Kaisa Kotakorpi, Tampereen yliopisto NÄKÖKOHTIA ALKOHOLIN, TUPAKAN JA EPÄTERVEELLISTEN ELINTARVIKKEIDEN VEROTUKSESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaisa Kotakorpi, Tampereen yliopisto 20.9.2010 NÄKÖKOHTIA ALKOHOLIN, TUPAKAN JA EPÄTERVEELLISTEN ELINTARVIKKEIDEN VEROTUKSESTA"

Transkriptio

1 Kaisa Kotakorpi, Tampereen yliopisto NÄKÖKOHTIA ALKOHOLIN, TUPAKAN JA EPÄTERVEELLISTEN ELINTARVIKKEIDEN VEROTUKSESTA 1. Johdanto Tässä muistiossa käsitellään alkoholin, tupakan ja epäterveellisten elintarvikkeiden verotusta pääasiassa taloustieteen näkökulmasta. Ensin käsittelen verotuksen tehokkuuteen liittyviä seikkoja. Tähän liittyen nousee esiin kaksi keskeistä teemaa. Ensinnäkin alkoholin, tupakan ja epäterveellisen ruuan haitalliset terveysvaikutukset asettavat nämä hyödykkeet erityiseen asemaan muuhun kulutukseen verrattuna: Näiden hyödykkeiden suhteellisen korkealla verotuksella voi olla kulutusvalintoja korjaava ja sitä kautta hyvinvointia lisäävä vaikutus. Toisekseen tarkastelen näiden hyödykkeiden asemaa verotuksen kokonaisuuden kannalta: Miten näitä hyödykkeitä olisi taloustieteellisen tutkimuksen valossa syytä verottaa, jotta koko verojärjestelmän aiheuttamat vääristymät tulisi (tältä osin) minimoitua ja verotulot kerättyä mahdollisimman tehokkaasti. Muistion toisessa osassa käsittelen tupakan, alkoholin ja epäterveellisten elintarvikkeiden suhteellisen korkean verotuksen vaikutuksia tulonjakoon sekä yleisemmin hyvinvoinnin jakautumiseen eri väestöryhmien välillä. Lopuksi tarkastelen joitain kysymyksiä liittyen näiden verojen käytännön toteutukseen ja sen haasteisiin. 2. Tehokkuus 2.1 Kulutuksen haittavaikutusten korjaaminen verotuksen avulla Tupakan, alkoholin ja epäterveellisen ruuan merkittävin erityispiirre muuhun kulutukseen verrattuna on niiden aiheuttamat haittavaikutukset. Näitä haittoja voi aiheutua joko muille (ulkoisvaikutukset) tai kuluttajalle itselleen. Perinteisesti taloustieteessä on ajateltu, että näistä haittavaikutuksista vain ulkoisvaikutuksia on syytä pyrkiä korjaamaan julkisen vallan toimesta, esimerkiksi verotuksen avulla. Uusi psykologinen taloustiede kuitenkin korostaa, että kuluttajat saattavat tehdä myös oman hyvinvointinsa kannalta haitallisia valintoja, joita he itse haluaisivat muuttaa, mutta eivät välttämättä onnistu kulutustottumustensa muuttamisessa esimerkiksi tahdonheikkouden vuoksi. Tällöin haitallisen kulutuksen suhteellisen korkealla verotuksella voi olla myös kuluttajan itsensä hyvinvointia parantava vaikutus. 1

2 Kun pohditaan alkoholin, tupakan ja epäterveellisen ruuan kulutuksen haittavaikutusten korjaamista verotuksen avulla, ensin täytyy tietenkin vastata seuraaviin kysymyksiin: (i) voidaanko veroilla vaikuttaa näiden hyödykkeiden kulutukseen; ja (ii) voidaanko näiden hyödykkeiden korkealla verotuksella vaikuttaa nimenomaan haittoja aiheuttavaan ongelmakulutukseen. Usein ajatellaan, ettei erityisesti voimakasta riippuvuutta aiheuttavien hyödykkeiden kuten tupakan kulutukseen voida vaikuttaa hintojen avulla. Aikaisemman kirjallisuuden perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että molempiin yllä oleviin kysymyksiin voidaan vastata myönteisesti. 1 Esimerkiksi Farrell et al. (2003) tutkimuksen perusteella alkoholin ongelmakulutus reagoi hintoihin yllättävän paljon. Lisäksi Haavio ja Kotakorpi (2010) ovat tehneet amerikkalaiseen aineistoon pohjautuvan tutkimuksen (Manning et al. 1995) perusteella laskelmia, joiden mukaan hintojen vaikutus alkoholin kulutukseen (absoluuttisesti mitattuna) pääsääntöisesti kasvaa kulutetun määrän kasvaessa. Toisaalta Manning et al. (1995) tulosten mukaan kaikkein pahimmat suurkuluttajat (3 % kaikista kuluttajista) eivät reagoi hintojen muutoksiin. 2 Alkoholin haitat kuitenkin tulevat merkittäviksi jo huomattavasti alhaisemmilla kulutuksen tasoilla (ks. esim. Farrell et al. 2003). Koska alkoholi ja tupakka aiheuttavat riippuvuutta ja erityisesti nuorten kulutus reagoi hintojen muutoksiin, korkealla verotuksella voidaan myös vähentää tulevaisuuden ongelmakuluttajien määrää Ulkoisvaikutukset Erityisesti tupakan ja alkoholin kulutuksen ulkoisvaikutuksista sekä niiden korjaamisesta verotuksen avulla on niin paljon taloustieteellistä kirjallisuutta (ks. esim. Cook ja Moore 2000, Chaloupka ja Warner 2000), että otan ulkoisvaikutusten osalta tässä esille vain muutaman näkökohdan. Ensinnäkin, osa haitallisen kulutuksen ulkoisvaikutuksista liittyy julkisen terveydenhuollon kustannuksiin. Terveydenhuollon kustannukset koskevat myös epäterveellisen ruokavalion aiheuttamia sairauksia, ja siten puoltavat myös epäterveellisen ruuan suhteellisen ankaraa verotusta. Ehkä merkittävin epäterveellisen ruokavalion haittavaikutus on ylipaino, joka on Suomessa viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Ylipaino puolestaan vaikuttaa monien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, syntyyn. Esimerkiksi diabeetikkojen sairaalahoidon kokonaiskustannukset olivat Diabetesliiton (2009) mukaan Suomessa noin 1,35 miljardia euroa vuonna 2007, n euroa diabeetikkoa kohden. Diabeteksesta noin 90 % on 2 tyypin diabetesta, jonka tärkein yksittäinen syy on ylipaino. Vuonna 2007 diagnosoitiin noin Alla olevan lyhyen keskustelun lisäksi, ks. myös esim. Kotakorpi (2009a) ja kyseisessä kirjoituksessa mainitut lähdeviitteet. 2 Haittojen vähentämiseksi olisikin hyvä miettiä verotuksen lisäksi myös muita keinoja. Esimerkiksi ympäristön kannalta haitallisen kulutuksen optimaalisista sääntelymekanismeista (esim. verot vs. rajoitukset) on paljon kirjallisuutta, mutta kuluttajan itsensä kannalta haitallisen käyttäytymisen osalta tämä kysymys on vielä suurelta osin käsittelemättä taloustieteellisessä kirjallisuudessa; tulokset eivät myöskään välttämättä olisi analogisia ympäristöongelmien ratkaisuun liittyvien tulosten kanssa. 2

3 uutta tyypin 2 diabeetikkoa, eli uusien 2 tyypin diabetestapausten kustannukset olivat kyseisenä vuonna n. 130 miljoonaa euroa. Kuinka suuri osa näistä tai muista ylipainoon liittyvistä sairastapauksista ja niiden hoidon kustannuksista olisi vältettävissä esimerkiksi makeisveron avulla, on haastava empiirinen kysymys, josta on vaikea löytää olemassa olevaa tutkimustietoa. Esimerkiksi Kiiskinen ym. (2008) mainitsevat yhdeksi merkittävimmistä painonhallintaan liittyvän tutkimuksen puutteista sen, että yhteisö tai politiikkatason toimien vaikutusta väestön ylipainoon ei ole tutkittu riittävästi. Kansainvälisessä kirjallisuudessa esimerkiksi Mytton et al. (2009) ovat tarkastelleet terveysvaikutteista elintarvikeverotusta (erityisesti rasvaveroa), ja heidän mukaansa tällaisella verotuksella voitaisiin säästää merkittävä määrä ihmishenkiä. Brownell et al. (2009) puolestaan tarkastelevat Suomen nykyisten veroehdotusten kannalta mielenkiintoisia limsaveron terveyshyötyjä. Kuitenkaan näissäkään tutkimuksissa ei ole tehty laskelmia vaikutuksista julkisen terveydenhuollon kustannuksiin tai muihin politiikan suunnittelun kannalta oleellisiin kustannuksiin. 3 Toisekseen on mielenkiintoista havaita, että tupakan kohdalla näyttäisi olevan vaikea perustella nykyisenkaltaista korkeaa verotusta pelkästään ulkoisvaikutusten perusteella (Cnossen ja Smart 2006). Tällöin on erityisen tärkeää ottaa huomioon, että myös yksilön kannalta liiallinen kulutus vaikuttaa oikeaan verotasoon (ks. seuraava luku). Kun otetaan myös nämä kustannukset huomioon, hyvinkin korkea tupakkaverotus voi olla oikeutettua esim. Gruber ja Köszegi (2004) ovat arvioineet yhdysvaltalaisella aineistolla, että tupakoitsijan itselleen aiheuttama haitta (menetetyillä elinvuosilla mitattuna) on 100 kertainen tupakoinnin ulkoisvaikutuksiin verrattuna. Alkoholin osalta puolestaan verotus näyttäisi Suomessa vastaavan suurin piirtein alkoholinkulutuksen välittömien yhteiskunnallisten kustannusten tasoa (HE 70/2009). Toisaalta alkoholiveron oikeaan tasoon vaikuttavat myös kulutuksen välilliset yhteiskunnalliset kustannukset (kuten tuottavuuden lasku, sairauspoissaolot ym.) sekä kuluttajalle itselleen aiheutuvat kustannukset, siltä osin kuin kuluttajat eivät ota näitä päätöksenteossaan huomioon. THL:n (2009) mukaan alkoholinkulutuksen välilliset haittakustannukset olivat Suomessa vuonna 2007 noin 5 kertaiset pelkkiin välittömiin kustannuksiin verrattuna. 4 Näiden 3 Tampereen yliopiston taloustieteiden laitoksen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä on meneillään projekti, jossa tutkitaan elintarvikeverotuksen terveys ja tulonjakovaikutuksia. Tämän projektin on tarkoitus tuottaa syksyn 2010 aikana tietoa siitä miten terveysperusteinen verotus (esimerkiksi makeis tai sokerivero) vaikuttaisi esimerkiksi ylipainon ja diabeteksen esiintyvyyteen. Kyseisen tutkimuksen tulosten perusteella olisi siten jatkossa mahdollista arvioida myös vaikutuksia diabeteksen hoidon kustannuksiin. Toisaalta on huomattava, että yhden sairauden kustannukset ovat todennäköisesti pieni osa kaikista epäterveellisten elintapojen aiheuttamista terveydenhuollon kustannuksista. Lisäksi pitäisi ottaa huomioon myös esimerkiksi sairauspoissaolojen aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset. Oleellinen kysymys on myös se, kuinka suuri osa näistä kustannuksista on sellaisia, joita kuluttajat eivät itse ota huomioon vain tällaiset kustannukset antavat syyn korjaavalle verotukselle. 4 Näissä luvuissa välittömiin kustannuksiin sisältyvät terveyskulut, sosiaalikulut, rikollisuusvalvonta sekä omaisuusvahingot, valvonta, tutkimus ja ennaltaehkäisevä päihdetyö. Välilliset kustannukset puolestaan koostuvat tuotantomenetyksistä ja ennenaikaisen kuoleman johdosta menetetyn elämän arvosta. On vaikea arvioida, miltä osin nämä kustannukset ovat ulkoisvaikutuksia ja miltä osin ne kohdistuvat yksilöön itseensä. Lisäksi monia alkoholinkäytön kustannuksia on ylipäätään vaikea arvottaa (esimerkiksi alkoholinkulutuksen aiheuttamat kärsimykset omaisille tai alkoholin aiheuttaman rikollisuuden uhreille). 3

4 laskelmien perusteella näyttäisi siltä, että alkoholi ja tupakkaveroa voitaisiin edelleen korottaa, jotta niiden taso vastaisi näiden hyödykkeiden kulutuksesta aiheutuvaa haittaa Yksilön kannalta liiallinen kulutus Terveyden kannalta haitallinen käyttäytyminen (kuten käyttäytyminen yleensä) on taloustieteessä perinteisesti nähty rationaalisen valinnan tuloksena, eikä syytä julkisen vallan toimille tässä suhteessa ole ajateltu olevan. Moderni psykologinen taloustiede kuitenkin ottaa huomioon esimerkiksi tahdonheikkouden ongelmat ja tulevaisuudessa koituvien haittojen liiallisen tai epäjohdonmukaisen diskonttaamisen (ks. esim. Frederick, Loewenstein ja O Donoghue (2002)). 6 Nämä tekijät saattavat vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi ruokavalioon ja riippuvuutta aiheuttavien hyödykkeiden käytön aloittamiseen tai jatkamiseen: mikäli kulutuspäätöksissä painottuvat hetkelliset hyödyt, eikä tulevaisuudessa koituvia haittoja oteta riittävästi huomioon, kulutetaan liikaa sellaisia hyödykkeitä, joiden kulutuksella on negatiivisia vaikutuksia hyvinvointiin tulevaisuudessa. Tästä näkökulmasta katsottuna esimerkiksi ylipaino tai tupakointi eivät välttämättä ole rationaalisia valintoja: yksilö haluaisi itse muuttaa käyttäytymistään, mutta ei välttämättä onnistu elintapojensa muuttamisessa. Tällaisessa tilanteessa epäterveellisten hyödykkeiden suhteellisen ankaralla verotuksella voi olla kulutusvalintoja korjaava ja myös yksilön itsensä hyvinvointia lisäävä vaikutus. Kun esimerkiksi veropolitiikalla pyritään korjaamaan kuluttajien valintoja yllä mainituin perustein, voidaan puhua ns. pehmeästä paternalismista. On tärkeää huomata, että tällaisen politiikan lähtökohta ja perustelu liittyy yksilön omien tavoitteiden saavuttamiseen. Ei siis ole kyse esimerkiksi siitä, että julkinen valta väittäisi tietävänsä yksilöä paremmin, mikä on hänelle hyväksi. Sekä ylipainon, tupakoinnin että alkoholin osalta on paljon empiiristä evidenssiä siitä, että kuluttajat haluaisivat muuttaa kulutustottumuksiaan, mutta eivät välttämättä pysty siihen. Tyypillisimmin tämä evidenssi liittyy esimerkiksi epäonnistuneisiin laihdutusyrityksiin sekä yrityksiin lopettaa tupakan tai alkoholin käyttö. Näihin yrityksiin käytetään myös huomattavia summia rahaa; tällaista käyttäytymistä on mahdoton selittää, jos oletetaan että ylipaino, tupakointi ja alkoholin suurkulutus ovat yksilön kannalta täysin rationaalisia ja toivottavia valintoja. Tupakan osalta yllä mainittua evidenssiä kokoaa yhteen esim. Gruber ja Köszegi (2001) ja alkoholin osalta Bernheim ja Rangel (2005, s. 39). Tahdonheikkouden ja ylipainon yhteydestä puolestaan keskustelevat esimerkiksi Cutler, Gleaser ja Shapiro (2003). Gruberin ja Mullainathanin (2005) empiirisen tutkimuksen perusteella tupakkaverojen nosto lisäsi tupakoitsijoiden kokemaa hyvinvointia (subjective well being), mikä on mahdollista vain, jos tupakan kulutus oli alun perin tupakoitsijoiden itsensä näkökulmasta katsottuna liian korkealla tasolla. 7 5 Oikean alkoholi ja tupakkaverotason täsmällisempi arvioiminen vaatisi huomattavasti huolellisempia laskelmia, kuin mihin tämän muistion puitteissa on mahdollista ryhtyä. 6 Psykologisesta taloustieteestä yleisemmin, ks. esim. Camerer, Loewenstein ja Rabin (2004). 7 Laajemmin paternalistisen politiikan perusteluista, ks. esim. Kotakorpi (2007, s ). 4

5 Verotuksella voidaan siis pyrkiä parantamaan myös yksilön itsensä kannalta haitallisen liikakulutuksen aiheuttamia hyvinvointitappioita. Kuten yllä todettiin, myös tupakan kysyntä sekä alkoholin ongelmakulutus reagoivat aiemman tutkimuksen perusteella hintoihin. On myös huomattava, että kuluttajalle itselleen koituvat kustannukset voivat olla huomattavasti ulkoisvaikutuksia suuremmat, kuten yllä todettiin esimerkiksi tupakan osalta. 2.2 Verotuksen kokonaisuus ja verojärjestelmän aiheuttamien vääristymien minimointi Seuraavaksi tarkastelen lyhyesti tupakan, alkoholin ja epäterveellisten elintarvikkeiden verottamista koko verojärjestelmän näkökulmasta. Verotuloja voidaan kerätä monenlaisten instrumenttien avulla, mutta tärkeä kysymys on, miten tämä tehtävä saadaan täytettyä yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Optimiveroteorian perusteella olisi periaatteessa syytä verottaa muita hyödykkeitä lievemmin sellaisia hyödykkeitä, jotka ovat komplementaarisia työnteon kanssa, ts. tällaisten hyödykkeiden lievä verokohtelu kannustaisi työntekoon ja siten vähentäisi verojärjestelmän aiheuttamia tehokkuustappioita. Toisaalta ankarasti pitäisi verottaa sellaisia hyödykkeitä, jotka ovat substituutteja työnteon kanssa. 8 Jos hyödykkeet eivät tässä suhteessa eroa merkittävästi toisistaan, eriytetystä hyödykeverotuksesta ei ole hyötyä. (Atkinson ja Stiglitz 1976, Edwards et al ) Tupakan, alkoholin ja ruuan osalta ei ole yksiselitteistä evidenssiä merkittävistä eroista muuhun kulutukseen verrattuna, joten tämän argumentin perusteella ei saada lisävalaistusta näiden hyödykkeiden oikeanlaiseen verokohteluun. (Ks. esim. Pirttilä ja Suoniemi 2010). Esimerkiksi Ison Britannian verojärjestelmän uudistamista erittäin perusteellisesti ja parhaiden ekonomistien voimin arvioineessa ns. Mirrlees Review ssa päädytään yleisemminkin siihen, että eriytetylle hyödykeverotukselle ei ole perusteita muista kuin ulkoisvaikutuksiin ja psykologisen taloustieteen argumentteihin liittyvistä syistä. (Crawford, Keen ja Smith 2010.) Tupakan, alkoholin ja epäterveellisten elintarvikkeiden verokohtelu pitäisi siis perustella nimenomaan niiden aiheuttamien haittojen vähentämisen näkökulmasta. 8 Usein mainitun ns. käänteisjoustosäännön (inverse elasticity rule, Ramsey (1927)) perusteella puolestaan pitäisi verottaa ankarimmin sellaisia hyödykkeitä, joiden kulutus reagoi hintamuutoksiin kaikkein vähiten. Tämä sääntö kuitenkin pätee vain tilanteessa, jossa hyödykeverotusta tarkastellaan erillään muusta verojärjestelmästä. Kun otetaan huomioon myös tuloverotus, tekstissä mainitut tulokset pätevät. 5

6 3. Tulonjako 3.1 Tupakka, alkoholi ja elintarvikeverotuksen regressiivisyys Usein alkoholin, tupakan ja elintarvikkeiden korkeaa verotusta vastustetaan sillä perusteella, että pienituloiset henkilöt käyttävät suuremman osan tuloistaan näihin hyödykkeisiin kuin suurituloiset. On kuitenkin useita eri tekijöitä, jotka pienentävät tämän argumentin painoarvoa. Ensinnäkin yllä kohdassa 2.2 mainittu optimiverokirjallisuus ottaa huomioon taloudellisen tehokkuuden lisäksi myös tulonjaon. Kuten yllä todettiin, kyseinen kirjallisuus ja siitä seurannut empiirinen tutkimus päätyy siihen, ettei eriytetylle hyödykeverotukselle ole perusteita, koska sen avulla saatavat hyvinvointihyödyt olisivat todennäköisesti hyvin pieniä. Toisin sanoen myöskään tulonjakoon liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole syytä kohdella eri hyödykkeitä verotuksessa eri tavoin. Toiseksi, vaikka suurituloiset käyttäisivätkin pienen osan tuloistaan esimerkiksi ruokaan, heidän ruokamenonsa ovat kuitenkin absoluuttisella rahamäärällä mitattuna suuremmat kuin pienituloisilla. Tästä syystä he saisivat myös suurimman rahallisen hyödyn näiden hyödykkeiden lievemmästä verokohtelusta. Tämäkin argumentti osoittaa, että hyödykeverotus on varsin tehoton keino tulonjaon parantamisen näkökulmasta. Pienituloisten asemaa on järkevämpää parantaa korottamalla sellaisia etuuksia (tai pienentämällä sellaisia maksuja), jotka kohdistuvat vain pienituloisille henkilöille. Kolmanneksi kotitalouden menot kuvaavat todennäköisesti paremmin kotitalouden pidemmän aikavälin taloudellista asemaa kuin tulot tietyllä hetkellä. Jos taloudellista asemaa mitataan kotitalouden menoilla, ruuan, alkoholin ja tupakan verotus ei näytä yhtä regressiiviseltä kuin tulo osuuksilla mitattuna. 9 Neljänneksi ruuan osalta epäterveellisten elintarvikkeiden korkean verotuksen regressiivisiä vaikutuksia voitaisiin vähentää oleellisesti keventämällä samalla terveellisten ruokien verotusta. 10 Tällöin pienituloisten kotitalouksien verotaakka voi itse asiassa pienentyä. Esimerkiksi Smed et al. (2007) ovat tarkastelleet tanskalaisella aineistolla reformia, jossa nostettaisiin sellaisten ruokien veroa, joissa on korkea rasva tai sokeripitoisuus, ja toisaalta kevennettäisiin kuitupitoisten ruokien verotusta. Heidän tulostensa perusteella tällaisen reformin seurauksena ruuan meno osuus laskisi kaikilla muilla paitsi kaikkein suurituloisimmilla kotitalouksilla. 9 Kotakorpi (2009a) esittää laskelmia Suomen aineistolla ja viittaa muiden maiden aineistolla tehtyihin laskelmiin. 10 Yllä mainitut psykologisen taloustieteen argumentit tarkoittavat myös sitä, että yksilöt kuluttavat oman hyvinvointinsa kannalta liian vähän sellaisia hyödykkeitä, joilla on positiivisia hyvinvointivaikutuksia tulevaisuudessa. Tämä argumentti puoltaa tämänkaltaisten hyödykkeiden kulutuksen tukemista veropolitiikan avulla. 6

7 3.2 Tuloeroista hyvinvointieroihin Kun arvioidaan verotuksen vaikutuksia eri tuloryhmien hyvinvointiin, olisi syytä ottaa huomioon tuloerojen lisäksi väestön terveyserot, ja siten myös verotuksen terveysvaikutukset. Pienituloisilla on suurituloisia enemmän terveysongelmia, ja tästä syystä epäterveellisten hyödykkeiden ankaran verotuksen tuomat terveyshyödyt voisivat olla suurimpia juuri pienituloisille. Tämä argumentti korostuu entisestään, jos pienituloisten kysyntä reagoi hintamuutoksiin suurituloisia enemmän. Tämä näyttäisi Smed et al. (2007) tutkimuksen perusteella pitävän paikkansa esimerkiksi tanskalaisessa aineistossa. Jos pienituloisten kysyntä reagoi veronmuutoksiin eniten, verotuksen myönteiset terveysvaikutukset painottuisivat entistä enemmän juuri pienituloisille. Terveydelle haitallisten hyödykkeiden suhteellisen ankaralla verotuksella voisi siis olla terveyseroja kaventava vaikutus. Vaikka terveysvaikutteinen verotus suurentaisi tuloeroja, se saattaa siis tasata hyvinvointieroja. Tämä erityisesti silloin, jos tulonjakovaikutuksia kompensoidaan muilla instrumenteilla tai esimerkiksi epäterveellisen ruuan veronkorotukseen yhdistetään terveellisen ruuan veronalennus. Terveyttä edistävien vaikutusten kohdistuminen erityisesti alimpiin tuloluokkiin on merkityksellistä siitäkin syystä, että terveyserot sosioekonomisten ryhmien välillä ovat Suomessa viime aikoina kasvaneet (VNK 2009) ja hoitoon pääsy on usein vaikeaa (Larivaara ym. 2009). 4. Käytännön toteutus ja haasteet 4.1 Epäterveellisten elintarvikkeiden verotus Terveysvaikutteista elintarvikeverotusta vastustetaan usein sillä perusteella, että eri elintarvikkeiden terveellisyydestä on useita näkemyksiä. Vaikka tästä asiasta ei päästäisi yksimielisyyteen, luvussa 2.2 olevan argumentin perusteella voidaan tehdä ainakin yksi selkeä johtopäätös: elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen pitäisi perua. Tämä olisi perusteltua sekä verojärjestelmän tehokkuuden, että ylipainoon liittyvien haittojen torjumisen kannalta. 11 Toisaalta tuntuu myös selvältä, että joidenkin tuotteiden kuten makeisten ja makeiden virvoitusjuomien suuri kulutus on kiistatta yhteydessä ylipainoon ja siten terveyden kannalta haitallista, joten näiden elintarvikkeiden muita hyödykkeitä korkeampi verotus on perusteltua. Tuoreet hedelmät ja kasvikset puolestaan lienevät kiistatta terveellisiä. Suurimmat terveyshyödyt saataisiin käyttämällä mahdollisimman täsmällistä instrumenttia, toisin sanoen verottamalla suoraan elintarvikkeiden haitallista ainesosaa. Mikäli terveyshaittoja 11 Menetykset pienituloisille voitaisiin kompensoida esimerkiksi perusvähennyksen noston ja sosiaaliturvan tasojen noston kautta, jolloin korkeammalla ruokaverolla ei olisi negatiivisia tulonjakovaikutuksia, joilla ruuan verotuksen keventämistä perusteltiin. Myös vaikutus verotuloihin olisi tästä kompensaatiosta huolimatta positiivinen. Gruber (2010) on päätynyt optimiveroteorian ja psykologisen taloustieteen argumenttien perusteella samaan päätelmään Ison Britannian verojärjestelmän osalta, ts. myös Isossa Britanniassa elintarvikkeiden verokohtelu pitäisi yhtenäistää muun hyödykeverotuksen kanssa. (Tällä hetkellä Isossa Britanniassa ruuan arvonlisävero on nolla.) 7

8 aiheuttaa erityisesti liiallinen sokerin kulutus, olisi siis syytä asettaa vero elintarvikkeiden sisältämälle sokerille. Sokeripitoisuuden perusteella määräytyvä vero olisi siis periaatteessa tehokkaampi keino haittojen vähentämiseen kuin yleinen makeisvero. 12 Sokeriveron käytännön toteutukseen liittyy useita haasteita, joita on käsitelty varsin kattavasti hallituksen makeisveroesityksessä. Ilmeisesti EU lainsäädännön puitteissa saattaa esimerkiksi olla vaikeaa kohdella erilaisia sokereita eri tavoin, jolloin pelkona on, että sokeriveron myötä verotettavaksi tulisi myös esimerkiksi hedelmien ja kasvisten sisältämä fruktoosi. Kuitenkin EU lainsäädännön puitteissa samankaltaisia hyödykkeitä (tässä tapauksessa eri sokereita) voidaan kohdella verotuksessa eri tavoin, jos erilainen verokohtelu on objektiivisesti perusteltavissa: olisikin hyvä pohtia, voisiko hedelmien ja kasvisten kiistaton terveellisyys olla tämän kaltainen objektiivinen perustelu jättää hedelmien ja kasvisten sisältämä fruktoosi sokeriveron ulkopuolelle. Esimerkiksi Tanskan makeisvero koskee säilykehedelmiä (muttei tietenkään tuoreita hedelmiä), joten tässä tapauksessa on ollut hyväksyttävää kohdella tuoreita ja säilykehedelmiä eri tavoin. Tanskassa makeisvero on myös pienempi vain vähän sokeria sisältäville tuotteille. Toisaalta näyttäisi myös siltä, että sokeriveron hallinnolliset kustannukset olisivat makeisveroa suuremmat. Mikäli sokeriveroa ei haluta toteuttaa, toinen hyvä vaihtoehto olisi nykyehdotusta korkeampi ja laajapohjaisempi makeisvero. Nykyisessä veropohjassa yksi huono puoli on se, että esimerkiksi makeat keksit ja leivonnaiset ovat veron ulkopuolella. Esimerkiksi kekseistä monet ovat hyvin (veron piiriin kuuluvan) suklaan kaltaisia, jolloin kapeapohjaisella makeisverolla voi olla epätoivottavia käyttäytymisvaikutuksia (sekä kuluttajien keskuudessa että teollisuudessa). Hallituksen esityksessä todetaan, että keksien ja makeiden leivonnaisten sisällyttäminen makeisveron piiriin on vaikeaa, koska ne kuuluvat samaan tullitariffinimikkeeseen esimerkiksi ruokaleivän kanssa; makeisveron perustuminen tullitariffinimikkeistöön on katsottu sen objektiivisuuden kriteeriksi. Kuitenkin jo nykyinen makeisveroesitys kattaa vain osia joistain tullitariffinimikkeistä, joten olisi hyvä perustella tarkemmin, miksei näin voitaisi tehdä makeiden leivonnaisten kohdalla. Jälleen on myös mielenkiintoista huomata, että Tanskan makeisvero koskee makeisten lisäksi esimerkiksi suklaata sisältäviä makeita leivonnaisia. Teollisuus on vastustanut makeisveroa sillä perusteella, että se aiheuttaisi vääristymän kotimaisen tuotannon ja maahantuonnin välillä. Tämä ei kuitenkaan ole uskottava argumentti, koska vero koskee myös maahantuojia. Toisaalta tässä yhteydessä (kuten myös alkoholi ja tupakkaveron kohdalla, ks. alla) on puhuttu myös harmaatuonnin ja matkustajatuonnin kasvusta. Olisi hyvä muistaa, että toki monenlainen veronkierto on mahdollista, myös kaikkien muiden verojen kuin makeisveron kohdalla. Olisiko odotettavissa, että makeisveron kohdalla veronkierto olisi suurempi ongelma kuin verotuksessa yleensä? Muissa Pohjoismaissa on käytössä huomattavasti Suomeen suunniteltua (0,75 e/kg) suurempia makeisveroja Tanskassa 12 Koska haittojen torjumiseksi nimenomaan kulutuksen määrää olisi syytä vähentää, saman argumentin perusteella voidaan todeta että makeisvero (määrään kohdistuva vero) puolestaan on tehokkaampi kuin esim. ALV muutokset (arvoon perustuva vero). 8

9 makeisvero on 2,4 e/kg ja Norjassa 1,9 e/kg. Tanskan vero on siis yli kolminkertainen ja Norjan yli kaksinkertainen Suomeen suunniteltuun verrattuna Alkoholi ja tupakkavero Merkittävin syy vuoden 2004 alkoholiveron alentamiseen oli pelko Viron EU jäsenyyden myötä kiihtyvästä rajakaupasta. Rajakauppaa haluttiin hillitä veronalennuksella, jotta verotuloja ei menetettäisi ulkomaille. Usein mainitaan myös, että korkealla alkoholiverolla ei olisi enää vastaavia kansanterveyshyötyjä, kun alkoholia saa ostaa lähes rajoituksetta halvemmalla ulkomailta. Myös hallituksen tupakkaveroesityksissä vertailut Viron verotasoon ovat merkittävässä asemassa. On kuitenkin huomattava, että nykyistäkin korkeampi verotaso sekä alkoholin että tupakan kohdalla johtaisi kokonaiskulutuksen ja siten haittojen laskuun. Esimerkiksi vuonna 2008 alkoholin hinta Suomessa nousi, ja vastaavasti ulkomailta tuodun alkoholin määrä lisääntyi. Kotimaasta ostetun alkoholin määrä kuitenkin väheni tuonnin kasvua enemmän, joten alkoholin kokonaiskysyntä laski (THL ja Valvira 2009). Yleisemminkin voidaan sanoa, että alkoholi ja tupakkaverojen korotuksesta seuraisi suurempi kotimaisten ostojen pudotus kuin matkustajatuonnin (tai laittoman maahantuonnin) kasvu. Siten kokonaiskysyntä ja sen mukana alkoholihaitat laskisivat, jos veroja korotettaisiin. 14 Nykyistä tiukempi alkoholi ja tupakkavero todennäköisesti lisäisi myös verotuloja. Suomalaisessa alkoholin kysyntätutkimuksessa alkoholin kysynnän hintajousto on pysynyt hyvin vakaana (ja alle ykkösen) jo useamman vuosikymmenen ajan, eikä näytä nousseen merkittävästi esimerkiksi Viron EU jäsenyyden jälkeen. (Vihmo 2006, Holm ja Suoniemi 1992, Ahtola, Ekholm ja Somervuori 1986.) Toisaalta lisääntynyt rajakauppa ja mahdollinen pimeän alkoholin helpompi saatavuus saattaa kasvattaa kotimaisen tilastoidun kulutuksen hintajoustoa, joten tilannetta on hyvä seurata aktiivisesti, kuten Suomessa on tehtykin. Lisäksi on hyvä muistaa, että verotulovaikutuksista riippumatta kulutuksen väheneminen vähentää alkoholinkulutuksen yhteiskunnallisia kustannuksia, jotka pitäisi myös muistaa ottaa huomioon arvioitaessa veropäätösten vaikutuksia valtion talouteen. Matkustajatuonnin aiheuttamia ongelmia voidaan pyrkiä korjaamaan koordinoimalla verojen tasoa EU maiden kesken; Suomen kannalta EU maista toki Viro on erityisessä asemassa. EU:ssa on käytössä alkoholijuomien ja tupakan minimiveroasteet, jotka ovat kuitenkin niin alhaisia, että niiden vaikutus kansallisiin veropäätöksiin on tällä hetkellä vähäinen. EU:ssa on keskusteltu myös alkoholi ja tupakkaverojen harmonisoinnista. Suomen kannattaisi kuitenkin mieluummin pyrkiä EU:n minimiveroasteiden nostamiseen kuin verojen harmonisointiin. Veroharmonisointi 13 Makeisveron oikea taso on monimutkainen empiirinen kysymys, jota voidaan mahdollisesti pyrkiä arvioimaan tarkemmin Tampereen yliopiston, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen elintarvikeverotutkimuksen valmistuttua. 14 Kotakorpi (2009b) on tarkastellut tätä kysymystä teoriamallin avulla. Yleisesti on erittäin vaikea kuvitella kysyntämallia, jossa alkoholin kokonaiskulutus kasvaisi kun kotimaassa myytävän alkoholin hinta nousee. 9

10 kyllä poistaisi kuluttajien kannustimet ostaa näitä hyödykkeitä ulkomailta, mutta se ei välttämättä poistaisi liian alhaisen verotuksen ja korkeiden terveyshaittojen tuomia ongelmia (Kotakorpi 2009b). 5. Lopuksi Hyödykeverotuksen kannalta tupakassa, alkoholissa ja epäterveellisessä ruuassa on erityistä nimenomaan niiden aiheuttamat ulkoisvaikutukset sekä taipumus liialliseen kulutukseen esimerkiksi tahdonheikkouden vuoksi. Nämä seikat puoltavat kyseisten hyödykkeiden muita hyödykkeitä korkeampaa verotusta kulutuksen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Verotulojen keräämiseen liittyvät argumentit puolestaan eivät puolla näiden hyödykkeiden erilaista verokohtelua verrattuna muuhun hyödykeverotukseen. Myöskään tulonjaon näkökulmasta näiden hyödykkeiden korkeaa verotusta ei ole syytä vastustaa, koska tulonjaosta huolehtimiseen on olemassa parempia instrumentteja. Toisaalta näiden hyödykkeiden korkeampi verotus voisi kaventaa tuloryhmien välisiä terveyseroja. Yhteenvetona voidaan todeta, että merkittävin syy eriyttää näiden hyödykkeiden verotus muun kulutuksen verotuksesta ovat niiden haitalliset terveysvaikutukset, ja näiden hyödykkeiden erityiseen verokohteluun liittyvät argumentit pitäisi perustella tästä näkökulmasta. Lisäksi arvioitaessa haitallisten hyödykkeiden kulutuksen sääntelyn vaikutuksia valtion talouteen, pitäisi muistaa verotulojen ohella ottaa huomioon esimerkiksi julkisen terveydenhuollon kustannussäästö kun kulutus alenee. Lähteet Ahtola, J., Ekholm, A. ja Somervuori, A. (1986). Bayes Estimates for the Price and Income Elasticities of Alcoholic Beverages in Finland from 1955 to Journal of Business and Economic Statistics 4, Atkinson, A. B. ja Stiglitz, J. E. (1976). The Design of Tax Structure: Direct Versus Indirect Taxation, Journal of Public Economics 6, Bernheim, B. D. ja Rangel, A. (2007). Behavioral Public Economics: Welfare and Policy Analysis with Nonstandard Decision Makers. Teoksessa Diamond, P., Vartiainen, H. (toim.). Behavioral Economics and Its Applications. Princeton University Press, Princeton Brownell, K. D., Farley, T., Willett, W. C., Popkin, B. M., Chaloupka, F. J., Thompson, J. W. ja Ludwig, D. S. (2009). The Public Health and Economic Benefits of Taxing Sugar Sweetened Beverages. New England Journal of Medicine 361, Camerer, C. F., Loewenstein, G. and Rabin, M. (2004) (toim.). Advances in Behavioral Economics. Princeton University Press, Princeton. Chaloupka, F. J. ja Warner, K. E. (2000). The Economics of Smoking. Teoksessa Culyer, A. J. ja Newhouse, J. P. (toim.). Handbook of Health Economics, Vol. 1B. Elsevier, Amsterdam

11 Cnossen, S. ja Smart, M. (2005). Taxation of Tobacco. Teoksessa Cnossen, S. (toim.). Theory and Practice of Excise Taxation. Oxford University Press, Oxford Cook, P. J. ja Moore, M. J. (2000). Alcohol. Teoksessa Culyer, A. J. ja Newhouse, J. P. (toim.). Handbook of Health Economics, Vol. 1B. Elsevier, Amsterdam Crawford, I., Keen, M. ja Smith, S. (2010). Value added taxes and excises. Teoksesssa Mirrlees, J., Adam, S., Besley, T., Blundell, R., Bond, S., Chote, R., Gammie, M., Johnson, P., Myles, G. ja Poterba, J. (toim.) Dimensions of Tax Design: the Mirrlees Review. Oxford University Press, Oxford. Cutler, D. M., Glaeser, E. L. ja Shapiro, J. M. (2003). Why Have Americans Become More Obese? Journal of Economic Perspectives 17, Diabetesliitto (2009). Diabeteksen esiintyvyys, ilmaantuvuus ja kustannukset Edwards J., Keen, M. ja Tuomala, M. (1994). Income tax, Commodity taxes and Public good provision: A Brief Guide. Finanzarchiv 51, Farrell, S., Manning, W. G. ja Finch, M. D. (2003). Alcohol Dependence and the Price of Alcoholic Beverages. Journal of Health Economics 22, Frederick, S., Loewenstein, G. ja O.Donoghue, T. (2002). Time Discounting and Time Preference: A Critical Review. Journal of Economic Literature 40, Gruber, J. (2010). Commentary to Crawford, I., Keen, M. ja Smith, S.: Value added taxes and excises. Teoksesssa Mirrlees, J., Adam, S., Besley, T., Blundell, R., Bond, S., Chote, R., Gammie, M., Johnson, P., Myles, G. ja Poterba, J. (toim.) Dimensions of Tax Design: the Mirrlees Review. Oxford University Press, Oxford. Gruber, J. ja Köszegi, B. (2001). Is Addiction Rational: Theory and Evidence. Quarterly Journal of Economics 116, Gruber, J. ja Köszegi, B. (2004). Tax Incidence when Individuals are Time Inconsistent: the Case of Cigarette Excise Taxes. Journal of Public Economics 88, Gruber, J. and Mullainathan, S. (2005). Do Cigarette Taxes Make Smokers Happier? Advances in Economic Analysis & Policy 5, article 4. Haavio, M. ja Kotakorpi, K. (2010). The Political Economy of Sin Taxes. European Economic Review, tulossa. HE 70/2009. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholi ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta. Holm, P. ja Suoniemi, I. (1992). Empirical Application of Optimal Commodity Tax Theory to Taxation of Alcoholic Beverages. Scandinavian Journal of Economics 94, Kiiskinen, U., Vehko, T., Matikainen, K., Natunen, S. ja Aromaa, A. (2008). Terveyden edistämisen mahdollisuudet: Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1. Kotakorpi, K. (2007). Essays on taxation and regulation. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis Kotakorpi, K. (2009a). Ohjaavilla veroilla voidaan parantaa hyvinvointia. Talous ja Yhteiskunta 2/2009, Kotakorpi, K. (2009b). Paternalism and Tax Competition. Scandinavian Journal of Economics 111,

12 Larivaara, M., Manderbacka, K., ja Keskimäki, I. (2009). Terveydenhuollon uudistukset ja oikeudenmukaisuus. Teoksessa Taimio, H. (toim.) Kurssin muutos: Kestävään kasvuun ja hyvinvointiin. TSL, Helsinki Manning, W.G., Blumberg, L., ja Moulton, L.H. (1995). The Demand for Alcohol: The Differential Response to Price. Journal of Health Economics 14, Mytton, O., Gray, A., Rayner, M., ja Rutter, H. (2007). Could Targeted Food Taxes Improve Health? Journal of Epidemiology and Community Health 61, Pirttilä, J. ja Suoniemi, I. (2010). Public provision, commodity demand and hours of work: An empirical analysis. Palkansaajien tutkimuslaitoksen työpapereita, No Ramsey, F. P. (1927). A contribution to the theory of taxation. Economic Journal 37, Smed, S., Jensen, J.D., Denver, S. (2007). Socio economic Characteristics and the Effect of Taxation as a Health Policy Instrument. Food Policy 32, THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) (2009). Päihdetilastollinen vuosikirja 2009: Alkoholi ja huumeet. THL, Helsinki. THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja Valvira (Sosiaali ja terveysalan valvontavirasto) (2009). Alkoholijuomien kulutus vuonna /tilastot/tilastotiedotteet /2009/Paihde/Kulutusennakko_2008_ Helmikuu09.pdf. Vihmo, J. (2006). Alkoholijuomien hintajoustot Suomessa vuosina Yhteiskuntapolitiikka 71, VNK (Valtioneuvoston kanslia) (2009). Ikääntymisraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa ilmaistaan huoli eri väestöryhmien. Ohjaavilla veroilla voidaan parantaa hyvinvointia

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa ilmaistaan huoli eri väestöryhmien. Ohjaavilla veroilla voidaan parantaa hyvinvointia 40 TALOUS & YHTEISKUNTA 009 Kaisa Kotakorven mielestä epäterveellisten hyödykkeiden korkeaa verotusta vastustetaan usein liian kevyin perustein Ohjaavilla veroilla voidaan parantaa hyvinvointia Haittaveroilla

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli. Kaisa Kotakorpi VATT & Turun yliopisto

Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli. Kaisa Kotakorpi VATT & Turun yliopisto Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli Kaisa Kotakorpi VATT & Turun yliopisto Käyttäytymistaloustiede osana talousteorian kehityksen jatkumoa Täydellinen kilpailu epätäydellinen kilpailu Täydellinen

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS HTSY Verohallinto 3.5.2016 2 (5) TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS Harmaan talouden selvitysyksikössä on tutkittu tupakkaveroon liittyvää harmaata taloutta ja tupakkaveroluvallisten

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Asia: Suomen Diabetesliitto ry:n lausunto sokeriverotusta selvittäneen työryhmän väliraportista

Asia: Suomen Diabetesliitto ry:n lausunto sokeriverotusta selvittäneen työryhmän väliraportista Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: lausuntopyyntö VM132:00/2011 Asia: :n lausunto sokeriverotusta selvittäneen työryhmän väliraportista Diabetesliitto esittää parhaimmat kiitokset

Lisätiedot

Terveellisten elintapojen taloudellisista ohjauskeinoista. HYVINVOIPA-loppuseminaari 7.2.2014 Timo Rauhanen

Terveellisten elintapojen taloudellisista ohjauskeinoista. HYVINVOIPA-loppuseminaari 7.2.2014 Timo Rauhanen Terveellisten elintapojen taloudellisista ohjauskeinoista HYVINVOIPA-loppuseminaari 7.2.2014 Timo Rauhanen 1. Taloudellisista ohjauskeinoista 2. Arvonlisäverotus 3. Valmisteverot 4. Lounasseteli/virikekortti

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Asumisen verotus. Tuukka Saarimaa (VATT) VALTION ASUNTOPOLITIIKKA TONTTITARJONNASSA JA VEROTUKSESSA -seminaari 23.11.2010. tuukka.saarimaa@vatt.

Asumisen verotus. Tuukka Saarimaa (VATT) VALTION ASUNTOPOLITIIKKA TONTTITARJONNASSA JA VEROTUKSESSA -seminaari 23.11.2010. tuukka.saarimaa@vatt. Asumisen verotus Tuukka Saarimaa (VATT) tuukka.saarimaa@vatt.fi VALTION ASUNTOPOLITIIKKA TONTTITARJONNASSA JA VEROTUKSESSA -seminaari 23.11.2010 Esityksen sisältö 1. Näkökulmia verotukseen: Mirrlees Review

Lisätiedot

Rahapelien verotus ja rahapelituottojen käyttö Suomessa

Rahapelien verotus ja rahapelituottojen käyttö Suomessa Rahapelien verotus ja rahapelituottojen käyttö Suomessa Keille kuuluvat rahapelien tuotot? KAISA KOTAKORPI & TOMI ROUKKA & MATTI VIREN Tarkastelemme tässä artikkelissa rahapelimarkkinoiden roolia Suomessa

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Verotuksen monimutkaisuudesta *

Verotuksen monimutkaisuudesta * Kansantaloudellinen aikakauskirja 109. vsk. 3/2013 Verotuksen monimutkaisuudesta * Kaisa Kotakorpi Professori Turun yliopisto 1. Johdanto Viimeisen muutaman vuosikymmenen aikana nk. psykologinen taloustiede

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Metsäverotuksesta ja sen neutraalisuudesta

Metsäverotuksesta ja sen neutraalisuudesta Metsätieteen päivä Helsinki 29.10. 2013 Metsäverotuksesta ja sen neutraalisuudesta Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos Metla jussi.uusivuori@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka Jussi Lintunen 1, Jani Laturi 1, Johanna Pohjola 2, Aapo Rautiainen 1 & Jussi Uusivuori 1 1 Luke, 2 SYKE Metsätieteen päivä Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Taustaa

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015

Savuton kunta 2012 2015 Tukimateriaalia ammattilaisille ja potilaille Pohjois Pohjanmaan Sydänpiiri ry Savuton kunta 2012 2015 27.04.12 1 PÄÄMÄÄRÄKSI SAVUTON SUOMI 2040 MIKSI? Tupakointi on suomalaisten terveyden suurin yksittäinen

Lisätiedot

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot PTY 10.1.2017 Professori (Professor of Practice) Lasse Mitronen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 10.1.2017 Vähittäiskaupan alatoimialat Liikevaihto

Lisätiedot

Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi

Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä 23.10.2014 Esityksen sisältö 1. Sääntelyn perusteet ja sääntelyteoria Ja muutama havainnollistava esimerkki 2. Liikasääntelyn

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 100/2017

Hallituksen esitys eduskunnalle alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 100/2017 Sivu 1 / 5 Helsinki 3.10.2017 Palkansaajien tutkimuslaitos Lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle: Hallituksen esitys eduskunnalle alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 100/2017 Lain

Lisätiedot

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953 Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

Puun myyntituloverotuksen neutraalisuus

Puun myyntituloverotuksen neutraalisuus Kettula, Suomusjärvi 22.9. 2008 Puun myyntituloverotuksen neutraalisuus Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa Puh. 010 2112264, jussi.uusivuori@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Diabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Diabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen Diabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen kokous SOSTE 20.11.2014 Riitta Vuorisalo Erityisasiantuntija Suomen Diabetesliitto ry Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Suomessa kulutusverot ovat

Suomessa kulutusverot ovat artikkeli Tuomas kosonen Tutkimusjohtaja palkansaajien tutkimuslaitos tuomas.kosonen@labour.fi Kuvat maarit kytöharju Alennetuille alv-kannoille ei ole hyviä perusteluja Suomessa ja maailmalla kulutusveroja

Lisätiedot

Kansalaistutkimus verotuksesta STTK /18/2017 Luottamuksellinen 1

Kansalaistutkimus verotuksesta STTK /18/2017 Luottamuksellinen 1 Kansalaistutkimus verotuksesta STTK 18.8.2017 8/18/2017 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työikäisten (18-64-vuotiaiden) parissa

Lisätiedot

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v)

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 Miehet Naiset 20 10 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2005 2010 2011 Satu Helakorpi, Anna-Leena Holstila, Suvi Virtanen, Antti Uutela Suomalaisen

Lisätiedot

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Asuntopolitiikan kehittämiskohteita koskeva selvitystyö

Asuntopolitiikan kehittämiskohteita koskeva selvitystyö Asuntopolitiikan kehittämiskohteita koskeva selvitystyö Työpaja 13.1.2017 Henrik Lönnqvist Hankkeen toinen osa Asumisen tukijärjestelmien ongelmakohtien ja vaikuttavuuden arviointi Tehtävä * Kysyntätuet

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Tutkimuksen näkökulma SISUun

Tutkimuksen näkökulma SISUun Tutkimuksen näkökulma SISUun Seija Ilmakunnas Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos Puheenvuoro Tilastokeskuksen seminaarissa 23.4.2013 Tässä esityksessä Mikrosimulointimallien merkityksestä sosiaaliturvan

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa? TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunnalle

Valtiovarainvaliokunnalle SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2007 vp Hallituksen esitys laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi

TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi Tällä luennolla Kertaus käsitteistä: verotuksen kohtaanto ja tehokkuustappio Optimaalinen verotus - käsite Optimaalisen

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tupakkaverosta annettua lakia sikarin ja pikkusikarin määritelmän osalta. Esitys liittyy

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

HE 114/2008 vp. ja rehuihin sovellettava verokanta alennetaan sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2009.

HE 114/2008 vp. ja rehuihin sovellettava verokanta alennetaan sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2009. HE 114/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia siten, että elintarvikkeisiin

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus

Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa

Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etla Miksi tutkitaan? Eläkkeelle siirtymisen terveysvaikutuksista tiedetään Suomessa vähän, vaikka vanhuuseläkeiän

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö LAUSUNTO 1 (5) Vero-osasto PL VALTIONEUVOSTO

Valtiovarainministeriö LAUSUNTO 1 (5) Vero-osasto PL VALTIONEUVOSTO Valtiovarainministeriö LAUSUNTO 1 (5) Vero-osasto PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO 15.2.2013 VM132:00/2011 SOKERIVEROTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Valtiovarainministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitolta

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi?

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? LIMUVIINA mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? HALLITUSPUOLUEIDEN EDUSKUNTA- RYHMÄT ESITTIVÄT, ETTÄ ALKOHOLILAIN UUDISTUKSEN MYÖTÄ LUOVUTTAISIIN KAUPOISSA MYYTÄVÄN ALKOHOLIN VALMISTUSTAPARAJOITTEESTA.

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkolan kaupungintalo 19.11.2007 Kansanedustaja Jutta Urpilainen Alkoholin kulutuksen historia ja nykypäivä Alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa pitkällä aikavälillä jatkuvasti

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Hyvän veropolitiikan periaatteet. VATT Analyysi

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Hyvän veropolitiikan periaatteet. VATT Analyysi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Hyvän veropolitiikan periaatteet VATT Analyysi Julkaisut 63 Kesäkuu 2013 VATT ANALYYSI Hyvän veropolitiikan periaatteet VATT-työryhmä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö

Lisätiedot

Selvitys valmisteverotukseen liittyvästä harmaasta taloudesta. Niko Salonen Tulli

Selvitys valmisteverotukseen liittyvästä harmaasta taloudesta. Niko Salonen Tulli Selvitys valmisteverotukseen liittyvästä harmaasta taloudesta Niko Salonen Tulli HTSY Verohallinto 10.12.2013 Verohallinto 2 (5) SELVITYS VALMISTEVEROTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ HARMAASTA TALOUDESTA Tullin tekemän

Lisätiedot

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Mika Kortelainen Tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista 1 29.9.2015 Valtiovarainministeriö Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista Tämä muistio tarkastelee hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten

Lisätiedot

Julkistaloustieteessä tutkitaan jatkossakin. Ehdotus julkisen. talouden alan tutkimusohjelmaa

Julkistaloustieteessä tutkitaan jatkossakin. Ehdotus julkisen. talouden alan tutkimusohjelmaa Ehdotus julkisen talouden alan tutkimusohjelmaksi Artikkeli pohtii verotuksen ja julkisten palvelujen tutkimuksen keskeisiä avoimia kysymyksiä. Jukka Pirttilä Professori Tampereen yliopisto Tutkimuskoordinaattori

Lisätiedot

Alkoholijuomien hintajoustot Suomessa vuosina 1995 2004

Alkoholijuomien hintajoustot Suomessa vuosina 1995 2004 Alkoholijuomien hintajoustot Suomessa vuosina 1995 2004 JOUNI VIHMO Suomalaiseen alkoholitutkimukseen on perinteisesti liittynyt korkeatasoinen ekonometrinen tutkimus. Nyt näyttää siltä, että tämä traditio

Lisätiedot

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Luonnos VM/BO/RY 7.9. 2015 kello 17:06 1(5) Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Tässä muistiossa esitetään rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu

Verotus ja talouskasvu Verotus ja talouskasvu Verouudistuksia perustellaan usein niiden vaikutuksilla talouskasvuun. Asiaa koskevista taloustieteellisistä tutkimuksista voidaan kuitenkin vetää vain harvoja selkeitä johtopäätöksiä.

Lisätiedot

Mirrlees Review: mistä kyse?

Mirrlees Review: mistä kyse? Mirrlees Review ja Suomen verojärjestelmä Jukka Pirttilä Tampereen yliopisto ja Palkansaajien tutkimuslaitos VM, 28.10.2008 Mirrlees Review: mistä kyse? Selvittää hyvän verojärjestelmän rakenne yleisesti

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Menestyksen eväät Suomelle

Menestyksen eväät Suomelle Menestyksen eväät Suomelle HALLITUSOHJELMA 2015 elinvoimaa kotimarkkinoille kilpailukykyä elinkeinoelämälle kohtuullisuutta verotukseen työrauhaa järkevää sääntelyä kasvua maailmalta Kuva: Apetit RUOKA-ALA

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot