REIFEPRÜFUNG -TUTKINTO KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVALINNOISSA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "REIFEPRÜFUNG -TUTKINTO KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVALINNOISSA"

Transkriptio

1 REIFEPRÜFUNG -TUTKINTO KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVALINNOISSA 12 : 2001

2 KUVAILULEHTI Julkaisija Opetusministeriö Työryhmä: Reifeprüfung -tutkintotyöryhmä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Puheenjohtajat: Zoe Pohjanvirta ja Detlef Wächter Sihteeri: Heikki Blom Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Työryhmän muistio Toimeksiantaja Opetusministeriö/ Saksan liittotasavallan suurlähetystö Toimielimen asettamispvm Dnro 56/043/2000 Julkaisun nimi Reifeprüfung -tutkinto korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa Julkaisun osat Muistio Tiivistelmä Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotus opetusministeriölle suositukseksi yliopistoille ja ammattikorkeakouluille Helsingin Saksalaisessa koulussa suoritettavan Reifeprüfung -tutkinnon verrattavuudesta suomalaiseen ylioppilastutkintoon. Työryhmän tuli työssään löytää ratkaisu ongelmalle, joka syntyy siitä, että Reifeprüfung - tutkinnossa on vain neljä ylioppilastutkintoon verrattavaa loppukoetta, joita ei voida myöhemmin uusia (parantaa) eikä tutkintoa täydentää, minkä vuoksi Helsingin Saksalaisen koulun ylioppilaat saattavat olla huonommassa asemassa kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet yliopistoihin ja korkeakouluihin pyrittäessä. Työryhmän tuli ottaa huomioon Reifeprüfung -tutkinto kokonaisuudessaan. Työryhmä toteaa, että opetusministeriön yliopistoille ja ammattikorkeakouluille lähettämää suositusta on hyödynnetty monipuolisesti Helsingin Saksalaisesta koulusta valmistuneiden Reifeprüfung -ylioppilaiden jatkoopintovalinnoissa ja kyseisen tutkinnon suorittaneet eivät näytä olevan suomalaisia ylioppilaita heikommassa asemassa jatko-opintoihin hakeuduttaessa. Työryhmän mielestä opetusministeriö on suosituksessaan yliopistoille ja ammattikorkeakouluille jo ottanut huomioon sen, että Reifeprüfung -tutkintoon kuuluu vain neljä ylioppilastutkintoon verrattavaa loppukoetta. Työryhmä katsoo kuitenkin tarpeelliseksi antaa Reifeprüfung -tutkinnosta seuraavaa lisäinformaatiota: 1. Reifeprüfung -tutkintotodistuksen kohdan II. Leistungen in der Reifeprüfung sarakkeen neljä (Prüfungsergebnis in vierfacher Wertungen) tulokset tulee kukin jakaa neljällä, jotta saadaan loppukokeiden vertailukelpoiset arvosanat. 2. Mikäli yliopistot ja ammattikorkeakoulut katsovat tarpeelliseksi voidaan Reifeprüfung -tutkinnon kokonaispistemäärän keskiarvo (Durchschnittsnote) ottaa huomioon. Avainsanat (asiasanat) Reifeprüfung -tutkinto, Helsingin Saksalainen koulu, tutkintojen vastaavuus, jatko-opintoihin hakeutuminen Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Muistio 2001:12 ISSN ISBN X X Kokonaissivumäärä Kieli suomi Hinta Luottamuksellisuus Julkinen Jakaja Opetusministeriö Kustantaja Opetusministeriö

3 PRESENTATIONSBLAD Utgivare Undervisningsministeriet Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Ordförande: Zoe Pohjanvirta och Detlef Wächter Sekreterare: Heikki Blom Typ av publikation Arbetsgruppspromemoria Uppdragsgivare Undervisningsministeriet/ Förbundsrepubliken Tysklands Ambassad Publikation (även den finska titeln) Datum för tillsättandet av organet Dnr 56/043/2000 Reifeprüfung-examens ställning vid antagningen till högskolor (Reifeprüfung-tutkinto korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa) Publikationens delar Sammandrag Arbetsgruppen skulle lägga fram ett förslag för undervisningsministeriet till rekommendationer för universiteten och yrkeshögskolorna om jämförbarheten mellan Reifeprüfung-examen i Tyska skolan i Helsingfors och den finländska studentexamen. Arbetsgruppen skulle utarbeta en lösning på det problem som uppstår i och med att Reifeprüfung-examen innehåller bara fyra slutprov som kan jämföras med studentexamen och som inte senare kan tas om (förbättras), inte heller kan denna examen senare kompletteras, och därför kan studenterna från Tyska skolan i Helsingfors när de söker in till universitet och högskolor råka i en sämre situation än de som har avlagt finländsk studentexamen. Arbetsgruppen skulle beakta Reifeprüfung-examen i dess helhet. Arbetsgruppen konstaterar att den rekommendation som undervisningsministeriet har skickat till universitet och yrkeshögskolor den 6 oktober 1998 har utnyttjats mångsidigt vid antagningen av Reifeprüfung-studenter från Tyska skolan till fortsatta studier och att de som avlagt denna examen inte verkar vara i en sämre situation än finländska studenter då de söker till fortsatta studier. Arbetsgruppen anser att undervisningsministeriet i sin rekommendation till universitet och yrkeshögskolor redan har beaktat att en Reifeprüfung-examen omfattar bara fyra sådana slutprov som kan jämförs med studentexamen. Arbetsgruppen anser dock att det är nödvändigt att ge följande tilläggsinformation om Reifeprüfung-examina: 1. För att vitsorden för slutproven skall vara jämförbara bör alla fyra slutresultat (Prüfungsergebnis in vierfacher Wertungen) under punkt II. Leistungen in der Reifeprüfung på Reifeprüfung-examensbetyget divideras med fyra. 2. Om universiteten och yrkeshögskolorna anser det nödvändigt, kan medeltalet för totalpoängen (Durchschnittsnote) beaktas. Nyckelord Reifeprüfung-examen, Tyska skolan i Helsingfors, examinas motsvarighet, ansökan till fortsatta studier Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Promemorior av undervisningsministeriets arbetsgrupper 12:2001 ISSN X ISBN X Språk Finska Distribution Undervisningsministeriet Pris Sekretessgrad Offentlig Förlag Undervisningsministeriet

4 Zusammenfassung Herausgeber Arbeitsgruppe: Arbeitsgruppe Reifeprüfung Vorsitzende: Zoe Pohjanvirta und Detlef Wächter Sekretär: Heikki Blom Datum der Veröffentlichung Art der Veröffentlichung: Bericht einer Arbeitsgruppe Auftraggeber: Unterrichtsministerium/ Botschaft der Bundesrepublik Deutschland Einsetzung der Arbeitsgruppe: Gz.: /043/2000 Bezeichnung der Veröffentlichung Die Reifeprüfung beim Zulassussungsverfahren von Hochschulen Teile der Veröffentlichung: Bericht Zusammenfassung Die Arbeitsgruppe erhielt den Auftrag, einen Vorschlag für das Unterrichtsministerium als Empfehlung für Universitäten und Fachhochschulen über die Vergleichbarkeit der an der Deutschen Schule Helsinki absolvierten Reifeprüfung mit dem finnischen Abitur zu erarbeiten. Die Arbeitsgruppe sollte eine Lösung für folgendes Problem finden: Das Abschlussexamen der Reifeprüfung besteht aus nur vier Reifeprüfungsfächern, die auf dieselbe Weise wie die Prüfungsfächer desfinnischen Studentexamens (ylioppilastutkinto) angerechnet werden. Diese vier Prüfungen können aber später nicht wiederholt (verbessert) werden. Ebensowenig kann diese Prüfung ergänzt werden. Das hat zur Folge, dass die Schüler der Deutschen Schule Helsinki bei der Bewerbung um einen Studienplatz an Universitäten und Hochschulen in eine schlechtere Stellung geraten können als diejenigen, die das finnische Abitur absolviert haben. Die Arbeitsgruppe hatte die Reifeprüfung in ihrer Gesamtheit zu berücksichtigen. Die Arbeitsgruppe stellt fest, dass die vom Unterrichtsministerium am den Universitäten und Fachhochschulen zugeleitete Empfehlung für die Zulassung von Absolventen der Deutschen Schule Helsinki zum Studium vielseitig genutzt wird und die Absolventen der Reifeprüfung nicht schlechter gestellt zu sein scheinen als finnische Abiturienten bei der Bewerbung um einen Studienplatz. Nach Auffassung der Arbeitsgruppe hat das Unterrichtsministerium in seiner Empfehlung vom an die Universitäten und Fachhochschulen bereits berücksichtigt, dass zur Reifeprüfung nur vier mit dem finnischen Abitur vergleichbare Abschlussprüfungen gehören. Die Arbeitsgruppe sieht es dennoch für erforderlich an, folgende zusätzliche Informationen zur Reifeprüfung zu erteilen: 1. In Teil II. Des Reifeprüfungszeugnisses sind die Ergebnisse der Spalte vier (Prüfungsergebnis in vierfacher Wertung) jeweils durch vier zu teilen, damit vergleichsfähige Noten der Abschlussprüfungen erreicht werden. 2. Wenn für die Hochschulen und Fachhochschulen Bedarf besteht, kann die Durchschnittsnote der Gesamtpunktzahl der Reifeprüfung berücksichtigt werden. Schlüsselworte Reifeprüfung, Deutsche Schule Helsinki, Entsprechung von Prüfungen, Bewerbung um Studienplatz Weitere Angaben Reihe und Ausgabenummer Bericht 2001: 12 Gesamntseitenzahl Sprache: Finnisch ISSN X Preis ISBN X Grad der Vertraulichkeit: öffentlich Verteiler Unterrichtsministerium Verlag Unterrichtsministerium

5 Opetusministeriölle Suomalais-saksalaisen kulttuurikomission Helsingissä pidetyn istunnon pöytäkirjan (II:12) mukaisesti asetettiin yhteinen työryhmä. Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotus opetusministeriölle suositukseksi yliopistoille ja ammattikorkeakouluille Helsingin Saksalaisessa koulussa suoritettavan Reifeprüfung -tutkinnon verrattavuudesta suomalaiseen ylioppilastutkintoon. Työryhmän tuli työssään löytää ratkaisu ongelmalle, joka syntyy siitä, että Reifeprüfung -tutkinnossa on vain neljä ylioppilastutkintoainetta, joita ei voida myöhemmin uusia (parantaa) eikä tutkintoa täydentää, minkä vuoksi Helsingin Saksalaisen koulun ylioppilaat saattavat olla huonommassa asemassa kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet yliopistoihin ja korkeakouluihin pyrittäessä. Työryhmän tuli ottaa huomioon Reifeprüfung -tutkinto kokonaisuudessaan. Suomalaisen ryhmän puheenjohtajaksi opetusministeriö nimesi hallitusneuvos Zoe Pohjanvirran opetusministeriöstä ja jäseniksi ylitarkastaja Iiris Patosalmen opetusministeriöstä, pääsihteeri Anneli Romanin ylioppilastutkintolautakunnasta sekä sihteeriksi ylitarkastaja Heikki Blomin Opetushallituksesta. Saksan liittotasavallan suurlähetystö nimesi saksalaisen ryhmän puheenjohtajaksi toisen lähetystösihteerin, tohtori Detlef Wächterin ja jäseniksi, saksan kielen erityisasiantuntija Rainer Domischin, rehtori Peter Clausenin ja apulaisrehtori Ritva-Leena Järvelän.

6 Työryhmän tuli saada työnsä päätökseen mennessä. Työryhmä on kokoontunut yhteensä kahdeksan kertaa. Työryhmä on kuullut asiantuntijoina puheenjohtaja, professori Aatos Lahtista ylioppilastutkintolautakunnasta, pääsihteeri Tapio Markkasta yliopistojen rehtoreiden neuvostosta, suunnittelija Marja Herrasta Helsingin yliopistosta, suunnittelija Jukka Oksasta Helsingin kauppakorkeakoulusta ja opintoasiainpäällikkö Anneli Lappalaista Teknillisestä korkeakoulusta. Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä jättää kunnioittavasti muistionsa opetusministeriölle. Helsingissä 30. päivänä huhtikuuta 2001 Zoe Pohjanvirta Detlef Wächter Anneli Roman Peter Clausen Iiris Patosalmi Rainer Domisch Heikki Blom Ritva-Leena Järvelä

7 1.Työryhmän asettamisen tausta ja tehtävä Lukiolain (629/1998) 18 :n mukaan ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatkoopintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ylioppilastutkintoasetuksen 22 :n mukaan tuottavat International Baccalaureate (IB), Reifeprüfung (RP) ja European Baccalaureate (EB) - tutkinnot samat oikeudet kuin suomalainen ylioppilastutkinto. Näistä tutkinnoista IB voidaan suorittaa suomalaisissa lukioissa, RP Helsingin Saksalaisessa koulussa ja EB Eurooppa-kouluissa, joita ei ole Suomessa. Opetusministeriö on opiskelijavalintamenettelyssä yleisesti käytettävien alkupisteiden käytön helpottamiseksi tehnyt viimeksi yliopistoille ja ammattikorkeakouluille suosituksen missä em. tutkintojen arvosanoja pyritään vertaamaan suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoihin. Koottua tietoa edellä mainituista kansainvälisistä tutkinnoista on saatavissa Marja Herrasen 1 (1998) opetusministeriön toimeksiannosta laatimasta selvityksestä. Kansainvälisten ylioppilastutkintotulosten vertaaminen suomalaisen ylioppilastutkinnon tutkintotuloksiin on varsin vaativa tehtävä jo siitä syystä, että tutkintojen rakenne on hyvin erilainen. Valintoja sitoo lisäksi yliopistolain tiukka säännös yhdenmukaisten valintaperusteiden soveltamisesta. Reifeprüfung -tutkinnossa on vain neljä ylioppilastutkintoon verrattavaa loppukoetta, joita ei voi myöhemmin uusia, eikä tutkintoa voi täydentää. Tämän vuoksi on väitetty että Helsingin Saksalaisen koulun opiskelijat voivat olla huonomassa asemassa kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet pyrittäessä yliopistoihin ja korkeakouluihin. Asia oli esillä Suomalais-saksalaisen kulttuurikomission Helsingissä pidetyssä istunnossa, jossa päätettiin asettaa työryhmä tekemään ehdotus opetusministeriölle suositukseksi yliopistoille ja ammattikorkeakouluille Reifeprüfung -tutkinnon verrattavuudesta suomalaiseen ylioppilastutkintoon. Työryhmän tuli löytää ratkaisu ongelmalle ottamalla huomioon Reifeprüfung -tutkinto kokonaisuudessaan. Opetusministeriö asetti sittemmin työryhmän, jonka tehtäväksianto oli kulttuurikomission tekemän päätöksen mukainen. Saksan liittotasavallan suurlähetystö nimesi Saksan edustajat työryhmään. 2. Helsingin Saksalainen koulu Saksan kulttuuriministerikonferenssi vahvisti tammikuussa 1995 uuden Reifeprüfung-asetuksen, jota noudatetaan yhtäläisesti kaikissa niissä Saksan ulkopuolella sijaitsevissa kouluissa, joissa Reifeprüfung voidaan suorittaa. Reifeprüfung antaa Saksan lisäksi useimmissa Euroopan maissa yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Tutkinnon suorittaneet pääsevät yleensä suoraan opiskelemaan Saksan korkeakouluihin. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa vain siinä tapauksessa, että hakijoiden lukumäärä on suurempi kuin tarjolla olevien opiskelupaikkojen määrä. Marja Herranen (1998). European Baccalaureate (EB), International Baccalaureate (IB) ja Reifeprüfung sekä Advanced Placement Program yliopistojen opiskelijavalinnoissa. Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston julkaisusarja nro. 49. Helsinki: opetusministeriö.

8 Helsingin Saksalainen koulu on Saksan ja Suomen välisen kulttuurisopimuksen mukainen vieraskielinen suomalainen yksityiskoulu ja Saksan niin sanottu kohtaamiskoulu (Begegnungsschule). Suurin osa (80-85 %) koulun oppilaista on suomalaisia. Perusopetuksessa on kaksi eri linjaa: suomen- ja saksankielinen linja. Lukiossa toiminut suomenkielinen linja lakkautettiin syksystä 1995 alkaen asteittain ja jäljelle jäi saksankielinen linja, joka jatkoi toimintaansa. Suomenkielisen linjan päättötutkintona ollut suomalainen ylioppilastutkinto järjestettiin viimeisen kerran keväällä Keväästä 1999 alkaen järjestetään enää vain Reifeprüfung -tutkintoa. Suomalaiset opiskelijat suorittavat lisäksi edelleen toisen kotimaisen kielen kokeen erillisenä kokeena suomalaisessa ylioppilastutkinnossa. Lukiossa opiskellaan vähintään kymmentä ainetta. Opetussuunnitelma on luonteeltaan yleissivistävä. Siihen kuuluu äidinkielen lisäksi matematiikkaa, luonnontieteitä, yhteiskuntatieteitä, historiaa ja vieraita kieliä. Opetus on luokkamuotoista ja koostuu pakollisista ja valinnaisista aineista. Oppilaat voivat taipumustensa mukaisesti painottaa opinnoissaan kieliä, matemaattisia ja luonnontieteellisiä aineita tai humanistisyhteiskunnallisia aineita. Saksa ja suomi ovat kaikilla luokka-asteilla pakollisia oppiaineita. Englantia opiskellaan vieraana kielenä 5. luokalta lähtien ja ruotsin - tai joissakin tapauksissa ranskan - opinnot valinnaisena oppiaineena aloitetaan 7. luokalla. Matematiikka on lukiossa kaikille pakollinen aine (12 viikkotuntia kolmen lukuvuoden aikana). Luokilla 11 ja 12 tulee opiskella ainakin kahta luonnontieteellistä ainetta (fysiikka, kemia, biologia) tai yhtä luonnontieteellistä ainetta ja kolmatta vierasta kieltä. Muita pakollisia lukioaineita ovat historia sekä maantieto, joista jälkimmäistä on ainoastaan 10. luokalla. Kaikki opiskelijat opiskelevat matematiikan pitkän oppimäärän mukaan. Helsingin Saksalaisen koulun 9 -luokan opiskelijoista suurin osa jatkaa lukio-opintojaan omassa koulussa kuten oheisesta taulukosta ilmenee. Taulukko 1. Helsingin Saksalaisen koulun 9 -luokalta valmistuneiden ja lukiossa aloittaneiden oppilaiden lukumäärät vuosina luokan päättäneet Lukiossa aloittaneet Kesä Kesä Kesä Kesä Lähde: Helsingin Saksalaisen koulun seurantatiedot 3. Reifeprüfung -tutkinnosta Reifeprüfung -tutkinnossa on neljä loppukoetta, joista kolme suoritetaan kirjallisesti ja yksi suullisesti. Pakollisina kokeina suomalaiset opiskelijat suorittavat saksan ja suomen. Kolmanneksi kokeeksi kokelas valitsee joko matematiikan tai yhden luonnontieteellisen aineen ja neljänneksi kokeeksi ylimääräisen kielen, luonnontieteellisen aineen tai historian. Reifeprüfung-tutkinnon kirjalliset kokeet pidetään helmi-maaliskuussa ja suulliset kuulustelut huhti-toukokuussa, minkä jälkeen oppilaat saavat Reifeprüfung-todistuksen.

9 Tutkintoa johtaa ja valvoo Saksan kulttuuriministerikonferenssin nimittämä tutkintojohtaja. Hän myös päättää tehtävien arvostelusta sekä johtaa suullisia kokeita paikan päällä. Tutkinto voidaan suorittaa vain yhtenäisenä, jos kokelas epäonnistuu, hän joutuu kertaamaan 12. luokan, eikä hänen aikaisempia suorituksiaan tällä luokalla enää oteta huomioon. Kerran suoritetun tutkinnon arvosanoja ei voi korottaa. Reifeprüfung -tutkintotodistuksen opiskelijat saavat keväällä samanaikaisesti suomalaisten lukiolaisten kanssa. Kirjallisten kokeiden kesto on kolmesta viiteen tuntiin, suullinen koe kestää 20 minuuttia. Suullisen kokeen pitää tutkintoraati tutkintojohtajan johdolla. Kuulustelu on ongelmakeskeinen keskustelu jostain tutkintoaineen aiheesta. Kokelaalle annetaan välittömästi ennen koetta 20 minuuttia aikaa valmistautua kuulusteluun. Yhden pakollisen suullisen kuulustelun lisäksi voidaan kokelaalta vaatia kirjallisissa tutkintoaineissa myös suullinen kuulustelu, jos kokelaan tulos kyseenä olevissa kirjallisissa kokeissa poikkeaa huomattavasti viimeisen lukuvuoden tuloksista suuntaan tai toiseen. Reifeprüfung-tutkinnon arvosana koostuu sekä lukion viimeisen lukukauden aikana suoritettavista Reifeprüfung -kokeista että oppilaan menestyksestä eri aineissa lukion kahdella viimeisellä luokalla. Arvioinnissa otetaan huomioon kirjallisten ja suullisten kokeiden lisäksi myös näytöt 11. ja 12. luokan pakollisissa aineissa. Reifeprüfung-tutkinnon loppuarvosana on keskiarvo. Se koostuu seuraavasti: Taulukko 2. Reifeprüfung-tutkinnon kokonaispistemäärän muodostuminen Alue Painokerroin Suoritusten Maksimipisteet Kokonaispislukumäärä teiden määrä enintään Kolmen kirjallisen loppukokeen 2 x 9 x 15 = 270 kouluarvosanat 11. ja 12. -luokan kolmena ensimmäisenä lukukautena Seitsemän aineen kouluarvosanat 1 x 22 x 15 = ja 12. luokan aineissa, jotka eivät kuulu kirjallisiin loppukokeisiin Neljän loppukokeen arvosanat viimeiseltä 1 x 4 x 15 = 60 puolelta vuodelta Kirjallisten ja suullisten loppukokeiden tulokset 4 x 4 x 15 = 240 Kokonaispisteet 60 x 15 = 900 Reifeprüfung-tutkinnon kokonaispistemäärä (asteikko pistettä) saadaan muunnettua keskiarvoksi (Durchschnittsnote) erityisen muuntotaulukon mukaisesti. Keskiarvo on 1,0-4,0; eli erinomainen - hyvä -tyydyttävä - välttävä.

10 4. Reifeprüfung -tutkinto yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoissa Yliopistojen valintojen tunnuspiirteitä Yliopistojen valintojen perusteista ja kelpoisuudesta on säädetty yliopistolainsäädännössä (yliopistolaki 645/1997 ja yliopistoasetus (1157/1998). Lainsäädännön mukaisesti yliopistot valitsevat itse opiskelijansa ja ne voivat rajoittaa opiskelijoiden määrää. Valinnoissa tulee soveltaa yhtenäisiä valintaperusteita. Lisäksi valinnoissa noudatetaan niin kutsuttua yhden piskelupaikan periaatetta, jonka mukaan hakija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Säännös koskee sekä ammattikorkeakouluja että yliopistoja ja sen avulla tehostetaan koulutuspaikkojen täyttöä koko korkeakoulusektorilla. Kelpoisuus yliopisto-opintoihin on suomalaisen ylioppilastutkinnon ja International Baccalaureate-, Reifeprüfung-, ja European Baccalaureate -tutkinnon suorittaneiden lisäksi ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon suorittaneilla sekä lisäksi vastaavan ulkomaisen tutkinnon tai avoimen yliopiston opintoja suorittaneilla ja henkilöillä, joilla yliopisto muutoin katsoo olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopistojen valintajärjestelmä on hajautettu ja valintakoepainottunut. Yliopistot päättävät itse opiskelijavalinnan perusteistaan. Valintakriteereinä käytetään yleisesti ylioppilastutkinnon, päättötodistuksen ja valintakokeiden yhteispisteitä, pelkän valintakokeen pisteitä tai ylioppilaskokeen ja päättötodistuksen yhteispisteitä. Kilpailu yliopistopaikoista on kireää ja kaikilla aloilla on käytössä niin kutsuttu numerus clausus. Hyväksyttyjen osuus hakeneista on suurin teknillistieteellisellä, hammaslääketieteellisellä, maatalous-metsätieteellisellä sekä luonnontieteellisellä aloilla ja pienin taidealoilla sekä psykologian ja liikuntatieteen aloilla. Opetusministeriön suositus Opetusministeriö laati suosituskirjeen suomalaisen ylioppilastutkinnon ja Reifeprüfung - tutkinnon arvosanojen vastaavuudesta vuonna 1993 helpottaakseen Reifeprüfung -tutkinnon todistuspisteiden käyttöä jatko-opintoihin hakeuduttaessa. Opetusministeriö antoi vuonna 1998 yliopistoille ja ammattikorkeakouluille suosituksen Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon, International Baccalaureate -tutkinnon ja Reifeprüfung -tutkinnon arvosanojen ja pistemäärien vastaavuudesta suomalaiseen ylioppilastutkintoon. Suosituksessa todettiin, että pakollisen Reifeprüfung -kokeen arvosanaa voitaneen alkupisteiden osalta verrata suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoihin seuraavasti: Reifeprüfung -tutkinto Ylioppilastutkinto pistettä laudatur pistettä eximia cum laude approbatur 9-8 pistettä magna cum laude approbatur 7 pistettä cum laude approbatur 6-5 pistettä lubenter apoprobatur

11 4 pistettä approbatur Lisäksi opetusministeriö suositteli hyvän Reifeprüfung -tutkinnon huomioon ottamista opiskelijavalinnoissa vastaavalla tavalla kuin hyvän suomalaisen ylioppilastutkinnon. Suosituksen mukaan vuoden 1997 jälkeen suoritettava Reifeprüfung -tutkinto sisältää vain neljä koetta, minkä vuoksi kokelaat voivat alkupisteiden osalta jäädä huonompaan asemaan kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittanut kokelas, joka voi suorittaa ylimääräisiä kokeita ja voi myöhemmin täydentää ja parantaa kokeitaan. Ministeriö pitää suosituksessaan tärkeänä, ettei Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet tämän vuoksi joutuisi huonompaan asemaan. Ministeriö toteaa kuitenkin, että koulun opiskelijat voivat osallistua suomalaiseen ylioppilastutkintoon ja että he tavallisesti suorittavatkin suomalaisen ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen kokeen eli ruotsin kielen kokeen. 5. Jatko-opintoihin sijoittuminen Seuraavassa on suoritettu vertailua vuosien 1999 ja 2000 valinnoista opiskelijavalintarekisterin HAREK:in tietojen pohjalta. Sen mukaan Reifeprüfung - tutkinnon suorittaneista hakijoista 50 % on tullut hyväksytyksi hakemaansa yliopistolliseen opiskelupaikkaan vuonna Sen sijaan suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneista vain 32.1 % on saanut opiskelupaikan yliopistossa. Edellisen vuoden 1999 tietojen mukaan Reifeprüfung -tutkinnon suorittaneista oli yliopistoon hyväksyttyjä lähes 44 % ja suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneista vastaavasti runsas 34 %. Tämän vertailun perusteella Reifeprüfung -tutkinnon suorittaneet eivät näyttäisi olevan suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneita heikommassa asemassa yliopistoihin ja korkeakouluihin hakeuduttaessa. Luvuissa ovat mukana kaikki hakijat, jotka ovat suorittaneet Reifeprüfung - tutkinnon joko Helsingin Saksalaisessa koulussa, Saksassa tai jossain muussa maassa. Taulukko 3. Yliopistoihin hakeneet ja hyväksytyt vuonna 1999 Tutkinto Hakeneet Hyväksytyt Hyväksytyt % Suomalainen yo -tutkinto IB -tutkinto Reifeprüfung -tutkinto EB -tutkinto Taulukko 4. Yliopistoihin hakeneet ja hyväksytyt vuonna 2000

12 Tutkinto Hakeneet Hyväksytyt Hyväksytyt % Suomalainen yo -tutkinto IB -tutkinto Reifeprüfung -tutkinto EB -tutkinto Lähde: HAREK -rekisteri Tällä hetkellä monet yliopistot ja niiden tiedekunnat ovat tehneet suuren työn ottaakseen erilaiset tutkinnot tasapuolisesti huomioon hakuprosesseissa. Reifeprüfung ja IB -tutkinnon suorittaneet ovat saaneet useammin täydet lähtöpisteet esimerkiksi monissa Helsingin yliopiston tiedekunnissa kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet kun on käytetty opetusministeriön nykyistä suositusta. Yliopistojen ja korkeakoulujen valintakäytänteet poikkeavat toisistaan, mutta kuultujen asiantuntijoiden mukaan niissä on otettu huomioon opetusministeriön vuonna 1998 asiasta antama suositus. Ammattikorkeakouluista useammalle vuodelle perustuvia tietoja hakijoista ja valituista eri ylioppilastutkinnoittain ei ole ollut vielä saatavissa. 6. Ehdotus Reifeprüfung -tutkinnon ja suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanojen vertaileminen keskenään on vaikeaa. Suomalainen ylioppilastutkinto on koulun arvioinnista riippumaton opiskelijan tietoja ja taitoja mittaava kypsyyskoe. Tutkinnon suorittaminen on mahdollista hajauttaa useammille suorituskerralle ja sen kokeita voidaan uusia ja tutkintoa voidaan myöhemmin vielä täydentää. Reifeprüfung -tutkintotulokset muodostuvat sekä tutkintoon johtavasta koulun suorittamasta arvioinnista että eräiltä osin koulun ulkopuolisesta arvioinnista. Tutkintojen arviointiasteikot poikkeavat myös oleellisesti toisistaan. Työryhmän saamien selvitysten mukaan Reifeprüfung -tutkinnon suorittaneet ylioppilaat eivät ole huonommassa asemassa suhteessa suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. Suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneista pääsee jatkamaan yliopisto-opintoihin hieman runsaat 30 % ja vastaavasti Reifeprüfung -tutkinnon suorittaneista noin 50 %. Työryhmän kuultavina olleet yliopistojen asiantuntijat eivät pitäneet nykyistä tilannetta ongelmallisena vaan he katsoivat nykyisen valintamenettelyn jo ottavan huomioon mahdollisimman yhdenvertaisesti myös Reifeprüfung -tutkinnon suorittaneet. Näin ollen tilanne on selvästi parempi kuin mitä koulun taholta oli odotettu. Työryhmän kuulemien asiantuntijoiden mukaan opetusministeriön mahdollisen suosituksen tulisi olla tasapuolinen sekä suomalaisen ylioppilastutkinnon että kansainvälisiä tutkintoja suorittaneita kohtaan. Lisäksi suosituksen tulisi olla selkeä ja yksiselitteinen, jotta sitä voidaan hakuprosessissa hyödyntää.

13 Työryhmä toteaa, että opetusministeriö on edellä mainitussa suosituksessa jo ottanut huomioon sen, että Reifeprüfung -tutkintoon kuuluu vain neljä ylioppilastutkintoon verrattavaa loppukoetta. Työryhmä katsoo kuitenkin tarpeelliseksi antaa Reifeprüfung - tutkinnosta seuraavaa lisäinformaatiota: 1. Reifeprüfung -tutkintotodistuksen kohdan II. Leistungen in der Reifeprüfung sarakkeen neljä (Prüfungsergebnis in vierfacher Wertungen) tulokset tulee kukin jakaa neljällä, jotta saadaan loppukokeiden vertailukelpoiset arvosanat. 2. Mikäli yliopistot ja ammattikorkeakoulut katsovat tarpeelliseksi voidaan Reifeprüfung -tutkinnon kokonaispistemäärän keskiarvo (Durchschnittsnote) ottaa huomioon.

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin.

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin. 1 PAPERILOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Hakuaika 14. 23.8.2013 Seinäjoen ammattikorkeakouluun - Ohjeita lomakkeen pulmallisimpien kohtien täyttämiseksi - EB-, IB- ja RP-tutkintojen arvosanojen muuntokaavat Ohjeita

Lisätiedot

DIPLOMI-INSINÖÖRI- JA ARKKITEHTIKOULUTUKSEN YHTEISVALINNAN VALINTAPERUSTEET 2017

DIPLOMI-INSINÖÖRI- JA ARKKITEHTIKOULUTUKSEN YHTEISVALINNAN VALINTAPERUSTEET 2017 Möte 5/2016, ärende 12, bilaga 1 1 DIPLOMI-INSINÖÖRI- JA ARKKITEHTIKOULUTUKSEN YHTEISVALINNAN VALINTAPERUSTEET 2017 Haku tekniikan kandidaatin hakukohteisiin 1. Yhteisvalinta Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

Valintaperusteet 2016 1 (6)

Valintaperusteet 2016 1 (6) Valintaperusteet 216 1 (6) LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO Lääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittamaan valitaan 153 uutta opiskelijaa. HAKEMINEN HAKIJARYHMÄT Hakea voivat ylioppilaat, IB-, EB-

Lisätiedot

HE 32/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 17 :n muuttamisesta

HE 32/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 17 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 17 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016

Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016 Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016 Ylioppilastutkinto Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi kolmen (3) peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jokaisella ilmoittautumiskerralla ilmoittaudut

Lisätiedot

Lukion vanhempainilta 16. Yo-kirjoitukset ja jatko-opinnot

Lukion vanhempainilta 16. Yo-kirjoitukset ja jatko-opinnot Lukion vanhempainilta 16 Yo-kirjoitukset ja jatko-opinnot Ylioppilastutkinto Ylioppilaaksi tuloon vaaditaan yokirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 207/2006 vp IB-lukiolaisten tasavertainen asema haettaessa yliopistoon Eduskunnan puhemiehelle Suomessa toimii 14 IB-lukiota. Diploma Programme ("IB-lukio") on kaksivuotinen opetusohjelma,

Lisätiedot

Lukioarvosanat ja ylioppilastutkinto

Lukioarvosanat ja ylioppilastutkinto Lukioarvosanat ja ylioppilastutkinto Sirkku Kupiainen 1..01 Centre for Educational 1..01 1 Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Sosiologian yhteisvalinnan valintaperusteet 2010

Sosiologian yhteisvalinnan valintaperusteet 2010 Sosiologian yhteisvalinnan valintaperusteet 2010 Hakukohteet: Sosiologian yhteisvalinnassa voi keväällä 2010 hakea Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoihin. Tampereen

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN. Ilmoittautuminen kevään 2014 kirjoituksiin viimeistään pe henkilökohtaisesti lukion kansliassa.

ILMOITTAUTUMINEN. Ilmoittautuminen kevään 2014 kirjoituksiin viimeistään pe henkilökohtaisesti lukion kansliassa. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen kevään 2014 kirjoituksiin viimeistään pe 22.11.2013 henkilökohtaisesti lukion kansliassa www.ylioppilastutkinto.fi RAKENNE ÄIDINKIELI ON AINOA KAIKILLE PAKOLLINEN KOE

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 1 / 7 Yleisosio Valtakunnallisen valintaperustesuosituksen yleisosio löytyy täältä (linkki). Alakohtainen suositus: tekniikan ammattikorkeakoulututkinnot (päivätoteutukset)

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN. Ilmoittautuminen syksyn 2013 kirjoituksiin viimeistään ke henkilökohtaisesti lukion kansliassa.

ILMOITTAUTUMINEN. Ilmoittautuminen syksyn 2013 kirjoituksiin viimeistään ke henkilökohtaisesti lukion kansliassa. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen syksyn 2013 kirjoituksiin viimeistään ke 22.5.2013 henkilökohtaisesti lukion kansliassa www.ylioppilastutkinto.fi RAKENNE ÄIDINKIELI ON AINOA KAIKILLE PAKOLLINEN KOE +

Lisätiedot

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Tervetuloa! Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Ylioppilas Lukion oppimäärä min. 75 kurssia (pakolliset,

Lisätiedot

Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin

Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin OPISKELIJAVALINNAN Y LEISPERIAATTEET (YHTEISHAKU KEVÄT 20 16) Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014. Voit hakea

Lisätiedot

Yo-infoa ykkösille tammikuussa Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta

Yo-infoa ykkösille tammikuussa Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta Yo-infoa ykkösille tammikuussa 2015 Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta www.ylioppilastutkinto.fi Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli / suomi toisena kielenä Näistä valittava kolme pakollista koetta:

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Turun iltalukio Kokeiden pitopaikat 2 Kirjalliset kokeet pidetään Turun VPK:n talolla (Eskelinkatu 5) Kuuntelut pidetään Iltalukiossa (kielistudio ja suurluokka pohjakerroksessa)

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2018

Ylioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2018 Ylioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2018 Ylioppilastutkinto Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi kolmen (3) peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jokaisella ilmoittautumiskerralla ilmoittaudut

Lisätiedot

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Kysymys: Mitkä ovat Kavakulle hakemisen muodolliset vaatimukset? Vastaus: Diplomaattiuran muodolliset kelpoisuusehdot on määritelty asetuksessa ulkoasiainhallinnosta

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen Vanhempainilta YO-tutkinnosta 26.1.2016 Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto

Lisätiedot

Tietoa lukio-opinnoista. Syksy 2016

Tietoa lukio-opinnoista. Syksy 2016 Tietoa lukio-opinnoista Syksy 2016 Lukion kurssimäärä Päättötodistukseen vaaditaan 75 kurssia. Pakollisia 47 (MB) tai 51 (MA) kurssia. Syventäviä kursseja tulee olla vähintään 10, loput kurssit voivat

Lisätiedot

TIETO- JA SÄHKÖTEKNIIKAN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPISKELIJAVALINTA 2016 (ennakkotieto)

TIETO- JA SÄHKÖTEKNIIKAN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPISKELIJAVALINTA 2016 (ennakkotieto) 1 TIETO- JA SÄHKÖTEKNIIKAN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPISKELIJAVALINTA 2016 (ennakkotieto) Valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista (794/2004) mukaan opiskelemaan

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Yli 500 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion

Lisätiedot

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN YLEISET VALINTAPERUSTEET (ei sisällä avoimen yliopiston eikä täydennyskoulutuksen opiskelijoita)

OPISKELIJOIDEN YLEISET VALINTAPERUSTEET (ei sisällä avoimen yliopiston eikä täydennyskoulutuksen opiskelijoita) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 3.10.2001 Hyväksytty hallituksen kokouksessa Liite 1 OPISKELIJOIDEN YLEISET VALINTAPERUSTEET (ei sisällä avoimen yliopiston eikä täydennyskoulutuksen opiskelijoita) KORKEAKOULUKELPOISUUS

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Turun iltalukio Kokeiden pitopaikat 2 Kirjalliset kokeet pidetään VPK:n talolla Kuuntelut pidetään Iltalukiossa (kielistudio ja suurluokka pohjakerroksessa). Keväällä

Lisätiedot

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 OPISKELIJAVALINTA Valtakunnalliseen valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen valintaan vaikuttaa koulumenestys, ensimmäinen

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2017

Ylioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2017 Ylioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2017 Ylioppilastutkinto Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi kolmen (3) peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jokaisella ilmoittautumiskerralla ilmoittaudut

Lisätiedot

Sosiaalityön yhteisvalinnan valintaperusteet 2010

Sosiaalityön yhteisvalinnan valintaperusteet 2010 Sosiaalityön yhteisvalinnan valintaperusteet 2010 Hakukohteet: Sosiaalityön yhteisvalinnassa voi keväällä 2010 hakea Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoihin. Tampereen

Lisätiedot

VALINTAPERUSTESUOSITUS 2016

VALINTAPERUSTESUOSITUS 2016 VALINTAPERUSTESUOSITUS 2016 1 YLEISOSIO; AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 1.1 Hakukelpoisuus ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 1 / 6 Yleisosio Valtakunnallisen valintaperustesuosituksen yleisosio löytyy täältä (linkki). Alakohtainen suositus: tekniikan ammattikorkeakoulututkinnot (päivätoteutukset)

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON LUONNONTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPISKELIJAVALINTA 2015 (ennakkotieto) VALINTAPERUSTEET

OULUN YLIOPISTON LUONNONTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPISKELIJAVALINTA 2015 (ennakkotieto) VALINTAPERUSTEET 1 OULUN YLIOPISTON LUONNONTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPISKELIJAVALINTA 2015 (ennakkotieto) VALINTAPERUSTEET KOULUTUSOHJELMAT (Koulutusalat) Biologian koulutusohjelma - aineenopettajan sv, (johon koulutusohjelman

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen - toimenpiteet IH

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen - toimenpiteet IH Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen - toimenpiteet 2017-2020 IH 22.8.2017 Taustaa Tulossopimuksissa sovittu, että pitkäkestoista valmentautumisesta edellyttävistä pääsykokeista luovutaan 2018

Lisätiedot

Opiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014)

Opiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014) 1 Opiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014) Opiskelijavalinnan maksimipisteet (100 pistettä): Koulumenestys Valintakoe 60 pistettä 40 pistettä Kaikki hakukelpoiset

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

- Ohjeita lomakkeen pulmallisimpien kohtien täyttämiseksi s. 1 8 - EB-, IB- ja RP-tutkintojen arvosanojen muuntokaavat s. 9

- Ohjeita lomakkeen pulmallisimpien kohtien täyttämiseksi s. 1 8 - EB-, IB- ja RP-tutkintojen arvosanojen muuntokaavat s. 9 1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS PAPERILOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lisähaku 23.-.25.8.2010 Koulutusohjelmat joihin voi hakea: Puutekniikan koulutusohjelma, Kuopio Kone- ja tuotantotekniikan

Lisätiedot

KOUVOLAN ILTALUKIO ABIN OPAS SYKSY 2015

KOUVOLAN ILTALUKIO ABIN OPAS SYKSY 2015 KOUVOLAN ILTALUKIO ABIN OPAS SYKSY 2015 SISÄLLYSLUETTELO MILLOIN ALOITAN KIRJOITUKSET?... 3 SYKSYN 2015 KOEPÄIVÄT... 4 YLIOPPILASTUTKINTO..... 5 Tutkinnon rakenne.... 5 Osallistumisoikeus... 5 Ilmoittautuminen...

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

OPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING)

OPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING) OPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING) Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan valintakokeeseen. Valintakokeesta on saatava

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Lausunto Työryhmä ehdotti, että tulevaisuudessa kokeiden tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä.

Lausunto Työryhmä ehdotti, että tulevaisuudessa kokeiden tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Lausunto 10.08.2017 Asia: OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur ylioppilastutkinnon kehittäminen 1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä

Lisätiedot

OPISKELIJAVALINTA 2016. Arja Hiltunen 9.11.2015

OPISKELIJAVALINTA 2016. Arja Hiltunen 9.11.2015 OPISKELIJAVALINTA 2016 Arja Hiltunen 9.11.2015 Opiskelijavalinta uudistuksen II vaihe koskee syksyllä 2016 alkavaa koulutusta osa korkeakoulupaikoista varataan ensikertalaisille yhdenpaikan säännös koskee

Lisätiedot

ABI-INFO. ke , klo

ABI-INFO. ke , klo ABI-INFO ke 26.10.2017, klo 9.00-9.30 Kevään 2018 yo-kirjoituksiin ilmoittautuminen ke 22.11.2017 mennessä Mikäli tulokset eivät ole tulleet tähän mennessä, on kokelaalla oikeus ilmoittautua tulosten saapumisen

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Kevään 2018 yo-kokeiden päivämäärät

Kevään 2018 yo-kokeiden päivämäärät Kevään 2018 yo-kokeiden päivämäärät Kuullunymmärtämiskokeet ke 14.2. venäjä, pitkä ja lyhyt oppimäärä (paperilla) Kirjalliset kokeet ma 12.2. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe (paperilla) ma

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö Opiskelemaan Saksaan 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö OPISKELEMAAN SAKSAAN 2 Saksa on suosittu kohdemaa perinteikäs yliopistomaa

Lisätiedot

1) pe 15.7.2016 klo 15 mennessä. 2) saadaan suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. 3) ke 10.2.2016 klo 15 mennessä

1) pe 15.7.2016 klo 15 mennessä. 2) saadaan suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. 3) ke 10.2.2016 klo 15 mennessä KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU: Todistusten ja liitteiden ym. toimittaminen ammattikorkeakouluihin AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Vaadittujen asiakirjojen on saavuttava perille ilmoitettuun (postileiman

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Tervetuloa!

Tervetuloa! Tervetuloa! 14.11.2017 1. Kevään 2018 korkeakoulujen ja yliopistojen valintaperusteista ja tulevasta valintauudistuksesta Turun yliopiston opintoneuvoja Maria Henninen 2. Abivuosi ja (digitaaliset) ylioppilaskokeet

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen rakenne, arviointi ja tutkinnot

Lukiokoulutuksen rakenne, arviointi ja tutkinnot Lukiokoulutuksen rakenne, arviointi ja tutkinnot Järjestämismuoto Suoritukset ja niistä saatavat todistukset koulutusmuodoittain Tutkinnon muodostuminen Nuoret Aikuiset Lukiokoulutukseen valmistava koulutus

Lisätiedot

OPISKELIJAVALINTA INSINÖÖRIKOULUTUKSIIN SYKSYN 2015 YHTEISHAUSSA

OPISKELIJAVALINTA INSINÖÖRIKOULUTUKSIIN SYKSYN 2015 YHTEISHAUSSA 1 OPISKELIJAVALINTA INSINÖÖRIKOULUTUKSIIN SYKSYN 2015 YHTEISHAUSSA Opiskelijat valitaan kahdella tavalla: Jono 1: 15 opiskelijaa valitaan koulumenestyksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella

Lisätiedot

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE?

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? WIE KÖNNEN SIE MATTI MÄKINEN TREFFEN? EIN DESIGNER IN ANGEBOT EIN GELUNGENES PRODUKT WORAN ERKENNT MAN DAS GELUNGENE PRODUKT? WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? UND WAS BEDEUTET DIESES KURZ ZUSAMMENGEFASST?

Lisätiedot

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin.

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin. 1 PAPERILOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Hakuaika 16. 25.8.2010 Seinäjoen ammattikorkeakouluun - Ohjeita lomakkeen pulmallisimpien kohtien täyttämiseksi - EB-, IB- ja RP-tutkintojen arvosanojen muuntokaavat Ohjeita

Lisätiedot

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER Allgemeines Bei der Systembeschreibung, die bei diesen Fachrichtungen üblich ist, wird wie folgt vorangegangen: 1. Schritt: Das System

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 3 000 työntekijää 9 tiedekuntaa (1/2014)

OULUN YLIOPISTO. Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 3 000 työntekijää 9 tiedekuntaa (1/2014) OULUN YLIOPISTO Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 3 000 työntekijää 9 tiedekuntaa (1/2014) MONITIETEINEN MONIPUOLINEN Arkkitehtuurin tiedekunta Biokemian

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN (OMS) TIEDEKUNNAN OPISKELIJAVALINTA 2015 VALINTAPERUSTEET (ennakkotieto)

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN (OMS) TIEDEKUNNAN OPISKELIJAVALINTA 2015 VALINTAPERUSTEET (ennakkotieto) 1 OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN (OMS) TIEDEKUNNAN OPISKELIJAVALINTA 2015 VALINTAPERUSTEET (ennakkotieto) KOULUTUSOHJELMAT(Koulutusalat) Geotieteiden koulutusohjelma - geologian ja mineralogian suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN YLEISET VALINTAPERUSTEET

OPISKELIJOIDEN YLEISET VALINTAPERUSTEET JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty hallituksessa 26.10.2005 OPISKELIJOIDEN YLEISET VALINTAPERUSTEET PERUSTUTKINNOT (ei koske avoimeen yliopistoon eikä täydennyskoulutukseen hakeutuvia opiskelijoita) KORKEAKOULUKELPOISUUS

Lisätiedot

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan kohteiden pisteitys 2016

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan kohteiden pisteitys 2016 Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan kohteiden pisteitys 2016 Yhteispistejono: Yhteispistevalintaa varten valintapisteet muodostuvat ensisijaisuuspisteiden, koepisteiden sekä ylioppilastutkinnon arvosanojen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2012 vp Maahanmuuttajaoppilaiden asema äidinkielen ylioppilaskokeen uudistamisessa Eduskunnan puhemiehelle Opetus- ja kulttuuriministeriö on uudistamassa äidinkielen ylioppilaskoetta

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Noin 500 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

Opiskelijavalinnan yleisperiaatteet 2018

Opiskelijavalinnan yleisperiaatteet 2018 Opiskelijavalinnan yleisperiaatteet 2018 1 AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 1.1 Hakukelpoisuus ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN AIKUISLUKIOISSA

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN AIKUISLUKIOISSA 1 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN AIKUISLUKIOISSA Aikuislukioiden tulee kehittää järjestelmä, jolla aiemmin hankittu ja muualla osoitettu koulutus ja osaaminen voidaan tunnistaa. Erityistä huomiota

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto VAAS A N Y L I O P I S TO 2 0 1 2 2013 OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK Filosofian maisterin tutkinto Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Postiosoite: PL 700, 65101 VAASA Käyntiosoite: Fabriikki, Yliopistonranta

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN YLEISET VALINTAPERUSTEET (ei koske avoimeen yliopistoon eikä täydennyskoulutukseen hakeutuvia opiskelijoita)

OPISKELIJOIDEN YLEISET VALINTAPERUSTEET (ei koske avoimeen yliopistoon eikä täydennyskoulutukseen hakeutuvia opiskelijoita) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty yliopiston hallituksessa 6.10.2004 OPISKELIJOIDEN YLEISET VALINTAPERUSTEET (ei koske avoimeen yliopistoon eikä täydennyskoulutukseen hakeutuvia opiskelijoita) KORKEAKOULUKELPOISUUS

Lisätiedot

Gaudeamus igitur - ylioppilastutkinnon kehittäminen

Gaudeamus igitur - ylioppilastutkinnon kehittäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntopyyntö 05.05.2017 OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur - ylioppilastutkinnon kehittäminen Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 9.6.2016 työryhmän selvittämään

Lisätiedot

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 Uudet opiskelijat Vuonna 2010 uusia opiskelijoita otetaan näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian, valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmiin, teatteriopettajan

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittamaan valitaan 153 uutta opiskelijaa.

Lääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittamaan valitaan 153 uutta opiskelijaa. Valintaperusteet 214 1 (5) LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO Lääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittamaan valitaan 153 uutta opiskelijaa. HAKEMINEN HAKIJARYHMÄT Hakea voivat ylioppilaat, IB-, EB-

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 INSINÖÖRIKOULUTUS (*) JA LABORATORIOANALYYTIKKOKOULUTUS (*) merenkulkualan koulutusta lukuun ottamatta OPISKELIJAVALINTA Kaikki hakukelpoiset hakijat

Lisätiedot

Kohti nykyistä selkeämpiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja ylioppilastutkinto käyttöön

Kohti nykyistä selkeämpiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja ylioppilastutkinto käyttöön Kohti nykyistä selkeämpiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja ylioppilastutkinto käyttöön Johanna Moisio, HT, opetusneuvos Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 Faktoja korkeakoulujen opiskelijavalinnoista

Lisätiedot

Sisällys. 1 Johdanto... 3. 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2012... 4

Sisällys. 1 Johdanto... 3. 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2012... 4 OPISKELIJAVALINNAT RAPORTTI 2012 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2012... 4 Taulukko 1. Valtiotieteelliseen tiedekuntaan vuonna 2012 hakeneet, hyväksytyt

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

Yo-infoa ykkösille tammikuussa Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta

Yo-infoa ykkösille tammikuussa Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta Yo-infoa ykkösille tammikuussa 2014 Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta www.ylioppilastutkinto.fi Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli / suomi toisena kielenä Näistä valittava kolme pakollista koetta:

Lisätiedot

- mitä pitäisi tietää?

- mitä pitäisi tietää? - mitä pitäisi tietää? Haku tapahtuu osoitteessa www.opintopolku.fi Voit hakea enintään 6 korkeakoulujen yhteishaussa olevaan koulutukseen (yliopistojen & ammattikorkeakoulujen hakukohteet) Voit saman

Lisätiedot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot 2. vuositason vanhempainilta 0 Pohjois-Tapiolan lukio Rehtori Sinikka Luoma, sinikka.luoma@espoo.fi Opinto-ohjaaja,

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta Outi Sirniö ja Elina Tuusa Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2010... 2 Taulukko

Lisätiedot

YLIOPPILASKOE ON KYPSYYSKOE. Vastuu on Sinulla tutkinnon ajoituksesta ja valinnoista

YLIOPPILASKOE ON KYPSYYSKOE. Vastuu on Sinulla tutkinnon ajoituksesta ja valinnoista Abi- info YLIOPPILASKOE ON KYPSYYSKOE Vastuu on Sinulla tutkinnon ajoituksesta ja valinnoista Käytännön vinkkejä Ajoissa paikalle Ongelmatilanteissa yhteys rehtoriin ja kouluun YTL:n www-sivuihin on linkki

Lisätiedot

ABI-INFO I. Älä muuta perustyylidiaa. Kevään 2018 tutkintoon Tampereen aikuislukio

ABI-INFO I. Älä muuta perustyylidiaa. Kevään 2018 tutkintoon Tampereen aikuislukio ABI-INFO I Älä muuta perustyylidiaa Kevään 2018 tutkintoon Tampereen aikuislukio vs. rehtori Elina Karapalo puh. 040 8697 416 elina.karapalo@tampere.fi opinto-ohjaajat: Ritva Lintonen puh. 050 3257 409

Lisätiedot

TIETO- JA SÄHKÖTEKNIIKAN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA

TIETO- JA SÄHKÖTEKNIIKAN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA 1 TIETO- JA SÄHKÖTEKNIIKAN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMAN OPISKELIJAVALINTA 2015 Valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista (794/2004) mukaan opiskelemaan valittavien uusien

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN Illan ohjelma: Valinnaisuus Pikkolassa Luokanvalvojan tapaaminen Luokanvalvojat: 7A Antti Korpinen 7B Leena Mäyry-Ylinen 7C Milla Ojala 7D Mari Johansson 7E Tommi Roininen 7F

Lisätiedot

Koulumenestyspisteet (ei tekniikan alan koulutukset)

Koulumenestyspisteet (ei tekniikan alan koulutukset) Koulumenestyspisteet (ei tekniikan alan koulutukset) Koulumenestyksestä annetaan pisteitä seuraavasti: A. ylioppilastutkintotodistuksen ja lukion päättötodistuksen perusteella tai B. ammatillisen perustutkinnon

Lisätiedot

Kahden tutkinnon opintojen opas. Pieksämäki

Kahden tutkinnon opintojen opas. Pieksämäki 2012-2013 Kahden tutkinnon opintojen opas Pieksämäki Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 2. AMMATILLISTEN JA LUKIO-OPINTOJEN YHTEENSOVITTAMINEN... 4 2.1 Vaihtojaksot... 4 2.2 Verkko-opinnot... 4 3. OPISKELU PIEKSÄMÄEN

Lisätiedot

Lausunto Työryhmä ehdotti, että tulevaisuudessa kokeiden tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä.

Lausunto Työryhmä ehdotti, että tulevaisuudessa kokeiden tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä. Turun kaupunki Lausunto 23.05.2017 Asia: OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur ylioppilastutkinnon kehittäminen 1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Lausuntoversio 10.7.2017 Asetusluonnos Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus. Kasvatustieteellisen alan dekaanikokous

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus. Kasvatustieteellisen alan dekaanikokous Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Kasvatustieteellisen alan dekaanikokous 25.10.2017 1 Aiheita Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan? Opiskelijavalintauudistuksen valmistelu Ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINTA 2014

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINTA 2014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINTA 2014 Huom! Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu ei ole mukana kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa. 1. Kauppakorkeakoulun koulutusalat

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO Lääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittamaan valitaan 153 uutta opiskelijaa.

LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO Lääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittamaan valitaan 153 uutta opiskelijaa. Valintaperusteet 215 1 (5) LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO Lääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittamaan valitaan 153 uutta opiskelijaa. HAKEMINEN HAKIJARYHMÄT Hakea voivat ylioppilaat, IB-, EB-

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus. Opopatio Ilmari Hyvönen

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus. Opopatio Ilmari Hyvönen Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Opopatio 13.10.2017 Ilmari Hyvönen Aiheita Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan? Opiskelijavalintauudistuksen valmistelu Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen

Lisätiedot