Huippu-urheilun ulkopuolella tapahtuvasta. Kuntodopingin yhteiskunnallisen paikan jäljillä
|
|
- Aili Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teksti: MIKKO SALASUO & MIKKO PIISPA Kuntodopingin yhteiskunnallisen paikan jäljillä Kuntotodopingin taustalla siintää kilpailumentaliteetti. Kyse on yksilöllisestä kehittymisestä, menestyksestä erilaisilla arjen sosiaalisilla ja kulttuurisilla areenoilla. Yksilöt ovat ottaneet kehonsa ja elämänsä projektiksi, jota voi muokata lääketieteen keinoin. Toistaiseksi kuntodoping ei ole laaja kansanterveydellinen ongelma. Käytön yleisyys on pysynyt samalla tasolla tai jopa hieman laskenut viimeisen vuosikymmenen aikana. Huippu-urheilun ulkopuolella tapahtuvasta dopingaineiden käytöstä tiedetään huomattavasti vähemmän kuin huippuurheilun dopingista. Aihepiiri on noussut vasta hiljattain julkiseen keskusteluun. Näkyvin keskustelunavaus tapahtui , kun tuolloinen kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin pohti Turun Sanomien kolumnissaan, onko dopingista tulossa kansantauti. Jo vuonna 1996 professori Timo Seppälä viritteli huolta dopingaineiden leviämisestä kuntosaleille ja ennakoi mahdollista epidemiaa. Kuitenkin vasta Wallinin esittämän puheenvuoron myötä huoli aktua lisoitu yhteiskuntatieteelliseksi tutkimukseksi. Tämän seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö polkaisivat käyntiin tutkimushankkeen, jossa lähdettiin selvittämään dopingin käytön piirteitä huippu-urheilun ulkopuolella. Hankkeen seurauksena julkaisimme tammikuussa 2012 tutkimuksen Kuntodoping. Näkökulmia dopingin käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella. Tutkimuskysymykset määrittyivät laaja-alaisesti: Mistä on kyse, kun puhutaan dopingin käytöstä muuhun tarkoitukseen kuin huippu-urheilumenestyksen saavuttamiseen? Millaisiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kehyksiin huippu-urheilun ulkopuolinen dopingin käyttö kytkeytyy? Mikä on käytön ja käyttäjien suhde muuhun yhteiskuntaan? Kuinka yleistä käyttö on? Millaiset ovat käyttäjien motiivit ja miten erilaiset terveyskysymykset kytkeytyvät ilmiöön? Aiempaa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta aiheesta löytyy hyvin vähän, lähinnä opinnäytetöiden muodossa (mm. Salospohja 2008). Lääketieteellinen tutkimus on hallinnut akateemista keskustelua ja tästä syystä terveysnäkökulma on ollut hegemonisessa asemassa. Myös käytön yleisyyteen liittyvät kyselytutkimukset on toteutettu pääosin erilaisten terveystutkimusten yhteydessä ja ne ovat pohjanneet vain muutamaan dopingspesifiin kysymykseen. Aihetta sivuavaa laadullista kotimaista tutkimusta on tehty jonkin verran. Niistä tärkeimpiä ovat Anne Sankarin (1995) Kuntosaliruumis, Taina Kinnusen (2001) Pyhät bodarit, Anne Puurosen (2004) Rasvan tyttäret ja Heini Kainulaisen (2011) Rangaistuskäytäntö dopingrikoksissa. Myös kansainvälisesti aihetta on tutkittu yhteiskuntatieteissä niukasti. Valittua tutkimusotetta lähimpää liippaa walesilaisen Lee Monaghanin (2001) osallistuvaan havainnointiin perustuva teos Bodybuilding, drugs and risk, jossa pohditaan dopingaineiden yhteiskunnallista paikka ja riskinottoa osana ajankuvaa. Käsillä olevaan tutkimukseen lähdettiin tilanteesta, jossa ennakkotietämys kohteesta oli hyvin vähäinen osin olematon. Monilla toki on asiasta mielipide, mutta pohjaten usein vain stereotypiohin ja virheellisiin käsityksiin. Aineiden osalta tässä tutkimuksessa pitäydyttiin lähinnä rikoslain (RL 44 luku) dopingiksi määrittämissä aineissa. Näitä ovat synteettiset anaboliset steroidit ja niiden johdannaiset, testosteroni ja sen johdannaiset, kasvuhormoni, kasvutekijät (esim. IGF-1), beeta2-agonistit (esim. klenbuteroli) sekä istukkahormoni ja antiestrogeenit. Monien näkökulmien kautta kokonaisuuteen Eräs tutkimuksen tavoite oli löytää joustava käsite korvaamaan lause dopingaineiden käyttö huippuurheilun ulkopuolella. Pitkän pohdiskelun jälkeen 36 Liikunta & tiede 49 1 / 2012
2 päädyttiin termiin kuntodoping. Erottelu huippuurheilun tutumpaan kontekstiin tapahtuu määritteen kunto avulla, viitaten kuntourheiluun. Sana doping pidettiin mukana, sillä tiettyihin aineisiin ja niiden käyttöön liittyvät mielleyhtymät ovat yksin kertaisesti niin voimakkaita, ettei semantiikalla pääse pakoon vanhoja merkityksiä. Keskeistä kuntodopingin käytön ymmärtämisessä on käytön ensisijainen motiivi. Käytöllä tavoitellaan erilaisia ulkonäköön ja voimaan liittyviä pääomia (ks. Bourdieu 1986; Thornton 1996). Varsinainen työ tehdään kuntosaleilla, mutta hankittavan pääoman hyödyntäminen tapahtuu arjen, vapaa-ajan ja työn monilla areenoilla. Dopingaineet ovat välineitä, kemiallisia teknologioita, tiettyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimuskohteen ollessa piilossa ja vaikeasti tavoitettava, on aineistotriangulaatio luontevin lähestymistapa (Denzin 1978). Kuntodopingia lähdettiin tutkimuksessa tarkastelemaan kahdeksan erilaisen ja eri näkökulmasta aukeavan aineiston kautta. Varjojen arkistoina hyödynnettiin seuraavia aineksia: 1. Avaininformantit (n=15): Toimivat haastattelupyyntöjen ja tiedon välittäjinä. Lisäksi heillä oli runsaasti kokemusperäistä tietoa ystävien tai läheisten dopingaineiden käytöstä. He olivat henkilöitä, joiden ystävä- ja harrastepiiriin tai ammatillisiin viiteryhmiin kuului käyttäjiä. 2. Asiantuntijahaastattelut (n=8): kaksi dopingiin erikoistunutta henkilöä terveysalan ja kuusi lainvalvonnan piiristä. 3. Käyttäjähaastattelut (n=12) 4. Poliisin sähköiset aineistot (PATJA): kaikki rikosilmoitukset (n=73), joissa mainittiin doping vuodelta Dopinglinkki-internetpalveluun tulleet kysymykset ja muut dopinglinkin aineistot: 93 kysymystä 78 eri kysyjältä. 6. Internetin (kunto)dopingia käsittelevät keskustelupalstat ja keskustelut: noin tuhat liuskaa tallennettua aineistoa. 7. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Nuorisotutkimusverkoston vuonna 2010 toteuttaman väestökyselyn ja vuoden 2009 Nuorisobarometrin aineisto 8. Erilaiset mikroaineistot, kuten tullihallitukselta, poliisilta ja muilta kuntodopingilmiön liepeillä eri tavoin toimivilta henkilöiltä saadut aineistot ja tiedoksiannot. Kukin aineisto kuvaa vain tiettyä osaa kuntodopingilmiöstä. Niitä yhdistelemällä syntyy kuitenkin jämäkkä vyyhti, joka avaa laajan näköalan ilmiöön. Tutkimus rakentuu eräänlaiseksi kasaantuvaksi triangulaatioksi. Eri aineistot analysoidaan yksi kerrallaan siten, että tulokset kumuloituivat analyysin edetessä. Näin lukijan on mahdollista seurata sitä, kuinka analyysi johtaa lopun synteesiin ja millaisista aineksista erilaiset luokittelut ja kategoriat syntyvät. Tutkimusote painottuu siten, että teoriat ovat taustoittavia työkaluja, joita käytetään käsitteellistämisen ja ajattelun apuvälineinä. Ne pidetään läpi tutkimuksen riittävän vaatimattomina, jottei koko todellisuuden rakenne tule niiden kautta annettuna (ks. Kivinen & Piiroinen 2007). Kuva: ANTERO AALTONEN Liikunta & tiede 49 1 /
3 Erityinen ja osin yllättäväkin haaste oli käyttäjien rekrytoiminen haastateltaviksi. Käyttöä halutaan salailla (osin siihen liittyvän stigman vuoksi) ja se koetaan hyvin yksityiseksi asiaksi. Keskivertokäyttäjä tuntee hyvin toimintaan liitettävät stereotypiat ja pyrkii kaikin tavoin välttämään poikkeavaksi leimautumista (Becker 1963). Dopingin käyttö on laillista, joten sen taakse ei ole mobilisoitunut esimerkiksi Kannabisyhdistyksen kaltaista kansalaistoimintaa tai muuta etujärjestöä. Tilanteen voisi tiivistää siten, että käyttäjät ovat suhteellisen tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen, jossa dopingaineita voi käyttää rauhassa, salassa ja ilman sen laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Kuntodopingin juuret ovat Yhdysvalloissa ja 1970-luvun kehonrakennusbuumissa. Tuolloin steroidit tulivat helpommin ja yhä useampien saataville. Kansainvälisiä tutkimuksia aiheesta löytyy 1980-luvul ta lähtien. Erityinen kiinnostus on kohdistunut Yhdysvaltain lukio- ja yliopistotason urhei lijoihin. Lukiessa monia kotimaisia aihetta käsitteleviä lääketieteellisiä tutkimuksia näkyy hyvin ilmeisenä, että yhdysvaltalaisten kyselytutkimusten tulokset ovat käyttökelvottomuudestaan huolimatta olleet mukana konstruoitaessa Suomen kuntodopingkysymystä. Lähes jokaisessa suomalaisessa kuntodopingia koskevassa kirjoituksessa ja tutkimuksessa mainitaan käytön jatkuva lisääntyminen ja viitataan Yhdysvalloissa 1990-luvun alussa tehtyihin tutkimuksiin (esim. Kari la 2003). Dopingpuheeseen syntyikin 1990-luvun aikana normi, joka johti korostamaan ja toistamaan ilmiön jatkuvaa yleistymistä ilman empiiristä evidenssiä. Suomeen kuntodopingin voidaan arvioida rantautuneen ja 1990-lukujen taitteessa (Seppälä & Taimela 1995). Aiempaa tutkimusta käytön yleisyydestä on hyvin niukasti, mutta väestötasolla ilmiö vaikuttaa saavuttaneen huippunsa vuosituhannen taitteessa (mm. Pirkola & Seppälä 2005). Varsinainen yleistyminen on siis tapahtunut 1990-luvun aikana ilmeisimmin vuosikymmenen alussa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana toteutetuista kyselyistä pääosa on kohdistunut tiettyihin valikoituihin väestöryhmiin, kuten opiskelijoihin, koululaisiin ja varusmiehiin. Kaikissa anabolisten steroidien ja muiden dopingaineiden käyttö on näyttäytynyt vähäisenä. Tämän tutkimuksen yhteydessä toteutettiin kaksi kyselyä. THL:n koko väestöön suunnatussa kyselyssä (n=4200) dopingaineiksi lomakkeella nimettiin testosteroni, anaboliset steroidit, kasvuhormoni, klenbuteroli ja efedriini. Tutkimukseen vastanneista yksi prosentti ilmoitti käyttäneensä jotain näistä lähinnä anabolisia steroideja joskus elämässään. Käytöstä viimeksi kuluneen vuoden aikana ei raportoinut kuin muutama yksittäinen vastaaja. Kuten aiemmissa tutkimuksissa, oli dopingaineiden käyttö selvästi yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa. Nuorisobarometrin (13 29-vuotiaat) 1900 vastaajasta vain kahdeksan, siis alle puoli prosenttia, raportoi kokeilleensa tai käyttäneensä dopingia (Myllyniemi 2009, 93 98). Tutkimukset viestivät vähäisestä käyttäjien määrästä. Suhteutettuna väkilukuun THL:n kyselyn perusteella suomalaisista noin olisi joskus kokeillut tai käyttänyt dopingaineita, mutta aktiivikäyttäjiä olisi hyvin vähän. Samansuuntaisiin lukuihin on viime aikoina päädytty myös Ruotsissa (Statens folkhälsoinstitut 2010). Vastaus poliittiseen huoleen käytön yleistymisestä on näin ollen se, että dopingaineiden käytön yleisyys on pysynyt samalla tasolla tai jopa hieman laskenut viimeisen vuosikymmenen aikana. Toistaiseksi kyseessä ei ole kansantauti tai epidemia. Kansantauti vai konstruoitu huoli? Käytön motiivit ja tavoitellut pääomat Kuntotodopingin taustalla siintää tietty kilpailumentaliteetti aivan kuin huippu-urheilussakin. Kyse on yksilöllisestä kehittymisestä, menestyksestä harrasteurheilussa tai, yhä useammin, erilaisilla arjen sosiaalisilla ja kulttuurisilla areenoilla. Mari Lehmuskallio (2007, 40) kuvaakin osuvasti terveyden, henkilökohtaisesti palkitsevien ruumiin ja mielen kokemusten, elämänlaadun nostamisen sekä nauttimisen tulleen keskeisiksi itsensä voittamisen muodoiksi. Kilpailueetos on kaivautunut syvään nykyajan sosiokulttuurisiin rakenteisiin. Länsimainen kulttuuri kannustaa menestymiseen ja erinomaisuuteen. Menestyksestä ja voittamisesta on tullut lähes synonyymeja: vain paras on onnistunut. Kuntodopingin käyttäjän kovin kilpakumppani on usein abstrakti jokin, mutta se on silti olemassa. Se jokin on nykyaikaa vaivaava erinomaisuuden eetos, jossa yhdistyvät arvoina erinomaisuus, tehokkuus ja tulok sellisuus (Simola 2001). Lääketieteen tarjoamat kemialliset teknologiat yhdistettynä erinomaisuuden eetokseen tarjoavatkin erään selityksen kuntodopingin käyttöön. Seuraavassa tyypitellään käyttäjäryhmiä tarkastelemalla dopingin käytön ensisijaisia motiiveja: 1. voimailu ja harrasteliikunta 2. ulkonäkö ja kehoprojekti 3. ammatillinen hyöty 4. alamaailma ja rikollisuus Jaottelu on luonnollisesti karkeistus, mutta tarjoaa aineistosta nousevan jäsennetyn tulkinnan käytön päämotiiveista ja muodostaa eräänlaisia ideaalityyppejä (Weber 1980). Tutkimuksen tyypittely perustuu siihen, että dopingaineet ovat poikkeuksetta välineitä jonkin pääoman saavuttamiseksi (esim. Bourdieu & Wacquant 1995). Käytöllä pyritään siis saavuttamaan välillisiä hyötyjä. Voimailu ja harrasteliikunta Tässä ryhmässä dopingin käytön motiivina ovat voimanhankinta ja toisaalta sellaiset urheilulajit, joissa voimasta on hyötyä. Voiman hankinta voiman itsensä vuoksi ja voiman hankinta harrasteurheilulajien tueksi lomittuvat useilla käyttäjillä keskenään. Nämä tavoitteet voidaan yhdistää samaan ryhmään ennen 38 Liikunta & tiede 49 1 / 2012
4 Tutkimustietoa on vähän, mutta voidaan arvioida, että noin suomalaista olisi joskus kokeillut tai käyttänyt dopingaineita, mutta aktiivikäyttäjiä olisi hyvin vähän. kaikkea sillä perusteella, että molemmissa toiminnan pääsisältö on urheilullisessa kehittymisessä, jossa doping on funktionaalinen väline fyysisen pääoman saavuttamiseen. Voimanhankkijat ovat klassisia salirottia, joiden ensisijainen motiivi dopingin käytölle on voimailutulosten kehittäminen. Tämä ilmenee kilpailuna itsen kanssa, mutta myös toisten samat tavoitteet jakavien kanssa. Loputtoman uuttera voimanhankinta on betoniviidakon keskellä tapahtuvaa raudannostoa, jossa ihmisfysiikan luonnolliset rajat lähestyvät tai jopa ylittyvät. Miehisen kilvoittelun välineenä on salilla nouseva rauta. Tarkoitus on kartuttaa voimaa ja testata omia rajoja. Tässä dopingaineet auttavat naturaalina voi kasvaa vain tiettyyn pisteeseen asti, sen jälkeen on otettava doping avuksi. Tämä näkemys toistuu jatkuvasti niin haastatteluissa kuin internet-keskusteluissakin. Harrasteurheilussa kuntodoping saattaa tulla kysee seen lajeissa, joissa voimasta on hyötyä toisin sanoen mahdollinen lajikirjo on valtava. Aineistossa vastaan tulivat lähinnä kamppailu- ja palloilulajit. Vaikka kyse on harrasteurheilusta, harjoitteleminen voi saada hyvinkin totisia piirteitä. Siten taustalla sekä voimanhankintaa että harrasteurheilua tukevassa dopingin käytössä on tiukka kilpailumentaliteetti ja vaativa harjoittelu. Ulkonäkö ja kehoprojekti Tuomas Zacheus (2009) on tutkinut nuorten ja nuorten aikuisten liikunnan motiiveja. Suurin ero aiempien sukupolvien ja nykynuorten välillä on muodikkuuden ja fyysisen ulkonäön korostuminen ja 1980-luvuilla syntyneillä. Tarkasteltaessa kuntodopingin käyttäjien ikää ja käytön ajallista paikantumista ja 2000-luvulle on helppo nähdä yhteys ulkonäkökeskeisen nuoruuden ja liikuntamotiivien välillä. Lukuisia samankaltaisia ulkonäön korostumiseen liittyviä havaintoja on tehty myös media- ja kulutustutkimuksen piirissä. Kuntodoping kytkeytyy nuoruuteen ja varhaiseen aikuisuuteen. Se on elämänkulun sosiokulttuurinen vaihe, jossa voimalla, ulkonäöllä ja olemuksella habi tuksella on eri syistä tärkeä merkitys. Kehon ja ruumiinkuvan muokkaaminen sekä voiman hankinta tehdään, jotta niillä saavutettaisiin omassa vertaisryhmässä kulttuurisesti hyväksyttyjä ja arvostettuja pääomia (ks. Thornton 1996). Kuntodopingiin kytkeytyvät ulkonäkömotiivit vaihtelevat. Kovimmillaan ne ovat kehonrakennusta avitettaessa, pyrittäessä äärimmäisen kovaan lihaskuntoon. Useammilla käyttäjillä motiivit ovat kuitenkin miedompia. Ne kytkeytyvät satunnaiseen kuuritteluun niin sanotun rantakunnon saavuttamiseksi, tai pitkäjänteiseen ja tarkoin harkittuun keho projektiin, jossa ihanteena ei niinkään ole kasvaminen massamonsteriksi kuin tiukan, esteettisen ulkonäön saavuttaminen. Ammatillinen hyöty Kolmannen ryhmän ensisijaisena motiivina kuntodopingin käytölle on ammatillisen pääoman saavuttaminen. Ammatillinen pääoma voi olla sivutuote edellisten kahden ryhmän dopingin käyttäjillä, mutta joillakin käyttäjillä se on ensisijainen tavoite. Tällöin dopingin käytön taustalla on varsin tavoiterationaalista ajattelua. Voiman ja lihaksikkuuden myötä kasvava ammatillinen pääoma on ilmeisimmillään turvallisuusalalla ja muissa fyysisyyttä vaativissa töissä. Aineistoissa vastaan tuli muun muassa vartijoita, järjestysmiehiä ja poliiseja. Myös rakennusala nousi esille. Alaa pidetään perinteisesti myös hyvin maskuliinisena. Työntekijöiden keskuudessa fyysistä pääomaa arvostetaan ja fyysisyyden arvostus ylettyy myös vapaa-ajalle (ks. myös Thiel 2007). Myös erilaiset ulkonäkötyöt vaativat huippuunsa harjoitettua kehoa. Tällaisten ammattien kirjo on laaja, mutta niitä kaikkia yhdistää tarve olla jatkuvasti fyysisesti kaunis. Taina Kinnunen (2001, 32 33) laskee ulkonäkötyöläisiin muun muassa malleja, strippareita ja näyttelijöitä. Hillitty kuntodopingin käyttö tarjoaa tavan tehostaa harjoittelua ja ylläpitää ruumiillista pääomaa, tässä tapauksessa ulkonäköä. Alamaailma ja rikolliset Dopingin avulla saavutetaan voimaa ja saadaan raken nettua alamaailman pääomia palvelevaa habitusta. Nämä pääomat ovat tärkeitä kulttuurissa, jonka elimellinen osa on pelko ja väkivalta. Erilaisissa alamaailman konfliktitilanteissa, kuten velanperinnässä, uhkailussa tai rikollisten välienselvittelyssä sekä voima että lihaksikas ja pelottava habitus ovat tärkeitä pääomia. Pikkurikollisissa piireissä dopingaineet pyörivät lähinnä rikollisten omassa käytössä. Samalla dopingin käyttö symboloi jonkinlaista rikollista poikkeavuutta (Becker 1963). Varsinkin ylempänä rikollisen hierarkian portailla doping on myös tapa saada tuloja. Tällöin dopingaineet liittyvät usein huumausaineiden myyntiin ja välitykseen. Myös aineiden salakuljetus on osa alamaailman toimintaa. Liikunta & tiede 49 1 /
5 Oma kokonaisuutensa ovat vankilat, joissa käyttö on selvästi väestön keskiarvoa yleisempää. Eräs varsin pieni dopingin käyttäjäryhmä ovat tietyt huumeiden ongelmakäyttäjät, joilla dopingin käyttö on usein varsin holtitonta. Aineiston perusteella tällaista käyttöä tapahtuu lähinnä juuri pikkurikollisessa kulttuurissa. Sen pohjalta on kuitenkin hankala määrittää varsinaista omaa käyttäjäryhmäänsä, sillä vaikka dopingin käyttö jossain vaiheessa lipeäisi hallitsemattomaksi, käytön motiivina ei ole sekoilu itsessään. Lopuksi Aihepiiristä on aiemmin niin vähän tutkimusta, että lyhyessä artikkelissa pajatson tyhjentämistä ei saa kunnolla edes alkuun. Edellä on nostettu esiin joitakin havaintoja. Kuntodoping kiinnittyy monin tavoin myös medikalisaatioon. Yksilöt ovat ottaneet kehonsa ja laajemmin koko elämänsä projektiksi, jota voi muokata lääketieteen keinoin. Siten korostuvat vastuu omista valinnoista, riskienhallinta ja ratkaisukeinojen etsiminen asiantuntijatiedosta (myös mm. Waddington 2000). Kyseessä ei ole yksisuuntainen prosessi, jossa lääketieteen valtaa käytetään kuuliaisiin ruumiisiin. Nykyajan ihmiset ovat päinvastoin harkitsevia ruumiita, jotka hyödyntävät aktiivisesti lääketieteen tuottamaa tietoa (Lahelma 2003). Medikalisaation myötä aktiivisille yksilöille tarjoutuu lääketieteen laaja-alainen kirjo, josta voi poimia omia intressejä ja tarpeita tukevia kemiallisia teknologioita. Tämä ei koske vain aineita, vaan laajemmin lääketieteen tarjoamaa tietoutta harjoittelusta, ravinnosta ja erilaisista (terveys)riskeistä. Toistaiseksi kuntodopingin kohdalla ei ole kyseessä laaja kansaterveydellinen ongelma, mutta ilmiön seuraaminen jatkossakin on tärkeää. Erilaisten kemi allisten teknologioiden leviäminen voi tapahtua muoti-ilmiöiden tavoin hyvinkin lyhyessä ajassa. Kaikkiaan A-klinikkasäätiön ylläpitämän Dopinglinkki-verkkopalvelun ja siihen liittyvien koulutusten kautta Suomessa ollaan kuntodopingin kohdalla terveyskysymyksissä erinomaisesti ajan hermolla. Aika näyttää, mihin kuntodoping yhteiskunnallisena ilmiönä tulevaisuudessa asettuu ainakin pois virheellisistä stereotypioista ja ihmisten leimaamisesta, toivovat tutkimuksen tekijät. MIKKO SALASUO, VTT Erikoistutkija Nuorisotutkimusverkosto Sähköposti: MIKKO PIISPA Tutkija Nuorisotutkimusverkosto Sähköposti: Kirjoitus perustuu Mikko Salasuon ja Mikko Piispan teokseen Kuntodoping Näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto LÄHTEET: Becker, H Outsiders. Studies in the sociology of deviance. London: The Free Press of Glencoe. Bourdieu, P The forms of capital. Teoksessa John G. Richardsson (toim.) Handbook of theory and research for the sociology of education. New York: Greenwood Press, Bourdieu, P. & Wacquant, L. J.D Refleksiiviseen sosiologiaan. Joensuu University Press. Denzin, N.K Strategies of multiple triangulation. Teoksessa N. Denzin (toim.) The research act in sociology: a theoretical introduction to sociological method. New York, McGraw-Hill, Kainulainen, H Rangaistuskäytäntö dopingrikoksissa. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, tutkimustiedonantoja 110. Kinnunen, T Pyhät bodarit. Yhteisöllisyys ja onni täydellisessä ruumiissa. Helsinki: Gaudeamus. Kivinen, O. & Piiroinen, T Realismista ja pragmatismista yhteiskuntatieteissä Sosiologia 44:2, Lahelma, E Medikalisaation juurilta nykypäivään. Duodecim 119:19, Lehmuskallio, M Liikuntakulutus kaupunkilaislasten ja -nuorten liikuntasuhteessa. Turku: Turun yliopisto. Monaghan, L Bodybuilding, drugs and risk. London & New York: Routledge. Myllyniemi, S Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 92. Pirkola, S. & Seppälä, T Huumausaineiden ja anabolisten hormonien käyttö. Teoksessa S. Koskinen, L. Kestilä, T. Martelin & A. Aromaa (toim.) Nuorten aikuisten terveys. Terveys tutkimuksen perustulokset vuotiaiden terveydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Helsinki: Kansanterveyslaitos, julkaisuja B7/2005, Puuronen, A Rasvan tyttäret. Etnografinen tutkimus anorektisen kokemustiedon kulttuurisesta jäsentymisestä. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 42. Seppälä, T. & Taimela, S Anaboliset aineet ja liikunta. Teoksessa S. Vuori & I. Taimela (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Duadecim, Salospohja, T Tiukkaa lihhoo. Dopingaineiden käyttö kuntosaliharrastajien keskuudessa Suomessa. Turun yliopisto, sosiologian laitos. Lisensiaatintutkielma. Sankari, A Kuntosaliruumis. Kappaleita nuorten aikuisten ruumiillisuuksista. Jyväskylän yliopisto: nykykulttuurin tutkimusyksikkö, julkaisuja 44. Simola, H Koulutuspolitiikka ja erinomaisuuden eetos. Kasvatus 32:3, Statens folkhälsoinstitut (2011) Dopning Kunskapsunderlag för Folkhälsopolitisk rapport Stockholm: Statens folkhälsoinstitut, R 2011:18. Thiel, D Class in construction: London building workers, dirty work and physical cultures. British journal of sociology 58:2, Thornton, S Club cultures: music, media and subcultural capital. London: Polity. Waddington, I Sport, health and drugs: a critical sociological perspective. London: E & FN Spon. Weber, M. 1980, [1904]. Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki. Helsinki: WSOY. Zacheus, T Liikunnan merkitykset vuosina syntyneiden suomalaisten nuoruudessa. Liikunta & Tiede 46:6, Liikunta & tiede 49 1 / 2012
Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö -biotieteellinen näkökulma
Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö -biotieteellinen näkökulma Sanna Kailanto 1 Doping Kilpaurheilijoiden suorituskyvyn parantaminen 1950-luvulta lähtien. Käyttö levinnyt aktiiviurheilun ulkopuolelle.
LisätiedotDopingaineiden käyttö kuntosaliharrastajien keskuudessa Suomessa
Dopingaineiden käyttö kuntosaliharrastajien keskuudessa Suomessa VTL Tuuli Salospohja Turun Yliopisto www.pumppaa.fi tuuli.salospohja@utu.fi 1 Syksyllä 2008 tarkastetun lisensiaatintutkimuksen kohderyhmä:
LisätiedotTutkijan informaatiolukutaito
Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotAsukkaat, teknologiat ja ympäristö:
Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: jatkuvuuksien merkitys kaupunkisuunnittelussa ASU-LIVE Lahti 23.-24.10.2014 Helena Leino Ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotYLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ
Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan
LisätiedotIKÄIHMISET JA TOIMIJUUS
IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT
LisätiedotSE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ
SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten
LisätiedotArvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi
Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotUusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö
Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotTUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN
TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN Sosiaalipedagogiikan päivät 2018, Kemi Kirsi Vaistela Itä-Suomen yliopisto SCE-tohtoriohjelma TUTKIMUKSENI AIHE, TAVOITE JA METODIIKKA
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotMiten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala
Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotKandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari
Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin
LisätiedotSulkevat ja avaavat suhteet
Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde
LisätiedotTEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ
TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotArtikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä
Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:
LisätiedotTerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.
TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen
LisätiedotVALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua
VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotHuumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli
Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi
LisätiedotHyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia
IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotLastensuojelututkimuksen tulevaisuus
Lastensuojelututkimuksen tulevaisuus Tutkimuspäällikkö Elina Pekkarinen Nuorisotutkimusverkosto Tutkittua tietoa lastensuojelusta -seminaari THL 20.11.2018 Lastensuojelututkimuksen vahvistamisen pitkä
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotJOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:
Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE
LisätiedotHyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?
1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn
LisätiedotNarratiivinen haastattelu käytännössä. -ja mitä sen jälkeen?
Narratiivinen haastattelu käytännössä -ja mitä sen jälkeen? Aineiston keruu - ryhmäkeskustelu Ryhmän koko n. 5 henkilöä Tavoitteena mahdollisimman luonnolliset ryhmät esim. työporukat tai harrastusryhmät
LisätiedotHIIHDON TULEVAISUUDENNÄKYMÄT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Jari Lämsä, KIHU
HIIHDON TULEVAISUUDENNÄKYMÄT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Jari Lämsä, KIHU Esityksen sisältö 1. Yhteiskunnan aikakaudet 2. Liikunnan ja urheilun tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä 3. Hiihdon vaihtoehtoiset
LisätiedotKuluttajien arvoa luovat käytänteet
Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
LisätiedotSami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle
Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat
LisätiedotTietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotLataa Kuluttajat ristiriitojen maailmassa. Lataa
Lataa Kuluttajat ristiriitojen maailmassa Lataa ISBN: 9789524762601 Sivumäärä: 165 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 30.99 Mb Tässä tutkimuksessa rakennetaan ymmärrystä kuluttamisen ristiriitaisuudesta ruoan
LisätiedotSosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla
Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten
LisätiedotKUNTOILIJOIDEN DOPINGAINEIDEN KÄYTTÖ, HAITAT JA DOPINGLINKIN HYÖDYNTÄMINEN, OPASKANSIO SALON A- KLINIKALLE
Opinnäytetyö (AMK) Terveysala Sairaanhoitaja 2015 Katja Linkka KUNTOILIJOIDEN DOPINGAINEIDEN KÄYTTÖ, HAITAT JA DOPINGLINKIN HYÖDYNTÄMINEN, OPASKANSIO SALON A- KLINIKALLE OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotKommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi
Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotPakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?
Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden
LisätiedotMatkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto
Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus
LisätiedotNuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,
LisätiedotTAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ
TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotKATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään
KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotMiten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki
Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotSosiaalityön vaikuttavuus
Sosiaalityön vaikuttavuus 13.3.2018 Minna Kivipelto, THL 1 Sosiaalityön vaikuttavuuden vaade uusi ja vanha asia Sosiaalityötä kohtaan suunnatut syytökset sen tehottomuudesta Sosiaalityö ja sosiaaliset
LisätiedotBENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen
BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen Ontti hanke, jonka virallinen nimi oli : Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittäminen
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotKohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa
1 Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa Mervi Kaukko Mervi.kaukko@oulu.fi 2 Tausta Osallistava toimintatutkimus
LisätiedotIkäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015
Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotTieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä
Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä SeutuSOS tutkimushankkeen havaintoja ja tuloksia Räsänen Tampereen yliopisto VALTAKUNNALLISET SOSIAALIPÄIVYSTYSPÄIVÄT Tampere
LisätiedotKoulutustutkimusfoorumin tarkoitus ja tulevat tehtävät
Koulutustutkimusfoorumin tarkoitus ja tulevat tehtävät Koulutustutkimusfoorumin kokous 25.2.2015 Kari Nyyssölä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Koulutustutkimusfoorumi Koulutustutkimusfoorumi (KTF) on Opetushallituksen
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotTietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi
Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia
LisätiedotPuhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä
Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on
LisätiedotMies Suomessa, Suomi miehessä
Mies Suomessa, Suomi miehessä Maahanmuuttajamies, rikollisuus ja ennaltaehkäisy Juhani Iivari METSÄTALO, Sali 2 (B212) 21.01. 2009 Maahanmuuttajien rikollisuuden selittämisestä 1. KONTROLLITEORIA 2. MUUT
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
Lisätiedottutkimus terveysopetuksessa TERV108 V luento Raili Välimaa Puh: (260) 2194
tutkimus terveysopetuksessa TERV108 V luento Raili Välimaa raili.valimaa@jyu.fi Puh: (260) 2194 esimerkkejä tutkimuksista, joita voi käyttää hyväksi terveysopetuksen prosessissa Kyselytutkimukset: Kouluterveyskysely,
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotTerveysInfo. Sosiaali ja terveysministeriö
TerveysInfo 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholinkäytöstä Vastaamalla tähän testiin, saat omaan käyttöösi tiedon, miten alkoholinkäyttösi sinuun vaikuttaa, ja miten suuria riskejä se tuottaa. 100 kpl/nippu
LisätiedotMYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen
MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotVaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi
Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus erikoissuunnittelija ja terveyden edistämisen asiantuntija Kaisa Koivuniemi LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15 A, 40720 Jyväskylä www.likes.fi
Lisätiedotnuorisotutkimusverkosto
nuorisotutkimusverkosto Kuntodoping Näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella Kuntodoping Näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella Mikko Salasuo ja Mikko Piispa
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotAlkoholijuomien matkustajatuonti vuonna Kantar TNS 2016 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code SFS-ISO sertifioitu
Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2016 Kantar TNS 2016 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa
LisätiedotNuorten liikuntasuhteen rakentuminen
Nuorten liikuntasuhteen rakentuminen Liikuntatieteen päivät 2017, Jyväskylä Professori Pasi Koski, Turun yliopisto Nuorten liikuntasuhteen rakentuminen Liikuntatieteen päivät 2017, Jyväskylä Professori
LisätiedotTyöpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa
Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Väkivalta työpaikalla - entä sen jälkeen? 20.11.2013 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Tietolähteitä väkivallan kokemisesta, myös työpaikkaväkivallasta:
LisätiedotKysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö
Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?
LisätiedotYhteisöllinen tapa työskennellä
Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotKulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009
Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan
LisätiedotVainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia
Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,
LisätiedotGlobaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?
Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus
LisätiedotUusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe
Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Kehittämisryhmän alustavia kaavailuja kyselyyn vastaamisen tueksi Kehittämisryhmä on parhaillaan suunnittelemassa esimerkkitehtäviä, jotka julkaistaan myöhemmin
LisätiedotSeinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)
Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön
LisätiedotSuomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018
Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys
Lisätiedot2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15
Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...
Lisätiedot