Harri Westermarck. Asiantuntija muutosagenttina Neuvontaopin menestystarina Helsingin yliopistossa
|
|
- Esko Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Harri Westermarck Asiantuntija muutosagenttina Neuvontaopin menestystarina Helsingin yliopistossa Helsingin Yliopisto Taloustieteen laitos Julkaisuja nro 61 Helsinki 2014
2 ASIANTUNTIJA MUUTOSAGENTTINA NEUVONTAOPIN MENESTYSTARINA HELSINGIN Harri Westermarck
3 Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta ISBN (sid.) ISBN (PDF) Copyright Harri Westermarck Kannen kuva: Professori Harri Westermarck ja opiskelijoita 14 maasta (2011)
4
5 Tohtori Gary W. Kingille Neuvontaopin henkiselle tukijalle, innoittajalle ja monivuotiselle hyvälle ystävälle.
6 Neuvontaopin monivuotiset opettajat Aune Kankkunen, Lena Levander ja Harri Westermarck NEUVO 2 perinteisessä pikkujoulussa 1995
7
8 Sisällysluettelo Alkupuheenvuoro Miksi muutosagenttikoulutusta Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan? Aloitteen tekijät ja rahoituksen hankkiminen W. K. Kellogg -säätiöltä Paradigman muutos yksilöajattelusta organisaatiomuutokseen International Seminar in Extension Education Neuvontaopin ja täydennyskoulutuksen keskus Neuvontaopin opetuksen kurssit vuonna 2011 = 60 opintopistettä Neuvo 1 viestinnän perusteet Neuvo 2 uudenaikaistuminen ja muutosagentit Neuvo 3 neuvonnan ja yrityskoulutuksen strateginen suunnittelu ja vaikuttavuuden arviointi Neuvo 4 pienjoukkoviestintä Joukkoviestinnän seminaarit Jutun kirjoitus sanoma- ja aikakausilehteen Neuvo 5 leadership and management in extension (service organisations) Neuvo 6A markkinointi- ja 6B asiakkuusviestintä Neuvo 7 ryhmädynamiikan harjoituskurssi Neuvo 8 johtajuus- ja organisaatioviestintä Neuvo 10 Marketing and Customer Communications Suunnittelematon ja suunniteltu muutos: change agents Jänniteteoria (Kurt Lewin) Change agent (muutosagentti) Asiakaskeskeisyys muutosagentin toiminnan lähtökohtana Neuvontaopin seminaareissa analysoidut asiantuntija-muutosagentit Sanomalehti-, radio- ja tv- toimittajat... 27
9 5.2. Organisaatio- ja yritysviestijät Brändin ja maineen rakentajat Valistajat ja ideologiset vaikuttajat Neuvojat, konsultit, kouluttajat ja valmentajat Vertaisryhmä muutosagenttina Lääkäri muutosagenttina Mitä neuvontaoppi opetti suunnitellusta vaikuttamisesta ja muutoksesta? Asiantuntijan väliintulon oikeutus Muutosagentti ja asiakas täydentävät toisiaan Art. Gallaherin ja Frank Santopolon muutosagentin roolit Analysoija Neuvoja Ohjaaja Uudistaja Ronald Havelockin muutosagentin roolit Kiihdyttäjä Ratkaisun antaja Resurssiyhdistäjä Prosessiauttaja Robert Blaken ja Jane Moutonin Managerial Grid George Bealin Social action -muutosagentit Helpottaja Kouluttaja ja neuvoja Ohjaava manipuloija Vallalla pakottava agentti Konfliktin aiheuttaja Tavoitteellinen ajattelu, strateginen suunnittelu ja vaikuttavuuden arviointi Tavoitteiden määrittely... 60
10 Tavoiteharjoitus Arvon määrittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Neuvontaohjelman arviointi. Mistä ja miten todistusaineisto hankitaan? Vastuullisuuden osoittaminen varojen myöntäjille Claude Bennettin arviointitasot Neuvontatoiminnan määrän seuranta Tavoitteellinen henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen tuloksellisuuden arviointi Toiminnan laadun arviointi Asiantuntija markkinoijana ja asiakkuusviestijänä Asiantuntija palvelevana johtajana Asiantuntija muutosagenttina ja innovaatioiden kannustajana OECD:n järjestämät neuvonnan, opetuksen ja tutkimuksen edustajien kokoukset tärkeitä oppimiskokemuksia Kirjallisuusluettelo Liitteet Liite 1: Neuvontaopin apulaisprofessorin viran määritys Liite 2: Professori Herbert Lionbergerin lausunto Westermarckin väitöskirjasta Liite 3: Professori Jim Robinsonin GAPS-malli Liite 5: Yhteinen strategia tutkimukselle, opetukselle ja neuvonnalle Liite 6: Yrityksen strategian tulee ohjata koulutusta ja tutkimusta Harri Westermarckin saamat huomionosoitukset
11
12 Tämä julkaisu kertoo ensisijaisesti siitä innovatiivisesta opetustoiminnasta, jota harjoitettiin neuvontaopissa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuosina Tarkoituksena on myös kehitellä tiettyjä uusia ajatuspolkuja muutoksen ymmärtämiseksi ja syventää muutosagentti -käsitettä. Tiedekuntaan perustettiin 1968 uusi viestinnän oppiaine, joka sai nimekseen neuvontaoppi (liite 1). Samana vuonna aloitettiin tiedekunnassa ensimmäisenä maassamme akateemisen tason täydennyskoulutus agronomeille, metsänhoitajille ja maatalous-metsätieteiden kandidaateille. Sekä viestinnän opetuksen että täydennyskoulutuksen käynnistämisen kolmeksi vuodeksi mahdollisti amerikkalaisen W.K.Kellogg -säätiön myöntämä apuraha. Neuvontaoppi hyväksyttiin alusta alkaen vapaaehtoiseksi tutkintoaineeksi kaikkiin tiedekunnan tutkintoihin. Neuvontaopin lähtökohtana oli valmistaa opiskelijoita ajattelemaan itseään vaikuttajina ja toimimaan muutosagentteina valmistumisen jälkeen. Neuvontaopin opetus painotti, että kaiken opitun asiantuntijuuden arvon määrittelee aina joku toinen kuin itse. Siten opiskelun tavoitteena oli oppia viestimään oma asiantuntemus erilaisille asiakasryhmille. Viestintä pyrkii muuttamaan toisen ihmisen tietoja, asenteita ja taitoja, ja siksi muutoksen johtaminen on oppimisen johtamista. Neuvontaoppi kehittyi alun kahden lukukauden kurssista 10 kurssin ja 60 opintopisteen kokonaisuudeksi vuoteen 2010 mennessä, jolloin jouduin virallisesti siirtymään eläkkeelle. Neljänkymmenen vuoden aikana yli 9000 opiskelijaa osallistui ja suoritti eritasoisia neuvon kursseja. Sanoin aina kurssien alussa, että kaiken, mitä te opiskelette, opitte toista ihmistä varten. Vuodesta 2010 eteenpäin jatkoin johtamisen ja markkinointiviestinnän opetusta englanniksi lähinnä Erasmus-vaihdon kautta tulleille kansainvälisille opiskelijoille. Kursseille osallistui lähes 500 opiskelijaa yli 50:stä Euroopan, Etelä-Amerikan, Pohjois-Amerikan, Aasian ja Afrikan maasta. Koska neuvontaopin tausta rakennettiin viestinnän, aikuiskoulutuksen ja innovaatiotutkimuksen teorioista, toivon, että neuvontaopin kursseista saaduilla kokemuksilla ja sisällöillä on merkitystä myös maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opetus- ja vaikutusaloille. Vuosien aikana opetukseen osallistui myös kasvatustieteen, farmakologian, eläinlääketieteen ja teologian opiskelijoita. Siksi toivon, että paneutuminen muutoksen ajatteluun ja johtamisen jännittävään viitekehykseen ja neuvontaopista saatuihin kokemuksiin avaa näköaloja kaikille, jotka haluavat nähdä itsensä vaikuttajina ja kehityksen ohjaajina. Oleellista oli opetuksen aikana, että teoria sidottiin käytäntöön melkein samanaikaisesti lukemattomien harjoitusten, seminaarien ja haastattelujen kautta yhteistyössä mitä erilaisimpien käytännön muutosagenttityötä tekevien kanssa. Tärkeätä oli ensin oppia käsitteet, jotka auttavat ymmärtämään käytännön vaikutustilanteita. Neuvontaopin opetuksessa käytännön suullisen esitystaidon ja ryhmädynamiikan harjoituksilla oli suuri osa. Ne avasivat opiskelijoiden henkilökohtaisia valmiuksia erilaisiin vaikutus- ja muutoksen johtamisen tilanteisiin. Helsingissä Harri Westermarck
13
14 - Suomen elintarviketuotanto eli vielä sotien jälkeen monia vuosia hyvin yhtenäistä ja staattista aikaa. Tärkeintä oli tuottaa Suomessa tarpeeksi viljaa, maitoa ja lihaa maamme omavaraisuuden takaamiseksi. Tuotantotavat olivat paljolti ihmistyövoimaa vaativia. Vielä 1960-luvun alussa aloittaessani opintoja maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa yli 40 % maamme kokonaistyövoimasta työskenteli maa- ja metsätaloudessa. Nyt viitisenkymmentä vuotta myöhemmin vastaava luku on vain 2 3 %. Maataloustutkimukselta ja neuvonnalta odotettiin suoria ohjeita, miten viljojen satotasoja ja maidon tuotantomääriä voitaisiin nostaa. Valtion maatalouspoliittiset toimenpiteet ja takuuhinnat takasivat tietyn tulotason viljelijöille, ja varsinaista kilpailua kuluttajien sieluista ei käyty, koska vaihtoehtoja markkinoilla ei juuri ollut. Kuluttajien vaatimukset olivat yhdenmukaiset, eivätkä vaikuttaneet viljelijöiden tuotantopäätöksiin. Valmistuvilla agronomeilla tuli olla laaja kokonaisnäkemys maatilanhoidosta: kolme approbaturia, yksi cum laude ja yksi pääaine, erikoistumisala. Suuri osa heistä siirtyi maanviljelysseurojen, Hankkija Maatalouden, maatalousministeriön ja maatalouskoulujen palvelukseen. Monet valmistautuivat itsenäisiksi maatilayrittäjiksi, jatkajiksi oman perheen tilalle. Tuotantomuodot olivat vastaavasti maatiloilla rehuviljaa, nurmea, lehmiä ja metsää. Kasvinviljelytutkimus keskittyi pääasiallisesti lannoitteiden, torjunta-aineiden ja uusien viljalajikkeiden kehittämiseen, samoin kuin kotieläintutkimus pyrki parantamaan rehujen koostumusta luvun lopulla teknologinen koneneuvonta sai alkunsa, ja talousneuvontaa ja liiketaloudellista ajattelua ruvettiin markkinoimaan tiloille vasta 1970-luvulla. Uusien tuotantotapojen, innovaatioiden, omaksuminen vaati viljelijöiltä oppimista, mutta varsinainen motivoiva muuttuja uudenaikaistumiselle oli yhteiskunnallinen tilanne, joka pakotti tiloja muuttamaan toimintatapojaan tehokkaampaan ja monimuotoisempaan suuntaan. Ruvettiin ensimmäistä kertaa puhumaan maatalousyrittäjistä, joiden tuli ymmärtää, että he eivät enää tuottaneet maitoa meijerille, vaan ensisijaisesti tyydyttääkseen kuluttajien muuttuvia vaatimuksia. Innovaatiot, niiden leviäminen ja omaksuminen olivat keskeisiä käsitteitä neuvontaopin opetuksen alkuaikoina. Tuotantoa maatiloilla piti järjestää rationaalisemmin ja kustannustehokkaasti, koska tuotantokustannukset nousivat enemmän kuin tuottajahinnat. Vuosittain käytiin kova kädenvääntö tuottajajärjestöjen ja valtiovallan välillä takuuhinnoista. Maatalousneuvonnassa ei enää toiminut ns. injektiomalli, jossa tiloille työnnettiin vain uusia tutkimustuloksia, vaan neuvojien tuli oppia myymää tavalla saadakseen aikaan haluttuja ja toivottuja muutoksia. Koettiin, että maatalouselinkeino laahasi jäljessä ja että huomattava määrä maataloustutkimuksen tuottamia uusia kasvilajikkeita, teknologioita ja ratkaisuja ei koskaan tullut käytäntöön, koska neuvojilla ei ollut viestinnällistä valmiutta kohdata uusia eteenpäin pyrkiviä nuoria maatilayrittäjiä. Myös maatilatalouden yhteydet markkinoihin ja yhteiskuntaan olivat muuttuneet, ja maatilayrittäjät tarvitsivat kokonaisvaltaisempaa neuvonta-apua. Toisaalta 5 10 vuotta sitten valmistuneiden 11
15 agronomien tiedot vanhenivat liian nopeasti, koska maataloustutkimus tuotti jatkuvasti uusia koetuloksia parempien tuotosten saavuttamiseksi. Puhuttiin informaatioräjähdyksestä (information explosion) Aloitteen tekijät ja rahoituksen hankkiminen W. K. Kellogg - säätiöltä Huomattavasti aikaansa edellä olevat professorit Nils Westermarck, Unto Vartiovaara ja Erkki Kivinen olivat jo 1960-luvulla anoneet varoja Suomen Akatemian maatalous-metsätieteellisen toimikunnan kautta amerikkalaiselta W.K. Kellogg -säätiöltä viestinnän oppiaineen ja täydennyskoulutuskeskuksen perustamiseksi tiedekuntaan, joka halusi ottaa vastuuta myös tiedekunnasta valmistuneiden täydennyskouluttamisesta. Uusia tutkimustuloksia tuotettiin jatkuvasti ja haluttiin varmistaa tiedekunnasta valmistuneiden pysyminen kehityksessä mukana.vuonna 1968 W.K. Kellogg -säätiö myönsi n. 1 milj. markkaa Center For Extension Education and In-Service Training -keskuksen perustamiseksi kolmen vuoden ajalle, jonka jälkeen sen8tuli siirtyä valtion budjettivaroilla toimivaksi yliopiston laitokseksi. Tiedettiin, että tutkimustuloksien tuottamisen ja niiden käyttöön saattamisen välillä oli ajallinen kuilu, ja siksi tiedekunnan kasvatteja tulisi kouluttaa muutosagenteiksi. Extension Education oli vaikea kääntää suomeksi. Kokeiltiin tiedostusoppia ja tiedontamisoppia. Kun parempaa nimeä ei keksitty uudelle oppiaineelle, nimeksi hyväksyttiin neuvontaoppi, joka myöhemmin oli aivan liian kapea nimi edustamaan sitä laajaa kymmenen kurssin tarjontaa, joka valmisti opiskelijoita mitä erilaisimpiin viestinnän tehtäviin (ks. kurssit neuvo 1 10). Alkuvuosina kursseille osallistujat olivat enimmäkseen maatalousalan opiskelijoita. Kuitenkin opetuksen brändiarvo oli nimestä huolimatta niin hyvä, että yli 9000 opiskelijaa opiskeli vapaaehtoisesti eri tason neuvontaopin kursseja 40 vuoden aikana. I did it my way. Rakensin voittopuolisesti itse oppiaineen teoreettisen rungon ja viitekehyksen. Maatalouden uudenaikaistuminen kiinnosti minua jo ennen valmistumista. Vuonna 1967 tein lisensiaattityön, jossa tarkasteltiin uudistusten leviämistä kahdessa pohjoissavolaisessa kylässä. Herätteen antajana oli myös isäni, joka maatalousekonomian ruotsinkielisenä professorina oli tutkinut sekä Suomessa, Ruotsissa että Yhdysvalloissa inhimillisen kyvykkyyden merkitystä maatilanhoidon menestystekijänä. Michigan State Universityn professorin Everett M. Rogersin kirja vuodelta 1962 Diffusion of Innovations oli vahva vaikuttaja innovaatioiden leviämistä ja omaksumista koskevan paradigman sisällyttämiseen neuvontaopin opetukseen. Sekä kollega Maija Riihijärvi että minä saimme ilon tavata ja opiskella professori Rogersin kanssa sekä Michiganissa että hänen käydessään myöhemmin Suomessa. Sosiologian ja viestinnän opiskelu Iowa State Universityssä Yhdysvalloissa lisäsi kiinnostusta uudenaikaistumiseen ja muutosagenttiajatteluun. Opettajina toimivat aikuiskoulutuksen professori Roger Lawrence sekä sosiologian professorit George M. Beal ja Joe Bohlen. He kaikki loivat käsitteellistä pohjaa neuvontaopin 12
16 opetuksen aloittamiselle tammikuussa Olin itse suorittanut sosiologian laudaturin ja sosiaalipsykologian approbaturin Helsingin yliopistossa. Opettajani Suomessa olivat olleet legendaariset Erik Allardt ja Kullervo Rainio. Käytännön viestinnän harjoitukset aloitettiin jo syksyllä Ennen varsinaisen opetuksen aloittamista oli keskuksen tuleva henkilökunta Tapani Katara, Maija Riihijärvi, Seppo Ruuskanen ja Harri Westermarck opiskellut W.K. Kellogg -säätiön myöntämän rahoituksen turvin aikuiskoulutusta, viestintää ja neuvontaa Yhdysvalloissa 6 18 kk. Lisensiaattityöni vuodelta 1970 vertaili kyläyhteisöjen ja mielipidejohtaja-viljelijöiden merkitystä innovaatioiden omaksumiseen ja väitöskir Recommended Practices vuonna 1973 käsitteli innovaatioiden leviämistä vertaisviljelijöiden välillä maamme 15 rajaseutukunnassa. Sen kirjallisuusaineisto kerättiin Yhdysvalloissa. Väitöskirja arvioitin Yhdysvaltojen johtavassa maaseutusosiologisessa julkaisussa erittäin ansiokkaaksi (liite 2), kun taas virallinen maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan loppulausunto antoi siitä cumlaude approbatur arvosanan 2/ Paradigman muutos yksilöajattelusta organisaatiomuutokseen Neuvontaopin paradigman muutos tapahtui vähitellen opiskelija-aineksen muuttuessa luvuilla. Maatalouden innovaatioista siirryttiin organisaatioissa tapahtuviin muutosprosesseihin, joissa oppimisella ja viestinnällä oli tärkeä rooli. Lukuisat kongressimatkani Yhdysvaltoihin maaseutusosiologien vuosikokouksiin ja myöhemmin Training Best of America ja American Society of Training and Development -organisaatioiden vuosikokouksiin, joissa Amerikan parhaat organisaatiokehittäjät ja konsultit kertoivat uusimmista hankkeistaan, antoivat vankan pohjan neuvontaopin suuntautumiselle yrityskohtaiseen muutosproblematiikkaan. Kellogg-säätiön ohjelmajohtaja Gary King lähetti minulle alan uusinta kirjallisuutta. Muutosagentti-roolin painottuminen erilaisissa asiantuntijarooleissa tiedon laajentajana ja muutoksen johtajana on yhä 2000-luvun internetaikakaudella ajankohtainen. Keskeinen paradigma, oppiminen ja muutoksen johtaminen työyhteisössä, sai yhä keskeisemmän sijan opetuksessa, mikä houkutteli opiskelijoita kaikista oppiaineista. Haluttiin hankkia valmiutta muutoskysymysten käsittelyyn yrityksissä ja toimia muuttuneissa ympäristöissä uusien arvolupausten puitteissa. Arvokysymykset nousivat yhä enemmän esiin neuvontaopin opetuksessa, samoin strategian ja oppimisen väliset kysymykset. Runsaan matkustamiseni mahdollisti luvuilla täydennyskoulutustoiminnan vuosittaiset ylijäämät. Myöhemmin Helsingin yliopiston rehtorit tukivat oppimistani ja osallistumista kansainvälisiin kokouksiin, joissa käsiteltiin ns. University Wide Educationin järjestämistä, sillä vuosi toimin myös Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunnan pääsihteerinä. 40 vuotta pitkä urani oli vahvasti kouluttajana ja konsulttina. Tieteelliset ansioni riittivät neuvontaopin apulaisprofessorin virkaan, joka muutettiin 1990 professorin viraksi. Toisaalta neuvonta-alan kansainvälisiin lehtiin kirjoittamieni asiantuntija-artikkeleiden ja Helsingin Sanomien yliöiden määrä oli huomattava (lähdeluettelo). Olin Pohjoismaiden 13
17 maataloustutkijoiden yhdistyksen NJF:n Suomen osaston puheenjohtajana. Neuvontaa ja koulutusta koskevassa jaostossa toimin aktiivisesti eri seminaareissa. OECD:n järjestämiin maatalousneuvontajärjestöjen, maataloustutkimuslaitosten ja maataloustieteellisten tiedekuntien johtajien kokouksiin Pariisissa osallistuin Suoman virallisena edustajana ja mentorina. Neuvontaoppi rakennettiin paljolti myös Yhdysvalloissa Land Grant -yliopistoissa opetettujen Extension Education -kurssien, Saksassa opetetun Beratungslehren ja Hollannin Wageningenin maatalousyliopistossa opetetun Vorlihtungskunden pohjalta. Readingissa Englannissa, Dublinissa, Uppsalassa ja Oslossa aloitettiin W.K. Kellogg -säätiön varojen turvin neuvontaopin opetus suunnilleen samoihin aikoihin kuin Suomessa 1970-luvun alussa International Seminar in Extension Education Kelloggin varojen loputtua järjestin Suomessa 1973 ensimmäisen International Seminar in Extension Education -kokouksen, johon kaikki edellä mainittujen opetuslaitoksien professorit kutsuttiin. Professori Hartmuth Albrecht Stuttgart Hohenheimissa sekä professori Anne van den Ban Hollannissa Wageningenin maatalousyliopistossa olivat jo 1960-luvun alusta. Nimikkeet olivat Beratungslehre ja Vorlichtungskunde. Readingissa oli pitkään opetettu neuvontaoppia entisten siirtomaiden neuvojille professori Maurice Rollsin johdolla. Englannissa Ted Dexter oli perustanut neuvontajärjestöön oman Extension Development Unitin (EDU), joka koulutti brittiläisiä neuvonnassa jo toimivia neuvojia viestinnässä. Samoin professori G.L. Carter Pohjois-Carolinasta, W.K.Kellogg -säätiön luottomies, oli mukana Lepolammen seminaarin toteutuksessa. Lepolammen seminaarin tarkoituksena oli ensimmäistä kertaa vertailla eri maiden neuvontaopin opetus- ja tutkimusohjelmia, joilla valmennettiin opiskelijoita muutoksen johtajiksi ja erilaisiin neuvontatehtäviin. Pyrittiin täsmentämään Extension Education -käsite oppiaineena varsinaisesta Extension-toiminnasta. Yhdysvalloissa eräät yliopistot käyttävät kansalaisille suuntautuvasta neuvonnasta sanaa extension education. Tämä seminaariinstituutio on jatkunut menestyksellisesti yli 40 vuotta, ja tapaamisia on järjestetty joka toinen vuosi jossakin eurooppalaisessa maassa. Alkuperäisestä ajatuksesta hiukan poiketen se on antanut myös foorumin käytännön neuvontatyötä tekevien järjestöjen johtajien tapaamiselle. Tämä on ollut tärkeätä varsinkin 2000-luvulla, jolloin OECD:n järjestämät maatalousneuvontajärjestöjen johtajien kokoukset lopetettiin Pariisissa (sivu 90 91). Lepolammella pidetyssä ensimmäisessä seminaarissa vuonna 1973 huomattiin selvästi, että oppiaineelle ei suinkaan ollut yhtenäistä teoreettista viitekehystä, vaan yliopistojen neuvontaopin laitokset olivat rakentaneet ohjelmansa erilaisista muutoksen ymmärtämisen käsitteistä ja prosesseista aika pitkälti kulloisenkin vastaavan professorin omien tutkimuksien ja asiantuntijakompetenssien pohjalta. Neljä keskeistä teorialähtökohtaa oli aikuiskoulutus, viestintä, psykologia ja sosiologia. 14
18 2.3. Neuvontaopin ja täydennyskoulutuksen keskus Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa Kelloggin varoilla aloitettu neuvontaopin opetus jatkui Euroopassa pisimpään aina vuoteen 2010, jolloin tultuani eläkeikään opetus tutkintoaineena lopetettiin. Täydennyskoulutuksen järjestäminen tiedekunnasta valmistuneille lopetettiin jo 1990, jolloin yliopistoon perustettu täydennyskoulutuskeskus otti vastuun sen järjestämisestä Mikkelissä ja Seinäjoella. Jatkoin vielä vuoteen 2015 englanninkielisten markkinointiviestinnän Marketing and Customer Communication ja johtamisen Leadership and Management in Service Organizations kurssien opetusta ensisijaisesti Erasmus-vaihdon opiskelijoille. Molemmat kurssit olivat viiden opintopisteen pituisia, ja niihin liittyi suurehko itsenäinen viestintäanalyysi kotimaan jossakin yrityksessä tai palvelujärjestössä. 40 vuoden aikana osallistui vapaaehtoiseen neuvontaopin suomenkieliseen opetukseen yli 8000 opiskelijaa. Neuvontaopin kurssit kehittyivät sekä lukumääräisesti että laadullisesti vuoden 1970 jälkeen huomattavasti. Alussa pohjana oli ainoastaan yksi kaksi lukukautta 15
19 kestävä 6 opintoviikon kurssi Uudenaikaistuminen ja muutosagentit luvun vaihteessa kursseja oli kymmenen, joista opiskelijat pystyivät ansaitsemaan yhteensä 60 opintopistettä eli 43 opintoviikkoa, vanhan cum laude approbatur -arvosanan. Harjoitustyökurssien (ryhmädynamiikka, esitystaito, journalistiikka) ohjauksesta vastasivat vuosien aikana vaihtuneet assistentit Maija Riihijärvi, Seppo Ruuskanen, Antero Liimatainen, Riitta Seppälä, Aune Kankkunen Tuula Nissinen, Leena Levander, Antti Kajanne, Hannele Partanen ja Seppo Saari. Keskusta johti hallinnollisesti MMM Tapani Katara, joka siirtyi tammikuussa 1971 Mustialan Maatalousoppilaitoksen rehtoriksi. Kataran tausta oli Paimion 4H-opistosta ja Afrikasta. Hänen johdollaan neuvontaoppi olisi todennäköisesti muodostunut ensisijaisesti käytännön viestintätaitoja opettavaksi oppiaineeksi Neuvo 1 viestinnän perusteet Ainoa massaluentokurssi, johon liittyi alkuvuosina kuitenkin myös henkilökohtainen videoitu esiintymisharjoitus. Kurssilla painotettiin viestinnän monipuolista merkitystä ja yhteyttä tiedekunnan opetusaloihin ja päämääräarvoihin kestävän kehityksen ja luonnonvarojen käytön puolesta. Suurimmalle osalle tiedekunnan opiskelijoista kurssi oli pakollinen, mutta moni tuli vapaaehtoisesti ja myös tiedekunnan ulkopuolelta. Kurssilla esiteltiin viestinnän perusteet ja käsitteet neuvon jatkokursseista, joille pääsyn ehtona oli neuvo 1:n suorittaminen. Kurssin tarkoituksena oli antaa kaikille tiedekunnan opiskelijoille perusymmärrys ensisijaisesti ryhmäja henkilökohtaiseen viestintään. Kurssille osallistui vuosittain opiskelijaa. Vierailevina opettajina oli suomen kielen lehtori, Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja, Yleisradion toimittaja ja puheviestinnän lehtori Neuvo 2 uudenaikaistuminen ja muutosagentit Kurssi oli ajallisesti ja tehtäviltään vaativin kurssi. Opetuspaketti vaati opiskelijoilta lukukauden ajan 9 tuntia pakollista osallistumista viikoittain: 3 tuntia teoriaopetusta, 3 tuntia käytännön suullisia esitys- ja esiintymistaidon harjoituksia ja 3 tuntia seminaareja, joissa tutustuttiin eri alojen muutosagentteihin. Kurssi käsitti innovaatioiden omaksumista ja leviämistä koskevia prosesseja, mitkä olivat koko opetuksen peruslähtökohta. Se rakentui paljon omien tutkimustulosteni esittelyyn. Kurssin suorittaminen oli edellytys neuvon opintokokonaisuuteen. 16
20 3.3. Neuvo 3 neuvonnan ja yrityskoulutuksen strateginen suunnittelu ja vaikuttavuuden arviointi Neuvonnan vaikuttavuuden arviointi oli keskeinen teema myös täydennyskoulutuksessa, jota keskus järjesti maksullisena palvelutoimintana yli 20 vuoden ajan mm. maaseutukeskusten neuvonta-agronomeille että metsäkeskusten koulutusmetsänhoitajille Neuvo 4 pienjoukkoviestintä Kurssi käsitteli ns. uusia viestinnän teknologioita, joita voidaan käyttää perinteisen ryhmä- ja henkilökohtaisen viestinnän tukena. Lukuisilla yritysvierailuilla tutustuttiin teknologioiden mahdollisuuksiin parantaa opetusta ja neuvonnan vaikuttavuutta, toimia asiakkaan päätöksenteon tukena sekä lisätä joukkoviestinnän tehokkuutta saavuttaa uusia kohderyhmiä. Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuvat maisterit harvemmin siirtyivät töihin joukkomedian palvelukseen. Kuitenkin opetuksessa tiedostettiin, että opiskelijoiden tulee ymmärtää koko viestinnän kenttä ja uuden teknologian mahdollisuudet informaation välittämiseen, opetukseen ja konsulttitoimintaan. Varsinaiset käytännön asiantuntijaluennot pidettiin vierailutaloissa: Yleisradio, Helsingin Sanomat, Elisa ja Nokia Joukkoviestinnän seminaarit Joukkoviestinnän seminaarit olivat tärkeä osa vaikuttavuuden arvioinnissa. Niissä analysoitiin radio- ja TV-ohjelmia. Kurssille valittiin lukukaudessa 13 tavoitteellista ohjelmaa, joiden vaikuttavuutta opiskelijat analysoivat ja raportoivat 75 minuutin seminaarissa. Myös ohjelman tekijä ja aiotun kohderyhmän edustaja olivat paikalla. Kun pöydälle nostettiin maaginen miksi kysymys ohjelman tavoitteelle, esiin saattoi tulla kolme hyvinkin erilaista vastausta ohjelman tarkoitusperistä. Yleensä Yleisradion toimittajat eivät osanneet vastata miksi - kysymykseen. Tavoitteellinen ajattelu ei sopinut toimittajien ajattelutapaan. Opiskelijat arvioivat ohjelmien hyötyarvoa, mutta toimittajat keskittyivät mieluummin puhumaan ohjelman ansioarvosta (s ). Toimittajat Annikki Kiehelä ja Olli Ihamäki olivat useina vuosina kertomassa radion ja television vaikuttavuudesta informaation välittäjinä Jutun kirjoitus sanoma- ja aikakausilehteen Kurssin opetuksesta vastasi pitkäaikainen amanuenssimme Aune Kankkunen, jolla oli tukenaan toimittajia Helsingin Sanomista, Pellervosta, Metsälehdestä ja Maaseudun tulevaisuudesta. Opiskelijoiden oppiminen palkittiin sillä, että he saivat useimmiten syksyn aikana tekemänsä jutun julkaistua jossakin em. lehdessä Neuvo 5 leadership and management in extension (service organisations) Kurssi syntyi pitkälti Iowan opiskelujeni pohjalta ja osallistumisesta OECD:ssa Pariisissa pidettyihin maatalousneuvonnan, korkeamman maatalousopetuksen ja - tutkimuksen johtajien kokouksiin. Kokouksiin valmistin useita papereita (ks. kirjallisuusluettelo) ja toimin myös niiden puheenjohtajana. Erasmus vaihto-ohjelmien myötä 17
21 200O-luvulla kurssista tuli keväisin hyvinkin suosittu, ja siihen osallistui parhaimmillaan viitisenkymmentä opiskelijaa yli kymmenestä maasta. Ku 3 päivän opintomatka Uppsalan maatalousyliopistoon, jonka aikana tutustuttiin yliopiston tutkimustoimintaan ja sen harjoittamaan extension-, outreach- toimintaan opintomatkakohde muutettiin Tallinnan yliopistoon, jossa professori Ivar Raig kertoi Eestin muutostarinan kommunistivaltiosta menestyväksi EU-valtioksi. Kurssin toinen puoli oli asiantuntijaorganisaation johtajuuden, liidershipin, opettamista. Management-opetus kohdistui neuvonnan strategiseen suunnitteluun ja vaikuttavuuden arviointiin. Kurssista annettiin virallinen Helsingin yliopiston todistus. Neuvo 5 Strateginen suunnittelu ja arviointi -kurssi Uppsalan SLU maatalousyliopistolla Neuvo 6A markkinointi- ja 6B asiakkuusviestintä Viestintä on oleellinen osa markkinointia. Kurssilla opetettiin lyhyt oppimäärä organisaation ulkoiseen viestintään liittyviä prosesseja ja funktioita, kuten tiedotus- ja suhdetoiminta, mainonta, sponsorointi, yhteiskuntavastuu ja sisäinen tiedotus. Kurssi oli ainoa markkinoinnin oppimäärään liittyvä viestinnän kurssi ja itse asiassa ainoa yliopistossa annettu markkinointiviestinnän kurssi. Sillä vieraili vuosien aikana lukuisa määrä mainostoimistojen agentteja. Eniten menestystä opiskelijoiden joukossa hankki Micro Median johtaja Esko Reinonpoika Alanko (s.19). Myöhemmin rakennettiin myös asiakkuusviestinnän kurssi, joka käsitteli erityisesti B2B myyntiin liittyviä tekniikoita. Siinäkin opetuksessa oli läheinen yhteistyö käytännön myyntityötä tekevien kanssa. 18
22 Helsingin yliopiston ainoa markkinointiviestinnän kurssi onnistui houkuttelemaan opiskelijoita muistakin tiedekunnista Viikin suurimpaan luentosaliin. Vieressäni E.R. Alanko Micro Media Neuvo 7 ryhmädynamiikan harjoituskurssi Kurssilla opiskeltiin ja harjoiteltiin erilaisia kokous- ja neuvottelutapoja Neuvo 8 johtajuus- ja organisaatioviestintä Kurssin teoriapohja muodostui lähinnä laajasta kansainvälisestä muutoksen johtamiseen (management of change) liittyvästä kirjallisuudesta. Intensiivisen, lähes 30 tuntia kestäneen liidershipiä, yrityksen arvoja ja kulttuuria, sisäistä viestintää ja koulutusta sekä muutoksen johtamista käsittelevän luentojakson jälkeen opiskelijat jaettiin neljään ryhmään, jotka lähtivät opittujen käsitteiden avulla tutustumaan etukäteen valittuihin yrityksiin ja tekemään niistä analyysiä. Vuosien aikana analysointiin mm. seuraavia yrityksiä: Hankkija-Agrimarket, Veritas-työeläkevakuutusyhtiö, Valio, Suur-Helsingin Osuuspankki, Helsingin ylipiston koulutus- ja kehittämiskeskus, Valtion koulutuskeskus HAUS, Kemira Grow How, energiayhtiö Shell, Metsäliitto ja Posti. Yrityksissä haastateltiin henkilöä eri tasoilta, ja tavoitteena oli selvittää pullonkauloja, joita henkilökunta koki muutoksen johtamisessa ja mitä parannusehdotuksia sillä oli esittää yrityksen johdolle, viestinnälle, oppimiselle ja johtajuudelle. Analyysin ja loppukeskustelujen tuloksena valmistettiin yritykselle sivun kirjallinen loppuarviointi. Lukukauden kestäneestä johtajuuskurssin suorittamisesta annettiin virallinen Helsingin yliopiston todistus Neuvo 10 Marketing and Customer Communications Markkinointi- ja asiakasviestintäkurssin pohjalta laadittiin englanninkielinen viiden opintopisteen kurssi, jota opetin Erasmus-opiskelijoille Viikissä, Laurean ammattikorkeakoulussa Leppävaarassa ja Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa syksystä 2011 lähtien. Kurssilla esitettiin uusimpia alan gurujen käsitteitä, joiden pohjalta opiskelijan 19
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotKysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä
LisätiedotTiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys
Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotREKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015
REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA
LisätiedotMitä on markkinointiviestintä?
Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää
LisätiedotHUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.
Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.
LisätiedotMarketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008
Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Markkinointi murroksen välineenä Aiheena tänään + Spirittiä mulle + Spirittiä sulle + Spirittiä
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotKorkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien
LisätiedotHelka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
Lisätiedot-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?
Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä
LisätiedotIlmastovastuun oppimisen kysely 2019
Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Kysely ilmastovastuun oppimisesta oppilaille, opiskelijoille, opettajille ja koulutuksen toimijoille ja sidosryhmille Kevät 2019 Ilmastovastuu koulutuksessa -vaikutusohjelma
LisätiedotELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012
ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen
LisätiedotHelsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely
Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?
LisätiedotKOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ
KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotHUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella
Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotJohdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko
Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta
LisätiedotMiten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo
Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan! Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media (ITI) Orientoivat
Tervetuloa opiskelemaan! Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media (ITI) Orientoivat 28.8.2018 Päivän ohjelma Tutkinto-ohjelmavastaavan tervehdyssanat: Jaana Kekäläinen Henkilökunnan esittäytyminen
LisätiedotOppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala
Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien
LisätiedotTieteellistä viestintää monitieteisesti
Tieteellistä viestintää monitieteisesti Kielikeskuspäivät 30. 31.5.2017 Päivi Torvelainen, lehtori paivi.torvelainen@jyu.fi Teija Lukkari, yliopistonopettaja teija.lukkari@jyu.fi XYHK001 Kasvatusalan vuorovaikutusosaaminen
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotViestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.
Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
LisätiedotUusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1. tunnistaminen
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta
LisätiedotMiten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta
Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotYTM. Politiikkatieteet
YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o
LisätiedotVapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT
Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?
LisätiedotSTRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle
STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.
LisätiedotTIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA
TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen
LisätiedotTulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi
Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä
LisätiedotYrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.
MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotOpetuksen järjestämisoikeuden haku lukuvuodelle
Opetuksen järjestämisoikeuden haku lukuvuodelle 2019 2020 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AVOIMEN YLIOPISTON YHTEISTYÖOPPILAITOKSILLE JYU. Since 1863. OPINTOMME SOPIVAT: OPINTOJAKSOT PERUSOPINTOTASO / yliopistojen
LisätiedotAllan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat
Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta
LisätiedotMiten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?
Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013
LisätiedotTechnopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio
Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä
LisätiedotTYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ
TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja
LisätiedotKAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.
KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä
LisätiedotOivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012
Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa
LisätiedotOpetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus
Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotKansainvälinen IPMA henkilösertifiointi
Kansainvälinen IPMA henkilösertifiointi 2019 Projektiyhdistys ry YHDESSÄ KOHTI MAAILMAA, JOSSA KAIKKI PROJEKTIT ONNISTUVAT Kansainvälinen IPMA sertifikaatti on ainutlaatuinen todistus henkilön kyvykkyydestä
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotArvot ja eettinen johtaminen
Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotYLIOPISTO-LEHDEN IDEA
YLIOPISTO-LEHDEN IDEA Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt luentosarja Päätoimittaja Marja Pemberton 18.2.2014 Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Kommunikation och samhällsrelationer University University
LisätiedotHyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 2. Hyvä johtaminen?
Hyvä johtaja? Aleksanteri Suuri Napoleon Hitler Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 1 Hyvä johtaminen? Riippuu siitä, minkälaisia yksilöitä johtaa. Pitää vain saada
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotKuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten
Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten WSOYpro Oy on Suomen suurin painettujen ja sähköisten oppimateriaalien sekä työelämäpalveluiden tuottaja. Alan johtavana toimijana
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
LisätiedotLaatutyö ja opetuksen kehittäminen
Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien
LisätiedotTIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA
TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotSOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA
1 SOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA 2019 23.11.2018 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOFIA-OPISTON TEHTÄVÄ.. 3 2. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 3 3. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA OSALLISTAMINEN 4 4.
LisätiedotHALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY
Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotKauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain
Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotEK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat
EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotIlmiölähtöinen opiskelu liikunnanopettajakoulutuksessa
Ilmiölähtöinen opiskelu liikunnanopettajakoulutuksessa PEDAFORUM Jyväskylä 2016 Nelli Lyyra Pilvikki Heikinaro-Johansson Liikuntakasvatuksen laitos Sisältö Taustaa Liikunnan- ja terveystiedon opettajakoulutus
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotViestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken
Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Kysymys! Onko yrityksen viestintäfunktion keskeisin rooli yrityksen strategian toteuttamisen tukeminen? Kaksi käsitystä
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa
LisätiedotMarkkinointipsykologia
Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.
LisätiedotAgrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN
Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Suomalaisen maatalouden kärjessä jo 90 vuoden ajan. Hyvä agrologi tai agrologiopiskelija, Agrologien Liitto on agrologien ammatillisaatteellinen järjestö, joka ajaa
LisätiedotNäyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen
Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotMiten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin
Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?
LisätiedotGREPPA MARKNADEN tunne markkinat
GREPPA MARKNADEN tunne markkinat Viljelijän kommenttipuheenvuoro Sebastian Sohlberg Malmgård Sjundeå www.malmgardsjundea.fi Facebook: Malmgård Sjundeå Instagram: MALMGARDSJUNDEA GREPPA MARKNADEN? Greppa
LisätiedotVaikeat tilanteet esimiestyössä
Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi
LisätiedotTyöelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!
Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja
Lisätiedot