Asiakasasiakirjojen konteksti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakasasiakirjojen konteksti"

Transkriptio

1 Opas sosiaalihuollon asiakirjojen nkuvailuun Kanta-palveluissa Versio 3.0 Antero Lehmuskoski, Niina Häkälä ja Jaakko Penttinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Operatiivisen toiminnan ohjaus Versio Muutos Tekijä PVM 1.0 Ensimmäinen julkaistu versio THL (AL, NH, JP) Lisätty alaotsikoita sekä palveluyksikkö-tieto, esimerkkejä yhteisestä asiasta ja asiakaskertomusmerkinnät 3.0 Lisätty uudet sosiaalipalvelut, tarkennuksia yhteiseen asiaan sekä asiakaskertomusmerkinnän ja muiden asiakirjojen suhteeseen, esimerkki ohjauksen ja neuvonnan asiakaskertomusmerkinnästä ja muita pienempiä tarkennuksia. THL (AL, NH) THL (AL, NH)

2 Opas nkuvailuun 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Keskeiset käsitteet Asiakastietojen käsittelyn lähtökohdat sosiaalihuollossa Sosiaalihuollon asiakasasiakirjat Palvelutehtäväkohtaiset asiakirjat Sosiaalipalvelukohtaiset asiakirjat Palvelutehtäville yhteiset asiakirjat Vireilletuloasiakirjat Asiakaskertomusmerkinnät Asiakirjojen n kuvailu Vireilletuloasiakirjojen Asian käsittelyn edetessä syntyvien asiakirjojen Kontekstinkuvailun tukimateriaali Liitä asiakirja asiaan Usean asiakkaan yhteinen asia Asian käsittely ja asiakkuus Liitä asiakirja palvelutehtävään Palvelutehtävän asiakkuus ja sosiaalihuollon asiakkuus Iäkkäiden palvelut Lapsiperheiden palvelut Lastensuojelu Perheoikeudelliset palvelut Päihdehuolto Työikäisten palvelut Vammaispalvelut Asiakirjan alkuperäinen palvelutehtävä Liitä asiakirja palveluyksikköön... 36

3 Opas nkuvailuun 3 9 Liitä asiakirja palveluprosessiin Asian vireilletulokäsittely Palvelutarpeen arviointi Asiakkuuden suunnittelu Palvelun järjestäminen Palvelun toteutus Liitä asiakirja sosiaalipalveluun Sosiaalihuollon palveluvalikoima Palvelutehtäviin sisältyvät sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelut iäkkäiden palveluissa Sosiaalipalvelut lapsiperheiden palveluissa Sosiaalipalvelut lastensuojelussa Sosiaalipalvelut perheoikeudellisissa palveluissa Sosiaalipalvelut päihdehuollossa Sosiaalipalvelut työikäisten palveluissa Sosiaalipalvelut vammaispalveluissa Esimerkkejä n kuvailusta Esimerkkejä vireilletuloasiakirjoista Lastensuojeluilmoitus Yhteydenotto sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta Esimerkkejä palvelutarpeen arvioista Vammaispalvelujen palvelutarpeen arvio Työikäisten palvelutarpeen arvio Esimerkkejä suunnitelma-asiakirjoista Lastensuojelun jälkihuollon asiakassuunnitelma Omaishoidon tuen suunnitelma Päihdehuollon toteuttamissuunnitelma... 58

4 Opas nkuvailuun Esimerkkejä päätösasiakirjoista Työikäisten palvelupäätös Päätös täydentävästä tai ehkäisevästä toimeentulotuesta Päätös lapsen kiireellisestä sijoittamisesta Esimerkkejä asiakaskertomusmerkinnöistä Merkintä asiakkaan arjesta Merkintä tapaamisen tai neuvottelun peruuntumisesta Merkintä sosiaaliasiamiehen toiminnasta Merkintä ohjauksesta ja neuvonnasta Muita asiakirjaesimerkkejä Sosiaalihuollon lausunto... 64

5 Opas nkuvailuun 5 1 Johdanto Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen lla tarkoitetaan toimintaympäristöä, jossa asiakastietoja syntyy ja tallennetaan. Sosiaalihuolto on julkisen hallinnon organisoimaa toimintaa, joten siinä syntyvät asiakasasiakirjat ovat viranomaisen asiakirjoja. Viranomaisella on velvollisuus huolehtia asiakirjojen käytettävyydestä ja saatavuudesta. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen hallinta valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen avulla edellyttää valtakunnallisesti yhtenäisen metatietomallin käyttöä. Sosiaalihuollon metatietomallissa 1 esitetään kaikille asiakasasiakirjoille yhteiset kuvailutiedot. Osa näistä kuvailutiedoista koskee asiakirjojen syntya, toisin sanoen sitä sosiaalihuollon toimintaa, jonka yhteydessä ja jota varten asiakirjat on laadittu. Kontekstitietoja ovat esimerkiksi palvelujen järjestämisestä vastaava organisaatio, palveluntuottaja, palveluyksikkö, jossa asiaa käsitellään, asiakirjan laatija sekä sosiaalipalvelu, jonka antamiseen asiakirja sisällöllisesti liittyy. Osa tiedoista koskee sosiaalihuollon palvelutoimintaa, joka kuvataan Koodistopalvelussa julkaistujen luokitusten avulla. Keskeisimpiä a kuvaavia luokituksia ovat palvelutehtäviä, sosiaalipalveluja ja palveluprosesseja kuvaavat luokitukset. Ne esitellään tarkemmin luvussa 5. Tämän oppaan tarkoituksena on tukea asiakasasiakirjojen a kuvaavien koodistojen käyttöä. Opasta voi hyödyntää esimerkiksi Kantaliittymiseen valmistautumisessa, asiakastietojärjestelmien määrittelyssä ja asiakastyön kirjaamisessa sosiaalihuollossa. Oppaassa kuvataan lyhyesti sosiaalihuollon sisältämää toimintaa, mutta näkökulmana on toiminnassa syntyvien asiakasasiakirjojen varustaminen tarvittavilla a kuvaavilla metatiedoilla. Tavoitteena on myös antaa esimerkkejä käytännön tilanteista, joissa sosiaalihuollon ammattihenkilö joutuu tilannekohtaisesti harkitsemaan oikeaa kuvailutietoa tietylle asiakirjalle. Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönotossa on tavoitteena kaikkien asiakastietojen hallinta ja niiden käytettävyyden varmistaminen. 2 Kun jokainen asiakasasiakirjoja laativa ammattilainen huolehtii siitä, että tiedot ovat oikein, asiakirjat löytyvät asiakastiedon arkistosta silloin, kun niitä tarvitaan. Kontekstitiedoista huolehtiminen helpottaa siten asiakastietojen tehokasta hyödyntämistä myös asiakastyössä. a kuvaavia luokituksia voi hyödyntää yhtenäistämään sosiaalihuollon palvelunantajien toiminta-arkkitehtuuria. Niiden avulla sosiaalihuollossa annettavat palvelut ja tukitoimet on mahdollista jäsentää kokonaisuuksiksi valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla. Palvelutehtävien, sosiaalipalvelujen ja palveluprosessien valtakunnallisesti yhtenäinen määrittely edesauttaa sekä kansallisesti vertailukelpoisen tiedon saamista palvelutuotannosta että asiakastietojen hallinnan organisoimista kansallisissa tietojärjestelmäpalveluissa. laatimisessa ja hallinnassa palvelutehtävät toimivat keskeisimpänä asiakirjojen syntyn jäsennyksenä. 1 Metatietomalli on julkaistu sosiaalihuollon tiedonhallinnan sivuilla 2 Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanohanke (Kansa-hanke): Hankesuunnitelma vuosille , saatavissa osoitteessa

6 Opas nkuvailuun 6 2 Keskeiset käsitteet Sosiaalialan tiedonhallinnan sanastoon 3 on koottu sosiaalihuoltoa ja sen asiakastietojen hallintaa kuvaavia käsitemääritelmiä. Sanasto sisältää myös palvelutehtäviä, niihin sisältyviä sosiaalipalveluja sekä toimintaprosesseja kuvaavat käsitteet. Tähän lukuun on poimittu sanastosta n kuvailuun liittyvät keskeisimmät käsitteet, jotka esiintyvät tässä dokumentissa. Sosiaalihuollon eri palvelutehtävien ja sosiaalipalvelujen määritelmät löytyvät niitä käsittelevistä luvuista. Tässä oppaassa tarkoitetaan: asiakasasiakirjalailla lakia sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015); asiakasasiakirjalla sosiaalihuollon palvelutehtävällä sosiaalihuollon peruspalveluilla sosiaalihuollon erityispalveluilla sosiaalipalvelulla sosiaalihuollon palveluprosessilla sosiaalihuollon asialla palvelunantajalla viranomaisen ja yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon liittyvää, julkisuuslain 5 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua asiakirjaa, joka sisältää asiakasta tai muuta yksityishenkilöä koskevia asiakastietoja; tietynlaisiin tuen tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun tuen muodostamaa kokonaisuutta; sosiaalihuollon palvelutehtävien kokonaisuutta, jossa painopiste on sosiaalisten ongelmien ehkäisemisessä sekä varhaisen tuen ja sosiaalipalvelujen tarjoamisessa sosiaalihuollon asiakkaille heidän hyvinvointinsa ja toimintakykynsä ylläpitämiseksi; sosiaalihuollon palvelutehtävien kokonaisuutta, jossa painopiste on sosiaalisten ongelmien vähentämisessä ja poistamisessa ja jonka tavoitteena on vastata sosiaalihuollon asiakkaiden erityisen tuen tarpeeseen silloin, kun sosiaalihuollon peruspalveluissa annettavat sosiaalipalvelut eivät ole riittäviä; palvelua, jonka tarkoituksena on edistää asiakkaan sosiaalista hyvinvointia ja toimintakykyä sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa sosiaalisia ongelmia; sosiaalihuollossa annettavaan yhteen tai useampaan sosiaalipalveluun tai muuhun tukeen liittyvää suunnitelmallista toimintosarjaa; sosiaalihuollon viranomaisen käsiteltäväksi annettua asiaa; toimijaa, joka järjestää, tuottaa tai toteuttaa sosiaalipalveluja; 3 Sanasto on julkaistu sosiaalihuollon tiedonhallinnan sivuilla ja Sosmetapalvelussa

7 Opas nkuvailuun 7 palvelunjärjestäjällä palveluntuottajalla palvelunantajaa, jolla on sosiaalihuollon järjestämisvastuu, tai yksityistä palvelunantajaa myydessään sosiaalipalveluja suoraan asiakkaalle; palvelunantajaa, joka saa aikaan sosiaalipalveluja joko toimimalla itse palveluntoteuttajana tai tilaamalla ne alihankintana muulta palveluntoteuttajalta.

8 Opas nkuvailuun 8 3 Asiakastietojen käsittelyn lähtökohdat sosiaalihuollossa Sosiaalihuoltoa ohjaava lainsäädäntö on uudistunut merkittävästi viime vuosina ja uudistukset jatkuvat. Sosiaalihuoltolaki tuli voimaan huhtikuussa Lakihankkeen tavoitteena oli kehittää sosiaalihuoltoa asiakaslähtöisemmäksi ja kokonaisvaltaisemmin asiakkaita palvelevaksi. Uudistuksen tarkoitus oli siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä 4. Asiakaskeskeisyyden varmistamiseksi asiakkaan tuen tarpeet otettiin laissa sosiaalihuollon palvelutuotannon lähtökohdaksi. Myös sosiaalihuollon asiakastiedon hallintaa koskeva sääntely on kehittynyt. Sosiaalihuollon osalta sitä koskeva lainsäädäntö oli aiemmin hajanaista, eikä esimerkiksi asiakastyön kirjaamisvelvoite ollut yksiselitteinen julkaistiin laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (jatkossa asiakasasiakirjalaki), joka sääntelee asiakastyön kirjaamista ja asiakasasiakirjojen hallintaa sosiaalihuollossa. Lailla ohjataan henkilörekisterien muodostamista, asiakasasiakirjojen sisältöä sekä asiakastiedon käsittelyä. Laissa korostuu myös palvelutehtävien luokittelun merkitys asiakastiedon hallinnan ja käyttöoikeuksien määrittelyn perustana. Sosiaalihuollon asiakastiedoista muodostettiin aiemmin henkilörekistereitä siten, että kaikki sosiaalihuollon osa-alueet muodostivat omat henkilörekisterinsä. Sosiaalihuollon rekisterinpitäjät ovat siten ylläpitäneet yli kahtakymmentä erillistä henkilörekisteriä. Asiakasasiakirjalain voimaantulo muutti sosiaalihuollon henkilörekisterien muodostamista siten, että kaikki asiakasasiakirjat tallennetaan yhteen palvelunjärjestäjäkohtaiseen sosiaalihuollon asiakasrekisteriin sekä ilmoitusrekisteriin. Rekistereitä ei siis muodosteta enää palvelutehtävittäin. Henkilörekisterien muodostamisen uudesta linjauksesta huolimatta palvelutehtävien luokittelulla on edelleen merkittävä rooli asiakastietojen hallinnassa. Asiakasasiakirjalain mukaan asiakasasiakirjoihin on merkittävä, mihin palvelutehtävään tai palvelutehtäviin ne liittyvät. Henkilötietojen käsittelyn yleisistä periaatteista säädettiin aiemmin henkilötietolaissa. Nyt EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) tultua voimaan henkilötietolaki on kumottu ja säädetty GDPR:ää kansallisesti täydentävä tietosuojalaki 5. Käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevan periaatteen mukaan työntekijällä on oikeus käsitellä sosiaalihuollon asiakastietoja vain siihen tarkoitukseen, jota varten ne on kerätty. Yhden asiakasrekisterin mallissa palvelutehtävät muodostavat peruskehyksen ammattihenkilöiden käyttöoikeuksien määrittelylle sosiaalihuollon asiakastietoihin. Sosiaalipalveluja järjestävät ja tuottavat organisaatiot ovat lain mukaan vastuussa ammatillisen henkilöstön käyttöoikeuksien antamisesta sosiaalihuollon asiakastietoihin. THL on antanut määräyksen käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista 6. 4 Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. HE 164/2014, s.1. 5 Tietosuojalaki 1150/ Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa koskevat määräykset julkaistaan THL:n verkkosivuilla

9 Opas nkuvailuun 9 4 Sosiaalihuollon asiakasasiakirjat Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoja ovat kaikki sosiaalihuollossa syntyneet, asiakkaiden henkilötietoja sisältävät asiakirjat. Lisäksi käsite sosiaalihuollon asiakasasiakirja kattaa sosiaalihuoltoon vastaanotetut asiakirjat, jotka liitetään asiakkaan asiaan. Asiakasasiakirjat ryhmitellään asiakirjatyyppeihin. Koodistopalvelussa julkaistu asiakasasiakirjatyyppiluokitus 7 sisältää 17 yleistä asiakirjatyyppiä ja niiden alaluokkina noin kaksisataa tarkennettua asiakirjatyyppiä. Tarkennetuilla asiakirjatyypeillä tarkoitetaan asiakasasiakirjojen nimiä. Ne on määritelty joko palvelutehtäväkohtaisiksi tai sosiaalipalvelukohtaisiksi asiakirjoiksi. Lisäksi on asiakirjoja, joita voidaan käyttää useammassa kuin yhdessä palvelutehtävässä. Asiakasasiakirjatyyppiluokituksessa esiintyvät yleiset asiakirjatyypit on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen yleiset asiakirjatyypit Asiakirjatyyppi Arvio Asiakaskertomusmerkintä 8 Hakemus Ilmoitus Määritelmä sosiaalihuollon asiakasasiakirja, jossa palvelunantaja tarkastelee sosiaalihuollon asiakkaan tilannetta ja tekee päätelmän sosiaalihuollon palveluprosessin edistämiseksi tai sen päättämiseksi Huom. Arvio tulee pääsääntöisesti laatia yhdessä asiakkaan kanssa sekä mahdollisesti hänen läheistensä kanssa. Arvion laatimiseen voivat osallistua myös tarvittavat asiantuntijat. Arvioita laaditaan asiakkuuden eri vaiheissa, ja ne liittyvät esimerkiksi sosiaalihuollon asiakkuuden edellytysten täyttymisen tai palvelutarpeen arviointiin. sosiaalihuollon asiakasasiakirja, johon palvelunantaja kirjaa tietoa sosiaalihuollon asiakkaan tilanteesta tai hänen sosiaalihuollon asiansa kannalta merkittävistä tapahtumista tai toiminnoista Huom. Asiakaskertomusmerkintöihin kirjataan lakisääteisiä tai muita olennaisia asiakastietoja, joita ei ole tallennettu muihin sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin. Asiakaskertomusmerkintä voi sisältää esimerkiksi sosiaalihuollon asiakkuuden alkamisen ja päättymisen ajankohdat. sosiaalihuollon asiakasasiakirja, jolla henkilö pyytää tai vaatii itse tai hänen laillinen edustajansa tai palvelunantaja pyytää tai vaatii hänen asiassaan palvelua, etuutta tai toimenpidettä palvelunantajalta, viranomaiselta tai tuomioistuimelta Huom. Hakemuksia ovat esimerkiksi henkilön itse laatima täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen hakemus ja palvelunantajan laatima huostaanottohakemus hallintooikeudelle. sosiaalihuollon asiakasasiakirja, jolla henkilö, sosiaalihuollon asiakas, palvelunantaja tai viranomainen antaa tiedoksi henkilöön liittyvän tilanteen, toimenpiteen tai palvelutarpeen Huom. Ilmoitusta ei edellä neuvotteleminen, kuten sopimusta edeltää, eikä ilmoituksesta voi valittaa, kuten päätöksestä. Usein ilmoitus sitoo tai velvoittaa sen vastaanottajaa. Esimerkiksi lastensuojeluilmoitus on käsiteltävä seitsemän arkipäivän kuluessa sen vastaanottamisesta. 7 Uusimman Sosiaalihuolto asiakasasiakirjatyyppi -luokituksen suora linkki on 8 Vuoden 2017 asiakirjatyyppiluokituksessa asiakaskertomus muuttui asiakaskertomusmerkinnäksi, jonka tarkennettuja asiakirjatyyppejä ovat eri tilanteisiin tarkoitetut merkinnät. Aiempaa asiakaskertomus-asiakirjatyyppiä käytetään vain vanhoille asiakasasiakirjoille ja Kanta-palvelujen käyttöönoton I vaiheessa.

10 Opas nkuvailuun 10 Kuulemisasiakirja Laskelma Lausunto Lähete Muu asiakirja 9 Maksusitoumus Pyyntö Päätös Selvitys sosiaalihuollon asiakasasiakirja, johon palvelunantaja kirjaa asianosaisen tai asiaan osallisen ilmaiseman mielipiteen joko hallintolaissa säädetyn kuulemisen tai muun mielipiteen selvittämisen perusteella viranomaisen ratkaistavana olevasta asiasta ja tarvittaessa henkilön selityksen sellaisista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun Huom. Asianosaisen kuulemisesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Hallintolain mukaan hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Lastensuojelussa kuultavia voivat olla sekä asianosaiset että asiaan osalliset. sosiaalihuollon asiakasasiakirja, johon palvelunantaja laskee tietyin perustein sosiaalihuollon asiakkaan taloudellisen tilanteen asiakkaan asian ratkaisemiseksi sosiaalihuollon asiakasasiakirja, jolla palvelunantaja esittää pyynnöstä näkemyksensä sosiaalihuollon asiakkaan asiasta kolmannelle osapuolelle Huom. Lausunto voi koskea esimerkiksi asiakkaan tilannetta tai palvelutarvetta tai asiakkaalle annettua päätöstä. Lausunto voidaan antaa paitsi erillisestä pyynnöstä myös vakiintuneen käytännön perusteella. Lausunnon saava kolmas osapuoli voi olla paitsi sosiaalihuollon ulkopuolinen taho myös sosiaalihuollon palvelunjärjestäjä, jolle palveluntuottaja antaa lausunnon. sosiaalihuollon asiakasasiakirja, jolla palvelunantaja ohjaa sosiaalihuollon asiakkaan tutkimuksiin, palveluihin tai tukitoimiin Huom. Lähete voidaan antaa sosiaalipalveluihin sekä yhden sosiaalihuollon palvelutehtävän sisällä että palvelutehtävien välillä tai muihin kuin sosiaalipalveluihin. muu kuin tässä luokituksessa mainittu asiakasasiakirja sosiaalihuollon asiakasasiakirja, jolla palvelunjärjestäjä antamansa päätöksen perusteella sitoutuu maksamaan sosiaalihuollon asiakkaalle annettavan tuotteen tai palvelun kustannukset tai osan niistä sosiaalihuollon asiakasasiakirja, jolla palvelunantaja pyytää tietoja tai virka-apua sosiaalihuollon asiakkaan asian ratkaisemiseksi tai käsittelemiseksi sosiaalihuollon asiakasasiakirja, jolla viranomainen tai viranomaisen roolissa toimiva palvelunantaja antaa ratkaisunsa sosiaalihuollon asiakkaan hallintoasiassa Huom. Sosiaalihuollossa hallintoasioina käsitellään esimerkiksi sosiaalipalveluja, etuuksia ja sosiaalihuollon asiakasmaksuja. Hallintopäätöksistä on aina laadittava päätösasiakirja, joka on annettava tiedoksi asianosaiselle muutoksenhakuohjeineen. Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi 1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta, 2) asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu, 3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu sekä 4) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä. sosiaalihuollon asiakasasiakirja, jolla henkilö antaa palvelunantajalle tietoa itseään koskevan asian ratkaisemiseksi tai palvelun järjestämiseksi Huom. Selvityksiä ovat esimerkiksi sosiaalihuollon asiakkaan tulo- ja menoselvitys ja adoptionhakijoiden taustaselvitys. Sosiaalihuollossa selvittämisen lopputuloksena syntyy myös arvioita, lausuntoja tai yhteenvetoja. 9 Asiakirjatyyppi Muu asiakirja lisättiin luokitukseen Kanta-palvelujen käyttöönoton I vaiheessa käytettävässä luokituksessa (2016) liite on yleinen asiakirjatyyppi. Uusimmassa luokituksessa se on muu asiakirja luokkaan kuuluva tarkennettu asiakirjatyyppi.

11 Opas nkuvailuun 11 Sopimus Suostumus Suunnitelma Yhteenveto sosiaalihuollon asiakasasiakirja, jossa määritetään sovitun asian sisältö ja ehdot osapuolia sitovasti Huom. Sopimuksen osapuolina voivat olla sosiaalihuollon asiakas tai asiakkaat sekä yksi tai useampi palvelunantaja. Esimerkiksi sopimus sosiaalisesta luotosta on asiakkaan ja palvelunantajan välinen ja lapsen elatussopimus on asiakkaiden välinen. sosiaalihuollon asiakasasiakirja, jolla sosiaalihuollon asiakas itse tai edunvalvoja hänen puolestaan tai muu asianosainen vapaaehtoisesti ja tietoisesti ilmaisee tahtonsa tietyssä asiassa sosiaalihuollon asiakasasiakirja, jossa palvelunantaja asettaa pääsääntöisesti yhdessä ja yhteisymmärryksessä sosiaalihuollon asiakkaan kanssa asiakkaan palvelutarpeeseen liittyvät tavoitteet sekä keinot, joilla tavoitteisiin päästään Huom. Suunnitelman toteutumista on seurattava, ja suunnitelma on arvioitava määräajoin. Arvioinnin yhteydessä laaditaan uusi suunnitelma, johon kirjataan toteutumista koskevat tiedot. Suunnitelman laatimisesta säädetään yleisesti sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000, 7 ) ja sosiaalihuoltolaissa (1301/2014, 39 ). Sosiaalihuollossa laaditaan pääasiassa asiakas- ja toteuttamissuunnitelmia. sosiaalihuollon asiakasasiakirja, johon palvelunantaja kokoaa sosiaalihuollon asiakkaan asiaan liittyvät keskeiset tiedot tiettyä tarkoitusta varten Asiakasasiakirjatyyppiluokituksessa on varsinaisten yleisten asiakirjatyyppien lisäksi luokka Muu asiakirja. Se sisältää kolme alaluokkaa: muu sosiaalihuoltoon saapunut asiakirja, muu sosiaalihuollossa laadittu asiakirja ja liite. Muu sosiaalihuoltoon saapunut asiakirja on sellainen asiakirja, jonka esimerkiksi joku muu viranomainen on laatinut, eikä se ole minkään muun asiakirjan liite, vaan sillä on itsenäinen rooli sosiaalihuollon prosessissa. Tällainen asiakirja voi olla esimerkiksi maistraatin päätös isyyden vahvistamisesta. Muu sosiaalihuollossa laadittu asiakirja tarkoittaa itsenäistä asiakirjaa, jolla ei ole omaa erillistä rakennetta sosiaalihuollon asiakastietomallissa, mutta joka on silti tallennettava Kantaan. Esimerkiksi asiakkaalle lähetettävät kirjeet ovat tällaisia asiakirjoja. Niihin tallennetaan asiakastietoja, mutta niille ei ole yhtenäistä rakennetta. Liitteitä ovat esimerkiksi täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemukseen liitettävät tositteet. On huomioitava, että tämä luokittelu tuo rajoituksia arkistosta tehtäviin hakuihin. Esimerkiksi, jos ammattihenkilö haluaa tarkastella kaikkia asiakkaan suunnitelmia tai päätöksiä, ja tekee haut yleisillä asiakirjatyypeillä päätös ja suunnitelma, ei haku palauta moniammatillisia työllistymissuunnitelmia eikä maistraatin tai tuomioistuimen tekemiä päätöksiä. Asiakirjat, jotka ovat tarkennetulta asiakirjatyypiltään liitteitä, eivät ole itsenäisiä asiakirjoja, vaan nimensä mukaisesti ne liitetään aina pääasiakirjaan. Usein puhutaan liitteistä myös siinä merkityksessä, että itsenäinen asiakirja lähetetään tietyssä tarkoituksessa vastaanottajalle toisen asiakirjan liitteenä. Esimerkiksi hallinto-oikeudelle tarkoitetun huostaanottohakemuksen liitteeksi saatetaan liittää lastensuojelun asiaskassuunnitelma. Asiakassuunnitelma ei silloin kuitenkaan ole asiakirjatyypiltään liite, vaan se on edelleen tallennettu suunnitelma-tyyppisenä asiakirjana arkistoon. Asiakaskertomus muodostuu asiakaskertomusmerkinnöistä. Asiakaskertomusmerkintärakenteita on määritelty eri käyttötarkoituksiin. Niitä kuvataan tarkemmin luvussa 4.5. Asiakaskertomusmerkinnät muodostavat

12 Opas nkuvailuun 12 oman asiakirjaryhmänsä 10, mutta muuten ne varustetaan samoilla metatiedoilla kuin muutkin asiakasasiakirjat. Koodistopalvelimella on julkaistu kaksi versiota asiakasasiakirjatyyppiluokituksesta. Vanhempi näistä (Sosiaalihuolto - Asiakasasiakirjatyyppi 2016) sisältää vain yleiset asiakirjatyypit, ja se on tarkoitettu asiakirjoille, joita tallennetaan arkistoon Kanta-palvelujen käyttöönoton I vaiheessa. Vuonna 2017 julkaistu versio sisältää sekä yleiset asiakirjatyypit että tarkennetut asiakirjatyypit. Luokitusten sisältämissä yleisissä asiakirjatyypeissä on muutamia eroavaisuuksia. Vanhempi versio sisältää yleisen asiakirjatyypin asiakaskertomus, joka muutettiin asiakaskertomusmerkinnäksi vuonna Uuteen versioon lisättiin myös yleinen asiakirjatyyppi muu asiakirja. Liite on vanhemmassa luokitusversiossa yleinen tyyppi, mutta uudessa versiossa se on muun asiakirjan tarkennettu asiakirjatyyppi. Tällaiseen kahden luokitusversion ratkaisuun on päädytty siksi, että vanhoja asiakirjoja (ennen Kanta-liittymistä syntyneitä) ja käyttöönoton ensimmäisen vaiheen asiakirjoja tallennettaessa vaaditaan tieto vain yleisestä asiakirjatyypistä. Vanhoja kertomustietoja voi koota Kanta-arkistoon merkitsemällä ne asiakaskertomus-asiakirjaksi. Toisessa vaiheessa kertomusmerkinnät tallennetaan itsenäisinä asiakirjoina. Toisen vaiheen asiakirjoille tieto tarkennetusta asiakirjatyypistä on pakollinen. Uudempaa luokitusversiota ja tarkennettuja asiakirjatyyppejä on kuitenkin sallittua käyttää jo Kanta-palvelujen käyttöönoton I vaiheessa. 4.1 Palvelutehtäväkohtaiset asiakirjat Jokaisella palvelutehtävällä perheoikeudellisia palveluja lukuun ottamatta on oma hakemuksensa, palvelutarpeen arvionsa, palvelupäätöksensä, asiakassuunnitelmansa ja toteuttamissuunnitelmansa. Näiden lisäksi kaikilla palvelutehtävillä on joukko omia erityisiä asiakirjoja. Palvelutarpeen arvion kohdalla poikkeuksena ovat lastensuojelu ja lapsiperheiden palvelut, joissa käytetään yhteistä palvelutarpeen arviota (lapsen ja perheen palvelutarpeen arvio). Palvelutehtäväkohtaiset asiakassuunnitelmat on tarkoitettu kunkin palvelutehtävän asiakkuuden suunnitteluun. Jos asiakkaalla on asiakkuus useammassa palvelutehtävässä, hänelle voidaan joko laatia jokaiseen palvelutehtävään oma asiakassuunnitelmansa tai vaihtoehtoisesti käyttää vain yhtä asiakassuunnitelmaa, johon suunnitellaan kaikkien palvelutehtävien asiakkuudet yhteisesti. Tällöin työntekijä tekee valinnan, minkä palvelutehtävän asiakassuunnitelmaa on mielekkäintä käyttää. Palvelutehtäväkohtaisilla hakemuksilla haetaan kussakin palvelutehtävissä tarjottavia palveluja. Näitä hakemuksia käytetään haettaessa palveluja, joille ei ole olemassa omaa hakemusta. Esimerkiksi sosiaaliselle luotolle ja täydentävälle ja ehkäisevälle toimeentulotuelle on olemassa omat hakemuksensa. Palvelutehtäväkohtaisen hakemuksen nimi ei siis vielä kerro sitä, mitä palvelua asiakas hakee, vaan laadittavaan asiakirjaan merkitään haettavat sosiaalipalvelut. Palvelutehtäväkohtaisissa hakemuksissa haasteena on, että asiakas joutuu tekemään itse valinnan, millä hakemuksella palvelua hakee. Joskus valinta voi olla selkeä ja helppo, mutta joskus asiakkaan voi olla vaikea tulkita, tuleeko hänen hakea esim. kotipalvelua työikäisten vai lapsiperheiden palvelujen hakemuksella. Siksi asiakkaita onkin syytä ohjeistaa, 10 Sosiaalihuolto Asiakirjaryhmä

13 Opas nkuvailuun 13 mitä asiakirjaa käytetään missäkin tilanteessa. Vaikka asiakas valitsisikin väärän palvelutehtävän hakemuksen, se voidaan vastaanottovaiheessa liittää metatiedoilla oikeaan palvelutehtävään. Palvelutehtäväkohtaisten hakemusten rakenne on sellainen, että niillä voi hakea vain yhtä sosiaalipalvelua kerrallaan. Palvelutehtäväkohtaisilla palvelupäätöksillä ratkaistaan se, myönnetäänkö asiakkaan hakemaa palvelua vai ei. Samoin kuin hakemuksissa, myös palvelupäätöksissä käy ilmi vasta asiakirjan sisällöstä, mistä palvelusta on kyse. Kuitenkin haettavien ja myönnettävien palvelujen tilastoinnin mahdollistaa niiden rakenteinen esitysmuoto asiakirjojen sisällössä (sosiaalipalvelujen luokitus). Palvelutehtäväkohtaisilla palvelupäätöksillä voidaan päättää vain yhdestä sosiaalipalvelusta kerrallaan. Toteuttamissuunnitelmat on tarkoitettu yhden palvelun käytännön toteutuksen suunnittelemiseksi ja niiden laatijoina ovat palveluntuottajat. Koska toteuttamissuunnitelmien rakenne on hyvin geneerinen, niitä on mahdollista käyttää lähes missä tahansa palvelussa. Suunnitelman nimestä ei selviä mitä palvelua suunnitelma koskee, joten tieto merkitään asiakirjan sisältöön sosiaalipalvelujen luokituksen avulla. Näitä toteuttamissuunnitelmia ei ole tarkoitus käyttää niissä palveluissa, joita varten on olemassa omat erilliset suunnitelmansa (esim. perhetyön suunnitelma, tehostetun perhetyön suunnitelma, tukisuhdesuunnitelma). 4.2 Sosiaalipalvelukohtaiset asiakirjat Osa asiakirjoista on tarkoitettu käytettäväksi tietyssä sosiaalipalvelussa riippumatta siitä, missä palvelutehtävässä palvelua tarjotaan. Kirjaamistarpeet ovat näissä palveluissa niin spesifejä, että yleiset palvelutehtäväkohtaiset asiakirjat eivät ole riittävän kattavia. Muutamat sosiaalipalvelukohtaiset asiakirjat on määritelty tätäkin rajatummin. Esimerkiksi tukisuhdetoiminnan ja perhetyön asiakirjat on tarkoitettu vain lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun käyttöön, koska niiden sisältö sopii vain lapsiperheiden tarpeisiin. Jos tukisuhdetoimintaa ja perhetyötä tarjotaan muissa palvelutehtävissä, käytetään kunkin palvelutehtävän yleisiä asiakirjoja, esimerkiksi iäkkäiden palvelujen toteuttamissuunnitelmaa. 4.3 Palvelutehtäville yhteiset asiakirjat Sosiaalihuollon asiakastietomallissa on myös sellaisia asiakirjoja, joita voidaan käyttää kaikissa tai ainakin useissa palvelutehtävissä ja palveluissa. Esimerkiksi sosiaalihuollon kuulemisasiakirja, sosiaalihuollon lausunto ja virkaapupyyntö ovat tällaisia asiakirjoja. Tällöin asiakirjojen sisältöön on syytä kuvata, mihin palvelutehtävään ja palveluun se kulloinkin liittyy. Mikäli palvelutehtävässä on käytössä vastaava palvelutehtäväkohtainen asiakirja, käytetään mieluummin sitä. Esimerkiksi lastensuojelussa käytetään sosiaalihuollon kuulemisasiakirjan sijaan lastensuojelun kuulemisasiakirjaa. 4.4 Vireilletuloasiakirjat Osa asiakasasiakirjoista on vireilletuloasiakirjoja. Niillä tarkoitetaan asiakirjoja, joilla saatetaan asia vireille ja käynnistetään samalla asiankäsittelyprosessi.

14 Opas nkuvailuun 14 Asia voidaan laittaa vireille ensinnäkin hakemuksella. Sosiaalihuollon palvelua haetaan palvelutehtäväkohtaisella hakemuksella, esim. hakemuksella päihdehuollon palveluun tai lastensuojeluhakemuksella, tai sosiaalipalvelukohtaisella hakemuksella, kuten täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemuksella tai sosiaalisen luoton hakemuksella. Hakemusten lisäksi muita vireilletuloasiakirjoja ovat sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitus (ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta) ja yhteydenotto (yhteydenotto sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen), lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Myös asiakaskertomukseen kuuluva merkintä asian vireilletulosta on vireilletuloasiakirja. Merkintä tehdään silloin, kun muuta edellä mainittua vireilletuloasiakirjaa ei laadita. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun työntekijä itse laittaa asian vireille saatuaan tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä. Sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto on tarkoitettu tehtäväksi ilmoitusvelvollisen ja asiakkaan yhteistyönä, mutta sen voi laatia myös asiakas itse. Myös muut asiakasasiakirjat voivat laukaista tarpeen avata uusi asia. Tällainen voi olla toisesta sosiaalihuollon organisaatiosta lähetetty lausuntopyyntö tai virka-apupyyntö. Vastaanottavassa organisaatiossa se on vireilletuloasiakirja, vaikka lähettäjäorganisaatiossa ei sitä olekaan. Huomioitavaa myös on, että asiakirja tallennetaan sekä lähettäjän että vastaanottajan asiakasrekisteriin, koska se liittyy kummassakin organisaatiossa käsiteltäviin asioihin. Myös merkintä ohjauksesta ja neuvonnasta voi olla vireilletuloasiakirja, jos sen johdosta ryhdytään selvittämään henkilön sosiaalihuollon tarvetta. 4.5 Asiakaskertomusmerkinnät Taulukko 2. Asiakaskertomusmerkinnät Asiakaskertomusmerkinnällä tarkoitetaan asiakasasiakirjaa, johon palvelunantaja kirjaa tietoa sosiaalihuollon asiakkaan tilanteesta tai hänen sosiaalihuollon asiansa kannalta merkittävistä tapahtumista ja toiminnoista. Jokaista merkintää käsitellään itsenäisenä asiakirjana, joka tallennetaan Asiakastiedon arkistoon mahdollisimman pian sen valmistumisen jälkeen. Näin kertomusmerkintöihin tallennettu asiakastieto on käytettävissä mahdollisimman ajantasaisena. Sosiaalihuollon asiakastietomalliin on määritelty 13 erilaista ja eri sisältöistä asiakaskertomusmerkintää. Asiakaskertomusmerkinnät on esitetty taulukossa 2. Näiden lisäksi tullaan määrittelemään merkintä, johon kirjataan asiakkaan toimintakykytietoja. Asiakaskertomusmerkintä Merkintä asian vireilletulosta Merkintä sosiaalipalvelun alkamisesta Merkintä ohjauksesta ja Määritelmä asiakaskertomusmerkintä, johon sosiaalihuollon ammattihenkilö kirjaa sosiaalihuollon asian vireille tulleeksi silloin, kun asia ei ole tullut vireille muulla sosiaalihuollon asiakasasiakirjalla Huom. Tämä asiakirja voidaan tehdä esimerkiksi henkilön suullisen hakemuksen perusteella tai kun sosiaalihuollon ammattihenkilö on muutoin saanut tietää henkilön tuen tarpeesta. asiakaskertomusmerkintä siitä, että sosiaalipalvelun antaminen asiakkaalle on alkanut tiettynä päivänä asiakaskertomusmerkintä henkilölle annetusta hyvinvointia tukevasta neuvonnasta tai henkilön ohjaamisesta toiseen palveluyksikköön tai toisen palvelunantajan

15 Opas nkuvailuun 15 neuvonnasta toimipaikkaan Merkintä neuvottelusta Merkintä tapaamisesta tai yhteydenotosta Merkintä neuvottelun, tapaamisen tai yhteydenoton peruuntumisesta Merkintä asiakkaan arjesta Merkintä rajoitustoimenpiteestä Merkintä asiakasta koskevien tietojen pyytämisestä tai saamisesta Merkintä asiakastietojen luovuttamisesta Merkintä sosiaaliasiamiehen toiminnasta Merkintä sosiaalipalvelun päättymisestä Muu asiakaskertomusmerkintä asiakaskertomusmerkintä sosiaalihuollon asiassa pidetystä neuvottelusta Huom. Tämä asiakirja voidaan tehdä esimerkiksi suunnitelma- tai verkostoneuvottelusta. asiakaskertomusmerkintä siitä, että palvelunantaja on ollut vuorovaikutuksessa sosiaalihuollon asiakkaan kanssa tai häneen tai hänen sosiaalihuollon asiaansa liittyvän henkilön kanssa Huom. Tapaaminen tai yhteydenotto on voinut tapahtua joko kasvokkain, puhelimitse tai sähköisillä viestimillä. asiakaskertomusmerkintä siitä, että sovittu tapaaminen tai yhteydenotto tai suunniteltu neuvottelu on peruuntunut ja siitä, mikä oli peruuntumisen syy asiakaskertomusmerkintä, jossa kuvataan sosiaalipalvelun antamisen kannalta merkittäviä asioita sosiaalihuollon asiakkaan jokapäiväisessä elämässä asiakaskertomusmerkintä sosiaalihuollon asiakkaaseen kohdistetusta rajoitustoimenpiteestä tai sen aikana tai sen käytön jälkeen tehtävästä seurannasta asiakaskertomusmerkintä siitä, että palvelunantaja on pyytänyt tai vastaanottanut sosiaalihuollon asiakasta koskevia tietoja asiakaskertomusmerkintä siitä, että palvelunantaja on luovuttanut sosiaalihuollon asiakasta koskevia henkilötietoja sivulliselle sekä siitä, mikä on ollut tietojen luovuttamisen peruste asiakaskertomusmerkintä, johon sosiaaliasiamies kirjaa sosiaalihuollon asiakkaalle antamaansa tukeen liittyviä tietoja asiakaskertomusmerkintä siitä, että sosiaalipalvelun antaminen asiakkaalle on päättynyt tiettynä päivänä ja siitä, millä perusteella sosiaalipalvelun antaminen päättyi asiakaskertomusmerkintä sosiaalihuollon kannalta oleellisista tapahtumista asiakkaan asiassa tai elämäntilanteessa Huom. Tähän asiakirjaan kirjataan tietoa sellaisista asioista, joita ei kirjata muihin asiakaskertomusmerkintöihin. Asiakkaan asiakaskertomusmerkintöjen kokonaisuus muodostaa asiakaskertomuksen. Sosiaalipalvelun alkamisen ja päättymisen tosiasiallisesta ajankohdasta tehdään kertomusmerkinnät, mutta asiakkuuksien alkamista ja päättymistä koskevat tiedot kirjataan asiakkuusasiakirjaan, eikä niitä varten ole omia erillisiä asiakaskertomusmerkintöjä. Myös asiakkuusasiakirjan ajatellaan kuuluvan asiakaskertomuksen kokonaisuuteen. Asiakasta koskevien tietojen pyytämiselle tai saamiselle sekä luovuttamiselle on myös määritelty kertomusmerkinnät, sillä asiakirjalain mukaan nämä tiedot on merkittävä asiakasasiakirjoihin. 11 Merkintä rajoitustoimenpiteestä on ainakin toistaiseksi määritelty käytettäväksi vain kehitysvammahuollossa. Merkintää ohjauksesta ja neuvonnasta käytetään esimerkiksi silloin, kun sosiaalihuoltoon yhteyttä ottava henkilö ohjataan sopivaan palveluyksikköön saamaan tarvitsemaansa palvelua sosiaalihuollossa. Yhteyttä ottava henkilö ei aina ole entuudestaan sosiaalihuollon asiakas. Asian ja asiakkuuden hallintaa tällaisessa tapauksessa 11 Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015, 11 ja 12.

16 Opas nkuvailuun 16 käsitellään luvussa 6.2, ja luku sisältää esimerkin ohjausta ja neuvontaa koskevan merkinnän laatimisesta. Asiakirjatyyppiluokituksen vanhemmassa versiossa (2016) yksi asiakirjatyypeistä on asiakaskertomus. Sitä versiota käytetään tallennettaessa vanhoja ja ensimmäisen vaiheen asiakirjoja arkistoon. Uudemmassa versiossa asiakaskertomusmerkintä on korvannut asiakaskertomuksen, ja siihen on myös lisätty asiakaskertomusmerkinnän alatyypit. Tätä luokitusversiota käytetään toisen ja myöhemmän vaiheen asiakirjoilla, mutta sitä on mahdollista käyttää myös vanhojen ja ensimmäisen vaiheen asiakasasiakirjojen arkistoinnissa. Asiakaskertomus-termillä on siis eri merkitys asiakastiedon arkiston käyttöönoton eri vaiheissa. Asiakastyön kirjaamisessa muut asiakasasiakirjat ovat ensisijaisia asiakaskertomusmerkintöihin nähden. Asiakaskertomusmerkintä tehdään, jos tarvittavalle kirjaukselle ei löydy muuta sopivaa asiakirjarakennetta. Asiakaskertomusmerkintöjä ei näytetä asiakkaalle Omakannan ensimmäisessä vaiheessa, mutta myöhemmin ne tullaan näyttämään samoin kuin muutkin asiakasasiakirjat, ellei niihin tehdä tapauskohtaisia näkyvyyksien rajoituksia.

17 Opas nkuvailuun 17 5 Asiakirjojen n kuvailu Kanta-palveluihin liittyvän asiakastietoja käsittelevän järjestelmän on kyettävä hyödyntämään koodistopalvelussa julkaistuja koodistoja ja liittämään muodostettaviin asiakasasiakirjoihin niiden hallinnassa tarvittavat metatiedot. Kansallisesti yhtenäinen palvelutuotannon toiminnallinen luokittelu on keskeinen toimintaa ja käsiteltävää tietoa yhtenäistävä tekijä. Sosiaalihuollon metatietomallissa asiakirjojen a kuvaavia tietoja ovat palvelunantajan tiedot, ammattihenkilön tiedot, asiakkaan tiedot sekä asian ja palvelutehtävän tiedot. Palvelunantajaa, ammattihenkilöä ja asiakasta koskevat metatiedot ovat luonteeltaan pääosin yksilöiviä. Tässä oppaassa niistä käsitellään vain palveluyksikköä ja muutoin keskitytään luokitteleviin metatietoihin, eli palvelutuotantoa ja siinä käsiteltäviä sosiaalihuollon asioita kuvaaviin metatietoluokituksiin. Oppaassa käsiteltävät luokitukset on julkaistu Kansallisessa koodistopalvelussa. 12 Keskeisiä asiakirjojen a kuvaavia luokituksia ovat Sosiaalihuolto Sosiaalihuollon asia; Sosiaalihuolto Palvelutehtävä; Sosiaalihuolto Sosiaalihuollon palveluprosessi; sekä Sosiaalihuolto Sosiaalipalvelut. Näiden luokitusten lisäksi n kuvailussa hyödynnetään koodistopalvelussa ylläpidettävää rekisteriä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioista. 13 Sitä käytetään asiakasasiakirjojen metatiedoissa, kun asiakirja liitetään palveluyksikköön, jossa se vastaanotetaan tai laaditaan. Palveluyksiköllä tarkoitetaan Kantaan liittyneen palvelunantajan yksikköä, jossa asiakkaan asiaa käsitellään. Jokaisella palvelunantajalla on yksi tai useampi palveluyksikkö. Kuvassa 1 on esitetty näiden a kuvaavien metatietojen käyttäminen asiakasasiakirjassa. Kuvan mukainen järjestys ei ole ainoa oikea, vaan sopivin järjestys saattaa vaihdella sen mukaan, mitä metatietoja käytössä oleva asiakastietojärjestelmä pystyy tuottamaan automaattisesti. Työntekijän näkökulmasta ihanteellista olisi, että asiakastietojärjestelmä pystyy tuottamaan osan kuvailutiedoista automaattisesti, kun laadittava asiakirja on tiedossa THL Sote-organisaatiorekisteri

18 Opas nkuvailuun 18 Kuva 1. Asiakasasiakirjan liittäminen in 5.1 Vireilletuloasiakirjojen Kun uusi vireilletuloasiakirja otetaan käsittelyyn, vireille tulleelle asialle annetaan asian yksilöivä tunnus. Asiakirjan vastaanottaja tarkastaa, onko sama asia tullut vireille myös muuta kautta. Esimerkiksi ilmoitus voi tulla useammalta kuin yhdeltä taholta. Vireille tulleelle asialle muodostetaan asiakastietojärjestelmässä asia-asiakirja, joka on asian seurannan työväline. Asiakirja siis A) liitetään asiatunnuksella tähän avattuun asiaan. Seuraavaksi on ratkaistava, B) mihin palvelutehtävään vireille tullut asia kuuluu. Kun palvelutehtävä on tiedossa, asia voidaan nimetä ja asiakasasiakirjaan liittää vastaava palvelutehtävää kuvaava metatieto. Ensin on hyvä selvittää, missä palvelutehtävissä asiakkaalla entuudestaan on asiakkuus, onko hänelle osoitettu palveluista vastaava työntekijä ja missä palvelutehtävässä hänen palvelujensa kokonaisuutta koordinoidaan. Usein asia kannattaa avata samaan palvelutehtävään osaksi voimassaolevaa palvelutehtävän asiakkuutta, ellei se sisällöllisesti kuulu selkeästi toiseen palvelutehtävään. Jos kyseessä on uusi asiakas, valitaan palvelutehtävä, jonka palvelujen painopiste lähinnä vastaa asiakkaan elämäntilannetta ja vireille tulleen asian sisältöä. Kun vireilletuloasiakirja on liitetty asiaan ja ratkaistu, mihin palvelutehtävään se kuuluu, C) asiakirjalle merkitään metatiedoksi se palveluyksikkö, jossa vireilletuloasiakirja käsitellään ja tallennetaan asiakastiedon arkistoon. Jokainen asiakasasiakirja varustetaan tiedolla siitä, missä palveluyksikössä se on vastaanotettu tai laadittu. Asiakkaalla, jota asiakirja koskee, on oltava voimassa palveluyksikön asiakkuus samassa palveluyksikössä. Sen jälkeen asiakirja D) liitetään metatiedolla palveluprosessiin, jossa asiakirja on vastaanotettu tai laadittu. Palveluprosessiksi merkitään asian vireilletulokäsittely, kun kyse on uuden asian vireilletulosta. Uuden asian avaaminen kuuluu aina tähän palveluprosessiin. Jos asiakastietojärjestelmä liittää vireilletuloasiakirjat oletusarvoisesti vireilletulokäsittelyn prosessiin, työntekijän ei tarvitse huolehtia tästä itse. Lopuksi tarkastetaan, E) onko asian vireilletulossa kyse tietyn sosiaalipalvelun tai tiettyjen sosiaalipalvelujen hakemisesta. Asiakirja liitetään metatiedolla yhteen tai useampaan sosiaalipalveluun. Jos vireilletuloasiakirja on muu kuin hakemus, usein ei vielä tässä vaiheessa ole tiedossa, millä sosiaalipalveluilla

19 Opas nkuvailuun 19 tuen tarpeeseen vastataan. Silloin sosiaalipalvelua kuvaava metatieto jätetään tyhjäksi. Asiakirjan n kuvailun viidestä vaiheesta A ja B ovat asiakohtaisia, sillä asiatunnus ja asian nimi ovat asian kuvailutietoja. Asian nimi kertoo, mihin palvelutehtävään se on liitetty. Asiaan liitettävä asiakirja saa metatiedokseen saman palvelutehtävän, johon asian nimi viittaa. Vaiheet C-E ovat asiakirjakohtaisia. Toisin sanoen niiden arvo voi vaihdella eri asiakirjoilla saman asian käsittelyssä. 5.2 Asian käsittelyn edetessä syntyvien asiakirjojen Asian käsittelyn edetessä syntyvät asiakirjat kuuluvat aina A) samaan asiaan ja B) samaan palvelutehtävään vireilletuloasiakirjan kanssa. Nämä tiedot periytyvät vireilletuloasiakirjalta aina, kun laaditaan uusi asiakirja kyseiseen asiaan. Voidaan myös ajatella, että tiedot periytyvät asialta, koska asia säilyy aina siinä palvelutehtävässä, johon se alun perin on liitetty. Asian käsittely saattaa siirtyä palveluyksiköstä toiseen useitakin kertoja asian elinkaaren aikana. Siksi C) samaan asiaan liitettävät asiakasasiakirjat voidaan liittää eri palveluyksiköihin. Palveluyksikkö on siksi asiakirjakohtainen, ei asiakohtainen, metatieto. Se kertoo asiakastietoja hakevalle, missä palveluyksiköissä kyseiseen asiaan liitettyjä asiakirjoja on laadittu. Asiaan liitettävä asiakirja D) merkitään kuuluviksi siihen palveluprosessiin, jonka yhteydessä se laaditaan. Kun esimerkiksi asian vireilletulokäsittelyn jälkeen laaditaan palvelutarpeen arvio, asia ja palvelutehtävä säilyvät samana, mutta palveluprosessiksi merkitään Palvelutarpeen arviointi. Jos vireilletuloasiakirja on liitetty yhteen tai useampaan sosiaalipalveluun, asiaan liitettävät muut asiakirjat kuuluvat E) joko samoihin sosiaalipalveluihin tai johonkin niistä. Joissakin tapauksissa asiakirja voi myös liittyä johonkin muuhun sosiaalipalveluun kuin siihen, jota on haettu. Ratkaisevaa on se, minkä sosiaalipalvelun myöntämiseen, järjestämiseen tai toteuttamiseen asiakirja sisällöllisesti liittyy. Jos asiassa on kyse tietyn sosiaalipalvelun hakemisesta, on luonnollista, että tämä sosiaalipalvelu on metatietona kaikissa niissä asiakirjoissa, jotka liittyvät kyseisen hakemuksen käsittelyyn. Jos vireilletulovaiheessa asiaan ei ole liitetty haettavaa sosiaalipalvelua, asiakirjat liitetään sosiaalipalveluun viimeistään siinä vaiheessa, kun ryhdytään järjestämään palvelutarpeen arvioinnissa tarpeelliseksi todettuja sosiaalipalveluja. 5.3 Kontekstinkuvailun tukimateriaali Tämän oppaan lisäksi THL on julkaissut taulukon Asiakasasiakirjat ssa. Asiakasasiakirjat ja niihin liittyvät palvelutehtävät, palveluprosessit ja sosiaalipalvelut. 14 Taulukossa esitetään kullekin asiakasasiakirjalle (eli tarkennetulle asiakirjatyypille) ne palvelutehtävät, joihin se mahdollisesti voi liittyä, ne palveluprosessit, joihin sen laatiminen tai vastaanottaminen voi sisältyä sekä ne sosiaalipalvelut, joiden hakemiseen, myöntämiseen tai toteutukseen se voi liittyä. Taulukko on ohjeellinen, ja sitä voi hyödyntää sen määrittelyssä, mitä arvoja a kuvaavat 14

20 Opas nkuvailuun 20 metatietoluokitukset voivat kunkin asiakirjan yhteydessä saada. Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto ei tarkasta sitä, onko tiedot merkitty taulukossa esitettyjä arvojoukkoja noudattaen. Asiakirjoille vaadittavat metatiedot vaihtelevat asiakirjaryhmittäin. Sosiaalihuollon metatietomallissa asiakasasiakirjat on ryhmitelty vanhoihin asiakirjoihin (ennen Kanta-liittymää luodut asiakirjat), ensimmäisen vaiheen asiakirjoihin, toisen tai myöhemmän vaiheen asiakirjoihin, asiakaskertomusmerkintöihin sekä asia- ja asiakkuusasiakirjoihin.. Vanhoille asiakasasiakirjoille ei vaadita yhtä laajoja metatietoja kuin liittymisen jälkeen laadittaville asiakirjoille. Tässä yhteydessä keskitytään Kanta-liittymisen jälkeen laadittaviin asiakasasiakirjoihin ja niiden varustamiseen toimintaa kuvaavilla metatiedoilla. THL on julkaissut useita ohjeita toiminta- ja palveluyksiköiden ilmoittamisesta Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorekisteriin. 15 Tieto palveluyksiköstä, jossa asiakirja on laadittu tai vastaanotettu, annetaan asiakirjalle soteorganisaatiorekisterissä esitetyssä muodossa. 15

21 Opas nkuvailuun 21 6 Liitä asiakirja asiaan Sosiaalihuolto on viranomaistoimintaa, jossa käsitellään alueen väestön tuen tarpeita ja tehdään niitä koskevia ratkaisuja. Kyse on hallintoasioiden käsittelystä. Yksityishenkilö voi saattaa vireille asioita, joihin toivoo sosiaalihuollon tukea. Hallintoasioissa tehdään usein hallintopäätöksiä, joihin asiakkaalla on muutoksenhakuoikeus. Uuden asian käsittely alkaa vireilletuloasiakirjan vastaanotosta. Vireilletulo ei kuitenkaan aina tapahdu siten, että sosiaalihuoltoon saapuu ilmoitus, yhteydenotto tai hakemus. Asiakas voi tulla henkilökohtaisesti tapaamaan sosiaalihuollon ammattihenkilöä, jolloin he voivat sopia yhdessä uuden asian vireille saattamisesta siten, että ammattihenkilö laatii hakemuksen yhdessä asiakkaan kanssa tai kirjaa asian käsittelemiseksi tarvittavat tiedot tekemällä asian vireilletuloa koskevan asiakaskertomusmerkinnän. 16 Ammattihenkilö voi myös saada muulla tavoin tietoonsa sen, että henkilö on tuen tarpeessa. Hän voi silloin perustellusta syystä saattaa henkilöä koskevan sosiaalihuollon asian vireille tekemällä tätä koskevan asiakaskertomusmerkinnän. Vireille tulleet asiat identifioidaan OID-muotoisella asiatunnuksella, jonka asiakastietoja käsittelevä järjestelmä muodostaa. Asiatunnuksen käytön avulla pystytään seuraamaan jokaisen erillisen asian käsittelyvaiheita ja sitä, mitä asiakastietoja syntyy asian käsittelyn aikana. Asiatunnus on pysyvä yksilöintitunnus, jonka avulla vireille tullut asia pystytään erottamaan kaikista muista asioista. Asiatunnus liitetään kaikkiin asian käsittelyssä syntyviin asiakasasiakirjoihin. Asiatunnus säilyy samana silloinkin, kun asian käsittely jatkuu eri organisaatiossa esimerkiksi ostopalvelusopimuksella. Palveluntuottajan laatimat kertomusmerkinnät liitetään asiatunnuksella siihen asiaan, jonka vireilletulon seurauksena palvelua toteutetaan palvelunjärjestäjän lukuun. Jos palvelun toteutus siirretään eri palveluyksikköön tai palvelun tuottamisesta sovitaan uudelleen toisen palveluntuottajan kanssa, asiatunnus seuraa edelleen mukana. Vasta sitten kun palvelupäätöksen mukainen palvelun toteutus lopetetaan, asia suljetaan. Kun asia on identifioitu asiatunnuksella, sille annetaan myös nimi. Asian nimeämiseen käytetään toistaiseksi luokitusta Sosiaalihuolto sosiaalihuollon asia. Asian nimenä käytettävä luokka kuvaa sitä, missä sosiaalihuollon palvelutehtävässä se on tullut vireille. Asian nimi kertoo samalla sen, missä palvelutehtävässä asia otetaan käsiteltäväksi. Asian nimi kertoo siten samalla, minkä arvon asiaan liitettävät asiakasasiakirjat saavat palvelutehtävämetatiedolle. Selvitettävänä on edelleen myös muita vaihtoehtoja asian nimeämiselle, erityisesti se, voisiko sen tuottaa asiakastietojärjestelmästä automaattisesti vireilletuloasiakirjan metatiedoista. Asiat ovat palvelunjärjestäjäkohtaisia. Jos asiakas siirtyy toisen palvelunjärjestäjän asiakkaaksi esimerkiksi muuttaessaan uudelle paikkakunnalle, asiakkaan asiat suljetaan ja asiakkuus päättyy aiemmalla palvelunjärjestäjällä. Uusi palvelunjärjestäjä ryhtyy käsittelemään vireille tulevia uusia asioita. Aiemmat samanlaista palveluntarvetta koskeneet asiat ja niissä tallennetut asiakirjat ovat uuden palvelunjärjestäjän saatavissa Asiakastiedon 16 Hallintolain mukaan asian voi viranomaisen suostumuksella panna vireille myös suullisesti. Asia on tullut vireille, kun sen käsittelemiseksi tarvittavat tiedot on kirjattu (hallintolaki 434/2003, 20 ).

22 Opas nkuvailuun 22 arkistossa, mutta palvelujen saaminen uudelta palvelunjärjestäjältä edellyttää uuden asian vireille saattamista. Toisinaan asia voi tulla vireille samanaikaisesti useita eri reittejä. Esimerkiksi lapsesta voi tulla lyhyen ajan sisällä useita lastensuojeluilmoituksia. Ammattihenkilön tulee silloin harkita, onko niissä kaikissa kyse samasta asiasta. Lastensuojelun tarvetta ei tarvitse ryhtyä selvittämään erikseen jokaisen ilmoituksen perusteella, vaan saapuneen lastensuojeluilmoituksen voi liittää samaan asiaan aiemmin saapuneen ilmoituksen kanssa. Jos palvelutarve on jo arvioitu ja sitä koskeva asia on suljettu, kun uusi ilmoitus saapuu, joudutaan avaamaan uusi asia. Ammattihenkilön on silloin arvioitava, onko lapsen tilanne muuttunut edellisen ilmoituksen saapumisen jälkeen. Hakemuksen saapuminen edellyttää aina uuden asian avaamista. Hakemuksella asiakas panee vireille asian, joka on otettava erikseen käsittelyyn ja ratkaistava. Asiakas voi esimerkiksi hakea hänelle jo annettavaa sosiaalipalvelua täydentävää palvelua uudella hakemuksella, jolloin avataan uusi asia. Kuitenkin silloin, kun asiakkaan saamasta palvelusta on tehty määräaikainen palvelupäätös, ja todetaan, että sosiaalipalvelua on syytä edelleen jatkaa, asiakkaan ei ole tarpeen tehdä uutta hakemusta, vaan samaan asiaan voi tehdä ns. jatkopäätöksen. Jos asiakas on alun perin hakenut palvelua vain määräajaksi, päätöstä ei kuitenkaan voi tehdä ilman uutta hakemusta ajalle, jolle palvelua ei alun perin ole haettu. Joskus ammattihenkilö saa asiakkaansa asiaa hoitaessaan kuulla esimerkiksi asiakkaan läheiseltä arkaluonteisia asioita, jotka koskevat muuta muuta henkilöä kuin asiakasta. Niitä ei silloin kirjata sen henkilön asiakirjoihin, jonka asian hoitamisen yhteydessä tiedot tulivat työntekijän tietoon, vaikka ne voivatkin vaikuttaa tämän asioiden käsittelyyn. Asiakasasiakirjalain mukaan tiedot kirjataan erilliseen asiakirjaan Usean asiakkaan yhteinen asia Vireille tuleva asia voi koskea yhtä tai useampaa henkilöä. Osa sosiaalihuollon asioista on luonteeltaan sellaisia, että on luontevaa käsitellä esimerkiksi perheenjäsenten tuen tarve yhdessä. Laissa toimeentulotuesta 18 pidetään kaikkia perheenjäseniä tuen saajina. Lisäksi esimerkiksi lapsiperheiden palveluissa tuen tarve on usein perhekohtainen, jolloin perheenjäsenet ovat kaikki asiakkaina asiassa. Esimerkiksi jos kyse on koko perheen toimeentulon tai lasten hyvinvoinnin turvaamisesta tai perheen sisäisen vuorovaikutuksen tukemisesta, asia on hyvä avata perheenjäsenten yhteisenä. Jos perheenjäsenet jättävät yhteisen hakemuksen, kyse on yhteisestä asiasta. Myös lastensuojelulaissa puhutaan lapsi- ja perhekeskeisestä lastensuojelusta. Usein ajatellaan, että lastensuojelussa asiakkaana on aina lapsi yksilönä. Kuitenkin lastensuojelun avotyön tavoitteena on myös tukea vanhempia kasvatustehtävässä ja koko perhettä esimerkiksi keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Perheelle voidaan tarjota tehostettua perhetyötä ja myös perhekuntoutusta. Siksi myös lastensuojeluun voi avata yhteisen asian. Usein asiaa käsittelevän työntekijän tehtäväksi jää harkita, milloin kyseessä on asiakkaille yhteinen asia ja milloin kyse on yksilökohtaisesta asiasta. Asiaasiakirjaan tallennetaan tieto siitä, ketkä kyseisessä asiassa ovat asiakkaita. 17 Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015, Laki toimeentulotuesta 1412/1997, 3

23 Opas nkuvailuun 23 Kun asiassa on useampi kuin yksi asiakas, myös siinä laadittaviin asiakirjoihin merkitään asiakkaiksi heidät kaikki. Useimmissa asiakirjarakenteissa asiakas on määritelty toistuvaksi tiedoksi. Asiaa avattaessa on syytä muistaa, että yhteiseen asiaan liitettävät asiakastiedot kuuluvat kaikille asianosaisille. Asian avaamisessa on siksi hyvä ennakoida sitä, liittyykö asiaan yksilöiden arkaluonteisia tietoja, joita ei tule paljastaa muille asiakkaille. Jos näin on, on varmempaa käsitellä kunkin asia erikseen. Toinen kriteeri yhteisen asian avaamiselle on se, onko asia luonteeltaan aidosti yhteinen. Esimerkiksi vanhemman päihteidenkäyttöä koskeva asia on yleensä henkilökohtainen, vaikka sen johdosta on selvitettävä myös perheen lasten tuen ja huolenpidon tarve. Päihdehuoltoon ei avata yhteisiä asioita. Päihdehuolto on yksilökeskeistä palvelua, ja asiakkaan on aina päihdeongelmainen yksin. Kuitenkin päihdeongelmaisille ja heidän perheilleen järjestetään erilaisia perheleirejä ja perhekuntoutusta. Tällaisissa tilanteissa toimitaan niin, että perheille tarkoitetut palvelut järjestetään lapsiperheiden palveluina tai lastensuojeluna. Päihdeongelmaisella henkilöllä on oma asiakkuus päihdehuollossa ja hänellä ja hänen perheellään on yhteinen asia lapsiperheiden palveluissa tai lastensuojelussa. Perheen yhteinen palvelutarpeen arvio ja suunnitelmat laaditaan em. palvelutehtävissä, ja päihdeongelmaiselle itselleen laaditaan päihdehuollon palvelutarpeen arvio. Päihdehuollon yksikkö tai muu perheille suunnatun perheleirin, perhekuntoutuksen tai muun palvelun tuottaja tekee kirjauksensa lapsiperheiden palvelujen tai lastensuojelun palvelutehtävään. Myös vammaispalvelut ovat pääsääntöisesti korostetun henkilökohtainen palvelutehtävä, mutta erityisesti tulevaan itsemääräämisoikeuslakiin kirjattujen koko perheelle myönnettävien palvelujen vuoksi yhteisen asian muodostaminen vammaispalveluissa on mahdollista. Vammaispalvelujen palvelutarpeen arvio on silti henkilökohtaiseen palvelutarpeeseen liittyvä asiakirja, samoin palvelusuunnitelma, ja ne laaditaan edelleen vain yhdelle asiakkaalle, eli vammaiselle henkilölle. Koko perheen asia on vammaisen henkilön yksilöasian rinnalle avattava asia, jota varten palvelutarpeen arviota ei laadita. Koko perheelle myönnettäviin yksittäisiin palveluihin liittyvät asiakirjat, kuten päätökset, toteuttamamissuunnitelmat ja kertomusmerkinnät laaditaan perheelle yhteisiksi. Yhteisen asian vireilletulon johdosta tehtävä palvelutarpeen arviointi koskee koko asiakasryhmää, jos yksilökohtainen palvelutarpeen arviointi on ilmeisen tarpeeton. Asiakkailla on kuitenkin oikeus henkilökohtaiseen palvelutarpeen arviointiin. Jos asiakas haluaa henkilökohtaisen palvelutarpeen arvioinnin, tai jos muuten tulee esille yksilökohtaista tuen ja palvelujen tarvetta, avataan henkilölle uusi, yksilökohtainen asia ja tehdään ryhmäkohtaisen palvelutarpeen arvion lisäksi henkilökohtainen palvelutarpeen arvio. Asiakasta on informoitava siitä, että jos hänellä on henkilökohtaisen tuen tarvetta, hänellä on myös oikeus yksilökohtaiseen palvelutarpeen arviointiin. Jos ryhmäkohtaista palvelutarvetta arvioitaessa nousee yksilökohtaisia tuen tarpeita, on asiakkaalta kysyttävä, saako näitä kirjata yhteiseen palvelutarpeen arvioon. Pääsääntönä kuitenkin on, että henkilökohtaisia asioita, joilla ei ole vaikutusta yhteiseen asiaan, ei kirjata yhteiseen asiaan kuuluviin asiakirjoihin. Yhteinen asia ja perhekohtainen palvelutarpeen arvio tulevat usein kyseeseen seuraavissa palveluissa ja tapauksissa: kotipalvelu, perhetyö, perhekuntoutus, lastensuojelun avohuollon sijoitus koko perheelle yhdessä ja ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki. Sen sijaan esimerkiksi huostaanottoa ja

24 Opas nkuvailuun 24 sijaishuoltoon sijoittamista, kuntouttavaa työtoimintaa ja vammaisuuden perusteella annettavia palveluja koskevat asiat ovat pääsääntöisesti yksilöä ja hänen oikeuksiaan koskevia asioita. Jos perheelle tehdään yhteinen palvelutarpeen arvio ja sen yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve, siihen liittyvät tiedot kirjataan jokaiselta lapselta erikseen. Työntekijän harkittavaksi jää, tekeekö hän perheelle yhteisen vai jokaiselle perheenjäsenelle oman palvelutarpeen arvion. Jos työntekijä päätyy erillisiin palvelutarpeen arvioihin, hänen tulee avata jokaiselle perheenjäsenelle oma asia. Tietyissä tilanteissa yhteiseen asiaan voi liittää asiakkaita ja siitä voi poistaa asiakkaita kesken asian käsittelyn. Tässä on huomioitava kuitenkin asianosaisen oikeus saada tieto häntä koskevan asian ratkaisusta. Samoin on harkittava, muuttuuko perheen palvelutarve perhesuhteissa tapahtuvan muutoksen takia. Jos esimerkiksi yksi perheenjäsenistä poistuu kesken palvelun toteutuksen eikä tämä vaikuta perheen tuen tarpeeseen, voi olla parempi poistaa hänet asiasta kuin avata asia uudelleen. Seuraavassa on kaksi tapausesimerkkiä perheen yhteisessä asiassa tapahtuvista henkilömuutoksista. Asiakkaan lisääminen aiemmin avattuun yhteiseen asiaan Perhe, johon kuuluu yksi vanhempi ja kaksi lasta, on lapsiperheiden palvelujen asiakkaana, ja perheellä on kyseisessä palvelutehtävässä avoinna oleva yhteinen asia. Perheelle on myönnetty kotipalvelua. Perheen vanhemman uusi kumppani muuttaa perheen kotiin. Uudella kumppanilla ei ole aikaisempaa asiakkuutta sosiaalihuollossa. Kotipalvelun työntekijä saa tiedon perhesuhteessa tapahtuneesta muutoksesta. Hän avaa uudelle kumppanille palveluyksikön asiakkuuden ja informoi perheen omatyöntekijää. Omatyöntekijä arvioi, voidaanko samaa avoinna olevaa asiaa jatkaa, vai muuttuuko palvelun myöntämisperusteet perherakenteen muutoksen myötä niin merkittävästi, että perusteet tulisi arvioida uudelleen. Omatyöntekijän näkemyksen mukaan kotipalvelu voi jatkua kuten aikaisemminkin. Omatyöntekijä avaa uudelle kumppanille palveluyksikön asiakkuuden siihen palveluyksikköön, jossa hän itse työskentelee, sekä palvelutehtävän asiakkuuden lapsiperheiden palveluihin. Omatyöntekijä liittää uuden asiakkaan perheen yhteiseen asiaan ja kirjaa asia-asiakirjalle ajan, jolloin uusi henkilö liitettiin yhteiseen asiaan. Tästä hetkestä eteenpäin kaikki asiakirjat, jotka asiaan liittyen laaditaan, laaditaan kaikille neljälle asiakkaalle yhteisesti. Uusi kumppani ei näe Omakannassaan niitä asiakirjoja, jotka on laadittu ennen kuin hänet oli liitetty yhteiseen asiaan. Kun työntekijä laatii asiakirjan yhteiseen asiaan liittyen, tulee asiakastietojärjestelmän täydentää automaattisesti asiakirjalle kaikkien asiaan kuuluvien henkilöiden tiedot. Asiakastietojärjestelmä ei saa mahdollistaa asiakirjan laatimista vain osalle henkilöistä, jos asiakirja liitetään yhteiseen asiaan. Asiakkaan poistaminen yhteisestä asiasta Perhe, johon kuuluu kaksi vanhempaa ja kaksi lasta, on lapsiperheiden palvelujen asiakkaina, ja perheellä on kyseisessä palvelutehtävässä avoinna oleva yhteinen asia. Perheelle on myönnetty kotipalvelua. Toinen vanhemmista muuttaa pois perheen yhteisestä kodista. Pois muuttavalla vanhemmalla ei ole muita asioita avoinna sosiaalihuollossa. Kotipalvelun työntekijä saa tiedon perhesuhteen muutoksesta. Hän merkitsee sosiaalipalvelun antamisen päättyneeksi toisen vanhemman osalta. Sosiaalipalvelun päättymisestä tehdään asiakaskertomusmerkintä, joka liitetään yhteiseen asiaan. Merkintään kirjataan, että sosiaalipalvelu on päättynyt toisen vanhemman osalta.

25 Opas nkuvailuun 25 Kotipalvelun työntekijä varmistaa, että vanhempaa koskevat asiakastiedot on kirjattu, jonka jälkeen hän päättää vanhemman asiakkuuden kotipalvelun palveluyksikössä ja välittää tiedon perheen omatyöntekijälle. Omatyöntekijä arvioi, muuttuuko perheen tilanne ja tuen tarve niin merkittävästi, että palvelutarve tulisi arvioida uudelleen ja avata samalla uusi asia. Omatyöntekijän näkemyksen mukaan palvelutarvetta ei tarvitse arvioida uudelleen, vaan kotipalvelu voi jatkua kuten aikaisemminkin. Omatyöntekijä kirjaa asia-asiakirjaan vanhemman tietoihin päättymishetken ja tarkistaa, onko vanhemmalla muita avoinna olevia asioita lapsiperheiden palveluissa. Koska muita asioita ei ole avoinna, hän kirjaa vanhemman asiakkuuden päättyneeksi lapsiperheiden palveluissa kyseisellä päivämäärällä. Omatyöntekijä tarkistaa onko vanhemmalla asiakkuuksia muissa palvelutehtävissä ja muissa palveluyksiköissä. Koska muita asiakkuuksia ei ole, omatyöntekijä merkitsee sosiaalihuollon asiakkuuden päättyneeksi. Omatyöntekijä päättää palveluyksikön asiakkuuden siinä palveluyksikössä, jossa hän itse työskentelee. Asia ja asiakkuus jatkuvat muilla perheenjäsenillä entiseen tapaan. Tästä lähtien kirjaukset eivät enää näy poistuneen vanhemman Omakannassa. Omatyöntekijällä on edelleen asiayhteys äitiin ja lapsiin, joten hänen on mahdollista nähdä myös ne asiaan liittyvät kirjaukset, jotka on tallennettu silloin, kun toinen vanhempi on ollut asiassa mukana. Asiakastietojärjestelmän tulee hälyttää, jos asiakkaalla ei ole avoinna olevia asioita, mutta on kuitenkin asiakkuus palveluyksikössä tai palvelutehtävässä. Asiasta poistumishetken jälkeen asiakirjoja ei voi enää laatia kuin kolmelle asiaan jääneelle henkilölle. Asiakastietojärjestelmän tulee estää asiakirjojen laatiminen vanhalle kokoonpanolle. 6.2 Asian käsittely ja asiakkuus Asiakastietojen käsittely on luvallista vain silloin, kun tietojen käsittelijällä on asiallinen yhteys asiakkaaseen. Asian vireilletulo tarkoittaa aina samalla palveluyksikön asiakkuuden muodostamista, ellei asiakas ole entuudestaan asiakkaana siinä palveluyksikössä, jossa asiaa ryhdytään käsittelemään. Palveluyksikön asiakkuuden aloittaminen mahdollistaa henkilötietojen käsittelyn, sillä palveluyksikön asiakkuutta käytetään asiakkaan ja työntekijän välisen asiayhteyden todentamiseen. Vireille tulleen asian käsittely tarkoittaa myös sitä, että asiakkaalla on palvelutehtävän asiakkuus siinä palvelutehtävässä, jossa asiaa käsitellään. Jos asiakkuutta ei ole ennestään olemassa, se merkitään alkaneeksi hakemuksen saapumisesta tai asian käsittelyn aloittamisesta. Henkilö on myös sosiaalihuollon asiakas aina silloin, kun hänellä on voimassa yksi tai useampi palvelutehtävän asiakkuus. Asiakkuuksia käsitellään myös luvussa 7.1. Lastensuojelu on poikkeus yleiseen sääntöön. Palvelutehtäväkohtainen lastensuojelun asiakkuus ei ala lastensuojeluasian vireilletulosta, vaan vasta silloin, kun sosiaalityöntekijä toteaa palvelutarpeen arvioinnin perusteella, että lapsi on lastensuojelun palvelujen tai tukitoimien tarpeessa. Kuitenkin siinä tapauksessa, että todetaan kiireellisen lastensuojelun tarve ja henkilölle ryhdytään antamaan sosiaalipalveluja tai muita kiireellisiä tukitoimia, asiakkuus alkaa jo ennen palvelutarpeen arvioimista ja lastensuojelutarpeen selvittämistä. Silloinkin, kun lastensuojeluasia on vireillä ilman asiakkuutta, asiaan liittyvät perheenjäsenet ovat asiakkaina lapsiperheiden palveluissa ja siten myös

26 Opas nkuvailuun 26 sosiaalihuollon asiakkaita. Sosiaalihuollon asioiden käsittely ei siis ole mahdollista ilman sosiaalihuollon asiakkuutta. Kun asiakkaan saama sosiaalipalvelu ja asian käsittely päättyy, työntekijä laatii palvelua koskevat kirjaukset ja sulkee asian. Myös palveluyksikön asiakkuus ja mahdollisesti palvelutehtävän asiakkuuskin päättyy, jos muita asioita ei ole käsiteltävänä. Joskus käy niin, että asiakas ottaa palvelun päättymisen jälkeen vielä yhteyttä palvelunantajaan saadakseen tukea sovittujen asioiden toteuttamiseen. Jos asiakkuus ei ole voimassa, asia tulee silloin avata uudelleen, jotta työn kirjaaminen olisi mahdollista. Joissakin palveluissa voi siksi ollakin järkevää sopia asiakkaan kanssa sopivan mittaisesta seurantaajasta palvelun päättymisen jälkeen, jonka aikana asiakas voi saada tarvitsemaansa tukea. Tällöin vältytään asian ja asiakkuuksien uudelleen avaamiselta yksittäisen yhteydenoton takia. Kun henkilö ottaa yhteyttä sosiaalihuoltoon, hän voi saada sosiaalihuollon palveluihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta asian vireille saattamisessa tai oikean palveluyksikön löytämisessä. Jos neuvonnassa todetaan, että sosiaalihuollon tarvetta ei ole, myöskään sosiaalihuollon asiakastietoja ei synny. Silloin kun neuvontaan tulevalla asiakkaalla on sosiaalihuollon tuen tarve, on syytä avata asia ja ohjata henkilö sopivaan palveluyksikköön asian käsittelemiseksi. Silloin syntyy sosiaalihuollon asiakkuus, vaikka asia ei lopulta johtaisikaan sosiaalipalvelujen saamiseen. Merkintä ohjauksesta ja neuvonnasta liitetään aina sekä asiakkuuteen että asiaan, kuten muutkin sosiaalihuollon asiakasasiakirjat. Myös vanhat asiakirjat on liitettävä asiakkuuteen ja asiaan. Vanhoilla asiakirjoilla tarkoitetaan Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon siirrettäviä asiakastietoja, jotka ovat syntyneet ennen Kantaan liittymistä. Vanhat asiakirjat liitetään ns. vanhaan asiakkuuteen ja vanhan asiakkuuden asiaan. Asiakkuusasiakirjassa on kytkin, joka kertoo, että kyseessä on vanha asiakkuus. Vanhaan asiakkuuteen liitettävä asia tallennetaan lukittuna, jolloin sitä ei voi enää avata uudelleen. Siksi siihen ei myöhemmin voi enää liittää uusia asiakasasiakirjoja. Jos henkilö tulee uudelleen sosiaalihuollon asiakkaaksi, hänelle perustetaan uusi asiakkuus ja uudet asiat liitetään aina tähän uuteen asiakkuuteen. Vaikka asiakkuusasiakirja on tarkoitettu elinikäiseksi, asiakkaalla voi siis olla kaksi asiakkuusasiakirjaa, jos hänestä on tallennettu vanhoja asiakastietoja.

27 Opas nkuvailuun 27 7 Liitä asiakirja palvelutehtävään Kun henkilön tuen tarve tai hänen hyvinvointiaan koskeva huoli on saatettu vireille sosiaalihuollossa käsiteltäväksi asiaksi, asian nimeämisen yhteydessä ratkaistaan se, missä sosiaalihuollon palvelutehtävässä asiaa lähdetään selvittämään. Sosiaalihuolto ja siinä asiakkaille annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan palvelutehtävittäin, joita on yhteensä seitsemän. Palvelutehtävät on määritelty asiakasryhmittäin niin, että niiden sisällä pystytään tukemaan asiakkaaksi tulevaa kansalaista mahdollisimman monipuolisesti hänen tuen tarpeissaan. Palvelutehtävä on sekä asian että asiakasasiakirjan metatieto. Sosiaalihuollon asia tulee aina vireille jossakin palvelutehtävässä. Asian nimeämisessä käytetään koodistoa Sosiaalihuolto Sosiaalihuollon asia. Asian nimi kertoo, mihin palvelutehtävään se kuuluu. Jokaiseen asiakasasiakirjaan puolestaan liitetään metatieto palvelutehtävä, joka ilmaisee, mihin palvelutehtävään asiakirja kuuluu. Sosiaalihuoltolain uudistamisella tavoiteltu toiminnan asiakaslähtöisyys näkyy palvelutehtävien määrittelyssä siten, että yhteen palvelutehtävään on pyritty sisällyttämään mahdollisimman paljon samalle asiakasryhmälle tarjottavia sosiaalipalveluja. Asiakasryhmillä tarkoitetaan tässä samantyyppisissä elämäntilanteissa tai -vaiheissa eläviä asiakkaita, joiden tuen tarpeet painottuvat tietyllä tavalla. Tällaisia asiakasryhmiä ovat esimerkiksi lapsiperheet, iäkkäät ja vammaiset henkilöt. Tavoitteena on siis, että sosiaalihuollossa asioiva henkilö saa tarvitsemansa palvelut mahdollisimman joustavasti ja ilman tietoteknisten ratkaisujen tai organisatoristen rajausten muodostamia esteitä. Toinen sosiaalihuoltolain uudistamisen tavoitteista oli painopisteen siirtäminen erityispalveluista yleispalveluihin. Palvelutehtävien luokittelussa lähtökohtana on ajatus matalan kynnyksen peruspalveluista ja tietyille asiakasryhmille suunnatuista erityispalveluista. Peruspalveluilla tarkoitetaan helposti saavutettavia palveluja, joihin kuka tahansa voi hakeutua tuen tarpeiden ilmetessä. Peruspalvelujen tarjonta on jäsennetty iäkkäiden, lapsiperheiden ja työikäisten palveluja sisältäviksi palvelutehtäviksi. Myös perheoikeudelliset palvelut voidaan nähdä peruspalveluina, sillä kyseinen palvelutehtävä sisältää laajalle kansanosalle tarkoitettuja matalan kynnyksen palveluja. Soteuudistuksen yhteydessä palveluja on hahmoteltu matalan kynnyksen, erityistason ja vaativan tason palveluiksi. Kuvassa 2 sosiaalihuollon palvelutehtävät on sijoitettu tähän jaotteluun, mutta rajoja eri tasojen välille ei ole määritelty. Vaativiin palveluihin voitaneen laskea osa lastensuojelun ja päihdehuollon sisältämistä palveluista ja toimenpiteistä.

28 Opas nkuvailuun 28 Kuva 2. Sosiaalihuollon palvelutehtävät eri palvelutasoilla Iäkkäiden, lapsiperheiden tai työikäisten palveluissa tehdään sosiaalihuoltolain tarkoittama palvelutarpeen arviointi, jossa arvioidaan yksilöllisesti, millä palveluilla asiakkaan tarpeisiin pystytään parhaiten vastaamaan. Tavoitteena on, että mahdollisimman suureen osaan asiakkaan tuen tarpeista pystytään vastaamaan peruspalveluilla, kun käytössä on riittävä palveluvalikoima ja valittavat palvelut mitoitetaan tarvelähtöisesti. Tavoiteltavaa on myös, että peruspalveluja hakeva asiakas saisi tarvitsemansa tuen joustavasti ilman luukulta toiselle siirtymistä. Palvelutarpeen arviointi voidaan tehdä myös esimerkiksi lastensuojeluasian käsittelyn yhteydessä, ja lastensuojelun tarpeen arviointi on osa palvelutarpeen arviointia. Peruspalvelujen tulee olla asiakkaan saatavissa niin varhaisessa vaiheessa, että niiden avulla pystytään tukemaan asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä ennen kuin tuen tarpeisiin vastaaminen edellyttää erityispalveluja. Asiakkaan jo saamien erityispalvelujen tarvetta voidaan myös vähentää täydentämällä niitä sopivilla peruspalveluilla. Peruspalveluihin sisältyy myös sellaisia sosiaalipalveluja, joita ohjataan sosiaalihuollon erityislaeilla, mutta jotka ovat luonteeltaan yleispalveluiksi soveltuvia. Esimerkiksi perhehoitolaissa 19, laissa toimeentulotuesta 20 ja laissa sosiaalisesta luototuksesta 21 säädetään asiakkaan saamista palveluista, mutta nämä palvelut on luokituksessa liitetty osaksi peruspalveluja. Vanhuspalvelulaki 22 ja laki omaishoidon tuesta 23 myös tarkentavat sosiaalihuoltolain sisältöä hoivan tarpeessa oleville järjestettävistä sosiaalipalveluista ja muusta tuesta. Sosiaalihuollon erityistason ja vaativan tason palvelujen tarkoituksena on antaa kohdennettua ja tarvittaessa hyvinkin intensiivistä tukea niille asiakasryhmille, joiden kohdalla peruspalvelut eivät ole riittäviä. Erityispalveluja ohjataan 19 Perhehoitolaki 263/ Laki toimeentulotuesta 1412/ Laki sosiaalisesta luototuksesta 1133/ Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/ Laki omaishoidon tuesta 937/2005

29 Opas nkuvailuun 29 erityislainsäädännöllä. Lastensuojelulaki ohjaa lastensuojelun palvelutehtävään kuuluvien sosiaalipalvelujen järjestämistä ja toteuttamista. Päihdehuolto perustuu palvelutehtävänä päihdehuoltolain sisältämiin tehtäviin päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen järjestettävistä palveluista ja muusta tuesta. Vammaispalvelujen palvelutehtävään on yhdistetty vammaispalvelulain ja kehitysvammalain sisältämät sosiaalihuollon tehtävät. 7.1 Palvelutehtävän asiakkuus ja sosiaalihuollon asiakkuus Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa, kun hakemusta tai muulla tavoin vireille tullutta sosiaalihuollon asiaa ryhdytään käsittelemään. 24 Asiakkuus alkaa aina jossakin palvelutehtävässä. Hakemuksen tai muun vireillepanoasiakirjan saavuttua sosiaalihuoltoon se ohjataan käsiteltäväksi siihen palveluyksikköön, johon sen käsittelyn arvioidaan organisaatiossa kuuluvan. Asiaa käsittelevä ammattihenkilö lisää asiakkuustietoihin tiedon palvelutehtävän asiakkuuden syntymisestä. Useimmissa tapauksissa on suhteellisen helppo arvioida, mihin palvelutehtävään vireille tullut asia on liitettävä. Palvelutehtävän valitseminen edellyttää kuitenkin asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamista, jotta hänen asiansa osataan liittää siihen palvelutehtävään, jossa tuen tarpeisiin pystytään parhaiten vastaamaan. Asiakasasiakirjalain mukaan kaikki sosiaalihuollon asiakasasiakirjat on aina liitettävä johonkin palvelutehtävään. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä arvioidaan tarkemmin, missä eri palvelutehtävissä asiakasta jatkossa tuetaan. Eri palvelutehtäviin avataan uusia asioita sen mukaan, missä palvelutehtävissä annettavista sosiaalipalveluista asiakkaan nähdään hyötyvän. Asiakkaalla voi siis samanaikaisesti olla asiakkuus yhdessä tai useammassa palvelutehtävässä, jos hänellä on erityyppisiä tuen tarpeita. Sosiaalihuollon asiakkuus on olemassa aina, kun asiakkaalla on voimassa vähintään yksi palvelutehtävän asiakkuus. Palvelutehtäväluokitusta koskeva määräys 25 on tullut voimaan maaliskuussa 2016, ja luokitus on julkaistu Kansallisessa koodistopalvelussa 26. Määräys edellyttää, että asiakasasiakirjojen tuotanto sidotaan asiakastietojärjestelmässä sosiaalihuollon sisältöön palvelutehtäväluokituksen mukaisesti. Palvelutehtävä on siis pakollinen metatieto kaikille asiakasasiakirjoille. Palvelutehtäväluokitus toimii myös käyttöoikeuksien muodostamisen lähtökohtana asiakastietojärjestelmässä oleville asiakastiedoille 27. Järjestelmän käyttäjähallinnassa henkilöstön käyttäjäroolit on voitava sitoa päätasolla kunkin henkilön työtehtävien perusteella palvelutehtäväluokituksen mukaisiin pääluokkiin sekä tarvittaessa sosiaalipalveluihin, palveluprosesseihin ja asiakasasiakirjoihin. 24 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 34. Lastensuojelussa asiakkuuden alkaminen on määritelty erikseen muusta sosiaalihuollosta poikkeavasti. Katso luku Sosiaalihuolto Palvelutehtävä luokitus: 27 Määräys käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin. Määräys 1/2017. Osoitteessa: THL 1676/ / tietoihin.pdf/b5396cbd-ac96-4e58-806d ac5458

30 Opas nkuvailuun Iäkkäiden palvelut Iäkkäiden palvelut on sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on edistää ja tukea iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta. Iäkkäät muodostavat selkeästi oman asiakasryhmänsä, jonka tuen tarpeet liittyvät suurelta osin ikääntymisestä johtuvaan toimintakyvyn alenemiseen. Keskeisiä ja yleisesti käytettyjä sosiaalipalveluja iäkkäiden asiakasryhmässä ovat esimerkiksi kotihoito ja asumispalvelut erilaisine tukipalveluineen. Saman palvelutehtävän sisällä on kuitenkin mahdollista saada tukea muihinkin tuen tarpeisiin, kuten esimerkiksi äkillisiin kriiseihin, taloudelliseen toimeentuloon tai omaishoidon tuen tarpeeseen. Vanhuspalvelulaissa ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä 28. Ikääntyneeseen väestöön voi siis kuulua noin 63-vuotiaita ja sitä vanhempia henkilöitä. Iäkkäällä henkilöllä laissa kuitenkin tarkoitetaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Iäkästä henkilöä ei siten voi määritellä pelkästään ikävuosien perusteella. Asiakkuus iäkkäiden palveluissa ei edellytä tietyn ikävuoden ylittämistä, vaan palvelutehtävä ratkaistaan sen perusteella, millaisen tuen tarpeessa ihminen on. Kun on kyse henkilöstä, joka tarvitsee sosiaalipalveluja iän myötä heikentyneen toimintakykynsä takia, on luontevaa sijoittaa asian käsittely iäkkäiden palvelujen palvelutehtävään ja perustaa sitä koskeva asiakkuus. Joskus vanhuuseläkeiässäkin oleva henkilö saattaa tarvita tukea esimerkiksi lasten kasvatukseen, perhe-elämän kriiseihin tai työelämässä pysymiseen. Silloin asiakkuus voidaan perustaa lapsiperheiden tai työikäisten palveluihin. Tuen tarpeen luonne ja elämäntilanne ovat ratkaisevia tekijöitä silloin, kun henkilö ohjataan palvelutehtävän asiakkuuteen. Eri yksiköissä on erilaista osaamista sosiaalihuollon eri osa-alueilla, ja asiakas on syytä ohjata yksikköön, jossa on paras osaaminen hänen tuen tarpeeseensa liittyvissä erityiskysymyksissä. 7.3 Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palvelut on sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on tukea lapsiperheitä ja vanhemmuutta sekä edistää lasten yksilöllistä kasvua ja myönteistä kehitystä. Lapsiperheiden palvelut sisältää matalan kynnyksen peruspalveluja, joilla pyritään tukemaan lasten kasvua ja kehitystä sekä vanhemmuutta varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on ennakoivasti ehkäistä lastensuojelun tarvetta. Sosiaalihuoltoa hakeva lapsiperhe voi saada lapsiperheiden peruspalveluista kokonaisvaltaista tukea esimerkiksi lapsen kasvuun ja kehitykseen, kasvatuskysymyksiin, taloudelliseen toimeentuloon ja sosiaalisen kuntoutuksen tarpeisiin. Näin palvelut muodostavat kokonaisuuden, jolla asiakasta pyritään tukemaan kokonaisvaltaisesti. 28 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012, 3

31 Opas nkuvailuun 31 Palveluja hakeva lapsiperhe ohjataan ensisijaisesti lapsiperheiden palvelujen palvelutehtävään. Joskus lapsen kasvuympäristön puutteet kuitenkin tulevat sosiaalihuollon palvelunjärjestäjän tietoon vasta siinä vaiheessa, jossa joudutaan välittömästi harkitsemaan lastensuojelun tukitoimia. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen saapuminen lapsesta, jonka perheellä ei ole asiakkuutta sosiaalihuollossa. Silloinkin kun lapsen hyvinvointia koskeva asia tulee vireille lastensuojeluasiana, lapsen ja hänen perheensä tuen tarvetta arvioidaan kokonaisuutena, ja lastensuojelun tarve selvitetään osana laajempaa palvelutarpeen arviointia. Lapsiperheiden palvelut on hyvä esimerkki palvelujen kokonaisuudesta, jossa on usein tarkoituksenmukaista tukea koko perhettä avaamalla perheelle yhteisiä asioita (ks. luku 6.1). Se tarkoittaa sitä, että palvelujen tarve arvioidaan ja palvelut toteutetaan perhekohtaisesti. Lapsiperheen vanhemmalla voi silti olla erikseen asiakkuus myös työikäisten palveluissa, jos hän tarvitsee tukea esimerkiksi työllistymiseen tai on kuntouttavan työtoiminnan tarpeessa. Asiakkuus yhdessä palvelutehtävässä ei estä tarvittavia asiakkuuksia myös muissa palvelutehtävissä. Lapsiperheiden palvelujen asiakkaana voi joissakin tapauksissa olla myös lapsi yksin. Yksin maahan saapunut lapsi on ennen oleskeluluvan saamista vastaanottokeskuksen asiakas, jolloin sosiaalihuollon asiakastietoja ei yleensä synny. Turvapaikkaa hakeneelle ja oleskeluluvan saaneelle lapselle asiakkuus avataan pääsääntöisesti lapsiperheiden palveluihin, vaikka hän onkin asiakkaana yksin, koska lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvät tuen tarpeet ovat asiakkuuden keskiössä. Kotoutumisen edistäminen ja mahdolliset asumispalvelut liitetään silloin lapsiperheiden palvelujen palvelutehtävään. Jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää lastensuojelutoimia, avataan asiakkuus lastensuojeluun. Täysi-ikäiseksi tultuaan nuori saattaa edelleen tarvita esimerkiksi asumispalveluja niihin liitettävine tukipalveluineen, mutta painopiste on opintoihin ja työhön sijoittumiseen liittyvissä kysymyksissä. Nuorta on silloin luontevaa tukea työikäisten palvelujen asiakkuudessa. 7.4 Lastensuojelu Lastensuojelu on sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on turvata erityistä suojelua tarvitsevien lasten ja nuorten oikeus turvalliseen kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Palvelutehtävään sisältyvät kaikki lastensuojelulain 29 perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet. Lastensuojelu on läheisessä yhteydessä lapsiperheiden palveluissa perheille annettavaan tukeen. Sosiaalihuollon tuen tarve synnyttää ensisijaisesti asiakkuuden lapsiperheiden palveluissa. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä arvioidaan myös lastensuojelun tukitoimien tarve. Lastensuojelun tukitoimilla täydennetään peruspalveluissa annettavia palveluja silloin, jos peruspalveluilla ei pystytä riittävästi edistämään lapsen edun mukaista suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Asiakkuus lastensuojelussa ei sulje pois perheen tukemista samanaikaisesti myös lapsiperheiden palveluissa. Lastensuojelun asiakkaille voidaan siten järjestää peruspalveluina esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvontaa, perhetyötä tai kotipalvelua. Jos lastensuojelussa asiakkaana oleva perhe ei ole tehostetun 29 Lastensuojelulaki 417/2007

32 Opas nkuvailuun 32 perhetyön tarpeessa, perheelle voidaan tarjota lapsiperheiden palveluissa järjestettävää perhetyötä. Asiakkuuden alkaminen poikkeaa lastensuojelussa tietyissä tapauksissa muista palvelutehtävistä. Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun sosiaalityöntekijä toteaa palvelutarpeen arvioinnin perusteella lapsen tarvitsevan lastensuojelun palveluja ja tukitoimia tai asian vireilletulon johdosta ryhdytään kiireellisiin tukitoimiin. 30 Käytännössä tämä tarkoittaa kirjaamisen kannalta sitä, että lapsesta voidaan kirjata asiakastietoja lastensuojelussa siinäkin tapauksessa, että asiakkuutta ei synny. Lastensuojeluilmoituksen saapuminen käynnistää lastensuojelun asian 31 ja palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tapahtuvan lastensuojelutarpeen selvittämisen, jonka asiakirjat merkitään kuuluviksi lastensuojelun palvelutehtävään. Palvelutehtävän asiakkuus kuitenkin aloitetaan vasta sitten, kun lastensuojelun tarve on tiedossa. 7.5 Perheoikeudelliset palvelut Perheoikeudelliset palvelut on sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on turvata lasten oikeus huoltoon ja elatukseen, turvata puolisoiden oikeus elatukseen sekä tukea perheitä adoptioasioissa ja ristiriitatilanteissa. Perheoikeudelliset palvelut sisältää sellaisia palveluja, jotka liittyvät sisällöllisesti perheoikeuden piiriin. Suuri osa perheoikeudellisista palveluista liittyy lastenvalvojan tehtäviin, joissa on kyse lapsen edun valvomisesta ja hänen oikeudestaan elatukseen, huoltoon ja oikeuteen tavata vanhempiaan. Muilta osin palvelut ovat itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia. Osa palveluista on avioliittolain perusteella annettavia sosiaalipalveluja, jotka liittyvät puolisoiden tuen tarpeisiin avioero- ja ristiriitatilanteissa. Adoptioon liittyvät kysymykset ovat myös osa perheoikeudellisten palvelujen sisältöä. Perheoikeudellisten palvelujen asiakasryhmä muodostuu siten pääasiassa lapsista ja heidän vanhemmistaan sekä tuen tarpeessa olevista puolisoista. Asiakkuus perheoikeudellisissa palveluissa alkaa, kun henkilö ottaa yhteyttä sosiaalihuoltoon ja hänen asiaansa ryhdytään käsittelemään. Isyyden selvittämisessä yhteydenotto voi tapahtua myös äitiysneuvolaan, jossa isyyden tunnustamisasian voi saattaa vireille. Yhteydenotto tulkitaan palvelun hakemiseksi, jos asiakkaaksi tuleva henkilö ilmaisee tarpeensa saada sosiaalipalveluja. Perheoikeudellisiin palveluihin ei yleensä haeta kirjallisella hakemuksella. Palvelunantajan tulee kuitenkin kirjata palveluun hakeutuminen esimerkiksi asiakaskertomusmerkintänä, ellei muuta vireilletuloasiakirjaa ole laadittu. Näin saadaan perheoikeudellisten palvelujen asia vireille ja merkitään asiakkuus alkavaksi. 7.6 Päihdehuolto Päihdehuolto on sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä haittoja sekä parantaa päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. 30 Lastensuojelulaki 417/2007, Lastensuojelulaki 417/2007, 26.

33 Opas nkuvailuun 33 Päihdehuoltolaissa päihdehuollolla tarkoitetaan päihdepalvelujen kokonaisuutta, jossa on sosiaalipalvelujen lisäksi myös terveydenhuollon palveluja. 32 Sosiaalihuoltolain mukaan päihdetyön kokonaisuus sisältää päihdehuoltoon kuuluvat sosiaalihuollon erityispalvelut, mutta myös muut päihteettömyyteen ja päihdeongelmien ehkäisemiseen tähtäävät sosiaalipalvelut. 33 Sosiaalihuoltolain mukaan päihdetyö on siis päihdehuollon sisältämiä erityispalveluja laajempi kokonaisuus. Päihdehuoltoon ohjataan peruspalveluista asiakkaita, joille alkoholin tai muiden päihteiden käyttö on aiheuttanut ongelmia tai joiden päihteidenkäytöstä aiheutuvia haittoja on syytä selvittää. Asiakas voi kuitenkin myös päihdehuollon asiakkuuden ajan saada samaan aikaan sosiaalihuollon peruspalveluja muihin tuen tarpeisiinsa. 7.7 Työikäisten palvelut Työikäisten palvelut on sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on tukea työikäisiä asiakkaita elämänhallintaan, työhön, toimeentuloon tai opiskeluun liittyvissä asioissa sekä vähentää eriarvoisuutta. Työikäisten palvelut rakentuvat aikuissosiaalityön ympärille ja painottuvat usein työllistymiseen liittyviin kysymyksiin. Tarkoituksena on, että työikäisten peruspalveluihin kuuluu sellainen työikäinen väestö, jonka tuen tarpeet eivät liity vanhempana toimimiseen tai lasten hyvinvointiin. Myös taloudelliseen toimeentuloon liittyvät tuen tarpeet ovat usein keskeisiä työikäisten palvelutarjonnassa. Toimeentulotukea ja sosiaalista luottoa voidaan kuitenkin myöntää myös muiden asiakasryhmien peruspalveluissa. Erityispalveluja edellyttävät tuen tarpeet, kuten vammaisuuteen tai päihteiden ongelmakäyttöön liittyvät asiat, edellyttävät usein asiakkuuden avaamista myös erityispalveluihin. Koska peruspalvelut ovat ensisijainen tukimuoto myös vammaisille henkilöille, on usein tarpeellista että heillä on asiakkuus sekä vammaispalveluissa että esimerkiksi työikäisten palveluissa. Samoin päihdehuollon asiakasta tuetaan usein samanaikaisesti esimerkiksi työikäisten palveluissa. Työikäisten palvelujen asiakkuutta ei kuitenkaan automaattisesti avata kaikille vuotiaille sosiaalihuollon asiakkaille. Työikäisillä on myös tuen tarpeita, jotka eivät edellytä työikäisten palvelujen asiakkuutta, vaan esimerkiksi asiakkuutta perheoikeudellisissa palveluissa. 7.8 Vammaispalvelut Vammaispalvelut on sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuudesta johtuvia esteitä. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa tarvitsemaansa tukea muiden lakien nojalla. 34 Lähtökohtana siis on, että myös vammainen henkilö saa tarvitsemansa tuen ensisijaisesti sosiaalihuollon peruspalveluissa. Vammaisella henkilöllä on vammaispalvelulain mukaan oikeus tiettyihin palveluihin ja tukitoimiin, joiden avulla korjataan vammasta 32 Päihdehuoltolaki 41/1986, Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987, 4.

34 Opas nkuvailuun 34 aiheutuvaa epätasa-arvoisuutta. Subjektiiviseen oikeuteen perustuvat sosiaalipalvelut järjestetään vammaispalveluina. Vammaispalveluihin kuuluu myös kehitysvammaisten erityishuolto, jonka tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, tukea hänen toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan ja turvata hänelle tarvittava hoito ja muu huolenpito Asiakirjan alkuperäinen palvelutehtävä Palvelutehtävä-metatieto kuvaa sitä sosiaalihuollon tehtävää, jossa asiakirja on laadittu. Jos asiakirja on laadittu ennen palvelutehtäväluokituksen 2016 käyttöönottoa, Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon tallennettaessa siihen tarvitaan metatietona sekä alkuperäinen palvelutehtävä että vuoden 2016 palvelutehtäväluokituksen mukainen tehtävä. Näin varmistetaan sekä syntyn säilyminen että asiakirjojen hallinta Kanta-palveluissa. Asiakirjan alkuperäisen palvelutehtävän kuvaamisessa voidaan käyttää joko Palvelutehtävä tai Palvelutehtävä luokitusta. Edellinen perustuu Valtionarkiston vuonna 1989 antamaan päätökseen kunnallisten asiakirjojen hävittämisestä, ja jälkimmäinen on ennen sosiaalihuoltolain uudistamista laadittu palvelutehtäväluokitus. Osa alkuperäistä palvelutehtävää kuvaavista luokista on yksinkertaista liittää nykyiseen palvelutehtävään. Esimerkiksi vuoden 1989 palvelutehtävistä lapsen elatuksen turvaamisen ja adoption asiakirjat merkitään aina perheoikeudellisiin palveluihin vuoden 2016 luokituksessa. Kaikkien luokkien kohdalla tämä ei kuitenkaan ole ihan yhtä suoraviivaista, koska palvelutehtäväluokitukset ovat keskenään hyvin erilaisia. Luokitusten käytön tueksi on laadittu kaksi taulukkoa 38, joissa kuvataan alkuperäisten palvelutehtävien suhteita nykyisen luokituksen mukaisiin tehtäviin. Kuvassa 3 on ote vuosien 1989 ja 2016 palvelutehtäväluokitusten suhteista. Vastaava taulukko on myös Palvelutehtävä 2011 luokituksen peilaamisesta nykyisiin palvelutehtäviin. Alkuperäinen ja vuoden 2016 palvelutehtäväluokituksen mukainen palvelutehtävä merkitään asiakirjan metatiedoissa samaan, tarvittaessa toistuvaan kenttään. 35 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977, Julkaistu koodistopalvelussa: 37 Julkaistu koodistopalvelussa: 38 Taulukot on julkaistu Sosiaalihuollon tiedonhallinnan verkkosivuilla nimellä Palvelutehtävien peilaus v1.

35 Opas nkuvailuun 35 Kuva 3. Ote palvelutehtäväluokitusten 1989 ja 2016 suhteita kuvaavasta taulukosta.

36 Opas nkuvailuun 36 8 Liitä asiakirja palveluyksikköön Sen lisäksi että asiakasasiakirja liitetään asiaan ja sosiaalihuollon palvelutehtävään, sen tietoihin lisätään tieto siitä, missä palveluyksikössä asiakirja on laadittu tai vastaanotettu. Kun vireilletuloasiakirja saapuu sosiaalihuoltoon, se ohjataan käsiteltäväksi palveluyksikköön, jolle asian käsittelyn arvioidaan kuuluvan. Vireilletuloasiakirjan metatiedoksi annetaan tämän palveluyksikön tunniste Palveluyksikköä hyödynnetään asiakasasiakirjojen hakukriteerinä asiakastiedon arkistosta. Vireilletulokäsittelyn jälkeen asia saatetaan siirtää toiseen palveluyksikköön, jossa ryhdytään tekemään vireilletulokäsittelyssä tarpeellisiksi todettuja toimenpiteitä. Jos esimerkiksi palvelutarpeen arviointi tehdään jossain toisessa yksikössä, siinä syntyneisiin asiakasasiakirjoihin liitetään kyseisen palveluyksikön tunnus. Asian käsittelyn aikana syntyneet asiakasasiakirjat voivat siis liittyä eri palveluyksiköihin. Palveluyksiköt voivat myös kuulua eri palveluantajien organisaatioihin. Esimerkiksi palvelun toteutuksen aikana syntyneet asiakirjat syntyvät palveluntuottajaorganisaatiossa, jolloin tietona tallennetaan palveluntuottajan palveluyksikkö, vaikka asiakirja liitetään palvelunjärjestäjän henkilörekisteriin. Palveluyksikön tunnisteena käytetään asiakasasiakirjoissa koodia, joka on tallennettu Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorekisteriin 39. Kun organisaatio liittyy Kanta-palvelujen käyttäjäksi, sen on ilmoitettava toiminta- ja palveluyksikkönsä THL:n ylläpitämään sote-organisaatiorekisteriin. Rekisterin sisältämiä palveluyksikkötietoja käytetään asiakasasiakirjojen hallinnan lisäksi asiayhteyden todentamisessa. Palvelunantaja nimeää jokaiselle asiakastietoja käsittelevälle työntekijälleen ne sosiaalihuollon palveluyksiköt, joihin hänen työtehtävänsä kohdistuvat. Kun asian käsittely alkaa kyseisessä palveluyksikössä, asiakkaalle muodostetaan palveluyksikön asiakkuus. Asiayhteyden todentamisessa tietojärjestelmä vertaa työntekijän palveluyksikköä asiakkaalle perustettuun palveluyksikön asiakkuuteen. Jos ne on liitetty samaan palveluyksikön tunnisteeseen, asiayhteys on olemassa. Jos työntekijän työtehtäviin kuuluu työskentely useammassa kuin yhdessä palveluyksikössä, hänen tulee tiedostaa, mihin palveluyksikköön asiakirjan käsittely liittyy, ja käyttää kyseisen palveluyksikön tunnusta asiakirjassa. Jos työntekijälle on määritelty vain yksi palveluyksikkö, on toivottavaa, että asiakastietojärjestelmä osaa tuottaa palveluyksikkötiedon automaattisesti, kun työntekijä on kirjautunut järjestelmään. Palveluyksikön tunnistetta käytetään siis sekä asiakasasiakirjan n, palveluyksikön asiakkuuden että työntekijän työyksikön määrittelyssä. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen hallinnan ja tietosuojan toteuttamisen kannalta on siksi tärkeää, että rekisteriin ilmoitetut palveluyksiköt ovat todellisia toiminnallisia organisaatioyksiköitä. THL on antanut ohjeen periaatteista palveluyksiköiden ilmoittamiseen sote-organisaatiorekisteriin Ohje 5/2018: Sosiaalihuollon yksiköiden ilmoittaminen SOTE-organisaatiorekisteriin, osoitteessa

37 Opas nkuvailuun 37 9 Liitä asiakirja palveluprosessiin Sosiaalihuollon asian käsittely sosiaalihuollossa osana palvelutehtävän asiakkuutta on kuvattu palveluprosessien avulla. Palveluprosessi on pakollinen metatieto kaikille sosiaalihuollon asiakasasiakirjoille lukuun ottamatta ns. vanhoja asiakasasiakirjoja, ja sitä koskeva luokitus on julkaistu Koodistopalvelimella. 41 Palvelutehtävän asiakkuus käynnistyy asian vireilletulosta 42 ja etenee pääsääntöisesti asian vireilletulokäsittelystä palvelutarpeen arvioinnin ja asiakkuuden suunnittelun kautta palvelun järjestämiseen ja palvelun toteuttamiseen. Jos asiakkaaksi tulevalla henkilöllä ei ole voimassa muita palvelutehtävän asiakkuuksia, asiakkuuden käynnistyminen tarkoittaa myös sosiaalihuollon asiakkuuden alkamista. Henkilö on sosiaalihuollon asiakas silloin, kun hän on asiakkaana yhdessä tai useammassa palvelutehtävässä. Lastensuojelulaissa määritelty asiakkuuden alkaminen on poikkeus yleissääntöön. Asiakkuus voi alkaa hakemuksesta kuten muissakin palvelutehtävissä, mutta jos on vastaanotettu lasta koskeva lastensuojeluilmoitus, asiakkuus alkaa vasta kun lastensuojelun tarve on todettu tai on ryhdytty järjestämään kiireellisesti tarvittavia tukitoimia. Sosiaalihuollon asian käsittelyn eteneminen palvelutehtävän asiakkuudessa on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Asian käsittely palvelutehtävän asiakkuudessa ja sen sisältämät palveluprosessit 9.1 Asian vireilletulokäsittely Asian vireilletulokäsittely on sosiaalihuollon palveluprosessi, jossa sosiaalihuollon ammattihenkilö ottaa käsittelyyn henkilön tuen tarvetta koskevan, sosiaalihuollossa vireille tulleen asian. Sosiaalihuollon asia tulee vireille, kun henkilö on itse yhteydessä sosiaalihuoltoon tai muuta kautta tulee tietoon, että hän on mahdollisesti 41 Sosiaalihuolto sosiaalihuollon palveluprosessi: 42 Poikkeuksena on lastensuojelu, jonka asiakkuus alkaa, kun lastensuojelun tarve on todettu tai ryhdytään kiireellisiin lastensuojelun tukitoimiin (LSL 417/2007, 27 ).

38 Opas nkuvailuun 38 sosiaalihuollon tarpeessa. Asia voi tulla vireille joko yksityishenkilön tai ammattihenkilön aloitteesta. Kun asia tulee vireille, se yksilöidään OIDtunnuksella ja ohjataan käsiteltäväksi sopivaan palveluyksikköön. Asian vireilletulokäsittelyssä arvioidaan asiakkaan välittömän tuen tarve. Jos tuen tarve on kiireellinen, siirrytään suoraan palvelun järjestämiseen, jossa tehdään palvelupäätös ja ryhdytään järjestämään asiakkaan tarvitsemat palvelut. Jos tuen tarve ei ole välitön eikä palvelutarvetta ole vielä arvioitu, edetään normaalia reittiä palvelutarpeen arvioimisen prosessiin. Silloinkin, kun palvelutarve on jo aiemmin arvioitu, uuden asian vireilletulo voi muuttaa palvelutarvetta niin oleellisesti, että on syytä laatia uusi palvelutarpeen arvio. Asiakas voi myös pyytää arvioimaan palvelutarpeensa uudelleen. Usein kuitenkin asiakkaan palveluvalikoimaa voidaan täydentää ilman uutta palvelutarpeen arviointia ja asiakassuunnitelman tarkistamista, jos tuen tarpeet eivät ole oleellisesti muuttuneet. Asiakas voi silloin saattaa uuden asian vireille hakemuksella, minkä jälkeen voidaan edetä suoraan palvelun järjestämiseen. Myös ammattihenkilö voi yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa käynnistää asian käsittelyn ilman hakemusta tekemällä asian vireilletuloa koskevan kertomusmerkinnän. Jos asiakas haluaa tehdä hakemuksen suullisesti, ammattihenkilön ei ole tarpeen laatia hakemusta asiakkaan puolesta. Riittää että hän kirjaa kertomusmerkintään asian käsittelyn aloittamiseksi tarvittavat tiedot 43. Asian vireilletulokäsittelyyn liittyy lakisääteisiä määräaikoja. Sekä asian ratkaisemiseen että palvelutarpeen arviointiin liittyvä määräaika lasketaan alkavaksi asian vireille tulemisesta. Vireilletulo katsotaan alkaneeksi, kun vireilletuloasiakirja saapuu sosiaalihuollon viranomaiseen tai viranhaltija laatii vireilletuloasiakirjan. 9.2 Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi on sosiaalihuollon palveluprosessi, jossa sosiaalihuollon ammattihenkilö arvioi asiakkaan tuen tarvetta ja sen luonnetta, asiakkuuden edellytyksiä sekä sitä, millä sosiaalipalveluilla tarpeisiin pystytään vastaamaan. Palvelutarve on arvioitava viivytyksettä ja asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa. Palvelutarve arvioidaan yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa tai läheistensä tai muiden toimijoiden kanssa. Arviointi voidaan jättää tekemättä vain silloin, jos se on ilmeisen tarpeetonta, esimerkiksi kun kyse on tilapäisestä yksittäisen palvelun tarpeesta tai palvelutarve on vastikään selvitetty. Kun henkilön sosiaalihuollon tarve on tullut esille, hänellä on oikeus palvelutarpeen arviointiin. Arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireilletulosta, jos kyseessä on yli 75-vuotias henkilö, vammaisetuuksista säädetyn lain mukaista ylintä hoitotukea saava henkilö tai erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi. Määräaikoja noudatetaan myös lastensuojelutarpeen arvioinnissa lastensuojeluasian tultua vireille. Tavoitteena on arvioida kokonaisvaltaisesti asiakkaan ja hänen perheensä tilanne sekä turvata hänelle riittävät palvelut ja muut tukitoimet. 43 Hallintolain mukaan asian voi viranomaisen suostumuksella panna vireille myös suullisesti. Asia on tullut vireille, kun sen käsittelemiseksi tarvittavat tiedot on kirjattu (hallintolaki 434/2003, 20 ).

39 Opas nkuvailuun 39 Jos palvelutarpeen arvioinnissa todetaan sosiaalipalvelujen tarve, prosessissa siirrytään asiakkuuden suunnitteluun. Jos asiakassuunnitelman laatiminen on ilmeisen tarpeetonta esimerkiksi siksi, että palvelutarpeen on todettu olevan lyhytaikaista, siirrytään suoraan palvelun järjestämiseen. 9.3 Asiakkuuden suunnittelu Asiakkuuden suunnittelu on sosiaalihuollon palveluprosessi, jossa sosiaalihuollon ammattihenkilö laatii yhdessä asiakkaan kanssa palvelutarpeen arvioon perustuvan asiakassuunnitelman asiakkaalle tarjottavista sosiaalipalveluista, muusta asiakkaan saamasta tuesta sekä hänen omista toimenpiteistään sosiaalisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Asiakassuunnitelma on laadittava, ellei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei sen laatiminen muusta syystä ole ilmeisen tarpeetonta. Asiakassuunnitelmaan kirjataan yhteisesti sovitut tavoitteet sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan. Asiakassuunnitelma tarkistetaan, jos asiakkaan tuen tarpeissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Jos asiakkuus kestää pitkään, suunnitelma tarkistetaan ja täydennetään tarvittaessa tai sovituin aikavälein. Suunnitelma laaditaan palvelutarpeen arvion pohjalta yleensä palvelutehtäväkohtaisesti, mutta asiakkaan suostumuksella voidaan myös laatia yhteistyössä suunnitelma, joka kattaa useammassa kuin yhdessä palvelutehtävässä tarjottavan tuen. Asiakassuunnitelma tarkistetaan, jos asiakkaan tuen tarpeissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Jos asiakkuus kestää pitkään, suunnitelma tarkistetaan ja täydennetään tarvittaessa tai sovituin ja lain edellyttäminaikavälein. Asiakkuuden suunnittelun jälkeen siirrytään päätöksentekoon ja palvelun järjestämiseen. 9.4 Palvelun järjestäminen Palvelun järjestäminen on sosiaalihuollon palveluprosessi, jossa palvelunjärjestäjän viranhaltija järjestää asiakkaalle hänen tarvitsemansa sosiaalipalvelut, tekee niitä koskevat päätökset ja vastaa siitä, että sosiaalipalvelut toteutetaan tarvittavassa laajuudessa. Palvelunjärjestäjän viranhaltija ratkaisee vireille tulleen asian palvelutarpeen arvion ja asiakassuunnitelman pohjalta. Kiireellisissä tapauksissa ratkaisu voidaan tehdä välittömästi asian vireilletulokäsittelyn jälkeen. Ratkaisu kirjataan päätökseksi asiakkaalle myönnettävästä sosiaalipalvelusta. Tehtyään päätöksen sosiaalipalvelun antamisesta viranhaltija joko varaa omasta organisaatiostaan resurssit myönnetyn sosiaalipalvelun toteuttamiseksi tai valitsee palveluntuottajan, jolta asiakkaan tarvitsema sosiaalipalvelu hankitaan. Palvelu voidaan järjestää myös palvelusetelillä, jolloin asiakas valitsee palvelun toteuttajan palvelunjärjestäjän hyväksymistä palveluntuottajista. Asiakkuus etenee tämän jälkeen palvelun toteutukseen, mutta palvelunjärjestäjän tehtävänä on myös seurata palvelun toteutusta ja huolehtia tarvittavista jatkopäätöksistä ja palvelun lopettamispäätöksestä siinä vaiheessa, kun asiakkaan palvelutarve lakkaa.

40 Opas nkuvailuun Palvelun toteutus Palvelun toteutus on sosiaalihuollon palveluprosessi, jossa sosiaalihuollon asiakkaalle myönnetty sosiaalipalvelu toteutetaan. Asiakkaalle myönnetty sosiaalipalvelu toteutetaan joko palvelunjärjestäjäorganisaation omana palvelutuotantona, toimeksianto- tai ostopalvelusopimuksen perusteella tai palvelusetelillä. Palveluntuottaja vastaa palvelunjärjestäjälle siitä, että asiakas saa päätöksessä kuvatun sosiaalipalvelun. Palveluntuottaja voi toteuttaa palvelun itse tai teettää sen joko osittain tai kokonaan alihankintana palveluntoteuttajalla. Palvelun toteutus sisältää toteutussuunnitelman laatimisen yhdessä asiakkaan kanssa asiakassuunnitelman pohjalta, suunnitelman mukaisen toiminnan, palvelun toteutuksen arvioimisen aika ajoin yhdessä asiakkaan kanssa sekä toteutuksen hallitun päättämisen. Palvelu päättyy joko päätökseen sisältyvän määräajan umpeuduttua tai erillisen viranhaltijapäätöksen perusteella, kun asiakkuuden suunnittelussa on todettu, ettei palvelulle enää ole tarvetta. Palvelutehtävän asiakkuus päättyy, jos palvelutarpeen arvioinnissa tai asiakkuuden suunnittelussa todetaan, ettei asiakas ole enää palvelutehtävässä tarjottavien sosiaalipalvelujen tarpeessa. Palvelunjärjestäjä kirjaa asiakkuuden päättyneeksi, kun kaikki asiakkaalle annetut palvelut on lopetettu ja niihin liittyvät asiat on suljettu. Asiakkuus palvelutehtävässä voi päättyä myös asian käsittelyn aiemmissa vaiheissa, jos todetaan, että asiakas ei ole sosiaalipalvelun tarpeessa. Jos asiakkaalla ei ole asiakkuutta muissa palvelutehtävissä, palvelutehtävän asiakkuuden päättyminen merkitsee samalla sosiaalihuollon asiakkuuden päättymistä. Palveluista vastaava työntekijä merkitsee silloin sosiaalihuollon asiakkuuden päättyneeksi.

41 Opas nkuvailuun Liitä asiakirja sosiaalipalveluun Sosiaalihuollon palvelutehtäviin sisältyy laaja joukko sosiaalipalveluja ja muuta asiakkaille annettavaa tukea. Sosiaalipalvelulla tarkoitetaan sosiaalihuollossa järjestettävää palvelua, jonka tarkoituksena on edistää asiakkaan sosiaalista hyvinvointia ja toimintakykyä sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa sosiaalisia ongelmia. Kun asiakasasiakirja on liitetty asiaan, palvelutehtävään ja palveluprosessiin, lopuksi ratkaistaan liittyykö se johonkin sosiaalipalveluun. Sosiaalipalvelu ei ole pakollinen metatieto kaikille asiakirjoille, vaan sen käyttö riippuu siitä, liittyykö asiakirja sisällöltään yhden tai useamman sosiaalipalvelun antamiseen. Asian vireilletulokäsittelyn prosessissa sosiaalipalvelu liitetään metatietona vain hakemuksiin ja niiden käsittelyyn liittyviin asiakirjoihin. Hakemus saa aina metatiedokseen sen sosiaalipalvelun, jota hakemuksen laatija hakee. Haettava sosiaalipalvelu esiintyy yleensä rakenteisena tietona myös hakemuksen sisällössä, jos käytetään määrämuotoista hakemusasiakirjaa. Sosiaalipalvelua kuvaava metatieto on silloin mahdollista poimia metatiedoksi asiakirjan sisällöstä. Muiden vireilletuloasiakirjojen ja niiden käsittelyä kuvaavien asiakirjojen kohdalla sosiaalipalvelu on vapaaehtoinen metatieto. Sitä käytetään silloin, kun on tiedossa, mitä sosiaalipalvelua asiakirja koskee. Sosiaalipäivystyksessä käsiteltäviin asiakirjoihin merkitään sosiaalipalveluksi sosiaalipäivystys. Vaikka kyse ei olisikaan hakemuksesta, hakeutumalla sosiaalipäivystykseen asiakas on ilmaissut sosiaalipäivystyksen tarpeen. Merkitsemällä metatiedoksi sosiaalipäivystyksen päivystävä työntekijä samalla tekee näkyväksi päivystysluonteisesti tehtävää työtä. Koska sosiaalipalvelu on toistuva metatieto, päivystyksenä käsiteltävä asiakirja voi saada metatiedokseen sekä sosiaalipäivystyksen että sen sosiaalipalvelun, jota päivystyksenä järjestetään. Asian vireilletulokäsittelyn jälkeen siirrytään yleensä palvelutarpeen arviointiin. Sosiaalipalvelu on vapaaehtoinen metatieto palvelutarpeen arviossa ja muissa arvioinnin aikana syntyvissä asiakirjoissa. Silloin kun palvelutarpeen arviossa todetaan tuloksena tiettyjen sosiaalipalvelujen tarve, asiakirja liitetään metatiedolla näihin sosiaalipalveluihin. Sama koskee asiakkuuden suunnittelua. Asiakassuunnitelmaan merkitään silloin metatiedoksi ne sosiaalipalvelut, joita suunnitelma koskee. Palvelun järjestämisen prosessissa syntyvät asiakasasiakirjat varustetaan sosiaalipalvelu-metatiedolla aina silloin, kun on tiedossa, mitä sosiaalipalvelua asiakirja koskee. Joissakin tapauksissa esimerkiksi kuulemisasiakirja ei liity suoraan järjestettävään sosiaalipalveluun, jolloin metatieto jätetään lisäämättä. Usein kyse on kuitenkin palvelua koskevasta päätöksenteosta tai sen valmistelusta, jolloin asiakirja varustetaan järjestettävää palvelua koskevalla tiedolla. Palvelun toteutuksen prosesseissa sosiaalipalvelu on pakollinen metatieto. Palvelun toteutuksen prosessissa on aina kyse yhden tai useamman sosiaalipalvelun tuottamisesta asiakkaalle. Kaikki palvelupäätöksen perusteella annettaviin palveluihin liittyvät asiakasasiakirjat liitetään metatiedolla kyseiseen sosiaalipalveluun. Tämä koskee niin toteutussuunnitelmia, asiakastyöstä tai

42 Opas nkuvailuun 42 asiakkaan elämäntilanteesta laadittavia kertomusmerkintöjä kuin muitakin työssä tallennettavia asiakastietoja. Sosiaalipalvelu on siis ehdollisesti pakollinen metatieto. Sillä kuvataan sitä palvelua, jota haetaan, suunnitellaan, järjestetään tai toteutetaan. Sosiaalipalvelu-metatieto on myös toistuva. Kuvassa 5 kuvataan esimerkkien kautta sosiaalipalvelu-metatiedon ehdollista pakollisuutta. Henkilön tuen tarvetta koskevan ilmoituksen tai yhteydenoton saapuminen sosiaalihuoltoon (asia 1) ei useinkaan sisällä tietoa siitä, minkä sosiaalipalvelun tarve henkilöllä on. Sosiaalipalvelu-metatietoa ei silloin käytetä. Asian käsittelyn edetessä sosiaalipalvelujen tarve selkeytyy. Voi olla, että asiakassuunnitelmassa keskitytään tietyn sosiaalipalvelun antamiseen asiakkaalle, jolloin tämä palvelu merkitään asiakirjan metatiedoksi. Palvelupäätökset ja palvelun toteutuksessa laadittavat kertomusmerkinnät varustetaan aina sosiaalipalvelua kuvaavalla metatiedolla. Kun asiakas tarvitsee palvelujansa täydentävää tukea ja hakee tiettyä sosiaalipalvelua (asia 2), kaikki kyseiseen asiaan liittyvät asiakirjat varustetaan tätä palvelua kuvaavalla metatiedolla. Kuva 5. Sosiaalipalvelu-metatiedon käyttö asiakirjoissa Sosiaalityö on yksi keskeisistä sosiaalihuollossa annettavista sosiaalipalveluista. Sen sisältöön kuuluu sekä asiakkaan tukemista keskustelun avulla että hallintopäätösten laatimista. Sosiaalityöntekijä laatii siis paljon asiakasasiakirjoja, mutta sosiaalityö ei kuitenkaan näy asiakasasiakirjojen metatietona silloin, kun kyse on jotain muuta sosiaalipalvelua koskevasta päätöksestä tai sen myöntämisen perusteiden selvittämisestä. Jotta asiakkaan kanssa tehtävä sosiaalityö tulisi metatiedoissa näkyviin, on hyvä käytäntö

Asiakasasiakirjojen konteksti

Asiakasasiakirjojen konteksti Opas sosiaalihuollon asiakirjojen nkuvailuun Kanta-palveluissa Versio 2.0, 27.6.2018 Antero Lehmuskoski, Niina Häkälä ja Jaakko Penttinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Operatiivisen toiminnan ohjaus

Lisätiedot

Asiakasasiakirjojen konteksti

Asiakasasiakirjojen konteksti Asiakasasiakirjojen konteksti Opas sosiaalihuollon asiakirjojen kontekstinkuvailuun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Antero Lehmuskoski, Niina Häkälä ja Jaakko Penttinen Versio 1.0 Tammikuu 2018 Opas sosiaalihuollon

Lisätiedot

LUONNOS Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Liitteet

LUONNOS Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Liitteet MÄÄRÄYS 3/2015 1(7) Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain (254/2015) 22 1 Kohderyhmät Voimassaoloaika Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Rekisterinkäyttöoikeus sosiaalihuollon Kanta-palveluissa

Rekisterinkäyttöoikeus sosiaalihuollon Kanta-palveluissa Rekisterinkäyttöoikeus sosiaalihuollon Kanta-palveluissa Kansa-hankkeen II-vaiheen määrittelyprojekti 10.6.2019 Miina Arajärvi, OPER-yksikkö Määrittely 2 (5) Sisällysluettelo 1 Sosiaalihuollon rekisterinkäyttöoikeus...

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto Sosiaalihuollon metatietomalli Metatietoesimerkit

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto Sosiaalihuollon metatietomalli Metatietoesimerkit Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto Sosiaalihuollon metatietomalli Metatietoesimerkit Korhonen Katja S 20.8.2018 Versio 3.0 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Sosiaalihuollon asiakkuuden metatiedot...

Lisätiedot

Määräys käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin

Määräys käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin MÄÄRÄYS 1/2017 1(10) Määräys käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin Valtuutussäännös Kohderyhmä Voimassaoloaika Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain (254/2015)

Lisätiedot

KOHTI YHTENÄISTÄ ASIAKASTIETOA

KOHTI YHTENÄISTÄ ASIAKASTIETOA 5.2.2019 KOHTI YHTENÄISTÄ ASIAKASTIETOA Kirjaamisvalmennuksen tietopaketti sote-esimiehille SISÄLTÖ Määrämuotoinen kirjaaminen Sosiaalipalvelujen luokituskokonaisuus Asiakasasiakirjat ja niiden rakenteet

Lisätiedot

Kansa-koulun tehtävävihko

Kansa-koulun tehtävävihko Kansa-koulun tehtävävihko 1 1. Yhdistä sosiaalipalvelu ja palvelutehtävä HUOM! Sama sosiaalipalvelu voi kuulua useampaankin palvelutehtävään. PALVELUTEHTÄVÄ SOSIAALIPALVELU Lapsen elatusavun turvaaminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut

Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN

Lisätiedot

Määräys käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin

Määräys käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin Määräys käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin 2017 THL / OPER 1 Käytönvalvonnan kokonaisuus Ammattioikeus ja organisaation määrittelemät työtehtävät Lokivalvonta Ammattihenkilön

Lisätiedot

Kehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet

Kehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet Kehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet Asiakirjat, kirjaaminen ja itsemäärämisoikeus 18.1.2017 Niina Häkälä Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö 1 Kanta-palvelut ja sosiaalihuollon

Lisätiedot

MIKÄ ON KANSA? Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta

MIKÄ ON KANSA? Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojapäivät 11.-12.11.2015 Jyväskylä 12.11.2015 12.11.2015 / Maarit Rötsä 1 MIKÄ ON KANSA?

Lisätiedot

Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa

Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa Marja Penttilä, erityisasiantuntija/stm YTM,VT Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 23.-24.5.2017 Finlandia-talo 1

Lisätiedot

Havaintoja asiakkuuden käsitteen haasteista sosiaalihuollon Kanta-palveluiden pilottihankkeessa

Havaintoja asiakkuuden käsitteen haasteista sosiaalihuollon Kanta-palveluiden pilottihankkeessa Havaintoja asiakkuuden käsitteen haasteista sosiaalihuollon Kanta-palveluiden pilottihankkeessa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, SosKanta-hanke Kaisa Pesonen & Jaana Taina SOSKANTA-HANKE Eksote

Lisätiedot

Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa

Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon koulutuspäivä 4.2.2016 Hanna Lohijoki sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Kaakkois- Suomen

Lisätiedot

Kanta-palvelut sosiaalihuollossa ja asiakastiedon kirjaamisen kehittäminen

Kanta-palvelut sosiaalihuollossa ja asiakastiedon kirjaamisen kehittäminen Kanta-palvelut sosiaalihuollossa ja asiakastiedon kirjaamisen kehittäminen Koulutusorganisaatiot Kansa-koulu-IIhankkeessa -aloitusseminaari Sisältö Kanta-palvelut sosiaalihuollossa Sosiaalihuollon asiakastiedon

Lisätiedot

Kansa-koulu-hanke Kanta-palvelut ja sosiaalihuolto

Kansa-koulu-hanke Kanta-palvelut ja sosiaalihuolto Kansa-koulu-hanke Kanta-palvelut ja sosiaalihuolto Matti Karvonen 05.09.2016 Aluekoordinaattori, erikoissuunnittelija Kansa-koulu-hanke/Pikassos matti.karvonen@pikassos.fi p. 050 599 64 11 www.pikassos.fi

Lisätiedot

Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa

Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa UNA@Akusti areena Jaakko Penttinen ja Jaana Taina, THL OPER Sisältö Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönottojen tilanne Arkiston käyttöönotto

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto Sosiaalihuollon metatietomalli Metatietoesimerkit

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto Sosiaalihuollon metatietomalli Metatietoesimerkit Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto Sosiaalihuollon metatietomalli Metatietoesimerkit Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Sosiaalihuollon asiakkuuden metatiedot... 2 3 Sosiaalihuollon asian metatiedot...

Lisätiedot

Kansa koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano ja tietojärjestelmät

Kansa koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano ja tietojärjestelmät Kansa koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano ja tietojärjestelmät 9.9.2016 Nina Peronius Aluekoordinaattori, Lappi ja Pohjois Pohjanmaa Dia: Maarit Rötsä/THL Dia: Maarit Rötsä/THL Kansa

Lisätiedot

Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne

Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne SOTE KA asiakas- ja potilastiedon ensisijaisen käytön ryhmän kokous 23.1.2019 Jaakko Penttinen THL/OPER Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

Sosiaalihuollon yhteinen asia

Sosiaalihuollon yhteinen asia Sosiaalihuollon yhteinen asia Kommentoitava materiaali Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi Sisällysluettelo Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Liite 7: Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto. Rajapintakäyttötapaukset

Liite 7: Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto. Rajapintakäyttötapaukset Liite 7: Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto Rajapintakäyttötapaukset Versiohistoria Versio Pvm Tekijät Muutokset 1.0 22.4.2016 Katja Korhonen Ensimmäinen julkaistu

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Perhekeskustyöpaja 23.11.2017 Leena Normia-Ahlsten 27.11.2017 1 Lähtökohdat Palvelujen piiriin voi hakeutua itse halutessaan, ei edellytetä ilmoitusta

Lisätiedot

Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä. Rajapintakäyttötapaukset

Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä. Rajapintakäyttötapaukset Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto Versiohistoria Versio Pvm Tekijät Muutokset 1.0 KK Ensimmäinen julkaistu versio. 2.0 12.10.2016 KK Muokattu käyttötapauksia Arkistoi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palveluprosessit ja niissä syntyvät asiakasasiakirjat

Sosiaalihuollon palveluprosessit ja niissä syntyvät asiakasasiakirjat Sosiaalihuollon palveluprosessit ja niissä syntyvät asiakasasiakirjat Versio 3.0 Kesä 2019 Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö Sisältö Johdanto Kuvausten tarkoitus Lukuohje ja kuvaustapa Palvelutehtävät,

Lisätiedot

Muutokset lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007)

Muutokset lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Muutokset lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät, Kuntaliitto 6.2.2018, Marja Penttilä, erityisasiantuntija

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

. Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi

. Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi . Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi Pohjois-Suomen Kick Off 12.6.2015 15.6.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit

Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen

Lisätiedot

Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä. Rajapintakäyttötapaukset

Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä. Rajapintakäyttötapaukset Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto Versiohistoria Versio Pvm Tekijät Muutokset 1.0 KK Ensimmäinen julkaistu versio. 2.0 12.10.2016 KK Muokattu käyttötapauksia Arkistoi

Lisätiedot

Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa

Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa Kanta-palvelut tukevat sosiaalihuollosta koostettujen tietojen luovutusta terveydenhuoltoon ja päinvastoin Mitä sote-yhteisillä asiakastiedoilla tarkoitetaan?

Lisätiedot

THL:n sosiaalihuollon palvelutehtäviä koskeva määräys, käyttöoikeuksien perusteet ja muut määräykset

THL:n sosiaalihuollon palvelutehtäviä koskeva määräys, käyttöoikeuksien perusteet ja muut määräykset THL:n sosiaalihuollon palvelutehtäviä koskeva määräys, käyttöoikeuksien perusteet ja muut määräykset Maarit Rötsä Kehittämispäällikkö THL/OPER 16.11.2016 Maarit Rötsä / OPER 1 Sisältö Palvelutehtäväluokitusta

Lisätiedot

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Esityksen sisältö Tikesos-hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Sanastotyö osana Tikesos-hankkeen tietoarkkitehtuurityötä

Lisätiedot

Kansa-koulu II -hanke sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisen tukena

Kansa-koulu II -hanke sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisen tukena Kansa-koulu II -hanke sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisen tukena Kanta-yhteistyöseminaarit lokakuussa 2018 Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Kanta- Hämeessä Anni Kuhalainen, Pikassos Sosiaalihuollon

Lisätiedot

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:

Lisätiedot

Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila. Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.

Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila. Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9. Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.2011 Mitä on dokumentointi? Dokumentointi asiakirjojen laatimista ja kirjoittamista

Lisätiedot

Toivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö. Hallituksen esitysten mukaisesti Mikko Huovila / STM OHO DITI

Toivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö. Hallituksen esitysten mukaisesti Mikko Huovila / STM OHO DITI Toivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö Hallituksen esitysten mukaisesti / STM OHO DITI Keskeisimmät tiedolla johtamiseen, ohjaukseen ja valvontaan liittyvät tehtävät ja velvoitteet hallitusten

Lisätiedot

Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa

Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa Sosiaalihuollon Digisemiaari Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittäminen Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa tapahtuu Kansahankkeessa Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 254/2015 Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat sosiaalipalvelut

Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat sosiaalipalvelut Opas sosiaalihuollon käsitteelliseen tarkasteluun Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat sosiaalipalvelut Sosiaalihuollon käsitemalli 13.9.2012 Antero Lehmuskoski Sosiaalihuollon käsitemalli Opas sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden käyttöönotto I-vaihe Tueksi pilottihankkeen suunnitteluun 4.9.2015 THL/OPER-yksikkö 1 Käyttöönoton vaiheistus I vaihe: PDF- tallennus ja tiedon saatavuus

Lisätiedot

Kansa-hanke Liittyminen sosiaalihuollon Kantapalveluihin. Pohjois-Suomen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kuntatyöpaja Maarit Rötsä, THL/OPER

Kansa-hanke Liittyminen sosiaalihuollon Kantapalveluihin. Pohjois-Suomen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kuntatyöpaja Maarit Rötsä, THL/OPER Kansa-hanke Liittyminen sosiaalihuollon Kantapalveluihin I-vaiheessa Pohjois-Suomen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kuntatyöpaja 8.6.2016 Maarit Rötsä, THL/OPER 8.6.2016 THL/OPER 1 Teitä pohdituttanut

Lisätiedot

Kehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet. Itsemääräämisoikeus ja asiakasasiakirjat Niina Häkälä

Kehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet. Itsemääräämisoikeus ja asiakasasiakirjat Niina Häkälä Kehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet Itsemääräämisoikeus ja asiakasasiakirjat 18.11.2016 Niina Häkälä 1 Kanta-palvelut ja sosiaalihuollon asiakirjat Sosiaalihuollon asiakastiedot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015

Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015 Eläketurvakeskuksen lausunto Eläketurvakeskuksen kanta asiakastietolakiin

Lisätiedot

Nykytilan kartoituksen työkalu

Nykytilan kartoituksen työkalu Nykytilan kartoituksen työkalu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen kartoitus Tavoitteena kokonaiskuva siitä, missä kaikissa järjestelmissä käsitellään sosiaalihuollon asiakastietoa Keski-Suomen sosiaalihuollon

Lisätiedot

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 12.-13.5.2015 Tampere 18.5.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen käytännössä ja johtamisen näkökulmasta

Sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen käytännössä ja johtamisen näkökulmasta Sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen käytännössä ja johtamisen näkökulmasta Marjo Orava 8.5.2019 8.5.2019 Marjo Orava 1 Miksi asiakastietoa dokumentoidaan? Sosiaalihuollon asiakaskirjaukset on

Lisätiedot

KiTi-hankkeen kehittämistyön kaari ja tulokset. Anni Kuhalainen ja Matti Karvonen

KiTi-hankkeen kehittämistyön kaari ja tulokset. Anni Kuhalainen ja Matti Karvonen KiTi-hankkeen kehittämistyön kaari ja tulokset Anni Kuhalainen ja Matti Karvonen KiTi pähkinänkuoressa Hankesuunnitelman pohjalla esiselvitys 2013 Hankerahoitus THL OPER-yksiköstä 1.3.2014-28.2.2016 Mukana

Lisätiedot

Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä. palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen

Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä. palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari - Sohvi-Tellu 2015 Neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

SOSKANTA-HANKKEEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMIEN TYÖSKENTELY Jaana Taina & Kati Utriainen

SOSKANTA-HANKKEEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMIEN TYÖSKENTELY Jaana Taina & Kati Utriainen SOSKANTA-HANKKEEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMIEN TYÖSKENTELY 16.10.2017 Jaana Taina & Kati Utriainen PROSESSITUNTEMUKSIA Taina & Utriainen 16.10.2017 2 SOSKANTA-HANKKEEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄT Nykytilan kartoittamiseksi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto - Kyselytunti

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto - Kyselytunti Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto - Kyselytunti 22.5.2019 Asialista 2 1. Käsitellään ennakkoon toimitetut kysymykset tällä kertaa ei ennakkokysymyksiä 2. Kysymykset tietojärjestelmätoimittajille ja

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 16.2.2017 Sosiaalityön tutkimuksen päivät, Sosiaalihuollon asiakastiedot ja niiden hyödyntäminen Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Kansa-koulu-hanke

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN SUUNNITELMAN ASIAKASASIAKIRJARAKENTEET

OMAISHOIDON TUEN SUUNNITELMAN ASIAKASASIAKIRJARAKENTEET OMAISHOIDON TUEN SUUNNITELMAN ASIAKASASIAKIRJARAKENTEET Kytkin = kyllä/ei Neuvottelu Tapahtuma Tietokomponentti sosiaalihuollon asiakkuuden kannalta olennainen jo tapahtunut asia Tapahtuma kirjataan asiakaskertomukseen

Lisätiedot

Kansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena

Kansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena Kansa-koulu-hanke Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena 30.3.2017 Tampere Sosiaalihuollon Kanta-palveluihin valmistautuminen lainsäädäntöä, tukea ja ohjausta sote-toimijoille Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura

Lisätiedot

Kotipalvelujen toimintaprosessit

Kotipalvelujen toimintaprosessit Kotipalvelujen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Versio

Lisätiedot

Kansallisten määritysten, toiminnan ja ATJ:n yhteensovittaminen. SosKanta-hanke, webcast-info Jaana Taina ja Kati Utriainen

Kansallisten määritysten, toiminnan ja ATJ:n yhteensovittaminen. SosKanta-hanke, webcast-info Jaana Taina ja Kati Utriainen Kansallisten määritysten, toiminnan ja ATJ:n yhteensovittaminen SosKanta-hanke, webcast-info 13.11.2018 Jaana Taina ja Kati Utriainen Sisältö Tavoite, määrittely- ja muutosprosessi Keskeiset muutokset

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON REKISTERI- TIEDONKERUUN KEHITTÄMINEN

SOSIAALIHUOLLON REKISTERI- TIEDONKERUUN KEHITTÄMINEN SOSIAALIHUOLLON REKISTERI- TIEDONKERUUN KEHITTÄMINEN 8.2.2019 Riikka Väyrynen 1 NYKYTILANNE 8.2.2019 2 Riikka Väyrynen Millainen on sosiaalihuollon tietopohjan tilanne nyt? Tietoa sosiaalihuollosta tarvitaan

Lisätiedot

Kansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena

Kansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena Kansa-koulu-hanke Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena 27.4.2017 Jyväskylä Sosiaalihuollon Kanta-palveluihin valmistautuminen lainsäädäntöä, tukea ja ohjausta sote-toimijoille Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura

Lisätiedot

Kanta-palveluiden vaikutukset sosiaalihuollon kirjaamisen ja palveluprosessien yhdenmukaistamiseen

Kanta-palveluiden vaikutukset sosiaalihuollon kirjaamisen ja palveluprosessien yhdenmukaistamiseen Kanta-palveluiden vaikutukset sosiaalihuollon kirjaamisen ja palveluprosessien yhdenmukaistamiseen Minna Kälviä 8.5.2019 Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät EKSOTE 1 3.5.2019 Eksoten sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista Kansa-hankkeesta ja sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyn yhdenmukaistaminen käyttöoikeuksilla

Ajankohtaista Kansa-hankkeesta ja sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyn yhdenmukaistaminen käyttöoikeuksilla Ajankohtaista Kansa-hankkeesta ja sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyn yhdenmukaistaminen käyttöoikeuksilla Sosiaalihuollon Kanta-palveluihin valmistautuminen lainsäädäntöä, tukea ja ohjausta sote-toimijoille

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASASIAKIRJOJEN RAKENTEET

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASASIAKIRJOJEN RAKENTEET SOSIAALIHUOLLON ASIAKASASIAKIRJOJEN RAKENTEET Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.5.2009 Päivi Tossavainen Projektitutkija Shiftec-tutkimusyksikkö Kuopion yliopisto Esityksen rakenne asiakirjamääritystyön

Lisätiedot

SOTE- TIETOSISÄLLÖT Petri Matveinen ja Ari Virtanen, THL 1

SOTE- TIETOSISÄLLÖT Petri Matveinen ja Ari Virtanen, THL 1 SOTE- TIETOSISÄLLÖT 18.5.2018 Petri Matveinen ja Ari Virtanen, THL 1 MAAKUNTIEN JHS-PALVELULUOKAT / SOSIAALIPALVELUT JHS-palveluluokituksessa sosiaalihuollon palveluluokat ovat KANSA-yhteensopivia, mutta

Lisätiedot

Asiakasseteli. Hallituksen esityksen mukaisesti Etunimi Sukunimi

Asiakasseteli. Hallituksen esityksen mukaisesti Etunimi Sukunimi Asiakasseteli Hallituksen esityksen mukaisesti 1 Etunimi Sukunimi 2 Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tuottaa mm. kaikki sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoidon palveluja, neuvolapalvelut

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON TIEDONHALLINNAN KANSALLINEN KEHITTÄMINEN

SOSIAALIHUOLLON TIEDONHALLINNAN KANSALLINEN KEHITTÄMINEN 2.4.2019 SOSIAALIHUOLLON TIEDONHALLINNAN KANSALLINEN KEHITTÄMINEN Kirjaamisvalmennuksen tietopaketti sote-esimiehille SISÄLTÖ Mitä ja miksi? Kansa-koulu II -hankkeen esittely Kirjaamisvalmentajien valmennuksen

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta

tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 2018 1 2 3 Tiedonhallinnan säädökset

Lisätiedot

Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella

Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella Sote-tiedonhallinnan keskustelufoorumi, Kuopio 9.10.2015 Antero Lehmuskoski, erikoissuunnittelija, THL 9.10.2015 Antero Lehmuskoski 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kehittämis- ja talousosasto/työllisyyspalvelut Työllisyyspäällikkö Riitta Hakala Valtakatu Kemi p

Kehittämis- ja talousosasto/työllisyyspalvelut Työllisyyspäällikkö Riitta Hakala Valtakatu Kemi p Lapin työllistymistä edistävä REKISTERISELOSTE monialainen yhteispalvelu Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 12.7.2016 1. Rekisterinpitäjä Nimi: Kemin kaupunginhallitus Lapin Työ- ja elinkeinotoimisto

Lisätiedot

Henkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta

Henkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta Henkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveysministeriö 1 29.8.2018 Valinnanvapauslain (HE 16/2018) tarkoitus Edistää asiakkaiden mahdollisuuksia valita

Lisätiedot

Sosiaalihuollon luokitusten käyttö ja tiedon rakentuminen Apotissa

Sosiaalihuollon luokitusten käyttö ja tiedon rakentuminen Apotissa Sosiaalihuollon luokitusten käyttö ja tiedon rakentuminen Apotissa Annukka Paasivirta, kehittämispäällikkö, Apotti Susanna Kaisla, kehittämispäällikkö, Apotti 16.2.2017, sosiaalityön tutkimuksen päivät,

Lisätiedot

Kansalliset palveluprosessit ja sähköinen asiointi (Kapsa) -hanke Jaakko Penttinen

Kansalliset palveluprosessit ja sähköinen asiointi (Kapsa) -hanke Jaakko Penttinen Kansalliset palveluprosessit ja sähköinen asiointi (Kapsa) -hanke Jaakko Penttinen 20.4.2015 Jaakko Penttinen 1 Esityksen sisältö Kapsa-projekti pähkinänkuoressa Kapsa-projektin tavoitteet Kapsa-projekti

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tietojärjestelmät

Sosiaalihuollon tietojärjestelmät Sosiaalihuollon tietojärjestelmät Tulevaisuudessa osa Kantapalveluita Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston määrittelyt sosiaalihuollon valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut rakennetaan ja otetaan

Lisätiedot

Kansallinen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehitys

Kansallinen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehitys Kansallinen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehitys Valtakunnallinen tilanne, kokonaisarkkitehtuuri ja palvelutehtäväluokitus 6.10.2015 Oulu 6.10.2015 /Maarit Laaksonen 1 MIKÄ ON KANSA? 6.10.2015 Oulu

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 19.1.2017 Liisa Murto Kynnys ry Itsemääräämisoikeus Perustuu perus- ja ihmisoikeuksiin Itsemääräämisoikeus lähtee jokaisen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallisessa kehittämisessä. KiTi-päätösseminaari, Hämeenlinna Antero Lehmuskoski, THL / OPER

Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallisessa kehittämisessä. KiTi-päätösseminaari, Hämeenlinna Antero Lehmuskoski, THL / OPER Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallisessa kehittämisessä KiTi-päätösseminaari, Hämeenlinna 4.2.2016 Antero Lehmuskoski, THL / OPER Esityksen sisältö Kanta-palvelut Kansa-hanke ja sen

Lisätiedot

Kokeiluhankkeiden laajentaminen - Kick Off. Asiakkaan valinnanvapaus. Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti. Tampere Maria Porko 5.2.

Kokeiluhankkeiden laajentaminen - Kick Off. Asiakkaan valinnanvapaus. Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti. Tampere Maria Porko 5.2. Kokeiluhankkeiden laajentaminen - Kick Off Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti Tampere 5.2.2018 1 5.2.2018 2 5.2.2018 3 5.2.2018 Keskeisiä muutoksia lausuntokierroksen jälkeen

Lisätiedot

Miten sosiaalihuollon tiedonhallinta on kehittynyt jo nyt?

Miten sosiaalihuollon tiedonhallinta on kehittynyt jo nyt? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Miten sosiaalihuollon tiedonhallinta on kehittynyt jo nyt? johtaja Pirjo Marjamäki 1 Sosiaalihuollon tiedonhallinnan tavoitetila 2020 Kansallinen sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö

Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö Sosiaalihuollon tiedonhallinnan nykytilasta Sosiaalipalvelut pääsääntöisesti

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kysely- ja välityspalvelu

Kysely- ja välityspalvelu Palvelukuvaus 1 (5) Kysely- ja välityspalvelu Kysely- ja välityspalvelu on Kansaneläkelaitoksen (jäljempänä Kela) Kantapalvelujen ylläpitämä ja Kanta-palveluihin kuuluva tietojärjestelmäpalvelu, jonka

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIEDON ARKISTON PEREHDYTTÄMISOPAS

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIEDON ARKISTON PEREHDYTTÄMISOPAS SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIEDON ARKISTON PEREHDYTTÄMISOPAS Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Mikä on Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto 4 3 Sosiaalityö ja perhepalvelut tulosalue 6 4 Sosiaalihuolto 8 4.1

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto 24.4.2019 Hanne Laukkanen Esityksen sisältö Tuotannon tilanne Asiakastiedon arkiston ajankohtaiset asiat Kehittämisen tilanne Lisätietoja ja yhteystiedot 2 Tuotannon

Lisätiedot

Kanta-palvelut Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin

Kanta-palvelut Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin Kanta-palvelut Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin Sote-uudistukset ja yksityinen sektori Sosiaali- ja terveysalan ajankohtaiskatsaus 25.11.2015 Joensuu Riitta Häkkinen THL Sisältö Kansallisten

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011 HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispäivä: 20.9.2011 1. Rekisterinpitäjä Nimi Pieksämäen kaupungin sosiaalilautakunta. 1.1.2009 Terveyslautakunta 1.1.2010 Perusturvalautakunta

Lisätiedot

puh

puh 1. Rekisterin nimi Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri 2. Rekisterin pitäjä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä 3. Rekisteriasioista vastaava henkilö Hyvinvointijohtaja 4. Yhteyshenkilöt rekisteriasioissa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan tilannekatsaus

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan tilannekatsaus Sosiaalihuollon tiedonhallinnan tilannekatsaus Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Aluekierros 11/2015 4/2016 1 Sisältö Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus, Kanta-palvelut,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Oulussa 6.2.2014 Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumisesta 2. yhteistyön

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Yksityisyydensuoja ja kirjaaminen. Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike

Yksityisyydensuoja ja kirjaaminen. Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Yksityisyydensuoja ja kirjaaminen Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Yksityisyydensuoja perusoikeutena Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönotto Eksotessa: vaiheistus ja toimenpiteet

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönotto Eksotessa: vaiheistus ja toimenpiteet Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönotto Eksotessa: vaiheistus ja toimenpiteet Sosiaali- ja terveydenhuollon Atk-päivät 22.5.2018 SosKanta-hanke, Minna Kälviä projektipäällikkö SOSKANTA-HANKE

Lisätiedot

Sosiaalihuollon Kanta-palvelujen käyttöönoton myötä kohti sote tietointegraatiota

Sosiaalihuollon Kanta-palvelujen käyttöönoton myötä kohti sote tietointegraatiota Sosiaalihuollon Kanta-palvelujen käyttöönoton myötä kohti sote tietointegraatiota Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 23.-24.5.2018 Helsinki Maarit Rötsä, THL/OPER 23.5.2017 Maarit Rötsä / THL 1 Mitä

Lisätiedot

Kansa-hankkeen tilannekatsaus

Kansa-hankkeen tilannekatsaus Kansa-hankkeen tilannekatsaus Sote KA pääryhmä Esityksen sisältö Lähtökohdat I-vaihe I-vaiheen toiminnallisuus Käyttöönottojen tilanne IT-toimittajien valmiudet II-vaihe ja Sote II-vaiheen toiminnallisuus

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tieto- ja toimintamäärittelyjen julkaisut 2018 Erja Ailio, Niina Häkälä, Antero Lehmuskoski, Jaakko Penttinen, Marko Suhonen

Sosiaalihuollon tieto- ja toimintamäärittelyjen julkaisut 2018 Erja Ailio, Niina Häkälä, Antero Lehmuskoski, Jaakko Penttinen, Marko Suhonen Sosiaalihuollon tieto- ja toimintamäärittelyjen julkaisut 2018 Erja Ailio, Niina Häkälä, Antero Lehmuskoski, Jaakko Penttinen, Marko Suhonen 27.6.2018 Sosiaalihuollon määrittelyjen julkaisemisen vuosikello

Lisätiedot