Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Vuosikertomus 2010

Transkriptio

1 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Vuosikertomus 2010

2 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus...4 Hallituksen toimintakertomus...5 Tilinpäätös...14 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet...14 Riskit ja riskienhallinta...17 Tunnuslukujen laskentaperiaattet...22 Emoyhtiön tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot...23 Konsernituloslaskelma, -tase ja niiden liitetiedot...54 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset...77 Tilintarkastuskertomus...80 Hallintoneuvoston lausunto Vuosikertomus 2010 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TAPIOLA

3 Eläke-Tapiola Eläke-Tapiola valittiin vuonna Suomen parhaaksi eläkesijoittajaksi 2010 Asiakashyvityksiin siirrettiin 25,3 miljoonaa euroa eli 0,44 prosenttia TyEL-palkkasummasta Eläke-Tapiola on Suomen kolmanneksi suurin työeläkevakuuttaja. Se huolehtii lähes yrittäjän ja työntekijän lakisääteisestä työeläketurvasta ja osallistuu Suomen työeläkejärjestelmän kehittämiseen. Eläke-Tapiolan kokonaistulos oli 575,4 miljoonaa ja sijoitustoiminnan tulos 525,0 miljoonaa euroa. Sijoitusten tuotto oli 10,8 prosenttia. Yhtiön erinomainen sijoitustulos nosti vakavaraisuusasteen 29,6 prosenttiin ja vakavaraisuusasema pysyi korkeana 3,0:ssa. Eläke-Tapiolan TyEL-vakuutusten palkka summa kasvoi 2,8 prosenttia 5 804,4 miljoonaan euroon ja maksutulo 2,5 prosenttia 1 246,7 miljoonaan euroon. Eläke-Tapiolan menestys vakuutusten uusmyynnissä alkaville yrityksille ja yrittäjille säilyi edelleen hyvänä. Aloittavien yritysten TyEL-vakuuttajana Eläke-Tapiolan markkinaosuus 15,5 prosenttia, oli selvästi korkeampi kuin koko vakuutuskannan markkinaosuus. Maksutulolla mitattuna TyEL:n uusmyynnin markkinaosuus 12,6 prosenttia oli 15,5 prosenttia ja vakuutusten kappaleilla mitattuna peräti 21,8 prosenttia. YEL-vakuutuksissa markkinaosuus uusasiakashankinnassa oli 24,7 prosenttia eli lähes neljännes YEL:n maksutulolla mitattuna. Näkymät vuodelle 2011 Eläke-Tapiolan toiminnan perustekijät ovat erinomaisessa kunnossa. Tämä luo hyvät mahdollisuudet asiakkaiden työeläketurvan hoitamiseen ja suomalaisen työeläkejärjestelmän kehittämiseen. Eläke-Tapiolan vastuullinen ja läpinäkyvä toimintatapa on kestävä pohja suomalaisten työeläkeasioiden hoitoon. Sijoitustoiminnan kokonaistuotto Toimintapääoma, % vastuuvelasta Maksutulo % ,8 % 4,1 % -8,3 % 13,5 % 10,8 % 5,1 % % Milj. e v ka Vuosikertomus 2010 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TAPIOLA 3

4 Menestyksekäs sijoitusvuosi vahvisti edelleen vakavaraisuutta Sijoitusvuosi 2010 oli Eläke-Tapiolalle menestyksekäs. Eläke-Tapiola saavutti markkinaindeksejä korkeamman tuoton niin osake- kuin korkosijoituksissakin. Sijoitusten tuotto oli 10,8 prosenttia. Eläke-Tapiolan onnistuminen sijoitustoiminnassa oli seurausta muun muassa johdonmukaisesta ja suunnitelmallisesta sijoitusprosessista sekä huolellisesta riskienhallinnasta. Erityisen merkillepantavaa tuloksessamme oli onnistuminen korkosijoituksissa vuonna, jota leimasivat muutamien euromaiden ongelmat. Hyvä sijoitustoiminnan tuotto kasvatti myös Eläke-Tapiolan vakavaraisuutta entisestään. Asiakkaille tämä merkitsee entistä korkeampia asiakashyvityksiä. Saimme tunnustusta onnistuneesta sijoitustoiminnastamme myös puolueettomassa vertailussa: Eläke-Tapiola arvioitiin Suomen parhaaksi eläkesijoittajaksi eurooppalaisille eläkesijoittajille suunnatussa kilpailussa. Yhtiö sai tässä vertailussa tunnustusta ainoana suomalaisena eläkesijoittajana. Vastuullinen sijoittaminen on osa riskienhallintaa Sijoitustoimintamme tavoitteena on noin 10 miljardin euron eläkevarallisuuden sijoittaminen tuottavasti ja turvaavasti vastuullisen sijoittamisen periaatteita noudattaen. Vastuullinen sijoittaminen on osa toimintamme riskienhallintaa: analysoimalla ja tuntemalla sijoituskohteet hyvin ennakoitavuus paranee ja riskiä pystytään rajaamaan. Katsausvuoden aikana Eläke-Tapiola oli mukana perustamassa Suomeen vastuullisen sijoittamisen foorumia FINSIF ry:ä (Finland s Sustainable Investment Forum). Sähköisten palvelujen kehittäminen nopeuttanut prosesseja Vakuutusten hoitoon ja eläkepalveluihin liittyvissä prosesseissa meillä on ollut vahva kehittämisen vaihe. Sähköisten palvelujen kehittäminen on nopeuttanut prosesseja sekä asiakkaan että vakuutusyhtiön näkökulmasta. Vuoden aikana verkkopalveluja käyttävien asiakkaiden määrä on lisääntynyt merkittävästi aktiivisen markkinoinnin ansiosta. Eläke- Tapiolan vakuutus- ja korvausprosessit ovat alan parhaimmistoa. Vuoden 2010 aikana vanhuus-, työttömyys- ja osaaikaeläkepäätösten käsittelyajat olivat alan keskiarvoa nopeammat. Olemme tiiviissä yhteistyössä Tapiolaryhmän muiden yhtiöiden kanssa kehittäneet työkyvyn hallinnan menetelmiä, joita voidaan käyttää sekä Tapiolan oman henkilöstön että asiakasyritystemme työkyvyn edistämiseksi. Työhyvinvoinnin kehittäminen yhteistyössä asiakasyritysten kanssa tukee koko yhteiskuntamme tärkeää tavoitetta: työssä jaksamista, työkyvyttömyyden ehkäisemistä sekä työurien pidentämistä. Työeläkejärjestelmän läpinäkyvyys on tärkeää Työeläkejärjestelmän kehittämisessä pidämme tärkeänä toiminnan läpinäkyvyyttä ja selkeitä pelisääntöjä. Esimerkiksi työhyvinvointitoimintaan tarkoitettujen rahojen käyttöä koskevia säännöksiä on mielestämme tarkennettava, jotta rahojen käyttö tukisi mahdollisimman tehok- kaasti työeläkejärjestelmän toimivuutta sekä työyhteisöjen hyvinvointia. Rahoja ei tule käyttää asiakashankintaan, vaan asiakasyritysten työhyvinvoinnin pitkäjänteiseen ja tulokselliseen kehittämiseen. Pidämme tärkeänä sitä, että niin työhyvinvointitoiminnasta kuin muista työeläkealan kilpailuun vaikuttavista tekijöistä käydään keskustelua myös julkisuudessa. Eläke-Tapiolan toiminnan perustekijät ovat erinomaisessa kunnossa. Tämä luo hyvät mahdollisuudet entistä laajempien yritys-, yrittäjä-, vakuutettu- ja eläkeläisjoukkojen eläketurvan hoitamiseen sekä suomalaisen työeläkejärjestelmän kehittämiseen. Eläke-Tapiolan vastuullinen ja läpinäkyvä toimintatapa on kestävä pohja suomalaisten työeläkeasioiden hoitoon. Satu Huber Toimitusjohtaja Eläke-Tapiola 4 Vuosikertomus 2010 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TAPIOLA

5 Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tiivistelmä tunnusluvuista Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. euroa 1 425, , , , ,2 Maksutulon muutos, % 2,7-1,1 10,1 6,9 10,0 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset 1) 1 333, , , ,7 967,8 Vastuuvelka, milj. euroa 8 219, , , , ,9 TyEL-palkkasumma, milj. euroa 5 804, , , , ,0 YEL-työtulosumma, milj. euroa 869,4 860,9 826,6 790,3 730,9 Eläkkeensaajia, lkm Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. euroa 922, ,0-667,1 310,3 474,6 Nettotuotto sitoutuneelle pääomalle, % 10,8 13,5-8,3 4,1 6,8 Toiminnan tehokkuus Liikekulut vakuutusmaksun hoitokustannustulosta, % 81,6 84,2 81,8 81,1 76,5 Tuloskehitys Kokonaistulos, milj. euroa 575,4 583,1-612,2-78,2 168,6 Vakavaraisuus Toimintapääoma, milj. euroa 2) 2 175, , , , ,9 % vastuuvelasta 3) 29,6 23,7 16,2 21,3 24,3 ilman tilapäisiä lakimuutoksia 24,4 18,8 11,5 suhteessa vakavaraisuusrajaan 3,0 3,0 2,9 1,8 2,2 ilman tilapäisiä lakimuutoksia 2,4 2,4 2,0 Tasoitusvastuu, milj. euroa 322,8 284,2 303,0 295,0 333,2 Eläkevarat, milj. euroa 4) 9 506, , , , ,4 Siirto asiakashyvityksiin (%) TyEL-palkkasummasta 0,4 0,3 0,2 0,4 0,4 1) Tuloslaskelman maksetut korvaukset ilman korvaustoiminnan ja työkyvyn ylläpitotoiminnan hoitokuluja 2) Vuodet esitettyinä tilapäiset lakimuutokset huomioiden 3) Suhdeluku laskettu %:na vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta 4) Vastuuvelka + arvostuserot Taloudellinen toimintaympäristö Vuonna 2010 maailmantalouden elpyminen jatkui suhteellisen vakaana, vaikka epävarmuus kasvun kestävyydestä ja huoli valtioiden velkaantumisvauhdista aiheuttivatkin ajoittain voimakkaita markkinareaktioita. Vuoden hallitsevaksi teemaksi nousi joidenkin Euroopan valtioiden velkakriisi, joka oli seurausta vuosia jatkuneesta heikosta budjettikurista ja poikkeuksellisen syvästä reaalitalouden taantumasta. Euroalueen velkaongelmien ohella teollisuusmaiden talousluottamusta rasitti USA:n suhdannenäkymien väliaikainen heikkeneminen vuoden keskivaiheilla. Pelko ns. kaksoistaantumasta alkoi helpottaa vasta elokuussa USA:n keskuspankin vihjattua valmiudestaan käynnistää uusi, mittava valtion velkapapereiden osto-ohjelma. Teollisuusmaissa elvytyksen painopiste siirtyi entistä enemmän finanssipolitiikasta rahapolitiikkaan. Keskuspankit sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa pitivät ohjauskorkonsa koko vuoden historiallisen alhaisilla tasoilla. Korkomarkkinoilla eräiden euroalueen valtioiden velkakriisi lisäsi turvallisina pidettyjen ydinvaltioiden lainapapereiden kysyntää, mikä laski mm. Saksan ja Suomen lainojen korkoja. Niin sanotuissa reunavaltioissa korkotason nousu oli kuitenkin erittäin voimakasta ja keskimäärin euroalueen valtionlainojen tuotto jäi vuonna 2010 noin 1,2 prosenttiin. Talousnäkymien epävarmuus aiheutti osakemarkkinoilla useita huomattavia arvonlaskujaksoja. Voimakkaasta kurssiheilunnasta huolimatta osakemarkkinoiden tuotot olivat lopulta erinomaisia. Euron heikkeneminen muita päävaluuttoja vastaan paransi merkittävästi euroalueen ulkopuolisten osakkeiden tuottoja. Maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI World -indeksi tuotti 20,6 prosenttia. Euroon nähden dollari vahvistui 6,5 prosenttia, jeni peräti 18,6 prosenttia ja punta 3,3 prosenttia. Kansainvälisillä kiinteistömarkkinoilla tapahtui lievää elpymistä ja kaupankäynnin volyymit kasvoivat useassa Euroopan maassa. Suomessa kiinteistösijoitusmarkkinat pysyivät melko hiljaisina, vaikkakin markkinoiden ilmapiiri parantui selvästi edellisen vuoden epävarmasta tilanteesta. Suomessa yritysten ja kuluttajien luottamus säilyi korkealla talouden toipuessa kansainvälisestä finanssikriisistä. Vuoden 2010 aikana kaikki kansantuotteen kysyntäerät vaikuttivat positiivisesti kasvuun. Viennin vahvan elpymisen ansiosta Suomen talouskasvu ylsi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,1 prosenttiin. Julkisen talouden alijäämä syveni ja painui lähes 6 Suluissa on vertailuluku edelliseltä vuodelta. Vuosikertomus 2010 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TAPIOLA 5

6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Teollisuuden investoinnit kääntyivät kasvuun, vaikka säilyivät matalalla tasolla. Varovaisesta ilmapiiristä kertoo korvausinvestointien suuri osuus teollisuuden investoinneista. Palvelutuotanto kasvoi vahvasti ja palvelualojen työllisyys parani. Finanssikriisiä edeltävää palvelutuotannon tasoa ei kuitenkaan vielä saavutettu. Myönteinen yllätys oli työllisyystilanteen parantuminen jo vuoden 2010 aikana. Työvoiman määrä kasvoi koko vuoden ajan edeltävän jyrkän pudotuksen jälkeen. Työtunneissa mitattuna työpanoksen määrä kasvoi, mutta työllisten määrä väheni hieman. Työttömyysaste jäi vielä vuotta 2009 korkeammaksi 8,4 prosenttiin. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan TyELpalkkasumma nousi 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Työeläkejärjestelmä Suomalaisten eläkerahastojen kehittymisen kannalta vuosi 2010 oli menestyksellinen. Viimeistään vuoden 2010 aikana kaikki eläkeyhtiöt onnistuivat kattamaan vuoden 2008 aikana syntyneet tappiot. Vakavaraisuusasteet ovat taas korkeita, jopa ilman tilapäisiä helpotuksia, joiden voimassaoloa jatkettiin vuoden 2012 loppuun asti. Vakavaraisuuden sääntelyä selvittäneet työryhmät jättivät esityksen sosiaali- ja terveysministerille. Uudistus ehdotettiin voimaantulevaksi kolmessa jaksossa: nopeat lyhyen aikavälin ehdotukset, määräaikaislain jälkeen tulevat muutokset ja kokonaisuudistus vuonna Lyhyen aikavälin ehdotuksiin kuuluvat mm. eläkevastuiden täydennyskertoimen määrittäminen neljännesvuosittain sekä nopeasti toteutettavat katesäännösten muutokset. Toisen vaiheen muutoksista tärkein on riskinkantokyvyn vahvistaminen tasoitusvastuun ja toimintapääoman yhteisen käytön tehostamisella. Tässä vaiheessa on mukana myös sijoitustoiminnan hallinto- ja valvontatoimintaan liittyvien sääntöjen täsmennyksiä. Kolmannen vaiheen muutokset sisältävät esitykset vakavaraisuusmekanismin ja katesäännösten perusteellisemmista muutoksista. Koska kehikkoon liittyvien parametrien kalibrointi ja koelaskelmat vaativat perinpohjaisen valmistelun, uusien sääntöjen voimaantulo ei ole mahdollista ennen kuin vuonna Nyt tehtyjen muutosesitysten avulla varallisuuden luokittelua selkiytetään ja lisäksi järjestelmän reagointikyky nopeasti muuttuviin olosuhteisiin parantuu. Eläkejärjestelmien kestävyys ja oikeudenmukaisuus ovat olleet arvioitavana myös Euroopan unionin tasolla. Eläke-Tapiola ja muut työeläkeyhtiöt osallistuivat Euroopan unionin Vihreän Kirjan esittämien kysymysten vastausten laatimiseen Työeläkevakuuttajat TELAn ja Finanssialan Keskusliiton välityksellä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Eläketurvakeskuksen lähettämissä vastauksissa todettiin, että eläketurvan järjestäminen on kansallisen päätöksenteon asia, eikä EU-tasoisella sääntelyllä nähdä olevan keskeistä roolia. Asioiden raportoinnissa, tilastoinnissa ja seurannassa sekä ongelmien esilletuonnissa tulisi tehdä yhteistyötä avoimen koordinaation hengessä koko Euroopan unionin tasolla. Suomen vastauksissa korostettiin eläkejärjestelmämme hyvinä puolina ansiosidonnaisuutta, kattavuutta, vapaakirjaoikeutta, joustavaa eläkeikää sekä elinaikakerrointa. Työeläkeala on tehnyt arvokasta työtä asiakkaiden työhyvinvoinnin kehittämiseksi jo useita vuosia. Vuoden 2010 aikana keskusteluun nousi työhyvinvointitoiminnan taloudellisten panostusten korkea taso eräissä yksittäistapauksissa. Julkisen keskustelun ansiosta sekä Finanssivalvonta että sosiaali- ja terveysministeriö ovat kiinnittäneet huomiota työhyvinvointipanostuksiin ja toiminnan säädöspohjaa täsmennettäneen lähivuosien aikana. Työeläkelainsäädännön kehittämisen kannalta vuosi 2010 oli rauhallinen. Rajanvetoa yrittäjätoiminnan osalta muutettiin vuoden 2011 alusta siten, että jatkossa YEL:n vakuuttamisvelvollisuus koskee yrityksen osaomistajia, jos omistus nousee yli 30 prosentin. Tämä muutos lisää YEL-vakuutettujen määrää noin henkilöllä, joista tosin suuri osa on ollut aikaisemmin TyEL-vakuutuksen piirissä, mutta osa on ollut kokonaan lakisääteisen työeläketurvan ulkopuolella. Eläkeikä, työurien pidentäminen, elinaikakerroin, työkyvyttömyyseläkkeet, eläkekatto ja eläkevarojen riittävyys olivat vuoden 2010 aikana useasti esillä, kun arvioitiin suomalaisen työeläkejärjestelmän kestävyyttä väestön ikääntyessä ja finanssimaailman epävarmuuksissa. Valtaosa keskustelijoista on ollut sitä mieltä, että eläkejärjestelmän rahoituspohja on vakaa, eikä äkkinäisiin muutoksiin ole järjestelmän elinkelpoisuuden johdosta syytä ryhtyä. Elinaikakertoimen on arvioitu vaimentavan hyvin sitä rahoitusalijäämää, joka syntyy elinaikojen jatkuvasta kasvusta. Vaimennus on jopa niin tehokasta, että eläkkeiden suuruus uhkaa jäädä liian alhaiselle tasolle, ellei työn tekemistä jatketa pidempään, joskin aivan viimeisimmät tiedot kertovat eliniän pitenemisen vauhdin hidastuneen. Eläkkeellesiirtymisiän odote nousi 60,4 vuoteen. Työeläkerahastojen reaalinen tuotto on ollut hyvällä tasolla pitkällä aikavälillä, myös vuoden 2008 arvojen lasku huomioonottaen. Toiminnan kehittäminen Vuosi 2010 oli Eläke-Tapiolan kolmivuotisen strategiakauden ensimmäinen. Työskentely on tapahtunut asiakaslähtöisesti viiden A:n strategiaa noudattaen. Avainsanat asiakas, asenne, ammattitaito, aktiivisuus ja automaatio koskevat sekä ulkoisia että sisäisiä asiakkaita. Vuoden alkupuolella Eläke-Tapiola muutti uusiin toimitiloihin Tapiola-ryhmän uuteen pääkonttoriin. Muuton yhteydessä yhtiön koko henkilöstölle löytyi toimitila kaikille yhteisestä rakennuksesta. Uudet avokonttoritilat antavat tukea vuoden 2010 alusta voimaan astuneelle tarkistetulle organisaatiolle ja organisaation joustavalle kehittämiselle. Samoin työtilat ovat tehostaneet yhteistyötä muiden Tapiola-ryhmän yksiköiden kanssa. Eläke-Tapiolan sekä vakuutus- että korvausprosessit ovat alan parhaimmistoa. Vuoden 2010 aikana vanhuus-, työttömyys- ja osa-aikaeläkepäätösten käsittelyajat ovat edelleen alan keskiarvoa nopeammat. Samoin eläkkeen neuvontapalvelu on saanut asiakaskyselyissä kiitosta nopeudesta ja asiantuntemuksesta. Sähköinen asiointi on tehokkaan toiminnan edellytys. Eläkekorvausten käsittelyprosessia automatisoitiin keväällä. 6 Vuosikertomus 2010 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TAPIOLA

7 Samoin palkkailmoitusten osalta sähköisten kanavien käyttö on lisääntynyt ilahduttavasti. Vuoden aikana on aktivoitu asiakkaita eri tavoin olemassa olevien verkkopalveluiden käyttöön ja verkko palvelua käyttävien asiakkaiden määrä on ylittänyt tavoitteet. Työhyvinvointipalveluiden kysyntä jatkui voimakkaana. Työssä jaksamisesta ja työurien pidentämisestä käytiin julkista keskustelua koko vuoden. Eläke-Tapiola pyrki ohjaamaan keskustelua työhyvinvointipalveluiden kautta saatavien ja toteutettavien, aitojen kehityshankkeiden toteuttamiseen ja varmistamiseen sekä alalla esiintyneiden taloudellisten panosten ylilyöntien tai vääränlaisen kilpailun välttämiseen jatkossa. Toteutetuista työhyvinvointipalveluista saatiin asiakasyrityksiltä erinomaista palautetta. Vastaajista 98 prosenttia oli valmis suosittelemaan Tapiolan työhyvinvointipalvelua muille yrityksille. Työhyvinvointipalveluissa käynnistettiin myös uusi kehitysvaihe, kun yhdessä merkittävän asiakasyrityksen kanssa aloitettiin tiivis kaksivuotinen kehittämishanke, jonka tarkoituksena on yhtenäistää ja kehittää työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamismalleja ja työkaluja yhteiseen käyttöön. Eläke-Tapiolan ydintehtävä on huolehtia asiakkaiden lakisääteisestä työeläketurvasta asiakasetuja tuottaen. Palvelut tuotetaan tiiviissä yhteistyössä Tapiola-ryhmän kanssa. Tällä pyritään siihen, että työeläketurvan lisäksi asiakkaiden on helppo saada myös muut tarvitsemansa vakuutus- ja rahoituspalvelut Tapiola-ryhmästä. Eläke-Tapiolalla on yhteistyösopimus Tapiola-ryhmän muiden yhtiöiden kanssa palveluiden tuottamisesta. Vuoden keskivaiheilla Tapiola-ryhmän sekä yksityis- että yritysasiakkaiden hoidon organisaatioita uudistettiin voimallisesti. Eläke-Tapiolan asiakkaille tämä on näkynyt pyrkimyksenä aiempaa selkeämpään ja tehokkaammin toimivaan asiakkuuksien hoitoon. Strategian toteutumisen mahdollistaa henkilöstön ammattitaidosta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen. Vuoden aikana luotiin edellytyksiä tulevaan toimintaan erityisillä osaamiskartoituksilla ja vakiintuneen toimintamallin mukaisilla jokaisen työntekijän kehityssuunnitelmilla. Sijoitustoimintaa vahvistettiin eräillä rekrytoinneilla sekä salkunhoitajaorganisaatiossa että riskienhallinnassa. Eläke-Tapiolan tulos ja vakavaraisuus Yhtiön kokonaistulos oli 575,4 miljoonaa euroa (583,1 milj. e). Sijoitustoiminnan tulos oli 525,0 miljoonaa euroa (591,2 milj. e) ja sijoitusten tuotto oli 10,8 prosenttia (13,5 %). Vakuutusliike oli 38,6 miljoonaa euroa voitollinen ( 17,9 milj. e), mikä johtui pääosin aikaisempien vuosien ylijäämäiseksi osoittautuneen työkyvyttömyyseläkemaksun tuloutumisesta. Eläke-Tapiolan hoitokustannustulos oli 11,8 miljoonaa euroa (9,7 milj. e) ylijäämäinen. Liikekulut vakuutusmaksun hoitokustannustulosta olivat 81,6 prosenttia (84,2 %). Yhtiön kustannustehokkuus koituu asiakkaiden hyväksi asiakashyvityksinä. Kokonaisliikekulut nousivat edellisestä vuodesta 2,7 prosenttia ja olivat 67,5 miljoonaa euroa (65,7 milj. e). Asiakashyvityksiin siirrettiin 25,3 miljoonaa euroa (18,6 milj. e) eli 0,44 prosenttia (0,33 %) TyEL-palkkasummasta. Yhtiön erinomaiset sijoitus- ja hoitokustannustulokset nostivat vakavaraisuusasteen 29,6 prosenttiin (23,7 %) ja vakavaraisuusasema pysyi korkeana 3,0 (3,0). Ilman tilapäisiä lakimuutoksia vakavaraisuusaste olisi ollut 24,4 prosenttia (18,8 %) ja vakavaraisuusasema 2,4 (2,4) Milj. e Milj. e Vastuuvelan määrätiedot TyEL-eläkevakuutus Varsinainen vakuutusmaksuvastuu Varsinainen korvausvastuu Lisävakuutusvastuu Tasoitusvastuu Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu TEL-lisäeläkevakuutus Vakuutusmaksuvastuu Varsinainen korvausvastuu Tasoitusvastuu 7 7 YEL-perusvakuutus Vakuutusmaksuvastuu YEL-lisäeläkevakuutus Vakutuusmaksuvastuu 3 4 Korvausvastuu 5 5 Vakuutus- ja korvaustoiminta Vakuutustoiminta Eläke-Tapiolan TyEL-vakuutusten lukumäärä väheni noin 3 prosenttia vuoden 2010 aikana ja TyEL-vakuutuksia oli vuoden lopussa kappaletta ( kpl). Myös vakuutettujen henkilöiden määrä väheni hieman eli 1,6 prosenttia ja vuoden lopussa vakuutettuja oli henkilöä ( henkilöä). YEL-vakuutusten lukumäärä väheni noin 2 prosenttia ja oli vuoden lopussa kappaletta ( kpl). Vakuutusten lukumäärän väheneminen johtui suurelta osin maan taloudellisesta tilanteesta, mutta lisäksi vakuutuskantaa pienensi jonkin verran Eläke-Tapiolan menetykset eläkeyhtiöiden välisessä siirtoliikkeessä. Talouden kääntymistä parempaan suuntaan indikoi TyELvakuutusten palkkasumman ja maksutulon kasvu. Vuoden 2009 tilinpäätöksen arvioon verrattuna Eläke-Tapiolan palkkasumman arvioidaan kasvaneen 2,8 prosenttia 5 804,4 miljoonaan euroon (5 647,8 milj. e) ja TyEL:n maksutulo nousi vastaavasti 2,5 prosenttia ja oli 1 246,7 miljoonaa euroa (1 215,9 milj. e). Vuoden 2009 lopulliseen palkkasummaan verrattuna lisäystä arvioidaan olevan 1,2 prosenttia. Maksutulossa on päästy siten jo taantumaa edeltävälle tasolle. YEL:n maksutulo oli vuonna ,2 miljoonaa euroa (170,2 milj. e). Vuosikertomus 2010 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TAPIOLA 7

8 Eläke-Tapiolan menestys vakuutusten uusmyynnissä alkaville yrityksille ja yrittäjille säilyi edelleen hyvänä. Aloittavien yritysten TyEL-vakuuttajana Eläke-Tapiolan markkinaosuus oli selvästi korkeampi kuin koko vakuutuskannan markkinaosuus. Maksutulolla mitattuna TyEL:n uusmyynnin markkinaosuus oli 15,5 prosenttia ja vakuutusten kappaleilla mitattuna peräti 21,8 prosenttia. Vastaavasti YEL-vakuutuksissa markkinaosuus uusasiakashankinnassa oli lähes neljännes ollen YEL:n maksutulolla mitattuna 24,7 prosenttia. Koko vakuutuskannan markkinaosuudet selviävät vasta kun kaikki yhtiöt ovat julkaisseet tilinpäätöstietonsa. Vakuutusten hoitoprosessissa on ollut vahva kehittämisen vaihe. Ansioilmoitusliikenteen sähköisten palvelujen kehittäminen on nopeuttanut prosesseja sekä asiakkaan että vakuutusyhtiön näkökulmasta. Kehittämistä on tapahtunut sekä ansioilmoitusten tekemisessä että vakuutusten hakemisprosessissa. Esimerkiksi uusista YEL-vakuutushakemuksista valtaosa vastaanotettiin sähköisen palvelun kautta. Saapuneista TyEL-palkkailmoituksista sähköisiä kanavia pitkin saatiin jo yli 80 prosenttia. Korvaustoiminta Eläkeyhtiön korvausprosessit eli eläkkeiden myöntö ja eläkkeiden maksaminen sujuivat hyvin vuonna Eläkkeensaajien lukumäärä jatkoi kasvuaan ja oli vuoden lopussa ( ). Eläkepäätösten yhteislukumäärä kääntyi pitkästä aikaan laskuun ja niitä annettiin kappaletta ( kpl). Vanhuuseläkkeiden määrä oli samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin kappaletta (3 790 kpl), mutta työkyvyttömyyseläkkeiden määrä väheni noin 7 prosenttia. Uusia hakemuksia oli kappaletta (6 014 kpl). Pääasiallinen syy työkyvyttömyyseläkehakemusten määrän pienentymiseen on siinä, että suurimmat ikäluokat ovat jo pääosin siirtyneet eläkkeelle. Kuntoutushakemusten määrä kasvoi viime vuodesta selvästi ja vuonna 2010 niitä käsiteltiin 874 kappaletta (716 kpl). Kuntoutukseen johtaneita myönteisiä ratkaisuja oli noin 80 prosenttia eli 689 kappaletta (580 kpl). Osa-aikaeläkkeiden suosio säilyi ennallaan, kun 822 henkilöä (833 hlöä) siirtyi joustavasti eläkkeelle jatkaen samalla osittain työelämässä. Vanhuus-, työttömyys- ja osa-aikaeläkehakemuksissa Eläke-Tapiolan käsittelyajat olivat noin 8-10 päivää nopeampia kuin toimialalla keskimäärin. Perhe-eläkkeet käsiteltiin keskimäärin noin kolmessa viikossa, mikä vastasi alan keskiarvoa. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeiden osalta käsittelyaikoja on nopeutettava. Vuonna 2010 myönteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antaminen kesti noin yhden viikon pidempään kuin alalla keskimäärin ja hylkäävissä päätöksissä ero oli vielä suurempi. Käsittelyaikojen pidentyminen johtui pääosin uuden tietojärjestelmän käyttöönottoon liittyvistä kitkatekijöistä. Nyt prosesseja on kehitetty uuden järjestelmän pohjalta ja käsittelyaikojen saaminen takaisin kilpailukykyiseksi on kuluvan vuoden keskeisimpiä tavoitteita. Vuoden 2010 aikana maksettiin eläkkeitä ja korvauksia yhteensä 1 189,6 miljoonaa euroa (1 111,1 milj. e) eli eläkemeno kasvoi peräti 7,1 prosenttia. Eläkkeiden maksatukseen liittyvä prosessi on Eläke-Tapiolan toimintojen osalta sujunut hyvin. Kuitenkin pankkien siirtyminen eurooppalaiseen SEPAmaksujärjestelmään aiheutti varsinkin loppuvuoden aikana häiriöitä siten, että ajoissa lähetetyt maksutiedot eivät ehtineet kaikkina päivinä maksupäivän aamuun mennessä asiakkaiden tileille. Häiriöistä aiheutui paljon lisätiedusteluja ja asiakaspuheluita. Ne pystyttiin hoitamaan kuitenkin nopeasti uuden puhelinjärjestelmän, toimivien työtilojen sekä aktiiviseen palveluasenteeseen sitoutuneen henkilöstön avulla. Sijoitustoiminta Eläke-Tapiolan määrätietoinen sijoitusprosessi sai jälleen kansainvälistä tunnustusta. Euroopan eläkevarojen sijoitusmarkkinoita arvioiva IPE, Investment and Pensions Europe -organisaatio valitsi Eläke-Tapiolan Suomen parhaaksi eläkevarojen sijoittajaksi. Yhtiö sai tässä The IPE European Pension Fund Awards -kilpailussa tunnustusta ainoana suomalaisena eläkesijoittajana. Vuotta aiemmin Eläke-Tapiola arvioitiin samassa kilpailussa Euroopan parhaaksi sijoitusorganisaatioksi. Eläke-Tapiolan sijoitustuotot käyvin arvoin olivat 10,8 prosenttia (13,5 %). Sijoitukset käyvin arvoin olivat 9 378,3 miljoonaa euroa (8 473,4 milj. e) ja sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin olivat 922,5 miljoonaa euroa (1 013,0 milj. e). Tämä oli myös yhtiön historian toiseksi paras vuosituotto. Vuosina yhtiön sijoitusten keskimääräinen nimellinen tuotto on ollut 5,9 prosenttia ja reaalinen tuotto 4,3 prosenttia. Tuottoisimpia olivat noteeratut osakesijoitukset, joiden tuotto kohosi 23,1 prosenttiin. Myös korkosijoitukset tuottivat hyvin, ja suhteessa yleiseen markkinakehitykseen erinomaisesti, 6,4 prosenttia. Niin osake- kuin korkosijoituksissakin salkkujen tuotot ylittivät selvästi vertailuindeksiensä tuotot volatiliteettien pysyessä markkinoita alhaisempana. Myös aktiivinen valuuttojen suojausstrategia kasvatti sijoitusten tuottoa merkittävästi. Merkittävin muutos allokaatiossa kohdistui korkosijoitusten määrään: niiden osuutta sijoituksista vähennettiin vuoden 2010 aikana noin 60 prosentista 50 prosenttiin. Korkosijoituksia korvattiin sekä osakkeilla että niin sanotuilla vaihtoehtoisilla sijoituksilla. Osakesijoitusten osuutta sijoituskannasta lisättiin 28,5 prosentista 34,6 prosenttiin. Osakepainoa nostettiin koko vuoden, joskin pääosa ostoista ajoitettiin alkuvuodelle. Ostoja kohdistettiin erityisesti vakavaraisiin, hyvän markkina-aseman omaaviin globaaleihin yrityksiin. Myös kehittyvien markkinoiden osuutta sijoituksista kasvatettiin. Onnistuneiden yhtiö-, toimiala- ja maavalintojen sekä hyvän ajoituksen ansiosta yhtiön noteeratut osakesijoitukset tuottivat 23,1 prosenttia. Yhtiön sijoitukset suomalaisiin osakkeisiin tuottivat 33,4 prosenttia ja pohjoismaisiin osakkeisiin 37,5 prosenttia. Suomen osuus noteeratuista osakesijoituksista oli noin 21 prosenttia, mikä laski hieman edellisvuodesta. Suorista osakesijoituksista Suomen osuus oli hieman yli 30 prosenttia. Vuodenvaihteessa Eläke-Tapiola omisti 82 yrityksen osakkeita, joista 31 oli Suomesta. Osakerahastosijoituksia oli 28 rahastossa. Vuoden 2010 lopussa noteeraamattomien suorien sijoitusten käyvät arvot säilyivät edellisen vuoden tasolla ja sijoitukset 8 Vuosikertomus 2010 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TAPIOLA

9 painottuivat pääosin Suomeen. Eläke-Tapiola pysyi aktiivisena toimijana markkinoilla tehden sijoituskohteissaan sekä muutamia lisäsijoituksia että irtautumisia. Vuoden 2010 lopussa yhtiön korkosijoitusten yhteenlaskettu määrä oli 4 880,6 miljoonaa euroa (5 167,4 milj. e) ja tuotto 6,4 prosenttia (8,1 %). Korkosijoitusten tuotto nousi onnistuneiden allokaatiopäätösten ja korkoriskin hallinnan ansiosta. Tuotto ylitti selvästi esimerkiksi eurooppalaisia joukkovelkakirjamarkkinoita kuvaavan iboxx-indeksin 2,1 prosentin tuoton. Ylipaino yritysten joukkovelkakirjalainoissa ja merkittävä alipaino reunavaltioiden joukkovelkakirjalainoissa vaikuttivat eniten tuottoeroon. Sijoitukset yritysten lainoihin olivat noin kolmasosa korkosijoituksista. Alkuvuodesta 2010 lisättiin sijoituksia kehittyville markkinoille, mikä yksittäisenä omaisuusluokkana korkosijoitusten sisällä tuotti parhaiten. Euroopan reunavaltioiden rahoituskriisin seurauksena vähennettiin sijoituksia rahoitussektoriin merkittävästi. Loppuvuotta kohden kasvatettiin rahamarkkinasijoitusten osuutta korkoallokaatiossa. Korkosijoituksista lähes puolet oli parasta luottoluokitusluokkaa AAA. Pääomarahastosijoitusten käyvät arvot vuoden 2010 lopussa olivat 188,4 miljoonaa euroa ja vuosituotto oli 13 prosenttia. Pääomasijoitukset muodostuvat sijoituksista pääomasijoitusrahastoihin, joissa pääpaino on kansainvälisissä rahastoissa. Eläke-Tapiolan suorien kiinteistösijoitusten käyvät arvot vuoden 2010 lopussa olivat 904,2 miljoonaa euroa ja tuotto 6,9 prosenttia. Merkittävimmät lisäykset kiinteistökantaan olivat sijoitukset kiinteistöpääomarahastoihin ja suorat sijoitukset Helsingissä, Espoossa, Kokkolassa ja Oulussa. Epäsuorat kiinteistösijoitukset jakautuvat kiinteistöpääomarahastosijoituksiin ja sijoitusrahastomuotoisiin sijoituksiin. Noteerattu kiinteistömarkkina kehittyi positiivisesti seuraten osakemarkkinan nousua, mikä vaikutti myönteisesti sijoitusrahastomuotoisten kiinteistösijoitusten arvonkehitykseen ja tuottoon. Kiinteistöpääomarahastojen vuosi oli haasteellinen, mutta vuoden 2011 aikana tuottojen odotetaan kääntyvän positiivisiksi. Riskienhallinta Vakuutusriskien osalta vuosi 2010 oli tavanomainen. Merkittävimmät vakuutusriskit liittyvät eliniän pituuteen ja työkyvyttömyyteen sekä vakuutusmaksujen maksamiseen. Eliniän odote ei juurikaan kasvanut vuonna 2009 ja ennakkotietojen mukaan ei myöskään vuonna Vakuutusmaksujen maksuviiveet vähenivät talouden toipuessa taantumasta. Sijoitustoiminnan riskienhallinnan osalta vuosi oli haasteellinen. Sijoitusriskien hallinnassa edettiin vuoden 2010 aikana kehittämällä edelleen muun muassa sijoitusjakauman analyysimallia ja sijoitusjakaumaa koskevaa päätöksentekoa. Yhtiössä kehitetty analyysimalli sisältää muun muassa tuotot, hajonnat ja sijoituslajien yhteisriippuvuudet. Mallin avulla laskettu niin sanottu strateginen allokaatio kuvastaa sijoitusluokkien jakaumaa, jolla todennäköisesti päästään pitkällä aikavälillä parhaaseen tuottoon halutulla riskitasolla. Allokaatioprosessissa on päätöksenteon eri tasoja ja tavoitteita eripituisille aikaväleille. Omaisuuslajipainoja tarkastellaan useamman kerran vuodessa. Vuoden 2010 aikana lisättiin osakeriskiä ja vähennettiin korkoinstrumenttien painoa sijoitussalkussa. Korkoriskiä kuvaava duraatio vaihteli noin 4,7 5,7 vuodessa. Korkoinstrumenttien luokassa painotettiin hyvälaatuisia yrityslainoja. Pahimmat Euroopan ylivelkaantuneiden valtioiden sijoituksiin liittyvät riskit Eläke-Tapiola onnistui välttämään ajoissa tapahtuneella Euroopan reunamaiden joukkolainojen osuuden vähentämisellä. Eläke-Tapiolan sijoitusriskienhallinnan yhtenä teemana vuonna 2010 oli sellaisten sijoitusstrategioiden kehittäminen, joilla pyritään vähentämään poikkeuksellisten negatiivisten tapahtumien vaikutuksia tuottoihin. Yhtiön taloudellisen tilanteen keskeinen riskimittari vakavaraisuus kohentui vuoden aikana. Vakavaraisuusaste nousi 29,6 prosenttiin (23,7 %) ja vakavaraisuusasema pysyi korkeana 3,0 (3,0). Ilman tilapäisiä lakimuutoksia vakavaraisuusaste olisi ollut 24,4 prosenttia (18,8 %) ja vakavaraisuusasema 2,4 (2,4). Vuoden 2010 aikana operatiivisen riskin toteutuminen vaikutti voimakkaasti myös asiakkaisiin. Suomalaisten pankkien maksujärjestelmien ongelmien vuoksi eläkkeiden maksuja eläkkeensaajille viivästyi syksyllä Maksuviiveet ovat erittäin poikkeuksellisia työeläkejärjestelmän historiassa. Erilaisia operatiivisen riskin poikkeamatapauksia kirjattiin vuoden aikana yhteensä runsaat 30. Tarkemmin Eläke-Tapiolan riskienhallinnasta kerrotaan tilinpäätöksen liitetiedoissa Riskit ja riskienhallinta -osiossa. Hallinto ja johtaminen Eläke-Tapiola on työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain mukainen keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Sen hallintoa ja valvontaa sääntelevät työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain lisäksi vakuutusyhtiölaki ja osakeyhtiölaki sekä näiden nojalla annetut säädökset, määräykset ja ohjeet. Eläke-Tapiola antaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään. Yhtiökokous Ylintä päätösvaltaa Eläke-Tapiolassa käyttävät osakkaat yhtiökokouksessa. Osakkaita ovat vakuutuksenottajat, vakuutetut vakuutuskohtaisesti yhdessä sekä takuuosuuksien omistajat. Kaikki takuuosuudet ovat Tapiola-ryhmän keskinäisten vakuutusyhtiöiden omistuksessa. Yksityiskohtaiset tiedot äänioikeuden jakoperusteista löytyvät Eläke-Tapiolan yhtiöjärjestyksestä. Yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston jäsenet ja päättää tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta sekä vastuuvapaudesta hallintoelinten jäsenille ja toimitusjohtajalle. Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous pidettiin Hallintoneuvosto Työeläkeyhtiöistä annetun lain mukaan työeläkevakuutusyhtiöllä on oltava hallintoneuvosto. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja Vuosikertomus 2010 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TAPIOLA 9

10 varajäsenet, hallitukselle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä päättää hallituksen jäsenten palkkiot. Hallintoneuvosto valitsee myös vaalivaliokunnan jäsenet ja sille puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Eläke-Tapiolan hallintoneuvostoon kuuluu 26 jäsentä. Vähintään puolet jäsenistä valitaan työnantajia ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Eläke-Tapiolan hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii Hannu Anttila ja varapuheenjohtajana Kaarlo Julkunen. Hallinto neuvosto kokoontui 3 kertaa vuonna Hallintoneuvoston jäsenille maksetut palkat ja palkkiot, eläkesitoumukset, rahalainat ja niiden ehdot sekä vakuudet ja vastuusitoumukset esitetään tuloslaskelman liitteessä Vaalivaliokunta Vaalivaliokunta tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen hallintoneuvoston jäsenten valinnasta ja heidän palkkioistaan sekä vastaavanlaisen ehdotuksen hallintoneuvostolle hallituksen jäsenten osalta. Vaalivaliokunnan jäsenten on oltava yhtiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäseniä. Kuusijäsenisen vaalivaliokunnan puheenjohtajana toimii Hannu Anttila ja varapuheenjohtajana Kaarlo Julkunen. Hallitus Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Eläke-Tapiolan hallituksen työjärjestyksen mukaan hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa yhtiön strategisista linjauksista päättäminen, sijoitussuunnitelman ja riskienhallintasuunnitelman vahvistaminen sekä yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelu. Hallitus arvioi omaa toimintaansa ja työskentelytapojaan vuosittain tavoitteenaan hallitustyöskentelyn kehittäminen. Eläke-Tapiolan hallitukseen kuuluu 12 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä. Hallituksen jäsenet nimittää hallintoneuvosto vaalivaliokunnan ehdotuksesta. Jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallintoneuvosto valitsee hallitukselle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toisen tulee olla vakuutettujen edustajien ehdottama henkilö. Uusina hallituksen jäseninä aloittivat vuoden 2010 alusta Aarne Hallama, Timo Lindholm, Jari Karlson ja Penna Urrila sekä varajäsenenä alkaen Jari Sundström. Hallituksen jäsenille maksetut palkat ja palkkiot, eläkesitoumukset, rahalainat ja niiden ehdot sekä vakuudet ja vastuusitoumukset esitetään tuloslaskelman liitteessä Hallituksen valiokunnat Tarkastusvaliokunta valmistelee taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyä hallituksessa. Sen tehtäviin kuuluvat esimerkiksi tilinpäätöksen ja puolivuotiskatsauksen käsittely, riskienhallinnan valvonta ja arviointi, sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen arviointi sekä tilintarkastajien työn seuranta. Hallituksen kokoonpano : Varsinaiset jäsenet: Harri Miettinen, hallituksen puheenjohtaja, s.1962, KTM, johtaja, SOK Ann Selin, hallituksen varapuheenjohtaja, s.1960, puheenjohtaja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Aarne Hallama, s. 1952, KTM, toimitusjohtaja, Scandic Hotels Oy Eeva-Liisa Inkeroinen, s.1963, oikeust. kand, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto Kaija Kallinen, s. 1950, SAK:n yhteiskuntapoliittisen edunvalvontaosaston apulaisjohtaja, SAK Asmo Kalpala, s. 1950, KTM, KHT, pääjohtaja, Tapiola-ryhmä Jari Karlson, s.1961, KTM, talousjohtaja, Orion Oyj Timo Lindholm, s. 1959, VTM, emba, pääekonomisti, Suomen Yrittäjät Arto Okkonen, s.1956, hallituksen puheenjohtaja, Imagon Oy Heli Puura, s. 1965, oikeust. kand., lakimies, STTK Jari Saine, s. 1951, FM, SHV, yhtiöryhmän johtaja, Tapiola-ryhmä Penna Urrila, s. 1976, VTM, johtava ekonomisti, Elinkeinoelämän keskusliitto Varajäsenet: Antti Calonius, s. 1950, VTM, yhtiöryhmän johtaja, Tapiola-ryhmä, saakka Harri Hietala, s. 1958, VT, toimitusjohtaja, Palvelualojen työnantajat PALTA ry Jari Sundström, s. 1960, VT, yhtiöryhmän johtaja, Tapiola-ryhmä, alkaen Jorma Tilander, s. 1965, oikeust. kand., toiminnanjohtaja, Suomen Lakimiesliitto Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Eeva-Liisa Inkeroinen ja jäseninä Jari Karlson sekä Heli Puura. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee hallituksessa käsiteltävät nimitys- ja palkitsemisasiat. Valiokunta seuraa myös Eläke-Tapiolan henkilöstön palkitsemisjärjestelmän kehittämistä ja raportoi tästä hallitukselle. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Harri Miettinen ja jäseninä Asmo Kalpala sekä Ann Selin. Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen Eläke-Tapiolan toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen nimittää hallitus. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta. Eläke-Tapiolan toimitusjohtaja on Satu Huber. Toimitusjohtajan sijaisena toimii varatoimitusjohtaja Keijo Kouvonen. Toimitusjohtaja Satu Huberin palkka- ja luontoisedut vuonna 2010 olivat euroa, mistä euroa on tulospalkkiota vuosilta Toimitusjohtajan tulospalkkio määräytyy hallituksen asettamien tulostavoitteiden toteumaprosenttina. 10 Vuosikertomus 2010 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TAPIOLA

11 Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Toimitusjohtajalla on lakisääteisen työeläkkeen lisäksi lisäeläkejärjestely, joka on sama kuin koko Eläke-Tapiolan henkilöstöllä. Lisäeläkettä karttuu 0,2 prosenttia vuodessa. Toimisuhteen ennenaikaisen päättymisen korvaus on 12 kuukauden palkka. Toimitusjohtajaa johtamisessa avustavat yhtiön johtoryhmä, sijoitustoiminnan johtoryhmä sekä riskienhallintatoimikunta. Neuvottelukunnat Neuvottelukunnat toimivat asiakaskunnan ja yhtiöryhmän välisenä hallintoa täydentävänä vuorovaikutuskanavana. Eläke- Tapiolan eläkeasiain neuvottelukunta toimii työmarkkinajärjestöjen ja Eläke-Tapiolan yhteistyöelimenä, joka antaa linjauksia muun muassa työkyvyttömyyseläkehakemuksista. Vakuutettujen neuvottelukunta toimii Eläke-Tapiolassa vakuutettujen työntekijöiden ja yrittäjien yhteistyöelimenä. Lisäksi Tapiola-ryhmällä on alueellisia, toimialakohtaisia sekä asiakasryhmäkohtaisia neuvottelukuntia yhteensä 28 kpl. Tilintarkastaja Yhtiökokous valitsi Eläke-Tapiolan tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PWC:n. Vastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Juha Tuomala. Tilintarkastusyhteisölle maksetut palkkiot esitetään tuloslaskelman liitteessä 3.4. Henkilöstö ja palkitseminen Eläke-Tapiolaan työsuhteessa olevan henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2010 lopulla oli 223 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä oli 40,7 vuotta ja henkilöstöstä 72 prosenttia oli naisia ja 28 prosenttia miehiä. Eläketapiolalaisten joukossa on eri koulutustaustan omaavia ihmisiä työtehtävien monipuolisuudesta johtuen. Joukossa on muun muassa tradenomeja, kauppatieteilijöitä, humanisteja, juristeja, matemaatikkoja, lääkäreitä sekä tekniikan ja informaatioteknologian asiantuntijoita. Henkilökunnan osaamisen kehittäminen painottuu kuluvalla strategiakaudella muun muassa liiketoimintaosaamisen varmistamiseen sekä esimiestyön tukemiseen. Eläke-Tapiola tarjoaa henkilöstölleen monipuolisia kehittymis- ja oppimismahdollisuuksia työssä oppimisesta ja itseopiskelusta tutkintojen suorittamiseen. Lisäksi verkkokursseilla opiskellaan mm. eläkevakuuttamista, esimiestyötä, keskinäisyyttä sekä asiakasetuja. Tiimin tila -tutkimuksen tulosten perusteella Eläke- Tapiolassa työskentelevien työtyytyväisyys on hyvällä tasolla ja työtyytyväisyystutkimuksen tulokset ovat samalla tasolla muiden suomalaisyritysten kanssa. Eläke-Tapiola soveltaa Eläke-Tapiolan ja Tapiola-ryhmän yhteistä palkka- ja palkitsemispolitiikkaa, jonka on hyväksynyt omalta osaltaan Eläke-Tapiolan nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ja päättänyt Eläke-Tapiolan hallitus. Tapiola-ryhmän palkka- ja palkitsemisjärjestelmät suunnitellaan ja valmistellaan yhteistyössä henkilöstö-, talous- ja riskienhallintapalveluiden kanssa. Tarvittaessa konsulttina käytetään Hay Group Oy:tä. Johdon vuosipalkkiointi perustuu Tapiola-ryhmän yhtiöiden tuloksiin ja tulokseen vaikuttaviin elementteihin. Mittarit ovat virallisiin tunnuslukuihin perustuvia. Johdon strategiapalkkiointi puolestaan koostuu vakavaraisuutta ja kasvua mittaavista elementeistä ja niissä palkkion määräytymiseen käytetään virallisten tunnuslukujen mukaista kilpailijavertailua. Palkkio määräytyy edellä mainittujen elementtien toteuma-asteen, asema tasoon perustuvan maksimipalkkioprosentin ja vuosipalkan tulona. Eläke-Tapiolan johdon maksimipalkkioprosentit vaihtelevat vuosipalkkioinnissa välillä prosenttia ja strategia palkkioinnissa välillä prosenttia. Palkkiojärjestelmien valmistelun yhteydessä arvioidaan Finanssivalvonnan palkkiointia koskevien kannanottojen vaikutus. Eläke-Tapiolan toimihenkilöiden tulospalkkion määrä on enintään 7 prosenttia vuosipalkasta. Tavoitteet johdetaan yhtiöryhmän ja Eläke-Tapiolan strategiasta, ja ne voivat olla joko tiimi- tai yksilökohtaisia. Tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan tuloskeskustelussa. Joillekin riskienhallintatehtävissä oleville henkilöille, jotka toimivat sijoitustoimintaa tukevissa tehtävissä, vuosipalkkiomaksimi voi olla enintään 20 prosenttia vuosi palkasta. Eläke-Tapiolan sijoitusorganisaatioon kuuluvilla henkilöillä on erillinen pitkän aikavälin tulospalkkiomallinsa, jossa palkkio määräytyy kolmen vuoden jaksolla sijoitustuottojen perusteella. Strategiapalkkiotasojen vaihteluväli on vuositasolla prosenttia vuosipalkasta. Sijoitusorganisaatioon kuuluvilla henkilöillä maksimipalkkioprosentit vuosipalkkioinnissa vaihtelevat 7 50 prosenttia. Lisäksi Tapiola-ryhmän vuonna 1991 perustettuun henkilöstörahastoon siirretään vuosittain toteutuneiden tavoitteiden mukainen voittopalkkioerä, joka määräytyy henkilöstörahastolain mukaisesti pääosin yhtiöiden tulosten perusteella. Tilinpäätökseen kirjattiin Eläke-Tapiolan osuudeksi arvio euroa. Voittopalkkiosiirto on laskettu ennakkoarvion mukaisena ja sisältyy tuloslaskelmaerään muut kulut. Muita elementtejä ovat tehokkuus ja kasvu sekä palvelun laatu. Kumulatiivisesti Tapiola-ryhmä on siirtänyt henkilöstörahastoon sen toiminnan aikana yhteensä 29,2 miljoonaa euroa. Konserni Konsernirakenne Eläke-Tapiolan konserniin sisältyy emoyhtiö Eläke-Tapiolan lisäksi tytäryhtiöt Elkes Oy (omistusosuus 100 %) ja Tapra Ky (100 %) sekä 62 (58) asunto- ja kiinteistöyhtiötä tytäryhtiöinä. Osakkuusyhtiöitä ovat Vakuutusneuvonta Aura Oy, Vakuutusneuvonta Pohja Oy, Suomen Metsäsijoitus Oy, Oirabi Oy sekä 3 (3) kiinteistöyhtiötä. Konsernitilinpäätös Eläke-Tapiolan emoyhtiön ja konsernin vakuutustoiminnan luvut ovat samat. Konsernin voitto tilikaudelta oli ,70 euroa. Taseen loppusumma on ,65 euroa ( ,99 e). Takuupääoma Eläke-Tapiolan takuupääoman määrä on euroa. Takuupääoma jakautuu nimetylle henkilölle asetet- Vuosikertomus 2010 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TAPIOLA 11

12 tuun takuuosuuteen. Jos takuupääomaa korotetaan, annetaan korotusta vastaava määrä edellä mainitunlaisia takuuosuuksia. Yhtiön takuuosuuksien omistajalla on etuoikeus uusien takuuosuuksien saamiseen entisten osuuksiensa suhteessa. Takuuosuudet tuottavat yhtäläisen oikeuden yhtiöön. Takuupääoman omistajat ja näiden osuudet takuupääomasta olivat seuraavat: Takuuosuuksia %-osuus Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola ,75 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ,25 Yhteensä ,00 Eläke-Tapiolan vastuullinen yritystoiminta Eläke-Tapiola hoitaa tärkeää yhteiskunnallista tehtävää huolehtiessaan yhtiössä vakuutettujen työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta. Vastuullisuus on noussut vuosi vuodelta tärkeämmäksi tekijäksi kaikessa Eläke-Tapiolan toiminnan suunnittelussa ja valintoja tehtäessä. Vastuu tavaksi on yksi Tapiola-ryhmän ja Eläke-Tapiolan arvoista. Eläke-Tapiola osallistuu moniin työeläkealan yhteistyöryhmiin, joissa tavoitteena on työeläkejärjestelmän kehittäminen. Työeläkejärjestelmän kehittämiseen pyritään vaikuttamaan tavalla, joka edistää koko järjestelmän kustannustehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. Vuoden 2010 aikana Eläke-Tapiola osallistui muun muassa työeläkealan tietojärjestelmien sekä työeläkeyhtiöiden vakavaraisuusjärjestelmän kehittämiseen. Eläke-Tapiola kuuntelee aktiivisesti asiakkaiden toiveita kehittäessään palveluja ja viestintää vastaamaan asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Asiakasyrityksiä on mukana myös tietojärjestelmien kehityshankkeissa. Henkilöstöä on koulutettu viestimään työeläkeasioista mahdollisimman ymmärrettävästi ja selkeästi, mikä näkyy esimerkiksi asiakaskirjeiden, verkkoviestien ja puhelinpalvelun selkeäkielisyytenä. Tämä on vähentänyt selvästi asiakkailta tulevien puheluiden määrää. Eläke-Tapiolan tavoitteena on aiheuttaa vähemmän kuormaa ympäristölle ja ilmastolle. Tarvetta työssä matkustamiseen on vähennetty käyttämällä videoneuvotteluyhteyksiä kokouksissa. Ympäristön kuormitusta pyritään keventämään myös uusilla sähköisillä palveluilla, jotka vähentävät käytettävän paperin määrää ja mahdollistavat palvelun nopeuttamisen. Yhä useammat asiakkaat toivovat saavansa tietoa sähköisessä muodossa paperin sijaan, minkä vuoksi vuonna 2010 vähennettiin asiakkaille lähetettävien paperisten esitteiden määrää. Vuonna 2010 otettiin käyttöön myös sähköiset TyEL- ja YEL-hakemukset. Eläke-Tapiolan sisäisiä prosesseja on kehitetty ottamalla käyttöön sähköinen asianhallinta, mikä on vähentänyt merkittävästi käsiteltävän ja arkistoitavan paperin määrää. Työkyvyn hallinta ja esimiestyö Asiakasyritysten henkilöstön työkyvyttömyysriskiä pyritään alentamaan tarjoamalla palvelua ja taloudellista tukea työhyvin- voinnin kehittämiseen. Työhyvinvointitoiminnassa on kiinnitetty yhä enemmän huomiota siihen, että toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ja todennetaan. Eläke-Tapiolan työhyvinvointipalveluissa on kehitetty myös uutta, selkeäkielistä asiakasmateriaalia, jolla tuetaan asiakasyrityksiä erilaisissa työhyvinvoinnin kehittämishaasteissa. Eläke-Tapiola osallistui vuoden 2010 aikana Tapiola-ryhmän laajaan työkyvynhallintaprojektiin, jonka tavoitteena on tehostaa työkykyä tukevaa johtamista sekä Tapiola-ryhmässä että asiakasyrityksissä. Varmistamalla henkilöstön hyvinvointi sekä kartoittamalla ja ennaltaehkäisemällä henkilöstöön liittyviä riskejä voidaan tukea sekä Tapiolan että asiakasyritysten kilpailukykyä. Projektin avulla myös henkilöstön tietämys ja osaaminen työkykyyn vaikuttavista asioista kasvaa. Eläke-Tapiolan käsityksen mukaan työeläkeyhtiöiden asiakasyrityksilleen tarjoamien työhyvinvointipanostusten tulee olla aidosti vaikuttavia ja työurien pidentämistä tukevia. Tämän vuoksi Eläke-Tapiola on halunnut käydä keskustelua työhyvinvointitoiminnan menettelytavoista myös julkisuudessa. Eläke-Tapiolan esimiehiltä edellytetään vastuullista ja aktiivista johtamista sekä tasapuolista suhtautumista työsuorituksiin. Henkilöstöä kannustetaan oman osaamisensa kehittämiseen. Vuoden 2010 aikana vastuullisuuden teemaa on tehty entistä laajemmin tutuksi kaikille eläketapiolalaisille yhteisissä tilaisuuksissa, joissa on mietitty keinoja toiminnan kehittämiseksi yhä vastuullisempaan suuntaan. Taloudellinen vastuullisuus Keskeinen osa Eläke-Tapiolan vastuullisuutta on huolehtia yhtiön talouden pohjana olevasta vakavaraisuudesta, joka turvaa toiminnan jatkuvuuden ja kyvyn huolehtia eläkkeiden maksamisesta. Eläke-Tapiolassa työeläkevarat sijoitetaan turvaavasti ja vastuullisuuden periaatteita noudattaen. Vastuuta sijoitusriskeistä ei ole ulkoistettu kolmansille tahoille, vaan oma ammattitaitoinen sijoitushenkilöstö toimii kaikissa omaisuusluokissa. Vastuullinen sijoittaminen on myös osa riskienhallintaa; analysoimalla ja tuntemalla sijoituskohteet hyvin ennakoitavuus paranee ja riskiä pystytään rajaamaan. Eläke-Tapiola raportoi sijoitustoiminnastaan avoimesti. Vuoden 2010 aikana Eläke-Tapiolan internetsivuilla on julkaistu uutta tietoa sijoittamisesta erityisesti vastuullisuuden näkökulmasta. Vastuullisuuden merkitystä on tuotu aktiivisesti esille tapaamisissa yritysten kanssa sekä useissa esitelmätilaisuuksissa. Ilmastonmuutoksen huomioiminen on merkittävä tekijä Eläke-Tapiolan sijoitustoiminnassa, sillä ilmastonmuutoksen torjuminen tarjoaa sijoitusnäkökulmasta selvää hyötyä sekä ympäristölle että asiakkaille. Tuomalla ympäristönäkökulmat esille on Eläke-Tapiolan mahdollista vaikuttaa omistamiensa yritysten tekemiin valintoihin. Eläke-Tapiola oli kesäkuussa 2010 mukana perustamassa Suomen vastuullisen sijoittamisen foorumia FINSIF ry:ä (Finland s Sustainable Investment Forum). Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vastuullista sijoittamista, joka ottaa 12 Vuosikertomus 2010 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TAPIOLA