Kuitinantovelvollisuudesta käteiskaupassa

Transkriptio

1 LAUSUNTOYHTEENVETO TEM/1000/ /2012 TMO/SKY Kuitinantovelvollisuudesta käteiskaupassa - yhteenveto TEM:n arviomuistiosta annetuista lausunnoista Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi lausuntoja virkatyönä valmistellusta arviomuistiosta, joka koski kuitinantovelvollisuutta käteiskaupassa harmaan talouden torjumiseksi. Lausunnot pyydettiin työvoimavaltaisten alojen edunvalvontajärjestöiltä, harmaan talouden torjunnasta vastaavilta ministeriöiltä ja muilta viranomaisilta sekä kuluttajajärjestöiltä, yhteensä 34 eri taholta (ks. liite). Lisäksi ministeriöitä ja muita lausunnonantajia pyydettiin huolehtimaan tarpeellisilta osin myös hallinnonalansa virastojen ja laitosten tai muiden keskeisten sidosyhteisöjen lausunnoista. Lausuntoaika päättyi Lausuntoja annettiin yhteensä 26. Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti, ettei sillä ole asiassa lausuttavaa. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ilmoitti, ettei se lausu erikseen, vaan yhtyy Palvelualojen ammattiliitto PAM:n lausuntoon. Arviomuistion tarkoituksena oli esittää alustavia arvioita ja ehdotuksia sääntelyratkaisuiksi, jos elinkeinonharjoittajat velvoitetaan lailla tarjoamaan asiakkaalle kuitti. Arviomuistiossa käsiteltiin sitä, millaiseen toimintaan kuitinantovelvollisuutta pitäisi soveltaa, mikä olisi kuitin tietosisältö ja miten kuitinantovelvollisuutta valvottaisiin. Arviomuistiossa esitettyjen ehdotusten lisäksi lausunnonantajia pyydettiin esittämään arvionsa sääntelyn vaikuttavuudesta harmaan talouden torjunnassa sekä sääntelyn taloudellisista vaikutuksista, erityisesti sen aiheuttamasta hallinnollisesta taakasta. Yksikään lausunnonantajista ei vastustanut kuitinantovelvollisuutta. Enemmistö lausunnonantajista kannatti arviomuistiossa esitettyjä alustavia ehdotuksia kuitinantovelvollisuuden sääntelyksi. Osa lausunnonantajista totesi arviomuistion ehdotusten olevan vielä yleisellä tasolla ja he esittivät erityisesti näkökohtia asian jatkovalmistelussa huomioon otettavista seikoista. Lausunnonantajien tarkemmat kannanotot on seuraavassa koottu arviomuistion ehdotusten mukaisesti. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi (09) Fax (09) Fax

2 2 (7) Kuitinantovelvollisuuden soveltamisala Arviomuistiossa sääntelyn lähtökohdaksi ehdotettiin, että kuitinantovelvollisuus koskisi arvonlisäverovelvollista elinkeinonharjoittajaa. Vähäisen liiketoimintana arvonlisäverolaissa pidetään toimintaa, jonka tilikauden liikevaihto on enintään euroa. Lisäksi laissa on säädetty yleisiä poikkeuksia toiminnan verollisuudesta (lain 4 luku; käteismyyntiä näistä terveyden- ja sairaanhoitopalveluissa, esiintymispalkkioissa, itse poimittujen marjojen- ja sienten myynnissä). Arviomuistiossa todettiin myös, että toimivaltaiselle viranomaiselle voitaisiin antaa mahdollisuus myöntää poikkeuksia kuitinantovelvollisuudesta. Enemmistöllä lausunnonantajista ei ollut huomauttamista arviomuistion lähtökohtaan kuitinantovelvollisuuden soveltamisalasta. Osa lausunnonantajista katsoi, että rajaus tulisi tehdä nimenomaan vähäisen liiketoiminnan mukaisena eli kuitinantovelvollisuus koskisi elinkeinonharjoittajia, joiden liikevaihto ylittää euroa (Evira, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Verohallinto). Voimassa olevassa elintarvikelaissa on myös vähäinen toiminta jätetty kokonaan elintarvikehuoneistoa koskevan ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle, joten rajaukset olisivat tältä osin linjassa keskenään (Evira). Verohallinnon mukaan soveltamisalan tulisi koskea kaikkia kirjanpitovelvollisia, joiden liikevaihto ylittää euroa. Maatalousyrittäjien osalta kiinnitettiin huomiota siihen, että tiloilla saattaa tapahtua vähäistä käteismyyntiä. Tämän vuoksi tulisi harkita maatilatalouden tuloverolain mukaan verotettavien yrittäjien sulkemista kuitinantovelvollisuuden ulkopuolelle (MTK). Maataloudessa tulovirrat ovat keskittyneitä ja hyvin kontrolloituja jo nykyisin. Myös mahdollisuus myöntää poikkeuksia kuitinantovelvollisuudesta sai kannatusta (Akava, EK, Kaupan liitto, MaRa, Päivittäistavarakauppa ry, sisäasiainministerö, STTK). Palvelualojen ammattiliitto PAM vastusti poikkeuslupamahdollisuutta. Arviomuistiossa viitattiin myös Ruotsin tyyppihyväksyttyjä kassakoneita koskevaan sääntelyyn, jossa sääntelyn ulkopuolelle on rajattu taksitoiminta, torimyynti, etä- ja kotimyynti, myyntiautomaatit ja Ruotsin arpajaislaissa mainitut automaattipelit. Näiden rajausten osalta lausuttiin vain torimyynnistä, jonka sulkemista soveltamisalasta ehdotettiin asian jatkovalmistelussa harkittavaksi (MTK, Suomen Yrittäjät). Arviomuistiossa todettiin, että Suomessa tyyppihyväksyttyjä kassakoneita koskeva selvitys tehdään erikseen vuoden 2012 aikana. Osa lausunnonantajista otti kuitenkin kantaa myös tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönottoon. Erityisesti työnantajia edustavat tahot vastustivat kassakoneiden käyttöönottoa niiden yrityksille aiheuttamien kustannusten ja heikon kustannus-hyöty-suhteen vuoksi (EK, Kaupan liitto, MaRa, MTK, Päivittäistavarakauppa ry, Suomen Yrittäjät). Kassakoneiden käyttöönottoa myös puollettiin, koska kuitinantovelvollisuus yksinään ei ole riittävä keino ohimyynnin torjumiseksi (Palvelualojen ammattiliitto PAM, Verohallinto). Tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden hankintakulua ei pidetty esteenä yritystoiminnalle. Tarvittaessa kustannusten ennakoimiseksi sääntelyssä voitaisiin hyödyntää siirtymäaikoja (Palvelualojen ammattiliitto PAM). Ruotsissa koke-

3 3 (7) Kuitin tietosisältö mukset kassarekisterilaista ovat olleet verotarkastusten perusteella positiiviset (Verohallinto). Arviomuistiossa esitettiin, että kuitin tietosisältöä tulisi arvioida ainakin suhteessa kirjanpitolainsäädännön edellyttämään tositteeseen ja käteiskauppatoimialoilla käytössä olevien kassajärjestelmien tavanomaisesti tuottamien kuittien nykyiseen tietosisältöön. Lisäksi tulisi arvioida kuluttajasuojan kuitille mahdollisesti asettamat vaatimukset. Sääntelyn lähtökohdaksi ehdotettiin, että kuitille asetettavat vaatimukset pitäisi olla mahdollista täyttää ilman, että hyvää kirjanpitotapaa ja hyvän tavan mukaista kuluttajakauppaa harjoittavalle yritykselle aiheutuisi kuitinantovelvollisuudesta erityistä hallinnollista taakkaa. Arviomuistion kuitin tietosisällölle asetettua lähtökohtaa pääosin kannatettiin tai siihen ei ollut huomautettavaa. Lausunnoissa ehdotettiin lähinnä tarkennuksia tietosisällölle. Ma- Ra:n mukaan kuitin tietosisällön määritellyssä sopiva on taso, johon valtaosa nykyisistä kassajärjestelmistä yltää. Monen pienen ravintolan kassakoneista tulostettavat kuitit eivät nykyisin täytä arvonlisäverolaissa asetettuja vaatimuksia, mutta on perusteltua, että toimialalla päästään eroon kuiteista, joissa ei ole yrityksen yhteystietoja ja veroerittelyjä. KHT-YHDISTYS esitti, että kuitissa tulisi olla kirjanpitoaineistossa tarvittavat tiedot: tieto myyjästä, hankitusta tavarasta ja palvelusta, arvonlisäveron määrä, maksettu summa sekä päivämäärä. Verohallinnon mukaan kuitista tulisi edellä mainittujen tietojen lisäksi käydä ilmi kassalaitteen numero, kuitin numero ja muoto (loppulasku, kopio, välilasku) ja kellonaika. EK:n mukaan kuitin tietosisällön ei tule laajempi kuin mitä arvonlisäverolain 209c :ssä on säädetty. Arviomuistiossa esitettiin myös harkittavaksi, hyväksytäänkö kuitiksi kassajärjestelmästä tulostettavan tositteen lisäksi pankki- ja luottokorttimaksupäätteiden tositteet. Pankki- ja luottokorttipäätteiden hyödyntämistä kuittina kannatti sisäasiainministeriö. Suomen Yrittäjät kannatti tulosteiden hyväksymistä kuitiksi ainakin tilanteessa, jossa korttipääte on yhdistetty myös yrityksen kirjanpitoon. Kilpailuvirasto esitti, että kuitin käsin kirjoittaminen hidastaa maksutapahtumaa ja yritykset voivat kokea painetta hankkia kassajärjestelmä kuitinantovelvollisuuden vuoksi, mikäli pankki- ja luottokorttimaksupäätteiden tulostetta ei hyväksytä kuitiksi. MaRa totesi, että ravintoloissa ei ole tarvetta sille, että maksukorttipäätteen tosite korvaa kuitin, koska nykyisin kaikissa ravintoloissa on kassakone ja maksukorttipääte. Maksukorttipäätteestä saatava tosite tulisi hyväksyä kuitiksi vain silloin, kun yrityksessä ei ole kassakonetta tai kun maksukorttipääte on integroitu yrityksen kassajärjestelmään. Myöskään päivittäistavarakaupassa ei ole tarvetta sille, että maksukorttipäätteen tosite hyväksytään kuitiksi (Päivittäistavarakauppa ry). Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Verohallinto kannatti kuitinantovelvollisuuden säätämistä siten, että kuitti on tulostettava kassajärjestelmästä. Muutoin lausunnoissa kiinnitettiin huomiota vielä siihen, että kuitti pitää voida antaa myös sähköisesti (Kaupan liitto, Kuluttajavirasto, Päivittäistavarakauppa ry). Kirjanpito-

4 4 (7) Valvontaviranomaiset lain puitteissa sähköinen arkistointi on mahdollista, eikä sääntelyn tule estää kehitystä tässä suhteessa myöskään kuluttajakaupassa (Kaupan liitto). Lisäksi kuitin merkintöjen tulisi säilyä riittävän kauan. Lämpökäsitellyistä kuiteista merkinnät katoavat muutamassa viikossa, mikä on kuluttajan kannalta ongelma (Kuluttajaliitto). Kuittien tulisi olla lukukelpoisia kuluttajakaupan virhetilanteiden selvittelyä ja verotusta varten vaadittavat ajat (Kuluttajavirasto). Arviomuistiossa ehdotettiin valvonnan osalta, että kuitinantovelvollisuutta valvoisivat veroviranomaiset ja työsuojeluviranomaiset nykyisten tehtäviensä ohella. Tehtävän suorittamiseksi nämä viranomaiset tulisi oikeuttaa tekemään koeostoja. Arviomuistion ehdotuksia pääosin kannatettiin tai niihin ei ollut huomautettavaa. Verohallinto suhtautui myönteisesti valvontatehtävien antamiseen veroviranomaisille. Lisäksi valvojina voisivat toimia poliisi (näin myös Poliisihallitus ja sisäasianministeriö), työsuojelupiirit ja anniskelutoiminnan osalta alkoholihallinto. Sosiaali- ja terveysministeriö vastusti valvontatehtävien uskomista työsuojeluviranomaisille. Valvontavelvollisuus ja erityisesti mahdolliset koeostot eivät sovellu työsuojeluviranomaisen tehtäviin. Valvontatehtävä olisi myös ristiriidassa erityisesti ILO:n sopimusten velvoitteiden kanssa. EK ja Sosiaalialan Työnantajat kannattivat valvontatehtävän antamista yksinomaan veroviranomaisille. Pardia esitti, että aluehallintovirastojen kuluttaja- ja kilpailutehtävissä toimivat tarkastajat hoitaisivat myös valvontatehtäviä. Heidän tehtäviinsä nykyiselläänkin sisältyy muun muassa hintamerkintävalvonta, vakausvalvonta ja hintavertailututkimuksen tekeminen. Kuluttajaviraston mukaan elinkeinonharjoittajan menettely voisi tietyissä tilanteissa tulla kuitinantovelvollisuuden osalta arvioitavaksi myös kuluttajansuojalain 2 luvun säännösten nojalla. Kuluttaja-asiamies voi ehdotettujen valvontaviranomaisten rinnalla valvoa kuitinantovelvollisuutta. KHT-YHDISTYS huomautti vielä, että kuitinantovelvollisuutta ei pidä miltään osin sisällyttää tilintarkastajien tehtäviin. Tilintarkastajien tehtävänä on muun muassa varmentaa kirjanpidon oikeellisuus ja tilintarkastus toteutetaan jälkikäteen. Näin ollen tilintarkastajilla ei ole mahdollisuuksia varmentaa sitä, onko kuitteja tosiasiallisesti annettu asiakkaille. Lausunnonantajat esittivät kannanottoja myös seuraamusjärjestelmästä. MaRa:n mukaan yritys tulisi rikkomustilanteessa ensisijaisesti ohjata korjaamaan menettelynsä. Jos laiminlyönti on toistuvaa tai laajamittaista, viranomaisille tulisi antaa oikeus hallinnollisen laiminlyöntimaksun määräämiseen. Hallinnollista maksua kannattivat muutkin seuraamuksista lausuneet (Palvelualojen ammattiliitto PAM, Poliisihallitus, sisäasiainministeriö, Ve-

5 5 (7) rohallinto). Luvanvaraisessa liiketoiminnassa tulisi lisäksi harkita luvan peruuttamista (sisäasianministeriö). Verohallinnon mukaan laiminlyöntimaksu voisi vastata Ruotsissa käytössä olevaa maksua, jolloin sen suuruus olisi noin euroa. Kuitinantovelvollisuuden vaikuttavuus harmaan talouden torjunnassa ja sääntelyn taloudelliset vaikutukset Lausuntopyynnössä pyydettiin erityisesti käteistoimialoilla toimivia lausunnonantajia esittämään näkemyksensä alan käteiskaupan luonteesta ja alan muun harmaan talouden luonteesta. Verohallintoa ja työsuojeluviranomaisia pyydettiin lausumaan arvionsa valvontaa tarvittavista viranomaisresursseista. Lisäksi lausunnonantajia pyydettiin oman toimintansa osalta arvioimaan kuitinantovelvollisuuden taloudellisia vaikutuksia, erityisesti sääntelyn aiheuttamaa hallinnollista taakkaa, ja muita vaikutuksia. Vähittäiskaupan osalta viitattiin eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuoden 2010 selvitykseen ja todettiin, että kaupan alan harmaa talous ei ole merkittävää. Ohimyyntiä esiintyy vähittäiskaupassa vähäisessä määrin. Käteiskaupan osuus vähittäiskaupan myynnin arvosta on noin %. Koska vähittäiskaupoissa on lähes poikkeuksetta kassajärjestelmät, kuitinantovelvollisuudesta ei aiheutuisi alalle merkittäviä taloudellisia vaikutuksia (Kaupan liitto, Päivittäistavarakauppa ry). Matkailu- ja ravintola-alalla harmaa talous on yleistä erityisesti ravitsemisalan pienissä yrityksissä. Tyypillinen harmaan talouden muoto on ohimyynti, jota tapahtuu sekä ruoka- että alkoholimyynnissä. Pienten pizzeria-kebab-ravintoloiden toiminnasta harmaan talouden osuudeksi arvioidaan noin 20 %. Kuitinantovelvollisuus todennäköisesti pudottaisi ohimyyntiä ravintoloissa merkittävästi, jolloin salattujen tulojen määrä voisi pienentyä kymmenillä miljoonilla euroilla. Kuitinantovelvoitteen ei arvioida aiheuttavan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, koska kaikissa ravintoloissa on kassakone ja maksupääte. Pienten ravintoloiden kassakoneista tulostettavat kuitit eivät nykyisin täytä esimerkiksi arvonlisäverolaissa asetettuja vaatimuksia, jolloin kuitin tietosisällölle asetettavat edellytykset voivat aiheuttaa kustannuksia pienimmissä yrityksissä. On kuitenkin perusteltua, että toimialalla päästää eroon kuiteista, joissa ei ole yrityksen yhteystietoja ja veroerittelyjä (MaRa). Sosiaali- ja terveysalalla ei arvioida esiintyvään juurikaan harmaata taloutta. Alan sääntely, lupajärjestelmä ja valvontaviranomaisten toiminta ehkäissee harmaan talouden syntymistä. Alalla on myös vähän yksityistä myyntiä suoraan loppuasiakkaille, koska kunnat ostavat valtaosan palveluista. Kuitinantovelvollisuus ei aiheuttaisi yksityiselle sosiaalialalle merkittäviä taloudellisia vaikutuksia (Sosiaalialan Työnantajat). Maataloudessa maatalousyrittäjän ja viljelijän tulovirrat ovat hyvin keskittyneitä ja niitä kontrolloidaan monella tavalla. Talousrikollisuutta ei maataloudessa esiinny ja valvontaa on jo riittävästi. Kuitinantovelvollisuuden valvonnan kustannukset nousisivat helposti yli materiaalisen hyödyn (MTK).

6 6 (7) Lainsäädännön vaatimien viranomaisresurssien osalta Verohallinto lausui, että suurin osa valvonnasta voitaisiin suorittaa muiden valvontatehtävien ohessa, joten lisäresursseille ei välttämättä ole tarvetta. Sosiaali- ja terveysministeriö vastusti valvontatehtävien antamista työsuojeluviranomaisille, eikä esittänyt arviota viranomaisresursseista. Valvontatehtävien antamista myös poliisille puollettiin lausunnoissa edellä todetulla tavalla. Sisäasianministeriö arvioi, että poliisiin toimintaan lailla ei olisi erityisiä vaikutuksia. Usea lausunnonantaja kiinnitti viranomaisvalvonnan lisäksi huomiota myös kuluttajien keskeiseen asemaan harmaan talouden torjunnassa. Kuluttajille tulisi jatkossakin suunnata tiedotuskampanjoita ohimyynnin ja muun harmaan talouden haitoista. Kuitinantovelvollisuudesta tiedotettaessa olisi syytä painottaa myös työnantajien vastuuta ja velvollisuutta olemassa olevan henkilökunnan ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä.

7 7 (7) LIITE Lausuntopyynnön jakelu Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Valtiovarainministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Ålands Landskapsregering Kilpailuvirasto Kuluttajavirasto Kuluttajatutkimuskeskus Poliisihallitus Verohallinto Viestintävirasto Suomen Yrittäjät Elinkeinoelämän keskusliitto EK Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Akava ry Suomen Kaupan Liitto Keskuskauppakamari KHT-yhdistys Föreningen CGR ry Taloushallintoliitto TAL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöjärjestö YTY r.y. Terveydenhoitoalan Palvelujärjestöt r.y. Päivittäistavarakauppa r.y. Sosiaalialan työnantaja- ja toimialaliitto Terveyspalvelualan Liitto Matkailu- ja ravintolapalvelut, MaRa ry Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry