Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (42) Kaupunginvaltuusto Kokoustiedot. Aika maanantai klo 18:00-19:35. Valtuuston istuntosali

Transkriptio

1 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (42) Kokoustiedot Aika maanantai klo 18:00-19:35 Paikka Valtuuston istuntosali Saapuvilla olleet jäsenet Janne Laulumaa, puheenjohtaja Marja Kannisto Heikki Arikka, 1. varapuheenjohtaja Aarre Lehtonen, 2. varapuheenjohtaja Juha Jormanainen Ari Leinonen Janette Broberg Pipsa Allén Jari Salonen Seija Sorsavirta Heikki Laine Tuija Hyytiä Karoliina Harju Elisa Vuorinen Katriina Ylönen Jan Stenlund Ari Jutila Jyrki Aaltonen Eeva Savola Risto Nikkonen Jonni Moislahti Riikka Visa Helena Sukari Hannele Lehto-Laurila Anneli Kivijärvi Vesa Parantainen Teuvo Helenius Raimo Sulonen Jarmo Rosama Anita Ruusuranta Sirpa Ek Kimmo Nurmi Juha Hellstén Kimmo Kosonen Suvi Heiniola Jyrki Yrttiaho Kiira Lasarov-Pernaja Eija Nurmi Pekka Närhinen Leena Rihko Kari Hanka Mika Koivisto Teemu Seikkula Raimo Perälahti Jyrki Heiskari Leila Myllyoja Erkki Haavisto Mirjam Karila Kalle Myllymäki Saila Rintee Tero Uusitupa Veera Köpsi

2 Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (42) Muut saapuvilla olleet Veijo Mikola Ari Korhonen, Konsernihallinto Heli Lähteenmäki, Konsernihallinto Matti Sivonen, Sivistyskeskus Antti Korte, Tekninen keskus Mari Koivunen, Konsernihallinto Juha Sandberg, Sosiaali- ja terveyskeskus Petra Määttänen, Konsernihallinto kaupunginhallituksen edustaja kaupunginjohtaja talousjohtaja sivistysjohtaja tekninen johtaja viestintäpäällikkö sosiaali- ja terveysjohtaja pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Heikki Arikka puheenjohtaja Petra Määttänen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Raisio, Eeva Savola Eija Nurmi Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Raisio, Petra Määttänen Pöytäkirjanpitäjä

3 Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (42) Käsitellyt asiat Nro Liite Otsikko Sivu 1 76 Kokouksen laillisuuden toteaminen Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen Esityslistan hyväksyminen Valtuustoaloite: Uusien markkinakanavien käyttöönotto Tilausten toteutuminen Sivistyslautakunnan ja vapaa-aikalautakunnan talousarvion määrärahalisäyksiä vuoden 2014 talousarvioon , 2a Raision kaupungin 2. kaupunginosan (Varppeenseutu) korttelin 201 tontteja 5 ja 11, korttelin 202 tontteja 3 ja 4, korttelia 205 sekä katuja katuaukioalueita koskevan asemakaavan muutoksen hyväksyminen (Tasalantori) Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esityksestä Vesihuollon taseyksikön peruspääoman koron alentaminen Taseessa olevan vakuutusrahaston tulouttaminen Investointimäärärahan siirto hankkeesta "Kaupungintalo" hankkeelle "Kauppaoppilaitos/nuorisotila" Valtuutettu Jonni Moislahden ym. valtuutettujen aloite koskien vierasvenesataman yhtiöittämistä Muutoksenhaku Muutoksenhakuohje

4 Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (42) 76 Kokouksen laillisuuden toteaminen ehdotus Valtuusto toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Valtuusto totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (42) 77 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen ehdotus Valtuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Valtuusto valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Eeva Savolan ja Eija Nurmen.

6 Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (42) 78 Esityslistan hyväksyminen ehdotus Valtuusto päättää käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Valtuusto päätti käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä.

7 Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (42) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Asianro 282/ / Valtuustoaloite: Uusien markkinakanavien käyttöönotto historia Kaupunginvaltuusto "Valtuutettu Ari Leinonen jätti seuraavan aloitteen: "Raision kaupunki on kaavoittanut 8-tien varrelta alueita, jotka on tarkoitettu liike- sekä teollisuusrakentamiseen. Alueen rakentuminen on edistynyt suhteellisen verkkaisesti. Alueella on kuitenkin vetovoimansa, erinomainen sijainti hyvine kulkuyhteyksineen. Lisäksi keväällä valmistuu pitkään odotettu huoltamo/palvelukokonaisuus. Taloudellista taantumaa usein pidetään syynä olla tekemättä mitään. Asennetta tulee muuttaa, taantuma tulee kääntää mahdollisuudeksi saada uusia yrittäjiä ko. alueelle. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Raision kaupunki ryhtyy ennakkoluulottoman positiivisesti tarkastelemaan uusien markkinakanavien käyttöä ja tarvittaessa viipymättä ottamaan ne käyttöön. Aktiivisella otteella turvataan osaltaan työpaikat, kunnallisverojen kertymä sekä mahdollistetaan työllisten muutto Raisioon. Ari Leinonen Heikki Arikka Jari Salonen Heikki Laine Risto Nikkonen Riikka Visa Eeva Savola Janette Broberg Helena Sukari Jonni Moislahti Matias Mäenpää Pipsa Allén Elisa Vuorinen Karoliina Harju Tuija Hyytiä Janne Laulumaa Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi." Kaupunginhallitus : --- Kaupunginhallitus lähettää --- valtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen aloitteen koskien uusien markkinakanavien käyttöä konsernihallinnon valmisteltavaksi---

8 Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (42) Kaupunginhallitus Viestintäpäällikkö Mari Koivunen : Valtatie 8:n varrelle nouseva uusi yritysalue on täynnä mahdollisuuksia ja alueen markkinointiin panostetaan muuta yritystonttimarkkinointia huomattavasti vahvemmin. Yritysalueelle haluttiin luoda selkeä oma identiteetti, joka alkoi alueen uudelleen nimeämisellä V8-yritysalueeksi. Nimi ja alueen markkinointi-ilme kertovat siitä väännöstä ja voimasta, jota alueelle halutaan. Alueen nimi lanseerattiin yrittäjille ja medialle suunnatussa tapaamisessa toukokuussa 2014 ja tuolloin avattiin myös alueen oma nettisivu (raisio.fi/v8), jota kehitetään edelleen syksyn aikana. Alueen Google-mainonta on alkanut ja syksyn aikana aluetta esitellään myös mainoksin mm. alueen yrittäjälehdissä. V8-yritysalueen nykyisten markkinointitoimenpiteiden onnistumista seurataan säännöllisesti ja mahdollisista uusista markkinointitoimenpiteistä päätetään erillisen markkinointisuunnitelman mukaan. Yritystonttien markkinointiin on varattu vuositasolla euroa. Tämän lisäksi yritystonttien markkinointia tukevat Turun Seudun Kehittämiskeskuksen eri markkinointi- ja sijoittumistoimenpiteet, esimerkiksi toimitila- ja tonttihakemistot ( ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus 1. merkitsee viestintäpäällikön antaman selvityksen valtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen aloitteeseen tiedokseen, 2. ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää merkitä valtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen aloitteeseen annetun selvityksen tiedokseen, ja 3. ehdottaa valtuustolle, että valtuusto toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

9 Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (42) ehdotus Kaupunginhallitus 1. ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää merkitä valtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen aloitteeseen annetun selvityksen tiedokseen, ja 2. ehdottaa valtuustolle, että valtuusto toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

10 Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (42) Kaupunginhallitus Tilausten toteutuminen Asianro 117/ /2014 historia Kaupunginhallitus Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain kesäkuun lopussa sekä tilausten toteutumat lautakunnittain. Talousarvionmuutoksissa näkyy henkilöstösäästöt keskuksittain, jotka saadaan aikaan lomarahojen vaihdolla, vapaaehtoisilla vapailla tai lomautuksilla. Näiden säästöjen arvo on euroa. Loput euron henkilöstösäästöstä saavutetaan vapautuvien vakanssien täyttämättä jättämisillä, täyttöjen siirroilla myöhempään ajankohtaan sekä sijaisten käytön tiukalla linjalla. Tätä osuutta ei ole kuitenkaan vielä jaettu keskuskohtaisesti talousarviolukuihin, vaan se sisältyy konsernihallinnon menoihin vähennyksenä. Koko kaupunki Laskennallinen toteutuma kesäkuun lopussa on 50 %. Lomarahat maksettiin keskitetysti kesäkuussa, joten se nostaa henkilöstökulujen toteutumaa. Kesäaikana pidettiin myös melko paljon henkilöstösäästöistä johtuvia vapaita, toinen suosittu ajankohta on joulun tienoilla. Nämä vaikuttavat toteutuneisiin lukuihin. Koko kaupungin tasolla toimintatulot ovat 26,5 miljoonaa euroa (kasvu edelliseen vuoteen 11,2 %) ja toteutumaprosentti 51,5 %. Toimintakulut ovat -82,2 miljoonaa euroa, ja 49,4 % talousarvioista (kasvu edelliseen vuoteen 0,9 %). Toimintakate on -55,7 miljoonaa euroa, toteutumaprosentti on 48,4 % ja kasvu edelliseen vuoteen nähden -3,4 %. Verotulokehityksen vertailu edelliseen vuoteen on kunnallis- ja yhteisöverojen osalta hieman hankalaa muuttuneen tilitysaikataulun vuoksi. Helmikuussa saatiin kassaan eriä, jotka ovat aiemmin tulleet vasta maaliskuussa, joten toteutumaprosentit sekä vertailuprosentit edelliseen vuoteen ovat suuria, jotka tasaantuvat vuoden kuluessa. Syyskuussa saadun veroennusteen mukaan talousarvion verotulotavoitteesta tullaan jäämään 1,0 miljoonaa euroa. Toukokuussa ennustettiin verotulovajauksen olevan lähes 2,0 miljoonaa euroa, eli tämän vuoden verotuloennuste on parantunut syksyä kohden. Sen sijaan tulevien vuosien veroennusteita, kuten myös ennusteita yleisestä talouskehityk-

11 Raision kaupunki Pöytäkirja 11 (42) sestä, on alennettu. Huono työllisyystilanne vaikuttaa verotuloihin, ja myös eläketulot kasvavat huomattavasti ansiotuloja nopeammin. Kunnallisveron kehitys näyttää vielä tässä vaiheessa suhteellisen hyvältä, mutta marraskuun tilityksen suuruus ratkaisee lopullisesti kunnallisveron kasvuprosentin. Kiinteistöverot tilitetään kunnille pääosin syys-lokakuussa. Näihin lukuihin peilaten Raisiolle tilitetään liikaa verotuloja tänä vuonna. Tämä tarkoittanee kasvavaa takaisinperintää marraskuussa Vuosikate on tässä vaiheessa vuotta 8,0 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos +3,8 miljoonaa euroa. Molemmat luvut ovat huomattavasti parempia kuin vuonna 2013 vastaavaan aikaan. Konsernihallinto Konsernihallinnosta maksetaan mm. koko kaupungin jäsenmaksut erilaisissa yhteisöissä, ja niiden eräpäivät ovat alkuvuodesta. Lisäksi konsernihallinnon talousarviomenojen vähennyksenä on edelleen euron osuus henkilöstösäästöistä, joka jaetaan keskuksiin vasta myöhemmin. Menojen toteutuma on 51,0 % muutetusta talousarviosta ja 7,3 % edelliseen vuoteen nähden. Tulopuolta saatiin korjattua alkukesästä jonkin verran, mutta se laahaa perässä; toteutuma on 47,6 % talousarviosta, kasvua 2,9 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Konsernihallinnon tulot sisältävät talousarviossa maanmyyntivoittoja 2,4 miljoonaa euroa. Se on kova tavoite näissä yleisen taloudellisen tilanteen olosuhteissa, ja sen toteutumiseen sisältyy riski. Sosiaali- ja terveys Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan menot ovat kasvaneet 4,1 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden ja ovat 49,7 % talousarviosta. Tulot sisältävät kertaluonteisia eriä, jotka on tuloutettu alkuvuodesta, ja siksi tulot ovat 15,0 % suuremmat kuin viime vuonna vastaavaan aikaan ja 50,6 % talousarviosta. Toimintakatteen kasvu on 0,2 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Sivistys (sis. vapaa-aika) Sivistyslautakunnan tulot ovat toteutuneet etupainotteisesti mm. hankerahoituksesta johtuen. Sama tahti ei jatku läpi vuoden. Tulot ovat toteutuneet 75,5 % talousarviosta ja ovat 10,4 % suuremmat kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Menot ovat nousseet 0,2 % verrattuna edelliseen vuoteen, ja ne ovat 51,3 % talousarviosta. Vapaa-aikalautakunta on kerännyt 12,3 % enemmän tuloja kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, ja menot ovat 0,7 % pienemmät kuin viime vuonna. Toimintakatteen toteutumaprosentti on 50,5 % talousarviosta. Teke (sis. ympla) Ympäristölautakunnan tulot ovat 56,2 % talousarviosta ja menot 45,8 % Edelliseen vuoteen verrattuna tulot ovat kasvaneet 27,0 % ja menot 5,7 %.

12 Raision kaupunki Pöytäkirja 12 (42) Teknisen lautakunnan menot ovat 45,8 % talousarviosta ja 6,4 % pienemmät kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tässä on auttanut suuresti vähäluminen ja lämmin talvi. Tulot laahaavat perässä laskutuskausista johtuen, tulot ovat kuitenkin kasvaneet viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 6,7 %. Muut (Investoinnit, myynnit) Investoinneista on toteutunut 25,9 % talousarviosta eli 3,1miljoonaa euroa. Myyntitavoitteen ( ) saavuttaminen tulee olemaan haasteellista. Tonttikauppa on tällä hetkellä melko hiljaista yleisestä taloustilanteesta johtuen. Myöskään TSJ:n osakekannan osan myynti ei tule toteutumaan. Villan tilan kaupasta saatu tuotto paransi tilannetta, mutta silti myyntitavoitteen toteutumiseen sisältyy edelleen riski. Sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiiri julkaisee kuukausittain jäsenkuntalaskutuksen poikkeamat tasaerälaskutuksesta kaavion. Viimeisin julkaistu kaavio on heinäkuun lopun tilanne, jossa näkyy jo sairaanhoitopiirin kesäsulkujen vaikutus. Sen mukaan Raision osalta sairaanhoitopiirin laskutus poikkeaa 2,3 % talousarviossa ennakoidusta laskutuksesta, jossa on reilu pudotus toukokuun loppuun verrattuna (silloin luku oli 7,5 %). Mikäli tämä ylityksen taso jatkuisi koko vuoden, se tarkoittaisi euron ylitystä erikoissairaanhoidon kustannuksissa Raisiolle. Ruskon osalta poikkeamaprosentti on 1,8 % (laskua tässäkin, toukokuussa luku oli 7,2 %) ja se tarkoittaisi koko vuoden tasolla noin euron lisälaskua Ruskolle. Sairaanhoitopiiriin sisältyy edelleen kuluvan vuoden suurin menoriski. Lautakuntakohtaiset tilausten toteutumat ovat liitteenä. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedokseen ja lähettää sen valtuuston käsiteltäväksi. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn ehdotuksen. Oheismateriaali 1 Tilausten toteutuma pdf ehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus merkitsi asian tiedokseen ja päätti lähettää sen valtuuston käsiteltäväksi.

13 Raision kaupunki Pöytäkirja 13 (42) Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

14 Raision kaupunki Pöytäkirja 14 (42) Kaupunginhallitus Asianro 877/ / Sivistyslautakunnan ja vapaa-aikalautakunnan talousarvion määrärahalisäyksiä vuoden 2014 talousarvioon historia Kaupunginhallitus Sivistyslautakunta Talousjohtaja Heli Lähteenmäki : Sivistyslautakunta ja vapaa-aikalautakunta ovat saaneet päätöksiä hankerahoituksesta ja niiden johdosta anotaan seuraavia määrärahalisäyksiä: Työväenopiston lisämäärärahaesitys vuoden 2014 talousarvioon Talouspäällikkö Esa Ilanti : Opetushallitus on päivätyllä päätöksellään myöntänyt työväenopistolle opintoseteliavustuksena euroa. Avustusta voidaan käyttää maahanmuuttajat, työttömät, senioriväestö ja eläkkeellä olevat sekä oppimisvaikeuksia kokevat kohderyhmiin kuuluvien opiskelijoiden opintomaksujen korvaamiseen tai alentamiseen vapaan sivistystyön vapaatavoitteisessa koulutuksessa. Lisämäärärahaesitys vuodelle 2014: Muut palvelut euroa Loput rahasta (2.000 euroa) budjetoidaan vuodelle ehdotus Sivistysjohtaja Matti Sivonen Sivistyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle lisämäärärahaa vuoden 2014 talousarvioon esitetyn mukaisesti. Sivistyslautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Vapaa-aikalautakunta

15 Raision kaupunki Pöytäkirja 15 (42) Etsivän nuorisotyön valtionavustus 2014 Talouspäällikkö Esa Ilanti : Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt Raision kaupungille euron avustuksen käytettäväksi palkka-, matka- koulutus- ja työnohjauskustannuksiin. Määrärahan korotustarve vuoden 2014 talousarvioon: Tulot Muut tuet ja avustukset, euroa Menot Työsuhteisten kuukausipalkat, euroa Kvtel-maksut, euroa Majoitus- ja ravitsemispalvelut, 500 euroa Matkustus- ja kuljetuspalvelut, 500 euroa Koulutus- ja kulttuuripalvelut, 300 euroa Muut palvelut, 300 euroa Määrärahan lisäys vuoden 2015 talousarvioon: Tulot Muut tuet ja avustukset, euroa Menot Työsuhteisten kuukausipalkat, euroa Kvtel-maksut, euroa Majoitus- ja ravitsemispalvelut, 800 euroa Matkustus- ja kuljetuspalvelut, 900 euroa Koulutus- ja kulttuuripalvelut, 500 euroa Muut palvelut, 520 euroa ehdotus Sivistysjohtaja Matti Sivonen Vapaa-aikalautakunta esittää kaupunginhallitukselle määrärahojen korotusta vuoden 2014 talousarvioon esitetyn mukaisesti. Vapaa-aikalautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Vapaa-aikalautakunta Nuorten työpajatoiminnan valtionavustus 2014 Talouspäällikkö Esa Ilanti :

16 Raision kaupunki Pöytäkirja 16 (42) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt Raision kaupungin nuorisopalveluille euron avustuksen käytettäväksi pajavalmentajien palkka-, kurssi- ja koulutuskustannuksiin sekä syrjäytymisen ehkäisyn ostopalveluihin. Määrärahan korotustarve vuoden 2014 talousarvioon: Tulot Muut tuet ja avustukset, euroa Menot Työsuhteisten kuukausipalkat, euroa Kvtel-maksut, euroa Majoitus- ja ravitsemispalvelut, euroa Matkustus- ja kuljetuspalvelut, euroa Koulutus- ja kulttuuripalvelut, euroa Muut palvelut, euroa ehdotus Sivistysjohtaja Matti Sivonen Vapaa-aikalautakunta esittää kaupunginhallitukselle määrärahojen korotusta vuoden 2014 talousarvioon esitetyn mukaisesti. ehdotus Vapaa-aikalautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy seuraavat määrärahan korotukset vuoden 2014 talousarvioon: Sivistyslautakunta/ Työväenopisto: menot, lisäys euroa. Vapaa-aikalautakunta/Nuorisopalvelut: Tulot, lisäys yhteensä euroa Menot, lisäys yhteensä euroa. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn ehdotuksen. Oheismateriaali 2 Opintoseteliavustukset 2014.pdf 3 Avin päätös etsivän nuorisotyön valtionavustus 2014.pdf 4 Avin päätös nuorten työpajatoiminnan valtionavustus 2014.pdf

17 Raision kaupunki Pöytäkirja 17 (42) ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy seuraavat määrärahan korotukset vuoden 2014 talousarvioon: Sivistyslautakunta/ Työväenopisto: menot, lisäys euroa. Vapaa-aikalautakunta/Nuorisopalvelut: Tulot, lisäys yhteensä euroa Menot, lisäys yhteensä euroa. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

18 Raision kaupunki Pöytäkirja 18 (42) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Asianro 1023/ / Raision kaupungin 2. kaupunginosan (Varppeenseutu) korttelin 201 tontteja 5 ja 11, korttelin 202 tontteja 3 ja 4, korttelia 205 sekä katu- ja katuaukioalueita koskevan asemakaavan muutoksen hyväksyminen (Tasalantori) historia Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tasalantori, asemakaavan muutosluonnos Kaupunginarkkitehti Olli Arvola : Asemakaavan muutoksella on tarkoitus siirtää Raision tori nykyiseltä paikaltaan Tasalanaukiolle. Tavoitteena on löytää kaupungin kaupalliseen ydinkeskustaan sopiva järjestely, jossa sekä autopaikoitusalueiden, että oleskelualueiden ja kevyen liikenteen väylien toimivuus ja mitoitus ovat sopusoinnussa keskenään ja Tasalan alueen kehittämistä voidaan jatkaa kaikkia asukasja asiakasryhmiä palvelevana, kaupunkikuvaltaan korkeatasoisena, eloisana ja viihtyisänä keskusta-alueena. Tasalan liikekeskusta on rakentunut 1980-luvun alkupuolella. Liiketilat ovat nykyisin vajaakäytössä ja ne ovat julkisivuiltaan huonokuntoisia. Tasalanaukion toiminnallinen kehittäminen ja ehostaminen sekä aukiota rajaavien liikerakennusten julkisivujen saneeraus ovat ehdottomina edellytyksinä Raision ydinkeskustan kehittymiselle. Yhdeksi kehittämiskeinoksi on syntynyt ajatus toritoimintojen siirtämisestä nykyiseltä paikaltaan Tasalanaukiolle. Osallisten ja kiinteistöjen omistajien kesken keskustelua on käyty ja painotuseroja löytynyt erityisesti siitä, mitä torialueen nykyisistä rakenteista tulisi purkaa ja mitä säilyttää ja kuinka suuri osa Raisiontien ja Tasalan liikekiinteistöjen välisestä alueesta tulisi osoittaa jatkossa pysäköinnille ja kuinka suuri osa kevyelle liikenteelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on selvitetty tarkemmin suunnittelun lähtökohtia ja painotuksia.

19 Raision kaupunki Pöytäkirja 19 (42) Liitteinä ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos. ehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta merkitsee Tasalantorin osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavan muutosluonnoksen tietoonsa saatetuiksi ja lähettää ne edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle. ehdotus Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus merkitsee Tasalantorin osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavan muutosluonnoksen tietoonsa saatetuiksi. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tekninen lautakunta Tasalantori, asemakaavan muutosehdotus Kaupunginarkkitehti Olli Arvola : Tasalantorin asemakaavamuutoksen luonnosaineisto oli nähtävillä Kaavamuutoksesta saatiin nähtävilläoloaikana yksi yksityishenkilön jättämä mielipide, jossa vaadittiin selvityksiä kaavamuutoksesta kaupungille aiheutuvista kustannuksista. Lausunto saatiin Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä (nykyisin Caruna Oy). Lausunto ja mielipide sekä niiden vastineet löytyvät kaavaselostuksen kohdasta Tasalantorin asemakaavan muutosehdotuksen sisältö on säilynyt samanlaisena kuin luonnosvaiheessa. Kaikki alueella kulkevat nykyiset kevyenliikenteenväylät säilyvät ennallaan mutta itse torialue muuttuu nykyisen paikoitusalueen laajennusalueeksi toritoimintojen siirtyessä Tasalanaukiolle. Autopaikkamäärä lisääntyy nykyisestä n. 90 paikasta n. 145 paikkaan. Raisiontori jää nimenä elämään Tasalan liikekeskustan pohjoispuoliselle alueelle osoiteteknisistä syistä. Asemakaavan muutosluonnoksessa oli jo kirjattuna teksti: Laajennetun pysäköintialueen järjestelyt sekä uuden torialueen suunnittelu pintamateriaalien, istutusten, kadunkalusteiden, katosrakennelmien, valaistuksen ym. osalta tapahtuu yksityiskohtaisten erillissuunnitelmien mukaisesti asemakaavamuutoksen jälkeen. Kaavamuutoksen ja torin siirron aiheuttamat kustannukset määräytyvät sen mukaan, kuinka suuria perusparannustöitä alueella tehdään. Raision kaupunki sekä kaavamuutosalueen maan- ja kiinteistönomistajat solmivat ennen kaavamuutoksen toteuttamista tarvittavat sopimukset, joissa so-

20 Raision kaupunki Pöytäkirja 20 (42) vitaan kunnallistekniikan kustannuksista, uudisrakentamisesta ja perusparantamisesta aiheutuvista kustannuksista sekä nykyisen torialueen rakenteiden purkukustannuksista. Liitteinä ovat asemakaavan muutosehdotus ja selostus. ehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta hyväksyy Tasalantorin asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi julkisesti nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaan. Ehdotuksesta pyydetään lausunto Caruna Oy:ltä. Mikäli asemakaavaehdotusta vastaan ei tehdä muistutuksia eikä lausunnossa ole huomautettavaa tai kaavaehdotuksen tarkistaminen on niiden perusteella vähäistä, kaavaehdotus saatetaan kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginhallitus Kaupunginarkkitehti Olli Arvola : Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Kaavasta saatiin yksi lausunto ja yksi muistutus. Caruna Oy antoi ehdotuksesta lausunnon, jossa se kiinnitti huomiota alueella kulkeviin johtolinjoihin ja esitti, että kaavamääräyksellä mahdollistetaan yleistä sähkönjakelua palvelevien muuntamojen sijoittuminen kaava-alueen kiinteistöihin. Maanalaiset johtolinjat, joita ei asemakaavaan merkitä, otetaan huomioon alueen jatkosuunnittelussa. Kaavakarttaan on lisätty määräys, joka mahdollistaa tarvittavien teknisten tilojen sijoittumisen alueen kiinteistöihin. Yksityishenkilö lähetti muistutuksen koskien kaavan kustannusvaikutuksia ja edellytti. että kaupungin kustannukset on rajattava euromääräisesti ennen kaavan etenemistä. Kaavamuutoksesta aiheutuvat kustannukset eivät ole vielä tiedossa koska muutostoimenpiteiden laajuus päätetään vasta kaavamuutoksen jälkeisten erillissuunnitelmien ja kiinteistönomistajien kanssa käytävien kustannusten jakamista koskevien neuvottelujen perusteella. Tiivistelmä lausunnosta ja muistutuksesta ja niihin laaditut vastineet löytyvät kaavaselostuksen sivulta 7. Asemakaavan muutosehdotus ja selostus ovat liitteinä.

21 Raision kaupunki Pöytäkirja 21 (42) ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä Raision kaupungin 2. kaupunginosan (Varppeenseutu) korttelin 201 tontteja 5 ja 11, korttelin 202 tontteja 3 ja 4, korttelia 205 sekä katu- ja katuaukioalueita koskevan asemakaavan muutoksen (Tasalantori). Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä Raision kaupungin 2. kaupunginosan (Varppeenseutu) korttelin 201 tontteja 5 ja 11, korttelin 202 tontteja 3 ja 4, korttelia 205 sekä katu- ja katuaukioalueita koskevan asemakaavan muutoksen (Tasalantori). Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet 1 Tasalantori asemakaava kv Tasalantori selostus kv a KV_äänestysluettelo_ pdf ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä Raision kaupungin 2. kaupunginosan (Varppeenseutu) korttelin 201 tontteja 5 ja 11, korttelin 202 tontteja 3 ja 4, korttelia 205 sekä katu- ja katuaukioalueita koskevan asemakaavan muutoksen (Tasalantori). Keskustelun kuluessa valtuutettu Pekka Närhinen valtuutettu Leena Rihkon kannattamana teki seuraavan esityksen:

22 Raision kaupunki Pöytäkirja 22 (42) "Tasalantorin asemakaavan muutos on tarpeen palvelemaan Raision keskustan toimintaa. Kaavaehdotusta ei tässä vaiheessa voi hyväksyä, koska kaavaehdotuksen kustannuksista, jotka ovat poikkeukselliset, ei ole selvitystä. Samoin ei ole selvitystä ja sopimusta kustannusjaosta maanomistajien kanssa. Myöskään ei ole selvitystä ja sopimuksia, miten kaava-alueella tulevat yritykset, joiden liiketoimintaa kaavamuutos palvelisi, sitoutuvat mahdollisen kaavamuutoksen tavoitteiden toteutumiseen. Alueella olevien yritysten osalta asia varmasti on kunnossa ilman sopimuksiakin. Valtuutettu Kimmo Nurmi pyysi neuvottelutaukoa. Neuvottelutauko pidettiin kello Kokousta jatkettaessa puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan, hyväksytyn äänestysesityksen: suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen tekemää esitystä, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Pekka Närhisen tekemää kaavan hylkäämistä koskevaa esitystä, äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 35 jaa-ääntä ja 8 ei-ääntä, joten puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen tekemä ehdotus oli tullut valtuuston päätökseksi. Äänestysluettelo liitteenä.

23 Raision kaupunki Pöytäkirja 23 (42) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta Kaupunginhallitus Asianro 804/ / Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esityksestä historia Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esityksestä. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö pyytää ottamaan kantaa siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kunta haluaa kuulua. Tämän vuoksi osoitettu lausuntopyyntö on käsiteltävä kaupunginvaltuustossa. Lausuntopyyntö on ohessa liitteenä. Lausuntopyynnön käsittely Raisiossa Kaupunginhallitus käsittelee lausuntopyynnön Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta laatii kaupunginhallituksen linjausten pohjalta ehdotuksen lausunnoksi ja vastauksiksi lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin Hallitus tekee ehdotuksen lausunnosta kaupunginvaltuustolle ja valtuusto antaa lopullisen lausunnon Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi sekä sen voimaanpanolaki. Lailla uudistetaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella kootaan nykyisin usealle eri kunnalliselle organisaatiolle kuuluvien palvelujen kattava järjestämisvastuu viidelle sosiaali- ja terveysalueelle. Esityksen mukaan maahan muodostetaan viisi sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymää, joilla on järjestämisvastuu julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Jokainen kunta kuuluu yhteen sosiaali- ja terveysalueeseen. Alueet eivät itse tuota palveluja, vaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta vastaavat sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksessä määritellyt kunnat ja kuntayhtymät. Tuottamisvastuu voidaan antaa sellaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata kaikista sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista.

24 Raision kaupunki Pöytäkirja 24 (42) Kunnat vastaavat jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Rahoitus perustuu kunnan asukaslukuun sekä ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Kuntien rahoitus-osuus kerätään sosiaali- ja terveysalueille, jotka osoittavat sen edelleen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille järjestämispäätöksessä määriteltävien perusteiden mukaisesti. Yleistä Raision kaupunki katsoo, että esitetty sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen (järjestämisvastuussa oleva sote-alue sekä kuntien muodostamat tuottajat) on perusteltu ratkaisu. Riittävän laajan kokonaisuuden järjestämisvastuu mahdollistaa nykyistä tarkoituksenmukaisemman palveluverkon ja toimintojen erikoistumisen. Lisäksi valtakunnallinen potilastietojärjestelmä sekä muut tietotekniset mahdollisuudet voidaan hyödyntää tavalla, joka parantaa palvelua ja alentaa kustannuksia. Sote-rakenteen ohjaukseen, rahoitusvastuuseen ja kerrannaisvaikutuksiin liittyy kuitenkin tekijöitä, joiden perusteella Raision kaupunki ei ole valmis hyväksymään sote-lakia ja rakennetta nyt ehdotetulla tavalla. Sote-alue Sote-alueet muodostuvat nykyisten erva-alueiden pohjalta. Raisio kuuluu alueeseen, joka kattaa 62 kunnan kokonaisuuden aina Vaasasta Saloon. Alueella toimii kolme sairaanhoitopiiriä ja useita muita eri sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä. Raision kaupunki katsoo, että sote-alueen hallinto ei pysty toimimaan kuntayhtymäpohjalta siten, että jäsenkunnilla olisi tosiasiallinen mahdollisuus ohjata toimintaa. Ratkaisun jälkeen koko sosiaali- ja terveydenhuolto järjestämisvastuusta tuottamiseen olisi pääosin kuntayhtymien toimintaa. Kuntayhtymämuotoinen näennäisdemokratia ei tuota mitään lisäarvoa kunnille, poliittiselle järjestelmälle eikä kansalaisille. Pahimmillaan sote-alueesta voi muodostua itseohjautuva isännätön toimija. Järjestelmä olisi monin tavoin selkeämpi, ohjaus kansallista ja selkeää, jos sote-alueet toimisivat ministeriön suorassa ohjauksessa. Kunnat puolestaan vastaisivat tuotannosta laissa esitetyllä tavalla. Tuottamisvastuu Kunnat tai kuntayhtymät voivat toimia tuottamisvastuussa, jos niillä on tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Tuottamisvastuuseen on kuuluttava ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena. Tuottamisvastuun käsite jää jossakin määrin epäselväksi. Tässä vaiheessa on tulkittu, että tuottamisvastuu on niin laaja, ettei sote-alueelle muodostu montaa tuottajaa, mikä on toisaalta tuotantokokonaisuutta selkiyttävä tekijä.

25 Raision kaupunki Pöytäkirja 25 (42) Ehdotettu järjestämis- ja tuottamisrakenne tulee käytännössä muodostamaan kuntien yläpuolella toimivan uuden järjestelmän. Jos tuottaja toimii kuntayhtymässä, mikä on kunnan hallinnollinen suhde kuntayhtymään, joka saa rahoituksensa ja tulosohjauksensa toisesta kuntayhtymästä (sote-alue). Sairaanhoitopiirin kuten myös lastensuojelukuntayhtymien ja erityishuoltopiirien tilanne jätetään laissa sote-alueen pohdittavaksi. Soteratkaisussa integraatio tapahtuu järjestäjäorganisaatiossa, mutta tuottajien osalta tilanne jää auki. Olisiko esimerkiksi mahdollista yhdistää perusterveydenhuolto ja erityissairaanhoito samalle tuottajalle? Entä miten siinä tapauksessa käy muun sote-integraation? Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus Kunnat osallistuvat sosiaali- ja terveysalueen rahoitukseen sote-alueen vuosittain määrittelemällä maksulla. Maksu perustuu kuntien asukasmäärään, jota painotetaan ikäluokkien peruskertoimen ja sairastavuuskertoimen mukaisesti. Tämä rahoitusjärjestelmän muutos tuo mahdollisesti suuren muutoksen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustasoon. Lakia arvioidaan nyt täysin vailla tietoa kustannusten muodostumisesta uudessa sotekokonaisuudessa. Laskelmia tai käsitystä lakimuutoksen taloudellisesta vaikutuksesta ei ole. Lakitekstistä ei myöskään selviä, millä tavoin painotus viime kädessä tullaan laskemaan. Lisäksi lakitekstissä on tekninen virhe, kun sairastavuuskertoimen osalta viitataan kuntien peruspalveluista annetun lain 7 :ään. Ko. lain 7:ssä säädetään saaristokorotuksesta. Jos ja kun kustannustaso laissa olevalla laskentamallilla aiheuttaa miljoonien eurojen tai jopa kymmenten miljoonien eurojen kustannusmuutoksia yksittäiselle kunnalle, on talous mahdotonta sopeuttaa vuoteen 2017 mennessä, jolloin on jo rahoitettava uutta sote-aluetta. Palvelutuotannon tulosohjaus on laissa annettu sote-alueelle. Sote-alue siis tulosohjaa tuottamisvastuuta kuntien ohi. Toisaalta kunnat ohjaavat kuntayhtymiään siten kuin laissa kuntayhtymistä määrätään. Järjestelyssä on suuri riski, ettei isännätöntä toimijaa ohjaa kukaan ja kustannukset karkaavat jollakin aikavälillä. Kuntayhtymille on annettu alijäämän kattamisvelvoite. Kattamisvelvoite aiheuttaa sen, että kuntayhtymät tulevat laskuttamaan alijäämänsä kunnilta, jotka tässä järjestelmässä joutuvat maksamaan laskun vailla todellisen ohjauksen mahdollisuutta. Mikäli sote-alue olisi ministeriön ohjauksessa, voitaisiin noudattaa nyt laissa ehdotettua rahoitusmallia tai toisena vaihtoehtona suoraa valtion budjettirahoitusta. Tämä aiheuttaisi toisaalta suuria muutoksia kuntien valtionosuuksiin ja verorahoitteisiin vastuisiin. Kerrannaisvaikutukset kuntien muuhun toimintaan

26 Raision kaupunki Pöytäkirja 26 (42) Sote-ratkaisulla tulee olemaan suuria vaikutuksia myös kuntien muuhun toimintaan. Sote tuottaja ei voi enää hankkia tukipalveluita (ruoka, pesula, taloushallintopalvelut, kuljetuspalvelut, aineet ja tarvikkeet jne.) suoraan entisestä organisaatiosta. Tukipalvelut on joko kilpailutettava tai sitten sote-tuottajaan on sulautettava kuntien muuta organisaatiota. Joka tapauksessa kunnille tulee varsin kiire sopeuttaa toimintojaan. Kuntien omistamien kiinteistöjen tilanne on avoin niin kauan, kun soteratkaisu on auki. Jos nyt investoi terveyskeskukseen tai keskuskeittiöön, ei ole takeita, tullaanko kyseistä tuotantovälinettä käyttämään tulevaisuudessa, kun uusi järjestäjä päättää mitä, missä ja miten tuotetaan. Valmisteluryhmän HE-luonnos linkki: E pdf Perehdytysmateriaalit Linkki: ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus pyytää sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalta vastausehdotukset liitteenä olevaan kyselylomakkeeseen mennessä. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg: Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää päivätyllä kirjeellään lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. Lausunto pyydetään kunnilta ja muilta jakelussa mainituilta. Lausunto pitää antaa klo 16:15 mennessä. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä lomakkeella, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnoksesta. Lakiesitys on luettavissa osoitteesta Kuntia pyydetään ottamaan lausuntopyynnön välityksellä kantaa siihen, minkä nykyisen erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kunta katsoo perustelluksi kuulua. Sen vuoksi lausunto on kohdistettu valtuustoille. Uudistusta koskeva vaikutusarviointi on toimitetty lausunnonantajille erikseen syyskuun puolenvälin jälkeen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suorittama vaikutusten arviointi on luettavissa Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon

27 Raision kaupunki Pöytäkirja 27 (42) alan avoimessa julkaisuarkistossa osoitteessa Lisäksi on huomioitava, että selvitys esityksen mukaisen lakiluonnoksen suhteesta perustuslakiin on vielä kesken, mikä voi aiheuttaa muutoksia lakiluonnoksen yksityiskohtiin. Raision kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan Kaupunginhallitus on tarkastellut uudistuksen keskeisiä asioita, jotka ovat sotealueiden muodostaminen, tuottamisvastuun määräytyminen, sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus sekä kerrannaisvaikutuksen kuntien muuhun toimintaan. Kaupunginhallitus pyytää sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalta vastaukset kyselylomakkeeseen mennessä. ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta toteaa lausuntonaan, että lain hyväksyminen esitetyn kaltaisena tarkoittaa todella merkittävää muutosta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen rakenteisiin Suomessa. Mikäli lakiesitys toteutuu esitetyn kaltaisena, sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta ehdottaa Raision ja Ruskon valtuustoille, että näiden kuntien tulisi tässä mallissa kuulua nykyisen TYKS-erva:n pohjalta muodostettavaan sotealueeseen. Mahdolliseen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantovastuuseen lausutaan myöhemmässä vaiheessa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta lausuu näkemyksenään Raision kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle edellä olevan ja toimittaa vastaukset kyselylomakkeeseen kaupunginhallituksen ja valtuuston edelleen käsiteltäviksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kaupunginvaltuustolle ehdotetaan, että - se antaisi oheisen lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esityksestä. Kaupunginhallitus lisäksi päättäisi, että - vastaukset kyselylomakkeeseen annetaan SoTe-lautakunnan esityksen mukaisesti siten, että kaupunginjohtajalla on oikeus tehdä lomakevastauksiin muutoksia, mikäli kaupunginvaltuuston päätös annettavasta lausunnosta niitä edellyttää.

28 Raision kaupunki Pöytäkirja 28 (42) Kaupunginvaltuuston lausunto lisätään liitteenä olevan kyselylomakkeen kenttään 47. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää, että vastaukset kyselylomakkeeseen annetaan SoTe-lautakunnan esityksen mukaisesti siten, että kaupunginjohtajalla on oikeus tehdä lomakevastauksiin tarvittavat muutokset, jos kaupunginvaltuuston päätös annettavasta lausunnosta niitä edellyttää. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto toteaa, että Raisio kuuluu TYKS-ervan pohjalta muodostettavaan SoTealueeseen. Lisäksi kaupunginvaltuusto lausuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esityksestä seuraavaa: Sote-laki tulee palauttaa uudelleen valmisteluun Raision kaupunki hyväksyy lakiluonnoksessa perusratkaisun sote-alueista ja tuottajista. Sote-rakenteen ohjaukseen, rahoitusvastuuseen ja kerrannaisvaikutuksiin liittyy kuitenkin tekijöitä, joiden perusteella Raision kaupunki ei ole valmis hyväksymään sote-lakia ja rakennetta nyt ehdotetulla tavalla. Tämä vuoksi laki tulisi palauttaa uudelleen valmisteluun ja sen jälkeen uudelleen kuntiin lausuttavaksi Sote-hallinto Raision kaupunki katsoo, että sote-alueen hallinto ei pysty toimimaan kuntayhtymäpohjalta siten, että jäsenkunnilla olisi tosiasiallinen mahdollisuus ohjata toimintaa. Ratkaisun jälkeen koko sosiaali- ja terveydenhuolto järjestämisvastuusta tuottamiseen olisi pääosin kuntayhtymien toimintaa. Kuntayhtymämuotoinen näennäisdemokratia ei tuota mitään lisäarvoa kunnille, poliittiselle järjestelmälle eikä kansalaisille. Pahimmillaan sote-alueesta voi muodostua itseohjautuva isännätön toimija. Järjestelmä olisi monin tavoin selkeämpi, ohjaus kansallista ja yhdenmukaista, jos sote-alueet toimisivat ministeriön suorassa ohjauksessa. Kunnat puolestaan vastaisivat tuotannosta laissa esitetyllä tavalla. Tuottamisvastuu Tuottamisvastuun käsite jää jossakin määrin epäselväksi. Tässä vaiheessa on tulkittu, että tuottamisvastuu on niin laaja, ettei sote-alueelle muodostu montaa tuottajaa, mikä on toisaalta tuotantokokonaisuutta selkiyttävä tekijä.

29 Raision kaupunki Pöytäkirja 29 (42) Ehdotettu järjestämis- ja tuottamisrakenne tulee käytännössä muodostamaan kuntien yläpuolella toimivan uuden järjestelmän. Jos tuottaja toimii kuntayhtymässä, mikä on kunnan hallinnollinen suhde kuntayhtymään, joka saa rahoituksensa ja tulosohjauksensa toisesta kuntayhtymästä (sote-alue). Sairaanhoitopiirin kuten myös lastensuojelukuntayhtymien ja erityishuoltopiirien tilanne jätetään laissa sote-alueen pohdittavaksi. Soteratkaisussa integraatio tapahtuu järjestäjäorganisaatiossa, mutta tuottajien osalta tilanne jää auki. Olisiko esimerkiksi mahdollista yhdistää perusterveydenhuolto ja erityissairaanhoito samalle tuottajalle? Entä miten siinä tapauksessa käy muun sote-integraation? Rahoitus Laissa esitetty kustannusmalli muutos tuo mahdollisesti suuren muutoksen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustasoon. Muutos voi olla jopa niin suuri, että se horjuttaa kuntataloutta. Lakimuutoksen taloudellisten vaikutusten arviointi puuttuu ja lakia arvioidaan nyt täysin vailla tietoa kustannusten muodostumisesta uudessa sote-kokonaisuudessa. Lakitekstistä tai perusteluista ei käy selville, millä tavoin painotettu kapitaatio tullaan laskemaan. Lisäksi lakitekstissä on tekninen virhe, kun sairastavuuskertoimen osalta viitataan kuntien peruspalveluista annetun lain 7 :ään. Ko. lain 7 :ssä säädetään saaristokorotuksesta. Palvelutuotannon tulosohjaus on laissa annettu sote-alueelle. Sote-alue siis tulosohjaa tuottamisvastuuta kuntien ohi. Toisaalta kunnat ohjaavat kuntayhtymiään siten kuin laissa kuntayhtymistä määrätään. Järjestelyssä on suuri riski, ettei isännätöntä toimijaa ohjaa kukaan ja kustannukset karkaavat jollakin aikavälillä. Kuntayhtymille on annettu alijäämän kattamisvelvoite. Kattamisvelvoite aiheuttaa sen, että kuntayhtymät tulevat laskuttamaan alijäämänsä kunnilta, jotka tässä järjestelmässä joutuvat maksamaan laskun vailla todellisen ohjauksen mahdollisuutta. Mikäli sote-alue olisi ministeriön ohjauksessa, voitaisiin noudattaa nyt laissa ehdotettua rahoitusmallia tai toisena vaihtoehtona suoraa valtion budjettirahoitusta. Tämä aiheuttaisi toisaalta suuria muutoksia kuntien valtionosuuksiin ja verorahoitteisiin vastuisiin. Kerrannaisvaikutukset kuntien muuhun toimintaan Sote-ratkaisulla tulee olemaan suuria vaikutuksia myös kuntien muuhun toimintaan. Sote tuottaja ei voi enää hankkia tukipalveluita (ruoka, pesula, taloushallintopalvelut, kuljetuspalvelut, aineet ja tarvikkeet jne.) suoraan entisestä organisaatiosta. Tukipalvelut on joko kilpailutettava tai sitten sote-tuottajaan on siirrettävä myös kuntien muuta organisaatiota. Joka tapauksessa kunnille tulee varsin kiire sopeuttaa toimintojaan.

30 Raision kaupunki Pöytäkirja 30 (42) Kuntien omistamien kiinteistöjen tilanne on avoin niin kauan, kun soteratkaisu on auki. Jos nyt investoi terveyskeskukseen tai keskuskeittiöön, ei ole takeita, tullaanko kyseistä tuotantovälinettä käyttämään tulevaisuudessa, kun uusi järjestäjä päättää mitä, missä ja miten tuotetaan. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet 3 Webropol-vastaukset järjestämislain esityksestä.pdf Oheismateriaali 5 Lausuntopyyntö sote.pdf 6 Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.pdf ehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto toteaa, että Raisio kuuluu TYKS-ervan pohjalta muodostettavaan SoTealueeseen. Lisäksi kaupunginvaltuusto lausuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esityksestä seuraavaa: Sote-laki tulee palauttaa uudelleen valmisteluun Raision kaupunki hyväksyy lakiluonnoksessa perusratkaisun sote-alueista ja tuottajista. Sote-rakenteen ohjaukseen, rahoitusvastuuseen ja kerrannaisvaikutuksiin liittyy kuitenkin tekijöitä, joiden perusteella Raision kaupunki ei ole valmis hyväksymään sote-lakia ja rakennetta nyt ehdotetulla tavalla. Tämä vuoksi laki tulisi palauttaa uudelleen valmisteluun ja sen jälkeen uudelleen kuntiin lausuttavaksi Sote-hallinto Raision kaupunki katsoo, että sote-alueen hallinto ei pysty toimimaan kuntayhtymäpohjalta siten, että jäsenkunnilla olisi tosiasiallinen mahdollisuus ohjata toimintaa. Ratkaisun jälkeen koko sosiaali- ja terveydenhuolto järjestämisvastuusta tuottamiseen olisi pääosin kuntayhtymien toimintaa. Kuntayhtymämuotoinen näennäisdemokratia ei tuota mitään lisäarvoa kunnille, poliittiselle järjestelmälle eikä kansalaisille. Pahimmillaan sote-alueesta voi muodostua itseohjautuva isännätön toimija.

31 Raision kaupunki Pöytäkirja 31 (42) Järjestelmä olisi monin tavoin selkeämpi, ohjaus kansallista ja yhdenmukaista, jos sote-alueet toimisivat ministeriön suorassa ohjauksessa. Kunnat puolestaan vastaisivat tuotannosta laissa esitetyllä tavalla. Tuottamisvastuu Tuottamisvastuun käsite jää jossakin määrin epäselväksi. Tässä vaiheessa on tulkittu, että tuottamisvastuu on niin laaja, ettei sote-alueelle muodostu montaa tuottajaa, mikä on toisaalta tuotantokokonaisuutta selkiyttävä tekijä. Ehdotettu järjestämis- ja tuottamisrakenne tulee käytännössä muodostamaan kuntien yläpuolella toimivan uuden järjestelmän. Jos tuottaja toimii kuntayhtymässä, mikä on kunnan hallinnollinen suhde kuntayhtymään, joka saa rahoituksensa ja tulosohjauksensa toisesta kuntayhtymästä (sote-alue). Sairaanhoitopiirin kuten myös lastensuojelukuntayhtymien ja erityishuoltopiirien tilanne jätetään laissa sote-alueen pohdittavaksi. Soteratkaisussa integraatio tapahtuu järjestäjäorganisaatiossa, mutta tuottajien osalta tilanne jää auki. Olisiko esimerkiksi mahdollista yhdistää perusterveydenhuolto ja erityissairaanhoito samalle tuottajalle? Entä miten siinä tapauksessa käy muun sote-integraation? Rahoitus Laissa esitetty kustannusmalli muutos tuo mahdollisesti suuren muutoksen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustasoon. Muutos voi olla jopa niin suuri, että se horjuttaa kuntataloutta. Lakimuutoksen taloudellisten vaikutusten arviointi puuttuu ja lakia arvioidaan nyt täysin vailla tietoa kustannusten muodostumisesta uudessa sote-kokonaisuudessa. Lakitekstistä tai perusteluista ei käy selville, millä tavoin painotettu kapitaatio tullaan laskemaan. Lisäksi lakitekstissä on tekninen virhe, kun sairastavuuskertoimen osalta viitataan kuntien peruspalveluista annetun lain 7 :ään. Ko. lain 7 :ssä säädetään saaristokorotuksesta. Palvelutuotannon tulosohjaus on laissa annettu sote-alueelle. Sote-alue siis tulosohjaa tuottamisvastuuta kuntien ohi. Toisaalta kunnat ohjaavat kuntayhtymiään siten kuin laissa kuntayhtymistä määrätään. Järjestelyssä on suuri riski, ettei isännätöntä toimijaa ohjaa kukaan ja kustannukset karkaavat jollakin aikavälillä. Kuntayhtymille on annettu alijäämän kattamisvelvoite. Kattamisvelvoite aiheuttaa sen, että kuntayhtymät tulevat laskuttamaan alijäämänsä kunnilta, jotka tässä järjestelmässä joutuvat maksamaan laskun vailla todellisen ohjauksen mahdollisuutta. Mikäli sote-alue olisi ministeriön ohjauksessa, voitaisiin noudattaa nyt laissa ehdotettua rahoitusmallia tai toisena vaihtoehtona suoraa valtion budjettira-

32 Raision kaupunki Pöytäkirja 32 (42) hoitusta. Tämä aiheuttaisi toisaalta suuria muutoksia kuntien valtionosuuksiin ja verorahoitteisiin vastuisiin. Kerrannaisvaikutukset kuntien muuhun toimintaan Sote-ratkaisulla tulee olemaan suuria vaikutuksia myös kuntien muuhun toimintaan. Sote tuottaja ei voi enää hankkia tukipalveluita (ruoka, pesula, taloushallintopalvelut, kuljetuspalvelut, aineet ja tarvikkeet jne.) suoraan entisestä organisaatiosta. Tukipalvelut on joko kilpailutettava tai sitten sote-tuottajaan on siirrettävä myös kuntien muuta organisaatiota. Joka tapauksessa kunnille tulee varsin kiire sopeuttaa toimintojaan. Kuntien omistamien kiinteistöjen tilanne on avoin niin kauan, kun soteratkaisu on auki. Jos nyt investoi terveyskeskukseen tai keskuskeittiöön, ei ole takeita, tullaanko kyseistä tuotantovälinettä käyttämään tulevaisuudessa, kun uusi järjestäjä päättää mitä, missä ja miten tuotetaan. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

33 Raision kaupunki Pöytäkirja 33 (42) Kaupunginhallitus Asianro 821/ / Vesihuollon taseyksikön peruspääoman koron alentaminen historia Kaupunginhallitus Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Raision kaupunginvaltuusto on päättänyt perustaa jäteveden käsittelystä liikelaitosyksikön, josta on myöhemmin muodostunut vesihuollon taseyksikkö. Ko. valtuuston päätöksessä määritellään korko, jota taseyksikkö maksaa kaupungille peruspääoman tuottona. Silloin korko on asetettu 6%:iin, eikä sitä ole tämän jälkeen muutettu. Peruspääoma on taseyksikön taseessa ,36 euroa. Tästä 6 % on ,16 euroa. Vesihuollon taseyksikölle on kertynyt merkittävästi lainaa, koska aiemmin vesitaksa ei ole kattanut vuosittaisia investointeja. Nyt taksa on asettunut tasolle, jossa taseyksikkö selviää investoinneista sekä velkojensa takaisin maksusta. Veden käytössä aiheutuvat muutokset aiheuttavat kuitenkin paineita tulokehitykseen. Tässä auttaisi peruspääoman koron laskeminen. Maailma on muuttunut sitten vuoden 1999, ja 6 %:n korko peruspääomalle on korkea tuottovaatimus. Jotta vesihuollon taseyksikkö selviää velvoitteistaan pitkällä tähtäimellä vakaalla vesitaksalla, on syytä alentaa peruspääoman tuottovaatimusta ja siten siitä kaupungille maksettavaa korkoa 3 %:iin. 3% peruspääomasta on ,58 euroa. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää, että vesihuollon taseyksikön peruspääomalle maksama korko on alkaen 3 %. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.