1 Sivistystoimen osuus Nastolan kunnan hyvinvointikertomukseen

Transkriptio

1 1 Sivistystoimen osuus Nastolan kunnan hyvinvointikertomukseen 1.1 Yleistä 1.2 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus ja siihen liittyvä päivähoito on erittäin tärkeä lasten ja lapsiperheiden palvelu, jolla voidaan merkittävästi vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Eri ikävaiheissa nämä painottuvat eri tavoin ja saavat erilaisen merkityksen. Pedagogisen työn lähtökohtana on, että lapsi oppii ja kehittyy toiminnan kautta. Varhaiskasvatuksen toteuttamisen lähtökohtana on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvoiva lapsi voi suunnata kiinnostuksensa asioihin ja toimintoihin, jotka edesauttavat kasvua, kehittymistä ja oppimista. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteellinen kokeminen ja ilmaisu ovat koko ajan osa lapsen arkea päivähoidossa. Valtakunnallisten varhaiskasvatuksen linjausten ja varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden pohjalta on tehty Nastolan kunnan päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma. Tavoitteena on lisätä vanhempien osallisuutta lapsensa varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista tietoisuutta ja monialaista yhteistyötä. Yhdessä varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelma muodostavat lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävän kokonaisuuden. Nastolan kunnan varhaiskasvatuksessa jokaiselle lapselle laaditaan myös oma varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelman laativat lapsen vanhemmat/ huoltajat yhdessä varhaiskasvatushenkilöstön kanssa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa (Lapsen Vasu) saadaan tietoa lapsen kasvuympäristöstä, kokemuksista ja tottumuksista. Suunnitelmassa näkyy lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja mahdollinen yksilöllinen tuen ja ohjauksen tarve. Suunnitelma perustuu vanhempien / huoltajien asiantuntemukseen, henkilöstön tekemiin havaintoihin ja mahdollisesti lapsen omiin mielipiteisiin. Lapsen Vasua arvioidaan vähintään kerran toimintakauden aikana yhdessä vanhempien / huoltajien kanssa. Suunnitelma on käytössä lapsen päivähoidon ajan ja seuraa mukana lapsen siirtyessä päivähoitopaikasta toiseen ja esiopetukseen. Lapsen vasun tavoitteena on tasavertaisella ja toista kunnioittavalla tavalla luoda vanhempien kanssa luottamuksellinen ja keskusteleva kasvatusilmapiiri ja näin lapsi ja perhe voivat kokea mm. siirtymävaiheet myönteisinä ja turvallisina. Kun päivähoidossa oleva lapsi tarvitsee yksilöllisiä tukitoimia kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi, niitä järjestetään kiertävien erityslastentarhanopettajien (2) toimesta joko ryhmä- j tai yksilötoimintoina. Kuntouttavia pienryhmiä järjestetään erityyppisinä ja sisältöisinä tarpeiden ja resurssien mukaan. Viime vuosina päivähoidossa on toiminut mm. seuraavia pienryhmiä: nallematikka (varhaisten matemaattisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelma), kuttu (kuvin tuettu leikki lapsille, joilla kielellisiä vaikeuksia), moko (pienryhmä motoriikan ja koordinaation taitojen vahvistamiseen), kisu (pienryhmä sosiaalisten taitojen vahvistamiseen). Yksilöopetusta on toteutettu mm. S2-suomi toisena kielenä, puheopetusta ja koritehtävät (kehitysvammaiset lapset).

2 Nastolan kunnan tarjoamia varhaiskasvatuspalveluita ovat päivähoito perhepäivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa ja päiväkodeissa sekä esiopetus. Palveluihin kuuluu myös yksityisen hoidon tuki ja siihen liittyvä kunnallinen lisä sekä lasten kotihoidontuki. Lapsia eri hoitomuodoissa Hoitomuoto Lapsia Päiväkodit 331 Kotona tapahtuva perhepäivähoito 200 Ryhmäperhepäivähoito 47 Yksityinen päivähoito 57 Kotihoidontuki Koulutoimi Nastolassa perusopetuksessa toimii yhdeksän peruskoulua. Kouluissa on yhteensä noin 1700 oppilasta ja opettajia noin 150. Kouluissa annetaan myös esiopetusta. Nastolan kunnassa opetusryhmät ovat valtakunnallisesti verrattuna keskimääräistä pienempiä. Kaikissa kunnan kouluissa toteutetaan KiVa- koulu periaatetta ja tehdään huoltajien kanssa kiinteää yhteistyötä. Käytössä on sähköinen Wilma-sovellus kodin ja koulun yhteistyöhön. Kouluissa toteutetaan säännöllisesti kyselyitä oppilaille, huoltajille ja henkilöstölle, josta saadun palautteen perusteella kehitetään toimintaa. Erityiseen tukeen siirrettyjä lapsia on 11,5 % kaikista oppilaista. Suurin osa heistä opiskelee perusopetuksen ryhmissä. Kunnassa toimii 11 pienryhmää sekä joustavan perusopetuksen Jopo-luokka. Tällä varmistetaan perusopetuslain toteutuminen kaikille kunnassa asuville lapsille. Opinto-ohjaajat toimivat peruskoulun yläkouluissa. Oppilaanohjausta annetaan kuitenkin myös alakouluissa yhteisenä aiheena koko kouluajan. Opettaja tukee ja ohjaa lasta tai nuorta selviytymään mahdollisimman hyvin oppimisestaan. Opinto-ohjaajalta saa ohjausta ja tukea myös jatkokoulutusta ja elämänuraa koskevissa pohdinnoissa, suunnitelmissa ja valinnoissa. Myös koulujen tukioppilaat tukevat ja auttavat. Oppilashuollon avulla tuetaan oppilaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta ja luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Oppilashuollon palveluita ovat kouluterveydenhuollon, lasten ja nuorten psykologien ja koulukuraattoreiden palvelut. Oppilaiden hyvinvoinnin palveluihin kuuluu oppilashuollon lisäksi koulunkäyntiavustajan palvelut, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, koulukuljetukset ja kouluruokailu. Isommissa kouluissa järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa luokan oppilaille. Kouluissa järjestettävällä kerhotoiminnalla pyritään varmistamaan kaikille lapsille mahdollisuus harrastustoimintaan. Kerhoja toimii kaikissa kunnan kouluissa ja kerhotoimintaa on kehitetty useamman vuoden ajan hanketoiminnalla.

3 Kunta tarjoaa päiväkodeissa, alakouluilla sekä yläkoululla lakisääteisen koululounaan, joka opetusministeriön ravintosuositusten mukainen. Lisäksi päiväkodeissa tarjoillaan aamu- ja välipala. Iltapäivätoiminnassa tarjotaan myös välipalaa. Oppilaiden mielipiteitä kouluruokailusta ja sen kehittämisestä selvitetään säännöllisesti kyselyjen avulla. Lisäksi yläkouluilla on mahdollisuus ostaa välipalaa. Joissain tapauksissa peruskoululainen voi myös saada avustusta koulumatkoihin. Maksuttomaan koulukuljetukseen on oikeus, kun koulumatka ylittää 5 kilometriä tai on muutoin sairauden tai vamman vuoksi liian raskas. Myös erikseen vaaralliseksi luokiteltu tie voi edellyttää kuljetusta. Koulukuljetus järjestetään ensisijaisesti linja-autoilla. Muutoin käytetään takseja. Kaikki oppilaat on vakuutettu niin koulutyön kuin koulumatkojenkin osalta. Koulu on paikka, jossa koko yhteisön tehtävä on toimia vastuullisesti ja oppilaiden hyvinvointia edistäen. Oppilashuollossa toteutetaan oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytyksiä hyvälle oppimiselle. Oppilashuoltotyön painopiste on oppilaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointi, ja vastuu siitä kuuluu koulun kaikille aikuisille. Tavoitteena on, että oppilas voi kokea koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työpaikaksi, jossa hän riittävästi ohjausta ja tukea sekä apua ongelmatilanteissa. Oppilaan asioita hoidetaan luottamuksellisesti. Ratkaisuja pulmiin etsitään yhdessä oppilaan ja hänen vanhempiensa kanssa laadittujen suunnitelmien ja sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä vanhempien, opettajien ja muun oppilashuollon henkilöstön kanssa. Tavoitteena on myös koko kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Hampaiden perustarkastus on osa kouluterveydenhuoltoa. Se järjestetään kouluaikana. Varsinainen hammashoito on vanhempien vastuulla. Toiseen asteen koulutus/ Nastopoli Lukiokoulutus Jokaisella peruskoululaisella on mahdollisuus pyrkiä koulun jälkeen jatkoopintoihin. Toisen asteen koulutuksen Nastolassa järjestää Päijät-Hämeen koulutuskonserniin kuuluva koulutuskeskus Salpaus. Jatko-opintoihin edellytetään peruskoulun päättötodistusta, jonka saamista tuetaan JOPOopetuksella (joustava perusopetus). Sitä tarjotaan kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaille, joilla on vaikeuksia saada päättötodistus vaaditussa ajassa. Lisäksi Kukkasen koulussa on mahdollisuus oppivelvollisuusiän jälkeisiin perusopintoihin, joihin voi päästä Tienhaarahankkeen kautta. Nuorisopalveluiden avulla noukitaan ne nuoret, jotka eivät pääse jatkokoulutukseen tai jättävät sen kesken. Heille tehdään jatkosuunnitelma yhdessä etsivän nuorisotyön ja työllistämishankkeiden avulla. Lukio tarjoaa yleissivistävää koulutusta peruskoulun jälkeen. Lukiokoulutuksella pyritään riittäviin tietoihin ja taitoihin jatko-opintoja varten. Lukiossa jokainen opiskelija opiskelee kurssien mukaan. Hän valitsee ne oman opinto-ohjelmansa mukaan. Lukion voi suorittaa 2 4 vuodessa. Opintojen lopussa suoritetaan ylioppilastutkinto.

4 Ammatillinen peruskoulutus Ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon joko peruskoulu- tai ylioppilaspohjaisena. Ammatillinen perustutkinto antaa joko täydellisen tai rajatun kelpoisuuden jatko-opintoihin ammattikorkeakouluissa, muissa korkeakouluissa ja yliopistoissa. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksena. Koulutuskeskus Salpaus tuottaa sekä lukiokoulutusta että ammatillista koulutusta Nastolassa. 1.4 Kirjasto Nastolan kunnassa kirjastopalvelut toimivat kirjastosta käsin, palvelupisteinä ovat kirjasto ja kirjastoauto. Kirjasto on helposti tavoitettavissa oleva palvelupaikka, joka monipuolisella tarjonnallaan antaa mahdollisuuden mm. kirjallisuuden harrastukseen, jatkuvaan tietojen ja taitojen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. syyskuun alusta huhtikuun loppuun kuutena päivänä viikossa avoinna kirjat, lehdet, elokuvat, levyt, liikuntavälineitä jne. lainattavina tietokoneet käytettävissä kirjastoauto palvelee haja-asutusalueilla näyttelyitä ja tapahtumia kuntalaisten olohuone Kirjastopalvelut v alue toimintakulut/as kokonais- lainaajat/as fyysiset käynnit/as lainaus/as Nastola 36,42 14,27 25,89% 4,78 Päijät-Häme 56,54 17,24 35,51 % 9,22 Koko maa 58,82 17,66 38,53% 9,83 Kokonaislainausten määrä suhteessa asukaslukuun on Päijät-Hämeen kolmanneksi alhainen, lainaajia suhteessa asukaslukuun ja fyysisiä käyntejä suhteessa asukaslukuun on vähiten Päijät-Hämeen alueella. Myös toimintakulut suhteessa asukaslukuun oli selvästi Päijät-Hämeen alhaisimmat. 1.5 Nuorisopalvelut Nastolassa on runsaat alle 29-vuotiasta nuorta. Nuorisolaki edellyttää varsin monipuolisen toiminnan järjestämistä ja nuorten huomioimista ja kuulemista. Toiminnan toteuttamissa ei ole saman laajuista toimijoiden verkko kuin liikuntapalveluissa. Yhteistyön avulla pystytään kuitenkin jossain määrin toteuttamaan lain edellyttämät velvoitteet. Vuoden aikana tehtiin päätös nuorisovaltuuston perustamisesta Nastolaan. Toteutuu vuoden 2014 puolella Kunnan järjestämä toiminta Nuorisotila-toiminta Kunnassa yksi toimitila, nuorisotila Vaijeri, jossa kunta järjestää nuorille kasvatuksellista ohjattua toimintaa. Toimintaa järjestetään viitenä iltana viikossa, niin että tilassa on aina läsnä kaksi aikuista ohjaajaa. Toiminnassa huomioidaan nuorten toiveita mm. järjestämällä talokokouksia. Viikon toiminnat suunnitellaan aina etukäteen ja viikkosuunnitelma on kaikkien nuorten

5 nähtävillä. Nuorisopalveluiden nettisivut palvelevat osoitteessa nuorinastola.net. Lisäksi Vaijerin työtekijöillä kaikilla on oma facebooktyöprofiili. Vaijerissa on nuorten info- ja neuvontapiste, jossa omatoimisesti tai ohjaajien avustuksella nuorella on mahdollisuus saada tietoa mm, terveyteen, opiskeluun, toimentuloon, päihteisiin, työhakuun kuin vapaa-aikaankin liittyvissä asioissa. Torstai-iltaisin Vaijerin ohjaajan pitämänä Kukkasen koulun liikuntasalissa järjestetään nuorille suosittua salibandy toimintaa. Vaijerissa järjestetään myös varhaisnuorten kokkikerhotoimintaa. Bänditoiminta Etsivä nuorisotyö Porkkanaryhmä-toiminta Kouluyhteistyö Nuorisopalveluilla on käytössä Vanha paloasema nuorisobändien harjoitustilana. Tilassa on viis bändikämppää, jotka kaikki ovat käytössä. Nuorisoyhtyeille tarjotaan esiintymismahdollisuuksia nuorisotapahtumissa. Vuosittain järjestetään seudullinen Sound-tapahtuma, johon paikallisia bändejä pyritään saamaan osallistumaan. Nastola saa opetus- ja kulttuuriministeriön tukea etsivän nuorisotoiminnan järjestämiseen. Etsivän nuorisotyön tavoitteena on tavoittaa tuen tarpeessa olevia nuoria ja löytää heille tarvittavaa apua ja tukea. Työskentelyyn ohjaudutaan oppilaitosten henkilökunnan toimesta, nuorten omasta aloitteesta, heidän vanhempien yhteyden oton kautta tai viranomaisten toimesta. Toiminta on pääasiassa yksilötyöskentelyä. Pienryhmätoimintana on yläkoulujen kanssa toteutettavaa. Etsivä nuorisotyöntekijä on mm. mukana Haavi-työskentelyssä ja Nuorisotakuu -työryhmässä. Tiivistä yhteistyötä tehdään lisäksi mm. Nastolan seurakunnan ja perusturva Aavan sosiaalitoimen kanssa. Nastolan molemmilla yläkouluilla toteutetaan viikoittaista kouluyhteistyötä alueen vastaavan nuorisonohjaajan ja erityisnuorisotyöntekijän voimin. Nuorisopalvelut ovat rakentaneet kouluyhteistyöhön useita toiminnallisia paketteja, joita tarjotaan sekä ala- että yläkouluille. Suosituimpia ovat olleet toimintakokemustunnit ja ehkäisevän päihdetyöntunnit. Leiri-, retki- ja tapahtumatoiminta: Vuosittain järjestetään leiritoimintaa joka leiriviikkoina Luhtaanpirtillä tai päiväleiritoimintana kunnan omissa tiloissa varhaisnuorille. Retkiä toteutetaan nuorisotilatoiminnan nuorille tai kaikille nuorille tarjottuina. Olemme toteuttaneet myös perheretkiä. Toistuvana ja suosittuna retkenä toteutetaan matkaa Elämä Lapselle konserttiin Helsinkiin. Tapahtumatoimintana toteutetaan mm. bändi-iltoja, varhaisnuorten diskoja, tapahtumia eriteemojen ympärille esimerkkinä, ympäristö- ja rasisminvastainen

6 viikko jne. Nastola-viikolla nuorisopalvelut järjestävät jonkin tapahtuman ja ovat mukana ko. viikon toritapahtumassa Seudullinen nuorisoyhteistyö Nastolan nuorisopalvelut ovat mukana seudullisessa nuorisoyhteistyössä. Työmuodot ja tavat toiminnassa vaihtelevat ja muuttuvat vuodittain. Vuoden aikana järjestettiin kuitenkin mm. yhteinen koulutus seudun kaikille nuorisotyöntekijöille, yhteinen koulutus kaikille nuorisotalon työntekijöille, yhteinen bändikatselmus, etsivien ja johtoryhmän palavereita Muu nuorisotoiminta Nastolassa Nastolassa toimii alle n.10 nuorisojärjestöä. Järjestötoiminnan imu ei ole tänä päivänä kovinkaan vahva. Sivistyslautakunta myötää paikallisille rekisteröidyille nuorisoyhdistyksille toiminta- ja kohdeavustuksia vuosittain. Avustusta voidaan myöntää myös nuorten itsensä järjestämälle toiminnalle. Lapsille ja nuorille säännöllistä ja monipuolista toimintaa järjestävät mm. Nastolan seurakunta ja Nastolan Helluntaiseurakunta. Wellamo-opistossa on hyvä tarjonta myös lasten ja nuorten taideharrastuksille. 1.6 Liikuntapalvelut Terveysliikuntakunta Nastola toteuttaa liikuntapalveluita liikuntalain edellyttämällä tavalla käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Kunta luo edellytyksiä toiminnan järjestämiselle, järjestää itse toimintaa, tukee ja tekee yhteistyötä muiden toimintaa järjestävien tahojen kanssa. Hyvin hoidetut liikuntapaikat ja alueet ja suorituspaikkojen edullisuus Nastolassa on tietoinen valinta, jotta kaikilla olisi mahdollisuus ilmaiseen tai edulliseen liikunnan harrastamiseen. Liikunnan vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin on kiistaton. Kunnan rooli kuntalaisten liikunnan harrastamisen lisääjänä ja mahdollistajana on korvaamaton Kunnan järjestämä toiminta Erityisliikunnan ohjaaja tuottaa palveluja ohjaamalla toimintaa, toteuttamalla liikuntaneuvontaa, järjestämällä tapahtumia ja kuljetuksia sekä tekemällä laajasti yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Erityisliikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on sairauden, vamman tai toimintarajoitteisuuden vuoksi vaikeuksia harrastaa riittävästi liikuntaa tai käyttää yleisiä liikuntapalveluja, tai joille liikunnalla on erityistä terveydellistä ja kuntouttavaa merkitystä. Palvelua järjestetään kaiken ikäisille toimintaan kuuluville henkilöille. Toteutettavan liikuntaneuvonnan myötä on käynnistetty ns. matalan kynnyksen ryhmiä. Kunta ostaa pienen osan tästä työstä Päijät-Hämeen liikunnan ja urheilun Apteekkihankkeelta. Nastolan kunta on mukana Liikkuva Koulu toiminnassa, jonka avulla lasten ja nuorten päivittäistä liikuntaa koulupäivän aikana pyritään lisäämään. Kunta ostaa terveysliikunnan ohjattua toimintaa yksityiseltä palvelun tuottajalta. Tällä toiminnalla tavoitetaan pääsääntöisesti aikuisliikkujia. Vuonna 2013 terveysliikunnan ryhmissä on lähes käyntikertaa.

7 1.6.2 Liikuntapaikat Kunnan liikuntapaikat hoidetaan yhteistyössä tilapalvelun ja kunnallistekniikan kanssa. Talvisin luistelukenttien jäädytyksessä ja latujen teossa on mukana pientä korvausta saavia talkooryhmiä. Tällä järjestelmällä turvataan taajamaalueen ulkopuolella olevien kenttien ja latujen käyttömahdollisuus. Liikuntapaikkojen edullisuus, helppo saavutettavuus ja hyvä kunto ovat houkuttimia liikuntaharrastamisen aloittamiseen ja sen jatkumiseen. Lapakiston ulkoilualueen kunnostus ja merkintätyöt jatkuivat vuoden aikana. Alueella on jo ollut runsaasti kävijöitä. Alueella teetettiin tarkat reittikuvaukset, tuotekortit, valokuvineen ja koordinaatioineen. Tehty työ takasi valmiudet nykyaikaiseen internet-, kartta- ja mobiilisovellusten käyttöön alueen markkinoinnissa ja alueella liikuttaessa. Alue on osa Matkailun Edistämiskeskuksen Outdoors of Finland hanketta. Liikuntatiloista suosituimmassa Nastolan uimahallissa alkoi lokakuussa peruskorjausremontti, jonka seurauksena uimahallin on suljettuna runsaan vuoden. Osalle uimahallilla toimiville ryhmille järjestetään korvaavaa toimintaa remontin aikana Liikuntajärjestöt Nastolassa on runsaat 20 toimivaa liikuntajärjestöä. Toimintaa on varsin monissa lajeissa. Kunta jakaa avustuksia paikallisille rekisteröidyille liikuntajärjestöille vuosittain toiminta- ja kohdeavustuksina. Vuosiavustuksen lisäksi kunta tukee jääkiekon, jalkapallon ja yleisurheilun junioritoimintaa maksamalla laadittujen sopimusten mukaisesti osan kolmen seuran Pajulahden hallivuokrista. Kunta tukee järjestötoimintaa lisäksi mm. järjestämällä koulutusta ja toteuttamalla yhteisiä tapahtumia. Järjestötoiminnassa mukana olevien määrää tulisi kasvattaa ja nuorentaa jotta innokkaille lapsille ja nuorille olisi mahdollisuuksia harrastamiseen omassa kunnassa. Myös useat muut järjestöt järjestävät säännöllisesti liikuntatoimintaa jäsenistölleen Muut toimijat Kunnassa toimivat Liikuntakeskus Pajulahti, Kaarisilta ry ja Liikuntakeskus Lumo tarjoavat kuntalaisille sekä tiloja että toimintaa. Merkittävä liikuttaja kunnassa on lisäksi Wellamo-opisto. Kunnalla on yhteistyötä kaikkien näiden tahojen kanssa. 1.7 Kulttuuritoimi Kulttuuripalveluissa tehdään työtä taiteen, taidekasvatuksen ja kulttuurisen harrastustoiminnan hyväksi yhteistyössä seudullisten kulttuuritoimijoiden ja ns. kolmannen sektorin kanssa. Nastolassa järjestetään kulttuuritilaisuuksia ja - tapahtumia eri järjestöjen toimesta. Lisäksi Wellamo-opisto järjestää paljon kulttuuriin liittyviä harrastusmahdollisuuksia. Opiston harrastuspiireissä tehdään käsitöitä, kuvataidetta, musiikkia, tanssia sekä teatteria. Näyttämötaidetta tuottaa Nastolan Pisarateatteri ry sekä Teatteri Minos. Taiteen perusopetusta lapsille annetaan musiikissa, kuvataiteessa ja käsityössä Wellamo-opiston toimesta. Tanssitaiteen perusopetusta tuottaa Lahden Tanssiopisto. Lasten kulttuurikasvatusta tuetaan seudullisen lastenkulttuurikeskus Efektin kautta. Se tuottaa vuosittain noin kymmenen tapahtumaa päiväkodeissa ja kouluissa.

8 Kunnasta voi hakea kulttuurin avustusta tilaisuuksien järjestämiseen. Kulttuuriavustukset jaetaan kohdeavustuksina kerran vuodessa nastolalaisille järjestöille, joiden tehtävänä on tuottaa kulttuuritapahtumia kuntalaisille. Kulttuuritilaisuuksien järjestäjinä yhdistysten ja järjestöjen rooli on ratkaiseva. Taidekeskus Taarasti on monipuolinen kulttuurin keskus, josta löytyy puitteet erilaisille tapahtumille. Konsertit, kesäteatterit ja monet muut yleisötilaisuudet tarjoavat kulttuurikokemuksia, joilla on tutkitusti todettu olevan hyvinvointiin myönteisiä vaikutuksia. Taarastissa yhdistyvät taiteen sektoreista ennen kaikkea kuvataide ja musiikki.