Kuninkaantien matkailutie: yritysverkoston yhteistyö
|
|
- Matilda Mäki
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan liitto Kuninkaantien matkailutie: yritysverkoston yhteistyö
2 Uudenmaan liiton julkaisuja E Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU ESPOO-INSTITUUTTI, LEPPÄVAARA Helena Hänninen Jenni Kemppainen Risto Sarkia Santtu Vesander Paljo-02 Loppuraportti MP3201 Alakoski, Ojasalo Joulukuu 2004 Uudenmaan liitto 2005 Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 1
3 Uudenmaan liiton julkaisuja E ISBN ISSN (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Tarja Haili Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Arja-Leena Berg Helsinki 2005 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi 2 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö
4 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi Kuvailulehti Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Julkaisuaika Sivuja Liitteitä 21 2 ISBN ISSN (PDF) Kieli, koko teos suomi Yhteenveto Tiivistelmä Kuninkaantie matkailutienä yritysyhteistyö -tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä yhteistyöltä halutaan ja miten yritysyhteistyötä voidaan rakentaa. On myös pyritty selvittämään Uudenmaan liiton mahdollisen poisjäämisen vaikutuksia ja yritysten valmiuksia muuttaa yhteistyö jatkossa yritysvetoiseksi. Kvalitatiivinen tapaustutkimus toteutettiin haastattelujen avulla ja tutkimuksen kohteena oli 21 kuninkaallista, kaksi aatelista ja 29 talonpoika -tasoista Kuninkaantien yhteisyritystä. Viitekehys koostui viidestä osa-alueesta: hyödyistä tähän asti, yrittäjävetoisuudesta, mahdollisen lopettamisen vaikutuksista, kehitysehdotuksista ja teoriataustasta. Yritysten ristiriitaisista ajatuksista huolimatta yrityksissä oltiin tyytyväisiä yritysyhteistyöverkoston syntymisestä. Yritysten panostus todettiin pienehköksi. Osin tästä syystä yrityksissä ei esiintynyt kovin suurta huolta tulevaisuudesta. Toisaalta, jos yritykset panostaisivat enemmän ja monipuolisemmin, voisivat yhteistyön hyödyt olla aivan eri mittakaavassa. Mainonnan ja näkyvyyden positiivisuus tuli ilmi ja Kuninkaantie -idean kannatus osoittautui laajaksi. Jatkotoimia harkitessa myös panostusten kasvattaminen, yhteistyön tiivistäminen yrittäjien kesken sekä vaikutusten mittaaminen nähtiin tärkeinä. Yritysyhteistyön onnistumiseksi nähtiin ulkoisen toimijan kontrolli tarpeellisena. Raportin laatija Helena Hänninen, Jenni Kemppainen, Risto Sarkia, Santtu Vesander Avainsanat (asiasanat) Kuninkaantie, teemahaastattelu, verkostoituminen Huomautuksia Julkaisusta on ainoastaan verkkoversio Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 3
5 Sisällys SAATESANAT 5 1 JOHDANTO Kuninkaantie -tutkimuksen tarkoitus ja kuvaus Kuninkaantie -tutkimuksen teoreettinen kehys 6 2 TUTKIMUSONGELMA 7 3 KUNINKAANTIE MATKAILUTIENÄ 8 4 VERKOSTOITUMINEN Verkostoitumisen tarkoitus ja lähtökohdat Verkostoinnin hyödyt ja haitat Riskit ja ongelmat 10 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUKSEN KUVAUS JA AINEISTON KERUU 12 6 TULOSTEN ANALYSOINTI Kuninkaalliset Aateliset Talonpojat 14 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 15 LÄHTEET 16 LIITE 1: Tarja Hailin haastattelu 17 LIITE 2: Tutkimusaineiston kalvot 18 4 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö
6 Saatesanat Tämän tutkimusraportin ja siinä kuvatun tutkimuksen ovat työstäneet Laurea-ammattikorkeakoulun matkailualan vuosikurssin opiskelijat. Tutkimuksen laatiminen oli opiskelijaryhmän yksi osasuoritus Hotelli- ja kongressipalvelujen verkostoituminen -opintojaksolla. Tavoitteena oli tutkia, kuinka tärkeänä yritykset kokevat laajaan matkailualan verkostoon kuulumisen ja millaisena ne näkevät verkoston lähitulevaisuuden. Tutkimus toteutettiin syksyn 2004 aikana. Tutkimuskysymykset muotoiltiin ensin yhdessä, minkä jälkeen Kuninkaantien yritykset jaettiin kuudelle nelihenkiselle opiskelijaryhmälle. Kukin ryhmä haastatteli puhelimitse noin kahdeksaa eri yritysten edustajaa ja analysoi tekemänsä haastattelut. Pienryhmät esittivät haastattelujensa tulokset muille ja niitä pohdittiin yhdessä, minkä jälkeen yksi pienryhmä laati tämän tutkimusraportin. Tutkimusraportti valmistui tammikuussa 2005 ja se julkistettiin tilaisuudessa, johon oli kutsuttu kaikki Kuninkaantien yritykset. Tutkimuksen ohjanneet opettajat ja sen laatimisesta vastanneet opiskelijat toivovat, että tutkimuksen tuloksista on käytännön hyötyä, kun eri tahoilla pohditaan Kuninkaantien yhteistyön tulevaisuutta. Espoossa Leena Alakoski lehtori, Laurea-amk Katri Ojasalo yliopettaja, Laurea-amk Tutkimuksen tekemisessä mukana olleet opiskelijat: Danilotskin Hanna, Halvorsen Henrietta, Hiissa Jenni, Hulkkonen Emilia, Hänninen Helena, Kemppainen Jenni, Kinnunen Veli-Markus, Koistinen Heini, Kuivalainen Niina, Kurvinen Johannes, Kääriä Mikko, Laatikainen Sirpa, Lartamo Satu, Laulainen Anna, Luomanpää Katri, Mikkonen Nina, Mäkelä Antti, Mäki Laura, Nieminen Lotta, Närvä Jenni, Nätti Satu, Phan Thuý, Rauhala Sini, Sarkia Risto, Stark Sonja, Tiihonen Lotta, Tiihonen Piia, Vesander Santtu, Wikgren Patrick. Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 5
7 1 Johdanto Kuninkaantie on historiallinen matkailureitti, jota pitkin ovat kulkeneet niin kuninkaat kuin piispat ja porvarit. Nykyään Kuninkaantie on matkailupalvelujen verkosto, joka yhdistää alan erilaiset palveluntarjoajat. Tällä hetkellä hankkeesta ollaan luopumassa, mutta yhteistyötä pyritään edelleen pitämään yllä. Tällä tutkimuksella olemme kartoittaneet yhteistyöyritysten mielikuvia Kuninkaantien tulevaisuudesta sekä kehitysehdotuksia toiminnan parantamiseksi. Käsitteinä raportissa ovat Kuninkaantie, verkostoituminen ja teemahaastattelu. Kuninkaantie on matkailupalvelujen verkosto, joka käsittää koko matkailutien Atlantin rannikolta Pietariin asti. Tämä tutkimus rajoittuu kuitenkin Suomen rajojen sisäpuolelle. Yritysten välinen verkostoituminen tarkoittaa sitä, että yritys keskittyy toiminnassaan ydinosaamiseensa ja hajauttaa vähemmän tärkeää toimintaansa ulkoistamalla sen toisille yrityksille. Yritysten välinen yhteistyö muodostaa verkostoja, jotka voivat jakautua sekä toiminnallisesti että maantieteellisesti. Teemahaastattelujen tavoitteena on saada kokonaisvaltainen ja tarkka kuvaus tutkimusaiheesta sekä saada syvällisempää informaatiota suoraan haastatelluilta. 1.1 Kuninkaantie -tutkimuksen tarkoitus ja kuvaus Kuninkaantie matkailutienä yritysyhteistyö -tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä yhteistyöltä halutaan ja miten yritysyhteistyötä voidaan rakentaa. Tarkoitus on myös saada selville Uudenmaan liiton mahdollisen pois jäämisen vaikutus ja että ovatko yritykset valmiita muuttamaan yhteistoimintaa yrittäjävetoiseksi. Tutkimus tehtiin Kuninkaantien yhteistyöyrityksille, joista 21 yritystä on Kuninkaallisia, kaksi Aatelisia sekä 29 Talonpoikia. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena teemahaastattelujen avulla. Tapaustutkimuksessa tutkitaan nykyajassa tapahtuvaa ilmiötä todellisessa elämäntilanteessa, sen omassa ympäristössä. Teemahaastattelujen tavoitteena on saada kokonaisvaltainen ja tarkka kuvaus tutkimusaiheesta sekä saada syvällisempää informaatiota suoraan haastatelluilta. 1.2 Kuninkaantie -tutkimuksen teoreettinen kehys Teoreettisessa viitekehyksessä pyrimme yhdistämään teoreettisen tiedon käytäntöön. Viitekehys koostuu viidestä osa-alueesta: hyödyistä tähän asti, yrittäjävetoisuudesta, mahdollisen lopettamisen vaikutuksista, kehitysehdotuksista sekä teoriataustasta. 6 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö
8 Kuvaamme tutkimuksen viitekehystä seuraavan kuvion mukaisesti: HYÖTY TÄHÄN ASTI? Panos - tuotos Motivaatio Markkinointi MITÄ YHTEISTYÖLTÄ KUNINKAANTIE- PROJEKTISSA HALUTAAN JA MITEN YRITYSYHTEISTYÖTÄ VOIDAAN PARANTAA? YRITTÄJÄVETOISUUS Aiempi yhteistyö Tulevaisuus TEORIA Riskienhallinta yhteistyöverkostossa Menestyvä yritysverkosto Yritysverkostot - kilpailua tiedolla, nopeudella ja joustavuudella Tilastokeskus Vilmamedia KEHITYSIDEAT? LOPETTAMISEN VAIKUTUKSET? Opasteet Esitteet Yhteistyö KUVIO 1. Viitekehys. 2 Tutkimusongelma Kuninkaantien yritysyhteistyön tutkimusongelma on, mitä yhteistyöltä Kuninkaantie -projektissa halutaan ja miten yritysyhteistyötä voidaan parantaa? Alaongelmana on Kuninkaantien yritysyh- teistyön mahdollisen lopettamisen vaikutukset matkailutiehankkeen mukana olevien yritysten toimintaan? Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 7
9 3 Kuninkaantie matkailutienä Kuninkaantie on Pohjolan yksi tärkeimmistä matkailureiteistä. Kuninkaantie noudattaa vanhan postitien linjaa. Tietä ovat 1300-luvulta saakka kulkeneet kuninkaat ja heidän kuriirinsa, piispat ja porvarit, taiteilijat ja armeijat. Ruotsin suurvallan läntiset ja itäiset alueet toisiinsa liittänyt Kuninkaantie kulkee Bergenistä Atlantin rannikolta Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan, edelleen saariston kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki aina Viipuriin ja Suomenlahden sopukkaan Pietariin asti. Alkuperäinen tie on vielä osittain käytössä. Alusta alkaen tien varrelle alkoi syntyä kartanoita, maatiloja, majataloja, krouveja ja kestikievareita. Nämä yritykset majoittivat ja kestitsivät lukuisia Kuninkaantien kulkijoita. Vaikutusvaltaisten ja kunnioitettujen aatelissukujen kartanolinnoissa yöpyivät niin Ruotsin kuninkaat kuin Venäjän tsaaritkin. Idän ja lännen kohtaamisesta on syntynyt ainutlaatuinen kulttuurien yhdistelmä, jonka vaikutukset sekä ihastuttavat kohteet ovat nähtävillä edelleenkin. Keskiaikaiset kirkot, kauniit kartanot, maalaukselliset ruukinkylät, idylliset satamakaupungit ja viehättävät kylät kertovat Kuninkaantien rikkaasta menneisyydestä. Osa kohteista on lähes alkuperäisessä loistossaan, osia kohteita kunnostetaan tai niiden kunnostamista suunnitellaan. Jotkin kohteet ovat taasen jo vaipuneet muistoihin, kaikkia kohteita ei edes tunneta. Tänä päivänä Kuninkaantie on kiehtovien matkailupalveluiden verkko, jonka historiapohjainen tarjonta on vain osa koko Kuninkaantien rikasta aarteistoa. Idän ja lännen kohtaaminen näkyy myös nykypäivän elämässä. Kuninkaantie elää vahvasti tätä päivää: se tarjoaa tiedettä, taidetta, tekniikkaa, kansainvälisiä kulttuuritapahtumia, sykkivää kaupunkielämää, kävelykatuja, putiikkeja ja ostosgallerioita, menopaikkoja ja kahviloita, makuelämyksiä, luontoseikkailuja ja jännitystä. Kuninkaantiehankkeessa on mukana noin 40 kuntaa, joiden alueella tie kulkee. Kuntien sisällä sekä lähistöllä toimii useita yrityksiä, jotka ovat liittyneet hankkeeseen. Kuninkaantie tekee tiivistä yhteistyötä alueensa yritysten kanssa. Kuninkaantien yrityksen tunnistaa Kuninkaantiellä matkatessaan Kuninkaantien kruunu -tarrasta. Yritykset voivat itse valita sen toiminnallisen ja panostuksellisen tason, millä he haluavat olla yhteistyössä mukana. Yhteistyöstä saatava näkyvyys on suoraan verrannollinen panostuksen määrään. Valittavana on kolme eri luokkaa: Talonpojat (100 euroa/vuosi), Aateliset (500 euroa/vuosi) sekä Kuninkaalliset (800 euroa/ vuosi). Kuninkaantie Eteläisessä Suomessa hankekokonaisuus on toiminut vuodesta 1996 alkaen. Taustaorganisaatioina hankkeessa ovat Varsinais- Suomen, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot sekä noin 40 alueen kuntaa. Kuninkaantien alueella palveluja tarjoavia yhteistyöyrityksiä on mukana vuosittain noin sata. Yritysten välille on syntynyt yhteistyöverkosto. 8 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö
10 4 Verkostoituminen Verkostoituminen on nykypäivänä osa jokapäiväistä liiketoimintaa. Verkostoituminen ei enää rajoitu ainoastaan valtion rajojen sisäpuolelle, vaan se ulottuu myös muualle maailmaan. Seuraavassa käsitellään verkostoitumisen tarkoituksia, riskejä, hyötyjä ja haittoja sekä mahdollisia ongelmia. 4.1 Verkostoitumisen tarkoitus ja lähtökohdat Yritysten välinen verkostoituminen tarkoittaa sitä, että yritys keskittyy toiminnassaan ydinosaamiseensa ja hajauttaa vähemmän tärkeää toimintaansa ulkoistamalla sen toisille yrityksille. Yritysten välinen yhteistyö muodostaa verkostoja, jotka voivat jakautua sekä toiminnallisesti että maantieteellisesti. Tunnusmerkkejä verkostotoiminnalle ovat muun muassa syvällisyys, pitkäjänteisyys sekä luottamus yritysten välillä. (Ollus, Ranta & Ylä-Anttila 1998, 1, 3, 25.) Verkostoitumista ei voi kuvailla yksiselitteisesti, koska yritykset solmivat hyvin erityyppisiä suhteita keskenään. Verkostoitumisella yritys pyrkii tavoittelemaan taloudellista hyötyä. Käytännössä suhteilla voidaan esimerkiksi minimoida tuotantokustannuksia ulkoistamalla tuotantoa. Verkostomaisessa ympäristössä toimiessaan yritys on rakenteeltaan dynaaminen eli se kykenee sopeutumaan nopeasti ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. (Ollus ym. 1998, 28-29, 34.) Verkostoituminen lähtee siitä, että yritys näkee oman alansa markkinoiden mahdollisuudet sen verran suurina, että niiden hyödyntämiseen tarvitaan ulkoisia voimavaroja. Verkostossa tarvittaviksi voimavaroiksi käsitetään muun muassa seuraavia asioita: toimivat yritykset, joilla on jo tuntumaa markkinoihin, erilainen verkoston edellyttämä osaaminen, yhteistoimintaperinne eli kyky toimia yhteisten tavoitteiden hyväksi sekä yrittäjäperinne. Myös luonnonvarat ja erilaiset sidosryhmät kuten rahoittajat ovat verkoston voimavaroja. (Niemelä 2002, ) 4.2 Verkostoinnin hyödyt ja haitat Verkostoitumisessa erilaiset ja monipuoliset kontaktit ovat useimmiten parempia kuin samanlaiset, koska ne täydentävät toisiaan. Tämä tarkoittaa sitä, että asioita ei kannata katsoa liian yksipuolisesti. Asioihin olisi hyvä saada syvällisempää katsomusta. Myös tietoa on hyvä saada hieman erilaisilta aloilta kuin ainoastaan omalta kilpailukentältä. Tuntemalla markkinoita kokonaisvaltaisesti, antaa se valmiudet avoimeen toimintatapaan ja mahdollisesti myös synnyttää uusia ideoita, vaikka ne eivät olisikaan omalta alalta lähtöisin. Eli voidaan sanoa, että ulkopuolisilla kontakteilla saadaan tietoa, missä muualla mennään ja pysytään ajan tasalla. Tämä tieto auttaa yrityksiä pysymään mukana kilpailevassa yhteiskunnassa. (Vilmamedia 2004.) Verkostot kulkevat ihmisten mukana ja kaikilla on ulkopuolisia kontakteja. Verkostoituminen eri yritysten kesken saattaa tapahtua täysin vahingossa. Kaksi eri yrityksissä työskentelevää ihmistä saattavat huomata yrityksillään olevan jonkinlaisia yhdistäviä tekijöitä, joita voitaisiin käyttää hyväksi. Henkilöiden yrityksen sisällä tulisi kuitenkin aluksi tietää verkostoitumisen hyödyt. Tulisi tietää tarkalleen, mitä hyötyä mistäkin toiminnasta tai toimimatta jättämisestä yritykselle todellisuudessa on. Verkoston perustana tulee olla yhteinen ymmärrys ja yhteinen hyöty. Verkostoitumisen prosessia ei kannata käynnistää ainoastaan hetken mielijohteen perusteella, vaan asioita on katsottava usealta taholta. Ensi alkuun vakuuttavalta vaikuttanut idea saattaakin myöhemmin osoittautua virhearvioinniksi ja mahdollisesti jo syntyneet haitat saattavat olla peruuttamattomia. (Vilmamedia 2004.) Suurin hyöty verkostoitumisessa on käytettävissä olevan informaation kasvu sekä sen laadun paraneminen. Kun yrityksillä on käytettävänään mahdollisimman paljon tietoja toimintakentästään, mahdollistaa se heille paremman mahdollisuuden kilpailijoita vastaan. Tätä kautta yritykset pääsevät kohti päätavoitettaan, markkinaosuuksien kasvuun ja tätä kautta parempaan liikevoittoon. Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 9
11 Tiedon jakaminen ei ole ainoastaan kilpailukyvyn heikentämistä, vaan se on myös sen parantamista. Ideoiden yhdistäminen ja jakaminen saattaa synnyttää tuloksia joilla päästään kaikkien osapuolien kannalta tyydyttävään ratkaisuun kenenkään siitä kärsimättä. Verkostoitumisella ei ole ainoastaan positiivisia vaikutuksia. Tehtäessä yhteistyötä jonkin muun tahon kera vaikuttaa se luonnollisesti useaan eri asiaan. Eräs suurimmista vaikutuksista on oman päätösvallan mahdollinen pieneneminen. Päätöksissä on otettava huomioon myös muiden kuin oman yrityksen edut, välillä myös hieman omia etuja karsimalla. Eli verkostoitumalla yritys saattaa menettää osan vaikutusvallastaan päätösvallan jakauduttua. Tämä saattaa kuitenkin joillekin yrityksille olla mahdollisuus parantaa toimintaansa uusien yhteistyökumppanien avulla, joiden tavoitteet ja tietotaito ovat korkeammalla tasolla kuin omat. Jokin yritys saattaa siis saada vastuulleen jonkin huonomman yrityksen toimintoja, vain koska ei ole tutkittu riittävästi verkostoitumisesta tulevia vaikutuksia. Jakamalla tiettyä päätösvaltaansa yritys saattaa tehdä itselleen suurtakin vahinkoa. Yhteisesti päätetyt asiat saattavatkin olla lopuksi haitallisia omalle toiminnalle, vaikka niitä ei aluksi olisi havaittukaan. Päätökset, jotka yhteistyöyritysten kera on tehty saattavat aiheuttaa joillekin yrityksille korjaamatonta vahinkoa, mm. imagon heikkenemisen suhteen. Verkostoitumisesta löytyy siis sekä hyviä että huonoja puolia. Punnitsemalla tarkalleen oman yrityksensä tavoitteet ja määränpäät voidaan yrityksissä tehdä ratkaisuja sen suhteen aiotaanko verkostoitua vai ei. Tärkeintä on se, että mitään ei tehdä hätiköiden, vaan kaikki asiaan liittyvät osaalueet punnitaan huolella ja vasta niiden pohjalta tehdään päätökset toiminnan suunnasta. 4.3 Riskit ja ongelmat Verkostoyhteistyö vaatii yrityksiltä paljon. Jopa yli puolet ryhmistä ei saavuta toivomiaan tuloksia. Yleisimpiä epäonnistumisen syitä ovat mm. huono oman yrityksen tuntemus: ei tiedetä täysin itsekään mitä halutaan ja miten näihin tavoitteisiin saatettaisiin päästä. Esteenä voivat olla myös henkiset ja asenteelliset esteet, kuten kärsimättömyys ja kateus, jolloin ei ole edellytyksiä päästä tuloksiin joilla on pitkäaikaiset sekä kestävät vaikutukset. Yksi ongelma voi olla puuttuva mehenki, jolloin yhteistyö kohti parempaa toimintaa ja tulosta ei toimi. (Tilastokeskus.) Jotkut yritykset saattavat kiinnostua verkostoitumisesta, mutta eivät kuitenkaan ole valmiita antamaan kyseiselle asialle sen vaatimaa panostusta. Tällöin kyseessä on riittämätön sitoutuminen yhteistyöhön. Verkostoitumisen ongelmana voivat olla selkiytymättömät tavoitteet ja strategiat. Jos ei tiedetä mihin pyritään, on tavoitteisiin mahdoton päästä. Toisaalta ongelmana voivat olla yritysten välillä liian suuret kokoerot tai suuri etäisyys, jolloin yritykset saattavat olla markkinaosuuksiltaan aivan eri luokkaa. Tämä tietysti saattaa toimia, mutta jos tavoitteet asetetaan samanlaisiksi, on yhteistyössä toimiminen täysi mahdottomuus. Liian optimistiset aikataulut voivat koitua yritykselle ongelmaksi, sillä tuloksia ei saavuteta hetkessä. (Tilastokeskus.) Toimivan verkoston rakentaminen vaatii myös paljon aikaa ja työtä. On kuunneltava kaikkien ajatuksia ja mielipiteitä ja sitä kautta rakennettava toimivaa verkostoa. Oppimalla tuntemaan yhteistyöyrityksensä päästään parhaisiin tuloksiin. Myös tietämällä toisen tavoitteet saadaan suunniteltua kuinka näihin tavoitteisiin päästäisiin ja samalla saataisiin toteutettua omat tavoitteet. Selkeän vetäjäyrityksen puuttuminen on myös asia, joka saattaa muodostua ongelmaksi. Hankkeessa on oltava täydellisesti sitoutunut henkilö, joka viimekädessä sanoo jos asiat eivät tunnu toimivan. Rahoituspohjan riittämättömyys on ongelma, jota välttämättä ei innostuksessa mietitä riittämiin. Pääomaa on oltava, jotta muutoksia voidaan toteuttaa, sillä mikään ei tule ilmaiseksi. Suhdannevaihtelut ovat myös asia, joka on huomioitava asiaa suunniteltaessa. Aina on katsottava onko taloudellisesti järkevää tai kan- 10 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö
12 nattavaa ryhtyä muutoksiin yleisen taloudellisen tilanteen takia. Erilaiset taloudelliset riskit ovat usein osa yritysverkostoa. Verkostossa yritykset kohtaavat samoja riskejä, jotka kuitenkin vaikuttavat eri yritysten toimintaan eri tavoin. Riskit heijastuvat myös asiakkaisiin. Riskit voivat olla esimerkiksi investointeihin, rahoitukseen tai kustannusten hallintaan liittyviä. Yritysten tuleekin osata tunnistaa yhteisen toimintansa kannalta keskeiset riskit ja ne on kyettävä pitämään myös hallinnassa. (Hallikas, Karvonen, Lehtinen, Ojala, Pulkkinen, Tuominen, Uusi-Rauva & Virolainen 2001, ) Ennen kuin riskeihin voidaan reagoida, ne on ensin havaittava. Riskien tunnistaminen tapahtuu tarkastelemalla erilaisia yritykseen ja sen toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä. Käytännössä tiedon keruu voidaan kohdistaa esimerkiksi seuraaviin asioihin: yrityksen asemaan toimintoketjussa, teknologiaan kuten tuotteisiin tai tietojärjestelmiin, yhteiskunnallisiin tekijöihin tai yrityksen henkilöstöön ja omistajiin. (Hallikas ym. 2001, ) Sen jälkeen kun riskit on tunnistettu, niitä tulee arvioida, jotta ne voidaan luokitella niiden merkittävyyden mukaan. Arviointi voi tilanteesta riippuen olla määrällinen tai laadullinen. Laadullinen arviointi koostuu keskeisistä riskitekijöistä kuten kysyntään liittyvistä ongelmista. Määrällinen arviointi voi taas perustua ennalta havaittuihin, objektiivisiin tapahtumiin tai subjektiiviseen asiantuntija-arviointiin, jossa arvioija tekee arvion omien näkemystensä ja kokemustensa perusteella. Objektiiviset arvioinnit voidaan esittää taulukolla, josta ilmenee riskin vaikutusluokka yrityksen toimintaan, kun taas subjektiivisessa arviossa kuvataan riskin vaikutuksen sijaan mahdollisuus sen esiintymiseen. (Hallikas ym. 2001, 41, ) Riskien hallintakeinot jaotellaan neljään eri osaan: riskien välttämiseen, pienentämiseen, siirtämiseen tai jakamiseen sekä ottamiseen. Mikäli riskin toteutumista halutaan kokonaan välttää, on luovuttava riskialttiista toimintatavasta tai muuttaa sitä kokonaan. Jos taas riskin seurausta pyritään vähentämään, voidaan riskialttiille kohteelle luoda varajärjestelmä. Myös kohteen ominaisuuksiin puuttumalla voidaan mahdollisesti vähentää riskiä. (Hallikas ym. 2001, 53.) Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 11
13 5 Tutkimuksen toteutuksen kuvaus ja aineiston keruu Kuninkaantie matkailutienä yritysyhteistyö -tutkimuksen suunnittelu aloitettiin verkostoitumisen opintojaksolla Tarja Hailin luennolla Kuninkaantiestä. Haili kertoi Kuninkaantien taustoista sekä sen toiminnasta. Saatuamme pohjatietoa sekä käsityksen tutkimusongelmasta, aloimme aivoriihen tavoin miettiä mahdollisia asiayhteyksiä yritysyhteistyön ympärille. Pohdimme ryhmässä mahdollisia haastattelukysymyksiä, joiden avulla muodostimme haastattelun teemat. Verkostoitumisen opintojaksomme luokka jaettiin seuraavaksi kuuteen ryhmään, joista yksi oli lopullisen raportin kokoajaryhmä ja muut viisi tekivät varsinaiset haastattelut Kuninkaantien yrittäjille. Jokainen teemahaastatteluryhmä sai kymmenisen yritystä haastateltavakseen. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan vastanneet haastatteluun erinäisiin syihin vedoten. Teemahaastattelujen tekoon annettiin aikaa kaksi viikkoa, vastaavasti loppuraportin valmisteluun ja analysointiin kolme viikkoa. Aineiston keruu toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Käytännössä kyselyt suoritettiin puhelinhaastattelulla. Haastateltaville esitettiin kysymyksiä, ja haastattelu tallennettiin nauhalle myöhempää analyysia varten. Nauhat litteroitiin, jonka pohjalta tulokset analysoitiin. Raporttiryhmä kutsuu Kuninkaantien yrittäjät Leppävaara-instituuttiin kuulemaan raportin tuloksia helmikuun alussa järjestettävään seminaariin. 12 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö
14 6 Tulosten analysointi Analyysit jaoteltiin aluksi kuninkaallisiin, aatelisiin ja talonpoikiin. Kuninkaallisista ja talonpojista pyrittiin keräämään keskeisimmät asiat seuraavien teemojen alle: hyödyt ja haitat, motivaatio, panos ja tuotos, markkinointi, yhteistyö, yrittäjävetoisuus sekä kehittämisideat. Aatelisia yrityksiä on Kuninkaantiehankkeessa ainoastaan kaksi, joten näiden kohdalla päätettiin tehdä ainoastaan yhteenvedot haastatteluista kokonaisuudessaan. Kaikista haastatteluista on tehty johtopäätökset raportin kappaleeseen seitsemän. 6.1 Kuninkaalliset Hyödyt ja haitat Yhteismarkkinoinnista johtunut markkinointihyöty koettiin Kuninkaantiehankkeen kannalta positiiviseksi asiaksi. Joidenkin yritysten mielestä myös viestintä Uudenmaan liiton puolelta oli hoidettu pääasiallisesti hyvin ja tietoa eri asioista sai riittävästi. Hyödyksi voidaan lukea myös yhteistyöverkostojen syntyminen hankkeen kuluessa. Suurena haittana koettiin motivaation puute, joka vaikutti lähes joka asiaan sekä toimintaan negatiivisesti. Haitaksi koettiin myös se, että tuotekehityksessä sekä jakelussa on ollut parantamisen varaa. Monet yritykset kokevat myös asiakaspalautteen keräämisen vaikeaksi. Motivaatio Yritykset eivät vielä ole löytäneet riittävästi motivaatiota, jotta hankkeen kaikki potentiaaliset voimavarat saataisiin valjastettua hyötykäyttöön. Osasyynä motivaation puutteeseen on yhteistyön jatkumisen epävarmuus, sillä yhteistyön jatkumista on pohdittu aiemminkin. Panos ja tuotos Osa yrityksistä on sponsoroitu hankkeeseen mukaan yhteistyökuntien tai matkailutoimistojen avulla, joten heidän ei ole tarvinnut maksaa osallisuudestaan hankkeeseen mitään. Näin ollen kaikki hankkeen avulla saavutettu tulos on ollut ainoastaan positiivista. Eräät yritykset mainitsevat, että hankkeeseen panostetut rahat eivät ole tuottaneet juuri lainkaan tulosta. Syyksi tähän mainittiin mm. se, ettei hanke ole edistänyt yrityksen myyntiä lainkaan. Markkinointi ja yhteistyö Hanke on synnyttänyt yhteistyöverkostoja, mutta monien yritysten mielestä yhteistyötä tulisi hyödyntää enemmän. Yhteistyön pitää olla tiivistä ja aktiivista jotta päästään parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Uusia yhteistyömuotoja on kehitettävä, mutta yrittäjiltä ei uusia ideoita ole saatu. Yrittäjävetoisuus Suurin osa yrityksistä ei usko, että Kuninkaantiehanke toimisi yrittäjävetoisena, ainakaan samanlaisena toimintana. Eräät yritykset eivät osaa sanoa minkäänlaista mielipidettä asiasta. Kehittämisideoita Toiminnan pitäisi ensinnäkin olla aktiivisempaa. Tuotekehitykseen on panostettava tulevaisuudessa enemmän. Palautteen perusteella Kuninkaantie pitäisi myös maantieteellisesti jakaa pienempiin alueisiin. Ulkomaille suunnattu markkinointi tarvitsee apua. 6.2 Aateliset Aatelisia yrityksiä on Kuninkaantiehankkeessa ainoastaan kaksi. Seuraavaan on koottu molemmista yrityksistä erilliset yhteenvedot. Yritys numero 1 on halukas jatkamaan yhteistyötä Kuninkaantiehankkeen parissa, sillä heillä on ollut positiivisia kokemuksia hankkeesta. Vaikkakaan tämä ei ole heidän pääasiallinen markkinointikanava, ovat he olleet tyytyväisiä tuloksiin, jotka on saavutettu tätä kautta. Kuninkaantien lopettaminen ei olisi heidän mielestään järkevää, koska Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 13
15 siihen on monta vuotta jo panostettu ja heidän kannaltaan yhteistyö on toiminut hyvin. Yritys numero 2 toteaa, että hankkeesta on ollut hyötyä, sillä tämä on kasvattanut heidän asiakasmääräänsä. He kuitenkin haluaisivat enemmän markkinointia ulkomaille, varsinkin Saksaan, jolloin Hanko - Rostock väliä voitaisiin hyödyntää paremmin. Heidän mielestään hankkeen siirtyminen yritysvetoiseksi on hyvä ajatus jolloin pitäisi saada oikeat henkilöt vetämään hanketta. Haastateltava ei kuitenkaan määritellyt sen tarkemmin, keitä nämä oikeat henkilöt olisivat. 6.3 Talonpojat Hyödyt ja haitat Yritysten oli vaikea määritellä hyötyjä, sillä yksikään haastatelluista yrityksistä ei ollut konkreettisesti tutkinut hankkeen hyötyjä omalle yritystoiminnalleen. Ainut hyöty, joka hankkeella on koettu olevan, on lievä tunnettavuuden nousu Kuninkaantien esitteiden johdosta. Myöskään varsinaista haittaa Kuninkaantiehankkeesta ei talonpoikaisyrityksille ole havaittu olevan. Odotukset hankkeen onnistumisesta olivat korkealla, mutta kukaan ei kuitenkaan ollut valmis antamaan omaa panostaan hankkeen eteen. Motivaatio Yritykset ovat olleet melko haluttomia ottamaan vastuuta hankkeesta. Yritykset odottivat saavansa kaiken mahdollisen hyödyn, näkemättä itse vaivaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Motivaatiota lisäisivät mahdollisesti uudet ideat hankkeeseen liittyen sekä parempi yhteistyö yritysten välillä. Panos ja tuotos Panos on kaikkien mielestä ollut melko kohtuullinen. Kukaan ei ollut odottanut saavansa rahallisella panoksellaan paljon hyötyä, mutta lopputuloksiin oltiin joka tapauksessa pettyneitä. Saamalla lisää konkreettista hyötyä hankkeesta, yritykset olisivat valmiita panostamaan hankkeeseen lisää resursseja. Markkinointi Yritysten mielestä markkinointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta potentiaaliset asiakkaat saisivat paremman kuvan Kuninkaantien toiminnasta ja siitä mikä tämä Kuninkaantie edes on. Tällä hetkellä monet uskovat tien olevan ainoastaan kyltit tien varsilla, vaikka yhteistyö on paljon muutakin. Toisaalta asiakaspalautettakaan ei liiemmin ole kerätty, joten asiakkaiden todellista mielipidettä ei voida tietää. Yhteistyö Kuninkaantien yhteistyöyrityksistä osa on tyytyväinen tämän hetken tilanteeseen. Toisaalta sitä halutaan kehittää tiiviimpään suuntaan, jotta hankkeesta olisi kaikille mahdollisimman paljon hyötyä. Useilla yrityksillä oli omia yritysverkostoja, jotka heidän mukaansa toimivat Kuninkaantien verkostoa paremmin. Yrittäjävetoisuus Yrittäjävetoisuus herätti yrityksissä ristiriitaisia tunteita. Joidenkin mielestä se on hyvä idea, kun taas toisia yrityksiä yrittäjävetoisuus ei kiinnosta. Talonpoikaisyritysten mielestä pienet yritykset jäävät suurten yritysten jalkoihin, ja tilannetta ei varmaankaan parantaisi se, että suurempi yritys olisi vastuussa verkoston toiminnasta. Vetäjänä pitäisi siis olla ulkopuolinen organisaatio, joka osaisi johtaa toimintaa ammattimaisesti. Kehittämisideoita Yrittäjät toivovat ensinnäkin tasavertaisempaa asemaa yritysten välillä esimerkiksi maksujen suhteen. Perusmaksujen toivottiin olevan kaikille yhtäläiset ja halutessaan panostaa enemmän erilaisiin osa-alueisiin suoritettaisiin niistä erillinen maksu. Myös lisämarkkinointia toivotaan, jotta Kuninkaantie saataisiin tehtyä tunnetummaksi suurelle yleisölle. 14 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö
16 7 Johtopäätökset Kuninkaantieverkoston yrityksillä on hankkeesta varsin ristiriitaisia ajatuksia. Nämä ristiriidat eivät johdu ainoastaan siitä, kuuluuko kyseinen yritys kuninkaallisiin, aatelisiin vai talonpoikiin. Yrityksen koko tai toimiala ei myöskään ilmennyt ratkaisevaksi tekijäksi mielipiteiden muodostumisessa. Ongelmia, epäkohtia sekä kiitoksia löytyi kaikenlaisista yrityksistä. Nämä ongelmat sekä kiitokset tuntuivat olevan monesti kiinni ainoastaan jostain pienestä asiasta. Näkemykset tunnuttiin muodostavan ainoastaan sen mukaan, oliko jokin yksittäinen asia mennyt pieleen vai onnistunut. Kokonaisuutta ei osattu aina erottaa yksittäisten tekojen sekä tapahtumien takaa. Yleisesti ottaen monet yritykset ovat varsin tyytyväisiä siihen, että verkosto on luonut yhteistyökontakteja yritysten välille. Monesti haastatteluissa tuli myös esille se, ettei yhteistyötä hyödynnetä tarpeeksi. Seuraavana herääkin kysymys, kenen velvollisuus olisi tehdä aloitteita, jotta yhteistyö yritysten välillä olisi tiiviimpää. Monista haastatteluista paistoi läpi tietynlainen passiivisuus Kuninkaantiehanketta kohtaan, vaikka toisaalta haastateltava saattoi samalla kritisoida sitä, että hankkeen hyödyt ovat olleet melko minimaalisia. Kuninkaantiehankkeen yritykset olivat siis tyytyväisiä löydettyään kontakteja hankkeen avulla, vaikkakaan näitä kontakteja ei käytetty suoranaisesti hankkeen nimissä vaan yritykset kehittivät keskenään omia verkostojaan. Kuninkaantieverkostossa mukana olleet yritykset eivät ole taloudellisesti uhranneet kovinkaan paljon hankkeelle, joidenkin yritysten rahoituksen on sponsoroinut ulkoinen organisaatio kuten kunnat. Ehkä juuri siksi yritykset eivät vaikuta huolestuneilta Kuninkaantien tilasta. Hankkeella ei siis tavoitellakaan mitään kovin suurta, se on ainoastaan hyvin pieni osa yritysten vakiintunutta toimintaa. Toisaalta, jos yritykset panostaisivat taloudellisesti sekä muilla resursseilla, voisivat hankkeesta saatavat hyödyt olla aivan eri mittakaavassa. Markkinointihyöty oli asia, jota yritykset eniten kiittelivät. Oli yritys sitten iso tai pieni, sijaitsi se missä tahansa, niin yleisin mielipide oli, että yhteismarkkinointi oli melko onnistunutta. Markkinoinnin joitakin osa-alueita kiiteltiin huomattavasti. Mainonnan ja näkyvyyden positiivisuus tuli ilmi lähes jokaiselta haastatellulta. Yritykset kokivat saavansa sijoittamilleen rahoille eniten vastinetta juuri mainonnan osa-alueilla. Koettiin, että Kuninkaantien yhteismainokset toivat yrityksille huomattavasti lisänäkyvyyttä ja sitä kautta tunnettavuutta potentiaalisten asiakkaiden parissa. Tämä mainonnallinen hyöty oli useille se tärkein kriteeri miksi edelleen oltiin hankkeessa mukana. Useat eivät osanneet mainita mitään muuta syytä miksi he todellakin olivat verkostossa mukana. Toinen usealta taholta kiitosta saanut asia oli tienvarsiopasteet. Aikoinaan eri puolille Kuninkaantien reitin varrelle pystytettyjä opasteita kehuttiin yrittäjien toimesta. Hankkeessa mukana olevat yritykset olivat siis tyytyväisiä jo oleviin opasteisiin, mutta uusien asentamiseen sekä vanhojen restaurointiin suhtauduttiin jo huomattavasti negatiivisemmin. Kuninkaantien hankkeesta voidaan haastattelujen perusteella päätellä, että yritykset kannattavat sitä ideana. Kuitenkin mikäli hanketta aiotaan pitää yllä tulevaisuudessakin, on sen toteutukseen panostettava nykyistä enemmän. Ensinnäkin toimintaa tulee kontrolloida jonkin ulkoisen tahon, koska haastattelujen perusteella yritykset eivät näe yrittäjävetoista toimintatapaa toimivana vaihtoehtona. Toimintaa tehostaisi varmasti myös keskinäisten suhteiden ylläpitäminen tiiviimmin, jotta yritykset voisivat asettaa hankkeelle yhteisiä tavoitteita sekä seurata niiden toteutumista. Keskeisenä tekijänä toiminnan kehittämisessä on hankkeen vaikutuksien mittaaminen yrityksien toimintaan. Haastatteluissa yritykset eivät osanneet sanoa, millainen vaikutus Kuninkaantiellä on niiden asiakkaisiin, mikä vaikeuttaa Kuninkaantien hyödyntämistä yritysten toiminnassa. Tärkeää olisikin kehittää oikeanlaiset työkalut, joiden avulla voisi mitata esimerkiksi Kuninkaantien osuutta yritysten asiakasmääriin. Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 15
17 Lähteet Hallikas, J. Karvonen, I. Lehtinen, E. Ojala, M. Pulkkinen, U. Tuominen, M. Uusi-Rauva, E. & Virolainen, V-M Riskienhallinta yhteistyöverkostossa. Vantaa: MET. Kuninkaantie [luettu ]. Saatavilla www-muodossa: Niemelä, S Menestyvä yritysverkosto. Helsinki: Edita Prima Oy. Ollus, M. Ranta, J. & Ylä-Anttila, P Yritysverkostot kilpailua tiedolla, nopeudella ja joustavuudella. Vantaa: Taloustieto. Tilastokeskus [luettu ]. Saatavilla www-muodossa: Vilmamedia [luettu ]. Saatavilla www-muodossa: 16 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö
18 Liite 1 Seuraavassa on haastateltavana matkailusihteeri Tarja Haili. Matkailusihteeri Haili on toiminut Uudenmaan liiton edustajana Kuninkaantiehankkeessa. Mitä hankkeella on saavutettu? Näkyvyys on yksi keskeisimmistä asioista, joita hankkeella on saavutettu. Alun perin Kuninkaantie perustettiin kansainvälistä markkinointia varten ja vain keskittämällä on saatu näkyvyyttä kansainvälisillä markkinoilla Euroopassa, Aasiassa sekä erityisesti USA:ssa. Myynnin kasvu ja kehitys on koettu myös hankkeessa saavutetuksi hyödyksi. Myyjät ovat olleet kiinnostuneita ja ottaneet paketin ohjelmistoonsa. Ongelmana on edelleen tuotteiden kirjavuus ja epävarmuus. Tarjottavat tuotteet ovat hankkeen aikana monipuolistuneet ja kehittyneet. Onko hankkeella päästy asetettuihin tavoitteisiin? Yleisnäkyvyyttä on onnistuttu saamaan, eli tältä osin hankkeella on päästy asetettuihin tavoitteisiin. Ongelmiakin on hankkeen parissa ollut. Myyntipuolella ongelma on organisaatio. Kotimaassa palvelevaa, kattavaa kv-myyjää ei ole vieläkään löytynyt. Organisaatio ei siis ole joustavasti siirtynyt itsestään yritysvetoiseksi, kuten rahoittajista osa toivoi. Monet siis uskoivat hankkeen kuluessa näin käyvän. Tuotevalikoima on kirjava, sillä rahoitusmekanismien vuoksi toiminnat ovat olleet liian heterogeenisia, eivätkä keskittyneet huipputuotteiden vientiin. Mitkä ovat suurimmat ongelmat hankkeessa? Hankkeen suurin ongelma on ollut rahoituspohjan siirtyminen todella vakaasta rahoitusmallista hankerahoitukseen. Millä tavoin nämä ongelmat ovat ilmenneet? Hankerahoitusmallien sitovuutena tietyntyyppisiin toimintamuotoihin. Nämä toimintamuodot eivät välttämättä ole edes niitä tarpeellisimpia toimintoja. Mutta jotta on voitu edes jotenkin jatkaa toimintaa, on parempi ollut tehdä rahoittajien hyväksymiä toimia, kuin olla tekemättä mitään. Toimiiko tiedonkulku mukana olevien eri tahojen kesken? Osin kyllä. Osallistujiin kohdentuvaa tiedonkulkua on kehitetty, mm. lehti ja nettisivut toimivat. Muu tiedonkulku on tapahtunut tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Julkinen tiedottaminen on hankkeen kuluessa tasaantunut. Osasyynä tähän koetaan mahdollisesti median edustajien puutuminen ja tottuminen hankkeeseen sekä sen tarjoamaan uuteen informaatioon? Miten mukana olevien tahojen suhtautuminen hankkeeseen on muuttunut toiminnan kuluessa? Osa yrittäjistä on pitkäaikaisesti sitoutuneita ja ymmärtävät yhteistyön mielekkyyden. Rahoittajatahoilla on eri näkemyksiä tulevaisuudesta, mielenkiinto hajaantuu useisiin eri intresseihin. Mitkä ovat hankkeen tulevaisuuden näkymät? Hanketta ollaan lopettamassa, yhteistyötä ei. Eli nyt ollaan kartoittamassa hankemaailman jälkeistä aikaa, jossa vakautettaisiin edunsaajille eli yhteistyöstä hyötyville yrityksille toiminnasta entistä suurempaa vastuuta. Missä muodossa tämä tulee tapahtumaan, niin sitä ei vielä osata tarkalleen sanoa. Lähitulevaisuudessa asia tulee selkeytymään. LÄHDE: Haili, T Henkilökohtainen tiedonanto Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 17
19 Liite : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö
20 4 5 6 Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 19
21 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö
22 Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 21
23 Kuninkaantien matkailutie: yritysverkoston yhteistyö E ISBN ISSN (PDF) Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors Finland puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi
Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen
KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella
LisätiedotCase Archipelago Tours
Case Archipelago Tours SELVITYS YHTEISTYÖVERKOSTON TILASTA Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Suvi Pätsi Forssa 8.5.2007 JOHDANTO Turun saaristolla ja rannikkoseudulla on matkailullista vetovoimaa,
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotOnnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? Sipi Korkatti
1 Onnistunut hanke Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? 2 Miksi seura on uuden tilanteen edessä? Jäseniltä / sidosryhmiltä / kumppaneilta on noussut tarve Halutaan kehittää uusia toimintamuotoja
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotVerkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014
Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotE-laskun asiakasarvo pk-sektorilla
1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua
LisätiedotJalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden)
TAVOITE TÄNÄÄN Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) Jalostamista tukevan tutkimuksen suunnittelua Pohdimme esillä olevien terveysliikuntakonseptien kautta tutkimuskentältä
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotTuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä
ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena
LisätiedotAlustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotMuutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt
LisätiedotKunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia
Riia Metsälä Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia 19.8.2011 Aluetiede Filosofinen tiedekunta Johdanto Kuntarakenteessa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten seurauksena
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotVenäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet
Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Lahti Science Day 11.11.2014 Helena Hatakka, Jaana Loipponen ja Leena Nietosvuori 1 Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet
LisätiedotOnko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä
Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi
LisätiedotSeuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.
KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys
LisätiedotMarkkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén
Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä
LisätiedotMarkkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma
Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Yrityksen nimi/yksikön nimi: [kirjoita tähän] Päivä: 22. tammikuuta 2010 Markkinointisuunnitelma 2(5) Sisällysluettelo 1. Perustiedot yrityksestä...
LisätiedotNonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko
Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotSoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotARVIOINTILOMAKE / VIHERALAN AMMATTITUTKINTO Määräys 46/011/2015 Viheralan yrittäjänä toimiminen
TUTKINNON SUORITTAJAN NIMI SYNTYMÄAIKA ARVIOINTIKOKOUKSEN TIEDOT AIKA PAIKKA ARVIOINTIKRITEERIT HAVAINTOJA TUTKINTOSUORITUKSESTA Viheralan yrittäjänä toimimisen edellytyksien arvioiminen Yrittäjävalmiuksien
LisätiedotKehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein
LisätiedotTRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö
TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotVerkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta
Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotRuka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry
11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)
LisätiedotMarkkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy
Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä
LisätiedotEurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys
Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja
LisätiedotMikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?
KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotTAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012
TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:
LisätiedotVerkottumisen mahdollisuudet
Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot
LisätiedotVideotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014
Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Ja kaikki alkoi suunnittelusta... Ennen kilpailutusta mieti tarkkaan, että mihin tarkoitukseen videotuotanto tulee ja mitä
LisätiedotMiten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan?
Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Risto Mäkikyrö Teknologia-asiantuntija 1/18 Esityksen sisältö Hakemuksen kokonaisuus (kalvot 2-5) NABC (kalvot 7-11) Projektin
LisätiedotJanette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu
Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään
LisätiedotTapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy
Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla
@MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen
LisätiedotKyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012
Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin
LisätiedotWorkshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset.
Workshop 30.3.2017 Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA Workshopin tavoitteena on oppia, miten palveluita ideoidaan ja kehitetään palvelumuotoilun menetelmien avulla. Workshop
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotOpiskelu kohtaa työelämää
Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa
LisätiedotDesign yrityksen viestintäfunktiona
Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital
LisätiedotMatkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä
Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.
LisätiedotMauno Rahikainen 2009-09-29
SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
LisätiedotPalveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu
Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä
LisätiedotVerkkoviestintäkartoitus
Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotSuomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki
- YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.
LisätiedotHALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY
Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa
LisätiedotKunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa
Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea
LisätiedotJuhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
LisätiedotKAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.
KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus
LisätiedotMITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?
MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013
LisätiedotMINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013
MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja
LisätiedotINNOSPRING CATCH - CAPTURING KNOWLEDGE OPPORTUNITIES AND CO-CREATING VALUE IN THE DIGITAL ECONOMY
INNOSPRING CATCH - CAPTURING KNOWLEDGE OPPORTUNITIES AND CO-CREATING VALUE IN THE DIGITAL ECONOMY Kirsimarja Blomqvist Anna-Maija Nisula Heidi Olander Kaisa Henttonen Jukka-Pekka Bergman Tutkii yhteiskehittelyä
LisätiedotSuunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Itsearviointi -9, toukokuu Suunnitelmallisuus ja organisoituminen % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve Projekti reagoi riittävän nopeasti toimintaympäristössä
LisätiedotPROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1
OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy
Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana
LisätiedotOULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:
OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.
LisätiedotTechnopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio
Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä
LisätiedotMUUTA OSAAMINEN RAHAKSI. Näin erotut kilpailijoista ja saat lisää asiakkaita ja myyntiä
MUUTA OSAAMINEN RAHAKSI Näin erotut kilpailijoista ja saat lisää asiakkaita ja myyntiä MUUTA OSAAMINEN RAHAKSI -TEHOVALMENNUS Näin erotut kilpailijoista ja saat lisää asiakkaita ja myyntiä Liian pieni
LisätiedotKESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015
KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä
LisätiedotOivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle
HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten
LisätiedotPalkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä
Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016
LisätiedotEtelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen
Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotKestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.
Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.2017 Lähtökohdat Tutkimuksen laatija on Tapio Kinnunen, joka toimii
LisätiedotSOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015
SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden
LisätiedotKeksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.
Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi
Lisätiedot(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset
LisätiedotLIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä
LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä
Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotREKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015
REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA
LisätiedotNuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014
HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotPU:NC Participants United: New Citizens
PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotUudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010
Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää
LisätiedotMiten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta
Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien
LisätiedotEsityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotVakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa
EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotMaaseudun parhaat hankkeet tulevat Hämeestä! Ke Hämeenlinna
Matkalla kasvuun yhteistyöhanke 1.9.2016 31.12.2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Hämeestä! Ke 22.3.2017 Hämeenlinna Hankerahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti 450 000 Hämeen ELY-keskus, 70 %, 315 000
Lisätiedot