VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus

Transkriptio

1

2 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Näkymä Sibeliuksen Metsästä kohti Aulangon näkötornia. Kouluvuosinaan Jean Sibeliuksella oli tapana vaeltaa viulu mukanaan metsään improvisoimaan. Sibelius kulki metsässä ja kuunteli luontoa. Sibeliuksen kerrotaan todenneen, että sai inspiraationsa Finlandia hymniin juuri Aulangonvuorelta maisemaa ihaillessaan. Sibeliuksella oli vahva luontosuhde, joka näkyi hänen sävellyksissään esim. puusarjassa, kasviopuksissa ja lintujen sekä luonnonilmiöiden sisällyttämisessä teoksiinsa. Lähdeviite Laine, Terhi (toim.): Viranomaispalvelut Toimintakertomus Hämeenlinnan kaupunki 2019.

3 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Viranomaispalvelut... 4 Henkilöstö... 4 Toimipisteet... 4 Henkilöstön kouluttautuminen... 4 Talouden toteutuma... 5 Viestintä vuonna Ympäristönsuojelu... 6 Valvonta ja lupatilastot... 6 Valvontasuunnitelman toteutuminen... 7 Keskimääräiset käsittelyajat... 9 Ympäristön tilan seuranta Vesistöt Pohjavesi Ilman laatu ja kasvihuonekaasupäästöt Pilaantuneet maa alueet Luonnon monimuotoisuus Ympäristömelu Luonnonsuojelu Ympäristöpalkinto Ympäristöterveydenhuolto AVI:n arviointi ja ohjauskäynti Valvontasuunnitelman toteutuminen Näytteenotot elintarvike ja terveydensuojeluvalvonnassa Elintarvikevalvonta Alkutuotannon elintarvikevalvonta Terveydensuojeluvalvonta Asumisterveys Talousvesivalvonta Uimaveden laatu kesän uimakaudella Tupakkavalvonta Nikotiinivalmisteet Eläinlääkintähuollon käyntimäärät Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta... 27

4 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan tehtävät Asiakaskysely ja kehittäminen Lupatilastot Infran lupa asiat Pysäköinti ja aluevalvonta Maaseutuasiat ja maatalouslomitus Toiminta alueet Maaseutuasiat Maatalouslomitus Maatalouslomituksen tunnusluvut Yhteinen jätelautakunta Yhteisen jätelautakunnan talous Liite 1. Organisaatiokaavio... 35

5 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Viranomaispalvelut Viranomaispalvelut on yksi kaupunkirakenteen tulosalue. Monijäseninen toimielin on kaupunkirakennelautakunta. Viranomaispalveluihin kuuluu ympäristönsuojelu terveysvalvonta eläinlääkintähuolto rakennusvalvonta pysäköinti ja aluevalvonta jätehuoltoviranomainen infran lupa asiat maaseutuasiat maatalouslomitus Maatalouslomituksen ohella muut viranomaispalveluiden tehtävät ovat erilaisia valvonta ja viranomaistehtäviä. Infran lupa asiat, rakennusvalvonta ja pysäköinti ja aluevalvonta eivät ole ylikunnallisia tehtäviä. Kaikki muut tehtävät hoidetaan Hämeenlinnan kaupunkia isommalla alueella. Virka ajan ulkopuolista eläinlääkäripäivystystä ylläpidetään yhteistyössä usean kunnan kanssa. Päivystysalueessa on Hämeenlinnan ja Hattulan lisäksi Hausjärvi, Hyvinkää, Janakkala, Loppi ja Riihimäki. Jätehuoltoviranomainen, eli jätelautakunta Kolmenkierto, on kaupunkirakennelautakunnasta erillinen toimielin, joka toimi vuonna 2018 kahdentoista kunnan yhteisenä jätehuoltoviranomaisena. Toiminta alueen kunnat ovat Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski. Samat kunnat ovat myös jätehuollon järjestäjänä toimivan Kiertokapula Oy:n osakaskuntia. Hämeenlinnan kaupunki on jätelautakunnan vastuukuntana kuntalaissa (51 ) tarkoitetulla tavalla ja henkilöstö on vastuukunnan palveluksessa. Jätelautakunnan hyväksymä toimintakertomus 2018 on liitetty myös tähän viranomasipalveluiden toimintakertomukseen. Jätehuoltoviranomainen on seurantaviranomainen, joka seuraa jätelainsäädännön ja jätehuoltomääräysten toteutumista toimialueellaan. Jätehuollon valvonta puolestaan kuuluu ympäristönsuojeluviranomaiselle eli Hämeenlinnassa ja Hattulassa kaupunkirakennelautakunnalle. Henkilöstö Viranomaispalveluiden henkilöstön kokonaismäärä on noin 95 henkilöä. Ympäristöjohtajan lisäksi virkavastuullisia esimiehiä ovat rakennusvalvontapäällikkö ja maatalous ja lomituspäällikkö. Organisaatiokaavio on liitteenä 1. Rakennusvalvonnassa saatiin vapaat vakanssit täytettyä. Terveysvalvonnassa yksi osa aikainen eläke muuttui rekrytoinnin myötä kokoaikaiseen vakanssiin, mikä lisäsi henkilöresurssia 0,4 henkilötyövuodella aikaisempiin vuosiin verrattuna. Samalla terveydensuojelun resurssivajetta helpotettiin siirtämällä työpanosta elintarvikevalvonnasta terveydensuojeluvalvontaan, kun eläköityneen elintarviketarkastajan tilalle tuli vuoden lopussa kokoaikainen terveydensuojeluvalvontaa tekevä tarkastaja. Virkaeläinlääkärin vakanssia hoidettiin sijaisvoimin, mutta vakanssi oli täytetty täysiaikaisesti ja tehtävässä oli yksi henkilö koko vuoden. Yhteisen jätelautakunnan henkilöstöön saatiin lisäresursseja lokakuussa suunnittelijan aloittaessa työt. Suunnittelijan tehtäviin kuuluu jätteenkuljetusrekisterin hoitoon liittyvät työt, asiakaspalvelu sekä erilaiset selvitystyöt. Toimipisteet Henkilöstöä on monessa eri toimipisteessä ja vuonna 2018 tapahtui muuttoja toimipisteestä toiseen. Toukokuussa ympäristönsuojelu ja terveysvalvonta muuttivat Uppsalatalolta kaupungintalon toiseen kerrokseen. Rakennusvalvonta ja jätehuoltoviranomainen olivat edelleen kaupungintalolla kolmannessa kerroksessa. Infran lupa asiat muutti niinikään toukokuussa Lasikulmasta Palokunnankatu 16:een. Pysäköinti ja aluevalvonta oli Kasarmikadun toimipisteessä ja maatalouslomitus Turuntiellä. Eläinlääkärivastaanotot olivat vuonna 2018 edelleen Jukolassa Kanta Hämeenlinnassa ja toinen vastaanotto Tuuloksessa. Ympäristönsuojelun päivystystä Hattulan kunnanvirastolla jatkettiin kerran viikossa torstaisin. Henkilöstön kouluttautuminen Henkilöstölle tehdään vuosittain koulutussuunnitelmat. Tarkoituksena on kohdentaa koulutusta niille osa alueille, joissa tarvitaan lisäosaamista. Ympäristönsuojelussa koulutuspäiviä oli yhteensä 26 eli keskimäärin noin 4 päivää/viranhaltija. Koulutusten sisältö painottui erityisesti säädösmuutoksiin, ympäristörikoksiin sekä muihin ajankohtaisiin ympäristönsuojelun asioihin. Terveysvalvonnan viranhaltijat olivat koulutussuunnitelman mukaisissa koulutuksissa 37 päivää eli keskimäärin noin 4 päivää/henkilö. Eläinlääkintähuollon henkilökunta oli

6 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus koulutuksessa yhteensä 28 päivää eli noin 6 päivää/henkilö. Ympäristöpalveluiden toteutuneet koulutuspäivät on esitetty kaaviona. Rakennusvalvonnassa uudistuva lainsäädäntö edellyttää viranhaltijoiden jatkuvaa laaja alaista koulutusta. Rakennusvalvonnan henkilöstön koulutuspäivien keskiarvo oli 2,875 päivää Toteutuneet koulutuspäivät ympäristöpalveluissa 0 Ympäristönsuojelu Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Talouden toteutuma Tulosalueen toimintatuotot olivat budjetissa 6,203 milj. euroa, toteutuma oli 6,091 milj. euroa. Toimintatuotot alittuivat 0,112 milj. euroa. Budjetoidut toimintakulut olivat 6,314 milj. euroa, toteutuma oli 5,881 milj. euroa, joten toimintakulut alittuivat 0,433 milj. euroa. Toimintatuotot alittuivat pysäköinti ja aluevalvonnassa euroa. Alitus muodostui pääasiassa budjetoitua alhaisemmista pysäköintimaksuista ( euroa) ja pysäköintivirhemaksuista ( euroa), mutta toimintamenot alittuivat toimintatuottoja enemmän eli euroa. Maaseutupalveluiden ja maatalouslomituksen toimintatuotot yhteensä alittuivat euroa ja toimintamenot alittuivat euroa. Ympäristöpalveluiden toimintatuotot ylittyivät euroa ja menot alittuivat euroa. Rakennusvalvonnan toimintatuotot ylittyivät euroa ja menot alittuivat euroa. Infran lupa asioiden toimintatuotot ylittyivät euroa ja toimintamenot ylittyivät euroa. Taulukko 1: Koko tulosalueen talouden toteutuma vuonna 2018 ja vertailu edelliseen vuoteen. Viranomaispalvelut Tilinpäätös 2017 Alkuperäinen talousarvio 2018 Muutettu talousarvio 2018 Tilinpäätös 2018 Poikkeama Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate (netto) Ympäristöpalveluissa uudet taksat tulivat voimaan Sekä ympäristönsuojeluviranomaisen että ympäristöterveydenhuollon taksojen maksuperusteet oli lakimuutosten vuoksi tarpeen päivittää, mutta maksuihin ei tehty korotuksia. Myös rakennusvalvonnassa uusi taksa tuli voimaan Rakennusvalvonnan maksuihin tehtiin neljän prosentin yleiskorotus, mutta korotusta ei tehty niihin maksuperusteisiin, joissa käytetään sähköistä asiointia. Taksaan lisättiin digitointimaksu, joka peritään, kun asiakkaan paperinen hakemus ja liitteet pitää skannata sähköiseen muotoon. Tavoitteena on ohjata asiakkaat käyttämään sähköistä Lupapistejärjestelmää.

7 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Viestintä vuonna 2018 Sibeliuksen Metsä valmistui ottamaan vastaan kävijät. Uuden luonnonsuojelualueen avajaisia vietettiin elokuussa yleisötilaisuuden merkeissä. Aulangon ulkoilumajalla oli tarjolla Jean Sibeliuksen musiikkia, luontotietoa ja toimintaa. Kaupunki muun muassa järjesti lainattavaksi soutuveneitä, jolla saattoi soutaa Sibeliuksen Metsään. Viranomaispalvelut lähetti vuoden aikana kahdeksantoista mediatiedotetta ja järjesti kaksi yleisötilaisuutta, joista toinen oli Sibeliuksen Metsän avajaistilaisuus. Mediatiedotteet koskivat aikaisempien vuosien tapaan ympäristöpalkintoa sekä uimavesien ja järvivesien laatua. Niiden lisäksi viestittiin aktiivisesti kolmesta merkittävästä jätevesivuodosta, jotka tapahtuivat Jyrätiellä helmikuussa sekä Kihtersuonojalla ja Rantatiellä toukokuussa. Jätevesivuotojen selvittelyä ja viestintää tehtiin yhteistyössä vesihuoltolaitoksen ja Hämeen ELYkeskuksen kanssa. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy viestii häiriöistä aina myös omilla verkkosivuillaan, josta löytyy ajantasainen häiriökartta. Vuoden 2018 loppuun mennessä julkaistiin Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja sarjassa vielä kolme uutta julkaisua. Vuonna 2019 julkaisusarjan julkaiseminen päätettiin lopettaa. Jatkossa julkaisut, kuten toimintakertomukset ja erilaiset selvitykset julkaistaan pdf versioina verkossa ilman julkaisunumeroa. Vuoden 2018 uudet julkaisut Jutila Heli: Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuosina Laine Terhi (toim.): Viranomaispalvelut Toimintakertomus 2017 Jutila Heli: Ahveniston sairaalan alueen kasvillisuus, kasvisto ja luontotyypit Vuoden aikana myös suunniteltiin Hämeenlinnan uuden verkkosivuston sisältöjä. Vuodenvaihteessa toteutetussa sivustouudistuksessa parannettiin ympäristöasioiden löydettävyyttä ja tietosisältöjen selkeyttä. Ympäristönsuojelu Valvonta- ja lupatilastot Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman vuosiyhteenveto 2017 ja valvontasuunnitelman päivitys vuodelle 2018 käsiteltiin kaupunkirakennelautakunnassa helmikuussa. Vuonna 2018 valvontasuunnitelman mukainen valvonta oli ympäristönsuojelulain mukaisten luvanvaraisten ja rekisteröityjen laitosten tarkastuksia. Valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin 38 ja vuosiraportoinnin asiakirjatarkastuksia 94. Suunnitelman mukaisia tarkastuksia tehdään riskiperusteisen valvontasuunnitelman mukaan ja niistä peritään taksan mukaiset maksut. Vuonna 2018 jätelain mukainen suunnitelmallinen valvonta sisällytettiin valvontasuunnitelmaan ja jätelain mukaiset valvontamaksut otettiin käyttöön. Muut tarkastukset ja havainnointikäynnit eivät ole laskutettavia suoritteita. Sellaisia ovat muun lainsäädännön mukaan tehtävä valvonta tai ilmoitusten, valitusten ja muiden yhteydenottojen perusteella tehtävät tarkastukset ja havainnointikäynnit. Taksan soveltamiseen laadittiin sisäinen toimintaohje yhtenäisen käytännön varmistamiseksi. Vuoden alussa alkoi uuden valtakunnallisen YLVA tietojärjestelmän käyttöönotto. Järjestelmä on luotu ympäristönsuojelun sähköiseen valvontaan ja se korvasi KuntaVahti järjestelmän, joka on poistunut käytöstä. Kuntien viranhaltijat saivat vuoden alkupuolella kirjautumistunnukset järjestelmään, jonka jälkeen valvontakohteiden tietoja on päässyt tarkistamaan ja päivittämään. Alkuvaiheessa järjestelmä on ollut vielä hieman keskeneräinen ja vasta vuoden loppupuolella oli mahdollista alkaa täydentää puuttuvia tietoja. Tulevaisuudessa ympäristöluvanvaraisten, ilmoituksenvaraisten ja rekisteröityjen kohteiden raportoinnit hoidetaan YLVA järjestelmän kautta. Vuoden lopussa oli myös ELY keskuksen järjestämää järjestelmän käyttökoulutusta.

8 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Taulukko 2: Taulukossa ovat tarkemmat tiedot vuonna 2018 tehdyistä lupapäätöksistä. Niiden lisäksi tehtiin yksi vesilain mukainen ratkaisu ojakiistassa Hattulassa. Viiden varsinaisen ympäristölupapäätöksen lisäksi tehtiin kaksi muuta ympäristölupaan verrattavaa ratkaisua. Päätökset tehdään hallintosäännön mukaan viranhaltijapäätöksinä, osan tekevät viranhaltijat itse, osa valmistellaan ympäristöjohtajan päätettäväksi. Päätöspäivä Toiminnan laatu Lupataso Kohteen sijaintikunta Ympäristöluvat eläinsuoja uusi Hattula eläinsuoja uusi Hämeenlinna (Torvoila) jätteenkäsittely muutos Hattula energiantuotanto muutos Hämeenlinna jätteenkäsittely muutos Hattula Maa ainesluvat soranotto uusi Hattula soranotto uusi Hämeenlinna (Lammi) kalliokiviaines uusi Hämeenlinna (Renko) Yhteiskäsittelyluvat (maa aines ja ympäristöluvan yhteiskäsittely) maa ainesten ottoalueen maisemointi uusiokäyttömateriaaleilla uusi Hämeenlinna (Iittala) Lopettamispäätökset eläinsuoja lopettaminen Hämeenlinna (Iittala) Maastoliikenneluvat endurokilpailu uusi Hämeenlinna (Lammi) maastoautojen jatko Hämeenlinna harjoittelualue ja liukkaan kelin rata jäärata uusi Hattula Valvontasuunnitelman toteutuminen Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman toteutumista on arvioitu vuosittain vuodesta 2011 lähtien. Ympäristönsuojelulain mukainen valvontasuunnitelma ja valvontaohjelma vuosille ovat tulleet voimaan vuoden 2016 alusta. Valvontaohjelma pidetään jatkuvasti ajan tasalla ja sen toteutumisesta laaditaan vuosittain yhteenveto, jossa tarkastellaan toteutunutta valvontaa verrattuna suunnitelman mukaiseen valvontaan. Valvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa tai vähintään kerran valtuustokaudessa eli neljän vuoden välein. Vuonna 2018 tarkastettavaksi suunniteltuja valvontakohteita oli kaikkiaan 42, joista 39 Hämeenlinnassa ja kolme Hattulassa. Valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia tehtiin vuoden aikana 38, joista 35 kohdetta Hämeenlinnassa ja kolme Hattulassa. Yksi tarkastuksista oli uusintatarkastus. Kaksi suunniteltua tarkastusta siirrettiin seuraavalle vuodelle, koska kohteella ei ollut toimintaa kuluvana vuonna tai kohteessa oli parhaillaan lupa asia vireillä. Lisäksi kaksi toimintaa oli päättynyt ja yksi oli keskeytyneenä. Kohteet, joita ei vuonna 2018 tarkastettu, siirtyvät tarvittaessa vuoden 2019 valvottaviin. Valvontaohjelma toteutui erittäin hyvin, vaikka suunniteltuja tarkastuksia vuodelle 2018 oli enemmän kuin kahtena aiempana vuonna. Perustellusta syystä tarkastamatta jääneet kohteet pois lukien kaikki suunnitellut tarkastukset toteutuivat. Jatkossa valvonnan haasteina ovat muun muassa valvontakohteiden lisääntyminen sekä jälkivalvonnan merkityksen korostuminen ympäristölainsäädännön uudistusten myötä. Määräaikaan sidottuja ympäristöluvan muuttamisen tarpeen arviointeja tehtiin viisi. Lupien muuttamista ei todettu tarpeelliseksi. Suunnitelmallisten määräaikaistarkastusten yhteydessä tehtävät ympäristöluvan muuttamisen tarpeen arvioinnit ovat tulleet lakimuutoksella ympäristölupien tarkistamismenettelyn tilalle. Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten osuus kaikista tarkastuksista ja havainnointikäynneistä oli noin 20 % vuonna Viime vuosina se on ollut yleisesti noin %:n luokkaa. Valvontasuunnitelman mukaisten käyntien lisäksi tehdään vuosiraportoinnin asiakirjatarkastuksia, jotka eivät ole kaavion luvuissa mukana.

9 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Ympäristönsuojelun toteutuneiden tarkastusten lukumäärät (kpl) vuosina Valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset Muut tarkastukset ja havainnointikäynnit Valvontasuunnitelman toteutuminen % 50 80% 40 60% % 20% % Suunnitellut tarkastukset, kpl Toteutumis % Ympäristönsuojelussa tehtiin 14 päätöstä, joista seitsemän oli ympäristölupia, kolme maa aineslupia, yksi yhteiskäsittelylupa ja kolme maastoliikennelupaa. Luvuissa ovat mukana kaikki lupiin liittyvät ratkaisut, eivät pelkät lupapäätökset. Ympäristönsuojelulain mukaisia toiminnan rekisteröintejä tehtiin kahdeksan. Lupien ja rekisteröintien määrä yhteensä pysyi suunnilleen samana edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintoja on siirtynyt entistä enemmän lupamenettelystä rekisteröintimenettelyyn, mikä näkyy luvuissa.

10 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Taulukko 3: Ympäristönsuojelun lupa ja suoritetilasto vuosilta Vuonna 2018 käsiteltiin ensimmäinen maa aines ja ympäristöluvan yhteispäätös. Tähdellä (*) on merkitty lakimuutoksesta johtuvat lupien raukeamiset vuonna Suoritetilasto (kpl) Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Vuosi 2018 Päätökset Ympäristölupapäätökset Ympäristölupien lopettamispäätökset (3*) 1 Maastoliikennelain mukaiset lupapäätökset Maa aineslupapäätökset Maa aines ja ympäristöluvan yhteispäätökset Luonnonmuistomerkkipäätökset Vesihuollon vapautuspäätökset Päätökset erityisen häiritsevästä melusta Muut päätökset Rekisteröinnit Ympäristönsuojelulain mukaiset rekisteröinnit Jätelain mukaiset rekisteröinnit Tarkastukset Valvontasuunnitelman mukaiset tarkastuskäynnit Muut tarkastukset ja havainnointikäynnit Lausunnot ja näytteenotot Lausunnot Näytteenotto Keskimääräiset käsittelyajat Ympäristönsuojelussa kaikkien lupien keskimääräinen käsittelyaika oli 3,6 kk. Ympäristölupien käsittelyaika oli keskimäärin 3,8 kk ja maa aineslupien 3 kk. Yhden käsittelyssä olleen yhteiskäsittelyluvan käsittelyaika oli 4 kk. Lupien käsittelyn tavoiteajaksi on asetettu 5 kuukautta, mikä toteutui nettokäsittelyajan osalta. Lupakäsittelyn nettokäsittelyaika on aika viimeisimmän täydennyksen saapumisesta päätöksentekopäivään. Bruttokäsittelyaika on lupahakemuksen kokonaiskäsittelyaika vireille tulosta päätöksentekoon. Vuodesta 2014 lähtien on oltu viiden kuukauden tavoitetason tuntumassa, parhaimmillaan vuonna 2015 myös bruttokäsittelyajat ovat jääneet tavoiteajan alle sekä ympäristö että maa ainesluvissa. Vuonna 2018 käsiteltiin ensimmäinen ympäristö ja maaainesluvan yhteiskäsittelylupa. Ympäristölupien keskimääräiset brutto ja nettokäsittelyajat (kk) Ympäristöluvat, brutto Ympäristöluvat, netto Tavoitetaso

11 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Maa aineslupien keskimääräiset brutto ja nettokäsittelyajat (kk) Maa ainesluvat, brutto Maa ainesluvat, netto Tavoitetaso Ympäristön tilan seuranta Vesistöt Hämeenlinnan ja Hattulan vesistöjen tila on pääsääntöisesti melko hyvä, joidenkin latvajärvien tila on kärsinyt voimakkaista metsätaloustoimista ja maatalouden kuormitus näkyy monien seudun järvien hyvää heikommassa tilassa. Valtakunnallisen leväseurannan tarkkailupisteitä oli vuonna 2018 Hämeenlinnassa Alajärvellä Tervaniemen ja Pääjärvellä Juottimen rannoilla sekä Hattulassa Retulansaaressa Vanajanselän rannalla. Hämeenlinnan kaupunki niitti vesikasvillisuutta kesällä 2018 seuraavilla kohteilla kaupungin keskustassa Vanajaveden rannalla seitsemällä kohteella Katumajärven vene ja uimarannoilla sekä Kahiliston maallevetoalueella Hauholla Akkijärven etelärannan uimapaikalla Lammilla Ormajärven Untulan pienellä yleisellä uimarannalla ja venerannalla, Teuronjärven etelä ja pohjoispäässä sekä uimarannalla Rengossa Kirkkojärven uimapaikalla ja Pursunjärven itärannalla Tuuloksessa Leheen pienellä yleisellä uimarannalla ja Kopsjokisuussa Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tutki vuoden 2018 aikana 17 eri järveä yhteensä 23 näytepisteellä. Kaikki tutkitut järvet kuuluvat Kokemäenjoen päävesistöalueeseen. Taulukko 4: Vuonna 2018 tutkitut järvet ja niiden ekologisen tilan luokitus. Ekologinen tila Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Vuonna 2018 tutkitut järvet Pukarojärvi (Hattula) Painonselkä (Hämeenlinna, Hauho) Kankaistenjärvi (Kanta Hämeenlinna) Ahvenistonjärvi (Kanta Hämeenlinna) Hauhonselkä (Hämeenlinna, Hauho) Kotkajärvi (Hämeenlinna, Kalvola) Oksjärvi (Hämeenlinna, Tuulos) Saikko (Hämeenlinna, Renko) Tyvijärvi (Hämeenlinna, Kalvola) Ilmoilanselkä (Hämeenlinna, Hauho) Katumajärvi (Kanta Hämeenlinna) Kirrinen (Hämeenlinna, Hauho) Pannujärvi (Hämeenlinna, Tuulos) Pyhälampi (Hämeenlinna, Hauho) Kyynäröjärvi (Hämeenlinna, Lammi) Teuronjärvi (Hämeenlinna, Tuulos) Vuorenselkä (Hämeenlinna, Hauho)

12 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Vesistöseuranta kesällä 2018 oli osa Hämeenlinnan kaupungin toteuttamaa vuosittaista ympäristön tilan seurantaohjelmaa. Ympäristönsuojelun lainsäädäntö velvoittaa seuraamaan vesistöjen tilaa vuosittaisella näytteenotolla. Osa näytteenotoista tehtiin PAKKA2 hankkeissa, joihin Hämeenlinna osallistui myös taloudellisesti ja projektiryhmässä. Hämeenlinna oli mukana myös FRESHABIT hankkeessa. Hankejärviin kuuluivat muun muassa Hauhon ja Ilmoilanselkä, Vuorenselkä, Kirrinen, Katuma, Kankaisten ja Pannujärvi sekä Hattelmalanjärvi, Kukkia ja Ormajärvi sekä Ruununmyllyoja. FRESHABIT hankkeessa oltiin mukana Ormajärven ja Hattelmalanjärven työryhmätyöskentelyssä, jossa työstettiin Ormajärvelle hoito ja käyttösuunnitelmaa. PAKKA2 hankkeissa laadittiin Alajärven säännöstelyn muutoksiin liittyvä hydrologiaselvitys Järvien ekologinen tila tutkimuksissa Hämeenlinnassa ja Hattulassa Vuonna 2018 tutkittiin 17 järveä Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Hattulan Alajoella oli tulvaa vuoden alussa ja muutoinkin vesilain mukaisia asioita tuli poikkeuksellisen paljon käsiteltäväksi. Kuiva kesä ja alhaiset vedenkorkeudet puhuttivat loppuvuodesta. Pohjavesi Hämeen ELY keskus teki Hämeenlinnan ja Hattulan alueella pohjavesialueiden luokitus ja rajausmuutoksia, joista ympäristönsuojeluviranomainen antoi lausuntonsa joulukuussa. Hämeenlinnassa E alueeksi luokitellaan kuusi pohjavesialuetta ja Hattulassa yksi: Hauhon Ruskeamullanharju (1E) Lammin Hauskalankangas B (1E) Lammin Riuttaharju (1E) Lammin Tullinkangas (2E) Rengon Hakonummi (1E): Likolammi Rengon Nummi (1E): Ruokojoen lähteikkö Hattulan Vinjalammiharju (2E) Kaikilla näillä alueilla on pohjavesivaikutteisia luontotyyppejä. E luokkaan luokitellaan pohjavesialueet, joiden pohjavedestä pintavesi tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Toisella vesienhoidon suunnittelukaudella Hämeenlinnassa tai Hattulassa ei ollut yhtään huonossa tilassa olevaa pohjavesialuetta. Riskipohjavesialueiksi on nimetty Hattulassa yksi ja Hämeenlinnassa viisi pohjavesialuetta. Taulukko 5: Taulukkoon on koottu Hämeenlinnan ja Hattulan riskipohjavesialueet. Kunta Riskityyppi Kohde / kohteet Hattula Ampumarata aiheuttaa nikkeliriskin Parolan pohjavesialue Hämeenlinna Liikenne ja tienpito aiheuttavat kloridiriskin Hattelmalanharjun pohjavesialue Rengon Isomäen pohjavesialue Hämeenlinna Maatalous aiheuttaa nitraattiriskin Ruskeamullanharjun pohjavesialue Kiikkaran pohjavesialue Hämeenlinna Vanhan kaatopaikan sijainnin arvioidaan muodostavan nitraattiriskin Nummen pohjavesialue

13 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Merkittävimpiä pohjavesiriskejä Hämeenlinnan seudulla aiheuttavat pilaantuneet maa alueet, liikenne, maaainesten otto sekä maatalous. Raskas liikenne muodostaa merkittävän riskitekijän pohjavesialueilla ja vuonna 2018 tapahtui ainakin yksi polttoainesäiliön vuoto pohjavesialueella. Ympäristö ja maa ainesluvat, viranomaisvalvonta ja maankäytön suunnittelu ovat tärkeitä pohjavesien suojelussa. Pilaantumisriskiä aiheuttava toiminta pyritään sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle, toiminnoille annetaan lupamääräyksiä, joilla onnettomuusriskiä pienennetään ja toisaalta seurataan pohjaveden laadun säilymistä hyvänä. Ympäristölupien riskikartoituksessa, jonka pohjalta määräytyy valvonnan tiheys, huomioidaan sijaintiriskinä mm. sijoittuminen pohjavesialueelle. Suojelusuunnitelmien päivittämisen jälkeen perustettu pohjavesien tilan seurannan seudullinen työryhmä kokoontui marraskuussa. HS Vesi Oy:llä on vedenottoon liittyvää pohjaveden seurantaa. Hämeen ELY:n pohjaveden seurantapaikkoja Hämeenlinnassa ovat määrällisen ja perusseurannan piirissä olevat Hauskalankangas ja Tullinkangas sekä toiminnalliseen seurantaan pilaantumismerkkien vuoksi otetut Hattelmalanharju, Ruskeamullanharju, Kiikkara, Rengon Nummi ja Isomäki sekä Hattulan Parolan pohjavesialue. Hämeenlinnan kaupunki selvitti vuonna 2018 pohjavesien laatua seuraavilla riskikohteilla: Tyryn entisellä akkupurkaamon kaatopaikalla ja maankaatopaikalla, Ahveniston ja Vuorentaan vanhoilla kyläkaatopaikoilla sekä Rengon Kinttumäenharjun ja Vehmaisten kaatopaikoilla. Hattulassa Kerälänharjun kaatopaikkojen pohjavesitarkkailu jatkui uuden suunnitelman mukaisesti. Pohjaveden korkeutta selvitettiin Hämeenlinnan keskustassa, torin tuntumassa. Ilman laatu ja kasvihuonekaasupäästöt Kanta Hämeenlinnassa on seurattu ilmanlaatua jatkuvatoimisilla mittauslaitteilla vuodesta 1993 lähtien. Nykyisellä paikallaan Niittykadulla mittausasema on sijainnut toukokuusta 2011 lähtien. Mittausten perusteella ilmanlaatu on pysynyt pääosin hyvänä. Aiempien ja tulevien vuosien hiukkaspitoisuuksien PM 10 mittaustuloksia vertailtaessa on huomioitava, että mittauksissa otettiin käyttöön Ilmatieteenlaitoksen edellyttämä TEOM 1400 A analysaattorin mittaustulosten korjauskerroin (0.788). Korjauskerroin alentaa PM 10 mittaustuloksia 21.2 %:lla. Ilmanlaatuindeksin tuntiarvojen % osuudet % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono/erittäin huono Ilmanlaatuindeksillä (NO 2, PM 10 ) arvioituna Hämeenlinnan ilmanlaatu oli vuonna 2018 suurimman osan aikaa hyvää (90,5 % tunneista) tai tyydyttävää (7,0 % tunneista). Ilmanlaatu oli välttävää 2,0 %, huonoa 0,6 % ja erittäin huonoa 0,1 % vuoden tunneista. Huono ilmanlaatu ajoittui pääasiassa helmi ja huhtikuulle, jolloin erityisesti hengitettävien hiukkasten kohonneet pitoisuudet pudottivat ilman laatuluokitusta.

14 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Ilmanlaatuindeksin tuntiarvojen % osuudet vuonna ,0 0,7 6,8 90,5 Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono/erittäin huono Kaavoituksen yhteydessä mallinnettiin linja autoaseman korttelin ilmanlaatua kahdessa tilanteessa: PM 10 hiukkasten, katupölyn ja PM 2.5 pienhiukkasten sekä typpidioksidin (NO 2 ) vuorokausi ja vuosipitoisuudet nykytilanteessa ja ennustevuonna Ilmanlaadun ohje tai raja arvot eivät ylity nykyliikenteellä suunnittelualueella. Paasikiventien eteläpuolella PM 10 vuorokausiohjearvo ylittyy uusien Engelinrannan kerrostalojen kohdalla vuonna Muiden epäpuhtauksien, PM 2.5 ja NO 2 vuorokausipitoisuudet jäävät selvästi alle ilmanlaadun ohjearvojen vuonna Hämeenlinnan kasvihuonekaasupäästöjä seurataan viikoittain toteutettavalla verkkopohjaisella CO 2 raportilla ( Lisäksi vuoden lopussa tulee kooste, jossa on vertailua noin 90 mukana olevan kunnan päästöihin. Päästöjen kasvu Hämeenlinnassa oli samaa tasoa kuin CO 2 raportin kunnissa keskimäärin. Hämeenlinna käynnistää ohjelman hiilineutraalisuuden tavoitteen saavuttamiseksi. Maailmanlaajuisesti hiilineutraalisuus on saavutettava viimeistään vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Kansainvälisesti päästötavoitteita ohjataan Pariisin ilmastosopimuksella ja muiden ilmastokokousten päätöksillä. Kansallisesti kuntien toimintaa ohjaavat Suomen ilmastolaki ja ministeriökohtaiset suunnitelmat. Pilaantuneet maa-alueet Edellisenä vuonna alkanut Engelinrannan Hämeensaaren kentän ja Hämeenkaaren tontin massanvaihto jatkui heinäkuuhun 2018 asti. Urakka alueella on sijainnut vanha Vikmaninlahden kaatopaikka. Puhdistuksen tavoitteena oli pilaantuneen maan poistaminen niin, että maaperän haitta ainepitoisuudet alittavat alemman ohjearvon asuin ja puistoalueilla ja kynnysarvon leikkialueilla. Tämän vuoksi jätteet tuli poistaa viiden metrin syvyyteen saakka asuinalueilla ja leikkialueilla sekä yhden metrin syvyyteen puistoalueilla. Puistoalueelle ja kaivantojen reunoille, mutta kuitenkin asuinalueiden ulkopuolelle jäi tavoitetason ylittäviä pitoisuuksia haittaaineita. Alueet eristettiin HDPE kalvolla ja jokaisen alueen riskit arvioitiin erikseen. Puistoalueelle tullaan yhden säästyneen pohjavesiputken lisäksi asentamaan kaksi uutta pohjavesiputkea, joista tehdään seurantaa kaksi kertaa vuodessa. Linja autoaseman tontti kunnostettiin kokonaan. Puhdistuksen tavoitteena oli pilaantuneen maan poistaminen niin, että maaperän haitta ainepitoisuudet alittavat alemman ohjearvon ja asuinalueella jätteet tuli poistaa viiden metrin syvyyteen saakka. Liikenne ja pysäköintialueella jätteet tuli poistaa yhden metrin syvyyteen ja maaperän haitta ainepitoisuuksien tuli alittaa ylemmän ohjearvon pitoisuus. Hämeenlinnan Kantolanniemen tapahtumapuiston pilaantuneen maan lupamääräykset edellyttävät täyttömäen alueelta maaperään suotautuvan veden laadun tarkkailua alueelle rakennetusta hulevesialtaasta kolmen vuoden ajan. Vuonna 2018 ei kuivuuden vuoksi saatu näytettä, mutta seuranta jatkuu. Paukkulan ampumaradan tutkimukset eivät toteutuneet vaan siirtyivät vuoteen Vuonna 2018 selvitettiin vanhojen suljettujen kaatopaikkojen pinta ja pohjavesivaikutuksia. Kohteet olivat Kerälänharjun kaatopaikka ja paristotehtaan kaatopaikka Hattulassa Rahkoilan kaatopaikka Hattulassa Sammon kaatopaikka Kanta Hämeenlinnassa Tyryn akkupurkaamo ja maankaatopaikka Kanta Hämeenlinnassa Vuorentaan kyläkaatopaikka Kanta Hämeenlinnassa Ahveniston kaatopaikka Kanta Hämeenlinnassa

15 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Kalvolan Kontiomäen yhdyskuntajätteen kaatopaikka ja maankaatopaikka Hämeenlinnassa Rengon Kinttumäenharjun sorakuoppakaatopaikka Hämeenlinnassa Rengon Vehmaisten kaatopaikka Hämeenlinnassa Tutkimuksissa todettiin, että Kerälänharjun vanhan kaatopaikan ja paristotehtaan kaatopaikan pohjavedet olivat hyvin rautapitoisia. Ympäristönlaatunormin ylittäviä pitoisuuksia oli nikkeliä, kloridia ja kadmiumia. Rahkoilan kaatopaikan alapuolisilla ojapisteillä kaatopaikan vaikutus näkyi ojaveden kiintoainepitoisuudessa, sähkönjohtavuudessa, orgaanisen aineen määrässä, ravinnepitoisuuksissa sekä kloridi ja sulfaattipitoisuuksissa. Maankaatopaikan pohjavesiputkessa vesi oli kaatopaikan voimakkaasti likaamaa, ja sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus olivat hyvin korkeat. Tutkimuksissa todettiin ympäristönlaatunormit ylittäviä bentseeni, kloridi, sulfaatti ja ammoniumtyppipitoisuuksia sekä nikkeli ja kobolttipitoisuuksia. Edellisenä vuonna kaatopaikan pohjoispuolelle asennetun pohjavesiputken oli tarkoitus toimia eräänlaisena vertailuputkena. Vedessä todettiin kuitenkin haitta ainepitoisuuksia, jotka viittaavat kaatopaikan vaikutukseen. Alueen kaivojen vesinäytteissä todettiin ympäristönlaatunormit ylittäviä pitoisuuksia, mutta esimerkiksi kohonnut arseenipitoisuus liittynee alueen maaperän luontaiseen, tavanomaista korkeampaan pitoisuuteen. Sen sijaan ojasedimenteistä mitatut pitoisuudet olivat joitain poikkeuksia lukuun ottamatta kynnysarvojen alapuolella. Toisessa Sammon suljetun kaatopaikan pohjavesiputkessa on todettu voimakas kaatopaikan vaikutus pohjaveteen. Sen sijaan toisen pohjavesiputken näytteissä kaatopaikkavaikutusta ei ole todettu. Hattelmalanharjun tärkeällä 1 luokan pohjavesialueella sijaitseva vanha Tyryn akkupurkaamo on merkitty pohjavesien suojelusuunnitelmassa A luokan riskikohteeksi. Alueen välittömässä vaikutuspiirissä on Kylmälahden pohjavedenottamo. Onneksi pohjaveden virtaus suuntautuu Tyrystä kohti Vanajavettä eikä kohti pohjavedenottamoa. Toisessa tutkitussa pohjavesiputkessa vedenlaatu täytti tutkituilta osin talousveden laatuvaatimukset ja suositukset ph arvoa lukuun ottamatta. Kloridipitoisuus ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin. Toisessa pohjavesiputkessa vedenlaatu täytti tutkituilta osin talousveden laatuvaatimukset ja suositukset ph arvoa, mangaani ja nikkelipitoisuutta lukuun ottamatta. Nikkeli ja kloridipitoisuus ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormit. Vuorentaan kyläkaatopaikan pohjaveden laatu täytti talousveden laatuvaatimukset ja suositukset korkeampaa rauta ja mangaanipitoisuutta lukuun ottamatta. Selviä kaatopaikasta johtuvia vaikutuksia pohjavesissä ei todettu. Ahveniston vanhan, suljetun kaatopaikan pohjavesitarkkailu käynnistyi keväällä Vuonna 2018 veden laatu oli molemmissa pohjavesiputkissa hyvä. Vesi täytti alhaisempaa ph arvoa lukuun ottamatta talousveden laatuvaatimukset. Pitoisuudet alittivat myös pohjaveden pilaantumiselle annetut ympäristönlaatunormit. Tarkkailua esitetään jatkettavaksi yhdestä putkesta vielä vuoden ajan koholla olleiden raskasmetalli ja AOXpitoisuuksien seuraamiseksi. Kalvolan Kontiomäen alueella tarkkailtiin vanhan yhdyskuntajätteen kaatopaikan ja käytöstä poistetun maankaatopaikan vaikutuksia. Yhdyskuntajätteen kaatopaikan vaikutusta pintavesiin todettiin vain kaatopaikkaa lähimmällä ojavesipisteellä. Sen sijaan maankaatopaikan tarkkailuun kuuluvista ojista ei saatu näytteitä kuivuuden vuoksi. Kaatopaikan länsipuolisessa pohjavesiputkessa todettiin kaatopaikan vaikutukseen viittaavia haitta ainepitoisuuksia ja ympäristönlaatunormien ylityksiä. Rengon Kinttumäenharjulla olleen pienen sorakuoppakaatopaikan pohjaveden laatu täytti vuonna 2018 talousveden laatuvaatimukset ja suositukset hieman matalampaa ph arvoa ja ajoittain korkeampia rauta ja mangaanipitoisuuksia lukuun ottamatta. Raskasmetallien pitoisuudet olivat keväällä pieniä, lievästi pohjaveden ympäristönlaatunormin ylittävää sinkkipitoisuutta lukuun ottamatta. Tulosten vähyyden ja mahdollisten, tosin hyvin lievien, kaatopaikan vaikutusten seuraamiseksi tarkkailua suositellaan jatkamaan toistaiseksi muutaman vuoden välein. Rengon Vehmaisten suljetun kaatopaikan pintavesivaikutuksista ei saatu tietoa, sillä näytteitä ei kuivuuden vuoksi saatu vuonna Pohjavesiä on tutkittu ottamalla näytteitä lähikaivoista. Niiden tuloksissa on ollut vaihtelua vuosittain ja pohjaveden virtaussuunta huomioiden kaatopaikan vaikutus tuloksiin on kyseenalainen. Havaitut vaikutukset vedenlaadussa voivat olla peräisin peltoalueelta tai muusta toiminnasta. Vehmaisten suljetun kaatopaikan vaikutusten vähyyden ja epätodennäköisyyden vuoksi tarkkailua esitetään jatkettavaksi enää kertaluonteisesti kaatopaikan suotovesiojasta sekä yhdestä kaivosta. Pohjavesien oletetun virtaussuunnan mukaan kaatopaikan alapuolisesta kaivosta on otettu näytteet vain kerran, joten näytteenotto suositellaan toistettavaksi pohjavesivaikutusten poissulkemisen varmistamiseksi. Luonnon monimuotoisuus Vuonna 2018 ei tullut yhtään luonnonmuistomerkkihakemusta, joten päätöksiä ei tehty. Vuonna 2018 Hämeenlinnaan ja Hattulaan perustettiin yhteensä peräti 13 luonnonsuojelualuetta: Hauholle Hiiriniemenmaan (13,9 ha) ja Papinsaaren (11 ha) sekä Veittijärven (12 ha) luonnonsuojelualueet Hämeenlinnaan Sibeliuksen Metsän luonnonsuojelualue (97 ha) Kalvolaan Metsäkulman (4,12 ha) ja Kinturinojan (1,1 ha) luonnonsuojelualueet Renkoon Vahteriston (3,6 ha), Hiittan (8,2 ha), Lomalan (11,4 ha), Ainolan (7,9 ha), Pulkin (2,6 ha) ja Flinkin (15,2 ha) tilan luonnonsuojelualueet Hattulaan Kotsaari 2 niminen luonnonsuojelualue (2,8 ha)

16 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Vielä vuoden 2018 lopulla kaupunkirakennelautakunta käsitteli Honkalanrannan luonnonsuojelualueen laajennukseksi tulevaa, kaupungin omistaman Annalan alueen (0,8 ha) suojelua, joka eteni kaupunginhallitukseen. Sibeliuksen Metsän luonnonsuojelualue perustettiin Hämeenlinnan kaupungin hakemuksesta ja Hämeen ELYkeskuksen päätöksellä elokuussa. Tilaisuutta juhlistettiin perustamispäivänä virallisilla avajaisilla ja yleisölle suunnatulla tilaisuudella. Sibeliuksen Metsän suojelualueen perustamisen tavoitteita ovat Kansallismaiseman säilyttäminen ja ulkoilun mahdollistaminen Alueen luonnon monimuotoisuuden ja ekologisen yhteyden säilyttäminen Sibeliuksen Metsään toteutettiin ennen avajaisia luonto ja kulttuuripolku, joka kulkee Aulangonjärven ympäri kiertävää retkeilypolkua. Alueen taulut kertovat suomen ja englannin kielellä alueen luonnosta ja Sibeliuksen luontosuhteesta. Metsään voi saapua kesäaikaan myös soutuveneellä, sillä Hämeenlinnan kaupunki sijoitti neljä kaikkien käytössä olevaa soutuvenettä Aulangon ulkoilumajalle. Syksyllä 2018 rakentui myös portaikko Levonkalliolta sen juurella olevan nuotiopaikan luo. Luonto Sibeliuksen Metsässä Uudelle suojelualueelle sijoittuu ikääntyneitä boreaalisia luonnonmetsiä, lehtoja, korpia ja noroja. Käärme ja Levonkallioiden arvokas kallioalue tarjoaa hienoja maisemanäkymiä, jyrkänteitä, avokalliota, paahde ja paisterinnekasvillisuutta ja harvinaista lajistoa. Alueen monipuoliseen linnustoon kuuluvat mm. sääksi, viiru ja lehtopöllö, pikkutikka ja idänuunilintu. Nisäkkäistä mainittakoon liito orava ja lepakot. Kasvillisuus vaihtelee rehevistä hiirenporraslehdoista ja sinivuokko käenkaalilehdoista kallioiden karuihin sianpuolukka lampaannata mäkitervakko kuvioihin. Jaloa lehtipuustoa edustavat mm. pähkinäpensas, metsälehmus ja vaahtera. Lehtopensaisiin kuuluvat näsiä, lehtokuusama, koiranheisi, taikinamarja ja tuomi. Edustavaa kenttäkerroksen lehtolajistoa ovat mm. lehtoimikkä, lehtopähkämö, lehto orvokki, lehtoleinikki, jänönsalaatti, kevätlinnunherne ja mustakonnanmarja. Harvinaisimpia sammalia ovat runkokarve ja turrisammal. Sieniharvinaisuuksiin kuuluu silmälläpidettävä sysikieli. Sibeliuksen metsän alueella on kielletty: metsän hakkuu ja lahopuun poisto ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen rakennusten, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen kasvien sekä sienien ottaminen tai vahingoittaminen tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen Sallittua taas ovat: hoito ja käyttösuunnitelman mukaiset hoitotoimet liikkuminen jalan ja hiihtäen sekä erikseen osoitetuilla reiteillä ratsain marjojen ja ruokasienien poiminta vieraslajien poistaminen tulenteko kaupungin ylläpitämällä tulentekopaikalla Kantasairaalan kaavarunkoon liittyen toteutettiin kasvillisuus, kasvisto ja luontotyyppiselvitys yksikön omana työnä. Aluetta kartoitettiin yhdeksällä käyntikerralla kesä, elo ja syyskuussa. Alueella havaittiin valtakunnallisesti uhanalaisista kasvilajeista erittäin uhanalainen hämeenkylmänkukka ja vaarantunut keltamatara sekä silmälläpidettävistä lajeista kelta apila ja kissankäpälä. Alueellisesti uhanalaisista putkilokasvilajeista tavattiin kangasajuruoho. Hämeenkylmänkukan esiintymisalueet tulee säilyttää rakentamattomina ja säästää riittävä suojavyöhyke ympärille esiintymän elinvoimaisuuden varmistamiseksi. Alueen metsissä näkyy ihmisvaikutus ja Hämeen harjuille tyypillinen puolilehtoisuus. Voimakkaimmin käsiteltyjä ovat sairaala alueen nurmikot, istutukset ja pelto alue. Hämeenkylmänkukkatutkimukset jatkuivat kohteiden seurannalla ja tulosten analysoinnilla sekä yhteistyöllä Lammin biologisen aseman suuntaan. Ympäristöasiantuntija kartoitti vuonna 2018 kaikkiaan 28 kylmänkukka tai kylmänkukan ja kangasvuokon risteymäaluetta, joista laskettiin 387 kylmänkukkayksilöä, joista 153 oli kukkivia. Kylmänkukan ja kangasvuokon risteymiä laskettiin näillä alueilla 95 yksilöä, joista 54 oli kukkivia. Näiden niin kutsuttujen luontaisten yksilöiden lisäksi havainnoitiin Paahde Life hankkeessa istutettuja yksilöitä. Erittäin uhanalaisen vanakelton esiintymän tutkimus jatkui Ahvenistolla, Hakovuoressa ja Taka Hätilässä yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa.

17 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Erityisen haitallisia vieraslajeja kuten jättiputkia ja espanjansiruetanaa sekä haitallisia vieraslajeja kuten jättipalsamia ja lupiinia torjuttiin Hämeenlinnassa. Jättiputken kohdalla kaksi torjuntakierrosta onnistui sekä kantakaupungissa että myös Lammilla, jossa on tällä hetkellä pahin esiintymä kaupungin maalla. Jättipalsamin kohdalla mahdollisuudet ovat rajalliset. Käytännössä strategiana on yrittää estää sen leviäminen uusille alueille, tärkeimpinä Kaupunginpuisto ja Ahveniston luonnonsuojelualue. Vieraslajiesiintymistä kerättiin tietoa aiempien vuosien tapaan ja vieraslajitietoa jaettiin ja ohjeistettiin yksityisten kiinteistöjen omistajia ja haltijoita hävittämään haitallisia vieraslajeja tai rajoittamaan niiden esiintymistä, mihin vuoden 2016 alussa voimaan astunut vieraslajilakikin velvoittaa. Viranomaispalveluihin tulee vuosittain noin 50 yhteydenottoa vieraslajeista. Ympäristömelu Melutilannetta tarkasteltiin linja autoaseman kaavamuutosalueella, joka sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen katujen läheisyydessä alueella, jolla melutaso laskennan perusteella nykytilanteessa ylittää ohjearvot päivä ja yöaikaan. Ulko oleskelualueet on suunniteltu sijoitettavan yksikerroksisten rakennustenosien kattotasanteille sekä korkeiden rakennusten kattotasanteille, mikä on melun kannalta hyvä asia. Laskennan perusteella melutaso ennustetilanteessa alittaa ohjearvot pääosalla kattotasanteilla sijaitsevia oleskelualueita. Kattotasanteiden reunaan suunnitellut kaiderakenteet tulee toteuttaa ääniteknisesti tiiviinä rakenteina, jolloin ne vaimentavat tasanteille kulkeutuvaa melua. Laskennan perusteella ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan rakennusten Paasikiventien, Sibeliuksenkadun ja Wetterhoffinkadun puoleisilla julkisivuilla. Vaatimusten laskennassa on huomioitu yöaikaisen linja autoliikenteen reitit. Asuinrakennusten muilla julkisivuilla riittää minimivaatimus. Laskennan perusteella asuinrakennusten oleskeluparvekkeet tulee lasittaa paremman eristyksen ratkaisuin. Luonnonsuojelu Kaupunkirakennelautakunta päätti joulukuussa, että se esittää kaupunginhallitukselle Annalan kiinteistön luonnonsuojelulain mukaista rauhoittamista. Kanta Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry ja Honkalanrannan tuki ry olivat esittäneet, että Hämeenlinnan kaupunki ryhtyisi toimenpiteisiin kaupungin omistaman Annalan maaalueen sekä Kivisillan suojelemiseksi Kahilistossa luonnonsuojelulain ja muinaismuistolain tarkoittamalla tavalla. Tehtyjen selvitysten perusteella alue soveltuisi nykyisellään hyvin suojeltavaksi. Se laajentaisi järkevällä tavalla nykyistä yksityistä suojelualuetta. Alueella on jo palveluvarustusta kuten yleisopaste, pitkoksia ja luontopolkutaulut, joten tarvetta niiden rakentamiseen ei ole. Alue on kaavassa varattu viheryhteydeksi. Ympäristöpalkinto Kaupunkirakennelautakunta valitsi äänestyksen jälkeen ympäristöpalkinnon saajaksi Renkajärven suojeluyhdistys ry:n. Varsinaisen palkinnon saajan lisäksi lautakunta päätti yksimielisesti antaa kunniamaininnan Hämeenlinnan riistanhoitoyhdistys ry:lle. Kiertopalkinnon ohella palkintona oli 500 euroa. Ympäristöpalkinto luovutettiin Elomessuilla Renkajärven suojeluyhdistys on toiminut kymmenen vuotta Hämeenlinnan ja Hattulan Renkajärvellä. Ympäristöpalkintoehdotuksen perusteluissa todetaan, että yhdistyksen toiminta on ollut monipuolista, erilaisia ihmisryhmiä tavoittavaa ja osallistavaa sekä vesiensuojelullisesti tavoitteellista. Yhdistyksen toiminta alue kattaa Renkajärven, järven valuma alueen ja Renkajoen yläosat aina Kuittilankoskeen saakka. Renkajärvi on suhteellisen hyväkuntoinen vesistö ja suojeluyhdistyksen toiminta tähtää järven hyvän tilan ylläpitämiseen ja nostamiseen jopa erinomaiseksi. Yhdistyksen näkyminen ja osallistuminen mökkiläisiä ja rantaasukkaita yhteen keräävien tapahtumien järjestelyihin lisää renkajärveläisten sitoutumista oman lähiympäristönsä luonnonhoitoon ja tarkkailuun. Suojeluyhdistys on myös ottanut hoitaakseen Vuohiniemen rukoushuoneen säilymisen paikkakunnan yhteisessä käytössä. Tämä mahdollistaa arvokkaan kulttuurihistoriallisen rakennuksen säilymisen tuleville sukupolville. Kunniamaininnan saanut Hämeenlinnan riistanhoitoyhdistys ry on toiminut aktiivisesti, tuloksellisesti ja omaaloitteisesti Hämeenlinnassa Hattelmalanjärvellä, kun se on vuosina toteuttanut pienpetojen loukkupyyntiä. Saaliiksi on saatu yli 50 supikoiraa, joka on Hattelmalanjärvellä eniten ranta ja vesilintujen pesätuhoja aiheuttava haitallinen vieraslaji. Loukkupyyntiprojektin päättyessä yhdistys on huolehtinut siitä, että pyynti jatkuu paikallisten seurojen toimesta.

18 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Ympäristöterveydenhuolto AVI:n arviointi- ja ohjauskäynti Etelä Suomen aluehallintovirasto (AVI) teki Hämeenlinnan ympäristöterveyteen kohdistetun arviointi ja ohjauskäynnin syys lokakuussa Arviointi koostui kahdesta toimialapäivästä sekä kaikkien toimialojen yhteisestä arviointi ja ohjauspäivästä. Toimialapäivät olivat eläinlääkintähuolto toisena päivänä sekä terveydensuojelu ja tupakkavalvonta toisena päivänä. Elintarvikevalvonnan toimialapäivä oli ollut ja raportoitu jo vuodenvaihteessa Toimialojen yhteispäivä piti sisällään voimavarojen ja osaamisen varmistamisen arvioinnin sekä viestinnän, viranomaisyhteistyön ja erityistilanteisiin varautumisen. Arviointi ja ohjauskäynnin antia käsiteltiin yksikön sisäisissä kokouksissa sekä vuoden 2019 alussa myös epidemioiden selvitystyöryhmän vuosikokouksessa. Korjattavia asioita todettiin kaksi: talousvesivalvonnassa valvontakohteiden ominaisuustietojen ajan tasalla pitäminen ja eläinlääkintähuollossa ammattimaisen eläintenpidon riskiperusteinen valvonta ja maitohygieniatarkastukset. Korjattavista asioista laadittiin selvitys aluehallintovirastolle tammikuussa Talousvesivalvonnassa valvontakohteiden ominaisuustiedot päivitettiin Tarkastaja järjestelmään arviointi ja ohjauskäynnillä saadun palautteen perusteella. Arviointi ja ohjauskäynnin loppuraportti sisältää lisäksi runsaasti havaintoja ja hyviä käytäntöjä sekä kehittämiskohteita, jotka voidaan hyödyntää sisäisessä toiminnan kehittämisessä. Valvontasuunnitelman toteutuminen Ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi 2017 käsiteltiin kaupunkirakennelautakunnassa maaliskuussa. Ympäristöterveydenhuollon valvontaan oli vuonna 2018 käytettävissä ammatillisia resursseja 12,2 henkilötyövuotta, joista 7,3 henkilötyövuotta oli terveysvalvonnassa ja 4,9 eläinlääkintähuollossa. Muutokset edelliseen vuoteen verrattuna olivat pienet. Vuonna 2018 terveysvalvonnassa otettiin käyttöön ns. tarkastajapalaverit, joiden tarkoitus on lisätä valvojien yhteistoimintaa sekä parantaa valvonnan yhdenmukaisuutta. Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistamista ylläpidettiin aikaisempien vuosien tapaan valitsemalla tietyt OIVA rivit vuoden 2018 painopistealueiksi. Toimintaa kehitettiin myös uudistamalla työnjakoa ja huomioimalla uuden viranhaltijan rekrytoinnissa suositus rakennusterveysasiantuntijan pätevyyden omaavasta tarkastajasta. Uudessa työnjaossa valvontaa keskitettiin aiempaa enemmän tietyille tarkastajille lakiperusteiden mukaisesti. Jatkossa yhdeksästä tarkastajasta neljä tekee terveydensuojelulain mukaisia valvontatehtäviä ja viisi tarkastajaa pääasiassa elintarvikevalvonnan tehtäviä (jakauma ei vastaa henkilötyövuosia). Tupakkalain mukaista valvontaa tekee kukin tarkastaja omissa kohteissaan muun valvonnan yhteydessä. Lääkelain mukaista nikotiinivalmisteiden valvontaa tehdään vähittäismyyntipaikoissa tupakkavalvonnan yhteydessä. Elintarvikevalvonnassa valtaosa tarkastuksista on nykyisin suunnitelman mukaista valvontaa eli OIVAjärjestelmässä mukana olevia tarkastuksia. Suunnitelman ulkopuoliset muut tarkastukset voivat olla esimerkiksi ruokamyrkytysepäilyn tai valituksen johdosta tehdyt tarkastukset sekä ilmoituksenvaraisiin elintarvikehuoneistoihin ennen toiminnan aloittamista tehdyt tarkastukset. Vuonna 2018 muut tarkastukset kohdistuivat yleisimmin ulkomyyntiin. Terveydensuojelussa on elintarvikevalvonnasta poiketen noin 50 % tarkastuskäynneistä suunnitelman ulkopuolista valvontaa, kuten asunnontarkastuksia, joita ei valvonnan luonteesta johtuen voida ennakolta suunnitella. Asunnontarkastusten lisäksi tällaisia ovat myös yhteydenottojen perusteella tehdyt tarkastukset sekä näytetulosten perusteella tehdyt talous ja uimavesikohteiden tarkastukset. Tilastoissa tarkastettujen kohteiden lukumäärässä ja tarkastusten kattavuudessa on huomioitu vain säännöllisen valvonnan piiriin kuuluvat kohteet. Ei suunnitelmallisen valvonnan kohteita tarkastettiin terveydensuojelussa yhteensä 45 kohdetta, joihin tehtiin kaikkiaan 50 tarkastusta. Määrät ovat hieman pienemmät kuin vuonna Suurin osa ei suunnitelmallisen valvonnan kohteisiin tehdyistä tarkastuksista oli asunnontarkastuksia, joita tehtiin 34. Aluehallintovirastolle valvontayksikön tiedot raportoidaan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmän (VYHA järjestelmä) kautta, mihin liitetään lautakunnalle tiedoksi saatettu valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. VYHA järjestelmään tallennetaan vuosittain myös tilasto eläinlääkäripalvelujen käytöstä.

19 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Taulukko 6: Taulukkoon on koottu elintarvikevalvonnan, terveydensuojeluvalvonnan, tupakkavalvonnan ja nikotiinivalmisteiden valvonnan toteutumisen tunnusluvut vuonna Valvonnan tunnusluvut 2018 Elintarvikevalvonta Terveydensuojelu Tupakkavalvonta Nikotiinivalmisteet Suunnitellut tarkastukset Toteutuneet suunnitelman mukaiset tarkastukset Suunnitelman toteuma 60,3 % 65,2 % 64,6 % 50,0 % Muut tarkastukset Säännöllisen valvonnan piirissä olevien kohteiden lukumäärä Tarkastettuja säännöllisen valvonnan kohteita Tarkastusten kattavuus 31,8 % 36,4 % 24,6 % 20,8 % Terveysvalvonnan valvontasuunnitelman mukaisten suunnitelmallisten tarkastusten ja muiden toteutuneiden tarkastusten lukumääräjakauma vuonna 2018 Nikotiinivalmisteet Tupakkavalvonta Terveydensuojelu Elintarvikevalvonta Suunnitelmalliset Muut tarkastukset Taulukko 7: Taulukossa on terveysvalvonnan toteutumisen tunnusluvut vuosina Lukuihin on summattu elintarvikevalvonta, terveydensuojelu, tupakkavalvonta ja nikotiinivalmisteiden valvonta yhteensä. Mukana ovat myös seitsemän alkutuotannon tarkastusta, joita ei muuten ole laskettu elintarvikevalvonnan toteumaan. Tarkastusten kokonaismäärä vuonna 2018 oli keskimäärin 76 tarkastusta henkilötyövuotta kohti. Valvontakohteiden talous ja uimavesinäytteiden määrässä ei juurikaan ole tapahtunut muutosta vuosien mittaan, vaan näytteenottojen väheneminen johtuu kirjaamistavasta. Näytteenottoa on siirretty muiden kuin viranomaisten otettavaksi ja muiden tahojen suorittamaa näytteenottoa ei ole kokonaisuudessaan kirjattu tietojärjestelmään. Päätösten väheneminen ja samanaikainen ilmoitusten käsittelyn lisääntyminen johtuvat lainsäädäntömuutoksista Valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset Muut tarkastukset Päätökset Ilmoitusten käsittely Lausunnot Näytteenotto

20 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Näytteenotot elintarvike- ja terveydensuojeluvalvonnassa Suunnitelman mukaisia elintarvikevalvonnan viranomaisnäytteitä otettiin kuudella näytteenottokerralla kahdesta maitoalan laitoksesta yhteensä 55 näytettä. Vuonna 2017 otettiin vielä 72 näytettä, mutta parantuneen omavalvonnan vuoksi viranomaisnäytteiden määrää on voitu vähentää. Eviran pyynnöstä otettavia vierasainevalvontanäytteitä otettiin yhteensä kymmenen, joista seitsemän oli maitonäytteitä, viisi näytettä maidontuotantotiloilta ja kolme reittimaidosta. Lisäksi otettiin kasvisten vierasainevalvontanäytteitä kaksi sekä yksi GMO näyte, joka sisälsi kymmenen osanäytettä. Viranomaisvalvontana talousvesi ja uimavesinäytteitä otettiin yhteensä 260 näytettä suunnitelluista 291 näytteestä. Valvontakentällä tapahtuneet muutokset selittävät suunnitelmaa vähäisemmän tai suuremman näytemäärän. Hämeenlinnan uimahallin uimaranta oli kaksi edellistä uimakautta pois käytöstä, joten vuonna 2018 paikattiin puuttunut näytteenotto, jotta uimavesi voitiin luokitella. Myös uima altaita oli osan tai koko vuoden pois käytöstä. Talousvesivalvonnassa säännöllisestä valvonnasta poistuneiden kohteiden näytteenottojärjestelyjä suunniteltiin uudelleen. Elintarvikevalvonta Valvontayksikkö osallistui Eviran (vuoden 2019 alusta lähtien Ruokavirasto) järjestämään valtakunnalliseen nimisuojavalvontaprojektiin. Nimisuojatuotteiden markkinoinnissa havaittiin useita, paikoin järjestelmällisiä säädöstenvastaisuuksia. Yleisimmin fetajuustoa markkinoitiin virheellisesti. Myös karjalanpiirakka ja parmankinkku nimityksiä käytettiin virheellisesti tuotteista, jotka eivät olleet kyseisen nimisuojatuotteen mukaisia. Kuvan lähde ja kuvaaja: nimisuojatuotteiden kuvapankki, aitojamakuja.fi, kuvaaja Julia Kivelä Elintarvikevalvonta osallistui valtakunnalliseen nimisuojatuotteiden valvontaprojektiin. Esimerkiksi karjalanpiirakka on aito perinteinen tuote, joka on kaikkialla valmistettava rekisteröidyn valmistusmenetelmän ja ainesosaluettelon mukaisesti.

21 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Vuoden 2018 valvontasuunnitelmassa ei ollut määritetty valtakunnallisia painopisteitä elintarvikevalvontaan, koska Eviran valvontaohjelmapäivitys julkaistiin niin myöhään, ettei sitä ehditty huomioida suunnitelmaa laadittaessa. Paikallisena painopisteenä olivat Oiva rivit, jotka koskivat mm. jäljitettävyyttä ja takaisinvetoja sekä kuljetusolosuhteiden arviointia. Rivien tarkastusten lisäksi kohteissa on annettu painopisteinä olleisiin osaalueisiin liittyvää neuvontaa. Suunnitelmallisen valvonnan toteutuma elintarvikevalvonnassa oli 60,3 %, joka on noin 15 prosenttiyksikköä alempi kuin edellisenä vuonna. Elintarvikelain mukaiset muut kuin suunnitelmalliset tarkastukset kohdistuivat yleensä säännöllisen valvonnan piirissä oleviin tai toiminnan aloittamista suunnitteleviin huoneistoihin. Tarkastukset, jotka eivät ole valvontasuunnitelman mukaisia, ovat esimerkiksi ruokamyrkytysepäilyn tai valituksen johdosta tehdyt tarkastukset sekä ilmoitettuihin elintarvikehuoneistoihin ennen toiminnan aloittamista tehdyt tarkastukset. Vuonna 2018 muut tarkastukset kohdistuivat yleisimmin ulkomyyntiin. Elintarvikehuoneistojen ilmoituksia käsiteltiin 48, kun edellisenä vuonna luku oli 54. Ilmoituksen käsittelyksi kirjataan sellaiset tapahtumat, jotka johtavat uuden valvontakohteen syntymiseen. Lisäksi muita ilmoituksia, esimerkiksi toimijanvaihdos ja toiminnan lopettamisilmoituksia, kirjattiin 95. Päätökseen johtavia elintarvikelain mukaisia hakemuksia ei käsitelty eikä käytetty elintarvikelain mukaisia hallinnollisia pakkokeinoja. Hallinnollisiin pakkokeinoihin ryhdyttiin yhdessä tapauksessa, mutta kuulemisen määräaika oli asetettu vuoden 2019 puolelle. Ruokamyrkytysepäilyilmoituksia käsiteltiin seitsemän eli huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin niitä oli 23. Ilmoitusten määrä oli edellisvuonna huomattavasti korkeampi, mikä johtunee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteristä ilmenevän norovirustapausten poikkeavan suuresta määrästä vuonna Ruokamyrkytysepäilyilmoitusten määrän tiedetään nousevan vatsatautiepidemioiden yhteydessä. Saapuneet epäilyilmoitukset koskivat pääsääntöisesti yksittäisiä sairastumisia, eivätkä ilmoitukset johtaneet epidemiaselvityksiin. Yhdessä tapauksessa ilmoitettiin viidestä sairastuneesta, mutta oireiden alkamisajankohdat eivät täsmänneet ilmoitettuun ruokailuun, eikä tapaus johtanut laajempiin selvitystoimiin. Ilmoitusten johdosta tehtiin yksi ruokamyrkytysepäilytarkastus. Epidemiaepäilyjen lisäksi käsiteltiin kahdeksan muuta asiakasvalitusta. 100 Toteutuneiden suunnitelmallisten tarkastusten osuus (%) kaikista toteutuneista tarkastuksista Suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan toteumisen tunnusluvut vuosina Tarkastusten kattavuus Toteutumis % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

22 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Alkutuotannon elintarvikevalvonta Alkutuotantopaikoista oli vuoden 2018 alussa viety keskitettyyn tietojärjestelmään vain pieni osa, lähinnä maidontuotantotiloja ja hunajantuottajia sekä joitakin kasvisten alkutuotantopaikkoja. Suuri osa kasvisten alkutuotantopaikkatiedoista oli päivittämättä, eivätkä tiedot olleet sellaisenaan siirrettävissä keskitettyyn tietojärjestelmään. Vuoden 2018 aikana alkutuotantopaikkojen kohderekisteri saatettiin ajan tasalle, jotta kohteet saatiin siirrettyä mahdollisimman ajantasaisena uuteen tietojärjestelmään. Kohdetietojen päivitys tehtiin toimijoille lähetettyjen kyselyiden sekä Eviran alkutuotantosovelluksen avulla. Kyselyitä lähetettiin noin 370, joista palautui noin puolet. Lisäksi alkutuotantopaikkoja perustettiin alkutuotantosovelluksen kautta useita satoja. Valvontayksikkö sai päivitystyöhön apua lomituspalveluilta. Myös yksikön oman harjoittelijan työpanosta hyödynnettiin tietojen päivitystyössä. Alkutuotantopaikoista muiden kuin maidontuotantotilojen tarkastukset on aiemmin jätetty pois valvontasuunnitelmasta riskinarviointiin, ohjeistuksen puuttumiseen ja käytettäviin resursseihin perustuen. Evira julkaisi lokakuussa 2017 ohjeet alkutuotannon elintarvikevalvonnasta ja riskinarvioinnista, ja alkutuotantopaikkojen suunnitelmallista valvontaa käynnistettiin vuonna Kasvintuotantotiloille oli suunniteltu tehtäväksi 15 tarkastusta vuonna Näistä saatiin tehtyä kuusi tarkastusta. Lisäksi tehtiin yksi tarkastus lihantuotantotilalle. Alkutuotantopaikkojen tarkastuksia ei ole kirjattu tarkastusten toteumatilastoon, koska alkutuotantopaikkojen tiedot eivät olleet suunnitelmaa tehtäessä vielä ajan tasalla. Virkaeläinlääkärin tehtäviä hoidettiin sijaisvoimin vuosi Sijaisuutta oli tekemässä yksi henkilö koko vuoden, mutta eläinsuojelutehtävien työllistäessä suunnitellut maidontuotantotilojen hygieniatarkastukset jäivät tekemättä. Maidontuotantotiloille ei tehty tarkastuksia myöskään vuonna Terveydensuojeluvalvonta Terveydensuojelulain mukaan käsiteltiin 23 ilmoitusta. Päätökseen johtaneita hakemuksia ei käsitelty, mutta kahdessa asunnontarkastusasiassa tehtiin päätös asian käsittelyn lopettamisesta. Terveydensuojelulain mukaisia lausuntoja kirjattiin yhteensä 50, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin niitä oli 39. Yhteydenottoja kirjattiin yhteensä 141, joista 69 liittyi asunnon terveyshaittaepäilyyn. Edellisenä vuonna yhteydenottoja oli 130. Terveydensuojelulain mukaisin muihin tarkastuksiin, joita tehtiin 116 kappaletta, kuuluu säännöllisen valvonnan piiriin kuuluvien kohteiden tarkastukset, jotka eivät ole suunnitelmallisia sekä suunnitelmallisen valvonnan ulkopuolelle jäävien kohteiden tarkastukset. Tällaisia ovat mm. asunnontarkastukset, asiakasyhteydenottojen perusteella tehdyt tarkastukset sekä näytetulosten perusteella tehdyt talous ja uimavesikohteiden tarkastukset. Muiden tarkastusten osuus on terveydensuojeluvalvonnan luonteesta joutuen huomattavasti suurempi kuin muilla ympäristöterveydenhuollon osa alueilla. Tarkastettujen kohteiden lukumäärässä ja tarkastusten kattavuudessa on huomioitu vain säännöllisen valvonnan piiriin kuuluvat kohteet. Ei suunnitelmallisen valvonnan kohteita tarkastettiin yhteensä 45 kappaletta, ja niihin tehtiin yhteensä 50 tarkastusta. Määrät ovat hieman pienemmät kuin vuonna Suurin osa ei suunnitelmallisen valvonnan kohteisiin tehdyistä tarkastuksista oli asunnontarkastuksia, joita tehtiin 34 (37 tarkastusta vuonna 2017). Terveydensuojelussa valvonnan valtakunnallisia painopistealueita ei ole kohdistettu tietylle vuodelle vaan koko suunnitelmakaudelle. Vuosi 2019 on kuluvan suunnitelmakauden viimeinen vuosi. Terveydensuojelussa suunnitelmallisen valvonnan toteuma oli 65,2 %, joka on hieman alempi kuin edellisenä vuonna Toteutuneiden suunnitelmallisten tarkastusten osuus (%) kaikista toteutuneista tarkastuksista

23 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Terveydensuojelun suunnitelmallisen valvonnan toteutumisen tunnusluvut vuosina Tarkastusten kattavuus Toteutumis % 0% 20% 40% 60% 80% 100% Asumisterveys Vuonna 2018 asunnontarkastuksista noin kolmannes tehtiin omakotitaloihin ja loput asunto osakeyhtiöihin. Yhteensä asunnontarkastuksia tehtiin 34, mikä on muutama tarkastus vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin niitä tehtiin 37 tarkastusta. Terveydensuojelulain mukaan asunnon olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu tiloissa oleville terveyshaittoja. Pelkästään asunnon epäsiisteys ja huono kunto eivät vielä täytä terveyshaitan määritelmää. Yksilönvapaus takaa asukkaille oikeuden asua miten parhaaksi näkevät, kunhan asuminen ei aiheuta muille vaaraa tai terveyshaittaa. Terveydensuojeluviranomainen ei tee asunnontarkastuksia asunnon ostoon tai myyntiin tai rakennuksen kunnon arviointiin liittyen. Viranomainen on voinut ottaa terveyshaitan arvioinnissa huomioon vain sellaiset tutkimukset, joiden tekijällä on tehtävään soveltuva tutkinto ja alaan liittyvä työkokemus. Käytännössä terveyshaitan arvioinnissa voidaan hyödyntää ainoastaan sertifioitujen RTA asiantuntijoiden laatimia kuntokartoituksia ja tutkimustuloksia. Kertomusvuonna asunnontarkastuksia on tehty tarvittaessa terveydensuojeluviranomaisen harkinnan mukaan. Asunnontarkastus perustuu terveyshaittaepäilyyn ja on maksuton. Asunnontarkastuksella arvioidaan asuintilojen olosuhteita lähinnä aistinvaraisesti, pintaa rikkomattomin menetelmin. Alustavilla mittauksilla selvitetään mahdollisten jatkotutkimusten ja toimenpidekehotuksien tarvetta. Jos terveystarkastaja on todennut, että huoneistosta mahdollisesti aiheutuu terveyshaittaa, hän on velvoittanut kiinteistön omistajan ryhtymään selvityksiin. Lisätutkimukset, kuntokartoitukset sekä muut kustannukset tulevat kiinteistön omistajan maksettaviksi. Myös asunto osakeyhtiölainsäädännössä on pykäliä, joiden perusteella voidaan toimia asumisterveyden hyväksi. Lainsäädäntö määrittelee muun muassa taloyhtiön ja osakkaiden vastuita ja velvollisuuksia talon rakenteiden kunnossapidossa. Vuonna 2018 tehdyn aluehallintoviraston arviointi ja ohjauskäynnin loppuraportissa todetaan, että asunnontarkastusjono on noin kaksi kuukautta ja täyttää siten Valviran ohjeen suosituksen, jonka mukaan tarkastus pitäisi voida tehdä kahden kuukauden kuluessa vireille tulosta. Tarkastukset eivät yleensä ole päässeet ruuhkautumaan niin, että olisi tarvittu poikkeusjärjestelyjä. Aluehallintovirasto myös kiitteli raportissaan siivottomuustapauksissa tehdyn viranomaisyhteistyön tärkeyttä. Myös rakennusvalvontaviranomaisen kanssa tehtävää yhteistyötä se pitää hyvänä. Talousvesivalvonta Talousveden valvontaa suoritettiin huomioiden suunnitelmakaudelle asetetut painopisteet. Tarkastusten yhteydessä on selvitetty valvontatutkimusohjelmien päivittämisten tarve ja näytemäärien vaatimuksenmukaisuus. Vuonna 2018 kaikkien talousvettä toimittavien laitosten valvontatutkimusohjelmat olivat ajan tasalla. Valvontatutkimusohjelmat tulee päivittää vähintään viiden vuoden välein. Nykysäännösten mukaan valvontatutkimusohjelmat tulevat entistä enemmän perustumaan laitoskohtaisiin riskinarviointeihin. Tulevat valvontatutkimusohjelmien päivitykset on huomioitu opastamalla talousvettä toimittavia laitoksia laatimaan laitoskohtaiset riskinarvioinnit. Riskinarviointi on tehtävä toiminnan harjoittajien ja viranomaisten välisenä yhteistyönä. Merkittävin vesihuoltolaitos Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy jätti riskinarviointiensa hyväksymishakemukset vuoden 2018 lopussa. Muiden laitosten laitoskohtainen riskinarviointi on käynnissä. Riskinarviointiin perustuva talousveden laadun varmistaminen tarkoittaa periaatteellista muutosta valvontatutkimusohjelmaan. Lopputuotteen eli veden käyttäjän hanasta tutkitun veden valvonnan sijasta on

24 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus tunnistettava veden laatua uhkaavia vaaroja systemaattisesti ja määrittävä näille riskeille hallintakeinoja koko vedenjakeluketjun osalta. Vedenjakeluketjulla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka alkaa raakaveden muodostumisalueelta veden käsittelyn, varastoinnin ja jakelun kautta siihen kohtaan, jossa veden käyttäjä ottaa vettä hanasta talousvetenä käytettäväksi. Riskien arvioinnin ja hallinnan tavoitteena on turvata talousveden turvallisuus hallitsemalla raakaveden saastumiseen sekä veden käsittelyyn, varastointiin ja toimittamiseen liittyviä riskejä. Suunnitelman mukaiset valvontakäynnit kohdennettiin talousvesiasetuksen mukaisiin isompiin laitoksiin. Pienten talousvesiyksiköiden valvonta tapahtui pääasiassa vesinäytetulosten valvontana ja näytteenoton yhteydessä annettuna neuvontana ja ohjauksena. Elintarvikehuoneistojen ja laitosten vedenlaatua ja talousvettä, jota käytetään tai toimitetaan käytettäväksi talousvetenä osana julkista tai kaupallista toimintaa, valvotaan talousvesiasetuksen mukaan, jos toiminnanharjoittajalla on oma vedenottamo tai omaa vedenkäsittelyä vaikka ne eivät kuuluisi muun suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Valvontasuunnitelmaan kuulumattomien, mutta näytteenottosuunnitelman piiriin kuuluvien, talousvesinäytteiden perusteella tehtiin 7 tarkastusta kohteissa, joiden veden laatu ei täyttänyt talousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia tai suosituksia. Näytetulosten perusteella tehdyt tarkastukset olivat lähinnä asiakirjatarkastuksia. Talousveden häiriötilannesuunnitelman tietoja päivitettiin vuoden aikana talousvettä toimittavien laitosten riskinarviointien, Hämeen ELY keskuksen kommentointien ja organisaatiomuutosten sekä Säteilyturvakeskuksen muuttuneen sähköpostiosoitteen vuoksi. Häiriötilanteiden varalta suunnitelmaa pidetään ajan tasalla koko ajan. Uimaveden laatu kesän uimakaudella Hämeenlinnassa ja Hattulassa oli valvonnassa 24 uimarannan veden laatu. Valvotut uimarannat ovat joko yleisiä uimarantoja (entinen nimitys EU uimaranta) tai pieniä yleisiä uimarantoja. Yleisellä uimarannalla odotetaan olevan huomattava määrä uimareita, ja niitä oli valvotuista rannoista 8. Pieniä yleisiä uimarantoja oli 16. Hämeenlinnassa Vanajavedellä uimahallin uimaranta oli pois käytöstä uimahallin peruskorjauksen ja maaperän kunnostuksen vuoksi kesinä 2016 ja Uimakaudella 2018 se otettiin uudelleen käyttöön. Uimavesiä valvotaan sosiaali ja terveysministeriön asetusten mukaan. Uimakaudeksi on määritelty välinen ajanjakso. Kaikilta valvonnassa olevilta uimarannoilta otettiin vähintään kolme vesinäytettä uimakaudella. Yleisiltä uimarannoilta otettiin lisäksi yksi näyte ennen uimakauden alkua. Uimahallin rannasta otettiin asetuksen mukaisten näytteiden lisäksi neljä näytettä uimaveden luokittelua varten. Kaikkien uimarantojen vesi täytti uimavedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset. Uimakauden jälkeen tehdyssä uimavesiluokituksissa kaikkien yleisten uimarantojen uimavesi luokiteltiin erinomaiseksi. Vuosittain uimakauden jälkeen tehtävään uimaveden luokitteluun käytetään neljän peräkkäisen uimakauden suolistoperäisten enterokokkien ja Escherichia coli bakteerien valvontatutkimustulokset. Uimakaudella 2018 syanobakteeriesiintymiä havaittiin 13 uimarannalla valvonnassa olevista 24 uimarannasta. Sinileväesiintymiä oli poikkeuksellisen paljon koko Suomessa. Uimarannoille, joilla oli runsaasti ja erittäin runsaasti sinilevää, vietiin tiedote, jossa varoitettiin rannalla havaitusta syanobakteeriesiintymästä. Valvontaa tehostettiin lisäämällä tarkastuskäyntejä, kun uimavedessä havaittiin vähän syanobakteereita. Kesällä 2018 ensimmäiset vähäiset syanobakteeri eli sinileväesiintymät havaittiin juhannusviikolla Kankaistenjärven uimarannalla. Vanajaveden uimahallin uimavedessä syanobakteereita oli kesä heinäkuussa, heinäkuussa esiintymä luokiteltiin runsaaksi. Heinäkuun puolenvälin jälkeen syanobakteereita oli kaikilla Vanajavedellä valvonnassa olevilla uimarannoilla (Hattulassa Eerolan, Herniäisten ja Pappilanniemen sekä Hämeenlinnassa Lepaanrannan ulkoilumajan ja uimahallin uimarannoilla) ja Matkalammen rannalla. Runsaita tai erittäin runsaita esiintymiä oli hetkittäin Herniäisissä, Lepaanrannan ulkoilumajalla, Matkalammella ja uimahallin rannassa. Elokuun alussa vähäisiä syanobakteeriesiintymiä havaittiin Pannujärven, Hauhonselän Pappilanaron, Ormajärven Sankolan ja Untulan sekä Äimäjärven urheilukentän uimarannoilla. Viranomaispalvelut tiedotti uimaveden laadusta mediatiedotteella uimakauden alussa ja heinäkuun lopulla. Heinäkuun lopulla myös terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä sosiaali ja terveysministeriö tiedottivat, että poikkeuksellisen runsaat sinileväesiintymät lisäävät terveyshaittojen riskiä. Uimaveden laatua pystyi seuraamaan kaupungin verkkosivuilta ja tutkimustulokset toimitettiin uimarannoille. Vuoden 2018 yleisten uimarantojen valvontatutkimustulokset raportoitiin sähköisen YHTI järjestelmän kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pääsee tarkastelemaan raportteja suoraan tietojärjestelmän kautta ja toimittamaan tarvittavat raportit Euroopan komissiolle. Yleisistä uima altaista otettiin näytteitä 95 kertaa. Osassa uima allaskohteista on monta allasta, jolloin yhdellä näytteenottokäynnillä otetaan useampia näytteitä. Uima altaita oli osan tai koko vuoden pois käytöstä, joten näytetoteutuma on pienempi kuin suunniteltu näytemäärä.

25 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Taulukko 8: Taulukossa on esitetty symbolein yleisten uimarantojen uimavesiluokka vuosina Kolme tähteä ( ) tarkoittaa erinomaista, kaksi tähteä ( ) hyvää ja yksi tähti ( ) tyydyttävää uimaveden laatua. Toistaiseksi yksikään uimaranta ei ole saanut uimavesiluokitusta huono. Yleisten uimarantojen uimavesien laatu luokiteltiin ensimmäisen kerran vuoden 2011 uimakauden jälkeen. Yleinen uimaranta Ahvenisto Kihtersuo Pannujärvi Pappilanaro Sankola Tervaniemi Uimahallin ranta ei luokiteltu ei luokiteltu Herniäinen, Hattula Tupakkavalvonta Tupakkavalvonnassa säännöllisen valvonnan kohteista suurin osa on tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikkoja. Myös tupakointitilat ja tukkumyynti kuuluvat edelleen säännöllisen valvonnan piiriin. Tupakkavalvonnan muihin tarkastuksiin lukeutuu pääasiassa päiväkotien, koulujen ja muiden vastaavien kohteiden terveydellisten olojen tarkastusten yhteydessä tehdyt savuttomien tilojen tarkastukset, jotka eivät kuulu suunnitelmallisiin tarkastuksiin. Suunnitelman toteuma on vaihdellut suuresti kahtena viime vuonna, mutta se on vähittäismyynnin valvonnan järjestelyt huomioiden ollut ennakoitavissa. Tupakkalain mukaisia tarkastuksia tehdään pääsääntöisesti elintarvikelain mukaisten tarkastusten yhteydessä, joten tarkastusmäärät ovat riippuvaisia elintarvikehuoneistojen tarkastuksista. Lisäksi vuonna 2017 myyntikohteissa oli vuoteen 2018 verrattuna huomattavan paljon toimijanvaihdoksia, mikä nosti ennalta suunniteltua tarkastusmäärää silloin. Suunnitelman mukaisista tarkastuksista 29 oli vähittäismyynnin tarkastuksia ja 2 ravintoloiden tupakointitilojen tarkastuksia. Tupakkavalvonnassa yksi valituksen perusteella tehty ravintolan tupakointitilan tarkastus johti hallinnollisiin pakkotoimiin ja tupakointitilan käytön kieltämiseen. Pakkokeinoja käytettiin myös sähkötupakkakaupassa myytäviin makunesteisiin. Kaupunkirakennelautakunta päätti tupakkalain nojalla kieltää myymästä tai muutoin luovuttamasta sähkösavuketuotteiden erikoisliikkeessä erilaisia tunnusomaisen maun sisältäviä nesteitä, mukaan lukien elintarvikemakunesteet ja aromitiivisteet. Tällaisia nikotiinittomia nesteitä koskee tupakkalain makuainekielto. Tupakkalain mukaan niitä ei saa myydä tai muutoin luovuttaa kuluttajalle. Kiellon tehosteeksi kaupunkirakennelautakunta asetti euron uhkasakon. Tapauksen käsittely on kesken hallinto oikeudessa, ja siitä odotetaan mahdollista ennakkopäätöstä tupakkalain tulkintaan nikotiinittomien makunesteiden myyntiin sähkösavukekaupassa. Suomessa on vireillä myös muutamia muita vastaavia tapauksia. Vuonna 2018 käsiteltiin 15 tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyyntilupahakemusta, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin niitä oli 27. Lisäksi käsiteltiin yksi asuntoyhteisöjen tupakointikieltohakemus. Vuoden 2017 alusta lähtien asuntoyhteisöillä, kuten taloyhtiöillä, on ollut mahdollista hakea tupakointikiellon määräämistä huoneistoon kuuluvalle parvekkeelle, huoneiston käytössä olevaan ulkotilaan tai huoneiston sisätiloihin. Kiellon määrää kunnan tupakkalakia valvova viranomainen asuntoyhteisön hakemuksesta. Tupakkavalvonnan painopistealueiksi vuosille 2018 ja 2019 on asetettu ravintoloiden tupakointitilat sekä erikoisliikkeet ja vähittäismyyntipakkaukset. Vuoden 2018 valvontakäynneillä kiinnitettiin huomiota vähittäismyyntipakkauksiin, eikä niissä todettu säädöstenvastaisuuksia. Erikoisliikkeiden valvonta on priorisoitu, mutta tupakointitilojen tarkastuksia ei saatu tehtyä suunnitellusti ja osa tarkastuksista siirtyikin jälkimmäiselle painopistevuodelle. Tupakkavalvonnan toteumaprosentti oli 64,6 %, joka oli edellä selostetusta syystä huomattavasti alempi kuin edellisenä vuonna.

26 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Tupakkavalvonnan suunnitelmallisten tarkastusten toteutuminen vuosina Tarkastusten kattavuus Toteutumis % 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% Nikotiinivalmisteet Lääkelain mukaista nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvontaa ohjaa Fimea. Nikotiinivalmisteet ovat tupakoinnista vieroituksessa käytettäviä valmisteita. Niiden vähittäismyynnin valvonnalle ei ole omaa valvontaohjelmaa, vaan valvonta toteutuu tupakkatuotteiden vähittäismyynnin valvonnan yhteydessä. Tarkastusmäärät on mukautettu tupakkatuotteiden vähittäismyynnin tarkastuksiin. Nikotiinivalmisteiden myyntilupa voidaan myöntää vain kohteeseen, missä on myös tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyyntilupa. Lääkelain mukaan valvontaviranomaisen tulee omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella tarkastaa nikotiinivalmisteiden varastointi ja myyntipaikkoja sekä valvoa nikotiinivalmisteiden myyntiä. Lääkelain mukaisen suunnitelmallisen nikotiinivalmisteiden valvonnan toteumaprosentti oli 50,0 %, mikä oli jonkin verran alempi edelliseen vuoteen verrattuna. Nikotiinivalmisteiden suunnitelmallisten tarkastusten toteutuminen vuosina Tarkastusten kattavuus Toteutumis % 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% Eläinlääkintähuollon käyntimäärät Kunnaneläinlääkäreiden yhteisvastaanottoja on kaksi. Toinen vastaanotto oli vuonna 2018 vielä Kanta Hämeenlinnassa, Jukolassa, ja toinen Tuuloksessa. Vuoden 2019 alkupuolella Jukolan vastaanotto muutti Kaurialaan. Kummallakin vastaanotolla otetaan vastaan sekä Hämeenlinnan että Hattulan asiakkaita. Asiakas voi varata ajan haluamalleen kunnaneläinlääkärille kummalta tahansa vastaanotolta. Ei kiireellisissä tapauksissa vastaanottoajan järjestäminen on pääosin onnistunut enintään viikon sisällä tilauksesta. Tavoite on valtakunnallisen valvontaohjelman mukainen. Kokonaiskäyntimäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosien aikana. Päivystysaikaisten käyntien osuus on noin 5 % kaikista käynneistä ja tarkastuksista. Tuuloksen

27 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus vastaanotolla käynnit jakautuvat suunnilleen puoliksi vastaanottokäynteihin ja käynteihin potilaan luona tilalla. Jukolan vastaanotolla valtaosa käynneistä on pieneläinkäyntejä vastaanotolla ja vain pieni osa tilakäyntejä potilaan luona. Kokonaiskäyntimäärissä ei ole suurta muutosta aikaisempiin vuosiin verrattuna. Jonkin verran käynnit potilaan luona kotieläintiloilla ovat vähentyneet viime vuosien aikana. Taulukko 9: Taulukossa ovat vuoden 2018 eläinlääkintähuollon käyntimäärät päivystysaikana ja normaaliaikana sekä yhteissumma. Kokonaiskäyntimäärissä ei ole suurta muutosta aikaisempiin vuosiin verrattuna. Muista käynneistä ja tarkastuksista noin puolet on eläinsuojelukäyntejä. Toinen suuri ryhmä ovat nauta ja sikatilojen terveydenhuoltokäynnit, joita kertomusvuonna tehtiin 81. Eläinlääkintähuollon käynnit Yhteensä Päivystysaikana Normaaliaikana Käynnit potilaan luona Potilaskäynnit eläinlääkärin vastaanotolla Muut käynnit ja tarkastukset terveydenhuoltokäynnit eläinsuojelukäynnit eläintautikäynnit muut viranomaistehtävät Käynnit yhteensä Kunnaneläinlääkärien käyntimäärätilasto vuosina % 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% Käynnit potilaan luona Muut käynnit ja tarkastukset Vastaanottokäynnit Päivystyskäyntien % osuus Käynnit päivystysaikana ja normaaliaikana Jukolan ja Tuuloksen eläinlääkärivastaanotoilla Jukola Tuulos Päivystysaika Normaaliaika 780 Päivystysaika Normaaliaika Käynnit potilaan luona Potilaskäynnit eläinlääkärin vastaanotolla

28 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Vuonna 2018 eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta oli järjestetty siten, että virkaeläinlääkärin työajasta keskimäärin 80 % oli suunniteltu eläinsuojelutehtävien hoitamiseen. Käytännössä tehtävät painottuivat 100 prosenttisesti eläinsuojeluun, eikä alkutuotannon valvontaa maitohygienian osalta pystytty tekemään valvontasuunnitelman mukaisesti. Praktiikkaa tekevät kunnaneläinlääkärit hoitivat eläintautilain mukaiset tehtävät sekä tarvittaessa eläinsuojeluvalvontaa. Eläinsuojelutarkastuksia tehtiin myös päivystysaikana. Epäilyyn perustuvat eläinsuojelutehtävät pystyttiin hoitamaan, mutta resurssit eivät mahdollistaneet luvan ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuvia tarkastuksia. Luvan ja ilmoituksenvaraista toimintaa ovat esimerkiksi eläinkaupat, pieneläinhoitolat sekä ravi ja ratsastustallit. Eläinsuojelutarkastusten kokonaismäärä oli 95 käyntiä, joista 2 tehtiin päivystysaikana. Eläinsuojelukäyntien osuus muista käynneistä ja tarkastuksista oli noin puolet. Eläinsuojelupäätöksiä tehtiin 29. Iso osa eläinsuojeluilmoituksista on todettu perusteettomiksi. Yleisimmin tarkastuksissa on todettu puutteita eläinten pito olosuhteissa. Tarkastusten loppuunsaattaminen on onnistunut pääosin hyvin eläintenpitäjille annettujen ohjeiden, määräysten ja uusintatarkastusten muodossa. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on edistää ohjauksen, neuvonnan ja rakentamisen valvonnan sekä jatkuvan valvonnan avulla terveellisen, turvallisen, ja ekologisesti kestävän ja viihtyisän rakennetun ympäristön sekä hyvän kaupunkikuvan muodostumista ja ylläpitoa. Rakennusvalvonnan tehtävänä on lisäksi yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa, kaavojen, rakennusjärjestyksen sekä lainsäädännön noudattamista. Rakennusvalvonta huolehtii rakennus, toimenpide, purku ja maisematyölupien valmistelemisesta, päätöksenteosta sekä rakennusaikaisesta valvonnasta. Käsittelyn yhteydessä tarkastellaan turvallisuutta, terveellisyyttä ja maisema sekä kaupunkikuvan säilymistä kaupungin ja lainsäädännön asettamien tavoitteiden kannalta. Rakentamisen sekä rakennetun ympäristön valvontaan liittyy rakennus ja huoneistorekisterin tietojen ylläpito ja niiden välittäminen valtiolle. Rekisteritietojen oikeellisuuden parantamiseen uudisrakentamisen osalta on kiinnitetty huomiota aiempaa enemmän kiinteistöverotuksen näkökulmasta. Kiinteistöveropohjan tarkistaminen työllisti myös rakennusvalvontaa merkittävässä määrin, kun asukkaita kehotettiin kiinteistöveroon liittyvien puutteiden täydentämiseen. Rakennusvalvonnassa hoidetaan myös maa aineslupien mukaista ottamistoiminnan valvontaa. Valvonta sisältää Hämeenlinnan lisäksi Hattulan alueen ottamistoiminnan. Maa ainesten ottamistoimintaa valvotaan noin 60 eri kohteessa voimassa olevien lupien osalta sekä erityisen työllistävien noin 15 kohteen, joissa luvan voimassaolo on jo päättynyt, osalta. Henkilökunnan vaihtuvuudesta johtuen ottamistoiminnan valvonta on jouduttu luomaan uudelleen, koska aikaisemmin se on ollut yhden rakennustarkastajan varassa. Vuonna 2018 saatiin luotua maaaineslupien vakuuksien seurantaan järjestelmä sekä prosessikuvaus. Samalla valvontaprosessia ja seurantaa on pyritty kehittämään. Viranomaistoiminnassa käytetään tarvittaessa hallintopakkomenettelyä. Yleensä viranomaisen liikkeellepanevana voimana on naapurin ilmoitus tai naapurien välinen erimielisyys asumiseen liittyvissä asioissa. Vuoden 2018 aikana jatkuvaan valvontaan liittyen tehtiin noin kymmenen kohdekäyntiä ja lähetettiin noin viisi kehotusta. Asiakaskysely ja kehittäminen Rakennusvalvonnassa teetettiin asiakaskysely syyskuun lopulla. Yleisvaikutelma rakennusvalvonnan toimintaan liittyvistä vastauksista oli myönteinen. Asioita on siten viety oikeaan suuntaan. Osallistamalla asiakkaita on onnistuttu kehittämään uutta ja paremmin asiakasta palvelevaa toimintaa samalla varmistaen viranhaltijoille työrauha asiakkaiden oikeusturvakysymysten ratkaisemiseksi. Vuoden 2018 aikana rakennusvalvonnan vapaat vakanssit saatiin täytettyä. Toiminnan prosesseja on parannettu jatkuvan kehittämisen menetelmin asia kerrallaan. Asiakaspalvelun selkeyttämiseksi jaettiin kaupunki kuuteen alueeseen ja jokaisella alueella on nimetty vastuuviranhaltija, joka hoitaa alueella tapahtuvaa rakentamisen viranomaisohjausta kokonaisvaltaisesti. Lupahakemuksista saapui 787 kappaletta sähköisesti Lupapiste.fi palvelun kautta, mikä on 96 % hakemusten kokonaismäärästä tavoitteen oltua 80 %.

29 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus % Lupapiste.fi kautta saapuneiden sähköisten hakemusten % osuus 80% 60% 40% 20% 0% Vuoden 2018 alusta Hämeenlinna siirtyi lupakäsittelyn, työmaa aikaisen valvonnan ja arkistoinnin osalta täysin sähköiseen menettelyyn. Tietojen arkistointi tapahtuu vuoden 2016 syksystä lukien osittain sähköisenä, mutta vähitellen pyritään saattamaan koko vanha arkisto sähköiseksi asiakaspalvelun sekä lupakäsittelyn ja kaupungin sisäisen viranomaisyhteistyön sujuvoittamiseksi. Vuoden 2018 lopulla rakennusvalvonnassa käynnistyi paperilupien digitointihanke. Hankkeen aikana digitoidaan paperilupia ja niihin liittyviä asiakirjoja Lupapisteen sähköiseen arkistoon ja siten mahdollistetaan myös myöhempi asiakirjojen myyminen sähköisen kaupan avulla suoraan asiakkaille. Sähköisestä arkistoinnista seuraa myös, että arkistotiloja tarvitaan jatkossa vähemmän. Koko toiminnan muuttuminen sähköiseksi ja alati muuttuvat säädökset asettavat työn tekemiselle uusia vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Asiakaspalvelun kehittämiseen keskeisesti liittyvää digitalisaatiota edistetään jatkossakin voimavarojen antamissa rajoissa. Rakennusvalvonnassa pyritään siirtymään yhä enemmän sähköiseen toimintakulttuuriin yleisen kehityksen mukaisesti. Lupatilastot Rakennusvalvontaan saapui 824 hakemusta vuonna 2018 ja käsiteltyjä hakemuksia ilman työnjohtajahakemuksia oli 776 kpl, työnjohtaja asioita käsiteltiin 560 kappaletta. Saapuneiden hakemusten määrä kasvoi noin 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Käsitellyistä lupa asioista rakennuslupia oli 53 %, toimenpidelupia 37 % ja muita lupa sekä ilmoitusasioita 10 % Rakennusvalvonta, saapuneet lupa asiat vuosina Kaikki lupa asiat yhteensä Rakennuslupien osuus (%) 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0

30 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Taulukko 10: Taulukossa on esitetty rakennusvalvonnan lupatilasto vuosilta Tilastointi on jatkunut samassa muodossa vuodesta 2014 lähtien. Saapuneet hakemukset (kpl) Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Vuosi 2018 YHTEENSÄ Rakennusluvat (uudisrakennukset, laajennukset, uuden rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevat muutokset) Rakennusluvat (muut) Toimenpideluvat Toimenpideilmoitukset Purkamisluvat Purkamisilmoitukset Maisematyöluvat Muut (vakuuspäätökset, kokoontumishuoneet, tilapäiset) Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Käsitellyt hakemukset (kpl) YHTEENSÄ Rakennusluvat (uudisrakennukset, laajennukset, uuden rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevat muutokset) Rakennusluvat (muut) Toimenpideluvat Toimenpideilmoitukset Purkamisluvat 20 31, joista lautakunnassa , joista lautakunnassa 1 Purkamisilmoitukset Maisematyöluvat Muut (vakuuspäätökset, kokoontumishuoneet, tilapäiset) Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Keskimääräinen käsittelyaika (vko) Rakennusluvat 3,0 2,3 3,7 4,7 4,1 Muut luvat 2,8 2,4 3,0 4,5 4,5 Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Pidetyt katselmukset (kpl) YHTEENSÄ Aloituskokous LVI katselmus Muu katselmus Osittainen loppukatselmus (käyttöönotto) Loppukatselmus Rakennuslupien keskimääräinen bruttokäsittelyaika oli 4,1 viikkoa ja muiden lupa asioiden osalta 4,5 viikkoa. Rakennuslupien käsittelyaika lyheni edelliseen vuoteen verrattuna (4,7 viikkoa), mutta kolmen viikon keskimääräisen käsittelyajan tavoite ei toteutunut henkilöstövajeesta johtuen. Bruttokäsittelyaika on lupahakemuksen kokonaiskäsittelyaika vireille tulosta päätöksentekoon. Rakennusvalvonnan haasteena on ollut pitkään jatkunut merkittävä henkilöstövajaus, joka on johtanut lupahakemusten ruuhkautumiseen ja siitä seurauksena käsittelyaikojen pitenemiseen. Henkilöstön vaihtuvuus on myös osaltaan vienyt mukanaan merkittävän osan ns. hiljaisesta tiedosta ja tämän seurauksena prosesseja on jouduttu rakentamaan uudelleen. Organisaatiomuutos sekä toimialan yksiköiden sijoittuminen eri toimipisteisiin vaikutti osaltaan myös avustavan henkilöstön poistumiseen rakennusvalvonnan välittömästä läheisyydestä.

31 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Rakennusvalvonnan lupa asioiden keskimääräiset käsittelyajat (vko) vuosina Rakennusluvat Muut luvat Tavoitetaso Infran lupa-asiat Infran lupa asioina käsitellään kaupungin maalle asennettavan uuden putken tai muun rakenteen sijoittamissopimuksia, lupia kaivu tai nostotöiden tekemiseen tai työmaa alueen perustamiseen katualueelle tai yleisille alueille sekä tapahtumalupia kaupungin maa alueille. Lisäksi kaupungin katualueiden ja yleisten alueiden vuokraaminen esimerkiksi terassien ja kioskien sijoittamiseen tapahtuu ko. yksikössä. Viranomaispäätöksiä tehtiin 134 kpl vuonna 2018 (124 kpl v. 2017), sijoittamislupia 187 kpl (163 kpl v. 2017) ja katulupia 388 kpl (401 kpl v. 2017) Infran viranomaispäätökset vuosina

32 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Katu ja sijoittamislupien vuositilasto Katu ja sijoittamisluvat on tilastoitu erikseen vuodesta 2016 lähtien, aiemmilta vuosilta on käytettävissä yhteissumma Katuluvat Sijoittamisluvat Pysäköinti- ja aluevalvonta Pysäköinti ja aluevalvonnan tehtäviin sisältyvät pysäköinninvalvonnan lisäksi myös kaupunki infran havainnointiin ja raportointiin liittyvä seurantavelvoite sekä hylättyjen ja romutettavien ajoneuvojen viranomaistehtävät. Pysäköinti ja aluevalvonta laati 131 ajoneuvon siirtokehotusta kaupungin ja yksityisten kiinteistöjen alueille hylätyistä ajoneuvoista. Lisäksi tehtiin 45 varastosiirtopäätöstä ja ely keskus siirsi 7 autoa valtateiden varrelta kaupungin varastoon. Pysäköinti ja aluevalvonnassa otettiin lokakuussa käyttöön mobiilisovellus, joka tehostaa toimintaa ja jolla pysäköintivirhemaksut siirtyvät reaaliaikaisesti pysäköinninvalvontatoimistoon. Asiakkaat näkevät pysäköintivirhemaksunsa tiedot kirjautumalla sovellukseen. Pysäköintivirhemaksujen määrä vuonna 2018 oli yhteensä kpl, jossa on laskua edelliseen vuoteen lähes 12 % (1 033 kpl). Pysäköintivirhemaksujen määrässä on ollut jatkuvaa laskua jo vuodesta 2015 alkaen. Pysäköintivirhemaksutuotot olivat euroa, ne vähenivät edellisestä vuodesta euroa Pysäköintivirhemaksut vuodessa Tulot ja lukumäärä Tulot ˣ 1000 Maksut [kpl]

33 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Pysäköintimaksut vuodessa ˣ1000 [ ] Maaseutuasiat ja maatalouslomitus Toiminta-alueet Maaseutuasiat Hämeenlinna ja Hattula kuuluvat Maaseutupalveluyksikkö Hämeen toiminta alueeseen. Janakkalan kunnan hallinnoima Maaseutupalveluyksikkö Häme toimii Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien sekä Hattulan, Hausjärven, Janakkalan ja Lopen kuntien alueella. Maaseutupalveluyksikön päätoimipiste on Turengissa. Hämeenlinnassa on yksi toimipiste, joka sijaitsee Tuuloksessa kauppakeskus Tuulosessa. Hämeenlinnassa on noin 500 maatilaa, joille maksetaan erilaisia viljelijätukia noin 22 miljoonaa euroa. Maatalouslomitus Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaisesti Hämeenlinna järjestää maatalousyrittäjien lakisääteiset lomituspalvelut ja niihin liittyvät hallinnolliset toimenpiteet Hämeenlinnan, Hyvinkään, Karkkilan, Riihimäen, Hausjärven, Hattulan, Janakkalan, Lopen ja Vihdin alueilla. Maatalouslomituksen tunnusluvut Lomituspäiviä kertyi vuonna 2018 yhteensä päivää. Lomituspäivät koostuivat maatalousyrittäjien vuosilomapäivistä (7 162) sekä sijaisapupäivistä (4 373) ja maksullisesta lomituksesta (1 793). Lomituksesta hoidettiin omalla henkilöstöllä noin 86 % ja ostopalveluna noin 14 %. Lomituspäivissä oli vähennystä vuoteen 2017 verrattuna 275 päivää eli vain noin 2 %. Tämä on poikkeuksellista, koska useampana vuonna vähennys on ollut noin 7 % luokkaa. Maksullisen lomituksen käyttö on hiukan kasvanut edellisestä vuodesta.

34 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Lomituspäivät, kpl (kaikkien päivien määrä) Vuoden 2018 lopussa toiminta alueella oli 191 asiakastilaa, joilla 287 lomituspalveluihin oikeutettua maatalousyrittäjää. Vähennystä on vuoden 2017 loppuun verrattuna 19 tilaa ja 26 maatalousyrittäjää. Lomituspalveluiden piirissä olevien tilojen määrä vähenee vuosittain, mutta toisaalta asiakastilat ovat entistä suurempia ja erittäin pitkälle koneellistettuja. Tämä asettaa lisää vaatimuksia myös maatalouslomittajien ammattitaidolle Asiakkaat, kpl (henkilöt jotka käyttäneet palvelua) Henkilöstön ammattitaidosta on huolehdittu järjestämällä heille asiantuntevaa ja ajantasaista koulutusta. Myös henkilöstön työturvallisuuteen on kiinnitetty erityisen paljon huomioita pitkin vuotta ja järjestetty erilaisia koulutustapahtumia asiasta. Vuoden 2018 lopussa maatalouslomittajia oli 49, joista viisi määräaikaisella työsopimuksella, kun vuoden alussa luku oli 49 vakituista maatalouslomittajaa. Maatalouslomituksen hallinnossa on neljä lomituspalveluohjaajaa ja maatalous ja lomituspäällikkö.

35 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Yhteinen jätelautakunta Yhteinen jätelautakunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2018 aikana. Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirryttiin Hattulassa ja osassa Hämeenlinnaa Jätehuollon palvelutason määrittäminen ei edennyt tavoitteen mukaisesti vuonna Palvelutason määrittämistyö on viimeistelyä vailla ja viedään loppuun vuoden 2019 aikana. Syy tavoitteen toteutumattomuuteen on henkilöstöresurssien riittämättömyys. Viranhaltijapäätöksiä tehtiin 281 kappaletta, joista suurin osa oli jätehuoltomääräyksistä poikkeamisia. Päätökset tehtiin keskimäärin 2,5 kuukaudessa, joten 1,5 kuukauden tavoiteaika ei toteutunut. Päätöksiä tehtiin vuoteen 2017 verrattuna yli kaksinkertainen määrä. Syy tavoitteen toteutumattomuuteen on henkilöstöresurssien riittämättömyys. Vaikka jätelautakunnan henkilöstön määrä lisääntyi syksyllä yhdellä suunnittelijalla, kasvava sisään tuleva hakemusmäärä sekä muu työ Hattulan ja Hämeenlinnan kuljetusjärjestelmän muuttumisen sekä Nurmijärven kunnan Kiertokapulaan liittymiseen valmistautumisen parissa viivästytti hakemusten käsittelyä. Yhteisen jätelautakunnan talous Yhteinen jätelautakunta on nettoyksikkö, jonka budjetin toimintakate on sitova erä. Lautakunta laskuttaa aiheutuneista kustannuksista sopimuksen mukaisesti Kiertokapula Oy:tä. Tilausbudjetissa olleet toimintatulot ja toimintamenot olivat euroa. Toteutuma oli noin euroa sekä tuotoissa että kuluissa. Toteutumaan vaikutti pääosin henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen alittuminen. Yhteisen jätelautakunnan tehtävien hoidon kaikki kustannukset ja lautakunnan toimintaan liittyvät korvaus ym. vastuut katettiin Kiertokapula Oy:n perimillä jätteenkäsittelymaksuilla. Hämeenlinnan kaupunki ja Kiertokapula Oy sopivat erillisellä sopimuksella yhteisen jätelautakunnan tehtävien hoidon kustannusten ja lautakuntaan liittyvien korvaus ym. vastuiden kattamiseksi kerättävien varojen veloittamisesta, perinnästä ja lautakunnan kulujen laskutuksesta.

36 VIRANOMAISPALVELUT Toimintakertomus Liite 1. Organisaatiokaavio Viranomaispalvelut 95 henkilöä Ympäristöjohtaja Juha Lahti Ympäristöpalvelut Rakennusvalvonta Maatalous ja lomituspalvelut Ympäristöjohtaja Juha Lahti Rakennusvalvontapäällikkö Juha Henttonen Maatalous ja lomituspäällikkö Kaisa Tyrni Ympäristönsuojelu Ympäristötarkastaja (5) Ympäristöasiantuntija (1) Ympäristö ja terveystarkastaja (1) Terveysvalvonta Terveystarkastaja (8) Virkaeläinlääkäri (1) Eläinlääkintähuolto Johtava kunnaneläinlääkäri (1) Kunnaneläinlääkäri (3) Pysäköinti ja aluevalvonta Vastaava pysäköinti ja aluetarkastaja (1) Pysäköinti ja aluetarkastaja (4) Rakennusvalvonta Johtava rakennustarkastaja (1) Rakennustarkastaja (4) LVI tarkastusinsinööri (1) Lupa arkkitehti (1) Lupasihteeri (1) Infran lupa asiat Lupatarkastaja (1) Jätehuoltoviranomainen Jätehuoltokoordinaattori (1) Jätehuoltosuunnittelija (1) Suunnittelija (1) Palvelusihteeri (1) Maaseutuasiat Maatalouslomitus Lomituspalveluohjaaja (4) Maatalouslomittaja (49)