Juuan liikuntaolosuhteiden nykytila ja kehitta misehdotukset. tausta-aineistoa kuntatasoiselle liikuntapaikkasuunnitelmalle

Transkriptio

1 Juuan liikuntaolosuhteiden nykytila ja kehitta misehdotukset tausta-aineistoa kuntatasoiselle liikuntapaikkasuunnitelmalle

2 2

3 Kunto ja Virkistys Oy Radiokatu Helsinki Raportin tekijät: Jan Norra Anton Ahonen Anni Polari 3

4 Sisällys 1 Prosessin kuvaus Juuan liikuntaolosuhteiden nykytila Liikuntapaikkapalveluiden määrällinen tarkastelu Omatoimisen liikunnan olosuhteiden nykytila Lähiliikuntaolosuhdekyselyn päätulokset Asukaskyselyn tulokset Organisoidun liikunnan ja urheilun olosuhteiden nykytila Juuassa Yhdistyskyselyn tulokset Johtopäätökset liikuntaolosuhteiden nykytilan kartoituksista Valtakunnallista näkökulmaa Juuan liikuntaolosuhteiden kehittämiseen Huomioita valtakunnallisista liikunnan strategia-asiakirjoista Suomalaisen liikuntakulttuurin ja yhteiskunnan muutostrendejä Kehittämisehdotukset Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Lähiliikuntapaikkojen määritelmä OKM:n mukaan Huomioita Juuan lähiliikuntapaikkojen nykytilanteesta Ehdotus Juuan kunnan lähiliikuntapaikkaverkostoksi ja sen toteuttamiseksi Ulkoilumahdollisuuksien kehittäminen Huomioita Juuan ulkoilumahdollisuuksien nykytilanteesta Toimenpide-ehdotukset Juuan ulkoilumahdollisuuksien kehittämiseen Liikuntahallien ja urheilukentän kehittäminen Huomioita liikuntahallien ja urheilukentän nykytilanteesta Toimenpide-ehdotukset liikuntahallien ja urheilukentän kehittämiseen Yhteenveto liikuntapaikkahanke-ehdotuksista

5 1 Prosessin kuvaus Juuan kunta on tilannut Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaation (Valo) yhteydessä toimivalta Suomen Kunto ja Virkistys oy:ltä Juuan liikuntaolosuhteiden nykytilan kartoituksen sekä kartoitukseen ja Valon asiantuntijanäkemykseen pohjaavat Juuan liikuntaolosuhteiden kehittämisehdotukset. Kartoitustulosten ja kehittämisehdotusten on tarkoitus toimia tausta-aineistona Juuan kuntatasoiselle liikuntastrategialle, joka tuotetaan vuoden 2014 aikana. Palveluntarjoajan osalta prosessissa asiantuntijoina ovat toimineet Kunto ja Virkistys oy:n kehityspäällikkö Jan Norra ja Valon erityisasiantuntija Reijo Ruokonen sekä kartoitusaineiston käsittelyssä ja raportoinnissa liik yo. Anton Ahonen ja LtK. Anni Polari. Raportissa hyödynnetyn Tulevaisuusnavigaattorin on tuottanut Valon asiantuntija Juha Heikkala Valosta. Juuan kunnan edustajina prosessin eri vaiheissa ovat olleet mukana alla mainitut henkilöt. Lisäksi prosessia ovat edesauttaneet kartoitusvaiheeseen osallistuneet useat paikallistason toimijat. Pekka Pietiäinen, Kunnanjohtaja Ari Jaaranen, Tekninen johtaja Seppo Portimo, Kuntatekniikanpäällikkö Marja Kononen, Sivistysjohtaja Lea Hyttinen, Liikunta- ja vapaa-aikaohjaaja Prosessin kartoitusvaihe toteutettiin vuoden 2014 helmi-maaliskuussa ja kehittämisehdotusten sekä loppuraportin laadinta huhti-toukokuun aikana. Prosessin eri vaiheet on kuvattu kuviossa 1. Ensimmäisessä vaiheessa Juuan kunnan liikuntaolosuhteiden nykytilaa kartoitettiin kolmella sähköisellä kyselyllä: asukaskyselyllä, lähiliikuntaolosuhdekyselyllä sekä yhdistyskyselyllä. Kahdessa ensin mainitussa Juuan liikuntaolosuhteita tarkasteltiin kuntalaisten omatoimisen liikunnan näkökulmasta ja kolmannessa organisoidun urheilun ja liikunnan kannalta. Lähiliikuntaolosuhdekyselyssä tarkastelu toteutettiin kohdelähtöisesti. Nykytila-analyysissä olivat mukana kaikki Juuan päiväkoti- ja koulupihat sekä kunnan liikuntapalveluiden ja teknisen yksikön valintojen pohjalta lähiliikunnan kannalta relevanteimmiksi arvioidut leikki- ja liikuntapaikat. Tarkasteltavien liikuntapaikkojen joukossa olivat muun muassa osa kunnan uimarannoista, ulkoilualueista ja urheilukentistä. Vastaajina kyselyissä toimivat kunkin kohteen osalta sellaiset henkilöt, joilla arvioitiin olevan paras käsitys kohteen nykytilanteesta ja paikan toimivuudesta keskeisten käyttäjäryhmien kannalta. Päiväkoti- ja koulupihojen osalta kyselyt suunnattiin siten päiväkotien johtajille ja koulujen rehtoreille. Vastaamisessa päiväkotien ja koulujen edustajilta toivottiin muuta henkilöstöä osallistavaa otetta. Leikki- ja liikuntapaikkojen osalta vastaajina toimivat asianomaisten hallintokuntien vastuuvirkamiehet. Kokonaisuudessaan kartoitus kohdistui 2 päiväkotipihaan, 5 koulupihaan ja 10 leikki- tai liikuntapaikkaan. 5

6 Omatoimisen liikunnan olosuhteita kartoittava asukaskysely toteutettiin vastaavasti kaikille kuntalaisille avoimena nettikyselynä. Kyselyssä oli omat osionsa aikuisvastaajille sekä alle 18 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Kyselystä tiedotettiin kuntalasille Juuan paikallislehden kautta sekä muita kunnan viestintäkanavia hyödyntäen. Kyselyn nettilinkki sijoitettiin Juuan kunnan verkkosivuille. Asukaskyselyssä kerättiin sekä kuntalaisten arvioita Juuan liikuntapaikkapalveluiden nykytilasta että myös näkemyksiä ja toiveita liikuntapaikkapalveluiden kehittämiseksi tulevaisuudessa. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 117 henkilöä. Organisoidun liikunnan olosuhteita kartoittava yhdistyskysely suunnattiin Juuassa liikuntatoimintaa järjestävien yhdistysten puheenjohtajille tai muille yhteyshenkilöille. Kyselyssä koottiin vastaavalla tavalla kuin asukaskyselyssä, juukalaisten liikuntaseurojen ja muiden yhdistysten näkemyksiä Juuan liikuntaolosuhteiden nykytilasta ja kehittämistarpeista. Kyselyyn vastaamisessa toivottiin yhdistyksiltä asiantuntijamenettelyä eli yhdistyksen keskeisten toimijoiden osallistamista ja kuulemista vastausten tuottamisessa. Kyselyyn vastasivat määräaikaan mennessä kaikki Juuan toimintavolyymiltaan merkittävimmät liikuntayhdistykset, yhteensä 10 yhdistystä. Vastanneista yhdistyksistä 6 oli varsinaisia liikunta- ja urheiluseuroja ja 4 muita liikuntaa Juuassa toteuttavia yhdistyksiä. Kuvio 1. Prosessin kuvaus 6

7 Prosessin toisessa vaiheessa liikuntaolosuhteiden nykytilakartoituksesta saatuja tuloksia esiteltiin keskeisille toimija- ja sidosryhmille toteutetussa virkamiesjohdon tapaamisessa sekä yleisessä seura- ja asukasillassa. Kyseessä olevissa keskustelutilaisuuksissa täydennettiin ja tarkennettiin kyselyissä saatua kokonaiskuvaa Juuan liikuntaolosuhteiden nykytilasta ja kehittämistarpeista. Käsillä olevaan loppuraporttiin on koottu kokonaisnäkemys Juuan kunnan liikuntaolosuhteiden nykytilanteesta tehtyjen kartoituskyselyiden sekä niitä täydentäneiden keskustelutilaisuuksien pohjalta. Raportin tuottamisessa on lisäksi hyödynnetty erilaisia Juuan kunnan tuottamia tausta-asiakirjoja (esim. hankesuunnitelmia) sekä kartta-aineistoja. Paikallistasoa yleisempää näkökulmaa raporttiin on tuotettu valtakunnallisen liikuntapaikkojen Lipas- tietokannan ja liikuntapaikkarakentamista linjaavien valtakunnallisten strategioiden sekä liikuntakulttuurin tulevaisuuden trendejä koskevien pohdintojen kautta. Raportissa lopuksi esitettävät toimenpide-ehdotukset on tuotettu Valon sekä Suomen Kunto ja Virkistys oy:n asiantuntijoiden toimesta edellä kuvatun tausta-aineiston pohjalta. 7

8 2 Juuan liikuntaolosuhteiden nykytila Seuraavassa kuvataan tiivistetysti Juuan kunnan liikuntaolosuhteiden nykytilaa siten, kun se näyttäytyy tehtyjen selvitysten ja muun kootun taustamateriaalin valossa. Ensimmäiseksi liikuntaolosuhteiden nykytilaa hahmotetaan tilastollisten vertailutietojen kautta. Aineistona käytetään valtakunnallisen Lipas-tietokannan tietoja keskeisten liikuntapaikkatyyppien määrästä Juuassa ja vertailuun soveltuvissa verrokkikunnissa Suomessa. Määrällisen tarkastelun jälkeen Juuan liikuntaolosuhteiden nykytilaa tarkastellaan kuntalaisilta, yhdistystoimijoilta ja kunnan henkilöstöltä kerätyn tiedon valossa. Tässä tarkastelussa jaotteluna käytetään liikuntaolosuhteiden jakamista omatoimisen liikunnan olosuhteisiin sekä organisoidun liikunta- ja urheilutoiminnan olosuhteisiin. Omatoimisen liikunnan olosuhteilla tarkoitetaan sellaisia liikuntapaikkoja tai -ympäristöjä, jotka ovat lähtökohtaisesti eri-ikäisten kuntalaisten omatoimisesti käytettävissä, ilman tarvetta jäsenyyteen liikuntaseurassa tai muussa yhdistyksessä. Organisoidun liikunnan ja urheilun olosuhteilla tarkoitetaan vastaavasti niitä liikuntapaikkoja ja -ympäristöjä, jotka ovat toimintaedellytyksinä liikunta- ja urheiluseuroille ja muille liikunta- ja urheilutoimintaa toteuttaville yhdistyksille. Omatoimisen ja organisoidun liikunnan olosuhteiden tarkastelu koostuu eri liikuntapaikkojen toimintojen, laatutekijöiden sekä käyttöjärjestelmän, kuten käyttömaksujen ja -vuorojen arvioinnista. 2.1 Liikuntapaikkapalveluiden määrällinen tarkastelu Taulukkoon 1 on koottu huomioita Juuan nykyisestä liikuntapaikkaverkostosta verrattuna muihin Suomen samankokoisiin kuntiin. Samankokoisiksi kunniksi vertailuaineistoon otettiin kuntia, joiden asukasmäärä vaihteli noin asukkaan välillä (eli +/- 500 asukasta verrattuna Juuan nykyiseen n asukkaan väkilukuun). Tällaisia verrokkikuntia aineistoon saatiin 21 kappaletta. Liikuntapaikkojen määriä koskevat tiedot koottiin valtakunnallisesta Lipas -tietokannasta, jonne kunnat päivittävät vuosittain omaan liikuntapaikkaverkostoon liittyviä tietoja. Taulukon 1 huomiota tarkastellessa on tärkeätä tiedostaa, että liikuntapaikkaverkoston määrällinen vertailu ei kerro liikuntapaikkojen laadusta, käytettävyydestä ja saavutettavuudesta, jotka myös vaikuttavat liikuntapaikkaverkoston toimivuuteen ja kattavuuteen. Myös Lipas tietokannan määrätietoihin liittyy tulkinnanvaraisuuksia ja epätarkkuuksia, jonka takia tietoihin on syytä suhtautua vain suuntaa-antavina. Koostetaulukkoon kerätty vertailutieto kertoo, että Juuan liikuntapaikkaverkosto on paikkojen kokonaismäärän osalta hieman keskiarvoa laajempi samankokoisiin Suomen kuntiin verrattuna. Juuassa liikuntapaikkoja on Lipas tietokannassa yhteensä 66 kappaletta, kun verrokkikuntien keskiarvo on 51 kappaletta. Yksittäisistä 8

9 liikuntapaikkatyypeistä Juuan liikuntapaikkaverkostossa korostuvat suhteellisesti erityisesti kaukalot ja luistelukentät. Kaukaloita ja luistelukenttiä on yhteensä 12 kpl, kun verrokkikuntien keskimääräinen määrä on 5 kpl. Myös pallokenttiä ja kuntosaleja on Juuassa hieman verrokkikuntien keskiarvoa enemmän. Hieman heikompi tilanne on Juuassa sen sijaan verrokkikuntiin verrattuna esimerkiksi liikuntasalien ja -hallien määrän osalta - Juuassa 4 kpl, kun keskiarvo on noin 5 kpl. Tämä selittyy Juuan koulujen liikuntasalien pienellä määrällä, sillä toisaalta liikuntahallien osalta Juuan tilanne on keskiarvoa parempi. Useista Juuan kanssa samankokoisista kunnista puuttuu täysin liikuntahallit. Tarkasteltaessa Juuan tilannetta vastaavasti uima- ja jäähallien osalta, jotka myös Juuasta puuttuvat, voidaan tilanteen todeta olevan täysin samankaltainen kuin selvässä pääosassa verrokkikuntia. Vain yksittäisissä Juuan kanssa samankokoisissa Suomen kunnissa on Lipas tietokannan tietojen mukaan oma uima- tai jäähalli. Liikuntapaikka vertailumuuttuja LIIKUNTAPAIKKOJEN KOKONAISMÄÄRÄ Lähiliikuntapaikkojen määrä Juuassa (kpl) 66 Pallokenttien määrä 8 Liikuntasalien ja -hallien määrä Yleisurheilukenttien määrä Huomiota samankokoisista verrokkikunnista (N=21) Keskimääräisesti liikuntapaikkoja verrokkikunnissa yht. 51 kpl Vaihteluväli kpl, eniten liikuntapaikkoja yhteensä Joutsassa Lähiliikuntapaikkoja keskimääräisesti 2,2 kpl Noin 50 % verrokkikunnista sellaisia, joissa 0 lähiliikuntapaikkaa Vaihteluväli 0-8 kpl, eniten lähiliikuntapaikkoja Sievissä Pallokenttiä keskimääräisesti 6,1 kpl Vaihteluväli 2-13 kpl, eniten pallokenttiä Juankoskella Liikuntasaleja ja -halleja keskimääräisesti 4,6 kpl Vaihteluväli 3-11, eniten liikuntasaleja ja halleja Isokyrössä Yleisurheilukenttä 7 verrokkikunnassa, muista 14 kunnasta puuttuu Uimahalli 3 verrokkikunnassa, muista 18 kunnasta puuttuu Uimahallien määrä 0 Uimahallikuntia: Joutsa, Isokyrö, Kärkölä Jäähalli 4 verrokkikunnassa, muista 17 kunnasta puuttuu Jäähallien määrä 0 Jäähallikuntia: Urjala, Luumäki, Ruovesi, Polvijärvi Kaukaloiden ja Kaukaloita ja luistelukenttiä keskimääräisesti 5 kpl 12 luistelukenttien määrä Vaihteluväli 1-12 kpl, eniten Juuassa Kuntosaleja keskimääräisesti 1,7 kpl Kuntosalien määrä 2 Vaihteluväli 1-3 kpl Kuntoratoja keskimääräisesti 4 kpl Kuntoratojen määrä 4 Vaihteluväli 0-9 kpl, eniten Joutsassa Latuja keskimääräisesti 5,4 kpl Latujen määrä 6 Vaihteluväli 0-20 kpl, eniten Juankoskella Taulukko 1. Liikuntapaikkojen määrien vertailua Juuan ja verrokkikuntien välillä (21 kuntaa, väkiluku +/- 500 as) Lipas tietokannan tietojen mukaan. Lähiliikuntapaikat ovat olleet valtakunnallisten liikuntapaikkastrategioiden painopisteenä vuodesta saakka, joten siitä näkökulmasta niiden määrälliseen tilanteeseen liittyy kenties muita perusliikuntapaikkojen enemmän liikuntapoliittisia / yhteiskunnallisia odotuksia. Lähiliikuntapaikkojen osalta Lipas tietokantaan 9

10 on Juuasta merkitty kaksi kohdetta. Määrä on verrokkikuntiin suhteutettuna keskimääräinen, mutta on huomioitava näiden osalta varsin isot erot kuntien välillä. Puolessa verkkokuntia ei ole yhtään lähiliikuntapaikkaa, mutta useassa kunnassa niitä on useita, esimerkiksi Sievissä 8 kpl. Tarkasteltaessa lähiliikuntapaikkojen määrällistä tilannetta vielä siitä näkökulmasta, onko niiden toteuttamiseen hyödynnetty vuosikymmen ajan tarjolla ollut korotettua valtionavustusta, voidaan todeta Juuan olleen asiassa passiivinen. Kumpaankaan Juuan nykyiseen lähiliikuntapaikkaan ei ole haettu valtionavustusta. Edellä esitetty määrällinen vertailutieto kertoo kokonaisuudessaan siten siitä, että Juuan liikuntapaikkaverkoston voidaan arvioida olevan omassa kuntakokoluokassaan valtakunnallista keskiarvoa ja liikuntapaikkojen kokonaismäärän osalta jopa hieman keskiarvoja parempi. Liikuntaolosuhteiden jatkokehittämiselle on siten Juuassa varsin hyvä perusinfrastruktuuri, johon kehittämistoimenpiteitä voidaan pohjata. 2.2 Omatoimisen liikunnan olosuhteiden nykytila Omatoimisen liikunnan olosuhteiden arviointi pohjautuu lähiliikuntaolosuhdekyselyn ja asukaskyselyn päätuloksiin. Lähiliikuntaolosuhteiden osalta yksityiskohtaisemmat tiedot kohteista on koottu ns. kohdekorteiksi, jotka on toimitettu Juuan kunnan liikuntatoimelle erillisenä liitteenä. Myös asukaskyselyn avoimissa kysymyksissä esitetyt kuntalaisten kommentit, näkemykset ja kehittämisehdotukset on koottu erilliseksi liitteeksi, joka on toimitettu liikuntatoimen käyttöön Lähiliikuntaolosuhdekyselyn päätulokset Lähiliikuntaolosuhdekyselyssä oli arvioitavana yhteensä 19 lähiliikunnan kannalta keskeistä kohdetta Juuassa. Tarkasteltavia kohteita olivat muun muassa kaikki Juuan päiväkoti- ja koulupihat, keskeiset leikkipaikat ja uimaranta. Kyselyssä kartoitettiin laajasti kyseisten kohteiden nykyiset erilaiset liikuntamahdollisuudet sekä arvioitiin liikuntaolosuhteiden nykytilaa huomioiden kohteiden nykyinen pääkäyttötarkoitus. Arvioinnissa lähtökohtana oli siten tarkastella esimerkiksi koulupihojen osalta sitä, kuinka hyvin pihan nykyiset liikuntamahdollisuudet vastaavat koulukäytön tarpeita. Kohteiden kokonaisarvioinnit tehtiin seuraavalla neliportaisella asteikolla: Kohteen nykytila on kokonaisuudessaan hyvä. Kohteen liikunta- ja leikkimahdollisuudet palvelevat hyvin nykyistä käyttötarkoitusta. Kohteen nykytila on kokonaisuudessaan tyydyttävä. Kohteen liikunta- ja leikkimahdollisuudet palvelevat riittävällä tavalla nykyistä käyttötarkoitusta. 10

11 Kohteen nykytila on kokonaisuudessaan heikko. Kohteen liikunta- ja leikkimahdollisuuksia on vähintäänkin joiltain osin kehitettävä / kunnostettava, jotta se palvelisi riittävällä tavalla nykyistä käyttötarkoitustaan. Kohteen nykytila on kokonaisuudessaan erittäin huono. Kohteen liikunta- ja leikkimahdollisuuksia on kokonaisvaltaisesti kehitettävä / kunnostettava, jotta se palvelisi riittävällä tavalla nykyistä käyttötarkoitustaan. Em. kokonaisarvioinnin ohella kyselyssä tehtiin osa-aluekohtaiset arvioinnit seuraavista teemoista: 1) leikkipaikkavälineistö, 2) pallopelipaikat, 3) talviliikuntapaikat, 4) muut liikuntamahdollisuudet ja 5) piha-alueen yleiset puitteet. Osa-alueittain tehtävissä arvioinneissa käytettiin samaa arviointiasteikkoa kuin kokonaisarvioinnissa. Kokonaisarvioinnin sekä em. osa-alueittain tehtyjen arviontien päätulokset on kohteittain esitetty taulukossa 2. Arviointien lisäksi kyselyssä dokumentoitiin kohteen nykyinen varustelu sekä koottiin kohteeseen liittyneitä kehittämistarpeita ja toiveita. Kaikki em. tiedot löytyvät yksityiskohtaisemmin kohteittain tehdyistä kohdekorteista, jotka on toimitettu erikseen kunnan liikuntatoimen käyttöön. Taulukko 2. Lähiliikuntaolosuhteiden kartoituksen kohdekohtaiset päätulokset 11

12 Lähiliikuntaolosuhdekyselyn päätulokset kyseisten kohteiden kokonaisarviointien osalta on esitetty toimintaympäristöittäin kuviossa 2. Kuten taulukko 2 sekä kuvio 2 kertovat, suurin osa kohteista on arvioitu tyydyttäviksi (9) ja heikoiksi (5). Kaikista kohteista ainoastaan Nunnanlahden koulupiha on arvioitu hyväksi. Erittäin huonoiksi on arvioitu Kajoon koulupiha ja Ilvolankosken urheilukenttä. Koulupihoista merkittävimmässä asemassa voidaan lähtökohtaisesta arvioida olevan kirkonkylässä sijaitsevan Poikolan koulun. Poikolan koulu on oppilasmäärältään selvästi kunnan isoin (350 oppilasta) ja pääosa kunnan lapsista ja nuorista on koulun oppilaita. Hyvillä liikuntaolosuhteilla voitaisiin siten saavuttaa siellä suurin joukko nuoria. Nykyisellään Poikolan koulun piha on kuitenkin arvioitu huonoksi. Juuan ainoassa päiväkodissa, Pikku-Ellissä, pihan liikuntamahdollisuudet on vastaavasti arvioitu heikoiksi. Juuan toinen, vuoden loppuun mennessä valmistuva, päiväkoti on tulevilta liikuntamahdollisuuksiltaan arvioitu tyydyttäväksi. Vertailtaessa Juuan koulu- ja päiväkotipihojen nykytilannetta Valon käytössä oleviin vertailukelpoisiin valtakunnallisiin aineistoihin, voidaan Juuan tilanteen arvioida olevan keskiarvoinen ja vastaavan tilannetta mikä vallitsee pienissä maaseutumaisissa kunnissa. Valtakunnallisesti tarkastellen kaupunkimaisilla alueilla päivä- ja koulupihojen liikuntaolosuhteiden tilanne on kuitenkin selvästi parempi. Esimerkiksi Jyväskylän ja Salon kaupungeissa tehdyissä vastaavissa kyselyissä yli 2/3 kartoitetuista pihoista oli hyvällä tai tyydyttävällä tasolla ja alle kolmasosa heikkoja tai huonoja. Juuassa tilanne on lukujen osalta lähes päinvastainen Hyvä tilanne 5 Tyydyttävä tilanne 3 Heikko tilanne Erittäin huono tilanne 0 Koulu- ja päiväkotipihat 0 Muut kartoitetut kohteet Kuvio 2. Liikuntaolosuhteiden nykytilan kokonaisarvioinnit Juuassa toimintaympäristöittäin tarkasteltuna Päiväkoti- ja koulupihojen lisäksi lasten lähiliikunnan kannalta keskeisiä toimintaympäristöjä ovat asuinalueilla sijaitsevat liikunta- ja leikkipaikat. Lähiliikuntaolosuhdekyselyssä arvioitavina oli neljä Juuan kunnallista liikunta- ja leikkipaikkaa. Heikkilän ja Koskelan lähiliikuntapaikat sekä Kivenpyörittäjänkylän leikkipaikka ovat liikuntamahdollisuuksiltaan tyydyttäviä ja Rantapuiston leikkipaikka liikuntaolosuhteiltaan heikkotasoinen. 12

13 Myös ulkoilualueet palvelevat laajoja käyttäjäryhmiä niin virkistymisen kuin kuntoilun merkeissä. Juuan keskeiset ulkoilualueet Kokkokallio ja Taivaanpanko on kartoituksessa arvioitu liikuntamahdollisuuksiltaan tyydyttäviksi. Juuan urheilukentät ovat sen sijaan rapistuneessa kunnossa ja ne on arvioitu kunnoltaan huonoiksi, Ilvolankosken kenttä jopa erittäin huonoksi. Lähiliikuntaolosuhdekyselyn edellä käsitellyt tulokset kertovat kuntatasoisesti siitä, että lasten ja nuorten merkittävistä päivittäisistä toimintaympäristöistä, päiväkoti- ja koulupihoista sekä liikunta- ja leikkipaikoista, vain yksi on arvioitu nykytilaltaan hyväksi huomioiden ko. paikkojen nykyiset käyttötarpeet. Lähiliikuntaolosuhteiden osalta on lisäksi erityisen tärkeää arvioida kuntatasoisen kokonaistarkastelun rinnalla nykytilannetta aluetasoisesti. Tästä lähtökohdasta lähiliikuntaolosuhdekyselyn kohdekohtaiset kokonaisarvioinnit on viety myös oheiseen karttapohjaiseen tarkasteluun (kuva 1). Lähiliikuntaolosuhteita alueellisesti tarkastellen voidaan todeta, että selvä pääosa lähiliikunnan kannalta keskeisistä kohteista sijoittuu luonnollisesti Juuan kirkonkylälle ja sen lähiympäristöön sekä kyläkoulujen yhteyteen. Huomionarvoista on kuitenkin se, että pääosa (3/4) kirkonkylän ulkopuolella olevista kohteista on arvioitu heikkotasoiksi ja toisaalta myös Kirkonkylän ydinalueelle on keskittynyt useita heikkotasoiksi arvioituja kohteita. Arvioitaessa Juuan lähiliikuntaolosuhteiden nykytilannetta kokonaisuudessaan kartoituskyselyn ja siihen liittyneen muun tiedonkeruun pohjalta, voidaan todeta lähiliikuntamahdollisuuksien kehittämistarpeita olevan Juuassa erityisesti koulupihojen osalta niin Kirkonkylässä kuin myös pääosassa kyläkouluja. Kuva 1. Lähiliikuntaolosuhdekyselyn kohdearvionnit kartalla 13

14 2.2.2 Asukaskyselyn tulokset Vuoden 2014 maaliskuun aikana toteutettuun asukaskyselyyn vastasi 117 Juuan asukasta. Yli 17-vuotiaille tarkoitettuun yleiseen asukaskyselyyn vastasi 75 henkilöä ja vuotiaille tarkoitettuun lasten ja nuorten kyselyyn 42 henkilöä. Pääosa (69 %) yleiseen asukaskyseen vastanneista oli naisia, Juuan keskustassa asuvia (76 %) ja säännöllisesti liikkuvia (61 %). Lasten ja nuorten kyselyyn osallistuneista suurin osa oli vuotiaita (86 %), asui keskusta-alueella (49 %), kävi Poikolan koulua (83 %) ja liikkui säännöllisesti (50 %). Lasten ja nuorten kyselyssä pääpaino oli koulupihojen tarkastelussa lasten ja nuorten liikuntaympäristöinä Juuassa. Kyselyssä mm. kysyttiin koulupihan käyttöä liikkumiseen. Kyselyn perusteella suurin osa lapsista (73 %) ei käytä omaa koulupihaa välintuntisin ollenkaan ja vain joka kymmenes liikkuu pihalla säännöllisesti (Kuvio 3). Kyselyyn vastanneista vajaa viidesosa ilmoittaa käyttävänsä pihaa viikoittain tai kuukausittain vapaaajallaan. Kolmannes vastaajista ei kuitenkaan liiku nykyisin koulupihalla ollenkaan vapaa-ajallaan. Koulupihan käyttöön liittyvät tulokset antavat siten samansuuntaisen kuvan koulupihojen heikosta nykytilanteesta kuin edellä käsitelty lähiliikuntaolosuhteiden kartoitus. Liikkuu välintuntisin koulupihalla Säännöllisesti 10% Satunnaisesti 17% En ollenkaan 73% Liikkuu vapaa-ajalla koulupihalla Viikottain 2% Kuukausittain 15% Vuosittain 51% En ollenkaan 32% Kuvio 3. Lasten ja nuorten koulupihan käyttö liikkumiseen Yleisessä asukaskyselyssä aikuisvastaajilta kysyttiin heidän käyttämiänsä liikuntapaikkoja. Kyselyn perusteella Juuan kunnan aikuisväestön aktiivisimmin käyttämät liikuntapaikat ovat samoja, jotka nousevat esiin yleisissä valtakunnallisissa liikuntagallupeissa ja Valon vertailuaineistoissa. Ylivoimaisesti eniten käytetty liikuntapaikka, niin Juuassa kuin muuallakin maassa, on kävely- ja pyörätiet (Kuvio 4). Aikuisväestölle suunnatun kyselyn perusteella yli 80 % Juuan asukkaista käyttää niitä melko tai erittäin paljon omatoimisessa liikunnassaan. Korkealle aktiivisen käytön osalta nousevat Juuassa myös omatoimiseen ulkoliikuntaan tarkoitetut 14

15 kunto- ja pururadat sekä uimarannat ja luistelualueet. Sisäliikuntapaikkojen osalta merkittävänä toimintaympäristönä näyttäytyy Liikunta-kulttuuritalo, jonka kunto- ja palloilusalia asukkaat käyttävät aktiivisesti. Kaikkia edellä mainittuja liikuntapaikkoja käyttää omatoimisessa liikunnassaan erittäin tai melko paljon vähintään kolmannes asukaskyselyyn vastanneista kuntalaisista. Kävely- ja pyörätiet 51% 31% 6% 13% Liikunta- ja kulttuuritalon palloilusali 20% 12% 13% 52% Hiihtoladut 19% 13% 29% 38% Koulujen liikuntasalit 18% 12% 22% 47% Liikunta- ja kulttuuritalon kuntosali 17% 21% 27% 34% Vanha Sali 16% 14% 13% 54% Uimarannat 14% 26% 41% 19% Kunto- ja pururadat 13% 24% 31% 31% Luistelualueet 12% 25% 16% 45% Lähiliikuntapaikat 9% 15% 27% 45% Pallokentät 7% 10% 30% 49% Yleisurheilukentät 4% 10% 25% 54% Tenniskentät 4% 6% 20% 62% Ulkoilureitit 27% 46% 21% Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Erittäin vähän En osaa arvioida Kuvio 4. Liikuntapaikkojen käyttö Keskeisimpänä näkökulmana asukaskyselyssä oli saada tietoa kuntalaisten tyytyväisyydestä Juuan kunnan tarjoamaan ja ylläpitämään liikuntapaikkaverkostoon. Kuvioon 5 on koottu asukaskyselyn tulokset koskien vastaajien tyytyväisyyttä erityyppisiin Juuan liikuntapaikkoihin. Kyselyn perusteella asukkaat ovat yleisimmin tyytyväisiä Juuan kunto- ja pururatoihin, hiihtolatuihin sekä Liikunta-kulttuuritaloon. Kyseisiin liikuntapaikka- 15

16 tyyppeihin tyytyväisyys on selvästi korkeampaa kuin muissa Valon vertailuaineistoissa. Vastanneista kuntalaisista neljäsosa on kunto- ja pururatoihin erittäin tyytyväisiä ja 43 % melko tyytyväisiä. Hiihtolatuihin ja Liikunta-kulttuuritalon palloilu- ja kuntosaliin on erittäin tyytyväisiä noin viidennes vastaajista. Lisäksi 74 % kuntalaisista on tyytyväisiä Juuan kävely- ja pyöräilyteihin, mutta näiden joukosta vain 7 % erittäin tyytyväisiä. Kunto- ja pururadat 24% 43% 9% Liikunta-kulttuuritalon palloilusali 20% 33% 10% 4% Hiihtoladut 19% 35% 10% Liikunta-kulttuuritalon kuntosali 17% 47% 11% Uimarannat 9% 46% 21% 7% Koulujen liikuntasalit 8% 33% 17% Luistelualueet 7% 34% 13% 13% Kävely- ja pyöräilytiet 7% 67% 12% 5% Ulkoilureitit 6% 45% 15% 7% Liikuntasalit 6% 51% 18% Tenniskentät 19% 16% 4% Yleisurheilukenttä 10% 15% 28% Pallokentät 34% 15% 7% Lähiliikuntapaikat 25% 28% 9% Vanha Sali 13% 23% 27% Alle 12-v lasten vanhemmat Koulupihat 20% 30% 40% Muut leikkialueet 18% 57% 21% Lapset ja nuoret (10-17v) Koulupihat 17% 29% 44% Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa arvioida Kuvio 5. Kuntalaisten tyytyväisyys Juuan kunnan erilaisiin liikuntapaikkoihin Tarkasteltaessa vastaavasti sitä, mihin liikuntapaikkoihin ollaan yleisimmin tyytymättömiä omatoimisen liikunnan näkökulmasta, nousevat tuloksista esiin lähiliikuntapaikat. Lähiliikuntapaikkoihin tyytymättömiä on 37 % aikuisvastaajista. Tyytyväisyyttä erilaisiin lähiliikuntapaikkoihin kysyttiin lisäksi erikseen alle 12-vuotiaiden lasten vanhemmilta ja vuotiailta lapsilta. Alle 12-vuotiaiden lasten vanhemmista noin 70 % on tyytymättömiä sekä koulupihoihin että muihin leikkialueisiin ja luku on vastaavanlainen lasten ja nuorten osalta. Lähiliikuntapaikkojen lisäksi selkeää tyytymättömyyttä ilmenee Vanhaa Salia, yleisurheilukenttää ja 16

17 uimarantoja kohtaan. Vanhaan Saliin tyytymättömiä on vastaajista puolet, yleisurheilukenttään 43 % ja uimarantoihin noin kolmasosa. Kokonaisuutena liikuntapaikkatyypeittäin tapahtuneesta tarkastelusta voidaan kuitenkin todeta, että Juuan asukkaat ovat varsin tyytyväisiä omatoimisen liikunnan kannalta keskeisimpiin liikuntapaikkoihinsa kunnassa. Kuviossa 6 on esitelty tuloksia siitä, kuinka tyytyväisiä kunnan asukkaat ovat Juuan nykytilanteeseen koskien liikuntapaikkaverkoston erilaisia laatutekijöitä. Kyselyn perusteella kuntalaiset ovat yleisimmin tyytyväisimpiä liikuntapaikkojen käyttömaksuihin. Käyttömaksuihin ollaan Juuassa tyytyväisempiä kuin Valon muissa vertailuaineistoissa. Pääosa kyselyyn vastanneista arvioi lisäksi olevansa tyytyväinen Juuan liikuntapaikkojen lukumäärään ja saavutettavuuteen. Tarkasteltaessa tyytymättömyyttä laatutekijöitä kohtaan tuloksista nousee esiin liikuntapaikkojen viihtyisyys ja esteettisyys sekä liikuntapaikkojen tarjonnan monipuolisuus, joihin on tyytymättömiä noin puolet vastaajista. Liikuntapaikkojen kunnossapitoon ja laatuun tyytymättömiä on vastanneista hieman yli kolmannes. Käyttömaksut 28% 49% 9% 4% Lukumäärä ja riittävyys 17% 57% 17% Saavutettavuus 14% 53% 21% 4% Kunnosapito ja huolto 4% 49% 29% 10% Laatu 4% 54% 29% 6% Monipuolisuus 47% 34% 10% Viihtyisyys ja esteettisyys 40% 41% 10% Esteettömyys 46% 16% 4% Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa arvioida Kuvio 6. Tyytyväisyys liikuntapaikkojen eri laatutekijöihin Liikuntapaikkojen nykytilan arvioinnin lisäksi asukaskyselyssä kysyttiin kuntalaisten mielipidettä tärkeimmistä kehittämiskohteista omatoimisen liikunnan edistämisen näkökulmasta. Strukturoidussa kysymysosiossa selvästi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi osoittautuivat lähiliikuntapaikat, jotka 40 % kyselyyn vastanneista nostaa kolmen tärkeimmän kehittämiskohteen joukkoon ja neljäsosa tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi (Kuvio 7). Lähiliikuntaolosuhteiden lisäksi aikuisväestön kehittämistoiveissa nousevat esiin kävely- ja pyörätiet, 17

18 ulkoilureitit, yleisurheilukenttä, liikunta- ja palloilusalit, uimarannat ja kuntosali. Noin kolmasosa vastaajista nostaa edellä mainitut liikuntapaikat kolmen tärkeimmän kehittämistarpeen joukkoon. Lähiliikuntapaikat 25% 7% 8% Kävely- ja pyöräilytiet 14% 11% 9% Ulkoilureitit 14% 10% 8% Yleisurheilukenttä 10% 11% 11% Luistelualueet 9% 3% 8% Hiihtoladut 7% 4% 5% Liikunta- ja palloilusalit 7% 10% 13% Uimarannat 6% 16% 13% Kuntosali 4% 11% 16% Kunto- ja pururadat 3% 3% 6% Pallokentät 11% 5% Tenniskentät Tärkein Toiseksi tärkein Kolmanneksi tärkein Kuvio 7. Tärkeimmät kehittämiskohteet Kuviossa 8 esitetään asukaskyselyn tulokset avoimista kysymyksistä koskien liikuntaolosuhteiden kehittämistä. Yleisessä asukaskyselyssä sekä lasten ja nuorten kyselyssä esitettiin yhteensä 60 eri luokkiin kuuluvaa kehittämisehdotusta. Liikuntapaikkatyypeittäin avoimet vastaukset jakautuivat siten, että kehittämisehdotuksia tuli eniten koskien lähiliikuntapaikkoja. Lähiliikuntapaikkoja kuten koulupihoja ja puistoja koskevia ehdotuksia tuli yhteensä 16. Toiseksi eniten aikuisten kehittämisideoista kohdistui vesiliikuntapaikkoihin (8kpl) ja talviliikuntapaikkoihin (7kpl), kun taas lasten ja nuorten osalta sisäliikuntapaikat saivat toiseksi eniten ehdotuksia (8kpl). Lisäksi yhteensä kuusi vastausta liittyi muihin huomioihin kuten tasa-arvoisiin liikuntamahdollisuuksiin ja viestinnän kehittämiseen. Kaikki kyselyssä esitetyt yksittäiset kehittämistoiveet on erillisenä raporttina toimitettu Juuan kunnan liikuntatoimen käyttöön. 18

19 Vesiliikuntapaikat 8 Lähiliikuntapaikat Talviliikuntapaikat Muut huomiot Luontoliikuntapaikat Sisäliikuntapaikat 3 8 Kävely-, pyöräily- ja autotiet Muut liikuntapaikat Aikuiset Lapset ja nuoret Kuvio 8. Vastaajien omat liikuntaolosuhteisiin liittyvät kehittämisehdotukset Juuan lähiliikuntaolosuhteiden kehittämiseen liittyen yleisessä asukaskyselyssä kysyttiin lisäksi aikuisvastaajilta, joilla oli alle 12 -vuotiaita lapsia, heidän näkemystään lähiliikuntapaikkojen enimmäisetäisyyksistä. Kuvioon 9 on koottu sekä Juuan asukaskyselystä kysymykseen saadut vastaukset, että vertailuna Salon kaupungissa Valon toteuttaman vastaavan kyselyn tulokset. Kuvio 9 osoittaa, että Juuassa lähiliikuntapaikkojen sijoittamisen osalta on lapsiperheissä selvästi suurempi valmius liikkua pidempiäkin matkoja lähiliikuntapaikoille kuin tiiviimmän yhteiskuntarakenteen kunnissa. Lähes puolet Juuassa vastanneista lapsiperheistä ei kokenut yli 5 km etäisyyttäkään lähiliikuntapaikalle sen käytön esteenä. Alle 2 km 16% 53% 2-5 km 34% 42% Yli 5 km 12% 42% Juuka (n=24) Salo (n=307) Kuvio 9. Matka, jonka alle 12-vuotiaiden vanhemmat ovat valmiita kulkemaan lähiliikuntapaikalle 19

20 Juuan liikuntapalveluiden tulevaisuuden näkyjen osalta yleisessä asukaskyselyssä kysyttiin aikuisvastaajilta myös suhtautumistaan erilaisiin keinoihin, joita joissakin kunnissa on käytetty liikuntapalveluiden säästö- ja tehostamistarkoituksissa. Kyselyn perusteella myönteisimmin Juuan aikuisväestö suhtautui liikuntaseurojen vastuun ja roolin kasvattamiseen (kuvio 10). Yli kolmannes vastanneista oli sitä mieltä, että liikuntaseurojen nykyistä suurempi rooli liikuntapaikkahankkeiden toteuttajina ja vastuu liikuntapaikkojen valvonnassa ja ylläpidosta ovat kannatettavia keinoja liikuntapalveluiden toiminnan tehostamisessa. Sen sijaan liikuntapaikkojen karsimista ja tiivistämistä sekä käyttötuottojen nostamista ei pidetty yhtä hyväksyttävinä tehostamistoimina. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että liikuntapaikkaverkoston karsimista ei tulisi missään tapauksessa toteuttaa. Liikuntaseuroille nykyistä enemmän vastuuta liikuntapaikkojen valvonnasta ja ylläpidosta 35% 44% 21% Liikuntaseuroille nykyistä suurempi rooli omien liikuntapaikkahankkeiden toteuttajina 31% 49% 21% Liikuntapaikkaverkoston karsiminen ja tiivistäminen 12% 42% 46% Käyttötuottojen nostaminen 10% 54% 35% Kannatettava keino Harkittavissa oleva keino Ei missään tapauksessa käytettävä keino Kuvio 10. Suhtautuminen mahdollisiin tehostamistoimenpiteisiin Edellä esitetyt päätulokset asukaskyselystä osoittavat kuntalaisten olevan Juuan nykyiseen liikuntapaikkaverkostoon ja muihin liikuntaolosuhteisiin pääosin tyytyväisiä. Tätä näkemystä vahvistaa kuviossa 12 esitetyt tulokset koskien vastanneiden asukkaiden tekemää kokonaisarviota Juuasta liikunta- ja urheilukuntana omatoimisen liikunnan harrastamisen näkökulmasta. Yli 80 % kyselyyn vastanneista pitää Juukaa vähintään melko hyvänä liikuntakuntana. Melko huonon arvion nykytilanteesta antaa 15 % kuntalaisista ja erittäin huonon vain 1 %. Erittäin hyvä 10% Melko hyvä 73% Melko huono 15% Erittäin huono 1% Kuvio 11. Kokonaisarviot Juuasta omatoimisen liikunnan harrastamisen näkökulmasta 20

21 2.3 Organisoidun liikunnan ja urheilun olosuhteiden nykytila Juuassa Organisoidun liikunta- ja urheilutoiminnan nykytilaa Juuassa kartoitettiin liikuntaseuroille ja muille liikuntaa toteuttaville yhdistyksille suunnatulla kyselyllä. Seuraavassa on esitetty tiiviisti kyselyn tulokset. Yksittäisten seurojen vastaukset ja kehittämistoiveet on lisäksi koottu ns. seurakorteiksi, jotka on toimitettu erillisenä raporttina Juuan liikuntatoimen käyttöön Yhdistyskyselyn tulokset Yhdistyskyselyyn vastasi 10 Juuan kunnan alueella liikuntatoimintaa toteuttavaa yhdistystä. Kolme vastanneista oli yhden urheilulajin erikoisseuroja, kolme useampaa liikuntalajia tai urheilumuotoa toteuttavia yleisseuroja ja loput neljä liikuntaa päätoimintansa ohella toteuttavia muita yhdistyksiä. Kyselyyn vastanneet seurat edustivat monipuolisesti eri liikunta- ja urheilulajeja. Parhaiten edustettuna on kuntoliikunta ja -jumppa, jota järjestettiin viidessä eri yhdistyksessä. Kuusi yhdistyksistä järjesti liikuntatoimintaa pääasiassa Juuan keskustan alueella. Lähes kaikki vastanneista yhdistyksistä kertovat järjestävänsä liikuntatoimintaa ennen kaikkea edistääkseen sen avulla jäsentensä terveyttä ja hyvinvointia (Kuvio 12). Myös lasten ja nuorten kasvattamista liikunnan avulla pidettiin tärkeänä tavoitteena. Vain pienelle osalla seuroista korostuu kilpaurheilullinen menestys tai oman lajin kehittäminen päätarkoituksena. Lasten ja nuorten kasvattaminen liikunnan/urheilun avulla 4 7 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen liikunnan/urheilun avulla 2 8 Seuran jäsenistön hauska yhdessäolo ja muu sosiaalisuus toiminnassa 2 5 Seuran kilpaurheilullinen kehitys ja menestys omassa lajissa/lajeissa 1 3 Seuran oman lajin/lajien yleinen kehittäminen ja edistäminen Suomessa 1 2 Tärkein tavoite Kolmen tärkeimmän tavoitteen joukossa Kuvio 12. Yhdistysten liikunta- ja urheilutoiminnan päätarkoitus Kyselyn perusteella Juuan kunnan hallinnoimat liikuntapaikat ovat suurimmalle osalle yhdistyksistä pääasiallinen liikuntatoiminnan toteutuspaikka. Kuuden yhdistyksen kaikki perustoiminta ja kolmen yhdistyksen selvä 21

22 pääosa perustoiminnasta tapahtuu kunnan liikuntapaikoilla. Kuvioon 13 on koottu erittely siitä, mitä Juuan kunnan liikuntapaikkoja yhdistyksen käyttävät toiminnassaan. Vastausten perusteella yleisimmin yhdistysten toimesta käytetty liikuntapaikka Juuassa on Liikunta-kulttuuritalon palloilusali, jota käyttää toiminnassaan 5 yhdistystä. Liikunta- ja kulttuuritalon kuntosalia käytti yhdistyksistä 4, joista pääosa samoja, jotka käyttivät myös palloilusalia. Myös Juuan vanhaa salia ja Ilvolankosken yleisurheilukenttää käytti useampi yhdistys toiminnassaan. Liikunta-kulttuuritalon palloilusali 5 Liikunta-kulttuuritalon kuntosali 4 Ilvolankosken urheilukeskuksen yu-kenttä Vanha Sali 3 3 Kokkokallion ulkoilualue Taivaanpankon ulkoilualue Vanha liikuntakenttä Koulukeskuksen kaukalo Koulukeskuksen kenttä Seurantalon palloilukenttä Ahmovaaran koulun liikuntapaikat Kajoon koulun liikuntapaikat Kunnan sisäampumarata Nunnanlahden koulun liikuntapaikat Vihtasuon koulun liikuntapaikat Kuvio 13. Yhdistysten käyttämät kunnan liikuntapaikat Keskeinen kysymys Juuan liikuntaolosuhteiden nykytilan kartoittamiseksi oli yhdistyskyselyssä se, kuinka tyytyväisiä liikuntaa toteuttavat yhdistykset ovat Juuan liikuntapaikkapalveluihin eri näkökulmista. Kyselyn perusteella yhdistykset ovat pääosin erittäin tai melko tyytyväisiä kunnan liikuntapaikkapalveluihin (Kuvio 14). Yleisimmin yhdistykset ovat erittäin tyytyväisiä liikuntapaikkojen käyttökustannuksiin, mutta tämän osa-alueen kohdalla kaksi yhdistyksistä on kuitenkin erittäin tyytymättömiä. Yleisesti erittäin tyytyväisiä Juuan yh- 22

23 distykset ovat lisäksi liikuntapaikkojen ja -vuorojen määrään sekä käytössä oleviin harjoitusaikoihin ja -ajankohtiin. Lievää tyytymättömyyttä yksittäiset yhdistykset ilmaisevat kyselyssä liikuntapaikkojen laatutasoon sekä saatavissa olevien harjoitusvuorojen määrään liittyen. Käytössämme olevien liikuntapaikkojen käyttökustannukset 7 2 Käytössä olevien liikuntapaikkojen ja -vuorojen määrä Käytössä olevien liikuntapaikkojen saavutettavuus 5 3 Käytössä olevat harjoitusajat ja -ajankohdat 4 4 Käytössä olevien liikuntapaikkojen laatu Erittäin tyytyväisiä Melko tyytyväisiä Melko tyytymättömiä Erittäin tyytymättömiä Kuvio 14. Yhdistysten arvio nykyisistä toimintaolosuhteista Juuan liikuntaa toteuttavat yhdistykset ovat yleisesti ottaen kohtuullisen tyytyväisiä kunnan nykyisiin liikuntapaikkapalveluihin. Tätä tulosta vahvistaa myös yhdistysten itse antama kokonaisarvio. Kyselyssä yhdistyksiä pyydettiin arviomaan Juukaa kokonaisuudessaan liikunta- ja urheilukuntana organisoidun seura- ja yhdistystoiminnan tarpeiden näkökulmista. Lähes kaikki vastanneet yhdistykset pitävät Juukaa melko hyvänä liikuntaja urheilukuntana, mutta erittäin hyvää arviota ei anna yksikään yhdistyksistä. (kuvio 15). Kaksi yhdistystä arvioi Juuan melko huonoksi liikunta- ja urheilukunnaksi. Erittäin hyvä liikunta- ja urheilukunta 0 Melko hyvä liikunta- ja urheilukunta 7 Melko huono liikunta- ja urheilukunta 2 Erittäin huono liikunta- ja urheilukunta 0 Kuvio 15. Yhdistysten arvio Juuasta liikunta- ja urheilukuntana 23

24 Nykytilanteen arviointien lisäksi yhdistyksiltä kysyttiin heidän toiveitaan liittyen yhdistysten liikunta- ja toimintaolosuhteiden kehittämiseen tulevaisuudessa. Yhdistyksillä oli mahdollisuus esittää kysymykseen sanallisesti kolme tärkeintä kehittämistoivetta Juuan kunnalle. Kehittämistoiveita esitti 9 yhdistystä. Luonnollisesti merkittävä osa esitetyistä konkreettisista kehittämistoiveista kohdistuu yhdistyksen oman liikuntatoiminnan kannalta keskeisiin liikuntaolosuhteisiin. Yleisimmin yhdistysten esittämät tulevaisuuden kehittämistoiveet kohdistuvat tiettyjen liikuntapaikkojen kunnostamiseen, huoltoon tai välinehankintoihin. (Kuvio 16). Kunnostamistoimenpiteitä kirjattiin erityisesti Ilvolankosken urheilukentän ja Vanhan salin osalta. Muut kehittämistoimenpiteet liittyivät käyttömaksuihin ja uusiin liikuntapaikkahankkeisiin. Käyttömaksujen osalta toivottiin edullisempia tai maksuttomia liikuntapaikkoja ja uutena liikuntapaikkana ehdotettiin lähiliikuntapaikkaa ja uimahallia. Kaikki kehittämistoiveet on esitelty liitteenä olevissa yhdistyskorteissa. Liikuntapaikkojen kunnostamiseen, huoltoon ja välinehankintoihin liittyvät toiveet Käyttömaksuihin liittyvät toiveet 2 1 Uusiin liikuntapaikkahankkeisiin liittyvät toiveet toive 2. toive 3. toive Kuvio 16. Kehitystoiveisiin liittyvät avoimet vastaukset luokiteltuna Liikuntaolosuhteiden arviointien ja kehittämistarpeiden lisäksi yhdistyskyselyssä selvitettiin sitä, miten yhdistykset suhtautuvat erilaisiin kunnallisten liikuntapalveluiden säästö- ja tehostamiskeinoihin. Kyselyn perusteella Juuan liikuntaseurat ja muut yhdistykset suhtautuvat tehostamistoimenpiteistä myönteisimmin liikuntaseurojen roolin korostamiseen omien liikuntapaikkahankkeiden toteuttajina (Kuvio 18). Yli puolet vastanneista yhdistyksistä pitää tätä harkittavissa olevina keinona, mutta yksikään yhdistyksistä ei suoraan kannata sitä. Selvästi kielteisimmin yhdistykset suhtautuvat liikuntapaikoista saatavien käyttötuottojen nostamiseen. Lähes kaikki yhdistyksistä pitävät tätä keinona, jota ei missään tapauksessa tulisi käyttää. 24

25 Liikuntaseuroille nykyistä suurempi rooli omien liikuntapaikkahankkeiden toteuttajina 5 2 Kunnan liikuntapaikkaverkoston karsiminen ja tiivistäminen 4 3 Liikuntaseuroille nykyistä enemmän vastuuta käyttämiensä liikuntapaikkojen ylläpidosta ja valvonnasta Kunnan liikuntapaikoistaan saamien käyttötuottojen nostaminen 1 6 Kannatettava keino Harkittavissa oleva keino Ei missään tapauksessa käytettävä keino Kuvio 17. Yhdistysten näkemykset kunnissa käytettyihin liikuntapalveluiden säästö- ja tehostamiskeinoihin 25

26 2.4 Johtopäätökset liikuntaolosuhteiden nykytilan kartoituksista Edellä on esitelty tulokset Juuan liikuntaolosuhteita kartoittaneista kyselyistä ja muusta kerätystä taustatiedosta. Alla on koottu saadusta aineistosta johdetut keskeiset johtopäätökset. 1. Keskeiset käyttäjäryhmät varsin tyytyväisiä Juuan nykyiseen liikuntapaikkaverkostoon Tehtyjen arviointikyselyiden perusteella niin liikuntaa toteuttavat yhdistykset kuin alueen asukkaat ovat varsin tyytyväisiä nykyisiin liikuntaolosuhteisiinsa. Tätä kuvastaa muun muassa se, että yleiseen asukaskyselyyn ja yhdistyskyselyyn vastanneista selvä pääosa piti Juukaa vähintään melko hyvänä liikunta- ja urheilukuntana. Selkeästi tyytymättömiä eri kyselyosiossa oli hyvin pieni osa vastaajista. Myös Lipas tietokannan kautta tehty vertailu kertoo Juuassa olevan vastaavan kokoisiin kuntiin verrattuna määrällisesti varsin hyvä liikuntapaikkaverkosto. 2. Ulkoilu- ja kuntoilureitit sekä hyvin toimiva Liikunta-kulttuuritalo omatoimisen liikkumisen erityisvahvuudet Juuassa Omatoimisen liikunnan osalta kuntalaiset ovat selvästi tyytyväisiä erilaisiin luontoliikuntapaikkoihin kuten kunto- ja pururatoihin sekä hiihtolatuihin, mutta myös kunnan Liikunta-kulttuuritaloon. Kyseisiä liikuntapaikkoja myös käytetään aktiivisesti omatoimisessa liikunnassa. Muihin vertailuaineistoihin verrattuna kunnan liikuntahallin merkitys omatoimisen liikunnan toimintaympäristönä korostuu Juuassa. Liikuntahallit toimivat kunnissa yleensä korostetusti organisoidun liikunnan paikkoina, mutta Juuassa Liikunta-kulttuuritalo liikuttaa vahvasti myös omatoimisia liikkujia. 3. Yhdistys- ja seuratoiminnalla Juuassa erityisen hyvä tilanne liikuntatilojen käyttökustannusten ja käyttövuorojen saatavuuden osalta Valtakunnallisesti tarkastellen yksi liikuntaseuratoiminnan keskeisiä haasteita ovat seuratoiminnan kustannusten kasvu sekä harjoitustilojen ja -aikojen saaminen arki-iltojen primetime aikoina. Ongelma on erityisen leimallinen isoissa kaupungeissa ja väestömäärältään kasvavilla alueilla. Juuassa on tilanne näiden haasteiden osalta poikkeuksellisen hyvä vuoroja ja -tiloja on saatavissa hyvin ja kohtuullisilla kustannuksilla. Tätä osoittaa se, että selvä pääosa vastanneista yhdistyksistä oli erittäin tyytyväisiä liikuntatilojensa nykyisiin käyttökustannuksiin sekä vuorojen saatavuuteen. Kriittisempiä yhdistykset sen sijaan olivat liikuntatilojen laatuun ja tarjonnan monipuolisuuteen. 26

27 4. Lähiliikuntapaikkojen kehittämiselle selkeästi tarvetta ja yleistä kannatusta Asukaskyselyn tulokset osoittavat kuntalaisten olevan selvästi tyytymättömiä Juuan lähiliikuntapaikkoihin. Lähes puolet lapsiperheistä sekä lapsista ja nuorista on erittäin tyytymättömiä Juuan koulupihoihin. Lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistarpeeseen viittaa myös se, että 40 % aikuisvastaajista nostaa lähiliikuntapaikat tärkeimpien kehittämiskohteiden joukkoon ja niihin liittyvät kehittämistoiveet korostuvat myös kuntalaisten avoimissa vastauksissa. Lisäksi lähiliikuntaolosuhdekyselyssä alle puolet koulu- ja päiväkotipihoista arvioitiin alle tyydyttävän tason. Lähiliikuntapaikkojen kehittämistarvetta puoltavat lisäksi Juuan nykyisen lähiliikuntapaikkaverkoston määrällinen ja alueellinen suppeus, sillä nykyisellään varsinaisia lähiliikuntapaikkoja on kunnan alueella Lipas -tietokannan mukaan vain 2 kappaletta ja kummatkin kuntakeskuksessa. Myös avustusmahdollisuuksien hyödyntämisessä on Juuka kuntana ollut passiivinen, sillä lähiliikuntapaikkojen toteuttamiseen ei ole haettu valtionavustuksia, vaikka kuntien lähiliikuntapaikkahankkeet ovat olleet valtion liikuntapaikkarakentamisen tukipolitiikassa painopistealueena 2000-luvun alusta alkaen. 5. Kehittämisnäylle tilausta myös Juuan kuntoilu- ja ulkoilureittien sekä yleisurheilun harrastamisolosuhteiden osalta Asukaskyselyn perusteella erilaiset kuntoilu- ja ulkoilureitit (kävely- ja pyörätiet, kuntoradat, ulkoilureitit) ovat aikuisväestölle tärkeimpiä liikuntapaikkoja Juuassa. Esimerkkisi kävely- ja pyöräteitä käyttää kuntalaisista yli 80 % melko tai erittäin paljon omatoimisessa liikunnassaan. Näiden liikuntaolosuhteiden kehittämistä merkittävä osa kuntalaisista pitää lähiliikuntapaikkojen ohella keskeisimpinä tulevaisuuden painopisteinä. Annettujen konkreettisten kehittämisehdotusten perusteella erityisesti kirkonkylän alueella tällaiselle kehittämistyölle olisi tilausta. Yhdistyskyselyssä vastaavasti varsin laajasti kannatusta saanut yksittäinen tulevaisuuden kehittämiskohde oli Ilvolankosken kentän kunnostaminen yleisurheilun olosuhteiden osalta. Yhdistyskyselyn ohella yleisurheilukentän korjausta toivottiin varsin laajalti myös asukaskyselyssä. 27

28 3 Valtakunnallista näkökulmaa Juuan liikuntaolosuhteiden kehittämiseen Paikallisen nykytila-analyysin lisäksi Juuassa rakenteilla olevaa liikuntapaikkasuunnitelmaa on järkevää pohjata ja peilata myös laajempaan yhteiskunnalliseen viitekehykseen sekä tulevaisuuden näkymiin. Tästä lähtökohdasta seuraavaan on koottu, Juuan liikuntapaikkasuunnitelman ja myös muun strategiatyön tausta-aineistoina hyödynnettäväksi, huomioita valtion liikuntapaikkarakentamista ohjaavasta Opetus- ja kulttuuriministeriön Liikuntapaikkarakentamiseen suunta asiakirjasta sekä vuonna 2013 julkaistuista Sosiaali- ja terveysministeriön terveyttä edistävän liikunnan valtakunnallisista linjauksista. Myös muutamia muita valtakunnallisia strategioita tarkastellaan lyhyesti. Lisäksi osion loppuun on koottu joitakin nostoja tuoreesta, Valon keväällä 2014 julkaisemasta, tulevaisuuden muutostrendejä hahmottelevasta ns. Tulevaisuusnavigaattorista, jonka tarkoituksena on tuottaa erilaisille liikuntatoimijoille näkökulmia tulevaisuuden ennakointiin. 3.1 Huomioita valtakunnallisista liikunnan strategia-asiakirjoista Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 asiakirja (OKM) Opetus- ja kulttuuriministeriön tuottama valtion liikuntapaikkarakentamista ohjaava strategia-asiakirja on julkistettu vuonna Uusi liikuntapaikkarakentamisen asiakirja on paraikaa valmisteilla ministeriössä ja sen on tarkoitus valmistua kevään 2014 aikana. Uusi asiakirja ei saatujen tietojen perusteella tule merkittäviltä osin linjamaan strategisia tavoitteita ja perusperiaatteita uudella tavalla, vaan keskittyy enemmänkin olemassa olevaa kattavampaan suomalaisen liikuntapaikkarakentamisen nykytila-analyysiin. Lähtökohdiltaan sekä olemassa oleva että tuleva suunta-asiakirja keskittyy opetusministeriön toimiin liikunnan olosuhteiden tukemisessa ja suuntaamisessa. Suunta-asiakirjaan liittyvä strateginen ao. visio koskee kuitenkin kaikkia mahdollisia tahoja, jotka luovat Suomessa liikunnalle olosuhteita ja edellytyksiä. Visio: Suomi on liikuntaolosuhteiden mallimaa, jossa on eri käyttäjien kannalta erinomaiset edellytykset liikunnallisen elämäntavan toteutukselle, liikunnan harrastamiselle sekä kilpa- ja huippu-urheilulle. Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjalle luovat tavoitteita erilaiset hallitusten hyväksymät asiakirjat. Olennaisia tavoitteita ovat näistä lähtökohdista erityisesti liikuntapalvelujen saavutettavuus ja arkiliikunnan edellytysten parantaminen. Liikuntaolosuhteilla tulee yleisellä tasolla edistää väestön terveyttä sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Myös suurtapahtumien järjestämisedellytysten parantaminen tavoitteena asettaa vaatimuksia liikunnan olosuhteiden osalta. Em. lähtökohdista suunta-asiakirjassa on määriteltynä seuraavat valtion liikuntapaikkarakentamisen nykyiset painopistevalinnat. 28

29 1. Lasten ja nuorten liikkumisympäristöjen kehittäminen 2. Terveyttä edistävien liikuntaolosuhteiden lisääminen 3. Liikuntapaikkojen laadun kehittäminen 4. Kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu Lasten ja nuorten liikuntaympäristöjen -painopistevalinnassa suunta-asiakirjassa nostetaan esiin kehittämisalueina esim. kotipiha-, päiväkoti-, puisto- ja koulualueet. Näissä on kuitenkin huomioitava mahdollisuuksien mukaan niiden soveltuvuus myös muiden käyttäjäryhmien tarpeisiin. Terveyttä edistävät liikuntaolosuhteet -painopistevalinnalla halutaan vastaavasti painottaa kaikkien sellaisten liikuntaolosuhteiden merkitystä, jotka lisäävät terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrää ja madaltavat liikuntaharrastuksen aloittamiskynnystä. Liikuntapaikkojen laadun kehittämisen painopistevalinnalla huomiota halutaan suunta-asiakirjassa kiinnittää korkealaatuisen rakentamisen merkitykseen ja laatuajattelun toteutumiseen koko prosessin ajan suunnitteluvaiheesta liikuntapaikan käyttöön saakka. Suunta-asiakirjassa korostetaan myös, että jo olemassa olevan liikunta-infrastruktuurin korjaamisen merkitystä osana liikuntapaikkojen laadun kehittämistä. Kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun painopistevalinta vastaavasti korostaa yhdyskuntasuunnitteluun ja kaavoitukseen vaikuttamisen tärkeyttä liikuntaedellytysten kehittämisessä. Perusperiaatteena painotetaan mm. sitä, että rakennettavat liikuntapaikat tulisi sijoittaa yhdyskuntarakenteessa asuinympäristöjen läheisyyteen tai julkisten liikenneyhteyksien varrelle Suunta-asiakirjassa nostetaan esiin tiivistetysti myös joitakin liikuntaolosuhteiden kehittämiseen liittyviä tulevaisuuden haasteita. Yhtenä näkökulmana tässä tarkastelussa ovat myös kunta- ja palvelurakenteessa tapahtuvat muutokset. Suunta-asiakirjaan on kirjattu tähän liittyvää ao. pohdintaa ja linjauksia, jotka ovat kokonaisuudessaan hyvä huomioida Salon liikuntapaikkasuunnitelmatyössä. Kunta- ja palvelurakenteen muutos luo osaltaan mahdollisuuksia sille, että liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntapalveluiden kokonaisuutta kyetään tarkastelemaan laajemmissa kokonaisuuksissa. Lisäksi on mahdollista, että liikuntapaikkapalveluiden tarjonta laajenee kuntarajat ylittäen. Rakennemuutos voi tuoda tullessaan myös joidenkin liikuntapaikkojen keskittämistä erityislajien ja suurimpien liikuntapaikkojen osalta. Toisaalta myös kyläyhteisöjen ja kaupunginosien merkitys tulee korostumaan liikuntaedellytysten luomisessa. Liikuntapaikkarakentamiseen oman haasteensa luo julkisen talouden tuottavuusvaatimus. Myös julkisessa rahoituksessa tulee olla valmiina uudenlaisten rahoitusmallien toteuttamiseen, jotta liikuntapalvelut voidaan taata koko väestölle. Liikunnan olosuhteita kehitettäessä on erityishuomio kiinnitettävä riittävästi liikkuvien osuuden lisäämiseen. Tällöin olennaista on suunnata liikuntapaikkarakentamisen avustuksia sellaiseen rakentamiseen, joka tukee liikunnallisesti passiivisten aktivoimista sekä sellaisia lajeja, joilla on eniten potentiaalisia harrastajia. Rakennetuista liikuntapaikoista etusijalle nousevat esimerkiksi uimahallit ja lähiliikuntapaikat. Rakennettujen liikuntapaikkojen paikallisella tasolla määritettävällä käyttöpolitiikalla (sis. käyttövuoro- ja taksapolitiikat) pitäisi tukea hallitusohjelman linjauksissa esitettyjä tavoitteita, kuten tasa-arvoa, saavutettavuutta sekä lasten ja nuorten liikuntaa. Kuntatasoisen liikuntapaikkasuunnitelmatyön näkökulmasta on hyvä tiedostaa myös OKM:n suunta-asiakirjaan kirjatut avustuspäätösten taustalla oleva arvopohja sekä avustuskriteerit. Liikuntapaikkarakentamisen avustuspäätöksiin liittyvänä arvopohjana suunta-asiakirjassa esitetään seuraavat viisi periaatetta: 29