Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille Tarja Paananen KASELY

Transkriptio

1 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille Tarja Paananen KASELY 1

2 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma # Tärkein koulutuspoliittinen asiakirja # Nuorten koulutuksen aloituspaikat: liitot jättäneet esitykset OKM:lle kesäkuun lopussa # OKM tekee vastaesitykset syyskuun lopussa maakuntaliitot kommentoivat mennessä # Lausunnolle noin 200:lle taholle # Sivistyspoliittinen ministeriötyöryhmän käsittelyt # Valtioneuvosto hyväksyy vuoden loppuun mennessä ( ) 2

3 Kesun yleisiä linjauksia Suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Kansainvälisessä vertailussa emme sijoitu kärkeen Tavoite 88 %:lla perusasteen jälkeinen tutkinto (nyt 79,5 %) Koulutuksellisen tasa-arvon ohjelma Tavoite vähentää sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä vähentää koulutuksen / kouluttamattomuuden periytyvyyttä Osaavan työvoiman saatavuus turvataan (saatavuusongelmat, huoltosuhde heikkenee merkittävästi) suorittamisaika, nivelvaiheet, läpäisy Koulutustarjontaa suunnataan työvoiman tarpeiden mukaisesti Alpojen suuntaaminen Maahanmuuttajien koulutukseen osallistumista edistetään Mm. lukioon valmistava koulutus, ammatilliseen valmistavaa koulutusta kohdennetaan nuorille, kielikoulutuksen vahvistaminen 3

4 Kesun yleisiä linjauksia Koulutuksen ja työelämän yhteyksiä vahvistetaan työelämä- ja yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen, työpaikkaohjaajien riittävä ja pysyvä (?) koulutus, selvitetään monityönantajaisen oppisopimuskoulutuksen kehittämismahdollisuudet Tavoitteena aktiivinen kansalaisuus Kehitetään demokratiakasvatusta oppilaitoksissa Oppilaskunnat kaikkiin peruskouluihin Kansallinen kielistrategia Kielipohjan laajentaminen 4

5 Varhaiskasvatus ja perusopetus Varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelut OKM:n alaisuuteen Valmistellaan varhaiskasvatuslainsäädäntö Selvitetään esiopetuksen muuttaminen velvoittavaksi Koko ikäluokan osallistuminen varhaiskasvatukseen Perusopetuksen rahoitus uudistuu Rahoitus perustuu nykyistä enemmän toimintaympäristöön (indikaattorit) Tuntijako uudistuu vuonna 2012 Taito- ja taideaineita, liikuntaa, yhteiskunnallista ja ympäristökasvatusta, oppiaineiden välistä yhteistyötä vahvistetaan Opetussuunnitelmien uudet perusteet vuoden 2014 loppuun mennessä Ryhmäkokojen pienentäminen resursseja, suositukset velvoitteiksi? Lisätään aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa 5

6 Toinen aste (sekä lukio että ammatillinen) Yhteiskuntatakuu (TEM, OKM, STM) Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta: peruskoulun päättäville taataan jatkomahdollisuus Riittävä koulutuspaikkojen määrä (alueellinen suuntaaminen, monikertainen koulutus) Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita muutetaan Perusasteen päättäneet + ilman tutkintoa olevat voidaan valita ensin käyttöön vuonna 2013 yhdessä uudistetun sähköisen hakujärjestelmän kanssa Kunnat seuraavat nuorten sijoittumista ja huolehtivat siitä, että sijoittumattomat nuoret saavat tarvitsemaansa tietoa, neuvontaa ja ohjausta Ohjaukseen panostaminen (hyvän opinto-ohjauksen kriteerit, sähköiset neuvonta-, ohjauspalvelut osana Oppijan verkkopalvelua) Opiskeluhuoltoa laajennetaan Hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarvittavia opiskelijahuollon palveluja laajennetaan Tavoitteena säätää laki opiskeluhuollosta 6

7 Toinen aste (sekä lukio että ammatillinen) Rakenteiden kehittäminen Käynnistetään toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn vahvistamisen ja rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma (vrt. ammattiopistostrategia) Lisätään oppilaitosrajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien käyttöä Ammatillista koulutusta kohdennetaan uudelleen työelämän alakohtaisten ja alueellisten tarpeiden sekä väestönkehityksen mukaisesti Joustavat opintopolut Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä lisätään, mahdollisuuksia suorittaa osia opinnoista yli tutkintorajojen Ammatillisessa koulutuksessa joustavuutta lisätään niin että yksilölliset valinnat ja tutkintojen suorittaminen myös osa kerrallaan on helpompaa (kuitenkin tutkintotavoitteisuus) Tuetaan ja kehitetään työvaltaisia opiskelumenetelmiä mm. yhdistämällä erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestämismuotoja Perusopetuksen lisäopetuksen, ammatilliseen koulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä vahvistetaan ja työnjakoa selkiytetään 7

8 Lukio Rahoitusperusteiden uudistaminen Tuloksellisuusrahoitusosuus Tuntijako ja opetussuunnitelmat uudistetaan Ylioppilastutkinnon kehittäminen Tutkintoon kehitetään koko lukion oppimäärään perustuva ja kokonaisuuksien hallintaa vaativa yleissivistystä sekä tiedon käsittelyä ja arvioinnin taitoja mittaava koe Tieto- ja viestintätekniikkaa otetaan käyttöön asteittain tutkinnon suorittamisessa 8

9 Ammatillinen koulutus Koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Vähennetään koulutuksen keskeyttämistä ja tuetaan opintojen etenemistä ja suorittamista tavoiteajassa Tutkintojärjestelmän kehittäminen Vahvistetaan tutkintojen osaamisperusteisuutta, niin että tutkintojärjestelmä on työelämän osaamistarpeiden näkökulmasta selkeä kokonaisuus Vakiinnutetaan työnjohtokoulutus Laadunhallinnan vahvistaminen Kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Kehitetään työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja oppisopimuskoulutuksen laadunhallinnan välineitä ja menettelyjä Kehitetään oppimistulosten seuranta-arviointia ja siihen kytkeytyvää sähköistä seuranta- ja palautejärjestelmää 9

10 Ammatillinen koulutus Rahoitus Perus- ja lisäkoulutuksen rahoittamisen selkeyttäminen, tehokkuus huomioidaan rahoituksessa myös entistä paremmin Erityisopetuksen rahoitusperusteita uudistetaan siten, että ne tukevat nykyistä paremmin tukipalvelujen järjestämistä palvelutarpeen mukaisesti Kansainvälistyminen Liikkuvuuden lisääminen Kööpenhaminan prosessi Yhteistyön lisääminen Euroopan unionin ulkopuolisten maiden kanssa Hyväksilukemiset 10

11 Korkea-aste Rakenteellinen kehittäminen Ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö uudistetaan v alusta Jokaisessa maakunnassa toimii yksi tai useampi korkeakoulu Korkeakoulujen rajat ylittävä tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttö Rahoituksessa entistä enemmän huomioon tehokkuus Taideyliopisto vuoden 2013 alusta Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan Korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistetaan nopeuttamaan koulutukseen pääsyä, korkeakoulujen päävalinnat varataan ensimmäistä koulutuspaikkaa hakeville Kehitetään joustavia opiskelijavalinnan tapoja 11

12 Aikuiskoulutus Tavoite: vuotiaista vähintään 60 % on osallistunut aikuiskoulutukseen edeltävän vuoden aikana (edellinen tieto 52 %) Tutkimustiedon perusteella lisätoimenpiteitä: Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimus ja PIAAC eli kansainvälinen aikuiskoulutustutkimus, tiedot käytettävissä vuonna 2013 Osallistumiskynnystä madalletaan poistamalla näyttötutkintotavoitteisessa koulutuksessa tutkintomaksut vailla tutkintoa olevilta aikuisilta Hakevan toiminnan malleja yhteistyössä työelämän kanssa Henkilökohtaiset koulutustilit Sähköinen sivistyskeskus (liittyy Oppijan verkkopalveluun) Näyttötutkinnon laadunhallinta, näyttötutkintoaineistot, näyttösuoritusten arvioijien riittävä koulutus Korkeakouluihin laajoja opintokokonaisuuksia mm. nykyisten erikoistumiskoulutusten ja opintojen pohjalta Vapaan sivistystyön mahdollisuuksia vastata koulutuksen ulkopuolelle jäävien tarpeisiin edistetään Vapaan sivistystyön oppilaitosverkon vuorovaikutteista rakenteellisen kehittämisen ohjelmaa jatketaan (verkosto?) 12

13 Muuta Ammatillisessa koulutuksessa turvataan opetushenkilön mahdollisuudet päästä määräajoin työelämäjaksolle Valtion rahoittaman opettajien täydennyskoulutuksen painopisteitä ovat erilaiset oppijat, syrjäytymisen ehkäisy, monikulttuurisuus, monipuoliset oppimisympäristöt Koulutuksen arviointikeskukseen kootaan Koulutuksen arviointineuvoston, Korkeakoulutuksen arviointineuvoston ja Opetushallituksen arviointitoiminnot Opetushallituksen toteuttamaa ennakointia kehitetään määrällistä ja laadullista ennakointia yhteen sovittaen Opintotuki sidotaan indeksiin Tavoitteena on, että vanhempien tulot eivät vaikuttaisi vähentävästi opintorahaan silloin, kun opiskelija on täyttänyt 18 vuotta Toisen asteen opintojen enimmäistukiaikaa rajataan lukien (max vuosi lisää) 13

14 Humanistinen ja kasvatusala Aloittaneet 2009 KT 2016 esitys Erotus Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Vain pieniä muutoksia (pienet opintoalat) Vähennystä yliopistoissa kielitieteisiin ja kasvatustieteisiin (ei opettajat) Korkeakoulujen ehdotettu lisäys kohdentuisi amkien vapaa-ajan ja nuorisotyön sekä yliopistojen opettaja- ja lastentarhanopettajakoulutukseen 14

15 Kulttuuriala Aloittaneet 2009 KT 2016 esitys Erotus Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Mittavat muutostarpeet: ammatillisessa peruskoulutuksessa esitetään 50 % ja amkeissa 40 % vähennystä. Yliopistoissa vähennys 10 %. Toisella asteella ja amkeissa vähennystä jokaisella opintoalalla, eniten viestinnässä ja informaatiotieteissä ( noin -60 %) ja käsi- ja taideteollisella opintoalalla (toisella asteella puolet, amkeissa kolmannes). 15

16 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Aloittaneet 2009 KT 2016 esitys Erotus Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Esitetään vain pientä vähennystä, pääasiassa yliopistotasolle Laskennallisesti vähennys olisi selvästi suurempaa > julkisen sektorin supistuminen, VATTin ennusteessa mm. liike-elämän palveluiden kasvu on aikaisempaa hitaampaa > tavoitteena on kuitenkin luoda edellytyksiä yritystoiminnan kasvulle Koulutusalan rakenteessa painottuisi ammattikorkeakoulutus aikaisempaa enemmän (hallinnon opintoala supistuu sielläkin) 16

17 Luonnontieteiden ala Aloittaneet 2009 KT 2016 esitys Erotus Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Selkeä vähennystarve etenkin peruskoulutuksessa ja yliopistossa Yliopistossa melko suuri perustieteiden vähennystarve > tietojenkäsittelyä lukuun ottamatta kaikki opintoalat pieneneviä Toisella asteella tietojenkäsittelyyn ehdotetaan 42 % vähennystä Amkeissa maltillista lisäystä 17

18 Tekniikan ja liikenteen ala Aloittaneet 2009 KT 2016 esitys Erotus Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Vähennys kohdistuu pääasiassa amk-paikkoihin, ammatillisessa peruskoulutuksessa hieman lisäystarvetta Ammatillisessa peruskoulutuksessa vähennys kohdistuu eniten sähkö- ja automaatio- sekä tieto- ja tietoliikennetekniikkaan. Paikkoja tulisi lisätä metallialalle sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikkaan. Amkeissa vähennys kohdistuu eniten tieto- ja tietoliikennetekniikkaan sekä graafiseen ja viestintätekniikkaan, lisäystä esitettiin ainoastaan sähkö- ja automaatiotekniikkaan sekä tekstiili- ja vaatetustekniikkaan. 18

19 Luonnonvara- ja ympäristöala Aloittaneet 2009 KT 2016 esitys Erotus Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Ehdotetaan paikkojen vähentämistä noin 300:lla, josta puolet kohdentuu toiselle asteelle ja puolet korkea-asteelle. Maatilatalouteen (amk) ja metsätalouteen (toinen aste) kasvavaa koulutustarvetta (suuri poistuma) Selkeää vähennystä luonto- ja ympäristöalalle 19

20 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Aloittaneet 2009 KT 2016 esitys Erotus Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Huomattavaa kasvua työryhmän esitys jopa 300 pienempi kuin mitä laskelmat osoittavat Kasvu ennen muuta ammatillisessa peruskoulutuksessa Suurin yksittäinen lisäystarve lähihoitajakoulutuksessa, suurin yksittäinen vähennystarve kauneudenhoitoalalla (toinen aste) amkin puolella maltillisesti nähtävissä myös terveydenhoitoalan kasvu Yliopiston osalta luvut tarkentuvat vielä syksyn aikana 20

21 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Aloittaneet 2009 KT 2016 esitys Erotus Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Lisäystarvetta, joka kohdistuu pääosin puhdistuspalvelualalle, myös kotitalous- ja kuluttajapalveluihin Muille opintoaloille vähemmän aloituspaikkoja Matkailun koulutusta esitetään selkeästi vähennettäväksi (koulutuksen ylitarjontaa ollut pitkään, poistuman vähyys) 21

22 Koulutusala (kaikki asteet) Humanistinen ja kasvatus Aloittajat v KT 2016 ehdotukset Maakuntaliittojen ehdotukset ero liittojen ja OKM:n ehdotuksissa ,6 % Kulttuuri ,2 % Yhteiskuntatieteet+ liiketalous ,3 % Luonnontieteet ,2 % Tekniikka ja liikenne ,5 % Luonnonvara ,2 % Sosiaali-, terveys ja liikunta Matkailu-, ravitsemis- ja talous ,9 % ,2 % Yhteensä ,6 % 22

23 Kaakkois-Suomen ennakoinnin nettisivut Sivuille kerätään alueen ennakoinnin kannalta keskeistä sisältöä Aihealueet mm. talous, elinkeinorakenne, liikenne, Venäjä, osaaminen, ympäristö, trendit Sivuille toivotaan myös sisältöä niitä käyttäviltä tahoilta; kuka tahansa ennakoinnista kiinnostunut voi osallistua ja tuoda ennakointia edistävää materiaalia sivuille Päivitys toimii verkostoperiaatteella Sivujen sisällöstä voi ottaa yhteyttä Ritva-Liisa Pulkkiseen tai Anni Laihaseen Etelä-Karjalan liitosta, Mari Lämsään Kymenlaakson liitosta, Tarja Paanaseen, Mika Toikkaan, Minna Peltolaan tai Sirpa Skippariin ELYkeskuksesta 23