LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 10/ Aika: klo 18:30-20:00 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 143 Kokouksen järjestäytyminen Valiokuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) HSY:n perussopimuksen muuttaminen Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän (HSY) alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille Lausunto Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymän (HSL) alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta Mäntymäen koulun esteettömyys (tarveselvitys) Svenska skolcentrum, första inredningen av H-delen (behovsutredning) Villa Junghans, tarveselvitys saneerauksesta Kaupunginkirjaston asiakastilojen uudistaminen (tarveselvitys) Latukelkan ja mönkijän hankinta ulkoliikuntaan (tarveselvitys) Rakennusvalvontataksan tarkistaminen maankäytön tulosalueen rakennusvalvontatehtävien osalta ( 25) Vanhusneuvoston asettaminen toimikaudeksi Vammaisneuvoston asettaminen toimikaudeksi Vastaus valtuustoaloitteeseen bussilinjan 224 reitin muuttamisesta 157 Vastaus valtuustoaloitteeseen jätteiden lajitteluastioiden saamiseksi hautausmaalle 46 49

2 PÖYTÄKIRJA 10/ Läsnä: Rehn-Kivi Veronica puh.joht. Rintamäki-Ovaska Tiina varapuh.joht. Johansson Johan j Stolt Sofia j Pesonen Juha j Ant-Wuorinen Lauri j Salminen Mikko J. j Ala-Reinikka Tapani KV:n pj Stenberg Stefan KV:n I vpj Mollgren Satu KV:n II vpj Masar Christoffer kj Söderström Camilla hall.pääll. Jahnsson Markus tiedottaja Allekirjoitukset Veronica Rehn-Kivi Camilla Söderström puheenjohtaja sihteeri Hyväksytty sähköpostitse Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Lauri Ant-Wuorinen Tarkastettu sähköpostitse Pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville Kauniaisten kaupungin kotisivuilla Todistaa Karola Nyman ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 10/ Kokouksen järjestäytyminen KH KH - toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsee pöytäkirjantarkastajan. Päätös: KH - totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsi jäsen Lauri Ant-Wuorisen pöytäkirjantarkastajaksi.

4 PÖYTÄKIRJA 10/ Valiokuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) KH , sen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja voivat kuntalain 92 :n mukaan ottaa KH:n käsiteltäväksi asian, joka on kuntalain lain nojal la siirretty KH:n alaisen toimielimen tai viranhaltijan toimivaltaan ja jossa asian omai nen viranomainen on tehnyt päätöksen. Kuntalain mukaan KH:n käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa lain tai asetuk sen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioi ta, eikä yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai so siaa li toi men asioita. Kaupunginhallitukselle on lähetetty toimielinten ja yleishallinnon vi ran hal tijoi den päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä pää tök sistä. Otsikko-/päätösluettelo on esityslistan oheismateriaalina luot ta mushen ki löi den Extranetissä. Puheenjohtajalle pöytäkirjat ja vi ran hal ti ja pää tökset on toimitettu sähköisesti hallintosäännön 25 :n 3 momentin mää räyksen mukaisesti. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi sen ajan kuluessa, jos sa 134 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Tämän varmistamiseksi KH:n jäsenten tulee ilmoittaa ennen kokousta kaupun gin joh ta jal le, hallintopäällikölle tai kaupunginsihteerille ne päätökset, joi hin harkitsevat otto-oikeuden käyttämistä ja mielellään myös ne pää tökset, joista muutoin toivovat lisätietoja kokouksessa. KJ: Päätös: KH merkitsee tiedokseen toimielinten ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätök set ja päättää olla käyttämättä kuntalain 92 :n mukaista ot to-oi keuttaan. Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta HSY:n perussopimuksen muuttaminen 598/ /2014 YLKV Lisätiedot: yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, puh kaupunginlakimies Lena Filipsson-Korento, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän hallitus käsitteli kokouk ses saan kuntayhtymän perussopimuksen muut ta mista koskevan asian ja päätti lähettää ehdotuksen perussopimuksen muut tami ses ta jäsenkunnille käsiteltäväksi. Kuntayhtymän perussopimuksen hyväksyvät kuntalain 55 nojalla jä senkun tien valtuustot. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä on perustettu jä sen kuntien Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten välisellä perussopimuksella vuon na Perussopimuksessa on sovittu kuntayhtymän toimintaan ja hal lin toon liittyvistä keskeisistä asioista. Kuntalaki muuttui ja uudessa kuntalaissa kuntien yhteistoimintaa kos ke vat säännökset poikkeavat joiltakin osin vuoden 1995 kuntalain sään nök sis tä. Uuden kuntalain 149 :n siirtymäsäännöksen mukaan kunta yh ty mien perussopimukset on saatettava kuntalain 8 luvussa säädetyn mu kai sek si vuoden 2019 loppuun mennessä. Kuntalain 56 :ssä säädetään kuntayhtymän perussopimuksen vä himmäis si säl lös tä. Perussopimuksessa on sovittava ainakin: 1. kuntayhtymän nimestä, kotipaikasta ja jäsenkunnista, 2. kuntayhtymän tehtävistä sekä tarvittaessa 8 :ssä tarkoitetun jär jes tämis vas tuun siirtymisestä, 3. yhtymäkokousedustajien tai yhtymävaltuuston taikka muun ylintä päätös val taa käyttävän toimielimen jäsenten lukumäärästä ja äänivallan pe rus teis ta, 4. kuntayhtymän muista toimielimistä sekä niiden tehtävistä, pää tös vallas ta ja koollekutsumisesta, 5. siitä, mikä kuntayhtymän toimielin valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kun ta yh ty mää ja tekee sen puolesta sopimukset, 6. sekä siitä, millä tavoin oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen pää te tään,

6 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin ja vastuusta, sen velois ta sekä muista kuntayhtymän taloutta koskevista asioista, 8. kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta, 9. kuntayhtymästä eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jä sen kuntien asemasta, 10. kuntayhtymän purkamisesta ja loppuselvityksen suorittamisesta, menet te lys tä, jolla kuntayhtymän alijäämä katetaan tilanteessa, jossa jäsen kun nat eivät ole hyväksyneet 119 :n 2 momentissa tarkoitettua so pi mus ta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta, 11. talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jä senkun nil le. Perussopimuksen muuttamista on valmisteltu HSY:n ja sen jäsenkuntien la ki mies ten kesken. Perussopimukseen on lisätty kuntalain edellyttämät mää räyk set alijäämän kattamisesta, talouden ja toiminnan seu ran ta jär jestel mäs tä ja raportoinnista jäsenkunnille. Mallina ehtojen muotoilussa on käy tet ty Kuntaliiton vuonna 2016 julkaistua perussopimusmallia. Lisäksi pe rus so pi muk seen on tehty tarkennuksia, joilla sopimus on saatettu kun tayh ty män tehtävien, yhtymäkokouksissa käsiteltävien asioiden ja lau sun tome net te lyn osalta vastaamaan nykytilannetta. Hallituksen toimikauden ja tar kas tus lau ta kun nan jäsenten lukumäärän osal ta perussopimus vastaisi HSL-kun tayh ty män perussopimusta. Perussopimukseen tehtävät muutokset näkyvät liitteessä 1 siten, että tehtä vät poistot on merkitty punaisella fontilla ja muut muutokset sinisellä fontil la. HSY:n hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi perussopimukseksi on esi tyslis tan liitteenä 2. YTJ: Yhdyskuntavaliokunta päättää esittää KH:lle, että se esittäisi KV:lle HSY:n pe rus so pi muk sen muuttamisen hyväksymistä liitteen 2 mukaisesti.... Esittelijä ehdotti perussopimusta täydennettävän seuraavasti: 5 "Ääniosuudet pyöristetään lähimpään täyteen kokonaislukuun, joka on vähintään 1". 9 "Varajäsenellä on aina läsnä- ja puheoikeus hal li tuk sen ko kouk sessa". Valiokunta hyväksyi esitetyt täydennykset yksimielisesti.

7 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta Päätös: Yhdyskuntava lio kun ta esittää KH:lle että se esittäisi KV:lle HSY:n pe rus sopi muk sen hyväksymistä liitteen 2 mukaisesti siten, että HSY täydentäisi so pi mukseen edellä esitetyt lisäykset. KH Perussopimuksen voimaan tulon edellytyksenä on, että jäsenkuntien valtuus tot ovat sen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet. Vantaan valtuusto on kokouksessaan hyväksynyt perussopimuksen muuttamisen liit teen 2 mukaisena, samoin Helsingin valtuusto Espoossa asia on käsitelty kaupunginhallituksessa ( 90) ja on esillä val tuustos sa Näin ollen on asian käsittelyn tässä vaiheessa jo melko haas teel lis ta esittää muutoksia perussopimukseen. Yhdyskuntavaliokunnan ehdottamat lisäykset ovat sinänsä ymmärrettävät ja osoittavat pienen kunnan huolen menettää vaikutusmahdollisuutensa mui den jäsenkuntien väestömäärän kasvaessa absoluuttisena väes tö määrä nä paljon Kauniaista enemmän. Todettakoon kuitenkin, että liitteenä 2 olevan perussopimuksen 5 :n 1 kap pa leen mukaan jokaisella jäsenkunnalla on yksi edustaja, jolloin 2 kappa le lähinnä tarkentaa äänivaltaosuuksien jakauman. Koska kappaleet eivät voi olla ristiriidassa keskenään, johtopäätöksenä on, että Kauniaisilla on jatkossakin nyt hyväksyttävän perussopimuksen perusteella yh ty mä kokouk ses sa aina yksi edustaja, jolla on vähintään yksi ääni. Liitteenä olevan perussopimuksen 9 :n 2 kappaleen perusteella Kau niaista edustaa jatkossakin hallituksessa vähintään yksi varsinainen jäsen (koska muita jäsenkuntia ei ole ko. kuntaryhmässä). Edellä olevaa on erikseen vielä tarkistettu HSY:ltä, jonka lakimiehen mukaan uuden jäsenen mukaantulo kuntayhtymään johtaa myös pe rus so pimuk sen muuttamiseen, vastaavalla tavalla kuin esim. HSL:n kohdalla. Edel lä olevan perusteella esitetään, että Kauniainen hyväksyy HSY:n perus so pi muk sen liitteen 2 mukaisena. KJ: KH päättää esittää KV:lle HSY:n perussopimuksen hyväksymistä liitteen 2 mu kai ses ti. Lisäksi KH päättää esittää, että KV oikeuttaa kaupunginjohtajan tar vit taessa tekemään sopimukseen teknisluonteisia korjauksia. Päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että kuntayhtymän muut jäsen kun nat ovat tehneet vastaavan sisältöisen päätöksen....

8 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta Keskustelun alettua, jäsen Johansson ehdotti seuraavaa lisäystä pää töseh do tuk seen: Mikäli HSY:n jäsenkuntien määrä tulevaisuudessa kasvaa, KV edellyttää, että kaikilla perustajakunnilla säilyy jatkossakin vähintään yk si varsinainen hallituspaikka. Lisäys hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös: KH päätti esittää KV:lle HSY:n perussopimuksen hyväksymistä liitteen 2 mu kai ses ti. Samalla KH päätti esittää, että KV edellyttää, että kaikilla perustajakunnilla säi lyy jatkossakin vähintään yksi varsinainen hallituspaikka, mikäli HSY:n jä sen kun tien määrä tulevaisuudessa kasvaa. Lisäksi KH päätti esittää, että KV oikeuttaa kaupunginjohtajan tarvittaessa te ke mään sopimukseen teknisluonteisia korjauksia. Päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että kuntayhtymän muut jäsen kun nat ovat tehneet vastaavan sisältöisen päätöksen.

9 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän (HSY) alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille / /2014 YLKV Lisätiedot: yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, puh kuntatekniikkapäällikkö Jarkko Riipinen, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut kuntayhtymän hallitus on päättänyt ko kouk ses saan pyy tää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kau niaisten kau pun ke ja antamaan mennessä lausuntonsa kun ta yh tymän alustavasta toiminta- ja ta lous suun ni tel mas ta vuosille Lau sun to pyyn tö on esityslistan liitteenä. HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio. Samassa yh tey des sä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammak si vuodeksi (suunnitelmakausi). Taloussuunnitelman ensimmäinen vuo si on talousarviovuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kun ta yh ty män toi min nal li set ja taloudelliset tavoitteet ja se on laadittava siten, että edellytykset kun ta yh ty män tehtävien hoitamiseksi turvataan. Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma on esityslistan oheismateriaalina sekä löytyy myös HSY:n internet-sivuilta osoitteesta: ja poytakirjat Yleistä Talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa tuottavuustavoitteena on ollut kes ki mää räi nen 1,5 %:n vuotuinen tuottavuuden paraneminen. Myyntituottojen budjetoinnissa on huomioitu toimintavolyymien ja toi minnan muu tok set sekä talousmallin mukaiset vesihuollon ja jätehuollon alusta vat tak sa muu tok set. Yleisenä kustannustason muutoksena talousarviovuodelle 2020 on käy tetty 1,6 %:ia, ellei tarkempaa ennustetta ole ollut käytettävissä. Inf laa tio kerroin ta tarkennetaan syksyllä lopullisen talousarvion valmistelussa. Suun nitel ma vuo det on esitetty vuoden 2020 hintatasossa. Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat HSY:n hallituksen esittämiin investointiohjelmiin vuosille Ta lous suunni tel ma vuo sien investointimenoja on jonkin verran tarkistettu in ves toin ti ohjel maan verrattuna vesihuollon osalta. Tärkeimmät muutokset investointiohjelmaan verrattuna aiheutuvat Blo minmä en kalliopuhdistamohankkeen muutoksista sekä Raide-Jokerin ai heutta mis ta joh to siir to tar peis ta. Vuonna 2020 investoinnit ovat yhteensä 223,3

10 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta mil joo naa euroa, jos ta 203,3 miljoonaa on vesihuollon ja 18 miljoonaa jä tehuol lon in ves toin te ja. Muut investoinnit ovat yhteensä 2,1 milj. euroa. HSY:n perussopimuksen mukaan toiminta- ja taloussuunnitelmasta on pyy det tä vä jäsenkaupunkien lausunnot ennen sen hyväksymistä. Strategia HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman tavoiteasetanta ja bud je toin ti perustuvat yhtymäkokouksen hyväksymään stra tegi aan Tavoitteiden pohjana ovat strategiset päämäärät: - Ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä - Korkea toimintavarmuus - Sujuvat palvelut - Vakaa talous ja mahdollistajapäämärät: - Hyvän työelämän kehittäjä - Aktiivinen uuden teknologian hyödyntäjä - Tiedolla vaikuttaja - Yhteistyön rakentaja Toiminta HSY:n verkostoon pumpatun veden määrän ei arvioida kasvavan suun nitte lu kau del la. Vuonna 2020 tuotetun veden määrän arvioidaan olevan 94,2 mil joo naa m3 ja laskutettavan vedenmyynnin 75,0 miljoonaa m3. Vii kin mäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltävän jäteveden määrän ar vioi daan olevan yhteensä 139,9 miljoonaa m3 vuonna Vuonna 2020 asiakaskiinteistöillä tehdään noin 8,8 miljoonaa jä te as tia tyhjen nys tä ja kuljetetaan jätteitä yhteensä noin tonnia. Jätteen energia käyt töön Vantaan Energian jätevoimalaan toimitetaan jätteitä yhteensä tonnia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetaan jät tei tä yhteensä noin tonnia, josta biojätettä on tonnia. Henkilöstö Henkilöstön määrällinen tarve on arvioitu voimassa olevassa hen ki lös tösuun ni tel mas sa Vuoden 2020 keskimääräinen hen ki lös tömää rä on yhteensä 806,1 henkilötyövuotta, joka on samalla tasolla vuoden 2019 suunnitelman kanssa. Henkilöstömäärien toteutumat ovat ai kai semmin jääneet suunniteltua alemmalle tasolle. Henkilöstösuunnitelma päivitetään suunnitelmakaudelle ja muu tok set huomioidaan lopullisessa taloussuunnitelmassa syksyllä. Käyttötalous HSY:n toimintatuotot vuonna 2020 ovat 375 miljoonaa, 9,7 miljoonaa (2,7 %) enemmän vuoden 2019 ennusteeseen verrattuna. Myyntituottojen budje toin nis sa on otettu huomioon toimintavolyymien muutokset sekä ve si takso jen 2,0 % reaalikorotus. Hintojen nosto perustuu tulevien vuosien suu-

11 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta rien in ves toin tien sekä rahoituskulujen kattamiseen. Jäsenkunnilta ve loi tetta va yleis ten alueiden hulevesikorvaus pienentää jäteveden käyttömaksun ko ro tus tar vet ta. Kauniaisilta veloitetaan v hulevesikorvausta eu roa. Summa on budjetoitu kuntatekniikan käyttötalousarvioon. Ra ken tami sen volyymin arvioidaan pysyvän vielä 2020 kor keal la tasolla, mikä näkyy liittymismaksutuotoissa. Suunnitelmakauden lopulla suun nan on ar vioitu kääntyvän laskuun. Jätehuollon toimintatuottojen ja suoritteiden ennakoidaan vähenevän suun ni tel ma kau del la. Pääasialliset syyt tähän ovat jätelain muutokset ja se ka jä te as tioi den tyhjennysmäärien väheneminen sekä jätteiden lajittelun te hos tu mi nen. Jätehuollossa sekajäteastian tyhjennyshintaan on laskettu 2% re aa li ko ro tus. Korotustarve tarkentuu lopullisessa ta lous suun ni tel massa syk syl lä ns. ohjaavan jätehinnoittelun valmistuttua. Jäsenkunnilta perittävät kuntaosuudet ovat noin prosentti HSY:n toi min tatu lois ta. Perussopimuksen mukaan Kauniaisten maksuosuus on jä sen kuntien maksuosuudesta 1%. Kuntaosuuksilla katetaan ne seutu- ja ym pä ristö tie don sekä il mas to in fon toiminta- ja pääomakulut, joita ei saada katettua pal ve lu tuo tan non myyn nis tä ja hankerahoituksista saaduilla tuloilla. Vuonna 2020 las ku tet ta vat kuntaosuudet ovat 4,14 miljoonaa euroa (4,10 milj. vuon na 2019). Kauniaisten maksuosuus v on euroa ja se on bud je toi tu ympäristötoimen käyttötalousarvioon. HSY:n toimintamenot vuonna 2020 ovat 183,2 miljoonaa euroa, 5,4 mil joonaa (3 %) enemmän vuoden 2019 ennusteeseen verrattuna. Toi min ta ku lujen budjetoinnissa on huomioitu toiminnan muutokset ja merkittävimmät tie dos sa olevat kustannusmuutokset, kuten lomarahaleikkausten päät ty minen vuon na 2020, kemikaali- ja energiahintojen korkea taso sekä eräät ker ta luon toi set kustannuserät kuten pilaantuneiden maa-ainesten puh distus Fin noos sa (2,5 milj.). Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate vuonna 2020 on 193,8 miljoonaa euroa (51,7 % toimintatuloista), kun se vuonna 2019 en nus te taan olevan 189,4 miljoonaa (51,9 %). Toimintakate paranee ko ko suun ni tel ma kau den ollen 199,2 miljoonaa (52,9 %) vuonna Nettorahoituskulut vuonna 2020 ovat 70,1 miljoonaa, 2,6 miljoonaa vuoden 2019 ennustettua tasoa enemmän. Korkokuluista 61,5 miljoonaa euroa on jä sen kun nil le perustamislainoista maksettavia korkoja. Rahoitustuottoihin on budjetoitu 1,0 miljoonan euron osinkotuotot Uudenmaan Woima Oy:ltä. Toimintakatteen ja rahoituserien jälkeen syntyvä vuosikate osoittaa sen tulo ra hoi tuk sen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi in vestoin tei hin ja lainojen lyhennyksiin. Vuonna 2020 vuosikate on 123,6 mil joonaa ja se pysyttelee suunnilleen samalla tasolla koko suunnitelmakauden ajan. Tilikauden tulos vuonna 2020 on vuosikatteesta vähennettävien pysyvien vas taa vien (käyttöomaisuus) poistojen jälkeen 18,2 miljoonaa euroa yli jäämäi nen. Jätehuollon investointivarauksen aiempaan purkamiseen liittyvien pois to ero kir jaus ten ja vesihuollon tuloksesta maksettavien tuloverojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 17,8 miljoonaa euroa.

12 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta Investoinnit Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat yhtymäkokouksen hyväksymiin investointiohjelmiin vuosille Ta loussuun ni tel ma vuo sien investointimenoja on jonkin verran tarkistettu in vestoin ti oh jel maan verrattuna vesihuollon osalta. Tärkeimmät tarkistukset aiheu tu vat Blominmäen hankkeen muutoksista sekä Raide-Jokerin ai heut tamis ta joh to siir to tar peis ta. Vuonna 2020 investoinnit ovat yhteensä 223,3 miljoonaa euroa, josta 203,3 mil joo naa on vesihuollon ja 18,0 miljoonaa jätehuollon investointeja. Investointeihin varattu määräraha tarkentuu lopullisen toiminta- ja ta lous arvion laatimisen yhteydessä syksyllä. Toiminta-alueen laajentumisen ja kaavoituksen edellyttämät investoinnit suun ni tel ma kau del le ovat yhteensä 121,7 milj. euroa. Suun nitel ma kau den merkittäviä hankkeita ovat mm. Finnoo ja Suurpelto Es poossa, Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja Pasila Helsingissä sekä Ki vis tö Vantaalla. Raide-Jokeri- ja Kruunusillat hankkeet aiheuttavat merkit tä viä johtosiirtoja suunnitelmakaudella. Haja-asutusalueiden vesihuoltoa ra ken ne taan mm. Pakankylän alueella Espoossa sekä Kiilan alueella Vantaal la. Vedenhankinnan ja -puhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudelle ovat yhteensä 33 milj. euroa. Merkittävin investointi kaudella on Pitkä kos ken vedenpuhdistuslaitoksen kapasiteetin nostaminen ja ra ken nustek ni nen saneeraus. Vedenjakelun ja viemäröinnin investoinnit suunnittelukaudelle ovat yhteensä 174,1 milj. euroa. Vedenjakeluverkoston merkittävimmät inves toin nit suunnitelmakaudella ovat uusi yhteys Mäkkylästä Kauniaisten ve si tor nil le ja Hakunilan vesitornin yhteyksien kahdentaminen. Mer kit tä vimmät viemäröintijärjestelmän investoinnit suunnitelmakaudella ovat Kivistön ja Koillis-Espoon runkoviemäri, Esplanadi-Munkkisaari tunneli sekä Laut tasaa ren paineviemärin siirto ja kahdentaminen. Verkostosaneerauksessa keskitytään runkoyhteyksien toiminnan var mis tami seen. Merkittävä osa verkostosaneerauksista tehdään yhteishankkeina kau pun kien katutöiden yhteydessä. Merkittävä verkostosaneeraushanke kau del la on Esplanadi-Eteläranta -alueen vesihuoltoverkostojen uusiminen ja alueen sekaviemäriverkon ylivuotojen hallinnan parantaminen. Lisäksi tär kei tä verkostosaneerauksia tehdään Munkkiniemessä Helsingissä sekä Ota nie mes sä ja Etelä-Laajalahdessa Espoossa. Vanhojen ve si huol to tunne lei den kunnostaminen jatkuu. Blominmäen jätevedenpuhdistamon viemä röin ti jär jes te lyt ajoittuvat suunnitelmakaudelle. Jätevedenpuhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudella ovat yh teen sä 179,8 milj. euroa. Merkittävin investointi suunnitelmakaudella on Blo min mä en jätevedenpuhdistamohanke, johon on suunnitelmakaudella va rat tu 162,2 milj. euroa. Lisäksi Viikinmäen puhdistamon toiminnan kannal ta kriittinen purkutunneliyhteys välillä Viikinmäki Viikki kahdennetaan ja varaudutaan käynnistämään ravinteiden poistoa tehostavia investointeja suun nit te lu kau den lopulla.

13 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta Jätehuollon hankkeet keskittyvät ympäristöhaittojen minimoimiseen ja HSY:n toimipisteiden mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Jäte huol lon aluepalvelulähtöisillä investoinneilla toteutetaan Sortti-asemien ja Ki vi kon jätepalvelukeskuksen perusparannus- ja saneeraustyöt. Ta lous arvio vuon na jatketaan Mini-Sorttiasemiin perustuvan yhteistyön kehittämistä Kier rä tys kes kuk sen kanssa, jolla valmistellaan uuden konseptin mukaisten Sort ti ase mien perustamista kierrätyskeskusten yhteyteen sekä Sort ti-kierrä tys ta va ra ta lon toteuttamista. Suunnitelmakaudella keskitytään biojätteen käsittelyn hajuhaittojen mi nimoin tiin ja Ekomo-toiminnan mahdollistamiseen rakentamalla muun muassa käsittelykenttiä. Blominmäen jätevesilietteet käsitellään jatkossa Ämmässuolla ja niiden mää rän on arvioitu lisääntyvän. Käsittelymenetelmäksi suunnitellaan py rolyy siä, johon liittyvän koetoimintalaitoksen hankesuunnitelman hallitus päät ti hyväksyä kokouksessaan Nämä kustannukset tar ken tuvat urak ka kil pai lu tuk sen perusteella. Muilla toimintaa tukevilla investoinneilla hankitaan jätteenkuljetuksen keräys vä li neet, Seutulan alueelle toteutettavan jätteen kuljetuksen ke räys väli nei den huolto- ja varastointihalli, maanhankinnat ja jätehuollon ope ra tii viset IT-jär jes tel mät. Jätehuollon toimialan investointien suunnittelua vaikeuttavat viimeaikaiset la ki muu tok set, joiden vaikutuksia ei ole kaikilta osin mahdollista en na koida. Jä te mää rien kehitys ja jätteiden suuntautuminen kunnalliselle pal ve luntar joa jal le tai yksityiselle toimijalle määräytyy jatkossa markkinapaikan ohjaa ma na. Syksyyn mennessä laaditaan selvityksiä mm. edellä mainituista toi min nan muutostarpeista, joilla pyritään myös investoinnein vastaamaan toi min ta ken tän muuttumiseen. Rahoitus Perustamislainat HSY:n jäsenkunnilta ovat yhteensä 1,2 miljardia euroa, jon ka lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua pit kä aikais ta lainaa vuoden 2019 lopussa ennusteen mukaan noin 398 miljoonaa, mi kä li vuoden 2019 tulorahoitus ja investoinnit toteutuvat vuosiennusteen mu kai ses ti. Tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän investointitasoa ja lainojen ly hen nyk siä, minkä vuoksi suunnitelmakauden kaikkina vuosina joudutaan nos ta maan uutta ulkopuolista lainaa yhteensä noin 378,6 miljoonaa euroa riip puen toteutuvasta investointitasosta. Lainoja lyhennetään suun ni tel makau del la yhteensä noin 174,1 miljoonalla. Ulkopuolisilta nostetun pit kä aikai sen velan yhteismäärä suunnitelmakauden lopulla on noin 602,6 mil joonaa eu roa. Lähivuosien suurista investoinneista johtuen HSY:n omavaraisuusaste heik ke nee suunnitelmakausilla ollen vuoden 2022 lopussa 27,7 %, kun viimei sim mäs sä tilinpäätöksessä omavaraisuusaste oli 29,2 %. Suun nitelmakauden ylijäämäiset tulokset kasvattavat omaa pääomaa, mutta vieraan pääoman kasvu suunniteltujen investointien rahoittamiseksi tar vit ta-

14 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta vas ta ulkopuolisesta lainarahoituksesta johtuen heikentää omavaraisuutta. Esitys lausunnoksi HSY kuntayhtymä on luotettava vesi- ja jätehuollon palveluiden sekä ajan ta sai sen seutu- ja ympäristötiedon tuottaja. Strategiset päämäärät on ase tet tu osuvasti vastaamaan kuntayhtymän ydintehtäviä. Korkea toi minta var muus on yhteiskunnan toimintavarmuuden kannalta erittäin tärkeä pää mää rä. Ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edistämisessä HSY kun ta yh ty mäl lä on paljon mahdollisuuksia ja se onkin ottanut sekä omassa toiminnassaan että jäsenkuntien suuntaan tässä työssä aktiivista roolia. Vesihuollon investointitaso jatkuu suurista hankkeista johtuen korkeana ja koh tuul li set taksakorotukset eivät riitä investointien rahoittamiseen, vaan kun ta yh ty mä joutuu ottamaan suunnitelmakauden kaikkina vuosina lisää lai naa. Pidemmällä aikavälillä tulee tähdätä vakaan talouden tavoitteen mu kai ses ti rahoituksen tasapainoon niin, että myös investointimenot voi taisiin mahdollisimman paljon kattaa tulorahoituksella, kuitenkin siten, että tak so jen korotukset vastaisivat korkeintaan yleisen kustannustason nousua Toiminta-alueen laajeneminen ja korkean toimintavarmuuden tavoite luon nol li ses ti edellyttävät investointeja verkostoon. On kuitenkin tärkeää suun ni tel la investointien ajoitus ja tasainen jaksottaminen suun ni tel ma kaudel le siten, että talouden kestävyys on huomioitu. Tuotetun ja laskutetun vesimäärän erotus on asettunut pitkällä aikavälillä n. 20 miljoonan m3 tasolle, vastaten n. 20% tuotetusta puhtaasta vedestä. Tä män hävikin pienentämisellä ja nykyistä suuremman tuotetun veden mää rän saamisella laskutuksen piiriin on myös taloudellista merkitystä. Jätelainsäädännön kattavien muutosten vaikutukset tulee arvioida huo lel lises ti ja valmistella niiden toimeenpano hyvissä ajoin. Kauniaisten kaupunki on tyytyväinen yhteistyöhön HSY:n kanssa käy tännön hankkeissa. Yhteistyö on vakiintunutta ja se toimii edelleen hyvin ve sihuol to- ja kadunrakennustöiden yhteensovittamisessa. Parannettavaa on vie lä työmaiden sujuvuuden kannalta tärkeissä katselmuksien jär jes tä mises sä nopealla aikataululla. Toisinaan valvojan paikalle saaminen kestää kau an ja työmaalla joudutaan odottamaan ennen seuraavaan työ vai heeseen pääsyä. HSY:n ja jäsenkuntien kesken tehty puitesopimus kun ta teknii kan yhteistyöstä täsmentää menettelytapoja sekä selkeyttää kus tan nusjaon määrittelyä vesihuoltoinvestoinneissa. Puitesopimukseen perustuvat ja sen jälkeen laadittavana olevat lukuisat kaupunkikohtaiset eril lis so pimuk set ovat kuitenkin raskaita ja vaikuttavat työläästi ylläpidettävältä ta valta toimia yhdessä jäsenkuntien kanssa. Toimintatapojen yhtenäistämistä kai kis sa jäsenkunnissa kannattaa edelleen jatkaa, mutta rajata sopimukset mää räl tään minimiin. Myös muu kuntayhtymän koordinoima yhteistyö vesihuollon ke hit tä missuun ni tel mien, toiminta-alueiden päivityksen sekä palvelusopimusten seuran nan asioissa yhdessä HSY:n ja sen jäsenkuntien kesken on sujunut erit täin hyvin.

15 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta YTJ: Päätös: Valiokunta päättää esittää KH:lle, että se antaisi HSY:n hallitukselle esityksen mukaisen lausunnon HSY kuntayhtymän alustavasta toimintaja taloussuunnitelmasta vuosille Päätösehdotus hyväksyttiin. KH KJ: Päätös: HSY:lle on toimitettu yhdyskuntavaliokunnan hyväksymä esitys lau sun noksi ja ilmoitettu, että lopullinen lausunto toimitetaan kaupunginhallituksen pidettävän kokouksen jälkeen. päättää antaa HSY:n hallitukselle esityksen mukaisen lau sun non HSY -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja ta lous suun ni telmas ta vuosille Päätösehdotus hyväksyttiin.

16 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta Lausunto Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymän (HSL) alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta / /2014 YLKV Lisätiedot: yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, puh kuntatekniikan projekti-insinööri Minna Raatikka, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) perussopimuksen 23 :n mu kaan kuntayhtymällä on oltava taloussuunnitelma, joka ajoittuu kolmelle seu raa val le vuodelle. Taloussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Hal li tuksen laatimasta ehdotuksesta on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot, jotka on liitettävä yhtymäkokoukselle annettavaan talousarvioehdotukseen. Talous suun ni tel man tulee sisältää mm. strategiasuunnitelma sekä tariffien ja pal ve lu ver kon muutoksia koskevat suunnitelmat. HSL -kuntayhtymän hallitus on kokouksessaan päättänyt pyytää ta lous suun ni tel ma eh do tuk ses ta jäsenkuntien lausunnot mennessä. Perussopimuksen mukaista lausuntoa pyydetään: Strategiasuunnitelmasta Liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista Kuntaosuuksien tasosta Lipputulotavoitteista TTS-kaudella Tarkastusmaksun korottamisesta Kuntakohtaisen ylijäämän käytöstä suunnitelmakaudella Lausuntopyyntö ja alustava toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ovat esityslistan oheismateriaalina. Lausuntopyyntöön liittyvä ai neis to on julkaistu internet-osoitteessa: Esityslistat ja pöytäkirjat/hallitus Strategiasuunnitelma ja strategiset tavoitteet Perussopimuksen mukaan yhtymäkokous hyväksyy hallituskausittain toimin nan kehittämistä ohjaavan strategian, joka toimii lähtökohtana val mistel taes sa toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä ohjaa HSL:n toimintaa, kehit tä mis tä ja tavoitteiden laadintaa. HSL:n visio 2030 on: Kestävällä liikkumisella sujuva arki ja maailman toimi vin kaupunkiseutu. Arvoiksi on tunnistettu neljä tärkeää asiaa: yhdessä, ihmiselle, vas tuul lises ti ja kunnianhimoisesti.

17 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta Strategiassa on viisi painopistettä: 1. Erinomainen asiakaskokemus 2. Tehokas runkoverkko 3. Ennakointi ja uudistuminen 4. Aktiivinen yhteistyö 5. Kestävä talous Keskeisiä TTS-kauden tavoitteita ovat: 1. Joukkoliikenteen kehittäminen asiakkaiden liikkumistarpeet huomioiden 2. Hinnoittelun selkeyttäminen ja palveluiden sujuvoittaminen 3. Kestävän liikkumisen kulkutapaosuuden kasvattaminen ja kestävään lii ken ne po li tiik kaan vaikuttaminen 4. Toimivan joukkoliikenteen ekosysteemin luominen 5. Matkustustiedon kerääminen ja hyödyntäminen 6. Aktiivinen toiminta liikennepalvelukentässä Keskeisiä muutoksia suunnitelmakaudella Näkyvin uudistus on käyttöön otettu vyöhykkeisiin perustuva lippu jen hinnoittelumalli, joka tulee vuonna 2020 olemaan käytössä en simmäis tä kertaa koko toimintavuoden. Uudistuksen seurauksena lip pu tuotteet ja niiden hinnoittelu muuttuivat merkittävästi. Vyöhykeuudistuksen arvioi daan kasvattavan joukkoliikennematkoja koko seudulla, vastaavasti arvioi daan henkilöautomatkojen vähenevän. HSL seuraa uudistuksen vai kutuk sia ja vastaanottoa sekä varautuu matkustuksen muutoksiin ja tar vittaes sa lisäliikenteen tilaamiseen. Suuria lähivuosien hankkeita ovat muun muassa lähijunaliikenteen kil pailut ta mi nen, bussien runkoverkon laajentaminen, Länsimetron jatkaminen Ma tin ky läs tä länteen sekä Raide-Jokeri Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Kei la nie men välille. Lisäksi digitaalisten palveluiden kehittäminen on tu levai suu den painopistealueita. Bussiliikenteen suunnitelmakauden hankkeista ja työmaista johtuvat muutok set käsittävät uusia linjavarauksia ja vuorojen lisäyksiä, jotka ovat vaiku tuk sil taan vähäiset Kauniaisten kannalta. Linjalle 224 suunnitellaan reit timuu tok sia vuodelle 2021, kun linjastosuunnitelmassa esitetty pisto Kuu rinniit tyyn poistuu vuonna 2021 Suurpellon ja Kuurinniityn jouk ko lii ken ne yhtey den avautuessa. Vyöhykehinnoittelun myötä kasvaneeseen kysyntään rantaradan ju na liiken tees sä varaudutaan vastaamaan lisäämällä ruuhka-ajan yksiköitä U- ja A-lin joil la. Raide-Jokerin sekä Leppävaaran terminaalin rakentamisen aikaiset poikkeus jär jes te lyt saattavat aiheuttaa poikkeamia joukkoliikenteen jär jes te lyissä.

18 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta Toiminta- ja taloussuunnitelma Toimintatulot ja kuntaosuudet HSL:n toimintatulot koostuvat pääosin kuntaosuuksista ja lipputuloista. Mui ta tuloja ovat mm. valtionavustukset ja tuet sekä tarkastusmaksut. Vuon na 2020 lipputulot muodostavat 49,6 % HSL:n toimintatuloista ja kunta osuu det 48,3 %. Suhteen ennustetaan pysyvän samansuuruisena koko suun ni tel ma kau den. HSL:n toimintatulot vuonna 2020 ovat yhteensä 761 M. Kasvu edellisvuoden ennusteeseen verrattuna on 16,8 milj. (2,3 %). Nykytariffin mukaisiin hintoihin ei esitetä merkittäviä korotuksia vuodelle Ennusteisiin sisältyy kuitenkin epävarmuutta johtuen muuttuneesta ta rif fi jär jes tel mäs tä. Lipputulokertymäarviot tarkentuvat syksyllä TTS on laadittu noin 1,5% matkustajamäärän kasvuennusteeseen. Valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetuen vuosittaiseksi määräksi on ar vioi tu 4,8 milj. vuodessa vuosina Tarkastusmaksu on ollut 80 euroa vuodesta 2007 lähtien. Tar kas tus maksua esitetään jälleen korotettavaksi 100 euroon. Tarkastusmaksutuottoja on arvioitu vuonna 2020 kertyvän 5,3 milj., joista luottotappiota koituu kuiten kin 2,0 milj.. Muut toimintatulot ovat 5,2 milj. käsittäen lähinnä vuokratuloja, kor vauk sia tarkastustoiminnasta sekä palvelumaksuja. Menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla tai muilla tuloilla, jäsenkunnat maksa vat HSL:lle kuntaosuuksina. Kuntaosuudet muodostuvat ope roin ti kustan nus ten, yleiskustannusten ja joukkoliikenneinfran osuuksista. Kun taosuuk sis sa on huomioitu kunnille kertyneen ylijäämän palautusta yhteensä 37,9 milj.. Ylijäämä on taloussuunnitelmassa jaettu tasaisesti vuosille Kauniaisten kuntaosuus vuonna 2020 olisi alustavasti vä hennys ten jälkeen 0,7 milj.. Tämä arvio sisältää kuitenkin vielä epä var muuste ki jöi tä, erityisesti siksi, että lopulliseen kuntaosuuteen vaikuttavat kunnan lip pu tu lot, jotka käytettävissä olevan aineiston perusteella on arvioitu lähes en ti seen tasoon 2,2 milj. vuosittain. Kauniainen sijoittuu käytännössä koko naan B-vyöhykkeelle, jolloin lipputulokertymä tullee uudessa vyö hy ke järjes tel mäs sä pienenemään merkittävästi aiempaan seutulipputuotteeseen näh den. Tässä piilee samalla koko HSL-kuntayhtymän taloudellisen ta sapai non riski, sillä AB-lippu on ylivoimaisesti ostetuin lipputuote lähes 70 % osuu del la ja sen hinta laski aiempaan seutulippuun verrattuna yli kol mannek sen. Kuntaosuuslaskelmat taloussuunnitelmakaudelle on esitetty oheis ma te ri aa lis sa.

19 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta Toimintamenot HSL:n toimintamenot koostuvat pääosin palveluiden ostomenoista (95,4 %), joista suurin osa muodostuu joukkoliikenteen operointikustannuksista. Vuon na 2020 HSL:n toimintamenot ovat yhteensä 753 milj.. Toi min ta menot kasvavat vuoden 2019 ennusteesta 7 milj. (0,9 %). Palveluiden os tome not vuonna 2020 ovat yhteensä 719 milj.. Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat 537 milj. vuonna Alla on eritelty eri joukkoliikennemuotojen kustannuksia: Bussiliikenteen operointikustannukset vuonna 2020 ovat yhteensä 337 milj.. Bussiliikenteen kustannustason arvioidaan nousevan 1,5 %. Bus si lii ken teen kustannukset sisältävät 3,0 milj. varauksen ym pä ris töbo nuk sen maksamiseen liikenteenharjoittajille sekä sähköbussien hankin nan nettokustannuksia. Vuonna 2021 bussiliikenteen ope roin ti kustan nuk set ovat 334 milj. ja vuonna milj.. Junaliikenteen kustannusten arvioidaan olevan vuonna 2020 yhteensä 95,5 milj., vuonna ,5 milj. ja 94,0 milj. vuonna En nuste kuluvalle vuodelle 2019 on 95,7 milj.. Suunnitelmavuosien osal ta kustannuksiin sisältyy suurta epävarmuutta HSL:n lä hi ju na lii kenteen siirtyessä kilpailutettuun sopimukseen. Raitioliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 57 milj. vuonna Vuon na 2021 kustannuksiksi arvioidaan 60 milj. ja 62 milj. vuonna Kustannustasoa nostaa uuden kaluston siirtyminen pois ta kuunalai ses ta hinnoittelusta. Metroliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2020 olevan 43 milj.. Vuon na 2021 kustannuksiksi arvioidaan 45 milj. ja 46 milj. vuonna Kustannukset nousevat vuosina vanhan metrokaluston pe rus kor jaus ten myötä. Talousarvio sisältää myös varauksen Ma tin kylän metroliikenteen vuorovälin lisäämiseksi. Lauttaliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 4,2 milj.. vuosittain Kauniaisten osuus operointikustannuksista arvioidaan olevan 2,38 milj. vuo si na Muut HSL:n pienemmät menot on eritelty alla: Henkilöstömenot ovat 24 milj. vuonna 2020, mikä on 3,2 % toi min tame nois ta. Edellisvuoden ennusteesta henkilöstömenot kasvavat 1,1 milj. (4,4 %). Muita palveluja kuin operaattori- ja infrapalveluja ostetaan vuonna ,5 milj. edestä, ,5 milj. ja vuonna ,7 milj.. Näitä ovat esim. markkinointi- ja asiantuntijapalvelut, IT-palvelut sekä huoltoja vartiointipalvelut.

20 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on vuodelle 2020 varattu 2,2 milj., vuo del le ,9 milj. ja vuodelle ,9 milj.. Vuokramenot vuonna 2020 ovat 4,2 milj., vuonna ,9 milj. ja vuon na milj.. Muut menot vuonna 2020 ovat 3,9 milj. ja vuonna ,2milj. ja vuon na ,4 milj.. HSL:n ja sen jäsenkuntien välinen sopimus joukkoliikenneinfran kus tannus ten korvaamisesta on ollut voimassa vuodesta Vuonna 2020 infra ku lu ja arvioidaan maksettavan yhteensä 147,3 milj. ja vuonna 2021 yhteen sä 153,3 milj.. Vuonna 2022 maksettaisiin infrakorvauksina 155,3 milj.. Kauniaisten kaupungilla ei ole laskutettavia infrakuluja. Kauniaisten makset ta van osuuden arvioidaan olevan 0,345 milj. (v.2020) ja 0,353 milj. (v.2021) ja 0,355 milj. (v.2022). Jatkossa uusia merkittäviä infrahankkeita ovat mm. Länsimetron jat ka minen Kivenlahteen, Raide-Jokeri, Kruunusillat ja Espoon kaupunkirata. Nämä hankkeet kasvattavat HSL:n infrakustannuksia ja luovat painetta ko rottaa lippujen hintoja kustannustason nousua enemmän. Mikäli lippujen hinto ja ei koroteta kustannustason kasvua vastaavasti ja joukkoliikenteen palve lu ta so halutaan säilyttää nykyisellään, syntyy paineita kuntien ra hoi tusosuuk sien kasvattamiseen. Suurin korotuspaine aiheutuu Länsimetron jatka mi ses ta Kivenlahteen, mikä luo arviolta 11-12% lippujen hintojen ko rotus tar peen. Toimintakatteen vuonna 2020 arvioidaan olevan 7,6 milj. ylijäämäinen. Kuntayhtymän investointimenot ovat vuonna ,2 milj., v ,6 milj. ja v ,0 milj.. Rahoitustulot ja menot: HSL rahoittaa investointinsa tarvittaessa lai nanotol la rahoituslaitoksilta. HSL on toistaiseksi ollut velaton ja ta lous ar vio lainaa ei todennäköisesti tarvitse nostaa myöskään lähivuosina. Ra hoi tus kului hin kirjataan myös jäsenkunnille maksettavat ylijäämien korot ja ra hoitus tu loi hin vastaavasti alijäämistä perittävät korkotulot. Rahoituksen net tome no jen vuonna 2020 arvioidaan olevan 0,4 milj. ja pysyvän samalla tasol la vuosina 2021 ja Vuosikate rahoituserien jälkeen on 7,2 milj. yli jää mäi nen eikä riitä kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja jotka ovat 19,8 milj.. Alijäämä 12,6 milj. voidaan kuitenkin kattaa edel lis vuosien ylijäämästä.

21 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta Esitys lausunnoksi: Strategiasuunnitelma HSL:n visio olla maailman toimivin kaupunkiseutu on kunnianhimoinen, mut ta vähempään ei pidäkään tyytyä. Strategian kiteytyksessä yhdistyvät myös visuaalisesti liikennejärjestelmä ja maankäyttö. Näiden näkökulmien yhdistäminen on aivan olennaista ja HSL onkin tehnyt arvokasta työtä seudun MAL-suunnittelussa. Asiakas on ykkösenä strategian painopisteissä. Tämä näkyy hyvin myös tar kem mis sa tavoitteissa, toimenpiteissä ja mittareissa mm. asia kas tut kimus ten monipuolistamisessa ja asukkaiden osallistamisessa suun nit teluun. Samalla esiin nousee kysymys: kuka on asiakas? Toivottavasti asiak kuu del la ei tarkoiteta ainoastaan nykyisiä HSL:n palveluiden käyttäjiä. Ta voit tee na tulee olla myös uusien, esim. nykyisten yksityisautoilijoiden tai sa tun nais ten matkustajien huomioiminen potentiaalisina uusina asiak kaina. Tällä on suuri merkitys joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kas vat tami ses sa strategian mukaisesti. Tietyssä mielessä myös jäsenkunnat ovat HSL:n asiakkaita, ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö ja suunnitteluun osallis ta mi nen nykyistä enemmän tulisi myös olla tavoitteistossa. Osal lis ta mises ta seuraa myös vastuu vastata asiakkaiden toiveisiin. HSL:n tulee varau tua rohkeasti tekemään ratkaisuja, jotka saattavat poiketa nykyisistä käy tän nöis tä. Joukkoliikenteen kasvun edellytys on, että matkanteko koetaan helpoksi ja sujuvaksi. Tämän koetun sujuvuuden edistäminen on nistuu parhaiten konsultoimalla joukkoliikenteen asiakkaita. Toisena strategisena painopisteenä on tehokas runkoverkko. Keskeinen edel ly tys tässä onnistumiselle ovat sujuvat liityntäyhteydet ja miellyttäviksi koe tut vaihtopaikat. Lisääntyvät vaihdot koetaan helposti palvelutasoa alen ta va na tekijänä, joten vaihdon kokemus on asiakkaalle ratkaiseva. Panos ta mi nen runkoverkkoon ei myöskään saa johtaa yhteyksien liialliseen kar si mi seen paikallisella tasolla. Joukkoliikenteen saavutettavuus vaikka har vem min vuoroin on usein tärkeämpää kuin kaukana kulkevan linjan tiheä vuoroväli. Joukkoliikenne on merkittävältä osaltaan verovaroin yl lä pidet tyä palvelua, jolloin sen tulee myös tasa-arvosyistä olla kattavasti käytet tä vis sä. On myös erotettava ne yhteystarpeet, jotka eivät kohdistu runko lin joil le vaan esim. lähikouluihin, terveysasemille ja muihin lä hi pal ve luihin, ja joihin matkaavilla ei usein ole henkilöautoa edes käytettävissään. Tä mä paikallistuntemus löytyy parhaiten jäsenkunnilta, joiden näkökulmat tar vi taan nykyistä enemmän mukaan joukkoliikenteen paikallistason suunnit te luun. HSL:n keskeiset tavoitteet TTS- kaudelle on johdettu strategiasta ja työstet ty vuosittaisiksi toimenpiteiksi mittaristoineen. Edellä todetun lisäksi joita kin huomioita: Toimenpiteiden tulisi paikoin olla konkreettisempia: kehitetään, pa ranne taan ei vielä kerro, millä toimenpiteillä tavoite saavutetaan.

22 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta Ainakin osaan mittareista tulisi luoda taso, johon pyritään, sekä ver tailu ja aiempiin vuosiin Asiakasvuorovaikutuksen kehittämissä tulee ottaa huomioon asia kasryh mät (lapset, vanhukset, erityisryhmät), joille blogit ja muut di gi taa liset kanavat eivät ole omin tapa asioida. Palautetta tulee voida antaa ilman kirjautumista ja käyttäjätunnusten luomista. Kyselyiden otsikointi on oltava niin selkeää, että sisältö avautuu. Mikäli runkolinjan vah vis tami nen tarkoittaa paikallislinjojen lakkauttamista tai yhteyksien muut tamis ta vaihdolliseksi, on se sanottava selkeästi. Hinnoittelun ja palveluiden selkeyttäminen asiakkaille on tärkeää joukkoliikenteen käy tet tä vyy den edistämiseksi. Mahdolliset muutokset kuntaosuuksien määrittelyssä tulee valmistella huolellisesti ja tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa, välttäen äkillisiä ja suuria taloudellisia vaikutuksia. Lyhyiden matkojen edullinen kertalippu puuttuu tuotevalikoimasta. Tämä ei kannusta henkilöauton käyttäjää tai satunnaista matkustajaa jättä mään autoa kotiin. Vastaus kaikkiin tilanteisiin ei ole pyöräily tai kä vely. Kestävän liikkumisen kulkutapaosuuden kasvattamisen tavoitealueen toi men pi teet ovat sekalaisia ja eritasoisia. Tavoitekokonaisuus jää epäsel väk si ja joukkoliikennepainotteiseksi. Pyöräilyn edistäminen tulisi näkyä muutenkin kuin liityntäpysäköinnin yhteydessä. Samoin kä ve ly liiken ne ja viihtyisän kaupunkiympäristön kehittäminen, varsinkin run kolin jo jen vaihtopaikkojen osalta. Joukkoliikenteen runkoverkkoa täydentävät myös seudulliset pyöräilyn pää väy lät, jotka voisi tuoda esiin runkoyhteyksiä tarkasteltaessa. HSL:n liikenteen päästöjen vähentäminen tulisi olla oma tavoite. Yhteistyön kehittäminen liikkumispalveluita tuottavien yritysten kanssa on kannatettavaa. HSL:n tulisi tässä ajaa ns. yleisen edun to teu tu mista, päällekkäisyyksien välttämistä ja koko liikennejärjestelmän toi mivuut ta. Työmaihin ja poikkeusjärjestelyihin varautuminen ja tiedottaminen on nos tet tu hyvin esiin. Tämä on onnistumisen kannalta tärkeää. HSL:n perustehtävän ja tavoitteiden mukaisen työn hoitaminen te hokkaas ti pitäisi olla toiminnan perusedellytys, ei erikseen mainittu toi menpi de. Sama koskee toiminnan perustamista ajantasaiseen ja luo tet tavaan tietoon.

23 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta Liikenteen palvelutasot ja muutokset TTS:ssä esitetyt muutokset Kauniaisille ovat pieniä. Ruuhka-aikaisten yk siköi den lisääminen U- ja A-junalinjoille on myönteinen asia. Linjalle 224 kohdistuvan piston Kuurinniittyyn poistaminen hankaloittaa Kau niai sis sa asioivien kuurinniittyläisten liikkumista. He ovat aiemminkin pro tes toi neet juuri Kauniaisiin suuntautuvien yhteyksien heikkenemistä, sillä Kauniainen on monille (muillekin espoolaisille) lähin tai käytetyin pai kallis kes kus esimerkiksi koululaisten, terveyspalveluiden ja kaupallisten palve lui den osalta. Kuntarajojen häivyttämiseen perustuvan vyö hy ke jär jes telmän periaate tulisi näkyä myös linjastosuunnittelussa. Kauniainen on erittäin tyytyväinen ja kiittää HSL:ää siitä, että linjan 212 liiken nöin tiä kehitettiin kaupungin toiveiden mukaisesti. Kauniainen toivoo, et tä yhteistyötä tehtäisiin jatkossakin, erityisesti paikallistason lin ja muu tostar pei den yhteydessä ja ennakoivasti. Kuntaosuuksien taso Vyöhykemallin käyttöönotto tekee kuntaosuuksien määrittelystä lä hi vuo sil le epävarmaa, sillä kokemukset erityisesti lipputulokertymästä ovat vasta alustavia ja lyhyeltä aikaväliltä, joskin toistaiseksi varsin myöntei siä. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetty Kauniaisten kun ta osuuden taso vuosille vastaa suuruusluokaltaan aiempien vuosien to teu maa ja on sinänsä hyväksyttävä, mutta arvioon sisältyy riskitekijöitä. AB -lippujen osuus koko kuntayhtymän arvioiduista lipputuloista on 69 % eli osuutena budjetin lipputuloista kriittinen. Ennen uudistusta suurin osa lip pu tu lois ta on tullut sisäisistä matkoista (2018: 54 % lipputuloista). Näitä vas taa vien lipputuotteiden hinta on vyöhykeuudistuksessa kallistunut ja seu tu lip pu ja vastaavien tuotteiden hinta alentunut. Tämän lisäksi odo tetaan parantuneen palvelutason (Länsimetron ja muutenkin laajentuneen mat kus tus alu een) lisäävän matkoja. Kauniainen suhtautuu varauksella sen osalle esitettyihin kun ta osuus las kelmiin, sillä voidaan olettaa, että Kauniaisten lipputulot tulevat vähenemään mer kit tä väs ti ja esitettyä suurempi osa kustannuksista kohdistuu lopulta kun ta osuu teen. Kauniainen toivoo, että HSL seuraa taloustilannetta ja uudis tuk sen vaikutuksia aktiivisesti ja informoi viiveettä jäsenkuntiaan mahdol li sis ta tarvittavista korjausliikkeistä. Kuntaosuuksilla tulee jatkossakin kattaa kokonaiskustannuksista enintään 50 %. Lipputulotavoitteet TTS-kaudella Lipputulot laskevat TTS:n mukaan kustannustason silti noustessa. Vuoden 2019 TA:han verrattuna lipputuloja olisi vuonna ,4 % vähemmän toimin ta me no jen kasvaessa 0,9%. Vyöhykeuudistuksen takia lip pu tu lo ar vioihin sisältyvät epävarmuudet ovat tavanomaista suuremmat kuten edellä on to det tu. Tilanteen selkiydyttyä lipputulotavoitteet tulee asettaa siten, että tuot to jen kasvu vastaa kokonaiskustannusten kasvua. Tilanteessa, jossa

24 PÖYTÄKIRJA 10/ Yhdyskuntavaliokunta lu kui sia suuria infrahankkeita on suunnitteilla ja käynnistymässä, kohdistuu lip pu tu lo jen nostamiseen merkittäviä kustannuspaineita. Mahdollisuudet käyn nis tää suuret infrahankkeet on tarkasteltava myös tästä näkökulmasta se kä pohdittava rahoituksen vaihtoehtoja ja hankkeiden vaiheistamista. Uu sia hankkeita ei tule käynnistää ennen taloudellisen kestävyyden varmis ta mis ta. Tarkastusmaksu Nykyinen tarkastusmaksu 80 on suuruudeltaan riittävä, eikä ole luul tavaa, että liputta matkustettaisiin liian alhaisen tarkastusmaksun takia. Tarkas tus mak sun tason on myös oltava kohtuullinen suhteessa muihin, esim. py sä köin ti vir he mak sun suuruuteen. Kauniainen on lausunut tarkastusmaksun korotusesityksestä aiemmissa TTS-lau sun nois saan vuosina Kaupungin kanta on edelleen, et tä matkalippujen tarkastustoiminnan ainoa tavoite tulee olla liputta matkus ta mi sen väheneminen. Tavoitteeseen pääsyä pitää helpottaa sa tun naisel le kin matkustajalle selkeällä informaatiolla ja helppokäyttöisellä li punmyyn ti jär jes tel mäl lä, jotta perusteettomia tarkastusmaksuja ei lankea matkus ta jil le, jotka eivät tunne järjestelmää, eivät ole osanneet tai pystyneet hank ki maan lippua. Erityisesti, kun on siirrytty uuteen vyöhyke- sekä lippuja informaatiojärjestelmään, maksua ei tule korottaa. HSL:n tulee en si si jaises ti panostaa lipun ostamisen helppouteen. Lyhyiden matkojen edullisen kertalipun lisääminen tuotevalikoimaan mahdollisesti vähentäisi liputta matkustamista. Huomio kiinnittyy lisäksi tarkastusmaksukertymän suureen luot to tappio-osuu teen. YTJ: Kuntakohtaisen yli-/alijäämän käyttö HSL:n tilinpäätöksen osoittaman kuntakohtaisen yli-/alijäämän hyödyntäminen seuraavien vuosien talousarvioissa on oikeudenmukainen ja kannatettava järjestely. Valiokunta päättää esittää KH:lle, että se antaisi HSL:n hallitukselle esityksen mukaisen lausunnon HSL- kuntayhtymän alustavasta toimintaja taloussuunnitelmasta Päätös: KH Päätösehdotus hyväksyttiin. HSL:lle on toimitettu yhdyskuntavaliokunnan hyväksymä esitys lau sun noksi ja ilmoitettu, että lopullinen lausunto toimitetaan kaupunginhallituksen pidettävän kokouksen jälkeen.