Kuninkaantien matkailutie: yritysverkoston yhteistyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuninkaantien matkailutie: yritysverkoston yhteistyö"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan liitto Kuninkaantien matkailutie: yritysverkoston yhteistyö

2 Uudenmaan liiton julkaisuja E Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU ESPOO-INSTITUUTTI, LEPPÄVAARA Helena Hänninen Jenni Kemppainen Risto Sarkia Santtu Vesander Paljo-02 Loppuraportti MP3201 Alakoski, Ojasalo Joulukuu 2004 Uudenmaan liitto 2005 Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 1

3 Uudenmaan liiton julkaisuja E ISBN ISSN (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Tarja Haili Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Arja-Leena Berg Helsinki 2005 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

4 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Kuvailulehti Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Julkaisuaika Sivuja Liitteitä 21 2 ISBN ISSN (PDF) Kieli, koko teos suomi Yhteenveto Tiivistelmä Kuninkaantie matkailutienä yritysyhteistyö -tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä yhteistyöltä halutaan ja miten yritysyhteistyötä voidaan rakentaa. On myös pyritty selvittämään Uudenmaan liiton mahdollisen poisjäämisen vaikutuksia ja yritysten valmiuksia muuttaa yhteistyö jatkossa yritysvetoiseksi. Kvalitatiivinen tapaustutkimus toteutettiin haastattelujen avulla ja tutkimuksen kohteena oli 21 kuninkaallista, kaksi aatelista ja 29 talonpoika -tasoista Kuninkaantien yhteisyritystä. Viitekehys koostui viidestä osa-alueesta: hyödyistä tähän asti, yrittäjävetoisuudesta, mahdollisen lopettamisen vaikutuksista, kehitysehdotuksista ja teoriataustasta. Yritysten ristiriitaisista ajatuksista huolimatta yrityksissä oltiin tyytyväisiä yritysyhteistyöverkoston syntymisestä. Yritysten panostus todettiin pienehköksi. Osin tästä syystä yrityksissä ei esiintynyt kovin suurta huolta tulevaisuudesta. Toisaalta, jos yritykset panostaisivat enemmän ja monipuolisemmin, voisivat yhteistyön hyödyt olla aivan eri mittakaavassa. Mainonnan ja näkyvyyden positiivisuus tuli ilmi ja Kuninkaantie -idean kannatus osoittautui laajaksi. Jatkotoimia harkitessa myös panostusten kasvattaminen, yhteistyön tiivistäminen yrittäjien kesken sekä vaikutusten mittaaminen nähtiin tärkeinä. Yritysyhteistyön onnistumiseksi nähtiin ulkoisen toimijan kontrolli tarpeellisena. Raportin laatija Helena Hänninen, Jenni Kemppainen, Risto Sarkia, Santtu Vesander Avainsanat (asiasanat) Kuninkaantie, teemahaastattelu, verkostoituminen Huomautuksia Julkaisusta on ainoastaan verkkoversio Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 3

5 Sisällys SAATESANAT 5 1 JOHDANTO Kuninkaantie -tutkimuksen tarkoitus ja kuvaus Kuninkaantie -tutkimuksen teoreettinen kehys 6 2 TUTKIMUSONGELMA 7 3 KUNINKAANTIE MATKAILUTIENÄ 8 4 VERKOSTOITUMINEN Verkostoitumisen tarkoitus ja lähtökohdat Verkostoinnin hyödyt ja haitat Riskit ja ongelmat 10 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUKSEN KUVAUS JA AINEISTON KERUU 12 6 TULOSTEN ANALYSOINTI Kuninkaalliset Aateliset Talonpojat 14 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 15 LÄHTEET 16 LIITE 1: Tarja Hailin haastattelu 17 LIITE 2: Tutkimusaineiston kalvot 18 4 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

6 Saatesanat Tämän tutkimusraportin ja siinä kuvatun tutkimuksen ovat työstäneet Laurea-ammattikorkeakoulun matkailualan vuosikurssin opiskelijat. Tutkimuksen laatiminen oli opiskelijaryhmän yksi osasuoritus Hotelli- ja kongressipalvelujen verkostoituminen -opintojaksolla. Tavoitteena oli tutkia, kuinka tärkeänä yritykset kokevat laajaan matkailualan verkostoon kuulumisen ja millaisena ne näkevät verkoston lähitulevaisuuden. Tutkimus toteutettiin syksyn 2004 aikana. Tutkimuskysymykset muotoiltiin ensin yhdessä, minkä jälkeen Kuninkaantien yritykset jaettiin kuudelle nelihenkiselle opiskelijaryhmälle. Kukin ryhmä haastatteli puhelimitse noin kahdeksaa eri yritysten edustajaa ja analysoi tekemänsä haastattelut. Pienryhmät esittivät haastattelujensa tulokset muille ja niitä pohdittiin yhdessä, minkä jälkeen yksi pienryhmä laati tämän tutkimusraportin. Tutkimusraportti valmistui tammikuussa 2005 ja se julkistettiin tilaisuudessa, johon oli kutsuttu kaikki Kuninkaantien yritykset. Tutkimuksen ohjanneet opettajat ja sen laatimisesta vastanneet opiskelijat toivovat, että tutkimuksen tuloksista on käytännön hyötyä, kun eri tahoilla pohditaan Kuninkaantien yhteistyön tulevaisuutta. Espoossa Leena Alakoski lehtori, Laurea-amk Katri Ojasalo yliopettaja, Laurea-amk Tutkimuksen tekemisessä mukana olleet opiskelijat: Danilotskin Hanna, Halvorsen Henrietta, Hiissa Jenni, Hulkkonen Emilia, Hänninen Helena, Kemppainen Jenni, Kinnunen Veli-Markus, Koistinen Heini, Kuivalainen Niina, Kurvinen Johannes, Kääriä Mikko, Laatikainen Sirpa, Lartamo Satu, Laulainen Anna, Luomanpää Katri, Mikkonen Nina, Mäkelä Antti, Mäki Laura, Nieminen Lotta, Närvä Jenni, Nätti Satu, Phan Thuý, Rauhala Sini, Sarkia Risto, Stark Sonja, Tiihonen Lotta, Tiihonen Piia, Vesander Santtu, Wikgren Patrick. Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 5

7 1 Johdanto Kuninkaantie on historiallinen matkailureitti, jota pitkin ovat kulkeneet niin kuninkaat kuin piispat ja porvarit. Nykyään Kuninkaantie on matkailupalvelujen verkosto, joka yhdistää alan erilaiset palveluntarjoajat. Tällä hetkellä hankkeesta ollaan luopumassa, mutta yhteistyötä pyritään edelleen pitämään yllä. Tällä tutkimuksella olemme kartoittaneet yhteistyöyritysten mielikuvia Kuninkaantien tulevaisuudesta sekä kehitysehdotuksia toiminnan parantamiseksi. Käsitteinä raportissa ovat Kuninkaantie, verkostoituminen ja teemahaastattelu. Kuninkaantie on matkailupalvelujen verkosto, joka käsittää koko matkailutien Atlantin rannikolta Pietariin asti. Tämä tutkimus rajoittuu kuitenkin Suomen rajojen sisäpuolelle. Yritysten välinen verkostoituminen tarkoittaa sitä, että yritys keskittyy toiminnassaan ydinosaamiseensa ja hajauttaa vähemmän tärkeää toimintaansa ulkoistamalla sen toisille yrityksille. Yritysten välinen yhteistyö muodostaa verkostoja, jotka voivat jakautua sekä toiminnallisesti että maantieteellisesti. Teemahaastattelujen tavoitteena on saada kokonaisvaltainen ja tarkka kuvaus tutkimusaiheesta sekä saada syvällisempää informaatiota suoraan haastatelluilta. 1.1 Kuninkaantie -tutkimuksen tarkoitus ja kuvaus Kuninkaantie matkailutienä yritysyhteistyö -tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä yhteistyöltä halutaan ja miten yritysyhteistyötä voidaan rakentaa. Tarkoitus on myös saada selville Uudenmaan liiton mahdollisen pois jäämisen vaikutus ja että ovatko yritykset valmiita muuttamaan yhteistoimintaa yrittäjävetoiseksi. Tutkimus tehtiin Kuninkaantien yhteistyöyrityksille, joista 21 yritystä on Kuninkaallisia, kaksi Aatelisia sekä 29 Talonpoikia. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena teemahaastattelujen avulla. Tapaustutkimuksessa tutkitaan nykyajassa tapahtuvaa ilmiötä todellisessa elämäntilanteessa, sen omassa ympäristössä. Teemahaastattelujen tavoitteena on saada kokonaisvaltainen ja tarkka kuvaus tutkimusaiheesta sekä saada syvällisempää informaatiota suoraan haastatelluilta. 1.2 Kuninkaantie -tutkimuksen teoreettinen kehys Teoreettisessa viitekehyksessä pyrimme yhdistämään teoreettisen tiedon käytäntöön. Viitekehys koostuu viidestä osa-alueesta: hyödyistä tähän asti, yrittäjävetoisuudesta, mahdollisen lopettamisen vaikutuksista, kehitysehdotuksista sekä teoriataustasta. 6 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

8 Kuvaamme tutkimuksen viitekehystä seuraavan kuvion mukaisesti: HYÖTY TÄHÄN ASTI? Panos - tuotos Motivaatio Markkinointi MITÄ YHTEISTYÖLTÄ KUNINKAANTIE- PROJEKTISSA HALUTAAN JA MITEN YRITYSYHTEISTYÖTÄ VOIDAAN PARANTAA? YRITTÄJÄVETOISUUS Aiempi yhteistyö Tulevaisuus TEORIA Riskienhallinta yhteistyöverkostossa Menestyvä yritysverkosto Yritysverkostot - kilpailua tiedolla, nopeudella ja joustavuudella Tilastokeskus Vilmamedia KEHITYSIDEAT? LOPETTAMISEN VAIKUTUKSET? Opasteet Esitteet Yhteistyö KUVIO 1. Viitekehys. 2 Tutkimusongelma Kuninkaantien yritysyhteistyön tutkimusongelma on, mitä yhteistyöltä Kuninkaantie -projektissa halutaan ja miten yritysyhteistyötä voidaan parantaa? Alaongelmana on Kuninkaantien yritysyh- teistyön mahdollisen lopettamisen vaikutukset matkailutiehankkeen mukana olevien yritysten toimintaan? Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 7

9 3 Kuninkaantie matkailutienä Kuninkaantie on Pohjolan yksi tärkeimmistä matkailureiteistä. Kuninkaantie noudattaa vanhan postitien linjaa. Tietä ovat 1300-luvulta saakka kulkeneet kuninkaat ja heidän kuriirinsa, piispat ja porvarit, taiteilijat ja armeijat. Ruotsin suurvallan läntiset ja itäiset alueet toisiinsa liittänyt Kuninkaantie kulkee Bergenistä Atlantin rannikolta Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan, edelleen saariston kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki aina Viipuriin ja Suomenlahden sopukkaan Pietariin asti. Alkuperäinen tie on vielä osittain käytössä. Alusta alkaen tien varrelle alkoi syntyä kartanoita, maatiloja, majataloja, krouveja ja kestikievareita. Nämä yritykset majoittivat ja kestitsivät lukuisia Kuninkaantien kulkijoita. Vaikutusvaltaisten ja kunnioitettujen aatelissukujen kartanolinnoissa yöpyivät niin Ruotsin kuninkaat kuin Venäjän tsaaritkin. Idän ja lännen kohtaamisesta on syntynyt ainutlaatuinen kulttuurien yhdistelmä, jonka vaikutukset sekä ihastuttavat kohteet ovat nähtävillä edelleenkin. Keskiaikaiset kirkot, kauniit kartanot, maalaukselliset ruukinkylät, idylliset satamakaupungit ja viehättävät kylät kertovat Kuninkaantien rikkaasta menneisyydestä. Osa kohteista on lähes alkuperäisessä loistossaan, osia kohteita kunnostetaan tai niiden kunnostamista suunnitellaan. Jotkin kohteet ovat taasen jo vaipuneet muistoihin, kaikkia kohteita ei edes tunneta. Tänä päivänä Kuninkaantie on kiehtovien matkailupalveluiden verkko, jonka historiapohjainen tarjonta on vain osa koko Kuninkaantien rikasta aarteistoa. Idän ja lännen kohtaaminen näkyy myös nykypäivän elämässä. Kuninkaantie elää vahvasti tätä päivää: se tarjoaa tiedettä, taidetta, tekniikkaa, kansainvälisiä kulttuuritapahtumia, sykkivää kaupunkielämää, kävelykatuja, putiikkeja ja ostosgallerioita, menopaikkoja ja kahviloita, makuelämyksiä, luontoseikkailuja ja jännitystä. Kuninkaantiehankkeessa on mukana noin 40 kuntaa, joiden alueella tie kulkee. Kuntien sisällä sekä lähistöllä toimii useita yrityksiä, jotka ovat liittyneet hankkeeseen. Kuninkaantie tekee tiivistä yhteistyötä alueensa yritysten kanssa. Kuninkaantien yrityksen tunnistaa Kuninkaantiellä matkatessaan Kuninkaantien kruunu -tarrasta. Yritykset voivat itse valita sen toiminnallisen ja panostuksellisen tason, millä he haluavat olla yhteistyössä mukana. Yhteistyöstä saatava näkyvyys on suoraan verrannollinen panostuksen määrään. Valittavana on kolme eri luokkaa: Talonpojat (100 euroa/vuosi), Aateliset (500 euroa/vuosi) sekä Kuninkaalliset (800 euroa/ vuosi). Kuninkaantie Eteläisessä Suomessa hankekokonaisuus on toiminut vuodesta 1996 alkaen. Taustaorganisaatioina hankkeessa ovat Varsinais- Suomen, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot sekä noin 40 alueen kuntaa. Kuninkaantien alueella palveluja tarjoavia yhteistyöyrityksiä on mukana vuosittain noin sata. Yritysten välille on syntynyt yhteistyöverkosto. 8 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

10 4 Verkostoituminen Verkostoituminen on nykypäivänä osa jokapäiväistä liiketoimintaa. Verkostoituminen ei enää rajoitu ainoastaan valtion rajojen sisäpuolelle, vaan se ulottuu myös muualle maailmaan. Seuraavassa käsitellään verkostoitumisen tarkoituksia, riskejä, hyötyjä ja haittoja sekä mahdollisia ongelmia. 4.1 Verkostoitumisen tarkoitus ja lähtökohdat Yritysten välinen verkostoituminen tarkoittaa sitä, että yritys keskittyy toiminnassaan ydinosaamiseensa ja hajauttaa vähemmän tärkeää toimintaansa ulkoistamalla sen toisille yrityksille. Yritysten välinen yhteistyö muodostaa verkostoja, jotka voivat jakautua sekä toiminnallisesti että maantieteellisesti. Tunnusmerkkejä verkostotoiminnalle ovat muun muassa syvällisyys, pitkäjänteisyys sekä luottamus yritysten välillä. (Ollus, Ranta & Ylä-Anttila 1998, 1, 3, 25.) Verkostoitumista ei voi kuvailla yksiselitteisesti, koska yritykset solmivat hyvin erityyppisiä suhteita keskenään. Verkostoitumisella yritys pyrkii tavoittelemaan taloudellista hyötyä. Käytännössä suhteilla voidaan esimerkiksi minimoida tuotantokustannuksia ulkoistamalla tuotantoa. Verkostomaisessa ympäristössä toimiessaan yritys on rakenteeltaan dynaaminen eli se kykenee sopeutumaan nopeasti ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. (Ollus ym. 1998, 28-29, 34.) Verkostoituminen lähtee siitä, että yritys näkee oman alansa markkinoiden mahdollisuudet sen verran suurina, että niiden hyödyntämiseen tarvitaan ulkoisia voimavaroja. Verkostossa tarvittaviksi voimavaroiksi käsitetään muun muassa seuraavia asioita: toimivat yritykset, joilla on jo tuntumaa markkinoihin, erilainen verkoston edellyttämä osaaminen, yhteistoimintaperinne eli kyky toimia yhteisten tavoitteiden hyväksi sekä yrittäjäperinne. Myös luonnonvarat ja erilaiset sidosryhmät kuten rahoittajat ovat verkoston voimavaroja. (Niemelä 2002, ) 4.2 Verkostoinnin hyödyt ja haitat Verkostoitumisessa erilaiset ja monipuoliset kontaktit ovat useimmiten parempia kuin samanlaiset, koska ne täydentävät toisiaan. Tämä tarkoittaa sitä, että asioita ei kannata katsoa liian yksipuolisesti. Asioihin olisi hyvä saada syvällisempää katsomusta. Myös tietoa on hyvä saada hieman erilaisilta aloilta kuin ainoastaan omalta kilpailukentältä. Tuntemalla markkinoita kokonaisvaltaisesti, antaa se valmiudet avoimeen toimintatapaan ja mahdollisesti myös synnyttää uusia ideoita, vaikka ne eivät olisikaan omalta alalta lähtöisin. Eli voidaan sanoa, että ulkopuolisilla kontakteilla saadaan tietoa, missä muualla mennään ja pysytään ajan tasalla. Tämä tieto auttaa yrityksiä pysymään mukana kilpailevassa yhteiskunnassa. (Vilmamedia 2004.) Verkostot kulkevat ihmisten mukana ja kaikilla on ulkopuolisia kontakteja. Verkostoituminen eri yritysten kesken saattaa tapahtua täysin vahingossa. Kaksi eri yrityksissä työskentelevää ihmistä saattavat huomata yrityksillään olevan jonkinlaisia yhdistäviä tekijöitä, joita voitaisiin käyttää hyväksi. Henkilöiden yrityksen sisällä tulisi kuitenkin aluksi tietää verkostoitumisen hyödyt. Tulisi tietää tarkalleen, mitä hyötyä mistäkin toiminnasta tai toimimatta jättämisestä yritykselle todellisuudessa on. Verkoston perustana tulee olla yhteinen ymmärrys ja yhteinen hyöty. Verkostoitumisen prosessia ei kannata käynnistää ainoastaan hetken mielijohteen perusteella, vaan asioita on katsottava usealta taholta. Ensi alkuun vakuuttavalta vaikuttanut idea saattaakin myöhemmin osoittautua virhearvioinniksi ja mahdollisesti jo syntyneet haitat saattavat olla peruuttamattomia. (Vilmamedia 2004.) Suurin hyöty verkostoitumisessa on käytettävissä olevan informaation kasvu sekä sen laadun paraneminen. Kun yrityksillä on käytettävänään mahdollisimman paljon tietoja toimintakentästään, mahdollistaa se heille paremman mahdollisuuden kilpailijoita vastaan. Tätä kautta yritykset pääsevät kohti päätavoitettaan, markkinaosuuksien kasvuun ja tätä kautta parempaan liikevoittoon. Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 9

11 Tiedon jakaminen ei ole ainoastaan kilpailukyvyn heikentämistä, vaan se on myös sen parantamista. Ideoiden yhdistäminen ja jakaminen saattaa synnyttää tuloksia joilla päästään kaikkien osapuolien kannalta tyydyttävään ratkaisuun kenenkään siitä kärsimättä. Verkostoitumisella ei ole ainoastaan positiivisia vaikutuksia. Tehtäessä yhteistyötä jonkin muun tahon kera vaikuttaa se luonnollisesti useaan eri asiaan. Eräs suurimmista vaikutuksista on oman päätösvallan mahdollinen pieneneminen. Päätöksissä on otettava huomioon myös muiden kuin oman yrityksen edut, välillä myös hieman omia etuja karsimalla. Eli verkostoitumalla yritys saattaa menettää osan vaikutusvallastaan päätösvallan jakauduttua. Tämä saattaa kuitenkin joillekin yrityksille olla mahdollisuus parantaa toimintaansa uusien yhteistyökumppanien avulla, joiden tavoitteet ja tietotaito ovat korkeammalla tasolla kuin omat. Jokin yritys saattaa siis saada vastuulleen jonkin huonomman yrityksen toimintoja, vain koska ei ole tutkittu riittävästi verkostoitumisesta tulevia vaikutuksia. Jakamalla tiettyä päätösvaltaansa yritys saattaa tehdä itselleen suurtakin vahinkoa. Yhteisesti päätetyt asiat saattavatkin olla lopuksi haitallisia omalle toiminnalle, vaikka niitä ei aluksi olisi havaittukaan. Päätökset, jotka yhteistyöyritysten kera on tehty saattavat aiheuttaa joillekin yrityksille korjaamatonta vahinkoa, mm. imagon heikkenemisen suhteen. Verkostoitumisesta löytyy siis sekä hyviä että huonoja puolia. Punnitsemalla tarkalleen oman yrityksensä tavoitteet ja määränpäät voidaan yrityksissä tehdä ratkaisuja sen suhteen aiotaanko verkostoitua vai ei. Tärkeintä on se, että mitään ei tehdä hätiköiden, vaan kaikki asiaan liittyvät osaalueet punnitaan huolella ja vasta niiden pohjalta tehdään päätökset toiminnan suunnasta. 4.3 Riskit ja ongelmat Verkostoyhteistyö vaatii yrityksiltä paljon. Jopa yli puolet ryhmistä ei saavuta toivomiaan tuloksia. Yleisimpiä epäonnistumisen syitä ovat mm. huono oman yrityksen tuntemus: ei tiedetä täysin itsekään mitä halutaan ja miten näihin tavoitteisiin saatettaisiin päästä. Esteenä voivat olla myös henkiset ja asenteelliset esteet, kuten kärsimättömyys ja kateus, jolloin ei ole edellytyksiä päästä tuloksiin joilla on pitkäaikaiset sekä kestävät vaikutukset. Yksi ongelma voi olla puuttuva mehenki, jolloin yhteistyö kohti parempaa toimintaa ja tulosta ei toimi. (Tilastokeskus.) Jotkut yritykset saattavat kiinnostua verkostoitumisesta, mutta eivät kuitenkaan ole valmiita antamaan kyseiselle asialle sen vaatimaa panostusta. Tällöin kyseessä on riittämätön sitoutuminen yhteistyöhön. Verkostoitumisen ongelmana voivat olla selkiytymättömät tavoitteet ja strategiat. Jos ei tiedetä mihin pyritään, on tavoitteisiin mahdoton päästä. Toisaalta ongelmana voivat olla yritysten välillä liian suuret kokoerot tai suuri etäisyys, jolloin yritykset saattavat olla markkinaosuuksiltaan aivan eri luokkaa. Tämä tietysti saattaa toimia, mutta jos tavoitteet asetetaan samanlaisiksi, on yhteistyössä toimiminen täysi mahdottomuus. Liian optimistiset aikataulut voivat koitua yritykselle ongelmaksi, sillä tuloksia ei saavuteta hetkessä. (Tilastokeskus.) Toimivan verkoston rakentaminen vaatii myös paljon aikaa ja työtä. On kuunneltava kaikkien ajatuksia ja mielipiteitä ja sitä kautta rakennettava toimivaa verkostoa. Oppimalla tuntemaan yhteistyöyrityksensä päästään parhaisiin tuloksiin. Myös tietämällä toisen tavoitteet saadaan suunniteltua kuinka näihin tavoitteisiin päästäisiin ja samalla saataisiin toteutettua omat tavoitteet. Selkeän vetäjäyrityksen puuttuminen on myös asia, joka saattaa muodostua ongelmaksi. Hankkeessa on oltava täydellisesti sitoutunut henkilö, joka viimekädessä sanoo jos asiat eivät tunnu toimivan. Rahoituspohjan riittämättömyys on ongelma, jota välttämättä ei innostuksessa mietitä riittämiin. Pääomaa on oltava, jotta muutoksia voidaan toteuttaa, sillä mikään ei tule ilmaiseksi. Suhdannevaihtelut ovat myös asia, joka on huomioitava asiaa suunniteltaessa. Aina on katsottava onko taloudellisesti järkevää tai kan- 10 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

12 nattavaa ryhtyä muutoksiin yleisen taloudellisen tilanteen takia. Erilaiset taloudelliset riskit ovat usein osa yritysverkostoa. Verkostossa yritykset kohtaavat samoja riskejä, jotka kuitenkin vaikuttavat eri yritysten toimintaan eri tavoin. Riskit heijastuvat myös asiakkaisiin. Riskit voivat olla esimerkiksi investointeihin, rahoitukseen tai kustannusten hallintaan liittyviä. Yritysten tuleekin osata tunnistaa yhteisen toimintansa kannalta keskeiset riskit ja ne on kyettävä pitämään myös hallinnassa. (Hallikas, Karvonen, Lehtinen, Ojala, Pulkkinen, Tuominen, Uusi-Rauva & Virolainen 2001, ) Ennen kuin riskeihin voidaan reagoida, ne on ensin havaittava. Riskien tunnistaminen tapahtuu tarkastelemalla erilaisia yritykseen ja sen toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä. Käytännössä tiedon keruu voidaan kohdistaa esimerkiksi seuraaviin asioihin: yrityksen asemaan toimintoketjussa, teknologiaan kuten tuotteisiin tai tietojärjestelmiin, yhteiskunnallisiin tekijöihin tai yrityksen henkilöstöön ja omistajiin. (Hallikas ym. 2001, ) Sen jälkeen kun riskit on tunnistettu, niitä tulee arvioida, jotta ne voidaan luokitella niiden merkittävyyden mukaan. Arviointi voi tilanteesta riippuen olla määrällinen tai laadullinen. Laadullinen arviointi koostuu keskeisistä riskitekijöistä kuten kysyntään liittyvistä ongelmista. Määrällinen arviointi voi taas perustua ennalta havaittuihin, objektiivisiin tapahtumiin tai subjektiiviseen asiantuntija-arviointiin, jossa arvioija tekee arvion omien näkemystensä ja kokemustensa perusteella. Objektiiviset arvioinnit voidaan esittää taulukolla, josta ilmenee riskin vaikutusluokka yrityksen toimintaan, kun taas subjektiivisessa arviossa kuvataan riskin vaikutuksen sijaan mahdollisuus sen esiintymiseen. (Hallikas ym. 2001, 41, ) Riskien hallintakeinot jaotellaan neljään eri osaan: riskien välttämiseen, pienentämiseen, siirtämiseen tai jakamiseen sekä ottamiseen. Mikäli riskin toteutumista halutaan kokonaan välttää, on luovuttava riskialttiista toimintatavasta tai muuttaa sitä kokonaan. Jos taas riskin seurausta pyritään vähentämään, voidaan riskialttiille kohteelle luoda varajärjestelmä. Myös kohteen ominaisuuksiin puuttumalla voidaan mahdollisesti vähentää riskiä. (Hallikas ym. 2001, 53.) Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 11

13 5 Tutkimuksen toteutuksen kuvaus ja aineiston keruu Kuninkaantie matkailutienä yritysyhteistyö -tutkimuksen suunnittelu aloitettiin verkostoitumisen opintojaksolla Tarja Hailin luennolla Kuninkaantiestä. Haili kertoi Kuninkaantien taustoista sekä sen toiminnasta. Saatuamme pohjatietoa sekä käsityksen tutkimusongelmasta, aloimme aivoriihen tavoin miettiä mahdollisia asiayhteyksiä yritysyhteistyön ympärille. Pohdimme ryhmässä mahdollisia haastattelukysymyksiä, joiden avulla muodostimme haastattelun teemat. Verkostoitumisen opintojaksomme luokka jaettiin seuraavaksi kuuteen ryhmään, joista yksi oli lopullisen raportin kokoajaryhmä ja muut viisi tekivät varsinaiset haastattelut Kuninkaantien yrittäjille. Jokainen teemahaastatteluryhmä sai kymmenisen yritystä haastateltavakseen. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan vastanneet haastatteluun erinäisiin syihin vedoten. Teemahaastattelujen tekoon annettiin aikaa kaksi viikkoa, vastaavasti loppuraportin valmisteluun ja analysointiin kolme viikkoa. Aineiston keruu toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Käytännössä kyselyt suoritettiin puhelinhaastattelulla. Haastateltaville esitettiin kysymyksiä, ja haastattelu tallennettiin nauhalle myöhempää analyysia varten. Nauhat litteroitiin, jonka pohjalta tulokset analysoitiin. Raporttiryhmä kutsuu Kuninkaantien yrittäjät Leppävaara-instituuttiin kuulemaan raportin tuloksia helmikuun alussa järjestettävään seminaariin. 12 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

14 6 Tulosten analysointi Analyysit jaoteltiin aluksi kuninkaallisiin, aatelisiin ja talonpoikiin. Kuninkaallisista ja talonpojista pyrittiin keräämään keskeisimmät asiat seuraavien teemojen alle: hyödyt ja haitat, motivaatio, panos ja tuotos, markkinointi, yhteistyö, yrittäjävetoisuus sekä kehittämisideat. Aatelisia yrityksiä on Kuninkaantiehankkeessa ainoastaan kaksi, joten näiden kohdalla päätettiin tehdä ainoastaan yhteenvedot haastatteluista kokonaisuudessaan. Kaikista haastatteluista on tehty johtopäätökset raportin kappaleeseen seitsemän. 6.1 Kuninkaalliset Hyödyt ja haitat Yhteismarkkinoinnista johtunut markkinointihyöty koettiin Kuninkaantiehankkeen kannalta positiiviseksi asiaksi. Joidenkin yritysten mielestä myös viestintä Uudenmaan liiton puolelta oli hoidettu pääasiallisesti hyvin ja tietoa eri asioista sai riittävästi. Hyödyksi voidaan lukea myös yhteistyöverkostojen syntyminen hankkeen kuluessa. Suurena haittana koettiin motivaation puute, joka vaikutti lähes joka asiaan sekä toimintaan negatiivisesti. Haitaksi koettiin myös se, että tuotekehityksessä sekä jakelussa on ollut parantamisen varaa. Monet yritykset kokevat myös asiakaspalautteen keräämisen vaikeaksi. Motivaatio Yritykset eivät vielä ole löytäneet riittävästi motivaatiota, jotta hankkeen kaikki potentiaaliset voimavarat saataisiin valjastettua hyötykäyttöön. Osasyynä motivaation puutteeseen on yhteistyön jatkumisen epävarmuus, sillä yhteistyön jatkumista on pohdittu aiemminkin. Panos ja tuotos Osa yrityksistä on sponsoroitu hankkeeseen mukaan yhteistyökuntien tai matkailutoimistojen avulla, joten heidän ei ole tarvinnut maksaa osallisuudestaan hankkeeseen mitään. Näin ollen kaikki hankkeen avulla saavutettu tulos on ollut ainoastaan positiivista. Eräät yritykset mainitsevat, että hankkeeseen panostetut rahat eivät ole tuottaneet juuri lainkaan tulosta. Syyksi tähän mainittiin mm. se, ettei hanke ole edistänyt yrityksen myyntiä lainkaan. Markkinointi ja yhteistyö Hanke on synnyttänyt yhteistyöverkostoja, mutta monien yritysten mielestä yhteistyötä tulisi hyödyntää enemmän. Yhteistyön pitää olla tiivistä ja aktiivista jotta päästään parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Uusia yhteistyömuotoja on kehitettävä, mutta yrittäjiltä ei uusia ideoita ole saatu. Yrittäjävetoisuus Suurin osa yrityksistä ei usko, että Kuninkaantiehanke toimisi yrittäjävetoisena, ainakaan samanlaisena toimintana. Eräät yritykset eivät osaa sanoa minkäänlaista mielipidettä asiasta. Kehittämisideoita Toiminnan pitäisi ensinnäkin olla aktiivisempaa. Tuotekehitykseen on panostettava tulevaisuudessa enemmän. Palautteen perusteella Kuninkaantie pitäisi myös maantieteellisesti jakaa pienempiin alueisiin. Ulkomaille suunnattu markkinointi tarvitsee apua. 6.2 Aateliset Aatelisia yrityksiä on Kuninkaantiehankkeessa ainoastaan kaksi. Seuraavaan on koottu molemmista yrityksistä erilliset yhteenvedot. Yritys numero 1 on halukas jatkamaan yhteistyötä Kuninkaantiehankkeen parissa, sillä heillä on ollut positiivisia kokemuksia hankkeesta. Vaikkakaan tämä ei ole heidän pääasiallinen markkinointikanava, ovat he olleet tyytyväisiä tuloksiin, jotka on saavutettu tätä kautta. Kuninkaantien lopettaminen ei olisi heidän mielestään järkevää, koska Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 13

15 siihen on monta vuotta jo panostettu ja heidän kannaltaan yhteistyö on toiminut hyvin. Yritys numero 2 toteaa, että hankkeesta on ollut hyötyä, sillä tämä on kasvattanut heidän asiakasmääräänsä. He kuitenkin haluaisivat enemmän markkinointia ulkomaille, varsinkin Saksaan, jolloin Hanko - Rostock väliä voitaisiin hyödyntää paremmin. Heidän mielestään hankkeen siirtyminen yritysvetoiseksi on hyvä ajatus jolloin pitäisi saada oikeat henkilöt vetämään hanketta. Haastateltava ei kuitenkaan määritellyt sen tarkemmin, keitä nämä oikeat henkilöt olisivat. 6.3 Talonpojat Hyödyt ja haitat Yritysten oli vaikea määritellä hyötyjä, sillä yksikään haastatelluista yrityksistä ei ollut konkreettisesti tutkinut hankkeen hyötyjä omalle yritystoiminnalleen. Ainut hyöty, joka hankkeella on koettu olevan, on lievä tunnettavuuden nousu Kuninkaantien esitteiden johdosta. Myöskään varsinaista haittaa Kuninkaantiehankkeesta ei talonpoikaisyrityksille ole havaittu olevan. Odotukset hankkeen onnistumisesta olivat korkealla, mutta kukaan ei kuitenkaan ollut valmis antamaan omaa panostaan hankkeen eteen. Motivaatio Yritykset ovat olleet melko haluttomia ottamaan vastuuta hankkeesta. Yritykset odottivat saavansa kaiken mahdollisen hyödyn, näkemättä itse vaivaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Motivaatiota lisäisivät mahdollisesti uudet ideat hankkeeseen liittyen sekä parempi yhteistyö yritysten välillä. Panos ja tuotos Panos on kaikkien mielestä ollut melko kohtuullinen. Kukaan ei ollut odottanut saavansa rahallisella panoksellaan paljon hyötyä, mutta lopputuloksiin oltiin joka tapauksessa pettyneitä. Saamalla lisää konkreettista hyötyä hankkeesta, yritykset olisivat valmiita panostamaan hankkeeseen lisää resursseja. Markkinointi Yritysten mielestä markkinointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta potentiaaliset asiakkaat saisivat paremman kuvan Kuninkaantien toiminnasta ja siitä mikä tämä Kuninkaantie edes on. Tällä hetkellä monet uskovat tien olevan ainoastaan kyltit tien varsilla, vaikka yhteistyö on paljon muutakin. Toisaalta asiakaspalautettakaan ei liiemmin ole kerätty, joten asiakkaiden todellista mielipidettä ei voida tietää. Yhteistyö Kuninkaantien yhteistyöyrityksistä osa on tyytyväinen tämän hetken tilanteeseen. Toisaalta sitä halutaan kehittää tiiviimpään suuntaan, jotta hankkeesta olisi kaikille mahdollisimman paljon hyötyä. Useilla yrityksillä oli omia yritysverkostoja, jotka heidän mukaansa toimivat Kuninkaantien verkostoa paremmin. Yrittäjävetoisuus Yrittäjävetoisuus herätti yrityksissä ristiriitaisia tunteita. Joidenkin mielestä se on hyvä idea, kun taas toisia yrityksiä yrittäjävetoisuus ei kiinnosta. Talonpoikaisyritysten mielestä pienet yritykset jäävät suurten yritysten jalkoihin, ja tilannetta ei varmaankaan parantaisi se, että suurempi yritys olisi vastuussa verkoston toiminnasta. Vetäjänä pitäisi siis olla ulkopuolinen organisaatio, joka osaisi johtaa toimintaa ammattimaisesti. Kehittämisideoita Yrittäjät toivovat ensinnäkin tasavertaisempaa asemaa yritysten välillä esimerkiksi maksujen suhteen. Perusmaksujen toivottiin olevan kaikille yhtäläiset ja halutessaan panostaa enemmän erilaisiin osa-alueisiin suoritettaisiin niistä erillinen maksu. Myös lisämarkkinointia toivotaan, jotta Kuninkaantie saataisiin tehtyä tunnetummaksi suurelle yleisölle. 14 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

16 7 Johtopäätökset Kuninkaantieverkoston yrityksillä on hankkeesta varsin ristiriitaisia ajatuksia. Nämä ristiriidat eivät johdu ainoastaan siitä, kuuluuko kyseinen yritys kuninkaallisiin, aatelisiin vai talonpoikiin. Yrityksen koko tai toimiala ei myöskään ilmennyt ratkaisevaksi tekijäksi mielipiteiden muodostumisessa. Ongelmia, epäkohtia sekä kiitoksia löytyi kaikenlaisista yrityksistä. Nämä ongelmat sekä kiitokset tuntuivat olevan monesti kiinni ainoastaan jostain pienestä asiasta. Näkemykset tunnuttiin muodostavan ainoastaan sen mukaan, oliko jokin yksittäinen asia mennyt pieleen vai onnistunut. Kokonaisuutta ei osattu aina erottaa yksittäisten tekojen sekä tapahtumien takaa. Yleisesti ottaen monet yritykset ovat varsin tyytyväisiä siihen, että verkosto on luonut yhteistyökontakteja yritysten välille. Monesti haastatteluissa tuli myös esille se, ettei yhteistyötä hyödynnetä tarpeeksi. Seuraavana herääkin kysymys, kenen velvollisuus olisi tehdä aloitteita, jotta yhteistyö yritysten välillä olisi tiiviimpää. Monista haastatteluista paistoi läpi tietynlainen passiivisuus Kuninkaantiehanketta kohtaan, vaikka toisaalta haastateltava saattoi samalla kritisoida sitä, että hankkeen hyödyt ovat olleet melko minimaalisia. Kuninkaantiehankkeen yritykset olivat siis tyytyväisiä löydettyään kontakteja hankkeen avulla, vaikkakaan näitä kontakteja ei käytetty suoranaisesti hankkeen nimissä vaan yritykset kehittivät keskenään omia verkostojaan. Kuninkaantieverkostossa mukana olleet yritykset eivät ole taloudellisesti uhranneet kovinkaan paljon hankkeelle, joidenkin yritysten rahoituksen on sponsoroinut ulkoinen organisaatio kuten kunnat. Ehkä juuri siksi yritykset eivät vaikuta huolestuneilta Kuninkaantien tilasta. Hankkeella ei siis tavoitellakaan mitään kovin suurta, se on ainoastaan hyvin pieni osa yritysten vakiintunutta toimintaa. Toisaalta, jos yritykset panostaisivat taloudellisesti sekä muilla resursseilla, voisivat hankkeesta saatavat hyödyt olla aivan eri mittakaavassa. Markkinointihyöty oli asia, jota yritykset eniten kiittelivät. Oli yritys sitten iso tai pieni, sijaitsi se missä tahansa, niin yleisin mielipide oli, että yhteismarkkinointi oli melko onnistunutta. Markkinoinnin joitakin osa-alueita kiiteltiin huomattavasti. Mainonnan ja näkyvyyden positiivisuus tuli ilmi lähes jokaiselta haastatellulta. Yritykset kokivat saavansa sijoittamilleen rahoille eniten vastinetta juuri mainonnan osa-alueilla. Koettiin, että Kuninkaantien yhteismainokset toivat yrityksille huomattavasti lisänäkyvyyttä ja sitä kautta tunnettavuutta potentiaalisten asiakkaiden parissa. Tämä mainonnallinen hyöty oli useille se tärkein kriteeri miksi edelleen oltiin hankkeessa mukana. Useat eivät osanneet mainita mitään muuta syytä miksi he todellakin olivat verkostossa mukana. Toinen usealta taholta kiitosta saanut asia oli tienvarsiopasteet. Aikoinaan eri puolille Kuninkaantien reitin varrelle pystytettyjä opasteita kehuttiin yrittäjien toimesta. Hankkeessa mukana olevat yritykset olivat siis tyytyväisiä jo oleviin opasteisiin, mutta uusien asentamiseen sekä vanhojen restaurointiin suhtauduttiin jo huomattavasti negatiivisemmin. Kuninkaantien hankkeesta voidaan haastattelujen perusteella päätellä, että yritykset kannattavat sitä ideana. Kuitenkin mikäli hanketta aiotaan pitää yllä tulevaisuudessakin, on sen toteutukseen panostettava nykyistä enemmän. Ensinnäkin toimintaa tulee kontrolloida jonkin ulkoisen tahon, koska haastattelujen perusteella yritykset eivät näe yrittäjävetoista toimintatapaa toimivana vaihtoehtona. Toimintaa tehostaisi varmasti myös keskinäisten suhteiden ylläpitäminen tiiviimmin, jotta yritykset voisivat asettaa hankkeelle yhteisiä tavoitteita sekä seurata niiden toteutumista. Keskeisenä tekijänä toiminnan kehittämisessä on hankkeen vaikutuksien mittaaminen yrityksien toimintaan. Haastatteluissa yritykset eivät osanneet sanoa, millainen vaikutus Kuninkaantiellä on niiden asiakkaisiin, mikä vaikeuttaa Kuninkaantien hyödyntämistä yritysten toiminnassa. Tärkeää olisikin kehittää oikeanlaiset työkalut, joiden avulla voisi mitata esimerkiksi Kuninkaantien osuutta yritysten asiakasmääriin. Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 15

17 Lähteet Hallikas, J. Karvonen, I. Lehtinen, E. Ojala, M. Pulkkinen, U. Tuominen, M. Uusi-Rauva, E. & Virolainen, V-M Riskienhallinta yhteistyöverkostossa. Vantaa: MET. Kuninkaantie [luettu ]. Saatavilla www-muodossa: Niemelä, S Menestyvä yritysverkosto. Helsinki: Edita Prima Oy. Ollus, M. Ranta, J. & Ylä-Anttila, P Yritysverkostot kilpailua tiedolla, nopeudella ja joustavuudella. Vantaa: Taloustieto. Tilastokeskus [luettu ]. Saatavilla www-muodossa: Vilmamedia [luettu ]. Saatavilla www-muodossa: 16 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

18 Liite 1 Seuraavassa on haastateltavana matkailusihteeri Tarja Haili. Matkailusihteeri Haili on toiminut Uudenmaan liiton edustajana Kuninkaantiehankkeessa. Mitä hankkeella on saavutettu? Näkyvyys on yksi keskeisimmistä asioista, joita hankkeella on saavutettu. Alun perin Kuninkaantie perustettiin kansainvälistä markkinointia varten ja vain keskittämällä on saatu näkyvyyttä kansainvälisillä markkinoilla Euroopassa, Aasiassa sekä erityisesti USA:ssa. Myynnin kasvu ja kehitys on koettu myös hankkeessa saavutetuksi hyödyksi. Myyjät ovat olleet kiinnostuneita ja ottaneet paketin ohjelmistoonsa. Ongelmana on edelleen tuotteiden kirjavuus ja epävarmuus. Tarjottavat tuotteet ovat hankkeen aikana monipuolistuneet ja kehittyneet. Onko hankkeella päästy asetettuihin tavoitteisiin? Yleisnäkyvyyttä on onnistuttu saamaan, eli tältä osin hankkeella on päästy asetettuihin tavoitteisiin. Ongelmiakin on hankkeen parissa ollut. Myyntipuolella ongelma on organisaatio. Kotimaassa palvelevaa, kattavaa kv-myyjää ei ole vieläkään löytynyt. Organisaatio ei siis ole joustavasti siirtynyt itsestään yritysvetoiseksi, kuten rahoittajista osa toivoi. Monet siis uskoivat hankkeen kuluessa näin käyvän. Tuotevalikoima on kirjava, sillä rahoitusmekanismien vuoksi toiminnat ovat olleet liian heterogeenisia, eivätkä keskittyneet huipputuotteiden vientiin. Mitkä ovat suurimmat ongelmat hankkeessa? Hankkeen suurin ongelma on ollut rahoituspohjan siirtyminen todella vakaasta rahoitusmallista hankerahoitukseen. Millä tavoin nämä ongelmat ovat ilmenneet? Hankerahoitusmallien sitovuutena tietyntyyppisiin toimintamuotoihin. Nämä toimintamuodot eivät välttämättä ole edes niitä tarpeellisimpia toimintoja. Mutta jotta on voitu edes jotenkin jatkaa toimintaa, on parempi ollut tehdä rahoittajien hyväksymiä toimia, kuin olla tekemättä mitään. Toimiiko tiedonkulku mukana olevien eri tahojen kesken? Osin kyllä. Osallistujiin kohdentuvaa tiedonkulkua on kehitetty, mm. lehti ja nettisivut toimivat. Muu tiedonkulku on tapahtunut tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Julkinen tiedottaminen on hankkeen kuluessa tasaantunut. Osasyynä tähän koetaan mahdollisesti median edustajien puutuminen ja tottuminen hankkeeseen sekä sen tarjoamaan uuteen informaatioon? Miten mukana olevien tahojen suhtautuminen hankkeeseen on muuttunut toiminnan kuluessa? Osa yrittäjistä on pitkäaikaisesti sitoutuneita ja ymmärtävät yhteistyön mielekkyyden. Rahoittajatahoilla on eri näkemyksiä tulevaisuudesta, mielenkiinto hajaantuu useisiin eri intresseihin. Mitkä ovat hankkeen tulevaisuuden näkymät? Hanketta ollaan lopettamassa, yhteistyötä ei. Eli nyt ollaan kartoittamassa hankemaailman jälkeistä aikaa, jossa vakautettaisiin edunsaajille eli yhteistyöstä hyötyville yrityksille toiminnasta entistä suurempaa vastuuta. Missä muodossa tämä tulee tapahtumaan, niin sitä ei vielä osata tarkalleen sanoa. Lähitulevaisuudessa asia tulee selkeytymään. LÄHDE: Haili, T Henkilökohtainen tiedonanto Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 17

19 Liite : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

20 4 5 6 Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 19

21 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

22 Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 21

23 Kuninkaantien matkailutie: yritysverkoston yhteistyö E ISBN ISSN (PDF) Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors Finland puh. tfn +358 (0) fax +358 (0)

Onnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? Sipi Korkatti

Onnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee?  Sipi Korkatti 1 Onnistunut hanke Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? 2 Miksi seura on uuden tilanteen edessä? Jäseniltä / sidosryhmiltä / kumppaneilta on noussut tarve Halutaan kehittää uusia toimintamuotoja

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. Innovatiivisuusmittarin kehitystyö. www.hamk.fi/aokk

HUIPUT KEHIIN. Innovatiivisuusmittarin kehitystyö. www.hamk.fi/aokk HUIPUT KEHIIN Innovatiivisuusmittarin kehitystyö HUIPUT KEHIIN projektin tavoitteena on luoda pysyviä, alueellisia, ammatillista huippuosaamista kehittäviä yhteistyöverkostoja ja tuottaa malleja huippuosaamisen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Pirkanmaan kulttuurikasvatusiltapäivä: Pienryhmä 1

Pirkanmaan kulttuurikasvatusiltapäivä: Pienryhmä 1 Pirkanmaan kulttuurikasvatusiltapäivä: Pienryhmä 1 Pointteja ja Ideoita: Keskitetyt materiaalihankinnat TATKU2 & Vantaa (Reeli Karimäki), vaikutus henkilöstöön. Voisiko tästä Taitelija päiväkodissa -mallista

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Oppaan idea Neljä eri vaihetta toimintavuodessa = askeleet Oppaasta voi käydä läpi toimintavuoden aikana useassa

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES TULEVAISUUDEN ELINTARVIKKEET kuluttajatuotteiden osaaminen ja verkostot

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES TULEVAISUUDEN ELINTARVIKKEET kuluttajatuotteiden osaaminen ja verkostot 8-9.09.2016 Leena Jokinen Tunnistaa tulevaisuuden muutosvoimista kehitysideoita uusiksi tuotteiksi, palveluiksi, prosesseiksi tai strategioiksi Saada malleja siihen, miten käytännön tulevaisuustyötä tehdään

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin

Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin Suomalaisten kuntien II työpaja 4.5.2010, Tampere Kirsi-Marja Lonkila Itämeren kaupunkien liitto Sidosryhmäanalyysista Auttaa keräämään ja analysoimaan tietoa siitä, kenen

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen

Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen Sponsorointi on Suomessa lapsenkengissä Timo Heinonen, Valtion liikuntaneuvoston jäsen Suomalaisyritysten sponsorointitoiminnassa on vielä paljon kehitettävää, sekä investoinnin

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Yhteiskuntataloudellinen analyysi = Kannattavuuslaskelma + Vaikutusten analysointi + Toteuttavuuden arviointi Vaikutusten analyysissa tuodaan esiin erityisesti ne hyödyt

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Sanna Joensuu-Salo, Kirsti Sorama, Salla Kettunen ja Anmari Viljamaa YKTT-päivät Jyväskylä 2016 Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten polut ja suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot