Rautateiden henkilöliikenteen tulevaisuus Suomessa

Transkriptio

1 Rautateiden henkilöliikenteen tulevaisuus Suomessa Sini Puntanen, RHK Tutuhesa SIP

2 Ratahallintokeskus Ratahallintokeskus (RHK) on asiantuntija- ja tilaajaorganisaatio, joka asiakaslähtöisesti ylläpitää ja kehittää rataverkkoa kilpailukykyisenä osana kotimaista ja kansainvälistä liikennejärjestelmää sekä huolehtii rautatiealan osaamisesta. RHK vastaa valtion rataverkon ylläpidosta, kehittämisestä ja turvallisuudesta sekä valvoo ja ohjaa rautatieliikenteen sujumista. Virasto toimii liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. SIP

3 Uudet virastot alkaen Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNEVIRASTO LIIKENTEEN TURVALLISUUS- VIRASTO Tiehallinnon keskushallinto Tiepiirit Meriturvallisuustoiminto Ratahallintokeskus Merenkulkulaitos Ajoneuvohallintokeskus Ilmailuhallinto Rautatievirasto ELYt Lääninhall. liik.osastot MKL, TUOTANTO SIP

4 Ratahallintokeskuksen pitkän aikavälin suunnittelua palvelevia erillisselvityksiä Tavaraliikenne Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2025 (laadittu 2002) KASU (Kaakkois-Suomen tavaraliikenteen kehittäminen, 2005) POSU (pohjois-suomi, 2007) ESU (Etelä-Suomi, 2009) Tavaraliikenne-ennusteen päivitys I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV Henkilöliikenne Etelä-Suomen visiotarkastelut 2050 (laadittu 2004) Helsinki-Pietari yhteysväli Tulevaisuuden toimintaympäristö Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys Lentokenttäyhteys MARA, maankäyttö ja raideliikenne (osa HLJ:tä) Henkilöasemien kehittäminen Radanpidon strateginen suunnittelu PTS 2010 (Liikenneviraston yhteinen + radanpidon osa) METKA (metropolialueen kestävä aluerakenne) SIP

5 Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys RHK:n strategioita ja selvityksiä 1/ SIP

6 Projektin organisointi Työn tilaaja Ratahallintokeskus Projektipäällikkönä Sini Puntanen Konsulttiryhmä Markku Kivari, Strafica Oy, projektipäällikkö Heikki Metsäranta, Strafica Oy, projektisihteeri Jyrki Rinta-Piirto, Strafica Oy Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Antti Meriläinen, Linea Konsultit Oy Sirkka Heinonen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Ohjaus- ja seurantaryhmä Jukka Ronni, Ratahallintokeskus, puheenjohtaja Johanna Viita/ Janne Tamminen, Etelä- Suomen maakuntien liittouma Martti Ahokas, Länsi-Suomen Allianssi Tuomo Palokangas, Pohj.-S neuv.kunta Heikki Rintamäki, Itä-S neuv.kunta Reijo Teerioja, YTV Petteri Katajisto, YM Pekka Urjanheimo, TEM Riitta Viren, LVM Kari Holmberg, Finavia Antti Jaatinen, VR Osakeyhtiö Outi Ryyppö / Anu Kruth, Tiehallinto SIP

7 Työn sisältö Selvittää rautateiden henkilöliikenteen kehitysnäkymät pitkällä aikavälillä. Tavoitevuotena tarkastellaan visiomaisena tavoitetilanteena => kehittämistarpeet => kehityspolut => yhteiset asiat Välivuotena käytetty 2015 mukaista tilannetta, jossa otettu huomioon Seinäjoki-Oulu ja Lahti-Luumäki hankkeiden valmistuminen. Tuotettiin yhteysväleittäin ja rataosittain käsitys henkilöliikenteen palvelutasosta tavoitevuonna Henkilöliikenteen rataverkon laajuus Tarjonta- ja kysyntäarviot Matka-aikatavoitteet Asemaverkon ja pysähtymiskäyttäytymisen periaatteet Asemien tavoitteellinen palvelutasokuvaus. Tunnistettiin rataosittain alustava kehittämispolku ja mahdollisia kehittämistoimenpiteitä SIP

8 Työn kulku SIP

9 Vuorovaikutus - seminaarit Valtakunnallinen tilaisuus Kansallinen kehityskuva ja rautatieliikenteen tulevaisuus Alueelliset tulevaisuustyöpajat Tulevaisuuden liikkuminen ja rautatieliikenne Valtakunnallinen tilaisuus Rautateiden henkilöliikenteen palvelutasotavoitteet 2025 ja 2050 Megatrendit Skenaariot Palvelutaso SIP

10 Alueelliset tulevaisuustyöpajat Marraskuu 2008 Mikkeli, Tampere, Oulu, Helsinki Osallistujina edustajia eri tahoilta: maakuntaliitto, kunta, ympäristökeskus, tiepiiri, lääni, järjestöt.. Tulevaisuuspyörä: 1. Elinvoimainen Suomi mitkä asiat ovat sen edellytyksiä? ALUEELLINEN NÄKÖKULMA! 2. Mitkä em. esteenä tai hidasteena 3. Villit kortit ja mustat joutsenet SIP

11 Villit kortit ja mustat joutsenet P Ääripuolue valtaan Kaikille päästökiintiöt E S T E C Suomesta löytyy runsaasti arvokkaita luonnonvaroja Massiivinen maahanmuutto ( 40 milj. intialaista Suomeen ) Autoton yhteiskunta Golf-virta kääntyy tai pysähtyy Downshifting valtavirraksi Venäjän elintaso nousee rajusti Terrorismi dominoi Suomea myydään turvatuotteena WW3 (Water War) Metsäteollisuus loppuu EU ja YK muuttuvat => global government Innovaatiot syntyvät Kiinassa ja Intiassa Lapsellinen Suomi Lapseton Suomi Yksilöterrori Etelä-Suomen ekokatastrofi (muu maa täyttyy) Virtuaalinen läsnäolo täysin immersiiviseksi Aurinko oikuttelee, iso meteori maahan, tulivuorenpurkauks ia Yhteisöllisyys vaikutusvaltaiseksi ( yes we can ) Tietoyhteiskunta romahtaa Mannerlaatta repeää rajusti Kaikista kasvisruokailijoita Geeni avatarit Suomesta ilmastoparatiisi Biotekniikan vallankumous Itäraja sulkeutuu JOT ajattelu tuotannossa loppuu Koko maa asutetaan Elinikä keskimäärin 120 vuotta Ubivirusmaailma Energiaongel maan saadaan teknologinen ratkaisu Tuleva virtuaalisukupolvi on arvoiltaan ja käyttäytymiseltään kokonaan nykyisestä poikkeava SIP

12 Massiivinen maahanmuutto Liikennekulttuuri monimuotoistuu Naiset eivät liiku, miehet kokoontuvat Talous määrää vaikutukset (voidaan satsata LJ:ään) MITKÄ ARVOT? Uskonnot, elämäntavat? Useita kieliä Ääriuskonnollisuus? Tiukat henk. koht. päästörajat KEITÄ? Ilmastopakolaisia Intia Bangladesh Hollanti Myös koulutettuja Massiivinen maahanmuutto MITÄ TEKEVÄT? Osa köyhiä/kurjia Palvelut, ravintolat Lääkärit, hoitajat Yrittäjiä (ei vain kebab) Vain osalla hyviä töitä Jos Suomi kylmenee, kevyt liikenne vähenee MIKSI? Ilmastokatastrofi Meren pinnan nousu Aavikoituminen Täydellisesti puutteelliset olot MIHIN? Ilmastoghettoihin Ensin taajamiin MÄÄRÄ? 5 miljoonaa Sukurakkaita, liikkuvat maassa ja ent. kotimaahansa Liikkumistarve ensin koulutuksessa (integraatio) Katukuvassa joka toinen on ilmastopakolai nen Tarvitaan panostusta JL+rata Ruuhkamaksut Yhteiskunnan polarisaatio, rauhattomuus, aidatut alueet? Naisvaunuja (vrt. Ranska) Joukkoliikenteen varassa I, II ja III lk Uusia muotoja (sähköriksat ) Nokkela niukkuus Sallitaanko ahtaminen? SIP

13 Skenaariot - keskeiset tulevaisuustaulun muuttujat HUBIPUISTO Globales urbanis LEMMENJOKI Individi ruralis KESÄRANTA Centrales nationalis (P) Politiikka Globaalisti keskittynyt Alueellistettu, paikallinen Kansallisesti keskittynyt (E) Talous Kasvu ja taantuma Hidas elämä Vahva jatkuva kasvu (S) Alueet, väestö Voimakas keskittyminen Koko maa asuttuna Hajakeskittynyt (T) Teknologia Hyppäyksetön edistys ICT- ja bioubiikki Energiatekniikan läpimurto (E) Ympäristö Suojelu markkinoiden ehdoilla Elämä luonnon ehdoilla Ympäristön kestävä hyödyntäminen (C) Kulttuuri, arvot Yksilöllisyys Paikallinen yhteisöllisyys Kansallinen yhteisöllisyys Hubipuisto: Globaalien markkinavoimien ohjaama tulevaisuus, jossa maailma toimii hubien kautta. Suomen aluerakenne on voimakkaasti Helsinki-keskeinen. Lemmenjoki: Yksilöllisyyden ja yrittäjyyden tulevaisuus, jossa itsenäiset vaeltavat maailmankansalaiset elävät luomuhenkisissä pienyhteisöissä henkilökohtaista onneaan ja kultaa etsien. Koko maa on asuttu. Kaupunkien koko ja varsinkin merkitys on nykyistä vähäisempi. Kesäranta: Vahvan kansallisen identiteetin tulevaisuus, jossa sekä poliittinen että taloudellinen valta on voimakkaan keskittynyt. Pääministerin valta on suuri. Suomen aluerakenne on vahvasti hajakeskitetty. SIP

14 Skenaarioiden väestö aluetyypeittäin vs. Tilastokeskus 2040 Hubipuisto painottaa voimakkaasti valtakunnanosakeskuksia, asukasta enemmän kuin Tilastokeskuksen ennusteessa Lemmenjoki painottaa teollisuus- ja maaseutukaupunkeja sekä maaseutua, väestö sama kuin Tilastokeskuksen ennusteessa Kesäranta painottaa maakuntakeskuksia ja teollisuuskaupunkeja, asukasta enemmän kuin Tilastokeskuksen ennusteessa SIP

15 Skenaariot - Aluerakenne Hubipuisto Lemmenjoki Kesäranta SIP

16 Matkustuskäyttäytyminen skenaarioissa Matkatuotokset: Oletettiin matkaryhmittäin tuotoslukujen (HLT ) muutokset skenaarioiden ominaisuuksien perusteella. Alueelliset pohjaerot maakuntakohtaisten lukujen kautta väestön ikääntyminen huomioitu Liikkumisen matkatuotosluvut eri skenaarioissa. Alueiden kokonaismatkatuotokset Pitkät matkat ja suuntautuminen: Oletettiin matkaryhmittäin pituusjakaumien muutokset skenaarioiden ominaisuuksien perusteella. Suuntautuminen vetovoimamallin avulla (etäisyys, väestö työpaikat jne.) => Liikkumisen kokonaiskysyntä-arvio kuntakunta tasolla. Asiantuntijatulkinta skenaarioiden kautta! SIP

17 Liikkumisen metapalvelutaso Yhteiskunnan toimintalogiikan ja väestömäärien muutosten perusteella määritettiin karkea kuvaus liikkumistarpeista - liikennejärjestelmän metapalvelutaso. Hubipuisto Lemmenjoki Kesäranta SIP

18 Skenaariot Rautatieliikenteen verkot Hubipuisto Lemmenjoki Kesäranta SIP

19 Skenaariot Junaliikenteen tarjonta Hubipuisto Lemmenjoki Kesäranta SIP

20 Saavutettavuusmuutokset Helsingistä Hubipuisto Lemmenjoki Kesäranta Punainen = saavutettavuus paranee Sininen = saavutettavuus heikkenee SIP

21 Skenaariot Junaliikenteen matkustajavirrat Hubipuisto Lemmenjoki Kesäranta SIP

22 Kysyntäennusteet - herkkyystarkastelut H1) Joustolla 1,0 joka vastaa eräänlaista maksimijoustoa => jos saavutettavuus paranee 30% => kysyntä kasvaa 30% H2) Maahanmuuton herkkyystarkastelut ~ asukasta perusväestö-ennusteiden päälle H3) Teknologinen läpimurto / energianhinta puolittuu (autoilu puolet halvempaa verrattuna joukkoliikenteeseen kuin nykytilanteessa) H4) Autoilun hinta kaksinkertainen verrattuna joukkoliikenteeseen nykytilanteessa H5) Suomen sisäinen lentoliikenne loppuu Kaukoliikenteen matkat vuonna 2050 (milj. matkaa/v) eri skenaarioissa ja kokonaismuutos nykytasoon (14 milj. matkaa/v vuonna 2008) verrattuna eri herkkyystekijöiden toteutuessa. SIP

23 Lähtökohdat: Alueellinen liikenne Arviot suurimpien kaupunkiseutujen nykyisestä väestöpotentiaalista ratojen varsilla sekä Teoreettinen tarkastelu toiminnallisten kaupunkiverkostojen maantieteellisistä edellytyksistä yhteiskunnan erityisesti aluekehityksen, -kehittämisen ja työssäkäynnin kehityssuunnat sekä liikkumisen muutokset eri skenaarioissa. Niiden perusteella on tehty tulkinnat alueellisen liikenteen roolista eri tulevaisuudenkuvissa. Alueellinen liikenne: Kaupunkimaisella lähiliikenteellä tarkoitetaan tiheävuoroista, kaupunkiseudun muuhun joukkoliikenne- tarjontaan kiinteästi integroitua lähijunaliikennettä. (esim. YTValueen liikenne). Seudullisella lähiliikenteellä tarkoitetaan laajemmalta työssäkäyntialueelta kaupunkiseudun keskukseen suuntautuvaa hieman harvempaa liikennettä (vuorotarjonta noin 1 2 vuoroa tunnissa).(esim. Helsinki Karjaa ja Helsinki Riihimäki. Kaupunkien välinen taajamajunaliikenne palvelee sekä seudullisia että kaupunkien välisiä yhteystarpeita. Se toimii usein myös osana pitempimatkaisia kaukoliikenneyhteyksiä. (esim. Helsinki Lahti, Lahti Kouvola, Pori Tampere tai Seinäjoki Jyväskylä). SIP

24 Alueellinen liikennepotentiaali skenaarioissa seudullinen lähijunaliikenne kaupunkiseutujen välinen taajamaliikenne seudullinen lähijunaliikenne seudullinen lähijunaliikenne kaupunkiseutujen välinen taajamaliikenne Kolari Kolari Rovaniemi Rovaniemi Tornio Rovaniemi Tornio Kemi Luulaja Kolari Taivalkoski Tornio Kemi Luulaja Oulu Taivalkoski Raahe Raahe Vartius Kajaani Ylivieska Vartius Kajaani Ylivieska Uumaja Kokkola Iisalmi Rauma Uusikaupunki Iisalmi Vaasa Seinäjoki Joensuu Niirala Mikkeli Turku Lohja Salo Karjaa Hanko Tampere Imatra Lahti Kouvola Hamina Kotka Loviisa Porvoo Helsinki Hubipuisto Rauma Lappeenranta Vainikkala Viipuri Uusikaupunki Pietari Joensuu Kaskinen Pieksämäki Niirala Jyväskylä Tampere Kuopio Seinäjoki Joensuu Mikkeli Toijala Hämeenlinna Riihimäki Hyvinkää Kuopio Kaskinen Pieksämäki Jyväskylä Pori Uumaja Kokkola Vaasa Kuopio Kaskinen Vartius Kajaani Ylivieska Iisalmi Vaasa Seinäjoki Taivalkoski Oulu Oulu Raahe Uumaja Kokkola Kemi Luulaja Imatra Lahti Lappeenranta Kouvola Hämeenlinna Vainikkala Riihimäki Viipuri Hyvinkää Hamina Lohja Kotka Salo Loviisa Pietari Porvoo Karjaa Helsinki Hanko Lemmenjoki Niirala Jyväskylä Mikkeli Pori Rauma Uusikaupunki Tampere Toijala Riihimäki Hyvinkää Turku Lohja Salo Karjaa Hanko Imatra Lahti Kouvola Hamina Kotka Loviisa Porvoo Lappeenranta Vainikkala Viipuri Pietari Kesäranta SIP

25 Miten skenaarioista eteenpäin kohti rautatieliikenteen palvelutason 2050 määrittelyä? 1. Voidaan luottaa todennäköiseen skenaarioon 2. Strategian perustaksi valitaan se skenaario, jossa meillä on paras rooli 3. Kehitetään strategia, jolla selvitään missä tahansa skenaariossa 4. Kehitetään joustovaraa valitsematta jääneiden skenaarioiden välille ja panostetaan seurantaan 5. Vaikuttaa tulevaisuuteen niin, että haluttu vaihtoehto toteutuu Lähde: Tarja Meristö Liikenneskenaariot 2025, LM 25/2000 SIP

26 Rautateiden henkilöliikenteen kehittämisen päämäärä ja eteneminen siitä tavoitteisiin ja kehittämistarpeisiin SIP

27 Rautateiden henkilökaukoliikenteen palvelutason tavoitteelliset ominaisuudet Palvelutasotekijä Matka-aika Matkan laatutekijät Hinta ja lippujärjestelmät Rautatieliikenteen tavoitteellisia ominaisuuksia Henkilöauton ja lentoliikenteen suhteen houkutteleva nopeus ja tarjonta ottaen huomioon erilaiset matkustustarpeet. Erittäin hyvä matka-ajan ennustettavuus (junaliikenteen täsmällisyys). Junaliikenteen ja alueellisen liikenteen yhteyksien, aikataulujen ja tarjonnan yhteensopivuus. Laadukas ennen matkaa -informaatio koko matkaketjuista. Asemien keskeinen sijainti yhdyskunta- ja palvelurakenteessa. Asemien ja niiden ympäristöjen puhtaus, turvallisuus, valaistus ja valvonta. Asemilla riittävät palvelut, liityntäyhteydet ja pysäköintipaikat. Junakalusto palveluineen vastaa erityyppisten matkojen tarpeisiin. Tietoliikenne- ja puhelinyhteyksien toimivuus matkalla. Matkustusympäristön siisteys ja turvallisuus. Laadukas informaatio matkan aikana. Junaan käyttöön perustuva matkaketju on edullinen henkilöauton käyttöön ja lentämiseen verrattuna. Junaliikenne kuuluu joukkoliikenteen yhtenäisiin lippujärjestelmiin SIP

28 Tavoitteellisia nopeimpia junan matka-aikoja vuonna 2050 eräillä yhteysväleillä SIP

29 Tavoitteellisen palvelutason edellyttämät toimet (1/2) 1. Nykyisten matkaketjujen palvelutason kehittäminen: Nykyisen rataverkon välityskyky ja nopeustasot. Suurissa kaupungeissa liityntämatkat niiden parempi palvelutaso Matkaketju-informaation ja eri liikennemuotojen yhteisten lippujärjestelmien käyttöönotto 2. Rautatieliikenteen houkuttelevuuden parantaminen: Esim: autoliikenteen käyttöperusteinen hinnoittelu ja pitkien työmatkojen verovähennysten uudistus Kalustoratkaisut ja erilaisiin matkatyyppeihin soveltuvat palvelut Markkinoiden avaaminen henkilöliikenteessä siten, että tarjonta monipuolistuu ja hinnat alenevat 3. Helsingin seudun välityskykyongelmien ratkaisu ja lähiliikenteen kehittäminen: Suunniteltavina ja ratkaistavina asioina tulevat eteen kaukoliikenteen lentokenttäyhteys, uudet lähiliikenneradat, Pisara-rata ja/tai muut välityskykyä lisäävät ratkaisut SIP

30 Tavoitteellisen palvelutason edellyttämät toimet (2/2) 4. Rataverkon nopeustason nosto ja välityskyvyn lisääminen Nopeustason nostoa suurella osalla rataverkkoa. Edetään kysynnän ja sen potentiaalin osoittamassa tärkeysjärjestyksessä. 5. Asemien kehittäminen: Rautatieasemia on ajanmukaistettava ja kehitettävä jatkuvasti. Yhteistyö kaavoituksen ja kiinteistökehityksen kanssa on tarpeellista. Matkakeskushankkeet ja ratapihat. 6. Alueellisen liikenteen kehittäminen: Lähijunaliikennettä kehitetään kaupunkimaisesti Helsingin seudulla ja mahdollisesti seudullisena muilla alueilla osana alueen joukkoliikenneratkaisuja. Keskeistä on sitoutuminen maankäytön kehittämisessä junaliikenteen tarjontaa tukevaksi. Kaupunkien välisen taajamajunaliikenteen kehittäminen on alueiden ja liikennöitsijöiden yhteistyötä. Radanpitäjän tehtävänä on suunnitella alueellisen liikenteen vaatima lisäkapasiteetti ja varautua sen toteuttamiseen ja rahoittamiseen yhdessä alueen viranomaisten kanssa. SIP

31 Kehittämispolku - radanpitotoimien määrittämisen periaate SIP

32 Yhteenveto kaukoliikenteen nopeuttamisen mahdollisuuksista sekä prioriteeteista kysyntäpotentiaalin perusteella. Matka-aikatavoitteet Helsingistä SIP

33 Työ jatkuu LVM, Liikennepoliittiset linjaukset ja strategian valmistelu Liikenneviraston PTS Koko liikennejärjestelmän näkökulmasta Rataverkolla henkilö- ja tavaraliikenteen tarpeiden sekä rataverkon kunnon yhteensovittaminen Jatkoselvitysten ohjelmointi SIP