REIFEPRÜFUNG -TUTKINTO KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVALINNOISSA

Transkriptio

1 REIFEPRÜFUNG -TUTKINTO KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVALINNOISSA 12 : 2001

2 KUVAILULEHTI Julkaisija Opetusministeriö Työryhmä: Reifeprüfung -tutkintotyöryhmä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Puheenjohtajat: Zoe Pohjanvirta ja Detlef Wächter Sihteeri: Heikki Blom Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Työryhmän muistio Toimeksiantaja Opetusministeriö/ Saksan liittotasavallan suurlähetystö Toimielimen asettamispvm Dnro 56/043/2000 Julkaisun nimi Reifeprüfung -tutkinto korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa Julkaisun osat Muistio Tiivistelmä Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotus opetusministeriölle suositukseksi yliopistoille ja ammattikorkeakouluille Helsingin Saksalaisessa koulussa suoritettavan Reifeprüfung -tutkinnon verrattavuudesta suomalaiseen ylioppilastutkintoon. Työryhmän tuli työssään löytää ratkaisu ongelmalle, joka syntyy siitä, että Reifeprüfung - tutkinnossa on vain neljä ylioppilastutkintoon verrattavaa loppukoetta, joita ei voida myöhemmin uusia (parantaa) eikä tutkintoa täydentää, minkä vuoksi Helsingin Saksalaisen koulun ylioppilaat saattavat olla huonommassa asemassa kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet yliopistoihin ja korkeakouluihin pyrittäessä. Työryhmän tuli ottaa huomioon Reifeprüfung -tutkinto kokonaisuudessaan. Työryhmä toteaa, että opetusministeriön yliopistoille ja ammattikorkeakouluille lähettämää suositusta on hyödynnetty monipuolisesti Helsingin Saksalaisesta koulusta valmistuneiden Reifeprüfung -ylioppilaiden jatkoopintovalinnoissa ja kyseisen tutkinnon suorittaneet eivät näytä olevan suomalaisia ylioppilaita heikommassa asemassa jatko-opintoihin hakeuduttaessa. Työryhmän mielestä opetusministeriö on suosituksessaan yliopistoille ja ammattikorkeakouluille jo ottanut huomioon sen, että Reifeprüfung -tutkintoon kuuluu vain neljä ylioppilastutkintoon verrattavaa loppukoetta. Työryhmä katsoo kuitenkin tarpeelliseksi antaa Reifeprüfung -tutkinnosta seuraavaa lisäinformaatiota: 1. Reifeprüfung -tutkintotodistuksen kohdan II. Leistungen in der Reifeprüfung sarakkeen neljä (Prüfungsergebnis in vierfacher Wertungen) tulokset tulee kukin jakaa neljällä, jotta saadaan loppukokeiden vertailukelpoiset arvosanat. 2. Mikäli yliopistot ja ammattikorkeakoulut katsovat tarpeelliseksi voidaan Reifeprüfung -tutkinnon kokonaispistemäärän keskiarvo (Durchschnittsnote) ottaa huomioon. Avainsanat (asiasanat) Reifeprüfung -tutkinto, Helsingin Saksalainen koulu, tutkintojen vastaavuus, jatko-opintoihin hakeutuminen Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Muistio 2001:12 ISSN ISBN X X Kokonaissivumäärä Kieli suomi Hinta Luottamuksellisuus Julkinen Jakaja Opetusministeriö Kustantaja Opetusministeriö

3 PRESENTATIONSBLAD Utgivare Undervisningsministeriet Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Ordförande: Zoe Pohjanvirta och Detlef Wächter Sekreterare: Heikki Blom Typ av publikation Arbetsgruppspromemoria Uppdragsgivare Undervisningsministeriet/ Förbundsrepubliken Tysklands Ambassad Publikation (även den finska titeln) Datum för tillsättandet av organet Dnr 56/043/2000 Reifeprüfung-examens ställning vid antagningen till högskolor (Reifeprüfung-tutkinto korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa) Publikationens delar Sammandrag Arbetsgruppen skulle lägga fram ett förslag för undervisningsministeriet till rekommendationer för universiteten och yrkeshögskolorna om jämförbarheten mellan Reifeprüfung-examen i Tyska skolan i Helsingfors och den finländska studentexamen. Arbetsgruppen skulle utarbeta en lösning på det problem som uppstår i och med att Reifeprüfung-examen innehåller bara fyra slutprov som kan jämföras med studentexamen och som inte senare kan tas om (förbättras), inte heller kan denna examen senare kompletteras, och därför kan studenterna från Tyska skolan i Helsingfors när de söker in till universitet och högskolor råka i en sämre situation än de som har avlagt finländsk studentexamen. Arbetsgruppen skulle beakta Reifeprüfung-examen i dess helhet. Arbetsgruppen konstaterar att den rekommendation som undervisningsministeriet har skickat till universitet och yrkeshögskolor den 6 oktober 1998 har utnyttjats mångsidigt vid antagningen av Reifeprüfung-studenter från Tyska skolan till fortsatta studier och att de som avlagt denna examen inte verkar vara i en sämre situation än finländska studenter då de söker till fortsatta studier. Arbetsgruppen anser att undervisningsministeriet i sin rekommendation till universitet och yrkeshögskolor redan har beaktat att en Reifeprüfung-examen omfattar bara fyra sådana slutprov som kan jämförs med studentexamen. Arbetsgruppen anser dock att det är nödvändigt att ge följande tilläggsinformation om Reifeprüfung-examina: 1. För att vitsorden för slutproven skall vara jämförbara bör alla fyra slutresultat (Prüfungsergebnis in vierfacher Wertungen) under punkt II. Leistungen in der Reifeprüfung på Reifeprüfung-examensbetyget divideras med fyra. 2. Om universiteten och yrkeshögskolorna anser det nödvändigt, kan medeltalet för totalpoängen (Durchschnittsnote) beaktas. Nyckelord Reifeprüfung-examen, Tyska skolan i Helsingfors, examinas motsvarighet, ansökan till fortsatta studier Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Promemorior av undervisningsministeriets arbetsgrupper 12:2001 ISSN X ISBN X Språk Finska Distribution Undervisningsministeriet Pris Sekretessgrad Offentlig Förlag Undervisningsministeriet

4 Zusammenfassung Herausgeber Arbeitsgruppe: Arbeitsgruppe Reifeprüfung Vorsitzende: Zoe Pohjanvirta und Detlef Wächter Sekretär: Heikki Blom Datum der Veröffentlichung Art der Veröffentlichung: Bericht einer Arbeitsgruppe Auftraggeber: Unterrichtsministerium/ Botschaft der Bundesrepublik Deutschland Einsetzung der Arbeitsgruppe: Gz.: /043/2000 Bezeichnung der Veröffentlichung Die Reifeprüfung beim Zulassussungsverfahren von Hochschulen Teile der Veröffentlichung: Bericht Zusammenfassung Die Arbeitsgruppe erhielt den Auftrag, einen Vorschlag für das Unterrichtsministerium als Empfehlung für Universitäten und Fachhochschulen über die Vergleichbarkeit der an der Deutschen Schule Helsinki absolvierten Reifeprüfung mit dem finnischen Abitur zu erarbeiten. Die Arbeitsgruppe sollte eine Lösung für folgendes Problem finden: Das Abschlussexamen der Reifeprüfung besteht aus nur vier Reifeprüfungsfächern, die auf dieselbe Weise wie die Prüfungsfächer desfinnischen Studentexamens (ylioppilastutkinto) angerechnet werden. Diese vier Prüfungen können aber später nicht wiederholt (verbessert) werden. Ebensowenig kann diese Prüfung ergänzt werden. Das hat zur Folge, dass die Schüler der Deutschen Schule Helsinki bei der Bewerbung um einen Studienplatz an Universitäten und Hochschulen in eine schlechtere Stellung geraten können als diejenigen, die das finnische Abitur absolviert haben. Die Arbeitsgruppe hatte die Reifeprüfung in ihrer Gesamtheit zu berücksichtigen. Die Arbeitsgruppe stellt fest, dass die vom Unterrichtsministerium am den Universitäten und Fachhochschulen zugeleitete Empfehlung für die Zulassung von Absolventen der Deutschen Schule Helsinki zum Studium vielseitig genutzt wird und die Absolventen der Reifeprüfung nicht schlechter gestellt zu sein scheinen als finnische Abiturienten bei der Bewerbung um einen Studienplatz. Nach Auffassung der Arbeitsgruppe hat das Unterrichtsministerium in seiner Empfehlung vom an die Universitäten und Fachhochschulen bereits berücksichtigt, dass zur Reifeprüfung nur vier mit dem finnischen Abitur vergleichbare Abschlussprüfungen gehören. Die Arbeitsgruppe sieht es dennoch für erforderlich an, folgende zusätzliche Informationen zur Reifeprüfung zu erteilen: 1. In Teil II. Des Reifeprüfungszeugnisses sind die Ergebnisse der Spalte vier (Prüfungsergebnis in vierfacher Wertung) jeweils durch vier zu teilen, damit vergleichsfähige Noten der Abschlussprüfungen erreicht werden. 2. Wenn für die Hochschulen und Fachhochschulen Bedarf besteht, kann die Durchschnittsnote der Gesamtpunktzahl der Reifeprüfung berücksichtigt werden. Schlüsselworte Reifeprüfung, Deutsche Schule Helsinki, Entsprechung von Prüfungen, Bewerbung um Studienplatz Weitere Angaben Reihe und Ausgabenummer Bericht 2001: 12 Gesamntseitenzahl Sprache: Finnisch ISSN X Preis ISBN X Grad der Vertraulichkeit: öffentlich Verteiler Unterrichtsministerium Verlag Unterrichtsministerium

5 Opetusministeriölle Suomalais-saksalaisen kulttuurikomission Helsingissä pidetyn istunnon pöytäkirjan (II:12) mukaisesti asetettiin yhteinen työryhmä. Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotus opetusministeriölle suositukseksi yliopistoille ja ammattikorkeakouluille Helsingin Saksalaisessa koulussa suoritettavan Reifeprüfung -tutkinnon verrattavuudesta suomalaiseen ylioppilastutkintoon. Työryhmän tuli työssään löytää ratkaisu ongelmalle, joka syntyy siitä, että Reifeprüfung -tutkinnossa on vain neljä ylioppilastutkintoainetta, joita ei voida myöhemmin uusia (parantaa) eikä tutkintoa täydentää, minkä vuoksi Helsingin Saksalaisen koulun ylioppilaat saattavat olla huonommassa asemassa kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet yliopistoihin ja korkeakouluihin pyrittäessä. Työryhmän tuli ottaa huomioon Reifeprüfung -tutkinto kokonaisuudessaan. Suomalaisen ryhmän puheenjohtajaksi opetusministeriö nimesi hallitusneuvos Zoe Pohjanvirran opetusministeriöstä ja jäseniksi ylitarkastaja Iiris Patosalmen opetusministeriöstä, pääsihteeri Anneli Romanin ylioppilastutkintolautakunnasta sekä sihteeriksi ylitarkastaja Heikki Blomin Opetushallituksesta. Saksan liittotasavallan suurlähetystö nimesi saksalaisen ryhmän puheenjohtajaksi toisen lähetystösihteerin, tohtori Detlef Wächterin ja jäseniksi, saksan kielen erityisasiantuntija Rainer Domischin, rehtori Peter Clausenin ja apulaisrehtori Ritva-Leena Järvelän.

6 Työryhmän tuli saada työnsä päätökseen mennessä. Työryhmä on kokoontunut yhteensä kahdeksan kertaa. Työryhmä on kuullut asiantuntijoina puheenjohtaja, professori Aatos Lahtista ylioppilastutkintolautakunnasta, pääsihteeri Tapio Markkasta yliopistojen rehtoreiden neuvostosta, suunnittelija Marja Herrasta Helsingin yliopistosta, suunnittelija Jukka Oksasta Helsingin kauppakorkeakoulusta ja opintoasiainpäällikkö Anneli Lappalaista Teknillisestä korkeakoulusta. Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä jättää kunnioittavasti muistionsa opetusministeriölle. Helsingissä 30. päivänä huhtikuuta 2001 Zoe Pohjanvirta Detlef Wächter Anneli Roman Peter Clausen Iiris Patosalmi Rainer Domisch Heikki Blom Ritva-Leena Järvelä

7 1.Työryhmän asettamisen tausta ja tehtävä Lukiolain (629/1998) 18 :n mukaan ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatkoopintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ylioppilastutkintoasetuksen 22 :n mukaan tuottavat International Baccalaureate (IB), Reifeprüfung (RP) ja European Baccalaureate (EB) - tutkinnot samat oikeudet kuin suomalainen ylioppilastutkinto. Näistä tutkinnoista IB voidaan suorittaa suomalaisissa lukioissa, RP Helsingin Saksalaisessa koulussa ja EB Eurooppa-kouluissa, joita ei ole Suomessa. Opetusministeriö on opiskelijavalintamenettelyssä yleisesti käytettävien alkupisteiden käytön helpottamiseksi tehnyt viimeksi yliopistoille ja ammattikorkeakouluille suosituksen missä em. tutkintojen arvosanoja pyritään vertaamaan suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoihin. Koottua tietoa edellä mainituista kansainvälisistä tutkinnoista on saatavissa Marja Herrasen 1 (1998) opetusministeriön toimeksiannosta laatimasta selvityksestä. Kansainvälisten ylioppilastutkintotulosten vertaaminen suomalaisen ylioppilastutkinnon tutkintotuloksiin on varsin vaativa tehtävä jo siitä syystä, että tutkintojen rakenne on hyvin erilainen. Valintoja sitoo lisäksi yliopistolain tiukka säännös yhdenmukaisten valintaperusteiden soveltamisesta. Reifeprüfung -tutkinnossa on vain neljä ylioppilastutkintoon verrattavaa loppukoetta, joita ei voi myöhemmin uusia, eikä tutkintoa voi täydentää. Tämän vuoksi on väitetty että Helsingin Saksalaisen koulun opiskelijat voivat olla huonomassa asemassa kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet pyrittäessä yliopistoihin ja korkeakouluihin. Asia oli esillä Suomalais-saksalaisen kulttuurikomission Helsingissä pidetyssä istunnossa, jossa päätettiin asettaa työryhmä tekemään ehdotus opetusministeriölle suositukseksi yliopistoille ja ammattikorkeakouluille Reifeprüfung -tutkinnon verrattavuudesta suomalaiseen ylioppilastutkintoon. Työryhmän tuli löytää ratkaisu ongelmalle ottamalla huomioon Reifeprüfung -tutkinto kokonaisuudessaan. Opetusministeriö asetti sittemmin työryhmän, jonka tehtäväksianto oli kulttuurikomission tekemän päätöksen mukainen. Saksan liittotasavallan suurlähetystö nimesi Saksan edustajat työryhmään. 2. Helsingin Saksalainen koulu Saksan kulttuuriministerikonferenssi vahvisti tammikuussa 1995 uuden Reifeprüfung-asetuksen, jota noudatetaan yhtäläisesti kaikissa niissä Saksan ulkopuolella sijaitsevissa kouluissa, joissa Reifeprüfung voidaan suorittaa. Reifeprüfung antaa Saksan lisäksi useimmissa Euroopan maissa yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Tutkinnon suorittaneet pääsevät yleensä suoraan opiskelemaan Saksan korkeakouluihin. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa vain siinä tapauksessa, että hakijoiden lukumäärä on suurempi kuin tarjolla olevien opiskelupaikkojen määrä. Marja Herranen (1998). European Baccalaureate (EB), International Baccalaureate (IB) ja Reifeprüfung sekä Advanced Placement Program yliopistojen opiskelijavalinnoissa. Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston julkaisusarja nro. 49. Helsinki: opetusministeriö.

8 Helsingin Saksalainen koulu on Saksan ja Suomen välisen kulttuurisopimuksen mukainen vieraskielinen suomalainen yksityiskoulu ja Saksan niin sanottu kohtaamiskoulu (Begegnungsschule). Suurin osa (80-85 %) koulun oppilaista on suomalaisia. Perusopetuksessa on kaksi eri linjaa: suomen- ja saksankielinen linja. Lukiossa toiminut suomenkielinen linja lakkautettiin syksystä 1995 alkaen asteittain ja jäljelle jäi saksankielinen linja, joka jatkoi toimintaansa. Suomenkielisen linjan päättötutkintona ollut suomalainen ylioppilastutkinto järjestettiin viimeisen kerran keväällä Keväästä 1999 alkaen järjestetään enää vain Reifeprüfung -tutkintoa. Suomalaiset opiskelijat suorittavat lisäksi edelleen toisen kotimaisen kielen kokeen erillisenä kokeena suomalaisessa ylioppilastutkinnossa. Lukiossa opiskellaan vähintään kymmentä ainetta. Opetussuunnitelma on luonteeltaan yleissivistävä. Siihen kuuluu äidinkielen lisäksi matematiikkaa, luonnontieteitä, yhteiskuntatieteitä, historiaa ja vieraita kieliä. Opetus on luokkamuotoista ja koostuu pakollisista ja valinnaisista aineista. Oppilaat voivat taipumustensa mukaisesti painottaa opinnoissaan kieliä, matemaattisia ja luonnontieteellisiä aineita tai humanistisyhteiskunnallisia aineita. Saksa ja suomi ovat kaikilla luokka-asteilla pakollisia oppiaineita. Englantia opiskellaan vieraana kielenä 5. luokalta lähtien ja ruotsin - tai joissakin tapauksissa ranskan - opinnot valinnaisena oppiaineena aloitetaan 7. luokalla. Matematiikka on lukiossa kaikille pakollinen aine (12 viikkotuntia kolmen lukuvuoden aikana). Luokilla 11 ja 12 tulee opiskella ainakin kahta luonnontieteellistä ainetta (fysiikka, kemia, biologia) tai yhtä luonnontieteellistä ainetta ja kolmatta vierasta kieltä. Muita pakollisia lukioaineita ovat historia sekä maantieto, joista jälkimmäistä on ainoastaan 10. luokalla. Kaikki opiskelijat opiskelevat matematiikan pitkän oppimäärän mukaan. Helsingin Saksalaisen koulun 9 -luokan opiskelijoista suurin osa jatkaa lukio-opintojaan omassa koulussa kuten oheisesta taulukosta ilmenee. Taulukko 1. Helsingin Saksalaisen koulun 9 -luokalta valmistuneiden ja lukiossa aloittaneiden oppilaiden lukumäärät vuosina luokan päättäneet Lukiossa aloittaneet Kesä Kesä Kesä Kesä Lähde: Helsingin Saksalaisen koulun seurantatiedot 3. Reifeprüfung -tutkinnosta Reifeprüfung -tutkinnossa on neljä loppukoetta, joista kolme suoritetaan kirjallisesti ja yksi suullisesti. Pakollisina kokeina suomalaiset opiskelijat suorittavat saksan ja suomen. Kolmanneksi kokeeksi kokelas valitsee joko matematiikan tai yhden luonnontieteellisen aineen ja neljänneksi kokeeksi ylimääräisen kielen, luonnontieteellisen aineen tai historian. Reifeprüfung-tutkinnon kirjalliset kokeet pidetään helmi-maaliskuussa ja suulliset kuulustelut huhti-toukokuussa, minkä jälkeen oppilaat saavat Reifeprüfung-todistuksen.

9 Tutkintoa johtaa ja valvoo Saksan kulttuuriministerikonferenssin nimittämä tutkintojohtaja. Hän myös päättää tehtävien arvostelusta sekä johtaa suullisia kokeita paikan päällä. Tutkinto voidaan suorittaa vain yhtenäisenä, jos kokelas epäonnistuu, hän joutuu kertaamaan 12. luokan, eikä hänen aikaisempia suorituksiaan tällä luokalla enää oteta huomioon. Kerran suoritetun tutkinnon arvosanoja ei voi korottaa. Reifeprüfung -tutkintotodistuksen opiskelijat saavat keväällä samanaikaisesti suomalaisten lukiolaisten kanssa. Kirjallisten kokeiden kesto on kolmesta viiteen tuntiin, suullinen koe kestää 20 minuuttia. Suullisen kokeen pitää tutkintoraati tutkintojohtajan johdolla. Kuulustelu on ongelmakeskeinen keskustelu jostain tutkintoaineen aiheesta. Kokelaalle annetaan välittömästi ennen koetta 20 minuuttia aikaa valmistautua kuulusteluun. Yhden pakollisen suullisen kuulustelun lisäksi voidaan kokelaalta vaatia kirjallisissa tutkintoaineissa myös suullinen kuulustelu, jos kokelaan tulos kyseenä olevissa kirjallisissa kokeissa poikkeaa huomattavasti viimeisen lukuvuoden tuloksista suuntaan tai toiseen. Reifeprüfung-tutkinnon arvosana koostuu sekä lukion viimeisen lukukauden aikana suoritettavista Reifeprüfung -kokeista että oppilaan menestyksestä eri aineissa lukion kahdella viimeisellä luokalla. Arvioinnissa otetaan huomioon kirjallisten ja suullisten kokeiden lisäksi myös näytöt 11. ja 12. luokan pakollisissa aineissa. Reifeprüfung-tutkinnon loppuarvosana on keskiarvo. Se koostuu seuraavasti: Taulukko 2. Reifeprüfung-tutkinnon kokonaispistemäärän muodostuminen Alue Painokerroin Suoritusten Maksimipisteet Kokonaispislukumäärä teiden määrä enintään Kolmen kirjallisen loppukokeen 2 x 9 x 15 = 270 kouluarvosanat 11. ja 12. -luokan kolmena ensimmäisenä lukukautena Seitsemän aineen kouluarvosanat 1 x 22 x 15 = ja 12. luokan aineissa, jotka eivät kuulu kirjallisiin loppukokeisiin Neljän loppukokeen arvosanat viimeiseltä 1 x 4 x 15 = 60 puolelta vuodelta Kirjallisten ja suullisten loppukokeiden tulokset 4 x 4 x 15 = 240 Kokonaispisteet 60 x 15 = 900 Reifeprüfung-tutkinnon kokonaispistemäärä (asteikko pistettä) saadaan muunnettua keskiarvoksi (Durchschnittsnote) erityisen muuntotaulukon mukaisesti. Keskiarvo on 1,0-4,0; eli erinomainen - hyvä -tyydyttävä - välttävä.

10 4. Reifeprüfung -tutkinto yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoissa Yliopistojen valintojen tunnuspiirteitä Yliopistojen valintojen perusteista ja kelpoisuudesta on säädetty yliopistolainsäädännössä (yliopistolaki 645/1997 ja yliopistoasetus (1157/1998). Lainsäädännön mukaisesti yliopistot valitsevat itse opiskelijansa ja ne voivat rajoittaa opiskelijoiden määrää. Valinnoissa tulee soveltaa yhtenäisiä valintaperusteita. Lisäksi valinnoissa noudatetaan niin kutsuttua yhden piskelupaikan periaatetta, jonka mukaan hakija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Säännös koskee sekä ammattikorkeakouluja että yliopistoja ja sen avulla tehostetaan koulutuspaikkojen täyttöä koko korkeakoulusektorilla. Kelpoisuus yliopisto-opintoihin on suomalaisen ylioppilastutkinnon ja International Baccalaureate-, Reifeprüfung-, ja European Baccalaureate -tutkinnon suorittaneiden lisäksi ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon suorittaneilla sekä lisäksi vastaavan ulkomaisen tutkinnon tai avoimen yliopiston opintoja suorittaneilla ja henkilöillä, joilla yliopisto muutoin katsoo olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopistojen valintajärjestelmä on hajautettu ja valintakoepainottunut. Yliopistot päättävät itse opiskelijavalinnan perusteistaan. Valintakriteereinä käytetään yleisesti ylioppilastutkinnon, päättötodistuksen ja valintakokeiden yhteispisteitä, pelkän valintakokeen pisteitä tai ylioppilaskokeen ja päättötodistuksen yhteispisteitä. Kilpailu yliopistopaikoista on kireää ja kaikilla aloilla on käytössä niin kutsuttu numerus clausus. Hyväksyttyjen osuus hakeneista on suurin teknillistieteellisellä, hammaslääketieteellisellä, maatalous-metsätieteellisellä sekä luonnontieteellisellä aloilla ja pienin taidealoilla sekä psykologian ja liikuntatieteen aloilla. Opetusministeriön suositus Opetusministeriö laati suosituskirjeen suomalaisen ylioppilastutkinnon ja Reifeprüfung - tutkinnon arvosanojen vastaavuudesta vuonna 1993 helpottaakseen Reifeprüfung -tutkinnon todistuspisteiden käyttöä jatko-opintoihin hakeuduttaessa. Opetusministeriö antoi vuonna 1998 yliopistoille ja ammattikorkeakouluille suosituksen Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon, International Baccalaureate -tutkinnon ja Reifeprüfung -tutkinnon arvosanojen ja pistemäärien vastaavuudesta suomalaiseen ylioppilastutkintoon. Suosituksessa todettiin, että pakollisen Reifeprüfung -kokeen arvosanaa voitaneen alkupisteiden osalta verrata suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoihin seuraavasti: Reifeprüfung -tutkinto Ylioppilastutkinto pistettä laudatur pistettä eximia cum laude approbatur 9-8 pistettä magna cum laude approbatur 7 pistettä cum laude approbatur 6-5 pistettä lubenter apoprobatur

11 4 pistettä approbatur Lisäksi opetusministeriö suositteli hyvän Reifeprüfung -tutkinnon huomioon ottamista opiskelijavalinnoissa vastaavalla tavalla kuin hyvän suomalaisen ylioppilastutkinnon. Suosituksen mukaan vuoden 1997 jälkeen suoritettava Reifeprüfung -tutkinto sisältää vain neljä koetta, minkä vuoksi kokelaat voivat alkupisteiden osalta jäädä huonompaan asemaan kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittanut kokelas, joka voi suorittaa ylimääräisiä kokeita ja voi myöhemmin täydentää ja parantaa kokeitaan. Ministeriö pitää suosituksessaan tärkeänä, ettei Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet tämän vuoksi joutuisi huonompaan asemaan. Ministeriö toteaa kuitenkin, että koulun opiskelijat voivat osallistua suomalaiseen ylioppilastutkintoon ja että he tavallisesti suorittavatkin suomalaisen ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen kokeen eli ruotsin kielen kokeen. 5. Jatko-opintoihin sijoittuminen Seuraavassa on suoritettu vertailua vuosien 1999 ja 2000 valinnoista opiskelijavalintarekisterin HAREK:in tietojen pohjalta. Sen mukaan Reifeprüfung - tutkinnon suorittaneista hakijoista 50 % on tullut hyväksytyksi hakemaansa yliopistolliseen opiskelupaikkaan vuonna Sen sijaan suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneista vain 32.1 % on saanut opiskelupaikan yliopistossa. Edellisen vuoden 1999 tietojen mukaan Reifeprüfung -tutkinnon suorittaneista oli yliopistoon hyväksyttyjä lähes 44 % ja suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneista vastaavasti runsas 34 %. Tämän vertailun perusteella Reifeprüfung -tutkinnon suorittaneet eivät näyttäisi olevan suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneita heikommassa asemassa yliopistoihin ja korkeakouluihin hakeuduttaessa. Luvuissa ovat mukana kaikki hakijat, jotka ovat suorittaneet Reifeprüfung - tutkinnon joko Helsingin Saksalaisessa koulussa, Saksassa tai jossain muussa maassa. Taulukko 3. Yliopistoihin hakeneet ja hyväksytyt vuonna 1999 Tutkinto Hakeneet Hyväksytyt Hyväksytyt % Suomalainen yo -tutkinto IB -tutkinto Reifeprüfung -tutkinto EB -tutkinto Taulukko 4. Yliopistoihin hakeneet ja hyväksytyt vuonna 2000

12 Tutkinto Hakeneet Hyväksytyt Hyväksytyt % Suomalainen yo -tutkinto IB -tutkinto Reifeprüfung -tutkinto EB -tutkinto Lähde: HAREK -rekisteri Tällä hetkellä monet yliopistot ja niiden tiedekunnat ovat tehneet suuren työn ottaakseen erilaiset tutkinnot tasapuolisesti huomioon hakuprosesseissa. Reifeprüfung ja IB -tutkinnon suorittaneet ovat saaneet useammin täydet lähtöpisteet esimerkiksi monissa Helsingin yliopiston tiedekunnissa kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet kun on käytetty opetusministeriön nykyistä suositusta. Yliopistojen ja korkeakoulujen valintakäytänteet poikkeavat toisistaan, mutta kuultujen asiantuntijoiden mukaan niissä on otettu huomioon opetusministeriön vuonna 1998 asiasta antama suositus. Ammattikorkeakouluista useammalle vuodelle perustuvia tietoja hakijoista ja valituista eri ylioppilastutkinnoittain ei ole ollut vielä saatavissa. 6. Ehdotus Reifeprüfung -tutkinnon ja suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanojen vertaileminen keskenään on vaikeaa. Suomalainen ylioppilastutkinto on koulun arvioinnista riippumaton opiskelijan tietoja ja taitoja mittaava kypsyyskoe. Tutkinnon suorittaminen on mahdollista hajauttaa useammille suorituskerralle ja sen kokeita voidaan uusia ja tutkintoa voidaan myöhemmin vielä täydentää. Reifeprüfung -tutkintotulokset muodostuvat sekä tutkintoon johtavasta koulun suorittamasta arvioinnista että eräiltä osin koulun ulkopuolisesta arvioinnista. Tutkintojen arviointiasteikot poikkeavat myös oleellisesti toisistaan. Työryhmän saamien selvitysten mukaan Reifeprüfung -tutkinnon suorittaneet ylioppilaat eivät ole huonommassa asemassa suhteessa suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. Suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneista pääsee jatkamaan yliopisto-opintoihin hieman runsaat 30 % ja vastaavasti Reifeprüfung -tutkinnon suorittaneista noin 50 %. Työryhmän kuultavina olleet yliopistojen asiantuntijat eivät pitäneet nykyistä tilannetta ongelmallisena vaan he katsoivat nykyisen valintamenettelyn jo ottavan huomioon mahdollisimman yhdenvertaisesti myös Reifeprüfung -tutkinnon suorittaneet. Näin ollen tilanne on selvästi parempi kuin mitä koulun taholta oli odotettu. Työryhmän kuulemien asiantuntijoiden mukaan opetusministeriön mahdollisen suosituksen tulisi olla tasapuolinen sekä suomalaisen ylioppilastutkinnon että kansainvälisiä tutkintoja suorittaneita kohtaan. Lisäksi suosituksen tulisi olla selkeä ja yksiselitteinen, jotta sitä voidaan hakuprosessissa hyödyntää.

13 Työryhmä toteaa, että opetusministeriö on edellä mainitussa suosituksessa jo ottanut huomioon sen, että Reifeprüfung -tutkintoon kuuluu vain neljä ylioppilastutkintoon verrattavaa loppukoetta. Työryhmä katsoo kuitenkin tarpeelliseksi antaa Reifeprüfung - tutkinnosta seuraavaa lisäinformaatiota: 1. Reifeprüfung -tutkintotodistuksen kohdan II. Leistungen in der Reifeprüfung sarakkeen neljä (Prüfungsergebnis in vierfacher Wertungen) tulokset tulee kukin jakaa neljällä, jotta saadaan loppukokeiden vertailukelpoiset arvosanat. 2. Mikäli yliopistot ja ammattikorkeakoulut katsovat tarpeelliseksi voidaan Reifeprüfung -tutkinnon kokonaispistemäärän keskiarvo (Durchschnittsnote) ottaa huomioon.