LOPPURAPORTTI. Liikettä työmatkaan! hanke

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Liikettä työmatkaan! hanke Tapio Hartikainen Turun kaupunki Lokakuu 2014

2 Sisällys 1. TIEDOT TUEN SAAJASTA HANKKEEN TOIMINTAKERTOMUS Hankkeen tausta ja tarkoitus Hankkeen organisointi ja toimijoiden sitoutuminen hankkeeseen Toimenpiteet ja aikataulu HANKKEEN TOIMINTAKAUSIEN TIIVISTELMÄ TILISELVITYS Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5. HANKKEEN TOTEUTUNUT TALOUSARVIO HANKKEEN TULOKSET ja KEHITTÄMISEHDOTUKSET LIITTEET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2

3 1. TIEDOT TUEN SAAJASTA Loppuraportti Hakijayhteisön nimi: Turun kaupungin Ympäristötoimiala Hakijayhteisön rekisteritunnus: Hakijayhteisön osoite: Puolalankatu 5 Postinumero: Postitoimipaikka: Turku Kunta: Turku Vastuuhenkilön nimi, asema ja yhteystiedot Tapio Hartikainen, Projektipäällikkö Sähköpostiosoite: tapio.hartikainen@turku.fi Matkapuhelin: Yhteyshenkilön nimi, asema ja yhteystiedot Tapio Hartikainen, Projektipäällikkö Sähköpostiosoite: tapio.hartikainen@turku.fi Matkapuhelin: Hankkeen nimi: Liikettä työmatkaan! Turun kaupungin organisaation työmatkaliikunnan edistämishanke Hankkeen yhteistyötahot: Hankkeen yhteistyötahoihin kuuluivat ohjausryhmän ja työryhmien edustajat Turun kaupungin Liikkumaan aktivointiyksiköstä (Vapaa-aikatoimiala), Henkilöstöhallintoyksiköstä (Hyvinvointitoimiala), Työsuojelusta (Konsernihallinto), Seudullisesta joukkoliikenneyksiköstä (Ympäristötoimiala), Hankinta- ja logistiikkakeskuksesta (Konsernihallinto), Kestävän kehityksen budjetoinnista (Konsernihallinto), Valoniasta (Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus), Turun Työterveystalosta sekä KKI-ohjelman ja Liikenneviraston edustajat. Lisäksi hankkeeseen osallistuivat Suunnitteluyksikkö (Ympäristötoimiala), Ympäristösuojeluyksikkö (Ympäristötoimiala) sekä Turun Kiinteistöliikelaitos (Kiinteistötoimiala). Muita yhteistyötahoja olivat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Motiva, Pyöräilykuntien verkosto ja Suomen Latu, joiden kautta on hoidettu pääasiassa hankkeen tiedotusta näiden yhteistyötahojen verkostojen piirissä oleville tahoille. 3

4 2. HANKKEEN TOIMINTAKERTOMUS Loppuraportti 2.1 Hankkeen tausta ja tarkoitus Terveellisen liikkumisen vaihtoehdon tarjoaminen Hankkeen avulla haluttiin edistää työmatkojen liikkumista kävellen, pyöräillen tai muulla fyysisen aktiivisuuden kulkutavalla tarjoamalla hankkeeseen osallistuville (hankkeen alussa 63 työmatkaliikkujaa ja lopussa 52 työmatkaliikkujaa) terveyskunnon kartoitusten kautta mahdollisuus nähdä ja kokea säännöllisen työmatkaliikunta-aktiivisuuden vaikutus omaan terveyteen ja kuntoon. Tämän lisäksi työmatkaliikunnan terveysvaikutuksista tarjottiin osallistujille tietoa yhdessä muiden kestävien kulkumuotojen ja viisaan liikkumisen tietopaketin kanssa. Hankkeessa käytettyjä työmatkaliikunnan edistämiskeinoja on tarkemmin kuvattu kappaleessa 2.3 Toimenpiteet ja aikataulu. Hankkeen kohderyhmä Hankkeen pääkohderyhmänä olivat Liikettä työmatkaan! hankkeeseen osallistuneet Turun kaupungin työntekijät (hankkeen alussa 63 työmatkaliikkujaa ja lopussa 52 työmatkaliikkujaa). Muina kohderyhminä olivat kaupungin muiden yksiköiden työntekijät (yhteensä potentiaalista työmatkaliikkujaa), jotka ovat voineet seurata hanketta ja sen etenemistä hankkeen Facebook- ja intranet-sivujen kautta. Hankkeeseen valittiin tehdyn liikkumiskyselyn kautta liikunnallisesti passiivisia ja vähän aktiivisia henkilöitä, joiden pääasiallinen kulkumuoto töihin ei ollut kävely tai pyöräily. Ensisijaisesti valittiin niitä yli 40-vuotiaita työntekijöitä, jotka olivat liikkuneet ennen hanketta terveytensä kannalta liian vähän ja joilla oli ollut mahdollisuus lisätä viikoittaista liikuntamääräänsä työmatkaliikunnan kautta. Epäsuorana kohderyhmänä hankkeessa olivat kaupungin johto, media ja sen kautta tietonsa saavat muut työpaikat, kaupunkilaiset ja kansalaiset. Median lisäksi hankkeen epäsuorat kohderyhmät saivat tietoa työmatkaliikunnan edistämisestä myös hankkeen seminaarista marraskuussa Toimintakauden 2013 aikana kehitettiin työmatkaliikunnan edistämisen toimintamallia ja työkaluja (Työmatkaliikunnan työkalupakki) Turun kaupungin organisaation kaikkien työntekijöiden ( potentiaalista työmatkaliikkujaa) käyttöön. Työmatkaliikunnan edistämisen toimintamallin ja työkalujen kehittämisessä on huomioitu niiden soveltuvuus myös muiden organisaatioiden (kuin Turun kaupungin organisaation) työmatkaliikunnan edistämiseen. Hankkeen kohderyhmän osalliset tavoitettiin hankkeessa erittäin hyvin, sillä näiden osallisten valinta (tehdyn liikkumiskyselyn kautta) Liikettä työmatkaan! hankkeeseen perustui liikkumiskyselyssä ennalta asetettuihin kriteereihin. Osalliset tavoitettiin hyvin myös näiden viikkoliikuntasuosituksen täyttymisen osalta, sillä viikkoliikuntasuositus täyttyi 41,4 %:lla osallisista ja Liikettä työmatkaan! hanke lisäsi lisäksi viikoittaista liikuntamäärää vähintään minuuttia 57,1 %:lla osallisista. Yhtenä tavoitteena hankkeessa oli viikkoliikuntasuosituksen mukainen viikkoliikuntamäärän täyttyminen 60 %:lla osallisista. Osalliset olivat koko hankkeen keston ajan vaikuttamassa hankkeen tavoitteiden onnistumiseen sekä hankkeen sisältöön. Esimerkkinä osallisten vaikuttamisesta hankkeen sisältöön mainittakoon alkuinfoissa osallisten keskuudesta nousseeseen pyyntöön pyörien ja pyörätarvikkeiden yhteishankinnasta, joka otettiin mukaan yhtenä uutena toimenpiteenä hankkeeseen. Osallisilta tuli myös paljon muita tärkeitä havaintoja, joilla hankkeen toimintaa hienosäädettiin paremmin osallisten tarpeita vastaavaksi. 4

5 Hankkeen tavoitteet toimintavuosien 2013 ja 2014 aikana Riittävällä ja oikeanlaisella liikunnalla on suuri merkitys työntekijän terveyteen, työhyvinvointiin ja tätä kautta työntekijän työssä jaksamiseen, työtehokkuuteen sekä vuosittaisiin sairauspoissaoloihin. Tämän vuoksi työntekijän terveydentilalla on omalta osaltaan vaikutus työstä syntyviin kustannuksiin ja sen kannattavuuteen. Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää, mitä vaikutuksia säännöllisellä ja viikoittaisen kestävyysliikuntasuosituksen täyttävällä työmatkaliikunnalla oli hankkeeseen valittujen työmatkaliikkujien terveyskuntoon sekä tätä kautta mm. työmatkaliikkujien vuosittaisiin sairauspoissaoloihin. Hankkeen tavoitteena oli saada uusia henkilöitä kävelemään, pyöräilemään tai liikkumaan muulla fyysisen aktiivisuuden kulkutavalla työmatkansa. Tavoitteena hankkeessa oli lisäksi löytää ne keinot, joilla voitiin parhaiten lisätä valittujen yksiköiden työntekijöiden työmatkaliikuntaa. Nykyisin vain 11 % työikäisistä henkilöistä ( vuotiaat) täyttää terveysliikuntasuosituksen mukaisen viikkoliikuntamäärän. Terveysliikuntasuosituksen mukaan ihmisen tulisi liikkua kestävyyskuntonsa osalta joko 2 tuntia 30 minuuttia reippaasti tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavasti (esimerkiksi kävellen, pyöräillen tai juosten) sekä liikkua 2 kertaa viikossa lihaskunnon ja liikehallinnan osalta (esimerkiksi kuntosali, jumppa, tanssi tai venyttely). Hankkeen yhtenä tavoitteena oli saada täyttymään terveysliikuntasuosituksen mukainen viikkoliikuntamäärä 60 %:lla hankkeeseen osallistuneista työntekijöistä. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli saada hankkeeseen osallistuvien työntekijöiden vuosittainen sairauspoissaolojen määrä vähenemään 50 %:lla aiempien vuosien sairauspoissaoloihin verrattuna. Työmatkaliikunnan hankkeella edistettiin työterveyttä, työhyvinvointia ja työssäjaksamista sekä vähennettiin työmatkaliikenteen päästöjä ja energiankulutusta ja vaikutettiin työmatkojen kulkumuotojakaumaan. Hankkeessa pyrittiin lisäämään työntekijöiden kiinnostusta työmatkaliikuntaa kohtaan ja aktivoimaan näitä työmatkaliikuntaan tarjoamalle työntekijöille mm. oman terveyskunnon nykytilan kartoituksia. Tämän lisäksi tavoitteena oli parantaa työmatkojen turvallisuutta sekä vähentää työmatkojen kuormitusta ympäristölle. Terveellisemmät työmatkat Turvallisemmat työmatkat Ympäristöystävällisemmät työmatkat Kuva 1. Liikettä työmatkaan! hankkeen tavoitteet. Lisäksi työmatkaliikunnan hankkeen tavoitteena oli lisäksi saada Turun kaupungin organisaatio ottamaan käyttöön työmatkaliikuntaa tukevia toimenpiteitä ja toimintatapoja sekä antamaan alkukipinä työmatkaliikunnan edistämishankkeille (myös laajemmin osana työkyvyn hallintamallia) Turun kaupungin kaikissa yksiköissä. 5

6 Tämä hanke oli osa Turun kaupungin kestävän kehityksen budjetointia, jolla selvitettiin sellaisia toimenpiteitä joilla saadaan edistettyä kokonaisvaltaista kestävyyttä, niin sosiaalista, taloudellista kuin ympäristöllistäkin. Lisäksi hanke loi perusteita työmatkaliikunnan edistämisen käyttämiseksi osana Turun kaupungin työhyvinvointi-, turvallisuus-, ympäristö-, ja laatutavoitteiden saavuttamista. 2.2 Hankkeen organisointi ja toimijoiden sitoutuminen hankkeeseen Hankkeen työmatkaliikunnan edistämisen toimintamalli ja hankeorganisaatio Projektipäällikkö Tapio Hartikainen on vastannut hankkeen koordinoinnista, suunnittelusta, toteutuksesta sekä seurannasta ja raportoinnista (dokumentoinnista). Hartikainen on toiminut projektipäällikkönä osa-aikaisesti välillä ja ollut koko-aikaisesti projektipäällikkönä , minkä johdosta hankkeen toimenpiteiden toteutuksesta on myös osaaikaisesti vuoden aikana 2013 vastannut (ja vastaa osittain tiettyjen työtehtävien osalta myös vielä vuoden 2014 puolella) projektisuunnittelija Marja Tommola (Valonia). Hanketyöt on jaettu projektipäällikön ja projektisihteerin osalta siten, etteivät hankesuunnitelman mukaiset budjetoidut kokonaispalkkakustannukset (vuosien 2013 ja 2014 osalta) hankkeessa ylity. Projektipäällikkö ja projektisuunnittelija ovat hankkeen alusta lähtien pitäneet 1-2 viikon välein viikkopalavereja, joissa on käyty läpi ja tarkennettu hankkeen toimintasuunnitelmaa (liite 1) ja määritelty sen perusteella tehtävät työt ja toimenpiteet kulloinkin meneillään olevan toimintakuukauden aikana. Viikkopalaverien välillä yhteydenpito ja suunnittelu on hoidettu projektipäällikön ja projektisuunnittelijan välillä pääsääntöisesti sähköpostitse ja puhelimitse. Hanke raportoitiin ja dokumentoitiin hankkeen rahoittajatahoille luovutettuun loppuraporttiin sekä Työmatkaliikunnan työkalupakkiin, joka luovutettiin hankkeen osallisten yksiköiden esimiehille, työnantajan edustajalle (henkilöstöjohtaja) ja työhyvinvoinnista sekä työterveydestä vastaaville henkilöille. Lisäksi hankkeen tulokset esitettiin sen Facebook-, internet ja intranetsivuilla sekä Valonian internet-sivuilla. Hankeohjausryhmään kuuluivat edustajat Turun kaupungin Liikkumaan aktivointiyksiköstä (Vapaaaikatoimiala), Henkilöstöhallintoyksiköstä (Hyvinvointitoimiala), Työsuojelusta (Konsernihallinto), Seudullisesta joukkoliikenneyksiköstä (Ympäristötoimiala), Hankinta- ja logistiikkakeskuksesta (Konsernihallinto), Kestävän kehityksen budjetoinnista (Konsernihallinto), Valoniasta (Varsinais- Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus), Turun Työterveystalosta sekä KKIohjelman ja Liikenneviraston edustajat. Ohjausryhmä on pidetty ajan tasalla hankkeen etenemisestä ja sen jäsenille toimitettu ajoissa tarpeellinen aineisto mm. raportit ja kokouksien pöytäkirjat. Projektin sisältöön, tavoitteisiin ja toteutukseen liittyviä merkittäviä muutoksia ei hankkeen aikana tullut esille. Ensimmäinen ohjausryhmän kokous pidettiin , missä esiteltiin Liikettä työmatkaan! hanketta ohjausryhmän edustajille sekä käsiteltiin: hankkeen resurssitilanne, tehdyt toimenpiteet, työohjelma ja mahdolliset muutokset siihen, seuranta ja vaikutusten arviointi, hankeviestintä ja yksityisyyden säilyttäminen hankkeeseen osallistujien osalta. Hankkeen toinen ohjausryhmän kokous oli , missä käytiin läpi hankkeen resurssitilanne, hankkeen toimintakertomus 2013, hankkeen toimintasuunnitelma 2014, hankkeen alustavat välitulokset sekä avattiin keskustelu hankkeen mukaisen työmatkaliikunnan toiminnan jatkosta Turun kaupungin organisaatiossa. Kolmannessa ohjausryhmän tapaamisessa käytiin läpi hankkeen kaikki välitulokset sekä keskusteltiin tarkemmin siitä keiden osalta ja millä keinoin työmatkaliikuntaa jatkossa edistettäisiin. Lisäksi käytiin läpi työmatkaliikunnan edistämistyön organisointia jatkossa sekä miten työmatkaliikuntaa tulisi jatko kehittää. Neljännessä ohjausryhmän tapaamisessa käytiin 6

7 läpi ja keskusteltiin työmatkaliikunnan edistämisen jalkauttamisesta osaksi Turun kaupungin organisaation päivittäistä toimintaa sekä työmatkaliikunnan edistämistyön jatkokehittämisestä. Viidennessä ohjausryhmän tapaamisessa käytiin läpi ja keskusteltiin hankkeen tulokset ja tavoitteiden toteutuminen, resurssitilanne toimintakertomus (loppuraportti), työmatkaliikunnan työkalupakki sekä työmatkaliikunnan edistämistoiminnan jalkauttaminen ja jatkokehittäminen osaksi Turun kaupungin organisaation päivittäistä toimintaa. Hankkeen sisällön tarkempi suunnittelu tehtiin hanketyöryhmissä, joihin ovat kuuluneet pääsääntöisesti edustajat ohjausryhmän jäsenien yksiköistä. Lisäksi tiivistä yhteistyötä on tehty hankkeen terveyskuntokartoitusten tekijöiden Vireän ja Turun Ammattikorkeakoulun edustajien kanssa, joiden kanssa on suunniteltu ja sovittu terveyskuntokartoitusten tarkempi sisältö ja toimintamalli. Yhteistyötä on tehty lisäksi työmatkaliikuntakilpailujen ja pyörien sekä pyörätarvikkeiden hankinnan osalta Pyöräpalvelu Berggrenin kanssa sekä liukuesteiden osalta Tori- Suutarin kanssa. Heijastimet ja huomioliivit sekä tukea hankesuunnitteluun on saatu Turun kaupungin työntekijöiden vakuutusyhtiö Ifiltä. Hankkeen viestinnän ja tiedotuksen osalta yhteistyötä on tehty Valonian, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Pyöräilykuntien verkoston ja Motivan kanssa. Hankkeen kustannuksiin ovat ohjausryhmän edustajien yksikköjen lisäksi osallistuneet Ympäristötoimiala, Ympäristösuojeluyksikkö (Ympäristötoimiala), Turun Kiinteistöliikelaitos (Kiinteistötoimiala) sekä hankkeen osallisten yksiköt. Hanke on ollut mahdollisimman avoin työtavoiltaan. Toimintakausien 2013 ja 2014 aikana on testattu siihen valittujen työmatkaliikkujien kautta, miten työmatkaliikuntaa voidaan edistää Turun kaupungin organisaatiossa. Tätä kautta on saatu arvokasta tietoa, joka edesauttaa jatkossa kokonaisvaltaisen liikkumisentoimintamallin ja käytänteiden luomista Turun kaupungin organisaatiossa. Hanke on perustunut poikkisektoriseen yhteistyöhön, ja siinä kehitetty työmatkaliikunnan edistämisen toimintamalli on rakennettu siten, että se on sovellettavissa myös muihin kuin Turun kaupungin organisaatioihin. Kyseinen toimintamalli pyritään jatkossa integroimaan osaksi Turun kaupungin päivittäistä toimintaa. Malliin tuodaan jatkossa osaksi kustannusvaikutukset suhteessa saavutettuihin hyötyihin, mikä edesauttaa mallin jalkauttamista myös muihin Suomen kuntiin ja organisaatioihin. Hankkeen tavoitteiden toteutumisen seuranta ja vaikutusten arviointi Hankkeen tavoitteiden toteutumisen seurannassa ja vaikuttavuuden arvioinnissa on käytetty alla olevia menetelmiä ja mittareita: Työ- ja työasiamatkaliikkumiskysely (liite 8) Työmatkaliikunnan terveysvaikutuskysely I-III (liite 10 ) Työmatkaliikunnan edistämistoimenpiteiden vaikuttavuuskysely (liite 11) KKI-kuntokortti (jolla seurattiin työmatkaliikuntakertoja, -kilometrejä ja muotoja aikaväleillä ja (liite 28) Terveyskunnon kartoitus, työmatkaliikuntaneuvonta ja terveyskuntokartoitusten palautekeskustelu kartoituksen tekijän kanssa I-III (liitteet 2-6 ja 16) Liikkumisen ohjauksen edistämishankkeiden Maxsumo-arviointikehykset I ja II (liitteet 24 ja 25) Terveyden edistämishankkeiden RE-AIM-arviointikehys (liite 26) Hankeseurannasta ja vaikutuksista on raportoitu ohjausryhmän edustajille hankkeen ohjausryhmän II ja V kokouksissa ja

8 Eri toimijoiden sitoutuminen hankkeeseen ja yhteistyön laatu Kaikki toimijat aina hankkeen osallistujista hankkeen rahoittajiin asti sitoutuivat hankkeen mukaiseen työmatkaliikunnan edistämistoimintaan koko hankkeen keston ajan erittäin hyvin. Työmatkaliikunnan edistäminen ja sen tavoitteet (olivat myös osittain tai täysin eri tahojen omien tavoitteiden mukaisia) koettiin tärkeiksi ja siitä saatavat hyödyt (eri tahot saivat osittain tai täysin nämä hyödyt myös itselleen) tavoittelemisen arvoisiksi minkä vuoksi työmatkaliikunnan edistämiseen saatiin vahvaa tukea heti hankkeen alusta alkaen ja yhteistyö eri tahojen kanssa myös sujui erittäin hyvin. Lisäksi eri toimijat ovat olleet toiminnassaan avoimia sekä uskoneet poikkisektorisen yhteistyönmahdollisuuteen ja sen hyötyihin. Hankkeen edetessä sitoutuminen ja yhteistyön laatu kasvoivat kautta eri toimijoiden, minkä johdosta eri toimijat osallistuivat yhä aktiivisemmin hankkeen toimintaan ja vaikuttivat myös osittain hankkeen aikana sen sisältöön. Hankkeen alussa osallisia oli 63 henkilöä ja hankkeen lopussa mukana oli kaikkiaan 52 henkilöä. Hankkeen keskeyttämisen syitä olivat: toiset työtehtävät, mikä on pidentänyt työmatkaa liikaa pyöräilyn osalta (1 hlö), työpaikan vaihto (1 hlö), vuorotteluvapaalle jäänti (1 hlö), työsuhteen päättyminen (1 hlö), elämäntilanteen muutos (1 hlö), kipeytynyt polvi ja siihen liittyvät kuvaus ja mahdollinen toimenpide sekä suihkumahdollisuuden puuttuminen (1 hlö), muut terveyssyyt (1 hlö), opintojen aloittaminen (1 hlö), ajan puute (1 hlö), ei ilmoitettua syytä (2 hlöä) Hankkeen keskeyttämisprosentti oli 17,5 %, mikä yhdessä edellä mainittujen keskeyttämissyiden kanssa kertoo osallisten hyvästä sitoutumisesta hankkeeseen. Toimijoiden sitouttamisen ja yhteistyön peruskulmakivi muurattiin tiiviillä yhteistyöllä, kuuntelulla ja keskustelulla jo heti toiminnan alkumetreiltä alkaen. Tämän jälkeen oli hyvä lähteä rakentamaan varsinaista hankkeen mukaista työmatkaliikunnan edistämistoimintaa. Vielä tiiviimmällä yhteistyöllä ja osallistamisella voitaisiin jatkossa sitouttaa eri toimijat vielä vahvemmin työmatkaliikunnan edistämiseen. Toimijoiden välinen vahva sidos muodostuu vain saumattomasta yhteistyöstä. Hankkeella saatiin istutettua hankkeessa mukana olleisiin Turun kaupungin organisaation eri toimijoihin hyvä perusta työmatkaliikunnan edistämiselle myös jatkossa ja ilmapiiri on nyt varsin myönteinen työmatkaliikunnan edistämistä kohtaan. Aikaisemmin ei ehkä tiedetty niin tarkkaan keiden vastuulle työmatkaliikunnan edistämistoiminta olisi Turun kaupungin organisaatiossa kuulunut ja millä kaikilla toimenpiteillä sitä olisi voitu edistää. Hankkeessa osoitettiin myös, että työmatkaliikunnan edistäminen on hyvä ja mahdollista järjestää useamman eri toimijan ja poikkisektorisella yhteistyöllä, jolloin työmatkaliikunnan edistäminen on mm. helpompi yhdistää osaksi organisaation päivittäistä toimintaa. Ainoastaan organisaatioiden nykytilanteen mukaiset resurssien karsimiset ja niukkuus saattavat jatkossa mahdollisesti haitata työmatkaliikunnan edistämistoimintaa. Toisaalta ne voivat tuoda myös suuren potentiaalin työmatkaliikunnan edistämiselle, jos sen mukaisella toiminnalla katsotaan organisaatioissa saavutettavan suoria kustannushyötyjä, kuten esimerkiksi sairauspoissaolojen sekä pysäköintikustannusten vähenemistä. Hanke on saanut koko sen keston ajan positiivista ja riittävää tukea KKI-ohjelmalta, mikä on ollut myös riittävää hankkeen toiminnan kannalta. Mahdollisesti myös jatkossa Turun kaupungin organisaation työmatkaliikunnan edistämistoiminta tarvitsee ainakin tietyllä tasolla KKI-ohjelman tukea. 8

9 2.3 Toimenpiteet ja aikataulu Loppuraportti Toimintakausien 2013 ja 2014 aikana hankkeen osallisia (alussa 63 henkilöä ja lopussa 52 henkilöä) on motivoitu ja osallistettu jäljempänä olevien keinojen kautta työmatkaliikuntaan ja omaksumaan liikunnallinen elämäntapa. Hankkeessa oli tavoitteena aktivoida niitä työntekijöitä työmatkaliikuntaan, jotka eivät aiemmin (ennen hankkeeseen osallistumistaan) liikkuneet tarpeeksi. Toimenpiteet on tehty ja ne ovat toteutuneet hankesuunnitelman ( ) mukaisessa aikataulussa ja sisällössä. Hankkeen aikataulu on osoittautunut realistisiksi sekä sen mukaisen toimintaan suunnatut resurssit riittäviksi. Toimenpidekohtainen suunnittelu, organisointi ja toteutus on kuvattu toimenpiteittäin tarkemmin alla. Työmatkaliikkumiskysely ja hankkeeseen osallistuvien työmatkaliikkujien valinta Liikettä työmatkaan! hankkeeseen osallistumismahdollisuudesta tiedotettiin aluksi kaikille Turun kaupungin työntekijöille (ennen varsinaista liikkumiskyselyä) kaupungin intranet-sivujen tiedotteella. Tiedotteen mukaan: Hanke etsii Turun kaupungin henkilöstöstä työmatkaliikkujia vuoden kestävään pilottikokeiluun, jolla saadaan monipuolista tietoa säännöllisen työmatkaliikunnan terveysvaikutuksista sekä niistä keinoista, joilla työmatkaliikuntaa voidaan parhaiten edistää. Halukkuuden osallistua hankkeeseen kaupungin työntekijät voi ilmoittaa täyttämällä seuraavalla viikolla tehtävän Turun kaupungin työ- ja työasiamatkaliikkumiskyselyn. Osana Turun kaupungin GoSmart Turku kestävät työ ja työasiamatkat hankekokonaisuutta tehtiin Turun kaupungin kaikille työntekijöille ( henkilöä) työmatkaliikkumiskysely. Kyselyyn vastasi yhteensä 1497 kaupungin työntekijää, joista halukkaita Liikettä työmatkaan! hankkeen vuoden kestävään työmatkaliikuntakokeiluun oli 467 henkilöä (31 % kaikista vastanneista henkilöistä). Kyselyn suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Turun kaupungin Hankinta- ja logistiikkakeskus ja Kestävän kehityksen budjetointi. Kestävät työ- ja työasiamatkat hankkeen tavoitteena oli tarjota vaihtoehtoja ja uusia keinoja Turun kaupungin henkilöstön arkiseen työ- ja työasialiikkumiseen. Hankkeen aikana luotiin pohjaa selkeälle ohjeistukselle ja tulevaisuuden toimintamallille. Liikkumishanke otti kantaa mm. kävelyyn, pyöräilyyn, yhteiskäyttöautoihin, kokouskäytäntöihin ja kannustimiin. Liikettä työmatkaan! hankkeessa kehitetyt menetelmät ja toimintamallit tuodaan osaksi GOSmart Turku hanketta. Näistä 467 henkilöistä valittiin hankkeeseen osallistujat (63 henkilöä) siten, että hankkeen tavoitteiden toteutuminen olisi mahdollisimman realistista. Valintakriteereinä olivat mm. seuraavat tekijät: työntekijän viikkoliikuntamäärä sai maksimissaan olla puolet terveysliikuntasuosituksesta, työntekijän pääasiallinen kulkumuoto nykyisin töihin ei saanut olla kävely tai pyöräily sekä valittavien työntekijöiden ikä- ja sukupuolijakauman tulisi noudattaa pääpiirteissään Turun kaupungin henkilöstön keskimääräistä ikä- ja sukupuolijakaumaa. 9

10 Uudenlaiset kannustimet, pyöräpaikoituksen ja -teiden kehittäminen ja toimiva tiedotus ovat avaimia kestävän työmatkaliikkumisen lisäämiseksi, kertoo Turun kaupungin liikkumiskysely Työmatkan kulkumuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä merkittävimpinä pidettiin helppoutta, työmatkaan kuluvaa aikaa sekä liikuntamahdollisuutta työpaikalla. Myös terveydelliset näkökohdat nousivat tutkimuksessa korkealle. Kävelijät ja pyöräilijät kokivat kulkumuodonvalintaan vaikuttavista tekijöistä tärkeimmiksi: terveys- ja arkiliikuntanäkökulman työmatkan lyhyyden ympäristöystävällisyyden sekä kulkumuodon edullisuuden Auton tai joukkoliikenteen käyttäjät perustelivat valintaansa matkan pituudella mukavuudenhalulla sekä oman auton tarpeellisuudella ennen tai jälkeen työpäivän Kuva 2. Paremmat pyöräparkit ja -tiet voisivat vastaajien mukaan lisätä polkupyöräilyn suosiota työmatkoilla. Kestävät liikkumismuodot suosiossa lyhyillä työmatkoilla Kävelijöiden keskimääräinen työmatka kesäkaudella oli 1,2 kilometriä, pyöräilijöiden 3,6 kilometriä, joukkoliikenteen käyttäjien 6,7 kilometriä ja autoilijoiden 10 kilometriä. Kuva 3. Työntekijöiden pääasiallinen kulkutapa kesä- ja talvikaudella Kannustimina ilmainen pyörähuolto, joukkoliikennelippu ja aamupala 10

11 Enemmistö kyselyyn vastanneista katsoi, että kaupungin tulee edistää erilaisin toimenpitein ja kannustimin viisasta ja kestävää liikkumista niin työ- kuin työasiamatkoillakin. Kävelyn ja pyöräilyn lisäämiselle kolme eniten ääniä kerännyttä kannustinta olivat kustannettu polkupyöränhuolto vuosittain, alennukset varustehankinnoissa sekä ilmainen aamupala kevyen liikenteen käyttäjille. Joukkoliikenteen käytön lisäämisen kannustimiksi äänestettiin eniten työnantajan osittain tai kokonaan kustantamaa henkilökohtaista joukkoliikennelippua, nopeampia reittejä sekä vaihdottomia yhteyksiä. Vapaamuotoisissa vastauksissa esille nousivat erityisesti kestävästi liikkuvien toiveet paremmista pyöräteistä kaupungin keskustassa sekä teiden talvikunnossapito. Avoimissa vastauksissa esitettiin myös runsaasti toiveita ja kehitysehdotuksia pyöräkatosten, lukittavien telineiden ja lisätilan puolesta. Terveellisen- ja viisaan liikkumisen infotilaisuudet Hankkeen osallisille järjestettiin terveellisen- ja viisaan liikkumisen infotilaisuudet toukokuun ja kesäkuun 2013 aikana, joissa kerrottiin Liikettä työmatkaan! hankkeesta ja sen tavoitteista sekä terveellisestä ja viisaasta liikkumisesta. Infotilaisuuksissa jaettiin osallisille työmatkaliikunnan terveysvaikutuskysely I (työmatkaliikunnan terveysvaikutusten omakohtaisen kokemuksen mukaisen määrittämiseksi), osallistujan muistilista helpottamaan osallistumista ja asioiden muistamista (liite 13), työmatkaliikuntasopimus työmatkaliikuntaan sitoutumisen varmistamiseksi (allekirjoitettavaksi ja palautettavaksi hanketyöntekijöille, liite 12) sekä UKK-terveysseulakysely työmatkaliikunnan turvallisuuden ja sopivuuden määrittämiseksi (täytettäväksi ja palautettavaksi työterveyshoitajalle, liite 17). Infotilaisuuksissa kyseltiin lisäksi osallisten näkökulmia Liikettä työmatkaan! hankkeen suunniteltuihin edistämistoimenpiteisiin ja osallisilta nousi vielä pyyntö hankkeen järjestäville selvittää, että olisiko mahdollista hankkia pyörätarvikkeita, -huoltoja ja pyöriä alennettu hintaan, jos nämä osallisten omakustanteiset hankinnat keskitettäisiin esimerkiksi yhteen pyöräliikkeeseen?. Lisäksi osallisille järjestettiin infotilaisuusiltama- ja keskustelutilaisuus perjantaina Uittamon saunalla Ispoisten rannalla. Tilaisuudessa kuunneltiin asiaa liikenneturvallisuudesta ja talvipyöräilyn myyteistä, joista kertoi Kauko Seppälä Turun Ladusta. Tilaisuudessa vaihdettiin myös kokemuksia työmatkaliikuntatunnelmista sekä jaettiin mm. huomioliivit ja heijastimet osallistujille ja nostatettiin motivaatiota syksyn ja pimeiden alkaessa. Tilaisuuteen osallistujilla oli pääsääntöisesti lähtenyt työmatkaliikunta hyvin käyntiin ja osallistujat olivat tyytyväisiä, kun oli jokin tekijä ja syy, joka pisti päivittäin liikkeelle ja liikkumaan. Osallisille jaettiin postitse hankkeeseen osallistumisdiplomit. Työmatkaliikunnan terveysvaikutuskyselyt I-III, työmatkaliikunnan edistämistoimenpiteiden vaikuttavuuskysely ja työpaikan tilojen kartoitukset Työpaikan tilojen kartoitukset Liikettä työmatkaan! hankkeessa tehtiin talven ja kevään 2014 aikana yhteensä 16 yksikköön työpaikan tilojen kartoitus. Lisäksi hankkeessa koottiin tilakartoitustiedot 6 yksiköstä, jotka olivat olleet mukana aiemmin vuonna 2012 järjestetyssä Työpyöräile kampanjassa. Tilakartoitustiedot saatiin yhteensä 22 yksiköstä (hankkeessa mukana olleista 38 yksiköstä). Tilakartoituksissa selvitettiin mm. sosiaalitilojen ja pyöräpysäköinnin nykytila ja taso sekä työmatkaliikuntaa edistävät toimenpiteet. Yhdessä työmatkaliikkumiskyselyllä ja työpaikan tilojen nykytilan kartoituksella selvitettiin syitä nykyiseen kulkumuotojakaumaan ja tottumuksiin. Tilakartoitusten tarkemmat tulokset on kuvattu liitteessä 30 ja liitteessä 9 on kuvattu tilakartoituksissa käytetty kartoituslomakemalli. Työmatkaliikunnan terveysvaikutuskyselyt I-III 11

12 Työmatkaliikunnan terveysvaikutuskyselyillä I-III on selvitetty osallistujien omakohtaiseen arvioon perustuen osallistujien viikkoliikuntamääriä ja niiden lisääntymistä hankkeen aikana, työmatkaliikunnan osuutta viikoittaisesta liikunnasta, työkyvyn ja psyykkisten voimavarojen kehittymistä Liikettä työmatkaan! hankkeen aikana sekä hankkeen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Lisäksi näillä kyselyillä on selvitetty osallisten elämässä tai työssä tapahtuneita muutoksia, jotka ovat lisänneet tai vähentäneet viikoittaista liikuntamäärää. Näiden terveysvaikutuskyselyiden (I-III) tulokset on tarkemmin nähtävissä liitteestä 27 Liikettä työmatkaan! hankkeen tulokset. Työmatkaliikunnan edistämistoimenpiteiden vaikuttavuuskysely Vaikuttavuuskysely (liite 8) lähettiin hankkeen osallisille huhtikuussa 2014 ja siinä kartoitettiin hankkeessa käytettyjen työmatkaliikunnan edistämistoimenpiteiden vaikuttavuutta. Lisäksi kyselyllä kartoitettiin osallisilta mm. oliko Liikettä työmatkaan! hankkeella positiivista vaikutusta arvostukseen työnantajaa kohtaan. Terveyskunnon nykytilan kartoitus ja työmatkaliikuntaneuvonta I-III hankkeeseen osallistuville työmatkaliikkujille Terveyskunnon testien valinta ja taustat Hankkeeseen valittiin sellaiset terveyskunnon osa-alueiden (liite 18) testit, joilla on sekä osallistujan, että työterveyshuollon osalta oleellista painoarvoa ja merkitystä sekä joiden perusteella työmatkaliikuntaa voidaan hallitusti ja turvallisesti edistää. Lisäksi testien valintaan vaikuttivat mm. mahdollisuus verrata testien tuloksia muuhun saatavilla olevaan vertailuaineistoon. Terveyskunnon (valittujen osa-alueiden) kartoituksilla I-III (kesä 2013, marraskuu 2013 ja huhti-toukokuu 2014) selvitettiin säännöllisen työmatkaliikunnan terveysvaikutuksia seuraamalla hankkeeseen osallistuvien työmatkaliikkujien terveyskunnossa hankkeen aikana tapahtuneita muutoksia. Kestävyyskunnon testiksi valittiin pyöräergometritesti, koska se on turvallinen tehdä kaikille ja siinä on testin suorittamisen kannalta vakaat olosuhteet (tulosvirheet ovat pienemmät, koska se tehdään sisätiloissa kontrolloiduissa olosuhteissa). Hankkeeseen osallistuvat työmatkaliikkujat ovat saaneet terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten tekemien kartoitusten perusteella tiedon nykyisestä terveydenkunnostaan, mikä on toiminut osaltaan hankkeeseen osallistuneiden työntekijöiden motivaattorina työmatkaliikunnan ja liikunnallisten elämäntottumusten lisäämisessä. Työterveyshuolto on pystynyt tarvittaessa myös ottamaan kantaa työntekijän muihin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, jotta työntekijöiden terveyskunnon edistäminen työmatkaliikunnalla olisi mahdollisimman kokonaisvaltaista, ja jotta työmatkaliikunnan lisäämisen riskit olisivat järkevällä tasolla. Terveyskunnonkartoituksella on pyritty motivoimaan työntekijöitä oman terveyskunnon seurantaan ja sen ylläpitoon ja edistämiseen. Lisäksi on pyritty havainnollistamaan työntekijöille säännöllisen työmatkaliikunnan merkitys omaan terveyskuntoon (liite 22), jotta nämä olisivat motivoituneita myös jatkossa varsinaisen hankkeen jälkeenkin pitämään huolta omasta terveyskunnostaan. Työmatkaliikunnan edistämisellä on pyritty vaikuttamaan Liikuntapiirakan kestävyyskuntoa ylläpitävään ja parantavaan osuuteen viikoittaisesta terveysliikuntasuosituksesta (kuva 4). Tämän takia osallisille on myös annettu (alkuinfoissa ja terveyskunnon kartoitusten yhteydessä) tietoa liikunnan kokonaismääristä ja laadusta, jotta viikoittainen terveysliikuntasuositus täyttyisi myös lihaskunnon ja liikehallinnan osalta. 12

13 Kuva 4. Terveysliikuntasuositus vuotiaille. Osallistuneiden terveyskunnon lopulliset tulokset (liite 27 Liikettä työmatkaan! hankkeen tulokset ) saatiin toukokuussa 2014, kun III terveyskunnon kartoitus oli tehty. Nämä tulokset on esitetty mm. hankkeen seminaarissa, internet-, intranet- ja Facebook-sivuilla sekä muussa mediassa. Terveyskuntokartoitusten tulokset on esitetty kaikkien osallistuneiden työntekijöiden keskimääräisinä arvoina. Kartoituksiin osallistuneet työmatkaliikkujat ovat lisäksi saaneet kartoitusten jälkeen itselleen omat yksilökohtaiset terveyskunnon kartoituksen tuloksensa. Hankkeen käyttöön luovutetuissa terveyskuntotiedoissa ei ole ollut osallisten nimiä, eikä muita henkilökohtaisia tunnisteita, joilla pystyisi yksilöimään yksittäisen osallistujan. Hankkeen lopuksi kesällä 2014 verrattiin siihen osallistuneiden työntekijöiden keskimääräistä sairauspoissaolopäivämäärien lukumäärää hankkeen aikana Turun kaupungin henkilöstön keskimääräiseen vuosittaiseen sairauspoissaolopäivien lukumäärään ja osallisten aiempien vuosien sairauspoissaoloihin. Osallisten sairauspoissaolot olivat keskimäärin 7,5 päivää pienemmät verrattuna Turun kaupungin henkilöstön keskimääräiseen vuosittaiseen sairauspoissaolopäivien lukumäärään. Lisäksi osallisten sairauspoissaolot olivat laskeneet keskimäärin 2,3 päivää (8,91->6,6 pv/vuosi) verrattuna osallisten aiempien vuosien sairauspoissaoloihin, eli keskimäärin 810 /osallistuja/vuosi (liite 27 Liikettä työmatkaan! hankkeen tulokset ). Työmatkaliikkujien terveyskunnon kehittymistä seurattiin hankkeen alussa, puolivälissä ja lopussa alla olevilla mittareilla: 13

14 Kehonkoostumus Painoindeksi Vyötärönympärys Kehonkoostumuksen mittaus (tehtiin vain I terveyskuntokartoituksessa Vireän tarjoaman bonuksena osallistujille) Hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto (kestävyyskunto) Verenpaine (kolmen mittauksen keskiarvona ennen polkupyöräergometritestiä) VO₂max (maksimaalinen hapenottokyky, joka mitattiin polkupyöräergometritestillä) Aineenvaihdunta (mitattiin hankkeen alussa ja lopussa) Verensokerit Kolesteroli (HDL, LDL ja triglyseridi) Lisäksi annettiin osallisten terveyskunnon testituloksiin sekä työmatkaliikunta-aktiivisuuteen perustuen osallistujakohtaista työmatkaliikuntaneuvontaa (liite 15) UKK-viikkoliikuntasuosituksen mukaisen liikuntamäärän 2 tuntia 30 minuuttia saavuttamiseksi. Tarjouspyynnöt Terveyskunnon kartoituksista I-III pyydettiin tarjoukset neljältä palveluntarjoajalta, joista valittiin edullisimman tarjouksen tehnyt Turun Ammattikorkeakoulu sekä toisiksi edullisimman tarjouksen tehnyt Vireä, koska Ammattikorkeakoulun opetusohjelmaan olisi pitänyt jo vähintään 6 kk aikaisemmin pitänyt varata I terveyskuntokartoitukselle sen tarvitsemat resurssit, eikä näin I terveyskuntokartoitus kesän 2013 aikana ollut vielä Turun AMK:in kautta mahdollista. Työmatkaliikkujan terveyskunnon testipolku ja sen eri vaiheet työmatkaliikunnan edistämisen toimintamallin osana I Ennen testausta Hankkeen ja työterveyshuollon edustajien välisissä palavereissa ja kanssa käytiin läpi hankkeen tavoitteet ja sisältö sekä sovittiin osallisten terveyskunnon kartoitusten suorittamisen reunaehdoista (liite 19) sekä työterveyshuollon osallistumispanoksesta hankkeeseen. Sovittiin mm., että hankkeeseen valittu työterveyshoitaja tarkistaa ensin hankkeeseen osallistuvien henkilöiden laboratoriokokeet sekä UKK-terveysseulakyselyn ja päättää sitten niiden perusteella luvan antamisesta osallisille työmatkaliikunnan aloittamiseen sekä pyöräergometritestiin. Vireässä ja Turun Ammattikorkeakoulussa pidetyissä palavereissa käytiin läpi hankkeen tavoitteet ja sisältö sekä sovittiin testien tekemisestä sekä annettavasta työmatkaliikuntaneuvonnasta. Projektipäällikkö ilmoitti lisäksi Vireään työterveyshoitajalta pyöräergometritestiluvan saaneet henkilöt sähköpostitse ennen I terveyskuntokartoitusta, jotta ketään ei voisi osallistua ilman lupaa tähän testiin. Kaikki osalliset saivat hankkeen alkuinfotilaisuuksissa kattavat tiedot Liikettä työmatkaan! hankkeesta sekä työmatkaliikuntahankkeen tavoitteista saavuttaa UKK-viikkoliikuntasuosituksen mukainen 2 tuntia 30 minuuttia kestävyysliikuntaa (=tässä työmatkaliikuntaa). Osallistujat allekirjoittivat alkuinfotilaisuudessa työmatkaliikuntasopimuksen (liite 12), jossa mm. nämä sitoutuivat UKK-viikkoliikuntatavoitteiden saavuttamiseen sekä antamaan luvan hankkeen tulosten analysoinnin kannalta tarvittavien em. testien, mittausten ja kyselyiden tietojen siirtoon hankkeen vastuutahojen (hankkeen edustajat, työterveys ja terveyskuntokartoitusten tekijöiden) välillä. Lisäksi osallisille kerrottiin alkuinfotilaisuuksissa työmatkaliikkujan muistilistan mukaisesti (liite 13) terveyskunnon kartoitusten sisällöstä ja sitä ennen vaadittavista asioita, joita olivat: 14

15 laboratoriokokeissa käynti, liikkumisen turvallisuuden ja sopivuuden arviointi UKKterveysseulakyselyn (liite 17) täyttäminen ja näiden tulosten perusteella luvan saanti työterveyshoitajalta, ennen osallistumista kartoitukseen ja siinä käytettävään pyöräergometritestiin. Osalliset ovat seuranneet työmatkaliikunta-aktiivisuuttaan ja kulkumuotoja KKI-kuntokortilla, jonka perusteella terveyskuntokartoituksen tekijä on voinut arvioida onko työmatkaliikunta ollut säännöllistä, mikä on ollut myös ehto kartoitukseen osallistuville työmatkaliikkujille. Lisäksi osalliset palauttivat ennen terveyskunnon kartoitusta hankkeen edustajille täyttämänsä työmatkaliikunnan terveysvaikutuskyselyn. Osallistujat täyttivät vielä juuri ennen pyöräergometritestiä suostumus- ja valmistautumislomakkeen (liite 14), jossa nämä allekirjoittamalla suostumuksen ovat selvillä testiin liittyvistä riskeistä ja suostuvat toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Osalliset ovat voineet keskeyttää testin niin halutessaan milloin vain ja ovat olleet tietoisia että osallistuivat testiin omalla vastuullaan. II Testaus Terveyskunnon testauksessa osallisilta mitattiin ensin paino, pituus, vyötärönympärys sekä verenpaine (kolmen mittauksen keskiarvona, jossa raja-arvoina osallistumiselle pyöräergometritestiin olivat systolinen verenpaine > 140 mmhg ja diastolisen verenpaine > 90 mmhg). Polkupyöräergometritestityyppinä oli WHO 3-4 -portainen, minuuttia kestävä testi. Polkupyöräkuormitus aloitettiin 4 5 minuutin mittaisella alkuverryttelyllä ja päätetään samanpituiseen loppuverryttelyyn. Loppuverryttelyn tarkoitus oli estää raskaan liikunnan äkillisestä lopettamisesta aiheutuvat terveysriskit ja äkillisestä lopettamisesta joillekin henkilöille aiheutuva pyörryttävä tunne. Itse testissä poljettiin 3-4 x 4min tasoa, kussakin tasossa kuormaa nostettiin. Testi päättyi 3-4 portaan jälkeen n. 80 % maksimisykkeeseen. Sydämen toimintaa seurattiin sykemittarilla. Testiin liittyi sydämen verenkiertoelimistön ylirasittumisen riski, joka voi aiheuttaa mm. rytmihäiriöitä ja hapenpuutetta. Polkupyöräergometritestillä mitattiin kestävyyskuntoa VO₂max painokiloa kohden ja määritettiin osallistujan kuntoluokka (liite 20). Arvioitu maksimisyke on pyöräergometritestissä laskettu kaavalla 210-ikäx0,65=. I terveyskunnon kartoituksen teki hankkeen edustajien antamien ohjeiden mukaisesti kesän 2013 aikana Vireä yhteensä 53 osalliselle (tuolloin mukana olleista 58 osallisesta). Lisäksi I kartoituksessa tehtiin Vireän tarjoamana bonuksena osallisille kehonkoostumuksen mittaus. Kartoitus tehtiin Vireässä yhdelle osallistujalle kerrallaan. Vireän kartoituksiin työmatkaliikkujat ilmoittautuivat Vireän internet-sivujen kautta ( Vireästä tulleen palautteen perusteella testin onnistumisen kannalta on tärkeää tietää ja tuntea erilaisten ihmisten ominaisuudet ja kyvyt, jotta reagointi pyöräergometritestin vastuksen lisäämisen osalta tapahtuu ajoissa. Tällöin syke ehtii tasoittumaan portaiden loppupuolella joka on 15

16 elinehto testin onnistumisen kannalta. Testin osalta jokaisen jakson viimeisen minuutin viimeiset 15 sekuntia ovat tärkeimmät sykekuormapareja muodostaessa. 45 testatusta 53 osallisesta on Vireässä mennyt testit ongelmitta. Lopuilla oli hankaluuksia tasaisen kierroslukumäärän pitämisessä ja/tai laskennallinen maksimisyke ei vastannut todellista maksimisykettä ja testin tulos täten ei kuvaa testattavan kuntoa tarkasti. Tavoitteena pyöräergometritestissä oli polkea mahdollisimman tasaista 60 kierrosta minuutissa eri testivastuksien aikana. II ja III terveyskunnon kartoituksen tekivät marraskuussa 2013 ja huhtikuussa 2014 Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoidon ja fysioterapian opiskelijat opettajiensa johdolla. Lisäksi Vireä teki II ja III kartoituksen niille osallisille, jotka eivät jostain syystä päässeet osallistumaan näihin Turun AMK:n tekemiin varsinaisiin kartoituksiin. II ja III terveyskuntokartoituksiin osallistui molempiin 37 osallista (mukana olleista 52 osallisesta). Mm. flunssan ja kuumeen vuoksi useampi osallinen joutui perumaan varsinaisen kartoitusaikansa. Näille osallisille annettiin tällaisissa tapauksissa mahdollisuus varata uusi kartoitusaika Vireään, sillä edellytyksellä, että olivat olleet vähintään 2 viikkoa yhtäjaksoisesti terveenä ennen pyöräergometritestiä sekä ilman näiden sairauksien hoitoon käytettyjä lääkkeitä kuten antibiootteja. Kartoitukset tehtiin Turun AMK:ssa pääsääntöisesti kolmen henkilön ryhmissä. Vireässä oli myös mahdollisuus käydä kartoituksissa varsinaisen päivätyöajan jälkeen arki-iltaisin. Turun AMK:in tekemiin kartoituksiin aika varattiin työmatkaliikkujille sähköpostilla lähetetyn aikataulun perusteella, josta osalliset saivat ilmoittaa kolme parasta aikaa hankkeen edustajille. Tämän jälkeen työmatkaliikkujille lähettiin tiedoksi lopullinen terveyskuntokartoituksen aikataulu sekä osallistumisohjeet (liite 14). III Palaute työmatkaliikkujalle Pyöräergometritestitulosten perusteella annettiin osallisille työmatkaliikuntaneuvontaa (liite 15), jonka tarkoituksena oli antaa osallisille selkeä kuva tämän terveyskunnon nykytilasta sekä siitä mikä on tämän työmatkaliikuntapolku kohti UKK-viikkoliikuntasuosituksen mukaista tavoitetta 2 h 30 min/vk esim. kävellen tai pyöräillen tai 1 h 15 min/vk esim. juosten. Työmatkaliikuntaneuvonta annettiin osallisille soveltaen liikunnan käyttäytymisen muutosvaihemallia, jonka mukaan liikunnan omaksuminen tapahtuu osallisilla vaiheittain (liite 21). Perusajatuksena muuutosvaihemallissa on, että neuvontatapa ja neuvonnan sisältö riippuvat pitkälti siitä, missä muutosvaiheessa osallinen on neuvontahetkellä. Samanlainen neuvonta ei tuota tulosta kaikilla osallisilla, vaan neuvonta räätälöidään osallisen muutosvaiheen mukaan: Välinpitämättömät hyötyvät tiedoista ja asenteiden muokkaamisesta. Kiinnostujat ja kokeilijat saavat innostusta konkreettisesta tekemisestä. Totuttelijat tarvitsevat lyhyen aikavälin tavoitteita ja apua työmatkaliikuntasuunnitelman laatimiseen ja esteiden voittamiseen. Vakiintuneet liikkujat kaipaavat vahvistavaa palautetta hyvästä olosta tai läheisiltään. Työmatkaliikunnan neuvonnan tarkoituksena ja tavoitteena oli: o Opastaa liikunnallisesti passiivisia ja vähän liikkuvia hankkeeseen osallistuvia työmatkaliikkujia liikkumaan turvallisesti ja kestävästi kohti UKK:n 16

17 viikkoliikuntasuosituksen mukaista liikuntamäärään (=2 tuntia 30 minuuttia reipasta työmatkaliikuntaa viikossa). o Saada osallistuvat työmatkaliikkujat innostumaan työmatkaliikunnasta ja säilyttämään työmatkaliikunnan aktiivisuus koko hankkeen ajan ja myös se jälkeen. o Tuoda selkeä kuva siitä mikä on realistinen työmatkaliikunnan aktiivisuuden kehittymispolku kohti viikkoliikuntatavoitetta, eli antaa realistiset eväät siihen mitkä työmatkaliikuntamäärät ja -muodot kullakin osallistujalla tietyllä ajanjaksolla lähtötilanteeseen nähden ovat järkeviä. Työmatkaliikuntaneuvonnan lähtökohtia olivat: o Osallistujille huhtikuussa tehty työmatkaliikkumiskysely, jossa kartoitettiin mm. osallistujien nykyinen liikunta-aktiivisuus ja näiden työmatkan pituus. o Terveyskunnon kartoitukset hankkeen alussa, puolivälissä ja lopussa (pyöräergometritesti, joka mittasi kestävyyskunnon nykytilaa, verenpaine, vyötärönympärys, painoindeksi, kolesterolit sekä paastosokeri). o Sekä hanketta varten räätälöity työmatkaliikunnan terveysvaikutuskysely, joka tehtiin hankkeen alussa, puolivälissä ja lopussa. Työmatkaliikuntaneuvonta toteutettiin lähtökohtien ja tavoitteiden summana yksilöllisenä jokaiselle osallistujalle, siten että työmatkaliikuntapolku viikkoliikuntasuositusten saavuttamiseksi mukailee jokaisen osallistujan terveyden ja kunnon nykytilaa. IV Seuranta Työmatkaliikkujien terveyskunnon kehittymistä seurattiin tässä hankkeessa II ja III terveyskunnon kartoituksilla vertaamalla niiden tuloksia I terveyskunnon kartoituksen tuloksiin. Lisäksi osallisten työmatkaliikuntatottumusten (työmatkaliikuntamäärät, -kilometrit ja kulkumuodot) kehittymistä seurattiin hankkeessa KKI-kuntokortilla ja osallistujien omaan arvioon perustuvilla työmatkaliikunnan terveysvaikutuskyselyillä I-III sekä vaikuttavuuskyselyllä. Terveyskuntokartoitusten kulkua ja sen sujumista seurattiin myös testien jälkeen testaajien ja hankkeen edustajien välisissä palavereissa Vireässä ja sekä Turun AMK:ssa ja Vireässä pidetyn palaverin pohjalta voi tiivistää, että 90 % testatuista osallisista oli jo aiemmin toivonut, että joku motivoisi liikkumaan, jotta nämä lähtisivät liikkumaan ja saisivat itsestään enemmän irti. Osalliset kokivat myös tämän tyyppisen hankkeen erittäin tarpeelliseksi liikuntatottumustensa muuttamisen kannalta. Lähdin tähän hankkeeseen mukaan, jotta saisin itsestäni enemmän irti!. Osallisilla oli Vireän mukaan tarve myös kuulla muiden osallisten kokemuksia ja mietteitä työmatkaliikunnasta ja siihen liittyvistä asioista hankkeen aikana. Osalle osallisista avautuivat silmät, että oma kunto ei olekaan niin hyvä, mitä oli luullut. Kehonkoostumuksen mittauksesta oli osallisilta tullut I kartoituksen jälkeen tullut eniten kyselyitä ja arviolta puolet osallisista halusi myös jatkossa seurata ja mittauttaa oman kehonkoostumuksensa omalla kustannuksellaan. Suurin osa osallisista oli lisäksi ruokavaliosta ja ravinnosta kiinnostuneita. Lisäksi osalliset olivat kokeneet terveyskunnon kartoituksen onnistuneeksi työkaluksi työmatkaliikunnan edistämisessä. Suurimmalla osalla testatuista osallisista oli myös selkeä suunnitelma, miten nämä aikoivat talvella jatkaa työmatkaliikuntaansa. Osa osallisista mm. mainitsi pyöräilevänsä puoleen väliin työmatkaa ja jatkavansa siitä sitten edelleen linja-autolla töihin. 17

18 Erilaiset kannustimet, kuten pyörähuollot, huomioliivit, heijastimet ja liukuesteet sekä pyörätarvikkeiden, -huoltojen ja pyörien alennettu hankinta hankkeeseen osallistuville työmatkaliikkujille. Hankkeessa järjestettiin neljä pyörän huoltotapahtumaa (6.6,19.6 ja sekä ), joissa osallisille tarjottiin Valonian sisäpihalla mahdollisuus pyörän puhdistukseen, ketjujen, vaijereiden, pinnojen kiristyksen ja vaihteiden säätöön sekä kumien täyttöön ja vaihtoon (pyörän kumit oli ostettava omalla kustannuksella). Pyöränsä huoltoon toi yhteensä 29 osallistujaa. Pyörähuollot toteutti (tarjouspyyntökilpailun perusteella edullisimman tarjouksen tehnyt) Turun kaupungin työkeskus. Kuva 5. Turun kaupungin Työkeskuksen pojat huoltamassa osallistujien polkupyöriä Kaikille osallisille lähetettiin Turun kaupungin vahinkovakuutusyhtiön Ifin sponsoroimat heijastinliivit sekä heijastimet työmatkaliikunnan turvallisuutta tukemaan, jotta hankkeen tavoite turvallisemmista työmatkoista toteutuisi paremmin myös pimeällä talvikaudella. Liukuesteet tilasi yhteensä 40 osallista, jotka kävivät sovittamassa niitä ensin Tori-Suutarissa ( sekä tämän jälkeen hakemassa sieltä ne viimeistään mennessä. Liukuesteet hankittiin näille osallisille talvityömatkakävelyn turvallisuutta tukemaan, jotta hankkeen tavoite turvallisemmista työmatkoista toteutuisi paremmin myös liukkaalla talvikaudella. Vahinkovakuutusyhtiö ifin turvallisuusrahastosta tuli kielteinen päätös vireille pantuun liukuestehakemukseen ( , 500 ). Infotilaisuuksissa ilmenneen osallisten pyynnön mukaisesti sovittiin Pyöräpalvelu Berggrenin ( kanssa osallisten mahdollisuudesta (Liikettä työmatkaan! hankkeen keston ajan) hankkia pyörätarvikkeita, -huoltoja ja pyöriä alennettuun hintaan Berggreniltä. Osalliset mainitsivat Berggrenillä, että ovat Turun kaupungilta ja kuuluvat 18

19 Liikettä työmatkaan! hankkeeseen, niin nämä saivat tuotekohtaisen alennuksen. Alennuksen suuruus riippui ostettavasta tuotteesta. Uuden polkupyörän hankkimisen tarpeen ilmoitti 8 osallista. Työmatkaliikuntakilpailu I syys-talvi 2013 ( ) ja II talvi-kevät 2014 ( ) Ensimmäinen työmatkaliikuntakilpailu pidettiin ja toinen Jokainen osallistuja seurasi näiden kilpailujen aikana KKI-kuntokortilla työmatkaliikuntakertojaan, - kilometrejään ja kulkutapojaan. Kuntokortin tuloksia käytettiin työmatkaliikuntakilpailun tulosten määrittämiseen. Näistä kilpailuista osalliset saivat työmatkaliikuntaa edistäviä lahjakortteja Pyöräpalvelu Berggrenille. Palkintoja jaettiin I työmatkaliikuntakilpailussa parhaasta suorituksesta (työmatkaliikuntakertojen määrän mukaan) viidelle parhaalle työmatkaliikkujalle. 1 palkinto oli 50 lahjakortti, 2 palkinto oli 40 lahjakortti, 3 palkinto oli 30 lahjakortti, 4 ja 5 palkinto oli 20 lahjakortti. II työmatkaliikuntakilpailussa palkintoja jaettiin parhaasta suorituksesta työmatkaliikuntakertojen määrän mukaan kolmelle ja työmatkaliikuntakilometrien mukaan kolmelle yhteensä kuudelle parhaalle työmatkaliikkujalle. Lisäksi työmatkaliikuntakilpailussa II jaettiin palkinnot kolmelle parhaalle työmatkaliikuntapetraajalle vuoden 2013 ja 2014 työmatkaliikuntakertojen osalta. 1 palkinto oli 50 lahjakortti, 2 palkinto oli 40 lahjakortti ja 3 palkinto oli 30 lahjakortti. Yhtä työmatkaliikuntakertaa vastasi yksi yhden suuntainen matka kodin ja työpaikan välillä ja vastaavasti kahta työmatkaliikuntakertaa vastaa saman päivän aikana molempiin suuntiin kuljettu matka työpaikan ja kodin välillä. Esimerkiksi, jos osallistuja oli liikkunut molempiin suuntiin (kodin ja työpaikan välin) pyöräillen, niin tämä merkitsi KKI-kuntokorttiinsa 2PY (PY=pyöräily) ja yhteen suuntaan kuljettu työmatka pyöräillen merkittiin KKI-kuntokorttiin 1PY. Kuva 6. Liikettä työmatkaan! hankkeen osalliset keräsivät työmatkaliikuntasuoritukset KKIkuntokorttiin työmatkaliikuntakilpailuissa ja Tässä hankkeessa ja sen työmatkaliikuntakilpailuissa I ja II tilastoitiin ja seurattiin ainoastaan työpaikan ja kodin välisiä matkoja. Ei siis työasiamatkoja, jotka tapahtuivat työpäivän aikana. Työmatkaliikuntakilpailun I tasapelitilanteessa (=työmatkakertoja on saman verran eri osallistujilla), voittaja on se joka on kerännyt eniten työmatkaliikuntakilometrejä. Osallistujat ilmoittivat 19

20 työmatkaliikuntakilpailun tuloksensa, joko ottamalla kuntokortistaan kopion ja lähettämällä sen sisäisellä postilla tai skannaamalla ja lähettämällä sen sähköpostitse projektipäällikölle. Tämän jälkeen tulokset laskettiin ja niistä ilmoitettiin kaikille osallistuneille. Työmatkaliikuntakilpailuilla I ja II pyrittiin säilyttämään hankkeeseen osallistuneiden mielenkiinto työmatkaliikuntaa kohtaan sekä innostamaan näitä liikkumaan kävellen, pyöräillen tai muulla riittävällä fyysisen aktiivisuuden tavalla mahdollisimman paljon työmatkoja. Omien työmatkaliikuntakokemusten jakaminen hankkeen Facebook-sivuilla Hankkeeseen osallistuvat työntekijät sitoutuivat jakamaan työmatkaliikuntakokemuksiaan hankkeen Facebook-sivuille ( vähintään kerran hankkeen aikana, jotta tieto positiivisista työmatkaliikunnan kokemuksista leviäisi reaaliaikaisesti (liite 27). Hankkeeseen osallistujien työmatkaliikuntakokemusten kommentointivuorot arvottiin ja osallisille lähettiin tieto omasta kommentointiajankohdastaan syyskuussa Työmatkaliikuntakokemuksista kirjoitettiin lisäksi artikkeleja Turun kaupungin tiedotuslehtiin, kuukausitiedotteisiin ja muihin sidosryhmätiedotteisiin ja tarjottiin artikkeleja lisäksi muille medioille (sanomalehdet ja lehdet), sekä mahdollisuutta työmatkaliikkujien haastatteluihin. Kuva 7. Liikettä työmatkaan! hankkeen Facebook-sivut. Työmatkaliikunnan työkalupakki- Avaimet työmatkaliikuntaan ja sen edistämiseen Hankkeen aikana selvitetyistä asioista koottiin Turun kaupungin organisaation käyttöön työmatkaliikunnan työkalupakki, jossa kerrottiin työntekijälle mm. terveellisen ja viisaan liikkumisen mahdollisuuksista kaupungin organisaatiossa. Työkalupakista työntekijä voi esimerkiksi etsiä ja valita 20

21 ne haluamansa työkalut, jotka motivoivat ja auttavat eniten lähteä liikkumaan terveellisesti ja viisasti työ- ja työasiamatkansa. Lisäksi työkalupakista työntekijä voi saada tietoa terveellisen ja viisaan liikkumisen vaikutuksista terveyteen, työmatkan kustannuksiin sekä ympäristöön. Työkalupakki luovutettiin hankkeen lopuksi hankkeen osallisten yksiköiden esimiehille, työnantajan edustajalle (henkilöstöjohtaja), työhyvinvoinnista ja työterveydestä vastaaville henkilöille. Lisäksi työkalupakista laadittiin syksyllä 2014 intranet-tiedote, jossa kerrottiin kaikille Turun kaupungin työntekijöille työkalupakista ja Liikettä työmatkaan! hankkeen muista lopputuloksista. Työmatkaliikunnan työkalupakissa on kuvattu mm. Liikettä työmatkaan! hankkeen vaikutuksia sekä työmatkaliikunnan terveysvaikutuksia. Lisäksi työkalupakista eri tahot voivat nähdä mm. millä keinoilla työmatkaliikuntaa olisi tarkasteltavissa yksiköissä lisättävissä ja toisaalta mitkä tekijät estävät niissä tällä hetkellä työmatkaliikunnan lisäämistä. Keinoja kartoittaessa arvioitiin niiden soveltuvuus, kohderyhmä, toteutettavuus ja vaikutukset. Työmatkaliikuntaa lisäävillä keinoilla on työtekijöiden terveyden lisäksi mahdollista parantaa työmatkojen turvallisuutta sekä vähentää työmatkojen liikkumisesta aiheutuvaa kuormitusta ympäristölle. Työmatkaliikunnan edistämiskeinot ovat siis osa terveellisen ja viisaan liikkumisen keinovalikoimaa ja sopivat täten osaksi esim. organisaation työhyvinvoinnin hallintamallia sekä organisaation ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmiä ja niiden keinovalikoimaa. Työkalupakki ja sen työkalut ovat ladattavissa Liikettä työmatkaan! hankkeen intranet- ja internetsivuilta ( joista löytyy myös lisätietoa Liikettä työmatkaan! hankkeesta ja sen tuloksista. Liikettä työmatkaan! loppuraportti Hankkeen tuloksena laadittiin Liikettä työmatkaan! hankkeen loppuraportti, jossa on kuvattu mm. Liikettä työmatkaan! hankkeen toiminta ajanjaksolla sekä sen keskeiset tulokset ja johtopäätökset, kuten työmatkaliikunnan terveysvaikutukset sekä työmatkaliikunnan parhaat edistämiskeinot. Loppuraportti luovutettiin hankkeen ohjausryhmän jäsenille sekä rahoittajatahoille. Loppuraportti on myös ladattavissa Liikettä työmatkaan! hankkeen intranet- ja internetsivuilta. Liikettä työmatkaan seminaari Hanke ja sen keskeisimmät tulokset esitettiin Liikettä työmatkaan! seminaarissa siihen kutsutuille sidosryhmille, joita olivat mm. hankkeen ohjausryhmä ja osalliset, työryhmien jäsenet, hankkeen tukijat ja rahoittajat sekä työmatkaliikunnan parissa töitä tekevät tahot ja työmatkaliikunnasta kiinnostuneet tahot. Käydyt koulutukset, tapahtumat ja muu yhteydenpito Hanketyön aikana on otettu yhteyttä tarvittaessa eri alan asiantuntijoihin niin organisaation sisällä kuin sen ulkopuolella. Tällaista yhteistyötä on tehty esimerkiksi UKK-insitituutin kanssa, jonka avulla on suunniteltu mm. terveyskuntokartoituksen sisältöä. Lisäksi hyvänä esimerkkinä muusta yhteydenpidosta ja vuorovaikutuksesta on Turun kaupungin organisaation ict-tuki, jonka kanssa on suunniteltu hankkeen internet- ja intranetsivujen sisältöä. Hankkeen aikana projektipäällikkö ja projektisuunnittelija ovat käyneet ja osallistuneet alla oleviin koulutuksiin ja tapahtumiin, joiden tarkoituksena on ollut lisätä projektipäällikön ja projektisuunnittelijan asiantuntemusta työmatkaliikunnan osalta, parantaa yhteyksiä ja verkostoja 21

22 työmatkaliikunnan edistämisen kannalta oleellisiin tahoihin ja verkostoihin sekä esitellä Liikettä työmatkaan! hanketta. KKI-päivät, , Turku FIX TURKU KESTÄVYYTTÄ KEHIIN, , Turun linna LIVE-tilaisuus , Kaupunkisuunnittelun auditorio, Helsinki Turun kaupungin Ekotuki koulutuksen ensimmäinen osa, , Turku ECOMM- ja Velo-city-jälkiseminaari ja Liikkujan viikon tiedotustilaisuus, Kulttuuritehdas Korjaamo, Helsinki KKI-neuvottelukunta, , OKM, Helsinki HEAT-koulutus (online) , Turku KKI-ohjelman Vuosipäivä , Aleksanterin teatteri Helsinki Pyöräilyviikon tapahtuma , Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku Väylät & Liikenneseminaari , Tampere-talo, Tampere Velo-city ja ECOMM jälkiseminaari ke , Olympiastadionin monitoimitila, Helsinki Suomimies Seikkailee- Rekkakiertue Kauppakeskus Plaza ja Kupittaan urheiluhalli, Turku. Arkiliikunnan olosuhdeseminaari , Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku Viestintä ja vuorovaikutus Hankeviestintä ja vuorovaikutus on ollut yksi hankkeen onnistumisen edellytyksen peruskivistä, jota on aktiivisesti päivitetty ja toteutettu hankkeen aikana eri tilanteita ja tahoja parhaiten vastaavaksi. Hankkeen viestintä ja vuorovaikutus on jaettu hankkeen sisäiseen (Turun kaupungin organisaation käsittävään) ja ulkoiseen (kaupungin organisaation ulkopuoliseen) viestintään ja vuorovaikutukseen. Sisäisen viestinnän ja vuorovaikutuksen ytimessä ovat olleet hankkeen osalliset, joille on viestitty koko hankkeen keston ajan hankkeesta ja sen toiminnasta ja joita on osallistettu hankkeessa infotilaisuuksien, Facebook- ja intranetsivujen, KKI-kuntokortin sekä sähköpostin kautta. Osallisiin suunnatulla viestinnällä ja vuorovaikutuksella on pyritty kertomaan mahdollisimman yksikäsitteisesti hankkeen sisältö, osallisten tavoitteet hankkeessa, saada näiltä rakentavia parannusja kehitysehdotuksia hankkeen mukaisesta työmatkaliikunnan edistämistoiminnasta sekä lisäämään osallisten kiinnostusta työmatkaliikuntaa kohtaan (liite 23). Osallistujia pyydettiin kertomaan omia työmatkaliikuntakokemuksiaan hankkeen Facebook-sivuille kerran viikossa siten, että kukin työntekijä on saanut hankkeen aikana kerran halutessaan myös useammin kertoa omasta työmatkaliikuntakokemuksistaan ja niiden vaikutuksista. Työntekijöiden Facebook-sivuilla tekemillä kertomuksilla työmatkaliikunnasta on pyritty saamaan työmatkaliikuntakokemukset näkyviin reaaliajassa. Hankkeen osallisille annettiin lisäksi terveellisen ja viisaan liikkumisen neuvontaa info-tilaisuuksissa, joiden tarkoituksena oli opastaa työntekijöitä terveellisempien ja kestävämpien kulkumuotojen ja toimintatapojen käyttöönottamiseen työmatkojen liikkumisen osalta. Tilaisuudessa esiteltiin mm. Turun kaupungin nykyisiä työmatkaliikunnan ja -liikkumisen käytäntöjä ja kerrottiin mahdollisuuksista vaikuttaa työpaikan työmatkaliikunnan olosuhteisiin. Infotilaisuudet järjestettiin yhdessä Valonian kanssa. Kaupungin sisäisen viestinnän ja vuorovaikutuksen kanavia ovat olleet: Sähköpostin kautta tapahtunut viestintä ja vuorovaikutus Hankkeen intranet-sivut 22

23 ( ja Facebook-sivut ( Ekotukitoiminnan kuukausikirjeet (maaliskuu, toukokuu ja kesäkuu) 2013 sekä syyskuu 2014 Turun pualest - kaupungin henkilöstölehti toukokuu 2013 KKI-kuntokortti (jolla osalliset ovat seuranneet työmatkaliikuntakertojaan, -kilometrejään ja kulkumuotojaan) Sisäisen viestinnän ja vuorovaikutuksen tarkoituksena on ollut saada hankkeelle näkyvyyttä ja tunnettuutta sekä tavoittaa hankkeen kohderyhmät. Viestinnässä on hyödynnetty mm. Turun kaupungin ja Valonian aiemmista kestävän liikkumisen hankkeista saatuja kokemuksia ja välineitä. Lisäksi sisäisellä viestinnällä ja vuorovaikutuksella lisättiin myös muiden Turun kaupungin yksiköiden työntekijöiden ja esimiesten, hankkeen ohjausryhmän jäsenten ja näiden yksiköiden (mm. työhyvinvoinnin sekä työterveyden ja liikkumaan aktivointi yksikön) kiinnostusta hanketta ja sitä kautta työmatkaliikunnan edistämistä kohtaan myös varsinaisen hankkeen jälkeenkin. Hankkeen intranet- ja Facebook-sivut ovat toimineet sisäisessä viestinnässä ja vuorovaikutuksessa hankkeesta kiinnostuneille työmatkaliikunnan edistämistoiminnan keskeisenä tietolähteenä. Ulkoisella viestinnällä ja vuorovaikutuksella on pyritty lisäämään myös muiden työpaikkojen ja niiden työntekijöiden ja esimiesten kiinnostusta Liikettä työmatkaan hanketta ja sitä kautta työmatkaliikuntaa kohtaan. Tarkoituksena on ollut saada hankkeelle näkyvyyttä ja tunnettuutta sekä tavoittaa myös muita kohderyhmiä. Lisäksi viestinnällä ja vuorovaikutuksen avulla on kerrottu hankkeen etenemisestä, välituloksista ja lopullisista tuloksista. Keinoina tässä on käytetty hankkeen aktiivista internet-sivujen ja Facebook-sivujen päivityksiä (jotka ovat sisältäneet mm. hankkeen osallisten työmatkaliikuntakokemusten raportointia ja hankemainontaa), sähköpostiviestejä (joilla on välitetty tietoa työmatkaliikunnasta hyötyville tahoille ja yhteistyöverkostoille), mainontaa ja ilmoittelua sekä muita tiedotteita ja medioita. Lehdistötiedottamisessa on pyritty saamaan näkyvyyttä koko valtakunnan tasolla. Lehdistötiedotteita on tarjottu julkaistavaksi eri alan lehtiin, jotka saavuttavat työmatkaliikunnasta kiinnostuneita tahoja. Tarvittaessa hanketta käytiin esittelemässä erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Hanke tilastoinut ja esittänyt hankeviestinnässään tulokset siten, että kenenkään yksittäisen osallistujan tulokset ja tiedot eivät ole olleet niistä luettavissa. Ulkoisen viestinnän ja vuorovaikutuksen kanavia ovat olleet: Hankkeen seminaari hankkeen internetsivut ( FI&contentlan=1) ja Facebook-sivut ( sekä Valonian Ekovinkki viikolle 10 ( Valonian kuukausikirje toukokuu 2013 (jossa kerrottu hankkeen alkamisesta, B7D2-06A1BD7F062E}) ja lokakuu 2014 (jossa kerrottu hankkeen lopputuloksista ja seminaarista) TEK:in jäsenlehti (Juttu hankkeen käynnistymisestä ja sisällöstä, minkä otsikkona oli Liikettä työmatkaan ), LIVE-verkoston uutiskirjeet (Juttu hankkeesta ja sen välituloksista, minkä otsikkona oli Työmatkaliikunnalla näkyviä terveysvaikutuksia ), ja 09/2014 (hankkeen lopulliset tulokset) 23

24 kosto_live/uutiskirjeet/1_2014?utm_source=ajankohtaista+liikkumisen+ohjauksen+verkosto lle+1%2f Teemana+ty%C3%B6paikat&utm_medium= &utm_campaign=&utm_source=Ajankoht aista+liikkumisen+ohjauksen+verkostolle+1%2f Teemana+ty%C3%B6paikat&utm_medium= &utm_campaign= Ympäristö ja terveys - lehti nro 03/2014 (Kerrottu hankkeesta osana laajempaa juttua -sisälsi myös hankkeen osallistujan haastattelun, jonka otsikkona oli Työpaikan liikkumisen ohjauksella saadaan liikettä työikäisiin ) Latu&Polku 02/14 (Juttu hankkeesta ja sen välituloksista sekä hankkeen osallistujan haastattelu, minkä otsikkona oli Liikettä työmatkoihin ) EPOMM (European Platform on Mobility Management) Endurance-uutiskirje , (Lyhyt juttu hankkeen tekemästä Turun kaupungin organisaation sisäisestä yhteistyöstä, minkä otsikkona oli Mobility and health-walk and cycle: it s the law ),, Pyöräilykuntien verkosto ry:n ylläpitämä Pyöräily-lista (pyoraily-lista@listserv.kuntaliitto.fi) Ympäristö ja terveys lehti nro xx/2015 Kerrotaan hankkeen tuloksista Ilmansuojelu ja liikenne teemassa. Hankkeen lopulliset tulokset (Työmatkaliikunnan työkalupakki ja loppuraportti) julkaistiin Liikettä työmatkaan! hankkeen internet- ja intranetsivuilla, Valonian internet-sivuilla sekä yleisessä mediassa, kuten Pyöräily-listan ja LIVE-verkoston jäsenille. Tämän lisäksi hanke ja sen tulokset esitettiin hankkeen seminaarissa marraskuussa 2014 siihen kutsutuille sidosryhmille. Hankkeen viestintä ja vuorovaikutus on ollut toimivaa ja riittävää sekä lisäksi siihen varatut resurssit ovat olleet riittäviä. Viestintä ja vuorovaikutus on lisäksi tavoittanut hyvin hankkeen pääkohderyhmän (hankkeen osalliset) ja sen parhaimmiksi keinoiksi ovat osoittautuneet infotilaisuudet, Facebook-sivut sekä sähköpostiviestit osallisille. Hankkeen viestinnässä ja vuorovaikutuksessa sen osallisille käytettiin myös KKI-kuntokorttia, mikä on osoittautunut erittäin toimivaksi työkaluksi niin osallisten työmatkaliikuntakertojen, -kilometrien ja kulkumuotojen kuin myös hankkeen kestävyysliikuntatavoitteiden välittämisessä näille. Aikataulu Hankkeen toimenpiteitä olivat ajanjaksolla Toimenpiteet etenivät ja toteutuivat hankesuunnitelman mukaisessa aikataulussa ja sisällössä. Helmikuu- huhtikuu 2013 Viestinnän ja vuorovaikutuksen suunnittelu ja hankkeen sisällön tuotanto Viestintä hankkeesta: Hankkeen intranet-, internet-, Facebook-sivut ja muu media Terveyskuntokartoituksen suunnittelu ja organisointi Terveellisen- ja viisaan liikkumisen infotilaisuuksien suunnittelu Työmatkaliikuntakyselypohjan ja työmatkaliikuntakilpailun suunnittelu Huomioliivien, heijastimien ja työmatkaliikuntakilpailun lahjakorttien yms. hankinta Toukokuu 2013 Joulukuu 2013 Työmatkaliikuntakysely Työmatkaliikunnan terveysvaikutuskyselyt I ja II 24

25 Terveyskunnon kartoitukset ja työmatkaliikuntaneuvonta I ja II Osallisten työmatkaliikuntakokemusten raportointi Facebook-sivuilla alkaa Terveellisen ja viisaan liikkumisen Infotilaisuudet, Huomioliivien, heijastimien ja liukuesteiden jako Pyörien huollot Työmatkaliikuntakilpailu ja palkintojen jako Sisällön tuotanto Facebook-, intranet- ja internet-sivuille ja muuhun mediaan Viestintä: Valitut yksiköt ja muut viestimet Tammikuu 2014 Toukokuu 2014 Työpaikan tilojen kartoitus Työmatkaliikunnan terveysvaikutuskysely III ja työmatkaliikunnan edistämistoimenpiteiden vaikuttavuuskysely Terveyskunnon kartoitus ja työmatkaliikuntaneuvonta III Omien työmatkaliikuntakokemusten raportointi hankkeen Facebook-sivuilla (jatkui viikolle 20 asti) Pyörien huollot Työmatkaliikuntakilpailu II ja palkintojen jako Sisällön tuotanto kaupungin intranetiin, internettiin, Facebookiin ja muuhun mediaan Viestintä: valitut yksiköt ja muut viestimet Kesäkuu 2014 Marraskuu 2014 Hankkeen raportointi ja lopullisten tulosten kokoaminen info hankkeen osallisille Hankkeen tulosten esittely seminaarissa marraskuussa Hankkeen tulosten esittely intranetissä, internetissä, Facebookissa ja muissa viestimissä Työmatkaliikunnan työkalupakin luovuttaminen työntekijöiden edustajalle (henkilöstöjohtajalle), työnantajan edustajalle ja työhyvinvoinnista sekä työterveydestä vastaaville henkilöille Loppuraportin luovuttaminen hankkeen ohjausryhmän jäsenille sekä rahoittajatahoille Yksi tärkeimmistä opeista näiltä toimintakausilta oli, että terveyskunnon kartoitusten aikatauluissa tulisi välttää päällekkäisyyttä työmatkaliikkujien lomakausien sekä influenssakausien kanssa, mikä huomioitiin mahdollisuuksien mukaan hankkeen toimintojen aikataulutuksissa. 25

26 3. HANKKEEN TOIMINTAKAUSIEN TIIVISTELMÄ Loppuraportti Nykyisin vain 11 % työikäisistä henkilöistä ( vuotiaat) täyttää terveysliikuntasuosituksen mukaisen viikkoliikuntamäärän. Hankkeen yhtenä päätavoitteena oli saada täyttymään terveysliikuntasuosituksen mukainen liikuntamäärä 60 %:lla hankkeeseen osallistuneista työntekijöistä. Toisena päätavoitteena oli saada hankkeeseen osallistuvien työntekijöiden vuosittaisten sairauspoissaolojen määrä vähenemään 50 %:lla näiden aiempien vuosien sairauspoissaoloihin verrattuna. Hankkeeseen otettiin mukaan Turun kaupungin kaikille työntekijöille ( henkilölle) huhtikuussa 2013 lähetetyn työmatkaliikkumiskyselyn perusteella 63 liikunnallisesti passiivista ja vähän aktiivista henkilöä, joiden pääasiallinen kulkumuoto töihin ennen hanketta ei ollut kävely tai pyöräily ja joilla oli mahdollisuus lisätä viikoittaista liikuntamääräänsä työmatkaliikunnan kautta. Osalliset valittiin kaikkiaan 467 osallistumishalukkuutensa ilmoittaneista henkilöistä, mikä vastasi 31 % kaikista vastanneista 1497 henkilöistä. Hankkeen osallisten mukaan toimenpiteistä viisi eniten työmatkaliikunta-aktiivisuuteen ja motivaatioon työmatkaliikuntaa kohtaan vaikuttanutta toimenpidettä olivat: 1. terveyskuntokartoitukset ja työmatkaliikuntaneuvonta, 2. työmatkaliikuntakertojen seuranta KKI-kuntokortilla, 3. huomioliivit ja heijastimet sekä terveellisen ja viisaan liikkumisen infotilaisuudet (nämä toimenpiteet saivat saman arvosanan), 4. Liukuesteet ja 5. työmatkaliikuntakilpailut. Työmatkaliikunnan toimenpiteiden panokset olivat tässä hankkeessa noin 150 /vuosi/osallistuja, mikä vastaa keskimäärin noin yhden autopaikan pysäköintikustannuksia kuukaudessa Turun kaupungin keskusta-alueella. Hankkeen osallisten terveysliikuntasuosituksen mukainen viikkoliikuntamäärä täyttyi hankkeen lopullisten tulosten mukaan 41,4 %:lla osallisista. Hankkeen osallisten sairauspoissaolot vähenivät keskimäärin 26 %:lla (8,91->6,6 pv/vuosi, eli 2,31 päivää), eli keskimäärin noin 810 /osallistuja/vuosi. Yhden sairauspoissaolopäivän laskennalliset kustannukset ovat noin 350 /pv. Lisäksi mm. osallisten vireys, työkyky ja kestävyyskunto paranivat, painoindeksi ja vyötärönympärys pienenivät sekä viikoittainen liikuntamäärää kasvoi vähintään minuuttia 57,1 %:lla osallisista. Näiden tulosten ja hankkeen myönteisten kokemusten perusteella voidaan työmatkaliikunnan edistämistyö katsoa erittäin kannattavaksi ja suotavaksi toiminnaksi edistää Turun kaupungin organisaation työntekijöiden terveyttä, kuntoa, työkykyä sekä terveellisiä ja liikunnallisia elämäntapoja. Työmatkaliikunnan edistämistoimenpiteiden suurimpina etuina ovat niiden nopea käyttöönotto, edullisuus sekä siitä saatavat laaja-alaiset hyödyt. 26

27 4. HANKKEEN TOTEUTUNUT TALOUSARVIO Hanke on pysynyt kustannusarviossaan KKI-ohjelman myöntämä tuki on ollut riittävä ja se on käytetty hankkeen menoihin alla olevan kustannusarvion mukaisesti. Toteutuneet kustannukset (menot) Taulukko 1. Hankkeen toteutuneet kustannukset Erittele kustannukset Kustannuslaji (ilman arvonlisäveroa) Palkkakustannukset, yhteensä Yhteensä Hankinnat ja alihankinnat Viestintä ja markkinointi Tapahtumakulut Huomiliivit, heijastimet, lahjakortit, pyöränhuoltopalvelut yms. Terveydentilan ja kunnon nykytilan kartoitus (60 hlöä) Yhteensä Muut kulut Matkat Postitus Toimistokulut Erittelemättömät Auditointi Yhteensä

28 Toteutunut rahoitus (tulot) Loppuraportti Taulukko 2. Hankkeen rahoitus (päivitetty ). Kunnossa kaiken ikää (KKI) Liikennevirasto Oma rahoitus yhteensä Kokonaisomarahoitus tarkempi erittely: Ympäristötoimiala/ml. Seudullinen joukkoliikenneyksikkö, Suunnitteluyksikkö, Ympäristösuojeluyksikkö Konsernihallinto/ml. Työsuojelu, Kestävän kehityksen budjetointi, Hankinta- ja logistiikkakeskus Vapaa-aikatoimiala/ Liikkumaan aktivointiyksikkö Kiinteistötoimiala Hyvinvointitoimiala/Henkilöstöhallintoyksikkö Työterveyshuolto IF (henkilökunnan vakuutukset) Muu rahoitus (luettele ja mainitse yhteyshenkilö) Yhteensä % ,5 %/34,5 % 14,4 %/15,5 % 55,1 %/50 % Yhteensä (ilman alv.) Alv. 24% Yhteensä (sis. alv.)

29 5. HANKKEEN TULOKSET ja KEHITTÄMISEHDOTUKSET Hankkeen tulokset ja niiden yhteenveto Hankkeen tuloksena saatiin mitattua ja kokemuksellista tietoa säännöllisen työmatkaliikunnan vaikutuksista siihen osallistuneiden työntekijöiden terveyteen ja kuntoon, sairauspoissaoloihin, suhtautumiseen työmatkaliikuntaa kohtaan ja kulkumuotoihin. Hankkeen avulla saatiin myös tietoa Facebookin, internetin ja intranetin sekä muun median mahdollisuuksista ja vahvuuksista edistää terveellistä ja viisaan liikkumista. Näiden lisäksi hankkeen toteuttaminen antoi myös paljon tietoa ja tietotaitoa poikkihallinnollisesta yhteistyöstä, eri työmatkaliikunnan edistämistoimenpiteistä (joita tässä hankkeessa oli yhteensä 14 kpl) ja näihin toimenpiteisiin osallistuneista työmatkaliikkujista (joiden osuus vaihteli toimenpiteen mukaan % välillä kaikista työmatkaliikkujista) sekä eri työkaluista työmatkaliikuntaa edistettäessä. Tulokset ovat jatkossa hyödynnettävissä mm. tulevien työmatkaliikunnan hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa Turun kaupungin organisaatiossa sekä kansallisesti että kansainvälisesti myös muissa organisaatioissa. Hankkeen tulokset on julkaistu Liikettä työmatkaan! hankkeen Facebook-, intranet- ja internetsivuilla, Valonian internet-sivuilla sekä muussa yleisessä mediassa, kuten esim. LIVEverkoston ja Pyöräilylistan jäsenille. Hankkeen tuloksena laadittiin sen loppuraportin lisäksi Työmatkaliikunnan työkalupakki (liite 7), jossa on kuvattu mm. työmatkaliikunnan edistämisen hyötyjä sekä tarjottu työkaluja Turun kaupungin organisaation työmatkaliikunnan edistämistyöhön ja itse työmatkaliikunnan aloittamiseen. Työkalupakkia voivat soveltaen käyttää myös muut organisaatiot ja tahot, jotka edistävät työmatkaliikuntaa. Hanke ja sen tulokset esitettiin hankkeen seminaarissa siihen kutsutuille sidosryhmille marraskuussa Hankkeen yhtenä päätavoitteena olleen terveysliikuntasuosituksen mukaisen viikkoliikuntamäärän täyttyminen 60 %:lla hankkeen osallisista täyttyi hankkeen päätyttyä 41,4 % hankkeen osallisista. Hankkeen toisena päätavoitteena oli hankkeen osallisten vuosittaisten sairauspoissaolojen määrän väheneminen 50 %:lla aiempien vuosien sairauspoissaoloihin verrattuna. Sairauspoissaolot vähenivät osallisilla keskimäärin 26 %:lla (8,91->6,6 pv/a) verrattuna osallisten aiempien vuosien sairauspoissaoloihin. Koska nykyisin vain 11 % työikäisistä henkilöistä ( vuotiaat) täyttää terveysliikuntasuosituksen mukaisen viikkoliikuntamäärän ja koska hankkeeseen valittiin liikunnallisesti passiivisia tai vähän aktiivisia henkilöitä voidaan katsoa, että Liikettä työmatkaan! hankkeella saatiin keskimäärin merkittävä parannus sen osallisten viikkoliikuntamääriin. Lisäksi hankkeella saatiin merkittävä parannus osallisten sairauspoissaoloihin, jotka olivat jo ennestäänkin kaupungin henkilöstön keskimääräisiin sairauspoissaoloihin verrattuna alhaiset. Näiden päätavoitteiden saavuttaminen vielä paremmin olisi todennäköisesti vielä vaatinut hankkeen pidemmän jatkumisen ja sen vaikutusten pidemmän seuranta-ajan sekä lisäksi vaatinut vielä paremmin hankkeen osallistujakohtaisesti tai osallistujaryhmäkohtaisesti kohdennettuja toimenpiteitä. Hankkeen tavoitteena oli myös saada uusia henkilöitä kävelemään, pyöräilemään tai liikkumaan muulla fyysisen aktiivisuuden kulkutavalla työmatkansa. Tavoitteena hankkeessa oli lisäksi löytää niitä keinoja, joilla voitiin parhaiten lisätä hankkeen osallisten työmatkaliikuntaa. Osallisia, joiden kulkumuoto töihin ennen hanketta ei ollut kävely tai pyöräily oli 95,1 %. Hankkeen lopussa osallistujat liikkuivat keskimäärin 2,80 kertaa viikossa työmatkansa kävellen, pyöräillen tai muulla fyysisen aktiivisuuden kulkumuodolla, minkä perusteella voidaan nähdä, että Liikettä työmatkaan! 29

30 hankkeella saatiin keskimäärin merkittävä parannus sen osallisten kulkumuotojakaumaan. Hankkeessa kokeiltiin ja kartoitettiin parhaimpia työmatkaliikunnan edistämiskeinoja työmatkaliikkumiskyselyllä (tehtiin koko kaupungin organisaatioon), tilakartoituksilla (tehtiin hankkeen osallisten yksikköihin) ja työmatkaliikunnan edistämistoimenpiteiden vaikuttavuuskyselyllä (tehtiin hankkeen kaikille osallisille), joiden perusteella saatiin varsin kattava näkemys niistä keinoista, joilla työmatkaliikuntaa olisi Turun kaupungin organisaatiossa parhaiten edistettävissä. Lisäksi hankkeen yleisinä tavoitteina olivat terveellisemmät, turvallisemmat ja ympäristöystävällisemmät työmatkat, joiden voidaan katsoa onnistuneen pääsääntöisesti erinomaisesti, sillä em. kohtien lisäksi lähes kaikki hankkeen osallisten terveyttä ja kuntoa kartoittaneet mittarit ja menetelmät osoittivat positiivisen muutoksen. Työmatkaliikunnan turvallisuutta edistettiin hankkeessa huomioliivein ja heijastimin, liukuestein, pyörähuolloin sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoin, kuten esimerkiksi infotilaisuuden luennoin talvityömatkapyöräilystä ja sen turvallisuudesta. Hankkeen järjestäjien tietoon tuli hankkeen aikana yksi talvella tapahtunut pyörällä kaatuminen ja loukkaantuminen. Turvallisuutta ei tässä hankkeessa mitattu tarkemmilla menetelmillä tai mittareilla, joten sen toimenpiteiden vaikuttavuudesta työmatkojen turvallisuuteen ei ole tarkempaa tietoa. Työmatkojen ympäristöystävällisyys paranee mm. silloin, kun yhä suurempi osa työntekijöistä valitsee kulkumuodokseen terveellisen ja kestävän työmatkaliikkumisen kulkumuodon, kuten kävelyn, pyöräilyn tai esimerkiksi kävelyn tai pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhdistelmän. Lisäksi työmatkaliikunnan hankkeen tavoitteena oli saada Turun kaupungin organisaatio ottamaan käyttöön työmatkaliikuntaa tukevia toimenpiteitä ja toimintatapoja sekä antamaan alkukipinä työmatkaliikunnan edistämishankkeille (myös laajemmin osana työkyvyn hallintamallia) Turun kaupungin kaikissa yksiköissä. Tämän tavoitteen toteutumisen onnistumista voidaan mitata tarkemmin vasta tulevien vuosien aikana, kun nähdään, miten tämän työmatkaliikunnan edistämistyö on lähtenyt kaupungin sisällä käyntiin. Hankkeen tavoitteiden toteutumista ovat edistäneet kokonaisvaltainen (laaja toimenpidevalikoima, jossa keskeisenä osana oli uusien työmatkaliikunnan edistämiskeinojen testaaminen) ja poikkisektorinen työmatkaliikunnan edistämistyö, jossa kaikki osapuolet ovat olleet erittäin hyvin sitoutuneita ja motivoituneita hankkeen tavoitteisiin ja oman panoksensa hankkeeseen antamiseen. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että myönteinen ilmapiiri Turun kaupungin organisaatiossa työmatkaliikunnan edistämistyötä kohtaan on ollut yksi tärkeimmistä edellytyksistä sille, että hanke on sujunut hyvin. Menestyminen on luonnollisesti vaatinut myös paljon työtä ja uudenlaista eri sektorien tavoitteiden yhdistämistä, jolla pyritty avaamaan uudenlaista ajattelumallia työmatkaliikunnan edistämiseen. Yhtenä suurimpana onnistumisena voidaan hankkeessa myös pitää työterveyden edistämistoiminnan ja tavoitteiden integroimista perinteiseen liikkumisen ohjaukseen toimintaan ja tavoitteisiin. Hankkeen tavoitteiden toteutumista ei varsinaisesti ole estäneet mitkään tekijät, eikä hankkeessa ole ilmennyt mitään suurempia ongelmia, jotka olisivat vaikeuttaneet tavoitteiden toteutumista. Hankkeen tavoitteet eivät ole muuttunut hankkeen aikana. Kaikki tavoitteet ovat olleet realistisia, sillä ne ovat perustuneet aiempiin työmatkaliikunnan hankkeisiin ja tutkimuksiin. Alla on lyhyesti kuvattuna (eri seuranta- ja arviointimittarien ja -menetelmien osalta) Liikettä työmatkaan! hankkeen ( ) lopulliset tulokset, jotka on esitetty tarkemmin tämän raportin liitteessä 27. Näissä tuloksissa on käytetty hankkeen osallisten (hankkeen alussa 63 osallista ja lopussa 52 osallista) antamia vastauksia, joita ollaan saatu menetelmästä ja mittarista riippuen kpl. 30

31 Otoskoon pienuudesta johtuen tämän hankkeen tulokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä, vaan lähinnä suuntaa antavia työmatkaliikunnan edistämistoiminnan tuloksia, minkä vuoksi niitä ei voida suoraan laajentaa koko Turun kaupungin henkilöstöä koskeviksi tuloksiksi. Tulosten tilastollista merkitsevyyttä voidaan jatkossa parantaa tätä hanketta vastaavan toiminnan jatkamisella ja sen tulosten mittaamisella vastaavasti kuin tässä hankkeessa. Työmatkaliikunnan terveysvaikutuskyselyt I-III Elämän ja työn muutosten vaikutukset viikkoliikuntamäärään Työmatkaliikunnan terveysvaikutuskyselyiden mukaan suurimmalla osalla hankkeen osallisista (noin 90 %:lla) ei ollut tapahtunut hankkeen aikana työssään muutoksia, jotka olisivat lisänneet tai vähentäneet viikoittaista liikuntamäärää. Myöskään osallisten elämässä ei noin 70 %:lla osallisista ollut tapahtunut hankkeen aikana muutoksia, jotka olisivat lisänneet tai vähentäneet viikoittaista liikuntamäärää. Koettu työkyky ja psyykkiset voimavarat Osallisten työkyky kasvoi hankkeen aikana keskimäärin 7,5->8,3 (0=täysin työkyvytön ja 10=työkyky parhaimmillaan). Myös osallisten psyykkiset voimavarat (kyky nauttia tavallisista päivittäisistä toimista, toimeliaisuus ja vireys sekä toiverikkaus tulevaisuuden suhteen) kasvoivat hieman hankkeen aikana. 31

32 Työmatkaliikunnan osuus viikoittaisesta liikunnasta ja terveysliikuntasuosituksen täyttyminen Työmatkaliikunnan osuus hankkeen osallisten viikoittaisesta liikunnasta oli hankkeen alussa keskimäärin 22,4 % ja hankkeen lopussa 50 %. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli saada täyttymään terveysliikuntasuosituksen mukainen viikkoliikuntamäärä 60 % hankkeeseen osallistuneista työntekijöistä. Terveysliikuntasuosituksen mukaisen viikkoliikuntamäärän tavoitteen täytti 44 % osallisista hankkeen puolivälissä ja hankkeen lopussa 41,4 % osallisista. Hankkeen vaikutukset Liikettä työmatkaan! hanke lisäsi osallisten liikuntamäärää vähintään: minuutilla noin 85,7 %:lla osallisista minuutilla noin 57,1 %:lla osallisista minuutilla noin 42,8 %:lla osallisista Lisäksi keskimäärin 93 % hankkeen osallisista koki, että hankkeella oli ollut positiivisia vaikutuksia. Näitä vaikutuksia olivat mm. vireyden, jaksamisen ja liikunnan lisääntyminen sekä kunnon kasvu ja painon kurissa pysyminen. Terveyskuntokartoitukset ja työmatkaliikuntaneuvonta I III Kehonkoostumus Osallisten painoindeksi laski hankkeen aikana keskimäärin 27,3->26,4. Normaalipainoisen henkilön painoindeksi on 18,5 24,9. Painoindeksi soveltuu hyvin valtaosalle ihmisistä painon määrittämiseen. Poikkeuksen muodostaa hyvin lihaksikkaiden ihmisten painon määritys, sillä painoindeksiä laskettaessa ei tehdä eroa lihas- tai rasvakudoksen välillä. Tällöin saadaan virheellinen tulos, jonka mukaan henkilö on ylipainoinen, vaikka kyse olisikin lihaksikkuudesta. Osallisten vyötärönympärys laski hankkeen aikana keskimäärin 95,1->89,3 cm. Hankkeessa ei tilastoitu erikseen miesten ja naisten vyötärönympäryksen muutosta, koska miesten otoskoko oli liian pieni tulosten merkitsevyyden kannalta. Naisilla vyötärönympäryksen tavoitearvo on <80 cm ja miehillä < 94 cm. 32

33 Kestävyyskunto Verenpaineen osalta ei osallisilla tapahtunut hankkeen aikana merkittäviä muutoksia. Osallisten maksimaalinen hapenottokyky kasvoi hankkeen aikana keskimäärin 29,85 ->35,24 ml/kg/min ja tästä tuloksesta johdettu osallisten kuntoluokka (arvoasteikolla 1-7) keskimäärin 3,91->5,21. Aineenvaihdunta Hankkeen osallisten aineenvaihdunnan osalta ei saatu parannuksia aikaan, minkä vuoksi jatkossa olisi hyvä työmatkaliikuntaneuvonnan yhteydessä antaa osallisille ruokavalio-ohjausta, jotta myös osallisten ravintotottumuksiin voitaisiin paremmin vaikuttaa. 33