Kuninkaantien matkailutie: yritysverkoston yhteistyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuninkaantien matkailutie: yritysverkoston yhteistyö"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan liitto Kuninkaantien matkailutie: yritysverkoston yhteistyö

2 Uudenmaan liiton julkaisuja E Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU ESPOO-INSTITUUTTI, LEPPÄVAARA Helena Hänninen Jenni Kemppainen Risto Sarkia Santtu Vesander Paljo-02 Loppuraportti MP3201 Alakoski, Ojasalo Joulukuu 2004 Uudenmaan liitto 2005 Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 1

3 Uudenmaan liiton julkaisuja E ISBN ISSN (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Tarja Haili Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Arja-Leena Berg Helsinki 2005 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

4 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Kuvailulehti Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Julkaisuaika Sivuja Liitteitä 21 2 ISBN ISSN (PDF) Kieli, koko teos suomi Yhteenveto Tiivistelmä Kuninkaantie matkailutienä yritysyhteistyö -tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä yhteistyöltä halutaan ja miten yritysyhteistyötä voidaan rakentaa. On myös pyritty selvittämään Uudenmaan liiton mahdollisen poisjäämisen vaikutuksia ja yritysten valmiuksia muuttaa yhteistyö jatkossa yritysvetoiseksi. Kvalitatiivinen tapaustutkimus toteutettiin haastattelujen avulla ja tutkimuksen kohteena oli 21 kuninkaallista, kaksi aatelista ja 29 talonpoika -tasoista Kuninkaantien yhteisyritystä. Viitekehys koostui viidestä osa-alueesta: hyödyistä tähän asti, yrittäjävetoisuudesta, mahdollisen lopettamisen vaikutuksista, kehitysehdotuksista ja teoriataustasta. Yritysten ristiriitaisista ajatuksista huolimatta yrityksissä oltiin tyytyväisiä yritysyhteistyöverkoston syntymisestä. Yritysten panostus todettiin pienehköksi. Osin tästä syystä yrityksissä ei esiintynyt kovin suurta huolta tulevaisuudesta. Toisaalta, jos yritykset panostaisivat enemmän ja monipuolisemmin, voisivat yhteistyön hyödyt olla aivan eri mittakaavassa. Mainonnan ja näkyvyyden positiivisuus tuli ilmi ja Kuninkaantie -idean kannatus osoittautui laajaksi. Jatkotoimia harkitessa myös panostusten kasvattaminen, yhteistyön tiivistäminen yrittäjien kesken sekä vaikutusten mittaaminen nähtiin tärkeinä. Yritysyhteistyön onnistumiseksi nähtiin ulkoisen toimijan kontrolli tarpeellisena. Raportin laatija Helena Hänninen, Jenni Kemppainen, Risto Sarkia, Santtu Vesander Avainsanat (asiasanat) Kuninkaantie, teemahaastattelu, verkostoituminen Huomautuksia Julkaisusta on ainoastaan verkkoversio Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 3

5 Sisällys SAATESANAT 5 1 JOHDANTO Kuninkaantie -tutkimuksen tarkoitus ja kuvaus Kuninkaantie -tutkimuksen teoreettinen kehys 6 2 TUTKIMUSONGELMA 7 3 KUNINKAANTIE MATKAILUTIENÄ 8 4 VERKOSTOITUMINEN Verkostoitumisen tarkoitus ja lähtökohdat Verkostoinnin hyödyt ja haitat Riskit ja ongelmat 10 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUKSEN KUVAUS JA AINEISTON KERUU 12 6 TULOSTEN ANALYSOINTI Kuninkaalliset Aateliset Talonpojat 14 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 15 LÄHTEET 16 LIITE 1: Tarja Hailin haastattelu 17 LIITE 2: Tutkimusaineiston kalvot 18 4 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

6 Saatesanat Tämän tutkimusraportin ja siinä kuvatun tutkimuksen ovat työstäneet Laurea-ammattikorkeakoulun matkailualan vuosikurssin opiskelijat. Tutkimuksen laatiminen oli opiskelijaryhmän yksi osasuoritus Hotelli- ja kongressipalvelujen verkostoituminen -opintojaksolla. Tavoitteena oli tutkia, kuinka tärkeänä yritykset kokevat laajaan matkailualan verkostoon kuulumisen ja millaisena ne näkevät verkoston lähitulevaisuuden. Tutkimus toteutettiin syksyn 2004 aikana. Tutkimuskysymykset muotoiltiin ensin yhdessä, minkä jälkeen Kuninkaantien yritykset jaettiin kuudelle nelihenkiselle opiskelijaryhmälle. Kukin ryhmä haastatteli puhelimitse noin kahdeksaa eri yritysten edustajaa ja analysoi tekemänsä haastattelut. Pienryhmät esittivät haastattelujensa tulokset muille ja niitä pohdittiin yhdessä, minkä jälkeen yksi pienryhmä laati tämän tutkimusraportin. Tutkimusraportti valmistui tammikuussa 2005 ja se julkistettiin tilaisuudessa, johon oli kutsuttu kaikki Kuninkaantien yritykset. Tutkimuksen ohjanneet opettajat ja sen laatimisesta vastanneet opiskelijat toivovat, että tutkimuksen tuloksista on käytännön hyötyä, kun eri tahoilla pohditaan Kuninkaantien yhteistyön tulevaisuutta. Espoossa Leena Alakoski lehtori, Laurea-amk Katri Ojasalo yliopettaja, Laurea-amk Tutkimuksen tekemisessä mukana olleet opiskelijat: Danilotskin Hanna, Halvorsen Henrietta, Hiissa Jenni, Hulkkonen Emilia, Hänninen Helena, Kemppainen Jenni, Kinnunen Veli-Markus, Koistinen Heini, Kuivalainen Niina, Kurvinen Johannes, Kääriä Mikko, Laatikainen Sirpa, Lartamo Satu, Laulainen Anna, Luomanpää Katri, Mikkonen Nina, Mäkelä Antti, Mäki Laura, Nieminen Lotta, Närvä Jenni, Nätti Satu, Phan Thuý, Rauhala Sini, Sarkia Risto, Stark Sonja, Tiihonen Lotta, Tiihonen Piia, Vesander Santtu, Wikgren Patrick. Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 5

7 1 Johdanto Kuninkaantie on historiallinen matkailureitti, jota pitkin ovat kulkeneet niin kuninkaat kuin piispat ja porvarit. Nykyään Kuninkaantie on matkailupalvelujen verkosto, joka yhdistää alan erilaiset palveluntarjoajat. Tällä hetkellä hankkeesta ollaan luopumassa, mutta yhteistyötä pyritään edelleen pitämään yllä. Tällä tutkimuksella olemme kartoittaneet yhteistyöyritysten mielikuvia Kuninkaantien tulevaisuudesta sekä kehitysehdotuksia toiminnan parantamiseksi. Käsitteinä raportissa ovat Kuninkaantie, verkostoituminen ja teemahaastattelu. Kuninkaantie on matkailupalvelujen verkosto, joka käsittää koko matkailutien Atlantin rannikolta Pietariin asti. Tämä tutkimus rajoittuu kuitenkin Suomen rajojen sisäpuolelle. Yritysten välinen verkostoituminen tarkoittaa sitä, että yritys keskittyy toiminnassaan ydinosaamiseensa ja hajauttaa vähemmän tärkeää toimintaansa ulkoistamalla sen toisille yrityksille. Yritysten välinen yhteistyö muodostaa verkostoja, jotka voivat jakautua sekä toiminnallisesti että maantieteellisesti. Teemahaastattelujen tavoitteena on saada kokonaisvaltainen ja tarkka kuvaus tutkimusaiheesta sekä saada syvällisempää informaatiota suoraan haastatelluilta. 1.1 Kuninkaantie -tutkimuksen tarkoitus ja kuvaus Kuninkaantie matkailutienä yritysyhteistyö -tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä yhteistyöltä halutaan ja miten yritysyhteistyötä voidaan rakentaa. Tarkoitus on myös saada selville Uudenmaan liiton mahdollisen pois jäämisen vaikutus ja että ovatko yritykset valmiita muuttamaan yhteistoimintaa yrittäjävetoiseksi. Tutkimus tehtiin Kuninkaantien yhteistyöyrityksille, joista 21 yritystä on Kuninkaallisia, kaksi Aatelisia sekä 29 Talonpoikia. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena teemahaastattelujen avulla. Tapaustutkimuksessa tutkitaan nykyajassa tapahtuvaa ilmiötä todellisessa elämäntilanteessa, sen omassa ympäristössä. Teemahaastattelujen tavoitteena on saada kokonaisvaltainen ja tarkka kuvaus tutkimusaiheesta sekä saada syvällisempää informaatiota suoraan haastatelluilta. 1.2 Kuninkaantie -tutkimuksen teoreettinen kehys Teoreettisessa viitekehyksessä pyrimme yhdistämään teoreettisen tiedon käytäntöön. Viitekehys koostuu viidestä osa-alueesta: hyödyistä tähän asti, yrittäjävetoisuudesta, mahdollisen lopettamisen vaikutuksista, kehitysehdotuksista sekä teoriataustasta. 6 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

8 Kuvaamme tutkimuksen viitekehystä seuraavan kuvion mukaisesti: HYÖTY TÄHÄN ASTI? Panos - tuotos Motivaatio Markkinointi MITÄ YHTEISTYÖLTÄ KUNINKAANTIE- PROJEKTISSA HALUTAAN JA MITEN YRITYSYHTEISTYÖTÄ VOIDAAN PARANTAA? YRITTÄJÄVETOISUUS Aiempi yhteistyö Tulevaisuus TEORIA Riskienhallinta yhteistyöverkostossa Menestyvä yritysverkosto Yritysverkostot - kilpailua tiedolla, nopeudella ja joustavuudella Tilastokeskus Vilmamedia KEHITYSIDEAT? LOPETTAMISEN VAIKUTUKSET? Opasteet Esitteet Yhteistyö KUVIO 1. Viitekehys. 2 Tutkimusongelma Kuninkaantien yritysyhteistyön tutkimusongelma on, mitä yhteistyöltä Kuninkaantie -projektissa halutaan ja miten yritysyhteistyötä voidaan parantaa? Alaongelmana on Kuninkaantien yritysyh- teistyön mahdollisen lopettamisen vaikutukset matkailutiehankkeen mukana olevien yritysten toimintaan? Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 7

9 3 Kuninkaantie matkailutienä Kuninkaantie on Pohjolan yksi tärkeimmistä matkailureiteistä. Kuninkaantie noudattaa vanhan postitien linjaa. Tietä ovat 1300-luvulta saakka kulkeneet kuninkaat ja heidän kuriirinsa, piispat ja porvarit, taiteilijat ja armeijat. Ruotsin suurvallan läntiset ja itäiset alueet toisiinsa liittänyt Kuninkaantie kulkee Bergenistä Atlantin rannikolta Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan, edelleen saariston kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki aina Viipuriin ja Suomenlahden sopukkaan Pietariin asti. Alkuperäinen tie on vielä osittain käytössä. Alusta alkaen tien varrelle alkoi syntyä kartanoita, maatiloja, majataloja, krouveja ja kestikievareita. Nämä yritykset majoittivat ja kestitsivät lukuisia Kuninkaantien kulkijoita. Vaikutusvaltaisten ja kunnioitettujen aatelissukujen kartanolinnoissa yöpyivät niin Ruotsin kuninkaat kuin Venäjän tsaaritkin. Idän ja lännen kohtaamisesta on syntynyt ainutlaatuinen kulttuurien yhdistelmä, jonka vaikutukset sekä ihastuttavat kohteet ovat nähtävillä edelleenkin. Keskiaikaiset kirkot, kauniit kartanot, maalaukselliset ruukinkylät, idylliset satamakaupungit ja viehättävät kylät kertovat Kuninkaantien rikkaasta menneisyydestä. Osa kohteista on lähes alkuperäisessä loistossaan, osia kohteita kunnostetaan tai niiden kunnostamista suunnitellaan. Jotkin kohteet ovat taasen jo vaipuneet muistoihin, kaikkia kohteita ei edes tunneta. Tänä päivänä Kuninkaantie on kiehtovien matkailupalveluiden verkko, jonka historiapohjainen tarjonta on vain osa koko Kuninkaantien rikasta aarteistoa. Idän ja lännen kohtaaminen näkyy myös nykypäivän elämässä. Kuninkaantie elää vahvasti tätä päivää: se tarjoaa tiedettä, taidetta, tekniikkaa, kansainvälisiä kulttuuritapahtumia, sykkivää kaupunkielämää, kävelykatuja, putiikkeja ja ostosgallerioita, menopaikkoja ja kahviloita, makuelämyksiä, luontoseikkailuja ja jännitystä. Kuninkaantiehankkeessa on mukana noin 40 kuntaa, joiden alueella tie kulkee. Kuntien sisällä sekä lähistöllä toimii useita yrityksiä, jotka ovat liittyneet hankkeeseen. Kuninkaantie tekee tiivistä yhteistyötä alueensa yritysten kanssa. Kuninkaantien yrityksen tunnistaa Kuninkaantiellä matkatessaan Kuninkaantien kruunu -tarrasta. Yritykset voivat itse valita sen toiminnallisen ja panostuksellisen tason, millä he haluavat olla yhteistyössä mukana. Yhteistyöstä saatava näkyvyys on suoraan verrannollinen panostuksen määrään. Valittavana on kolme eri luokkaa: Talonpojat (100 euroa/vuosi), Aateliset (500 euroa/vuosi) sekä Kuninkaalliset (800 euroa/ vuosi). Kuninkaantie Eteläisessä Suomessa hankekokonaisuus on toiminut vuodesta 1996 alkaen. Taustaorganisaatioina hankkeessa ovat Varsinais- Suomen, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot sekä noin 40 alueen kuntaa. Kuninkaantien alueella palveluja tarjoavia yhteistyöyrityksiä on mukana vuosittain noin sata. Yritysten välille on syntynyt yhteistyöverkosto. 8 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

10 4 Verkostoituminen Verkostoituminen on nykypäivänä osa jokapäiväistä liiketoimintaa. Verkostoituminen ei enää rajoitu ainoastaan valtion rajojen sisäpuolelle, vaan se ulottuu myös muualle maailmaan. Seuraavassa käsitellään verkostoitumisen tarkoituksia, riskejä, hyötyjä ja haittoja sekä mahdollisia ongelmia. 4.1 Verkostoitumisen tarkoitus ja lähtökohdat Yritysten välinen verkostoituminen tarkoittaa sitä, että yritys keskittyy toiminnassaan ydinosaamiseensa ja hajauttaa vähemmän tärkeää toimintaansa ulkoistamalla sen toisille yrityksille. Yritysten välinen yhteistyö muodostaa verkostoja, jotka voivat jakautua sekä toiminnallisesti että maantieteellisesti. Tunnusmerkkejä verkostotoiminnalle ovat muun muassa syvällisyys, pitkäjänteisyys sekä luottamus yritysten välillä. (Ollus, Ranta & Ylä-Anttila 1998, 1, 3, 25.) Verkostoitumista ei voi kuvailla yksiselitteisesti, koska yritykset solmivat hyvin erityyppisiä suhteita keskenään. Verkostoitumisella yritys pyrkii tavoittelemaan taloudellista hyötyä. Käytännössä suhteilla voidaan esimerkiksi minimoida tuotantokustannuksia ulkoistamalla tuotantoa. Verkostomaisessa ympäristössä toimiessaan yritys on rakenteeltaan dynaaminen eli se kykenee sopeutumaan nopeasti ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. (Ollus ym. 1998, 28-29, 34.) Verkostoituminen lähtee siitä, että yritys näkee oman alansa markkinoiden mahdollisuudet sen verran suurina, että niiden hyödyntämiseen tarvitaan ulkoisia voimavaroja. Verkostossa tarvittaviksi voimavaroiksi käsitetään muun muassa seuraavia asioita: toimivat yritykset, joilla on jo tuntumaa markkinoihin, erilainen verkoston edellyttämä osaaminen, yhteistoimintaperinne eli kyky toimia yhteisten tavoitteiden hyväksi sekä yrittäjäperinne. Myös luonnonvarat ja erilaiset sidosryhmät kuten rahoittajat ovat verkoston voimavaroja. (Niemelä 2002, ) 4.2 Verkostoinnin hyödyt ja haitat Verkostoitumisessa erilaiset ja monipuoliset kontaktit ovat useimmiten parempia kuin samanlaiset, koska ne täydentävät toisiaan. Tämä tarkoittaa sitä, että asioita ei kannata katsoa liian yksipuolisesti. Asioihin olisi hyvä saada syvällisempää katsomusta. Myös tietoa on hyvä saada hieman erilaisilta aloilta kuin ainoastaan omalta kilpailukentältä. Tuntemalla markkinoita kokonaisvaltaisesti, antaa se valmiudet avoimeen toimintatapaan ja mahdollisesti myös synnyttää uusia ideoita, vaikka ne eivät olisikaan omalta alalta lähtöisin. Eli voidaan sanoa, että ulkopuolisilla kontakteilla saadaan tietoa, missä muualla mennään ja pysytään ajan tasalla. Tämä tieto auttaa yrityksiä pysymään mukana kilpailevassa yhteiskunnassa. (Vilmamedia 2004.) Verkostot kulkevat ihmisten mukana ja kaikilla on ulkopuolisia kontakteja. Verkostoituminen eri yritysten kesken saattaa tapahtua täysin vahingossa. Kaksi eri yrityksissä työskentelevää ihmistä saattavat huomata yrityksillään olevan jonkinlaisia yhdistäviä tekijöitä, joita voitaisiin käyttää hyväksi. Henkilöiden yrityksen sisällä tulisi kuitenkin aluksi tietää verkostoitumisen hyödyt. Tulisi tietää tarkalleen, mitä hyötyä mistäkin toiminnasta tai toimimatta jättämisestä yritykselle todellisuudessa on. Verkoston perustana tulee olla yhteinen ymmärrys ja yhteinen hyöty. Verkostoitumisen prosessia ei kannata käynnistää ainoastaan hetken mielijohteen perusteella, vaan asioita on katsottava usealta taholta. Ensi alkuun vakuuttavalta vaikuttanut idea saattaakin myöhemmin osoittautua virhearvioinniksi ja mahdollisesti jo syntyneet haitat saattavat olla peruuttamattomia. (Vilmamedia 2004.) Suurin hyöty verkostoitumisessa on käytettävissä olevan informaation kasvu sekä sen laadun paraneminen. Kun yrityksillä on käytettävänään mahdollisimman paljon tietoja toimintakentästään, mahdollistaa se heille paremman mahdollisuuden kilpailijoita vastaan. Tätä kautta yritykset pääsevät kohti päätavoitettaan, markkinaosuuksien kasvuun ja tätä kautta parempaan liikevoittoon. Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 9

11 Tiedon jakaminen ei ole ainoastaan kilpailukyvyn heikentämistä, vaan se on myös sen parantamista. Ideoiden yhdistäminen ja jakaminen saattaa synnyttää tuloksia joilla päästään kaikkien osapuolien kannalta tyydyttävään ratkaisuun kenenkään siitä kärsimättä. Verkostoitumisella ei ole ainoastaan positiivisia vaikutuksia. Tehtäessä yhteistyötä jonkin muun tahon kera vaikuttaa se luonnollisesti useaan eri asiaan. Eräs suurimmista vaikutuksista on oman päätösvallan mahdollinen pieneneminen. Päätöksissä on otettava huomioon myös muiden kuin oman yrityksen edut, välillä myös hieman omia etuja karsimalla. Eli verkostoitumalla yritys saattaa menettää osan vaikutusvallastaan päätösvallan jakauduttua. Tämä saattaa kuitenkin joillekin yrityksille olla mahdollisuus parantaa toimintaansa uusien yhteistyökumppanien avulla, joiden tavoitteet ja tietotaito ovat korkeammalla tasolla kuin omat. Jokin yritys saattaa siis saada vastuulleen jonkin huonomman yrityksen toimintoja, vain koska ei ole tutkittu riittävästi verkostoitumisesta tulevia vaikutuksia. Jakamalla tiettyä päätösvaltaansa yritys saattaa tehdä itselleen suurtakin vahinkoa. Yhteisesti päätetyt asiat saattavatkin olla lopuksi haitallisia omalle toiminnalle, vaikka niitä ei aluksi olisi havaittukaan. Päätökset, jotka yhteistyöyritysten kera on tehty saattavat aiheuttaa joillekin yrityksille korjaamatonta vahinkoa, mm. imagon heikkenemisen suhteen. Verkostoitumisesta löytyy siis sekä hyviä että huonoja puolia. Punnitsemalla tarkalleen oman yrityksensä tavoitteet ja määränpäät voidaan yrityksissä tehdä ratkaisuja sen suhteen aiotaanko verkostoitua vai ei. Tärkeintä on se, että mitään ei tehdä hätiköiden, vaan kaikki asiaan liittyvät osaalueet punnitaan huolella ja vasta niiden pohjalta tehdään päätökset toiminnan suunnasta. 4.3 Riskit ja ongelmat Verkostoyhteistyö vaatii yrityksiltä paljon. Jopa yli puolet ryhmistä ei saavuta toivomiaan tuloksia. Yleisimpiä epäonnistumisen syitä ovat mm. huono oman yrityksen tuntemus: ei tiedetä täysin itsekään mitä halutaan ja miten näihin tavoitteisiin saatettaisiin päästä. Esteenä voivat olla myös henkiset ja asenteelliset esteet, kuten kärsimättömyys ja kateus, jolloin ei ole edellytyksiä päästä tuloksiin joilla on pitkäaikaiset sekä kestävät vaikutukset. Yksi ongelma voi olla puuttuva mehenki, jolloin yhteistyö kohti parempaa toimintaa ja tulosta ei toimi. (Tilastokeskus.) Jotkut yritykset saattavat kiinnostua verkostoitumisesta, mutta eivät kuitenkaan ole valmiita antamaan kyseiselle asialle sen vaatimaa panostusta. Tällöin kyseessä on riittämätön sitoutuminen yhteistyöhön. Verkostoitumisen ongelmana voivat olla selkiytymättömät tavoitteet ja strategiat. Jos ei tiedetä mihin pyritään, on tavoitteisiin mahdoton päästä. Toisaalta ongelmana voivat olla yritysten välillä liian suuret kokoerot tai suuri etäisyys, jolloin yritykset saattavat olla markkinaosuuksiltaan aivan eri luokkaa. Tämä tietysti saattaa toimia, mutta jos tavoitteet asetetaan samanlaisiksi, on yhteistyössä toimiminen täysi mahdottomuus. Liian optimistiset aikataulut voivat koitua yritykselle ongelmaksi, sillä tuloksia ei saavuteta hetkessä. (Tilastokeskus.) Toimivan verkoston rakentaminen vaatii myös paljon aikaa ja työtä. On kuunneltava kaikkien ajatuksia ja mielipiteitä ja sitä kautta rakennettava toimivaa verkostoa. Oppimalla tuntemaan yhteistyöyrityksensä päästään parhaisiin tuloksiin. Myös tietämällä toisen tavoitteet saadaan suunniteltua kuinka näihin tavoitteisiin päästäisiin ja samalla saataisiin toteutettua omat tavoitteet. Selkeän vetäjäyrityksen puuttuminen on myös asia, joka saattaa muodostua ongelmaksi. Hankkeessa on oltava täydellisesti sitoutunut henkilö, joka viimekädessä sanoo jos asiat eivät tunnu toimivan. Rahoituspohjan riittämättömyys on ongelma, jota välttämättä ei innostuksessa mietitä riittämiin. Pääomaa on oltava, jotta muutoksia voidaan toteuttaa, sillä mikään ei tule ilmaiseksi. Suhdannevaihtelut ovat myös asia, joka on huomioitava asiaa suunniteltaessa. Aina on katsottava onko taloudellisesti järkevää tai kan- 10 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

12 nattavaa ryhtyä muutoksiin yleisen taloudellisen tilanteen takia. Erilaiset taloudelliset riskit ovat usein osa yritysverkostoa. Verkostossa yritykset kohtaavat samoja riskejä, jotka kuitenkin vaikuttavat eri yritysten toimintaan eri tavoin. Riskit heijastuvat myös asiakkaisiin. Riskit voivat olla esimerkiksi investointeihin, rahoitukseen tai kustannusten hallintaan liittyviä. Yritysten tuleekin osata tunnistaa yhteisen toimintansa kannalta keskeiset riskit ja ne on kyettävä pitämään myös hallinnassa. (Hallikas, Karvonen, Lehtinen, Ojala, Pulkkinen, Tuominen, Uusi-Rauva & Virolainen 2001, ) Ennen kuin riskeihin voidaan reagoida, ne on ensin havaittava. Riskien tunnistaminen tapahtuu tarkastelemalla erilaisia yritykseen ja sen toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä. Käytännössä tiedon keruu voidaan kohdistaa esimerkiksi seuraaviin asioihin: yrityksen asemaan toimintoketjussa, teknologiaan kuten tuotteisiin tai tietojärjestelmiin, yhteiskunnallisiin tekijöihin tai yrityksen henkilöstöön ja omistajiin. (Hallikas ym. 2001, ) Sen jälkeen kun riskit on tunnistettu, niitä tulee arvioida, jotta ne voidaan luokitella niiden merkittävyyden mukaan. Arviointi voi tilanteesta riippuen olla määrällinen tai laadullinen. Laadullinen arviointi koostuu keskeisistä riskitekijöistä kuten kysyntään liittyvistä ongelmista. Määrällinen arviointi voi taas perustua ennalta havaittuihin, objektiivisiin tapahtumiin tai subjektiiviseen asiantuntija-arviointiin, jossa arvioija tekee arvion omien näkemystensä ja kokemustensa perusteella. Objektiiviset arvioinnit voidaan esittää taulukolla, josta ilmenee riskin vaikutusluokka yrityksen toimintaan, kun taas subjektiivisessa arviossa kuvataan riskin vaikutuksen sijaan mahdollisuus sen esiintymiseen. (Hallikas ym. 2001, 41, ) Riskien hallintakeinot jaotellaan neljään eri osaan: riskien välttämiseen, pienentämiseen, siirtämiseen tai jakamiseen sekä ottamiseen. Mikäli riskin toteutumista halutaan kokonaan välttää, on luovuttava riskialttiista toimintatavasta tai muuttaa sitä kokonaan. Jos taas riskin seurausta pyritään vähentämään, voidaan riskialttiille kohteelle luoda varajärjestelmä. Myös kohteen ominaisuuksiin puuttumalla voidaan mahdollisesti vähentää riskiä. (Hallikas ym. 2001, 53.) Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 11

13 5 Tutkimuksen toteutuksen kuvaus ja aineiston keruu Kuninkaantie matkailutienä yritysyhteistyö -tutkimuksen suunnittelu aloitettiin verkostoitumisen opintojaksolla Tarja Hailin luennolla Kuninkaantiestä. Haili kertoi Kuninkaantien taustoista sekä sen toiminnasta. Saatuamme pohjatietoa sekä käsityksen tutkimusongelmasta, aloimme aivoriihen tavoin miettiä mahdollisia asiayhteyksiä yritysyhteistyön ympärille. Pohdimme ryhmässä mahdollisia haastattelukysymyksiä, joiden avulla muodostimme haastattelun teemat. Verkostoitumisen opintojaksomme luokka jaettiin seuraavaksi kuuteen ryhmään, joista yksi oli lopullisen raportin kokoajaryhmä ja muut viisi tekivät varsinaiset haastattelut Kuninkaantien yrittäjille. Jokainen teemahaastatteluryhmä sai kymmenisen yritystä haastateltavakseen. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan vastanneet haastatteluun erinäisiin syihin vedoten. Teemahaastattelujen tekoon annettiin aikaa kaksi viikkoa, vastaavasti loppuraportin valmisteluun ja analysointiin kolme viikkoa. Aineiston keruu toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Käytännössä kyselyt suoritettiin puhelinhaastattelulla. Haastateltaville esitettiin kysymyksiä, ja haastattelu tallennettiin nauhalle myöhempää analyysia varten. Nauhat litteroitiin, jonka pohjalta tulokset analysoitiin. Raporttiryhmä kutsuu Kuninkaantien yrittäjät Leppävaara-instituuttiin kuulemaan raportin tuloksia helmikuun alussa järjestettävään seminaariin. 12 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

14 6 Tulosten analysointi Analyysit jaoteltiin aluksi kuninkaallisiin, aatelisiin ja talonpoikiin. Kuninkaallisista ja talonpojista pyrittiin keräämään keskeisimmät asiat seuraavien teemojen alle: hyödyt ja haitat, motivaatio, panos ja tuotos, markkinointi, yhteistyö, yrittäjävetoisuus sekä kehittämisideat. Aatelisia yrityksiä on Kuninkaantiehankkeessa ainoastaan kaksi, joten näiden kohdalla päätettiin tehdä ainoastaan yhteenvedot haastatteluista kokonaisuudessaan. Kaikista haastatteluista on tehty johtopäätökset raportin kappaleeseen seitsemän. 6.1 Kuninkaalliset Hyödyt ja haitat Yhteismarkkinoinnista johtunut markkinointihyöty koettiin Kuninkaantiehankkeen kannalta positiiviseksi asiaksi. Joidenkin yritysten mielestä myös viestintä Uudenmaan liiton puolelta oli hoidettu pääasiallisesti hyvin ja tietoa eri asioista sai riittävästi. Hyödyksi voidaan lukea myös yhteistyöverkostojen syntyminen hankkeen kuluessa. Suurena haittana koettiin motivaation puute, joka vaikutti lähes joka asiaan sekä toimintaan negatiivisesti. Haitaksi koettiin myös se, että tuotekehityksessä sekä jakelussa on ollut parantamisen varaa. Monet yritykset kokevat myös asiakaspalautteen keräämisen vaikeaksi. Motivaatio Yritykset eivät vielä ole löytäneet riittävästi motivaatiota, jotta hankkeen kaikki potentiaaliset voimavarat saataisiin valjastettua hyötykäyttöön. Osasyynä motivaation puutteeseen on yhteistyön jatkumisen epävarmuus, sillä yhteistyön jatkumista on pohdittu aiemminkin. Panos ja tuotos Osa yrityksistä on sponsoroitu hankkeeseen mukaan yhteistyökuntien tai matkailutoimistojen avulla, joten heidän ei ole tarvinnut maksaa osallisuudestaan hankkeeseen mitään. Näin ollen kaikki hankkeen avulla saavutettu tulos on ollut ainoastaan positiivista. Eräät yritykset mainitsevat, että hankkeeseen panostetut rahat eivät ole tuottaneet juuri lainkaan tulosta. Syyksi tähän mainittiin mm. se, ettei hanke ole edistänyt yrityksen myyntiä lainkaan. Markkinointi ja yhteistyö Hanke on synnyttänyt yhteistyöverkostoja, mutta monien yritysten mielestä yhteistyötä tulisi hyödyntää enemmän. Yhteistyön pitää olla tiivistä ja aktiivista jotta päästään parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Uusia yhteistyömuotoja on kehitettävä, mutta yrittäjiltä ei uusia ideoita ole saatu. Yrittäjävetoisuus Suurin osa yrityksistä ei usko, että Kuninkaantiehanke toimisi yrittäjävetoisena, ainakaan samanlaisena toimintana. Eräät yritykset eivät osaa sanoa minkäänlaista mielipidettä asiasta. Kehittämisideoita Toiminnan pitäisi ensinnäkin olla aktiivisempaa. Tuotekehitykseen on panostettava tulevaisuudessa enemmän. Palautteen perusteella Kuninkaantie pitäisi myös maantieteellisesti jakaa pienempiin alueisiin. Ulkomaille suunnattu markkinointi tarvitsee apua. 6.2 Aateliset Aatelisia yrityksiä on Kuninkaantiehankkeessa ainoastaan kaksi. Seuraavaan on koottu molemmista yrityksistä erilliset yhteenvedot. Yritys numero 1 on halukas jatkamaan yhteistyötä Kuninkaantiehankkeen parissa, sillä heillä on ollut positiivisia kokemuksia hankkeesta. Vaikkakaan tämä ei ole heidän pääasiallinen markkinointikanava, ovat he olleet tyytyväisiä tuloksiin, jotka on saavutettu tätä kautta. Kuninkaantien lopettaminen ei olisi heidän mielestään järkevää, koska Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 13

15 siihen on monta vuotta jo panostettu ja heidän kannaltaan yhteistyö on toiminut hyvin. Yritys numero 2 toteaa, että hankkeesta on ollut hyötyä, sillä tämä on kasvattanut heidän asiakasmääräänsä. He kuitenkin haluaisivat enemmän markkinointia ulkomaille, varsinkin Saksaan, jolloin Hanko - Rostock väliä voitaisiin hyödyntää paremmin. Heidän mielestään hankkeen siirtyminen yritysvetoiseksi on hyvä ajatus jolloin pitäisi saada oikeat henkilöt vetämään hanketta. Haastateltava ei kuitenkaan määritellyt sen tarkemmin, keitä nämä oikeat henkilöt olisivat. 6.3 Talonpojat Hyödyt ja haitat Yritysten oli vaikea määritellä hyötyjä, sillä yksikään haastatelluista yrityksistä ei ollut konkreettisesti tutkinut hankkeen hyötyjä omalle yritystoiminnalleen. Ainut hyöty, joka hankkeella on koettu olevan, on lievä tunnettavuuden nousu Kuninkaantien esitteiden johdosta. Myöskään varsinaista haittaa Kuninkaantiehankkeesta ei talonpoikaisyrityksille ole havaittu olevan. Odotukset hankkeen onnistumisesta olivat korkealla, mutta kukaan ei kuitenkaan ollut valmis antamaan omaa panostaan hankkeen eteen. Motivaatio Yritykset ovat olleet melko haluttomia ottamaan vastuuta hankkeesta. Yritykset odottivat saavansa kaiken mahdollisen hyödyn, näkemättä itse vaivaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Motivaatiota lisäisivät mahdollisesti uudet ideat hankkeeseen liittyen sekä parempi yhteistyö yritysten välillä. Panos ja tuotos Panos on kaikkien mielestä ollut melko kohtuullinen. Kukaan ei ollut odottanut saavansa rahallisella panoksellaan paljon hyötyä, mutta lopputuloksiin oltiin joka tapauksessa pettyneitä. Saamalla lisää konkreettista hyötyä hankkeesta, yritykset olisivat valmiita panostamaan hankkeeseen lisää resursseja. Markkinointi Yritysten mielestä markkinointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta potentiaaliset asiakkaat saisivat paremman kuvan Kuninkaantien toiminnasta ja siitä mikä tämä Kuninkaantie edes on. Tällä hetkellä monet uskovat tien olevan ainoastaan kyltit tien varsilla, vaikka yhteistyö on paljon muutakin. Toisaalta asiakaspalautettakaan ei liiemmin ole kerätty, joten asiakkaiden todellista mielipidettä ei voida tietää. Yhteistyö Kuninkaantien yhteistyöyrityksistä osa on tyytyväinen tämän hetken tilanteeseen. Toisaalta sitä halutaan kehittää tiiviimpään suuntaan, jotta hankkeesta olisi kaikille mahdollisimman paljon hyötyä. Useilla yrityksillä oli omia yritysverkostoja, jotka heidän mukaansa toimivat Kuninkaantien verkostoa paremmin. Yrittäjävetoisuus Yrittäjävetoisuus herätti yrityksissä ristiriitaisia tunteita. Joidenkin mielestä se on hyvä idea, kun taas toisia yrityksiä yrittäjävetoisuus ei kiinnosta. Talonpoikaisyritysten mielestä pienet yritykset jäävät suurten yritysten jalkoihin, ja tilannetta ei varmaankaan parantaisi se, että suurempi yritys olisi vastuussa verkoston toiminnasta. Vetäjänä pitäisi siis olla ulkopuolinen organisaatio, joka osaisi johtaa toimintaa ammattimaisesti. Kehittämisideoita Yrittäjät toivovat ensinnäkin tasavertaisempaa asemaa yritysten välillä esimerkiksi maksujen suhteen. Perusmaksujen toivottiin olevan kaikille yhtäläiset ja halutessaan panostaa enemmän erilaisiin osa-alueisiin suoritettaisiin niistä erillinen maksu. Myös lisämarkkinointia toivotaan, jotta Kuninkaantie saataisiin tehtyä tunnetummaksi suurelle yleisölle. 14 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

16 7 Johtopäätökset Kuninkaantieverkoston yrityksillä on hankkeesta varsin ristiriitaisia ajatuksia. Nämä ristiriidat eivät johdu ainoastaan siitä, kuuluuko kyseinen yritys kuninkaallisiin, aatelisiin vai talonpoikiin. Yrityksen koko tai toimiala ei myöskään ilmennyt ratkaisevaksi tekijäksi mielipiteiden muodostumisessa. Ongelmia, epäkohtia sekä kiitoksia löytyi kaikenlaisista yrityksistä. Nämä ongelmat sekä kiitokset tuntuivat olevan monesti kiinni ainoastaan jostain pienestä asiasta. Näkemykset tunnuttiin muodostavan ainoastaan sen mukaan, oliko jokin yksittäinen asia mennyt pieleen vai onnistunut. Kokonaisuutta ei osattu aina erottaa yksittäisten tekojen sekä tapahtumien takaa. Yleisesti ottaen monet yritykset ovat varsin tyytyväisiä siihen, että verkosto on luonut yhteistyökontakteja yritysten välille. Monesti haastatteluissa tuli myös esille se, ettei yhteistyötä hyödynnetä tarpeeksi. Seuraavana herääkin kysymys, kenen velvollisuus olisi tehdä aloitteita, jotta yhteistyö yritysten välillä olisi tiiviimpää. Monista haastatteluista paistoi läpi tietynlainen passiivisuus Kuninkaantiehanketta kohtaan, vaikka toisaalta haastateltava saattoi samalla kritisoida sitä, että hankkeen hyödyt ovat olleet melko minimaalisia. Kuninkaantiehankkeen yritykset olivat siis tyytyväisiä löydettyään kontakteja hankkeen avulla, vaikkakaan näitä kontakteja ei käytetty suoranaisesti hankkeen nimissä vaan yritykset kehittivät keskenään omia verkostojaan. Kuninkaantieverkostossa mukana olleet yritykset eivät ole taloudellisesti uhranneet kovinkaan paljon hankkeelle, joidenkin yritysten rahoituksen on sponsoroinut ulkoinen organisaatio kuten kunnat. Ehkä juuri siksi yritykset eivät vaikuta huolestuneilta Kuninkaantien tilasta. Hankkeella ei siis tavoitellakaan mitään kovin suurta, se on ainoastaan hyvin pieni osa yritysten vakiintunutta toimintaa. Toisaalta, jos yritykset panostaisivat taloudellisesti sekä muilla resursseilla, voisivat hankkeesta saatavat hyödyt olla aivan eri mittakaavassa. Markkinointihyöty oli asia, jota yritykset eniten kiittelivät. Oli yritys sitten iso tai pieni, sijaitsi se missä tahansa, niin yleisin mielipide oli, että yhteismarkkinointi oli melko onnistunutta. Markkinoinnin joitakin osa-alueita kiiteltiin huomattavasti. Mainonnan ja näkyvyyden positiivisuus tuli ilmi lähes jokaiselta haastatellulta. Yritykset kokivat saavansa sijoittamilleen rahoille eniten vastinetta juuri mainonnan osa-alueilla. Koettiin, että Kuninkaantien yhteismainokset toivat yrityksille huomattavasti lisänäkyvyyttä ja sitä kautta tunnettavuutta potentiaalisten asiakkaiden parissa. Tämä mainonnallinen hyöty oli useille se tärkein kriteeri miksi edelleen oltiin hankkeessa mukana. Useat eivät osanneet mainita mitään muuta syytä miksi he todellakin olivat verkostossa mukana. Toinen usealta taholta kiitosta saanut asia oli tienvarsiopasteet. Aikoinaan eri puolille Kuninkaantien reitin varrelle pystytettyjä opasteita kehuttiin yrittäjien toimesta. Hankkeessa mukana olevat yritykset olivat siis tyytyväisiä jo oleviin opasteisiin, mutta uusien asentamiseen sekä vanhojen restaurointiin suhtauduttiin jo huomattavasti negatiivisemmin. Kuninkaantien hankkeesta voidaan haastattelujen perusteella päätellä, että yritykset kannattavat sitä ideana. Kuitenkin mikäli hanketta aiotaan pitää yllä tulevaisuudessakin, on sen toteutukseen panostettava nykyistä enemmän. Ensinnäkin toimintaa tulee kontrolloida jonkin ulkoisen tahon, koska haastattelujen perusteella yritykset eivät näe yrittäjävetoista toimintatapaa toimivana vaihtoehtona. Toimintaa tehostaisi varmasti myös keskinäisten suhteiden ylläpitäminen tiiviimmin, jotta yritykset voisivat asettaa hankkeelle yhteisiä tavoitteita sekä seurata niiden toteutumista. Keskeisenä tekijänä toiminnan kehittämisessä on hankkeen vaikutuksien mittaaminen yrityksien toimintaan. Haastatteluissa yritykset eivät osanneet sanoa, millainen vaikutus Kuninkaantiellä on niiden asiakkaisiin, mikä vaikeuttaa Kuninkaantien hyödyntämistä yritysten toiminnassa. Tärkeää olisikin kehittää oikeanlaiset työkalut, joiden avulla voisi mitata esimerkiksi Kuninkaantien osuutta yritysten asiakasmääriin. Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 15

17 Lähteet Hallikas, J. Karvonen, I. Lehtinen, E. Ojala, M. Pulkkinen, U. Tuominen, M. Uusi-Rauva, E. & Virolainen, V-M Riskienhallinta yhteistyöverkostossa. Vantaa: MET. Kuninkaantie [luettu ]. Saatavilla www-muodossa: Niemelä, S Menestyvä yritysverkosto. Helsinki: Edita Prima Oy. Ollus, M. Ranta, J. & Ylä-Anttila, P Yritysverkostot kilpailua tiedolla, nopeudella ja joustavuudella. Vantaa: Taloustieto. Tilastokeskus [luettu ]. Saatavilla www-muodossa: Vilmamedia [luettu ]. Saatavilla www-muodossa: 16 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

18 Liite 1 Seuraavassa on haastateltavana matkailusihteeri Tarja Haili. Matkailusihteeri Haili on toiminut Uudenmaan liiton edustajana Kuninkaantiehankkeessa. Mitä hankkeella on saavutettu? Näkyvyys on yksi keskeisimmistä asioista, joita hankkeella on saavutettu. Alun perin Kuninkaantie perustettiin kansainvälistä markkinointia varten ja vain keskittämällä on saatu näkyvyyttä kansainvälisillä markkinoilla Euroopassa, Aasiassa sekä erityisesti USA:ssa. Myynnin kasvu ja kehitys on koettu myös hankkeessa saavutetuksi hyödyksi. Myyjät ovat olleet kiinnostuneita ja ottaneet paketin ohjelmistoonsa. Ongelmana on edelleen tuotteiden kirjavuus ja epävarmuus. Tarjottavat tuotteet ovat hankkeen aikana monipuolistuneet ja kehittyneet. Onko hankkeella päästy asetettuihin tavoitteisiin? Yleisnäkyvyyttä on onnistuttu saamaan, eli tältä osin hankkeella on päästy asetettuihin tavoitteisiin. Ongelmiakin on hankkeen parissa ollut. Myyntipuolella ongelma on organisaatio. Kotimaassa palvelevaa, kattavaa kv-myyjää ei ole vieläkään löytynyt. Organisaatio ei siis ole joustavasti siirtynyt itsestään yritysvetoiseksi, kuten rahoittajista osa toivoi. Monet siis uskoivat hankkeen kuluessa näin käyvän. Tuotevalikoima on kirjava, sillä rahoitusmekanismien vuoksi toiminnat ovat olleet liian heterogeenisia, eivätkä keskittyneet huipputuotteiden vientiin. Mitkä ovat suurimmat ongelmat hankkeessa? Hankkeen suurin ongelma on ollut rahoituspohjan siirtyminen todella vakaasta rahoitusmallista hankerahoitukseen. Millä tavoin nämä ongelmat ovat ilmenneet? Hankerahoitusmallien sitovuutena tietyntyyppisiin toimintamuotoihin. Nämä toimintamuodot eivät välttämättä ole edes niitä tarpeellisimpia toimintoja. Mutta jotta on voitu edes jotenkin jatkaa toimintaa, on parempi ollut tehdä rahoittajien hyväksymiä toimia, kuin olla tekemättä mitään. Toimiiko tiedonkulku mukana olevien eri tahojen kesken? Osin kyllä. Osallistujiin kohdentuvaa tiedonkulkua on kehitetty, mm. lehti ja nettisivut toimivat. Muu tiedonkulku on tapahtunut tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Julkinen tiedottaminen on hankkeen kuluessa tasaantunut. Osasyynä tähän koetaan mahdollisesti median edustajien puutuminen ja tottuminen hankkeeseen sekä sen tarjoamaan uuteen informaatioon? Miten mukana olevien tahojen suhtautuminen hankkeeseen on muuttunut toiminnan kuluessa? Osa yrittäjistä on pitkäaikaisesti sitoutuneita ja ymmärtävät yhteistyön mielekkyyden. Rahoittajatahoilla on eri näkemyksiä tulevaisuudesta, mielenkiinto hajaantuu useisiin eri intresseihin. Mitkä ovat hankkeen tulevaisuuden näkymät? Hanketta ollaan lopettamassa, yhteistyötä ei. Eli nyt ollaan kartoittamassa hankemaailman jälkeistä aikaa, jossa vakautettaisiin edunsaajille eli yhteistyöstä hyötyville yrityksille toiminnasta entistä suurempaa vastuuta. Missä muodossa tämä tulee tapahtumaan, niin sitä ei vielä osata tarkalleen sanoa. Lähitulevaisuudessa asia tulee selkeytymään. LÄHDE: Haili, T Henkilökohtainen tiedonanto Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 17

19 Liite : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

20 4 5 6 Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 19

21 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

22 Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 21

23 Kuninkaantien matkailutie: yritysverkoston yhteistyö E ISBN ISSN (PDF) Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors Finland puh. tfn +358 (0) fax +358 (0)

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Case Archipelago Tours

Case Archipelago Tours Case Archipelago Tours SELVITYS YHTEISTYÖVERKOSTON TILASTA Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Suvi Pätsi Forssa 8.5.2007 JOHDANTO Turun saaristolla ja rannikkoseudulla on matkailullista vetovoimaa,

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Lahti Science Day 11.11.2014 Helena Hatakka, Jaana Loipponen ja Leena Nietosvuori 1 Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia Riia Metsälä Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia 19.8.2011 Aluetiede Filosofinen tiedekunta Johdanto Kuntarakenteessa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten seurauksena

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden)

Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) TAVOITE TÄNÄÄN Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) Jalostamista tukevan tutkimuksen suunnittelua Pohdimme esillä olevien terveysliikuntakonseptien kautta tutkimuskentältä

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

INNOSPRING CATCH - CAPTURING KNOWLEDGE OPPORTUNITIES AND CO-CREATING VALUE IN THE DIGITAL ECONOMY

INNOSPRING CATCH - CAPTURING KNOWLEDGE OPPORTUNITIES AND CO-CREATING VALUE IN THE DIGITAL ECONOMY INNOSPRING CATCH - CAPTURING KNOWLEDGE OPPORTUNITIES AND CO-CREATING VALUE IN THE DIGITAL ECONOMY Kirsimarja Blomqvist Anna-Maija Nisula Heidi Olander Kaisa Henttonen Jukka-Pekka Bergman Tutkii yhteiskehittelyä

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015

KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 M-FILES Ohjelmistotuoteyritys 250+ työntekijää Toimistot Tampere, Espoo, USA, UK 400 jälleenmyyjää

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN Liiketoimintasuunnitelman laatimisesta yleisesti 1. Yritysidea 2. Tuotteet ja/tai palvelut 3. Asiakashankinta ja markkinoiden selvittäminen 3.1 Asiakkaat (kohderyhmä)

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Laurea-ammattikorkeakoulu Koulutuksen innovaatio & integraatio - hanke KOULII (2010-2012) Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen Kasvun haasteita Venäjällä strategia, myynti ja johtaminen Yritysten toiminta Venäjän markkinoilla (1) Venäjän markkinoiden liiketoimintastrategia on selkeästi määritelty Venäjän liiketoimintastrategia

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ Serious Gaming Research Lab - hanke Jonna Kalermo- Poranen & Veli- Matti Nurkkala, 28.10.2015 Kajaanin ammattikorkeakoululla huhtikuussa

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot