Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Transkriptio

1 Julkaisu 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2014

2 Tilinpäätös 2013 Painosmäärä 160 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna Siltakatu JOENSUU kirjaamo@pohjois-karjala.fi Kansi Valokuvat Taitto Viimeistely Mirja Timonen Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2014

3 Sisältö 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Maakuntajohtajan katsaus Maakuntaliiton hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Olennaiset muutokset maakuntaliiton toiminnassa ja taloudessa Maakuntaliiton henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Selonteko maakuntaliiton sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Tilikauden tuloksen käsittely 15 2 Talousarvion toteutuminen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen (luottamushenkilöhallinto, toimisto, projektit, tulevaisuusrahasto, Karelia Expert) Tuloslaskelman toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma 30 4 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 35

4 4.3.3 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Tilintarkastuspalkkiot Jäsenkuntien maksuosuudet käyttötalousmenoihin Jäsenkuntien osuus peruspääomasta Jäsenkuntien osuus oman pääoman ehtoisista sijoituksista Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 43 6 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 47 7 Tulostavoitteet vuonna 2013 ja niiden toteutuminen Strategioiden vastuualue Aluesuunnittelu Aluekehitys Yhteiskuntasuhteiden vastuualue Rajayhteistyö Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Palvelujen vastuualue Hallinto ja talous Kuntapalvelu Ydinprosessit Hankehallinto Liikenne Ohjelmatyö Itä-Suomi-yhteistyö Kansainvälinen toiminta 94 8 Henkilöstökertomus vuodelta Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hankerahoitus Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto: myönnetyt avustukset Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto: maksatukset vuonna Maksatukset EU-varoista Maakunnan kehittämisrahahankkeet Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano 127

5

6

7 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Maakuntajohtajan katsaus Aluetalouden kehitys mitalisijoilla Vuoden 2014 alkuviikkoina on saatu orastavia merkkejä siitä, että maailmantalouden taantuma alkaa vähitellen taittua. Toisaalta valitettavan monet uutiset ovat edelleen kertoneet ytneuvotteluista ja konkursseista. Tulevaisuutta luotaavissa barometreissa on ollut viime aikoina mukana yllättävänkin synkkää pessimismiä. Mitään kovin pikaista elpymistä ei odoteta. Tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Pohjois-Karjalan aluetalous sinnitteli jälleen kasvu-uralle vuoden 2013 alkupuoliskolla. Keskeisistä toimialoista vahvimmat kasvut nähtiin puuteollisuudessa (7,0 %) ja rakentamisessa (10,4 %). Metalliteollisuuden liikevaihto sitä vastoin jatkoi viime vuoden alussa alkanutta alamäkeään (-9,2 %). Ilahduttavaa on, että maakuntamme kaikki seutukunnat ylsivät kasvuun. Perinteisellä suhdanneindikaattorilla (liikevaihto, työttömyys ja nettomuutto) mitaten Pohjois- Karjala oli vuonna 2013 maakuntavertailussa peräti pronssilla. Hyvä sijoitus kertoo osaltaan monien muiden, erityisesti teolliselta pohjaltaan kapea-alaisten maakuntien vaikeasta tilanteesta. Uskoa tulevaisuuteen kuvastaa se, että pohjoiskarjalaisilla yrityksillä on vireillä noin miljoonan euron investointi- ja kehittämishankkeet. Lisäksi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa sisällä oleva hakemuskanta on selvästi suurempi kuin vuotta aiemmin. Lisäsysäyksen alueen kehittämiseen tuo Joensuun pääseminen tärkeään rooliin INKAohjelmassa. Siinä Suomeen haetaan kansainvälisesti vetovoimaisia innovaatiokeskittymiä viidelle eri sektorille, muun muassa kestäviin energiaratkaisuihin, kyberturvallisuuteen sekä biotalouteen. Valinnan myötä Joensuun seutu on nyt virallisestikin Suomen biotalouden veturi. Pohjois-Karjalalle päätös Joensuun seudun vetovastuusta on mieluisa. Linjaus tukee hyvin muun muassa tavoitteitamme öljyttömästä maakunnasta. Uusiutuvan energian alan liikevaihdon ja työpaikkojen kehitys on ollut ilahduttavaa. Suoraan uusiutuvaan energiaan liittyvää liikevaihtoa on noin 161 miljoonaa euroa ja työpaikkoja yhteensä henkilötyövuoden edestä. Matkailu, joka on kauan ollut yksi Pohjois-Karjalan potentiaalisista kasvualoista, alkaa vihdoin näyttää vahvan nousun merkkejä. Venäjältä saapuvien matkailijoiden rooli on ollut tässä kehityksessä merkittävä. Yksi ainakin symbolisesti merkittävä virstanpylväs saavutettiin, kun Joensuun ja Petroskoin välillä aloitti säännöllinen linja-autoyhteys kesällä Venäläisturistien ostovoima vahvistaa merkittävästi erityisesti seudun kauppa- ja majoituspalveluja. Arvioiden mukaan Venäjän ja EU:n välinen viisumivapaus kaksin- tai jopa kolminkertaistaisi matkailijavirrat. Jo viides vuosi muuttovoittoa Vuoden 2011 loppupuolella kasvuun kääntynyt työttömyys lisääntyi edelleen vuoden 2013 aikana. Joulukuussa 2013 työttömiä oli Pohjois-Karjalassa eli 796 (+6,8 %) henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka suunta oli huono, työttömyyden kasvu oli maltillisempaa kuin valtakunnallisesti. Koko maassa työttömien määrä kasvoi vuodessa 16,9 %. Vuosia jatkunut markkinointityö maakunnan vetovoiman lisäämiseksi näyttää tuottavan tulosta. Maakunnan aktiivinen esillä pitäminen on mitä ilmeisimmin osaltaan vaikuttanut positiivisesti muutto- ja matkailijatilastoihin. 7

8 Pohjois-Karjala on ollut nyt jo viisi vuotta peräkkäin muuttovoittomaakunta. Maakuntaan on viime aikoina muuttanut yli uutta asukasta vuosittain. Vuonna 2013 muuttovoittoa tuli ennakkotietojen mukaan 21 henkilöä. Keskeinen tekijä muuttovoiton takana oli maahanmuutto, jonka nettovaikutus viime vuonna oli yli 400 henkilöä. Noin joka kahdeksas maakuntaamme muuttaja tulee Suomen rajojen ulkopuolelta. Maakunnassa syntyi viime vuonna lasta. Kuolleita oli Muuttoliikkeen ylijäämä ei siis riittänyt kattamaan kuolleisuuden ja syntyvyyden erotuksen aiheuttamaa vajetta, joten väestön kokonaiskehitys jäi hieman yli 300 henkilöä miinuksen puolelle. Edunajamisessa puolustuksesta hyökkäykseen Valtionhallinnon uudistukset ovat viime vuosien aikana pitäneet maakunnan puolestapuhujat kiireisinä. Vaikeimmin nieltävä pala on ollut Pohjois-Karjalan prikaatin alasajo. Prikaatin lippu laskettiin lopullisesti vuoden 2013 viimeisenä päivänä. Aktiivisen edunvalvonnan ansiosta puolustusvoimauudistus tuo kuitenkin Joensuuhun Puolustusvoimien palvelukeskuksen ja sen mukana toista sataa työpaikkaa. Lisäksi Pohjois-Karjalan aluetoimistoa on vahvistettu. Positiivisten uutisten puolelle kuuluvat INKA-ohjelman vetovastuu biotaloutta koskien sekä Joensuun kasvusopimus valtion kanssa yhdessä 12 muun kaupunkiseudun kanssa. Keväällä 2013 saavutettiin lähtökohdat huomioiden kohtuullinen itäsuomalainen ratkaisu toisen asteen koulutuksen aloituspaikkaleikkauksista. Tällä tietämällä myös kaavailut maakunnassa sijaitsevien vankiloiden alasajosta on onnistuttu torjumaan. Sektoritutkimuslaitosten uudistaminen merkitsee Luonnonvarakeskuksen käynnistämistä vuoden 2015 alusta lukien. Keskuksen päätoimipaikkaa yritettiin saada Joensuuhun, mutta johto kuitenkin päätettiin sijoittaa Viikkiin. Uuden organisaation alueellinen toimipisteverkosto on parhaillaan valmistelussa. Tässä yhteydessä Joensuuhun on varmistettava valtioneuvoston lupausten mukainen vahva alueellinen toimipaikka.. Liikenneyhteyksien kehittämisessä Valtatie 23:n kunnostaminen Varkaus Viinijärvi-välillä on käynnistynyt pienenä hankkeena valtion 5 miljoonan euron budjettirahoituksen turvin. Joensuun kaupunkiseudun hankkeista kehätien jatkohanke Repokallio Reijola on jo toteutuksessa ja seuraavaksi rahoitus on varmistettava Raatekankaan liittymäjärjestelyille. Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan liikenneväyläjärjestelyt ovat etenemässä ENPI-ohjelman rahoituksen turvin, mutta itse toimitilojen uudistamiselle tarvitaan valtion rahoitusta vuoden 2015 talousarvioon. Hallitusohjelmaan sisältynyt erityinen ohjelma Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi valmistui vuoden 2012 aikana. Ohjelmassa maamme itäiset ja pohjoiset alueet nähdään positiivisina mahdollisuuksina, mutta konkreettiset toimenpiteet, puhumattakaan niiden rahoituksesta, antavat vielä odotuttaa itseään. Pohjois-Karjalan on oltava jatkossakin aktiivinen ohjelman toimenpiteiden edistämisessä. EU:n aluetuet säilyvät korkealla tasolla Maakuntaliiton toiminnassa euromääräisesti merkittävin edunajamisasia on ollut EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen varmistaminen. Tulevaa ohjelmakautta on valmisteltu yhdessä muiden Itä-Suomen maakuntien sekä nyt ensimmäistä kertaa myös yhdessä pohjoissuomalaisten maakuntien kanssa. Uusi yhteinen Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto aloitti toimintansa Brysselissä vuoden 2013 alussa. Saavutettu uuden ohjelmakauden rahoitusratkaisu merkitsee, että aluetuet säilyvät Pohjois-Karjalassa ennakkopeloista poiketen varsin korkealla tasolla, vaikka nykyiseen ohjelmakauteen nähden laskua toki tuleekin. Ohjelmakaudella on kaikkiaan käytettävissä yli 200 miljoonaa euroa. Suoraan EU:lta tuleva tuki on 94 euroa asukasta kohti vuosittain. Rakennerahastojen hallintojärjestelmän toimeenpanossa säilyy vahva maakunnallinen valmisteluote, vaikka ELY-keskusten osalta päätös hallinnon keskittämisestä neljään ELY-keskukseen onkin viemässä teknistä päätösvaltaa maakunnasta pois. Maakuntaliittojen osalta valmistellaan Itä-Suomen koordinaatiovastuuta Pohjois-Karjalalle. 8

9 Tulevan EU:n rajayhteistyöohjelman ENI CBC:n valmistelu aloitettiin yhteistyössä ohjelman ydinalueeseen kuuluvien Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan kanssa. Ohjelman rahoituskehys on vielä avoinna, mutta budjetin kasvua Venäjä-yhteistyöhön ennakoidaan. Pohjois-Karjala toimi Euregio Karelia yhteistyöalueen puheenjohtajana vuonna Alue sai laajaa kansainvälistä näkyvyyttä Suomen ulkoministeriön ja Institute for Stability and Development (ISD) järjestämässä European Border Dialogue foorumissa marraskuussa Joensuussa. Uudet linjaukset maakunnan kehittämiseen Vuonna 2013 alkoi uuden maakuntaohjelman POKAT 2017 valmistelu. Maakuntaohjelman painotukset kytketään tiiviisti EU:n Eurooppa strategiaan, jossa tavoitteena on kasvaa älykkäästi, kestävästi ja osallistavasti. Ohjelma viimeistellään kevään 2014 kuluessa. Maakuntakaavatyössä aloitettiin suurta yleisöä kovasti kiinnostava neljäs vaihe, joka painottuu Joensuun seudun yleiskaava-aluetta koskevan maakuntakaavan tarkistukseen, ja tarkastelussa ovat mukana mm. Kontiorannan varuskunta-alueen tulevat ratkaisut. Kuntakeskustelua hallitsi valtioneuvoston tavoitteena oleva kuntauudistus. Viime vuosina kuntaalan toimijoiden energiasta suuri osa onkin suuntautunut rakenteiden pohtimiseen. Kuntaliitosmahdollisuudet sekä erilaiset kuntien yhteistoiminnan muodot ovat olleet selvitysten kohteena eri puolilla maakuntaa. Konkreettisena tuloksena vuoden 2013 alussa toteutui Kesälahden kunnan liittyminen Kiteen kaupunkiin Maakuntaliiton hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Jäsenkunnat käyttävät maakuntavaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa kuntayhtymän asioissa. Vuoden 2012 kunnallisvaalien jälkeen maakuntaliiton edustajain kokous valitsi maakuntavaltuustoon 54 jäsentä. Maakuntavaltuuston kokoonpano eri poliittisten ryhmien kesken on seuraava: Kesk. 16, SDP 15, Ps. 9, Kok. 7, Vihr. 3, Vas. 2 ja KD 2. Maakuntavaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Maakuntavaltuustossa ei tapahtunut muutoksia vuoden aikana. Maakuntavaltuusto valitsi kokouksessaan uuden maakuntahallituksen. Maakuntahallituksessa on 11 jäsentä. Maakuntahallituksen kokoonpano eri poliittisten ryhmien kesken on seuraava: Kesk. 4, SDP 3, Ps. 2 ja Kok. 2. Maakuntahallituksessa ei tapahtunut muutoksia vuoden aikana. Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa sitä ja tekee sen puolesta sopimukset. Muista hallituksen tehtävistä annetaan tarkemmat määräykset hallinto- ja taloussäännössä. Maakuntahallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Maakuntaliiton käytännön toiminnasta vastaa maakuntahallituksen alaisuudessa toimiva toimisto, jota johtaa maakuntajohtaja. Toimiston tehtävänä on huolehtia maakuntaliiton toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta perussopimuksen ja muiden sääntöjen määräysten mukaisesti. Toimisto jakaantuu kolmeen vastuualueeseen, joilla kaikilla on oma vastuualuejohtaja. Vastuualuejohtajina toimivat palvelut-vastuualueella hallinto- ja talousjohtaja Jari Aho, strategiat-vastuualueella suunnittelujohtaja Risto Poutiainen ja yhteiskuntasuhteet-vastuualueella vastuualuejohtaja Sisko Kaarto., Maakuntaliitolla on tarkastuslautakunta, jonka maakuntavaltuusto valitsee. Uusi tarkastuslautakunta valittiin maakuntavaltuuston kokouksessa Tarkastuslautakunnan jäsenten on oltava valtuutettuja. Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden aikana yhteensä seitsemän kertaa. Tarkastuslautakunnan jäsenissä ei tapahtunut muutoksia vuoden 2013 aikana. 9

10 1.1.3 Olennaiset muutokset maakuntaliiton toiminnassa ja taloudessa Maakuntaliiton toiminnassa ei vuoden 2013 aikana ole tapahtunut mitään olennaisia muutoksia. Maakuntaliiton toiminta on kuvattu luvussa 7: Tulostavoitteet vuonna 2013 ja niiden toteutuminen. Maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan ( 20) tilikauden 2013 käyttötalousosan toimintatuotoiksi euroa ja toimintamenoiksi euroa. Talousarvion käyttötalousosan lukuihin sisältyvät Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston tuottoina ja menoina euroa, Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n tuottoina ja menoina euroa sekä projektien nettomenoina euroa. Luottamushenkilöhallinnon toimintakulut toteutuivat 92,9 -prosenttisesti ( euroa) talousarvioon verrattuna. Säästö syntyi sekä kokouspalkkioista että palvelujen ostoista. Toimiston osalta toimintatuotot toteutuivat 100,3-prosenttisesti ( euroa). Toimintatuotot olivat yhteensä euroa, josta jäsenkuntien maksuosuudet euroa. Toimintakulut toteutuivat 95,8-prosenttisesti talousarvioon verrattuna ja olivat yhteensä euroa. Toimintakulujen sisällä henkilöstökulut sivukuluineen toteutuivat 96,7-prosenttisesti talousarvioon verrattuna. Poikkeuksellisen pieni toteumaprosentti johtui siitä, että varsinkin loppuvuodesta toimistolla oli toimia tilapäisesti täyttämättä ja niitä hoidettiin sisäisin järjestelyin. Palvelujen ostot toteutui 99-prosenttisesti ( euroa) talousarvioon verrattuna. Menokohtana aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutui 64,5-prosenttisesti ja avustukset 145,7-prosenttisesti (menokohta yhteensä ( euroa). Avustukset kohdentuivat kulttuuriin ja liikuntaan mm. maakunnan menestyneiden palloilujoukkueiden ottelutapahtumiin. Vuokrat toteutuivat 99- prosenttisesti.. Toimiston kokonaissäästö talousarvioon verrattuna oli euroa, josta euroa koostui edellä kuvatulla tavalla poikkeuksellisesti henkilöstökuluista. Toiminnallisesti toimistosta kertyi säästöä euroa, joka on 2 % toimiston toimintatuotoista. Projekteista tuli maakuntaliitolle kuluja euroa, kun talousarvion nettomenot olivat euroa kuluista. Tilinpäätöksessä käyttötalousosan toimintatuotot ovat euroa ja toimintamenot euroa. Käyttötalousosan talousarvion sekä toteutuneiden tuottojen ja menojen erotus johtuu siitä, että projektien talousarvio laaditaan nettomääräisenä, kuten edellä on kuvattu. Toimintakate on euroa. Tilikauden ylijäämä rahoitustuottojen ( euroa) ja rahastosiirtojen ( euroa) jälkeen on euroa Maakuntaliiton henkilöstö Vuonna 2013 maakuntaliitossa oli käytössä edelleen vuoden 2007 alussa käyttöönotettu organisaatiomalli, jossa toimisto on jaettu kolmeen vastuualueeseen, joissa kussakin on kaksi tiimiä. Palvelut-vastuualue: hallinto ja talous -tiimi sekä kuntapalvelutiimi. Strategiat-vastuualue: aluesuunnittelutiimi ja aluekehitystiimi. Yhteiskuntasuhteet-vastuualue: rajayhteistyötiimi sekä viestintä ja yhteiskuntasuhteet -tiimi. Vastuualueiden johtajissa ja tiimien puheenjohtajissa ei tapahtunut muutoksia kuluneen vuoden aikana. Maakuntaliiton henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopussa oli 44 henkilöä. Naisia oli 25 (57 %) ja miehiä 19 (43 %). Naisten lukumäärä väheni viidellä ja miesten lisääntyi yhdellä. Maakuntaliitossa on laadittu henkilöstökertomus, joka on esitetty tämän tilinpäätöksen luvussa 8. 10

11 1.1.5 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toiminnan kannalta ei ole tiedossa mitään akuutteja riskejä. Hankkeiden rahoitukseen liittyy periaatteessa riski taloudellisista seuraamuksista. Johtuen ohjeistuksen ja ohjeistavien tahojen suuresta määrästä tulkinnalliset erimielisyydet ovat mahdollisia. Myös työntekijän inhimillisen virheen mahdollisuus on olemassa. Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon kohdistuneet eri tahojen tarkastustoimet ovat kuitenkin osoittaneet, että hankkeiden rahoitukseen liittyviä takaisinperintään johtavia toimenpiteitä ei ole odotettavissa. Vuoden aikana hankkeisiin ei kohdistunut oikaisuvaatimuksia eikä takaisin perimisiä. Toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen liittyvänä epävarmuustekijänä voidaan pitää tällä hetkellä menossa olevaa kuntauudistusta. Mikäli kuntien määrä vähenee olennaisesti, saattaa se tuoda muutospaineita maakuntaliiton toimintaan. Toisaalta on myös mahdollista, että valtion ja kuntien työnjaon muuttuessa maakuntaliiton rooli vahvistuisi. 1.2 Selonteko maakuntaliiton sisäisen valvonnan järjestämisestä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maakuntahallitus toteaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on maakuntaliitossa järjestetty asianmukaisella ja riittävällä tavalla. Maakuntaliiton säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Liiton lakisääteiset tehtävät on suoritettu lakeja ja säädöksiä noudattaen. Maakuntahallitus on kokouksessaan 24.2 ( 27) käsitellyt maakuntajohtajan raportin sisäisestä valvonnasta maakuntaliitossa vuonna Raportissa maakuntajohtaja esittää näkemyksenään, että maakuntaliiton valvontajärjestelmät ovat riittävät, kun huomioidaan maakuntaliiton toiminnan laajuus. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu puutteita kuluneella tilikaudella. Maakuntaliiton omien hankkeiden valvontaa on tehostettu mm. laskujen maksun, kilpailutusten ja hankkeiden maksatusten osalta. Valtiovarainministeriön controller-osaston toimeksiannosta suoritettiin maakuntaliitossa yksi EU-hankkeen tarkastus. Tarkastusraportti ei antanut aihetta toimenpiteisiin. Osana riskienhallintaa liiton vakuutukset ovat ajan tasalla ja riittävän kattavat. Liitossa ei ole tapahtunut kuluneella tilikaudella sellaisia merkittäviä vahinkotapahtumia, jotka olisivat edellyttäneet huomattavia korvauksia joko liitolle itselleen, liiton työntekijälle tai ulkopuoliselle taholle. Henkilöriskien osalta on varahenkilöjärjestelmä, mutta liiton työntekijämäärä huomioiden se on myös haavoittuva. Tältä osin sijaisuudet on varmistettava tarvittaessa käyttämällä liiton ulkopuolisia resursseja. Kuitenkin liiton toiminnan kannalta keskeisissä ydintehtävissä on tarpeeksi kattava varahenkilöjärjestelmä. Tietoturvariskeissä tekniset suojaukset ovat riittävät. Maakuntaliitto on vuoden 2009 alusta ulkoistanut tietotekniset palvelut Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:lle, josta mm. ostetaan ICT-suunnittelijan palvelut. ICT-suunnittelija opastaa henkilöstöä tietoturva-asioissa ja osaltaan valvoo maakuntaliiton tietoturvaa. Käytössä olevalla tietoturvakäsikirjalla varmistetaan henkilöstön riittävän tietoturva-asioiden huomioimisen. Liiton sopimusten voimassaoloa ja sopimusehtoja seurataan. Erityinen huomio sopimusehtoihin kohdistuu maksettaessa sopimuksiin perustuvia laskuja. Sopimusten voimassaolon seurantaa on kehitetty seurantajärjestelmä joka varmistaa sopimusten voimassaolon ja uusimisen. 11

12 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Ulkoinen TULOSLASKELMA TILIVUOSI ED. VUOSI Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 3 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä Toimintatuotot/Toimintakulut, % 105,07 100,63 12

13 1.3.2 Toiminnan rahoitus Ulkoinen RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Tilivuosi Ed. vuosi Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Toiminnan ja investointien rahavirta 285,00 40,00 Rahoituksen rahavirta 285,00 40,00 Muut maksuvalmiuden muutokset 128,00 28,00 Rahoituksen rahavirta 413,00 68,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 954,00 Rahavarat ,00 885,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut Kassan riittävyys (pv) 89,25 59,53 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta,

14 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT Ulkoinen TASE JA SEN TUNNUSLUVUT Ulkoinen Tilivuosi Ed. vuosi VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Sijoitukset Osakkeet ja osuudet TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA Tilivuosi Ed.vuosi VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisen tilikauden yli-/ja alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Siirtovelat VASTATTAVAA Omavaraisuusaste, % 43,38 38,00 Suhteellinen velkaantuneisuus% 10,28 10,15 Kertynyt ylijäämä

15 1.5 Kokonaistulot ja -menot KOKONAISTULOT: Varsinainen toiminta Toimintatuotot 5 870,00 Korkotuotot 2, ,00 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Rahoitustoiminta Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 5 872,00 KOKONAISMENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut 5 587,00 Korkokulut Satunnaiset kulut Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 5 587,00 Rahoitustoiminta Kokonaismenot yhteensä 5 587,00 Kokonaistulo = ulkoisen varsinaisen toiminnan ja investointien tulot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet Kokonaismeno = ulkoiset varsinaisen toiminnan ja investointien menot sekä rahoitustoiminnan rahan käyttö 1.6 Tilikauden tuloksen käsittely Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston tuotot ovat tilinpäätöksessä euroa ja menot euroa. Taseesta siirrettiin rahastojen lisäyksenä tuloslaskelmaan euroa. Tilikauden ylijäämä on ,34 euroa. Ylijäämä siirretään taseen omaan pääomaan kohtaan tilikauden yli- / alijäämä. 15

16

17

18

19 2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen (luottamushenkilöhallinto, toimisto, projektit, tulevaisuusrahasto, Karelia Expert) POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN , maakuntavaltuuston sitovuustaso merkitty tummennetulla Ulkoinen/Sisäinen KÄYTTÖTALOUSOSA Luottamushenkilöhallinto Alkuperäinen Lopullinen Toteutuma Poikkeama TP 2012 TA 2013 TA 2013 TP 2013 TA - TP Toimintatuotot Toimntamenot ,90 Toimintakate ,90 Toimisto Alkuperäinen Lopullinen Toteutuma Poikkeama TP 2012 TA 2013 TA 2013 TP 2013 TA - TP TOT.% Toimintatuotot ,28 Toimntamenot ,83 Toimintakate Projektit Alkuperäinen Lopullinen Toteutuma Poikkeama TP 2012 TA 2013 TA 2013 TP 2013 TA - TP TOT.% Toimintatuotot Toimntamenot Toimintakate ,28 Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Alkuperäinen Lopullinen Toteutuma Poikkeama TP 2012 TA 2013 TA 2013 TP 2013 TA - TP TOT.% Toimintatuotot ,00 Toimntamenot ,51 Toimintakate Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Alkuperäinen Lopullinen Toteutuma Poikkeama TP 2012 TA 2013 TA 2013 TP 2013 TA - TP TOT.% Toimintatuotot ,00 Toimntamenot ,00 Toimintakate KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Alkuperäinen Lopullinen Toteuma Poikkeama TP 2012 TA 2013 TA 2013 TP 2013 TA - TP Tolimintatuotot ,91 Toimintamenot ,45 Toimintakate

20 2.1.2 Tuloslaskelman toteutuminen POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Ulkoinen/Sisäinen Luottamushenkilöhallinto TA 2013 TP 2013 Poikkeama TP 2012 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat , , , ,75 Eläkekulut , , , ,13 Muut henk.sivukulut ,00-632,44-367,56-585,54 Palvelujen ostot , , , ,82 Aineet ja tarvikkeet -500, , ,77-515,99 Avustukset 0,00 Vuokrat -500,00-986,29 486, ,51 Muut toimintakulut ,00-38,00-962,00-302,34 Toimintakulut yhteensä , , , ,08 Toimintakate , , , ,08 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Ulkoinen/Sisäinen Liiton varsinainen toiminta/toimisto TA 2013 TP 2013 Poikkeama TP 2012 Toimintatuotot Myyntituotot , ,00 0, ,99 Maksutuotot 2 000,00 374, , ,72 Tuet ja avustukset 6 726, ,19 905,06 Muut toimintatuotot 3 360, ,00 Toimintatuotot yhteensä , , , ,77 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat , , , ,21 Eläkekulut , , , ,92 Muut henk.sivukulut , , , ,23 Palvelujen ostot , , , ,18 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,02 Avustukset , , , ,78 Vuokrat , , , ,31 Muut toimintakulut , , , ,69 Toimintakulut yhteensä , , , ,34 Toimintakate , , , ,43 20

21 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Ulkoinen/Sisäinen Projektit TA 2013 TP 2013 Poikkeama TP 2012 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot 0,00 Tuet ja avustukset , , , ,48 Toimintatuotot yhteensä , , , ,48 Toimintakulut Henkilöstökulut ,00 Palkat , , ,51 Eläkekulut , , ,23 Muut henk.sivukulut , , ,14 Palvelujen ostot , , , ,85 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,42 Avustukset Vuokrat , , , ,45 Muut toimintakulut , , , ,36 Toimintakulut yhteensä , , , ,96 Projektit / netto , ,00 Toimintakate , , , ,48 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Ulkoinen/sisäinen Toimisto, projektit, luott.henk.hallinto yht. TA 2013 TP 2013 Poikkeama TP 2012 Toimintatuotot Myyntituotot , ,00 0, ,99 Maksutuotot 2 000,00 374, , ,88 Tuet ja avustukset , , ,34 Muut toimintatuotot 3 360, , ,38 Toimintatuotot yhteensä , , , ,25 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat , , , ,47 Eläkekulut , , , ,28 Muut henk.sivukulut , , , ,91./.Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot , , , ,85 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,43 Avustukset , , , ,78 Vuokrat , , , ,27 Muut toimintakulut , , , ,39 Toimintakulut yhteensä , , , ,38 Projektit / netto , ,00 Toimintakate , , , ,87 21

22 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Ulkoinen/sisäinen Liiton varsinainen toiminta käyttötalous TA 2013 TP 2013 Poikkeama TP 2012 Toimintatuotot Myyntituotot , ,00 0, ,00 Maksutuotot 2 000,00 374, , ,88 Tuet ja avustukset , , , ,38 Muut toimintatuotot 3 360, ,00 Toimintatuotot yhteensä , , , ,26 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat , , , ,47 Eläkekulut , , , ,28 Muut henk.sivukulut , , , ,91 Palvelujen ostot , , , ,85 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,43 Avustukset , , , ,36 Vuokrat , , , ,27 Muut toimintakulut , , , ,39 Toimintakulut yhteensä , , , ,96 Projektit / netto , ,00 Toimintakate , , , ,30 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 1 859, ,33 Muut rahoitustuotot -351,66 Korkokulut -144,70-65,77 Vuosikate , ,20 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos , ,20 Rahastojen lisäys/vähennys , ,59 Tilikauden alijäämä , ,79 22

23 2.1.3 Rahoitusosan toteutuminen Rahoitusosan toteutumisvertailu Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Vaikutus maksuvalmiuteen

24

25

26

27 3 Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Tuloslaskelma POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Ulkoinen TULOSLASKELMA TILIVUOSI ED.VUOSI Toimintatuotot Myyntituotot , ,00 Maksutuotot 374, ,88 Tuet ja avustukset , ,30 Muut toimintatuotot 3 360,00 Toimintatuotot , ,18 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,47 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,28 Muut henkilösivukulut , ,91 Henkilöstösivukulut , ,19 Henkilöstökulut , ,66 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot , ,85 Palvelujen ostot , ,85 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,43 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,43 Avustukset , ,28 Muut toimintakulut , ,66 Toimintakulut , ,88 TOIMINTAKATE , ,30 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 1 859, ,33 Korkokulut -144,70-65,77 Muut rahoituskulut -351,66 Rahoitustuotot ja kulut 1 714, ,90 VUOSIKATE , ,20 TILIKAUDEN TULOS , ,20 P-K:n tulevaisuusrahaston lisäys/vähennys , ,59 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,79 27

28 3.2 Tase Ulkoinen VASTAAVAA Tilivuosi Ed. vuosi PYSYVÄT VASTAAVAT Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,44 Sijoitukset , ,44 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,44 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,93-5,30 Muut toimeksiantojen varat , ,45 0,10 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,38-5,20 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,86-91,10 Muut saamiset , ,35 9,30 Siirtosaamiset , ,74-9,80 Lyhytaikaiset saamiset , ,95-16,60 Saamiset , ,95-16,60 Rahat ja pankkisaamiset , ,36 43,30 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,31 8,10 VASTAAVAA , ,13 1,50 28

29 Ulkoinen Tilivuosi Ed. vuosi Muutos % VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,22 Muut omat rahastot , ,23 16,2 Edellisen tilikauden yli-/ja alijäämä , ,42 6,3 Tilikauden yli-/alijäämä , ,79 169,9 OMA PÄÄOMA , ,66 15,9 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,38 PAKOLLISET VARAUKSET , ,38 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,07-9,9 Muut toimeksiantojen pääomat , ,34 0,1 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,41-9,7 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,19-6,2 Siirtovelat , ,49 1,9 Lyhytaikainen , ,68 1,0 VIERAS PÄÄOMA , ,68 1 VASTATTAVAA , ,13 1,5 29

30 3.3 Rahoituslaskelma POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Ulkoinen TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Tilivuosi Ed. vuosi TULORAHOITUS Vuosikate , ,20 Satunnaiset erät TULORAHOITUS , ,20 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,20 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET Toimeksiantojen, varojen ja po muutokset , ,60 Saamisten muutos , ,35 Korottomien velkojen muutos 6 078, ,03 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET , ,72 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,72 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,92 Rahavarat , ,36 Rahavarat , ,44 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,92 30

31

32

33 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Sijoitukset Osakkeet on merkitty taseessa hankintahintaan, lukuun ottamatta Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n osakkeita, joihin on tehty arvonalennus avaavassa taseessa. Rahoitusomaisuus Saamiset on merkitty taseessa nimellisarvoon. Hankinnat Koneiden ja kaluston täydennyshankinta, 3 202,84 on kirjattu kertapoistona kuluksi. 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot v v Tehtäväkokonaisuudet Varsinainen toiminta Luottamushenkilöhallinto 0,00 0,00 Toimisto , ,77 Projektit , ,48 Tulevaisuusrahasto , ,00 Karelia Expert , ,01 Tulevaisuusrahasto, omille proj.maks , ,08 Yhteensä , ,18 Tulevaisuusrahastosta omille projekteille on maksettu ,81. 33

34 4.3 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Osakkeet ja osuudet Omistuksia muissa yhteisöissä v v P-K:n Tietotekniikkakeskus Oy Kotipaikka Joensuu Omistusosuus 0,29 % 1 osake 168,19 168,19 Karelia Expert matkailupalvelu Oy , ,95 Kotipaikka Joensuu Omistusosuus 15,4 % 252 osaketta Joensuun Tiedepuisto Oy , ,30 Kotipaikka Joensuu Omistusosuus 1,86 % 550 osaketta Muut osakkeet ja osuudet , ,44 Lyhytaikaisten saamisten erittelyt Myyntisaamiset Myyntisaamiset , ,86 Muut saamiset Muut saamiset , ,35 Siirtosaamiset EU:n osuudet projekteihin , ,78 Muut osuudet projekteihin , ,91 Muut siirtosaamiset , ,05 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,95 34

35 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman muutokset v v Peruspääoma , ,22 Peruspääoma , ,22 Peruspääoma jäsenkunnittain, sivulla nro 38. P-K:n tulevaisuusrahasto , ,25 lisäykset , ,00 vähennykset , , , ,66 Kuntien oman pääoman ehtoiset sijoitukset , ,57 lisäykset 0,00 0,00 vähennykset 0,00 0, , ,57 Sijoitukset jäsenkunnittain, sivulla nro 39. Edellisten tilikausien ylijäämä , ,88 Tilikauden ylijäämä , ,54 Oma pääoma yhteensä , ,87 Pakolliset varaukset v.2013 v.2012 Sisäasiainministeriön takaisinperintä Karinvest Oy , ,38 Maakunnallinen pääomasijoitusyhtiö -hanke Lyhytaikaisen vieraan pääoman erittely Ostovelat , ,19 Siirtovelat EU:n osuudet projekteihin Muut osuudet projekteihin , ,76 Muut siirtovelat , ,73 Lomapalkkajaksotus , ,00 Lyhytaikaiset velat yhteensä , ,68 35

36 4.3.3 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä v.2013 v.2012 Kopiokoneiden ja atk-laitteiden leasingvuokrat , , Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevista tiedoista on annettu erillinen kertomus. Henkilöstön lukumäärä Tilintarkastuspalkkiot Vakinaiset virat ja työsuhteet Määräaikaiset työsuhteet BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot, lakisääteinen 4 492, ,30 Tilintarkastuspalkkiot, hankkeet 4 531, ,00 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät Muut palkkiot Yhteensä 9 023, ,30 36

37 4.3.6 Jäsenkuntien maksuosuudet käyttötalousmenoihin 2013 Lopulliset verotulot vuonna 2011 Euroa Maksuosuus/vuosi Euroa % Ilomantsi ,5 Joensuu ,4 Juuka ,8 Kitee ,0 Kontiolahti ,3 Lieksa ,5 Liperi ,0 Nurmes ,7 Outokumpu ,4 Polvijärvi ,1 Rääkkylä ,3 Tohmajärvi ,8 Valtimo ,2 Yhteensä ,0 37

38 4.3.7 Jäsenkuntien osuus peruspääomasta Kunta Veroäyrit Osuus % Ilomantsi ,62 4,29 Joensuu ,12 43,45 Juuka ,22 3,56 Kesälahti ,43 1,58 Kitee ,37 6,06 Kontiolahti ,42 6,01 Lieksa ,57 10,18 Liperi ,21 5,74 Nurmes ,35 5,60 Outokumpu ,12 4,81 Polvijärvi ,65 2,57 Rääkkylä ,87 1,49 Tohmajärvi ,27 3,12 Valtimo ,00 1,54 Yhteensä ,22 100,00 Aloittavan taseen mukaisesti 38

39 4.3.8 Jäsenkuntien osuus oman pääoman ehtoisista sijoituksista Kunta Osuus % Ilomantsi 2 178,90 3,9 Joensuu ,80 45,0 Juuka 1 899,53 3,4 Kesälahti 893,90 1,6 Kitee 3 463,85 6,2 Kontiolahti 3 799,07 6,8 Lieksa 5 307,52 9,5 Liperi 3 296,25 5,9 Nurmes 2 849,30 5,1 Outokumpu 2 514,09 4,5 Polvijärvi 1 340,85 2,4 Rääkkylä 782,16 1,4 Tohmajärvi 1 620,19 2,9 Valtimo 782,16 1,4 Yhteensä ,57 100,0 39

40

41

42

43 5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Päiväkirja Pääkirja Tasekirja Käytetyt tositelajit Alaraja Yläraja Käytetty 10 Kassatositteet Ostolaskut, Ostolaskujen suoritukset Ostolaskut, Palkat Laskutus Myyntireskontran suoritukset Säilytys Kirjanpitokirjat ja tositteet säilytetään kirjanpitolain 2. luvun 10. :n mukaisesti. Rakennerahastovarojen osalta neuvoston asetuksen EY n:o 1260/1999 artikla 38 mukaisesti. 43

44

45

46

47 6 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä Liperissä 24. päivänä maaliskuuta 2014 Maakuntahallitus 47

48

49

50

51 7 Tulostavoitteet vuonna 2013 ja niiden toteutuminen 7.1 Strategioiden vastuualue Aluesuunnittelu Tiimi vastaa maakuntakaavan laatimisesta, sen seurannasta, maakuntakaavaan liittyvien selvitysten tekemisestä, aluesuunnittelusta ja aluesuunnitteluun liittyvien lausuntojen valmistelusta, viranomais- ja muusta yhteistyöstä sekä julkaisutoiminnasta. Tiimin tehtävänä on alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittaminen, suunnitelmien ja ohjelmien vaikutustenarviointi, ilmasto- ja energiasektorin toimenpiteiden edistäminen, niihin liittyvät maakunnalliset sekä useita maakuntia käsittävät ja kansainväliset suunnittelu-, kehittämis- ja yhteistyöhankkeet sekä paikkatiedon ylläpitäminen ja jalostaminen. Toiminnalliset tavoitteet Maakuntakaavan 3. vaihe on valmis. Maakuntakaavan 4. vaihe on hyväksytty. Maakuntakaavan seurannalla varmistetaan maakuntakaavan ajantasaisuus. Hanketyö tukee aluesuunnitteluun liittyvää kehittämistyötä. Liikennejärjestelmän aiesopimuksen seurannalla varmistetaan hankkeiden edistyminen ja sopimuksen ajantasaisuus. Itä-Suomen aluesuunnittelun yhteistyö on toimivaa ja tukee maakunnan kehittämistyötä. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmaa toteutetaan eri toimijoiden taholla maakuntaliiton koordinoimana. Maakunnallinen SOVA-ryhmä toimii luontevana osana maakunnallisten ohjelmien ja suunnitelmien sekä maakuntakaavan vaikutusten arviointia. Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Maakuntakaava Maakuntakaava on usean kunnan seudullinen maankäytön suunnitelma, jonka ympäristöministeriö vahvistaa. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavojen ja asemakaavojen laatimista. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe vahvistettiin valtioneuvostossa ja 2. vaihe ympäristöministeriössä Valmistellaan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe hyväksyttäväksi ja ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Kaavassa keskeisiä käsiteltäviä asioita ovat kalliokiviainesten ottoalueet ja arvokkaat kallioalueet, rakennusperintö, energiahuollon tuulivoimala- ja bioenergia-alueet sekä Ilomantsin rata. Käynnistetään maakuntakaavan 4. vaiheen laatiminen, joka koskee pääosin Joensuun seudun yleiskaava aluetta. Keskeisiä käsiteltäviä asioita ovat kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne, vähittäiskaupan suuryksiköt sekä joitakin erilliskysymyksiä (mm. Leinosenlammen ympäristö 51

52 Liperissä, Kontiorannan varuskunta-alue ja Jaamankangas Kontiolahdessa, Iiksenvaara Ketunpesät Papinkangas Joensuussa sekä Joensuun seudun ampumaradat). Seurataan maakuntakaavan toteutumista ja arvioidaan kaavoituksen ajantasaisuutta ja muutostarpeita. Tulostavoitteet Maakuntakaavan 3. vaiheen ehdotus asetetaan nähtäville ja valmistellaan maakuntavaltuuston hyväksymistä varten. Valmistellaan maakuntakaavan 4. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttäväksi. Käynnistetään maakuntakaavan 4. vaiheen erillisselvitysten tekeminen (mm. yhdyskuntarakenne, virkistysalueet ja yhteydet, seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt). Maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä Ehdotuksesta saatiin 46 lausuntoa ja 17 muistutusta. Saadun palautteen johdosta järjestettiin Sonkajan tuulivoima-aluetta koskeva yleisötilaisuus Ilomantsissa ja Lakkavaaran Julkuvaaran tuulivoima-aluetta koskeva yleisötilaisuus Lieksassa Maakuntahallitus kävi ehdotuksen palautetta koskevan evästyskeskustelun. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 1 mom., MRA 11 ) pidettiin 8.5. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen ja teki esityksen maakuntavaltuustolle kaavan hyväksymisestä ja saattamisesta ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntavaltuusto hyväksyi 3.6. maakuntakaavan ja päätti saattaa sen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntavaltuuston päätöksestä tehtiin yksi valitus, joka koski Lakkavaaran Julkuvaaran tuulivoima-aluetta (tv). Valituksessa vaadittiin alueen poistamista maakuntakaavasta. Maakuntahallitus antoi valitusta koskevan vastineen ja esitti valituksen hylkäämistä. Kuusi ministeriötä, Museovirasto ja Pohjois-Karjalan Ely-keskus antoivat ympäristöministeriölle lausuntonsa maakuntavaltuuston 3.6. hyväksymästä maakuntakaavasta. Maakuntahallitus antoi ympäristöministeriölle lausuntoja koskevat vastineet. Maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntahallitus päätti käynnistää maakuntakaavan 4. vaiheen laatimisen. Maakuntakaavassa käsitellään pääasiassa Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien alueita. Joensuun seudun maakäytön käsittelyn painopisteitä ovat yhdyskuntarakenne, virkistysalueet ja reitit sekä viheryhteydet, maakunnallisen ampumaradan sijoitusvaihtoehdot, Liperin Ylämyllyn alue, Kontiolahden lakkautuneen Kontiorannan varuskunta-alue sekä Jaamankankaan alue ja Joensuun kantakaupungin eteläpuolella vt 6:n itäpuolinen alue. Koko maakunnan alueelta käsitellään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä Siitä annettiin 36 lausuntoa ja 3 mielipidettä. Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen saadut lausunnot, muistutukset sekä niihin valmistellut vastineet. 52

53 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 1 mom., MRA 11 ) pidettiin 8.5. Maakuntahallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Maakuntakaavan käynnistysseminaari pidettiin Maakuntavaltuustolle annettiin kaavan valmisteluvaihetta koskeva tilannekatsaus ja valtuusto kävi sitä koskevan evästyskeskustelun. Vuoden aikana valmistuivat Joensuun seudun yhdyskuntarakenteen lähtökohtia koskeva selvitys sekä Joensuun seudun ampumarataselvitys (esiselvitys). Ampumarataselvityksen perusteella käynnistettiin kolmea vaihtoehtoa koskeva tarkempi selvitys näiden vaihtoehtojen vertailemiseksi. Muita käynnissä olevia selvityksiä ovat Pohjois-Karjalan kauppapaikka, aluerakenteen vaihtoehtoja, taajamatoimintojen mitoitusta, virkistysalueita ja -reittejä sekä viheryhteyksiä koskevat selvitykset jotka valmistuvat keväällä Aluesuunnittelun yhteistyö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii yhtenä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena viranomaisena ja/tai asiantuntijana sekä tekee ja osallistuu yhteistyöhön maakuntakaavoitusta ja muuta aluesuunnittelua koskevissa asioissa maakunnassa ja sen ulkopuolella. Tähän toimintaan kuuluvat lausunnot (vuosittain kpl), viranomais- ja muut neuvottelut sekä yhteistyö ja osallistuminen muiden toimijoiden aluesuunnitteluun liittyvään suunnittelu- ja selvitystyöhön. Aluesuunnittelua koskevia ylimaakunnallisia yhteistyöhankkeita voivat olla EU-rahoituksella toteutettavat ylikansalliset tai eri maakuntia koskevat yhteistyöhankkeet. Tulostavoitteet Maakunnalliset aluesuunnittelun tavoitteet välittyvät lausunnoissa, viranomais- ja muissa neuvotteluissa valtakunnallisiin, ylimaakunnallisiin, maakunnallisiin ja kunnallisiin selvityksiin ja suunnitelmiin sekä tulevat huomioon otetuiksi niissä. Yhteistyöryhmät tukevat maakuntakaavoitusta ja muuta alueidenkäyttöä. Osallistutaan itäsuomalaiseen aluesuunnittelua koskevaan yhteistyöhön ja välitetään Pohjois-Karjalan alueidenkäytön kehittämisen tavoitteet Itä-Suomea ja sitä laajempaa aluetta koskevaan suunnitteluun. Vuoden aikana valmisteltiin 101 lausuntoa ja osallistuttiin 18 kaavoitusta koskevaan viranomaisneuvotteluun ja 10 kuntien maankäytön ja rakentamisen kehittämiskeskusteluihin. Osallistuttiin maakunnallisiin yhteistyöryhmiin ja muihin seurantaryhmiin. Näitä ryhmiä ovat mm. vesienhoito, ympäristöntilan seuranta, perinnemaisemien hoito, jätehuollon alueellinen yhteistyöryhmä, Pohjois- Karjalan biosfäärialue, Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan alueneuvottelukunta, YM:n asettama saimaannorpan suojelutyöryhmä ja MMM:n asettama Suomen riistakeskuksen Pohjois-Karjalan alueneuvosto. Liikennejärjestelmätyö Maakuntaliiton tehtävänä on vastata liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitys valmistui v Liikennejärjestelmäsuunnitelmasta on allekirjoitettu aiesopimus, jossa on esitetty sopijaosapuolten yhteinen näkemys niistä hankkeista ja toimenpiteistä, joita yhdessä edistetään ja toteutetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Maakuntaliitto on mukana myös itäsuomalaisessa ja seudullisessa liikennejärjestelmäyhteistyössä. Vuonna 2011 valmistui 53

54 itäsuomalaisena yhteistyönä Itä-Suomen liikennestrategia 2010-luvulle. Liikennestrategia pohjalta laaditaan alueen yhteinen toimenpideohjelma. Tulostavoitteet Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet otetaan huomioon muussa suunnittelussa ja kehittämisessä. Seurataan aiesopimuksen toteutumista ja tehdään siihen tarpeen mukaisia tarkistuksia. Osallistutaan itäsuomalaiseen liikennejärjestelmäyhteistyöhön ja välitetään Pohjois- Karjalan liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet Itä-Suomea ja sitä laajempaa aluetta koskevaan liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Tehtiin seuranta Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmän aiesopimuksen toteutumisesta. Osallistuttiin itäsuomalaisiin ja seudullisiin liikennejärjestelmätyöryhmiin, joita ovat Itä-Suomen liikennestrategiaryhmä, Itä-Suomen liikennejärjestelmätyöryhmä sekä seudulliset Joensuun seudun, Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan liikennejärjestelmätyöryhmät. Osallistuttiin useiden Itä-Suomea, koko maakuntaa tai seutuja koskevien suunnitelmien tai selvitysten tekemiseen. Ilmasto- ja energiaohjelmatyö Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman 2020 syksyllä Ohjelma valmisteltiin laajassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja maakuntaliitto koordinoi ohjelman valmistelua. Valtakunnallinen kuluttajien energianeuvontatyö käynnistyi Joensuun seudulla TEM/Motiva osarahoittamana vuoden 2011 alussa. Maakuntaliitto on koordinoinut Pohjois-Karjalan energianeuvontahanketta, ja tavoitteena on luoda malli pysyvälle toiminnalle osana bioenergianeuvontaa ja osana kuntien rakennusvalvonnan toimintatapaa. Maakuntaliiton näkökulmasta ilmasto- ja energiakysymykset nähdään tärkeinä maakunnan talouden ja alueen elinvoimaisuuden sekä ympäristön kannalta, Uudella EU:n tulevalla rakennerahasto-ohjelmakaudella vähähiiliseen talouteen tullaan ohjaamaan vähintään 20 % koko rahoituskehyksestä. Käytännössä rahoitus kohdentuu ilmastonmuutoksen hillintään, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen ja energiansäästöön. Ilmasto- ja energiakysymykset nähdään metsäenergian ja laajemmin uusiutuvan energian mallimaakunnassa myös tärkeänä vetovoima- ja imagotekijänä. Ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamisen koordinoimiseksi ja ohjelman seurannan varmistamiseksi maakuntaliitto kokoaa asiantuntijaryhmän. Käytännön toimialakohtainen seuranta toteutetaan nykyisen käytännön mukaisesti POKAT-ryhmissä ja strategisissa teemaryhmissä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto osallistuu aktiivisesti myös maakunnan rajat ylittävään yhteistyöhön. Maakuntaliitto on koordinoinut viiden Itä-Suomen maakuntaliiton yhteistä Itä-Suomen bioenergiaohjelmatyötä vuodesta Maakuntahallitus hyväksyi Itä-Suomen bioenergiaohjelman 2020 syksyllä Tulostavoitteet Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman toteutuksen edistäminen ja seuranta. Ilmasto- ja energiaohjelman koordinaattorin resursointi. Energianeuvonnan järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuminen Pohjois- Karjalassa. Osallistutaan Itä-Suomen bioenergiaohjelman (ISBEO) toteuttamiseen ja seurantaan. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman toteutusta on edistetty hankkeiden toteutuksen sekä hanketyön koordinaation kautta. Hanketyön koordinaatiota 54

55 ovat palvelleet muun muassa metsä- ja energiaryhmän kokoukset. Maakuntaliitto nimesi esitysten pohjalta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman seurantaryhmän. Seurantaryhmä kokoontui vuoden aikana 3 kertaa. Ohjelman toteutuksen seurantaa varten laadittiin alkuvuodesta kysely keskeisille toimijoille ohjelman toteuttamisesta. Tammi-maaliskuun ajan maakuntaliitossa oli palkattuna harjoittelija/suunnittelija, joka muun muassa toteutti kyselyn ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamisesta keskeisille sidosryhmille. Syksyllä koottiin tietoja ohjelman seurantaa varten, muun muassa uusiutuvan energian liikevaihdosta ja työllisyydestä. Samoin ostettiin Pohjois-Karjalan kasvihuonekaasuraportti vuosilta 2007 ja 2012, jonka tiedot olivat tulossa tammikuussa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto koordinoi Pohjois-Karjalan energianeuvontahanketta 2013 osana Motivan koordinoimaa valtakunnallista kuluttajien energianeuvontatyötä. Hankkeen budjetti oli euroa, josta puolet oli Motivan rahaa ja puolet maakunnan toimijoiden omaa rahaa (oma työ). Muina tahoina hankkeessa olivat mukana Joensuun kaupungin ja Kontiolahden kunnan rakennusvalvonnat, Suomen metsäkeskus Pohjois-Karjalan alueyksikkö, Pohjois- Karjalan ELY-keskus sekä Pohjois-Karjalan Martat. Hanke osallistui keväällä muun muassa Ralvis ja SILVA tapahtumiin sekä järjesti syksyllä kaksi energiasäästöviikon tapahtumaa sekä neljä rakentajailtaa Joensuun seudulla. Kaikkiaan energianeuvontaa annettiin maakunnassa henkilökohtaisesti noin 260 henkilölle. Sen lisäksi hankkeen tapahtumien ja tilaisuuksien kautta tavoitettiin maakunnassa suoraan noin 2300 henkilöä. Osallistuttiin Itä-Suomen bioenergiaohjelman toteuttamiseen ja seurantaan. Ohjelman itäsuomalainen koordinaatioryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Keskeisin tapahtuma oli kesäkuussa Lappeenrannassa järjestetty Itä- Suomen bioenergiapäivät Syksyn aikana valmisteltiin Itä-Suomen energiatilastoa vuodelta Tilastoraportti viimeisteltiin vuoden lopulla ja se oli määrä julkaista ja tiedottaa vuoden 2014 alussa. Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusarvioinnin kehittäminen Maakuntaliiton koordinoiman maakunnallisen SOVA-ryhmän tehtävänä on ohjata ja koordinoida maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien sekä maakuntakaavan vaikutusten arviointia. Ryhmän toiminnan tavoitteena on yhdenmukainen ja johdonmukainen vaikutusten arvioinnin toteuttaminen sekä osaamisen ja erilaisten näkökulmien tuominen vaikutusten arviointeihin. Maakunnalliseen SOVA-ryhmään kuuluvat maakuntaliiton lisäksi edustajat Itä-Suomen aluehallintovirastosta, Itä-Suomen yliopistosta ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. Tulostavoitteet SOVA-ryhmä ohjaa ja koordinoi POKAT:n täydennyksiin ja tulevan ohjelmakauden valmisteluun liittyen asiakirjojen vaikutusten arviointia sekä muiden vuonna 2012 laadittavien/päivitettävien suunnitelmien, ohjelmien ja strategioiden vaikutusten arviointia. Paikkatieto Maakunnallinen SOVA-ryhmä ohjasi ja koordinoi Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmaa/itä-suomen alueellisen suunnitelman ympäristöselostusta, Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaiheen ehdotusta sekä Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Aluesuunnitteluryhmä vastaa maakuntaliiton paikkatietoaineistoista. Paikkatietoaineistoja olisi kuitenkin mahdollista hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän koko maakuntaliiton toiminnassa. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR) tuottaa kansallisesti 250 x 250 metriä 55

56 ruutuaineistoon sidottua tietoa muun muassa väestöstä, rakennuksista, asuntokunnista, lomaasunnoista, työpaikoista, työssä käymisestä ja kaupan toimipaikoista. Aineiston hyödyntämismahdollisuudet ovat parasta aikaa laajenemassa maakuntaliittoa laajemmin myös kuntien käyttöön. Laki paikkatietoinfrastruktuurista (Inspire-direktiivi) edellyttää toimia paikkatietoaineistojen saatavuuden ja yhtenäiskäytön parantamiseksi. Maakuntaliiton osalta vahvistettujen maakuntakaavojen katselu- ja latauspalvelut tulee toteuttaa 15. toukokuuta 2013 mennessä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteuttaa Inspire-velvoitteensa yhteistyössä Lounaispaikan kanssa. Maakuntaliitto voisi jatkossa palvella kuntakenttää paremmin nimenomaan paikkatietojen ja siihen liittyvän osaamisen kautta. Kuntakentän paikkatietojen hyödyntämistarpeet onkin tunnistettu, samoin kuin erityisesti pienempien kuntien nykyiset resursointiongelmat. Alueellisen ulottuvuuden (= maantieteelliseen paikkaan sidottu tieto) mukaan ottaminen esimerkiksi asumisen, eri palveluiden kuin hallinnonkin suunnitteluun ja järjestämiseen auttaa hahmottamaan ja havainnollistamaan laajoja kokonaisuuksia paremmin ja tietoperusteisesti. Lähivuosina esimerkiksi kunta- ja palvelurakenneuudistus tulee tarvitsemaan paikkatietoanalyysejä, jossa YKR-aineistot voivat toimia erinomaisena tietolähteenä. Tulostavoitteet Paikkatietoa hyödynnetään tehokkaasti maakuntaliiton toiminnassa ja laajemmin kuntakentällä. Paikkatietosuunnittelijan resursointi. Vahvistettujen maakuntakaavojen katselu- ja latauspalvelut ovat aktiivisessa käytössä. Parannetaan maakuntaliiton paikkatieto-osaamista. Kevään aikana vietiin Pohjois-Karjalan maakuntakaavojen paikkatietoaineistot Lounais-Suomen aluetietopalveluun eli Lounaispaikkaan. Lounaispaikka on toteuttanut 17 maakuntaliiton mukaan lukien Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vahvistettujen maakuntakaavojen katselu- ja latauspalvelut sekä metatietojen kuvaukset keskitetysti. Paikkatietoasiat oli resursoitu keskeiseksi osaksi maakuntasuunnittelijan työsarkaa. Paikkatietoja hyödynnettiin maakuntaliiton toiminnassa ja erityisesti alueidenkäytön selvityksissä (maakuntakaavan 3. vaihe, ampumarataselvitys jne.). Maakuntakaavan 3. vaiheen ehdotuksen ja lopullisen hyväksytyn kaavan paikkatietoaineistojen kokoaminen ja muokkaaminen valmiiksi kartta-aineistoiksi (kaavakartta, kaavaselostus ja liitekarttaosiot) vaativat erityisen paljon työaikaa. Myös kunnille tehtiin muutamia paikkatietoanalyysejä. Varsinaisia koulutuksia ei järjestetty mutta on osallistuttu yksittäisiin paikkatietoalan kansallisiin tapahtumiin vuoden varrella. Aluesuunnittelun kehittämishankkeet Maakuntaliiton aluesuunnittelutiimi osallistuu sekä eurooppalaisiin alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin että muihin hankekonsortioihin. Hankkeet toteutetaan niin, että niiden kautta kasvatetaan omaa osaamista, tuotetaan aluesuunnitteluun liittyvää uutta aineistoa, luodaan hyödyllisiä yhteistyöverkostoja ja kehitetään erilaisia menetelmiä. Mahdolliset alueidenkäytön uudet hankeaihiot voisivat liittyä ilmasto- ja energia-alaan, kulttuuriympäristöön ja liikenteeseen. Tulostavoitteet 1 2:n aluesuunnittelua tukevan hankkeen käynnistäminen. Päättyneissä hankkeissa (RTS, CO2FREE) tehtyjen toimenpiteiden edistäminen ja saavutettujen tulosten pysyvyyden varmistaminen. Finland China Green Economy Platform GEP hanketta valmisteltiin kevään aikana tulevaisuusrahaston tuella. GEP-hanke käynnistyi maakuntaliiton omana 56

57 EAKR hankkeena Hankkeen tavoitteena on edistää Suomen ja Kiinan eli tässä tapauksessa Pohjois-Karjalan ja Heilongjiangin välistä yhteistyötä eri taloussektoreilla. Syksyllä haettiin kumppanuuksia, perustettiin yhteistyöverkosto ja valmisteltiin tammikuun 2014 delegaation vierailumatkaa Kiinaan. Hankkeen maakunnallisina yhteistyökumppaneita toimivat Karelia Ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen Yliopisto, Josek Oy, Keti Oy, Pikes Oy, Metla, EFI, Joensuun Tiedepuisto ja alueen yritykset. Seuraavassa on lyhyesti vuonna 2012 päättyneistä hankkeista. CO2FREE hankkeen kolmesta hyvästä käytännöstä metsäbiotalouden keskuksen valmistelu on edennyt vuoden 2013 aikana erityisen hyvin. Joensuun kaupungille myönnettiin TEM toimesta kesällä kansallinen koordinaatiovastuu INKA ohjelman biotaloussektorista. Joensuun tiedepuiston koordinoimana ja toteuttamana valmistui joulukuussa Vihreän kasvun keskuksen (metsäbiotalouden keskus) toteutussuunnitelma. RTS hankkeen hallinnollinen päättäminen tapahtui vuoden 2013 alkupuoliskolla. Sen pilotteina syntyneet Pielisen Karjalan joukkoliikennekoordinaattorin tehtävä jatkuu ainakin vuoden 2014 loppuun ja Kolin kimppataksi jatkaa Kolin kimppakyytinä asti, johon rahoitussopimus on voimassa. Pilottien jatkosta päätetään ennen sopimuskausien päättämistä erikseen. Reiteistä traileiksi -hanke ( ) Maakuntaliitto on päätoteuttajana Reiteistä traileiksi Karjalan kierros luontomatkailun suuntaajana -hankkeessa (päärahoitus EAKR-ohjelmasta). Yhteistyökumppanina hankkeessa on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Hankkeessa tuotetaan suunnitelmallinen valmius Pohjois- Karjalan virkistys reitistöjen kehittämiselle. Keskeisenä tuloksena syntyy pysyvä toimintamalli maakunnallisen virkistysreittiverkoston ylläpitämisen ja kehittämisen koordinoimiseksi. Hanke tukee maakuntakaavoitustyötä tuottamalla reitistöselvityksiä. Tulostavoitteet Järjestetään loppuseminaari keväällä 2013 Hankkeen päättäminen ja sen tulosten hyödyntämisen turvaaminen jatkossa. Reiteistä Traileiksi hankkeelle tehtiin jatkoaikapäätös vuoden 2013 loppuun saakka. Hankkeessa loppuunsaatettiin selvitystyöt maakunnan kärkireiteistä, ulkoilureitistöjen vaihtoehtoisista ylläpitojärjestelmistä kustannuslaskelmineen sekä reitistöjen sopimusmalleista. Ostopalveluina toteutettiin Pohjois-Karjalan itärajan retkeilyreitistön luokitus sekä yksityiskohtainen reittikuvaus malliksi myös muilta reitistöiltä laadittaville suunnitelmille. Lisäksi hankittiin ympäristöja turvallisuussuunnitelmat neljälle esimerkkireitille siten, että niitä voidaan jatkossa hyödyntää myös muiden reittisuunnitelmien toteuttamisessa. Hankkeen ohjausryhmä sekä laajempi kehittämisryhmä toimivat aktiivisesti hankkeen tuloksien eteen. Hankkeen jatkoksi saatiin myönteinen rahoituspäätös tärkeäksi koetun reitistöjen karttapalvelun rakentamiseksi visitkarelia.fi/outdoors yhteyteen. Hankkeen loppuseminaari pidettiin Joensuussa Hankkeen tuloksia ja julkaisut ovat luettavissa Aluekehitys Aluekehitystiimin tehtävänä on suunnitella ja ohjata maakunnan kehittämisen ohjelma- ja hanketyötä. Ohjelmien ja niitä toteuttavien hankkeiden avulla edistetään maakunnan hyvinvointia, työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä kehitetään elinkeinoelämän, osaamisen ja palvelujen rakenteita. 57

58 Toiminnalliset tavoitteet Ohjataan maakunnan kehittämistä keskeisten strategisten asiakirjojen Pohjois-Karjalan strategia 2030 maakuntasuunnitelman ja POKAT 2014 maakuntaohjelman linjausten mukaisesti. Hyödynnetään tehokkaasti EU-ohjelmia ja kansallisia ohjelmia aluekehityksessä. Huolehditaan nykyisen ohjelmakauden ohjelmien vaikuttavuudesta ja sulkemisesta. Valmistellaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma kaudelle Vaikutetaan EU:n tulevan aluepolitiikan ohjelmien valmisteluun niin, että Itä- Suomen erityishaasteet ja tarpeet huomioidaan aluepolitiikan linjauksissa ja rahoituksessa, ja käynnistetään ohjelmat. Käynnistetään ja toteutetaan aluekehitystä tukevia strategisia kehittämishankkeita. Tuetaan erillisohjelmatyötä. Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Klusterityö Aluekehitystiimi vastaa seuraavista kehittämisen painoaloista: kansainväliset asiat, kivi- ja kaivannaisala, kulttuuriala, koulutusala, nuorisoasiat ja teknologiateollisuus. Lisäksi se vastaa EU:n erillisohjelmatyöstä ks. kv-ydinprosessi. Lisäksi tiimin vastuulla on eri painoalojen (klustereiden) välinen koordinaatio. Tulostavoitteet Toteutetaan maakuntaohjelman mukaisia alakohtaisia strategioita Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman seurannassa aluekehitystiimin vastuulla olevilla aloilla. Alakohtaisia strategioita on toteutettu POKAT-ryhmien, strategisten teemaryhmien ja klusterivastuuhenkilöiden toiminnalla. POKAT koulutus- ja ennakointiryhmä kokoontui 4 kertaa. Ryhmän toiminnassa painottuivat Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategian painopisteiden toteuttaminen: yhteistyö koulutussektorilla, koulutuksen inhimillisten voimavarojen kehittäminen ja koulutuksen vaikuttavuus ja ennakointi. Pohjois-Karjalan kansainvälistymisen toimintaohjelman toteutuksesta ks. kvtoiminnan ydinprosessiryhmä. Kaivannaisryhmä kokoontui 3 kertaa. Ryhmän toiminnassa painottui Pohjois- Karjalan kaivannaisstrategian toteuttaminen: tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeiden edistäminen. Osallistuttiin Itäsuomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä toteutettavan kaivostoiminnan sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia selvittävään hankkeeseen. Kulttuuriklusterin työskentely painottui mediatuotannon palvelujärjestelmän kehittämiseen ja alueellisen elokuvatuotannon rahoitusjärjestelmän suunnitteluun. Kotiseututyössä valmisteltiin karjalaista kotiseutualuetta. POKAT Teknologiateollisuusryhmä kokoontui kaksi kertaa. Ryhmä keskittyi kokouksissaan mm. teknologiateollisuuden kehittämisohjelman toteuttamiseen, teknologiateollisuuden tulevaisuuden linjauksiin maakuntaohjelmassa sekä IN- KA-ohjelmaan. Kokouksissa käytiin läpi myös alan liikevaihdon kehitystä ja yritysten kehitysnäkymiä, eri rahoitusvälineiden hyödyntämismahdollisuuksia, yrityspalveluja, Penttilänrannan yrityspuiston rakentumista sekä fotoniikan ja ICT:n hyödyntämistä. 58

59 Pohjois-Karjalan nuorten ryhmä kokoontui kerran. Syksylle valmisteltu nuorten tulevaisuusfoorumi peruttiin vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Tuetaan erillisohjelmatyötä ja koordinoidaan klusterivastaavien kv-hanketyötä. Toiminta raportoitu eri tiimien yhteydessä. Maakuntaohjelma, maakuntasuunnitelma ja muut ohjelmat Vuoden toiminnassa keskeistä on maakuntasuunnitelman Pohjois-Karjalan strategia 2030 ja siihen perustuvan maakuntaohjelman POKAT 2014 toteuttaminen ja samalla uuden maakuntasuunnitelman ja -ohjelman valmistelun käynnistäminen. Asiakirjojen roolia vahvistetaan viranomaisyhteistyössä (ELYt ja AVI) sekä sidosryhmätyöskentelyssä. Huolehditaan POKAT- ja strategisten teemaryhmien aktiivisesta toiminnasta. Tulostavoitteet Toteutetaan Pohjois-Karjalan strategia 2030 maakuntasuunnitelmaa ja POKAT 2014 maakuntaohjelmaa ja varmistetaan strategisten linjausten mukaisten toimenpiteiden toteutus. Maakuntastrategian ja maakuntaohjelman linjauksia toteutettiin hanketyössä, edunvalvonnassa ja otettiin huomioon tulevan ohjelmakauden valmistelussa. Toimintatavassa keskeistä oli nk. klusterikohtainen työskentely. Kutakin maakuntaohjelman painopisteklusteria koordinoi maakuntaliitossa nimetty vastuuhenkilö. Toteutumista seurattiin ja ohjattiin POKAT-ryhmissä ja strategisissa teemaryhmissä. Käynnistetään maakuntasuunnitelman tarkistaminen. Maakuntasuunnitelman tarkistaminen käynnistettiin osana maakuntaohjelman valmistelua. Käynnistetään maakuntaohjelman laadinta vuosille Maakuntaohjelman laadinta vuosille käynnistettiin Työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä vuotta normaalia rytmiä aikaisemmin. Maakuntahallitus päätti työohjelman, jonka mukaan ohjelman valmistelua alettiin toteuttaa. POKAT-ryhmät tekivät kevätkaudella sisältöjä koskevat esitehtävät ja jatkoivat syksyn aikana kokoontumisissaan maakuntaohjelman sisältöjen valmistelua. Erilliset infotilaisuudet järjestettiin Joensuussa, Nurmeksessa ja Kiteellä. Avoin yleisökysely (vastaajia 153) toteutettiin SILVA-messuilla. POKAT 2014 ulkoinen arviointi valmistui kesäkuussa. Ohjelmasta laadittiin osallistumisja arviointisuunnitelma ja käytiin viranomaisten välinen SOVA-neuvottelu Lisäksi käytiin lukuisia sidosryhmäkeskusteluja yhdessä kuntien, järjestöjen, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden ja valtion viranomaisten kanssa. Maakuntavaltuusto käsitteli työohjelman 3.6. maakuntahallitus nimesi ohjelmalle johtoryhmän 19.8., joka kokoontui vuoden 2013 aikana 3 kertaa. Maakuntavaltuustolle tehtiin kysely maakuntaohjelman painopisteistä ja käytiin evästyskeskustelu sen pohjalta marraskuussa. Ohjelman laadinta jatkuu vuoden 2014 puolella. Laaditaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma TOTSU , yhteensovitetaan se ELYjen ja AVIn strategisen tulossopimuksen kanssa. Laadittiin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuodelle Siinä sovittiin keskeisistä toimenpiteistä ja hankkeista sekä rahoituksen tavoitetasosta. Toteuttamissuunnitelmassa laadittiin myös Itä- ja Pohjois-Suomea koskeva yhteishankeosio Laajakaista-hankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asu- 59

60 tuilla alueilla. Osana toteuttamissuunnitelman kokonaisuutta valmisteltiin maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK). Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laadittiin yhteen sovittaen valtion aluehallinnon strategisten tulossopimusten laadinta. Tätä koskien käytiin useita viranomaisneuvotteluita Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Pohjois-Karjalan Metsäkeskuksen, Itä-Suomen aluehallintoviraston ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. Toimitaan aktiivisesti aluekehityksen kannalta tärkeissä yhteistyöverkostoissa. Seudullisten elinkeinoyhtiöiden kanssa järjestettiin säännölliset sidosryhmätapaamiset ja osallistuttiin seudullisten elinkeino-ohjelmien valmisteluun. Tiimin jäsenet toimivat aktiivisesti erilaisissa elinkeinoelämän, koulutussektorin ja maaseudun yhteistyöverkostoissa, kuten Joensuun seudun äkillisen rakennemuutoksen johtoryhmässä, Keski-Karjalan rakennemuutostyöryhmässä, Joensuun kaupunkiseudun kasvustrategian ohjausryhmässä, kauppakamarin teollisuus- ja palveluvaliokunnassa, koulutus- ja työvoimavaliokunnassa ja kansainvälistymisvaliokunnassa, Pohjois-Karjalan maaseutuohjelman ohjausryhmässä ja Leaderin yhteistyöryhmässä. Osallistuttiin aktiivisesti Itä-Suomen ohjelmatyöryhmän toimintaan. Ohjataan OSKEn toteuttamista hyväksytyn toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti, edistetään ohjelman alueellista vaikuttavuutta sekä osallistutaan osaamiskeskusohjelmaa seuraavan ohjelman alueelliseen suunnitteluun. Osaamiskeskusohjelman toteutusta ohjattiin vuosittain tehtävien rahoituspäätösten, ohjausryhmätyöskentelyn ja ohjelman tilaisuuksiin osallistumalla. Toimittiin puheenjohtajana OSKE-ohjelman neuvottelukunnassa. Osallistuttiin Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimuksen ja Innovatiiviset kaupungit (INKA) - ohjelman valmisteluun. Koordinoidaan POKAT-ryhmien ja strategisten teemaryhmien toimintaa. Uusi maakuntahallitus valitsi ryhmille keskuudestaan uudet puheenjohtajat elokuussa. Uutta maakuntaohjelmaa POKAT 2017 on valmisteltu POKAT-ryhmissä ja strategisissa teemaryhmissä. Ryhmät tekivät mm. yhdenmukaisen esitehtävän uuden maakuntaohjelman painopisteistä. Klusterivastuuhenkilöt kokoontuivat neljä kertaa valmistelemaan yhdessä uutta maakuntaohjelmaa. Seurataan POKAT 2014 toteutumista systemaattisesti. Maakuntaohjelman painoaloja seurattiin POKAT-ryhmissä ja strategisissa teemaryhmissä. Maakuntaohjelman toteutuminen raportoitiin ohjeiden mukaisesti Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa. Valmistellaan EU:n rakennerahastojen Investointi kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen toimenpideohjelma vuosille yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa. Toiminta raportoitu Ohjelmatyön yhteydessä. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite -ohjelmat Pohjois-Karjalassa toteutetaan Euroopan unionin ohjelmakaudella Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa maakuntaliiton koordinoimana. Lisäksi maakunnassa toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston tukemaa Manner- Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen alueellista osiota ja Euroopan maaseuturahastosta rahoitettavaa Manner-Suomen maaseutuohjelmaa Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) 60

61 yhteensovittaa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavia toimenpiteitä maakunnassa. Tiimi vastaa MYR:n toiminnan organisoimisesta. Tulostavoitteet Sovitetaan yhteen viranomaisten ohjelmatyötä maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön kautta. Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui seitsemän ja sihteeristö 19 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 82 EAKR- ja ESR-hanketta, joista rahoitusta puollettiin 74 hankkeelle. Hankekäsittelyjen ohella yhteistyöryhmä hyväksyi Pohjois-Karjalan hakemuksen EU-rakennerahastojen kansallisesta joustovarauksesta äkillisiin rakennemuutostilanteisiin, käsitteli POKAT maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman 2014 sekä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten strategisten tulossopimusten tarkistuksen. Yhteistyöryhmä evästi kokouksissaan Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman valmistelua ja perehtyi maaseutuohjelman valmistelutilanteeseen. Lisäksi yhteistyöryhmän jäseniä osallistui Kuopiossa järjestettyyn Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien EU:n rakennerahastokauden käynnistystilaisuuteen marraskuussa. Tarkistetaan Maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK) tarvittaessa. Vuonna 2013 ei ollut maakunnan yhteistyöasiakirjan tarkistustarvetta, sillä yhteistyöasiakirja tarkistettiin ESR:n osalta joulukuussa Toteutetaan EU-ohjelmia yhteistyössä muiden aluehallintoviranomaisten ja muiden Itä-Suomen maakuntien sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Osallistutaan ohjelmien yhteensovittamiseen kansallisella ja Itä-Suomen tasolla (EAKRseurantakomitea ja sen sihteeristö, Itä-Suomen ohjelmatyöryhmä, Itä-Suomen suuralueen ESR-koordinaatioryhmä). Maakuntaliiton edustaja osallistui Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kehittämishanketyöryhmään. Aluehallintoviranomaisten ja ministeriön edustajista koostuva Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitean sihteeristö kokoontui kuusi kertaa valmistelemaan seurantakomiteaan meneviä asioita. Seurantakomitean kokoukset pidettiin Joensuussa ja Helsingissä Itä-Suomen ohjelmatyöryhmä kokoontui vuoden aikana kerran. Itä- Suomen suuralueen ESR-koordinaatiotyöryhmä kokoontui viisi kertaa käsittelemään ohjelmatyön ajankohtaisia asioita ja työstämään lokakuussa julkaistua Itä-Suomen ESR-ohjelman välikertomusta. Tiedotetaan Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman toimenpiteistä (rahoituksen hakuilmoitukset, hakijoiden neuvonta, seminaarit ja koulutustilaisuudet, tiedotteet, esitteet ja internet). Pohjois-Karjalassa jatkui Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja ESRohjelman Itä-Suomen suuralueosion hankerahoituksen jatkuva haku. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin suuraluetasoisessa Itä-Suomen rakennerahastoportaalissa. Ohjelmakauden rahoitus- ja hanketilanteesta raportoitiin Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokouksissa, ja mediatiedotus kokousasioista oli aktiivista. Itä-Suomen rahoittajaviranomaisten yhteistyössä järjestämille Itä-Suomen rakennerahastopäiville Joensuussa osallistui noin 240 hanketoimijaa ja viranomaista. Hanketoimijoille ja rahoittajille järjestettiin kolme Temaattiset torstait -tilaisuutta yhdessä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Business Arena Oy:n kanssa. 61

62 Hankehallinto Maakuntaliitto päättää osaltaan EU:n Alueellisen kilpailukyky- ja työllisyys- tavoitteen ohjelmiin (EAKR, ESR) kuuluvasta rahoituksesta ja vastaa kansallisesta maakunnan kehittämisrahasta sekä tukee ja opastaa maakunnan toimijoiden osallistumista kansainvälisiin yhteishankkeisiin. Maakunnan kehittämisraha sisältää osaamiskeskusohjelman (OSKE) sekä ohjelmiin sitomattoman maakunnan kehittämisrahan. Hankerahoituksesta päätetään lainsäädännön, EUohjelmien, kansallisten päätösten, maakuntaohjelman sekä maakuntahallituksen antamien linjausten mukaisesti. Maakuntaliitto myös seuraa ja valvoo edellä mainituista ohjelmista rahoitettujen hankkeiden toteuttamista. Tulostavoitteet 2013 Lisätään kehittämishankkeiden vaikuttavuutta ja kehitetään hankkeiden vaikuttavuuden seurantaa. Maakunnan kehittämisrahan hankkeiden vaikuttavuudesta laadittiin yhteenveto Työ- ja elinkeinoministeriölle. Maakunnan kehittämisrahahankkeilla vaikutettiin vuonna 2013 erityisesti hyvinvointialan uusiin avauksiin, vauhditettu merkittäviä investointeja sekä luotu edellytykset elokuvatuotantojen palvelujärjestelmälle ja ampumahiihdon MM-kisajärjestelyjen toteutukselle. Kerättiin hankkeiden toimittamien seuranta- ja väliraporttien tietoja rakennerahastohankkeiden vaikuttavuusselvitystä varten. Selvityksessä koottiin Pohjois- Karjalassa ESR- ja EAKR-varoin rahoitetut hankkeet rahoittajittain, toimijoittain ja klustereittain sekä tuotiin esille hankkeiden yhteisvaikutusta ja suuria hankkeita. Arvioidaan maakuntaliiton rahoitettavaksi esitetyt hankehakemukset ja valmistellaan rahoituspäätökset jatkuvan haun periaatteen mukaisesti. Maakunnan kehittämisrahasta tehtiin vuoden aikana kahdeksan rahoituspäätöstä. Osaamiskeskusohjelman lisäksi ohjelmiin sitomattomalla kehittämisrahalla rahoitettiin kuusi kehittämishanketta. Ohjelmiin sitomattomasta maakunnan kehittämisrahasta jaettiin avustusta 0,348 miljoonaa euroa ja osaamiskeskusohjelmalle maakunnan kehittämisrahaa 0,441 miljoonaa euroa. EU:n Alueellisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen mukaisiin ohjelmiin (EAKR, ESR) jätettiin jatkuvassa haussa toimintavuonna 10 hankehakemusta. Myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin yhteensä 18. Osa hakemuksista oli tullut jo edellisenä vuonna. Kielteisiä päätöksiä tehtiin kaksi ja peruutettuja hakemuksia oli yksi. Haettujen hankkeiden kokonaisvolyymi oli noin 1,8 milj. euroa ja haetun EU-rahoituksen määrä noin 1 milj. euroa. Arviointiprosessiin liittyen hakijoiden kanssa käytiin vähintään yksi neuvottelu, minkä lisäksi osana rahoituspäätösprosessia järjestettiin sisäisiä hankehallintoryhmän kokouksia tarvittaessa. Ryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Kaikkien käynnistettyjen hankkeiden kanssa on järjestetty aloituspalaveri, jossa toteuttajaa ohjataan hankkeen toteutukseen. Valvotaan hankkeiden toteutumista ohjausryhmätyöskentelyn ja raportoinnin seurannan kautta. Maakuntaliiton rahoittamia EAKR- ja ESR-hankkeita oli käynnissä vuoden 2013 lopussa 37. Projekteihin liittyen tehtiin vuoden aikana 42 jatkorahoitus- tai muutospäätöstä, joita varten hankeyhteyshenkilöt laativat lausunnot. Kahdessa muutospäätöksessä myönnettiin hankkeille myös lisärahoitusta. Hankkeiden toteutumista seurattiin määräajoin maakuntaliitolle toimitettujen seurantatietojen 62

63 ja väliraporttien kautta, jotka yhteyshenkilöt tarkistivat ja hyväksyivät. Pohjois- Karjalan maakuntaliiton rahoittamille hanketoimijoille tiedotettiin ajankohtaisista hankehallintoon ja EURA-järjestelmän toimintaan liittyvistä asioista. Hankkeiden yhteyshenkilöt osallistuivat aktiivisesti vuonna 2013 käynnissä olleiden 37 rakennerahastohankkeen ja 17 maakunnan kehittämisrahahankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn. Edistetään hanketoiminnan vaikuttavuutta järjestämällä yhteistyöpalavereita hankkeille ja keräämällä yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa tietoa toiminnan tuloksellisuudesta. Maakunnan yhteistyöryhmälle raportoitiin rakennerahastohankkeiden vaikuttavuudesta laatimalla yhteenveto, joka pohjautui ohjelmien maakunnallisiin rahoitustietoihin, hankkeiden toimittamiin seurantatietoihin sekä ohjelmien vuosiraportointeihin. Lisäksi yhteenvedossa esiteltiin maakunnan suurimmat EAKR- ja ESR-hankekokonaisuudet ja hankkeiden hyviä käytäntöjä. Ohjataan hankkeiden valintaa EU-ohjelmakauden lopun painotusten ja rahoitusresurssien mukaisesti. Maakuntaohjelman POKAT 2014 painotuksia toteutettiin hankkeiden valinnassa. Varmistettiin EU-ohjelman edellyttämien teemojen kattavuus hankevalinnassa. Aluekehityksen kehittämishankkeet Aluekehitystiimi toteuttaa aluekehityksen kannalta strategisesti merkittäviä omia hankkeita sekä ohjaa strategioihin perustuen aluekehitystiimin vastuulla olevien alojen kehittämistä. Tiimin omissa hankkeissa panostetaan keskeisiin EU:n tulevaisuuden teemoihin (Eurooppa 2020) kuten ikääntyminen ja osaamisen kehittäminen sekä tiimin klusterivastuualoihin. Tulostavoitteet Huolehditaan päättyneiden ja päättyvien hankkeiden kautta saadun osaamisen jatkohyödyntämisestä. Saatettiin ROK-FOR hanke hallinnollisesti päätökseen vuoden 2013 alussa ja hyödynnettiin hankkeen tuloksia jatkotoiminnassa. Espanjalaisen ESR-hanke Symbiosin kautta vietiin DART hankkeessa tunnistettuja väestönmuutokseen liittyviä hyviä käytänteitä. Kansainvälisen MASON-hankkeen kautta vietiin eurooppalaiselle elinikäisen oppimisen verkostolle hyvänä käytäntönä Pohjois- Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia. Muu kansainvälinen hanketoiminta on raportoitu tiimien kohdalla sekä Kv-ydinprosessin tekstissä luvussa Saatetaan loppuun elokuva- ja televisiotuotantoa tukeva PETE-hanke, jonka tarkoituksena on perusteelliseen selvitystyöhön perustuva maakunnallinen tuotantotukijärjestelmä. Hanke päätettiin ja sen tuloksena syntyi maakunnallinen elokuvien tuotantotukijärjestelmä, jota alettiin toteuttaa myös käytännössä. Pyritään valmistelemaan ja käynnistämään 1 2 uutta hanketta. Valmisteltiin hankeaihioita EU:n erillisohjelmien uuden kauden haluja varten. Uusia kehittämishankkeita ei toimintavuonna käynnistynyt. 63

64 7.2 Yhteiskuntasuhteiden vastuualue Rajayhteistyö Tiimin tehtävänä on vahvistaa maakunnan ja maakuntaliiton keskeistä asemaa rajan ylittävässä raja-alueiden välisessä yhteistyössä, tuoda konkreettista sisältöä EU:n Pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan, lisätä verkostoitumista muiden EU:n raja-alueiden kanssa ja Euregio Karelian avulla syventää aluetason yhteistyötä EU:n ja Venäjän rajalla. Tiimi myös koordinoi Pohjois-Karjalan strategisen Venäjäryhmän toimintaa. Tehtävien toteuttaminen edellyttää tiivistä ja luottamuksellista yhteistyötä etenkin Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisten liittojen ja Karjalan tasavallan kanssa sekä EU:n ulkorajalla sijaitsevien raja-alueiden ja maakunnan Venäjä-toimijoiden kanssa. Toiminnalliset tavoitteet Edistetään maakunnan Venäjä-toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Venäjäryhmän toiminnan kautta. Kytketään Euregio Karelia tiiviisti Karelia ENPI CBC -ohjelman ja tulevan ENI-ohjelman ohjelmatyöhön. Kehitetään maakuntaa toteuttamalla Karelia ENPI CBC -ohjelmaa ja tulevan ohjelmakauden ENI-ohjelmaa. Edistetään verkostoitumista, edunvalvontaa ja yhteistyötä Euroopan itäisten ulkorajaalueiden verkoston (NEEBOR) kanssa vuonna 2010 laaditun verkostosopimuksen mukaisesti. Lisätään yhteistyötä Luoteis-Venäjän alueiden kanssa. Tehdään rajanylittävän yhteistyön toimintaedellytyksiä edistävää edunvalvontaa kansallisella ja EU:n tasolla. Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Euregio Karelia Euregio Karelia perustettiin vuonna 2000 Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisten liittojen sekä Karjalan tasavallan välisellä sopimuksella. Päätösvaltaa Euregio Kareliassa käyttävä hallitus kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Hallitukseen kuuluu 12 jäsentä, jotka edustavat alueidensa korkeinta poliittista- ja virkamiesjohtoa. Kokouksiin kutsutaan myös Suomen ja Venäjän keskushallinnon edustajia ja asiantuntijoita. Euregio Karelian toiminnan kautta pyritään vahvistamaan ja aktivoimaan rajanylittävää alueiden välistä yhteistyötä ja vaikuttamaan alueiden kehittymiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hallitus antaa tulevan ENI-ohjelman valmistelutyöhön suosituksia ja signaaleja yhteistyön suunnasta ja tärkeistä asiakokonaisuuksista. Se pyrkii vaikuttamaan molempien maiden keskushallintojen suuntaan raja-alueita koskettavassa päätöksenteossa. Toiminnan tavoitteena on vaikuttaa myös EU:n vuoden 2013 jälkeiseen rajanylittävää yhteistyötä koskevaan ulko- ja aluepolitiikkaan. 64

65 Tulostavoitteet Toimitaan Euregio Karelian Suomen puoleisena puheenjohtajana ja pääsihteerinä Euregio Karelia sopimuksen mukaisesti. Euregio Karelia sihteeristö piti pääsihteerin johdolla yhteensä 9 kokousta. Euregio Karelian hallituksen kokous pidettiin Joensuussa, kokouksen puheenjohtajina toimivat maakuntajohtaja Hyttinen ja talouskehitysministeri Tshmilj. Kehitetään Euregio Karelian toimintaa yhteistyössä laadittavan Euregio Karelian toiminta-suunnitelma 2020 mukaisesti. Euregio Karelian toimintasuunnitelma 2020 oli hallituksen joulukuun kokouksessa käsittelyssä ja hallituksen jäsenet antoivat kommentteja asiakirjan jatkovalmisteluun. Annetaan ENI-ohjelman valmistelutyöhön poliittisen tason suosituksia ja näkemyksiä ohjelman yhteistyön suunnasta ja temaattisista kysymyksistä. Euregio Karelian hallituksen kokouksen yhtenä asiakohtana oli ENI-ohjelman valmistelu-työ ja ohjelman EU:n tason temaattiset tavoitteet. Tarjotaan toimijoille sähköinen verkostoitumisfoorumi ja lisätään Euregio Karelian näkyvyyttä ylläpitämällä Euregio Karelian nettisivuja. On jatkettu Euregio Karelian nettisivujen ylläpitoa. Euregio Karelian Euroopan laajuista näkyvyyttä lisättiin European Border Dialogue foorumissa, jossa Euregio Karelia oli esillä hyvänä esimerkkinä rajan ylittävästä yhteistyöstä. Tilaisuuden pääjärjestäjinä toimivat Suomen ulkoministeriö ja Institute for Stability and Development (ISD). Tapahtumassa oli osallistujia 17 eri maasta. Edistetään yhteisellä edunvalvonnalla Euregio Karelia hallituksen vuonna 2010 allekirjoittamassa kommunikeassa yhteisesti sovittuja asioita (mm. henkilöliikenne ja konttikuljetukset) sekä muita rajanylittävään yhteistyön liittyviä asioita kansallisella ja EU:n tasolla. Konttikuljetukset tulevat mahdolliseksi Niirala Värtsilä ja Vartius Lytta -rajaasemilla Suomen ja Venäjän välillä solmittavan uuden rajaliikennesopimuksen myötä. LVM:n ja UM:n kanssa käydyissä neuvotteluissa sopimuksen tärkeys on nostettu esiin ja toivottu sen nopeaa käsittelyä. Sopimuksen solmiminen siirtynee ensi syksyyn. Henkilöjunayhteys Petroskoista Joensuuhun on toteutettu viime vuonna yhtenä testijunana. Säännöllinen liikennöinti ei ole käynnistynyt. Säännöllinen linja-autoliikenneyhteys avautui elokuussa Petroskoin ja Joensuun välillä. Euroopan itäisten ulkoraja-alueiden verkoston (NEEBOR) toiminta NEEBOR-verkosto (The Network on Eastern External Border Regions) on vuonna 2005 perus-tettu Euroopan itäisten ulkoraja-alueiden verkosto, johon kuuluu yhteensä 34 jäsenaluetta 11:sta EU:n jäsenmaasta ja Norjasta. Verkoston toiminta perustuu vuonna 2010 päivitettyyn perustamisasiakirjaan ja verkostosopimukseen. NEEBOR-verkoston tarkoituksena on verkostoituminen, edunvalvonta ja alueiden kehittäminen Euroopan itäisiä ulkoraja-alueita koskevissa keskeisissä asioissa. Alueiden kehittämiseen osallistuminen voi olla esimerkiksi yhteisten hankkeiden suunnittelua ja hakemista alueille tärkeistä teemoista, joihin ulkorajasijainti tuo erityistä lisäarvoa. 65

66 Tulostavoitteet Osallistutaan verkoston kokouksiin, tiedotetaan verkostosta ja vakiinnutetaan toimintaa maakuntaliiton tehtäviin mm. TOURAGE-hankkeen kautta. Verkoston kokouksia ei järjestetty vuonna EU-toimiston edustajia on lähestytty sähköpostilla sekä tavattu kesäkuussa Brysselissä, jossa keskusteltiin verkoston tulevaisuudesta ja toiminnan jatkumisesta Brysselissä, sekä pohdittiin jatkotoimenpiteitä ja keinoja verkostotoiminnan aktivoimiseksi. TOURAGEhankkeen kautta yhteydet useisiin verkostoalueisiin ovat pysyneet yllä. Suunnitellaan uusia hankkeita verkostoalueiden kanssa esiin nousevien tarpeiden mukaan. Vuonna 2013 ei auennut sopivia rahoitusohjelmia. Lisätään NEEBOR:n ja Euregio Karelian synergiaa mm. sähköisten foorumeiden ja tilaisuuksien kautta. European Border Dialogue foorumiin kutsuttiin osallistujia myös NEEBORverkoston kautta. Karelia ENPI CBC ohjelma Karelia ENPI CBC -ohjelma (European Neighbourhood and Partnership Instrument, Cross Border Cooperation) on yksi kolmesta Suomen ja Venäjän rajalla toteutettavasta ohjelmasta. Sen varsinaiseen ohjelma-alueeseen kuuluvat Pohjois-Karjala, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Karjalan tasavalta ja liitännäisalueina Suomesta Lappi ja Pohjois-Savo, Venäjältä Pietarin kaupunki sekä Leningradin, Murmanskin ja Arkangelin alueet. Ohjelman rahoituskehys 46,4 miljoonaa euroa muodostuu 23,2 miljoonan euron EU:n rahoituksesta sekä 11,6 miljoonan euron kansallisesta rahoituksesta Suomen valtiolta ja Venäjän federaatiolta. Lisäksi hankkeisiin sidotaan yksityistä rahoitusta. Ulkorajayhteistyön hallintoa koskevan lain mukaisesti Karelia ENPI CBC -ohjelman hallintoviranomaisena toimii Pohjois- Pohjanmaan liitto. Ohjelman seurantakomitea ja valintakomitea muodostuvat tasavertaisesti suomalaisista ja venäläisistä jäsenistä ja niiden toiminta perustuu hyväksyttyyn lakiin ja toimintatapaan. Ohjelman päätavoitteena on lisätä hyvinvointia ohjelma-alueella rajanylittävän yhteistyön avulla. Ohjelman vaikuttavuutta on pyritty lisäämään teemahakukierrosten avulla. Kuusi alueen kannalta keskeistä teemaa, joiden ympärille hakukierrokset on rakennettu, ovat: alueita, taloutta ja ympäristöä kehittävät rajan ylittävät ratkaisut, matkailuyhteistyö, metsä ja energia, kulttuuri, hyvinvointi sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Teemahakukierrosten avulla on saatu liikkeelle useita toisiaan tukevia hankkeita yhtä aikaa, parannettu hankkeiden ohjattavuutta ja on voitu välttää päällekkäisyyksiä hankkeiden valinnassa. Tulostavoitteet Toimitaan ohjelman seuranta- ja valintakomiteassa. Valintakomitea ei kokoontunut, sillä ohjelman varat oli jo sidottu. Karelia ENPI CBC -ohjelman kautta rahoitettiin kaikkiaan 66 hanketta, joista 36 hankkeessa on toimija Pohjois-Karjalasta joko pääpartnerina tai partnerina. Seurantakomitea kokoontui kerran, lisäksi toteutettiin kaksi kokousta kirjallisella menettelyllä. Järjestetään käynnissä oleville hankkeille tapaamisia teemojen ja hankkeiden toteutumisen ohjaamiseksi ja seuraamiseksi. 66

67 ENI-ohjelma ENPI -ohjelman hankkeissa mukana olevat pohjoiskarjalaiset toimijat ovat kokoontuneet matkailun-, kulttuurin, hyvinvoinnin ja metsä ja energia teemojen tiimoilta. Hankkeiden kanssa järjestettiin rajan ylittävää yhteistyötä esittelevä tapahtuma kauppakeskus Isossa Myyssä Euroopan yhteistyöpäivänä (European Cooperation day). Ohjelmakaudella Suomen ja Venäjän rajalla toteutetaan ENI-ohjelmia alueiden rajan ylittävän yhteistyön edistämiseen. Komissio vahvistaa uusien ohjelmien rahoituksen, ohjelma-alueet sekä toimeenpanosäännöt vuoden 2012 aikana. Tämän jälkeen voidaan aloittaa ohjelmien valmistelu ohjelma-alueilla. Tulostavoitteet Valmistellaan ENI-ohjelmaa yhteistyössä Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti ohjelman valmistelua varten ohjelmointikomitean ohjaamaan ENI-ohjelman valmistelua. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla on sekä varsinainen että varajäsen ohjelmointikomiteassa. Ohjelmointikomitea asetti task force työryhmän valmistelemaan ohjelma-asiakirjan. Maakuntaliito on mukana sen toiminnassa. Ohjelmointikomitea kokoontui kaksi ja task force työryhmä kolme kertaa. TOURAGE Seniorimatkailun kehittäminen reuna- ja raja-alueilla Tourage-hanke on INTERREG IVC -ohjelman rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kehittää matkailusektoria kääntämällä ikääntymisen ja väestönmuutoksen tuomat haasteet myös hyödyksi kansainvälisen tiedon ja osaamisen vaihdoin keinoin. Hankkeen aikana perehdytään ikääntyville matkailijoille suunniteltuihin tuotteisiin ja palveluihin ja esimerkiksi ikäosaamisen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hankkeessa etsitään uusia avauksia ja kehittämisideoita eri toimialojen rajapinnoilta. Ulkorajasijainti ja syrjäisyys ovat läpileikkaavia teemoja. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on hankkeen pääpartneri ja ainoa suomalainen osapuoli. Hankkeessa on mukana yhteensä 12 partneria, joista 10 on myös NEEBOR-verkoston jäseniä. Hanke käynnistyi ja se päättyy Tulostavoitteet Toimitaan hankkeen pääpartnerina. Laaditaan koko hankkeen edistymisraportti kahdesti vuodessa ja varmistetaan hankkeen sujuva toteutus. Toimittiin hankkeen pääpartnerina ja järjestettiin neljä hallinto- ja ohjausryhmän kokousta, joissa käsiteltiin hankkeen koordinointiin, hallintoon ja budjettiin liittyviä kysymyksiä. Laadittiin koko hankkeen edistymisraportit koskien hankekausia 2 (07-12/2012) ja 3 (01-06/2013). Toteutettiin hankkeen väliarviointi. Toimittiin yhteistyössä ohjelmasihteeristön kanssa. Tunnistetaan alueellisia hyviä käytäntöjä, joilla voidaan kehittää senioreiden matkailumahdollisuuksia yhteistyössä alueen sidosryhmien kanssa. Tunnistettiin uusi hyvä käytäntö Pohjois-Karjalasta, jota toteuttaa Itä-Suomen Liikuntaopisto (ISLO). Toteutettiin yhdessä Karelia Expert Matkailupalvelun kanssa seniorimatkailijoille suunnattu sivusto, joka kokoaa maakunnan löytyvät senioreille soveltuvat matkailupalvelut. Mallia otettiin irlantilaiselta partnerilta. Järjestettiin tapaamisia maakunnan matkailu- ja hyvinvointialan toimijoiden kanssa (mm. Bomba, Kolin matkailuneuvonta, ISAK) ja keskusteltiin alueellisista 67

68 hyvistä käytännöistä, joilla voidaan edistää seniorimatkailua. Järjestettiin alueellisen tukiryhmän tapaaminen. Laadittiin kysely pohjoiskarjalaisille eläkeläisille ja ulkomaalaisille matkailijoille koskien heidän matkailumotiiveita, tottumuksia ja esteitä tukemaan hyvien käytäntöjen tunnistamista ja seniorisegmentin parempaa huomioimista tuotekehityksessä. Tiedotetaan maakunnan toimijoita, erityisesti matkailu- ja hyvinvointialoilta, hankeen tapahtumista ja tuloksista sekä tiedotetaan hankkeesta muissa eurooppalaisissa tapahtumissa. Esiteltiin hankkeen tapahtumia, toimenpiteitä ja tuloksia useissa maakunnallisissa tapaamisissa ja tapahtumisissa. Lisäksi osallistuttiin kolmeen Euroopan laajuiseen tiedotustilaisuuteen; ecalypso launching event, Alueiden komitean luonnonvarat-valiokunta ja Euroopan komission koordinoima seniorimatkailutyöpaja. Julkaistiin hankkeen 3. ja 4. uutiskirje, jotka lähetettiin matkailu- ja hyvinvointialan toimijoille sekä julkaistiin sähköisesti. Järjestettiin tapaamisia alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa. Osallistutaan hankkeen vuosikokoukseen, opintomatkoihin sekä työ-, hallinto- ja ohjausryhmän kokouksiin. Lisäksi valmistellaan kokouksien sisältöä ja toimitaan puheenjohtajana. Osallistuttiin hankkeen 2. vuosikokoukseen, joka järjestettiin toukokuussa 2013 Burgasissa, Bulgariassa. Osallistuttiin hankkeen opintomatkoihin ja hankekokouksiin: Bulgaria, Kreikka, Puola, Slovakia. Toimittiin kokousten valmistelijana ja puheenjohtajana. Kytketään hanke muuhun rajayhteistyötiimin ja NEEBOR-verkoston toimintaan. Kutsuttiin EBD foorumiin osallistujia NEEBOR-alueilta, jotka ovat myös TOU- RAGE:n partnereita. Tiedotettiin hankkeesta rajatiimin vastuualueeseen kuuluvissa tapahtumissa aina kun mahdollista (esim. ENPI-hankkeiden vierailut, Venäjäryhmä). Strateginen Venäjäryhmä ja muu toiminta Pohjois-Karjalan strategisen Venäjä-ryhmän tehtävänä on koordinoida, aktivoida ja seurata maakunnallista Venäjä-yhteistyötä. Ryhmä tukee maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman linjausten mukaista maakunnan kehittämistä. Keski-Karjalan kuntien, Joensuun kaupungin ja Sortavalan hallinnon välisen yhteistyösopimuksen mukaan rajayhteistyöfoorumeja järjestetään kerran vuodessa. Rajafoorumeissa nostetaan esille ja etsitään ratkaisuja erityisesti alue-/paikallistason rajanylittävän yhteistyön ongelmiin. EU:n vaatiman eriyttämisen vuoksi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamien EAKR- ja ESRhankkeiden paikan päällä tehtävät tarkastukset hoitaa rajatiimi yhteistyössä talous- ja hallintotiimin kanssa. Itä-Suomen alueellisen etnisten suhteiden neuvottelukunta on nimetty vuosille Sen tehtävät on määritelty Valtioneuvoston asetuksen 298/ :ssä. Neuvottelukunta edistää mm. hyviä etnisiä suhteita ja toimii asiantuntijaelimenä maahanmuuttopolitiikan eri osa-alueiden kehittämisessä. Itä-Suomen maahanmuuttostrategia valmistui syksyllä Asiakirjassa on määritelty kolme toimintalinjaa: 1) kunnat ja kotouttaminen, 3) elinkeinoelämän kansainvälistyminen ja ulkomaalaistaustaisten työllistyminen, 3) asenteet ja osallistuminen. Toimintalinjojen tavoitteet konkretisoituvat 22 toimenpiteissä. Kullekin toimintalinjalle on määritelty vastuutahot. Maakuntaliitto on vastuutahoina kirjattu niissä toimenpiteissä, jotka kuuluvat lain mukaan maakuntaliiton tehtäviin 68

69 (esim. ennakointi) ja joiden toteutumista voidaan edistää hankerahoituksen ja/tai edunvalvonnan kautta. Maakuntiin tulee perustaa ELY-keskusten johdolla maahanmuuttoasiain toimikunnat, jotka seuraavat mm. strategian toimenpiteiden toteutumista. Pohjois-Karjalan maakunnan ja maakuntaliiton asemaa rajanylittävän yhteistyön kysymyksissä viestitetään erilaisten vierailujen/tilaisuuksien järjestämisen ja niihin osallistumisen kautta. Tulostavoitteet Koordinoidaan maakunnan Venäjä-yhteistyötä järjestämällä Venäjäryhmän kokouksia ja siten tarjoamalla maakunnan toimijoille foorumi tiedonvaihdolle, informaation lisäämiselle sekä yhteisten rajapintojen etsimiselle. Ryhmässä kartoitetaan myös rajanylittävään yhteistyöhön liittyviä edunvalvonnallisia tarpeita. Maakunnallinen strateginen Venäjä-ryhmä kokoontui kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. yritysten Venäjä-yhteistyötä tukevia toimenpiteitä, metsä- ja energia-alan ENPI -hankkeita, viisumivapausselvitystä sekä maakuntaohjelman valmistelua. Kokouksissa asialistalla oli myös ajankohtaiskatsaus Venäjäyhteistyöstä ryhmän jäseniltä. Osallistutaan Rajafoorumin toteuttamiseen. Rajafoorumi pidettiin Keski-Karjalassa ja teemana oli mm. yritysten välinen yhteistyö. Järjestetään/osallistutaan Venäjä-yhteistyöteemaisia vierailuja/tilaisuuksia. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto organisoi yhdessä Suomen ulkoministeriön ja Institute for Stability and Development (ISD) kanssa laajan kansainvälisen konferenssin teemalla rajat ylittävä yhteistyö Euroopassa. Tapahtumassa oli osallistujia 17 eri maasta Euroopasta, Keski-Aasiasta ja USA:sta. Vieraat tutustuivat myös Sortavalaan, jossa pidettiin konferenssin yksi osio. Matkan aikana heille kerrottiin käytännön esimerkkejä rajat ylittävästä yhteistyöstä Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan välillä. ISD palkitsi foorumissa maakuntaliiton Sisko Kaarton ja Karjalan tasavallan varatalouskehitysministeri Dmitri Kislovin ansiokkaasta rajan ylittävästä yhteistyöstä. Pohjois-Karjalan maakuntaa ja sen Venäjä-yhteistyötä esiteltiin mm. Astrahanin valtuus-kunnalle. Tehdään Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamien EAKR- ja ESR-hankkeiden varmennuksia. Hankkeiden varmennuksia tehtiin yhteensä viiteen hankkeeseen yhdessä talousja hallintotiimin edustajan kanssa. Toimitaan Itä-Suomen alueellisessa etnisten suhteiden neuvottelukunnassa. Itä-Suomen ETNO kokoontui kolme kertaa. Itä-Suomen ETNO tuomitsi kannanotossaan yliopiston tutkijoiden rasistisen häirinnän. Se osallistui taloudellisesti mm. Joensuussa järjestettyyn Maahanmuuttajan mahdollisuudet -tapahtumaan sekä Uuden suomalaisuuden juhlaan. Edistetään Itä-Suomen maahanmuuttostrategian toteuttamista asiakirjassa määritellyillä vastuualueilla sekä toimitaan maakunnallisessa maahanmuuttoasiain toimikunnassa. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johdolla alueellisen maahanmuuttoasiain toimikunta kokoontui kaksi kertaa. Kokouksissa on käsitelty Itä-Suomen maahanmuuttostrategian konkreettisia toimeenpanomahdollisuuksia. 69

70 Toimitaan maahanmuuttohankkeiden ohjauksessa ja seurannassa. On toimittu sekä maakuntaliiton että ELY-keskuksen rahoittamien hankkeiden ohjausryhmissä Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Tiimin tehtävänä on paikallinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen taustavaikuttaminen sekä Pohjois-Karjalan imagon kehittäminen. Tiimi valvoo maakunnan etua edistämällä maakunnan kannalta keskeisiä hankkeita sekä luomalla maakunnasta menestyvää ja vetovoimaista kuvaa, joka houkuttelee henkisiä ja taloudellisia voimavaroja. Yritysten toimintaympäristöä parantamalla edistetään maakunnan työllisyyttä. Tiimi vastaa maakuntaliiton ennakointityöstä, graafisista palveluista ja ylläpitää yhteystietorekistereitä. Klusterityössä vastuualueina on elintarvike, metsä sekä luovat alat ja matkailu. Toiminnalliset tavoitteet Edunvalvonnalla vaikutetaan valtion määrärahojen ja hankkeiden kohdentumiseen Pohjois- Karjalaan siten, että maakunnan elinvoimaisuus ja edellytykset menestyä rakenteellisten ja toimintaympäristömuutosten oloissa säilyvät. Parannetaan Pohjois-Karjalan kilpailukykyä edistämällä alueen vetovoimaa ja tunnettavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti investoijien, asukaspotentiaalin, matkailijoiden ja rekrytoinnin kohderyhmissä. Viestitään yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa maakunnan tulevaisuuden visiosta, joka perustuu maakuntasuunnitelman painotuksiin. Vahvistetaan maakunnan itsetuntoa, tulevaisuuden uskoa ja kehittämismyönteisyyttä yhdessä eri toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Lisätään maakuntaliiton toiminnan tunnettavuutta tiedotuksella ja järjestämällä tapahtumia. Toteutetaan vaikuttavaa ennakointitoimintaa ja seurataan maakunnan tilan kehitystä. Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Edunvalvonta Maakuntaliiton edunvalvontatyöllä vaikutetaan Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kannalta keskeisten hankkeiden etenemiseen ja siihen, että maakunnan näkemykset huomioidaan valtion talousarviovalmistelussa, määrärahojen alueellisessa kohdentamisessa, lainsäädäntötyössä ja muussa valtakunnallisessa päätöksenteossa. Tavoitteiden toteutumista ja tiedonkulkua edistetään aktiivisella ja tiiviillä kaikki voimavarat kokoavalla sidosryhmäyhteistyöllä. Edunvalvonnan menettelytapoja kehitetään vastaamaan uudistetun aluekehityslain lähtökohtia, valtionhallinnon rakenteellisia uudistuksia sekä toimintaympäristön yleisiä vaatimuksia. Tulostavoitteet Varmistetaan, että Pohjois-Karjalan tavoitteet huomioidaan mahdollisimman hyvin hallitusohjelman ministeriökohtaisessa toimeenpanossa. Vaikutettiin aktiivisesti siihen, että maakunnan tavoitteet huomioidaan hallitusohjelman linjauksia ja muita valtiosektorin toimintoja koskevia uudistuksia toimeenpantaessa. Erityisen huomion kohteena olivat mm. toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaleikkausten kohtuullistaminen, Joensuun vahva rooli luonnonvarakeskuksen toimipaikkaverkostossa, maakunnan vankiloiden toiminnan turvaaminen, pelastuslaitosuudistus, Karelia-ammattikorkeakoulun 70

71 toimilupa, Puolustusvoimien palvelukeskuksen perustaminen, lentoliikennestrategian sisältöihin ja muihin liikenneinfrastruktuuria koskeviin linjauksiin vaikuttaminen sekä Joensuun mukaan saaminen INKA-ohjelmaan ja kasvusopimukseen. Osallistutaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman kokoamiseen. Varmistetaan maakunnan tarpeiden huomioiminen ELY-keskusten ja Itä-Suomen aluehallintoviraston suunnittelussa. Osallistutaan ELY-keskusten ja ministeriöiden välisiin strategisiin tulosneuvotteluihin sekä maakunnille järjestettäviin TOTSU-tilaisuuksiin. Osallistuttiin TOTSU:n laatimiseen (valtakunnallisia strategisia tulosneuvotteluja ja TOTSU-tilaisuuksia ei järjestetty). Laaditaan Pohjois-Karjalan hankeluettelo kärkihankepriorisointeineen, joiden pohjalta käydään neuvottelukierros ministeriöissä ja valtion laitoksissa. Edistetään tavoitteiden toteutumista painopisteinä liikennejärjestelmä, osaamisen ja yritystoiminnan kehittäminen sekä kuntauudistus ja valtionosuusjärjestelmä. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2014 laadittiin kuntien ja muiden sidosryhmien esitysten pohjalta. Kärkihankkeet ryhmiteltiin osaamisranteiden ja elinkeinopolitiikan, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin sekä hallinnon kehittämisen ja aluepolitiikan kärkihankkeisiin. Lisäksi kärkihankkeisiin luettiin kuntien valtionosuusuudistukseen vaikuttaminen. Hankeluettelon esitysten pohjalta käytiin neuvottelut keväällä. Koska useiden ministeriöiden johtoa (mm. SM, OKM) oli tavattu ajankohtaisten asioiden ja kärkihankkeiden merkeissä alkuvuonna, kierros oli rajattu viiteen kohteeseen (valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö ja liikennevirasto). Vuoden 2015 hankeluettelon laatiminen käynnistettiin elokuussa. Maakunnan kärkihankkeiden ja keskeisten edunvalvonnallisten asioiden etenemiseen vaikutettiin hankeluettelon ohella aktiivisesti kirjallisin kannanotoin ja lausunnoin sekä kuulemistilaisuuksissa ja ministeriöiden sekä poliittisen johdon tapaamisissa (mm. luonnonvarakeskuksen päätoimipaikka ja biotalousyksikön sijoittuminen, koulutuspaikkojen leikkaukset, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uudistus, Rikosseuraamuslaitoksen toimitilavisio, pelastuslaitosuudistus) sekä maakunnan kansanedustajien ja muiden poliittisten vaikuttajien kautta. Edistettiin liikennehankkeiden toteutumista ja osallistuttiin liikennejärjestelmätyöhön. Osallistutaan uuden EU-ohjelmakauden valmisteluun. Osallistuttiin tulevan EU-ohjelmakauden valmisteluun (laskelmat rakennerahastotukien määrästä ohjelmakaudella , taustalaskelmat maakuntien välisestä rahoituksenjaosta sopimiseen, vaikuttaminen rakennerahastohallinnoinnin organisointiin). Osallistutaan Itä-Suomi-yhteistyöhön yhteistoiminta-alueen ja Itä-Suomen neuvottelukunnan puitteissa. Osallistutaan tarvittaessa muiden ylimaakunnallisten liittoutumien työskentelyyn. Osallistuttiin ylimaakunnalliseen edunvalvontayhteistyöhön ja muuhun itäsuomalaiseen yhteistyöhön (mm. Itä-Suomen neuvottelukunnan kokoukset ja Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien yhteiskokous). Järjestetään edunvalvontatyötä tukevia vierailuja maakuntaan. Isännöitiin mm. eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston, eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan, Suomeen akreditoitujen suurlähettiläiden ja sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalipalveluryhmän vierai- 71

72 luja. Tuotiin muiden vuoden mittaan toteutuneiden vierailujen (mm. valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, työministeri Lauri Ihalainen, EU-parlamentaarikko Mitro Repo, Kokoomuksen ministerityöryhmän kesäkokous, puolustusministeriön puolustusvoimauudistusta valmistelevat virkamiehet) yhteydessä esille maakunnan edunvalvonnan kannalta keskeisiä asioita. Toteutetaan kansanedustajille yhteisiä tilaisuuksia ajankohtaisista asioista sekä lähetekeskustelutilaisuus aina syys- ja kevätistuntokauden alkaessa. Järjestettiin kansanedustajien evästystilaisuus sekä neljä eri teemoihin keskittynyttä tulevaisuusklubia (11.2., 8.4., 2.9. ja ). Jaettiin ajantasaista informaatiota edunvalvontaan liittyen. Markkinointiviestintää ja edunvalvontatyötä toteutetaan rinnakkain yhteisiä tavoitteita tukien. Tiedotetaan sidosryhmille edunvalvonnan ajankohtaisista asioista sähköisellä kirjeellä. Maakunnan edunvalvontatyötä ja markkinointiviestintää toteutettiin yhteistyössä. Edunvalvontaposti ajankohtaisista edunvalvonnallisista asioista koottiin ja lähetettiin yhdeksän kertaa. Lisäksi toimitettiin lukuisia yksittäisiä asiakokonaisuuksia koskeneita katsauksia. Koordinoidaan osaamis- ja koulutustarpeiden tulevaisuusennakointityötä maakunnassa. Osallistuttiin alueelliseen ja valtakunnalliseen ennakointityöhön. Järjestettiin Joensuussa yhdessä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja TEM:n kanssa valtakunnallinen alueiden ennakointiseminaari. Tuotetaan ajantasaista seuranta- ja ennakointitietoa. Toteutettiin POKETTI-ennakointihanketta (ks. tarkemmin oma kohta). Tuotettiin tilastotietoa edunvalvonta- ja aluekehitystyön tarpeisiin (tilasto- ja toimintaympäristökatsaukset, maakuntaohjelman seurantatiedot, maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman alustavat väestö- ja työpaikkatavoitteet). Osallistuttiin maakuntaliiton sisäisten työryhmien työskentelyyn (mm. EU ad hoc, maakuntasuunnitelmatyöryhmä, maakuntaohjelman johtoryhmä, klusterivastaavien ryhmä) sekä maakunnallisten ryhmien työhön (Joensuun seudun rakennemuutosohjausryhmä, Pohjois-Karjalan aluetalouspaneeli, ELOryhmä, Työelämä ryhmä, maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö, koulutus- ja ennakointiryhmä). Järjestettiin maakuntaliiton ajankohtaispalaverit ELYkeskuksen ja Joensuun kaupungin kanssa. Osallistutaan Itämeri-ohjelmasta rahoitetun lentoliikennettä kehittävän Baltic Bird -hankkeen toteutukseen. Osallistuttiin Baltic Bird -hankkeen toimintaan (kokoukset, vierailut, sisällöt). Markkinointi ja viestintä Imago (tunnettuus, maine) on alueen tärkeä kilpailukykytekijä. Aktiivisella markkinoinnilla ja viestinnällä lisätään maakunnan tunnettavuutta sekä luodaan todenmukaista ja myönteistä mielikuvaa alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Markkinointiin panostetaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. 72

73 Tulostavoitteet Toteutetaan Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelmaa puitesuunnitelman mukaisesti. Toteutettiin puitesuunnitelman mukaisesti. Varaudutaan toteuttamaan uudella osaamis- ja yrityslähtöisellä konseptilla maakunnan esittäytyminen Helsingin Senaatintorilla kesäkuussa 2013 yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Toteuttamistapa täsmentyy loppuvuoden 2012 aikana ja tulee erikseen maakuntahallituksen päätettäväksi. Pohjois-Karjala esittäytyi Helsingin kaupungin kutsumana Senaatintorilla teemalla Ilolla Pohjois-Karjalaan!. Tapahtumassa oli esillä pohjoiskarjalaista kärkiosaamista sekä maakunnan asumisen ja elämisen korkeaa laatua. Erityistä huomiota herätti kasvavien ICT-yritysten läsnäolo omalla esittelypisteellään ja tiedotustilaisuudellaan. Torilla myytiin maakunnan elintarvikkeita ja käsitöitä sekä tarjottiin monipuolista kulttuuriohjelmaa. Lisäksi esillä olivat maakunnan kesätapahtumat ja matkailukohteet. Lavaohjelma esitteli Pohjois- Karjalan taiteen ja kulttuurin osaamista. Mukana oli musiikkia, teatteria, nykysirkusta, nukketeatteria, runolaulua ja tanssia. Esiintyjiä oli yhteensä 198 ja esittelijöitä/myyjiä noin 300 henkilöä. Avajaispäivänä järjestettiin lavalla paneelikeskustelu aiheena Maakunnat metropoli mihin Suomi olet menossa?. Keskustelu meni valtakunnan verkkoon suorana Yle Radio Suomen Ajantasaohjelman kautta. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös Helsinki-isku, jossa pohjoiskarjalaiset toimijat kävivät tapaamassa sekä yksityisen että julkisen sektorin päättäjiä. Tapahtuman toteutti Pohjois-Karjalan maakuntaliitto yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Osatoteuttajana toimi ProAgria Pohjois-Karjala. Maakunta satsasi tapahtumaan euroa. Helsingin kaupunki rakensi esiintymislavan ja muuta infraa yli euron edestä sekä osallistui markkinointiin eurolla. Tapahtuman markkinointi toteutettiin maakuntaliiton koordinoiman vetovoimaohjelman avulla kustannustehokkaasti ja synergiaetuja hyödyntäen. Maakuntatapahtuma sekä siihen liittynyt mediakampanja takasivat Pohjois- Karjalalle valtakunnallisen näkyvyyden. Tapahtuma antoi modernin ja kiinnostavan kuvan tämän päivän ja tulevaisuuteen uskovasta Pohjois-Karjalasta sekä herätti positiivisen huomion maakuntaan. Senaatintorin esittäytymisellä, Helsinki-iskulla ja tapahtuvaa edeltävillä kuluttaja- ja päättäjäkampanjoilla pyrittiin myös vaikuttamaan myönteisesti Joensuun kaupunkiseudun pääsemisestä IN- KA-ohjelmaan. Sekä vierailijoiden että esittelijöiden/myyjien palaute oli erittäin hyvä. Tapahtumassa vieraili arvion mukaan ainakin kävijää. Ilolla Pohjois-Karjalaan! oli onnistunut koko perheen tapahtuma, joka tarjosi ainutlaatuisia kokemuksia kaikille aisteille. Tuodaan esille maakunnan uutisia ja maakuntaliiton toimintaa eri keinoin mm. mediassa ja erilaisissa tapahtumissa. Lähetettiin yli 80 tiedotetta. Tehtiin aktiivista markkinointitiedotusta Senaatintorin tapahtumaan liittyen. Maakuntaliitto esitteli toimintaansa Silva-messuilla. Maakuntaliitto julkaisi omat sivut Facebookissa. Isännöitiin Joensuun Mailan, Kataja Basketin, Jipon ja Liiga-Riennon otteluita. Palkittiin maakunnan paras ylioppilas ja Vuoden kylä Pohjois-Karjalassa. Toteutetaan maakunnan kannalta merkittäviä tapahtumia kuten maakuntaliiton uudenvuoden vastaanotto ja ulkopohjoiskarjalaisten tapaaminen. 73

74 Organisoitiin maakuntaliiton uuden vuoden juhla Kiteellä sekä ulkopohjoiskarjalaisten vaikuttajien kesätapahtuma Taidemuseolla. Päätoimittajatilaisuus pidettiin Jakokoskella. Osallistuttiin Sporttigaalan järjestelyihin. Järjestettiin Pohjois- Karjalan valtuuskunnan 50-vuotisseminaari Helsingissä. Pidetään viestintämateriaali ajan tasalla ja isännöidään vierailuja Pielisjoen linnassa. Laadittiin kattavasti erilaisia markkinointimateriaaleja Senaatintorin tapahtumaan. Pielisjoen linnassa isännöitiin Katalonian maa- ja metsätalousministerin seurueen, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen, kansainvälisen Joensuu metsäviikon, SDP:n eduskuntaryhmän työ- ja tasa-arvovaliokunnan, Suomen metsäkeskuksen johtokunnan, Joensuun kirjallisuustapahtuman, armenialaisten terveysviranomaisten, romanialaisen kuntakentän edustajien ja STM:n sosiaalipalveluryhmän vierailuja. Järjestetään viestinnällisten kohderyhmien Pohjois-Karjala -vierailuja. Tavoitteena on järjestää kaksi valtakunnantason mediavierailua maakunnassa ja yksi toimittajatapaaminen Helsingissä. Lisäksi järjestetään paikallinen päätoimittajatapaaminen. Toteutettiin Helsingissä toimittajatilaisuus, jossa 11 toimittajaa. Lisäksi isännöitiin toimittajaryhmän (10 henk.) vierailu Pohjois-Karjalaan yhteistyössä PKO:n ja Josekin kanssa. Valmistellaan Pohjois-Karjalan Trendit -katsauksen sisältö. Trendit -katsauksesta julkaistiin kaksi numeroa. Laaditaan maakuntaliitolle viestintästrategia ja julkaistaan organisaation tiedotuslehti. NYT -tiedotuslehdestä julkaistiin kaksi numeroa. Viestintästrategian laadinta aloitettiin, mutta sen viimeistely jäi vuoden 2014 puolelle. Toteutetaan maakuntaliiton nettisivujen uudistus kuntapalvelutiimin kanssa. Nettisivujen maakunnallisen järjestelmän uudistusprosessia tehtiin yhteistyössä kuntien kanssa vuoden aikana, mutta varsinainen muutostyö siirtyi vuoden 2014 alkuun. Osallistutaan Interreg IVC -ohjelmasta rahoitetun kansainvälisen ruokahankkeen, i4foodin, toteutukseen. Esiteltiin hankepartnereille Pohjois-Karjalan hyviä käytänteitä sekä tutustuttiin kumppanialueiden toimintatapoihin elintarvikealalla. Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelma EAKR-rahoitteisen Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelman toimenpiteet perustuvat hyväksyttyyn puitesuunnitelmaan ja laajapohjaisen yhteistyöhön, jossa ovat mukana seutukunnalliset kehittämisyhtiöt, yritykset ja muut elinkeinoelämän keskeiset toimijat sekä maakunnan kaikki kaupungit ja kunnat. Joensuun profiilia kirkastetaan maakunnan keskus- ja yliopistokaupunkina. Maakuntaliiton vastuualueena vetovoimaohjelman toteuttamisessa ovat erityisesti: 1) osaajien rekrytoinnin ja imagomarkkinoinnin yhdistäminen 2) kansainvälisen markkinoinnin valmiudet ja perusmateriaalit 3) vetovoimaohjelman hallinnointi, koordinointi ja osatoteutusten synergiahyötyjen lisääminen 74

75 Tulostavoitteet Tavoitteena on Pohjois-Karjalan kilpailukyvyn parantaminen lisäämällä vetovoimaisuutta ja tunnettuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti alueiden välisessä kilpailussa. Osaajien rekrytointi nivelletään maakunnan imagomarkkinointiin viestinä Pohjois- Karjalassa on töitä ja elämisen makua. Keinoina ovat imago- ja rekrykampanjat, suorapostitukset ja sähköpostit asumisen ja elämän laadun teemoilla sekä sosiaalinen media. Osallistuttiin messuosastolla Matkamessuille , Sairaanhoitajapäiville ja OmaMökki-messuille Toteutettiin maaliskuussa suorakampanja messuilta ja eri tapahtumista kerätylle muuttajapotentiaalirekisterille (1922 postiosoitetta ja 2148 sähköpostiosoitetta). Helsingissä Senaatintorilla järjestetyn Ilolla Pohjois-Karjalaan -tapahtuman markkinointi toteutettiin Vetovoimaohjelman kautta. Tapahtumaa edelsivät touko-kesäkuussa kuluttajakampanja (kahdeksan aukeamaa Iltalehdessä, 1,6 milj. lukukertaa) ja päättäjäkampanja, joka tavoitti noin päättäjää (16-sivuinen liite ja koko sivun ilmoitus Talouselämä -lehdessä sekä s- postisuora toimitusjohtajille). 52-sivuinen VisitKarelia Magazine 2013 ilmestyi kesäkuussa painokseltaan kpl. Materiaalit olivat esillä ja jaettavina myös sähköisesti VisitKarelia.finettisivuston kautta. Viestinnässä käytettiin myös sosiaalista mediaa. Tuotettiin sisältöä VisitKarelia.fi sivustolle rekrytoinnin, yrittämisen, asumisen ja opiskelun osioihin. Uusi versio on käyttäjäystävällisempi navigoinniltaan ja selkeydeltään. Joensuun profiilia kirkastetaan maakunnan keulakuvana ja yliopistokaupunkina. Välineinä VisitKarelia-brändi, VisitKarelia-julkaisut, sosiaalinen media ja imago-/rekrytoimenpiteet. Joensuun kaupunkia on tuotu esille maakunnan veturina ja erityisesti sen profiilia kirkastettiin keväällä, jolloin päätös INKA-ohjelmaan pääsemiseksi oli käsittelyssä. Päättäjäkampanjassa (16-sivuinen liite Talouselämä-lehdessä toukokuussa) Joensuusta kerrottiin mm. metsäbiotalouden, kasvavan ICT-toimialan ja lisääntyvän tax free-kaupan näkökulmasta. Aineisto ilmestyi myös VisitKarelia.finettisivuilla ja VisitKarelia Magazinessa VisitKarelia-brändiä vahvistetaan sisältötuotannolla ja hakemalla sille strategisia yhteistyökumppaneita. Tuotettiin sisältöä VisitKarelia.fi sivustolle rekrytoinnin, yrittämisen, asumisen ja opiskelun osioihin. VisitKarelia.fi on käyttäjäystävällisempi sekä navigoinniltaan että selkeydeltään. Maakunnan kansainvälisen markkinoinnin valmiuksia parannetaan markkinointi- ja viestintämateriaaleilla sekä luodaan edellytyksiä toimijoiden kansainvälisille toimenpiteille. Välineinä VisitKarelia-brändi ja sähköinen media. Tuotettiin VisitKarelia.fi -sivustolle rekrytoinnin, yrittämisen, asumisen ja opiskelun sisällöt englanniksi. Vetovoimaohjelman tuottamia materiaaleja on jaettu erilaisten kansainvälisten tapahtumien ja kokousten yhteydessä. 75

76 Vahvistetaan maakunnan markkinoinnin ja viestinnän kytkentää muuhun kehittämistyöhön. Käytiin lukuisia kahdenkeskisiä neuvotteluja yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa liittyen yhteistyöhön ja hankkeen omarahoitusosuuden keräämiseen. Hankkeen toteutuksen aikana erikseen kerättävää rahoitusosuutta on saatu kokoon yhteensä euroa. Yhteistyössä ja hanketta rahoittamassa osatoteuttajien lisäksi on 56 yhteistyökumppania, joista yrityksiä on 44. Järjestettiin yhteistilaisuuksia toimialakohtaisesti esim. rakentajille, kauppaliikkeille ja ICTyrityksille. Synergiaetujen hyödyntämiseksi ohjausryhmän lisäksi kokoontuivat säännöllisesti koordinaatioryhmä (osatoteuttajien toimitusjohtajat ja Joensuun kaupungin edustaja) sekä keskeisten toteuttajien operatiivisen tason markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisista muodostettu operaatioryhmä. Sisäisellä viestinnällä tehostetaan yhteistyötä ja kohotetaan itsetuntoa lisäämällä tietoisuutta omista vahvuuksista. VisitKarelia Magazine 2013 ja muut aineistot olivat jakelussa myös maakunnallisesti. Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelman uutiskirje ilmestyy noin kahden kuukauden välein. Uutiskirjeillä tiedotettiin vetovoimaohjelmasta yhteistyötahoille. POKETTI Pohjois-Karjalan ennakointityön yhteinen toimintamalli ESR-rahoitteisen POKETTI Pohjois-Karjalan ennakointityön yhteinen toimintamalli -hankkeen keskeisenä tavoitteena on eri organisaatioissa tehtävän ennakointityön nykyistä systemaattisempi koordinointi. Ennakointityön koordinointi tapahtuu luomalla alueellinen toimintamalli, joka tukee ennakointitoimijoiden yhteistyötä, toistensa palvelujen tuntemusta ja verkostoitumista. Lisäksi tavoitteena on ennakointitiedon kokoaminen ja jalostaminen aluetasolle, tiedon toimittaminen säännöllisesti maakunnan toimijoille ja ennakointitietoisuuden vahvistaminen. Tulostavoitteet Jatketaan uuden maakunnallisen ennakointityön toimintamallin rakentamista. Hanke ylläpitää maakunnan ennakointiverkoston toimintaa järjestämällä ennakointityön teemakohtaisia työpajoja. Hanke järjesti neljä ennakointityöpajaa/-koulutusta: Yritysnäkökulmaa maakuntaohjelmaan työpaja ( ), Venäjän ja EU:n välisen mahdollisen viisumivapauden vaikutukset työpaja ( ) ja kaksi ennakoivan työotteen koulutusta 25. ja , joiden vetämisestä vastasi ennakointiasiantuntija Seija Kiiskilä (Futures Garden). Tuotetaan vaihtoehtoisia skenaarioita pitkän aikavälin muutoksista ja yhteinen näkemys Pohjois-Karjalan tulevaisuudennäkymistä. Hankkeen järjestämissä ennakointityöpajoissa rakennettiin yhteistä näkemystä maakunnan pitkän aikavälin muutoksista. Lisäksi hanke osallistui valtakunnallisen Alueiden ennakointiseminaarin järjestämiseen Joensuussa Seminaarin järjestivät yhteistyönä TEM, ELY-keskus, maakuntaliitto ja POKETTIhanke. Osallistujia oli noin 100 ympäri Suomen ja seminaarin alustuksissa käsiteltiin tulevaisuutta useasta näkökulmasta. 76

77 Jalkautetaan hyviä ennakointikäytäntöjä maakuntaan ja tarjotaan hankkeessa tuotettava toimintamalli muiden alueiden käyttöön. Hanke jalkautti Keski-Suomessa kehitettyä ennakoivaa työotetta maakuntaan kahdella koulutustilaisuudella. Hyviä käytäntöjä on hankittu verkostoitumalla valtakunnallisesti ja osallistumalla esim. alueellisen ennakoinnin kehittämishanke EMMA:n loppuseminaariin Helsingissä. Ennakointitietoa ja -käytäntöjä jalkautettiin maakuntaan osallistumalla TEtoimiston ennakointiverkosto käynnistämiseen, maakunnassa toimivien hankkeiden (Musiikkialan klusteri ja Venäläinen asiakkaana) asiantuntijaryhmien kokouksiin, pitämällä ennakointipuheenvuoroja ja osallistumalla erinäisiin työryhmiin. Luodaan perusta maakunnallisesti koordinoidun ennakointityön jatkuvuudelle. Hanke kokosi ennakointiverkostoa ennakointityöpajoihin. Työpajoilla pohjustettiin POKETTI -hankkeen jälkeistä ennakointityön alueellista toimintamallia. Ennakoinnin toimintamallin kehittämiseen osallistui myös POKETTI -hankkeen ohjausryhmä. Ennakointitiedon kokoaminen ja jalostaminen aluetasolle. Hanke toimittaa kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Pohjois-Karjalan TRENDIT -julkaisun. Tuotettiin kaksi Pohjois-Karjalan TRENDIT -julkaisua. TRENDIT-julkaisun toimituskuntaan kuului henkilöitä maakuntaliiton lisäksi alueellisista kehitysyhtiöistä sekä ELY-keskuksesta. Ylläpidetään ja kehitetään hankkeessa luotua POKETTI.fi -ennakointiportaalia, johon kootaan tai linkitetään jäsenneltyä ennakointitietoa (eri toimijoiden tuottamia tilastoja, valmiita kuvaajia ja julkaisuja). Jatkettiin ennakointiportaalin kehittämistä ja päivittämistä. Portaalin päivittämistä on tarkoitus jatkaa hankkeen päätyttyä maakuntaliiton omana työnä. Tuotetaan ja välitetään laadukasta, keskeiset tietotarpeet kattavaa, helposti saavutettavissa ja hyödynnettävissä olevaa ennakointitietoa, jota käytetään koulutussuunnittelussa, strategisessa suunnittelussa, julkisen rahoituksen ohjaamisessa ja muussa päätöksenteossa. Koottiin ajantasaista ennakointitietoa -ennakointiportaaliin ja osallistuttiin työryhmien toimintaan. Lisäksi toteutettiin kaksi erillisselvitystä. Saatettiin loppuun palvelutarvekartoituksen vastausten tallentaminen ja aloitettiin aineiston raportointi. Esiteltiin tuloksia valtakunnallisessa ennakointiseminaarissa maaliskuussa Selvitys Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutuksista Pohjois-Karjalassa valmistui marraskuussa Loppuraportointiin liittyvät toiminnot. Suoritettiin hankkeen raportointiin liittyvät tehtävät. 77

78 7.3 Palvelujen vastuualue Edustajain kokous Maakuntaliiton edustajain kokous kokoontui (18.3.) ja valitsi maakuntavaltuutetut sekä merkitsi tiedoksi maakuntahallituksen antaman kertomuksen kuntayhtymän toiminnasta. Maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus Maakuntavaltuusto Kunta Varsinainen jäsen Varajäsen Ilomantsi (2) Joensuu (22) Juuka (2) Kitee (4) Kontiolahti (4) Lieksa (4) Liperi (4) Nurmes (3) Hannu Hoskonen Mika Purmonen Katja Asikainen Hannele Autti Eero Bogdanoff Seppo Eskelinen Eila Heinonen Heli Hjälm Juha Hämäläinen Sampsa Jääskeläinen Markku Kauppinen Pentti Keskisalo Matti Ketonen Maija Martikainen Alain Minquet Juha Mustonen Merja Mäkisalo-Ropponen Saara Paukku Paula Puhakka Hannes Rossi Sari Sallinen Martti Surakka Petteri Tahvanainen Matti Väistö Väinö Hernesniemi Pekka Vainikka Sanna Halttunen Esa Lahtela Sinikka Musikka Osmo Pirhonen Mika Kuusela Anu Laakkonen Leena Nyyssönen Aulikki Sihvonen Eija Härkönen Arja Kiiskinen Reijo Kortelainen Esa Räty Marja-Leena Kivivuori Kirsi Koppinen Juha Kosonen Maija Silvennoinen Matti Kämäräinen Ritva Mahlavuori Jaana Meriläinen Hilkka Hiltunen Tarmo Pesonen Mauri Ahvalo Roope Tahvanainen Teemu Arponen Marko Haakana Eira Väänänen Jaana Ihme Heino Räty Veijo Oinonen Tuula Parikka Hannu Holopainen Kari Savolainen Eero Hirvonen Päivi Harinen Aino Heikura Mari Ojalammi Paavo Vatanen Timo Puustinen Laura Jormanainen Sirpa Hyökki Marjatta Räty Anni Järvinen Pekka Kukkonen Arvi Martikainen Sakari Timonen Kari Sutinen Birgitta Muukkonen Maija Kaalimaa Jaakko Uuksulainen Eila Arveli Kirsi Piiparinen Vesa Kuronen Kim Wrange Ville Kuivalainen Päivi Säppi Kaija Öystilä Seija Matikainen Sanna Parkkinen Jussi Sallinen Nina Räty Kauko Piironen Lahja Mustonen Matti Pellikka Jukka Mikkonen 78

79 Kunta Varsinainen jäsen Varajäsen Outokumpu (3) Sanna Antikainen Erkki Buska Timo Vänskä Polvijärvi (2) Voitto Parikka Raili Tanskanen Rääkkylä (1) Tohmajärvi (2) Valtimo (1) Jouko Päivinen Martti Haaranen Marketta Sairanen Anna Hölttä Jari Turpeinen Leila Sirviö Erkki Mononen Tiina Mustonen Jyrki Kuikka Petteri Pakarinen Vuokko Väistö Jukka Haaranen Rauli Albert Maakuntavaltuuston puheenjohtaja on Seppo Eskelinen, 1. varapuheenjohtaja on Matti Kämäräinen ja 2. varapuheenjohtaja Aulikki Sihvonen. Maakuntavaltuusto kokoontui kaksi kertaa. Kevätkokouksessaan (3.6.) maakuntavaltuusto suoritti maakuntavaltuuston vaalilautakunnan vaalin, valitsi maakuntavaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat, valitsi maakuntahallituksen jäsenet ja puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajat, suoritti tarkastuslautakunnan vaalin, valitsi tilintarkastajan, hyväksyi rahatointa koskevat periaatteet, käsitteli ja hyväksyi tilinpäätöksen 2012, hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen saattaen sen ympäristöministeriön hyväksyttäväksi, kävi evästyskeskustelun maakuntaohjelman työohjelmasta sekä käsitteli valtuustoaloitteen Nuorten tulevaisuusfoorumin perustamiseksi. Syyskokouksessaan (25.11.) maakuntavaltuusto hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille sekä tulostavoitteet ja talousarvion vuodelle 2014, kävi evästyskeskustelun maakuntaohjelmasta ja merkitsi tiedoksi maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsauksen. Ennen maakuntavaltuuston kokousta kuultiin aluehallinnon ajankohtaiskatsaus, jonka piti aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Maakuntahallitus Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Katja Asikainen Joensuu Juha Mustonen Joensuu Hannu Hoskonen Ilomantsi Maija Kaalimaa Kitee Hanna Huttunen Outokumpu Risto Alanko Juuka Juha Kosonen Liperi Vilja Laurila Tohmajärvi Matti Kuittinen Tohmajärvi Senja Lappalainen Rääkkylä Kari Kulmala Rääkkylä Veikko Isoniemi Polvijärvi Ritva Mahlavuori Nurmes Pertti Turunen Lieksa Maarita Mannelin Joensuu Antero Nenonen Tohmajärvi 79

80 Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Jouni Martiskin Tohmajärvi Birgitta Muukkonen Kitee Sanna Parkkinen Liperi Tommi Heino Joensuu Esko Saastamoinen Lieksa Jaana Meriläinen Nurmes Maakuntahallituksen puheenjohtaja on Hanna Huttunen, 1. varapuheenjohtaja Ritva Mahlavuori ja 2. varapuheenjohtaja Esko Saastamoinen. Maakuntahallitus kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 239 asiaa. Pielisjoen linnan ohella kokoonnuttiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa Joensuussa, Kolilla, Kuopiossa, Outokummussa ja Brysselissä, jossa maakuntahallitus vieraili Tarkastuslautakunta Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Erkki Buska Outokumpu Hannes Rossi Joensuu Eila Heinonen Joensuu Marja-Leena Kivivuori Liperi Väinö Hernesniemi Juuka Esa Räty Lieksa Reijo Kortelainen Lieksa Sanna Halttunen Kitee Paula Puhakka Joensuu Marketta Sairanen Tohmajärvi Lautakunta kokoontui toimintavuonna seitsemän kertaa. Lautakunta osallistui Itä-Suomen huippukokoukseen joka järjestettiin Kuopiossa. Huippukokouksen aiheina olivat mm. kansallinen aluepolitiikka ja Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelma. Tarkastuslautakuntien yhteiskokouksessa perehdyttiin tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tehtäviin Hallinto ja talous Tiimi vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinto-, talous- ja henkilöstöasioista. Lisäksi tiimi hoitaa toimistopalvelut ja toimitiloihin liittyvät asiat sekä valmistelee sopimukset. Tiimin tehtäviin kuuluu EU:n rakennerahastojen sekä Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston ja maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätösten valmistelu ja maksatuspäätösten tekeminen. Tiimi vastaa osaltaan Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistoon liittyvistä hallinnollisista tehtävistä ja talousasioista. Toiminnalliset tavoitteet Hanke- ja tilintarkastukset Hallinto ja talous -tiimin jäsenet osallistuivat Euroopan komission, ministeriöiden, BDO Audiator Oy:n ym. tahojen tekemiin tarkastuksiin. 80

81 Henkilöstö Henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaan henkilöstö on maakuntaliiton tärkein voimavara. Henkilöstön ja työolosuhteiden kehittämisen tavoitteena on ylläpitää ja parantaa henkilöstön valmiuksia nykyisten ja tulevien tehtävien hoitamisessa. Tavoitteena on tuottaa sellaista osaamista, joka tukee maakuntaliiton päämäärien saavuttamista ja toiminnan kehittämistä. Henkilöstöpolitiikan osa-alueet ovat henkilöstösuunnittelu, henkilöstön hankinta ja valinta sekä palvelusuhteen ehdot. Osa-alueiden keskeiset asiat on määritelty henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että kaikissa tilanteissa maakuntaliitossa on tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellinen määrä henkilöstöä ja että henkilöstörakenne on iän, palveluajan, koulutuksen ja työkokemuksen suhteen mahdollisimman monipuolinen. Maakuntaliitto reagoi hyvissä ajoin tiedossa oleviin henkilöstömuutoksiin (esim. eläköitymiset) ja toisaalta myös nopeasti esille tuleviin henkilöstötarpeisiin (esim. uudet tehtävät). Pyritään myös siihen, että maakuntaliiton sisällä voidaan joustavasti siirtyä tehtävistä toisiin. Työolosuhteiden kehittämisen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää työolojen turvallisuutta sekä henkilöstön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Maakuntaliitto edistää toiminnallaan ja esimerkillään sitä, että Pohjois-Karjala on tulevaisuudessa terveysmaakunta. Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Tiimi vastaa vuositasolla edellä kerrotuista tehtävistä. EU:n rakennerahastojen maksatuspäätöksiä tehtiin yhteensä 95 kappaletta (EAKR 88 kpl, ESR 7 kpl). EAKR- ja ESR- tilityksiä maksettiin yhteensä ,59 euroa (EAKR ,62 euroa, ESR ,97 euroa). Rakennerahastoihin liittyviä paikan päällä tehtäviä tarkastuksia tehtiin viisi kappaletta. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta tehtiin 91 maksatuspäätöstä, joiden yhteissumma oli ,80 euroa. Maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätöksiä tehtiin 36 kappaletta ja niiden yhteissumma oli ,85 euroa. Maakuntaliiton sääntöjen ja ohjeiden päivitystä jatkettiin: - aloitettiin pelastussuunnitelman päivitys - päivitettiin ja tehtiin ohjelmakauden EAKR- ja ESR-projekteja koskevat maksatusohjeet (kolme kustannusmallia) - päivitettiin Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston käytön periaatteet. Tulostavoitteet Kehitetään organisaation toimivuutta mm. järjestämällä koko henkilökunnalle koulutusta. Järjestetään tarvittavaa atk-, kieli- ja muuta täydennyskoulutusta. Tuetaan henkilöstön omaehtoista opiskelua. Täydennyskoulutusta tuettiin järjestämällä työtehtäviä siten, että koulutukseen osallistuminen oli mahdollista ja maksamalla koulutuksesta aiheutuvat kohtuulliset kulut. Tutkintoon tähtäävää koulutusta tuettiin myöntämällä yksi palkallinen vapaapäivä kutakin opiskelukuukautta kohti. Viikonloppuna tapahtuvaan 81

82 koulutukseen osallistuminen korvattiin palkallisena vapaana. Kurssimaksuihin osallistuttiin. Myönnettiin opintovapaata. Järjestettiin tiimien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille tehovalmennus Kehitetään henkilöstön palkkausjärjestelmää työn vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin pohjalta. Kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvien tilaisuuksien järjestäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa, tapahtumiin osallistuminen, työkykyä ylläpitävän toiminnan jatkaminen sekä kahden virkistys-/tutustumismatkan järjestäminen. Henkilöstöllä on vuosittain määräraha työkykyä ylläpitävään toimintaan sekä lounas- ja kulttuurisetelit (liikunta ja kulttuuri). Henkilökuntaa osallistui keväällä ja syksyllä Kehon ikä -testiin ja kevättalvella valtakunnalliseen pyöräilyn kilometrikisaan. Osallistuttiin Itä-Suomen maakuntaliittojen koulutus- ja virkistyspäivään Kuopiossa Syksyn virkistyspäivä järjestettiin Outokummussa ja Polvijärvellä. Henkilökunnalle järjestettiin Rytmihäirikköjen musiikkiesitys Kerubissa ja pikkujoulu pidettiin Pielisjoen linnassa. Hankittiin polkupyörä kaupunkiasiointia varten. Henkilöstön käytössä oli viikoittainen salivuoro sählyn pelaamista varten, kaksi kausikorttia Joensuun kaupunginorkesterin konsertteihin sekä kausikortteja Joensuun Mailan, Joensuun Katajan otteluihin. Toteutetaan syksyllä työhyvinvointikysely, jonka tulokset puretaan alkutalven aikana ja samalla sovitaan kehittämis- ja jatkotoimista. Toteutettiin kysely ja pidettiin siihen liittyen henkilöstötilaisuus Kuntapalvelu Tiimi vastaa maakunnan kehittämiseen liittyvän tiedon tuottamisesta, välittämisestä ja jalostamisesta erityisesti kunnille ja sidosryhmille sekä yleisemmin. Tehtäviin kuuluvat tietotekniikkapalveluiden toimivuudesta ja saatavuudesta huolehtiminen (mm. verkko- ja tietoliikennepalvelut, tietojärjestelmät, tietoturva- ja kehityspalvelut). Tiimi vastaa tieto- ja asiakirjahallinnosta, arkistotoimesta ja asiakaspalvelusta. Tiimi hallinnoi Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastoa ja hankkeiden käsittelyä. Tehtäviin kuuluu kunnanjohtaja- ja kuntataloustyöryhmän sekä hyvinvointityöryhmän asioiden valmistelu, vetovastuu sosiaali- ja terveysjohtaja- ja eläkeläistyöryhmässä sekä järjestöasiain neuvottelukunnassa. Lisäksi tiimillä on vetovastuut ICT ja tietoyhteiskunta- ja hyvinvointialojen toiminnasta toimialastrategioiden mukaisin tavoittein. Toiminnalliset tavoitteet Varmistetaan aluekehityksen seurannassa ja maakunnan kehittämistoiminnassa tarvittavien ja riittävien tietojen ajantasaisuus, monipuolisuus, saatavuus ja käytettävyys. 82

83 Ylläpidetään ja otetaan käyttöön toimintaan soveltuvaa tietotekniikkaa sekä edistetään tehokkaampaa ja joustavampaa tiedonhallintaa kehittämällä sähköistä asianhallintaa ja valmistautumalla sähköiseen arkistointiin. Vaikutetaan maakuntaohjelman hyvinvointi- ja ICT-alaan toteuttamalla - hyvinvointialan hankkeita ja hyvinvointiohjelman toteuttamissuunnitelmaa - maakunnallisen laajakaistan hankeohjelmaan liittyviä lakisääteisiä hankekilpailutuksia ja valtion tuen hakuun liittyviä tehtäviä (Laajakaista kaikille Itä- ja Pohjois- Suomessa -hanke) - laajakaistainvestointien suunnittelua, markkinointia ja kysyntäpotentiaalin lisäämistä (Sadan Megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hanke) - EU:n Pohjoisen periferian ohjelman TG4NP - Tourist Guide for Northern Periphery -hankkeen Pohjois-Karjalan maakuntaliiton osuutta uusien toimintamallien luomisessa ja käyttöönotossa yhteistyökumppaneiden kanssa matkailu -, retkeilyyms. kohteiden mobiilipalvelujen kehittämiseksi Vaikutetaan sidos- ja intressiryhmien toiminnalla ajankohtaisiin ja edunvalvonnan kannalta tärkeisiin asioihin. Lisätään myönteistä maakunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta rahoitettavilla hankkeilla. Arvioidaan vuoden 2013 loppuun mennessä hyvinvointitoiminnan rooli maakuntaliiton toiminnassa. Seurataan ja ollaan aktiivisesti vaikuttamassa Pohjois-Karjalan kuntien kannalta tärkeän valtionosuusuudistuksen eri vaiheissa. Koordinoidaan valtion ja kuntien yhteispalveluhanketta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen seuraaminen ja siihen liittyvät mahdolliset tehtävät. Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Hyvinvointiala Vastataan hyvinvointialan toiminnasta ja kehittämisestä toimialastrategian mukaisesti. Koordinoidaan hyvinvointiasioita ja hanketoimintaa. Toiminnan merkitys on korostunut aluehallinnon uudistamisen myötä, kun lääninhallitukset lakkautettiin. Tulostavoitteet Vakiinnutetaan hyvinvointiala osana maakunnallista aluekehitystyötä. Vakinainen hyvinvoinnin maakuntasuunnittelijan toimi perustettiin ja tehtävä täytettiin. Tehtävä oli noin puoli vuotta täyttämättä, josta syystä kaikkia tulostavoitteita ei täysimääräisesti ja suunnitellusti pystytty toteuttamaan. Toteutetaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita, tuetaan kansallisten tavoitteiden toteutumista, osallistutaan kansalliseen ja kansainväliseen kehittämistyöhön. Hyvinvointiryhmä, sosiaali- ja terveysjohtajien työryhmä, järjestöasian neuvottelukunta ja eläkeläistyöryhmä kokoontuivat vuoden aikana säännöllisesti. Edistetään hyvinvointialan kehittymistä Pohjois-Karjalassa yhteistyössä kuntien, hyvinvointiyritysten, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden kanssa. 83

84 Järjestettiin yhteistyönä kaksi hyvinvointialan foorumia; Ikäfoorumi, Ikääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Pohjois-Karjalassa ja Maahanmuuttajanuorten hyvinvointi ja terveys Pohjois-Karjalassa. Koordinoidaan, ohjataan ja arvioidaan hyvinvointiohjelmatyötä. Hyvinvointiohjelmatyötä jatkettiin indikaattorityöryhmässä ja aloittamalla hyvinvointikertomuksen tuottaminen. Ohjattiin, vaikutettiin ja koordinoitiin hyvinvointialan toimijoiden toimintaa eri sidosryhmien kanssa: Hyvinvointiryhmä, JANE (Järjestöasiain neuvottelukunta, kokoonpano päivitettiin vuosiksi ), kuntien sosiaali- ja terveysjohto, eläkeläistyöryhmä, indikaattorityöryhmä ja Itä- ja Keski-Suomen maakuntaliittojen hyvinvointivastaavat Laaditaan hyvinvointiohjelman toteuttamissuunnitelma vuodelle Tuotettiin hyvinvointiohjelman toteuttamissuunnitelma Kehitetään hyvinvointialan palveluja ja palvelurakenteita yhteistyössä kuntien ja eri palvelutuottajien kanssa. Vaikutettiin hanketoiminnalla, yhteistyöllä ja tiedottamisella palvelujen ja palvelutuottamisen kehittymiseen. Tuotetaan maakunnallista indikaattoritietoa hyvinvointiohjelman mukaisesti kuntiin ja muille toimijoille strategisen johtamisen, päätöksenteon ja kehittämistyön tueksi. Hyvinvointiohjelman indikaattorityöryhmä sai työnsä päätökseen. Maakunnan hyvinvoinnin profiilia esiteltiin hyvinvointiryhmässä, sote-johtajien työryhmässä sekä järjestöasian neuvottelukunnan kokouksessa. Tuokiokuvia hyvinvointiprofiilista esiteltiin myös STM:n vierailulla olleessa ryhmässä sekä Itä- ja Keski- Suomen maakuntien hyvinvointivastaavien työkokouksessa. Hyvinvointikertomusta varten koottiin laaja indikaattoritietopankki. Toteutetaan maakunnallinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ja hyvinvointikertomus. Rahoitettiin maakunnallista Alueellinen terveys- ja hyvinvointi - tutkimushanketta, jossa kerättiin kyselytutkimuksella kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa kuvaavia tietoja, jotka ovat jatkossa käytettävissä. Palkattiin osa-aikainen maakuntasuunnittelija tekemään maakunnallista hyvinvointikertomusta, jota valmisteluvaiheessa esiteltiin laajalti eri sidosryhmille ja toimijoille. Hyvinvointikertomuksen luonnosversio valmistui vuoden lopulla. Tuetaan kuntia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja ikälain tuomien muutosten toteuttamisessa. Tehtiin yhteistyössä kuntien kanssa vanhuspalvelulain toimeenpanoon kunnissa liittyvä valtionavustushankehakemus STM:ään kuntien palvelujen kehittämiseen. Järjestettiin laaja sote-uudistusta koskeva seminaari, jossa kuntien ja PKSSK:n edustajat olivat paikalla kuulemassa ja keskustelemassa STM:n sote - uudistuksen valmistelutilanteesta. Edistetään hanketoiminnalla hyvinvointialan ja -yrittäjyyden kehittymistä ja kansainvälistymistä. Hankekausi on päättymäisillään ja pääpaino oli tulosten levittämisessä ja kokemusten keräämisessä sekä valmistautumisessa uuteen hankekauteen. 84

85 ICT-/tietoyhteiskunta-ala Lisätään ICT-alan toimintamahdollisuuksia toimialojen välisissä "rajapinnoissa" sekä toimijoiden verkostoitumista. Parannetaan laajakaistan saatavuutta erityisesti maaseudulla. Tuetaan toimenpiteitä, joilla lisätään tietoyhteiskunnan palveluja, sisältöä ja osaamista. Tulostavoitteet Tuetaan tietoyhteiskuntakehitystä edistämällä hanketoimintaa ja osallistumalla toimialaa koskevien selvitysten ja toimenpide-esitysten laadintaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Rahoitettiin ja osallistuttiin ICT- ja digitaalisen toimialan toimintaympäristön kehittämisselvityksen tekemiseen, jonka tuloksia hyödynnetään mm. POKAT:n ICT-osion tavoiteasetannassa ja yleisemmin ICT-alan toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Sadan Megan Itä- ja Pohjois-Suomi -markkinointihankkeessa edistetään eri toimenpitein nopeiden 100 Mb/s -yhteyksien aikaansaamista haja-asutusalueille yhteistyössä hankkeessa mukana olevien maakuntien kanssa; Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa sekä yhteistyössä Pohjois-Savon vastaavan oman hankkeen kanssa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto hallinnoi ja koordinoi Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hanketta ( ), joka on Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta , rahoittama kustannusarvioltaan euron hanke. Yhteishankkeessa ovat mukana Kainuun liitto, Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Karjalan aluejärjestö ry. Pohjois-Savon liiton kanssa on yhteistyösopimus ja yhteistoimintaa Kaista Savoon -viestintä- ja markkinointihankkeen kanssa. Hankkeessa tehtiin yhteistyönä mm. edunvalvontaa ja tiedottamista rahoittajiin, viranomaisiin, ministeriöön ja operaattoreihin päin mm. lausunnoin ja kannanotoin sekä pyritty kuvaamaan käytännön kokemuksia laajakaistarakentamisen haasteista harvaan asutulla maaseudulla. Tehtiin ja suunniteltiin yhteisiä markkinointitoimenpiteitä sekä valmistettiin markkinointimateriaalia laajakaistan käyttömahdollisuuksista ja hyödyistä. Erityisesti autettiin alueiden kuntia laajakaistarakentamisen suunnittelussa ja valmistelussa mm. osuuskuntien ja kuntayhtiöiden toimintaedellytysten selvittämisellä ja hankkeen myötävaikutuksella on syntynyt lukuisia uusia osuuskuntia ja kuntayhtiöitä rakentamaan verkkoja. Hankkeen toteuttajat ovat järjestäneet lukuisia kylätilaisuuksia ja niissä kerrottiin huippunopean laajakaistan mahdollistamista palveluista ja hyödyistä sekä kartoitettiin kiinnostusta hankkia nopea laajakaistayhteys. Laajakaista kaikille Itä- ja Pohjois-Suomessa -hallinnointihankkeessa tuotetaan laajakaistarakentamisen valtiontuesta (1186/2009) annetun lain mukaiset maakuntaliiton tehtävät; valmistelu sekä tarvittava tekninen asiantuntemus ja mm. valtion tuen hakuun liittyvät tehtävät. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoima Laajakaista kaikille Itä- ja Pohjois- Suomessa -hanke ( ) on viiden maakunnan liiton yhteinen hanke (Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo). Hankkeessa koordinoidaan laissa laajakaistarakentamisen tuesta haja- 85

86 asutusalueilla ( Laajakaistatukilaki 1186/2009) maakuntaliittojen vastuulle osoitetut tehtävät. Maakuntaliitot julistivat valtion tuet haettavaksi hankealueille ja valitsivat kokonaistaloudellisesti edullisimman toteuttajan. Vuoden loppuun mennessä on järjestetty useita valtiontuen hakukierroksia maakunnittain ja valittu toteuttaja yhteensä noin 161 miljoonan euron hankkeille (hakijan arvioima tukikelpoinen kustannusarvio, alv 0 %): - Kainuu, 6 hankealuetta, kustannusarvio 19,4 miljoonaa euroa - Lappi, 29 hankealuetta, kustannusarvio 40,7 miljoonaa euroa - Pohjois-Karjala, 11 hankealuetta, kustannusarvio 27,9 miljoonaa euroa - Pohjois-Pohjanmaa, 10 hankealuetta, kustannusarvio 32,4 miljoonaa euroa - Pohjois-Savo, 62 hankealuetta, kustannusarvio 40,8 miljoonaa euroa. Kunnat tekevät lopullisen päätöksen siitä, mitkä hankkeet lähtevät toteutumaan päättäessään omasta rahoituksestaan. Osa hankealueista on kilpailutettu jo uudelleenkin, jos kunta ei ole myöntänyt tukeaan ensimmäisellä kerralla saadun hanke-ehdotuksen perusteella. Kokonaisinvestointi alueelle on noin 1,5 2 kertainen hakijan arvioimiin tukikelpoisiin kustannuksiin nähden. TG4NP-hankkeessa kehitetään, testataan ja valmistellaan mobiiliopastuspalveluiden pilottikohteena hankkeen päätuotannon; Kolin mobiilisovellus sekä maakunnallista palvelujen käyttöönoton toteutusmallia. TG4NP-hanke päättyi ja tuloksena julkaistiin MobiKoli-mobiilisovellus Kolin alueen matkailumarkkinoinnin käyttöön. Sovellus saatiin mobiilipalvelujen sovelluskauppoihin tammikuussa 2014 ladattavaksi älypuhelimiin. TG4NP-hankkeessa valmisteltiin mobiiliopastuspalveluiden pilottikohteet sekä maakunnallista palvelujen käyttöönoton toteutusmallia. Viimeisteltiin monimediaisen verkko- ja mobiilipalvelun rakentaminen (MobiKolisovellus) Kolille yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja yhdistysten kanssa. Tämän ohella kehitettiin maakunnallista mallia matkailusektorin tulevaisuuden mobiilipalveluiden järjestämisestä ja ansaintalogiikasta. Kuntakehitystoiminta Kuntien kehittämistoiminta on sekä lakisääteistä tehtävää, että jäsenkuntien osoittamaa ns. vapaaehtoista toimintaa. Toiminta käsittää laaja-alaisesti kunta-asioiden seurannan ja edunvalvontaan vaikuttamisen. Tulostavoitteet Käsitellään kuntajohdon kannalta ajankohtaisia kunta- ja aluekehitysasioita. Järjestettiin kunnanjohtajien kokouksia ja koottiin ajankohtaisia asioita esittelyyn ja keskusteluun. Varsinkin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen asiat ovat olleet esillä useammassa kokouksessa. Tuotetaan aineistoa kunnille kuntatalousseurantaa varten. Kuntien talousarvioista, tilinpäätöksistä ja verokehityksestä on kuntien talousvastaaville lähetetty aineistoja. Seurataan valtion toimenpiteiden vaikutuksia kuntien talouteen ja edunvalvontaan. Kuntataloustyöryhmän kokouksissa seurattiin erityisesti valtionosuusuudistuksen etenemistä ja jätettiin mm. valmistelua koskeva kannanotto selvitysmiehel- 86

87 le. Lisäksi eri tilaisuuksissa käytettiin kuntataloustyöryhmän nimissä puheenvuoroja kuntatalouden ajankohtaisista asioista mm. edunvalvonnan näkökulmasta. Aluekehityksen seuranta Kuntapalvelu tuottaa alueellisen kehityksen seurantaan tarvittavaa tietoa. Tulostavoitteet Osallistutaan Pohjois-Karjalan talouskatsauksen toimittamiseen. Tuotettiin aineistoa ICT-klusterikehityksestä. Julkaistiin englannin- ja venäjänkieliset versiot Taskutiedosta 2012 Tuotetaan aineistoa työvoimatarpeiden ja koulutustarjonnan ennakointia varten. Tehtiin kysely maakunnan oppilaitoksille koulutussektoria koskevista indikaattoreista, joita käytetään maakuntaohjelman toteutumisen seurannassa. Vastauksia on käsitelty POKAT:n Koulutus- ja ennakointiryhmässä ja yhteenvedot julkaistu internetissä. Ylläpidetään ja julkaistaan Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteriä. Kunnille ja elinkeinoyhtiöille lähetetyn kyselyn pohjalta laadittiin yhteenvetoanalyysi teollisten työpaikkojen kehityksestä vuoden 2012 lopun tiedoilla. Kehityksestä ja tilanteesta laadittiin tiedote, lähetettiin yhteenveto, taulukot ja kuvat kuntiin ja julkaistiin tiedot nettisivulla. Annettiin rekisteriin liittyvää tietopalvelua. Ylläpidetään uusiutuvan energian klusterin toimipaikkarekisterin työpaikka- ja liikevaihtotilastoa. Tehtiin kysely maakunnan teknologia- ja palveluyrityksille uusiutuvan energia alan työllisyydestä ja liikevaihdosta vuonna Samoin tehtiin kysely Pohjois- Karjalan tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioille uusiutuvan energian toimialan resursoinnista (rahoitus, työllistäminen) vuonna Tietohallinto ja -tekniikka ja asiakaspalvelu Tiimi huolehtii tietojärjestelmien ja tietoturvallisuuden ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy:n kanssa. Tulostavoitteet Hyödynnetään PTTK Oy:n palveluvalikoimasta käyttöön otettavia palveluita. Osallistuttiin PTTK Oy:n maakunnallisen julkaisujärjestelmän hankintaan, jonka tuloksena kotisivut uudistuvat v Valmisteltiin sähköinen uutiskirje -palvelua, joka otetaan käyttöön v Valmisteltiin sähköistä kokouskäytäntöä maakuntahallitukselle, joka otetaan käyttöön v Maakunnallisen puheviestintä- ja tavoitettavuuspalvelun käyttöönotto. Otettiin vuoden alkupuolella käyttöön maakunnallinen puhelinpalveluratkaisu. Tiedonohjausjärjestelmän tehokas käyttöönotto. Tiedonohjausjärjestelmää ei otettu käyttöön, koska osa järjestelmään tarvittavista tehtäväprosesseista olivat keskeneräisiä. 87

88 Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Kuluneena vuotena tehtiin pieniä teknisluonteisia tarkistuksia tulevaisuusrahaston käytön periaatteisiin, jonka mukaan nyt mm. Itä- ja Pohjois-Suomen EUtoimiston toimintaa voidaan rahoittaa. Uudeksi rahoitusmuodoksi tulevaisuusrahastoon määriteltiin erillinen audiovisuaalisten tuotantojen tukirahoitusmuoto, jolla mahdollistetaan alueella toteutettavien tuotantojen tukeminen. Ensimmäisenä vuotena kiinnostus oli hyvä ja hakemuksia saatiin 12 kpl, joista rahoitettiin kaksi pitkää elokuvatuotantoa (à euroa) ja kolme pienimuotoista jälkituotannon hanketta. Rahasto on toiminut vuodesta 1994 alkaen. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto on ns. kuntarahasto, jonka vuosittainen pääoma ( euroa) kertyy kunnilta maakuntaliiton talousarvion kautta. Rahaston tavoitteena on edistää Pohjois-Karjalan henkistä ja taloudellista kehitystä ja toimeliaisuutta. Myös maakunnan näkyvyyttä ja markkinointia edistäviä hankkeita voidaan tukea. Kuluneena vuonna rahoitettiin ja tuettiin POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman mukaisia kehittämistoimenpiteitä. Pääsääntöisesti avustuksensaajat ovat julkisia toimijoita, ja osarahoituksena myönnetyn rahoituksen keskimääräisen tukiprosentti oli 29,8 %. Tulevaisuusrahasto osallistui osarahoituksellaan n. 10,6 milj. euroa hankkeiden toteuttamiseen maakunnassa. Maakuntaliiton omia hankkeita rahoitettiin 9 kpl ja eurolla. EU:n erillisohjelmahankkeita tai muita kv. hankkeita oli 1 kpl täydennysrahoituksena eurolla. EU:n kansallisilla rakennerahasto-ohjelmilla rahoitettuja hankkeita oli 11 kpl ja ,50 eurolla. Vuoden 2013 aikana rahoitettiin 59 hanketta ja 8 hanketta hylättiin tai raukesi. Avustuksia myönnettiin yhteensä ,50 euroa kehittämisalueittain seuraavasti: POKAT- ja strategiset ryhmät v.2013 Euroa % Kpl 1 Yhteysverkkoryhmä ,7 4 2 Koulutus ja ennakointi ,50 7,6 7 3 Metsä- ja energia ,5 5 4 Kaivannaistoiminta ,4 1 5 Teknologiateollisuus ,4 4 6 Hyvinvointi ,3 6 7 Luovat alat ja matkailu , Järjestöasian neuvottelukunta ,6 2 9 Venäjä Nuoret , Muut ,5 5 Yhteensä , Rahaston suurimmat avustukset myönnettiin Joensuun Tiedepuisto Oy:lle Pohjois-Karjalan osaamiskeskusohjelmaan euroa, Kontiolahden kunnalle Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen kehittämiseen euroa, Juuan kunnalle Yhess-hankkeelle, Yhdessä hyvinvointia eri-ikäiset osallistujina sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistoon euroa. 88

89 Vuoden 2013 maksatusten yhteissumma oli ,80 euroa. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta tehdyt maksatuspäätökset ovat kohdassa 9.2. ja myönnetyt rahoituspäätökset kohdassa 9.1. Pokat maakuntaohjelman alaisten toimialojen mukaiseen kehittämiseen on Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta myönnetty avustuksia vuosina taulukon mukaisesti. POKAT- ja strategiset ryhmät Euroa % Kpl 1 Yhteysverkkoryhmä , Koulutus ja ennakointi , Metsä- ja energia , Kaivannaistoiminta ,3 2 5 Teknologiateollisuus ,4 9 6 Hyvinvointi , Luovat alat ja matkailu , Järjestöasian neuvottelukunta ,2 2 9 Venäjä , Nuoret , Muut ,9 11 Yhteensä Ydinprosessit Hankehallinto Ryhmän tehtävänä on vaihtaa tietoa ja kokemuksia maakuntaliiton eri rahoitusvälineiden kesken sekä edistää sisäisten hankehallinnoinnin prosessien yhtenäistämistä koskien erityisesti maksatusta, arviointia, ohjeistusta sekä tarkastuksia. Lisäksi ryhmän tehtäviin kuuluu aihealueen lainsäädännön seuranta ja yleensä hankehallinnoinnin ajankohtaisten asioiden käsittely. Toiminnalliset tavoitteet Hankehallinto on kiinteä osa maakuntaliiton kehittämistoimintaa ja tukee muita maakuntaliiton tehtäviä. Hankehallinnon sisäisten käytäntöjen yhtenäistäminen. Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Yhdenmukaistetaan ja yhtenäistetään hankevalmistelutyötä ja siihen liittyviä menettelytapoja. Edistetään hankkeiden vaikuttavuutta ja tuloksellista toteuttamista. Varmistetaan maksatuksissa ja tarkastuksissa esille tulleiden asioiden siirtyminen hankehallinnon käytäntöihin. Hankehallinnon ydinprosessiryhmä kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Kokouksissa käytiin läpi maksatuksissa ja paikan päällä tehdyissä tarkastuksissa esille tulleita havaintoja, tukikelpoisuusasetuksen muutoksia sekä yhteyshenkilöille ja rakennerahastoprojekteille suunnattujen ohjeistusten päivityksiä. Keskusteltiin teema- ja ideanhaun valmisteluista sekä tulevaan rakennerahasto- 89

90 kauteen liittyvistä asioista. Kaikissa kokouksissa käytiin myös läpi tilannekatsaus muuhun ohjelmatyöhön (ENPI, INKA, maakunnan kehittämisraha, tulevaisuusrahasto, Osaamiskeskusohjelma) Liikenne Ryhmän tehtävänä on koordinoida liikennejärjestelmää koskevien asioiden käsittelyä maakuntaliitossa alue- ja maakuntasuunnittelun, ohjelmatyön, edunvalvonnan sekä hankkeiden/projektien osalta. Ryhmä toimii tiedonvälityskanavana tiimien välillä ja käsittelee ajankohtaisia asioita ja yhteisiä kannanottoja. Toiminnalliset tavoitteet Liikennejärjestelmäsuunnittelu tukee maakunnan kehittämistyötä ja muuta maakunnallista ja seudullista suunnittelua sekä edunvalvontaa. Maakunnan kehittämistavoitteet välittyvät liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja edistävät niiden tavoitteiden toteumista. Vaikutetaan aktiivisesti valtakunnalliseen ja itäsuomalaiseen liikennejärjestelmätyöhön ja liikennehankkeisiin maankunnallisten tavoitteiden toteutumiseksi. Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Liikennejärjestelmää koskevat asiat tulevat esille läpileikkaavana koko maakuntaliiton toiminnassa. Maakuntaliitto on mukana itäsuomalaisessa ja seudullisessa liikennejärjestelmäyhteistyössä sekä yli maakunnallisissa eri liikennemuotoja koskevissa kehittämishankkeissa. Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna Liikennejärjestelmäsuunnitelmasta on solmittu aiesopimus, jossa sovitaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvien tärkeimpien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisesta. Maakuntaliitto on ollut mukana valmistelemassa Itä-Suomen liikennestrategiaa, jonka pohjalta on solmittu erillinen yhteistyösopimus. Maakuntaliitto on mukana myös Nopeat itäradat -hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää nopeiden rautatieyhteyksien kehittämistä Itä-Suomeen ja Venäjälle. Maakuntaliitto on koordinoinut kansainvälistä maaseutualueiden joukkoliikenteen kehittämishanketta, jonka tarkoituksena oli luoda uusia toimintamalleja joukkoliikenteen kehittämiseksi. Hankkeen päätyttyä on tarpeen turvata hankkeen tulosten hyödyntäminen Pohjois-Karjalassa. Liikenneverkkojen ja muun liikennejärjestelmän kehittäminen on noussut entistä tärkeämpään osaan maakunnallisessa ja itäsuomalaisessa edunvalvonnassa valtion niukentuneiden määrärahojen johdosta. Entistä tärkeämmäksi muodostuu eri kehittämishankkeiden ja toimenpiteiden priorisointi. Varmistetaan liikennejärjestelmä- ja maakuntasuunnitelman sekä maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman yhdenmukaisuus liikennejärjestelmän osalta. Edistetään liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Vaikutetaan itäsuomalaisessa ja muussa yhteistyössä Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta tärkeiden hankkeiden ja muiden toimenpiteiden priorisointiin ja toteuttamiseen. Vaikutetaan valtakunnallisessa edunvalvonnassa Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta tärkeiden hankkeiden rahoitukseen. Toimitaan aktiivisesti joukkoliikenteen palveluiden ja uusien toimintamallien kehittämiseksi ja niiden käynnistämiseksi. Edistetään Onkamo Niirala (valtatie 9) tien parantamista ja Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittämistä. 90

91 Liikennejärjestelmä on osa maakuntaohjelman Toimintaympäristön rakenteiden kehittäminen toimintalinjaa. Toimintalinjassa on sovitettu Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisen kannalta keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä maakunnan muut kehittämistoimenpiteet. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta on laadittu aiesopimus, jonka toteutumista seurataan vuosittain. Vuoden alussa tehdyn 1. seurannan perusteella sopimus toteutuminen on käynnistynyt hyvin. Osallistuttiin itäsuomalaiseen yhteistyöhön (neuvottelukunta, strategiaryhmä) ja Nopeat Itäradat toimintaan, joissa on vaikutettu Pohjois-Karjalan kannalta tärkeiden hankkeiden ja toimenpiteiden toteuttamiseksi. Oltiin mukana EU-rahoitteisissa hankkeissa tasoristeysten poistamiseksi Joensuun ja Kiteen välillä sekä osa toteuttajana Baltic-Bird Lentoyhteyksien parantaminen Itämeren perifeerisillä alueilla. Joukkoliikenteen kehittämistä on edistetty osallistumalla itäsuomalaisiin ja seudullisiin joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin ja suunnitelmiin. On oltu mukana tukemassa Kolin kimppakyyti toimintaa. Osallistuttiin laadittavana olevan valtakunnallisen Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva -seminaareihin, tie- ja rakennussuunnitelman laatimiseen vt 9:llä Niiralan rajanylityspaikalle (ENPI-rahoitus) sekä yleissuunnitelman laatimiseen Onkamo Niirala välille Ohjelmatyö Ohjelmatyöprosessissa hallitaan ja ohjataan eri aluekehitykseen vaikuttavien ohjelmien ja niiden toteuttamisstrategioiden kokonaisuutta. Ohjelmatyössä laaditaan ohjelmia, vaikutetaan niiden sisältöihin ja toteutukseen ja hoidetaan koordinaatiota eri ohjelmien välillä, siten että ne muodostavat maakunnan kehittämisen kannalta mahdollisimman tehokkaan ja vaikuttavan kokonaisuuden. Maakuntaliiton vastuun näkökulmasta ohjelmat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1 Ohjelmat, joiden laadinta ja toteutus ovat maakuntaliiton vastuulla - Maakuntasuunnitelma - Maakuntaohjelma - Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen Itä-Suomen EAKRtoimenpideohjelma - Karelia ENPI CBC -ohjelma - Tulevan ohjelmakauden EU:n rakennerahastojen Investointi kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen toimenpideohjelma yhteistyössä Itä- ja Pohjois- Suomen maakuntien kanssa. 2 Ohjelmat, joiden koordinointi ja yhteensovittaminen muihin ohjelmiin ovat maakuntaliiton vastuulla - Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen alueellinen osio - Manner-Suomen maaseutuohjelma Tulevan ohjelmakauden EU:n maaseuturahaston alueellinen strategia ja ohjelma - Kansallinen osaamiskeskusohjelma OSKE - Muut kansalliset ohjelmat. 3 Ohjelmat, joihin osallistuminen perustuu maakuntaliiton aktiiviseen toimintaan ja niihin osallistuminen tuo lisäarvoa ohjelmatyön kokonaisuuteen 91

92 - Alueiden välisen yhteistyön tavoitteeseen (tavoite 3) kuuluvat ohjelmat - Tulevan ohjelmakauden EU:n alueellisen yhteistyön ohjelmat - EU:n erillisohjelmat. Ohjelmatyön kokonaisuutta koordinoi aluekehitystiimi. Ohjelmatyössä on useita erillisiä ao. ohjelmaa valmistelevia ad hoc -ryhmiä (ks. kuva): ISKU (maakuntaliiton hankkeiden valmistelu, Hankehallintoryhmä (hankehallinnointi ja yhteensovitus), Itä-Suomen maakuntien ohjelmatyöryhmä (Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma, yhteistoiminta-alueen totsu-hankkeet), MYR sihteeristö (maakunnan yhteistyöryhmän valmistelu); Totsu-ryhmä (maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja hankeluettelon yhteensovitus), POKAT-ryhmät ja strategiset teemaryhmät (maakuntasuunnitelman ja -ohjelman painoalat), maakunnallinen SOVA-ryhmä (lakisääteiset maakunnallisten ohjelmien SOVA-arvioinnit); ENPI-ohjelman koordinaatioryhmä (maakuntien välinen); KV-ryhmä (erillisohjelmat); sekä EU ryhmä (EU:n tulevan ohjelmakauden valmistelu). Lisäksi tulevan ohjelmakauden valmistelussa on useita ylimaakunnallisia ryhmiä ja valtakunnallisia ryhmiä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vetää Itä-Suomen tason valmistelua. Toiminnalliset tavoitteet Ohjataan maakunnan kehittämistä maakuntasuunnitelman Pohjois-Karjalan strategia 2030 ja maakuntaohjelman POKAT 2014 linjausten mukaisesti. Laaditaan uusi maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma vuosille Toteutetaan Karelia ENPI CBC-ohjelmaa tehokkaasti. Laaditaan uusi Karelia ENI-ohjelma. Hyödynnetään tehokkaasti EU-rakennerahasto-ohjelmia ja kansallisia ohjelmia aluekehityksessä. Valmistaudutaan aktiivisesti EU:n 2014 alkavaan ohjelmakauteen. Valmistellaan EU:n rakennerahastojen Investointi kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen toimenpideohjelma yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa. Toimitaan aktiivisesti EU:n erillisohjelmien hyödyntämisessä lisäresurssien tuomiseksi aluekehittämiseen. Toiminta vuonna 2013 Maakuntaliiton toimistossa työskenteli erillinen EU työryhmä, joka keskittyi toiminnassaan EU:n ohjelmakauden valmisteluun. Ryhmää veti maakuntajohtaja ja siihen osallistui ohjelmavalmistelun, ohjelmahallinnon, edunvalvonnan, rajayhteistyön ja erillisohjelmatyön asiantuntijat. Ryhmän sihteerinä toimi aluekehityspäällikkö Eira Varis. Ryhmässä valmisteltiin linjaukset tulevan rakennerahasto-ohjelmien hallintorakenteeseen ja toimeenpanoon sekä valmisteltiin ohjelmien sisältöä. Kokouksiin osallistui myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Ryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana 11 kertaa. Rakennerahastoohjelman valmistuttua ja rahoitusratkaisun synnyttyä ryhmän toiminta lopetettiin. Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman valmisteluun osallistuttiin tiiviisti. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton edustajat työskentelivät aktiivisesti Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen aluekehitysvastaavien työryhmässä, jossa luotiin linjaukset tulevan rakennerahasto-ohjelmaan. Lisäksi osallistuttiin aktiivisesti TEM:n nimeämän Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiseen valmisteluryhmään sekä asiantuntijana kansalliseen Koheesio työryhmän kokouksiin ja Alue- ja rakennepoliittisen neuvottelukunnan kokouksiin. 92

93 Osallistuttiin myös Valtioneuvoston asettaman Itä- ja Pohjois-Suomi-työryhmän työskentelyyn kommentoimalla Katse Pohjoiseen -kehittämisohjelmaa sen eri vaiheissa. Muun ohjelmatyön tehtävät ja tulostavoitteet on esitetty tarkemmin aluekehitystiimin 7.1.2, rajayhteistyön yhteydessä sekä kansainvälisen toiminnan yhteydessä. Ohjelmien vaikutusten arvioinnista on kerrottu aluesuunnittelun yhteydessä Itä-Suomi-yhteistyö Itä-Suomi-yhteistyön ydinprosessi koordinoi ja valmistelee maakuntien yhteistyöasiat. Muodollisesti yhteistyötä toteutetaan Itä-Suomen neuvottelukunnan ja maakuntien yhteistoiminta-alueen sekä yhteisen EU-ohjelman ja EU-toimiston puitteissa. Toiminnalliset tavoitteet Vaikutetaan aktiivisesti Itä-Suomen tavoitteiden huomioimiseen EU:n tulevan alue- ja ohjelmapolitiikan sisällössä sekä toimeenpanojärjestelmässä. Edistetään Itä-Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisten kärkihankkeiden toteuttamista ja valtionrahoituksen kohdentumista Itä-Suomeen. Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Kolme maakuntaa Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala muodostavat Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-aluetyöskentely, joka käynnistyi vuonna 2010, perustuu maakuntien sopimiin valmistelu- ja päätöksentekomenettelyihin. Vetovastuu vuonna 2013 on Pohjois-Savolla. Viisi maakuntaa kattavaan Itä-Suomen neuvottelukuntaan kuuluvat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Neuvottelukunnan jäseninä toimivat kunkin maakunnan valitsemat kolme luottamushenkilöä ja maakuntajohtajat. Myös alueen kansanedustajat osallistuvat neuvottelukunnan työhön. Kansallisessa edunvalvonnassa yhteisiä painopistealueita ovat etenkin liikennehankkeet, Venäjään liittyvät asiat, luonnonvarat sekä korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikka. Neuvottelukunnan vetovastuu kiertää maakunnittain ja on vuonna 2013 Pohjois-Savolla. EU:n suuntaan vaikuttamisessa keskeinen työkalu on Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen EUtoimisto. EU-toimiston työ painottuu alue- ja ohjelmapolitiikan valmisteluun sekä Itä- Suomeen ohjautuvan hanke-rahoituksen edistämiseen. Tulostavoitteet Vaikutetaan aktiivisesti EU:n tulevan aluepolitiikan valmisteluun sekä EU:n suoran hankerahoituksen kohdentumiseen Itä-Suomeen ja Pohjois-Karjalaan. Uuteen EU-ohjelmakauteen vaikuttaminen oli esillä kaikilla yhteistyöfoorumeilla. EU-ohjelman Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelmaosion valmistelun lisäksi kommentoitiin valtakunnallisen EU-ohjelman eri versioiden linjauksia. Uuden ohjelmakauden tukitasoista laadittuja laskelmia käytettiin perusteina vaikutettaessa Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Etelä- ja Länsi-Suomen väliseen rakennerahastovarojen jakoon sekä määriteltäessä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien tukitasoja. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti jakaa rakennerahastovarat maakunnille alueiden syksyllä 2013 tekemien omien esitysten pohjalta. Rakennerahastohallinnoinnin järjestämiseen otettiin kantaa eri yhteyksissä, kantoja valmisteltiin mm. Itä-Suomen maakuntajohtajien ja ELYjohtajien yhteisessä kokouksessa. 93

94 Itä-Suomen EU-toimisto tiedotti ajankohtaisista EU-asioista aktiivisesti uutiskirjeillään, joissa esiteltiin mm. avautuvia mahdollisuuksia suoraan hankerahoitukseen. EU-toimisto järjesti tulevan ohjelmakauden valmisteluun liittyviä tapaamisia ja osallistui eri tilaisuuksiin. Osallistuttiin Pohjoisten harvaanasuttujen alueiden verkoston (NSPA) työhön. EU:n kilpailukyky ja työllisyys -ohjelmaa toteutettiin yhteistyössä maakuntien kesken. Itä-Suomen ohjelma-alueen yhteisiä asioita valmisteltiin mm. ohjelmatyöryhmän kokouksissa. Muita Itä-Suomen EU-ohjelman kannalta merkittäviä yhteistyöfoorumeita olivat mm. EAKR-ohjelman seurantakomitea, joka kokoontui Joensuussa Itä-Suomen rakennerahastopäivät järjestettiin Joensuussa Valmistellaan Itä-Suomelle tärkeitä yhteisiä esityksiä mm. valtion vuoden 2014 talousarvioon ja mahdollisiin lisätalousarvioihin sekä vaikutetaan hallitusohjelman toimeenpanoon. Osallistuttiin Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien kolmeen yhteiskokoukseen, joihin oli kutsuttu myös alueen kansanedustajat. Käsittelyssä olivat mm. Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelma, hallitusohjelmaan esitettyjen tavoitteiden toteutuminen, kielivalintojen monipuolistaminen, EU-ohjelmakauden valmistelutilanne, sähkömarkkinalain uudistaminen ja yhteiset esitykset valtion talousarvioon (mm. logistiikkatuki). Edistetään aktiivisesti vuoden 2012 kesällä valmistuneen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman toimeenpanoa. Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman sisältöjä pyrittiin edistämään eri yhteyksissä (mm. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnan ja maakunnan hankeluettelon esityksillä sekä yksittäisten asioiden osalta esimerkiksi viisumivapauskokeilusta tehdyllä esityksellä ulkoministeri Tuomiojalle). Toimeenpannaan Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnassa tehdyt päätökset ja edistetään maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien yhteishankkeita. Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnan kokouksia ei vuonna 2013 järjestetty. Yhteistoiminta-alueen neuvotteluesitykseksi maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin hyväksyttiin laajakaistahankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla Kansainvälinen toiminta Alueiden kehittämisestä annetun lain mukaan maakuntaliitto hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä. Kansainvälistä toimintaa toteutetaan osana tiimien toimintaa ja sitä koordinoi kv-ryhmä. Kv-ryhmä seuraa ja edistää vuonna 2011 hyväksytyn kv-toimintaohjelman toteuttamista sekä tekee maakuntaliitolle aloitteita kv-toiminnan edistämiseksi maakunnassa. Toiminnalliset tavoitteet Maakunnan myönteiseen kansainväliseen kuvaan vaikuttaminen. Maakunnan kehittämiseen vaikuttaminen aluekehityksen kannalta tärkeiden kv-verkostojen kautta. Aktiivinen osallistuminen Brysselissä sijaitsevan Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston toimintaan sekä toimiston hallinnointi. 94

95 Erillisohjelmarahoitukseen ja muuhun kansainväliseen hankerahoitukseen liittyvien tukijärjestelmien vahvistaminen ja erillisohjelmarahoituksen hankkiminen aluekehitystä tukeviin hankkeisiin. Maakunnan myönteiseen monikulttuuriseen ilmapiiriin vaikuttaminen. Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Maakunnan kv-toimintaohjelma ohjaa maakuntaliiton kv-toimintaa. Kansainvälisten hankkeiden ja verkostojen merkitys kasvaa edelleen. Maakuntaliitto toimii maakunnan aluekehitystä tukevissa kansainvälisissä hankkeissa aktiivisena toimijana ja maakunnallisten hankkeiden kokoajana ja tukee hankkeiden toteutusta, painopistealueena Alueiden välisen yhteistyön tavoitteeseen kuuluvat ohjelmat (Interreg IV C, Pohjoinen Periferia ja Itämeren alue ). Osallistutaan aktiivisesti myös tulevan kauden ohjelmien Alueiden välisen yhteistyön ohjelmien valmisteluun. Maakuntaliitto tukee myös maakunnan toimijoiden osallistumista kansainvälisiin hankkeisiin. Vuonna 2011 päättyneen EUFUND-hankkeen toimien mukaisesti tehdään erillisohjelmatyöhön ja muuhun kansainväliseen hanketyöhön liittyvää hanke- ja hakemusneuvontaa, kehitetään ja ylläpidetään Projektiplaneetta-nettisivustoa sekä tehdään yhteistyötä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Brysselissä sijaitsevassa Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistossa ovat mukana Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Keski- Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Lapin liitto. Toimiston tehtävänä on Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien edunvalvonta sekä hanketoiminnan tuki ja tiedottaminen. Pohjois- Karjalan maakuntaliitto vastaa EU-toimiston taloushallinnosta. Maakuntaliitto toimii jäsenenä seuraavissa eurooppalaisissa organisaatioissa ja verkostoissa: Euroopan Raja-alueiden Liitto (AEBR), Euroopan Itäisten Ulkorajojen Verkosto (NEEBOR) ja Euroopan Alueiden Liitto (AER). Yhteistyön aktiivisuuden osoituksena maakuntaliitolla on edustaja AER:n, AEBR:n ja NEEBORin hallituksissa. Näiden lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on mukana Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun maakuntien sekä Karjalan Tasavallan kanssa perustetussa Euregio Kareliassa sekä tarkkailijajäsenenä Barentsin euroarktisessa yhteistyöalueessa. Rajayhteistyö-tiimin toimintasuunnitelmassa (luku 4.2.1) kuvataan yhteistyö Karjalan tasavallan kanssa, NEEBOR-verkoston toiminta sekä strategisen Venäjä-ryhmän toiminta. Tulostavoitteet Edistetään kv-toimintaohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä sekä seurataan ohjelman toteuttamista. Maakunnallinen kv-toimintaohjelmaryhmä kokoontui kerran. Asialistalla oli katsaus uuteen ohjelmakauteen ja maakuntaohjelman luonnoksen työstäminen kvtoiminnan kannalta. Päätettiin, että vuonna 2014 järjestetään kvtoimintaohjelman seurantaseminaari, jossa käsitellään ohjelman toteumaa. Maakuntaliiton ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen aloitteesta käynnistettiin Pohjois-Karjalan YK-sidonnaisten toimintojen selvityshanke, jonka toteuttaa Itä- Suomen yliopisto. Sen tavoitteena on selvittää mahdollisuudet yhdistää ja terävöittää Pohjois-Karjalan YK- ja kansainvälisyyssidonnaisia toimintoja ja sitä kautta vahvistaa maakunnan kansainvälistä näkyvyyttä ja tunnettavuutta. Tuetaan maakunnan toimijoiden sekä maakuntaliiton tiimien osallistumista EU:n erillisohjelmahankkeisiin ja muuhun kansainväliseen hankerahoitukseen maakuntaohjelman linjausten mukaisilla strategisilla painopistealueilla Maakuntaliitossa oli vuonna 2013 käynnissä viisi erillisohjelmahanketta; ROK- FOR (uusiutuva metsäala), TG4NP (mobiilipalvelujen kehittäminen matkailualal- 95

96 le), Baltic Bird (syrjäisten alueiden lentoliikenne), Tourage (ikääntyneiden matkailu) ja I4FOOD (elintarvikealan kansainvälistyminen). ROK-FOR ja TG4NP päättyivät vuoden 2013 aikana. Hankkeiden toiminta on raportoitu tiimien kohdalla. Maakuntaliitto osallistui yhteen kansainväliseen hankehakemukseen päähakijana ja kolmeen partneriin. Hankehakemukset eivät menneet läpi, mutta kolmea näistä hankkeista on tarkoitus hakea uudestaan vuoden 2014 aikana. Lisäksi maakuntaliitossa käynnistettiin rakennerahastovaroin rahoitettu Finland - China Green Economy Platform (GEP) hanke. Tuettiin maakunnan toimijoiden osallistumista erillisohjelmahankkeisiin ohjelmatiedotuksen (mm. Projektiplaneetta) ja hankeneuvonnan kautta. Osallistuttiin aktiivisesti uuden kauden Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien valmisteluun (Pohjoinen Periferia ja Arktis, Itämeren alueen ohjelma, Interreg Europe). Osallistutaan aktiivisesti eurooppalaisten yhteistyöalueiden, järjestöjen ja verkostojen toimintaan (Barentsin euroarktisen yhteistyöalueen, Euregio Karelia, AER, AEBR, NEEBOR) mm. toimimalla järjestöjen hallituksissa, osallistumalla valiokuntien ja komiteoiden työskentelyyn sekä vuosikokouksiin. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto hyväksyttiin jäseneksi Älykkään erikoistumisen yhteistyöalustalle (S3 Platform) lokakuussa 2013 sekä liittyi ERIAFF (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry) verkostoon. Euregio Karelian ja Neeborin toiminta on raportoitu Rajatiimin kohdalla. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on osallistunut Barentsin euroarktiseen yhteistyöhön tarkkailijajäsenenä. Toimintavuoden keskeisin kokous oli lokakuussa Tromsössä, jossa oli samanaikaisesti alueiden välisen yhteistyöelimen ja Barents-yhteistyömaiden ulkoministerien kanssa järjestetty yhteistyökokous. Alueiden välisen yhteistyön vetovastuu siirtyi Norrbottenin alueelta Arkangelin alueelle ja Norjalta Suomelle. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on osallistunut Euroopan Alueiden Liiton (AER) toimintaan yleiskokouksen ja hallitustyöskentelyn kautta. AER yleiskokous pidettiin toukokuussa Pariisissa. Kokouksessa uudistettiin AER:n sääntöjä ja toimintatapoja sekä valittiin uusi puheenjohtaja. Suomen edustajana AER:n hallituksessa toimi em. yleiskokoukseen saakka Jaana Minkkinen. Maakuntaliitto on osallistunut Euroopan raja-alueiden liiton (AEBR) toimintaan yleiskokouksen, hallitustyöskentelyn ja työryhmätyöskentelyn kautta. AEBR:n yleiskokous pidettiin marraskuussa Belgiassa Liegessä. Järjestön vuoden toiminnassa keskeistä oli EU:n uuden ohjelmakauden raja-aluepolitiikkaan vaikuttaminen. Parannetaan maakuntaliiton henkilöstön kv-valmiuksia. Henkilöstön kv-valmiuksia on parannettu kielikoulutuksen ja maakuntaliiton kvhankkeiden kautta. Osallistutaan aktiivisesti Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston toimintaan sekä vastataan EU-toimiston hallinnosta. Vuosi 2013 oli Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistoista muodostetun yhteisen toimiston ensimmäinen yhteinen toimintavuosi. Uuden toimiston käynnistäminen, profilointi sekä toimiston profilointi ja markkinointi Brysselissä ja Itä- ja Pohjois-Suomessa oli toiminnassa keskeisesti esillä. Toimiston avajaiset ja siihen liittyvä seminaari pidettiin maaliskuussa. Toiminnan painopisteinä olivat taustatiedon tuottaminen ja vaikuttaminen EU-ohjelmakauden ratkaisuihin Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulmasta, EU:n erillisohjelmavalmistelusta tiedottaminen ja siihen liittyvät kiertueet maakunnissa, NSPA (Pohjoiset harvaan 96

97 asutut alueet) -yhteistyöhön osallistuminen. Toimintavuoden aikana panostettiin erityisesti alueille suunnattuun viestintään nettisivuston, tietoiskujen ja uutiskirjeiden kautta. Maakuntajohtajista koostuva johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa ja työvaliokunta kuusi kertaa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vastaa EU-toimiston taloushallinnosta. 97

98

99

100

101 8 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Henkilöstöjohtamisen perusteet Pohjois-Karjalan maakuntaliiton henkilöstöjohtaminen perustuu analysoituun tietoon henkilöstöasioiden nykytilasta ja kehityksestä. Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa luottamushenkilöille, maakuntajohtajalle ja toimiston henkilöstölle tietoa henkilöstöön liittyvistä kehittämistarpeista. Henkilöstökertomuksen pohjalta laaditaan tavoitteet henkilöstöasioiden kehittämiselle ja seurataan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Henkilöstön tehtäviin ja toimintatapoihin liittyviä keskeisiä asiakirjoja ovat: - toimintasuunnitelma ja talousarvio - hallinto- ja taloussääntö - henkilöstöpoliittinen ohjelma - tehtävänkuvat (toimiston organisaatio) - uuden työntekijän opas - matkustussääntö - tasa-arvosuunnitelma - ohjeet henkisen väkivallan ehkäisemiseksi - maakuntaliiton päihdeohjelma - etätyöohje. Henkilöstöasioiden käsittelyä jäntevöittää vuosikello. Vuosittain sen mukaisesti toteutetaan systemaattisesti tietyt perustoimenpiteet, kuten kehityskeskustelut, tehtävänkuvien päivitys ja tarpeen vaatiessa työn vaativuuden arvioinnit. Kunkin vuoden loppupuolella toteutetaan palautekysely toiminnan kehittämistä varten. Palautekyselyn tulosten käsittelyssä yhdessä sovittujen kehittämistoimenpiteiden toteuttamista seurataan ja raportoidaan seuraavan vuoden henkilöstötilaisuuksissa. 101

102 Organisaatiorakenne Maakuntaliiton toimiston nykyinen organisaatiomalli otettiin käyttöön vuoden 2007 alusta. Toimisto on jaettu kolmeen vastuualueeseen, joissa kussakin toimii kaksi tiimiä: yhteiskuntasuhteet (viestintä ja yhteiskuntasuhteet sekä rajayhteistyö), strategiat (aluekehitys sekä aluesuunnittelu) ja palvelut (kuntapalvelu sekä hallinto ja talous). Vastuualueiden johtajat ovat tiimiensä henkilöstön esimiehiä. Kunkin tiimin toimintaa koordinoi tiimin puheenjohtaja. Vastuualueiden ja tiimien toimintaa yhteen sovittaa koordinaatioryhmä, jonka muodostavat maakuntajohtaja, vastuualueiden johtajat ja tiimien puheenjohtajat sekä kuntakehityspäällikkö ja viestintäpäällikkö. Koordinaatioryhmän sihteerinä toimii maakuntajohtajan sihteeri. Koordinaatioryhmän keskeinen tehtävä on valmistella maakuntahallituksen kokoukseen vietävät asiat. Tiettyjä yli tiimirajojen meneviä tehtäviä varten on muodostettu ns. ydinprosesseja. Henkilöstön jakaantuminen tiimeihin on esitetty sivulla Toimiston työskentelyn koordinaation ja sisäisen tiedonkulun varmistamiseksi koko henkilöstö kokoontuu keskiviikkoaamuisin puolen tunnin mittaiseen viikkopalaveriin, jossa käydään läpi mm. kulloinkin ajankohtaiset henkilökuntaa koskevat asiat. Vuonna 2013 valmisteltiin organisaatiouudistusta, joka on määrä panna toimeen alkaen. Pontimena uudistukselle on aluekehityslain muutos sekä uusi rakennerahastokausi. Lisäksi muutostarpeita on tuonut se, että useat keskeiset sidosryhmät ovat järjestäytyneet uudelleen sitten vuoden 2007, jolloin maakuntaliiton toimiston nykyinen organisaatiomalli otettiin käyttöön. Päämääränä uudistuksessa on korostaa entisestään maakuntaliiton perustehtäviä ja toiminnan vaikuttavuutta. 102

103 Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto hallinnoi Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakunnan (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Lappi) yhteistä EU-toimistoa Brysselissä. Toimiston johtajana oli Kari Aalto. Toimistossa työskenteli erityisasiantuntijoina Janika Luukinen sekä Sointu Räisänen ja toimistossa on ajoittain työskennellyt harjoittelijoita. EU-toimiston työntekijät eivät ole mukana henkilöstöpanoksia esittävissä tiedoissa ja taulukoissa. Yhteistoiminta Pohjois-Karjalan maakuntaliiton henkilöstö osallistuu päätösten valmisteluun kunnallisen alan yhteistoiminnasta olevan sopimuksen ja paikallisen sopimuksen mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistyötoimikunnassa on kahdeksan jäsentä. Maakuntahallitus nimeää heistä kolme ja henkilökunta viisi jäsentä. Maakuntahallitus nimesi edustajansa kokouksessaan ( 125). Maakuntahallituksen nimeäminä edustajina toimivat Katja Asikainen (Juha Kosonen) ja Sanna Parkkinen (Kari Kulmala) sekä henkilöstön edustajina Tuija Astikainen (Mirja Timonen), Arja Kekäläinen (Helka Hokkanen), Laura Jussila (Tiina Moisala), Rauno Jussila (Pia Pitkänen) ja Sirpa Savolainen (Lahja Ryynänen). Yhden työnantajan edustajan tulee olla työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäällikkönä oli Jari Aho. Toimikuntaan kuuluu itseoikeutettuna työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutettuna toimi Pasi Pitkänen. Ensimmäinen varavaltuutettu oli Tiina Ojala ja toinen varavaltuutettu Kari Riikonen. Yhteistyötoimikunta kokoontui kaksi kertaa. Sen puheenjohtajana toimi Sanna Parkkinen. Yhteistyötoimikunta käsitteli mm. henkilöstökertomuksen vuodelta 2012, toimenkuvat 2013, yhteistyötä työterveyshuollosta vastaavan ITE Oy:n kanssa, toiminta- ja taloussuunnitelman sekä tulostavoitteet ja talousarvion Henkilöstön palkkojen KVTES:n mukainen yleiskorotus lukien oli 1,46 % ja paikallinen järjestelyerä 0,6 % lukien. Lisäksi palkkoihin tehtiin tehtävänkuvien muutoksista aiheutuneita korotuksia työn vaativuuden arviointiin perustuen sekä korotus työntekijän siirtyessä kokonaistyöajan piiriin (mkh 65). Kokonaistyöajalla työskentelevien tehtäväkohtaisiin palkkoihin tehtiin yleiskorotuksen lisäksi ansiotasoindeksin mukainen tarkistus (mkh 35). Kokonaistyöajalla työskentelevät eivät kuulu paikallisen järjestelyerän piiriin. Henkilöstön määrä Varsinainen toiminta Projektit Virat Työsuhteet Työsuhteet Yhteensä

104 Varsinainen toiminta Projektit Vakinaiset Vakinaiset Määräaikaiset Määräaikaiset Yhteensä Henkilöstökertomuksen tiedot ovat poikkileikkaustietoja tilanteesta. Vertailuvuosina ovat vuodet 2010, 2011 ja Henkilöstön määrä on pysynyt jokseenkin samana kyseisten vuosien ajan; määrän vaihtelu taulukon luvuissa aiheutuu vuodenvaihteen tienooseen liittyvistä määräaikaisten työsuhteiden taitekohdista. Maakuntaliitossa työskenteli vuoden aikana yhteensä kolme harjoittelijaa. Henkilöstön ikäjakauma Henkilöstöstä selkeästi yli puolet (66 %) sijoittui ikäryhmiin yli 41 vuotta. Henkilöstö jakaantui kuitenkin varsin tasaisesti eri ikäryhmiin. Koko henkilöstön keski-ikä oli 45,6 vuotta (44 vuotta vuonna 2012). Miesten keski-ikä oli 46,9 vuotta (47) ja naisten 44,6 vuotta (42,2). Lähimmän parin kolmen vuoden kuluessa varaudutaan 3 5 henkilön siirtymiseen eläkkeelle. Ikä Lukumäärä Prosenttijakauma ikäluokittain vuotta Yhteensä

105 Sukupuolijakauma Miehiä oli 19 (43 %) ja naisia 25 (57 %) koko henkilöstöstä. Vuonna 2013 naisten lukumäärä väheni viidellä ja miesten kasvoi yhdellä. Palvelusaikajakauma Palveluvuosien määrä Vuodet Prosenttiosuus Yhteensä Palvelusaikajakaumassa alle 5 vuotta palveluksessa olleiden osuus on vähentynyt ja on nyt 34 %. Yli 21 vuotta palveluksessa olleiden osuus on säilynyt ennallaan ja on tällä hetkellä 22 %. Koko henkilöstön keskimääräinen palveluksessa oloaika oli 10,3 vuotta, nousua vuoteen 2012 verrattuna, jolloin se oli 9,7 vuotta. Koulutusjakauma Maakuntaliiton henkilöstöstä suurin osa on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon 28 / 63,7 %. Tutkija-koulutuksen 3 / 6,8 %, alemman korkeakoulututkinnon 2 / 4,6 %, ammattikorkeakoulututkinnon 6 / 13,6 %, opistoasteen 4 / 9,0 % ja keskiasteen 1 / 2,3 %. Koulutusasteluokittelut ovat Tilastokeskuksen perusluokituksen mukaisia. Omaehtoisen opiskelun tukeminen Maakuntaliitto kannustaa henkilöstöä aktiiviseen opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Maakuntajohtaja voi perustellusta esityksestä myöntää palkallista virkavapautta/työlomaa enintään 1 105