YRITYKSEN JOHDON VASTUU JA RISKIT

Transkriptio

1 1 YRITYKSEN JOHDON VASTUU JA RISKIT Johdon korvausvastuu yhtiölle Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 8 :ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle (OYL 22:1) Huolellisuusvelvollisuuden rikkominen joko nimenomaisella toimella tai laiminlyönnillä Edellytetään sellaista huolellisuutta, jota vastaavassa asemassa toimiva huolellinen henkilö objektiivisesti arvioiden noudattaisi (bonus pater familias) Lieväkin tuottamus riittää aiheuttamaan korvausvastuun Vastuu voi seurata tahallisesta tai tuottamuksellisesta toiminnasta, joka voi olla aktiivista toimintaa tai passiivista tekemättä jättämistä ja laiminlyöntiä Vastuu voi kohdata kaikesta vahingosta Vastuu yhtiötä kohtaan voi syntyä esim. Yhtiön omaisuuden myynnistä alihintaan Yhtiön varojen laittomasta jaosta, lahjoittamisesta ja lainaamisesta Toimialaan kuulumattoman toiminnan harjoittamisesta Toimivallan ylittämisestä Verojen, maksujen, viranomaistilitysten ja ilmoitusten laiminlyönnistä Johdon korvausvastuu muita kohtaan Vastuu osakkeenomistajaa kohtaan voi syntyä esimerkiksi: Hallituksen laiminlyönti ilmoittaa lunastuslausekkeen mukaisesti osakkeenomistajille osakkeen siirtymisestä uudelle omistajalle Hallituksen aiheeton kieltäytyminen osakkeen luovutuksensaajan merkitsemisestä osakeluetteloon Hallituksen aiheeton kieltäytyminen hyväksyä osakkeenomistajan osakemerkintä osakeannissa Vastuu muulle henkilölle eli kolmannelle voi syntyä esimerkiksi: Yhtiön varojen laittomasta jaosta, lahjoittamisesta ja lainaamisesta Väärän tilinpäätöksen laatimisesta Selvitystilamääräysten laiminlyönnistä Vastuu osakeyhtiössä Osakkaat, yhtiön johto, henkilöstö ja muut edustajat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa normaalisti liiketoiminnassa yhtiölle aiheutuvasta eikä yhtiön normaalilla liiketoiminnalla aiheuttamasta vahingosta Liiketoimintariski / riski huolimattomasta toiminnasta

2 2 Vastuu yhtiötä kohtaan Yleinen huolellisuusvelvollisuus Tahallisuus ja tuottamus (huolimattomuus) Korvausvelvollisuus Vahinko aiheutunut päätöksestä tai laiminlyönnistä Huolellisuusvelvollisuus vaativa Pelkkä läsnäolo kokouksessa tai muu asiaan vaikuttaminen kokouksessa, jossa väärä päätös tehdään, voi aiheuttaa korvausvelvollisuuden (äänestys, eriävä mielipide tms.) Riskit päätöksenteossa Normaali riski / huolimattomuus Rajanveto tärkeä Oikea riskin määrä? Liiketoimintariski / huolellisuusvelvollisuuden laiminlyönti Omistajat voivat vaihtaa hallitusta, jos riskin määrittely ei omistajille sopiva Huolimaton hallitus / epäonninen hallitus Miten suojautua? valmistelu dokumentointi päätöksentekomenettely osallistuminen kokouksiin operatiivinen valvonta toimitusjohtajan valvonta Kaikista dokumentointi Päätöksentekomenettelyn dokumentointi Erilaiset riskit hahmotettava Jokaisen jäsenen huolehdittava riittävän tiedon hankkimisesta Jäsenen on informoitava muita jäseniä epäilyistä Huolellisuus ja lojaliteetti sekä niiden dokumentointi Vastuu osakkeenomistajaa ja ulkopuolista kohtaan Suppeampi kuin yhtiötä kohtaan oleva vastuu Rikottu lakia tai yhtiöjärjestystä OYL, muut lait, yhtiöjärjestys (kanneperusteena)

3 3 Kuka maksaa? Yksimielinen päätös Kaikki Poissaolijat? Jos hyväksynyt, eli ei ole jälkikäteen reagoinut => Vastuu Jos ei ole riittävästi valvonut tehtäviä päätöksiä => Vastuu Poissaolo ei vapauta vastuusta aina! Äänestäminen Merkitään pöytäkirjaan Eriävä mielipide Vapautuu vastuusta (lähes varma) Vastuun pääperiaatteet Hallituksen jäsenen tulee pyrkiä estämään virheellinen päätös Dokumentointi Muistioita, kirjelmiä, selvityksiä Yhteydenottoja muihin hallituksen jäseniin, toimitusjohtaja, tilintarkastaja (yhtiökokouksen koollekutsuminen) Hallituksen eroaminen => voimaan heti => ei vastuuta Hallituksen jäsenten työnjako Kollegiaalinen toimielin => yhteisvastuu Jos vahvistettu työnjako => kaikilla valvontaan liittyvä vastuu Työ valiokunta tms. => kaikilla valvontaan liittyvä vastuu Samoin toimitusjohtajalle jaetut tehtävät Raportointi Dokumentointi Toimitusjohtajan vastuu Samanaikainen kuin hallituksen jäsenen useimmiten vastuussa yhdessä Velvollisuuksien vastainen menettely ja syy yhteys vahinkoon eli vahinko aiheutunut virheellisestä menettelystä Vastuu juoksevista toimista (hallituksella tästä valvontavastuu) Vastuu hallituksen päätösten toimeenpanosta ja tästä seuraava vastuu (ei kannata toimeenpanna päätöstä, joka on selvästi OYL:n, muun lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen) Hallituksen kokouksen / päätösten valmistelu ja esittely Vastuu riittävästä valmistelusta

4 4 Tehtävien delegointi muille Miten suojautua? valmistelu dokumentointi päätöksentekomenettely informointi, jos syytä epäillä päätöksen oikeellisuutta tulee pyrkiä estämään virheelliset päätökset Työntekijän vahingonkorvausvastuu? Taustanäkökohtia: Teknistymisen aiheuttamat, taloudelliselta arvoltaan suuret riskit Työnantajan vakuuttamismahdollisuudet Työnantajan direktio oikeus => työntekijän rajoitettu mahdollisuus valita tehtäviään Yksityishenkilöiden heikko kantokyky Työntekijän vastuu Työnantajalle Ulkopuoliselle Työnantajan isännänvastuu / Työntekijän huolimattomuusvastuu Kanavointisääntö: korvausvaatimus kohdistettava työnantajaan => työntekijän vastuu toissijainen => korvaus voidaan periä työntekijältä vain siltä osin kuin sitä ei saada työnantajalta, esim. jos työnantaja on maksukyvytön tai lopettanut toimintansa Kanavointisääntö ei kuitenkaan tarkoita vastuun lopullista siirtymistä työntekijältä työnantajalle: työnantajan takautumis- eli regressioikeus! Työntekijän vastuu riippuu teon/laiminlyönnin moitittavuudesta: Tahallisesti aiheutettu vahinko: pääsääntöisesti täysi korvausvastuu & korvausvaatimus voidaan kohdistaa suoraan työntekijään (kanavointisääntö ei sovellu) Tavallinen tai törkeä huolimattomuus: kohtuulliseen määrään rajoitettu vastuu Lievä huolimattomuus: ei vastuuta Tietosuoja ja tietoturva oikeudellisia kysymyksiä Tietosuojalla tarkoitetaan henkilön yksityisyyden suojaamista henkilötietojen käsittelyssä Henkilötietoja ovat kaikki sellaiset tiedot, jotka voidaan yhdistää luonnolliseen henkilöön tai tämän perheeseen Tietosuojaa koskevia pykäliä löytyy Suomessa noin 600 laista tai asetuksesta Yksityiselämän kunnioittaminen: rajoitukset esim. asiakastietojen keruulle, markkinoinnille, mainonnalle ja asiakkaiden kontrolloinnille Tietoturvalla tarkoitetaan hallinnollisia ja teknisiä toimia, joilla varmistetaan se, että tiedot ovat vain niiden käyttöön oikeutettujen saatavilla, ettei tietoja voida muuttaa muiden kuin siihen oikeutettujen toimesta ja että tiedot ja tietojärjestelmät ovat niiden käyttöön oikeutettujen hyödynnettävissä (Sähköisen viestinnän

5 5 tietosuojalaki, 2 13 kohta) => Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet, joilla varmistetaan tietojen luottamuksellisuus, eheys ja käytettävyys Tietoturva terminologia Tietoturva terminologia Tietosuoja ja tietoturva oikeudellisia kysymyksiä Tietosuojaa ja tietoturvaa koskevia lakeja: Perustuslain 10 : yksityisyyden suoja Henkilötietolaki Sähköisen viestinnän tietosuojalaki Viestintämarkkinalaki Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Yrityssalaisuuksien suoja Yrityssalaisuuksien lainsäädännöllinen suoja ei ole kehittynyt samassa tahdissa yrityssalaisuuksien merkityksen kanssa Suojaa täsmennetään ja laajennetaan usein yritysten välisillä salassapitosopimuksilla Lainsäädännöllinen suoja: Rikoslaki (RL) Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (SopMenL) Työsopimuslaki (TSL) Yrityssalaisuus: liike tai ammattisalaisuutta taikka muuta vastaavaa elinkeinotoimintaa koskeva tieto, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa ja jonka ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa joko hänelle tai toiselle elinkeinonharjoittajalle, joka on uskonut tiedon hänelle (RL 30:11) > tunnusmerkkejä tiedon haltijan salassapitotahto, salassapitointressi ja tosiasiallinen salassapito! Yritysvakoilu (RL 30:4) Hankitaan oikeudettomasti tieto toiselle kuuluvasta yrityssalaisuudesta tarkoituksena oikeudettomasti ilmaista se tai oikeudettomasti käyttää sitä Tekotapoina mainittu mm. tunkeutuminen ulkopuolisilta suojattuun tietojärjestelmään, asiakirjan tai muun tallenteen jäljentäminen sekä teknisen erikoislaitteen käyttäminen Yrityssalaisuuden rikkominen (RL 30:5) Luottamussuhteen (esim. työntekijä, tilintarkastaja) perusteella saadun yrityssalaisuuden oikeudeton ilmaiseminen tai käyttäminen Tarkoituksena hankkia taloudellista hyötyä tai vahingoittaa toista (huom. ei edellytetä hyödyn tai vahingon syntymistä) Salassapitoaika kaksi vuotta palvelussuhteen päättymisestä Ero yritysvakoiluun: tieto saatu luvallisesti

6 Yrityssalaisuuden väärinkäyttö (RL 30:6) Rikoksella saatujen yrityssalaisuuksien hyödyntäminen käyttämällä niitä itse tai myymällä niitä edelleen Tekijä ei ole itse syyllistynyt yritysvakoiluun tai yrityssalaisuuden rikkomiseen Salassapitorikos (RL 38:1) Salassa pidettävän seikan paljastaminen tai sen käyttäminen omaksi tai toisen hyödyksi Tieto saatu aseman, toimen tai tehtävän suorittamisen perusteella Salassapitovelvollisuus perustuu lakiin, asetukseen tai viranomaisen lain nojalla antamaan määräykseen Mikäli rikos on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, kyseessä on salassapitorikkomus (RL 38:2) Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa SopMenL koskee nimenomaisesti elinkeinonharjoittajien välisiä suhteita (myös muut kuin luonnolliset henkilöt) Merkitystä erityisesti silloin, kun teko ei ole rikoslain perusteella rangaistava (esim. liikesalaisuuden oikeudeton hankkiminen tai ilmaiseminen: tekotapoja ei rajattu, kuten yritysvakoilussa) Mikäli kyseessä ei ole rangaistava teko, yrityssalaisuuden haltija voi hakea loukkaavan toiminnan kieltämistä markkinaoikeudessa Huom. SopMenL 1 :n yleislauseke: Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä => voi soveltua lähinnä karkeissa väärinkäyttötilanteissa Työsopimuslaki Lojaliteettivelvoite: työntekijän on vältettävä toiminnassaan kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa (TSL 3:1) Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajansa ammatti ja liikesalaisuuksia (TSL 3:4) Salassapitoaika rajoittuu työsuhteeseen, paitsi jos tiedot on saatu oikeudettomasti, jolloin kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen Liikesalaisuuden ilmaissut tai sitä käyttänyt on velvollinen korvaamaan työnantajalleen aiheuttamansa vahingon Työntekijän ohella vastuussa myös tiedon vastaanottaja, jos hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menettelyn oikeudettomuudesta 6