1 Johdanto 2. 2 Toteutus 3. 3 Vastaajien profiilit 4. 4 Työnhaku ja palkkaus 6. 5 Työllistyminen 9. 6 Palkkasuositukset ja KELAn tulorajat 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Johdanto 2. 2 Toteutus 3. 3 Vastaajien profiilit 4. 4 Työnhaku ja palkkaus 6. 5 Työllistyminen 9. 6 Palkkasuositukset ja KELAn tulorajat 14"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ 1 Johdanto 2 2 Toteutus 3 3 Vastaajien profiilit 4 4 Työnhaku ja palkkaus 6 5 Työllistyminen 9 6 Palkkasuositukset ja KELAn tulorajat 14 7 Avoin palaute 16 8 Reliabiliteetti ja validiteetti 17 9 Yhteenveto 18 Taulukkoluettelo 20 1

2 1 JOHDANTO Suomen Ekonomiliitto SEFE on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu ja etujärjestö. Liiton muodostavat 25 ekonomiyhdistystä ja 14 opiskelijayhteisöä. Noin jäsenellään Ekonomiliitto on Akavan neljänneksi suurin jäsenjärjestö. SEFEn tavoitteena on tukea kauppatieteiden opiskelijoita eli kyltereitä heidän ekonimiuransa eri vaiheissa, myös valmistumisen jälkeen. Kesä 2010 oli 14. kesä, kun SEFE teetti tutkimuksen kyltereiden kesätyöllistymisestä. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa sekä kyltereiden kesätyön hankkimiseen, työllistymiseen kuin palkkaukseen liittyvistä asioista. Tutkimuksesta saatavien tuloksien avulla SEFE laatii ensi kesän palkkasuositukset. Raportista ja sen tuloksista on hyötyä paitsi SEFElle myös itse kyltereille. Jokakesäiset palkkasuositukset ovat kaikkien kyltereiden käytettävissä, ja niiden tarkoituksena on helpottaa ja auttaa kyltereitä palkkaneuvotteluissa heidän hakiessaan kesätöitä. Tutkimus antaa kyltereille myös mahdollisuuden verrata omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan toisten kyltereiden vastaaviin. Erityisesti kahteen kuluneeseen kesään voimakkaasti vaikuttanut taloustilanne on varmasti aiheuttanut huolta monelle kylterille. Raportti tarjoaa apua ongelmiin, joita kylterit mahdollisesti kohtaavat kesätöissä ja niitä hakiessaan, sekä vertailupohjan muiden ratkaisuihin. 2

3 2 TOTEUTUS Tänä vuonna kysely toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena digium.fi ohjelmistopalvelimen avulla. Kysely koottiin lokakuun aikana. Kutsu kesätyötutkimukseen lähetettiin kylterille, joista jokainen oli opiskellut kauppatieteitä yli vuoden. Kylterit saivat kutsun kaksikielisenä sähköpostiviestinä, jossa oli suora linkki vastauslomakkeeseen. Jokaisella vastaajalla oli mahdollisuus vastata kyselyyn anonyymisti vain kerran. Vastauksia saatiin yhteensä kappaletta. Vastausprosentti (14 %) pysyi lähes muuttumattomana viime vuoteen verrattuna. Kuitenkin, näyttäisi siltä, että kyltereiden kiinnostus kesätyötutkimusta kohtaan on laskenut, sillä aiempina vuosina vastausprosentit ovat ylittäneet 20 prosentin rajan. Vaikka itse tutkimus suoritettiin anonyymisti, jolloin kyselyn vastauksia ja vastaajien sähköpostiosoitteita ei voitu yhdistää keskenään, kyltereillä oli mahdollisuus jättää omat yhteystietonsa arvontaa varten kyselyyn vastattuaan. Palkintona arvottiin kolme kappaletta Lippupalvelun 30 euron arvoisia lahjakortteja sekä kaksi kappaletta Delicardeja, arvoltaan 60 euroa. Voittajille ilmoitettiin henkilökohtaisesti, ja nimet julkistettiin vuoden 2010 viimeisessä Ekonomi lehden Kylterit kesätöissä jutussa. Tämän vuoden kysely lähetettiin kyltereille yhdessä osassa. Kyselypohjana käytettiin viime vuoden kyselypohjaa, jota hieman muokattiin. Vuonna 2009 käyttöön otettu kaksikielisyys sekä kysymyksissä että vastauksissa säilyi muuttumattomana siten, että ruotsinkieliset käännökset erotettiin suomenkielisistä sinisellä värillä. Vuoden 2010 kysymykset ja vastaukset ruotsiksi käänsi Hankenin kylteriyhdyshenkilö Richard Varis. Pieniä muutoksia pohjaan tehtiin myös muokaten sitä ajankohtaisemmaksi. Viime vuonna paljon keskustelua aiheuttaneet ja palautetta saaneet kysymykset kesätyöntekijöiden bruttopalkasta ja bruttokuukausipalkasta selvennettiin ja erotettiin selkeästi toisistaan esimerkkien avulla. Vuosilukuja päivitettiin ja vastausvaihtoehtoja muutamiin kysymyksiin lisättiin. Kyselypohjaa laajennettiin myös parilla uudella, relevantilla kysymyksellä. 3

4 3 VASTAAJIEN PROFIILIT Kesää 2010 koskevaan kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä kylteriltä. Heistä hieman yli puolet, 54 prosenttia, oli naisia, miesten vastausmäärän jäädessä 46 prosenttiin. Sekä naisten että miesten vastausaktiivisuus kesätyökyselyä kohtaan on muutaman viime vuoden aikana pysynyt lähes muuttumattomana, sukupuolijakauman jakautuessa lähestulkoon tasan puoliksi kummallekin. Kesätyökyselyn alussa vastaajilta kysyttiin henkilökohtaisia taustoja. Vastaajien profiili muokkautui melko selkeästi omanlaisekseen, eikä suuria hajontoja missään kysymyksissä syntynyt. Vastanneista lähes 70 prosenttia oli syntynyt vuosien välillä. Vuonna 1988 syntyneiden vastausaktiivisuus oli suurin (15 %). Tänä vuonna oli myös positiivista huomata, että vuonna 1975 tai sitä aikaisemmin syntyneet ottivat osaa tutkimukseen suuremmalla aktiivisuudella kuin yleensä aikaisempina vuosina. Jopa lähes kolme prosenttia kyselyyn vastanneista kuului tähän ikäkategoriaan. Kirkkaasti yleisin opiskelupaikka näytti kyselyn vastanneiden keskuudessa olevan edelleen Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu 21 prosentilla, Turun kauppakorkeakoulun pitäessä toista sijaa 14 prosentilla. Aktiivisimmin vastauksia kyselyyn antoivat toisen vuoden opiskelijat. Kuitenkin, kysely onnistui tavoittamaan melko tasaisesti jokaisen opintovuosikategorian, sillä vain ennen vuotta 2004 aloittaneet kylterit jäivät vastausasteissaan alle 10 prosenttiin. Eri opintovuosikategorioiden aktiivisuus kyselyä kohtaan näkyi selvästi myös vastaajien opintopistesaldoissa. 33 prosenttia vastanneista oli suorittanut jo yli 220 opintopistettä, vaikka alle 120 opintopistettä saaneita oli myös 30 prosenttia. Tämä selittynee toisen vuoden kyltereiden vastausaktiivisuudella. Perinteisesti yleisin pääaine SEFEn kesätyötutkimuksessa on ollut laskentatoimi, eikä se menettänyt valtasijaansa vieläkään. Myös johtaminen ja markkinointi säilyttivät tittelinsä suosituimpien pääaineiden joukossa. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskellaan pääaineiden sijaan ohjelmakohtaisesti. 4

5 Alla oleva piirakkadiagrammi selkeyttää pääainekohtaista jakoa vastanneiden kyltereiden joukossa. Kuvio 1. Pääainekohtainen jako lukuvuotena

6 4 TYÖNHAKU JA PALKKAUS Muutamaan edelliskesään vaikuttanut heikko työmarkkinatilanne näkyi selvästi vielä tämän vuoden tuloksissa, muun muassa kyltereiden entistä aktiivisempana työnhakuprosessina. Aiempien vuosien kyselyjen perusteella selvästi suurin osa kyltereistä (yleensä noin %) on ollut kesätöitä etsiessään yhteydessä vain alle viiteen mahdolliseen työpaikkaan. Vastaavasti yli viiteen yritykseen yhteydessä olleiden kyltereiden vastausprosentit ovat aiempina vuosina jääneet marginaalisen pieniksi. Kuitenkin, tänä vuonna, kylterit olivat erittäin aktiivisia kesätyönhaussa. Työnhakunsa aikana yli 20 työpaikkaan ilmoitti olleensa yhteydessä jopa 15 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vaikka enemmistö oli tänäkin vuonna hakenut kesätöitä alle viidestä työpaikasta, jäi heidän vastausasteensa kuitenkin selvästi aiempia vuosia pienemmäksi (33 %). Lähes viidennes vastaajista ilmoitti, ettei ollut osallistunut työnhakuun millään tavalla. Töitä hakeneet kylterit olivat olleet liikkeellä ajoissa. Kymmenesosa vastanneista ilmoitti aloittaneensa työnhakunsa jo joulukuussa tai jopa aiemmin. Yleisimmin (32 %) kylterit olivat kuitenkin aloittaneet työnhakuprosessinsa tammikuun aikana. Vastanneista 23 prosenttia aloitti kesätyöpaikan etsimisen helmikuussa ja seitsemän prosenttia aloitti sen vasta maaliskuussa. Huhtikuun ja toukokuun osuudet jäivät luonnollisesti alle viiteen prosenttiin. Alla oleva kuvio osoittaa, milloin kylterit saivat tiedon kesätyöllistymisestään. Suurimmalle osalle työllistyneistä tieto tuli vasta huhtikuun jälkeen. Kuvio 2. Tieto palkkauksesta kesällä

7 Kylterit kokivat, että tänä vuonna aiempi työkokemus sekä oma aktiivisuus työnhaussa olivat valttikortit kesätyöpaikkaa etsiessä. Myös työnhakijan erityisosaaminen sekä henkilökohtaiset suhteet koettiin tärkeiksi osatekijöiksi työpaikan saantiin. Kyselyn lopussa olleessa palauteosiossa yllättävän moni oli käyttänyt hyväksi mahdollisuutta kommentoidakseen kesätyöpaikan löytämisen ja vastaavasti saamisen vaikeutta kuluneina kesinä. Palautetta antaneet kylterit kertoivat, että työpaikan saanti, erityisesti suurimmissa kaupungeissa, on välillä erittäin vaikeaa. He kokivat, että on lähes mahdotonta päästä edes työhaastatteluun ilman aikaisempaa oman alan työkokemusta ja oikeita kontakteja. Tästä johtuen osa jopa koki ajautuneensa työnhaussaan noidankehään, sillä ilman työkokemusta ei pääse työhaastatteluun, jolloin ei voi saada omaa koulutusta vastaavaa työkokemusta. Heikon taloustilanteen aikana aikaisemmat työkokemukset ovat kultaakin kalliimpia työllistymisen suhteen. Kolmasosa kyltereistä kertoi olleensa kuluneena kesänä jo kolmatta kertaa saman työnantajan palveluksessa, ja vastaavasti viidesosa toista kertaa. Positiivista oli kuitenkin huomata, että huonoista ajoista huolimatta, puolet kyltereistä oli onnistunut löytämään kesätyöpaikkansa uuden työantajan leivistä. Hieman reilut 50 prosenttia vastanneista kertoi kuluneen kesän olleen ensimmäinen kesätyönantajansa palveluksessa. Alla olevasta taulukosta näkee, mitä kautta kylterit onnistuivat löytämään kesätyöpaikkansa kesällä Kuvio 3. Väylät, joiden kautta kylterit löysivät kesätyöpaikkansa 7

8 Lukuun ottamatta aikaisempaa työkokemusta työnantajan palveluksessa, henkilökohtaisia suhteita tai oma aloitteisuutta, taulukosta selviää, että Internet on viime vuosien aikana nostanut suosiotaan kesätyönhakuvälineenä kyltereiden joukossa syöden suosiota lehtiilmoituksilta. Myös työvoimatoimisto sekä yliopistojen omat rekrytointipalvelut säilyttivät asemansa työnhakukanavina edellisvuoteen verrattuna. Lähes 10 prosenttia vastaajista ilmoitti olleensa onnellisessa asemassa, kun työnantaja oli tarjonnut työtä kylterille omaaloitteisesti. Kyltereitä, joilla oli mahdollisuus valita kesätyöpaikkansa useammasta vaihtoehdosta, pyydettiin arvioimaan tekijöitä, jotka vaikuttivat heidän kesätyöpaikan valintaansa. Huonon työmarkkinatilanteen voi nähdä heijastuvan vastauksista, sillä työpaikan sijaintia opiskelu tai kotipaikkakunnilla sekä työstä saatavaa palkkaa ei koettu tärkeiksi tekijöiksi valintaa tehdessä. Vastanneiden mukaan kokemuksen tuoma hyöty sekä mielenkiintoinen työ olivat tärkeimmät kriteerit. Myös mahdollisuutta työskennellä myöhemmin samassa työpaikassa sekä työympäristön viihtyisyyttä arvostettiin korkealle. 8

9 5 TYÖLLISTYMINEN Kyltereitä pyydettiin arvioimaan myös aikaisempia työkokemuksiaan. Kyselyyn osallistuneiden melko laaja ikäjakauma näkyi selvästi annetuista vastauksissa. Lähes puolet vastanneista ilmoitti työkokemuksekseen, ennen kesää 2010, yhdestä neljään vuotta, kun taas 15 prosenttia arvioi työkokemuksensa olevan puolesta vuodesta vuoteen. Vastanneista 44 prosenttia ei ollut työskennellyt lainkaan lukuvuoden aikana. Osa aikaisessa, koulutusta vastaamattomissa tehtävissä kertoi lukuvuoden aikana työskennelleen 24 prosenttia kyltereistä, ja 18 prosenttia ilmoitti työskennelleensä osaaikaisissa, koulutusta vastaavissa tehtävissä. Kyselyyn osallistuneista seitsemän prosenttia työskenteli päätoimisesti koulutusta vastaavissa työtehtävissä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vastaajista suurin osa oli työllistynyt viime kesänä. Kokopäiväisiä kesätöitä oli onnistunut saamaan noin 70 prosenttia vastanneista kyltereistä, ja osa aikaisia töitä noin seitsemän prosenttia. Heikko taloustilanne heijastui kuitenkin myös kyltereiden työllistymiseen vielä kuluneenakin kesänä. Hakuyrityksistä huolimatta kyselyyn osallistuneista noin viisi prosenttia oli jäänyt ilman kesätöitä. Tämä oli kuitenkin 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin aikaisempana kesänä Todellisuudessa osuus saattaa nousta vieläkin suuremmaksi, sillä mitä luultavimmin töitä saaneet kylterit osallistuivat kyselyyn aktiivisemmin. Jopa kolmasosa vastaajista koki kesätyönhakuprosessin vaikeammaksi aikaisempiin kesiin verrattuna, ja lähes kymmenesosa koki hakuprosessin erittäin vaikeaksi. Kuitenkin, 70 prosenttia vastaajista kertoi olleensa tyytyväinen tilanteeseensa kesällä Ottaen huomioon huonon työllistymistilanteen suurin osa kyltereistä kertoi tyytyväisyytensä johtuvan siitä, että oli onnistunut ylipäänsä saamaan kesätyöpaikan, vaikka se ei täysin vastannutkaan omaa koulutusta. Osa vastanneista kertoi saaneensa juuri sen kesätyöpaikan, jota olivat eniten halunneetkin. Lähes viidesosa vastanneista, jotka eivät olleet tyytyväisiä kuluneeseen kesäänsä, kertoi syynä olleen työttömyys tai koulutusta vastaamaton työtoimenkuva. Runsaasti yli puolet (85 %) kyltereistä, jotka löysivät kesätöitä, työskenteli yksityisellä sektorilla. Julkinen sektori työllisti 11 prosenttia työllistyneistä kyltereistä. Toimialoista selvästi suosituimpia olivat kauppa (24 %), pankki, rahoitus ja vakuutusala (21 %) sekä teollisuus (18 %). 9

10 Kuvio 4. Työnantajien toimialat kesällä 2010 Lähes puolet työllistyneistä kyltereistä löysi työpaikkansa pääkaupunkiseudulta (Helsinki, Espoo, Vantaa). Myös Turku työllisti hieman yli kymmenesosan kyltereistä. Tampereella kertoi työskennelleensä kuusi prosenttia ja Jyväskylässä viisi prosenttia vastanneista kyltereistä. Alla oleva taulukko havainnollistaa työpaikan sijaintijakaumaa. Kuvio 5. Työpaikan sijaintijakauma 10

11 Suurin osa kyltereistä työskenteli toimihenkilöinä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. 39 prosenttia vastanneista työllistyi henkilön yritykseen ja yli henkilön yritykseen pääsi työskentelemään kolmasosa kyltereistä. Kuvio 6. Kyltereiden pääasialliset tehtäväalueet kesällä 2010 Kuten yllä olevasta taulukosta huomataan, pääasiallisena tehtäväalueena oli kesän aikana yksinomaan ollut asiakaspalvelu ja myyntitehtävät. Näissä työtehtävissä oli työskennellyt 32 prosenttia vastanneista. Myös taloushallinnollisiin tehtäviin oli päätynyt huomattava 16 prosentin osuus. Vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa, joka kesti yli kesän, ilmoitti olleensa lähes puolet (45 %) vastanneista. Melkein saman verran kyselyyn osallistuneista kertoi saaneensa töitä vain kesän ajaksi, jolloin he olivat työskennelleet keskimäärin 12,7 viikkoa. Kyselyssä pyydettiin kyltereitä arvioimaan sekä heidän koko viime vuoden aikana ansaitsemaansa bruttopalkkaa, sisältäen luontaisedut, että kesän 2010 aikana ansaitsemaansa bruttokuukausipalkkaa. Kylterit arvioivat vuotuiseksi bruttoansiokseen kuluneena vuonna keskimäärin euroa, joka oli hieman yli euroa enemmän kuin edellisvuonna. Kesätöiden bruttokuukausipalkaksi ilmoitettiin keskimäärin vähän yli 11

12 2 100 euroa, joka taasen oli viime vuoteen verrattuna hieman yli 300 euroa vähemmän. Kyltereiden kesätöiden bruttokuukausipalkka mediaanitasolla oli euroa. Yleisesti ottaen voidaan bruttokuukausipalkkojen jakaumasta todeta, että naiset ansaitsivat keskimäärin 150 euroa huonompaa palkkaa kuin miehet. Naisten keskimääräinen bruttokuukausipalkka koko maassa oli noin euroa, kun taas miehillä vastaava oli euroa. Helsingin talousalueella ansaittiin hieman keskimääräistä parempaa palkkaa, mikä näkyy myös korkeampina palkkasuosituksina pääkaupunkiseudulle. Kesällä 2010 Helsingin talousalueella keskimääräinen bruttokuukausipalkka oli euroa, joka mediaanitasolla oli euroa. Naiset ansaitsivat Helsingin talousalueella keskimäärin euroa kuukaudessa, ja miehet vastaavasti euroa. Muualla Suomessa kuin Helsingin talousalueella kylterit ansaitsivat bruttokuukausipalkkanaan euroa. Mediaanitasolla palkka oli euroa. Naisten keskimääräinen bruttokuukausipalkka kohosi euroon, ja miesten vastaava euroon. Alla oleva taulukko havainnollistaa bruttokuukausipalkkojen jakautumista sekä sukupuolten että paikkakuntien välillä. MIEHET NAISET KAIKKI HELSINGIN keskiarvo TALOUSALUE mediaani MUU SUOMI keskiarvo mediaani KOKO SUOMI keskiarvo mediaani Taulukko 7. Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen sekä sukupuolittain että paikkakunnittain kesällä 2010 Kuten aiemmin todettiin, kylterit arvioivat, että työkokemus oli yksi tärkeimmistä tekijöistä työpaikan saannissa kuluneena kesänä. Bruttokuukausipalkoissa mitattuna näyttäisi myös siltä, että työnantajatkin arvostavat kokemuksen tuomaa hyötyä. Kylterit, joilla ei ollut lainkaan työkokemusta ennen kesää 2010, ansaitsivat keskimäärin euroa kuukaudessa kesällä Suurin osa kyselyyn vastanneista kyltereistä kertoi kuitenkin omaavansa työkokemusta jo 1 4 vuoden takaa, jolloin heidän 12

13 bruttokuukausipalkkansa kohosi lähes euroa korkeammaksi kuin bruttokuukausipalkka kyltereillä, joilla ei ollut lainkaan työkokemusta ennen kesää Kylterit, joilla oli työkokemusta jo 1 4 vuoden edestä, ansaitsivat keskimäärin euroa kuukaudessa. Työnantajan henkilöstömäärällä on kyselyn mukaan myös huomattava vaikutus kesätyöntekijän bruttokuukausipalkkaan. Suurin osa kyltereistä työllistyi kesällä 2010 pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joiden maksama bruttokuukausipalkka kyltereille oli keskimäärin euroa kuussa. Kolmasosan kyselyyn osallistuneista kyltereistä työllistyi kuitenkin yli hengen yrityksiin, jolloin heidän bruttokuukausipalkkansa kohosi jopa euroon. Tämä oli peräti 345 euroa enemmän kuin pienten ja keskisuurten yritysten maksama bruttokuukausipalkka kesällä Myös kyltereiden pääasiallinen tehtäväalue vaikutti jossain määrin heidän bruttokuukausipalkkaansa. Kesätyötutkimus paljasti yleisesti tiedetyn tosiasian; rahoitusalalla työskentelevät ansaitsevat hieman muita paremmin. Kylterit, jotka kesällä 2010 työllistyivät rahoitustehtäviin, ansaitsivat bruttokuukausipalkkanaan keskimäärin euroa. Myös muissa taloushallinnon tehtävissä työskennelleet kylterit ansaitsivat yli euroa kuukaudessa. Eniten kyltereitä työllistyi kuitenkin asiakaspalvelu ja myyntitehtäviin, jolloin heidän bruttokuukausipalkkansa oli keskimäärin euroa. Muissa kuin edellä mainituissa tehtävissä työskennelleet kylterit ansaitsivat bruttokuukausipalkkanaan kesällä 2010 keskimäärin euroa. TYÖKOKEMUS ei työkokemusta vuotta HENKILÖSTÖMÄÄRÄ henkilöä yli henkilöä TEHTÄVÄALUE asiakaspalvelu ja myyntitehtävät taloushallinnolliset tehtävät rahoitustehtävät muut tehtävät Taulukko 8. Bruttokuukausipalkat eri muuttujilla BRUTTOKUUKAUSIPALKKA ( /kk) KESKIMÄÄRIN 13

14 6 PALKKASUOSITUKSET JA KELAN TULORAJAT Koska SEFEn kesätyökyselyn yksi päätavoitteista on muodostaa palkkasuositukset tulevalle kesälle, on myös tärkeää tiedostaa kyltereiden mielipide edeltävän kesän palkkasuosituksista. Tutkimustulosten mukaan SEFEn kesätyöpalkkasuositukset tunnetaan varsin hyvin kyltereiden keskuudessa. Reilusti yli puolet vastaajista (71 %) piti SEFEn viime kesän palkkasuosituksia sopivina. Vastaajista 13 prosenttia katsoi niiden olleen liian korkeat, kun taas vastanneista lähes viidennen mielestä ne olivat olleet liian matalat. SEFEn palkkasuositukset kesälle 2010 olivat seuraavanlaiset: OPINTOPISTEET VUOSIKURSSI HELSINGIN MUU MAA TALOUSALUE alle 120 I II II III III IV yli 240 IV Taulukko 9. SEFEn palkkasuositukset kesälle 2010 Vaikka suurin osa vastaajista ilmoitti kyselyssä olleensa tietoinen SEFEn palkkasuosituksista, vain viidennes heistä oli käyttänyt niitä palkkaneuvotteluissaan. Vain viisi prosenttia kyselyyn osallistuneista ilmoitti, että ei tiennyt kyseisistä suosituksista. Yli puolet heistä, jotka eivät olleet työnhaussa käyttäneet SEFEn palkkasuositusta, kertoivat, että palkka ei ollut heidän kohdallaan neuvoteltavissa. SEFEn palkkasuositusten kesälle 2010 voidaan katsoa olleen hyvin onnistuneet. Vaikka vain viidennes vastanneista oli pyytänyt palkkasuositusten mukaista palkkaa, hieman yli 30 prosenttia vastaajista kertoi silti saaneensa SEFEn suositusten mukaista palkkaa. Kyselyyn osallistuneista lähes kolmannes kertoi saaneensa kesätöidensä aikana työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Viiden prosentin osalla työnantaja oli pitänyt suosituksen mukaista palkkausta liian korkea. Vastaajista 23 prosenttia sitä vastoin oli ollut suotuisassa asemassa, sillä työnantaja oli tarjonnut suosituksia parempaa palkkaa. 14

15 Kuvio 10. Syyt, miksi kylterit eivät saaneet SEFEn suositusten mukaista palkkaa kesällä 2010 Kyselyyn osallistuneet kylterit olivat erittäin tietoisia KELAn tarkoista tulorajoista. Reilusti yli puolella kyselyyn vastanneista vuositulot eivät ylittäneet sallittua määrää, ja vain noin kaksi prosenttia heistä oli joutunut takaisinperintään. Vapaaehtoisesti tukia KELAlle oli palauttanut noin kymmenesosa vastanneista. Vain kuusi prosenttia ei nostanut lainkaan KELAn tukia. Työttömyyskassat eivät tänäkään vuonna olleet onnistuneet nostamaan suosiotaan kyltereiden joukossa. 76 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei kuulu mihinkään työttömyyskassaan. Suurin osan työttömyyskassaan kuulumattomista kertoi syyksi sen, että he eivät ole kokeneet sitä vielä itselleen ajankohtaiseksi. Vastaavasti 24 prosenttia vastanneista ilmoitti kuuluvansa johonkin työttömyyskassaan. SEFEn kautta työttömyyskassaan kuuluneita oli 21 prosenttia. 15

16 7 AVOIN PALAUTE Kesätyökyselyn viimeisenä kysymyksenä pyydettiin kyselyyn osallistuneita kyltereitä antamaan palautetta, niin ruusuja kuin risujakin, kyselyn suhteen. Palautetta tuli runsain mitoin, joista selvästi suurin osa oli positiivista. Rakentavaa kritiikkiä vastaajat olivat antaneet lähinnä siitä, että kysely ei huomioinut kysymyksillään, eikä vastausvaihtoehdoillaan, riittävästi jo vakituisessa työsuhteessa olevia vastaajia. Palautetta antaneiden mielestä olisi ollut myös relevanttia kysyä aikaisempaa koulutusta, tai huomioida selkeämmin maisteriväylän kautta tulleet aikuisopiskelijat. Tämän vuoden kyselyn pohjana käytettyä vuoden 2009 kysymyspohjasta poistettiin koulutustaustaa koskeva kysymys. Mikäli kysely suoritetaan ensi vuonna uudestaan, saattaisi olla relevanttia lisätä kysymys takaisin kyselypohjaan. Kysely sai kuitenkin rakentavan kritiikin lisäksi myös paljon positiivista palautetta. Selkeästi suurin osa vastaajista piti kyselyä hyvin onnistuneena, ja kyltereiden aseman kannalta tärkeänä. Kylterit kiittivät siitä, että edellisvuoteen verraten kysymyksiä oli selvennytty ja yhtenäistetty sekä vastausvaihtoehtoja lisätty ja laajennettu. Näin ollen mielekkään ja oikean vastauksen antaminen koettiin helpommaksi. Kylterit kokevat kesätyökyselyn ja sen tulokset tarpeelliseksi erityisesti miettiessään palkkatoiveitaan. Palautetta antaneet kertoivat, että SEFEn palkkasuositusten avulla saa hyvän perustelun palkkatoiveilleen, vaikka vastaajista osa toivoikin SEFEn lujittavan asemaansa palkkasuositusten antajana, esimerkiksi muotoilemalla palkkasuositukset pdf tiedostoksi allekirjoituksineen. Kyltereiden mielestä tämä voisi lisätä uskottavuutta työnantajien piirissä. 16

17 8 RELIABILITEETTI JA VALIDITEETTI Tutkimusta voidaan yleisesti ottaen pitää onnistuneena tavoitteisiinsa nähden. Vaikka kiinnostus SEFEn kesätyökyselyä kohtaan on kyltereiden joukossa vähentynyt vuosi vuodelta, on tutkimus silti luotettava. Tutkimuksen reliabiliteetin voidaan katsoa olevan korkea, sillä vastaajaryhmä on tarkoin harkittu ja valittu. Verraten edellisiin vuosiin, tutkimustulokset eivät ole paljoa vaihdelleet. Näin ollen tutkijasta kiinni olevat subjektiiviset vaikutukset tutkimukseen ovat lähtökohtaisesti hyvin pienet. Mikäli tutkimus suoritettaisiin uudestaan, voidaan olettaa, että mittaustulokset pysyisivät jokseenkin muuttumattomina ja johdonmukaisina. Tutkimus suoritettiin, kuten aikaisempinakin vuosina, sähköisenä kyselyversiona. Tutkimuksen kysymykset olivat tarkoin laaditut, ja niiden katsottiin mittaavan juuri niitä asioita, joista SEFE tarvitsee tietoa palkkasuosituksia laatiessaan. Kysymykset ja vastausvaihtoehdot muodostettiin siten, että ne olivat selkeitä, hyvin jäsenneltyjä sekä helposti ymmärrettävissä. Mahdollisia tulkinnanvaraisia kohtia pyrittiin välttämään. Näin ollen voidaan katsoa, että kesätyökyselyn validiteetti on hyvä. Kukin vastaaja vastasi lähes jokaiseen kysymykseen. Palautteissa ei ilmennyt, että kysely olisi sisältänyt epäselviä tai tulkinnanvaraisia kysymyksiä tai vastausvaihtoehtoja. Avokysymyksien vastaukset toivat tarvittavaa lisätietoa, joka tuki jo muilla kysymyksillä saatua informaatiota. 17

18 9 YHTEENVETO Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa sekä kyltereiden kesätöiden hankkimiseen että työllistymiseen liittyvistä asioista. Tulosten pohjalta SEFE laatii vuoden 2011 palkkasuositukset, joiden tehtävänä on helpottaa kyltereiden asemaa palkkaneuvotteluissa. Kutsu kesätyötutkimukseen lähetettiin kyltereille ympäri Suomen toisesta vuosikurssista alkaen. Vaikka osallistumisaktiivisuus kyselyä kohtaan onkin hieman laskenut, saatiin vastauksia kerättyä tänä vuonna noin kylteriltä. Vastaajien profiili pysyi lähes muuttumattomana aikaisempien vuosien tuloksiin verrattuna, eikä suuria hajontoja syntynyt. Heikko taloustilanne heijastui tämän vuoden kyselyn tuloksissa vielä monessa kohtaa. Työnhakunsa aikana yli 20 työpaikkaan ilmoitti olleensa yhteydessä jopa 15 prosenttia kyselyyn vastanneista. Kymmenesosa vastanneista kertoi aloittaneensa kesätyöpaikan etsimisen jo joulukuussa tai jopa aikaisemmin. Kuitenkin, hakuyrityksistä huolimatta, kyselyyn osallistuneista noin viisi prosenttia oli jäänyt ilman kesätöitä. Kolmasosa vastaajista koki kesätyöhakuprosessin vaikeammaksi kuin aikaisemmin ja lähes kymmenesosa koki hakuprosessin erittäin vaikeaksi. 49 prosenttia työskenteli saman työnantajan palveluksessa kuin aikaisemminkin. Mitään muita suurempia muutoksia tutkimustuloksissa ei ollut kuitenkaan havaittavissa. Hieman yllättävää ehkä kuitenkin oli huomata, että vastanneista 44 prosenttia ei ollut työskennellyt lainkaan lukuvuoden aikana. Kylterit kokivat, että tänä vuonna aiempi työkokemus sekä oma aktiivisuus työnhaussa olivat valttikortit kesätyöpaikkaa etsiessä. Kyselyssä kävi ilmi, että vastaajista suurin osa oli työllistynyt viime kesänä kokopäiväiseen työhön ja hieman alle kymmenesosa osaaikaisiin tehtäviin. Lähes puolet työllistyneistä kyltereistä löysi kesätyöpaikkansa pääkaupunkiseudulta. Yksityinen sektori työllisti 85 prosenttia töissä olleista. Päätoimisena tehtäväalueena enemmistöllä oli ollut asiakas ja myyntitehtävät pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Kylterit työskentelivät kesän aikana keskimäärin 12,7 viikkoa. SEFEn palkkasuositukset tunnetaan hyvin kyltereiden keskuudessa. Kylterit kertoivat kokevansa SEFEn kesätyökyselyn tärkeäksi ja hyödyntävänsä sen antamia tuloksia erityisesti miettiessään palkkatoiveitaan. Suurin osa kyselyyn osallistuneista piti kesän 2010 palkkasuosituksia sopivan suuruisina. Kuitenkin vain neljännes oli pyytänyt 18

19 palkkasuositusten mukaista palkkaa. Yli puolet kyltereistä, jotka eivät olleet työnhaussa käyttäneet SEFEn palkkasuositusta, kertoi, että palkka ei ollut heidän kohdallaan neuvoteltavissa. SEFEn palkkasuositusten kesälle 2010 voidaan katsoa onnistuneen hyvin. Vaikka vain viidennes oli pyytänyt palkkasuositusten mukaista palkkaa, hieman yli 30 vastaajista kertoi silti saaneensa SEFEn suositusten mukaista palkkaa. 19

20 TAULUKKOLUETTELO: Kuvio 1. Pääainekohtainen jako lukuvuontena Kuvio 2. Tieto palkkauksesta kesällä Kuvio 3. Väylät, joidet kautta kylterit löysivät kesätyöpaikkansa 7 Kuvio 4. Työnantajien toimialat kesällä Kuvio 5. Työpaikan sijaintijakauma 10 Kuvio 6. Kyltereiden pääasialliset tehtäväalueet kesällä Taulukko 7. Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen sekä sukupuolittain että paikkakunnittain 12 Taulukko 8. Bruttokuukausipalkat eri muuttujilla 13 Taulukko 9. SEFEn palkkasuositukset kesälle Kuvio 10. Syyt, miksi kylterit eivät saaneet SEFEn suositusten mukaista palkkaa kesällä

Kylterien kesätyöraportti 2011

Kylterien kesätyöraportti 2011 SEFEN RAPORTTEJA 1/2012 Kylterien kesätyöraportti 2011 Ossi Kainulainen SUOME S EKONOMF Johdanto SEFEn kyltereiden kesätyötutkimus toteutettiin 15. kerran lokakuun aikana. Kysely toteutettiin verkossa

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016 Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Jäsentyytyväisyyskysely 2016 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kaikki 19 kauppakamaria

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kauppatieteiden kandidaattien ja maistereiden valmistumishetken palaute vuodelta 2010

Kauppatieteiden kandidaattien ja maistereiden valmistumishetken palaute vuodelta 2010 SEFEN RAPORTTEJA 3/2011 Kauppatieteiden kandidaattien ja maistereiden valmistumishetken palaute vuodelta 2010 Johanna Saarinen SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUN Sisältö 1 Johdanto... 6 2 Kauppatieteiden

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut 9.2.2015 Mikko Kesä Meiju Ahomäki Jari Holttinen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Palveluiden käyttäjien profiili Palveluiden käyttö

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus Johanna Ylinen Kysely lähetetty 160 vastaajalle (vapaaehtoisia töissä kaiken kaikkiaan noin 170), vastauksia 89, vastausprosentti siis

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot