Kyl määki. Turun peruskoulujen oppilaanohjauksen käsikirja. Koonnut Petri Niemi. Kyl määki! Turun kaupungin peruskoulujen oppilaanohjauksen käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyl määki. Turun peruskoulujen oppilaanohjauksen käsikirja. Koonnut Petri Niemi. Kyl määki! Turun kaupungin peruskoulujen oppilaanohjauksen käsikirja"

Transkriptio

1 Kyl määki Turun peruskoulujen oppilaanohjauksen käsikirja Koonnut Petri Niemi

2 Kyl määki Turun kaupunki, kasvatus- ja opetustoimi ISBN Koonnut Petri Niemi Kuvat Taitto Lauri Tiikasalo Esa Mikkonen Antti Huttunen Turun ammatti-instituutti, painoviestintä Turku 2011

3 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Suorittamisen ohjaamisesta toimintakyvyn ohjaamiseen Käsikirjan teoreettinen viitekehys Holistinen oppilaskeskeinen ohjausmalli Ohjauksen tuloksellisuuteen vaikuttavat osa-alueet Ohjaaminen Ohjaus yläkoulussa Opiskelun ja oppimisen ohjaaminen Kasvun ja kehityksen tukeminen Ennaltaehkäisevä ohjaus Ryhmäyttäminen ja orientoituminen yläkouluopintoihin Turvallinen oppimisympäristö Elämänsuunnittelun- ja uranvalinnan ohjaus Työelämään tutustumisen ohjaus Moniammatillinen yhteistyö Nivelvaiheyhteistyö Koulun ohjaussuunnitelma Oppilaanohjaus peruskoulussa Oppilaanohjaustyö prosessina Oppilaanohjaajaan toimenkuva Oppilaanohjauspolku peruskoulussa Oppilaanohjauksen työmuodot Toiminnalliset menetelmät Tieto ja viestintätekniikan hyödyntäminen Oppilaanohjaus alakoulussa ja yläkoulun nivelvaiheessa Oppilaanohjaus yläkoulussa ja toisen asteen nivelvaiheessa Tehostettu oppilaanohjaus Erityinen tuki oppilaanohjauksessa Oppilaanohjauksen arviointi ja kehittäminen Arviointi Kehittäminen Oppilaanohjaajien yhteistyö ja ohjaustyön koordinointi Lähteet Liite 1. Varhaisen puuttumisen toimintamalli Liite 2. Luokanvalvojan tehtävät Liite 3. Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki ja ohjaus Liite 4. Koulun ohjaussuunnitelman runko Liite 5. Oppimaan ohjaaminen yläkoulussa

4 4 Esipuhe Kyl määki on Turun murretta ja se tarkoittaa kyllä minäkin. Tämä viittaa käsikirjan kaikki ohjaavat -rajaukseen. Tässä ohjauksen käsikirjassa tarkastellaan ohjausta oppilaanohjaajan erityistehtävän näkökulmasta ja kaikkien opettajien tekemän ohjauksen näkökulmasta. Käsikirjaan on koottu kuvauksia oppilaanohjaustyöstä ja koulun muusta ohjaustyöstä, jonka voidaan katsoa kuuluvan oppilaanohjaajan koordinointitehtävän piiriin. an on koottu jo vakiintuneita käytäntöjä ja vuosina toteutetun oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan tuloksia. Oppaan tarkoitus on tehdä oppilaanohjaajan moniulotteinen työn näkyväksi. Tämä ohjauksen käsikirja on tarkoitettu oppilaanohjaajille, opettajille ja yhteistyökumppaneille. Ohjauksen kehittämistyössä pyrittiin luomaan yhteinen käsitys siitä, mihin ohjaustyöllä pyritään ja miten toteutetaan opetussuunnitelman velvoittamat ohjaustehtävät. Suunnitelman avulla pyritään helpottamaan uusien toimijoiden liittymistä yhteistyöhön sekä luomaan perusta ohjaustyön edelleen kehittämiselle. Käsikirjassa tarkastellaan oppilasta kokonaispersoonana ja ohjaustyötä oppilasta voimaannuttavana ja osallistavana prosessina, jonka aikana tuetaan oppilaan kasvua ja kehitystä. Tavoite kuvaa sitä, että peruskoulutuksessa on siirrytty suoritus- ja tietämispainotteisista tavoitteista kasvu-, ymmärtämis-, osaamis- ja kehittymistavoitteiden suuntaan. Voimaannuttavassa ja osallistavassa ohjausympäristössä oppilas harjoittelee oman elämänsä hallinnan taitoja ja siksi tarkastelun kohteena ovat opettajien ohjauskäytänteet ja koulujen ohjausmekanismit. Kehittämisjakson aikana vuosina pohdittiin, miten voitaisiin parantaa koulujen oppimisympäristöjä ja ennaltaehkäistä koulunkäyntiin sekä ura- ja ammatinvalintaan liittyviä ongelmia. Opetusministeriö asetti hankkeen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi kehittää oppilaanohjausta niin, että oppilas kykenee tekemään paremmin tietoon perustuvia koulutus- ja ammatinvalintapäätöksiä. Nuoren tulisi kyetä tekemään koulutusvalintoja, jotka pohjautuvat hänen omiin vahvuuksiinsa, mutta kytkeytyvät samalla työmarkkinoiden kysyntään. Turun oppilaanohjauksen kehittämistyössä keskityttiin työelämään tutustumisen ja ennaltaehkäisevän ohjauksen käytäntöjen parantamiseen. Ennaltaehkäisevällä ohjauksella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joita koulu tekee ehkäistäkseen erilaisia kasvun ja oppimisen ongelmia. Ennaltaehkäisevän ohjauksen kehittämisen tavoitteena on ollut oppilaiden tasapainoisen kasvun ja kehittymisen edistäminen sekä välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuurin luominen kouluyhteisössä. Työelämään tutustumiseen liittyvät käytännöt on koottu TET-torille (ks. Tämän lisäksi kehitettiin oppilaanohjaajien yhteistyökäytäntöjä ja pyrittiin vaikuttamaan ohjauksen saatavuuden paranemiseen. Oppaan sisältöön ovat vaikuttaneet Turun kasvatus- ja opetustoimen oppilaanohjaajat ja ne opettajat, jotka ovat osallistuneet työelämään tutustumista ja ennaltaehkäisevää ohjausta käsitteleviin työpajoihin. Oppimaan ohjaamiseen liittyvää materiaalia on koottu ryhmässä, jossa on ollut mukana Turun seutukunnan opettajia ja oppilaanohjaajia. Peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheen ohjauskäytäntöjä on kehitetty eri hankkeiden kanssa yhteistyössä. Petri Niemi

5 5 LUKU 1 Suorittamisen ohjaamisesta toimintakyvyn ohjaamiseen

6 6 1. Suorittamisen ohjaamisesta toimintakyvyn ohjaamiseen Suomi poikkeaa monesta muusta Euroopan maasta siinä, että ura- ja ammatinvalinnan ohjaus on integroitu oppilaitosten perustehtävän kiinteäksi osaksi (ks. Oppilaanohjaus yläkoulussa on Suomessa erillinen oppiaine muiden peruskoulun oppiaineiden joukossa. Oppilaanohjaaja on siis yhtä aikaa sekä opettaja että koulutuksen ja ammatinvalinnanohjauksen asiantuntija. Oppilaanohjauksen strategia -kuvio vastaa kysymykseen: Mitä peruskoulun yläluokkien oppilaanohjaus Turussa on tai sen tulisi olla? Oppilaanohjausta tarkastellaan oppilaan subjektiivisena oikeutena saada pätevän opinto-ohjaajan monipuolista uraja ammatinvalinnan ohjausta koko yläkoulun ajan (ks. kuvio 1). Oppilaanohjausstrategian tarkoitus on kuvata kokonaisuutta, joista oppilaanohjauksen laatu rakentuu ja saada sitoutettua eri osapuolet oppilaanohjauksen kehittämiseen. TÄTÄ TAVOITTELEMME Oppilaan kokonaishyvinvoinnin edistäminen ja sosiaalistaminen Oppilaan vahvuuksiin perustuva onnistunut koulutusvalinta TÄMÄ SAAVUTETAAN Opiskelumotivaatio Työelämän tarpeiden ja oppilaan vahvuuksien yhdistäminen Jatkokoulutukseen sitoutuminen NÄILLÄ KEINOIN Päätöksentekoon valmentava ohjausprosessi Monimuotoiset työmenetelmät ja -muodot Oppilaan tarpeen mukaista ohjausta Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen Työelämään tutustuminen osana ura- ja koulutusalavalintaa Kodin ja koulun yhteistyö Kaikki ohjaavat -periaatteen toteuttaminen kouluissa Moniammatillinen yhteistyö osana opetustoimen ohjauspalveluita Yhteistyö oppilaitoksiin Yhteistyö työelämään Tavoitteelliset yläkouluopinnot TÄTÄ TARVITAAN Aikaresurssit Vuosityöaikasuunnitelma Oppilaan tarpeen mukainen oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen suunnittelu, koordinointi, yhteistyö ja johtaminen Henkilöresurssit Yksi päätoiminen oppilaanohjaaja kutakin 250 oppilasta kohden Oppilaanohjaajien yhteistyön koordinointi Oppilaanohjauksen ja työelämäyhteistyön koordinointi Oppilaanohjauksen ja nivelvaiheyhteistyön koordinointi Moniammatillisen yhteistyön koordinointi Ennaltaehkäisevän ohjauksen koordinointi Kehittämis- ja yhteistyöaika Täydennyskoulutusta Muut resurssit Oppilaanohjauksen tunteja varten vakituinen luokka Henkilökohtaiseen ohjaukseen sopiva työhuone Oppilaitos- ja yritysvierailut VISIO Jatkokoulutukseen sitouttava ura- ja koulutusvalinnan ohjaus osana oppilaan kokonaishyvinvointia edistävää moniammatillista ohjausyhteistyötä KUVIO 1. Peruskoulun oppilaanohjauksen strategia

7 7 Tässä käsikirjassa tarkastellaan ohjausta yläkäsitteenä peruskoulun kasvatus- ja opetustyölle. Ohjausta tarkastellaan ohjaajan merkityksiä välittävänä toimintana ja suhdekäsitteenä. Käsikirjassa kuvataan toimintaa, jonka avulla pyritään lisäämään oppilaan toimintataitoa ja -kykyä. Lähtökohtana tarkastelulle on ohjaussuhde, jossa kohtaavat ohjattavan pyrkimys muutokseen ja ohjaajan pyrkimys mahdollistaa, tukea ja edesauttaa tätä. Toimintakykyä edistävässä ohjauksessa tulisi lähteä oppilaan sen hetkisestä elämäntilanteesta, ymmärryksestä ja toimintakyvystä. (Vrt. Latomaa 2011, ) Ohjaustyön sisällön tarkastelun lähtökohtana ovat opinto-ohjaajien ohjauseettiset säännöt (ks. Ohjaajan keskeisimmät työvälineet ovat hänen oma persoona ja ohjauksellinen asiantuntijuus. Ohjauksen tarkoituksena on auttaa ohjattavaa ymmärtämään omaa tilannettaan ja kohtaamaan elämänsä haasteita. Ohjauksen perusperiaatteina ovat ohjattavan kunnioittaminen sekä ohjattavan hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Oppilaanohjausta kuvataan ohjausprosessina, jonka aikana oppilas valmistautuu päätöksentekoon. Tarkastelun lähtökohtana on oppilaskeskeinen, holistinen ohjausmalli. Ohjausta tarkastellaan moniammattillisena työnä, jonka aikana luodaan oppilaalle mahdollisuuksia hankia ura- ja ammatinvalinnan kannalta olennaisia perustaitoja ja -tietoja.

8 8

9 9 LUKU 2 Käsikirjan teoreettinen viitekehys

10 10 2. Käsikirjan teoreettinen viitekehys Työryhmä: Hanna Schrey ja Petri Niemi Opetussuunnitelman perusteet rakentuvat oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 18.) Opetussuunnitelman oppimisnäkemyksen mukaan, opetus tulisi järjestää siten, että ohjaus suuntaisi oppilaiden toimintaa kohti päättelyä, ymmärtämistä ja tiedon soveltamista (Merimaa 2004, 71, 76.) Opetussuunnitelman oppimisnäkemys tukeutuu konstruktivismiin tai sosiokonstruktivismiin. Ohjattavan on otettava vastuu itse tavoitteita asettavana ja ymmärtävänä subjektina, joka vaikuttaa omaan kehitykseensä. Oppiminen on kontekstisidonnaista, se liittyy vahvasti opittavaan sisältöön ja oppimistilanteeseen. Konstruktivismi on muuttanut myös opetuksen ja ohjauksen tavoitteita ja toimintatapoja käytännön työssä. Konstruktivismin tavoitteena on ilmiöiden ymmärtäminen ja omien toimintatapojen ja tulkintojen perusteleminen. Tavoitteena pitäisi olla oppijan saaminen tietoiseksi ajattelu- ja toimintatavoistaan ja kykeneväksi tutkimaan vaihtoehtoisia tulkintoja ja mahdollisuuksia. Usein konstruktiivisesti suuntautuneet ohjaajat korostavat ohjattavan elämänkokonaisuuden huomioimista ohjausprosessissa. Tällöin yksilön oman identiteetin muodostumista voidaan paremmin tukea aikana, jolloin yhteiskunnan ja kulttuurin antama tuki identiteetinmuodostusprosessissa on hajaantunut. (Lairio, Puukari & Nissilä 2001, 47, 57; Ojanen 2006, 22, ) Konstruktivismissa korostuu myös tiedon muodostuksen yhteisöllisyys. Sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeää oppimisessa sekä ohjauksessa. Tieto rakentuu yksilöiden osallistuessa ongelmien ratkaisuun. Opiskelijat rakentavat kognitiivisia rakenteita ja taitojaan puhumalla, selittämällä, väittelemällä ja kyselemällä. Tällöin tietoa prosessoidaan yhdessä ja luodaan uusia yhteisiä merkityksiä. Tässä oppimisen prosessissa opettajan roolissa painottuu ohjauksellisuus ja menetelminä erilaiset yhteistoiminnalliset opiskelumuodot, joissa järjestetään mahdollisuus tiedon jakamiseen ja erilaisten tulkintojen ja perusteluiden esittämiseen. Työskentelytapoina korostuvat keskustelut, neuvottelut, ryhmä- ja parityöt sekä projektityöskentely. Kun korostetaan oppimisen sosiaalista ja yhteisöllistä luonnetta, voidaan puhua sosiokonstruktivismista. (Lairio, Puukari & Nissilä 2001, 59; Tynjälä 1999, ) Konstruktivismi ei tarjoa valmiita toimintamalleja vaan haastaa ohjaajaan syvälliseen oman työnsä ja ohjattavan sekä ympäröivän todellisuuden tarkasteluun. Konstruktivismin vaikutus opettajan rooliin tulisi näkyä opettajan lisääntyneessä mahdollisuudessa vaikuttaa opetuksen suunnitteluun. (Lairio, Puukari & Nissilä 2001, 59; Tynjälä 1999, ) 2.1 Holistinen oppilaskeskeinen ohjausmalli Valtakunnallisen oppilaanohjauksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla on ollut holistinen oppilaskeskeinen ohjausmalli, jossa ohjausta ja oppilashuoltoa on tarkasteltu koko oppilaitoksen toimintana (ks. kuvio 2). Mallin taustalla on ajatus koko

11 11 koulun asiantuntijayhteistyöstä ohjauksessa. Siinä kaikilla koulun opettajilla ja ohjaushenkilöstöllä on omat vastuunsa ja roolinsa ohjauksen kokonaisuudessa. Ohjaus nähdään mallissa tavoitteiltaan ja toiminnaltaan yksilötason vuorovaikutusta laajempana järjestelynä, kokonaisvaltaisena tehtävänä ja toimintatapana organisaatiossa. Ohjattavien yksilölliset ohjaustarpeet edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä ja jaettua moniammatillista ohjausasiantuntijuutta. Holistisuus viittaa lisäksi eri toimijoiden väliseen verkostoyhteistyöhön ja jaettuun asiantuntijuuteen. Ohjaustoiminnan näkökulmasta on keskeistä, että kaikki ohjaustahot ovat tietoisia omasta roolistaan kokonaisuudessa, sekä muiden toimijoiden asiantuntijuudesta ohjauksen yhteistyöverkostossa. Holistisen ohjausmallin yhteistyötahoina ovat myös oppilaitoksen ulkopuoliset asiantuntijat. (Kasurinen & Merimaa 2005, 44.) KUVIO 2. Ohjaustyö peruskoulussa Van Esbroeckin & Wattsin (1998) oppilaskeskeisen holistisen ohjausmallin avulla jäsennettynä Holistisessa, opiskelijakeskeisessä ohjausmallissa ohjaus jaetaan kolmeen tavoite- ja sisältöalueeseen, jotka eivät ole erillisiä vaan monilta osin päällekkäisiä ja toisiaan tukevia. Alueet ovat opiskelun ja oppimisen ohjaaminen, kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä elämänsuunnittelun- ja uranvalinnan ohjaus. Malli integroi ohjauksen kolme keskeistä osa-aluetta käytännön kasvatustyössä ja siinä korostuu nuoren yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen oppimisen, kasvun ja kehityksen sekä henkilökohtaisen elämänsuunnittelun tukeminen kaikessa koulun opetus- ja kasvatustyössä. Opiskelun ja oppimisen ohjaus on oppimisen metataitojen kehittämistä. Näitä metataitoja ovat esimerkiksi lapsen ja nuoren kuva itsestä oppijana, itsetuntemus ja itsetunto, valintakypsyys ja päätöksentekotaidot. Kyse on siis monipuolisesta oppimisen

12 12 ja opiskelun etenemisen tukemisesta sekä opiskelutaitojen kehittymisen ohjaamisesta. Tavoitteena on perehdyttää opiskelija uuteen opiskeluympäristöön ja -yhteisöön, avustaa häntä opiskelun suunnittelussa ja etenemisessä sekä vahvistaa opiskelu- ja koulutusmyönteisyyttä ja elinikäisen oppimisen ajatusta. Oppimisen ja opiskelun ohjaus on tiiviisti yhteydessä opetukseen ja oppimistavoitteiden saavuttamiseen. Uudenlaisten opiskelutaitojen sekä oman oppimisen arviointitaitojen kehittyminen on osa opiskelun ja oppimisen ohjausta. (Nykänen ym. 2007, 167.) Tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit sekä kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan. Eri oppiaineiden yhteydessä käydään läpi oppimistyylejä ja menetelmiä sekä etsitään toimivia menetelmiä kyseisen aineen opiskelulle. Arviointikriteerien selventäminen auttaa oppilasta arvioimaan omia suorituksiaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Omien opiskelutaitojen ja -valmiuksien tunteminen auttaa oppilasta selviytymään yhteiskunnassa, joka edellyttää elinikäisen oppimisen valmiuksia. (Kasurinen & Merimaa 2005, ) Tavoitteena on, että oppilas oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa. Ohjaustilanteisiin ja kouluun on pystyttävä luomaan salliva ja turvallinen ilmapiiri, niin että oppilas kokee voivansa keskustella oppimiseensa liittyvistä kysymyksistä. Koko perusopetuksen ajan olisi opetukseen sisällytettävä sellaisia harjoituksia, joiden avulla oppilaat voivat kehittää oppimisvalmiuksiaan ja tunnistaa oppimisvaikeuksiaan. Opetussuunnitelmassa korostetaan jokaisen opettajan valmiutta tunnistaa ne oppimisvaikeudet tai muut ongelmat, jotka haittaavat opiskelua. (Kasurinen & Merimaa 2005, ) Oppilaan tulisi oppia etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että oppilas oppii hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä ja suhtautumaan myös kriittisesti tietolähteisiin. Oppilasta tulisi ohjata käyttämään internetissä olevia ammatillista suuntautumista tukevia harjoituksia ja hyödyntämään harjoitusten tuloksia. Ohjaussuunnitelman tulisi sisältää tietoja, miten esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksikäyttäen voidaan kehittää ohjaus- opiskelu- ja opetusmenetelmiä. (Kasurinen & Merimaa 2005, 53 59; Nykänen ym. 2007, 175.) Kasvun ja kehityksen tukeminen on ohjausta henkilökohtaisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä. Kokonaisvaltainen oppilaskeskeinen ohjausmalli palvelee peruskouluikäistä nuorta ohjattavaa, koska ohjauksen näkökulma kaikilla ohjaustasoilla tarkoittaa myös oppilaan herkässä vaiheessa olevan persoonallisen kasvun ja itsetunnon kehityksen huomioimista sekä psykososiaalista tukea. Oppilas oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen. Tavoitteena on, että vähitellen peruskoulun aikana oppilas oppii ottamaan vastuuta opinnoistaan, koulutehtävistään ja valinnoistaan. Hyvä itsetuntemus auttaa oppilasta tekemään itselleen sopivia valintoja opintojaan ja jatko-opiskelua koskien. Oppilaan on opittava tiedostamaan, minkälainen hän on oppijana ja mitä asioita hän pitää tärkeänä. Ohjauksella pyritään vahvistamaan oppilaan itsetuntoa ja autetaan häntä löytämään omat vahvuutensa sekä pyritään kehittämään reflektiivistä ajattelua ja itsearviointia. On tärkeää, että jokainen saa myös myönteisiä kokemuksia ja onnistumisen elämyksiä opintopolkunsa aikana. (Kasurinen & Merimaa 2005, ) Tavoitteena on, että oppilas oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Oppilaiden on opittava toimimaan erilaisissa ryhmissä, käyttämään erilaisia yhteistyömuotoja sekä noudattamaan yhteisön sääntöjä. Oppilaille on luotava mahdollisuuksia ja kannus-

13 13 tettava heitä osallistumaan ja vaikuttamaan kouluyhteisön toimintaan. Tärkeitä taitoja myös työelämää varten ovat toisten huomioiminen sekä omien oikeuksien ja velvollisuuksien ymmärtäminen. Onnistunut ohjaus tukee oppilaan yleisten työelämävalmiuksien kehittymistä. (Kasurinen & Merimaa 2005, ) Oppilaan tulee saada tukea ja ohjausta siirryttäessä koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa. Siirtyminen eri kouluasteelta toiselle on aina opintopolun kriittinen kohta ja etenkin toisen asteen siirtymä vaatii määrätietoista ohjausta ja tiedottamista oppilaille. Yhteistyö oppilaitosten välillä on välttämätöntä erityisesti silloin, kun oppilaalla on erityisen tuen tarvetta. (Kasurinen & Merimaa 2005, ) Elämänsuunnittelun- ja uranvalinnan ohjaus sisältää ohjauksen, joka liittyy koulutus ja ammatinvalintaan. Ohjauksen avulla pyritään lisäämään koulutukseen ja työhön sitoutumista. Tavoitteena on, että oppilas oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa. Oppilaan on opittava tunnistamaan päätöksentekoonsa vaikuttavia tekijöitä. Oppilaanohjauksessa nuoria on valmistettava yhteiskunnan epävarmuuteen ja muuttuviin olosuhteisiin sekä luotava heille käsitys niistä mahdollisuuksista ja rajoituksista, jotka ovat vaikuttamassa heidän uraansa ja elämäänsä koskeviin päätöksiin. Oppilaan on opittava keskustelemaan näistä tekijöistä oppilaanohjaajan sekä huoltajiensa kanssa. (Kasurinen & Merimaa 2005, ) Tavoitteena on, että oppilas pyrkii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. Oppilaanohjaukseen on koko yläkoulun ajan sisällytettävä tietoa työelämästä ja eri ammattialoista. Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin. Ohjauksessa on huolehdittava siitä, että oppilailla on tietoa myös mahdollisuuksista opiskella ja työskennellä ulkomailla. (Kasurinen & Merimaa 2005, ) Tavoitteena on, että oppilas saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammattivalinnoissa. Oppilasta autetaan saamaan tietoa eri ammattialoista. Oppilaanohjauksen tehtävä on kyseenalaistaa stereotyyppinen ajattelu ja tukea niitä oppilaita, jotka valitsevat omien vahvuuksiensa ja kiinnostuksensa mukaisia ammattialoja valtavirrasta poiketen. (Kasurinen & Merimaa 2005, 53 59, Lairio & Puukari 1999, 6, ) Mallin mukaan ohjauksen asiantuntijuus on porrastettu kolmeen tasoon ja ohjausta toteuttavat oppilaitoksessa useat henkilöt. Opiskelijoiden yksilölliset ohjaustarpeet edellyttävät hyvin eritavoin erikoistunutta ohjausasiantuntijuutta ja eri sisältöistä ohjausta. Mitä vaativampaa henkilökohtaista ohjausta oppilas tarvitsee, sitä pidemmälle erikoistunutta ohjaushenkilöstöä käytetään. Malli on myös työnjaollinen kuvaus ohjaushenkilöstön vastuista koulun sisällä.(honkanen 2006,139, Kasurinen 2004, 41, Lairio & Puukari 1999, 29.) Ohjauksen keskiössä on ohjattava ja hänen sosiaalinen ryhmänsä. Ohjaus lähtee opiskelijan ohjaustarpeesta. Vanhemmat ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita koulun kokonaisvaltaisessa ohjausmallissa ja ohjausyhteistyön kohteena on koko oppilaan sosiaalinen ryhmä. Vanhempien rooli ohjauksessa on merkittävä, mutta holistisessa mallissa varsinaisina toimijoina ovat institutionaaliset tahot. Oppilas osallistuu ohjauksen prosessiin oman elämänsä asiantuntijana ja ohjattavan lähipiiri, esimerkiksi perhe ja tukihenkilöt otetaan ohjausprosessiin mukaan. Esim. Chances -tutkimustulosten mukaan alaikäisten oppilaiden vanhemmilla/huoltajilla tulisi olla mahdollisuuksia osal-

14 14 listua ohjausyhteistyöhön asianosaisina ja vastuullisina kasvattajina. Vanhempien/huoltajien asiantuntemus on ohjauksen voimavara. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeä tekijä syrjäytymisen ehkäisyssä. (Nykänen ym. 2007, 214.) Oppilaan ensimmäinen ohjaustaho on opettaja. Ensimmäisellä ohjaustasolla toimivat yläkouluissa aineenopettajat, luokanvalvojat, oppilaanohjaajat (ohjatessaan luokkamuotoisesti) ja avustajat. Oppilaanohjaajaan rooli on tavallaan kaksijakoinen, koska hän toimii myös luokkamuotoisissa ohjaustilanteissa ja kohtaa oppilaita ryhmissä ja koulun arjessa päivittäin. Myös aineenopettajan toimenkuva on muuttunut, tiedon- ja oppimiskäsityksen muuttuessa, tiedonjakajasta ja auktoriteetista kohti vuorovaikutuksellisen oppimisprosessin ohjaamista. Huomio tulisi kiinnittää erityisesti ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä mahdollisten ongelmien havaitsemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Tehostetun tuen tarpeessa olevat oppilaat opettajat lähettävät saamaan tukea seuraavan ohjaustahon asiantuntijoilta. Opettajat toimivat koulun toimintamallin mukaisesti ja vievät huolen herätessä asian esim. koulussa toimivan moniammatillisen oppilashuoltoryhmän pohdittavaksi. Toisella ohjaustasolla toimii oppilaitoksen muu opetus- ja ohjaushenkilökunta, kuten oppilaanohjaaja, erityisopettaja, kuraattori, terveydenhoitaja ja rehtori. Nämä ohjaustahot tekevät läheistä yhteistyötä opettajien sekä muiden ohjausasiantuntijoiden kanssa ja toimivat oppilashuoltoryhmän jäseninä. Kolmas ohjaustaho on opetustyöhön osallistumaton henkilö tai oppilaitoksen ulkopuolinen asiantuntija. Tällä ohjaustaholla toimivat oppilaitoksen ulkopuoliset ohjaustahot, jotka toimivat yhteiskunnan ohjaus- ja tukipalveluorganisaatioissa, kuten nuorisotoimi, kasvatus- ja perheneuvola, mielenterveyspalvelut, lastensuojelu, päihdehuolto, työvoimatoimisto, yritykset ja järjestöt. He voivat osallistua myös oppilaitoksen ohjaustoiminnan kehittämiseen ja kouluttamiseen. (Lairio & Puukari 1999, ) 2.2 Ohjauksen tuloksellisuuteen vaikuttavat osa-alueet Ohjauksen tuloksellisuuden vaikuttavia toiminnan osa-alueita on koottu VOP-malliin (ks. kuvio 3.) Mallissa ohjauksen tuloksellisuutta tarkastellaan koko opetus- ja ohjauspalveluita tuottavan organisaation yhteistyön tuloksena. Mallin mukaan ohjauksen tuloksellisuuteen vaikuttaa koulussa toteutuva ohjaustyö, koulun opetus- ja ohjaustyön organisointi ja ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko. Eri toimijoiden välinen vuoropuhelu, hallinnon ja ohjaustyötä tekevien yhteisymmärryksen rakentaminen, opettajien valtauttaminen, hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat välttämättömiä hyvän ohjaustuloksen aikaansaamiseksi. VOP-mallissa tarkastellaan ohjauksen palvelujärjestelyjä kokonaisuutena. Ohjauksen systeemin tasoja on kolme: ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko, ohjauksen palvelujärjestelyt ja asiakkaalle näkyvät ohjauspalvelut. Ne koostuvat kahdeksasta ohjauksen ulottuvuudesta: toimintapoliittinen ulottuvuus, kontekstuaalinen ulottuvuus, organisaatioulottuvuus, vastuu-ulottuvuus, työnjaollinen ulottuvuus, sisältöulottuvuus ja menetelmällinen ulottuvuus. (Nykänen, Karjalainen, Vuorinen & Pöyliö 2007, 38.)

15 15 KUVIO 3. VOP-malli (Nykänen, Karjalainen, Vuorinen & Pöyliö 2007) Toimintapoliittinen ulottuvuus muodostuu kansallisesta ja alueellisesta säädöstaustasta. Kontekstuaalisella ulottuvuudella tarkoitetaan mm. ohjauksen toimintapolitiikan toteutusta alueellisena ohjauksen verkostoyhteistyönä, jota tulisi kohdentaa, suunnitella, systematisoida ja koordinoida. Organisaatioulottuvuus sisältää organisaation sisäisen ohjauksen poikkihallinnollisen ja moniammatillisen yhteistyön toimeenpanon. Työ on oppilaslähtöistä. Työ- ja vastuujaon ulottuvuudessa kuvataan, millä tavoin ohjauksen palvelujärjestelyjä toteutetaan, suunnitellaan ja koordinoidaan. Asiakkaalle näkyvien ohjauspalveluiden tulisi tukea elinikäistä oppimista. Ohjauspalvelujen tarjoamisen tulisi kattaa kaikki ohjauksen sisällöt: psykososiaalinen tuki, oppimisen ja opiskelun ohjaus sekä ura- ja elämänsuunnittelun ohjaus (holistinen malli). Oppimaan oppimisen osa-alueeseen kuuluu tieto oppilaan opintopolun seuraavan vaiheen sisällöstä ja tulevien opintojen edellytyksistä. Yhteisöllisillä ohjausmenetelmillä kyetään ehkäisemään opintojen keskeyttämistä ja parantamaan opintoihin sitoutumista. Oppilaan opintopolun aikana tulee tarjota tavoitteen näkökulmasta menetelmällisesti ja sisällöllisesti tarkoituksenmukaisia ja ajantasaisia palveluja. Ohjauksen tulee tukea elinikäistä oppimista. Tällöin ohjaus on asiakaslähtöistä, moraalisesti ja eettisesti korkeatasoista sekä systeemisesti tuotettua. Se etenee ajallisena prosessina, joka sisältää vaiheet ennen opintojen alkua, opintojen alkaessa, opiskelun aikana, opintojen päättövaiheessa ja opintojen jälkeen. Opintopolku on jatkumo. (Nykänen, Karjalainen, Vuorinen & Pöyliö 2007.) 2.3 Ohjaaminen Opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan, perusopetuksen tehtävä on tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Koulutuksen tieto-

16 16 yhteiskuntakehittäminen suunnitelman mukaan jokaisella peruskoulun päättävällä on tarvittavat tulevaisuuden kansalaisen taidot ja elinikäisen oppimisen valmiudet. Heillä on taidot opiskella erilaisissa oppimisympäristöissä ja valmiudet hyödyntää niitä mielekkäällä tavalla. Koulutuksessa on varmistettu tarvittavat kansalaisvalmiudet ja tulevaisuuden työelämässä tarvittava osaaminen. Koulun ja kodin vuorovaikutuksen sekä työelämäyhteistyön tulee olla tiivistä. Kansalaisen taidot ja ohjauksen ensisijaiset tavoitteet on eritelty opetusministeriön Perusopetus raportissa seuraavasti: Ajattelun taidot: ongelmanratkaisu, päättely, argumentointi ja johtopäätösten teko, kriittinen, analyyttinen ja systeeminen ajattelu ja luova ja innovatiivinen ajattelu. Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot: tiedon hankinnan, käsittelyn ja käytön taidot, kommunikointi-, yhteistyö- ja neuvottelutaidot, itsenäisen ja pitkäjänteisen työn tekemisen taidot, ajanhallinta ja joustavuus, yrittäjyys ja muutososaaminen, tieto- ja viestintätekniikan ja muun teknologian käyttötaito ja opiskelun taidot. Käden ja ilmaisun taidot: kehon koordinaatio, monipuolisen ilmaisun ja esiintymisen taidot ja rohkeus, suunnittelun ja tuottamisen taidot ja kekseliäisyys, kokeellisuus ja mielikuvituksen käyttö. Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot: yhteisön ja yhteiskunnan hahmottaminen, aloitteellisuus ja johtamisen taidot, kyky toimia rakentavasti ja ratkaista ristiriitoja, erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien hyväksyminen, mediataidot ja tulevaisuuden ajattelemisen ja rakentamisen taidot. Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot: itsetuntemus ja reflektointi, terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen, eettisyys, vastuullisuus ja toiminta yhteisön jäsenenä ja hyvä käytös ja empatia.

17 17 Perusopetus raportissa (2010, 86) oppiainekohtaiset sisällöt on esitelty toisena perusopetuksen ulottuvuutena. Sisällöt on jäsennetty aineryhmäkokonaisuuksina (ks. taulukko 1) ja tavoitteista on sanottu seuraavaa: Perusopetuksen sisällöissä korostuu kielen ja muiden symbolien monipuolinen hallinta, laaja-alainen lukutaito, monipuoliset vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön liittyvät taidot sekä kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvä osaaminen. Keskeisellä sijalla ovat myös matemaattiset perusvalmiudet ja matemaattinen ajattelu sekä luonnontieteellinen ja teknologinen osaaminen. Oppilas tarvitsee lisäksi tietoa ja taitoa orientoitua yhteiskunnalliseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja luontoympäristöön, taitoa vaikuttaa asioihin sekä halua omaksua kestävää tulevaisuutta rakentava tietoisuus ja elämäntapa. Oppilas tarvitsee ymmärrystä menneestä, kykyä ymmärtää aikaa ja asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita sekä motivaatiota suuntautua tulevaisuuteen. Perusopetuksen sisällöt kattavat myös taiteelliseen tuottamiseen ja ilmaisuun sekä erilaisten menetelmien hallintaan liittyvät tiedot ja taidot. Kasvavan lapsen näkökulmasta oman kehityksen ja kasvun ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää. Oppilas tarvitsee silloin mm. liikuntaan, terveyteen, ravitsemukseen ja omasta hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtimiseen liittyvää tietoa ja taitoa. Oppiainekokonaisuus Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Ympäristö, luonnontieto ja teknologia Yksilö, yritys ja yhteiskunta Taide ja käsityö Terveys ja toimintakyky Oppiaineet äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet matematiikka uskonto, elämänkatsomustieto, etiikka, historia, yhteiskuntaoppi ja oppilaanohjaus kuvataide, musiikki, käsityö ja draama liikunta, terveystieto ja kotitalous TAULUKKO 1. Oppiainekokonaisuudet Perusopetus raportissa Opetussuunnitelman perusteet korostavat ympäristön merkitystä ohjauksessa. Ohjausympäristön käsite voidaan johtaa Opetussuunnitelman perusteiden oppimisympäristö kuvauksesta (2004, 18.) Ohjausympäristön muodostumiseen vaikuttavat vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Ohjausympäristön on oltava turvallinen ja sen tulee tukea oppilaan kasvua, oppimista, oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta, edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan. Ympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Ohjausympäristö voidaan jakaa holistisen ohjausmallin avulla kolmeen osaan: oppilaan uran ja elämän suunnitteluun, kasvun ja kehityksen tukemiseen sekä opiskelun ja oppimisen ohjaamiseen. Kuvion 4 kaksi sisimmäistä kehää muodostuu yksittäisen oppilaan kognitiivisista ja emotionaalisista tekijöistä ja hänen vuorovaikutusverkostostaan. Uloimpaan kehään voidaan katsoa kuuluvan ne arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Opettajan tulee välittää näitä arvoja ja periaatteita ohjaustyössään. Ohjausmekanismi käsitteellä kuvataan niitä koulun käytäntöjä, jotka vaikuttavat ohjaustuloksiin.

18 18 Onnismaa (2007) pohtii teoksessa tiedotuksen, opetuksen, neuvonnan ja ohjauksen toimintatapoja sekä niiden eroja. Ne kietoutuvat monin tavoin yhteen ja ovat kaikki tarpeellisia ohjaustyössä. Tiedottamisen tarkoituksena on antaa asiakkaalle tietoja, joita hän tarvitsee päätöksentekonsa pohjaksi. Neuvonta on vuorovaikutuksellisempaa kuin tiedonvälitys ja joissain tilanteissa neuvo tukee päätöksentekoa, mutta yleisesti ohjauksessa asiantuntijarooli halutaan kyseenalaistaa. Ohjauksessa asiakas osallistuu aktiivisesti ongelmiensa ratkaisemiseen. Ohjaaja pyrkii vahvistamaan työskentelyssä ohjattavan toimintakykyä ja päätöksentekoa sekä välttämään valmiiden ratkaisumallien tarjoamista. Ohjaus on opiskelijan tukemista ja auttamista hänen opiskeluprosessissaan, ammatillisessa suuntautumisessaan ja kehittymisessään hänen elämäntilanteissaan ja elämänkulussaan. Ohjaus ei ole tiedon jakamista tai neuvomista, vaan opintojen ja siihen liittyvien valintojen tukemis-, oppimis- ja pohdintaprosessi. Ohjaustyössä asiantuntija liikkuu herkällä, elämään vaikuttavien päätösten alueella. Tärkeänä tavoitteena on, että ohjattavan oma toimintakyky kehittyy ohjausvuorovaikutuksen seurauksena. (Onnismaa 2007.) Persoona Ura- ja elämän suunnittelu Psykologinen ympäristö Yksilöstä riippumaton alue Elintila Kasvun ja kehityksen tukeminen Opiskelun ja oppimisen ohjaaminen KUVIO 4. Ohjausympäristö Ohjauksen tavoitteesta voidaan tehdä karkea kahtiajako: oppilaan itsetunnon parantaminen ja hänen minäpystyyvyys-tunteensa vahvistaminen (ks. kuvio 5). Itsetunto ja minäkäsitys ovat selittävinä tekijöinä selonteoissa mm. kiusaamisessa, päihdekäyttäytymisessä ja työllistymisessä. Myönteinen minäkuva ja hyvä itsetunto ovat edellytyksiä sille, että ihminen haluaa oppia, uskaltaa yrittää ja epäonnistua sekä suvaitsee ja kunnioittaa muita. Nämä taidot ovat osana persoonallisten valmiuksien kokonaisuutta, jota kutsutaan elämänhallinnaksi. Ihmisen käsitystä itsestään, luonteestaan, kyvyistään, toiveistaan, arvoistaan ja

19 19 suhteistaan muihin ihmisiin, kutsutaan minäkäsitykseksi. Oppilaan minäkäsitys on ensisijassa oppimisen tulosta, joka perustuu hänen kokemuksiinsa. Itsetunto kertoo, miten yksilö tiedostaa ja tuntee itsensä sekä arvostaa itseään (Ihme 2009.) Käsite minäpystyvyys (self-efficacy) on lainattu Banduran sosiaalis-kognitiivisesta teoriasta (1997). Minäpystyvyys kuvaa henkilön uskoa siihen, miten hän kykenee suoriutumaan tehtävästä asetettujen vaatimusten mukaisesti. Uskomus voidaan jakaa pystyvyysodotuksiin ja tulosodotuksiin. Minäpystyvyys eroaa itsetunnosta, koska siinä keskitytään kykyjen arviointiin. Itsetunnon käsitteeseen liittyy arviot yksilön omanarvontunnosta. Golemanin (2006) mukaan ihmisellä on mahdollisuus oppia itsetuntemukseen, itsehallintaa ja motivaatioon liittyviä taitoja. Itsetuntemus on tietoa omista tunnetiloista, mieltymyksistä ja voimavaroista. Itsetuntemus täsmentyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa saadun palautteen kautta. Itsehallinta on omien tunnetilojen, mielihalujen ja voimavarojen säätelyä. Motivaatio sisältää ominaisuuksia, jotka ohjaavat tai helpottavat päämäärien saavuttamista. Motivaatio on motiivien muodostama kokonaistila, joka tähtää päämäärään ja ohjaa käyttäytymistä tiettyyn suuntaan. Motiivi on syy, vaikutin tai tarve, joka tekee toiminnan mielekkääksi (ks. Maslowin tarvehierarkia). Onnistumisen kokemukset vahvistavat itseluottamusta ja lisäävät pätevyydentunnetta. Onnistuminen lisää onnistumisen odotuksia ja näin yksilö uskaltaa asettaa itselleen uusia tavoitteita. Tavoitetietoisuus on keskeistä oppimismotivaation syntymisen ja säilymisen kannalta. (Ihme 2009.) Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan kanssakäymisessä tarvittavaa osaamista, jota tarvitaan selviytymiseen useiden ihmisten välisessä tavoitteiden, toiveiden ja odotusten verkostossa. Sosiaalisten suhteiden avulla ihminen oppii tiedostamaan erilaisia rajoja, sääntöjä, ohjeita ja kurin merkitystä (ks Turvallinen oppimisympäristö). Oppilaan tulee saada osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen. Sosiaalinen toimintakyky linkittyy omien tunteiden tunnistamiseen ja hallintaan. Itsetunto Minäpystyvyys Motivaatio Sosiaaliset taidot Itsehallinta Tietoyhteiskuntataidot Itsetuntemus Oppimistaidot KUVIO 5: Minäkäsityksen osa-alueet ohjauksen näkökulmasta

20 20 Opetussuunnitelman perusteissa (2004, 19) kiinnitetään huomiota oppilaiden erilaisiin oppimistyyleihin ja -strategioihin, oppilaan oppimisen halun ylläpitämiseen, tavoitteellisuuteen sekä oppilaan oman toiminnan arviointiin. Oppijan tietoisuutta omista yksilöllisistä oppimistaidoista voidaan Kiven (1994) mukaan kuvata metakognitiivisilla komponenteilla: oppimisstrategiatieto, päätöksenteko ja suunnittelu. Metakognitio merkitsee oppijan tietoisuutta omasta ajattelusta. Oppimistaito voidaan jakaa ajattelu-, tiedon käsittely- ja metakognitiiviseen taitoon.

Kyl määki. Turun peruskoulujen oppilaanohjauksen käsikirja. Koonnut Petri Niemi

Kyl määki. Turun peruskoulujen oppilaanohjauksen käsikirja. Koonnut Petri Niemi Kyl määki Turun peruskoulujen oppilaanohjauksen käsikirja Koonnut Petri Niemi Kyl määki Koonnut Petri Niemi Kuvat Lauri Tiikasalo Esa Mikkonen Taitto Antti Huttunen Turku 2011 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe...

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppilaanohjaus. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004

Oppilaanohjaus. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa 2009. Petri Niemi Jyväskylässä 14.5.2009

Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa 2009. Petri Niemi Jyväskylässä 14.5.2009 Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa 2009 Petri Niemi Jyväskylässä 14.5.2009 Arvioinnin tavoitteet Tukea koulun ohjauksen kehittämistyötä Arvioida opetussuunnitelman rajaamien tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Kemiönsaaren kunnan perusopetuksen oppilaanohjaussuunnitelma

Kemiönsaaren kunnan perusopetuksen oppilaanohjaussuunnitelma Kemiönsaaren kunnan perusopetuksen oppilaanohjaussuunnitelma Johdanto Kouluilla tulee olla yhteinen käsitys oppilaanohjauksesta, jotta ne pystyvät tekemään työtä tavoitteellisesti. Oppilaanohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Kyyjärven perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Kyyjärven perusopetuksen ohjaussuunnitelma Kyyjärven perusopetuksen ohjaussuunnitelma 1. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011 Maailmankansalaisena Suomessa Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011 Opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyö Opetussuunnitelman perusteiden laadintatyö alkaa välittömästi valtioneuvoston asetuksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA. 1. Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA. 1. Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA Jyväskylän Normaalikoulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilaanohjauksen ja lukion opinto-ohjauksen järjestämisen rakenteet,

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Sisällys 1. Hyvän ohjauksen kriteerien tehtävä... 3 2. Hyvän ohjauksen kriteerien käyttö

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN KOULUJEN OHJAUSSUUNNITELMA. Käytössä alkaen. Hyväksytty Opetustoimen lautakunnassa 29.6.

KÄRSÄMÄEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN KOULUJEN OHJAUSSUUNNITELMA. Käytössä alkaen. Hyväksytty Opetustoimen lautakunnassa 29.6. 1 KÄRSÄMÄEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN KOULUJEN OHJAUSSUUNNITELMA Käytössä 1.8.2016 alkaen Hyväksytty Opetustoimen lautakunnassa 29.6.2016 2 Sisällys 1 Oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat...

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot