HSL, Opastinsilta 6 A, Helsinki, kokoushuone Reittiopas, 2. krs. Otsikko Si vu

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus AIKA Tiistai klo 09:00-09:39 PAIKKA HSL, Opastinsilta 6 A, Helsinki, kokoushuone Reittiopas, 2. krs ASIAT Otsikko Si vu 73 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 5 74 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN ALUSTAVASTA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA LIPPU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄN JATKOKEHITYKSEEN LIITTYVÄT HANKINNAT 76 JOUKKOLIIKENTEEN ASIAKASTYYTYVÄISYYS- JA LAATUTUTKIMUKSEN TOTEUTUKSEN HANKINTA 77 OIKAISUVAATIMUS KORTTIKOTELOIDEN HANKINTAA KOSKEVASTA TOIMITUSJOHTAJAN VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSESTÄ 78 MATKALIPPUJEN TARKASTUSTOIMINTA VUONNA 2018 JA TAVOITTEET VUODELLE MATKUSTAJIEN TYYTYVÄISYYS JOUKKOLIIKENTEESEEN (ASTY) KEVÄÄLLÄ MAL-SOPIMUKSEN SEURANTA (KEVÄT 2019) YHTYMÄKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 82 KUNTALAIN MUKAISTA OTTO-OIKEUTTA VARTEN TOIMITETUT PÄÄTÖKSET TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT MUUT ASIAT JA SEURAAVA KOKOUS HSL:N HALLITUKSEN JÄSENTEN OSALLISTUMINEN PAIKALLISLIIKENNEPÄIVILLE (VANTAA) 33

2 PÖYTÄKIRJA 8/ PÄÄTÖKSENTEKIJÄT Rautava Risto Hertell Sirpa Aarnio Antti Haglund Iida Kantola Tarja Kauppinen Sirpa Mithiku Hanna Pasterstein Dennis Rehnström Kristian Rokkanen Sakari Sinisalo Pekka M. Ylikahri Ville puheenjohtaja, Helsinki varapuheenjohtaja, Espoo jäsen, Espoo jäsen, Helsinki jäsen, Helsinki jäsen, Vantaa jäsen, Helsinki jäsen, Helsinki jäsen, Vantaa jäsen, Vantaa jäsen, Kirkkonummi jäsen, Helsinki MUUT OSALLISTUJAT Isola Samuli Lindroos Kicka Tuhkunen Sanna Aarnio Tarmo Harju Marianna Isotalo Olli Penttilä Hannu Vähätörmä Erkki Rihtniemi Suvi Mäkinen Ilmari Anttila Tero Puntanen Sini Sarkkinen Matias Vaattovaara Risto Laitila Johannes Röntynen Antti-Pekka varajäsen, Kerava varajäsen, Sipoo varajäsen, Tuusula asiantuntijajäsen, Kirkkonummi asiantuntijajäsen, Kauniainen asiantuntijajäsen, Espoo asiantuntijajäsen, Vantaa asiantuntijajäsen, Kerava toimitusjohtaja, esittelijä osastonjohtaja, pöytäkirjanpitäjä osastonjohtaja osastonjohtaja myyntipäällikkö, osastonjohtajan sijainen ryhmäpäällikkö, osastonjohtajan sijainen viestinnän asiantuntija hallintopäällikkö

3 PÖYTÄKIRJA 8/ ALLEKIRJOITUKSET Risto Rautava puheenjohtaja Ilmari Mäkinen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tarja Kantola PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Asetettu yleisesti nähtäville yleisessä tietoverkossa ( kuntalain 140 :ssä säädetyllä tavalla.

4 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Hallitus 73 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen, p Ehdotus Hallitus päättää a) todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä b) valita pöytäkirjantarkastajaksi Tarja Kantolan (varalla Sirpa Kauppinen). Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

5 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN ALUSTAVASTA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA / /2019 Hallitus 74 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen, p ja talouspäällikkö Maarit Hauskamaa, p HSL:n perussopimuksen 23 :n mukaan kuntayhtymällä on oltava taloussuunnitelma, joka ajoittuu kolmelle seuraavalle vuodelle. Taloussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Hallitus laatii ehdotuksen taloussuunnitelmaksi. Hallituksen laatimasta ehdotuksesta on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot, jotka liitetetään yhtymäkokoukselle annettavaan talousarvioehdotukseen. Alustava taloussuunnitelma ja talousarvio on toimitettava jäsenkunnille lausuntoja varten viimeistään 15. kesäkuuta. Taloussuunnitelman tulee sisältää mm. strategiasuunnitelman sekä tariffien ja palveluverkon muutoksia koskevat suunnitelmat. HSL:n strategia on lähtökohtana valmisteltaessa toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Strategia ohjaa vahvasti HSL:n toimintaa, kehittämistä ja tavoitteiden laadintaa. Alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman perusteena ovat: HSL:n strategia , voimassa oleva toiminta- ja taloussuunnitelma hyväksytty liikennöintisuunnitelma ja pidemmän aikavälin suunnitelmat sekä vuoden 2018 tilinpäätöstiedot ja saatavissa olevat toteumatiedot vuodelta Taloussuunnitelma vuosille on laadittu aiempien vuosien tapaan talousarviovuoden (2020) kustannustasoon. Kunnilta pyydetään lausunnot: strategiasuunnitelmasta, liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista kuntaosuuksien tasosta, lipputulotavoitteista TTS-kaudella,

6 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus tarkastusmaksun korottamisesta ja kuntakohtaisen ylijäämän käytöstä suunnitelmakaudella Keskeisiä TTS-kauden strategisia toiminnan tavoitteita ovat: joukkoliikenteen runkoverkostoihin perustuva kehittäminen asiakkaiden liikkumistarpeet huomioiden, hinnoittelun selkeyttäminen ja palveluiden sujuvoittaminen, kestävän liikkumisen kulkutapaosuuden kasvattaminen ja kestävään liikennepolitiikkaan vaikuttaminen, toimivan joukkoliikenteen ekosysteemin luominen, matkustustiedon kerääminen ja hyödyntäminen asiakkaiden palveluiden parantamiseksi sekä aktiivinen toiminta liikennepalvelukentässä sekä Strategisten tavoitteiden saavuttamista tukee HSL:n sisäisen toiminnan laadun varmistaminen (osaaminen, tehokkuus, seuranta ja kehittäminen). Tavoitteista on kerrottu tarkemmin liitteenä olevassa TTS-dokumentissa. TALOUSSUUNNITELMA Toimintatulot HSL:n toimintatulot vuonna 2020 ovat yhteensä 761,0 milj. euroa. Kasvu edellisvuoden ennusteeseen verrattuna on 16,8 milj. euroa (2,3 %). Toimintatulojen arvioidaan olevat 781,0 milj. euroa vuonna 2021 ja 788,0 milj. euroa vuonna Lipputulot Lipputuloarviot perustuvat neljän kuukauden vanhan tariffin mukaisen toteutuman perusteella tehtyyn lipputuloennusteeseen vuodelle Syksyllä lopulliseen TTS-esitykseen tehtävässä lipputuloarviossa on käytössä enemmän tietoa vyöhykejärjestelmän mukaisesta lipputulokertymästä, joten nyt tehdyt arviot tuotoista saattavat muuttua lopullisessa TTS-esityksessä enemmän, kuin mihin vakiintuneessa tariffitilanteessa on totuttu. Vuodelle 2020 ei esitetä merkittäviä hinnanmuutoksia. Joitakin uuden tariffin mukaisia lippulajeja ja ominaisuuksia kuten säästötilausvuosilippu tullaan toteuttamaan asteittain. Kokonaisuudessaan vuodelle 2020 arvioidaan kertyvän vyöhyketariffin mukaisia lipputuloja yhteensä 377,3 milj. euroa. Vuoden 2019 ennusteeseen

7 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus verrattuna lipputulot ovat lähes samalla tasolla. Lipputuloista lähes 70 % arvioidaan tulevan AB-vyöhykkeen lipuista. Lipputulot muodostavat 49,6 % HSL:n toimintatuloista vuonna Lipputulojen arvioidaan olevan 383,0 milj. euroa vuonna 2021 ja 388,7 milj. euroa vuonna Matkakorteista perittäviä korttimaksuja arvioidaan kertyvän vuonna ,7 milj. euroa ja korttimaksuista kertyvien tulojen laskevan vuonna ,5 milj. euroon. Laskua arvioidaan syntyvän siirtymästä mobiilituotteiden käyttöön. Kuntaosuudet Ne menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla tai muilla tuloilla, jäsenkunnat maksavat HSL:lle kuntaosuuksina. Laskutettavat kuntaosuudet ovat talousarvioesityksessä 2020 yhteensä 367,2 milj. euroa ja kuntaosuudet muodostavat 48,3 % HSL:n toimintatuloista. Kuntaosuuksissa on huomioitu kunnille kertyneen ylijäämän palautusta yhteensä 12,6 milj. euroa. TTS-esityksessä vuonna 2020 kuntien subventioaste ilman edellisten vuosien yli-/alijäämiä on keskimäärin 49,8 %. Tämä täyttää PKS-kaupunginjohtajien hyväksymän omistaohjauksen tavoitteen, jonka mukaan HSL:n kokonaiskustannuksista kuntaosuuksilla voidaan kattaa enintään 50 %. Toimintamenot HSL:n toimintamenot vuonna 2020 ovat yhteensä 753,4 milj. euroa. Toimintamenot kasvavat vuoden 2019 ennusteesta 7,0 milj. euroa (0,9 %). Vuonna 2021 toimintamenojen arvioidaan olevan 772,5 milj. euroa ja 779,4 milj. euroa vuonna Palveluiden ostot Palveluiden ostomenot vuonna 2020 ovat yhteensä 719,0 milj. euroa, 95,4 % HSL:n kaikista toimintamenoista. Palveluiden ostoon käytetään vuonna 2021 yhteensä 737,8 milj. euroa ja 744,1 milj. euroa vuonna Liikennötsijöille maksettavat korvaukset Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat 536,3 milj. euroa, 71,2 % HSL:n toimintamenoista. Joukkoliikenteen kustannustason arvioidaan nousevan keskimäärin 1,2 % edellisvuoden tasosta. Bussiliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 336,5 milj. euroa vuonna Kustannustason nousuksi on arvioitu 1,5 %. Bussiliikenteen kustannukset sisältävät 3,0 milj. euron varauksen ympäristöbonusten maksamiseen liikenteenharjoittajille. Vuonna 2021 kustannuksiksi arvioidaan 344,3 milj. euroa ja 346,8 milj. euroa vuonna Junaliikenteen kustannusten arvioidaan olevan vuonna 2020 yhteensä 95,5 milj. euroa. Summa sisältää Junakalustoyhtiön vuokrat Sm5-kalustosta. Junaliikenteessä kustannustason muutokseksi on arvioitu 0,2 %. Vuonna 2021 junaliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 95,5 milj. euroa sekä 94,0 milj.

8 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus euroa vuonna Suunnitelmavuosien osalta kustannuksiin sisältyy suurta epävarmuutta HSL:n ja VR:n neuvotteleman HSL-lähijunaliikenteen siirtymäkauden sopimuksen päättyessä kesäkuussa 2021, minkä jälkeen HSL:n lähijunaliikenne siirtyy uuteen kilpailutettavaan sopimukseen. Raitioliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2020 olevan 57,0 milj. euroa. Raitioliikenteessä kustannustason muutokseksi on arvioitu 1,4 %. Kustannuksiksi arvioidaan 60,0 milj. euroa vuonna 2021 ja 62,3 milj. euroa vuonna Vuonna 2020 kustannukset nousevat uusien Artic-vaunujen siirtyessä vähitellen pois takuunalaisen hinnoittelusta. Metroliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 42,9 milj. euroa vuonna Metroliikenteessä kustannustason muutokseksi on arvioitu 1,1 %. Vuonna 2021 kustannuksiksi arvioidaan 45,0 milj. euroa ja 45,8 milj. euroa vuonna Suunnitelmissa varaudutaan Matinkylästä liikennöivän metroliikenteen vuorovälin lisäämiseen ruuhka-aikoina. Suunnitelmissa on varauduttu siihen, että HSL korvaa Sammalvuoren varikon ylläpitokustannukset syksystä 2020 alkaen. Vuosina kustannukset nousevat myös vanhan metrokaluston peruskorjausten myötä. Lauttaliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2020 olevan 4,2 milj. euroa. Lauttaliikenteessä kustannustason nousuksi on arvioitu 1,0 %. Vuonna 2019 operointikustannuksissa varauduttiin laajamittaisiin telakointikustannuksiin. Tästä syystä operointikustannuksien arvioidaan laskevan edellisestä vuodesta TTS-kaudella 4,2 milj. euron tasoon. Muut ostopalvelut Muihin kuin liikennöitsijöille maksettaviin korvauksiin ja infrapalvelujen ostoihin käytetään 35,4 milj. euroa vuonna Muihin palvelujen ostoon käytetään 35,5 milj. euroa vuonna 2021 ja 35,7 milj. euroa vuonna Muista palveluostoista lähes puolet on HSL:n tietojärjestelmien kustannuksia, joilla ylläpidetään lippu- ja informaatiojärjestelmiä ja niihin liittyviä kapasiteettipalveluita sekä huolehditaan laitteiden huollosta. Joukkoliikenteen infrakorvaukset Kunnille joukkoliikenteen infrasta maksettava käyttökorvaus vuonna 2020 on yhteensä 147,3 milj. euroa. Vuonna 2020 infrakuluja arvioidaan maksettavan yhteensä 155,7 milj. euroa ja vuonna 2021 yhteensä 158,9 milj. euroa. Jäsenkuntien HSL:ltä laskuttamien infrakorvausten lisäksi infrakustannukset sisältävät HSL:n ostopalveluna hankkiman ja Espooseen sijoitettavan sähköbussien latausinfran, jonka kustannukset käsitellään infrasopimusten periaatteiden mukaisesti. Kustannus on 0,4 milj. euroa. Kilpailutetun ostopalvelun laskutuksen arvioidaan alkavan syksyllä Henkilöstökulut

9 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus HSL:n henkilöstömenot ovat 24,0 milj. euroa vuonna 2020, joka on 3,2 % toimintamenoista. Palkkojen ja palkkioiden osuus henkilöstömenoista on yhteensä 19,7 milj. euroa. Eläkemenoihin ja muihin sivukuluihin on varattu yhteensä 4,3 milj. euroa. Henkilöstömenot eivät sisällä varausta mahdollisen tulospalkkion maksamiseen. Muut kustannukset Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on vuodelle 2020 varattu 2,2 milj. euroa. Vuoden 2021 ja 2022 varaus on 1,9 milj. euroa molempina vuosina. Vuokramenot vuonna 2020 ovat 4,2 milj. euroa. Vuokramenot sisältävät HSL:n toimitilojen vuokrakustannusten lisäksi sähköbusseista maksettavia leasing-vuokria 0,7 milj. euroa ja kuljettajien sosiaalitiloista maksettavia vuokria 1,2 milj. euroa. Vuoden 2021 varaus vuokriin on 3,9 milj. euroa ja vuoden 2022 varaus 4,0 milj. euroa. HSL:n asiakaspalveluiden yhtenäistämisen oletetaan laskevan hieman vuokrakustannuksia vuonna 2021 vuoteen 2020 verrattuna. Muut menot vuonna 2020 ovat 3,9 milj. euroa. Muihin menoihin sisältyvät tarkastusmaksujen luottotappiot ja -varaukset, joita arvioidaan kirjattavan vuosittain yhteensä 2,0 milj. euroa. Vuodelle 2021 varaus muihin menoihin on 4,2 milj. euroja ja vuodelle ,4 milj. euroa. Muut menot sisältävät myös maksuvälinekustannukset, jotka kasvavat sitä mukaa kun myyntiä siirtyy HSL:n omiin myyntikanaviin. Toimintakatteen vuonna 2020 arvioidaan olevan 7,6 milj. euroa ylijäämäinen. Rahoitustuotot ja kulut HSL rahoittaa investointinsa tarvittaessa lainanotolla rahoituslaitoksilta. HSL on toistaiseksi ollut velaton eikä talousarviolainaa tarvinne nostaa vuonna Talousarvioesitys ei sisällä talousarviolainan nostoesitystä myöskään vuonna Rahoituskuluihin kirjataan myös jäsenkunnille maksettavat ylijäämien korot ja rahoitustuloihin vastaavasti alijäämistä perittävät korkotulot. Omistajaohjauksen tavoitteiden mukaisesti myös peruspääomalle maksetaan TTS-kaudella korkoa jäsenkunnille. Rahoituksen nettomenojen TTS-kausilla arvioidaan olevan vuonna ,4 milj. euroa ja laskevan hieman vuosina ollen silloin 0,3 milj. euroa vuosittain. Vuosikate rahoituserien jälkeen on 7,2 milj. euroa ylijäämäinen, eikä se riitä kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja. Investoinnit ja poistot HSL:n investointimenot ovat 22,2 milj. euroa vuonna 2020, 18,6 milj. euroa vuonna 2021 ja 16,0 milj. euroa vuonna 2022.

10 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus Suunnitelmapoistot ovat yhteensä 19,8 milj. euroa vuonna 2020, 20,8 milj. euroa vuonna 2021 ja 20,9 milj. euroa vuonna Poistot sisältyvät kuntaosuuslaskennassa yleiskustannuksiin. Poistoajat ovat HSL:n hyväksytyn poistosuunnitelman mukaiset. Poistoajat ovat LIJ-hankkeen osalta pääosin 8 vuotta (laitteet ja muut aineelliset hankinnat) tai 5 vuotta (ohjelmat ja muut aineettomat hankinnat). Poistomenetelmänä on tasapoisto. Tilikauden 2020 alijäämäksi arvioidaan 12,6 milj. euroa ja se voidaan kattaa edellisvuosien ylijäämästä. Ehdotus Hallitus päättää pyytää Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupunkeja ja Kirkkonummen, Sipoon, Siuntion ja Tuusulan kuntia mennessä antamaan lausuntonsa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotuksesta Lausuntoa pyydetään: a) strategiasuunnitelmasta, b) liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista, c) kuntaosuuksien tasosta, d) lipputulotavoitteista TTS-kaudella, e) tarkastusmaksun korottamisesta, sekä f) kuntakohtaisen ylijäämän käytöstä suunnitelmakaudella Päätös tarkastetaan kokouksessa. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liite Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alustava toiminta- ja taloussuunnitelma

11 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus LIPPU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄN JATKOKEHITYKSEEN LIITTYVÄT HANKINNAT 14/ /2017 Hallitus 75 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osastonjohtaja Hannu Heikkinen, p HSL:n lippu- ja informaatiojärjestelmään on tarpeen tehdä jatkokehitystä palvelujen kehittämiseksi, liiketoimintaympäristön ja viranomaissäädösten muuttumisen sekä järjestelmäkomponenttien teknisen elinkaaren päättymisen vuoksi. Hankinnan taustaa Lippu- ja informaatio (LIJ) -projektin päättämisestä sekä tuki- ja ylläpitosopimuksen käynnistymisestä on sovittu HSL:n ja Tieto Finland Oy:n kesken kesäkuussa Tuki- ja ylläpitosopimus käynnistyi HSL:n hallitus on kokouksessaan päättänyt valita Tieto Finland Oy:n Helsingin seudun Lippu- ja informaatiojärjestelmä hankkeen vaiheen 2 toimittajaksi ja oikeuttanut toimitusjohtajan tai hänen määräämänsä tekemään ja allekirjoittamaan puite-, projekti-, sekä tuki- ja ylläpitosopimukset Tieto Finland Oy:n kanssa siten, että hankinnan ja viiden (5) vuoden tuen ja ylläpidon kokonaiskustannukset HSL:lle ovat enintään 90 miljoonaa euroa (+alv). Näin ollen vuonna 2012 solmittu LIJ-sopimus sisältää: - Projektitoimituksen: noin 60 miljoonaa euroa - Tuen ja ylläpidon viideksi vuodeksi: noin 30 miljoonaa euroa Projektin aikana vuosina projektitoimitukseen on tehty muutoksia noin 8 miljoonalla eurolla, joiden perusteet on esitetty HSL:n hallitukselle seuraavasti: - Viranomaismääräysten/regulaation/sidosryhmien liiketoiminnan muutokset euroa - HSL:n liiketoiminnan laajeneminen (esimerkiksi HSL-kuntien ja HSL-ajoneuvokaluston määrä) euroa - Digitalisaation eteneminen/it-järjestelmien teknologiakehitys euroa - Matkustajalaitteiden ja ammattilaisten käyttämien sovellusten käytettävyysparannukset euroa Hankinnan kohde

12 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus Tämän hankintaraamin kohteena on HSL:n lippu- ja informaatiojärjestelmän jatkokehitys. Jatkokehitys ei sisälly HSL:n ja Tieto Finland Oy:n väliseen LIJ Tuki- ja ylläpitosopimukseen. Lippu- ja informaatiojärjestelmän jatkokehitystä tarvitaan muun muassa seuraavista syistä: - HSL-alue ja HSL-liikenne kehittyvät. Länsimetron kakkosvaiheen asemille tarvitaan uusia lipunmyyntiautomaatteja. Pikaraitiotien kalusto poikkeaa muusta raitiovaunukalustosta. HSL-alueen laajentuminen edellyttää järjestelmämuutoksia. - Lipputuotevalikoima kehittyy. Lippu- ja informaatiojärjestelmän myyntikanavien (jälleenmyyjien myyntipisteet, lipunmyyntiautomaatit, HSL-kortin nettilataus itsepalveluna) lipputuotevalikoimaa kehitetään asiakastarpeiden ja HSL:n myyntikanavastrategian mukaisesti. - Tulee uusia viranomaismääräyksiä ja EU-lainsäädäntöä. Joitakin GDPR-muutoksia on vielä tekeillä. EU:n maksupalveludirektiivi muuttuu syyskuussa Lähimaksamista koskevien direktiivien siirtymäajat tai joillekin laitteille haetut poikkeusluvat umpeutuvat. - Maksamistavat kehittyvät. Lähimaksamisen lisäksi tulee uusia tuettavia maksutapoja eri myyntikanaviin, kuten MobilePay, epassi, Edenred. - Datan hyödyntämisen mahdollisuudet kehittyvät. Lippu- ja informaatiojärjestelmän raportointikokonaisuus ja tietovarasto ovat alueita, joita tulee kehittää sekä itsenäisenä kokonaisuutena että yhdessä koko HSL:n tietovaraston ja datan hyödyntämisen näkökulmasta. - Joidenkin järjestelmän teknisten komponenttien elinkaari päättyy. Korvausinvestoinnissa voidaan oikeilla teknologiavalinnoilla saavuttaa vanhan komponentin korvaamisen lisäksi parannusta palvelutasoon tai pidemmän tähtäimen kustannushyötyjä. Esimerkiksi ajoneuvojen 3G-reitittimet voidaan korvata uudemman sukupolven reitittimillä (4G/5G). - Lippu- ja informaatiojärjestelmän tietokantojen kehittäminen, mikä on tarkoitus toteuttaa kolmessa vaiheessa vuosina Hankinnan laajuus ja kustannukset Vuosina LIJ-järjestelmää on tavoitteena kehittää seuraavan budjettiraamin mukaisesti: Vuosi Budjettiraami vuodelle ,5 milj. euroa ,0 milj. euroa

13 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus ,7 milj. euroa ,5 milj. euroa Yhteensä 9,7 milj. euroa Vuosien tunnistetut kehityskohteet on esitetty liitteessä 1. Vuosien 2021 ja 2022 kehityskohteita ei voida vielä kaikilta osin tunnistaa yksityiskohtaisesti. Yllä mainituissa vuosien 2021 ja 2022 euromäärissä on mukana vain tähän mennessä tunnistetut kehityskohteet. Hankinta ylittää erityisalojen hankintalain (1398/2016) 13 :n mukaisen kynnysarvon. Sopimuskumppanin vaihtaminen ei ole mahdollista taloudellisista tai teknisistä syistä ja aiheuttaisi merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä hankintayksikölle. Hallintosäännön 7 :n kohdan 8 mukaan hallitus päättää hankinnoista ja vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää hankinnoista. Ehdotus Hallitus päättää a) että HSL voi tehdä Lippu- ja informaatiojärjestelmän jatkokehitystä LIJ Tuki- ja ylläpitosopimuksen jäljellä olevana voimassaoloaikana vuosina enintään 3,5 miljoonan euron edestä vuosittain; b) valtuuttaa toimitusjohtajan ja Teknologiaratkaisut-osaston osastonjohtajan tekemään hankintapäätöksiä kohdassa a) mainitun budjettiraamin sekä toimitusjohtajan ja Teknologiaratkaisut-osaston osastonjohtajan hankintatoimivallan puitteissa. Päätös tarkastetaan kokouksessa. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liite Liite 1 LIJ-jatkokehitys- ja ylläpitoinvestoinnit

14 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus JOUKKOLIIKENTEEN ASIAKASTYYTYVÄISYYS- JA LAATUTUTKIMUKSEN TOTEUTUKSEN HANKINTA 100/ /2019 Hallitus 76 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Sini Puntanen, p ja ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori Hankinnan taustaa HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus (ASTY) ja laatututkimus (JOLA) tehdään joukkoliikenteen kehittämistarpeiden tunnistamiseksi ja joukkoliikenteen laadun seuraamiseksi. HSL on liikennöintisopimuksissaan sitoutunut teettämään edellä mainitut tutkimukset liikennöitsijöille maksettavien laatubonusten ja -sanktioiden perusteeksi. Tutkimusten toteuttamisesta vastaa HSL:n liikennetutkimukset -ryhmä. Koko HSL alueen joukkoliikenteen (bussi, metro, raitiovaunu, juna, Suomenlinnan lautta) asiakastyytyväisyystutkimus on tehty alkaen yhtenäisellä tutkimustavalla. Laatututkimus on kattanut vuodesta 2014 alkaen bussi-, metro-, ja raitiovaunukaluston. VR lähiliikenteen junat lisättiin laatututkimukseen alkaen. Hankinta ylittää erityisalojen hankintalain 13 :n mukaisen kynnysarvon. Hankinnan toteuttaminen Palveluhankinnasta järjestettiin avoimen menettelyn mukainen tarjouskilpailu. Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö EU-kynnysarvon ylittävästä palveluhankinnasta julkaistiin julkisten hankintojen sähköisessä ilmoituskanavassa (HILMA) Tarjouspyynnön mukaan tarjousten vertailuperusteena käytettiin kokonaistaloudellista edullisuutta. Kokonaistaloudellisuutta arvioitaessa hinnan painoarvo oli 70 % ja laadun painoarvo 30 %. Laadun osalta arvioitaviksi tekijöiksi ilmoitettiin vastuuhenkilöiden osaaminen ja kokemus. Tarjoajilla oli mahdollisuus jättää tarjous joko toiseen tai molempiin hankittavista tutkimuksista. Tarjouspyynnössä hankinnan perussopimuskausi on asiakastyytyväisyystutkimuksen osalta ja laatututkimuksen osalta Tilaajan ja toimittajan yhteisellä päätöksellä sopimusta voidaan jatkaa kokonaan tai osittain yhdellä tai kahdella vuodella (optio 1+1). Tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan kello mennessä saapui yksi tarjous. Määräaikaan mennessä tarjouksen jätti Taloustutkimus Oy. Jätetty tarjous täytti tarjoajien soveltuvuudelle asetetut

15 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus ehdot ja oli tarjouspyynnön mukainen. Hankinnan kustannus asiakastyytyväisyystutkimuksen osalta sisältäen option vuosista on euroa (+ alv 24 %). Hankinnan kustannus joukkoliikenteenlaatututkimuksen osalta sisältäen option vuosista on euroa (+ alv 24 %). Hankinnan kokonaiskustannus on näin ollen euroa (+ alv 24 %) vuosilta Tarjouspyynnössä, hankintamenettelyssä sekä tarjousvertailussa käytettiin konsulttitoimisto Learnpoint Oy:tä. Hankintapäätös tulee julkiseksi hallituksen päätöksenteon jälkeen. Hallintosäännön 7 :n kohdan 8 mukaan hallitus päättää hankinnoista Ehdotus Hallitus päättää a) valita joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimuksen toimittajaksi sopimuskaudelle (optio 1+1 vuotta) ja joukkoliikenteen laatututkimuksen toimittajaksi sopimuskaudelle (optio 1+ 1 vuotta) Taloustutkimus Oy:n, joka ainoana tarjoajana jätti tarjouksen; b) hyväksyä hankinnan arvioiduiksi kokonaiskustannuksiksi sopimuskaudelta sisältäen mahdolliset optiot enintään euroa (+alv 24%); c) valtuuttaa toimitusjohtajan päättämään sopimuksen mukaisten optioiden (1+1 vuotta) käytöstä. Hankintaa koskeva sopimus ei synny tällä päätöksellä. Hankinnasta laaditaan kirjallinen sopimus, joka voidaan erityisalojen hankintalain (1398/2016) 120 :n mukaisesti tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi. Päätös tarkastetaan kokouksessa. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liite Tarjouspyyntö

16 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus OIKAISUVAATIMUS KORTTIKOTELOIDEN HANKINTAA KOSKEVASTA TOIMITUSJOHTAJAN VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSESTÄ 60/ /2019 Hallitus 77 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen, p Toimitusjohtaja on tehnyt hankintapäätöksen korttikoteloiden pienhankinnasta. Hankintapäätöksen kokonaisarvo on euroa (alv 0%). Tarjouksen jättänyt Saintex Oy on tehnyt toimitusjohtajan päätöksestä saapuneen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on saapunut sille asetetussa määräajassa. Toimitusjohtajan päätös ja hankintaprosessi Korttikoteloiden toimituksista ja painatuksesta järjestettiin HSL:n hankintaohjeen mukainen kevennetty julkinen kilpailutus. Tarjouspyyntö julkaistiin julkisten hankintojen sähköisessä ilmoituskanavassa HILMA:ssa Tarjouskilpailuun tuli määräaikaan klo mennessä kolme tarjousta. Tarjouksen jättivät seuraavat toimittajat: CardPlus Oy, Saintex Oy ja Invalidisäätiö. Myöhästyneitä tarjouksia ei tullut. Tarjouspyynnössä edellytettiin, että tarjouksia voivat tehdä vain organisaatiot, jotka täyttävät erityisalojen hankintalain (1398/2016) 35 :n mukaisen työkeskuksen tai vastaavan toimittajan säännöksessä täsmennetyn määritelmän. Invalidisäätiö on tarjousten jättöhetkellä rekisteröitynyt sosiaaliseksi yritykseksi, joten se täyttää tarjouspyynnön määritelmän työkeskuksesta tai vastaavasta toimijasta. Saintex Oy on jättänyt hakemuksen rekisteröityä sosiaaliseksi yritykseksi. Koska erityisalojen hankintalain 35 :n mukaisen työkeskuksen tai vastaavan toimijan määritelmän täyttyminen oli edellytyksenä tarjouskilpailuun osallistumiselle, edellytyksen täyttäminen tarjouksen jättämisen jälkeen esimerkiksi rekisteröitymällä sosiaaliseksi yritykseksi ei riitä täyttämään lain edellytyksiä. Näin ollen Saintex Oy:n tarjous hylättiin tarjouspyynnön vastaisena. Invalidisäätiö täytti tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset ja myös tarjous oli tarjouspyynnön mukainen, joten se valitaan ainoana tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen jättäneenä kilpailutuksen voittajaksi. Sovellettava lainsäädäntö Erityisalojen hankintalain 35 :n mukaan hankintayksikkö voi varata tarjouskilpailuun osallistumisen tapahtuvaksi työohjelmien puitteissa taikka rajoittaa tarjouskilpailuun osallistumisen työkeskuksille tai vastaaville

17 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus toimittajille, joiden päätarkoituksena on vammaisten tai muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden sopeuttaminen yhteiskuntaan ja työelämään. Lain sosiaalisista yrityksistä 2 :n mukaan sosiaalinen yritys on elinkeinonharjoittaja, joka on rekisteröity sosiaalisten yritysten rekisteriin. Kuntalain 134 :n mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Kuntalain 137 :n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen päätöksestä sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. Kuntalain 138 :n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 140 :n mukaan kunnan jäsenen ja 137 :n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Hallintolain 49d :n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti sille viranomaiselle tai muulle julkista hallintotehtävää hoitavalle, joka on tehnyt päätöksen. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon vaaditaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan. Hallintolain 49g :n mukaan otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen viranomainen voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Oikaisuvaatimuksen tekijä on kuntalain 137 :ssä tarkoitettu, johon päätös on kohdistettu. Näin ollen Saintex Oy on oikeutettu jättämään oikaisuvaatimuksen. Johtopäätös Tarjousten jättämisen määräaikaan klo mennessä Saintex Oy ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä edellytettyä erityisalojen hankintalain 35 :n mukaisen työkeskuksen tai vastaavan toimijan määritelmää eikä ole lain sosiaalisista yrityksistä 2 :n mukainen sosiaalinen yritys. Näin ollen Saintex Oy ei täytä tarjouspyynnössä tarjoajalle asetettuja ehtoja. HSL ei voi hyväksyä tarjouskilpailussa asettamiensa ehtojen vastaisia tarjouksia, eikä tässä tapauksessa tarjoajan tarjoamalla hinnalla ole merkitystä, sillä tarjoaja ei etene tarjousten vertailuvaiheeseen, mikäli se ei täytä tarjouksessa asetettuja ehtoja.

18 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus Ehdotus Hallitus päättää hylätä Saintex Oy:n toimitusjohtajan viranhaltijapäätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen, sillä Saintex Oy ei ole täyttänyt edellä esitettyjä tarjouspyynnön ehtoja tarjouksen jättämisen määräaikaan mennessä. Päätös tarkastetaan kokouksessa. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet Saintex Oy:n oikaisuvaatimus Tarjouspyyntö korttikoteloista

19 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus MATKALIPPUJEN TARKASTUSTOIMINTA VUONNA 2018 JA TAVOITTEET VUODELLE / /2019 Hallitus 78 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtajan sijainen Matias Sarkkinen, p ja tarkastusyksikön päällikkö Janne Solala, p HSL vastaa matkalippujen tarkastamisesta HSL-alueella sekä koko maan junaliikenteessä. Vuonna 2018 tarkastettiin yhteensä 3,3 miljoonan matkustajan matkaliput. Ilman asianmukaista matkalippua matkusti keskimäärin 2,9 % matkustajista. Eniten liputtomia matkustajia oli lähijunissa, metroasemien laiturialueilla ja raitiovaunuissa. HSL menetti liputta matkustamisen vuoksi lipputuloja noin 10 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 tarkastustoiminnan tavoitteet säilyvät ennallaan. Näkyvällä ja tehokkaalla tarkastustoiminnalla ehkäistään liputtomuuden lisääntymistä ja edistetään matkalipputulojen kertymistä säädettyjen tariffien mukaan. Tarkastustoiminta vuonna 2018 HSL on vastannut vuodesta 2010 lähtien matkalippujen tarkastuksesta koko HSL-alueen joukkoliikenteessä (bussi-, metro-, raitiovaunu-, lähijuna- ja vesiliikenteessä) sekä valtakunnallisessa kaukojunaliikenteessä. VR ostaa HSL:ltä VR:n lipuilla matkustavien tarkastamisen sekä lähijunissa että kaukoliikenteen junissa. Matkalippujen tarkastus Vuonna 2018 tarkastettiin yhteensä noin 3,3 miljoonan matkustajan liput. Edellisenä vuonna tarkastettuja matkustajia oli myös noin 3,3 miljoonaa. Tarkastukset jakautuivat seuraavasti (tarkastettuja matkustajia): - Helsingin sisäinen liikenne (metro, raitiovaunut, bussit ja Suomenlinnan lautta) 1,6 milj. matkustajaa - seudun muu bussiliikenne ja lähijunat 1,4 milj. matkustajaa - ns. porttitarkastukset (metro, Kampin terminaali, Suomenlinnan lautta) 0,1 milj. matkustajaa - koko maan kaukojunaliikenne 0,1 milj. matkustajaa Tavoitteena oli, että näkyvällä ja tehokkaalla tarkastustoiminnalla liputta matkustavien määrä pysyy edelleen alhaisella tasolla. Liputtomien osuus v.

20 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus oli keskimäärin 2,9 % (edellisenä vuotena 3,1 %). Normaalina työpäivänä matkalippujen tarkastaja tarkasti keskimäärin 258 matkustajan matkaliput (edellisenä vuonna 248 matkustajaa/tarkastuspäivä). Ilman asianmukaista matkalippua matkustaneita tavattiin seuraavasti: - metroasemien laiturialueilla 3,37 % (3.95 % vuonna 2017) - raitiovaunuissa 4,02 % (3,26 % vuonna 2017) - metrossa 3,02 % (3,22 % vuonna 2017) - lähijunissa 2,93 % (3,54 % vuonna 2017) - busseissa (ilman runkolinjoja 550 ja 560) 0,73 % (0,71 % vuonna 2017) - runkolinjoilla 550 ja 560 liputtomien osuus oli 5,0 % (4,52 %). Matkalippujen tarkastamisen lisäksi tarkastajat opastivat matkustajia liikennehäiriötilanteissa ja osallistuivat lippulajitutkimuksiin. Suurten yleisötapahtumien yhteydessä tarkastajat hoitivat matkustamiseen ja matkalippuihin liittyviä opastus- ja muita valvontatehtäviä. HSL käyttää järjestyksenvalvojia matkalippujen tarkastajia avustavissa tehtävissä. Järjestyksenvalvojat tarkastavat lippuja itsenäisesti Kampin Espoo-terminaalin viikonlopun yöliikenteessä sekä avustavat muulloin matkalippujen tarkastajia tarkastustehtävissä. HSL kouluttaa järjestyksenvalvojat tehtäviinsä. Tarkastusmaksut ja muutoshakemukset Tarkastusmaksuja ei määrätä alle 15-vuotiaille. Tarkastusmaksuja koskevan lain 10 :n mukaan maksu voidaan jättää määräämättä myös silloin, jos lipun puuttuminen on johtunut matkustajan ikä, kehitystaso, terveydentila, mielentila tai muu näihin rinnastettava erityinen seikka huomioon ottaen anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä tai jos tarkastusmaksun määräämistä muusta syystä on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana tai perusteettomana. Tarkastusmaksuja määrättiin seuraavasti (tarkastetuista matkustajista): - Helsingin sisäisessä liikenteessä 2,30 %, yhteensä kpl (2,26 % vuonna 2017) - seudun muussa joukkoliikenteessä 2,14 %, yhteensä kpl (2,52 % vuonna 2017) - kaukojunissa 0,52 %, yhteensä 436 kpl (0,71 % vuonna 2017).

21 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus Matkalippujen tarkastajien määräämistä tarkastusmaksuista vastaanotettiin oikaisuvaatimusta (1 658 kpl vuonna 2017). Oikaisuvaatimusten osuus määrätyistä tarkastusmaksuista oli 3,07 % (2,39 % vuonna 2017). Oikaisuvaatimusten perusteet liittyvät mm. mobiililipun tilausajankohtaan, lipunmyynnin loppumiseen lähiliikenteen junissa (kesäkuu 2017), lipunmyynnin loppumiseen raitiovaunuissa (helmikuu 2018) sekä maksuvyöhykerajojen ylittymiseen. Oikaisuvaatimusten käsittelyaika oli keskimäärin 2 viikkoa. Henkilöstö Vuoden 2018 lopussa tarkastusyksikössä työskenteli 109 henkilöä (107 henkilöä vuonna 2017). Heistä matkalippujen tarkastajan tehtävissä toimi 92; tarkastajien virkoja on yhteensä 116. HSL on rekrytoinut ja kouluttanut uusia tarkastajia järjestämällä tarkastajakurssin vuosina 2011, 2012, 2013, 2015, 2017 ja Tarkastajien lisäksi yksikössä on 9 tarkastusmaksusihteeriä, 1 palveluassistentti, 3 suunnittelijaa, 3 tarkastusesimiestä ja yksikön päällikkö. Talous Matkalippujen tarkastuksen toimintamenot olivat noin 7,6 miljoonaa euroa (vuonna 2017 noin 7,7 milj. euroa). Suurin menoerä tarkastustoiminnassa muodostuu henkilöstökustannuksista. Toimintakuluihin sisältyy myös järjestyksenvalvojien käyttö tarkastajia avustavissa tehtävissä. Tarkastusmaksun suuruus on ollut 80 euroa vuodesta 2007 alkaen. Liikenneministeriö ei ole hyväksynyt HSL:n vuosittain tekemiä esityksiä tarkastusmaksun korottamisesta. HSL-liikenteestä kerättiin tarkastusmaksutuloja noin 4,9 milj. euroa (4,9 milj. euroa vuonna 2017). Merkittävä osa määrätyistä tarkastusmaksuista jää kuitenkin saamatta eräpäivään mennessä, ja niitä peritään jälkikäteen kuluvan vuoden lisäksi seuraavat viisi vuotta. Vuonna 2018 määrätyistä tarkastusmaksuista kirjataan luottotappiovarauksia noin 2,0 milj. euroa. VR korvasi HSL:lle junaliikenteen tarkastustoiminnasta 0,80 milj. euroa (ns. VR-liikenteen osuus). VR-liikennettä ovat D, R, T, Y, Z ja Eil-junat (tunnukseton lähiliikennejuna) sekä kaukoliikenne. HSL tilitti VR:lle sille kuuluvat maksetut tarkastusmaksut, yhteensä 0,28 milj. euroa. Tavoitteet vuodelle 2019 Vuonna 2019 tarkastustoiminnan perustavoitteet säilyvät ennallaan. Näkyvällä ja tehokkaalla tarkastustoiminnalla ehkäistään liputtomuuden lisääntymistä ja edistetään matkalipputulojen kertymistä säädettyjen tariffien mukaan. Toimintaa suunnataan erityisesti raideliikenteeseen sekä aamun ja iltapäivän työmatkaliikenteeseen. Tavoitteena on, että toiminnan tehokkuus säilyy vähintään vuonna 2018

22 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus saavutetulla tasolla. Tarkastuksen tehokkuuden mittarina on tarkastettujen matkalippujen määrä / tarkastaja / tarkastuspäivä. Mittaria seurataan tarkastajakohtaisesti. Vuonna 2019 tavoite on keskimäärin 245 matkalippua / tarkastaja / tarkastuspäivä. VR:n kanssa on tehty erilliset sopimukset lähi- ja kaukoliikenteen tarkastamisesta. Sopimuksissa määritellään junaliikenteen tarkastustoiminnan tavoitteet, toiminnan suuntaaminen ja resurssit. Tarkastajien osaamista kehitetään järjestämällä kaikille matkalippujen tarkastajille kertauskursseja matkalippujen tarkastustoimintaan liittyvästä keskeisestä lainsäädännöstä sekä ohjeistuksesta. Järjestyksenvalvojien käyttöä tarkastajia avustavissa tehtävissä jatketaan. HSL:llä oli kilpailutettuun hankintaan perustuva sopimus Securitas Oy:n kanssa asti alkaen sopimuskumppani on Avarn Security Oy. Tarkastusmaksuista tehtävien oikaisuvaatimusten suhteellista lukumäärää pyritään vähentämään ja samalla nopeuttamaan oikaisuvaatimusten käsittelyprosessia. Ehdotus Päätös Hallitus päättää merkitä tiedoksi toimintakertomuksen matkalippujen tarkastuksesta vuonna 2018 sekä tavoitteet vuodelle Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liite Tarkastustoiminnan suoritteet vuonna 2018

23 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus MATKUSTAJIEN TYYTYVÄISYYS JOUKKOLIIKENTEESEEN (ASTY) KEVÄÄLLÄ / /2019 Hallitus 79 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelijat Osastonjohtaja Sini Puntanen, p , ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori, p ja liikennetutkija Hanna Kitti, p Kevään 2019 asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan matkustajista 86 prosenttia oli joko erittäin tai melko tyytyväisiä HSL-joukkoliikenteeseen, eli antoi yleisarvosanan 4 tai 5 asteikolla 1 5. Yleisarvosanan keskiarvo oli 4,06. Sekä tyytyväisten matkustajien osuus että keskiarvo olivat samat kuin syksyllä Keväällä 2018 yleisarvosana laski voimakkaasti läntisen metron ja sen liityntälinjaston liikennöinnin alettua. Tuolloin matkustajista 81 prosenttia oli tyytyväisiä HSL-joukkoliikenteeseen. HSL:n yleisarvosanan perusteella tyytyväisimpiä olivat raitiovaunuliikenteen matkustajat, joista tyytyväisiä oli 88 prosenttia. Matkustajatyytyväisyydessä eri liikennemuotojen välillä ei ollut suurta eroa, sillä heikoitenkin vertailussa pärjänneessä metroliikenteessä matkustajista tyytyväisiä oli 84 prosenttia. Metrossa yleisarvosanan perusteella tyytyväisiä oli 84 prosenttia myös syksyllä Keväällä 2019 metromatkustajien tyytyväisyys parantui etenkin matkanteon sujuvuuteen ja joukkoliikennevälineen vaihtamiseen. Erityisesti läntisessä metrossa kokonaan tai osittain matkansa tehneiden matkustajien tyytyväisyys matkanteon sujuvuuteen ja joukkoliikennevälineen vaihtamisen sujuvuuteen parantuvat syksystä Syksyllä 2018 näistä matkustajista matkanteon sujuvuuteen oli tyytyväisiä 80 prosenttia, kun taas keväällä 2019 tyytyväisiä oli 86 prosenttia. Läntisessä metrossa vaihtamisen sujuvuuteen tyytyväisten osuus kasvoi vastaavasti 74 prosentista 78 prosenttiin. Erot metro-osuuksien matkustajatyytyväisyydessä kaventuivat jo syksyllä 2018 ja edelleen keväällä Kantametrossa, metron osuudella Ruoholahdesta itään, kokonaan matkansa tekevät ovat silti edelleen usean tekijän suhteen tyytyväisempiä metroliikenteeseen kuin matkustajat, joiden matka taittui kokonaan läntisen metron puolella tai ulottui sekä läntiseen metroon että kantametroon. Läntisen metron liityntäbussiliikenteessä ja Lauttasaaren bussilinjoilla asiakastyytyväisyys pysyi syksyn 2018 tasolla. Näiden bussilinjojen käyttäjien arvio matkanteon sujuvuudesta vastasi keväällä HSL-bussiliikenteen keskiarvoa, matkustajista 85 prosenttia oli tyytyväisiä matkanteon sujuvuuteen. Läntisen metron liityntäbussiliikenteessä ja Lauttasaaren linjoilla 80 prosenttia matkustajista oli tyytyväisiä vaihtamisen sujuvuuteen, kun taas HSL-bussiliikenteessä keskimäärin tyytyväisiä oli 83 prosenttia matkustajista. Yleisarvosanan perusteella matkustajatyytyväisyydessä ei ole suurta vaihtelua HSL-bussiliikenteen suurimmilla liikennöintialueilla, Helsingissä, Espoossa,

24 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus Vantaalla ja seutuliikenteessä. Espoon sisäisessä bussiliikenteessä 84 prosenttia vastanneista antoi HSL:lle hyvän tai erittäin hyvän arvosanan, mikä on hyvin lähellä HSL:n keskiarvoa, 86 prosenttia. Vantaalla tyytyväisyys täsmällisyyteen oli 11 prosenttiyksikköä heikompaa kuin HSL-bussiliikenteessä keskimäärin. Bussiliikenteessä keskimäärin 72 prosenttia matkustajista oli tyytyväisiä täsmällisyyteen. Tyytyväisten osuus matkanteon sujuvuuteen pysyi kuitenkin Vantaalla lähellä HSL-bussiliikenteen keskiarvoa, 85 prosenttia. Matkustajien tyytyväisyys aikataulu- ja reittitiedon saatavuuteen palautui kevään 2016 tasolle, ennen reittioppaan uudistusta. Aikataulu- ja reittitiedon saatavuuteen tyytyväisiä oli 88 prosenttia vastaajista, ja reittioppaan pääasiallisista käyttäjistä jopa 91 prosenttia. Sen sijaan matkustajien tyytyväisyys opasteiden toimintaan pysäkeillä ja asemilla heikkeni alkuvuodesta, kun aikataulunäytöt ja reittiopas eivät useamman päivän aikana näyttäneet reaaliaikaista tietoa. Alkuvuoden notkahdus vaikutti koko kevään tutkimustulokseen kyseisen mittarin osalta. HSL mittaa matkustajien tyytyväisyyttä joukkoliikennepalveluihin lähes ympärivuotisella kyselytutkimuksella. Tutkimusta tehdään arkisin maanantaista torstaihin kello 6 18 ja perjantaisin kello Keväällä 2019 tutkimukseen osallistui lähes 30?000 matkustajaa bussi-, raitiovaunu-, metroja lähijunaliikenteessä. Vastaukset painotetaan linjoittain nousijamäärien perusteella Ehdotus Päätös Hallitus päättää merkitä asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset tiedoksi. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

25 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus MAL-SOPIMUKSEN SEURANTA (KEVÄT 2019) 59/ /2017 Hallitus 80 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Sini Puntanen, p ja liikennesuunnittelija Hanna Eriksson, p Helsingin seudun kunnat ja valtio allekirjoittivat kesällä 2016 maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen vuosiksi Ympäristöministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö asettivat marraskuussa 2016 MAL-sopimussihteeristön, jonka tehtävä on vastata sopijaosapuolten seurantakokousten valmistelusta ja tarvittavan seuranta-aineiston tuottamisesta. MAL-sopimuksen mukaisesti seuranta-aineiston ylläpidosta ja koordinoinnista vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, joka vastaa myös maankäytön ja asumisen seurantatiedon kokoamisesta. Liikenteen seurantatiedon kokoamisesta vastaa Helsingin seudun liikenne HSL. HSY:n koordinoiman seurantatietoryhmän tehtävä on osaltaan huolehtia seurantatiedon tuottamisesta ja raportoinnin toteutumisesta MAL-sihteeristön määrittelemien indikaattorien ja aikataulun puitteissa. MAL-sopimuksen seurantatiedot on koottu kevään 2019 aikana seurantakokousta varten. Seurantakokous pidettiin MAL-seurannan yhteenveto Pitkäjänteinen MAL-yhteistyö kantaa hedelmää. Sopimuskaudella koko seudun asuntotuotantotavoite ylitetään: seudulle valmistuu yhteensä yli asuntoa. Tuotanto painottuu voimakkaasti kerrostaloihin ja ne sijoittuvat pääsääntöisesti yhdyskuntarakenteen ja saavutettavuuden kannalta hyville alueille. Korkotuetun asuntotuotannon toteuma on arviolta yhteensä 92 % ja pitkäaikaisen vuokratuotannon osalta 93 %. A-Kruunun osuus normaalista vuokra-asuntotuotannosta on vajaa kolmannes. Uutta asumiseen asemakaavoitettua kerrosalaa vuosina hyväksyttiin 4,4 miljoonaa kerrosneliömetriä, 96 % tavoitteesta, ja voimaan tuli 4,5 miljoonaa kerrosneliömetriä, 98 % keskimääräisestä vuositavoitteesta. Kestävien kulkutapojen, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on kasvanut, ja vuonna 2018 se oli 60 %. Lisäksi palvelutaso on parantunut metron läntisen osuuden ja kaupunkipyöräpalvelun myötä. Vuosina HSL-alueen nousujen määrä kasvoi 5,4 %. Nousuja HSL-liikenteessä tehtiin 365 miljoonaa vuonna 2016 ja 385 miljoonaa vuonna Kunnat rahoittivat joukkoliikenteen subvention lähes täysimääräisesti. Tuusula ja Siuntio liittyivät HSL:ään vuoden 2018 alussa. Ensimmäisiä uuden tyyppisiä liikennepalveluja on tullut markkinoille. Kestäviä kulkutapoja tukevien liikenneinvestointien toteutus on edennyt sopimuksen mukaisesti. Raide-Jokerin allianssi aloitti toimintansa Hankesuunnittelu on tarkentunut ja kustannusarvio päivitetty. Klaukkalan

26 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus ohikulkutien rakentaminen aloitettiin Pisara-radan kehittämispolkua on valmisteltu yhteistyössä ja Pisara + -toimenpidepaketti on määritelty. Vuosien pienistä kustannustehokkaista hankkeista (KUHA) 11 aloitettiin tai toteutettiin Kolme käynnistyy vuonna Neljä hanketta ei todennäköisesti toteudu kaudella Seudulle on laadittu yhteinen MAL suunnitelma maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta. HSL:n hallitus hyväksyi MAL 2019 suunnitelman omalta osaltaan , Helsingin seudun yhteistyökokous HSYK ja KUUMA-johtokunta Yhteistyön edellytykset liikennepalveluissa ovat edistyneet lainsäädännön myötä. Liityntäpysäköintiä ei ole onnistuttu MAL-sopimuksella edistämään. MAL-sopimuksen liityntäpysäköinnin kustannusjakoperiaatteen mukaisesti seudun kunnat ja valtio rahoittavat liityntäpysäköinti-investointeja yhdessä. Useat kunnat ovat käynnistäneet neuvotteluja LIIPY-kohteiden kustannusten jaosta sopimiseksi. Valtion rahoitusta ei ole onnistuttu hankkeille löytämään. Tiemaksuja on tarkasteltu. MAL 2019 suunnitelmassa tiemaksut ovat mukana yhtenä merkittävänä keinona vähentää ajoneuvoliikenteen päästöjä. Suunnitelman mukaan liikenteen hinnoittelun osalta selvitykset optimaalisista malleista, vaikutusarvioinnit ja vaadittava lainsäädäntö laaditaan ensin ja päätökset seudulla tehdään näiden jälkeen. MAL-sopimuksessa on määritelty useita toimia, joita osapuolet edistävät yhdessä. Myös nämä toimet ovat edistyneet hyvin. HSL kehittää tunnistepohjaista lippu- ja maksujärjestelmää yhdessä LMJ Oy:n, Turun, Oulun ja Tampereen kanssa. LVM myönsi 0,6 miljoonaa euroa tähän kehittämisprojektiin vuonna HSL avasi kertalippurajapinnan ja puolesta-asioinnin mahdollistavan rajapinnan HSL liikenteeseen tulee kilpailutuksen tuloksena 35 uutta sähköbussia ELY-keskuksen joukkoliikennehankinnoissa kalustovaatimuksia tiukennetaan vähitellen. Vuonna 2016 solmittu MAL-sopimus on päättymässä. Uutta MAL-sopimusta neuvotellaan vuoden 2019 aikana Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019-suunnitelman pohjalta. Linkki MAL-seuranta-aineistoihin Ympäristöministeriön verkkosivuille: _ohjaus/maankayton_liikenteen_ja_asumisen_sopimukset Ehdotus Päätös Hallitus päättää merkitä tiedoksi MAL sopimuksen seurannan. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

27 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus YHTYMÄKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 96/ /2019 Hallitus 81 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen, p HSL:n perussopimuksen 3 :n mukaan kuntayhtymän ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtymäkokous. HSL:n kevätyhtymäkokouksessa käsiteltiin seuraavia asioita: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2018 Vuoden 2018 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapaudesta päättäminen tilikaudelle Koron maksaminen peruspääomalle ja kuntakohtaiselle ylijäämälle vuodelta 2018 Sidonnaisuusilmoitusten merkitseminen tiedoksi Eron myöntäminen hallituksen jäsenelle ja uuden jäsenen valinta. Ehdotus Hallitus päättää Kuntalain 96 :ssä säädetään valtuuston päätösten täytäntöönpanosta, jota sovelletaan myös yhtymäkokoukseen kuntayhtymässä. Kuntalain 96 :n mukaan "jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi". Kuntalain 143 :n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Hallintosäännön 3 :n mukaan hallitus vastaa yhtymäkokouksen päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta a) todeta, että pidetyn yhtymäkokouksen päätökset ovat syntyneet lainmukaisessa järjestyksessä, eivät mene yhtymäkokouksen toimivaltaa ulommaksi eivätkä muutoinkaan ole lainvastaisia; sekä b) panna pidetyn yhtymäkokouksen päätökset täytäntöön.

28 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallitus Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.