ERSTAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 ERSTAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS JOHDANTO 1. PÄIVÄKODIN SIJAINTI JA KUVAUS 2. TOIMINTA-AJATUS 3. KASVATUKSEEN VAIKUTTAVAT ARVOT 3.1 PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATTAJIEN ARVOT 3.2 VANHEMPIEN ARVOT 3.3 LASTEN ARVOT 4. VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET 4.1 LAPSEN TAPA TOIMIA 5. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 KUNTOUTTAVA VARHAISKASVATUS 6. KASVATUSKUMPPANUUS 7. YHTEISTYÖ 7.1 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ 7.2 SEURAKUNTA 7.3 MUUT YHTEISTYÖTAHOT 8. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 9. VARHAISKASVATUKSESTA ESIOPETUKSEN KAUTTA KOULUUN 10. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI 11. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI

2 2 JOHDANTO Varhaiskasvatus perustuu voimassaolevaan päivähoitolakiin ja asetukseen, valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja esiopetussuunnitelmaan. Nastolan kunnan esiopetussuunnitelma on tarkistettu viimeksi vuonna 2005 ja kunnan varhaiskasvatussuunnitelma valmistui myös samana vuonna. Erstan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman tarkoitus on tarjota kuvaus päiväkodin toimintatavoista mahdollisimman selkeällä tavalla. Varhaiskasvatussuunnitelma on päivitetty heinäkuussa Olemme halunneet erityisesti huomioida päiväkotiin tulevien uusien lasten vanhemmat. Varhaiskasvatussuunnitelma auttaa heitä hahmottamaan lapsen elämää päiväkodissa. Varhaiskasvatussuunnitelma toimii myös työvälineenä varhaiskasvattajille. Se ohjaa ja kehittää päiväkodin arjen toimintaa. Toivomme, että tämä suunnitelma on elävä, muuntuva, joustava ja kehittyvä

3 3 1. PÄIVÄKODIN SIJAINTI JA KUVAUS Päiväkoti aloitti toimintansa Villähteellä syksyllä Aluksi toimimme kolmessa lapsiryhmässä, kunnes kesällä 1996 rakennettiin pihapiiriin oma talo neljännelle ryhmälle. Päärakennus on remontoitu vuonna Päiväkoti sijaitsee Erstan koulun vieressä. Koulun keittiössä valmistetaan päiväkodin lounas. Aamupala ja välipala tehdään päiväkodin omassa keittiössä. Lähiympäristöstä löytyvät myös kauppa, ryhmäperhepäiväkoti Vilinä ja Erstan kartano (Kaarisilta) kuusimetsineen. Kymijärven ranta ja Vanhankartanonpellon leikkipuisto ovat kävelymatkan päässä. Järjestämme varhaiskasvatusta 3-7 -vuotiaille lapsille, joista suurin osa on kokopäivähoidossa. Tällä hetkellä päiväkodissamme on yhteensä n. 84 lasta. (lukumäärä vaihtelee jonkin verran vuosittain). UNIKOT ja VENKOLIT ovat 3-5-vuotiaitten lasten ryhmiä. VENKOLEISSA ja MEIRAMEISSA on esiopetusikäisiä lapsia. Vakituiseen henkilökuntaan kuuluu yhteinen hallinnollinen johtaja Villähteen päiväkodin kanssa, 7 lastentarhanopettajaa / sosiaalikasvattajaa, 6 päivähoitajaa / lähihoitajaa / lastenhoitajaa, joista yksi toimii varahenkilönä ja kaksi laitosapulaista. Määräaikaisesti päiväkodissamme toimii myös ryhmäavustajia, harjoittelijoita ja päivähoitoalan opiskelijoita. Päiväkoti on avoinna arkisin klo (olemme yleensä joulun ja uudenvuoden välipäivät, hiihtolomaviikon ja kesä,- heinäkuusta 4-5 viikkoa suljettuna). Tarvittaessa aukioloaikaa joustetaan klo 6-18.

4 4 2. TOIMINTA-AJATUS Lapsella on hyvä olla, kun hänen elämässään huomioidaan: TURVALLISUUS RAVINTO, LEPO JA ULKOILU MAHDOLLISUUS KOKEMUKSIIN, ELÄMYKSIIN JA OPPIMISEEN KAVERIT JA LEIKKIMINEN LAPSILÄHTÖISYYS Haluamme luoda yhdessä vanhempien kanssa kasvuympäristön, missä lapsen on hyvä olla. LAPSILÄHTÖISYYS: Lasten ideat, ajatukset ja mielipiteet ovat tärkeitä. Lasta kuunnellaan, ja hän voi vaikuttaa omaan toimintaansa aikuisen tuella ja ohjauksella. Motivaatio oppimiseen syntyy tekemisen ja kokemisen kautta. Aikuisen tehtävänä on varmistaa, että välineet ovat selkeästi esillä ja lasten saatavilla. Tiloja muokataan yhdessä lasten kanssa erilaisiin leikkeihin sopiviksi (oppimisympäristö). Haluamme, että lapsissa herää kiinnostus oppimiseen ja oman toiminnan suunnitteluun.

5 5 3. KASVATUKSEEN VAIKUTTAVAT ARVOT: Varhaiskasvattajien kasvatukseen vaikuttavat arvot on päivitetty syyskaudella PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATTAJIEN ARVOT Erstan päiväkodin henkilökunnan mielestä tärkeimmät varhaiskasvatuksen arvot ovat: KUNNIOITUS lapsen ja vanhemman huomiointi aamuisin läsnäolo / kuunteleminen tasapuolisuus oikeudenmukaisuus rehellisyys luottamuksellisuus erilaisuuden hyväksyminen empatia, inhimillisyys, joustavuus, lempeys lapsilähtöisyys itsetunnon tukeminen ohjaaminen pettymyksien sietämisessä vastuu / vapaus hyvät tavat TURVALLISUUS HENKINEN TURVALLISUUS luottamus rakkaus huolenpito läsnäolo rehellisyys yhdessä tekeminen tasapuolisuus syli, läheisyys ammatillinen henkilöstö

6 6 FYYSINEN TURVALLISUUS säännöt, rajat ja jämptiys sääntöjen noudattamisen vaatiminen kiusaamiseen puuttuminen asianmukaiset tilat riittävä henkilöstö asetusten mukainen toimintaympäristö turvallisuussuunnitelma pelastussuunnitelma lapsen kättely kotiin lähtiessä Vanhempien kasvatukseen vaikuttavat arvot sekä lasten arvot on päivitetty syyskaudella VANHEMPIEN ARVOT Päiväkodissa olevien lasten vanhemmilta kartoitettiin tärkeimpiä asioita lasten kasvatuksessa syksyllä Vanhempaintoimikunta teki yhteenvedon vastausten pohjalta. Vanhempien mielestä tärkeimmät arvot kasvatuksessa ovat: TURVALLISUUS FYYSINEN TURVALLISUUS rajat fyysinen koskemattomuus ja sen kunnioittaminen turvallinen toimintaympäristö (esim. asianmukainen aita ja pihaportit) suojelu

7 7 PSYYKKINEN TURVALLISUUS läheisyys lapsi saa olla lapsi (ehkäistään mm. epäasiallisen viihteen vaikutus) säännöt luottamus koskemattomuus (kiusaamisen ehkäisy) KUNNIOITUS luonnon arvostaminen sääntöjen noudattaminen kuunteleminen läsnäolo huomiointi itsensä ja toisen kunnioittaminen suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus elämän arvostaminen käytöstavat rohkeus olla oma itsensä yksilöllisyyden arvostaminen toisten joukossa vastuullinen yksilöllisyys ja rehellisyys RAKKAUS JA PERHE läheisyys huolenpito välittäminen yhdessäolo rajat avoimuus rehellisyys suojelu perheen yhdessäolo aitous (eleet, ilmeet) inhimillisyys tunteet (anteeksianto ja pyyntö)

8 LASTEN ARVOT Lapset piirsivät ja kertoivat elämänsä tärkeimmistä asioista syksyllä Useimmin mainitut asiat olivat: 1. ÄITI 2. AURINKO 3. ISÄ 4. SISKOT JA VELJET 5. KOTI / TALO 6. PUUT 7. PILVET 8. MINÄ ITSE LASTEN KERTOMAA OMISTA ARVO-PIIRUSTUKSISTA: MITKÄ ASIAT OVAT ELÄMÄSSÄSI TÄRKEIMMÄT? VESI JUOMANA, LÖYLYN HEITTOON, KYLPYYN, PESUUN, ASTIOIDEN PESUUN MUN PIKKUVELI ON TOSI ÄRSYTTÄVÄ AURINKO, ETT TULEE LÄMMINTÄ VETTÄ; EN TIEDÄ MIHIN ISI VAHTII PIKKUVEIKKOJA AURINKO LÄMMITTÄÄ KOKO MAAPALLOA, ILMAN AURINKOA EI VOISI KUKAAN ELÄÄ JALKAPALLON PELAAMINEN MIE TYKKÄÄN SIITÄ IHAN KA- MALASTI ON TÄRKEÄÄ LEIKKIÄ JA OLLA ULKONA UIMINEN; OSAAN JO UIDA JA KELLUA VAIKKA TAKAPERIN TÄRKEÄÄ ON KÄYDÄ LENKILLÄ MÄ NÄEN ISIÄ JOKA TOINEN VIIKONLOPPU JA HUOMENNA MÄ NÄÄN TAAS ISIN AURINKO ANTAA LÄMPÖÄ PILVET, ETTÄ KASVIT SAA VETTÄ KASVAMISEEN PALLO, ETTÄ MÄ VOIN PELATA

9 KYNTTILÄ, ETTÄ NÄEN LELUN MÄ EN PYSTY ELÄMÄÄN ILMAN ÄITIÄ KYNTTILÄN VALOA, JOS UKKONEN VIE SÄHKÖT JÄÄKAAPPI; SIELTÄ SAA RUOKAA UUNI, ETTÄ VOI LÄMMITTÄÄ RUOKAA LUONTOA, KOSKA SE ON NIIN TÄRKEE LÄÄKETTÄ, KUN TULEE KIPEEKSI SÄNKY NUKKUMISEEN, KU SE ON NIIN PEHMEÄ ILMAA, ETTÄ VOI HENGITTÄÄ SYDÄN: JOS SITÄ EI OO, NIIN KUOLEE PUU, SINNE VOI KIIPEILLÄ TAIVAS, HIENO AURINGON KANSSA PILVI PILVISTÄ TULEE TUULI JA VETTÄ SYDÄN, MUUTEN EI VOI ELÄÄ MUN PUHELIN SOITAN ÄIDILLE, ISKÄLLE TAI SERKULLE KÄSIÄ ILMAN EI VOI OLLA KUN ON KYLMÄ VOI MENNÄ TAKAN ÄÄREEN LÄMMITTELE- MÄÄN EN IKINÄ HALUIS, ET JOKU KUOLIS OLEN ILOINEN, KU MULLE TULI KAVERI LÄMPÖSUOJAT, JOTKA VOI LAITTAA TALVELLA KORVILLE, KUN ON KYLMÄ VAARI VAARILLA ON JÄTTIMAHA TYKKÄÄN LUMESTA, KU SAA HIIHTÄÄ JA KELKKAILLA LUONNOSTA -PUUSTA TULEE SITÄ PAPERIA, ETTÄ VOI PIIR- TÄÄ MUN ÄITI, SE MÄÄRÄÄ MUA, ETTÄ TOTTELEE. ON TÄRKEETÄ TOTELLA AIKUISTA. NUKKUMINEN, ETTÄ SILMÄT SAA VÄLILLÄ LEVÄTTYÄ OMA PERHE, JOKA ANTAA JOTENKI RAKKAUTTA KOTI ON MULLE TÄRKEE, ILMAN SITÄ MÄ EN VOISI ELÄÄ ENKELI, KOSKA SE SUOJELEE MUA SATEENKAARI, SE ON HIENO NÄHDÄ SADEPISARAT VETTÄHÄN TARVII POLIISIAUTO ON TÄRKEE, JOS ON ROPSVOJA KOIRA, JOKA ON KUOLLUT, ON MULLE TOSI TÄRKEE ÄITI, JOLLA ON KORVIKSET SE TEKEE HYVÄÄ RUOKAA. RUOKA KASVATTAA JEESUS SUOJELEE IHMISIÄ MINÄ SIKS KU MÄ PYSTYN TEKEMÄÄN KAIKKEE MITÄ MÄ HALUUN 9

10 SIENET MÄ EN NIITÄ SYÖ, MUTTA MÄ IHAILEN NIITÄ MARJAT NIISTÄ SAA HILLOA LINNUT NE LAULAA TOSI KAUNIISTI KESÄ, KUN SAA POMPPIA TRAMPOLIINILLA ILMAN RUOKAA IHMINEN EI SAA RAVINTOA JA KUOLEE JEESUS ON TOSI TÄRKEÄ. SE SUOJELEE LASTA. SE ON LUONUT KAIKKI, TAI SIIS SE JUMALA SADEPISARA VETTÄHÄN TARVII AUTO ON TÄRKEE, KOSKA SILLÄ PÄÄSEE KAUEMMAS, KU KÄVELLEN LUKEMINEN, PUKEMINEN JA KIRJOTTAMINEN ON TÄRKEITÄ UNI-PAITULI VÄLILLÄ VIILENEE JA VÄLILLÄ LÄMMIN. MÄ EN VOI TIETÄÄ, MITEN MÄ RAKASTAN SITÄ NIIN PALJON. 10

11 11 4. VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Eri ikävaiheissa nämä painottuvat eri tavoin ja saavat erilaisen merkityksen. Varhaiskasvatuksen tavoitteet muodostuvat orientaatioiden pohjalta. Orientaatiot eli näkökulmat ovat: matemaattinen luonnontieteellinen historiallis-yhteiskunnallinen esteettinen eettinen uskonnollis-katsomuksellinen Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline kaikilla orientaatioiden alueilla. Esiopetuksen keskeiset sisältöalueet ovat: kieli ja vuorovaikutus matematiikka etiikka ja katsomus ympäristö- ja luonnontieto fyysinen ja motorinen kehitys terveys taide ja kulttuuri Opetus on kokonaisvaltaista ja toteutuu sisältöalueiden kautta. Oppimisprosessi on tärkeämpää kuin suorittaminen tai yksittäisten sisältöalueiden korostaminen.

12 LAPSEN TAPA TOIMIA Leikkiminen on luonnollinen tapa oppia asioita, jotka liittyvät lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Leikin avulla lapset oppivat suunnittelemaan omaa ja yhteistä toimintaansa. Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteellinen kokeminen ja ilmaisu ovat lapselle ominaisia tapoja toimia, oppia ja ajatella. Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Liikunnan tarkoitus on tuottaa iloa, virkistystä ja elämyksiä. Samalla kehittyvät lapsen motoriset ja fyysiset taidot. Tutkiessaan lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympärillään olevaan maailmaan ja ihmisiin. Vuorovaikutus muiden lasten ja aikuisten sekä lähiympäristön kanssa innostaa lapsia tutkimiseen. Taidetta tekevän ja kokevan lapsen maailmassa on oppimisen iloa, mielikuvitusta, muotoja, ääniä, musiikkia, itseilmaisua, värejä, tuoksuja, makuja, tuntemuksia ja kaikkien näiden yhdistelmiä. Taiteellisen tekemisen ja kokemisen kautta lapsen itsetunto ja taito olla ryhmän jäsenenä kehittyvät.

13 13 5. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Varhaiskasvatuksen toteuttamisessa haluamme luoda ilmapiirin, jossa lapsi voi rohkeasti ja luottavaisesti toteuttaa itseään. Tuemme lapsia toimimaan yhdessä ja kannustamme heitä tasavertaisiin kaverisuhteisiin. Päiväkodissa toteutetaan Askeleittain opetusohjelmaa, mikä tukee lapsen sosiaalista kehitystä ja tunnetaitoja. Aikuisella tulee olla herkkyyttä lasten havainnointiin, ja hänen tulee olla saatavilla, kun lapsi tarvitsee apua tai ohjausta. Aikuinen ohjaa lasta omiin oivalluksiin ja ratkaisuihin. Varhaiskasvatusta toteutetaan sekä koko ryhmän kesken ja pienryhmätoimintana. Pienryhmässä lapsilla on enemmän aikaa yhteiseen kokemiseen, keskusteluun, oppimiseen ja tekemiseen. Päiväkodissa on neljä ryhmää omine tiloineen ja sen lisäksi yleiset tilat, joiden käyttöä vuorotellaan. Yleisiä tiloja ovat sali, leikkiparvi, takkahuone, askartelutila / ateljee ja puutyöverstas. Erstan koulun sali sekä talvisin kaukalo on myös päiväkodin käytössä 1x viikossa. Leikkiminen Haluamme painottaa leikin merkitystä oppimisessa sekä sisällä että ulkona.. Lapset leikkivät rakentelu-, rooli- ja sääntöleikkejä sekä vapaasti että ohjatusti päivittäin. Lapset voivat tuoda sovitusti myös omia leikkivälineitä päiväkotiin. Kierrätämme päiväkodin leikkivälineitä säännöllisesti ryhmästä toiseen. Liikkuminen Salissa pidetään liikuntahetkiä esim. pienryhmissä ja erilaisia musiikki- ja lauluhetkiä. Tilaa käytetään myös taidenäyttelyihin sekä näytelmä- että nukketeatteriesityksiin. Käytämme myös Erstan koulun salia ja urheilukenttää kaukaloineen. Päiväkodin oma piha-alue on laaja ja se kannustaa lasta liikkumaan. Pihalla voidaan leikkiä monenlaisia liikuntaleikkejä, kuten mäenlaskua, kiipeilyä, pallopelejä, pyöräilyä ja potkulautailua pienimuotoisessa liikennepuistossa.

14 14 Toimintaamme kuuluu pihatapahtumia vuodenaikojen mukaan kuten esim. lasten olympialaiset, haravointitalkoot ja kuvasuunnistus. Osallistumme Nuoren Suomen liikuntatapahtumiin ja järjestämme arkisin myös erilaisia liikunta- ja toimintapisteitä pihalla. Lähiympäristö tarjoaa monenlaisia retkikohteita. Kaarisillan kuusimetsä on tunnelmallinen ja elämyksellinen paikka retkeilyyn ja yhteisten tapahtumien järjestämiseen. Päiväkodin lähellä on muitakin pieniä metsäalueita, leikkipuistoja ja Kymijärvi ranta-alueineen. Päiväkodissa järjestetään Metsämörri toimintaa. Talvisin hiihdämme päiväkodin pihalla ja läheisellä pellollasekä luistelemme koulun kentällä. Tutkiminen Tutkiminen alkaa lapsen ihmetyksestä. Haluamme ohjata lasta tekemään oivalluksia yhdessä toisten lasten kanssa ja käyttämään erilaisia välineitä tutkimiseen. Tutkimiseen ja tiedon etsimiseen käytämme päiväkodin laajaa kirjavalikoimaa sekä pääkirjaston että kirjastoauton palveluja. Lapsilla on metsäretkillä käytössä suurennuslaseja ja ötökkäpurkkeja. Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu Haluamme auttaa lasta nauttimaan ja iloitsemaan taiteen tekemisestä ja kokemisesta. Saduttaminen on lapsilähtöistä toimintaa, ja se kehittää lapsen itseilmaisua ja mielikuvitusta. Lapsen ja/tai ryhmän kertoma tarina kirjoitetaan muistiin ja se voidaan myös muokata näytelmäksi tai nukketeatteriesitykseksi. Saduttaminen kehittää ja monipuolistaa lapsen kieltä. Se innostaa myös kielen tutkimiseen. Kuvallisessa ilmaisussa lapsi tutustuu erilaisiin välineisiin sekä menetelmiin. Lisäksi hänen esteettinen ajattelunsa ja hienomotoriset taitonsa kehittyvät. Lapsi voi ilmaista itseään mm. piirtämällä, maalaamalla, askartelemalla ja muotoilemalla. Kuvallisessa ryhmätyöskentelyssä lapset kokevat yhdessä tekemisen ja oppimisen iloa. Musiikin kautta lapsi saa elämyksiä, jotka tukevat tunne-elämää ja myönteisen minäkuvan kehittymistä. Haluamme, että lapsi oppii nauttimaan monipuolisesti musiikin kuuntelusta, laulamisesta ja

15 15 soittamisesta. Laululeikit ja musiikkiliikunta tukevat lapsen kokonaisvaltaista ilmaisua. Päiväkodissa lapsi tutustuu erilaisiin rytmisoittimiin ja oppii käyttämään niitä. Oman ryhmän lauluhetkien lisäksi järjestämme erilaisia yhteisiä ja teemallisia laulu- ja leikkihetkiä. Päiväkodissamme järjestetään ajoittain mm. omia nukketeatteriesityksiä ja näytelmiä, kutsumme esiintyjiä myös ulkopuolelta. Käymme myös teatteriretkillä esim. Lahdessa. 5.1 KUNTOUTTAVA VARHAISKASVATUS Kuntouttava varhaiskasvatus on kokonaisvaltaista lapsen kehityksen tukemista. Sen lähtökohtana ovat vanhempien ja kasvatushenkilöstön yhteiset havainnot ja kokemukset lapsesta sekä esim. psykologin, toimintaterapeutin tai puheterapeutin tutkimukset. Kuntouttavan varhaiskasvatuksen tarve voi johtua lapsen fyysisen tiedollisen puheen ja kielen tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen alueen vaikeuksista tai lapsen kasvuoloista Päiväkodin toiminta sinällään voi olla kuntouttavaa varhaiskasvatusta erityistä tukea tarvitsevalle lapselle. Päiväkodissa toimii kiertävä erityislastentarhanopettaja. KELTOn tehtävänä on kartoittaa yhdessä henkilöstön kanssa mahdollisia erityistuen tarpeita lapsilla sekä varmistaa heille varhainen tuki. KELTO antaa mm. puheopetusta ja kielellistä kuntoutusta pienryhmätoimintana. Pienryhmätukea voidaan järjestää lasten tarpeiden mukaan. Kuntouttavan varhaiskasvatuksen pienryhmät Erstan päiväkodissa toimintavuonna varmistuvat toimintakauden alkuvaiheessa. Päiväkodin henkilökunta saa tarvittaessa ohjausta päivähoidon tukiryhmältä, oppilashuoltoryhmältä ja erityistyöntekijöiltä.

16 16 6. KASVATUSKUMPPANUUS Vanhemmat ovat oman lapsensa parhaita asiantuntijoita. Heillä on ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Varhaiskasvattajilla on monipuolinen ammatillinen koulutus ja kokemus lapsen kehityksestä ja siitä, miten lapsi toimii ryhmässä. Kun vanhempien ja varhaiskasvattajien tiedot ja taidot yhdistetään, pystymme toimimaan lapsen parhaaksi. Kasvatuskumppanuutta on: päivittäiset kohtaamiset lasta tuotaessa ja hakiessa perhekohtaiset keskustelut kaksi kertaa vuodessa vanhempainillat ja tapahtumat juhlat vanhempaintoimikunnan kokoaminen tarvittaessa Erstan päiväkodin vanhempaintoimikunnan sähköpostiosoite on Vanhempaintoimikunnan tarkoituksena on mm. vanhempien verkostoituminen ja tutustuminen toisiinsa toimia keskustelupaikkana pyrkiä vaikuttamaan yhteisiin asioihin lasten parhaaksi toimia osaltaan yhdyslinkkinä kodin ja päiväkodin välillä tuoda esille vanhempien mielipiteitä mahdollisesti järjestää varainhankintaa, joilla voidaan tukea päiväkodin toimintaa ja ympäristön viihtyvyyttä.

17 17 7. YHTEISTYÖ 7.1 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Moniammatillinen yhteistyö on yksittäisen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemista. Päiväkotimme moniammatilliseen yhteistyöverkostoon kuuluvat: erityistyöntekijät (kelto, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti psykologi, kehitysvammaohjaaja) neuvolan terveydenhoitajat oppilashuoltoryhmä (OHR) esiopetusikäisille lapsille päivähoidon tukiryhmä (PTR) alle esiopetusikäisille lapsille perhetukitiimi sosiaalityöntekijät muu päivähoidon henkilöstö ja koulujen esiopettajat. ala- ja erityiskoulujen opettajat ja rehtorit Päijät-Hämeen perheneuvola Päijät-Hämeen keskussairaala 7.2 SEURAKUNTA Päiväkodista on nimetty vastuuhenkilö seurakunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Seurakunnan lastenohjaaja pitää pyhäkoulua esikouluikäisille joka kolmas maanantai. Kirkkoretket ovat joulun ja pääsiäisen aikaan. Lapsityön pappi vierailee halutessamme päiväkodissa esim. kastedemonstraation merkeissä. 7.3 MUITA YHTEISTYÖTAHOJA Päiväkotimme tekee yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa: Villähteen päiväkoti Villähteen perhepäivähoito Erstan koulu Pajulahden liikuntakeskus Kaarisilta poliisi vapaapalokunta

18 18 8. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hoitosuhteen/esiopetuksen alkuvaiheessa jokaiselle lapselle laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) vanhempien / huoltajien kanssa. Suunnitelmaa täydennetään joka vuosi syksyisin ja sen toteutumista arvioidaan keväisin ns. vasukeskusteluissa. Suunnitelmassa saadaan tietoa lapsen kasvuympäristöstä, kokemuksista ja tottumuksista. Siinä näkyvät lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja mahdollinen yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarve. Näiden tietojen avulla laaditaan yhdessä vanhempien / huoltajien kanssa lapsen yksilölliset kasvun ja kehityksen tavoitteet. Varhaiskasvattajat havainnoivat lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja dokumentoivat havaintoja lapsen vasuun. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa kuntouttava varhaiskasvatussuunnitelma. Mikäli lapsi kuuluu varhennetun oppivelvollisuuden piiriin, hänelle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). 9. VARHAISKASVATUKSESTA ESIOPETUKSEN KAUTTA KOULUUN Varhaiskasvatuksen ja siihen liittyvän esiopetuksen sekä perusopetuksen tulee muodostaa lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus. Kouluun ilmoittautumisajan jälkeen esiopettajat ja tulevien ensiluokkien opettajat ja erityisopettajat tapaavat ja keskustelevat tulevien koululaisten vahvuuksista ja mahdollisista tuen tarpeista oppimisessa. Yhteistyölle tarvitaan vanhempien / huoltajien kirjallinen lupa. Syksyllä koulujen opettajat antavat palautetta esiopettajille lasten koulun alkuvaiheista.

19 VARHAISKASVATUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI Varhaiskasvattajat havainnoivat lapsen leikkiä ja kaverisuhteita sekä vuorovaikutusta aikuisen kanssa. Lasten kanssa keskustellaan päivittäin ja lasten kokouksissa arvioidaan yhdessä toimintaa ja heidän toiveitaan ja ideoitaan kirjataan toimintasuunnitelman tueksi. Lasten kokouksissa harjoitellaan ideoiden esittämistä, yhteistä päätöksen tekoa ja yhteisöllistä ristiriitojen selvittämistä. Vanhempien kanssa keskustellaan päivittäin kohdattaessa ja vaihdetaan lasten kuulumisia puolin ja toisin. Toiminnasta on mahdollista antaa ja saada palautetta sekä lapsikohtaisissa vasu-keskusteluissa että vanhempainilloissa. Vanhemmilla on myös mahdollisuus arvioida toimintaa suullisesti, kirjallisesti palautelaatikoihin, sähköpostitse ja vastaamalla asiakaskyselyihin. Halutessaan vanhemmat voivat perustaa vanhempaintoimikunnan, arvioida päiväkodin toimintaa ja tehdä ehdotuksia ja aloitteita toiminnan kehittämiseksi. Varhaiskasvattajat arvioivat jatkuvasti omaa toimintaansa sekä yksin että työtiiminsä kanssa. Henkilöstöllä on velvollisuus kehittää omaa ammattitaitoaan ja osallistua täydennyskoulutukseen. Esimiehen kanssa käydään säännöllisesti kehityskeskusteluja. Päiväkodin henkilökunta tapaa toisiaan työpaikkakokouksissa ja ajoittain järjestetään myös varhaiskasvatusiltoja toiminnan kehittämisen merkeissä. Päiväkodissa toimii henkilöstö- ja taloustiimi sekä varhaiskasvatuksen pedagogiikkatiimi. Nämä tiimit suunnittelevat, toteuttavat sekä arvioivat päiväkodin toimintaa omalla alueellaan. Alle esiopetusikäisten lasten ryhmät ja vastaavasti esiopetusikäisten lasten ryhmät tekevät keskenään toiminnallisesti yhteistyötä.

20 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI Henkilökunta kehittää ja arvioi varhaiskasvatusta sekä varhaiskasvatussuunnitelmaa yhdessä lasten, vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa. Varhaiskasvatuksen arviointi ja kehittäminen on jatkuvaa.