PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA 2002
|
|
- Mika Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA 2002
2 PUOLUSTUS VOIMIEN TOIMINTA 2002 Puolustusvoimat saavutti sille asetetut keskeiset tulostavoitteet. Toiminta toteutui laadittujen tulossopimusten ja erillisten suunnitelmien mukaisesti. Puolustusvoimia kehitettiin valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen mukaisesti. Rakennemuutosten vaikutusten hyödyt realisoituvat täysimääräisinä vuodesta 2007 alkaen. Strategisen suunnitelman osaksi laadittiin toimintavuonna puolustusvoimien tavoitetila Suomen puolustuksen perustana ovat kansalaisten vahva maanpuolustustahto, laajaan koulutettuun reserviin perustuva alueellinen puolustusjärjestelmä sekä olosuhteisiimme sopiva ja riittävä sotavarustus eli tahto, taito ja välineet. Yleinen asevelvollisuus on maanpuolustustahdon kivijalka ja taitojen oppimisen edellytys. Varusmiehet palvelivat vuoden aikana 6,6 miljoonaa vuorokautta. Kertausharjoitusvuorokausia kertyi yli ja vapaaehtoisten harjoitusten koulutusvuorokausia lähes Puolustusvoimien välineiden eli materiaalisen suorituskyvyn kehittäminen painottui edelleen strategisen iskun ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan tarkoitettujen valmiusprikaatien varustamiseen sekä hankkeiden henkilöstöön, koulutukseen ja rakentamiseen. Vuoden merkittävimmät toteutuneet tai valmistellut hankintasopimukset olivat ITO ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, Leopard-taistelupanssarivaunut, kaksi-
3 puolisen taistelun simulointihanke, lämpökamera- ja maalinosoitushanke sekä Amos-kranaatinheitinjärjestelmä ja AMVpanssariajoneuvohankkeet. Sekä koulutusmäärien ylläpitäminen että eri hankkeiden läpivienti edellyttävät, että henkilöstöä kohdennetaan jatkossa voimakkaammin. Koulutuksen määrää ei voida enää lisätä ilman merkittävää henkilöstön keskittämistä kouluttajatehtäviin. Toisaalta riittämättömät voimavarat ovat jo nyt vaarantaneet myös lukuisia puolustusvoimissa käynnissä olevia hankkeita ja projekteja. Toinen suuri haaste puolustusvoimien toiminnalle ja kehittämiselle on työssä jaksaminen. Siitä on pidettävä huolta, ennen kuin uusia tehtäviä käsketään. Sen lisäksi on selvitettävä, mitä vanhoja ja päällekkäisiä toimintoja voidaan lopettaa. Puolustusvoimain komentaja Amiraali Juhani Kaskeala
4 PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA VUONNA Johtaminen ja hallinto Puolustusvoimien organisaatiota kehitettiin vuosien 1997 ja 2001 selontekojen mukaisesti. Rakennemuutosten vaikutusten hyödyt realisoituvat täysimääräisinä vuodesta 2007 alkaen. Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentti ja Kymen Ilmatorjuntarykmentti lakkautettiin vuoden 2002 lopussa. Niiden toiminta siirtyi Panssariprikaatiin ja Karjalan Prikaatiin perustettuihin ilmatorjuntapatteristoihin Hangon Rannikkopatteristo lakkautettiin , jolloin Russarön linnake muuttui valvontalinnakkeeksi. Turun Rannikkopatteriston toiminnalliset muutokset, Kotkan Rannikkoalueen keskittäminen Haminaan ja Merivoimien Tutkimuslaitoksen osan siirtyminen Espooseen, valmisteltiin toteutettaviksi vuonna Lisäksi valmisteltiin Utin Jääkärirykmentin johtosuhteen muutos Itäiseltä Maanpuolustusalueelta Pääesikunnan alaiseksi joukko-osastoksi alkaen. Puolustusvoimien Materiaalilaitoksessa lakkautettiin Iisalmen Asevarikko sekä valmisteltiin Talousvarikon ja Lääkintävarikon liittäminen laitoksen organisaatioon alkaen. Koeampumalaitos keskitettiin Niinisaloon. Helsingin Katajaluoto jäi edelleen puolustusvoimien käyttöön. Vammalan, Oriveden ja Sääksjärven Asevarikoiden sekä Suojeluvarikon lakkauttamiset valmisteltiin toteutettaviksi vuonna Eduskunnan vaatimukset materiaalin huoltamisesta nykyisissä varikoissa ovat toteutumassa täysimääräisesti. Oriveden Asevarikon henkilöstö perusti Oricopa-nimisen yrityksen, joka aloitti toimintansa vuoden 2003 alussa. 2. Valmius Puolustusvoimien strategista suunnittelua jatkettiin aikataulun mukaisesti. Puolustusskenaarion ja uhkakuvan sekä sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämisen vaihtoehtojen perusteella puolustusvoimien strategisen suunnitelman osaksi laadittiin ja hyväksyttiin puolustusvoimien tavoitetila Sen perusteella aloitettiin syksyllä pitkän aikavälin suunnitelman valmistelu vuosille Aluevalvonnan tavoitteet saavutettiin tyydyttävästi ja tilannekuva vastasi sille asetettuja vaatimuksia. Valtakunnan ja maanpuolustuksen ylimmän johdon käytettävissä oli oikea-aikaisen päätöksenteon ja ennusteiden laatimisen mahdollistava tilannekuva. Operatiivinen suunnittelu painottui Ahmavaaraharjoituksessa havaittuihin kehittämistarpeisiin sekä strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan suunnitelmien testaamiseen puolustusvoimien valmius- ja pääsotaharjoituksessa Ukkosilmassa. Puolustusvoimien valmiusharjoitus toteutettiin
5 Sen tavoitteena oli testata operatiivisia suunnitelmia sekä harjoitella ja testata Pääesikunnan ja sen alaisten johtoportaiden operatiivista johtamiskykyä. Harjoitukseen osallistuivat Pääesikunta, maanpuolustusalueet, merivoimat ja ilmavoimat alajohtoportaineen sekä Puolustusvoimien Materiaalilaitos. Myös puolustusministeriö ja rajavartiolaitos olivat mukana. Valmiusharjoituksen tavoitteet saavutettiin ja harjoitus onnistui hyvin. Puolustusvoimien pääsotaharjoitus Ilma 2002 toteutettiin Sen tarkoituksena oli harjoitella strategisen iskun torjuntaa pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomen alueella, testata operatiivisten ja tulenkäytön johtamisjärjestelmien toimivuutta, harjoitella hävittäjä- ja ilmatorjunnan yhteistoimintaa, kouluttaa ilmavoimien reserviläisiä joukkokokoonpanoissa sodan ajan tehtävissä sekä harjoitella yhteistoimintaa eri puolustushaarojen ja raja- ja siviiliviranomaisten kanssa. Harjoituksen tavoitteet saavutettiin hyvin. 3. Koulutus Varusmieskoulutuksen tulostavoitteet saavutettiin hyvin. Varusmiespalvelukseen astui henkilöä, joista naisia oli 389. Varusmiespalvelukseen astuneista koulutettiin henkilöä ja palvelusvuorokausia kertyi lähes 6,6 miljoonaa. Maastovuorokausia oli 180 päivää palvelevilla keskimäärin 49. Siviilipalvelukseen hakeutuneita oli aiempia vuosia vähemmän. Kertausharjoitusvuorokausia kertyi ja harjoituksissa koulutettiin reserviläistä. Vapaaehtoisten harjoituksien koulutusvuorokau- Panssarikalusto uudistuu. Puolustusvoimille tilattiin Saksasta 124 käytettyä Leopard 2A4 -tyypin taistelupanssarivaunua. 5
6 6 sia kertyi ja niissä koulutettiin reserviläistä. Vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta käynnistettiin selvitystyö. 4. Kansainvälinen toiminta Rauhanturvaamistoiminta onnistui hyvin ja tärkeimmät tulostavoitteet saavutettiin. Suomen osasto Afganistanissa (SOAF) aloitti toimintansa ISAFoperaatiossa (International Security Assistance Force). Keskeisten vuonna 2003 tapahtuvien muutosten suunnittelu ja valmistelu aloitettiin onnistuneesti. Niitä olivat keskisen prikaatin johtovastuun ottaminen KFOR-operaatiossa Kosovossa, esikunta- ja vartiokomppanian perustaminen ja keskittäminen UNMEE-operaatioon Etiopiassa ja Eritreassa sekä Suomen osaston lopettaminen ja kotiuttaminen Bosnia-Hertsegovinasta. Kansainvälisten joukkojen maavoimien materiaalin hankinta aloitettiin kehittämällä johtamiskykyä ja hankkimalla kevyitä ajoneuvoja. Hankintoja jatketaan raskaiden ajoneuvojen, työkoneiden, rakenteiden sekä johtamiskyvyn osalta vuosina Euroopan unionin sotilaallisen kriisinhallinnan voimavarapuutteiden poistamiseksi osallistuttiin kahdeksaan European Capabilities Action Plan (ECAP) -paneeliin. Euroopan unionin sotilaallisten voimavarojen kehittämistä jatkettiin osallistumalla kuukausittain Helsinki-joukkotavoitteen saavuttamiseksi perustetun Headline Goal Task Force:n (HTF) kokouksiin. Pohjoismainen joukkopooli, jonka tavoitteena on valmius perustaa pohjoismainen prikaati kriisihallintaoperaatioon, lisäsi kriisinhallintajoukkojen yhteensopivuusvaatimuksia. Kaikissa hankinnoissa otettiin huomioon yhteensopivuus ja yhteistyömahdollisuus. Mikäli yhteisiin hankintoihin ei kyetty, vaihdettiin ainakin testaustuloksia ja käyttäjän vaatimuksia. Kahdenvälisen yhteistyön merkitys korostui erityisesti puolustushaarojen kansainvälisessä toiminnassa ja yhteensopivuuden kehittämisessä. Merivoimien kahdenvälinen toiminta painottui yhteistoimintaan erityisesti Ruotsin sekä muiden Itämeren maiden kanssa. Ilmavoimien kahdenvälinen yhteistoiminta suuntautui Partnership Goals -tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisiin toimijavaltioihin, kuten Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Ruotsiin ja Norjaan. 5. Henkilöstö Puolustusvoimissa oli vuoden 2002 lopussa palkattua henkilöstöä , joista sotilaita ja siviilejä Palveluksessa oli lisäksi 417 sopimussotilasta, 138 työllisyysvaroin palkattua ja 177 määräaikaista henkilöä. Rauhanturvaamistehtävissä palveli edelleen runsaat 900 henkilöä. Vuoden 2001 selonteon mukainen rakennemuutos toteutettiin suunnitellusti. Organisaatiomuutokset koskevat lähes 700 henkilöä, joista 270 siirtyi toiselle paikkakunnalle vuoden 2002 loppuun mennessä. Henkilöstölle tarjottiin avoimia tehtäviä, joihin sijoittui noin 50 henkilöä. Henkilöstön kouluttautumista ja sijoittumista puolustusvoimien ulkopuolelle tuettiin monin järjestelyin yhdessä kuntien, TE-keskusten ja muiden sidosryhmien kanssa. Puolustusvoimien kehittämiseen kohdennettiin 205 virkaa ja henkilöstörakennetta kehitettiin virka- ja tehtävämuutoksin. Opistoupseerien tehtävien muuttamista erikoisupseeri- ja sotilasammattihenkilötehtäviksi jatkettiin. Työnantajakuvakampanjan toinen vaihe käynnistettiin. Kampanjalla taattiin medianäkyvyys Maanpuolustuskorkeakoulun hakuaikana. Tutkimusten mukaan tavoite saavutettiin hyvin. Puolustusvoimien kiinnostavuus työnantajana nousi opiskelijatutkimuksessa sijalta 86 (2001) sijalle 64. Rekrytointia tuettiin myös vakiinnuttamalla sopimussotilasjärjestelmä ja ottamalla käyttöön 140 määräaikaista sotilasammattihenkilön virkaa. Uusimuotoista upseerikoulutusta jatkettiin käynnistämällä reserviupseerin jatkotutkintoon tähtäävä koulutus. Palkatun henkilöstön täydennyskoulutusjärjestelmän ohjeistus uusittiin. Toimintavuonna käynnissä olivat uusitut perus- ja jatkokoulutusohjelmat. Uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen valmistelua jatkettiin tehtävien vaativuusluokituksil-
7 la ja sopimusvalmisteluin. Puolustusvoimien henkilöstön työilmapiiritutkimuksen mukaan työilmapiiri säilyi korkeana. Henkilöstön sairas- ja tapaturmapoissaolot lisääntyivät edellisvuosista. 6. Puolustushaarojen toiminta Puolustusvoimien materiaalisen suorituskyvyn kehittäminen painottui prikaatien 2005 varustamiseen sekä hankkeiden edellyttämään henkilöstöön, koulutukseen ja rakentamiseen. Keskeisiä hankkeita olivat helikopterijärjestelmän hankinta ja kehittäminen sekä pääkaupunkiseudun joukkojen varustaminen. Maavoimien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien kehittämistä jatkettiin. Vuoden merkittävimmät toteutuneet tai valmistellut hankintasopimukset olivat ITO ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, Leopard-taistelupanssarivaunut, kaksipuolisen taistelun simulointihanke, lämpökamera- ja maalinosoitushanke sekä Amos -kranaatinheitinjärjestelmä ja AMV-panssariajoneuvohankkeet. Merivoimien keskeisimmät tulostavoitteet saavutettiin. Operatiivinen valmius pidettiin suunnitelmien mukaisina. Laivue hankkeen ensimmäinen ilmatyynyalus vastaanotettiin. Aluskaluston kunnossapito rajoittui lähinnä korjaaviin huoltoihin. Ennakoivaan huoltoon ja varaosien hankkimiseen ei riittänyt resursseja. Ilmavoimien keskeisimmät tulostavoitteet saavutettiin. Ilmavalvonta ja lentotoiminta toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Uudenmaan Prikaatin rannikkojääkärit harjoittelevat maihinnousua Jurmo-luokan kuljetusveneellä. Alumiinirakenteinen alus liikkuu vesisuihkupropulsiolla yli 30 solmun nopeudella. 7
8 8 7. Toiminnan ylläpito ja infrastruktuurin kehittäminen Kiinteistöjärjestelmän uudistus eteni suunnitellusti. Pääomavuokralle määritelty taso ei mahdollistanut riittäviä investointeja eri kehittämisohjelmien tarpeisiin eikä kaikkia korjausinvestointeja. Puolustusvoimien kumppanuushanke laajentui vuonna 2002 puolustusministeriön omistamaksi kumppanuusohjelmaksi. Puolustusvoimissa ohjelman toteuttaminen kattaa aiemmin käynnistettyjen korjaamotoiminnan, terveydenhuollon, tietohallinnon ja palkkahallinnon hankkeiden lisäksi uusina kehittämisalueina ruokahuollon, vaatetushuollon, kuljetuspalvelut ja taloushallinnon pilottikohteineen. Kotimaisten tutkimus- ja teollisuusyhteisöjen toimintaedellytysten kehittämiseksi perustettiin teknologianeuvosto. Ympäristövalvonta-alan tarpeisiin ei kaikilta osin osattu varautua. Erityisesti ympäristövahingot sekä pilaantuneen maaperän ja pohjaveden vaurioiden selvittäminen ja puhdistaminen ovat kalliita, ja niiden resurssitarpeet ovat vaikeasti ennakoitavissa. Polttoaineenjakopaikkojen kunnostaminen ympäristönormien mukaisiksi vaatii lisäresursseja lähes kaikilta tulosyksiköiltä. Kaikkia kunnostushankkeita ei kyetty toteuttamaan, vaan osa niistä siirtyi vuodelle 2003 ja seuraaville vuosille. 8. Rahoitus Puolustusvoimien toimintamenomäärärahat kattoivat suunnitellun toiminnan. Määrärahoista käytettiin tarkastelujaksolla 1727 miljoonaa euroa. Toimintamenoja käytettiin 1107 ja puolustusmateriaalihankintamäärärahoja 546 miljoonaa euroa. Käyttämättä jäi 245 miljoonaa euroa, josta 38 miljoonaa oli toimintamenomäärärahaa ja 207 miljoonaa puolustusmateriaalihankintamäärärahaa. Rauhanturvaamiseen käytettiin ulkoasiainministeriön momentin määrärahaa 45,8 ja puolustusministeriön momentin määrärahaa 24,5 miljoonaa euroa. Ulkoasiainministeriön määrärahaa jäi käyttämättä 3,1 ja puolustusministeriön määrärahaa 9,6 miljoonaa euroa lähinnä YK:n maksamien takautuvien korvauksien vuoksi. Rauhanturvaamisen määrärahoja kului 70,3 ja jäi käyttämättä yhteensä 12,7 miljoonaa euroa. Palkkaperusteisen työllistämistuen määrärahaa käytettiin 2,9 miljoonaa euroa. Materiaalihankintavarojen käytön tavoitteita ei saavutettu vuonna Syinä olivat pitkittyneet hankintaneuvottelut sekä tehtyjen sopimusten maksuaikataulut ja toimitusajat. Vuonna 2002 käytössä olleista puolustusmateriaalihankintamäärärahoista (753,3 miljoonaa euroa) käytettiin yhteensä 546 miljoonaa euroa. Vuodelle 2003 siirtyneistä määrärahoista (207 miljoonaa euroa) sidottiin sopimuksin ja tilauksin 152,9 miljoonaa euroa. Sitomaton osuus (54,1 miljoonaa euroa) oli 7 prosenttia käytettävistä olleista määrärahoista.
9 avaintulos 1 PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA 2002 PUOLUSTUSVOIMIEN TULOKSET VUONNA 2002 Avaintulos 1 Reaaliaikainen tilannekuva ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiskyky Avaintulokseen sisältyvät toiminnot, jotka koskevat valtakunnan turvallisuuteen liittyvää tietojen hankintaa, arviointia ja raportointia sekä Suomen sotilasasiamiesten toimintaa ulkomailla. Alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi Suomen ilmatilaa, aluevesiä ja maarajoja valvotaan sekä kiinteillä että liikkuvilla järjestelmillä, joilla pyritään havaitsemaan ja tunnistamaan erilaiset tapahtumat, ilmiöt ja kohteet. Keskeisimmät tunnusluvut Avaintuloksen henkilötyövuodet Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Teuroa) Saaduista havainnoista ja kohteista muodostetaan jatkuvasti tilannekuvaa, joka mahdollistaa ennakoivan päätöksenteon, ennusteiden laatimisen ja tarvittaessa valmiuden kohottamisen. Patria-Vammaksen uutta 155 mm:n raskasta kanuunaa siirretään tuliasemaan. Karjalan Prikaati sai ensimmäiset kuusi kenttätykkiä lokakuussa. 9
10 10 Tilannekuva vastasi sille asetettuja vaatimuksia. Valtakunnan ja maanpuolustuksen ylimmän johdon käytettävissä oli oikea-aikaisen päätöksenteon ja ennusteiden laatimisen mahdollistava tilannekuva. Aluevalvonnan tavoitteet saavutettiin tyydyttävästi. Merialueella pintavalvonta toteutettiin tavoitteiden mukaisesti. Ilmavalvonta säilyi kohonneista valvontatuntimääristä huolimatta edellisen vuoden tasolla. Uusien PFA-vesikuuntelujärjestelmien käyttöönottoa jatkettiin. Aluerikkomuksia ilma- ja merialueella ei tapahtunut vuoden 2002 aikana lainkaan. Avaintulos 2 Ajanmukainen puolustussuunnitelma ja johtamiskyky Avaintulos kahdessa ovat mukaan puolustusvoimien toiminnot, jotka koskevat valtakunnan puolustusratkaisun ja sen eri osien sotilaallisen puolustuksen tutkimusta, suunnittelua ja kehittämistä. Siihen liittyy puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän tutkimusta, kehittämistä, rationalisoinnin ohjausta, puolustusvalmiuden ylläpitoa, päivystystä, vartiointi- ja turvallisuustoimintaa sekä muille viranomaisille annettavaa virka-apua. Kaartin Jääkärirykmentin kaupunkijääkärit testaavat taistelijan varustusta Taktisessa valossa voidaan käyttää infrapunasuodinta, jolloin valoa ei erota paljaalla silmällä. Puolustusvoimat saavutti avaintuloksen osalta lähes kaikki tulostavoitteet, eikä merkittäviä suunnitelmapoikkeamia ollut. Pääesikunnan ja sen alajohtoportaiden suunnittelu painottui puolustusjärjestelmä 2017:n tavoitetilan ja siihen liittyvien tutkimusten laatimiseen. Pitkän tähtäyksen suunnittelutyön ensimmäinen vaihe toteutettiin syksyn 2002 aikana siten, että puolustusvoimain komentaja teki alustavan resurssien jaon ennen vuoden päättymistä. PTS-työ sitoi Pääesikunnan lisäksi huomattavasti alajohtoportaiden resursseja. Operatiivinen suunnittelu painottui Ahmavaara -harjoituksessa havaittuihin kehittämistarpeisiin sekä strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan suunnitelmien testaamiseen puolustusvoimien Ukkosilma-valmius- ja pääsotaharjoituksessa. Puolustusvoimien valmiusharjoitus toteutettiin Sen tavoitteena oli testata operatiivisia suunnitelmia sekä harjoitella ja testata Pääesikunnan ja sen alaisten johtoportaiden operatiivista johtamiskykyä. Harjoitukseen osallistuivat Pääesikunta, maanpuolustusalueet, merivoimat ja ilmavoimat alajohtoportaineen sekä Puolustusvoimien Materiaalilaitos. Lisäksi harjoitukseen osallistuivat puolustusministeriö ja rajavartiolaitos. Valmiusharjoituksen tavoitteet saavutettiin: harjoitus onnistui hyvin ja siihen osallistuneiden johtoportaiden val-
11 Keskeisimmät tunnusluvut Virka-apukerrat yhteensä Avaintuloksen henkilötyövuodet Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Teuroa) mius kehittyi merkittävästi. Kokemukset ja kehittämistarpeet kirjattiin ja kehittämistoimenpiteet käynnistettiin. Puolustusvoimien pääsotaharjoitus Ilma 2002 toteutettiin Sen tavoitteena oli harjoitella strategisen iskun torjuntaa pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomen alueella, testata operatiivisten ja tulenkäytön johtamisjärjestelmien toimivuutta, harjoitella hävittäjä- ja ilmatorjunnan yhteistoimintaa, kouluttaa ilmavoimien reserviläisiä joukkokokoonpanoissa sodan ajan tehtävissä sekä harjoitella yhteistoimintaa eri puolustushaarojen ja raja- ja siviiliviranomaisten kanssa. Harjoituksen tavoitteet saavutettiin hyvin. Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoimintaa ohjattiin ja koordinoitiin vuoden 2002 alusta uudelleen organisoidun rakenteen mukaisesti. Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminnan johtoryhmän kokoonpanoa täydennettiin ja sen työtä valmistelemaan perustettiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinointiryhmä. Karjalan Lennoston Hornet nousee harjoituslennolle Rissalan lentokentältä. 11
12 12 Uudelleenorganisoinnin yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskitetyn koordinoinnin ja ohjauksen lisääminen, jotta tehtävä tutkimus palvelisi paremmin puolustusvoimien pitkän aikavälin kehittämistä. Strategisen suunnittelun tuotteet antavat hyvät perusteet valmistella puolustusvoimien vastuulle tulevia valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuusja puolustuspoliittisen selonteon osuuksia. Vuoden 2004 valmius- ja pääsotaharjoituksen suunnittelu aloitettiin. Harjoituksesta annettiin Pääesikunnan esikäsky Esikäskyä edelsi kolme suunnittelukokousta. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmän kehittämisen painopiste oli integroidussa tiedustelu- valvonta- ja johtamisjärjestelmässä (TVJ). Tietohallinnon uusien peruslinjausten suunnittelu käynnistettiin tietohallinnon rationalisointihankkeessa (TIERA). TURVE-hanke toteutui lähes suunnitelman mukaan ja siitä on vuoden 2002 loppuun mennessä toteutunut noin 60 prosenttia. Loppuunrakentaminen edellyttää puolustusvoimien toimintasuunnitelman mukaisen rahoituksen saamista maanpuolustusalueiden rahoituskehyksiin. Viranomaisradiojärjestelmää (VIRVE) ei saatu tavoitteen mukaisesti käyttöön turvallisuustoimien johtamiseen Pohjois-Suomessa vuonna Järjestelmään kuuluvat päätelaitteet on hankittu ja järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2003 aikana. Pääesikunnan alaisten laitosten uudelleenorganisoinnin suunnittelutyötä jatkettiin. Työn linjauksina Topografikunta keskittää toimintansa Espoon Kiloon, lopetti osaltaan Lapin kartoituksen ja lakkautti karttapainon toiminnan. Toiminta uudessa kokoonpanossa käynnistyi alkaen. Uuden karttaprojektion, siihen liittyvän tasokoordinaatiston ja paikannusruuduston käyttöönottoa sekä siirtymävaihetta selvittävät valmistelut käynnistettiin perustamalla valmiuspäällikön johtama johtoryhmä. Eri osakokonaisuuksia valmistelemaan perustettiin neljä työryhmää. Loppuraportti esitellään mennessä Pääesikunnan päällikölle, jonka jälkeen käynnistetään tarvittavat toimet uuteen karttaprojektioon siirtymiseksi. Avaintulos 3 Suorituskykyiset joukot Avaintulos kolme jakautuu kolmeen alatulokseen. Tehtävänsä hallitsevat, riittävät joukot sisältävät sekä asevelvollisten että palkatun henkilöstön koulutuksen suunnittelua, valmistelua, toteutusta ja seurantaa, vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä alus- ja lentotoimintaa. Joukkojen ylläpito vaatii muonittamista, terveyden- ja sairaanhoitoa, palkkojen ja päivärahojen ja matkojen maksamista sekä vaatettamista. Tehtävän mukainen varustus edellyttää materiaalihankkeiden ja asejärjestelmien kehittämistä, sotavarustemateriaalin hankkimista ja jakoa joukoille, teollisuuden kriisivalmiuden suunnittelua sekä teknistä ja luonnontieteellistä tutkimusta. Varusmieskoulutuksen tulostavoitteet saavutettiin hyvin. Varusmiespalvelukseen astui henkilöä, joista naisia oli 389. Palvelusvuorokausia kertyi lähes 6,6 miljoonaa. Siviilipalvelukseen hakeutuneita oli aiempia vuosia vähemmän. Maastovuorokausia oli 180 päivää palvelevilla keskimäärin 49. Kertausharjoitusvuorokausia kertyi ja harjoituksissa koulutettiin reserviläistä. Vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutettiin reserviläistä. Koulutusvuorokausia kertyi Vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta käynnistettiin selvitystyö. Kertausharjoitukset toteutettiin maanpuolustusalueilla lähes suunnitelmien mukaisesti. Joukkotuotantotehtävien mukaiset tavoitteet varusmieskoulutuksessa saavutettiin pääosin. Pohjoisella maanpuolustusalueella jäätiin noin 85 prosenttiin joukkotuotantotehtävien mukaisesta tavoitteesta. Syinä olivat palveluksen aikainen suuri poistuma, noin 15 prosenttia, sekä suuri palveluskelpoisuusluokkaan B kuuluvien henkilöiden lukumäärä (365). Merivoimat saavutti joukkotuotannolle asetetut tavoitteet pääosin. Asevelvollisten koulutusta haittasi osassa joukoista vuoden ensimmäisen saapu-
13 miserän suuri poistuma ja kertausharjoitusten suuri lykkäysprosentti. Ilmavoimien kertausharjoitustoiminta keskitettiin Ilma pääsotaharjoitukseen, joka paransi merkittävästi ilmavoimien SIETO-joukkojen suorituskykyä. Puolustusvoimissa oli vuoden 2002 lopussa palkattua henkilöstöä , joista sotilaita oli 8449 ja siviilejä Palveluksessa oli lisäksi 417 sopimussotilasta, 138 työllisyysvaroin palkattua ja 177 määräaikaista henkilöä. Rauhanturvaamistehtävissä palveli edelleen runsaat 900 henkilöä. Vuoden 2001 selonteon mukainen rakennemuutos toteutettiin suunnitellusti. Organisaatiomuutokset koskevat yhteensä lähes 700 henkilöä, joista 270 siirtyi vuoden 2002 loppuun toiselle paikkakunnalle. Henkilöstölle tarjottiin avoimia tehtäviä, joihin sijoittui noin 50 henkilöä. Henkilöstön kouluttautumista ja sijoittumista puolustusvoimien ulkopuolelle tuettiin monin tavoin yhdessä kuntien, TE-keskusten ja muiden sidosryhmien kanssa. Puolustusvoimien kehittämiseen kohdennettiin 205 virkaa ja henkilöstörakennetta kehitettiin virka- ja tehtävämuutoksin. Opistoupseerien tehtävien muuttamista erikoisupseeri- ja sotilasammattihenkilötehtäviksi jatkettiin. Vuoden 2002 lähtövaihtuvuus oli 5,0 prosenttia. Henkilöstömäärän ylläpitäminen edellyttää 825 henkilön rekrytoimista. Virkojen täyttöaste oli 95,5 prosenttia. Vajausta oli noin 500 henkilön verran. Työnantajakuvakampanjan toinen vaihe käynnistettiin. Kampanjalla taattiin medianäkyvyys Maan- Tahdissa mars! Reserviin koulutetaan yli 82 prosenttia ikäluokan miehistä, toimintavuonna yli miestä. 13
14 14 puolustuskorkeakoulun hakuaikana. Tutkimusten ti 314 kadettia. Sotatieteiden maistereiden ja kandidaattien koulutusta jatkettiin. mukaan tavoite saavutettiin hyvin. Puolustusvoimien kiinnostavuus työnantajana nousi opiskelijatutkimuksessa sijalta 86 (2001) sijalle 64. Rekrytoimistelua jatkettiin tehtävien vaativuusluokituksil- Uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen valtumista tuettiin myös vakiinnuttamalla sopimussotilasjärjestelmä sekä ottamalla käyttöön 140 määvutetaan kevään 2003 aikana. la ja sopimusvalmisteluin. Valmius sopimiselle saaräaikaista sotilasammattihenkilön virkaa. Puolustusvoimien henkilöstön työilmapiiri säilyi avaintulos 3.1 Uusimuotoista upseerikoulutusta jatkettiin korkealla. Henkilöstön sairas- ja tapaturmapoissaolot lisääntyivät edellisvuosista. käynnistämällä reserviupseerin jatkotutkintoon tähtäävä koulutus. Palkatun henkilöstön täydennyskoulutusjärjestelmän ohjeistus uusittiin. Toiminpuolustukselle oli noin 1,6 miljoonaa euroa. Se Puolustusvoimien tuki vapaaehtoiselle maantavuonna käynnissä olivat uusitut perus- ja jatkokoulutusohjelmatkilötyövuosista sekä muonitus-, kalusto-, ajoneu- koostui veloituksettomista palveluista, kuten hen- Upseerin koulutusohjelmassa aloitettiin reserviupseerien jatkotutkintokoulutus. Järjestelmässä Puolustusvoimissa aloitettiin huumekoirakouluvo- ja toimitilatuesta. on käynnissä perus- ja jatkokoulutus. Uudessa päällystön koulutusohjelmassa Maasotakoulussa, Medyn päätöksen mukaisesti. Vuoden aikana järjestus keväällä 2002 koiratoiminnan järjestelyistä tehrisotakoulussa ja Ilmavoimien Viestikoulussa aloittettiin tavoitteen mukainen huumekoirakurssi. Keskeisimmät tunnusluvut Palvelukseen astuneet Tavoitevahvuus, I-saapumiserä Palvelukseen astuneet, I-saapumiserä Tavoitevahvuus, II-saapumiserä Palvelukseen astuneet, II-saapumiserä Raportointivuoden naisten määrä (tot) Poistuma varusmiespalveluksen aikana Poistuma varusmiespalveluksesta, I-saapumiserässä Siviilipalvelukseen hyväksytyt, I-saapumiserässä Poistuma varusmiespalveluksesta, II-saapumiserässä Siviilipalvelukseen hyväksytyt, II-saapumiserässä Ikäluokka 30-vuotiaat / varusmiespalveluksen suorittaneet / / / Siviilipalvelukseen määrätyt Siviilipalvelukseen määrättyjen osuus kutsuntaikäluokasta (%) 7,6 7,1 7,3 Saapumiserien palvelukseen astuneet / koulutetut / / / Varusmiesten ja vapaaehtoisten naisten palvelusvuorokaudet Kuusi kuukautta koulutettavien keskimääräiset maastovuorokaudet Varusmieskoulutuksen laatu keskimäärin, koulutettavan arvio (1-5) 3,6 3,4 3,6 Varusmieskoulutetun hinta
15 Elektronisen sodankäynnin kehittäminen vaikeutui, koska työhön ei saatu suunniteltuja resursseja. tuotanto käynnistyy täydellä teholla rakentamisjen toimenpiteiden loppuunsaattamisesta. Joukko- Rakentamishankkeiden osalta edettiin suunnitellusti, mutta ongelmana oli se, että opetukseen tarvitti vuonna hankkeiden valmistuttua suunnitelman mukaisestavaa yleis- ja elso-materiaalia ei sisällytetty rahoitettavaksi hankkeesta vaan tulosyksikön toimintamintaedellytysten kehittämiseksi perustettiin tek- Kotimaisten tutkimus- ja teollisuusyhteisöjen toimenoista. Tämä asia on otettava huomioon sovittaessa tulevien vuosien toimintamenomäärärahois- Pääesikunnan varustamiskäskyn mukaiset manologianeuvosto. avaintulos 3.2 ta, jotka vaikuttavat Viestirykmentissä, Ilmavoimien teriaalin kohdentamiset ja siirrot toteutettiin suunnitelman mukaisesti elokuun loppuun mennessä Viestikoulussa ja Helsingin Ilmatorjuntarykmentissä käynnissä oleviin elso-rakentamishankkeisiin. vuonna Elso-henkilöstön kohdentamisessa saavutettiin Lääkäreiden vähäinen määrä vaikeutti toimintaa ja osin jopa heikensi palvelusturvallisuut- kohtuullinen tulos, joka riittää nykyisellään toiminnan valmisteluihin ja käynnistämiseen. Elektronisen sodankäynnin ohjaamisen käytettävä aika vä- rauhanturvajoukoissa. Rauhanturvajoukkojen lääta maanpuolustusalueilla, puolustushaaroissa ja henee, kun sektorin toiminta laajentuu kattamaan kärien vaikeaa rekrytointitilannetta paikattiin erityisjärjestelyin lähettämällä Pääesikunnan tervey- koko informaatiosodankäynnin kokonaisuuden. Tämä lisää tulosyksiköiden vastuuta käynnistettydenhuolto-osaston lääkäreitä sekä Kosovoon että 15 Keskeisimmät tunnusluvut Palvelusvuorokauden hinta Varusmiesten palvelusmotivaatio (1-5) 4 3,5 3,6 Kertausharjoituksiin käsketyt / koulutetut / / / Kertausharjoitusvuorokaudet Kertausharjoituskoulutetun hinta Kertausharjoitusvuorokauden hinta Reserviläiskoulutuksen laatu, koulutettavan arvio (1-5) Reserviläisten palvelusmotivaatio (1-5) 3,8 4 4,2 Vapaaehtoiset harjoitukset (kpl) Vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutetut (kpl) Vapaaehtoisten harjoitusten vuorokaudet (vrk) Joukko-osastojen reserviyksiköt Peruskoulutetut upseerit Esiupseerikurssin suorittaneet Yleisesikuntaupseerikurssin suorittaneet Joukko-osastojen (vast) tukemat Maanpuolustuskoulutus ry:n kurssit x x 823 Avaintuloksen henkilötyövuodet Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Teuroa) x Tietoa ei ole
16 16 Afganistaniin. Oulun aluetyöterveyslaitoksen kanssa solmittu kolmevuotinen tutkimussopimukseen perustuva projekti Sotilaan toimintakyvyn turvaaminen kylmässä päätettiin ja raportoitiin määräajassa projektille myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Loppuraportti sisältää 12 tutkimuskokonaisuutta. Uutta viisivuotista kylmätutkimusprojektia valmisteltiin aluetyöterveyslaitoksen kanssa. Varusmiesten vaatetusmateriaalin heikko tilanne on uhka palvelusmotivaatiolle. Perusasiat kuntoon -toimintaa on jatkettava ja vaatetuksen hankintoihin on suunnattava riittävästi resursseja. Valmiusyhtymien kehittämistä ja materiaalihankintoja jatkettiin suunnitelman mukaan. TVJ2000-tilausvaltuuden maavoimien osuus eteni suunnitelman mukaisesti. Viestitiedustelun ja valvonnan koulutusinfrastruktuurin ja koulutusjärjestelmien rakentamiseen ei ole kuitenkaan varattu rahoitusta. Ongelmana ovat myös vanhojen yksiköiden ajoneuvot. Pääkaupunkiseudun joukkojen materiaalihankinnat käynnistyivät suunnitelman mukaisesti. Johtamisjärjestelmän, jalkaväkijoukkojen, ilmapuolustuksen ja aselajijoukkojen kehittämiseen liittyvät toimeksiannot annettiin. Suurimmasta yksittäisestä hankinnasta, ItO 90 -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän täydentämisestä, tehtiin hankesopimus. Kansainvälisten joukkojen materiaalin hankinta aloitettiin kehittämällä johtamiskykyä sekä hankkimalla kevyitä ajoneuvoja. Hankintoja jatketaan raskaiden ajoneuvojen, työkoneiden, rakenteiden sekä johtamiskyvyn osalta vuosina Sodan ajan joukkojen kokoonpanojen kehittäminen, perustamistehtäväluettelon ja varustamisen vuosikierto sopeutettiin toiminnan ja resurssien suunnittelun ja seurannan (TRSS) aikatauluun. Näin voidaan huomioida kaluston siirroista, perustamistehtävien suunnittelusta ja harjoittelusta aiheutuvat kustannukset TRSS-prosessin aikataulun mukaisesti. Vuoden 2004 PTL-muutokset käsiteltiin joulukuussa Lisäksi vuoden aikana luotiin edellytykset ottaa OPVARU tuotantokäyttöön vuoden 2003 aikana. Avaintulos 4 Kansainvälinen yhteistyö ja valmius tukea rauhanturvatoimintaa Avaintulos neljä käsittää puolustusvoimien toiminnot, jotka koskevat puolustusvoimien osallistumista YK:n ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) rauhanturvatoimintaan ja -tehtäviin sekä näiden toiminnan valmisteluun. Muka- avaintulos 4 na ovat myös osallistumiset muihin Suomea kansainvälisesti ja puolustuspoliittisesti koskeviin tehtäviin ja ulkomailla tapahtuviin opintoihin ja koulutusmatkoihin. Vuoden suurimpia kansainvälisiä harjoituksia, joihin Suomi osallistui, olivat Strong Resolve 02 maaliskuussa ja Nordic Peace 02 elokuussa. Strong Resolve 02 -harjoitukseen osallistui Porin Prikaatin koulutuksessa ollut valmiusjoukon osa esikuntineen, ilmavoimien lento-osasto, CIMIC-Centre sekä esikun- Keskeisimmät tunnusluvut Valmiusjoukkoon koulutetut Valmiusjoukkoon sitoutuneet Valmiusjoukon toimeenpanovalmius Pidetyt kansainväliset harjoitukset Rauhanturvaoperaatioiden henkilöstövahvuudet Suomessa kv sotilastarkkailijakursseilla koulutetut Rauhanturvakoulutettujen määrä Osallistujamäärät kv harjoituksiin Rauhanturvakoulutuksen laatu (suunniteltu/toteutunut) Avaintuloksen henkilötyövuodet* Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Teuroa) x 3 9 x x x x x * Vuosi 2000 ei sisällä rauhanturvaamisen henkilöstöä x Tietoa ei ole x 3 x , ,
17 taupseeriosasto, yhteensä noin 325 henkilöä. Nordic Peace 02 -harjoitukseen osallistui noin 345 henkilöä. Mukana oli ensimmäistä kertaa myös merivoimat, miinalaiva Hämeenmaalla ja rannikkojääkärijoukkueella. Merivoimilla ei ole resursseja lisätä merkittävästi kansainvälistä toimintaa. Kriisinhallintajoukoille hankittiin materiaalia suunnitellusti. Jääkäripataljoonan hankinnat aloitettiin suunnitellusti vuoden 2002 aikana saadun rahoituksen mukaisesti. Ongelmana oli hankintojen kireä aikataulu ja tietyn materiaalin saatavuus vuoden aikana. Johtamisjärjestelmän hanke eteni suunnitellusti. Suomen ja NATO:n väliset tekniset Planning and Review Process (PARP) -neuvottelut päätettiin Neuvottelut 19+1 kokoonpanossa käytiin Tulos, 68 kumppanuustavoitetta, joista kuusi on uusia ja kaksi vanhaa poistettiin, hyväksyttiin hiljaisuusmenettelyllä Hyväksynnän jälkeen Pääesikunnassa laadittiin rauhankumppanuustavoitteiden toteuttamiskäsky puolustusvoimissa. Euroopan unionin sotilaallisen kriisinhallinnan voimavarapuutteiden poistamiseksi vaikutettiin aktiivisesti kahdeksassa ECAP-paneelissa. Ne jättävät loppuraporttinsa Aktiivisella osallistumisella ECAP-työhön voitiin vaikuttaa EU:n tuleviin kriisinhallintaratkaisuihin ja saatiin sitä kautta hyödynnettyä tulokset kotimaan toiminnassa. Eurooppalaiseen kriisinhallintaan liittyen neuvoteltiin kah- Pohjoismaisessa Nordic Peace -harjoituksessa Ruotsissa rauhoiteltiin kovaotteisia mellakoijia yli 30 asteen helteessä. 17
18 18 Kultainen leijona on Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen ja samalla kaikkien rauhanturvaajien lakkimerkki. Sovitulla tiellä. Rauhanturvaajien ajoneuvo, suomalainen Pasi, on ollut tuttu näky Kosovossa jo kolmen vuoden ajan. den esikuntatehtävän saamiseksi Eurocorpsin esikunnassa operatiiviselta ja tiedustelualalta. Suomi sai tehtävän operatiivisella alalla. Se alkoi Lisäksi osallistuttiin HTF-työhön, jossa laadittiin EU: n kriisinhallintaskenaarioita, -vaatimuksia ja -joukkoluetteloita. Rauhanturvaamistoiminta onnistui hyvin. Suomi osallistui uuteen ISAF- operaatioon Afganistanissa. Suomen osastoa Bosnia-Herzegovinassa supistettiin suunnitelmien mukaisesti loppuvuodesta. Lisäksi aloitettiin vuoden 2003 rauhanturvaamistoiminnan muutosten valmistelut, merkittävimpinä keskisen prikaatin johtovastuun ottaminen KFORoperaatiossa, esikunta- ja vartiokomppanian lähettäminen UNMEE-operaatioon sekä Suomen osaston kotiuttaminen Bosnia-Herzegovinasta. Afganistanin ISAF-operaatio nosti suomalaisen CIMIC-henkilöstön osuuden mahdollisuuksien ylä-
19 rajoille. Samalla päällystön osuus koko rauhanturvahenkilöstöstä nousi kohtuuttoman suureksi. Vuoden kuluessa osallistuttiin aktiivisesti monikansalliseen rauhanturvakonseptia kehittävään yhteistyöhön, muun muassa yhteispohjoismaisen kriisinhallintajoukon (NORDCAPS) ja MCG(C):n puitteissa. Open Skies -toiminnan edellyttämät analysointija laboratoriotyöt toteutettiin. Opes Skies -passiivilentoja ei tehty Suomessa ulkopuolisista syistä. Pohjoismaisen prikaatin monikansallisen lääkintäkomppanian suunnittelu jatkuu NORDCAPS-puitteissa. Suomen osuus lääkintäkomppaniasta valmistuu operaatioesikunnan uuden aikataulun mukaan aikaisintaan vuoden 2005 loppuun mennessä NORDCAPS:ssa tavoitellun sijaan. Toimintavuoden aikana jatkettiin kansainvälisiin tehtäviin suunnitellun pohjoismaisen prikaatin role2-tason lääkintäyksikön materiaalin ja yleistoiminnan suunnittelua, mutta suunnittelu lopetettiin vuoden loppupuolella. Vuoden aikana hoidettiin International Committee of Military Medicinen (ICMM) puheenjohtajamaan velvoitteet ja luovutettiin puheenjohtajuus Etelä-Afrikalle syyskuussa Samoin hoidettiin Suomen vastuulle vuosiksi annettu rauhankumppanuusmaiden lääkintäasiantuntijoiden pysyvän työryhmän (SG PME) puheenjohtajuus. Nordic Peace -harjoitukseen osallistui joukkoja Suomesta ja Ruotsista (kuvassa) sekä Norjasta, Latviasta, Liettuasta ja Iso-Britanniasta. 19
20 20 Avaintulos 5 Maanpuolustustahdon ylläpito Avaintulos viisi sisältää puolustusvoimien toiminnot, jotka koskevat puolustusvoimien tiedotus-, sotilasmusiikki-, julkaisu- ja näyttelytoimintaa. Siihen kuuluvat myös vapaaehtoisen maanpuolustustyön, kilta- ja veteraani- ja museotoiminnan tukeminen, sotilasurheilu sekä maanpuolustuskurssit. Kansalaisten maanpuolustustahto säilyi korkeana. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan syksyllä teettämän tutkimuksen mukaan 78 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että Suomen on puolustauduttava, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. 58 prosenttia uskoi, että Suomella on hyvät mahdollisuudet puolustautua tavanomaisin asein käytävässä sodassa. Yleinen asevelvollisuus on suomalaisen puolustusjärjestelmän ja maanpuolustustahdon kivijalka. Sitä kannatti 89 prosenttia vastanneista. Puolustusvoimien tiedotustoiminta oli viime vuosien kaltaista. Tiedotusvälineiden suhtautuminen maanpuolustuskysymyksiin oli yleissävyltään myönteisen neutraalia. Alajohtoportaat olivat yleensä aktiivisia oman toimintansa tiedottamisessa. Erityisesti Ilma harjoituksen tiedotusja julkisuuskampanjassa onnistuttiin hyvin. Pääesikunnan tiedotusosasto tuotti kriisiajan toimintamallin, sa-tiedotuskeskuksen, ja aloitti sen kouluttamisen alajohtoportaille. Uuteen kriisiajan organisaatioon siirrytään vuoteen 2005 mennessä. Mallista johdettava rauhan ajan toiminnallisuus otettaneen käyttöön vuoden 2003 aikana. Puolustusvoimien verkkopalvelun, sivumäärä lisääntyi vuoden aikana lähes 70 prosentilla, noin :een. Palvelua käytti päivittäin noin vierailijaa, mikä on 25 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Uusia kokonaisuuksia olivat muun muassa rauhanturvaamisen sivusto ja yksitoista sotaharjoituksiin tai muihin harjoituksiin liittyvää julkaisua. Sotaharjoitussivustoista suosituin Keskeisimmät tunnusluvut Kansalaisten maanpuolustustahto (1 5) Varusmiesten maanpuolustustahto (1 5) Ruotuväki-lehden levikki Avaintuloksen henkilötyövuodet Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Teuroa) oli Ilma pääsotaharjoitus: vierailua ja 2,4 miljoonaa hakua kahdessa viikossa. -palvelun käytettävyyttä kehitettiin vuoden aikana aiemmin tehtyjen tutkimusten pohjalta. Käyttäjätutkimuksen mukaan 92 prosenttia piti sivujen sisältöä ajantasaisena ja 89 prosenttia käyttäjistä löysi hyvin tai melko hyvin etsimänsä asiat verkkopalvelusta. 4, ,
21 Uutena kansalaisten yleistä maanpuolustustahtoa ja puolustusvoimien rekrytointia edistävänä hankkeena tuettiin viranomaisten välistä televisiosarjaa Kova laji. Sarjan 12 osaa esitettiin TV2:ssa keväällä Ohjelman ensimmäisillä osilla on ollut keskimäärin katsojaa. Tiedostusosasto aloitti puolustusvoimien visuaalisen ilmeen kokonaisuusinnan hankkeen. Ensimmäiset tuotteet valmistuvat vuoden 2003 aikana. Osasto tuotti lisäksi vuosittaiset painotuotteet, turvallisuuspolitiikan opetuspaketin ja päivitti puolustusvoimien multimediaesityksen sisällön. Turpopaketin verkkoversion valmistuminen siirtyi teknisistä syistä vuodelle Puolustusvoimat osallistui Maanpuolustus tapahtumaan Jyväskylässä. Saatujen kokemusten perusteella harkitaan seuraavan vastaavan tapahtuman järjestämistä vuonna Sotilasmusiikkialalla saavutettiin kaikki asetetut tavoitteet. Sotilassoittokunnilla oli yli esiintymistä. Soittokuntien suurimmaksi ongelmaksi on nousemassa määräaikaisten SAH-soittajien rekrytointi. Palkkataso ei ole riittävä, jotta ammattitaitoisia siviilissä musiikkia opiskelleita henkilöitä saataisiin rekrytoitua ja palvelemaan tarpeita vastaavasti. Ruotuväki-lehti ilmestyi suunnitelman mukaisesti 22 kertaa. Lehti täytti 40 vuotta. Sen kunniaksi julkaistiin toimituksen matrikkeli ja puolustusvoimien heraldiikkakirjanen. Lehden maksullista levikkiä pyritään kasvattamaan. Ilmaisnumeroiden painosmäärää vähennettiin noin tuhannella kappaleella tarveharkinnan perusteella. Kertausharjoituksissa koulutettiin vuoden aikana yli ja vapaaehtoisissa harjoituksissa lähes reserviläistä. 21
22 Valtion menot 2002 MENOT HALLINNONALOITTAIN miljardia euroa hallinnonala Määrärahojen käyttö tulosyksiköittäin Läntinen Maanpuolustusalue 200,2 202,5 216,3 22 Sosiaali- ja terveysministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Valtion velka Maa- ja metsätalousministeriö Itäinen Maanpuolustusalue 110,1 113,8 124,5 PV määrärahat 22,81 % avain ja 87,2 15,36 % Pohjoinen Maanpuolustusalue 88,7 94,1 15,31 % Puolustusvoimien Materiaalilaitos 327,6 317,6 365,9 13,05 % Maavoimat * 778,7 776,2 844,2 6,89 % Työministeriö 5,59 % PV määrärahat Puolustusministeriö 4,82 % Liikenne- ja viestintäministeriö 3,93 % Sisäasiainministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Ulkoasiainministeriö Ympäristöministeriö Oikeusministeriö Muut menot MENOT YHTEENSÄ MILJOONAA EUROA 3,67 % 2,89 % 1,97 % 1, 75 % 1,61 % 0,36 % PV henkilöstö Puolustusvoimien määrärahat miljoonaa euroa VUODEN 2002 HINTATASO Toimintamenot Materiaalihankinnat Merivoimat Ilmavoimat Pääesikunta ja sen alaiset laitokset ** Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus Yhteensä (Meuroa) * (ml MaavE ja MaaSK) ** pl MaavE, MaaSK, PvKvK ja PvMatL) Määrärahojen käyttö avain- ja tukituloksittain AT1 Reaaliaikainen tilannekuva ja AKT-kyky Ajanmukainen puolustussuunnitelma ja johtamiskyky AT2 AT3 Suorituskykyiset joukot AT3.1 Tehtävänsä hallitsevat riittävät joukot AT3.2 Joukkojen ylläpito 50,3 59,5 935,5 205,7 138,1 56,9 67,3 840,0 214,7 147,8 73,8 78,4 867,2 228,6 148,1 Vertailu AT3.3 Tehtävänmukainen 591,7 477,5 490,5 varustus Kansainvälinen yhteistyö AT4 ja rauhanturvaamistoiminta 6,3 55,1 79,8 Maanpuolustustahdon ylläpito AT5 TT6 Laadukas hallinnollinen tuki ja ohjaus TT7 Laadukas materiaalituki 14,9 158,9 287,6 16,4 172,7 304,9 17,6 197,4 303,1 A T 3 E R I T E L T Y N Ä TT8 Tarkoituksenmukainen toimintaympäristö Avaintulokset yhteensä 136,3 578,2 146,3 0, ,7 99, ,6 188,7 463,2 159,1 59, ,9 106, ,7 219,4 425,1 189,7 68, ,6 108, ,8 Puolustusvoimien henkilöstö Tukitulokset yhteensä Kaikki yhteensä (Teuroa) 546, ,7 584, ,9 608, ,6 tuhatta Siviilit Opistoupseerit Upseerit Sotilasammattihenkilöstö Erikoisupseerit 852 5,1 8,6 13,5 23,2 Sopimussotilaat 2,5 417 Lisäksi työllistettyjä 138 henkilöä 47,1 Vertailutietoja sotilaallisen maanpuolustuksen menoista vuonna 2002 miljardia euroa Ruotsi Norja Suomi osuus BKT:sta 2,0 % 2,1 % 1,2 %
23 Tukitulos 6 Laadukas hallinnollinen tuki ja ohjaus Tukitulos kuusi sisältää ne toiminnot, jotka koskevat muun muassa toiminnan ja resurssien suunnittelua, tieto-, talous- ja henkilöstöhallintoa, puolustusvoimien sosiaalitoimintaa, kuten asevelvollisten sosiaaliavustuksia, sosiaali-, varusmies- ym. toimikuntia sekä palkatun henkilöstön virkistystoimintaa. Siihen sisältyvät myös puolustusvoimien kirkollinen työ, oikeudellinen toiminta, toimistotyöskentelyn vaatimat hankinnat ja kirjastopalvelut. Myös puolustusvoimien ulkopuolelta hankitut tietoliikennepalvelut sekä tieto- ja tietoteknisten järjestelmien rakentaminen, ylläpito, käyttö ja kehittäminen sisältyvät tähän tukitulokseen. Euron käyttöönotto käteis- ja tilivaluuttana toteutui hyvin vuoden 2002 alusta. Postipankkilain (383/2000) kumoamisen vuoksi valtion maksuliike uudistettiin. Lähtevästä ja tulevasta maksuliikkeestä huolehtivaksi päävälittäjäpankiksi valittiin valtiovarainministeriön kilpailuttamisen jälkeen Nordea Pankki Suomi Oyj. Merkittäviä tuloeriä välittäviksi sivuvälittäjäpankeiksi valittiin lisäksi OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj ja Sampo Pankki Oyj. Puolustusvoimien henkilötietojärjestelmää (HE- HATI) ei kyetä todennäköisesti ottamaan täysimääräisesti käyttöön. Tietojärjestelmän ylläpitäminen ja käyttäjätarpeiden mukainen kehittäminen edellyttävät lisäresursseja. Puolustusvoimien asianhallintajärjestelmän (PVAH) määrittely valmistui vuoden aikana ja toimittajille lähetettiin tarjouspyynnöt. Julkisuuslain vaatimuksien mukainen puolustusvoimien asiahallintajärjestelmä sisältää asiankäsittelyn ja dokumenttienhallintajärjestelmän. Sen lisäksi toteutetaan useita esikuntatyöskentelyä tukevia sovelluksia. PVAH korvaa nykyiset EJ- ja OPJOEJ -järjestelmät yleiskäyttöisten, ei toimialakohtaisten, sovellusten osalta. Puolustusvoimien materiaalihallinon, hankintatoimen ja taloushallinnon tietojärjestelmän (MA- Keskeisimmät tunnusluvut Sotilasrikokset (kpl) Kurinpitoseuraamukset (kpl) Ojennukset (kpl) Rangaistukset (kpl) Tukituloksen henkilötyövuodet Tukituloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Teuroa) HATA) käyttöönotto käynnistetään vuonna Valtakunnallinen käyttöönottosuunnitelma laaditaan projektisuunnitelman mukaisesti. MySAP.comtietojärjestelmän omistajaksi nimettiin kesäkuussa Pääesikunnan huolto-osasto. Puolustusvoimien Materiaalilaitokseen päätettiin perustaa järjestelmän käyttöä ja ylläpitoa tukeva palvelukeskus. Tuen ja ylläpidon palveluhankinta eteni lähes suunnitelman mukaisesti. Hankkeeseen käytettiin työtuntia. Puolustusvoimien kokonaistuloksellisuuden seurantaan liittyviä tunnuslukuja on valmisteltu osana prosessijohtamisen suunnittelu- ja seurantajärjestelmää sekä sisäisen laskennan periaatteiden uudistamista. Prosessityö valmistuu vuoden 2003 aikana. SISLA:n sisäinen määritystyö valmistui suunnitelman mukaisesti syksyllä Tulokset MAHA- TA II -vaiheen ja sen jatkoprosessien myötä konkretisoituvat vuosina Puolustusvoimien toimintamenomäärärahat kattoivat suunnitellun toiminnan. Määrärahoista käytettiin tarkastelujaksolla 1727 miljoonaa euroa. Toimintamenoja käytettiin 1107 ja puolustusmateriaalihankintamäärärahoja 546 miljoonaa euroa. Käyttämättä jäi 245 miljoonaa euroa, josta 38 miljoonaa oli toimintamenomäärärahaa ja 207 miljoonaa puolustusmateriaalihankintamäärärahaa. Rauhanturvaamiseen käytettiin ulkoasiainministeriön momentin määrärahaa 45,8 ja puolustusministeriön momentin määrärahaa 24,5 miljoonaa euroa. Ulkoasiainministeriön määrärahaa jäi käyttämättä 3,1 ja puolustusministeriön mää- 23
24 24 sen aloittamista jouduttiin siirtämään, koska turrärahaa 9,6 miljoonaa euroa lähinnä YK:n maksamien takautuvien korvauksien vuoksi. Rauhanturvaamisen määrärahoja kului 70,3 ja jäi käyttämättä yhteensä 12,7 miljoonaa euroa. Palkkaperusteisen työllistämistuen määrärahaa käytettiin 2,9 miljoonaa euroa. Materiaalihankintavarojen käytön tavoitteita ei saavutettu vuonna Syinä olivat pitkittyneet hankintaneuvottelut sekä tehtyjen sopimusten maksuaikataulut ja toimitusajat. Vuonna 2002 käytössä olleista puolustusmateriaalihankintamäärärahoista (753,3 miljoonaa euroa) käytettiin yhteensä 546 miljoonaa euroa. Vuodelle 2003 siirtyneistä määrärahoista (207 miljoonaa euroa) sidottiin sopimuksin ja tilauksin 152,9 miljoonaa euroa. Sitomaton osuus (54,1 Me) oli 7 prosenttia käytettävistä olleista määrärahoista. Tukitulos 7 Laadukas materiaalituki Tukitulos seitsemän sisältää puolustusvoimien materiaali- ja kuljetushallinnon sekä liikenneturvallisuuden kehittämisen. Näiden lisäksi se sisältää han- tukitulos 7 kintatoiminnan suunnittelun, ohjaamisen ja kehittämisen. Mukana ovat myös varikoiden, laitosten ja korjaamoiden tuotantotoiminta, materiaalin tuotekehitys ja käyttöhuolto sekä koulutus- ja poikkeusolojen materiaalin varastointi, maakuljetukset puolustusvoimien omalla kalustolla sekä puolustusvoimien viranomaisvelvoitteiden mukainen teknillinen tarkastustoiminta. Puolustusvoimat käynnisti hankkeen materiaalitoimintojen ja kotimaisen puolustusmateriaali- Keskeisimmät tunnusluvut Ajoneuvoilla ajetut kilometrit (1 000 km) Liikennepolttonesteiden käyttö (1 000 l) Tukituloksen henkilötyövuodet Tukituloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Teuroa) teollisuuden työnjaon selkeyttämiseksi. Työ valmistuu maaliskuuhun 2003 mennessä. Vuoden aikana aloitettiin myös tietoyhteiskunnan sotatalousjärjestelmän ja teollisuusstrategian kehittämistyö. Ilmavoimilla ei ollut rahoitusta vaurioituneen Hornetin korjaamiseen. Yksityiskohtainen suunnitelma korjaamisesta ja kustannusarviosta on kesken. Merivoimissa materiaalialalla toimintakauden suurimpina ongelmina olivat edelleen varaosapuutteet ja siirtyvät varalaitekorjaukset. Ennakoivan huollon asemesta kyettiin vain vikaantuneiden laitteiden kunnostamiseen. Tämän arvioidaan vaikuttavan alusten tehtäväkelpoisuuteen pitkällä aikavälillä. Tukitulos 8 Tarkoituksenmukainen toimintaympäristö Tukitulos kahdeksan käsittää toiminnot, jotka koskevat muun muassa työsuojelua, ympäristön- ja luonnonsuojeluun liittyvää ohjausta, toimenpiteitä ja valvontaa. Siihen sisältyvät lisäksi kiinteistö- ja rakennusinvestointien sekä kiinteistöjen käytön tarveselvittelyt ja hankesuunnittelut ja toimitilojen hoito, kunnossapito ja ulkoiset vuokrat. Myös pienimuotoinen varastojen ja rakennelmien sekä alueiden rakentaminen ja korjaus sisältyvät tarkoituksenmukaiseen toimintaympäristöön. Kiinteistöjärjestelmän uudistusta valmisteltiin suunnitellusti. Osa puolustusministeriön räjähdepäätöksen mukaisista, räjähtävän materiaalin tuotantotilojen muutostöistä siirtyy vuonna 2003 Senaattikiinteistöjen toteutettavaksi. Räjähteiden varastoinnista valmistui niiden elinkaaren turvallisuutta käsitellyt työryhmän raportti. Sen esitykset toteutetaan vuonna Yhteiskunnallisesti merkittävää projektia Kymijoen räjähteiden kartoittamiseksi ja raivaamiseksi jatkettiin. Tutkittavalta alueelta löydettiin noin räjähtävää kohdetta. Varsinaisen raivaami-
PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA 2001
PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA 2001 PUOLUSTUS VOIMIEN TOIMINTA 2001 uolustusvoimien keskeisimmät tulostavoitteet saavutettiin vuonna 2001. Aluevalvonnan tasoa on pystytty parantamaan edelliseen vuoteen verrattuna.
LisätiedotMaavoimien muutos ja paikallisjoukot
j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000
Lisätiedot01. Puolustusministeriö
01. Puolustusministeriö 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 30 916 000 euroa. Selvitysosa: Lisämäärärahantarve aiheutuu momentin määrärahan
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotKontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö
Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa
Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille
LisätiedotPääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 4 423 000 euroa.
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019
Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
LisätiedotSuomalainen asevelvollisuus
Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen II vaihe,
Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa
LisätiedotPuolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus 2016
Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus 2016 Puolustusvaliokunta 7.10.2015 Mrd. euroa PLM:n hallinnonalan määrärahat 2014-2019 3 500 3 000 2,67 2,66 2,89 2,85 2,82 3,08 2 500 2 000 1 500
LisätiedotPuolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta
8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan
LisätiedotPuolustusvoimien kilpailutoiminta
Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää
LisätiedotEräitä kehityssuuntia
Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH
LisätiedotPääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
LisätiedotVapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea
Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004
PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotPuolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA
Puolustusvoimien erityiskysymyksiä Henkilöturvallisuusselvitykset puolustusvoimissa Turvallisuusselvitykset Vuosittainen määrä kasvanut tasaisesti 2013 käsiteltiin 21 825 hakemusta, joista suppeita 10
LisätiedotPelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011
Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia
LisätiedotPuolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -
Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET
LisätiedotPuolustusministeriölle
PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 5/2005 vp Ministeriön selvitys valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanosta Puolustusministeriölle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta edellytti
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotToimintakertomus 2004
Puolustusvoimat Toimintakertomus 2004 ESIPUHE Puolustusvoimat saavutti tärkeimmät tulostavoitteensa Puolustusvoimat saavutti tärkeimmät tulostavoitteensa vuonna 2004. Toiminnassa keskityttiin ydintehtäviin.
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI
PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN
LisätiedotSuomen puolustusvoimat 1980-luvun alussa. Organisaatio oli lähes samanlainen kurssimme valmistumisen aikaan. Kirjasta Suomen puolustusvoimat ennen ja
Suomen puolustusvoimat 1980-luvun alussa. Organisaatio oli lähes samanlainen kurssimme valmistumisen aikaan. Kirjasta Suomen puolustusvoimat ennen ja nyt 131 Puolustusvoimien kalustoa paraatissa vuonna
LisätiedotPääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 23. Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 177 887 000 euroa.
LisätiedotKatsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön
Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotSuorituskykyjen kehittäminen 2015+
PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen
LisätiedotTEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien
Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien
LisätiedotHuoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015
Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan 10.11.2014 LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1. TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on tukea maanpuolustusta
LisätiedotPuolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet
Puolustusvoimat Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Toimintaympäristö EU:n jäsen NATO:n jäsen Molempien jäsen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 1 Miksi Puolustusvoimat? Sodat ja kriisit Euroopassa
LisätiedotPuolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe
Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu
LisätiedotPuolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa
johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI
LisätiedotKarhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus
Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen
LisätiedotHE 30/ puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta
HE 30/2017 - puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta Maanpuolustus kuuluu kaikille Eversti Heikki Pohja Puolustusvaliokunta 9.5.2017 Nimi Työ Osasto Puolustusvoimien sodan ajan henkilöstö 280
LisätiedotYETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.
YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.
1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön
LisätiedotUPSEERILIITTO RY:N TOIMINTALINJAT VUOSILLE 2006-2008 1(5)
UPSEERILIITTO RY:N TOIMINTALINJAT VUOSILLE 2006-2008 1(5) 1 PERUSTEET JA PAINOPISTEET Vuosien 2006-2008 toimintalinjat perustuvat vuonna 2005 valmistuneeseen liiton strategiatyöhön, vuoden 2005 jäsenkyselyyn
LisätiedotULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA
ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE
Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) FI.PLM.4555 Helsinki 23.6.2004 38/2520/2004
PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) Pääesikunta Puolustusvoimat-tiliviraston toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2003-31.12.2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖN KANNANOTTO PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖKSESTÄ
LisätiedotNaiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO
Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 11 naisten maanpuolustustyötä tekevää ja tukevaa järjestöä
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotMPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet
MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä
LisätiedotPAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA
PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA Eversti Risto Kolstela Apulaiskomentaja Paikallispuolustuksen organisointi Vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Henkilöstön rekrytointi Osasto 29.4.2015
LisätiedotTurvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely
Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan
Lisätiedot10. Puolustusvoimat. Puolustusvoimien kassaperusteiset menot jakautuvat avain- ja tukituloksille seuraavasti (milj. euroa):
10. Puolustusvoimat S e l v i t y s o s a : Puolustusvoimien kassaperusteiset menot jakautuvat avain- ja tukituloksille seuraavasti (milj. euroa): 2000 2001 2002 toteutuma ennakoitu arvio Avaintulokset:
LisätiedotKARJALAN PRIKAATI. Kaakkois-Suomen puolustaja valmiutta joka päivä! Työ- ja Nimi palvelusturvallisuus Karjalan prikaatissa
KARJALAN PRIKAATI Kaakkois-Suomen puolustaja valmiutta joka päivä! Työ- ja Nimi palvelusturvallisuus ssa Työ SUOMI Osasto100 TAPATURMIA 0 n tehtävät 1.1.2015 alkaen Operatiivisen valmiuden ylläpito Kaakkois-Suomen
LisätiedotPohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry
Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön
Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Apulaisosastopäällikkö Eversti Timo Mustaniemi 10.04.2013 Esimerkkejä uutisoinnista Puolustusvoimat irtisanoo 1200 (kevät 2012) Puolustusvoimat irtisanoo
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke
MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen
LisätiedotHE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,
HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin
LisätiedotVapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari Tausta Muutetaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia, ampumaaselakia, työturvallisuuslakia ja rikoslakia.
LisätiedotPuolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet
Puolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet Valtion hankintapäivä, 9.2.2016 Puolustusvoimat / Jarno Riipinen Nimi Työ Osasto 10.2.2016 1 Esityksen sisältö Puolustusvoimien hankinnoista
LisätiedotTeollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa
Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön
LisätiedotPääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 19 830 000 euroa.
LisätiedotMuuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta
Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset
LisätiedotNaiset turvallisuuden eturivissä
Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 10 naisten maanpuolustustyötä
LisätiedotPääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.
LisätiedotTURVALLISUUSTIEDOTE 2013
RÄJÄHDEKESKUS TEKNINEN OSASTO HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTE POHJOIS-SUOMEN HUOLTORYKMENTTI VARASTO-OSASTO HAAPAJÄRVEN VARASTO TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 Puolustusvoimien räjähdetuotannosta ja -varastoinnista aiheutuvista
LisätiedotPääesikunta Lausunto 1 (6) Henkilöstöosasto HELSINKI AH22100 20.10.2011 3563/55.99/2011
Pääesikunta Lausunto 1 (6) HELSINKI 20.10.2011 3563/55.99/2011 Poliisihallituksen asiakirja numero 2020/2011/3470 PÄÄESIKUNNAN HENKILÖSTÖOSASTON LAUSUNTO ASIASSA: VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUS- JA RESERVILÄISTOIMINNAN
LisätiedotKUNNOSSAPIDON JA RUOKAHUOLLON STRATEGISET KUMPPANUUDET
KUNNOSSAPIDON JA RUOKAHUOLLON STRATEGISET KUMPPANUUDET Esittely Puolustusvaliokunnalle 5.11.2015 4.11.2015 1 Maa- ja merivoimien materiaalin kunnossapidon strateginen kumppanuus Millog Oy:n kanssa Millog-kumppanuus
LisätiedotMPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020
MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2012
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotSUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015
SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 1. YLEISTÄ SSuL:n hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan yhdistyslain,
LisätiedotMaanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto
Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät
LisätiedotLISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio
LisätiedotReserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013
Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin
LisätiedotKirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia
Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille
LisätiedotSotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen
Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana
LisätiedotMajuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta
Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien
LisätiedotMajuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta
Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien
LisätiedotPieni osa palvelutuotannosta muodostuu kuntalaisten ja muiden asiakkaiden tarpeisiin liiketaloudellisin perustein tuotettavista palveluista.
TEKNISTEN PALVELUJEN JOHTOKUNTA Tilivelvollinen: vs. teknisen keskuksen johtaja Juha Lemmetyinen 1.1 31.1.2018 teknisen keskuksen johtaja Tero Toivanen 1.2. 31.12.2018 Toimielimen toiminnan kuvaus Tekninen
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä
LisätiedotPuolustusvoimat kuljettajakouluttajana
Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne
LisätiedotSelonteko selväksi. Puolustusvoimien rakennemuutos
Selonteko selväksi Puolustusvoimien rakennemuutos Sisällys Mukana muutoksessa Puolustusvoimain komentajan amiraali Juhani Kaskealan tervehdys henkilöstölle... 4 Perusteet Miten rahat saadaan riittämään?
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen lähtökohdat
Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen nykyisellään Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmä Valikoivuuden lisääminen varusmieskoulutuksessa Vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen
LisätiedotPäästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille
SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö
LisätiedotLiikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014
Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä
Lisätiedot1. PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJAN KATSAUS... 2 4. SISÄISTEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 10
1. PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJAN KATSAUS... 2 2. VAIKUTTAVUUS... 4 2.1. Valtakunnan sotilaallisen puolustamisen suorituskyky... 4 2.1.1. Tilannekuva... 4 2.1.2. Aluevalvonta... 5 2.1.3. Valmius / Pääesikunta...
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen
LisätiedotUlkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204
Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen
Lisätiedot3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.
1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja
LisätiedotRAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013
RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista
LisätiedotSW/HNo Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio
Toimintasääntö 9.3.2015 1(11) PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Johtaminen 1.1 Pelastuslaitoksen johto ja toimivallan delegointi 1.2 Osastopäälliköiden tehtävät Pelastuskomentajan, osastopäälliköiden
LisätiedotMaanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminta Lapissa Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi Rovaniemi 24.11.2016 Lapin KOTU -yksikön päällikkö Antti Tölli Mikä on MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys
LisätiedotSKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013
Pääesikunta Logistiikkaosasto SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5. Inskomkapt Ilmo Suurnäkki Koulutus on kuljetusalan megatrendi Pääkirjoitus 1/2008 Puolustusvoimien vahva panos ja aktiivinen asenne kuljettajakoulutukseen
LisätiedotPuolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012
Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen
LisätiedotPuolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus
Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen 4.4.2017 Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Sotilaallinen huoltovarmuus puolustusselonteossa Puolustusselonteossa esitetty sotilaallisen huoltovarmuuden
LisätiedotSuomen puolustusjärjestelmä
Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotKAINUUN PELASTUSLAITOS
KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS
LisätiedotPELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA
PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ
LisätiedotRetki Panssariprikaatiin 10.5.2011
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa
LisätiedotSOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ
SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN
Lisätiedot