Yliopistot ja Euroopan tulevaisuus. LERU:n ydinviestit

Transkriptio

1 Yliopistot ja Euroopan tulevaisuus LERU:n julkaisusta Universities and the Future of Europe 2019

2 2 1. Euroopan tulevaisuus LERU on eurooppalaisten huippuyliopistojen johtava verkosto ja vaikutusvaltainen äänenkannattaja, joka on sitoutunut vuorovaikutukseen eurooppalaisten toimielinten kanssa. LERU tarjoaa runsasta asiantuntemustaan, näyttöä ja näkemystä, joita tarvitaan nykyisten ja tulevien haasteiden ratkaisemisessa Euroopassa ja koko maailmassa. Meidän on pyrittävä kohti yhtenäisempää, vahvempaa ja demokraattisempaa unionia yhä epävarmemmassa maailmassa, totesi Euroopan komissio EU:n vuosien strategiseen ohjelmaan liittyvässä lausumassaan, jonka se julkaisi EU27-johtajien järjestetyn kokouksen alla. LERU suhtautuu myönteisesti komission viestiin, etenkin viittaukseen tutkimuksen ja innovoinnin merkityksestä kyseisessä ohjelmassa. Vaikka myös LERU tunnustaa, että meidän on tämän vuoksi keskityttävä tutkimukseen ja innovointiin, jotka liittyvät ekologisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin muutoksiin ja niihin liittyviin yhteiskunnallisiin haasteisiin (s. 31), LERU haluaa kiinnittää huomiota rajaamattomaan, tieteen eturintamassa tehtävään tutkimukseen, jolla varmistetaan Euroopan pitkän aikavälin kilpailukyky ja vauraus, sekä tutkimuksen ja koulutuksen välisten yhteyksien kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen. Kokouksessaan Euroopan neuvosto hyväksyi unionin uuden strategisen ohjelman vuosille Seuraavien viiden vuoden yleisenä kehyksenä ja suuntana ohjelma keskittyy neljään pääprioriteettiin: 1) kansalaisten ja vapauksien suojelu 2) vahvan ja elinvoimaisen taloudellisen perustan kehittäminen 3) ilmastoneutraalin, vihreän, oikeudenmukaisen ja sosiaalisen Euroopan rakentaminen ja 4) Euroopan etujen ja arvojen edistäminen maailmassa. LERU kannattaa ja tukee ohjelmaa. Se suhtautuu erityisen myönteisesti Euroopan neuvoston lausumaan siitä, että (...) meidän on lisättävä investointeja ihmisten osaamiseen ja koulutukseen, edistettävä yrittäjyyttä ja innovointia entistä tehokkaammin ja lisättävä tutkimusta puuttumalla erityisesti eurooppalaisen tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin pirstaloitumiseen (s. 8). Tässä julkaisussa LERU esittää, että yliopistot ovat yhteiskunnan yhdistäjiä. Haluamme lähettää poliitikoille ja muille päättäjille viestin siitä, että heidän kannattaa osallistua vuorovaikutukseen yliopistojen kanssa ja hyödyntää niiden laajaa ja syvällistä asiantuntemusta.

3 Briefing Paper - EU Institutions 3 2. Mitä varten yliopistot ovat olemassa? Tutkimuspainotteiset yliopistot ovat ainutlaatuisia ihmisten muodostamien instituutioiden joukossa, koska niiden vahvuuksissa yhdistyy - kasvatus, jonka kautta ne muokkaavat yhteiskunnan tulevien sukupolvien lahjakkaimpia, luovimpia ja analyyttisimpiä ajattelijoita - tutkimus, jossa tieteellisellä menetelmällä luodaan uraauurtavaa tietoa ja lisätään siten ymmärrystämme sekä - innovointi, jonka ansiosta yliopistot ovat tuotteliaita teknisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden alkulähteitä. Yliopistojen konkreettiset hyödyt taloudelle ja innovoinnille ovat merkittävät, mutta niiden tuottamat aineettomat hyödyt yksilöille, perheille, yhteisöille ja yhteiskunnalle ovat mittaamattoman arvokkaita. Yliopistot vaikuttavat olennaisesti nuorten osaajien houkuttelemiseen ja kouluttamiseen, helpottavat heidän liikkumistaan Euroopassa ja sen rajojen ulkopuolella sekä auttavat yhteiskuntia hyödyntämään ja lunastamaan osaajien potentiaalia (LERU, 2010, 2018). Yliopistot toimivat yhteiskunnan yhdistäjinä: ne ovat yhteiskunnan kanssa vuoropuhelussa sellaisen avoimen, tietopohjaiseen näyttöön ja osaamiseen perustuvan kulttuurin rakentamisessa, jossa kunnioitetaan ja arvostetaan mielipiteiden moninaisuutta. On ehdottoman tärkeää, että kaikki asiaankuuluvat EU-politiikan alat tunnustavat korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin laajalle ulottuvat ja pitkäaikaiset hyödyt ja tarjoavat korkeakouluille myös tulevaisuudessa niiden menestyksen edellyttämän tuen ja ympäristön. LERU kehottaa eurooppalaisia päättäjiä ja lainsäätäjiä - olemaan kunnianhimoisia korkeakoulutusta, tutkimusta ja innovointia koskevassa visiossaan ja asettamaan sen EU:n päätöksenteon keskiöön - käyttämään yliopistojen runsasta asiantuntemusta laajasti päätöksenteossa - tukemaan eurooppalaisyliopistoja, jotta ne voivat jatkossakin menestyä huolimatta kohtaamistaan haasteista. Lue LERU:n julkaisut: What are universities for? (LERU, 2008) Harvesting talent: strengthening research careers in Europe (LERU, 2010) Delivering talent: careers of researchers inside and outside universities (LERU, 2018)

4 4 3. Mitä odotuksia LERU:lla on eurooppalaiselle korkeakoulutukselle, tutkimukselle ja innovoinnille? Euroopan tutkimusalue (ERA, European Research Area) ja eurooppalainen korkeakoulutusalue (EHEA, European Higher Education Area) ovat toivottuja ja hyödyllisiä päätöksenteon kehyksiä. Ne tulisi yhdistää toisiinsa entistä paremmin, ja ERA:lle tulisi antaa uutta pontta. Eurooppalaiset koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelmat ovat menestyksekkäitä. Laatunsa ja vaikuttavuutensa ansiosta ne tarjoavat EU:lle todellista lisäarvoa. Niiden tulisi olla keskeisellä sijalla EU:n poliittisia tavoitteita muodostettaessa. Seuraavia ohjelmia (Horisontti Eurooppa ja seuraava Erasmusohjelma) on tuettava, ja ohjelmien tulevaisuus on turvattava. hyötyä eurooppalaiselle teollisuudelle, pk-yrityksille ja muille toimialoille sekä koko yhteiskunnalle. On myös hyödyllistä tunnustaa näiden ohjelmien maailmanlaajuinen panos esimerkiksi suhteessa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Ohjelmien tuleva menestys riippuu olennaisesti järkevien strategisten toimeenpanosuunnitelmien laatimisesta, riittävästä budjetista ja oikeaaikaisesta toteutuksesta, minkä kaiken tulee tapahtua vuosien 2019 and 2020 aikana. Emme voi hukata aikaa. Ohjelmien myönteiset vaikutukset eivät rajoitu vain yliopistoihin. Ne tuottavat myös merkittävää LERU kehottaa toimikautensa aloittavia eurooppalaisia päättäjiä ja lainsäätäjiä: - asettamaan tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin EU:n päätöksenteon ja rahoituksen painopisteiksi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä - pyrkimään toteuttamaan Erasmus-ohjelman ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman parhaalla mahdollisella tavalla - varmistamaan toimien oikea-aikaisen käynnistämisen , jotta vältytään vaikeilta rahoituskatkoksilta, jotka voisivat vaarantaa Euroopan menestyksen koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovoinnissa.

5 Briefing Paper - EU Institutions 5 4. Mitä EU:n tutkimus-, innovointija korkeakoulutusohjelmien tulee tuottaa? Horisontti Eurooppa on eräs Euroopan kaikkien aikojen suurimmista tutkimus- ja innovointiohjelmista. Jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa, ohjelman budjetin tulisi olla noin 160 miljardin euron luokkaa, ei 94 miljardia euroa kuten tällä hetkellä esitetään. Tästä ovat olleet yhtä mieltä monet sidosryhmät, esimerkiksi LERU ja yliopistoverkostojen konsortio (#EuinvestInKnowledge), sekä Lamyn ryhmä raportissaan (2018). Huippututkimus edellyttää niin kansainvälistä kilpailua kuin kansainvälistä yhteistyötä. Oikeudenmukaisuus ja avoimuus ovat elintärkeitä. Päättäjät eivät saa unohtaa puiteohjelmien todistetusti menestyksekkäitä ohjelmia, erityisesti Euroopan tutkimusneuvostoa (ERC) ja Marie Skłodowska-Curie -ohjelmaa. Niiden rahoitusta tulee lisätä. Parhaiten tämä onnistuu kasvattamalla Horisontti Euroopan kokonaisbudjettia. Horisontti Euroopan peruspilareihin tulee kuulua huippututkimus, kilpailu ja yhteistyö. Huippuosaamista voidaan edistää laajentamalla osallistumistoimia, kuten kehittämällä Horisontti Euroopan ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen välistä synergiaa. Ohjelmien välisen synergian kehittäminen on tarpeellista, arvokasta ja toivottua esimerkiksi EU:n asialistalla viime vuosina korostuneiden ohjelmien suhteen. Tämän tulisi säilyä seuraavan Euroopan komission painopistealueena. EU:n tulisi käyttää rajattuja mahdollisuuksiaan toimia koulutuksen alueella tukemalla entistä enemmän opiskelijoiden ja henkilökunnan vaihto-ohjelmia, korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja innovatiivisten pedagogisten ratkaisujen kehittämistä ja toimeenpanoa sekä niihin liittyvien hyvien käytäntöjen jakamista. Eurooppa-yliopistoja koskeva EU-aloite on mielenkiintoinen ja tärkeä korkeakoulutusalan avaus. Se on jo saanut monet korkeakoulut pohtimaan, miten ne voivat tiivistää yhteistyötään muissa EU-maissa toimivien korkeakoulujen kanssa. Koulutus, tutkimus, innovointi ja yhteiskunnan palveleminen liittyvät erottamattomasti toisiinsa yliopistoissa, erityisesti tutkimuspainotteisissa yliopistoissa. Eurooppayliopistoja koskevan aloitteen tulisi tunnustaa tämä ja edistää verkostojen välistä yhteistyötä. Horisontti Euroopan tulisi olla avoin ohjelma 1) tietyille EU:n ulkopuolisille maille (erityisesti ETAmaille, kuten Sveitsille ja mahdollisesti Isolle- Britannialle) ja 2) muiden EU-ohjelmien suuntaan sekä yhteydessä niihin, sillä tutkimus ja innovointi vaikuttavat suuresti kaikkiin politiikan aloihin. Toimien virtaviivaistaminen on tarpeellista, jotta vältytään liian monimutkaisilta ohjelmilta.

6 6 LERU kehottaa eurooppalaisia päättäjiä: - - kasvattamaan Horisontti Euroopan ja Erasmuksen budjetteja merkittävästi vastustamaan poliittista painetta tinkiä huippulaadusta, joka on kaikkien Horisontti Euroopan strategisten ja työohjelmien olennainen ominaisuus edistämään Eurooppa-yliopistoja koskevaa aloitetta, tarjoamaan sille kunnollisen rahoituksen ja tunnustamaan kasvatuksen, tutkimuksen ja innovoinnin erottamattomat yhteydet tutkimuspainotteisiin yliopistoihin pyrkimään varmistamaan tiiviit organisaatiotason yhteydet korkeakoulutuksesta, tutkimuksesta ja innovoinnista vastaavien pääosastojen välillä yhden komissaarin kautta. Lue LERU:n Horisontti Eurooppaa ja Erasmusta koskeva analyysi ja suositukset: LERU welcomes the partial political agreement on Horizon Europe (LERU, 2019) 10 key LERU messages for Horizon Europe (LERU, 2018) Research, innovation and education deserve even more in the MFF (LERU, 2018) Beyond the Horizon: LERU s views on FP9 (LERU, 2017) Seize our common future: joint call for an ambitious Horizon Europe budget (Joint statement, 2019)

7 Briefing Paper - EU Institutions 7 Tietoa LERU:sta Euroopan tutkimusyliopistojen liittoon (LERU) kuuluu 23 johtavaa tutkimuspainotteisen yliopistoa, joilla on yhteiset korkealaatuisen opetuksen ja kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimustoiminnan arvot. Vuonna 2002 perustettu LERU ajaa: koulutusta, joka perustuu inhimillisen ymmärryksen rajojen tunnistamiseen uuden tiedon luomista perustutkimuksen kautta, joka on yhteiskunnallisen innovaatiotoiminnan alkulähde tutkimuksen edistämistä laajasti yhteistyössä teollisuuden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Liiton tarkoitus on edistää näitä arvoja, vaikuttaa Euroopassa tehtäviin poliittisiin päätöksiin sekä kehittää parhaita käytäntöjä kokemuksia jakamalla. LERU numeroina LERU-yliopistoissa on yhteensä yli opiskelijaa. Joka vuosi LERU-yliopistoissa suoritetaan noin tohtorintutkintoa. LERU:n jäsenyliopistoissa on perustettu noin start-up- ja oheisyritystä ympäri Eurooppaa. Vuonna 2016 LERU-yliopistot saivat 1,1 miljardia euroa sopimus- ja yhteistutkimusrahoitusta. LERU-yliopistot tarjoavat noin 1,3 miljoonaa työpaikkaa ja 99,8 miljardia euroa lisäarvoa Euroopan talouteen. Keskimäärin yli 20 % kaikista Euroopan tutkimusneuvoston apurahoista myönnetään LERU-yliopistoissa työskenteleville tutkijoille. Nobel-palkinnon ja Fieldsin mitalin saajista yli 230 on opiskellut tai työskennellyt jossakin LERU-yliopistossa. Sadat LERU-yliopistoyhteisön jäsenet toimivat aktiivisesti yli 30 LERU-ryhmässä, jotka auttavat muokkaamaan EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa sekä jakavat parhaita käytäntöjä. LERU publications LERU regularly publishes a variety of papers and reports which make high-level policy statements, provide in-depth analyses and make concrete recommendations for policymakers, universities, researchers and other stakeholders. All LERU publications are freely available in print and online at All LERU publications, unless otherwise stated, are licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.

8 University of Amsterdam Universitat de Barcelona University of Cambridge University of Copenhagen Trinity College Dublin University of Edinburgh University of Freiburg Université de Genève Universität Heidelberg University of Helsinki Universiteit Leiden KU Leuven Imperial College London University College London Lund University University of Milan Ludwig-Maximilians-Universität München University of Oxford Sorbonne University Université Paris-Sud University of Strasbourg Utrecht University University of Zurich LERU Office Minderbroedersstraat Leuven Belgium tel info@leru.org