T Käyttöliittymäpsykologia Tarkkaavaisuuden suuntaaminen käyttöliittymissä - hahmolakien ja värien avulla parempaan suunnitteluun

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia Tarkkaavaisuuden suuntaaminen käyttöliittymissä - hahmolakien ja värien avulla parempaan suunnitteluun"

Transkriptio

1 T Käyttöliittymäpsykologia Tarkkaavaisuuden suuntaaminen käyttöliittymissä - hahmolakien ja värien avulla parempaan suunnitteluun Anna Oikarinen

2 1 Tarkkaavaisuus ja sen määritelmät Vaikka tarkkaavaisuus on arkikielessäkin yleisesti käytetty termi, sen merkitys saattaa vaihdella puhujasta riippuen. Usein ihmiset sekoittavat tarkkaavaisuuden havaitsemiseen ja päinvastoin. Siinä missä havaitseminen on eri aisteilla tapahtuvaa informaation hankkimista ympäristöstä ja sen tulkintaa, tarkkaavaisuus puolestaan tarkoittaa huomion suuntaamista kohteeseen. Tarkkaavaisuus on ärsykkeiden valintaa, tiedonkäsittelyn suuntaamista valikoivasti havaintokenttään tai muistisisältöön. Se voi olla tietoisesti ohjattua tai tiedostomattomasti suuntautunutta. Koska tietoisen käsittelyn alue, eli työmuisti ja tajunta, on rajallinen, tarkkaavaisuuden suuntaaminen on ainoa keino saavuttaa tavoitteena oleva eheä havaintokokonaisuus. Siinä kun havaintoon vaikuttaa tarkkaavaisuuden suuntautuminen, niin tarkkaavaisuuden suuntautumiseen vaikuttavat aikaisempien tilanteiden virittämät ennakoinnit ja odotukset sekä omat motiivit ja kiinnostuksen kohteet. On itsestäänselvää, että tarkkaavaisuus ja katseen suunta kulkevat käsi kädessä (Näätänen, Niemi, Laakso 1995, 38). Maailma on täynnä erilaisia ääniä, tuoksuja, esineitä, tapahtumia, pintoja ja makuja. Kyky valikoivaan tarkkaavaisuuteen ei ole ylellisyys vaan välttämättömyys. Jos ihminen joutuisi yhtäaikaa käsittelemään kaiken näkemänsä, kuulemansa, maistamansa, haistamansa, ja tuntemansa, kokemusmaailmasta tulisi sekava kaaos. Ihmisen on rajallisten informaationkäsittelyresurssiensa takia pakko valikoida ympäröivän maailman ärsykkeistä ne ärsykkeet, jotka ovat tietyssä tilanteessa tiettyjen asiantilojen vallitessa ovat hyödyllisiä, kiinnostavia tai tarpeellisia. Koska ihminen ei pysty prosessoimaan kuin vain pienen osan meitä kaikkia ympäröivistä ärsykkeistä, tarvitaan jotain, joka valikoi tarpeellisen tiedon. Ja sitä mekanismia, jonka mukaan prosessoitava tieto valikoituu, kutsutaan tarkkaavaisuudeksi. (Sinkkonen, Kuoppala, Parkkinen, Vastamäki 2002, 112.) Mitä sitten tapahtuu sille tiedolle, jota ei prosessoida? Muut aistitut asiat säilyvät hetken muistissa, ja ne työstetään karkeasti ennen kuin ne häviävät. Ihmisen aivot kykenevät nimittäin prosessoimaan yksityiskohtia vain yhdestä asiasta kerrallaan, joten aisti-informaatiota on pakko valikoida. Valikointi voidaan jakaa kolmeen eritasoiseen mekanismiin: valikoivaan tarkkaavaisuuteen, huomion automaattiseen ohjautumiseen ja suuntautumisrefleksiin (Sinkkonen ym 2002, 112). Valikoivalla tarkkaavaisuudella tarkoitetaan sitä, kun henkilö suuntaa huomionsa tietoisesti johonkin kohteeseen tai tehtävään. Siihen sisältyy myös se, että henkilö onnistuu pitämään huomionsa kohteessa pitkään. Muu ärsykeinformaatio suodatetaan pois niin, että voidaan keskittyä vain sen hetkisen tavoitteen kannalta oleelliseen informaatioon. Mitä syvemmin johonkin asiaan keskitytään, sitä vaikeampaa on minkään ulkopuolisen kiinnittää henkilön huomiota. Valikoiva tarkkaavaisuus on edellytys korkeammille kognitiivisille toiminnoille, kuten oppimiselle ja ongelmanratkaisulle sillä sen avulla ihminen säätelee tietoisuuden kulloistakin sisältöä ja sitä, mitä informaatiota säilötään muistiin. (Sinkkonen ym. 2002, ) Huomion automaattinen ohjautuminen puolestaan on nopeaa ja vaivatonta, ja useita tällaisia prosessja voi olla käynnissä samanaikaisesti. Käyttäjä, joka yleensä käyttää Nokian puhelinta, pystyy nopeasti ja helposti löytämään haluamansa toiminnot Nokian kännykästä, koska tieto on yleensä siellä, mistä käyttäjä odottaa sen löytävänsä. Jos kuitenkin hänen pitäisikin yhtäkkiä käyttää Siemensin kännykkää, käyttö on paljon hitaampaa ja vaivalloisempaa. Samanlainen tilanne saattaa myös ilmetä hänen oman puhelimensakin kanssa, jos haluttua tietoa ei löydykään ns. normaalista paikasta. Silloin hakeminen kestää paljon kauemmin. Katse hakeutuu automaattisesti sinne, missä kohteen odotetaan olevan, yleensä siksi että se on ollut aiemminkin siellä. Jos tuo kohde ei ilmaannukaan odotettuun paikkaan, sen hakeminen katseella kestää kauemmin eli käytännössä automaattinen toiminta katkeaa, kun tuote ei toimikaan odotetulla tavalla. (Sinkkonen ym. 2002, 114.) Monien vanhempien ihmisten kymmensormijärjestelmän osaamiselle kävi huonosti, kun näppäimistöt uudistettiin. Suuntautumisrefleksistä on kyse silloin, kun ympäristössä tapahtuvat äkilliset, voimakkaat ärsykkeet tai ärsykkeiden muutokset vetävät huomion puoleensa. Tarkkaavaisuuden suuntaa ei voi silloin itse päättää: suuntautumisrefleksi on kaikille ihmisille samanlainen. Se on biologisesti järkevä: ympäristön vaarallisiin tapahtumiin liittyy usein ääniä ja niiden (äkillisiä) muutoksia. Kyseessä onkin automaattisesti käynnistyvä hälytysjärjestelmä. (Näätänen ym. 1995, 47.) Esimerkiksi äkillinen kirkaisu kääntää kaikkien päät äänen suuntaan, vaikkei ihmisillä olisi varsinaisesti mitään syytä kääntyä. Äkillinen ääni vain herättää vaistomaisesti suuntautumisrefleksin, joka puolestaan saa ihmiset katsomaan äänen suuntaan, valmiina reagoimaan

3 sopivalla tavalla. Sen lisäksi että suuntautumisrefleksi suuntaa tarkkaavaisuuden, se myös valmistelee elimistöä toimintaan (Näätänen ym. 1995, 47). 2 Tarkkaavaisuuden suuntautuminen Ihminen pystyy siis suuntaamaan tarkkaavaisuutensa haluamaansa kohteeseen. Toisaalta tarkkaavaisuuden säilyttäminen siinä tietyssä kohteessa ei ole aina helppoa. Yleensä se on todella hankalaa tasapainoilua muualta tulevien ärsykkeiden ja keskittymisen kanssa. Ympäristöstä tulevat ärsykkeet haittaavat tarkkaavaisuuden ylläpitoa, vaikka motivaatio siihen olisi suuri. Miten tärkeää työtä tahansa ihminen tekee, jos sitä joutuu tekemään pitkään, melkein väistämättä tarkkaavaisuus jossain välissä kärsii. Esimerkiksi paperitehtaan valvomoissa työntekijät joutuvat valvomaan pitkään monitorien ja koneiden ääressä paperin laatua. Monotoninen työ ei helpota tarkkaavaisuuden ylläpitoa, vaan pikemminkin hankaloittaa. Kun suunnittelija suunnittelee käyttöliittymää, hän olettaa tiettyjen asioiden säilyvän vakioina. Valitettavasti ihminen ei kuulu vakioihin. Tarkkaavaisuuteen vaikuttaa ihminen kokonaisuutena: jopa tunteet vaikuttavat siihen, mihin ihminen huomionsa kiinnittää. Minkälaiset tekijät sitten vaikuttavat tarkkaavaisuuden suuntaamiseen ja sen ylläpitoon? Ihminen on monimutkainen olento, jonka psyykkiset ja fyysiset ominaisuudet vaikuttavat tarkkaavaisuuden suuntautumiseen. Näiden lisäksi myös ärsykkeen tai ärsykkeiden ominaisuudet vaikuttavat siihen. Havaitsijan omat sisäiset mallit luovat ennakko-odotuksia, ja motivaatiot ja tunnetilat ohjaavat ärsykkeiden valintaa. Esimerkiksi stressaantuneisuus vaikuttaa tiettyjen asioiden huomaamiseen. Myös fysiologiset tilat, kuten nälkä, väsymys ja sairaudet suuntaavat tarkkaavaisuutta. Nälkäisenä huomaa kaikki ruokaan littyvät asiat helpommin. Ärsykkeet pääsevät ihmisen tarkkaavaisuuteen niiden kiinnostavuuden, tärkeyden tuttuuden, ennakkovihjeiden tai ärsykeominaisuuksien perusteella. Myös ärsykkeiden määrä, laatu, voimakkuus, keskinäiset suhteet ja sijainti vaikuttavat niiden valikointiin. (Vilkko-Riihelä 1999, 285.) Lisäksi ihmiselle kyky erottaa kuvio taustasta on elintärkeä. Mitä lähempänä mielemme mallit ovat ulkoisia ärsykkeitä, sitä paremmin ihminen voi toimia ja tulla toimeen arkielämässä (Vilkko-Riihelä 1999, 292). Toisin sanoen, mitä enemmän havainnosta ilmentyvä jäsentyminen vastaa todellista maailmaa, sitä käyttökelpoisempaa tietoa se tarjoaa, sitä nopeampaa on muistihaku ja merkityksen antaminen kohteelle. Yksinkertaisena esimerkkinä tästä voi pitää vaikka sitä, miten höyryveturin kuva symboloi rautateiden ylikäytävää. Symboli on helppo yhdistää todellisuuteen. Aivot pyrkivät jäsentämään yksittäisiä ärsykkeitä isommiksi kokonaisuuksiksi havaitsemisen helpottamiseksi. Kuvio muodostuu yksityiskohtien ryhmittymisen perusteella.(vilkko-riihelä 1999, 291.) Isot kuviot muodostuvat pienten yksityiskohtien ryhmittymisen myötä, eli kokonaisuus on osiensa ryhmittymisen summa. 2.1 Mitkä tekijät aiheuttavat ongelmia? Kuten ylempänä mainittiin, sekä ihmisen fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet ja olotilat että ärsykkeen ominaisuudet vaikuttavat tarkkaavaisuuden suuntautumiseen. On luonnollista, että väsyneenä ja nälkäisenä ei minkään laitteen käyttäminen ole helppoa ja nopeaa. Jos laitteen tai tuotteen käyttöön ei kaiken muun lisäksi riitä motivaatiota, ei ole ihme, että laitteen ja käyttäjän välillä on kuilu. Ihminen suuntaa tarkkaavaisuutensa sinne, missä on jotain hänelle mielenkiintoista. Mitä enemmän värikkäitä, paljon yksityiskohtia sisältäviä ärsykkeitä käyttöliittymä sisältää, sitä hankalampaa käyttäjän on suunnata tarkkaavaisuutensa sinne, minne suunnittelija haluaa. Sen lisäksi mitä suurempia ärsykkeet ovat, sitä enemmän ne vaativat huomiota. Väsynyt ihminen ei jaksa ylläpitää tarkkaavaisuutta. Huolissaan oleva äiti on tarkkaavainen vain, jos ärsyke liittyy jotenkin huolen aiheena olevaan lapseen. Nälkäinen käyttäjä haaveilee vain ruoasta, eikä jaksa olla tarkkaavainen. Stressaantunut käyttäjä ei kykene toimimaan normaalisti: hän ei kykene suuntaamaan tarkkaavaisuutta eikä ylläpitämään sitä kauaa. Käyttäjä huomaa helpoiten itseään kiinnostavat asiat: esimerkiksi www-sivuilta kalastusta harrastava mies huomaa helpoiten kalastukseen liittyvät jutut ja linkit.

4 Tarkkaavaisuuden kohdistaminen johonkin tiettyyn asiaan on sitä helpompaa, mitä enemmän tarkkaavaisuuden kohde eroaa ympäristöstään ja taustastaan. Jos elementin ympärillä on käytetty tyhjää tilaa, se viestii katsojalle kohteen tärkeyttä ja helpottaa sen huomaamista. Vastaavasti, jos kohde on aseteltu jonnekin virikekylläisen tuotteen nurkkaan, sitä on todella hankala havaita. Lisäksi sen merkitys vaikuttaa vähäpätöiseltä. (Sinkkonen ym. 2002, 113) 2.2 Miksi on tärkeää ottaa ongelmatekijät huomioon suunnittelussa? Miksi sitten on niin tärkeää käyttöliittymäsuunnittelussa, että tarkkaavaisuus suuntautuu oikeaan kohteeseen tai tehtävään? Suunnittelija suunnittelee käyttöliittymän käytettäväksi. Jos käyttäjä ei onnistu löytämää käyttöliittymästä tarvitsemiaan asioita vaikkapa siksi, että siinä on liikaa ärsykkeitä, tuote ei ole toimiva. Suunnittelun on kuitenkin tapahduttava käyttäjän ehdoilla, käyttäjää mielessä pitäen. Koska suunnittelijat suunnittelevat tuotteita käyttäjille, jotka ovat ihmisiä, on tärkeää ottaa huomioon ihmisten ominaisuudet ja suunnitella sellaisia tuotteita, joita oikeat ihmiset oikeilla ominaisuuksilla pystyvät käyttämään. Käyttöliittymä, joka on suunniteltu ei kenellekään, ei toimi kenelläkään. Mitä helpommaksi tarkkaavaisuuden suuntaaminen on käyttäjälle tehty, sitä tuottavammin käyttäjä kykenee työskentelemään ja sitä parempaa tulosta hän kykenee tuottamaan. Loppujen lopuksi kaikki voittavat, jos käyttöliittymän suunnittelussa käyttäjä otetaan huomioon. Arkipäiväisessä elämässä tulee usein vastaan tilanteita, joissa on käytettävä sellaisia laitteita, joiden suunnittelussa ei olla otettu huomioon käyttäjää, ei ainakaan niin, että siitä olisi ollut hyötyä. Esimerkiksi VR:n Junamaattia mainostetaan hyvänä vaihtoehtona luukulta ostamiselle, ja siitä saa jopa alennusta. Kuitenkin, jos täytyy valita pienen alennuksen ja epämukavan ja sekavan käyttöliittymän väliltä, valinta on usein selvä. Junamaatissa on sekä ikkunan oikella puolella, vasemmalla puolella että alapuolella erilaisia vaihtoehtoja. Tarkkaavaisuuden suuntaaminen on todella hankalaa ainakin ensikäyttäjälle, koska kaikki vaihtoehdot tulee käydä läpi. Lisäksi paluu edelliseen vaihtoehtoon on piilotettu hankalimpaan mahdolliseen paikkaan. Elävässä elämässä kahdelta ihmiseltä meni kaksi kertaa niin kauan Junamaatista ostamiseen kuin yhdeltä olisi mennyt luukulta ostamiseen. 3 Miten tarkkaavaisuuden suuntautumiseen liittyvät ongelmat voi ehkäistä? Nyt kun on nähty miten tärkeää käyttöliittymäsuunnittelussa on se, että tarkkaavaisuus saadaan suuntautumaan oikeaan kohteeseen tai tehtävään, on aika tarkastella niitä keinoja, joita voi suunnittelussa hyödyntää. Sekä hahmolakien että värien avulla voi auttaa käyttäjää suuntaamaan tarkkaavaisuutensa haluttuun kohteeseen ja helpottaa tarkkaavaisuuden ylläpitämistä. 3.1 Hahmolakien hyödyntäminen Hahmolaissa käy ilmi aivojen pyrkimys myös jäsentää näköhavainnot siihen muotoon, mikä on helpoimmin hallittavissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aivot jäsentävät näköhavainnot sen mukaan, että mikä kuuluu yhteen ja mikä erikseen, mikä on olennaista ja mikä epä-olennaista (kuvio vs. tausta) sekä mikä on yksinkertaisinta ja todennäköisintä. (Näätänen ym. 1995, 67). Hahmolait kuvavat ihmisille synnynnäisiä visuaalisia hahmotustapoja. Suunnittelija voi niiden avulla jäsentää käyttöliittymään tulevia kokonaisuuksia, jotta käyttäjän on helpompaa hahmottaa ne suunnittelija haluamalla/aikomalla tavalla. Lisäksi hahmolakien mukainen suunnittelu estää virhekomentoja, koska tarkkaavaisuus saadaan kohdstumaan oleelliseen. Hahmolakeja ovat läheisyyden laki, samanlaisuuden laki, jatkuvuuden laki, tuttuuden laki, valiomuotoisuuden laki, yhteisen liikkeen laki, yhteenliittymisen laki sekä sulkeutuvuuden laki. Alempana käsitellään kutakin näistä laeista yksityiskohtaisemmin sekä annetaan esimerkkejä siitä, kuinka niitä voi hyödyntää käyttöliittymäsuunnittelussa. Lähteenä hahmolaeissa on käytetty Sinkkonen ym. Käytettävyyden psykologiaa-kirjaa (Sinkkonen ym. 2002, ).

5 Läheisyyden lailla (proximity) tarkoitetaan sitä, että kun kaksi visuaalista ärsykettä sijaitsevat lähellä toisiaan, ne mielletään yhteenkuuluviksi. Jos ärsykkeitä puolestaan on useita lähekkäin, ne mielletään ryhmäksi. Eli jos käyttöliittymässä, esimerkiksi kaukosäätimessä numerot ovat lähekkäin ja niiden ja muiden näppäimien välillä on vähän suurempi väli, kuin siis numeroiden välillä, niin numerot mielletään yhteenkuuluviksi. Tällä tavalla pystyy ryhmittelemään yhteenkuuluvia elementtejä yhteen luomalla etäisyyttä muihin elementteihin tai elementtiryhmiin. Jos puolestaan yhteenkuuluvat elementit on sijoitettu kauas toisistaan, käyttäjän on vaikea tietää niiden kuuluvan yhteen. Samanlaisuuden laki (similarity) tarkoittaa sitä, että kaksi tai useampi visuaalista ärsykettä kuuluu yhteen tai samaan ryhmään, jos ne ovat samanlaisia. Samanlainen voi tarkoittaa samanmuotoista, -väristä, -kokoista... Ajattelemme väistämättä, että kännykässä olevat numeronäppäimet kuuluvat samaan ryhmään, koska ne ovat samanlaisia (lukuunottamatta tietysti näppäimessä olevia numeroita). Ne ovat samankokoisia, -värisiä, ja muotoisia. Samanlaisuuden lisäksi niitä liittää yhteen läheisyyden laki, jota käsiteltiin ylempänä. Samanlaisuuden lakia voidaan käyttää hyväksi siten, että samalla värillä, koolla tai muodolla ilmaistaan yhteenkuuluvat tai samoin käyttäytyvät elementit. Sitä voi myös hyödyntää ohjeissa siten, että elementit ovat samannäköisiä todellisuudessa ja ohjeissa; näin käyttäjän on helpompi hahmottaa yhteenkuuluvuus. Jatkuvuuden lailla (continuity) tarkoitetaan sitä, että jos viivat leikkaavat toisiaan, käyttäjä jakaa kokonaisuuden selkeästi jatkuviin osiin. Yhtenäinen viiva mielletään kuvioksi. Tämän lisäksi kuvio ja tausta pyritään näkemään tavalla, joka aiheuttaa kuvan käyriin tai viivoihin mahdollisimman vähän äkillisiä muutoksia. Jatkuvuutta voi käyttää esimerkiksi www-sivuilla yhdistämään jossain muodossa esitettyjä painikkkeita tai linkkejä. Yhdistäminen tapahtuu käyttämällä pystysuoraa palkkia tai viivaa, jonka varrelle on aseteltu kylttejä, palkkeja tai ympyröitä, jotka puolestaan kuvaavat painikkeita tai linkkejä. Tuttuuden lain (familiarity) mukaan tutut ja merkitykselliset alueet nähdään kuviona. Tutut kuviot hahmottuvat ensin, eli jos ärsyke näyttää kasvoilta, näemme kasvot. Siksi kannattaakin käyttää tuttuja muotoja, kuten ympyröitä, neliöitä, kolmioita ym., koska ne auttavat suuntaamaan tarkkaavaisuutta. Valiomuotoisuuden laki (good shape) tarkoittaa sitä, että ymmärrämme kuviot mahdollisimman yksinkertaisina, eli hyvänmuotoisina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos paperilla on päällekkäin esimerkiksi musta ellipsi ja musta neliö, siinä mielletään olevan ellipsi ja neliö, ei niiden muodostama epämääräinen, nimetön kuvio. Valiomuotoisuutta voi hyödyntää suunnittelussa siten, että päällekkäin voi käyttää erilaisten kuvioiden sisällä olevaa informaatiota ilman pelkoa siitä, että käyttäjä ei kykene erottamaan niitä toisistaan. Esimerkiksi samalle sivustolle voi laittaa suorakulmion ja ympyrän lomittain, jolloin molemmissa oleva informaatio kyetään ymmärtämään ja käsittämään erillisenä. Yhteisen liikkeen laki (common fate) esittää, että samanlaisessa liikkeessä olevien kuvion elementtien koetaan kuuluvan samaan kokonaisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kohteet, jotka liikkuvat samaan suuntaan, samalla nopeudella mielletään kuuluvaksi samaan ryhmään tai kohteeseen. Käyttöliittymissä harvemmin törmää yhteisen liikkeen lain käyttöön, mutta sitä voisi hyödyntää esimerkiksi ohjaamaan käyttäjän katsetta ja tarkkaavaisuutta haluttuun suuntaan. Rivi nuolia, joka lähtevät samasta paikasta samalla nopeudella ja osoittavat lopulta samaan paikkaan mielletään yhteen kuuluvaksi ja se taatusti saa huomiota. Jos kuitenkin opasteessa tai nuolissa käytetään liikkuvia osia, siinä ei saa olla liian monta yhtäaikaa liikkuvaa osaa. Ihminen hahmottaa muuten paikoillaan olevassa kuvassa kaikki liikkuvat osat yhteenkuuluviksi. Näin ollen sen sijaan, että huomio kiinnittyisi yhtä aikaa tai vuorotellen useampaan eri kohteeseen, havaitaankin vain yksi kokonaisuus. Yhteenliittymisen laki (connectedness) voittaa yleensä muut hahmolait, eli se on vahvempi kuin muut lait. Lain mukaan kohteet tai elemntit, jotka ovat liittyneet toisiinsa jollain lailla eli ovat toisissaan kiinni, kuuluvat samaan ryhmään tai kohteeseen. Yhteenliittymisen lakia voidaan käyttää esimerkiksi www-sivuilla liittämään yhteen linkkejä. Laitetaan viiva kulkemaan kaikkien linkkien halki ja käyttäjä mieltää ne yhteenkuuluviksi. Sulkeutuvuuden lain (closure) mukaan visuaaliset ärsykkeet, jotka näyttävät ikään kuin sulkevan sisäänsä jonkin alueen, mielletään katsoja silmissä alueeksi, ja ärsykkeet siihen kuuluviksi rajoiksi. Ihminen pyrkii täydentämään kuviota puuttuvien osien osalta. Vaikka kuvio ymmärretään vaillinaiseksi, se silti täydennetään kokonaiseksi. Sulkeutuvuuden lain avulla voi yhdistää esimerkiksi linkkiryhmiä sulkemalla ne alueen sisään, jonka käyttäjä voi mieltää suorakulmioksi. Näin linkit mielletään samaan ryhmään kuuluvaksi. Esimerkkinä tästä on television ja videoiden yhdistetystä kaukosäätimestä videolla ajastettuun nauhoitukseen liittyvien painikkeiden erottaminen esimerkiksi sinisellä viivalla, joka sulkee ne omaksi ryhmäkseen.

6 3.2 Värien käyttö ja hyödyntäminen Myös väreillä voi helpottaa tarkkaavaisuuden suuntaamista. Värien käyttö ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista kuin voisi luulla, sillä väreihin liittyy vahvoja emotionaalisia latauksia, sekä kulttuurisia ja sosiaalisia merkityksiä. Väriä käyttämällä voi muun muassa kiinnittää käyttäjän huomion haluttuun asiaan ja nopeuttaa eri elementtien hakua. Esimerkiksi, jos www-lomakkeesta on jäänyt jokin kohta täyttämättä, sitä korostetaan punaisella värillä. Yleisin tapa, jolla väriä käytetään onkin asioiden korostaminen ja elementtien yhteen liittäminen. Punainen väri varoittaa ja kiinnittää tarkkaavaisuutta ja samanväriset elementit mielletään yhteenkuuluvaksi. (Sinkkonen ym. 2002, ) Värien käytössä kannattaa olla varovainen. Väriin vaikuttaa nimittäin myös sen koko, muoto ja paikka. Värit näyttävät erilaisilta suhteessa eri väreihin, eri kokoisina ja eri paikoissa. Jos käyttäjä joutuu käyttämään jotain järjestelmää pitkään, siinä ei kannata käyttää voimakkaita värejä. Tämä siksi, että voimakkaat värit aiheuttavat jälkikuvia pitkään katsottaessa. Musta valkoisella pohjalla näyttää erilaiselta kuin valkoinen teksti mustalla pohjalla. (Sinkkonen ym. 2002, 149) Mitä tekijöitä kannattaa sitten harkita suunnitellessa? Kirkkaita värejä voi hyvin käyttää asioiden korostamiseen, mutta vain pieninä pintoina. Siniset sävyt ovat yleisesti ottaen hyviä taustavärejä, poikkeuksena tietysti kirkas sininen. Kuvion ja taustan (eli yleensä tekstin ja taustan) kontrastin on oltava kyllin suuri. Tämä varmistetaan siten, että kuvion väri on reilusti tummempi kuin taustan väri tai sitten vastaavasti reilusti vaaleampi. Jos halutaan suunnitella varmasti, kannattaa käyttää harmonisia väriyhdistelmiä. (Sinkkonen ym. 2002, ) Värien käytössä on otettava huomioon myös iäkkäät ihmiset, huononäköiset sekä puna-vihervärisokeat. Jos suunnittelussa lähdetään sellaisesta oletuksesta, että kaikki käyttäjät näkevät hyvin, ollaan väärillä jäljillä. Yhä useammat tuotteiden käyttäjät ovat iäkkäitä tai muuten huononäköisiä. Ikääntyvillä esiintyy usein vaikeuksia värien erottelussa. Tämä ilmenee erityisesti vaikeutena erottaa haikkoja kontrasteja, kuten harmaata tekstiä valkoiselta pohjalta. Tämän lisäksi tiettyjä väriyhdistelmiä on hankala erottaa toisistaan. Sekä kontrastien erottamisen vaikeus että väriyhdistelmien erottamisen vaikeus on onkin otettava huomioon käyttöliittymäsuunnittelussa, esimerkiksi välttämällä hankalia väriyhdistelmiä. Vältettäviin väreihin kuuluvat kirkkaat värit sekä vastaväriparit poislukien musta ja valkoinen. Myös toisiaan lähellä olevia värejä kannattaa välttää. Yleisesti hankalina väreinä voidaan pitää punaista, ruskeaa, vihreää, harmaata ja violettia. Punainen ja vihreä ovat hankalia myös puna-vihervärisokeille, jotka eivät kykene erottamaan niitä toisistaan. Jos halutaan suunnitella esimerkiksi www-sivut, jotka keräävät paljon huomiota, monien värien käyttö ei ole paras, eikä varsinkaan suositeltava ratkaisu. Myöskään kaukosäätimissä, kännyköissä tai muissakaan laitteissa, joihin kuuluu paljon nappuloita ei kannata käyttää liian monia värejä. Mitä enemmän värejä käytetään, varsinkin jos ne kaikki ovat kirkkaita, sitä vaikeampaa käyttäjän on havaita yhteenkuuluvuus, sekä se, mikä on tärkeää. Pahimmassa tapauksessa käyttöliittymä on täynnä eri värejä ja eri värisävyjä. Näin käy varsinkin, jos suunnittelija ei osaa päättää, mitä asioita halutaan korostaa ja mitä ei: loppujen lopuksi kun haluttiin korostaa vähän kaikkea, niin kaikkea korostettiin, mutta ei kuitenkaan mitään. Esimerkkinä värien käytössä tarkkaavaisuuden suuntaamisessa voidaan pitää kaukosäädintä, ja erityisesti sen kiinni-painiketta. Kiinni-painike on ainakin yleensä punainen, joka verrattuna muihin painikkeisiin erottuu varmasti. Sen haku on silloin nopeaa. Kaukosäätimissä käytetään muutenkin värejä. Numeropainikkeet ovat yleensä tummanharmaat tai mustat mutta esimerkiksi videoon liittyvät painikkeet eroavat muista mutta ovat keskenään samanväriset. Lisäksi erikoistuneemmat toimintopainikkeet ovat usein kirkkaalla värillä. Esimerkiksi näytön asetukset tapahtuvat punaisella, kuvan jakaminen sinisellä, vihreällä ääni ja kuvan säätely keltaisella näppäimellä. 4 Lopuksi Tarkkaavaisuus siis on ennen kaikkea valintaa ärsykemerestä, eräänlaista kalastusta, jonka saaliina on omien kiinnostusten kohteita tai muuten itselle tärkeitä asioita. Se voi olla tietoisesti ohjattua tai tiedostomattomasti suuntautunutta. Tarkkaavaisuus ja sen suuntautuminen liittyvät oleellisesti käyttöliittymäsuunnitteluun, koska suunnittelija on otettava käyttäjä huomioon: helpotettava tarkkaavaisuuden suuntaamista oikeaan, haluttuuun kohteeseen ja samaten helpotettava tarkkaavaisuuden ylläpitämistä kohteessa.

7 Suunnittelija voi käyttää hyväkseen tunnettuja tosiseikkoja. Hahmolakien ja värien avulla voi auttaa käyttäjää suuntaamaan huomionsa haluttuun paikkaan; toisaalta, esimerkiksi hahmolakien vastainen suunnittelu aiheuttaa käyttäjälle vaikeuksia. Hahmolakeja voi hyödyntää missä tahansa käyttöliittymäsuunnittelussa. Lakien avulla voi ryhmitellä, jäsentää, yhdistää ja erottaa. Värejä puolestaan voi hyödyntää ryhmittelyyn ja asioiden korostamiseen. Kirkkaat ja huomiota herättävät värit kannattaa tosin jättää pienten tärkeiden yksityiskohtien korostamiseen. Samanväriset kohteet mielletään yhteenkuuluviksi. Lähteet Näätänen R., Niemi P., Laakso J. (1995) Psykologia 3. Tietoa käsittelevä ihminen 3. painos WSOY, Porvoo Sinkkonen I., Kuoppala H., Parkkinen J., Vastamäki R (2002) Käytettävyyden psykologiaa 2. uudistettu painos Edita Publishing Oy/IT Press Vilkko-Riihelä A (1999) Psyyke - Psykologian käsikirja 1. painos WSOY, Porvoo

Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia. Laskari 6

Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia. Laskari 6 Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia Laskari 6 Käytettävyyden psykologia Ihmisen psykologisen toiminnan periaatteet on otettava huomioon käyttöliittymää suunniteltaessa Miten ihminen

Lisätiedot

HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA

HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY Asko Kokkonen T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA 1 Johdanto Tuotteen käyttöliittymän havaitsemisessa

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 3/8: Visuaalinen suunnittelu

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo Sivu 1 / 11 Kuvien siirto kamerasta Lyhyesti Tämän oppaan avulla voit: - käyttää tietokoneen omaa automaattista kopiointiin tai siirtoon tarkoitettua toimintaa kuvien siirtoon kamerasta tai muistikortista

Lisätiedot

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Multimedian käytettävyys wwwympäristössä

Multimedian käytettävyys wwwympäristössä HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY 13.1.2004 Tik-121.200 Käyttöliittymä psykologia Kevät 2004: ehotanen@cc.hut.fi Multimedian käytettävyys wwwympäristössä Esa Hotanen 54146T Esa Hotanen HUT, Tietoliikenne

Lisätiedot

Tämän monisteen tarkoitus on tutustua pikamaski -toimintoon GIMP:issä.

Tämän monisteen tarkoitus on tutustua pikamaski -toimintoon GIMP:issä. Gimp alkeet XVII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 5 Tutustuminen pikamaskiin Tämän monisteen tarkoitus on tutustua pikamaski -toimintoon GIMP:issä. Pikamaski on tehokas keino rajata alueita ja copypasteta

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Pelaajat siirtävät nappuloitaan vastakkaisiin suuntiin pelilaudalla. Peli alkaa näin. Tuplauskuutio asetetaan yhtä kauas kummastakin pelaajasta.

Pelaajat siirtävät nappuloitaan vastakkaisiin suuntiin pelilaudalla. Peli alkaa näin. Tuplauskuutio asetetaan yhtä kauas kummastakin pelaajasta. DVD Backgammon Pelin tavoite Pelin tavoitteena on siirtää kaikki omat pelinappulat omalle sisäkentälle ja sieltä pois laudalta. Se pelaaja, joka ensimmäisenä on poistanut kaikki pelinappulansa pelilaudalta,

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Puzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku

Puzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku Puzzle SM 005 5. 5.7.005 Pistelasku Jokaisesta oikein ratkotusta tehtävästä saa yhden () pisteen, minkä lisäksi saa yhden () bonuspisteen jokaisesta muusta ratkojasta, joka ei ole osannut ratkoa tehtävää.

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28 HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...

Lisätiedot

A* Reitinhaku Aloittelijoille

A* Reitinhaku Aloittelijoille A* Reitinhaku Aloittelijoille Alkuperäisen artikkelin kirjoittanut Patrick Lester, suomentanut Antti Veräjänkorva. Suom. huom. Tätä kääntäessäni olen pyrkinyt pitämään saman alkuperäisen tyylin ja kerronnan.

Lisätiedot

KÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu

KÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu KÄYTTÖLIITTYMÄT Visuaalinen suunnittelu MUISTETTAVA Yksinkertaisuus Selkeys Johdonmukaisuus Sommittelutyyli on säilytettävä samankaltaisen koko sivustossa Sivustolle yhtenäinen ulkoasu Miellyttävä ulkonäkö

Lisätiedot

IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet

IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet Aiheet tänään Värit käyttöliittymäsuunnittelussa Kuvakkeiden suunnittelu Värit käyttöliittymässä Of all design elements, color most exemplifies the

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Benjamin, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi,

Lisätiedot

Esteetön PowerPoint-esitys

Esteetön PowerPoint-esitys ESKEn esteettömyyssuunnistus 4.12.2015 Esteetön PowerPoint-esitys ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) 613 191 tai 050 594 2553 kirsti.pesola@invalidiliitto.fi

Lisätiedot

LUENTO 3. Toiminnan kehä

LUENTO 3. Toiminnan kehä LUENTO 3 1) Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 2) Ihminen laitteen käytön oppijana 3) Käytettävyys 4) Harjoitustehtävä 2 5) Luentotehtävä 3 IHMINEN TOIMIJANA JA LAITTEEN KÄYTTÄJÄNÄ Toiminnan kehä

Lisätiedot

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Pelivaihtoehtoja. Enemmän vaihtelua peliin saa käyttämällä erikoislaattoja. Jännittävimmillään Alfapet on, kun miinusruudut ovat mukana pelissä!

Pelivaihtoehtoja. Enemmän vaihtelua peliin saa käyttämällä erikoislaattoja. Jännittävimmillään Alfapet on, kun miinusruudut ovat mukana pelissä! Pelivaihtoehtoja Yksinkertaisin vaihtoehto: lfapetia voi pelata monella eri tavalla. Yksinkertaisimmassa vaihtoehdossa käytetään ainoastaan kirjainlaattoja. Pelilaudan miinusruudut ovat tavallisia ruutuja,

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Reittianalyysi Osakilpailu 6 Huittinen. RTM Jukka-Pekka Seppänen

Reittianalyysi Osakilpailu 6 Huittinen. RTM Jukka-Pekka Seppänen Reittianalyysi Osakilpailu 6 Huittinen 16.2.2014 RTM Jukka-Pekka Seppänen Lähtö - 1 Punainen reitti on rastivälin ryhin, mutta ei luultavasti nopein. Lähtösuunta huomioiden sinisen reitin käyttäminen tuntuisi

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet RATKAISUT (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet RATKAISUT (8. ja 9. luokka) sivu / 2 IKET VSTUSVIHTEHDT N LLEVIIVTTU. 3 pistettä. Minkä laskun tulos on suurin? () 20 (B) 20 (C) 20 (D) + 20 (E) : 20 20 20, 20, 20 20 20 202 ( suurin ) ja : 20 0,0005 2. Hamsteri Fridolin suuntaa

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

sanat nimet kätensä toimia toistaa ymmärtänyt

sanat nimet kätensä toimia toistaa ymmärtänyt AISTIVÄLINEET Aistivaikutelmat, joita lapsi saa, ja joita hän on jo koko olemassaolonsa aikana varastoinut, eivät pelkästään riitä, kun lapsi on rakentamassa älyään. Ne ovat tiedostamattomia, eikä lapsi

Lisätiedot

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen.

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Sivu 1/7 Värilaatuopas Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Laatu-valikko Tulostustila Väri Vain musta

Lisätiedot

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ennen kuin aloitat: 1. Asenna tietokoneeseesi ilmainen Miso Regular fontti, jonka saat täältä: https://www.fontspring.com/fonts/marten- nettelbladt/miso

Lisätiedot

REITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO

REITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO REITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO 18.11.2014 RTM Antti Vainio SININEN ON LYHYEMPI AAVISTUKSEN, MUTTA KAITEEN YLI HYPPÄÄMINEN JA PORTAAT HIDASTAVAT TODELLA PALJON. HITAAMPI VAIHTOEHTO

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla 1. Tehtävänanto Pohdi kuinka opettaisit yläasteen oppilaille murtolukujen peruslaskutoimitukset { +, -, *, / } Cuisenairen lukusauvoja apuna

Lisätiedot

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Opasteet Opasteiden on sovelluttava kaikille Pelkästään näköön tai kuuloon perustuvat opasteet ja informaatio tulee aina täydentää siten että aistin puuttuminen ei estä opasteen tai informaation käyttämistä.

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Nämä ohjeet on tarkoitettu säätimen loppukäyttäjälle ja ne toimivat sellaisenaan säätimen mallista riippumatta. Säätimessä on kolme eri käyttäjätasoa, joista jokaisessa

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet

VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet Pekka Penttala 3.3.2008 1 (10) VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet... 1 1 Yleistä www-sivujen käytöstä... 2 2 Sivujen osoitteet...

Lisätiedot

Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari. RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen

Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari. RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari 28.12.2014 RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen K-1 Punainen reitti on hieman pidempi, mutta lähtö seuraavalle rastille on sujuvampi Sininen reitti on hieman

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja.

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja. AQUA ROMANA Vesi oli elintärkeä ja keskeinen edellytys Rooman imperiumin kehitykselle. Vedensaannin turvaamiseksi taitavimmat rakennusmestarit rakensivat valtavan pitkiä akvedukteja, joita pidetään antiikin

Lisätiedot

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Condess ratamestariohjelman käyttö Aloitus ja alkumäärittelyt Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Kun kysytään kilpailun nimeä, syötä kuvaava nimi. Samaa nimeä käytetään oletuksena

Lisätiedot

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU ,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU Tässä pääsette tutustumaan Internet Explorerin (IE) käyttöön. Muitakin selainversioita löytyy, kuten esimerkiksi Netscape, Opera ja Mozilla. Näiden muiden selainten

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon Tämän oppaan sisältö Microsoft Microsoft Outlook 2010 näyttää hyvin erilaiselta kuin Outlook 2003. Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa uuden ohjelman opiskelua. Seuraavassa on tietoja uuden käyttöliittymän

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Epooqin perusominaisuudet

Epooqin perusominaisuudet Epooqin perusominaisuudet Huom! Epooqia käytettäessä on suositeltavaa käyttää Firefox -selainta. Chrome toimii myös, mutta eräissä asioissa, kuten äänittämisessä, voi esiintyä ongelmia. Internet Exploreria

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka) Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 3 pistettä 1. Missä kuviossa mustia kenguruita on enemmän kuin valkoisia kenguruita? Kuvassa D on 5 mustaa kengurua ja 4 valkoista. 2. Nelli haluaa rakentaa samanlaisen

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 6 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 6 Kontrastiherkkyys Muodon havaitseminen 2 Campbell-Robson-kuva Vaakasuunta = juovaston frekvenssi Pystysuunta = juovaston kontrasti

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

PALAUTUKSEN PERUSTOIMINNALLISUUDEN KUVAUS

PALAUTUKSEN PERUSTOIMINNALLISUUDEN KUVAUS PALAUTUKSEN PERUSTOIMINNALLISUUDEN KUVAUS Palautuksen tekemiseen liittyvät seuraavat vaiheet: Sovi asiakkaan kanssa tuotteen palautuksesta haluamallasi tavalla Varmista, että asiakkaan sähköpostiosoite

Lisätiedot

Metsästysinto Mitä metsästysinto on? Myönteinen ominaisuus

Metsästysinto Mitä metsästysinto on? Myönteinen ominaisuus Metsästysinto Mitä metsästysinto on? - Myönteinen ominaisuus, jonka arvostelu suoritetaan samoin kuin muidenkin positiivisten ominaisuuksien arvostelu. Annetut metsästysintopisteet lisäävät loppupisteitä

Lisätiedot

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje Tuplaturvan tilaus ja asennusohje 1. Kirjaudu lähiverkkokauppaan omilla tunnuksillasi tai luo itsellesi käyttäjätunnus rekisteröitymällä Lähiverkkokaupan käyttäjäksi. a. Käyttäjätunnus on aina sähköpostiosoitteesi.

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

OSA III LISÄYKSET LISÄYS IX

OSA III LISÄYKSET LISÄYS IX 522 N:o 184 OSA III LISÄYKSET LISÄYS IX 1. Varoituslipukkeita koskevat määräykset Huom. Kollien osalta ks. myös rn 14. 1900 (1) a) Kolleihin kiinnitettävien lipukkeiden 1, 1.4, 1.5, 1.6, 01, 2, 3, 4.1,

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Hanna Airikka P721KNrB/B5222. Verkkosivuanalyysi. raportti Kulttuurituotannon ko.

Hanna Airikka P721KNrB/B5222. Verkkosivuanalyysi. raportti Kulttuurituotannon ko. Hanna Airikka P721KNrB/B5222 Verkkosivuanalyysi raportti Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 VERKKOSIVU... 2 1.1 Verkkosivun viesti ja kohderyhmä... 2 1.2 Ulkoasu... 2 1.3 Päivitys... 3 2 POHDINTA...

Lisätiedot

1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI...

1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI... GRAAFINEN OHJEISTO 1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 PÄÄLLEKKÄISVERSIO... 4 RINNAKKAISVERSIO... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI... 5

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 21.01.2013

Graafinen ohjeisto 21.01.2013 Graafinen ohjeisto 21.01.2013 Tunnus Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finna on arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen helppokäyttöinen verkkopalvelu. Finna-palvelu auttaa käyttäjiä

Lisätiedot

HUOLTAJAN OHJE TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN HUOLTAJAKSI ILMOITTAUTUMINEN REKISTERÖITYMINEN

HUOLTAJAN OHJE TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN HUOLTAJAKSI ILMOITTAUTUMINEN REKISTERÖITYMINEN 3.2.2016 vj Oikeudet: huoltaja HUOLTAJAN OHJE Tämä ohje on tarkoitettu partiolaisen huoltajalle. Ohjeesta selviää kuinka huoltaja voi toimia huollettavansa partiojäsenyyteen liittyvissä asioissa. Huoltajalla,

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi okkelit kuntoon Värisuunnitteluopas Värien antamat mahdollisuudet rakennussuunnittelussa okkeliratkaisut kätevästi eberiltä www.e-weber.fi Värien antamat mahdollisuudet Tervetuloa eberin värimaailmaan.

Lisätiedot

Lasten visuaaliset. Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, kapeutta (alle 20 ) molemmissa. voimakasta nššn tarkkuuden. 1Ð8/10 000 syntynyttš lasta

Lasten visuaaliset. Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, kapeutta (alle 20 ) molemmissa. voimakasta nššn tarkkuuden. 1Ð8/10 000 syntynyttš lasta Lasten visuaaliset hahmotushširišt Pekka RŠsŠnen JyvŠskylŠ, 1998 NŠkšhŠirišt Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, jolla tarkoitetaan erittšin voimakasta nššn tarkkuuden heikkoutta tai nškškentšn kapeutta (alle

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta.

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta. Gimp alkeet XII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 GIMP:in tasotyökalu Lue ensin nämä ohjeet! Harjoitus lopussa! GIMP:in tasotyökalu on nimensä mukaisesti työkalu, jolla hallitaan tasoja, niiden läpinäkyvyyttä,

Lisätiedot

Matinteko (1 / 10) Matinteko (2 / 10) Helpointa matin tekeminen on kahdella raskaalla upseerilla (esim. kuningattarella ja tornilla).

Matinteko (1 / 10) Matinteko (2 / 10) Helpointa matin tekeminen on kahdella raskaalla upseerilla (esim. kuningattarella ja tornilla). Shakkinappuloiden voimasuhteet Matinteko (1 / 10) Kuningas on pelin tärkein nappula, ilman kuningasta peli on hävitty. 1. Kuningas + Daami + Torni vs Kuningas Matinteko (2 / 10) Helpointa matin tekeminen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014

Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014 Innovaatioista Vesa Taatila 17.1.2014 Sisältöä Mikä innovaatio on? Miten innovaatiot syntyvät? Miksi USA tuottaa enemmän innovaatioita kuin EU? Mitkä asiat tappavat innovaatiot? Miksi innovaatioita? Muutos

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

LIIKEMATKATOIMISTOJÄRJESTELMÄN OHJE

LIIKEMATKATOIMISTOJÄRJESTELMÄN OHJE LIIKEMATKATOIMISTOJÄRJESTELMÄN OHJE Johdanto Liikematkatoimistojärjestelmä on lisäarvopalvelu Winres -varausjärjestelmään, jolla matkatoimisto pystyy tuottamaan liikeasiakkailleen raportteja heidän matkatoimistopalveluiden

Lisätiedot

Thl.fi. Käytettävyyden asiantuntija-arviointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kati Haanpää, Katri Kleemola. Marjo Haahtela 20.12.

Thl.fi. Käytettävyyden asiantuntija-arviointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kati Haanpää, Katri Kleemola. Marjo Haahtela 20.12. Thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kati Haanpää, Katri Kleemola Käytettävyyden asiantuntija-arviointi Marjo Haahtela 20.12.2013 Sisältö 1. Johdanto 2. Havainnot 2.1. Nykyisiä hyviä ratkaisuja 2.2.

Lisätiedot

Peliteoria luento 1. May 25, 2015. Peliteoria luento 1

Peliteoria luento 1. May 25, 2015. Peliteoria luento 1 May 25, 2015 Tavoitteet Valmius muotoilla strategisesti ja yhteiskunnallisesti kiinnostavia tilanteita peleinä. Kyky ratkaista yksinkertaisia pelejä. Luentojen rakenne 1 Joitain pelejä ajanvietematematiikasta.

Lisätiedot

WINDOWS 10 -kurssi. petri.kiiskinen@wellamo-opisto.fi

WINDOWS 10 -kurssi. petri.kiiskinen@wellamo-opisto.fi WINDOWS 10 -kurssi petri.kiiskinen@wellamo-opisto.fi Yleistä kurssista Keskiviikkoisin 9.9. 30.9. (15 oppituntia) 16:45 20:00 (viimeinen kerta 16:45 19:15) Puolivälissä 15 minuutin kahvitauko Materiaali

Lisätiedot

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager Missio: 1. Asentaminen 2. Valokuvien tarkastelu, tallennus/formaatit, koko, tarkkuus, korjaukset/suotimet, rajaus 3. Kuvan luonti/työkalut (grafiikka kuvat) 4. Tekstin/grafiikan lisääminen kuviin, kuvien/grafiikan

Lisätiedot

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit 1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Pysäytettyjen töiden tulostus ja poisto Kun tulostuksessa ilmenee asetteluvirheitä Verify print -työt Reserve print -työt

Pysäytettyjen töiden tulostus ja poisto Kun tulostuksessa ilmenee asetteluvirheitä Verify print -työt Reserve print -työt Kun työ lähetetään tulostimeen, tulostinajurissa voidaan määrittää, että työ säilytetään muistissa. Kun tämä pidätetty työ halutaan tulostaa, se määritetään tulostettavaksi tulostimen käyttöpaneelin valikoissa.

Lisätiedot