Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 1

Transkriptio

1 E T E L Ä P O H J A L A I S E N M AT K A I L U N D I G I T I E K A R T TA J A TO I M I N TA S U U N N I T E L M A T E R V E T U L O A W E B I N A A R I I N! K L O 1 3 : : Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 1

2 MINÄ, KIRSI Matkailun digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija Kirsi Mikkola, Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy Rovaniemeläinen yrittäjä vuodesta vuotta matkailuliiketoiminnan ja digitaalisen liiketoiminnan (atk, ict, digitalisaatio) asiantuntija ja valmentaja sekä opettaja, useita hankkeita ja kokonaiskoordinaatioprojekteja Asiakkaat Hangosta Nuorgamiin (yritys-resort-alue-vf) Vahva käytännön kokemus ja näkemys matkailuteollisuuden kotimaan ja kansainvälisen kaupan tilasta ja digitaalisuuden käytön haasteista ja mahdollisuuksista, yritysten verkostoitumisesta tuotannossa, alueorganisaatiotyöstä ja digitaalista jakelukanavista VisitFinland Akatemiavalmentaja, VF Kansainvälistymisoppaan tekijä Ely-keskusten tuottavuus, talous ja digitalisaatio asiantuntija Business Finland innovaatioasiantuntija 10 vuotta Laatutonnivalmentajana Useita luottamustehtäviä (LME, kauppakamari, yrittäjäjärjestö) Mitä tulevaisuus tuokaan? Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 2

3 ESITYKSESSÄNI Eteläpohjalaisen matkailun digitiekartan laadintaprosessi Eteläpohjalaisen matkailun digitiekartan toimenpiteet Kysymyksiä, joihin vastaan mielelläni nyt tai jälkikäteen Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 3

4 ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN DIGITIEKARTAN LAADINTAPROSESSI 1 Digitiekartan ja jatkotyöstöön tarvittavan aineiston sisältö 1. Tiivistelmä ja visio 2. Digitiekartan tausta 3. Digitaalisen inventaarin kokoaminen ja rajapinnat 4. Eteläpohjalaisten matkailuyritysten ja toimijoiden organisoituminen 5. Matkailuyritysten digitaalisen osaamisen kehittäminen 6. Eteläpohjalaisen matkailuliiketoiminnan ja asiakasdatan tehokas hyödyntäminen 7. Muut mahdolliset asiat Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 4

5 1. VISIO JA TIIVISTELMÄ MATKAILUTILASTOT JA MAAKUNNAN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 5

6 Työryhmä totesi, että Etelä- Pohjanmaalta puuttuu matkailun Visio ja Missio ETEL ÄPOHJAL AISEN MATKAILUN VISIO Työryhmä muodosti näkemyksen, että koska visio ja missio puuttuvat, ei voida selkeästi kertoa, keitä me olemme alueellisesta näkökulmasta. Visio tulee määrittää Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 6

7 Visio 2025 Online myynti on eteläpohjalaisille matkailuyrityksille arkipäivää Vision laadinta tulee olla osana brändin rakentamisen prosessia ETEL ÄPOHJAL AISEN MATKAILUN VISIO Työryhmä keskusteli, tarvitaanko markkinatutkimusta, joka toimisi pohjana brändityölle Brändi ja brändistrategia tulee määrittää Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 7

8 MATKAILUTIL ASTOT JA MAAKUNNAN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT - Eteläpohjalaisen matkailun markkinaosuus on 3,2 % koko Suomen rekisteröityneistä yöpymisistä vuonna 2018 Koko maassa kirjattiin yöpymisiä 22,2 miljoonaa (1,4 %) ja Etelä- Pohjanmaalla Merkittävimpien matkailukohteiden ja asiakasmäärien mittaustietoa ei ole kerätty, eikä myöskään online myynnin osuutta yrityksissä, kunnissa/kaupungeissa tai maakunnassa Lähteet: Tilastokeskus Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy Koonnut: Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK 8 Oy

9 M A T K A I L U T I L A S T O T J A M A A K U N N A N M A T K A I L U N T U L E V A I S U U D E N N Ä K Y M Ä T Y Ö P Y M I S E T E T E L Ä - P O H J A N M A A L L A J A V E R T A I L U K O H T E I S S A Lähteet: Tilastokeskus Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy Koonnut: Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK 9 Oy

10 MAJOITUSMYYNTI ETELÄ-POHJANMAALLA Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 10

11 HUONEIDEN KESKIHINTA ETELÄ- POHJANMAALLA Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 11

12 MATKAILUTIL ASTOT JA MAAKUNNAN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Tarjonta Etelä-Pohjanmaalla oli 48 majoitusliikettä vuonna 2018 Majoitusliikkeistä noin puolet on hotelleja Tilastoinnin piiriin kuuluvat vain sellaiset majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa, joten tilastoinnista johtuen majoitusliikkeiden sekä huoneiden ja vuoteiden kokonaismäärä on todellisuudessa suurempi Etelä-Pohjanmaalla oli 1 969majoitushuonetta vuonna Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 12 Lähde: Tilastokeskus

13 O T T E I TA M A A K U N TA O H J E L M A S TA J A MATK AILUSTRATEGIASTA Maakuntaohjelma Matkailustrategia Dokumentaatio antaa pohjan ja perusteet Rahoitukselle Matkailutoimialalle yhtenä avain toimialana Maakunnan matkailutavoitteiden, imagon, brändin ja organisoitumisen ja yhteistoiminnan rahoittamiselle sekä kansainvälistymisen tukemiselle E-P, Lakeland, Visit Finland, KV -markkinat Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 13

14 Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 14

15 M A A K U N TA S U U N N I T E L M A S TA P O I M I T T U A Maakuntasuunnitelman painopisteet ja kärjet Uudistuva palvelu- ja elämystuotanto Elinkeinoelämän kehittämistä Etelä-Pohjanmaalla on linjattu kolmen painoalan kautta, jotka on valittu myös maakunnan älykkään erikoistumisen kärjiksi. Kansainvälisiä matkailijoita tavoiteltaessa kielitaito, kulttuurien tuntemus ja saavutettavuus ovat avainasioita. Sähköiset palvelut ja varausmahdollisuudet kieliversioineen ovat välttämättömyys. Kaikki tämä edellyttää matkailun parissa toimivien osaamisen vahvistamista Matkailualalla tarvitaan ajantasaista tietoa toimialan merkityksestä maakunnalle. Seuraava selvitys tulisi tehdä vuoden 2020 tiedoista vuonna Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 15

16 MATK AILUSTRAGIASTA POIMITTUA 5.2. Strategian seuranta Strategian toteutumisen varmistamista, vaikutusten seurantaa ja muutosten ennakointia tehtiin vuoteen 2015 saakka Seinäjoen ammattikorkeakoulun MATKO3 Matkailun koordinointi Etelä-Pohjanmaalla hankkeen työnä. Maakunnallisessa matkailuparlamentissa seurataan strategian toteutumisen tilannetta, keskustellaan merkittävimmistä muutostekijöistä sekä tarkistetaan tarvittaessa tavoitteita ja toimenpiteitä. MATKO3-hanke päättyy vuoden 2015 lopussa, minkä jälkeen Etelä- Pohjanmaan liitto vastaa strategian seurannasta osana maakuntastrategian seurantaa. Tilanne helmikuussa 2019: Matkailuparlamentti ei ole toteutunut käytännössä, mutta muunmuassa SeAMKin Kumppanuusverkostohankkeeseen matkailufoorumin toiminnan käynnistäminen on sisäänkirjoitettu MATKO3-hanke päättyi v keväällä, jonka jälkeen E-P liitto on vastannut strategian seurannasta Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 16

17 MATKAILUSTRATEGIA JAKO JA SEUTUKUNTAJAKO Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 17

18 ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN ETELÄ- POHJANMAALLA Elinkeinoyhtiöt Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy (Alajärvi, Soini, Vimpeli) Into Seinäjoki (Seinäjoki) Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä (Isojoki, Kauhajoki, Teuva, Karijoki) Muutoin elinkeinojen kehittäminen ja hankkeistus kuntien elinkeinotoimien päätöksellä tai yritysten omina hankkeina Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 18

19 ETELÄ-POHJANMAAN LIITON KANSAINVÄLISTYMISEN TOIMINTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen toimintaohjelman oli hyväksymiskierroksella Digitiekarttaa laadittaessa. Hyväksymiskierros tehdään kunnissa ja maakuntahallituksessa kevään 2019 aikana. Julkaisuun toimintaohjelma tulee näillä näkymin syksyn 2019 aikana Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 19

20 2. DIGITIEKARTAN TAUSTAKSI DIGITAALISEN LIIKETOIMINNAN NYKYTILA ETELÄPOHJALAISISSA MATKAILUYRITYKSISSÄ OSAAMINEN MATKAILUTUOTTEEN JAKELUN KEINOT JA NYKYTILA TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MARKKINAT INFRASTRUKTUURIN TOIMIVUUDEN VARMISTAMINEN Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 20

21 ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN DIGITIEKARTAN TAUSTAKSI Eteläpohjalaisen matkailun digitiekartta on laadittu SeAMKin, Etelä-Pohjanmaan elinkeino- ja aluekehittäjien ja yritysten konsortioyhteistyönä. Tavoitteena on luoda yhteinen maakunnallinen matkailun digisuunnitelma sekä konkreettiset toimenpide-ehdotukset alueen sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen nojaten Visit Finlandin Suomen matkailun digitiekarttaan. Suunnitelmaa kutsumme eteläpohjaisen matkailun digitiekartaksi Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 21

22 DIGITIEKARTTAN LAADINNAN TAVOITTEET JA TYÖSKENTELYMENETELMIÄ Työpaketissa kartoitettiin maakunnallisten matkailutoimijoiden ja - kehittäjien verkoston nykytilanne erillisellä kyselyllä Tunnistetusta verkostosta valittiin avaintoimijat projektiryhmään, jossa laadittiin digisuunnitelma asiantuntijavetoisena työryhmätyöskentelynä. Digisuunnitelman noudattaa TEM:n visioita ja tavoitteita sekä Visit Finlandin Suomen matkailun digitiekartan ohjeistuksia. Suunnitelman lisäksi työpaketissa tuotetaan toimenpide-ehdotukset sähköisen liiketoiminnan kehittämiseksi Etelä- Pohjanmaalla. Digitiekartassa on pyritty selkiyttämään eri matkailutoimijoiden ja - kehittäjien tehtäviä. Tavoitteen on ollut välttää päällekkäisyyksiä Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 22

23 Työn yhteydessä kartoitettiin maakunnallisten matkailutoimijoiden ja -kehittäjien verkoston nykytilanne erillisellä kyselyllä ETEL ÄPOHJAL AISEN MATKAILUN DIGITIEKARTAN TAUSTAKSI Alkukartoitus perustui kolmelle sadalle eteläpohjalaiselle yritykselle, aluekehittäjille suunnattuun kyselyyn, tilastolähteisiin sekä Etelä-Pohjanmaalla toteutettujen hankkeiden dokumentaatioon. Alkukartoituksessa esiin nousseita teemoja työstettiin edelleen neljän työpajan avulla. Työpajojen tavoitteena oli lisätä digitalisaatioon liittyvää osaamista työryhmän jäsenten keskuudessa ja Etelä- Pohjanmaalla sekä kehittää ratkaisuja alkukartoituksessa esiin nousseisiin haasteisiin yhdessä eri sidosryhmien kanssa Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 23

24 A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I A A L K U K A R T O I T U K S E E N V A S T A S I 4 5 Y R I T Y S, J O K A O N 1 5 % K Y S E L Y N V A S T A A N O T T A N E I S T A Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 24

25 A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I A S U U R I N O S A ( 5 0 % ) K Y S E L Y Y N V A S T A N N E I S T A A R V I O I Y R I T Y K S E N T Ä M Ä N H E T K I S T Ä D I G I T A A L I S U U D E N H Y D Y N T Ä M I S T Ä K O H T A L A I S E K S I. K Y S Y M Y K S E E N V A S T A 4 4 Y R I T Y S T Ä. 25

26 A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I A S U U R I N O S A ( 5 0 % ) K Y S E L Y Y N V A S T A N N E I S T A A R V I O I Y R I T Y K S E N T Ä M Ä N H E T K I S T Ä D I G I T A A L I S U U D E N H Y D Y N T Ä M I S T Ä K O H T A L A I S E K S I. K Y S Y M Y K S E E N V A S T A 4 4 Y R I T Y S T Ä. 26

27 A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I A L I K I 8 0 % Y R I T Y K S I S T Ä T E K E E J O D I G I T A A L I S T A M A R K K I N O I N T I F A C E B O O K - M A I N O S K A M P A N J O I L L A J A 5 0 % T E K E E M A I N O N T A A K O T I M A I S I S S A N Ä K Y V Y Y S K A N A VSähköinen I S S A. Liiketoiminta K Y S Y MSuomi Y KOy S E E N V A S T A S I Y R I T Y S T Ä.

28 A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I A 8 8, 3 7 % Y R I T Y K S I S T Ä T E K E E S I S Ä L L Ö N T U O T A N N O N I T S E. K Y S Y M Y K S E E N V A S T A S I 43 Y R I T Y S T Ä. 5 5, 2 6 % Y R I T Y K S I S T Ä A R V I O I Y R I T Y K S E N M A R K K I N O I N T I H E N K I L Ö S T Ö N O S A A M I S T A H Y V Ä K S I. K Y S Y M Y K S E E N V A S T A S I 38 Y R I T Y S T Ä. 28

29 A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I A 4 8 % Y R I T Y K S I S T Ä M Y Y J O T U O T T E I T A O M A S A V E R K K O K A U P A S S A J A 6 8 % B O O K I N G. C O M O T A K A N A V A S S A. K Y S Y M Y K S E E N V A S T A S I 25 Y R I T Y S T Ä. L U K U E D U S T A A 5 5, 5 5 % K A I K I S T A V A S T A N N E I S T A Y R I T Y K S I S T Ä. 29

30 A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I A 5 0 % Y R I T Y K S I S T Ä J A A R V I O I T A R V I T S E V A N S A J O N K I N V E R R A N, 2 1, 4 3 % P A L J O N J A 4, 7 6 % E R I T T Ä I N P A L J O N. U L K O P U O L I S T A O H J A U S T A, K O U L U T U S J A A P U A Y R I T Y K S E N D I G I T A A L I S T E N V A L M I U K S I E N K E H I T T Ä M I S E E N. V A S T A S I 4 2 Y R I T Y S T Ä. 30

31 A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I A Y R I T Y K S E S S Ä N N E T A R V I T A A N E R I T Y I S E S T I O P A S T U S T A, N E U V O N T A A J A K O U L U T U S T A S I S Ä L T Ö M A R K K I N O I N T I I N, D I G I T A A L I S E N L I I K E T O I M I N N A N S U U N N I T T E L U U N J A A S I A K A S T I E T O J E N H A L L I N T A A N, O M A N S U O R A M Y Y N N I N J A S O S I A A L I S E N M E D I A N H Y Ö D Y N T Ä M I S E E N. 31

32 Answered: 33 Skipped: 12 A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I A Y R I T Y K S E S S Ä N N E T A R V I T A A N E R I T Y I S E S T I O P A S T U S T A, N E U V O N T A A J A K O U L U T U S T A S I S Ä L T Ö M A R K K I N O I N T I I N, D I G I T A A L I S E N L I I K E T O I M I N N A N S U U N N I T T E L U U N J A A S I A K A S T I E T O J E N H A L L I N T A A N, O M A N S U O R A M Y Y N N I N J A S O S I A A L I S E N M E D I A N H Y Ö D Y N T Ä M I S E E N. 32

33 A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I A Y R I T Y K S E S S Ä N N E T A R V I T A A N E R I T Y I S E S T I O P A S T U S T A, N E U V O N T A A J A K O U L U T U S T A S I S Ä L T Ö M A R K K I N O I N T I I N, D I G I T A A L I S E N L I I K E T O I M I N N A N S U U N N I T T E L U U N J A A S I A K A S T I E T O J E N H A L L I N T A A N, O M A N S U O R A M Y Y N N I N J A S O S I A A L I S E N M E D I A N H Y Ö D Y N T Ä M I S E E N. 33

34 ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN DIGITIEKARTAN TAUSTAKSI / TYÖRYHMÄ JA RYHMÄN TYÖSKENTELY Digitiekartan projektiryhmään valittiin tunnistetusta verkostosta avaintoimijat. Projektiryhmä työskenteli asiantuntijavetoisesti työpajoissa. Päivi Hautala, Jääskän loma Merja Ilomäki, Maatilamatkailu Ilomäki Altti Syrjänen, Valkeisen loma Seppo Saarinen, toimitusjohtaja, Eteläpohjanmaan Matkailu Oy Leena Perämäki, johtaja, Into Seinäjoki Tuula Lahti, VisitSeinäjoki, Into Seinäjoki Elina Järvinen, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy Sanna Jyllilä, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy Hanna-Leena Pihlajaniemi, Suupohja alueen Leader toimintaryhmä kehittämispäällikkö Piia-Pauliina Mäntysaari, asiantuntija (digitalisaatio) Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy Anne Marie Lauhasmaa, avainasiakaspäällikkö, PowerPark Olli Forstén, elinkeinojohtaja, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Jonna Pietilä, toimitusjohtaja, Ähtäri Zoo Kirsi Pajula, Etelä-Pohjanmaan liitto Kirsi Mikkola, Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 34

35 ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN DIGITIEKARTAN TAUSTAKSI / TYÖPAJAT JA TEHTÄVÄT Alueellisen yhteistoimintaan organisoituminen ja yhteisten toimintamallien rakentuminen TYÖPAJA Toimintaympäristön, digitaalisen jakelun ja liiketoimintaosaamisen kartoitus Alueellisen myynnin ja yhteismarkkinoinnin organisoituminen, mitä se tarkoittaa käytännössä TYÖPAJA II Digitiekartan 1 versio kommentoitavaksi Alueellisen toimijan liiketoimintamallit, pelisäännöt, vastuut ja velvoitteet sekä komissiot ja käytännöt TYÖPAJA III Digitiekartan II versio kommentoitavaksi Teknologiset ja osaamiseen liittyvät kysymykset ja haasteet Digitiekartan III versio kommentoitavak si ja viimeistely Päätös vko 13 Eteläpohjalaisen matkailun digitiekartta 3 vuodelle - ylläpitäminen ja kehittyminen Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 35

36 TYÖPAJOJEN TEEMAT OLIVAT SEURAAVAT Työpaja I: Alueellisen yhteistoimintaan organisoituminen ja yhteisten toimintamallien rakentuminen Työpaja II: Alueellisen myynnin ja yhteismarkkinoinnin organisoituminen, mitä se tarkoittaa käytännössä Työpaja III: Alueellisen toimijan liiketoimintamallit, pelisäännöt, vastuut ja velvoitteet sekä komissiot ja käytännöt Työpaja IV: Teknologiset ja osaamiseen liittyvät kysymykset ja haasteet Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 36

37 TYÖPAJOJEN TEEMAT JA TYÖRYHMÄLLE ESITETYT KYSYMYKSET OLIVAT SEURAAVAT Alueellisen yhteistoimintaan organisoituminen ja yhteisten toimintamallien rakentuminen TYÖPAJA Alueellisen myynnin ja yhteismarkkinoinnin organisoituminen, mitä se tarkoittaa käytännössä TYÖPAJA II Alueellisen toimijan liiketoimintamallit, pelisäännöt, vastuut ja velvoitteet sekä komissiot ja käytännöt TYÖPAJA III Teknologiset ja osaamiseen liittyvät kysymykset ja haasteet TYÖPAJA IV Mistä osaalueista ja tekijöistä Eteläpohjanmaal ainen matkailun yhteistyön tulisi rakentua? Mitä tietoa tarvitsemme toisiltamme, jotta voimme rakentaa eteläpohjanmaalaisen matkailun alueorganisaa-tiota? Miten mahdollistamme, että matkailupalveluja ja -tuotteita tarjoavat yritykset hallitsevat ja tarjoavat inventaariaan eli tuotteitaan ja palvelujaan monikanavaisesti? Miten matkailijoiden on helpompi ja sujuvampi ostaa eteläpohjanmaalaisia matkailupalveluita digitaalisissa kanavissa? Miten yksityiskohtainen asiakastieto kotimaisista ja kansainvälisistä matkailijoista lisääntyy, miten sitä osataan hyödyntää nykyistä paremmin markkinoinnissa, myynnissä ja tuotekehityksessä yritys- ja aluetasolla? Miten varmistamme, että toiminta digitaalisissa kanavissa on kustannustehokas ta ja tuottavaa? Miten aluen yritykset sitoutetaan yhteistoimintaan? Miten yritysten ja aluetoimijoiden digitaalisen liiketoiminnan osaaminen ja mahdollisuuksiin tarttuminen kasvaa ja miten resursseja ohjataan alue- kuin yritystasollekin? Mitä mittareita tarvitsemme? Miten turvaamme jatkuvan kehittämisen ja resurssit? Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 37

38 3. DIGITAALISEN INVENTAARIN KOKOAMINEN JA RAJAPINNAT TUOTTEISTUS (ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN OMIEN VAHVUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN) HINNOITTELU JAKELU MARKKINOINTI Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 38

39 ETELÄPOHJALAISTEN MATKAILUTUOTTEIDEN DIGITAALISEN INVENTAARIN KOKOAMINEN / TAVOITTEET Tavoitteena on rakentaa eteläpohjalaisen matkailun palvelutarjonta online-inventaariin, joka on jaettavissa matkailijoiden tärkeimpiin ostopaikkoihin ja erityisesti eteläpohjalaisen matkailun omaan suoramyyntikanavaan. Tämä edellyttää että yritysten tuotteet ja palvelut tulee olla kypsiä, sopivia ja onlinejakeluun muotoiltuja Alueen yritysten käyttämät online-myynti ohjelmistot ja alustat on kartoitettu Alueellisen toimijan verkkopalvelu ja alueellisen myynnin konsepti on yhteisesti sovittu Käytetään yhteisesti hyväksyttyjä API-rajapintoja, jotta tietoa voidaan tarvittaessa siirtää ja monistaa yritysten, alueen, kansallisen ja kansainvälisten myyntialustojen välillä Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 39

40 MITEN MAHDOLLISTAMME, ETTÄ ETELÄPOHJALAISIA MATKAILUPALVELUJA JA -TUOTTEITA TARJOAVAT YRITYKSET HALLITSEVAT JA TARJOAVAT INVENTAARIAAN ELI TUOTTEITA AN JA PALVELUJAAN ONLINE JA MAHDOLLISESTI MONIKANAVAISESTI? 1. Motivointi (ennakointi ja ajankohtaisuus, erilaiset tilaisuudet, matkailustrategia) 2. Tarvekartoitus (ketkä yritykset kokevat olevansa tilanteessa käynnistää online) 3. Koulutus ja Tiedotus (yleistä ja yrityskohtaista) 4. Koulutus (mitä mahdollisuuksia on tarjolla, osaamisen tason selvittäminen, täsmävalmennusta yrityskohtaisesti, sisällöntuotanto kanavakohtaisesti) - >Prosessikuvaus, mitä pitää konkreettisesti yrityksessä tehdä? 5. Tieto tuotekortit 6. Käytännön vierihoitoa jalkautuminen ja tukitoiminnot (onko resurssi, joka on yritysten käytössä online yritysneuvoja ) 7. Ristiinmyynti aitoverkostointi ja yhteistyö 8. Seuranta ja Mittarit Visio puuttuu, hyviä yritysryhmähankkeita on ollut, mutta kaikki eivät pääse niihin mukaan Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 40

41 MITEN MATKAILIJOIDEN ON HELPOMPI JA SUJUVAMPI OSTAA ETELÄ POHJANMAAN MATKAILUPALVELUITA DIGITAALISISSA KANAVISSA? 1. Ei mitenkään yksittäisten yritysten osalta, mutta jos meillä on alueellinen online, niin mikä on porkkana, että yritykset ovat mukana. 2. Alueen matkailun kehittämiseen on sotkettu politiikka ja ammattilaiset, jotka oikeasti tekevät matkailun kehittämistyötä eivät ole päässet kuuluviin. 3. Mitä varten yritys liittyisi johonkin? 4. Tarvitaan alueellinen ymmärrys siitä, ketä me yhdessä ollaan, ja minkä nimissä voidaan tehdä yhdessä töitä. 5. Onko positiivinen kateus kimmoke inventaarin keräämiseen, kuka/mikä on se taho? 6. Kuka on se taho, joka opastaa ja neuvoo yrityksiä Invetaarin keräämiseen. MYYJÄ TARVITAAN. 7. Jos tuotteet on esillä, mutta jonkun pitää myydä, vrt Booking.com ja alueellinen verkkokauppa (epayment hoidetaan samalla) Riittääkö se, että tuotteet on vain esillä? VISIO JA MISSIO PUUTTUU, ELI KETÄ ME OLLAAN ALUEELLISESTA NÄKÖKULMASTA! Tarvitaanko markkinatutkimusta, jotta voidaan muodostaa brändi ja brändimielikuvaa? Minkä päälle brändiä aletaan rakentamaan? Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 41

42 MITEN MAHDOLLISTAMME, ETTÄ MATKAILUPALVELUJA JA - TUOTTEITA TARJOAVAT YRIT YKSET HALLITSEVAT JA TARJOAVAT INVENTA ARIA AN ELI TUOTTEITA AN JA PALVELUJA AN ONLINE JA MAHDOLLISESTI MONIKANAVAISESTI? 1. Lisäkoulutusta (4P) mallin mukaan 2. HelpDesk ja tuki tulee jotenkin järjestää 3. Kuntien tulisi sitoutua ja olla osarahoittajana 4. Käytäntö tulee olla jatkuvaa tuotteiden kehittelyä 1. Pitäisikö olla käytössä samat Visit Finlandin käyttämät Ready, Steady, Go kategoriat? 2. Tietopohjayrityksistä pitää olla kunnossa, yrityskoko ei voi olla pelkkä luokitteluperuste. 3. Avoin AMK, tutkintoon johtava ja lisä- ja täydennyskoulutus voi olla myös yksi mahdollisuus OSAAMISKESKUS Visio tulee määrittää - Visio 2025 Online myynti on eteläpohjalaisille matkailuyrityksille arkipäivää Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 42

43 MITEN MATKAILIJOIDEN ON HELPOMPI JA SUJUVAMPI OSTAA ETELÄPOHJALAISIA MATKAILUPALVELUITA DIGITAALISISSA KANAVISSA 1. Tulee tehdä strategiavalintoja kanavien suhteen 2. Tarvitaan volyymia ja yrityksiä tulisi ohjata löytymään samoista kanavista, 3. Tuotteistaminen tulee turvata 4. Ostamisen mahdollisuus tulee taata (VF KV-kriteereissäkin) 5. Luotettavuus tulee varmistaa 6. Yritysten tulee oppia Asiakaspolun ymmärtämiseen, jotta voidaan tehdä tuotteita ja tarjontaa oikeaan kanavaan ja aikaan Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 43

44 4. ETELÄ- POHJALAISTEN MATKAILUYRITYSTEN JA TOIMIJOIDEN ORGANISOITUMINEN MATKAILUYRITYSTEN JA KEHITTÄMIEN YHTEISTOIMINTA YHTEISMARKKINOINTI MYYNTI ASIAKASPALVELU Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 44

45 ALUEORGANISAATION ROOLI MATKAILUTEOLLISUUDESSA Alueorganisaatio toimii koordinoivana tahona elinkeinoon päin, Visit Finlandiin ja jakelukanaviin päin Alueorganisaatiolle määritellään matkailuelinkeinon yhteistyönä erilaisia tehtäviä, vastuita ja velvollisuuksia Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 45

46 T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MISTÄ OSA-ALUEISTA JA TEKIJÖISTÄ ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN YHTEISTYÖN TULISI RAKENTUA? Strategia, joka lähentää kaikki matkailun toimijat ja kehittäjät Yhteinen tavoite: visio ja missio Luonto- ja virkistuspalvelut Reitit, yms. infra Yrittäjien käyttämät järjestelmät, tiedontaso ja muut valmiudet Yksi yhteinen nimittäjä Konsensuksen löytäminen Työnjako Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy - alueorganisaatio Oppilaitokset SeAMK Sedu Yliopistokeskus Rahoittajat Ely, E-P liitto, Leadertoimintaryhmät Kunnat Unohdetaan kuntien rajat Yhteinen tahtotila / halu Uusi näkemys ja ajattelutapa = puhdas pöytä Alan arvostus VisitFinland Historian riippa pois kunnat kuntien elinkeinotoimet kehitysyhtiöt Logistiikka VR, Wasaline, Lentokentät, Maaliikenne, Paikallisliikenne, Vuokraustoiminta Kuluttajat Palveluntarjoajat Suosittelijat Läpinäkyvyys Kumppanuus Yhteisöllisyys Verkostoituminen Dialogi Tiedonkulku Roolit ja Vastuut Sitoutuminen Seurakunnat Kirkot tapahtumajärjestäjät Kauppakamari yritysyhdistykset Yritykset Majoitus Ohjelmapalvelut Ravintola luottamus Vuokraus Tavarakauppa Majoitus, ruoka Tapahtumatuottajat ja tekeminen 46

47 TYÖPAJOJEN TULOKSIA - MITÄ TIETOA TARVITSEMME TOISILTAMME, JOTTA VOIMME RAKENTA A ETEL ÄPOHJAL AISEN MATKAILUN DIGITIEKARTAN? SeAMK Yrityskohtaisia tietoja Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy Hankehallinnointi Kohderyhmät / asiakkaat Resurssit Verkostoitumistiet Koulutustarjonta Tuote- ja palvelutarjonta Jatkuvuus Tilastotietoa Asiantuntemus Tulevaisuuden suunnitelmat Koordinointikyky ja -resurssit Vertailutieto Jakelukanavien käyttö Dataa, asiakastyytyväisyys, viipymä, digimyynnin osuus Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 47

48 T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITÄ NÄKEMYKSIÄ RYHMÄLL Ä ON ALUEELLISEN ORGANISA ATTORIN / ORGANISA ATION / TOIMIJAN LIIKETOIMINTAMALLEIHIN, PELISÄ ÄNTÖIHIN, L A ADULLISIIN TEKIJÖIHIN, VASTUISIIN JA VELVOITTEISIIN? tällä hetkellä alueellisen organisaattorin rooli on hahmottamaton alueorganisaation tehtävä on pitää yritysten puolta ja viedä heidän toimintaansa eteenpäin; myös osaamisen lisääminen verkoston vahvistaminen ja yhteisen toiminnan kehittäminen kuntien ja yritysten luottamuksen kehittäminen organisaatioon suhteen Visit Finland yhteistyön mahdollistaminen kärkiyritysten ja kaikenlaisten yritysten tukeminen (sillä tasolla mitkä tarpeet ovat) myyjän roolista myynninedistäjäksi ja mahdollistajaksi fyysisen matkailuneuvonnan roolin muuttuminen digitaaliseksi kaikissa jäsenkunnissa kansainvälistyminen porkkanana yhteiselle tekemiselle, uusi alku? brändistä pitää tehdä haluttava, jotta yritykselle syntyy halu olla mukana tuoteinventaarin esilletuominen pr-työ näin ei voi tehdä, eikä noin voi tehdä, mitä voi tehdä? Visit Mikä / maakunnallinen brändi, ei tarvitse välttämättä olla mikään kaupunki tai maantieteellinen rajattu alue; VisitExoticWhatEver, konsensus täytyy löytää minkä taakse jokainen voi sitoutua, optimointi. VistSuprisinglyPlain, VisitSeinäjokiRegion, visitlakeus Domain ja Twitter on varattu (mediaportaan hallinnassa) voiko liiketoimintamallin ja brändisuunnitteluun saada hankerahaa? toimija vahtii brändiä; jäsenten hyväksyminen, hinnoittelusta määrääminen toteuttaa sovittua tehtävää ja raportoida kustannuksista alueorganisaation toimintaa pitää olla avointa ja tiedottavaa Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 48

49 T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITÄ NÄKEMYKSIÄ RYHMÄLL Ä ON ALUEELLISEN ORGANISA ATTORIN / ORGANISA ATION / TOIMIJAN LIIKETOIMINTAMALLEIHIN, PELISÄ ÄNTÖIHIN, L A ADULLISIIN TEKIJÖIHIN, VASTUISIIN JA VELVOITTEISIIN? toiminta on saatava yritysvetoisemmaksi, yrityksistä lähteväksi tulee löytää kombinaatio, jossa yritykset vetäjän roolissa, kunnat tukemassa alueellinen organisaatio tarvitaan, että päästään mukaan VF:n markkinointi- ja myyntikampanjoihin voisiko yritysvetoinen Lakeudelle.fi toimia pohjana uudelle organisaatiolle? Mukana myös pienempiä organisaation hallitus enemmistö yritysjäseniä, kuinka yrityksiä ylipäätään kuullaan? onko liian kunta vetoista? kuntia tai elinkeinoyhtiöitä ilman ei onnistu hallituksessa päätösvalta yli puolet + pj yrittäjällä, kunnilla alle puolet pelisäännöt: pitäisi luoda laadulliset kriteerit: suosituksia paremminkin, laadun tarkkailua on vaikea ylläpitää (vaatii resursseja tämäkin) laatuasiat kuuluvat enemmänkin yrityksille itselleen, ei ehkä kuulu alueorganisaatioille tuotteilla tulee olla tietyt kriteerit, erityisesti VF KVsuositukset perusrunkona näkyvyydelle alueorganisaation vastuut ja velvoitteet liittyvät sen tehtävämäärittelyyn ja työnjakoon muiden toimijoiden kesken yritysten perusmaksun määräytyminen: liikevaihto oikeudenmukainen lisäksi kannatusmaksu muille, jotka eivät suoranaisesti ole matkailuyrityksiä, esim. grillit hankerahaa ei saada tod.näk. jatkossakaan aluetoimijan toimintaan, mutta yritysten kehittämiseen saataneen yritysten rahoitusosuus sitouttaa, sitä pitää olla, esim. perusmaksu ja markkinointimaksu kunnat ja yritykset rahoittajina Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 49

50 T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MIK Ä ON RYHMÄN K ANNANOTTO MAHDOLLISIIN KOMISSIOK ÄYTÄNTÖIHIN JA TULORAHOITUKSEN MUODOSTAMISEEN? MISSÄ ROOLISSA KUNNAT JA K AUPUNGIT NÄHDÄ ÄN SUHTEESSA YRIT YKSIIN? jokin perusmaksu tulee olla, joka perustuu esim. yrityksen kokoon ja määritellään mitä ko. summalla tehdään sekä komissiopohjainen maksu myynnistä, esim. yritykset maksaa puolet, kunnat puolet (matkailuyritysten määrä ennemminkin kuin asukasmäärät) osa kunnilta (esim. asukasluvun mukaan) ja osa yrityksiltä (esim. liikevaihdon mukaan), täytyy kuitenkin huomioida, että peruspotti täytyy saada kasaan perusmaksun jälkeen yritys voi ostaa näkyvyyttä ja palveluita eri hintakategorioiden mukaan sen mukaan minkä yritys katsoo tarpeelliseksi (moduulit) komissio pitää olla jos toimii välittäjänä tai myyjänä; sen suuruus? kuntien rahoituksen lisäksi yritysten maksut (perusmaksu, kannatusmaksu ja markkinointimaksu) kuntien maksuhalukkuus vaihtelee, vaihtelee onko kunnassa edunsaajia eli yrityksiä, mikä on yleinen asenne matkailutoimialaan) kunnat nähdään mahdollistajina yrityslähtöisesti kuntien rahoitusta euro eurosta (niin paljon kuin organisaatio kerää yrityksiltä niin kunta antaa vastaavan summan) Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 50

51 T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITEN VARMISTAMME, ETTÄ TOIMINTA DIGITA ALISISSA K ANAVISSA ON KUSTANNUSTEHOK ASTA JA TUOTTAVA A? MITEN ALUEEN YRIT YKSET SITOUTETA AN YHTEISTOIMINTA AN? yrityksiä pitäisi kannustaa kevyisiin ratkaisuihin (aiemmin oli raskaita, kalliita järjestelmiä) koulutus, tiedottaminen, hyvät esimerkit, avoin tiedottaminen, ennen oli ennen, nyt on nyt yritysten tasapuolinen kohtelu, vetäjä on julkinen neutraali taho maakunnallinen digisuunnitelma pitkäjänteisen toiminnan perusteena, päivittäminen roolituksen selkiyttäminen, kuka tekee mitäkin tiedottaminen ja läpinäkyvyys porkkanana tässäkin kansainvälistyminen osaamisen lisääminen; kouluttaminen #oudonsijaantästätuleearkipäivää tarvitaan osaamista, että yhteinen kanava saa näkyvyyttä sisältömarkkinointiin tarvitaan osaava henkilö (onko halvempaa ostaa ulkoa kuin palkata?) mitä enemmän syitä, sitä varmemmin matkailija tulee alueelle isot yritykset vetureina ja esimerkkinä yhteiselle toiminnalle (yhteistoimintaan sitouttaminen) yrityksen näkökulmasta paukut eivät riitä laajaan markkinointiin, jolloin mukaan lähteminen alueellisen organisaation markkinointiin kiinnostaa kustannustehokkuutta osaamisen kautta (ml digitaalinen liiketoiminta, talousosaaminen, muutosjohtaminen, ostoosaaminen) markkinointisuunnitelma ja sen mukaiset kanavavalinnat; mahdollisuus vaikuttaa, mukana erilaiset toimijat ammattimainen sisällöntuottaminen Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 51

52 T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITEN YRIT YSTEN JA ALUETOIMIJOIDEN DIGITA ALISEN LIIKETOIMINNAN OSA AMINEN JA MAHDOLLISUUKSIIN TARTTUMINEN K ASVA A JA MITEN OSA AMISRESURSSEJA OHJATA AN NIIN ALUE- KUIN YRIT YSTASOLL AKIN? digitaalisen liiketoiminnan kasvattaminen koulutusten avulla, alueellinen helpdesk (digikätilö) eri kanavien hallintaan osaamisen ostaminen vakituisen henkilöstön lisäksi (digiosaajapooli) tuotteistaminen on yritysten vastuulla, muta hankkeet ja oppilaitokset tukevat kehittämistyötä jatkuva koulutus, benchmerkkaus, rahoittajienkin linjaus, mihin rahoitusinstrumentteja ohjataan? trendien tunnistaminen, haistelu mihin ollaan menossa ja niihin reagointi kokemus, koulutus yhdessä tekeminen digikätilö; ohjaa, opastaa, auttaa, handlaa kokonaisuuden, antaa uskonvahvistusta, asiat ei jää puolitiehen eri tahojen vastuulla Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 52

53 5. MATKAILUYRITYSTEN DIGITAALISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ROOLIT JA VASTUUT SISÄLLÖT JA PROSESSIT RAHOITUSINSTRUMENTIT JATKUVA KEHITTÄMINEN Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 53

54 T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITEN YRIT YSTEN JA ALUETOIMIJOIDEN DIGITA ALISEN LIIKETOIMINNAN OSA AMISTA JA MAHDOLLISUUKSIIN TARTTUMISTA VOIDA AN KASVATTA A? MITEN RESURSSEJA (OSA AMINEN, RAHOITUS) VOIDA AN OHJATA NIIN ALUE- KUIN YRITYSTASOLLEKIN? mahdollisuuksista viestiminen ja tiedottaminen, viestin perillemenon varmistaminen tiedottamisen koordinointi ja oikean tiedon välittäminen, liiallisen viestimäärän välttäminen, erityisesti kohdentaminen valinnan mahdollisuus (mitä viestintää haluaa ottaa vastaan) digiosaamisen lähtötason kartoitus, jotta yrittäjä osaa tarttua tarvitsemiinsa asioihin koulutuksia ja valmennuksia tulee markkinoida yrityksille vuorovaikutteisuuden lisääminen resurssien ohjaaminen rahoituskanavien mahdollisuuksien haarukointi hankesuunnittelija, joka kasaa tarpeita, kokoaa toimijat ja kirjoittaa hankkeen tai kokoaa koulutussisällön pysyväisempi resurssi ei projektikohtainen Etelä-Pohjanmaan digiakatemia, joka pyörii koko ajan pysyvän henkilön palkkaaminen, joka voi käydä yrittäjien luona kädestä pitäen resurssi voi olla alueellisen toimijan alaisuudessa (EPM) Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 54

55 T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITEN YRIT YSTEN JA ALUETOIMIJOIDEN DIGITA ALISEN LIIKETOIMINNAN OSA AMISTA JA MAHDOLLISUUKSIIN TARTTUMISTA VOIDA AN KASVATTA A? MITEN RESURSSEJA (OSA AMINEN, RAHOITUS) VOIDA AN OHJATA NIIN ALUE- KUIN YRITYSTASOLLEKIN? Yritykset tarvitsevat resursseja: Eli lisää aikaa ja rahaa ja tekijöitä. Valistusta! Tietoa tulee valtavasti ja asia voi mennä ohi, liiallisen tietomäärän vuoksi tai ajankohdan vuoksi. Kenties yksi kanava ratkaisisi. Omaa aktiivisuutta! Mistä saadaan resursseja Hankkeet oppilaitokset: koulutus, opiskelijoiden projektityöt myymällä lisää Huomioitavaa! -kaikki eivät halua kasvaa ja heillä on oltava oikeus siihen - Muna-kana ongelma: tarvitaan resursseja, jotta saataisiin lisää rahaa jotta saataisiin resursseja. Jonkun otettava vastuu koordinoinnista ja pitkän tähtäimen suunnittelusta kontakti Visit Finlandiin ja sieltä (ja muualta) saadun tiedon levittäminen Nyt VF asioi vain Vaasan kanssa, eikä tieto kulje E-P alueen matkailuyrityksille, kun E-P kuuluu Vaasan ja Saariston alueeseen eikä Lakelandiin. VF voisi tiivistää nimenomaan yrityksille suunnattua viestintää. Samoin sisäinen viestintä tulisi olla suunniteltua ja kohdennettua. viestintä ja markkinointi koulutussuunnittelu avoin rahoitusmalli osattava myös myydä asia koulutukseen budjetista aina tietty osuus kätilön palkkaus? Vastuu kuitenkin on loppujen lopuksi matkailutoimijalla itsellään Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 55

56 T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITEN YRIT YSTEN JA ALUETOIMIJOIDEN DIGITA ALISEN LIIKETOIMINNAN OSA AMISTA JA MAHDOLLISUUKSIIN TARTTUMISTA VOIDA AN KASVATTA A? MITEN RESURSSEJA (OSA AMINEN, RAHOITUS) VOIDA AN OHJATA NIIN ALUE- KUIN YRITYSTASOLLEKIN? toimijoiden asenne (kuuluuko kunnan yritysasiamiehen tietää ja tuntea matkailuliiketoimintaa?) Maakuntaliitto/maakuntaohjelma: mainitaan kyllä myös toimijoiden osaamisen kehittäminen mutta missä viipyy toteutus? Onko oikeasti rahoitusta saatavilla? jonkin verran ulkopuolista (hanke) rahoitusta saadaan matkailualalle mutta hankkeen päättyessä vetäjä=osaaminen häipyy; toiminta ei vakiinnu hallinnoijan toimintamalliksi kuka huolehtii meidän kehittäjien osaamisesta? Se on jokaisen oma asia voiko SeAMK ottaa roolia tässä(kin)? Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 56

57 TYÖPAJOJEN TULOKSIA - MINKÄLAISIA TEKOJA MAAKUNNAN DIGITAALISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI TARVITSEMME? Eri lähtötasot huomioiva valmennusohjelma yrityksille Valmennuksen tulee sisältää omakohtainen osuus (oikea case) jota jumpataan vaikka vierihoidolla niin kauan että se työkalu (esimerkki!) osataan + jatkokurssipäivä jossa tsekataan onko edistytty ja jos ei olla, niin harjoitusta jatketaan niin kauan että osataan. Mahdollisuus myös vielä ottaa yhteyttä myöhemminkin. Voidaanko resurssoida esim. yritysryhmähankkeilla? (kaikilla alueilla ei ole mahdollisuutta yritysryhmähankkeisiin, Seinäjoen keskusta valkoista aluetta) Myös toimijoiden osaamisen ylläpito ja kehittäminen Ylipäätään tarvitaan matkailutoimialan nostaminen maakunnassa enemmän esille. Maakuntaohjelmassa mainitaan matkailuala ja kirjataan toimia edistämiseksi mutta niitä ei vastuuteta kenellekään eikä ohjata resursseja toimialan kehittämiseksi Matkailustrategian puuttuminen; ei ole määritelty mm. kansainvälistymisen kohdemaita Miten varmistetaan tulevaisuuden osaajat alueelle? Onko tutkintoon johtava koulutus avain tähän? Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 57

58 TYÖPAJOJEN TULOKSIA - MINKÄLAISIA TEKOJA MAAKUNNAN DIGITAALISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI TARVITSEMME? Selvitetään tarkasti matkailualan digitaalisen tekemisen taso (esim. moniko käyttää bokunia, moniko johkua jne,) Määritellään strategian mukaiset ja nykytilan tason huomioivat panostukset (tai muutetaan strategiaa) Selvitetään AMK:n mahdollisuudet tarjota konkreettista koulutusta matkailutoimijoille Perustetaan katto-organisaatio, johon yritykset ja kunnat sitoutetaan käymällä paikan päällä ja avaamalla asia perinpohjin Haetaan hanke, jossa katto-organisaation toiminta suunnitellaan ja organisoidaan tekemällä oppii eli koko ajan pitäisi tehdä eikä vain koulutuksessa Digitaalisten kanavien käytön opettelemisen kynnyksen ylittäminen alkuvaiheessa ei ole vääriä ratkaisuja, vaan riittää että lähtee kokeilemaan jotakin Tulee huomioida kaikkien toimijoiden digiosaaminen, ei pelkästään matkailuyrittäjien Hyödyntämättömien resurssien kartoittaminen ja hyödyntäminen esim. Kauppakamari, ProAgria, E-P:n Yrittäjät Kehittäjien ja rahoittajien digiosaamisen nostaminen Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 58

59 TYÖPAJOJEN TULOKSIA - MITÄ MITTAREITA TARVITSEMME MUUTOSAJUREIDEN NÄKÖKULMASTA? ONKO MUITA SEURANTAAN LIITTYVIÄ ASIOITA? Brändin kehittyminen alue- ja yritystaso Digitaalinen löydettävyys: sen mittaaminen määräajoin alue- ja yritystaso Myynnin kehittyminen digitaalisten kanavien käyttöönoton myötä Digitaalisia kanavia ja alustoja käyttävien yritysten määrä edelliseen liittyen analyysia siitä miten digitaalisuuden hyödyntäminen vaikuttaa yrittäjien ajankäyttöön ja työhyvinvointiin (aikaa vapautuu muuhun tekemiseen ja jopa vapaa-aikaan) Muutosajuri Jakelukanavien määrän kasvu : yritysten lukumäärä eri jakelukanavissa paljonko kauppaa syntyy jakelukanavien kautta nyt/ parin vuoden päästä matkailutulo, majoitusvuorokausien kehittyminen, kv-matkailijoiden määrä em. mittareille lähtötilanteen kartoitus/ seurantakartoitus myös tavoitteiden asettaminen liiketoiminnan kannattavuuden kasvu, sivutoimisuudesta päätoimiseksi (sivutoimisen esteet rahoitukselle, ympärivuotisuus) Muita asioita seurantaan liittyen: mittareiden käyttöön ja seurantaan liittyvää analysointia ja toimenpiteiden koordinointia pitää jonkun hoitaa rahoituskanavien löytämistä aukeamista jatkumon tuottamiseksi, ettei toimita pelkästään hankkeilla toimijoiden aktivointi omaehtoiseen toimintaan Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 59

60 TYÖPAJOJEN TULOKSIA - MITÄ MITTAREITA TARVITSEMME MUUTOSAJUREIDEN NÄKÖKULMASTA? ONKO MUITA SEURANTAAN LIITTYVIÄ ASIOITA? jakelukanavien määrä (kpl) / yritys (miten kanavien käyttö kehittyy) ja kattavuus (%) yrityskentässä digitaalisen liiketoiminnan eurot kanavittain kv-yöpymisten määrä alustan jakelukanava-analytiikka: mistä tullaan, kauanko viivytään, mitä tehdään versus mitä haluamme heidän tekevän (uutiskirjeen tilaus, tarjouspyyntö, kysely, ostos tms.) lainsäädäntö ja yleiset normit (Suomessa suht korkealla verrattuna kilpailijamaihin) paikallisuusaste (etelä-pohjanmaa) ja ristiinmyynti (yritysten suositukset toisistaan) asiakkaiden suosittelut, arvioinnit, kommentit asiakaspalautteen systemaattinen ja yhteismitallinen kerääminen ja tarkastelu sekä analysointi koulutuksiin osallistuminen (kpl ja %) ja koulutustarjonta oma merkki/leima/sinetti/sertifikaatti, jonka yrittäjä saa kun sitoutuu yhteisin arvoihin ja kehittämiseen (tietty laadun tae) tyytyväisyyskyselyt osakkaille ja niiden huomioon ottaminen toiminnan kehittämisessä Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 60

61 6. ETELÄ- POHJANMAAN MATKAILULIIKE- TOIMINNAN JA ASIAKASDATAN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN ASIAKASDATAN KERUUMALLEJA ASIAKASDATAN OMISTAJUUS ASIAKASDATAN HYÖDYNTÄMINEN ALUETASOLLA YRITYSTASOLLA YRITYSVERKOSTOINA Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 61

62 T YÖPA JAN TULOKSIA - MITEN YKSIT YISKOHTAINEN ASIAKASTIETO KOTIMAISISTA JA KANSAINVÄLISISTÄ MATKAILIJOISTA SA ADA AN KERÄTT YÄ JA MINNE SEKÄ MITEN SITÄ OSATA AN HYÖDYNTÄ Ä NYKYISTÄ PAREMMIN MARKKINOINNISSA, MYYNNISSÄ JA TUOTEKEHITYKSESSÄ YRITYS - JA ALUETASOLLA? Tulisi ehkä määrittää mikä on asiakastietoa ja mikä on asiakaspalautetta Maakunnan matkailutoimijoille käyttöön voisi olla strukturoitu ja vakiomuotoinen asiakastyytyväisyyslomake Tulisi määrittää, mitä tietoja halutaan, minne tietoja halutaan käyttää ja kuka tiedon omistaa Tarvitaanko maakuntaan ISO markkinatutkimus (1-2 vuoden välein) ja minitutkimukset (useammin), Miksi tietoa kerättäisiin? Ehkä vaikuttavuus ja uskottavuus näkökulman kautta? Jos asiakkaista olisi tarkempaa tietoa ja pystyttäisin viestimään uskottavasti, markkinoinnin kohdentaminen olisi helpompaa Säännöllisin välein tehtävä matkailijatutkimus samalla sisällöllä kohderyhmittäin (räätälöitävät asiakasprofiilit) Kerättävää tietoa tulee voida käyttää viestinnässä ja maineenhallinnassa EP liitto teettää matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen, muuten tieto on pääasiassa hiljaista tietoa, muutamalle isommille yrityksille tehdään bränditutkimus Yritykselle suunnattuja tutkimuksia on tehty epäsäännöllisin välein, ehkä niitä pitäisi lisätä? Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 62

63 ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN DIGITIEKARTAN TOIMENPITEET Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 63

64 Työryhmässä todettiin, että Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa mainitaan matkailuala ja kirjataan toimia edistämiseksi mutta niiden toteuttamista ei ole vastuutettu kenellekään eikä resursseja ohjattu toimialan kehittämiseksi Matkailustrategian päivittäminen (kansainväliset markkinat ja kohderyhmät) ja strategiakoordinointi tulee varmistaa prioriteetilla I Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy

65 DigiAnalyysi 2 DigiLakeus I 3 DigiLakeus II 4 DigiTutor DIGITAALISEN LIIKETOIMINNAN ANALYYSI Kohderyhmät: matkailuyritykset tukipalveluja tuottavat yritykset Yritysneuvojat ja kehittäjät Sisällöt Digitaalisen liiketoiminnan osaaminen ATK (backoffice, frontoffice) Tavoitteet kehittymiselle Mittarit seurantaan DIGITAALISEN LIIKETOIMINNAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Tuotteistus digitaalisiin jakelukanaviin Vastuullisuus ja laatu jakelukanavissa BackEnd ja FrontEnd ratkaisut Jatkuva parantaminen ETELÄPOHJALAINEN MATKAILU KV-MARKKINOILLE Visit Finland KV-ohjeiden mukaan Visit Finland digitiekartan toimenpiteillä Alueorganisaatio edellä integroituen suuraluetoimenpiteisiin (Rannikko vs. Lakeland) ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN DIGITAALISEN LIIKETOIMINNAN TUKIPALVELUT Leader yritysryhmähankkeet Elyn yritysten kehittämispalvelut BF rahoitusinstrumentit Digitalkkarit Digikätilöt Matkailuakatemia ja -parlamentti DigiLakeus I sisällöt tasoluokitus Digikätilön palkkaus Tutkintoon johtava tai täydennyskoulutus Yritysryhmähankkeet Yritysten kehittämispalvelut Eteläpohjalaiset kärkituotteet kansainvälisiin jakelukanaviin Eteläpohjalaiset kärkituotteet kansainvälisiin jakelukanaviin Matkailustrategian päivitys ja toimeenpano Alueen brändistrategia ja työ Alueorganisaatiomalli, liiketoiminta ja koordinointitoiminnan käynnistäminen Mittaaminen

66 DIGIANALYYSI KENELLE: Matkailuyritykset, tukipalveluja tuottavat yritykset, yritysneuvojat ja kehittäjät MITÄ: Digitaalisen liiketoiminnan osaaminen, toimintaympäristön analyysi MIKSI: Analyysi tuottaa aineistoa, joka voidaan määrittää, suunnitella ja toteuttaa digitaalisen liiketoiminnan osaamisen vahvistamisen pidempikestoinen valmennusohjelma Aineiston avulla matkailuyritykset voidaan luokitella osaamistason ja toimintaympäristön toiminnan mukaan sekä tarjota yrityksille täsmälliset valmennuspolut ja tukitoiminnot (Digikätilö) MITEN: SeAMK toteuttaa Analyysi vaiheen TULOKSIEN HYÖDYNTÄMINEN SeAMK suunnittelee yhdessä elinkeinon edustajien kanssa DigiLakeus I pitkäkestoisen (vähintään 12 kk) digitaalisen valmennuskokonaisuudet RAHOITUS AVOIN SIVU 66

67 DIGILAKEUS I SATEENVARJO HANKE KENELLE Eteläpohjalaiset matkailuyritykset ja matkailuliiketoiminnan tukitoimijat sekä matkailukehittäjät MITÄ Digitaalisen liiketoiminnan osaamisen kehittämisen valmennusohjelma, perustuen Analyysi -vaiheessa saatuun pohjatietoon Teemoina muun muassa ovat tuote ja tuotteistus, hinta ja hinnoittelu, jakelu ja markkinointi sekä vastuullisuus MIKSI Valmennusohjelman tavoitteena on eteläpohjalaisten matkailuyrityksien digitaalisen liiketoiminnan osaamisen nostaminen ja maakunnan kilpailukyvyn ylläpitäminen kansainvälisillä ja kotimaan matkailumarkkinoilla. MITEN Kokonaiskoordinaatiohanke, jota koordinoidaan SeAMKin toimesta ja jonka rahoittamiseen, viesintään ja yritysten sparraamiseen osallistetaan myös Leader rahoittajat ja yrittäjäjärjestöt. Instrumentteina voidaan käyttää tutkintoon johtavaa tai täydennyskoulutusta sekä Leader yritysryhmähankkeita. TULOKSIEN HYÖDYNTÄMINEN Yritysten digitaalisen osaamisen nostaminen näkyy matkailutulon ja erityisesti matkailun online myynnin kasvussa, toimivien ja vastuullisten matkailutuotteiden määrän kasvussa ja yhteistoiminnan sekä yhteisten tuotteiden operoinnissa. RAHOITUS E-P liitto, ESR, Leader rahoitus SIVU 67

68 KENELLE Kansainväliseen matkailuliiketoimintaan siirtyvät / tavoittelevat matkailuyritykset MITÄ Kansainvälisen matkailuliiketoiminnan valmennusohjelma Visit Finland KV-ohjeiden mukaan ja integroituen alueorganisaatio edellä suuraluetoimenpiteisiin (Rannikko vs. Lakeland) noudattaen Visit Finland digitiekartan toimenpiteitä DIGILAKEUS II ETEL ÄPOHJAL AINEN MATKAILU KV - MARKKINOILLE MIKSI Tavoitteena on kasvattaa eteläpohjalaisen matkailuyrityksen kansainvälisen matkailuliiketoiminnan ja ekosysteemin osaamista Tavoitteen on saada eteläpohjalainen matkailutuotanto kansainvälisiin jakelukanaviin MITEN Alueorganisaation koordinoimana toteutettava kokonaisuus, jossa hyödynnetään Business Finlandin ja Visit Finlandin kansainvälistyvän yrityksen viitekehystä ja rahoitusinstrumentteja sekä Ely-keskuksen yritysten kehittämispalveluja. Kehittämistoimet ajoittuvat vuodelle TULOKSIEN HYÖDYNTÄMINEN Yritysten kansainvälisen matkailuliiketoiminnan osaamisen nousu näkyy kansainvälisen kiinnostuksen, matkailutulon ja erityisesti matkailun online myynnin kasvussa, yhteistoiminnan sekä yhteisten tuotteiden opetoinnissa. RAHOITUS Ely-keskuksen yritysten kehittämispalvelut vuoteen 2021 Business Finland kansainvälistyvälle matkailuyrityksille suunnatut rahoitusinstrumentit SIVU 68

69 DIGITUTOR KENELLE Etelä-Pohjamaan matkailuyrityksille, matkailutoimialaa kehittäville tahoille MITÄ Tukipalvelut matkailun digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen, verkostoitumiseen ja käytännön haasteisiin. Tukipalveluja tuotteistetaan eri tasoisesti eri tarpeisiin. MIKSI Yritysten digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen on suurimmalta osin osaamisen kehittämistä. Tukitoiminnot vahvistavat kokeilemaan digitaalisen liiketoiminnan käyttöönottoa käytännössä ja kehittämään digitaalisen liiketoiminnan prosesseja tehokkaammin. MITEN Osana matkailun alueorganisaation toimintaa tuotteistettuna, kaupallistettuna ja kiinteänä osana korkeakoulujen opetustoimintaa ja projektisisältöjä. TULOKSIEN HYÖDYNTÄMINEN Hyöty jalkautuu suoraan alueen yrityksille. RAHOITUS AVOIN SIVU 69

70 M AT K A I L U S T R AT E G I A N PÄ I V I T Y S J A T O I M E E N PA N O Etelä-Pohjanmaan matkailustrategian päivitys voidaan laskea kehittämistoiminnoista prioriteettiin 1. Strategian toteutumisen varmistamista, vaikutusten seurantaa ja muutosten ennakointia on tehty vuoteen 2015 saakka Seinäjoen ammattikorkeakoulun MATKO3 Matkailun koordinointi Etelä- Pohjanmaalla hankkeen työnä. Tavoitteena oli, että maakunnallisessa matkailuparlamentissa seurataan strategian toteutumisentilannetta, keskustellaan merkittävimmistä muutostekijöistä sekä tarkistetaan tarvittaessa tavoitteita ja toimenpiteitä. MATKO3-hanke päättyi vuoden 2015 lopussa, minkä jälkeen vastuu strategian seurannasta on ollut Etelä-Pohjanmaan liitolla osana maakuntastrategian seurantaa. Päivitystyö on välttämätöntä, jotta maakunnan matkailulle mahdollistetaan kestävä kasvu ja kehitys. Matkailua ohjaavat globaalit muutosajurit, joiden vaikutukset ulottuvat väistämättä eteläpohjalaiseen matkailuun. Päivitystyössä erittäin tärkeässä roolissa ovat maakunnan yritykset, mutta myös matkailustrategiaa koordinoiva ja toteuttava organisaatio (alueorganisaatio) Strategiatyöprosessi tulisi käynnistää heti vuoden 2019 keväällä SIVU 70

71 BRÄNDISTRATEGIA JA T YÖ Eteläpohjalainen matkailu tarvitsee yhteisen vision, mission, brändin ja brändin jalkauttamisen toimenpiteet Brändistrategia ja työ tulee käynnistää välittömästi matkailustrategian päivitystyön jälkeen ja osana matkailustrategiatyötä Brändistrategian jalkautus alueelle tulee tapahtua hallitusti ja näin ollen sekä Etelä-Pohjanmaan liitolla ja matkailun alueorganisaatiolla on merkittävä rooli brändityön toteuttamisessa SIVU 71

72 ALUEORGANISA ATIOMALLI JA LIIKETOIMINTA Matkailustrategiassa linjattujen toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan koordinointia yritysten ja Visit Finlandin ja edelleen matkanjärjestäjä portaan kanssa yhdessä toteutettaviin operaatioihin Alueorganisaation liiketoiminnan määrittämiseen tulee osallistua niin alueen matkailuyritykset, korkeakoulut, kunnat ja elinkeinotoimet ja yhtiöt Määrittämisen yhtydessä tulee avata roolit, vastuut, pelisäännöt, joiden myötä alueorganisaatio toimii työvälineenä alueen yrityksille Alueorganisaation rooli on merkittävä koordinoivana tahona Visit Finlandiin, kansainvälisiin matkanjärjestäjiin ja myynin pain niin B2B kuin B2C markkinoilla SIVU 72

73 MITTA AMINEN JA ANALYSOINTI Eteläpohjalainen matkailu tarvitseen kehittyäkseen toimivan analysointi- ja mittaamisympäristön Mittaamisen tarkoituksena on mahdollistaa matkailun kasvusta seuraavien tai johtuvien muutosten tasapainottaminen Seurattavat ja mitattavat kohteet ja asiat tulee määrittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta vaikuttavuutta voidaan seurata matkailustrategian alkuvaiheista alkane Mittaaminen ja analysointi kuuluisi luontevati korkeakoulujen toimintakenttään SIVU 73

74 K I I T O S A J A S TA S I. T A V O I T E O N L I N E M Y Y N T I O N E T E L Ä P O H J A L A I S I L L E M A T K A I L U Y R I T Y K S I L L E A R K I P Ä I V Ä Ä SIVU 74