010 valmistellun uuden kolmivuotisen vetovoimaohjelman merkeissä. Linnassa tapahtui Maakuntaliiton omassa toiminnassa jatkui vakaa kehitys. Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota noudatettiin johdonmukaisesti. Maakuntaliitto on noin 45 hengen työyhteisö. Pohjois-Karjalan kunnilta tulevalla perusrahoituksella on palkattu 25 henkilöä. Muille on hankittu rahoitus maakunnan ulkopuolisista lähteistä joko kotimaasta tai EU:lta. Myös Brysselissä sijaitsevan Itä-Suomen EU-toimiston kaksi työntekijää ovat Pohjois-Karjalan maakuntaliiton palkkalistoilla. Organisaation kehittämistyötä jatkettiin ottamalla huomioon aluehallinnon uudistus. Maakuntaliiton rahoittamien hankkeiden valmistelu-, seuranta- ja valvontamenettelyä täsmennettiin. Maakuntaliitto oli vuoden mittaan vahvasti esillä eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Maakuntaliitto aktivoi yhteistyötä kuntien suuntaan entisestään järjestämällä useita kuntatapaamisia. Hyvinvointiasioiden painoarvoa vahvistettiin kuntien toiveiden mukaisesti. Tietopalvelutiimin nimi muutettiin kuntapalvelutiimiksi. Maakuntaliiton toimitilat ovat Pielisjoen linnassa Joensuussa. Historiallisesti arvokasta linnaa hyödynnettiin erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien pitopaikkana. Vuoden mittaan linnassa vierailivat mm. pääministerit Vanhanen ja Kiviniemi, ministerit Katainen, Sinnemäki ja Vehviläinen sekä puheenjohtaja Urpilainen. Muista vierailijoista mainittakoon Eduskunnan puolustusvaliokunta, alueellistamisen koordinaatioryhmä, Tekesin hallitus, Metsähallituksen pääjohtaja Kangas, Venäjän presidentin metsäneuvonantaja Masljakov ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Penttilä. 1.2 Maakuntaliiton talous Maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan ( 20) tilikauden 2010 käyttötalousosan toimintatuotoiksi euroa ja toimintamenoiksi euroa. Talousarvion käyttötalousosan lukuihin sisältyvät Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston tuottoina ja menoina euroa, Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n tuottoina ja menoina euroa sekä projektien nettomenoina euroa. Tilinpäätöksessä käyttötalousosan toimintatuotot ovat ,10 euroa ja toimintakulut ,34 euroa. Käyttötalousosan talousarvion sekä toteutuneiden tuottojen ja menojen erotus johtuu siitä, että projektien talousarvio laaditaan nettomääräisenä. Toimintakate on ,76 euroa. Tilikauden ylijäämä rahoitustuottojen ja rahastosiirron jälkeen on ,75 euroa. 8

10 1.3 Selonteko maakuntaliiton sisäisen valvonnan järjestämisestä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maakuntahallitus toteaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on maakuntaliitossa järjestetty asianmukaisella ja riittävällä tavalla. Maakuntaliiton säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Liiton lakisääteiset tehtävät on suoritettu lakeja ja säädöksiä noudattaen. Maakuntahallitus on kokouksessaan ( 9) käsitellyt maakuntajohtajan raportin sisäisestä valvonnasta maakuntaliitossa vuonna Raportissa maakuntajohtaja esittää näkemyksenään, että maakuntaliiton valvontajärjestelmät ovat riittävät, kun huomioidaan maakuntaliiton toiminnan laajuus. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu puutteita kuluneella tilikaudella. Maakuntaliiton omien hankkeiden valvontaa on tehostettu mm. kilpailutusten osalta ja hankkeiden maksatukset on pystytty aikatauluttamaan tehokkaammin niin, että ne niveltyvät entistä paremmin maakuntaliiton taloushallinnon omiin aikatauluihin. Valtiovarainministeriön controller-osaston toimesta maakuntaliittoon kohdistui hankkeita koskeva järjestelmätarkastus. Tarkastuksesta saadun palautteen mukaan hankehallinnointi on järjestetty maakuntaliitossa esimerkillisesti, eikä mitään huomautettavaa asioiden hoidosta ollut. Työ- ja elinkeinoministeriöltä saadun tilaston mukaan Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on ollut vuonna 2007 alkaneella ohjelmakaudella valtakunnan tehokkain maksatusviranomainen. Osana riskienhallintaa liiton vakuutukset ovat ajan tasalla ja riittävän kattavat. Liitossa ei ole tapahtunut kuluneella tilikaudella sellaisia merkittäviä vahinkotapahtumia, jotka olisivat edellyttäneet huomattavia korvauksia joko liitolle itselleen, liiton työntekijälle tai ulkopuoliselle taholle. Henkilöriskien osalta on varahenkilöjärjestelmä, mutta liiton työntekijämäärä huomioiden se on myös haavoittuva. Tältä osin sijaisuudet on varmistettava tarvittaessa käyttämällä liiton ulkopuolisia resursseja. Kuitenkin liiton toiminnan kannalta keskeisissä ydintehtävissä on tarpeeksi kattava varahenkilöjärjestelmä. Tietoturvariskeissä tekniset suojaukset ovat riittävät. Maakuntaliitto on vuoden 2009 alusta ulkoistanut tietotekniset palvelut Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:lle, josta mm. ostetaan atk-suunnittelijan palvelut. Atk-suunnittelija opastaa henkilöstöä tietoturvaasioissa ja osaltaan valvoo maakuntaliiton tietoturvaa. Tietoturvaan liittyvä ohjeistus on työn alla ja tulee kokonaisuudessaan uusituksi vuoden 2011 aikana. Liiton sopimusten voimassaoloa ja sopimusehtoja seurataan. Erityinen huomio sopimusehtoihin kohdistuu maksettaessa sopimuksiin perustuvia laskuja. 9

11 2 Tilinpäätös Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO TULOSLASKELMA Ulkoinen TULOSLASKELMA TILIVUOSI ED.VUOSI Toimintatuotot Myyntituotot , ,92 Maksutuotot 6 664, ,96 Tuet ja avustukset , ,76 Toimintatuotot , ,64 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,70 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,96 Muut henkilösivukulut , ,42 Henkilöstösivukulut , ,38 Henkilöstökulut , ,08 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot , ,81 Palvelujen ostot , ,81 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,61 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,61 Avustukset , ,09 Vuokrat , ,93 Muut toimintakulut , ,89 Toimintakulut , ,41 TOIMINTAKATE , ,77 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 7 690, ,15 Muut rahoitustuotot 5,05 Korkokulut -2,08-6,87 Rahoitustuotot ja kulut 7 688, ,33 VUOSIKATE , ,44 Satunnaiset erät Satunnaiset kulut Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,44 P-K:n tulevaisuusrahaston lisäys/vähennys , ,90 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,54 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 101,69 97,61 10

12 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO RAHOITUSLASKELMA Ulkoinen RAHOITUSLASKELMA Tilivuosi Ed.vuosi TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TULORAHOITUS Vuosikate , ,44 Satunnaiset erät TULORAHOITUS , ,44 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Rahoitusosuudet investointimenoihin ,92 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ,92 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ,92 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,44 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET Toimeksiantojen varojen ja po muutokset 8 270, ,93 Saamisten muutos , ,85 Korottomien velkojen muutos , ,27 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET , ,05 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,05 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,61 Rahavarat , ,62 Rahavarat , ,01 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,61 Kassan riittävyys (pv) 88,76 73,28 11

13 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO TASE Ulkoinen Tilivuosi Ed.vuosi Muutos % TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,44 Sijoitukset , ,44 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,44 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,60-48,0 Muut toimeksiantojen varat , ,86-16,8 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,46-47,5 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,38 16,4 Muut saamiset , ,90-59,2 Siirtosaamiset , ,04-7,1 Lyhytaikaiset saamiset , ,32-9,6 Saamiset , ,32-9,6 Rahat ja pankkisaamiset , ,62 12,5 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,94 5,0 VASTAAVAA , ,84-31,9 12

14 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO TASE Ulkoinen Tilivuosi Ed.vuosi Muutos % TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,22 Muut omat rahastot , ,01-12,4 Edellisen tilikauden yli-/ja alijäämä , ,67-2,0 Tilikauden yli-/alijäämä , , ,3 OMA PÄÄOMA , ,36 6,0 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,38 PAKOLLISET VARAUKSET , ,38 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,80-50,2 Muut toimeksiantojen pääomat , ,72-16,8 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,52-49,7 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,08 47,4 Siirtovelat , ,50-12,9 Lyhytaikainen , ,58-4,8 VIERAS PÄÄOMA , ,58-4,8 VASTATTAVAA , ,84-31,9 Omavaraisuusaste, % 40,54 26,06 55,6 Suhteellinen velkaantuneisuus% 7,14 7,25-1,5 Kertynyt ylijäämä , ,13 13

15 2.2 Tilikauden tuloksen käsittely Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston tuotot ovat tilinpäätöksessä euroa ja menot ,19 euroa. Taseesta siirrettiin rahastojen vähennyksenä tuloslaskelmaan ,19 euroa. Tilikauden ylijäämä on ,75 euroa. Ylijäämä siirretään taseen omaan pääomaan kohtaan tilikauden yli-/alijäämä. 2.3 Kokonaistulot ja -menot 2010 KOKONAISTULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,10 Korkotuotot 7 690, ,98 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Rahoitustoiminta Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä ,98 KOKONAISMENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut ,34 Korkokulut 2,08 Satunnaiset kulut ,42 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitustoiminta Kokonaismenot yhteensä ,42 Kokonaistulo = ulkoisen varsinaisen toiminnan ja investointien tulot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet. Kokonaismeno = ulkoiset varsinaisen toiminnan ja investointien menot sekä rahoitustoiminnan rahan käyttö. 14

16 2.4 Jäsenkuntien maksuosuudet käyttötalousmenoihin 2010 Lopulliset verotulot vuonna 2008 euroa Maksuosuus/ vuosi euroa % Ilomantsi ,5 Joensuu ,9 Juuka ,0 Kesälahti ,5 Kitee ,5 Kontiolahti ,1 Lieksa ,0 Liperi ,6 Nurmes ,9 Outokumpu ,5 Polvijärvi ,2 Rääkkylä ,3 Tohmajärvi ,7 Valtimo ,3 Yhteensä ,0 15

17 2.5 Talousarvion toteutuminen POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Ulkoinen/Sisäinen Luottamushenkilöhallinto TA 2010 TP 2010 Poikkeama TP 2009 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat , , , ,10 Eläkekulut , ,39 569, ,34 Muut henk.sivukulut ,00-724,73-325,27-943,84 Palvelujen ostot , , , ,97 Aineet ja tarvikkeet ,00-708,20-291, ,84 Avustukset 0,00 Vuokrat -500,00-379,50-120,50 Muut toimintakulut ,00-834, , ,68 Toimintakulut yhteensä , , , ,77 Toimintakate , , , ,77 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Ulkoinen/Sisäinen Liiton varsinainen toiminta/toimisto TA 2010 TP 2010 Poikkeama TP 2009 Toimintatuotot Myyntituotot , ,00-60, ,00 Maksutuotot 2 000, ,36-350, ,56 Tuet ja avustukset , , ,66 Toimintatuotot yhteensä , , , ,22 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat , , , ,70 Eläkekulut , , , ,42 Muut henk.sivukulut , , , ,34 Palvelujen ostot , , , ,36 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,00 Avustukset , , , ,07 Vuokrat , , , ,32 Muut toimintakulut , , , ,44 Toimintakulut yhteensä , , , ,65 Toimintakate , , , ,57 16

18 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Ulkoinen/Sisäinen Projektit TA 2010 TP 2010 Poikkeama TP 2009 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot , , , ,40 Tuet ja avustukset , , , ,58 Toimintatuotot yhteensä , , , ,98 Toimintakulut Henkilöstökulut ,00 Palkat , , ,39 Eläkekulut , , ,20 Muut henk.sivukulut , , ,24 Palvelujen ostot , , , ,48 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,77 Avustukset Vuokrat , , , ,61 Muut toimintakulut , , , ,77 Toimintakulut yhteensä , , , ,46 Projektit / netto , ,00 Toimintakate , , , ,48 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Ulkoinen/sisäinen Toimisto, projektit, luott.henk.hallinto yht. TA 2010 TP 2010 Poikkeama TP 2009 Toimintatuotot Myyntituotot , ,00-60, ,00 Maksutuotot , , , ,96 Tuet ja avustukset , , , ,24 Toimintatuotot yhteensä , , , ,20 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat , , , ,70 Eläkekulut , , , ,96 Muut henk.sivukulut , , , ,42./.Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot , , , ,81 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,61 Avustukset , , , ,07 Vuokrat , , , ,93 Muut toimintakulut , , , ,89 Toimintakulut yhteensä , , , ,39 Projektit / netto , ,00 Toimintakate , , , ,19 17

19 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Ulkoinen/sisäinen Liiton varsinainen toiminta käyttötalous TA 2010 TP 2010 Poikkeama TP 2009 Toimintatuotot Myyntituotot , ,00 0, ,92 Maksutuotot , , , ,96 Tuet ja avustukset , , , ,24 Toimintatuotot yhteensä , , , ,12 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat , , , ,70 Eläkekulut , , , ,96 Muut henk.sivukulut , , , ,42 Palvelujen ostot , , , ,81 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,61 Avustukset , , , ,57 Vuokrat , , , ,93 Muut toimintakulut , , , ,89 Toimintakulut yhteensä , , , ,89 Projektit / netto , ,00 Toimintakate , , , ,77 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 7 690, ,20 Muut rahoitustuotot Korkokulut -2,08-6,87 Vuosikate , ,44 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos , ,44 Rahastojen lisäys/vähennys , ,90 Tilikauden alijäämä , ,54 18

20 2.6 Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Sijoitukset Osakkeet on merkitty taseessa hankintahintaan, lukuunottamatta Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n osakkeita, joihin on tehty arvonalennus avaavassa taseessa. Rahoitusomaisuus Saamiset on merkitty taseessa nimellisarvoon. Hankinnat Koneiden ja kaluston täydennyshankinta, ,43 on kirjattu kertapoistoisena kuluksi. Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot Tehtäväkokonaisuudet Varsinainen toiminta Luottamushenkilöhallinto 0,00 0,00 Toimisto , ,22 Projektit , ,98 Tulevaisuusrahasto , ,92 Karelia Expert , ,00 Tulevaisuusrahasto, omille proj.maks , ,48 Yhteensä , ,64 Tulevaisuusrahastosta omille projekteille on maksettu ,66 euroa. Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 19

21 Taseen liitetiedot Osakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet , ,44 Toimeksiantojen varat Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Valtion toimeksiannot , ,60 Muut toimeksiantojen varat , ,86 Myyntisaamiset , ,38 Muut saamiset , ,90 EU:n osuudet projekteihin , ,33 Muut osuudet projekteihin , ,77 Muut siirtosaamiset ,29 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset , ,62 Oman pääoman muutokset Peruspääoma , ,22 Peruspääoma , ,22 P-K:n tulevaisuusrahasto Peruspääoma jäsenkunnittain, sivulla nro , ,34 lisäykset , ,00 siirto kuntien oman pääoman ehtoisista sijoituksista ,92 myyntitappio Karinvest ,32 vähennykset , , , ,44 Kuntien oman pääoman ehtoiset sijoitukset , ,49 lisäykset 0,00 vähennykset 0,00 siirto P-K:n tulevaisuusrah , , ,57 Sijoitukset jäsenkunnittain, sivulla nro 23 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,67 Tilikauden ylijäämä , ,54 Oma pääoma yhteensä , ,36 20

22 Pakolliset varaukset Sisäasiainministeriön takaisinperintä Karinvest Oy , ,38 Maakunnallinen pääomasijoitusyhtiö -hanke Siirtovelat EU:n osuudet projekteihin Muut osuudet projekteihin ,77 Muut siirtovelat 5 506,76 Lomapalkkajaksotus , ,67 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä Kopiokoneiden ja atk-laitteiden leasingvuokrat , ,91 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Vakinaiset virat ja työsuhteet Määräaikaiset työsuhteet Omistuksia muissa yhteisöissä P-K:n Tietotekniikkakeskus Oy Kotipaikka Joensuu Omistusosuus 0,29 % 1 osake 168,19 Karelia Expert matkailupalvelu Oy ,95 Kotipaikka Joensuu Omistusosuus 15,4 % 252 osaketta Joensuun Tiedepuisto Oy ,30 Kotipaikka Joensuu Omistusosuus 1,86 % 550 osaketta 21

23 Jäsenkuntien osuus peruspääomasta Kunta Veroäyrit Osuus % Ilomantsi ,62 4,29 Joensuu ,12 43,45 Juuka ,22 3,56 Kesälahti ,43 1,58 Kitee ,37 6,06 Kontiolahti ,42 6,01 Lieksa ,57 10,18 Liperi ,21 5,74 Nurmes ,35 5,60 Outokumpu ,12 4,81 Polvijärvi ,65 2,57 Rääkkylä ,87 1,49 Tohmajärvi ,27 3,12 Valtimo ,00 1,54 Yhteensä ,22 100,00 Aloittavan taseen mukaisesti Joensuun, Enon ja Pyhäselän luvut on yhdistetty 22

24 Jäsenkuntien osuus oman pääoman ehtoisista sijoituksista Kunta Osuus % Ilomantsi 2 178,90 3,9 Joensuu ,80 45,0 Juuka 1 899,53 3,4 Kesälahti 893,90 1,6 Kitee 3 463,85 6,2 Kontiolahti 3 799,07 6,8 Lieksa 5 307,52 9,5 Liperi 3 296,25 5,9 Nurmes 2 849,30 5,1 Outokumpu 2 514,09 4,5 Polvijärvi 1 340,85 2,4 Rääkkylä 782,16 1,4 Tohmajärvi 1 620,19 2,9 Valtimo 782,16 1,4 Yhteensä ,57 100,0 23

25 2.7 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Päiväkirja Pääkirja Tasekirja Käytetyt tositelajit Alaraja Yläraja Käytetty 10 Kassatositteet Ostolaskut, Ostolaskujen suoritukset Ostolaskut, Palkat Laskutus Myyntireskontran suoritukset Kassatositteet, EU-toimisto Säilytys Kirjanpitokirjat ja tositteet säilytetään kirjanpitolain 2. luvun 10. :n mukaisesti. Rakennerahastovarojen osalta neuvoston asetuksen EY n:o 1260/1999 artikla 38 mukaisesti. 24

26

27 3 Tulostavoitteet vuonna 2010 ja niiden toteutuminen 3.1 Strategioiden vastuualue 3.11 Aluesuunnittelu Tiimin tehtävät Tiimi vastaa maakuntakaavan laatimisesta, sen seurannasta, maakuntakaavaan liittyvien selvitysten tekemisestä, aluesuunnittelusta ja aluesuunnitteluun liittyvien lausuntojen valmistelusta sekä viranomais- ja muusta yhteistyöstä. Tiimin tehtävänä on alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittaminen, suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointi, ilmasto- ja energia-asioiden toimenpiteiden edistäminen, paikkatiedon ylläpitäminen ja jalostaminen ja niihin liittyvät maakunnalliset sekä useita maakuntia käsittävät ja kansainväliset suunnittelu-, kehittämis- ja yhteistyöhankkeet. Tavoitteet Maakuntakaavan 3. vaihe on laadittu. Maakuntakaavan seurantajärjestelmä on valmis ja maakuntakaava on ajan tasalla. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys ja siihen liittyvä aiesopimus ovat valmiita. Vaikutusten arviointi on luonteva osa ohjelmien ja suunnitelmien sekä maakuntakaavan valmistelutyötä. Ilmasto- ja energiaohjelma on laadittu. Hanketyö tukee aluesuunnitteluun liittyvää kehittämistyötä. Tehtävät ja tulostavoitteet 2010 Maakuntakaava Maakuntakaava on usean kunnan seudullinen maankäytön suunnitelma, jonka ympäristöministeriö maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vahvistaa. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavojen ja asemakaavojen laatimista. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1.vaihe vahvistettiin valtioneuvostossa Maakuntakaavan 2.vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja se on saatettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen käynnistyi vuoden 2009 loppupuolella. Tässä kaavassa täydennetään maakuntakaavaa ja tehdään tarpeellisia muutoksia maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. Keskeisiä käsiteltäviä asioita ovat kalliokiviainesten ottoalueet ja arvokkaat kallioalueet, rakennusperintökohteet, energiahuollon tuulivoimala- ja bioenergia-alueet sekä Ilomantsin rata. Muita alueita käsitellään tarpeen mukaan. 26

28 Vuoden 2009 loppupuolella käynnistyi maakuntakaavaa koskevan seurantajärjestelmän luominen, jonka mukaisesti tullaan seuraamaan maakuntakaavan toteutumista ja arvioimaan kaavoituksen ajantasaisuutta ja muutostarpeita. Tulostavoitteet Maakuntakaavan 2. vaiheen vahvistusmenettelyn seuranta ja tarvittaessa siihen liittyvien vastineiden antaminen sekä selvitysten tekeminen. Maakuntakaavan 2. vaihe vahvistettiin ympäristöministeriössä Vahvistamatta jäivät Huosilammen-Pahavaaran EO1-aluevaraus, Lieksa; Koivikonkankaan EO1-aluevaraus, Kitee; Koidanvaaran-Iivanankankaan rakennuskiviainesten ottoalue EO2, Ilomantsi; Koivusuo tu-osa-alue, Ilomantsi ja Riihisuo- Selkäsuon tu-osa-alue, Ilomantsi. Vahvistamispäätöksestä ei jätetty valituksia. Maakuntakaavan 3. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittely maakuntahallituksessa. Maakuntakaavan 3. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos oli nähtävillä Luonnoksesta annettiin 32 lausuntoa ja yksi mielipide. Maakuntahallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman Maakuntakaavan 3. vaiheeseen liittyvien selvitysten käynnistäminen. Maakuntakaavan 3. vaiheeseen liittyviä selvityksiä oli vuoden aikana käynnissä viisi. Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys käynnistettiin toukokuussa yhdessä kuuden maakuntaliiton kanssa. Selvityksen tavoitteena on löytää suuren kokoluokan tuulivoimapuistoille soveliaita alueita eri maakunnista. Maakuntaliittojen omana työnä laadittiin syksyllä yhteiset periaatteet ja niiden pohjalta tehtiin paikkatietotarkasteluna soveltuvien kohteiden hakua. Pohjois-Karjalasta löytyi 31 soveltuvaa aluetta. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui 5 kertaa ja osallistui ympäristöministeriön järjestämiin tuulivoimahankkeiden neuvottelukokouksiin sekä että Pohjois-Karjalan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi -selvityksen tarkoituksena oli tarkistaa maisema-arvotusperusteiden kannalta maakunnallisesti arvokkaiden ma-kohteiden aluevalikoima ja tarkistaa ne vastaamaan ympäristöministeriön valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventointiohjetta. Päivitystarpeita maakuntakaavan 1. vaiheeseen syntyi myös Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY 2009) päivityksen myötä. Työn toteutti Pohjois-Karjalan maakuntaliitto yhteistyössä ELY-keskuksen luonnonvarat ja ympäristö -vastuualueen kanssa. Maakuntakaavan seurantajärjestelmän käsittely maakuntahallituksessa. Maakuntakaavan seurantajärjestelmän valmistelu ei ole edennyt maakuntahallituksen käsittelyyn. Aluesuunnittelun yhteistyö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii viranomaisena ja/tai asiantuntijana sekä tekee ja osallistuu yhteistyöhön maakuntakaavoitusta ja muuta aluesuunnittelua koskevissa asioissa maakunnassa ja sen ulkopuolella. Tähän toimintaan kuuluvat lausunnot (vuosittain 40 50), viranomais- ja muut neuvottelut sekä yhteistyö ja osallistuminen muiden toimijoiden aluesuunnitteluun liittyvään suunnittelu- ja selvitystyöhön. Aluesuunnittelua koskevia 27

29 ylimaakunnallisia yhteistyöhankkeita voivat olla EU-rahoituksella toteutettavat ylikansalliset tai eri maakuntia koskevat yhteistyöhankkeet. Itäsuomalaisena yhteistyönä on valmistunut vuonna 2005 Itä-Suomi-ohjelma, joka sisältää myös aluesuunnitteluun liittyviä makrohankkeita. Tämän jälkeen laadittiin vuonna 2007 valmistunut Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat -asiakirja, joka sisältää myös aihioita itäsuomalaisiksi aluesuunnittelun yhteishankkeiksi. Tulostavoitteet Annetaan lausuntoja valtakunnallisista, ylimaakunnallisista, maakunnallisista ja kunnallisista selvityksistä ja suunnitelmista. Annettiin 64 lausuntoa. Osallistutaan kuntien kaavoja ja kaavoitusta koskeviin viranomaisneuvotteluihin ja kehittämiskeskusteluihin. Osallistuttiin 16 neuvotteluun. Osallistutaan Pohjois-Karjalan rakennusperintökohteiden inventoinnin päivitykseen ja kohteiden arvotukseen. Pohjois-Karjalan rakennusperintökohteiden inventoinnin päivitys ja kohteiden arvotus saatiin toteutettua loppuun Pielisen Karjalan osalta. Osallistutaan maakunnallisiin aluesuunnittelua palveleviin yhteistyöryhmiin. Osallistuttiin seuraavien yhteistyöryhmien toimintaan: Vesienhoidon yhteistyöryhmä (ELY), ympäristön tilan seurantaryhmä (ELY), Kulttuuriympäristönhoidon yhteistyöryhmä (ELY, puheenjohtajuus), saimaannorpan suojelutyöryhmä (YM), alueellinen metsäohjelma AMO -työryhmä (Pohjois-Karjalan metsäkeskus). Lisäksi maakuntahallitus hyväksyi suurpetoneuvottelukunnan tarkistetun kokoonpanon. Osallistutaan Itä-Suomi-ohjelman aluesuunnittelun makrohankkeiden toteuttamiseen. Kuluvana vuonna ei ollut käynnissä makrohankkeita. Liikennejärjestelmätyö Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna Koko maakuntaa käsittävän liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittäminen käynnistyi vuonna Päivityksen yhteydessä tehdään Ilomantsin kuntaa ja Pielisen Karjalan seutua koskevat maakuntatasoa tarkemmat seudulliset suunnitelmat. Tiimi on osallistunut Itä-Suomi-ohjelmaan sisältyvän makrohankkeen M7 Keskeisimmät strategiset liikennehankkeet valmisteluun. Hankkeen jatkoon sisältyy seuranta ja mahdollisten yhteisten liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvien selvitysten tekeminen. Tulostavoitteet Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkistuksen ja sen aiesopimuksen käsittely maakuntahallituksessa. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta järjestettiin loppuseminaari, johon osallistui n. 50 henkilöä. Suunnitelmasta pyydettiin myös kuntien ja keskeisten sidosryhmien lausunnot. Lausuntoja saatiin 16 ja yksi erillinen kannanotto. Maakuntahallitus hyväksyi liikennejärjestelmäsuunnitelman Liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyvän aiesopimuksen valmistelu 28

30 siirtyi tapahtuvaksi vuoden 2011 aikana johtuen siitä, että sopimuksen sisältö yhteensovitetaan valmisteltavina olevien Itä-Suomen liikennestrategian ja Liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelman (Liikenneolosuhteet 2035) kanssa. Osallistutaan Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeen M7 toteuttamisen seurantaan ja siihen mahdollisesti liittyvien erillishankkeiden valmisteluun. Aluesuunnittelun kehittämishankkeet Maakuntaliiton aluesuunnittelutiimi osallistuu sekä eurooppalaisiin alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin että muihin yhteistyöhankkeisiin. Hankkeet toteutetaan niin, että niiden kautta kasvatetaan omaa osaamista, tuotetaan aluesuunnitteluun liittyvää uutta aineistoa, luodaan hyödyllisiä yhteistyöverkostoja ja kehitetään erilaisia menetelmiä. Syksyllä 2009 käynnistyi Pohjoinen Periferia -ohjelmaan hyväksytty Rural Transport Solutions RTS-hanke, jonka keskeisenä tavoitteena on hyvien käytäntöjen vaihto ja uusien toimintamallien luominen harvaan asuttujen alueiden joukkoliikenteen kehittämiseksi. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii hankkeen koordinaattorina. Keväällä 2009 maakuntahallitus teki periaatepäätöksen maakuntaliiton lähtemisestä Reiteistä traileiksi reitistöjen kehittämishankkeen toteuttajaksi. Hankkeen keskeisinä toimenpiteitä ovat pysyvän toimintamallin suunnittelu, reittien luokittelu ja turvallisuus- ja kehittämissuunnitelmien laadinta kärkireiteille investointien pohjaksi. Rahoitusta noin 2,5-vuotiselle hankkeelle haetaan EAKR-ohjelmasta alkuvuodesta Tulostavoitteet 1 3:n aluesuunnittelua tukevan hankkeen käynnistäminen. Reiteistä traileiksi Karjalan kierros luontomatkailun suuntaajana -hanke (EAKR) sai myönteisen rahoituspäätöksen Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta lokakuussa. Hankkeen toteuttamisajaksi on hyväksytty Hankkeessa luodaan suunnitelmaa tulevien vuosien eri reitistöjen kehittämisen painopisteistä ja toimintamallia reitistöjen pysyvästä ylläpidosta. Hanke käynnistyi marraskuussa, jolloin projektipäällikkö aloitti tehtävässä. Hankkeen päätoteuttaja on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja osatoteuttaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. RTS-hankkeen eteneminen hankesuunnitelman mukaisesti. Kansainvälisen Rural Transport Solutions -hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna tehtiin laaja kartoitus Pohjois-Karjalan joukkoliikennepalveluista, määriteltiin keskeisimmät kehittämistoimenpiteet kuntien joukkoliikennepalvelujen uudistamiseksi, toteutettiin kaksi asukaskyselyä, järjestettiin yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa kuntalaisiltoja ja mm. kartoitettiin kuljetuspalveluiden hyvät käytännöt. Syyskuussa hankkeen ohjausryhmä linjasi kolme pilottia jatkotyöstöön (Pielisen Karjalan kyytikoordinaattori, joukkoliikenneportaali ja Kolin kimppataksi). Näiden pilottien valmistelu aloitettiin loka-marraskuussa. Hanketta toteutetaan yhdessä Pielisen Karjalan Kehittämiskeskuksen kanssa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vastaa hankkeen kansainvälisen työn koordinaatiosta ja hallinnosta. 29

31 Ilmasto ja energia Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 hyväksyttiin keväällä Itä-Suomen tasolla laadittiin keväällä 2008 Itä-Suomen bioenergiaohjelma Ilmastonmuutoksen Pohjois- Karjala-projekti käynnistyi helmikuussa 2009 pidetyllä maakunnallisella ilmastoseminaarilla. Maakuntahallituksen nimeämä työryhmä valmisteli vuonna 2009 esityksen ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutumisprosessin käynnistämiseksi Pohjois-Karjalassa. Maakuntaliitto on osallistunut partnerina kahden energia-alan hankkeen valmisteluun. Hakemukset Best Bioenergy Practices (BBP)- ja CLEAR-hankkeista on tehty ja päätöksiä odotellaan vuoden 2009 lopulla. Tulostavoitteet Ilmastonmuutoksen Pohjois-Karjala-projektin työryhmän esitysten jatkovalmistelu. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiastrategian laatimisen käynnistäminen. Ilmasto- ja energiaohjelman valmistelu käynnistyi maaliskuussa. Ohjelman valmistelu tapahtuu ohjausryhmän ja neljä toimialakohtaisen asiantuntijatyöryhmän toimesta. Ohjelmatyövalmisteluun osallistuu 53 asiantuntijaa. Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa. Toimialakohtaiset työryhmät kokoontuivat yhteensä 18 kertaa. Marraskuussa toteutettiin puolen päivän pituinen työpaja, joka ideoi ja priorisoi maakunnallisia tavoitteita. Työpajaan osallistui 32 ohjausryhmän ja työryhmien jäsentä. Itä-Suomen makrohankkeen M2a Bioenergia ja Biosfääri toteuttamisen seurantaan ja siihen mahdollisesti liittyvien erillisten selvitysten laadintaan ja hankkeisiin osallistuminen. Itä-Suomen bioenergiaohjelman 2020 laadinta käynnistyi maaliskuussa. Ohjelman valmistelussa on kuultu Itä-Suomen maakuntien asiantuntijoita. Ohjausryhmä osallistui eduskunnassa järjestettyyn kansanedustajille suunnattuun Viestiä Itä- ja Keski-Suomesta Suomen energiaratkaisuihin -tilaisuuteen ja siihen liittyvän laajapohjaisen yhteislausunnon valmisteluun. Ohjausryhmä kokoontui seitsemän kertaa. 1 2:n ilmasto- ja energia-alan hankkeen käynnistäminen. CO2FREE-hanke käynnistyi lokakuussa. Hanke on rahoitettu Interreg IVC -ohjelmasta. Hankkeessa viedään tietyn aihealan osaamista siinä heikommin kehittyneelle alueelle ja saadaan vastavuoroisesti oppia muualta. Pohjois- Karjalan maakuntaliitto vie metsäenergiaosaamista sekä ilmasto - ja energiaohjelmaosaamista ja vastavuoroisesti hakee energiatehokkuuteen ja muihin uusiutuviin energioihin liittyvää osaamista maakuntaan. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,6 milj. euroa, josta Pohjois-Karjalan maakuntaliiton osuus on noin euroa. Hankkeen aloituskokous pidettiin Londonderryssä Pohjois- Irlannissa Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusarvioinnin kehittäminen Maakuntaliiton SOVA-ryhmän tehtävänä on ohjata ja koordinoida maakuntaliiton laatimien suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia. Ryhmän toiminnan tavoitteena on yhdenmukainen ja johdonmukainen vaikutusten arvioinnin toteuttaminen sekä osaamisen ja erilaisten näkökulmien tuominen vaikutusten arviointeihin. 30

32 Tulostavoitteet SOVA-ryhmä ohjaa ja koordinoi maakuntaohjelman SOVA-lain mukaista ympäristöarviointia sekä ympäristöselostuksen laatimista. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa. Ryhmä koordinoi maakuntaohjelman vaikutusten arviointia ja ympäristöselostuksen laatimista. Ryhmälle nimitettiin varajäsenet. Ryhmän toimintaa esiteltiin aluehallintoviraston johtoryhmän kokouksessa sekä ELY-keskuksen ja maakuntaliiton kuukausipalaverissa. Ryhmä ohjaa muovi- ja metallistrategiapäivityksen sekä Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arviointia sekä muiden vuonna 2010 laadittavien/ päivitettävien suunnitelmien, ohjelmien ja strategioiden sekä maakuntakaavan 3. vaiheen vaikutusten arviointia. SOVA-ryhmä arvioi liikennejärjestelmäsuunnitelman, teknologiateollisuuden kehittämisohjelman, koulutus- ja sivistysstrategian, elintarvikestrategian, kvtoimintaohjelman sekä maakuntasuunnitelman vaikutukset. Paikkatieto Aluesuunnitteluryhmä vastaa maakuntaliiton paikkatietoaineistosta. Laki paikkatietoinfrastruktuurista edellyttää toimia paikkatietoaineistojen saatavuuden ja yhtenäiskäytön parantamiseksi. Tulostavoitteet Maakuntaliiton paikkatietoaineistot metatietoineen ja yhteiskäyttöön soveltuvine paikkatietoaineistoineen ovat kunnossa ja valtakunnallisesti laaditun paikkatietojen hakupalvelun piirissä. Aloitettiin maakuntaliiton paikkatietoaineistojen rakenteen uudistaminen, jonka tavoitteena on paikkatietoaineiston parempi hyödynnettävyys. Parannetaan paikkatieto-osaamista (koulutus). Osallistuttiin SYKEn järjestämille Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmät -koulutuspäiville Pohjois-Karjalan maakuntaliitto organisoi paikkatietokoulutuksen Itä-Suomen maakuntaliittojen paikkatietojen käyttäjille. Koulutuksen järjestäjänä toimi Esri Finland Oyj. Koulutukseen osallistui kaikkiaan 13 henkilöä, joista Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta Aluekehitys Tiimin tehtävät Tiimin tehtävänä on suunnitella ja ohjata maakunnan kehittämisen ohjelma- ja hanketyötä. Ohjelmatyön avulla edistetään maakunnan hyvinvointia, työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä kehitetään elinkeinoelämän, osaamisen ja hyvinvointipalvelujen rakenteita. Ohjelmia toteutetaan hankkeilla. Tavoitteet Laaditaan maakunnan kehittämisen keskeiset strategiset asiakirjat (maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma) ja ohjataan maakunnan kehittämistä näiden asiakirjojen linjausten mukaisesti. - vahvistetaan asiakirjojen roolia sidosryhmissä, edistetään niiden toteutusta - kehitetään klusterityön koordinointia ja tehdään tarvittavat uudelleenorganisoinnit 31

33 - ohjataan strategioihin perustuen aluekehitystiimin vastuulla olevien alojen kehittämistä (kansainvälisten asioiden, kivi- ja kaivannaisalan, kulttuuri- ja koulutusalan, nuorisoasiat). 2 Hyödynnetään tehokkaasti EU-ohjelmia ja kansallisia ohjelmia aluekehityksessä. - vahvistetaan rahoittajien yhteistyötä ja rahoitusvälineiden koordinointia - lisätään kehittämishankkeiden vaikuttavuutta. 3 Vaikutetaan EU:n tulevan aluepolitiikan valmisteluun niin, että Itä-Suomen erityishaasteet ja tarpeet huomioidaan aluepolitiikan linjauksissa ja rahoituksessa. Tehtävät ja tulostavoitteet 2010 Maakuntaohjelma, maakuntasuunnitelma ja kansalliset ohjelmat Vuoden toiminnassa oli keskeistä maakuntasuunnitelman ja uuden maakuntaohjelman laatiminen. Näiden asiakirjojen strategisten linjausten mukaisten toimenpiteiden liikkeellelähtö on varmistettu ja laadittu maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. Uuden kansallisen KOKO-ohjelman (koheesio- ja kilpailukykyohjelma) toteuttaminen on käynnistetty maakunnassa. Tiimin vastuulla on koordinoitu EU-ohjelmia, osaamiskeskusohjelmaa, maakunnan kehittämisrahaa, klusteritoimintaa. Lisäksi on tehty maakuntaliiton sisäistä hankehallinnointia sekä valmisteltu rahoituspäätöksiä. Tavoitteellista yhteistyötä on tehty sidosryhmien kanssa. Aluekehitystiimi on toteuttanut aluekehityksen kannalta strategisesti merkittäviä omia hankkeita. Tulostavoitteet Uuden maakuntasuunnitelman laatiminen yhteistyössä maakuntaliiton muiden tiimien kanssa. Pohjois-Karjalan strategia maakuntasuunnitelma laadittiin laajana yhteistyöprosessina maakunnan keskeisten toimijoiden kanssa. Suunnitelmaa käsiteltiin 37 tilaisuudessa, joista 15 järjestettiin vuoden 2010 aikana. Luonnosversio asetettiin keväällä avoimesti nähtäville ja siihen saatiin 30 lausuntoa. Maakuntavaltuusto hyväksyi suunnitelman kesäkuussa. Maakuntasuunnitelmassa on kuvattu maakunnan tulevaisuuden keskeiset haasteet, asetettu väestö- ja työpaikkatavoitteet vuoteen 2030 saakka sekä määritelty keskeiset strategiset linjaukset elinkeinoelämän, osaamisen, hyvinvoinnin sekä kestävän aluerakenteen ja saavutettavuuden osalta. Sen lisäksi on nostettu pitkän aikavälin erityisteemoiksi tulevaisuuden kasvualat, luonnonvarat, Venäjä ja nuoret. Uuden maakuntaohjelman laatiminen. Maakuntahallitus käynnisti ( 142) Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman laatimisen. Valmistelun aikana käytiin laaja sidosryhmäkeskustelukierros, yhteensä noin 50 tilaisuutta, joiden pohjalta luonnos valmistui. Luonnos oli lausuntokierroksella Saatiin 40 lausuntoa, jotka otettiin huomioon ja joihin esitettiin maakuntaliiton kanta. Lisäksi yleisölle tarjottiin tilaisuus kertoa näkemyksensä maakuntaohjelmasta netin kautta. Asiakirjan valmistelua ohjasi maakuntahallituksen nimeämä johtoryhmä. Maakuntaohjelma on SOVA-lain mukainen asiakirja ja siihen laadittiin erillisenä ympäristöselostus. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman ja vaikutusten arvioinnin valmistelun lähtökohdaksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka oli nähtävillä sähköisenä maakuntaliiton verkkosivuilla. Maakuntavaltuusto hyväksyi POKAT maakuntaohjelman kesäkuussa. 32