Harri Westermarck. Asiantuntija muutosagenttina Neuvontaopin menestystarina Helsingin yliopistossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harri Westermarck. Asiantuntija muutosagenttina Neuvontaopin menestystarina Helsingin yliopistossa 1968-2015"

Transkriptio

1 Harri Westermarck Asiantuntija muutosagenttina Neuvontaopin menestystarina Helsingin yliopistossa Helsingin Yliopisto Taloustieteen laitos Julkaisuja nro 61 Helsinki 2014

2 ASIANTUNTIJA MUUTOSAGENTTINA NEUVONTAOPIN MENESTYSTARINA HELSINGIN Harri Westermarck

3 Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta ISBN (sid.) ISBN (PDF) Copyright Harri Westermarck Kannen kuva: Professori Harri Westermarck ja opiskelijoita 14 maasta (2011)

4

5 Tohtori Gary W. Kingille Neuvontaopin henkiselle tukijalle, innoittajalle ja monivuotiselle hyvälle ystävälle.

6 Neuvontaopin monivuotiset opettajat Aune Kankkunen, Lena Levander ja Harri Westermarck NEUVO 2 perinteisessä pikkujoulussa 1995

7

8 Sisällysluettelo Alkupuheenvuoro Miksi muutosagenttikoulutusta Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan? Aloitteen tekijät ja rahoituksen hankkiminen W. K. Kellogg -säätiöltä Paradigman muutos yksilöajattelusta organisaatiomuutokseen International Seminar in Extension Education Neuvontaopin ja täydennyskoulutuksen keskus Neuvontaopin opetuksen kurssit vuonna 2011 = 60 opintopistettä Neuvo 1 viestinnän perusteet Neuvo 2 uudenaikaistuminen ja muutosagentit Neuvo 3 neuvonnan ja yrityskoulutuksen strateginen suunnittelu ja vaikuttavuuden arviointi Neuvo 4 pienjoukkoviestintä Joukkoviestinnän seminaarit Jutun kirjoitus sanoma- ja aikakausilehteen Neuvo 5 leadership and management in extension (service organisations) Neuvo 6A markkinointi- ja 6B asiakkuusviestintä Neuvo 7 ryhmädynamiikan harjoituskurssi Neuvo 8 johtajuus- ja organisaatioviestintä Neuvo 10 Marketing and Customer Communications Suunnittelematon ja suunniteltu muutos: change agents Jänniteteoria (Kurt Lewin) Change agent (muutosagentti) Asiakaskeskeisyys muutosagentin toiminnan lähtökohtana Neuvontaopin seminaareissa analysoidut asiantuntija-muutosagentit Sanomalehti-, radio- ja tv- toimittajat... 27

9 5.2. Organisaatio- ja yritysviestijät Brändin ja maineen rakentajat Valistajat ja ideologiset vaikuttajat Neuvojat, konsultit, kouluttajat ja valmentajat Vertaisryhmä muutosagenttina Lääkäri muutosagenttina Mitä neuvontaoppi opetti suunnitellusta vaikuttamisesta ja muutoksesta? Asiantuntijan väliintulon oikeutus Muutosagentti ja asiakas täydentävät toisiaan Art. Gallaherin ja Frank Santopolon muutosagentin roolit Analysoija Neuvoja Ohjaaja Uudistaja Ronald Havelockin muutosagentin roolit Kiihdyttäjä Ratkaisun antaja Resurssiyhdistäjä Prosessiauttaja Robert Blaken ja Jane Moutonin Managerial Grid George Bealin Social action -muutosagentit Helpottaja Kouluttaja ja neuvoja Ohjaava manipuloija Vallalla pakottava agentti Konfliktin aiheuttaja Tavoitteellinen ajattelu, strateginen suunnittelu ja vaikuttavuuden arviointi Tavoitteiden määrittely... 60

10 Tavoiteharjoitus Arvon määrittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Neuvontaohjelman arviointi. Mistä ja miten todistusaineisto hankitaan? Vastuullisuuden osoittaminen varojen myöntäjille Claude Bennettin arviointitasot Neuvontatoiminnan määrän seuranta Tavoitteellinen henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen tuloksellisuuden arviointi Toiminnan laadun arviointi Asiantuntija markkinoijana ja asiakkuusviestijänä Asiantuntija palvelevana johtajana Asiantuntija muutosagenttina ja innovaatioiden kannustajana OECD:n järjestämät neuvonnan, opetuksen ja tutkimuksen edustajien kokoukset tärkeitä oppimiskokemuksia Kirjallisuusluettelo Liitteet Liite 1: Neuvontaopin apulaisprofessorin viran määritys Liite 2: Professori Herbert Lionbergerin lausunto Westermarckin väitöskirjasta Liite 3: Professori Jim Robinsonin GAPS-malli Liite 5: Yhteinen strategia tutkimukselle, opetukselle ja neuvonnalle Liite 6: Yrityksen strategian tulee ohjata koulutusta ja tutkimusta Harri Westermarckin saamat huomionosoitukset

11

12 Tämä julkaisu kertoo ensisijaisesti siitä innovatiivisesta opetustoiminnasta, jota harjoitettiin neuvontaopissa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuosina Tarkoituksena on myös kehitellä tiettyjä uusia ajatuspolkuja muutoksen ymmärtämiseksi ja syventää muutosagentti -käsitettä. Tiedekuntaan perustettiin 1968 uusi viestinnän oppiaine, joka sai nimekseen neuvontaoppi (liite 1). Samana vuonna aloitettiin tiedekunnassa ensimmäisenä maassamme akateemisen tason täydennyskoulutus agronomeille, metsänhoitajille ja maatalous-metsätieteiden kandidaateille. Sekä viestinnän opetuksen että täydennyskoulutuksen käynnistämisen kolmeksi vuodeksi mahdollisti amerikkalaisen W.K.Kellogg -säätiön myöntämä apuraha. Neuvontaoppi hyväksyttiin alusta alkaen vapaaehtoiseksi tutkintoaineeksi kaikkiin tiedekunnan tutkintoihin. Neuvontaopin lähtökohtana oli valmistaa opiskelijoita ajattelemaan itseään vaikuttajina ja toimimaan muutosagentteina valmistumisen jälkeen. Neuvontaopin opetus painotti, että kaiken opitun asiantuntijuuden arvon määrittelee aina joku toinen kuin itse. Siten opiskelun tavoitteena oli oppia viestimään oma asiantuntemus erilaisille asiakasryhmille. Viestintä pyrkii muuttamaan toisen ihmisen tietoja, asenteita ja taitoja, ja siksi muutoksen johtaminen on oppimisen johtamista. Neuvontaoppi kehittyi alun kahden lukukauden kurssista 10 kurssin ja 60 opintopisteen kokonaisuudeksi vuoteen 2010 mennessä, jolloin jouduin virallisesti siirtymään eläkkeelle. Neljänkymmenen vuoden aikana yli 9000 opiskelijaa osallistui ja suoritti eritasoisia neuvon kursseja. Sanoin aina kurssien alussa, että kaiken, mitä te opiskelette, opitte toista ihmistä varten. Vuodesta 2010 eteenpäin jatkoin johtamisen ja markkinointiviestinnän opetusta englanniksi lähinnä Erasmus-vaihdon kautta tulleille kansainvälisille opiskelijoille. Kursseille osallistui lähes 500 opiskelijaa yli 50:stä Euroopan, Etelä-Amerikan, Pohjois-Amerikan, Aasian ja Afrikan maasta. Koska neuvontaopin tausta rakennettiin viestinnän, aikuiskoulutuksen ja innovaatiotutkimuksen teorioista, toivon, että neuvontaopin kursseista saaduilla kokemuksilla ja sisällöillä on merkitystä myös maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opetus- ja vaikutusaloille. Vuosien aikana opetukseen osallistui myös kasvatustieteen, farmakologian, eläinlääketieteen ja teologian opiskelijoita. Siksi toivon, että paneutuminen muutoksen ajatteluun ja johtamisen jännittävään viitekehykseen ja neuvontaopista saatuihin kokemuksiin avaa näköaloja kaikille, jotka haluavat nähdä itsensä vaikuttajina ja kehityksen ohjaajina. Oleellista oli opetuksen aikana, että teoria sidottiin käytäntöön melkein samanaikaisesti lukemattomien harjoitusten, seminaarien ja haastattelujen kautta yhteistyössä mitä erilaisimpien käytännön muutosagenttityötä tekevien kanssa. Tärkeätä oli ensin oppia käsitteet, jotka auttavat ymmärtämään käytännön vaikutustilanteita. Neuvontaopin opetuksessa käytännön suullisen esitystaidon ja ryhmädynamiikan harjoituksilla oli suuri osa. Ne avasivat opiskelijoiden henkilökohtaisia valmiuksia erilaisiin vaikutus- ja muutoksen johtamisen tilanteisiin. Helsingissä Harri Westermarck

13

14 - Suomen elintarviketuotanto eli vielä sotien jälkeen monia vuosia hyvin yhtenäistä ja staattista aikaa. Tärkeintä oli tuottaa Suomessa tarpeeksi viljaa, maitoa ja lihaa maamme omavaraisuuden takaamiseksi. Tuotantotavat olivat paljolti ihmistyövoimaa vaativia. Vielä 1960-luvun alussa aloittaessani opintoja maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa yli 40 % maamme kokonaistyövoimasta työskenteli maa- ja metsätaloudessa. Nyt viitisenkymmentä vuotta myöhemmin vastaava luku on vain 2 3 %. Maataloustutkimukselta ja neuvonnalta odotettiin suoria ohjeita, miten viljojen satotasoja ja maidon tuotantomääriä voitaisiin nostaa. Valtion maatalouspoliittiset toimenpiteet ja takuuhinnat takasivat tietyn tulotason viljelijöille, ja varsinaista kilpailua kuluttajien sieluista ei käyty, koska vaihtoehtoja markkinoilla ei juuri ollut. Kuluttajien vaatimukset olivat yhdenmukaiset, eivätkä vaikuttaneet viljelijöiden tuotantopäätöksiin. Valmistuvilla agronomeilla tuli olla laaja kokonaisnäkemys maatilanhoidosta: kolme approbaturia, yksi cum laude ja yksi pääaine, erikoistumisala. Suuri osa heistä siirtyi maanviljelysseurojen, Hankkija Maatalouden, maatalousministeriön ja maatalouskoulujen palvelukseen. Monet valmistautuivat itsenäisiksi maatilayrittäjiksi, jatkajiksi oman perheen tilalle. Tuotantomuodot olivat vastaavasti maatiloilla rehuviljaa, nurmea, lehmiä ja metsää. Kasvinviljelytutkimus keskittyi pääasiallisesti lannoitteiden, torjunta-aineiden ja uusien viljalajikkeiden kehittämiseen, samoin kuin kotieläintutkimus pyrki parantamaan rehujen koostumusta luvun lopulla teknologinen koneneuvonta sai alkunsa, ja talousneuvontaa ja liiketaloudellista ajattelua ruvettiin markkinoimaan tiloille vasta 1970-luvulla. Uusien tuotantotapojen, innovaatioiden, omaksuminen vaati viljelijöiltä oppimista, mutta varsinainen motivoiva muuttuja uudenaikaistumiselle oli yhteiskunnallinen tilanne, joka pakotti tiloja muuttamaan toimintatapojaan tehokkaampaan ja monimuotoisempaan suuntaan. Ruvettiin ensimmäistä kertaa puhumaan maatalousyrittäjistä, joiden tuli ymmärtää, että he eivät enää tuottaneet maitoa meijerille, vaan ensisijaisesti tyydyttääkseen kuluttajien muuttuvia vaatimuksia. Innovaatiot, niiden leviäminen ja omaksuminen olivat keskeisiä käsitteitä neuvontaopin opetuksen alkuaikoina. Tuotantoa maatiloilla piti järjestää rationaalisemmin ja kustannustehokkaasti, koska tuotantokustannukset nousivat enemmän kuin tuottajahinnat. Vuosittain käytiin kova kädenvääntö tuottajajärjestöjen ja valtiovallan välillä takuuhinnoista. Maatalousneuvonnassa ei enää toiminut ns. injektiomalli, jossa tiloille työnnettiin vain uusia tutkimustuloksia, vaan neuvojien tuli oppia myymää tavalla saadakseen aikaan haluttuja ja toivottuja muutoksia. Koettiin, että maatalouselinkeino laahasi jäljessä ja että huomattava määrä maataloustutkimuksen tuottamia uusia kasvilajikkeita, teknologioita ja ratkaisuja ei koskaan tullut käytäntöön, koska neuvojilla ei ollut viestinnällistä valmiutta kohdata uusia eteenpäin pyrkiviä nuoria maatilayrittäjiä. Myös maatilatalouden yhteydet markkinoihin ja yhteiskuntaan olivat muuttuneet, ja maatilayrittäjät tarvitsivat kokonaisvaltaisempaa neuvonta-apua. Toisaalta 5 10 vuotta sitten valmistuneiden 11

15 agronomien tiedot vanhenivat liian nopeasti, koska maataloustutkimus tuotti jatkuvasti uusia koetuloksia parempien tuotosten saavuttamiseksi. Puhuttiin informaatioräjähdyksestä (information explosion) Aloitteen tekijät ja rahoituksen hankkiminen W. K. Kellogg - säätiöltä Huomattavasti aikaansa edellä olevat professorit Nils Westermarck, Unto Vartiovaara ja Erkki Kivinen olivat jo 1960-luvulla anoneet varoja Suomen Akatemian maatalous-metsätieteellisen toimikunnan kautta amerikkalaiselta W.K. Kellogg -säätiöltä viestinnän oppiaineen ja täydennyskoulutuskeskuksen perustamiseksi tiedekuntaan, joka halusi ottaa vastuuta myös tiedekunnasta valmistuneiden täydennyskouluttamisesta. Uusia tutkimustuloksia tuotettiin jatkuvasti ja haluttiin varmistaa tiedekunnasta valmistuneiden pysyminen kehityksessä mukana.vuonna 1968 W.K. Kellogg -säätiö myönsi n. 1 milj. markkaa Center For Extension Education and In-Service Training -keskuksen perustamiseksi kolmen vuoden ajalle, jonka jälkeen sen8tuli siirtyä valtion budjettivaroilla toimivaksi yliopiston laitokseksi. Tiedettiin, että tutkimustuloksien tuottamisen ja niiden käyttöön saattamisen välillä oli ajallinen kuilu, ja siksi tiedekunnan kasvatteja tulisi kouluttaa muutosagenteiksi. Extension Education oli vaikea kääntää suomeksi. Kokeiltiin tiedostusoppia ja tiedontamisoppia. Kun parempaa nimeä ei keksitty uudelle oppiaineelle, nimeksi hyväksyttiin neuvontaoppi, joka myöhemmin oli aivan liian kapea nimi edustamaan sitä laajaa kymmenen kurssin tarjontaa, joka valmisti opiskelijoita mitä erilaisimpiin viestinnän tehtäviin (ks. kurssit neuvo 1 10). Alkuvuosina kursseille osallistujat olivat enimmäkseen maatalousalan opiskelijoita. Kuitenkin opetuksen brändiarvo oli nimestä huolimatta niin hyvä, että yli 9000 opiskelijaa opiskeli vapaaehtoisesti eri tason neuvontaopin kursseja 40 vuoden aikana. I did it my way. Rakensin voittopuolisesti itse oppiaineen teoreettisen rungon ja viitekehyksen. Maatalouden uudenaikaistuminen kiinnosti minua jo ennen valmistumista. Vuonna 1967 tein lisensiaattityön, jossa tarkasteltiin uudistusten leviämistä kahdessa pohjoissavolaisessa kylässä. Herätteen antajana oli myös isäni, joka maatalousekonomian ruotsinkielisenä professorina oli tutkinut sekä Suomessa, Ruotsissa että Yhdysvalloissa inhimillisen kyvykkyyden merkitystä maatilanhoidon menestystekijänä. Michigan State Universityn professorin Everett M. Rogersin kirja vuodelta 1962 Diffusion of Innovations oli vahva vaikuttaja innovaatioiden leviämistä ja omaksumista koskevan paradigman sisällyttämiseen neuvontaopin opetukseen. Sekä kollega Maija Riihijärvi että minä saimme ilon tavata ja opiskella professori Rogersin kanssa sekä Michiganissa että hänen käydessään myöhemmin Suomessa. Sosiologian ja viestinnän opiskelu Iowa State Universityssä Yhdysvalloissa lisäsi kiinnostusta uudenaikaistumiseen ja muutosagenttiajatteluun. Opettajina toimivat aikuiskoulutuksen professori Roger Lawrence sekä sosiologian professorit George M. Beal ja Joe Bohlen. He kaikki loivat käsitteellistä pohjaa neuvontaopin 12

16 opetuksen aloittamiselle tammikuussa Olin itse suorittanut sosiologian laudaturin ja sosiaalipsykologian approbaturin Helsingin yliopistossa. Opettajani Suomessa olivat olleet legendaariset Erik Allardt ja Kullervo Rainio. Käytännön viestinnän harjoitukset aloitettiin jo syksyllä Ennen varsinaisen opetuksen aloittamista oli keskuksen tuleva henkilökunta Tapani Katara, Maija Riihijärvi, Seppo Ruuskanen ja Harri Westermarck opiskellut W.K. Kellogg -säätiön myöntämän rahoituksen turvin aikuiskoulutusta, viestintää ja neuvontaa Yhdysvalloissa 6 18 kk. Lisensiaattityöni vuodelta 1970 vertaili kyläyhteisöjen ja mielipidejohtaja-viljelijöiden merkitystä innovaatioiden omaksumiseen ja väitöskir Recommended Practices vuonna 1973 käsitteli innovaatioiden leviämistä vertaisviljelijöiden välillä maamme 15 rajaseutukunnassa. Sen kirjallisuusaineisto kerättiin Yhdysvalloissa. Väitöskirja arvioitin Yhdysvaltojen johtavassa maaseutusosiologisessa julkaisussa erittäin ansiokkaaksi (liite 2), kun taas virallinen maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan loppulausunto antoi siitä cumlaude approbatur arvosanan 2/ Paradigman muutos yksilöajattelusta organisaatiomuutokseen Neuvontaopin paradigman muutos tapahtui vähitellen opiskelija-aineksen muuttuessa luvuilla. Maatalouden innovaatioista siirryttiin organisaatioissa tapahtuviin muutosprosesseihin, joissa oppimisella ja viestinnällä oli tärkeä rooli. Lukuisat kongressimatkani Yhdysvaltoihin maaseutusosiologien vuosikokouksiin ja myöhemmin Training Best of America ja American Society of Training and Development -organisaatioiden vuosikokouksiin, joissa Amerikan parhaat organisaatiokehittäjät ja konsultit kertoivat uusimmista hankkeistaan, antoivat vankan pohjan neuvontaopin suuntautumiselle yrityskohtaiseen muutosproblematiikkaan. Kellogg-säätiön ohjelmajohtaja Gary King lähetti minulle alan uusinta kirjallisuutta. Muutosagentti-roolin painottuminen erilaisissa asiantuntijarooleissa tiedon laajentajana ja muutoksen johtajana on yhä 2000-luvun internetaikakaudella ajankohtainen. Keskeinen paradigma, oppiminen ja muutoksen johtaminen työyhteisössä, sai yhä keskeisemmän sijan opetuksessa, mikä houkutteli opiskelijoita kaikista oppiaineista. Haluttiin hankkia valmiutta muutoskysymysten käsittelyyn yrityksissä ja toimia muuttuneissa ympäristöissä uusien arvolupausten puitteissa. Arvokysymykset nousivat yhä enemmän esiin neuvontaopin opetuksessa, samoin strategian ja oppimisen väliset kysymykset. Runsaan matkustamiseni mahdollisti luvuilla täydennyskoulutustoiminnan vuosittaiset ylijäämät. Myöhemmin Helsingin yliopiston rehtorit tukivat oppimistani ja osallistumista kansainvälisiin kokouksiin, joissa käsiteltiin ns. University Wide Educationin järjestämistä, sillä vuosi toimin myös Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunnan pääsihteerinä. 40 vuotta pitkä urani oli vahvasti kouluttajana ja konsulttina. Tieteelliset ansioni riittivät neuvontaopin apulaisprofessorin virkaan, joka muutettiin 1990 professorin viraksi. Toisaalta neuvonta-alan kansainvälisiin lehtiin kirjoittamieni asiantuntija-artikkeleiden ja Helsingin Sanomien yliöiden määrä oli huomattava (lähdeluettelo). Olin Pohjoismaiden 13

17 maataloustutkijoiden yhdistyksen NJF:n Suomen osaston puheenjohtajana. Neuvontaa ja koulutusta koskevassa jaostossa toimin aktiivisesti eri seminaareissa. OECD:n järjestämiin maatalousneuvontajärjestöjen, maataloustutkimuslaitosten ja maataloustieteellisten tiedekuntien johtajien kokouksiin Pariisissa osallistuin Suoman virallisena edustajana ja mentorina. Neuvontaoppi rakennettiin paljolti myös Yhdysvalloissa Land Grant -yliopistoissa opetettujen Extension Education -kurssien, Saksassa opetetun Beratungslehren ja Hollannin Wageningenin maatalousyliopistossa opetetun Vorlihtungskunden pohjalta. Readingissa Englannissa, Dublinissa, Uppsalassa ja Oslossa aloitettiin W.K. Kellogg -säätiön varojen turvin neuvontaopin opetus suunnilleen samoihin aikoihin kuin Suomessa 1970-luvun alussa International Seminar in Extension Education Kelloggin varojen loputtua järjestin Suomessa 1973 ensimmäisen International Seminar in Extension Education -kokouksen, johon kaikki edellä mainittujen opetuslaitoksien professorit kutsuttiin. Professori Hartmuth Albrecht Stuttgart Hohenheimissa sekä professori Anne van den Ban Hollannissa Wageningenin maatalousyliopistossa olivat jo 1960-luvun alusta. Nimikkeet olivat Beratungslehre ja Vorlichtungskunde. Readingissa oli pitkään opetettu neuvontaoppia entisten siirtomaiden neuvojille professori Maurice Rollsin johdolla. Englannissa Ted Dexter oli perustanut neuvontajärjestöön oman Extension Development Unitin (EDU), joka koulutti brittiläisiä neuvonnassa jo toimivia neuvojia viestinnässä. Samoin professori G.L. Carter Pohjois-Carolinasta, W.K.Kellogg -säätiön luottomies, oli mukana Lepolammen seminaarin toteutuksessa. Lepolammen seminaarin tarkoituksena oli ensimmäistä kertaa vertailla eri maiden neuvontaopin opetus- ja tutkimusohjelmia, joilla valmennettiin opiskelijoita muutoksen johtajiksi ja erilaisiin neuvontatehtäviin. Pyrittiin täsmentämään Extension Education -käsite oppiaineena varsinaisesta Extension-toiminnasta. Yhdysvalloissa eräät yliopistot käyttävät kansalaisille suuntautuvasta neuvonnasta sanaa extension education. Tämä seminaariinstituutio on jatkunut menestyksellisesti yli 40 vuotta, ja tapaamisia on järjestetty joka toinen vuosi jossakin eurooppalaisessa maassa. Alkuperäisestä ajatuksesta hiukan poiketen se on antanut myös foorumin käytännön neuvontatyötä tekevien järjestöjen johtajien tapaamiselle. Tämä on ollut tärkeätä varsinkin 2000-luvulla, jolloin OECD:n järjestämät maatalousneuvontajärjestöjen johtajien kokoukset lopetettiin Pariisissa (sivu 90 91). Lepolammella pidetyssä ensimmäisessä seminaarissa vuonna 1973 huomattiin selvästi, että oppiaineelle ei suinkaan ollut yhtenäistä teoreettista viitekehystä, vaan yliopistojen neuvontaopin laitokset olivat rakentaneet ohjelmansa erilaisista muutoksen ymmärtämisen käsitteistä ja prosesseista aika pitkälti kulloisenkin vastaavan professorin omien tutkimuksien ja asiantuntijakompetenssien pohjalta. Neljä keskeistä teorialähtökohtaa oli aikuiskoulutus, viestintä, psykologia ja sosiologia. 14

18 2.3. Neuvontaopin ja täydennyskoulutuksen keskus Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa Kelloggin varoilla aloitettu neuvontaopin opetus jatkui Euroopassa pisimpään aina vuoteen 2010, jolloin tultuani eläkeikään opetus tutkintoaineena lopetettiin. Täydennyskoulutuksen järjestäminen tiedekunnasta valmistuneille lopetettiin jo 1990, jolloin yliopistoon perustettu täydennyskoulutuskeskus otti vastuun sen järjestämisestä Mikkelissä ja Seinäjoella. Jatkoin vielä vuoteen 2015 englanninkielisten markkinointiviestinnän Marketing and Customer Communication ja johtamisen Leadership and Management in Service Organizations kurssien opetusta ensisijaisesti Erasmus-vaihdon opiskelijoille. Molemmat kurssit olivat viiden opintopisteen pituisia, ja niihin liittyi suurehko itsenäinen viestintäanalyysi kotimaan jossakin yrityksessä tai palvelujärjestössä. 40 vuoden aikana osallistui vapaaehtoiseen neuvontaopin suomenkieliseen opetukseen yli 8000 opiskelijaa. Neuvontaopin kurssit kehittyivät sekä lukumääräisesti että laadullisesti vuoden 1970 jälkeen huomattavasti. Alussa pohjana oli ainoastaan yksi kaksi lukukautta 15

19 kestävä 6 opintoviikon kurssi Uudenaikaistuminen ja muutosagentit luvun vaihteessa kursseja oli kymmenen, joista opiskelijat pystyivät ansaitsemaan yhteensä 60 opintopistettä eli 43 opintoviikkoa, vanhan cum laude approbatur -arvosanan. Harjoitustyökurssien (ryhmädynamiikka, esitystaito, journalistiikka) ohjauksesta vastasivat vuosien aikana vaihtuneet assistentit Maija Riihijärvi, Seppo Ruuskanen, Antero Liimatainen, Riitta Seppälä, Aune Kankkunen Tuula Nissinen, Leena Levander, Antti Kajanne, Hannele Partanen ja Seppo Saari. Keskusta johti hallinnollisesti MMM Tapani Katara, joka siirtyi tammikuussa 1971 Mustialan Maatalousoppilaitoksen rehtoriksi. Kataran tausta oli Paimion 4H-opistosta ja Afrikasta. Hänen johdollaan neuvontaoppi olisi todennäköisesti muodostunut ensisijaisesti käytännön viestintätaitoja opettavaksi oppiaineeksi Neuvo 1 viestinnän perusteet Ainoa massaluentokurssi, johon liittyi alkuvuosina kuitenkin myös henkilökohtainen videoitu esiintymisharjoitus. Kurssilla painotettiin viestinnän monipuolista merkitystä ja yhteyttä tiedekunnan opetusaloihin ja päämääräarvoihin kestävän kehityksen ja luonnonvarojen käytön puolesta. Suurimmalle osalle tiedekunnan opiskelijoista kurssi oli pakollinen, mutta moni tuli vapaaehtoisesti ja myös tiedekunnan ulkopuolelta. Kurssilla esiteltiin viestinnän perusteet ja käsitteet neuvon jatkokursseista, joille pääsyn ehtona oli neuvo 1:n suorittaminen. Kurssin tarkoituksena oli antaa kaikille tiedekunnan opiskelijoille perusymmärrys ensisijaisesti ryhmäja henkilökohtaiseen viestintään. Kurssille osallistui vuosittain opiskelijaa. Vierailevina opettajina oli suomen kielen lehtori, Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja, Yleisradion toimittaja ja puheviestinnän lehtori Neuvo 2 uudenaikaistuminen ja muutosagentit Kurssi oli ajallisesti ja tehtäviltään vaativin kurssi. Opetuspaketti vaati opiskelijoilta lukukauden ajan 9 tuntia pakollista osallistumista viikoittain: 3 tuntia teoriaopetusta, 3 tuntia käytännön suullisia esitys- ja esiintymistaidon harjoituksia ja 3 tuntia seminaareja, joissa tutustuttiin eri alojen muutosagentteihin. Kurssi käsitti innovaatioiden omaksumista ja leviämistä koskevia prosesseja, mitkä olivat koko opetuksen peruslähtökohta. Se rakentui paljon omien tutkimustulosteni esittelyyn. Kurssin suorittaminen oli edellytys neuvon opintokokonaisuuteen. 16

20 3.3. Neuvo 3 neuvonnan ja yrityskoulutuksen strateginen suunnittelu ja vaikuttavuuden arviointi Neuvonnan vaikuttavuuden arviointi oli keskeinen teema myös täydennyskoulutuksessa, jota keskus järjesti maksullisena palvelutoimintana yli 20 vuoden ajan mm. maaseutukeskusten neuvonta-agronomeille että metsäkeskusten koulutusmetsänhoitajille Neuvo 4 pienjoukkoviestintä Kurssi käsitteli ns. uusia viestinnän teknologioita, joita voidaan käyttää perinteisen ryhmä- ja henkilökohtaisen viestinnän tukena. Lukuisilla yritysvierailuilla tutustuttiin teknologioiden mahdollisuuksiin parantaa opetusta ja neuvonnan vaikuttavuutta, toimia asiakkaan päätöksenteon tukena sekä lisätä joukkoviestinnän tehokkuutta saavuttaa uusia kohderyhmiä. Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuvat maisterit harvemmin siirtyivät töihin joukkomedian palvelukseen. Kuitenkin opetuksessa tiedostettiin, että opiskelijoiden tulee ymmärtää koko viestinnän kenttä ja uuden teknologian mahdollisuudet informaation välittämiseen, opetukseen ja konsulttitoimintaan. Varsinaiset käytännön asiantuntijaluennot pidettiin vierailutaloissa: Yleisradio, Helsingin Sanomat, Elisa ja Nokia Joukkoviestinnän seminaarit Joukkoviestinnän seminaarit olivat tärkeä osa vaikuttavuuden arvioinnissa. Niissä analysoitiin radio- ja TV-ohjelmia. Kurssille valittiin lukukaudessa 13 tavoitteellista ohjelmaa, joiden vaikuttavuutta opiskelijat analysoivat ja raportoivat 75 minuutin seminaarissa. Myös ohjelman tekijä ja aiotun kohderyhmän edustaja olivat paikalla. Kun pöydälle nostettiin maaginen miksi kysymys ohjelman tavoitteelle, esiin saattoi tulla kolme hyvinkin erilaista vastausta ohjelman tarkoitusperistä. Yleensä Yleisradion toimittajat eivät osanneet vastata miksi - kysymykseen. Tavoitteellinen ajattelu ei sopinut toimittajien ajattelutapaan. Opiskelijat arvioivat ohjelmien hyötyarvoa, mutta toimittajat keskittyivät mieluummin puhumaan ohjelman ansioarvosta (s ). Toimittajat Annikki Kiehelä ja Olli Ihamäki olivat useina vuosina kertomassa radion ja television vaikuttavuudesta informaation välittäjinä Jutun kirjoitus sanoma- ja aikakausilehteen Kurssin opetuksesta vastasi pitkäaikainen amanuenssimme Aune Kankkunen, jolla oli tukenaan toimittajia Helsingin Sanomista, Pellervosta, Metsälehdestä ja Maaseudun tulevaisuudesta. Opiskelijoiden oppiminen palkittiin sillä, että he saivat useimmiten syksyn aikana tekemänsä jutun julkaistua jossakin em. lehdessä Neuvo 5 leadership and management in extension (service organisations) Kurssi syntyi pitkälti Iowan opiskelujeni pohjalta ja osallistumisesta OECD:ssa Pariisissa pidettyihin maatalousneuvonnan, korkeamman maatalousopetuksen ja - tutkimuksen johtajien kokouksiin. Kokouksiin valmistin useita papereita (ks. kirjallisuusluettelo) ja toimin myös niiden puheenjohtajana. Erasmus vaihto-ohjelmien myötä 17

21 200O-luvulla kurssista tuli keväisin hyvinkin suosittu, ja siihen osallistui parhaimmillaan viitisenkymmentä opiskelijaa yli kymmenestä maasta. Ku 3 päivän opintomatka Uppsalan maatalousyliopistoon, jonka aikana tutustuttiin yliopiston tutkimustoimintaan ja sen harjoittamaan extension-, outreach- toimintaan opintomatkakohde muutettiin Tallinnan yliopistoon, jossa professori Ivar Raig kertoi Eestin muutostarinan kommunistivaltiosta menestyväksi EU-valtioksi. Kurssin toinen puoli oli asiantuntijaorganisaation johtajuuden, liidershipin, opettamista. Management-opetus kohdistui neuvonnan strategiseen suunnitteluun ja vaikuttavuuden arviointiin. Kurssista annettiin virallinen Helsingin yliopiston todistus. Neuvo 5 Strateginen suunnittelu ja arviointi -kurssi Uppsalan SLU maatalousyliopistolla Neuvo 6A markkinointi- ja 6B asiakkuusviestintä Viestintä on oleellinen osa markkinointia. Kurssilla opetettiin lyhyt oppimäärä organisaation ulkoiseen viestintään liittyviä prosesseja ja funktioita, kuten tiedotus- ja suhdetoiminta, mainonta, sponsorointi, yhteiskuntavastuu ja sisäinen tiedotus. Kurssi oli ainoa markkinoinnin oppimäärään liittyvä viestinnän kurssi ja itse asiassa ainoa yliopistossa annettu markkinointiviestinnän kurssi. Sillä vieraili vuosien aikana lukuisa määrä mainostoimistojen agentteja. Eniten menestystä opiskelijoiden joukossa hankki Micro Median johtaja Esko Reinonpoika Alanko (s.19). Myöhemmin rakennettiin myös asiakkuusviestinnän kurssi, joka käsitteli erityisesti B2B myyntiin liittyviä tekniikoita. Siinäkin opetuksessa oli läheinen yhteistyö käytännön myyntityötä tekevien kanssa. 18

22 Helsingin yliopiston ainoa markkinointiviestinnän kurssi onnistui houkuttelemaan opiskelijoita muistakin tiedekunnista Viikin suurimpaan luentosaliin. Vieressäni E.R. Alanko Micro Media Neuvo 7 ryhmädynamiikan harjoituskurssi Kurssilla opiskeltiin ja harjoiteltiin erilaisia kokous- ja neuvottelutapoja Neuvo 8 johtajuus- ja organisaatioviestintä Kurssin teoriapohja muodostui lähinnä laajasta kansainvälisestä muutoksen johtamiseen (management of change) liittyvästä kirjallisuudesta. Intensiivisen, lähes 30 tuntia kestäneen liidershipiä, yrityksen arvoja ja kulttuuria, sisäistä viestintää ja koulutusta sekä muutoksen johtamista käsittelevän luentojakson jälkeen opiskelijat jaettiin neljään ryhmään, jotka lähtivät opittujen käsitteiden avulla tutustumaan etukäteen valittuihin yrityksiin ja tekemään niistä analyysiä. Vuosien aikana analysointiin mm. seuraavia yrityksiä: Hankkija-Agrimarket, Veritas-työeläkevakuutusyhtiö, Valio, Suur-Helsingin Osuuspankki, Helsingin ylipiston koulutus- ja kehittämiskeskus, Valtion koulutuskeskus HAUS, Kemira Grow How, energiayhtiö Shell, Metsäliitto ja Posti. Yrityksissä haastateltiin henkilöä eri tasoilta, ja tavoitteena oli selvittää pullonkauloja, joita henkilökunta koki muutoksen johtamisessa ja mitä parannusehdotuksia sillä oli esittää yrityksen johdolle, viestinnälle, oppimiselle ja johtajuudelle. Analyysin ja loppukeskustelujen tuloksena valmistettiin yritykselle sivun kirjallinen loppuarviointi. Lukukauden kestäneestä johtajuuskurssin suorittamisesta annettiin virallinen Helsingin yliopiston todistus Neuvo 10 Marketing and Customer Communications Markkinointi- ja asiakasviestintäkurssin pohjalta laadittiin englanninkielinen viiden opintopisteen kurssi, jota opetin Erasmus-opiskelijoille Viikissä, Laurean ammattikorkeakoulussa Leppävaarassa ja Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa syksystä 2011 lähtien. Kurssilla esitettiin uusimpia alan gurujen käsitteitä, joiden pohjalta opiskelijan 19

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008

Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Markkinointi murroksen välineenä Aiheena tänään + Spirittiä mulle + Spirittiä sulle + Spirittiä

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Tieteellistä viestintää monitieteisesti

Tieteellistä viestintää monitieteisesti Tieteellistä viestintää monitieteisesti Kielikeskuspäivät 30. 31.5.2017 Päivi Torvelainen, lehtori paivi.torvelainen@jyu.fi Teija Lukkari, yliopistonopettaja teija.lukkari@jyu.fi XYHK001 Kasvatusalan vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA YLIOPISTO-LEHDEN IDEA Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt luentosarja Päätoimittaja Marja Pemberton 18.2.2014 Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Kommunikation och samhällsrelationer University University

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Panosta kirjastoon tuota arvoa

Panosta kirjastoon tuota arvoa Panosta kirjastoon tuota arvoa Markku Laitinen, Suunnittelija, Kansalliskirjasto Vaikuttavuuden arvo seminaari 29.10.2014, Helsinki Käytä tietoa, käytä valtaasi osoita vaikuttavuutta! Tieto on valtaa,

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Kysymys! Onko yrityksen viestintäfunktion keskeisin rooli yrityksen strategian toteuttamisen tukeminen? Kaksi käsitystä

Lisätiedot

Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten

Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten WSOYpro Oy on Suomen suurin painettujen ja sähköisten oppimateriaalien sekä työelämäpalveluiden tuottaja. Alan johtavana toimijana

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot