Harri Westermarck. Asiantuntija muutosagenttina Neuvontaopin menestystarina Helsingin yliopistossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harri Westermarck. Asiantuntija muutosagenttina Neuvontaopin menestystarina Helsingin yliopistossa 1968-2015"

Transkriptio

1 Harri Westermarck Asiantuntija muutosagenttina Neuvontaopin menestystarina Helsingin yliopistossa Helsingin Yliopisto Taloustieteen laitos Julkaisuja nro 61 Helsinki 2014

2 ASIANTUNTIJA MUUTOSAGENTTINA NEUVONTAOPIN MENESTYSTARINA HELSINGIN Harri Westermarck

3 Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta ISBN (sid.) ISBN (PDF) Copyright Harri Westermarck Kannen kuva: Professori Harri Westermarck ja opiskelijoita 14 maasta (2011)

4

5 Tohtori Gary W. Kingille Neuvontaopin henkiselle tukijalle, innoittajalle ja monivuotiselle hyvälle ystävälle.

6 Neuvontaopin monivuotiset opettajat Aune Kankkunen, Lena Levander ja Harri Westermarck NEUVO 2 perinteisessä pikkujoulussa 1995

7

8 Sisällysluettelo Alkupuheenvuoro Miksi muutosagenttikoulutusta Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan? Aloitteen tekijät ja rahoituksen hankkiminen W. K. Kellogg -säätiöltä Paradigman muutos yksilöajattelusta organisaatiomuutokseen International Seminar in Extension Education Neuvontaopin ja täydennyskoulutuksen keskus Neuvontaopin opetuksen kurssit vuonna 2011 = 60 opintopistettä Neuvo 1 viestinnän perusteet Neuvo 2 uudenaikaistuminen ja muutosagentit Neuvo 3 neuvonnan ja yrityskoulutuksen strateginen suunnittelu ja vaikuttavuuden arviointi Neuvo 4 pienjoukkoviestintä Joukkoviestinnän seminaarit Jutun kirjoitus sanoma- ja aikakausilehteen Neuvo 5 leadership and management in extension (service organisations) Neuvo 6A markkinointi- ja 6B asiakkuusviestintä Neuvo 7 ryhmädynamiikan harjoituskurssi Neuvo 8 johtajuus- ja organisaatioviestintä Neuvo 10 Marketing and Customer Communications Suunnittelematon ja suunniteltu muutos: change agents Jänniteteoria (Kurt Lewin) Change agent (muutosagentti) Asiakaskeskeisyys muutosagentin toiminnan lähtökohtana Neuvontaopin seminaareissa analysoidut asiantuntija-muutosagentit Sanomalehti-, radio- ja tv- toimittajat... 27

9 5.2. Organisaatio- ja yritysviestijät Brändin ja maineen rakentajat Valistajat ja ideologiset vaikuttajat Neuvojat, konsultit, kouluttajat ja valmentajat Vertaisryhmä muutosagenttina Lääkäri muutosagenttina Mitä neuvontaoppi opetti suunnitellusta vaikuttamisesta ja muutoksesta? Asiantuntijan väliintulon oikeutus Muutosagentti ja asiakas täydentävät toisiaan Art. Gallaherin ja Frank Santopolon muutosagentin roolit Analysoija Neuvoja Ohjaaja Uudistaja Ronald Havelockin muutosagentin roolit Kiihdyttäjä Ratkaisun antaja Resurssiyhdistäjä Prosessiauttaja Robert Blaken ja Jane Moutonin Managerial Grid George Bealin Social action -muutosagentit Helpottaja Kouluttaja ja neuvoja Ohjaava manipuloija Vallalla pakottava agentti Konfliktin aiheuttaja Tavoitteellinen ajattelu, strateginen suunnittelu ja vaikuttavuuden arviointi Tavoitteiden määrittely... 60

10 Tavoiteharjoitus Arvon määrittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Neuvontaohjelman arviointi. Mistä ja miten todistusaineisto hankitaan? Vastuullisuuden osoittaminen varojen myöntäjille Claude Bennettin arviointitasot Neuvontatoiminnan määrän seuranta Tavoitteellinen henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen tuloksellisuuden arviointi Toiminnan laadun arviointi Asiantuntija markkinoijana ja asiakkuusviestijänä Asiantuntija palvelevana johtajana Asiantuntija muutosagenttina ja innovaatioiden kannustajana OECD:n järjestämät neuvonnan, opetuksen ja tutkimuksen edustajien kokoukset tärkeitä oppimiskokemuksia Kirjallisuusluettelo Liitteet Liite 1: Neuvontaopin apulaisprofessorin viran määritys Liite 2: Professori Herbert Lionbergerin lausunto Westermarckin väitöskirjasta Liite 3: Professori Jim Robinsonin GAPS-malli Liite 5: Yhteinen strategia tutkimukselle, opetukselle ja neuvonnalle Liite 6: Yrityksen strategian tulee ohjata koulutusta ja tutkimusta Harri Westermarckin saamat huomionosoitukset

11

12 Tämä julkaisu kertoo ensisijaisesti siitä innovatiivisesta opetustoiminnasta, jota harjoitettiin neuvontaopissa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuosina Tarkoituksena on myös kehitellä tiettyjä uusia ajatuspolkuja muutoksen ymmärtämiseksi ja syventää muutosagentti -käsitettä. Tiedekuntaan perustettiin 1968 uusi viestinnän oppiaine, joka sai nimekseen neuvontaoppi (liite 1). Samana vuonna aloitettiin tiedekunnassa ensimmäisenä maassamme akateemisen tason täydennyskoulutus agronomeille, metsänhoitajille ja maatalous-metsätieteiden kandidaateille. Sekä viestinnän opetuksen että täydennyskoulutuksen käynnistämisen kolmeksi vuodeksi mahdollisti amerikkalaisen W.K.Kellogg -säätiön myöntämä apuraha. Neuvontaoppi hyväksyttiin alusta alkaen vapaaehtoiseksi tutkintoaineeksi kaikkiin tiedekunnan tutkintoihin. Neuvontaopin lähtökohtana oli valmistaa opiskelijoita ajattelemaan itseään vaikuttajina ja toimimaan muutosagentteina valmistumisen jälkeen. Neuvontaopin opetus painotti, että kaiken opitun asiantuntijuuden arvon määrittelee aina joku toinen kuin itse. Siten opiskelun tavoitteena oli oppia viestimään oma asiantuntemus erilaisille asiakasryhmille. Viestintä pyrkii muuttamaan toisen ihmisen tietoja, asenteita ja taitoja, ja siksi muutoksen johtaminen on oppimisen johtamista. Neuvontaoppi kehittyi alun kahden lukukauden kurssista 10 kurssin ja 60 opintopisteen kokonaisuudeksi vuoteen 2010 mennessä, jolloin jouduin virallisesti siirtymään eläkkeelle. Neljänkymmenen vuoden aikana yli 9000 opiskelijaa osallistui ja suoritti eritasoisia neuvon kursseja. Sanoin aina kurssien alussa, että kaiken, mitä te opiskelette, opitte toista ihmistä varten. Vuodesta 2010 eteenpäin jatkoin johtamisen ja markkinointiviestinnän opetusta englanniksi lähinnä Erasmus-vaihdon kautta tulleille kansainvälisille opiskelijoille. Kursseille osallistui lähes 500 opiskelijaa yli 50:stä Euroopan, Etelä-Amerikan, Pohjois-Amerikan, Aasian ja Afrikan maasta. Koska neuvontaopin tausta rakennettiin viestinnän, aikuiskoulutuksen ja innovaatiotutkimuksen teorioista, toivon, että neuvontaopin kursseista saaduilla kokemuksilla ja sisällöillä on merkitystä myös maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opetus- ja vaikutusaloille. Vuosien aikana opetukseen osallistui myös kasvatustieteen, farmakologian, eläinlääketieteen ja teologian opiskelijoita. Siksi toivon, että paneutuminen muutoksen ajatteluun ja johtamisen jännittävään viitekehykseen ja neuvontaopista saatuihin kokemuksiin avaa näköaloja kaikille, jotka haluavat nähdä itsensä vaikuttajina ja kehityksen ohjaajina. Oleellista oli opetuksen aikana, että teoria sidottiin käytäntöön melkein samanaikaisesti lukemattomien harjoitusten, seminaarien ja haastattelujen kautta yhteistyössä mitä erilaisimpien käytännön muutosagenttityötä tekevien kanssa. Tärkeätä oli ensin oppia käsitteet, jotka auttavat ymmärtämään käytännön vaikutustilanteita. Neuvontaopin opetuksessa käytännön suullisen esitystaidon ja ryhmädynamiikan harjoituksilla oli suuri osa. Ne avasivat opiskelijoiden henkilökohtaisia valmiuksia erilaisiin vaikutus- ja muutoksen johtamisen tilanteisiin. Helsingissä Harri Westermarck

13

14 - Suomen elintarviketuotanto eli vielä sotien jälkeen monia vuosia hyvin yhtenäistä ja staattista aikaa. Tärkeintä oli tuottaa Suomessa tarpeeksi viljaa, maitoa ja lihaa maamme omavaraisuuden takaamiseksi. Tuotantotavat olivat paljolti ihmistyövoimaa vaativia. Vielä 1960-luvun alussa aloittaessani opintoja maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa yli 40 % maamme kokonaistyövoimasta työskenteli maa- ja metsätaloudessa. Nyt viitisenkymmentä vuotta myöhemmin vastaava luku on vain 2 3 %. Maataloustutkimukselta ja neuvonnalta odotettiin suoria ohjeita, miten viljojen satotasoja ja maidon tuotantomääriä voitaisiin nostaa. Valtion maatalouspoliittiset toimenpiteet ja takuuhinnat takasivat tietyn tulotason viljelijöille, ja varsinaista kilpailua kuluttajien sieluista ei käyty, koska vaihtoehtoja markkinoilla ei juuri ollut. Kuluttajien vaatimukset olivat yhdenmukaiset, eivätkä vaikuttaneet viljelijöiden tuotantopäätöksiin. Valmistuvilla agronomeilla tuli olla laaja kokonaisnäkemys maatilanhoidosta: kolme approbaturia, yksi cum laude ja yksi pääaine, erikoistumisala. Suuri osa heistä siirtyi maanviljelysseurojen, Hankkija Maatalouden, maatalousministeriön ja maatalouskoulujen palvelukseen. Monet valmistautuivat itsenäisiksi maatilayrittäjiksi, jatkajiksi oman perheen tilalle. Tuotantomuodot olivat vastaavasti maatiloilla rehuviljaa, nurmea, lehmiä ja metsää. Kasvinviljelytutkimus keskittyi pääasiallisesti lannoitteiden, torjunta-aineiden ja uusien viljalajikkeiden kehittämiseen, samoin kuin kotieläintutkimus pyrki parantamaan rehujen koostumusta luvun lopulla teknologinen koneneuvonta sai alkunsa, ja talousneuvontaa ja liiketaloudellista ajattelua ruvettiin markkinoimaan tiloille vasta 1970-luvulla. Uusien tuotantotapojen, innovaatioiden, omaksuminen vaati viljelijöiltä oppimista, mutta varsinainen motivoiva muuttuja uudenaikaistumiselle oli yhteiskunnallinen tilanne, joka pakotti tiloja muuttamaan toimintatapojaan tehokkaampaan ja monimuotoisempaan suuntaan. Ruvettiin ensimmäistä kertaa puhumaan maatalousyrittäjistä, joiden tuli ymmärtää, että he eivät enää tuottaneet maitoa meijerille, vaan ensisijaisesti tyydyttääkseen kuluttajien muuttuvia vaatimuksia. Innovaatiot, niiden leviäminen ja omaksuminen olivat keskeisiä käsitteitä neuvontaopin opetuksen alkuaikoina. Tuotantoa maatiloilla piti järjestää rationaalisemmin ja kustannustehokkaasti, koska tuotantokustannukset nousivat enemmän kuin tuottajahinnat. Vuosittain käytiin kova kädenvääntö tuottajajärjestöjen ja valtiovallan välillä takuuhinnoista. Maatalousneuvonnassa ei enää toiminut ns. injektiomalli, jossa tiloille työnnettiin vain uusia tutkimustuloksia, vaan neuvojien tuli oppia myymää tavalla saadakseen aikaan haluttuja ja toivottuja muutoksia. Koettiin, että maatalouselinkeino laahasi jäljessä ja että huomattava määrä maataloustutkimuksen tuottamia uusia kasvilajikkeita, teknologioita ja ratkaisuja ei koskaan tullut käytäntöön, koska neuvojilla ei ollut viestinnällistä valmiutta kohdata uusia eteenpäin pyrkiviä nuoria maatilayrittäjiä. Myös maatilatalouden yhteydet markkinoihin ja yhteiskuntaan olivat muuttuneet, ja maatilayrittäjät tarvitsivat kokonaisvaltaisempaa neuvonta-apua. Toisaalta 5 10 vuotta sitten valmistuneiden 11

15 agronomien tiedot vanhenivat liian nopeasti, koska maataloustutkimus tuotti jatkuvasti uusia koetuloksia parempien tuotosten saavuttamiseksi. Puhuttiin informaatioräjähdyksestä (information explosion) Aloitteen tekijät ja rahoituksen hankkiminen W. K. Kellogg - säätiöltä Huomattavasti aikaansa edellä olevat professorit Nils Westermarck, Unto Vartiovaara ja Erkki Kivinen olivat jo 1960-luvulla anoneet varoja Suomen Akatemian maatalous-metsätieteellisen toimikunnan kautta amerikkalaiselta W.K. Kellogg -säätiöltä viestinnän oppiaineen ja täydennyskoulutuskeskuksen perustamiseksi tiedekuntaan, joka halusi ottaa vastuuta myös tiedekunnasta valmistuneiden täydennyskouluttamisesta. Uusia tutkimustuloksia tuotettiin jatkuvasti ja haluttiin varmistaa tiedekunnasta valmistuneiden pysyminen kehityksessä mukana.vuonna 1968 W.K. Kellogg -säätiö myönsi n. 1 milj. markkaa Center For Extension Education and In-Service Training -keskuksen perustamiseksi kolmen vuoden ajalle, jonka jälkeen sen8tuli siirtyä valtion budjettivaroilla toimivaksi yliopiston laitokseksi. Tiedettiin, että tutkimustuloksien tuottamisen ja niiden käyttöön saattamisen välillä oli ajallinen kuilu, ja siksi tiedekunnan kasvatteja tulisi kouluttaa muutosagenteiksi. Extension Education oli vaikea kääntää suomeksi. Kokeiltiin tiedostusoppia ja tiedontamisoppia. Kun parempaa nimeä ei keksitty uudelle oppiaineelle, nimeksi hyväksyttiin neuvontaoppi, joka myöhemmin oli aivan liian kapea nimi edustamaan sitä laajaa kymmenen kurssin tarjontaa, joka valmisti opiskelijoita mitä erilaisimpiin viestinnän tehtäviin (ks. kurssit neuvo 1 10). Alkuvuosina kursseille osallistujat olivat enimmäkseen maatalousalan opiskelijoita. Kuitenkin opetuksen brändiarvo oli nimestä huolimatta niin hyvä, että yli 9000 opiskelijaa opiskeli vapaaehtoisesti eri tason neuvontaopin kursseja 40 vuoden aikana. I did it my way. Rakensin voittopuolisesti itse oppiaineen teoreettisen rungon ja viitekehyksen. Maatalouden uudenaikaistuminen kiinnosti minua jo ennen valmistumista. Vuonna 1967 tein lisensiaattityön, jossa tarkasteltiin uudistusten leviämistä kahdessa pohjoissavolaisessa kylässä. Herätteen antajana oli myös isäni, joka maatalousekonomian ruotsinkielisenä professorina oli tutkinut sekä Suomessa, Ruotsissa että Yhdysvalloissa inhimillisen kyvykkyyden merkitystä maatilanhoidon menestystekijänä. Michigan State Universityn professorin Everett M. Rogersin kirja vuodelta 1962 Diffusion of Innovations oli vahva vaikuttaja innovaatioiden leviämistä ja omaksumista koskevan paradigman sisällyttämiseen neuvontaopin opetukseen. Sekä kollega Maija Riihijärvi että minä saimme ilon tavata ja opiskella professori Rogersin kanssa sekä Michiganissa että hänen käydessään myöhemmin Suomessa. Sosiologian ja viestinnän opiskelu Iowa State Universityssä Yhdysvalloissa lisäsi kiinnostusta uudenaikaistumiseen ja muutosagenttiajatteluun. Opettajina toimivat aikuiskoulutuksen professori Roger Lawrence sekä sosiologian professorit George M. Beal ja Joe Bohlen. He kaikki loivat käsitteellistä pohjaa neuvontaopin 12

16 opetuksen aloittamiselle tammikuussa Olin itse suorittanut sosiologian laudaturin ja sosiaalipsykologian approbaturin Helsingin yliopistossa. Opettajani Suomessa olivat olleet legendaariset Erik Allardt ja Kullervo Rainio. Käytännön viestinnän harjoitukset aloitettiin jo syksyllä Ennen varsinaisen opetuksen aloittamista oli keskuksen tuleva henkilökunta Tapani Katara, Maija Riihijärvi, Seppo Ruuskanen ja Harri Westermarck opiskellut W.K. Kellogg -säätiön myöntämän rahoituksen turvin aikuiskoulutusta, viestintää ja neuvontaa Yhdysvalloissa 6 18 kk. Lisensiaattityöni vuodelta 1970 vertaili kyläyhteisöjen ja mielipidejohtaja-viljelijöiden merkitystä innovaatioiden omaksumiseen ja väitöskir Recommended Practices vuonna 1973 käsitteli innovaatioiden leviämistä vertaisviljelijöiden välillä maamme 15 rajaseutukunnassa. Sen kirjallisuusaineisto kerättiin Yhdysvalloissa. Väitöskirja arvioitin Yhdysvaltojen johtavassa maaseutusosiologisessa julkaisussa erittäin ansiokkaaksi (liite 2), kun taas virallinen maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan loppulausunto antoi siitä cumlaude approbatur arvosanan 2/ Paradigman muutos yksilöajattelusta organisaatiomuutokseen Neuvontaopin paradigman muutos tapahtui vähitellen opiskelija-aineksen muuttuessa luvuilla. Maatalouden innovaatioista siirryttiin organisaatioissa tapahtuviin muutosprosesseihin, joissa oppimisella ja viestinnällä oli tärkeä rooli. Lukuisat kongressimatkani Yhdysvaltoihin maaseutusosiologien vuosikokouksiin ja myöhemmin Training Best of America ja American Society of Training and Development -organisaatioiden vuosikokouksiin, joissa Amerikan parhaat organisaatiokehittäjät ja konsultit kertoivat uusimmista hankkeistaan, antoivat vankan pohjan neuvontaopin suuntautumiselle yrityskohtaiseen muutosproblematiikkaan. Kellogg-säätiön ohjelmajohtaja Gary King lähetti minulle alan uusinta kirjallisuutta. Muutosagentti-roolin painottuminen erilaisissa asiantuntijarooleissa tiedon laajentajana ja muutoksen johtajana on yhä 2000-luvun internetaikakaudella ajankohtainen. Keskeinen paradigma, oppiminen ja muutoksen johtaminen työyhteisössä, sai yhä keskeisemmän sijan opetuksessa, mikä houkutteli opiskelijoita kaikista oppiaineista. Haluttiin hankkia valmiutta muutoskysymysten käsittelyyn yrityksissä ja toimia muuttuneissa ympäristöissä uusien arvolupausten puitteissa. Arvokysymykset nousivat yhä enemmän esiin neuvontaopin opetuksessa, samoin strategian ja oppimisen väliset kysymykset. Runsaan matkustamiseni mahdollisti luvuilla täydennyskoulutustoiminnan vuosittaiset ylijäämät. Myöhemmin Helsingin yliopiston rehtorit tukivat oppimistani ja osallistumista kansainvälisiin kokouksiin, joissa käsiteltiin ns. University Wide Educationin järjestämistä, sillä vuosi toimin myös Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunnan pääsihteerinä. 40 vuotta pitkä urani oli vahvasti kouluttajana ja konsulttina. Tieteelliset ansioni riittivät neuvontaopin apulaisprofessorin virkaan, joka muutettiin 1990 professorin viraksi. Toisaalta neuvonta-alan kansainvälisiin lehtiin kirjoittamieni asiantuntija-artikkeleiden ja Helsingin Sanomien yliöiden määrä oli huomattava (lähdeluettelo). Olin Pohjoismaiden 13

17 maataloustutkijoiden yhdistyksen NJF:n Suomen osaston puheenjohtajana. Neuvontaa ja koulutusta koskevassa jaostossa toimin aktiivisesti eri seminaareissa. OECD:n järjestämiin maatalousneuvontajärjestöjen, maataloustutkimuslaitosten ja maataloustieteellisten tiedekuntien johtajien kokouksiin Pariisissa osallistuin Suoman virallisena edustajana ja mentorina. Neuvontaoppi rakennettiin paljolti myös Yhdysvalloissa Land Grant -yliopistoissa opetettujen Extension Education -kurssien, Saksassa opetetun Beratungslehren ja Hollannin Wageningenin maatalousyliopistossa opetetun Vorlihtungskunden pohjalta. Readingissa Englannissa, Dublinissa, Uppsalassa ja Oslossa aloitettiin W.K. Kellogg -säätiön varojen turvin neuvontaopin opetus suunnilleen samoihin aikoihin kuin Suomessa 1970-luvun alussa International Seminar in Extension Education Kelloggin varojen loputtua järjestin Suomessa 1973 ensimmäisen International Seminar in Extension Education -kokouksen, johon kaikki edellä mainittujen opetuslaitoksien professorit kutsuttiin. Professori Hartmuth Albrecht Stuttgart Hohenheimissa sekä professori Anne van den Ban Hollannissa Wageningenin maatalousyliopistossa olivat jo 1960-luvun alusta. Nimikkeet olivat Beratungslehre ja Vorlichtungskunde. Readingissa oli pitkään opetettu neuvontaoppia entisten siirtomaiden neuvojille professori Maurice Rollsin johdolla. Englannissa Ted Dexter oli perustanut neuvontajärjestöön oman Extension Development Unitin (EDU), joka koulutti brittiläisiä neuvonnassa jo toimivia neuvojia viestinnässä. Samoin professori G.L. Carter Pohjois-Carolinasta, W.K.Kellogg -säätiön luottomies, oli mukana Lepolammen seminaarin toteutuksessa. Lepolammen seminaarin tarkoituksena oli ensimmäistä kertaa vertailla eri maiden neuvontaopin opetus- ja tutkimusohjelmia, joilla valmennettiin opiskelijoita muutoksen johtajiksi ja erilaisiin neuvontatehtäviin. Pyrittiin täsmentämään Extension Education -käsite oppiaineena varsinaisesta Extension-toiminnasta. Yhdysvalloissa eräät yliopistot käyttävät kansalaisille suuntautuvasta neuvonnasta sanaa extension education. Tämä seminaariinstituutio on jatkunut menestyksellisesti yli 40 vuotta, ja tapaamisia on järjestetty joka toinen vuosi jossakin eurooppalaisessa maassa. Alkuperäisestä ajatuksesta hiukan poiketen se on antanut myös foorumin käytännön neuvontatyötä tekevien järjestöjen johtajien tapaamiselle. Tämä on ollut tärkeätä varsinkin 2000-luvulla, jolloin OECD:n järjestämät maatalousneuvontajärjestöjen johtajien kokoukset lopetettiin Pariisissa (sivu 90 91). Lepolammella pidetyssä ensimmäisessä seminaarissa vuonna 1973 huomattiin selvästi, että oppiaineelle ei suinkaan ollut yhtenäistä teoreettista viitekehystä, vaan yliopistojen neuvontaopin laitokset olivat rakentaneet ohjelmansa erilaisista muutoksen ymmärtämisen käsitteistä ja prosesseista aika pitkälti kulloisenkin vastaavan professorin omien tutkimuksien ja asiantuntijakompetenssien pohjalta. Neljä keskeistä teorialähtökohtaa oli aikuiskoulutus, viestintä, psykologia ja sosiologia. 14

18 2.3. Neuvontaopin ja täydennyskoulutuksen keskus Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa Kelloggin varoilla aloitettu neuvontaopin opetus jatkui Euroopassa pisimpään aina vuoteen 2010, jolloin tultuani eläkeikään opetus tutkintoaineena lopetettiin. Täydennyskoulutuksen järjestäminen tiedekunnasta valmistuneille lopetettiin jo 1990, jolloin yliopistoon perustettu täydennyskoulutuskeskus otti vastuun sen järjestämisestä Mikkelissä ja Seinäjoella. Jatkoin vielä vuoteen 2015 englanninkielisten markkinointiviestinnän Marketing and Customer Communication ja johtamisen Leadership and Management in Service Organizations kurssien opetusta ensisijaisesti Erasmus-vaihdon opiskelijoille. Molemmat kurssit olivat viiden opintopisteen pituisia, ja niihin liittyi suurehko itsenäinen viestintäanalyysi kotimaan jossakin yrityksessä tai palvelujärjestössä. 40 vuoden aikana osallistui vapaaehtoiseen neuvontaopin suomenkieliseen opetukseen yli 8000 opiskelijaa. Neuvontaopin kurssit kehittyivät sekä lukumääräisesti että laadullisesti vuoden 1970 jälkeen huomattavasti. Alussa pohjana oli ainoastaan yksi kaksi lukukautta 15

19 kestävä 6 opintoviikon kurssi Uudenaikaistuminen ja muutosagentit luvun vaihteessa kursseja oli kymmenen, joista opiskelijat pystyivät ansaitsemaan yhteensä 60 opintopistettä eli 43 opintoviikkoa, vanhan cum laude approbatur -arvosanan. Harjoitustyökurssien (ryhmädynamiikka, esitystaito, journalistiikka) ohjauksesta vastasivat vuosien aikana vaihtuneet assistentit Maija Riihijärvi, Seppo Ruuskanen, Antero Liimatainen, Riitta Seppälä, Aune Kankkunen Tuula Nissinen, Leena Levander, Antti Kajanne, Hannele Partanen ja Seppo Saari. Keskusta johti hallinnollisesti MMM Tapani Katara, joka siirtyi tammikuussa 1971 Mustialan Maatalousoppilaitoksen rehtoriksi. Kataran tausta oli Paimion 4H-opistosta ja Afrikasta. Hänen johdollaan neuvontaoppi olisi todennäköisesti muodostunut ensisijaisesti käytännön viestintätaitoja opettavaksi oppiaineeksi Neuvo 1 viestinnän perusteet Ainoa massaluentokurssi, johon liittyi alkuvuosina kuitenkin myös henkilökohtainen videoitu esiintymisharjoitus. Kurssilla painotettiin viestinnän monipuolista merkitystä ja yhteyttä tiedekunnan opetusaloihin ja päämääräarvoihin kestävän kehityksen ja luonnonvarojen käytön puolesta. Suurimmalle osalle tiedekunnan opiskelijoista kurssi oli pakollinen, mutta moni tuli vapaaehtoisesti ja myös tiedekunnan ulkopuolelta. Kurssilla esiteltiin viestinnän perusteet ja käsitteet neuvon jatkokursseista, joille pääsyn ehtona oli neuvo 1:n suorittaminen. Kurssin tarkoituksena oli antaa kaikille tiedekunnan opiskelijoille perusymmärrys ensisijaisesti ryhmäja henkilökohtaiseen viestintään. Kurssille osallistui vuosittain opiskelijaa. Vierailevina opettajina oli suomen kielen lehtori, Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja, Yleisradion toimittaja ja puheviestinnän lehtori Neuvo 2 uudenaikaistuminen ja muutosagentit Kurssi oli ajallisesti ja tehtäviltään vaativin kurssi. Opetuspaketti vaati opiskelijoilta lukukauden ajan 9 tuntia pakollista osallistumista viikoittain: 3 tuntia teoriaopetusta, 3 tuntia käytännön suullisia esitys- ja esiintymistaidon harjoituksia ja 3 tuntia seminaareja, joissa tutustuttiin eri alojen muutosagentteihin. Kurssi käsitti innovaatioiden omaksumista ja leviämistä koskevia prosesseja, mitkä olivat koko opetuksen peruslähtökohta. Se rakentui paljon omien tutkimustulosteni esittelyyn. Kurssin suorittaminen oli edellytys neuvon opintokokonaisuuteen. 16

20 3.3. Neuvo 3 neuvonnan ja yrityskoulutuksen strateginen suunnittelu ja vaikuttavuuden arviointi Neuvonnan vaikuttavuuden arviointi oli keskeinen teema myös täydennyskoulutuksessa, jota keskus järjesti maksullisena palvelutoimintana yli 20 vuoden ajan mm. maaseutukeskusten neuvonta-agronomeille että metsäkeskusten koulutusmetsänhoitajille Neuvo 4 pienjoukkoviestintä Kurssi käsitteli ns. uusia viestinnän teknologioita, joita voidaan käyttää perinteisen ryhmä- ja henkilökohtaisen viestinnän tukena. Lukuisilla yritysvierailuilla tutustuttiin teknologioiden mahdollisuuksiin parantaa opetusta ja neuvonnan vaikuttavuutta, toimia asiakkaan päätöksenteon tukena sekä lisätä joukkoviestinnän tehokkuutta saavuttaa uusia kohderyhmiä. Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuvat maisterit harvemmin siirtyivät töihin joukkomedian palvelukseen. Kuitenkin opetuksessa tiedostettiin, että opiskelijoiden tulee ymmärtää koko viestinnän kenttä ja uuden teknologian mahdollisuudet informaation välittämiseen, opetukseen ja konsulttitoimintaan. Varsinaiset käytännön asiantuntijaluennot pidettiin vierailutaloissa: Yleisradio, Helsingin Sanomat, Elisa ja Nokia Joukkoviestinnän seminaarit Joukkoviestinnän seminaarit olivat tärkeä osa vaikuttavuuden arvioinnissa. Niissä analysoitiin radio- ja TV-ohjelmia. Kurssille valittiin lukukaudessa 13 tavoitteellista ohjelmaa, joiden vaikuttavuutta opiskelijat analysoivat ja raportoivat 75 minuutin seminaarissa. Myös ohjelman tekijä ja aiotun kohderyhmän edustaja olivat paikalla. Kun pöydälle nostettiin maaginen miksi kysymys ohjelman tavoitteelle, esiin saattoi tulla kolme hyvinkin erilaista vastausta ohjelman tarkoitusperistä. Yleensä Yleisradion toimittajat eivät osanneet vastata miksi - kysymykseen. Tavoitteellinen ajattelu ei sopinut toimittajien ajattelutapaan. Opiskelijat arvioivat ohjelmien hyötyarvoa, mutta toimittajat keskittyivät mieluummin puhumaan ohjelman ansioarvosta (s ). Toimittajat Annikki Kiehelä ja Olli Ihamäki olivat useina vuosina kertomassa radion ja television vaikuttavuudesta informaation välittäjinä Jutun kirjoitus sanoma- ja aikakausilehteen Kurssin opetuksesta vastasi pitkäaikainen amanuenssimme Aune Kankkunen, jolla oli tukenaan toimittajia Helsingin Sanomista, Pellervosta, Metsälehdestä ja Maaseudun tulevaisuudesta. Opiskelijoiden oppiminen palkittiin sillä, että he saivat useimmiten syksyn aikana tekemänsä jutun julkaistua jossakin em. lehdessä Neuvo 5 leadership and management in extension (service organisations) Kurssi syntyi pitkälti Iowan opiskelujeni pohjalta ja osallistumisesta OECD:ssa Pariisissa pidettyihin maatalousneuvonnan, korkeamman maatalousopetuksen ja - tutkimuksen johtajien kokouksiin. Kokouksiin valmistin useita papereita (ks. kirjallisuusluettelo) ja toimin myös niiden puheenjohtajana. Erasmus vaihto-ohjelmien myötä 17

21 200O-luvulla kurssista tuli keväisin hyvinkin suosittu, ja siihen osallistui parhaimmillaan viitisenkymmentä opiskelijaa yli kymmenestä maasta. Ku 3 päivän opintomatka Uppsalan maatalousyliopistoon, jonka aikana tutustuttiin yliopiston tutkimustoimintaan ja sen harjoittamaan extension-, outreach- toimintaan opintomatkakohde muutettiin Tallinnan yliopistoon, jossa professori Ivar Raig kertoi Eestin muutostarinan kommunistivaltiosta menestyväksi EU-valtioksi. Kurssin toinen puoli oli asiantuntijaorganisaation johtajuuden, liidershipin, opettamista. Management-opetus kohdistui neuvonnan strategiseen suunnitteluun ja vaikuttavuuden arviointiin. Kurssista annettiin virallinen Helsingin yliopiston todistus. Neuvo 5 Strateginen suunnittelu ja arviointi -kurssi Uppsalan SLU maatalousyliopistolla Neuvo 6A markkinointi- ja 6B asiakkuusviestintä Viestintä on oleellinen osa markkinointia. Kurssilla opetettiin lyhyt oppimäärä organisaation ulkoiseen viestintään liittyviä prosesseja ja funktioita, kuten tiedotus- ja suhdetoiminta, mainonta, sponsorointi, yhteiskuntavastuu ja sisäinen tiedotus. Kurssi oli ainoa markkinoinnin oppimäärään liittyvä viestinnän kurssi ja itse asiassa ainoa yliopistossa annettu markkinointiviestinnän kurssi. Sillä vieraili vuosien aikana lukuisa määrä mainostoimistojen agentteja. Eniten menestystä opiskelijoiden joukossa hankki Micro Median johtaja Esko Reinonpoika Alanko (s.19). Myöhemmin rakennettiin myös asiakkuusviestinnän kurssi, joka käsitteli erityisesti B2B myyntiin liittyviä tekniikoita. Siinäkin opetuksessa oli läheinen yhteistyö käytännön myyntityötä tekevien kanssa. 18

22 Helsingin yliopiston ainoa markkinointiviestinnän kurssi onnistui houkuttelemaan opiskelijoita muistakin tiedekunnista Viikin suurimpaan luentosaliin. Vieressäni E.R. Alanko Micro Media Neuvo 7 ryhmädynamiikan harjoituskurssi Kurssilla opiskeltiin ja harjoiteltiin erilaisia kokous- ja neuvottelutapoja Neuvo 8 johtajuus- ja organisaatioviestintä Kurssin teoriapohja muodostui lähinnä laajasta kansainvälisestä muutoksen johtamiseen (management of change) liittyvästä kirjallisuudesta. Intensiivisen, lähes 30 tuntia kestäneen liidershipiä, yrityksen arvoja ja kulttuuria, sisäistä viestintää ja koulutusta sekä muutoksen johtamista käsittelevän luentojakson jälkeen opiskelijat jaettiin neljään ryhmään, jotka lähtivät opittujen käsitteiden avulla tutustumaan etukäteen valittuihin yrityksiin ja tekemään niistä analyysiä. Vuosien aikana analysointiin mm. seuraavia yrityksiä: Hankkija-Agrimarket, Veritas-työeläkevakuutusyhtiö, Valio, Suur-Helsingin Osuuspankki, Helsingin ylipiston koulutus- ja kehittämiskeskus, Valtion koulutuskeskus HAUS, Kemira Grow How, energiayhtiö Shell, Metsäliitto ja Posti. Yrityksissä haastateltiin henkilöä eri tasoilta, ja tavoitteena oli selvittää pullonkauloja, joita henkilökunta koki muutoksen johtamisessa ja mitä parannusehdotuksia sillä oli esittää yrityksen johdolle, viestinnälle, oppimiselle ja johtajuudelle. Analyysin ja loppukeskustelujen tuloksena valmistettiin yritykselle sivun kirjallinen loppuarviointi. Lukukauden kestäneestä johtajuuskurssin suorittamisesta annettiin virallinen Helsingin yliopiston todistus Neuvo 10 Marketing and Customer Communications Markkinointi- ja asiakasviestintäkurssin pohjalta laadittiin englanninkielinen viiden opintopisteen kurssi, jota opetin Erasmus-opiskelijoille Viikissä, Laurean ammattikorkeakoulussa Leppävaarassa ja Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa syksystä 2011 lähtien. Kurssilla esitettiin uusimpia alan gurujen käsitteitä, joiden pohjalta opiskelijan 19

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA?

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? Melina Bister, Helsingin yliopiston kielikeskus Kielikeskuslaisten Minikonferenssi IV, 26.11.2015 ITSENÄINEN

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, JET20 KENELLE Kokeneille, tulosvastuullisille ja/tai kehittämisvastuussa oleville päälliköille

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

2014-2015 WELLNESS & BALANCE, ESPOO

2014-2015 WELLNESS & BALANCE, ESPOO 2014-2015 WELLNESS & BALANCE, ESPOO Seasonal Yoga, Joogaopettaja koulutus Espoo 2014-2015 (Koulutus on pääasiassa englanninkielinen) Seasonal Yoga (SYTT) on kansainvälinen itsenäinen jooga koulu, joka

Lisätiedot

MIKÄ MOTIVOI MAATALOUSTIETEIDEN OPISKELIJOITA JATKAMAAN OPINTOJA JA MIKSI OSA HARKITSEE OPINTOJEN KESKEYTTÄMISTÄ?

MIKÄ MOTIVOI MAATALOUSTIETEIDEN OPISKELIJOITA JATKAMAAN OPINTOJA JA MIKSI OSA HARKITSEE OPINTOJEN KESKEYTTÄMISTÄ? MIKÄ MOTIVOI MAATALOUSTIETEIDEN OPISKELIJOITA JATKAMAAN OPINTOJA JA MIKSI OSA HARKITSEE OPINTOJEN KESKEYTTÄMISTÄ? Hanna-Riitta Kymäläinen Laura Kihlström Mervi Seppänen Helsingin yliopisto, maataloustieteiden

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2011 Sisältö Kurssilla tarkastellaan työyhteisöjen viestintää viestinnän johtamisen (communications

Lisätiedot

Yritysjuridiikan harjoitteluinfo. 1.12.2015 yliopisto-opettaja Enni Ala-Mikkula

Yritysjuridiikan harjoitteluinfo. 1.12.2015 yliopisto-opettaja Enni Ala-Mikkula Yritysjuridiikan harjoitteluinfo 1.12.2015 yliopisto-opettaja Enni Ala-Mikkula Harjoittelu kontakti ja tie työelämään Yritysjuridiikkaan erikoistuvan opiskelijan tulee sisällyttää kandidaatin tutkintoonsa

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot