LUPAPÄÄTÖS Nro 64/2019 Dnro PSAVI/597/2015 Annettu julkipanon jälkeen Kemin sellutehtaan ympäristölupa, Kemi PL METSÄ

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 64/2019 Dnro PSAVI/597/2015 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kemin sellutehtaan ympäristölupa, Kemi LUVAN HAKIJA Metsä Fibre Oy PL METSÄ

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 6 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 7 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 7 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 7 Luvat ja sopimukset... 7 Kaavoitus... 8 TOIMINNAN KUVAUS... 9 Yleiskuvaus... 9 Sellutehdas Voimalaitos Jätevedenpuhdistamo Jätehuolto Tapahtuneet ja suunnitteilla olevat muutokset Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Prosessit, laitteistot ja rakenteet Puunkäsittely Keittämö Massan pesu ja lajittelu Kamyr 1 -linjalla Kamyr 2 -linjan ruskean massan pesu, happidelignifiointi ja lajittelu Valkaisu Klooridioksidilaitos Kuivaamo Haihduttamo Soodakattila Kaustisointi Meesauuni Mäntyöljykeittämö Jätevedenpuhdistamo Jätevesien purkujärjestelyiden muutos Hajukaasujen käsittely Kiinteän polttoaineen leijukerroskattila (K10-kattila) Vesilaitos Suunnitteilla olevat muutokset Kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitos Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla biopolttoaineilla Voimalaitoskattilan (K10-kattila) polttoainetehon laskeminen alle 100 MW:iin Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet sekä niiden varastointi ja kulutus Puuraaka-aine Polttoaineet Kemikaalit Raakavesi Vedenhankinta ja viemäröinti Vedenotto Viemäröinti Tuotantoprosessissa syntyvät sivutuotteet, niiden määrät, ominaisuudet ja käyttö Sivutuotteiden omavalvonta Vähähaaran liete... 39

3 Kuivatun lietteen polttoa koskeva koetoiminta Liikenne ja liikennejärjestelyt YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Jäte-, jäähdytys- ja hulevedet Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet Jätevesien aiheuttama lämpökuorma Sähkösuotimen lentosuola ja klooridioksidilaitoksen natriumseskvisulfaatti Lupamääräysten mukaan tehdyt selvitykset Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista Päästöt ilmaan Päästöjen kehitys ja toimet päästöjen vähentämiseksi Hajukaasut ja toimet hajupäästöjen vähentämiseksi Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista Melu Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Jätteiden keräys ja kuljetus Teollisuusjätteen käsittelyalue Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA ENERGIATEHOKKUUS Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Vertailu BAT-päästötasoihin Päästöt vesistöön Päästöt ilmaan Energian kulutus ja energian käytön tehokkuus Ympäristöjohtamisjärjestelmä YMPÄRISTÖN TILA SEKÄ TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Maaperä ja pohjavesi Luonto, suojelukohteet, kasvillisuus ja eläimistö Vesistön tila ja päästöjen vaikutukset vesistöön Vesistöt ja vedenlaatu Jätevesien vaikutukset veden laatuun Kalasto ja kalatalous Jätevesien kalatalousvaikutukset Ilman laatu ja päästöjen vaikutukset ilman laatuun Asutus, virkistyskäyttö ja rakennettu ympäristö TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Mittaus- ja laskentamenetelmät sekä laadunvarmistus Raportointi Ehdotus tarkkailun järjestämiseksi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Havaitut poikkeustilanteet Toimintaan liittyvät riskit ja toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana Ympäristövahinkovakuutus VAHINKOARVIO JA KORVAUKSET HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Jätevesien johtaminen ja päästöt vesiin Luparajat vesistöön johdettavalle kuormitukselle

4 Vesien johtaminen Päästöt ilmaan Päästöraja-arvot Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu Mittausepävarmuuden huomioiminen Teollisuusvoimakattila K Melua koskevat lupamääräykset Sivutuotteet Korvaukset ja kompensaatiot Tarkkailu ja raportointi Lupa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Luvan voimassaoloaika LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Lausuntoihin ja muistutuksiin annettu vastine Neuvotteluiden jälkeen toimitetut vastineet Neuvottelut ja katselmukset MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Melu Sivutuotteet ja jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi ja kemikaalit Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan muuttuminen tai lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräykset Kalatalousvelvoitteet OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Ympäristöluparatkaisun perustelut Asian käsittelyn laajuus Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut Lupamääräysten edellyttämät selvitykset Voimalaitoskattila K Kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitos Polttonesteen jakeluaseman ympäristöluvanvaraisuus Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Lupaharkinnan lopputulema Täytäntöönpanoratkaisun perustelut Vakuuden perustelut

5 Lupamääräysten perustelut Pilaantumisen ehkäisemiseksi annettujen määräysten perustelut Tarkkailu- ja raportointimääräysten perustelut Kalatalousvelvoitteet ja kalatalousmaksu VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen Kumottavat ja korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta Tarkkailumääräyksen täytäntöönpano Täytäntöönpanoratkaisun perustelut Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Perustelut tarkkailumääräyksen täytäntöönpanolle SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU

6 6 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Metsä Fibre Oy on toimittanut aluehallintovirastoon Kemin tehdasintegraatin yhteydessä toimivan sellutehtaan toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan ympäristölupahakemuksen. Hakemus sisältää myös ympäristönsuojelulain (527/2014) 80 mukaisen tarkastelun parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta. Hakemukseen sisältyy jätelain mukaisen sivutuotemäärittelyn hakeminen tietyille tehtaan sivuvirroille sekä esitys teollisuusvoimalaitoksen kattilan K10 päästörajoiksi kansallisen siirtymäsuunnitelman jälkeiselle ajalle alkaen. Samalla hakemuksella haetaan ympäristölupaa kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitokselle. Hakija hakee ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista lupaa aloittaa kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Ympäristölupahakemus koskee Kemin tehdasintegraatin olemassa olevista toiminnoista sellutehdasta, voimalaitosta ja jätevedenpuhdistamoa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut nykyisen tehdaskaatopaikan ympäristöluvan lupamääräykset ja myöntänyt luvan toiminnan osittaiselle muutokselle antamallaan päätöksellä nro 132/2018/1. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Metsä Fibre Oy:n Kemin tehdas sijaitsee Kemin kaupungissa, kaupunkitaajaman luoteislaidalla Perämeren rannalla Kemijoen suulla. Sellutehdas sijaitsee hakijan omistamilla kiinteistöillä :2 ja :4. Metsä Fibre Oy:n Kemin tehtaaseen kuuluu valkaistua ja valkaisematonta sulfaattisellua valmistava sellutehdas, voimalaitos, vesilaitos, jätevedenpuhdistamo sekä teollisuuskaatopaikka. Tehtaan päätuotteet ovat valkaistu ja valkaisematon sulfaattisellu. Oheistuotteina syntyy kuorta, purua, höyryä, sähköä, mäntyöljyä ja tärpättiä. Tehdasintegraatissa sijaitsee myös Metsä Board Oyj:n Kemin kartonkitehdas. Tehdasintegraatin tarvitsemaa sähköä ja höyryä tuotetaan alueella sijaitsevassa kiinteän polttoaineen teollisuusvoimakattilassa. Lisäksi tehdasalueella toimii vakituisesti useita yhteistyökumppaneita, joiden toimintojen katsotaan kuuluvan sellutehdaskokonaisuuteen: - Oy Botnia Mill Service Ab, Metsä Fibren osittain omistama kunnossapitopalvelu - Mittaportti Oy, puuraaka-aineen mittaus ja tarkastus - YIT, Caverion, ISS, Eurest, Cargotec

7 7 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Sellutehdas on luvanvarainen direktiivilaitos ympäristönsuojelulain 27 :n liitteen 1 taulukon 1 kohdan 1 a) perusteella. Voimassa olevassa Kemin tehtaan ympäristöluvassa, joka koskee sellutehtaan, voimalaitoksen ja tehdaskaatopaikan toimintaa, on määrätty jätettäväksi hakemus ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Lisäksi hakemus koskee toiminnan muutoksia, jotka edellyttävät ympäristöluvan tarkistusta julkaistiin massan, paperin ja kartongin tuotantoa koskevat BAT-päätelmät (2014/687/EU). Ympäristönsuojelulain 80 :n mukaisesti, kun komissio on julkaissut päätöksen direktiivilaitoksen pääasiallista toimintaa koskevista päätelmistä, laitoksen ympäristölupa on tarkistettava, jos se ei vastaa voimassa olevia päätelmiä ja ympäristönsuojelulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä. Tarkistamisessa on otettava huomioon kaikki uudet ja ajan tasalle saatetut päätelmät, joita sovelletaan laitokseen ja jotka komissio on hyväksynyt sen jälkeen, kun lupa myönnettiin tai sitä viimeksi tarkistettiin tai sen tarkistamisen tarve arvioitiin. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1. momentin mukaan aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen direktiivilaitosta koskevassa ympäristölupa-asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja sopimukset Hakemuksen mukaisia toimintoja koskevat luvat: - Ympäristölupa Metsä-Botnia (nyk. Metsä Fibre) Kemin tehdas, Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto nro 61/07/2, annettu Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 08/0332/1, annettu Kemin sellutehtaalla tapahtuva ympäristölle haitallisten nestemäisten kemikaalien varastointi ja käyttö, toimintaan liittyvät ympäristöriskit ja toteutetut ympäristönsuojelutoimet sekä kemikaalien vaikutus jätevedenpuhdistamon toimintaan häiriöpäästöissä, Kemi. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto päätös nro 119/08/2, annettu Kemin tehtaan jätevesipäästöjen alentamista koskeva selvitys, Kemi, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto päätös nro 49/09/2, annettu Karihaaran teollisuusalueella sijaitsevan sellutehtaan, sahan ja kartonkitehtaan meluselvitys, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto päätös nro, 89/10/1, annettu

8 8 - Kemin tehtaan kaustisointiosaston hajukaasujen käsittelyä koskeva selvitys, Kemi. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, päätös nro 7/09/2, annettu Selvitys Metsä Fibre Oy Kemin tehtaan TRS-yhdisteiden keräilyja käsittelyjärjestelmien tehokkuudesta sekä soodakattilan ja meesauunin TRS-päästöjen mittauksesta, Kemi. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto päätös, nro 73/2014/1, annettu Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 15/0265/2, annettu Korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionro 2348, Dnro 3485/1/15, annettu Kemin tehtaan teollisuusvoimalaitosta koskevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kemi. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 72/2015/1, annettu Koetoimintailmoitus kuituperäisen kuivatun lietteen polttamisesta Kemin voimalaitoksella, Kemi. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 61/2017/1, annettu Ilmoitus jatkaa kuituperäisen lietteen polttamista koetoimintana Kemin voimalaitoksella, Kemi. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös, nro 79/2018/1, annettu Kemin tehdaskaatopaikan ympäristölupa, Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 132/2018/1, annettu Vireillä oleva tehdasintegraattiin liittyvä hakemus: - Metsä Board Oyj:n hakemus Kemin kartonkitehtaan ympäristöluvan lupaehtojen tarkistamiseksi, jätetty Dnro PSAVI/598/2015. Muut toimintaan liittyvät voimassa olevat ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilainsäädäntöön perustuvat luvat: - Lupa vedenottorakenteiden pysyttämiseksi ja pintaveden johtamiseksi Kemijoesta Kemin metsäteollisuusintegraattiin kuuluville tehtaille ja Karihaaran sahalle. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto nro 2/2014/2, annettu Ympäristölupa Kemiart Liners kartonkitehdas, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 63/07/2, annettu Lisäksi on voimassa Metsä Board Oy Kemin kanssa solmittu integraattisopimus, jossa on sovittu muun muassa jätevedenpuhdistamoa koskevista ympäristövastuista. Kaavoitus Länsi-Lapin maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä Maakuntakaavassa Metsä Fibren Kemin tehdasalue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi/kohteeksi (T 703, Kemin Pajusaari). Kemin yleiskaavassa on tehdasalue varustettu merkinnällä TT/sr (ympäristövaikutuksilta merkittävien teollisuustoimintojen alue). Alueella saa

9 9 harjoittaa puunjalostusteollisuutta ja siihen liittyviä toimintoja. Alueeseen sisältyy maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suojeltu tai suojeltava alue tai kohde. Alueen käyttö osoitetaan yksityiskohtaisemmin asemakaavassa. Kemin edustan merialue ja rannikkoalueet ovat pääosin yleiskaavoitettuja. Metsä Fibren Kemin tehdasalueella on voimassa asemakaava. Asema- ja rakennuskaava-alueet ovat Kemin keskustassa sekä mm. Ajoksessa sekä Selkäsaaressa. Täikönkari, Välikari, Eetunkari ja Kajavakari ovat rantakaavoitettuja. Voimassa olevassa Kemin keskialueen asemakaavassa alue on varustettu merkinnällä T (teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue). Alueella on muutama sr-2-merkinnällä varustettu rakennus (rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeät rakennukset, joita ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa). TOIMINNAN KUVAUS Yleiskuvaus Metsä Fibre Oy:n Kemin tehdas valmistaa valkaistua ja valkaisematonta koivu- ja havusulfaattiselluloosaa. Tehtaan nykyinen tuotantokapasiteetti on tonnia vuodessa ja sen ennustetaan kasvavan lupakauden aikana tonniin vuodessa. Sellunvalmistuksen oheistuotteina syntyy kuorta, purua, höyryä, sähköä, mäntyöljyä ja tärpättiä. Lisäksi prosessissa syntyy sivutuotteena meesaa, poltettua kalkkia, kalkkipölyä, oksarejektiä, kuorihiekkaa ja lentotuhkaa. Tehtaalla syntyviä sivuvirtoja ohjataan takaisin prosessiin tai hyödynnettäväksi muissa kohteissa kuten lannoitteina ja maanparannusaineina. Hakija varautuu uuden kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen rakentamiseen tehdasalueelle. Laitoksen rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Kuoren kaasutuksessa syntyy tuotekaasua, jota voidaan käyttää meesauunin polttoaineena. Kaasutusprosessin sivutuotteena syntyy kaasuttimen tuhkaa. Tehdasintegraatissa sijaitsee myös Metsä Board Oyj:n Kemin kartonkitehdas. Sellutehdas toimittaa kartonkitehtaalle valkaisematonta ja valkaistua selluloosaa, sekä jäähdytys-, tiiviste-, prosessi- ja talousveden. Molempien tehtaiden jätevedet puhdistetaan yhdessä Metsä Fibren omistamalla ja operoimalla jätevedenpuhdistamolla. Tehtailla on yhteinen paineilmaverkko. Alueella sijaitsee kiinteän polttoaineen teollisuusvoimakattila, K10-kattila, joka tuottaa höyryä sekä sähköä sellutehtaalle, Metsä Board Oyj Kemin kartonkitehtaalle ja sekä kaukolämpöä Kemin kaupungille.

10 10 Sellutehdas Puuraaka-aine ja kemikaalit kuljetetaan tehtaalle maanteitse joko autoilla tai junilla. Raaka-aine koostuu pyöreästä kuitupuusta ja mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotehakkeesta. Kuori hyödynnetään polttoaineena kuorikattilassa. Kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitosinvestoinnin toteutuessa hyödynnetään kuorta kaasutinlaitoksella tuotekaasun raaka-aineena. Osa kuoresta sekä puun käsittelyssä syntyvä puru myydään ulos. Hakkeesta saatava kuidut yhteen sitova ligniini liuotetaan keittämällä se alkalisessa kemikaaliliuoksessa korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Syntynyt prosessiliuos (mustalipeä) erotetaan kuiduista, jotka lajitellaan. Kuiduista poistetaan edelleen värillistä ligniiniä alkalisella happikäsittelyllä. Happikäsittelyn jälkeen massa pestään ja syntyvä suodos käytetään massan pesussa vastavirtapesuun perustuvissa laitteissa ja keittimessä. Happikäsitelty massa valkaistaan neljävaiheisessa valkaisussa, jossa klooridioksidi ja alkalinen vaihe vuorottelevat. Valkaisukemikaaleina käytetään klooridioksidia, happea ja vetyperoksidia. Alkalivaiheen ph:n säätöön käytetään natriumhydroksidia. Happamissa valkaisuvaiheissa käytetään rikkihappoa ph:n säätöön. Valkaistu massa kuivataan ja paalataan kuivatuskoneella. Keitossa ja happikäsittelyssä syntyvä mustalipeä haihdutetaan haihduttamolla ja poltetaan soodakattilassa, jolloin saadaan osa höyrystä ja keittokemikaalit talteen uudelleenkäyttöä varten. Haihduttamon tärkein tehtävä on poistaa mustalipeästä vettä. Korkean kuiva-ainepitoisuuden saavuttaminen on edellytys mustalipeän tehokkaalle poltolle soodakattilassa. Toinen tärkeä tehtävä on saada sekundäärilauhteet mahdollisimman puhtaina ulos haihduttamolta. Näiden lisäksi haihduttamolla huolehditaan puun keitossa syntyvien sivutuotteiden talteenotosta, joista tärkeimmät ovat suopa ja tärpätti. Talteen otetut kemikaalit muutetaan uudelleen käytettäväksi keittokemikaaliksi kaustisointiprosessissa. Kaustisointiprosessissa käytetty kalkki suodatetaan, pestään ja poltetaan meesauunissa, jolloin se saadaan muokattua kaustisoinnissa käytettäväksi kalkiksi. Sellutehdas on yliomavarainen energian suhteen, koska mustalipeän poltosta saatavalla energialla pystytään kehittämään enemmän lämpöä ja sähköä kuin sellunvalmistusprosessissa tarvitaan. Lisäksi laitoskokonaisuuteen kuuluu teollisuusvoimakattila, kattila K10. Voimassa olevassa ympäristöluvassa mainittu K9-kattila on poistettu käytöstä Ylijäämäenergia myydään höyrynä ja sähkönä. Tehtaalla on turbiini sähköntuotantoa varten. Voimalaitos Kiinteän polttoaineen leijukerroskattila K10 on monipolttoaineyksikkö, jonka alkuperäinen suunniteltu maksimipolttoaineteho kuoren poltossa on 115 MW. Kattila tuottaa höyryä sekä sähköä sellutehtaalle ja Metsä Board Kemin kartonkitehtaalle sekä kaukolämpöä Kemin kaupungille. Polttoaineena on biomassa ja turve. Kattilan häiriötilanteissa tukipolttoaineena on raskas polttoöljy ja käynnistyspolttoaineena kevyt polttoöljy. Kattilalla on oma sähkösuodin. Savukaasut johdetaan ilmaan omaan

11 11 Jätevedenpuhdistamo Jätehuolto 81,6 metriä korkeaan piippuun. Kattila kuuluu kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan. Tehdasintegraatissa tehtyjen energiantehokkuustoimenpiteiden johdosta leijukerroskattila on nykytoiminnassa polttoaineteholtaan liian suuri palvelemaan tehdasintegraatin nykyistä energiantarvetta. Näin ollen hakija tulee siirtymäsuunnitelman aikana muuttamaan kattilan polttoainetehon vastaamaan paremmin nykyistä energiantarvetta ja todentamaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta, että K10-kattilan polttoaineteho on alle 100 MW. Tehdasintegraatissa syntyvät jätevedet käsitellään biologisella jätevedenpuhdistamolla. Jätevedenpuhdistamo käsittää sellu- ja kartonkitehtaan jätevesien käsittelyn biologisella puhdistamolla sekä primääri- ja biolietteen käsittelyn. Jätevedenpuhdistamon operoinnista vastaa Metsä Fibre. Jätevedenkäsittely koostuu neutraloinnista, esiselkeytyksestä, ilmastuksesta, jälki-ilmastuksesta, jälkiselkeytyksestä ja lietteen käsittelystä. Häiriötilanteissa voidaan jätevedet ohjata varoaltaalle, josta ne voidaan ohjata hallitusti jätevedenkäsittelyyn. Syntyvä bioliete poltetaan soodakattilassa. Jäteveden sisältämien vesistöä kuormittavien liuenneiden orgaanisten aineiden määrä minimoidaan laitoksen aktiivilieteosassa. Puhdistetut jätevedet johdetaan jälkiselkeytysaltaista ohjauskaivoon, josta edelleen PE 1200 putkella suoraan mereen johtavaan kanaaliin. Tehtaalla syntyvä merkittävin jätejae on soodasakka. Muita teollisuusjätteitä tai vaarallisia jätteitä syntyy vain vähäisiä määriä. Kaikki sellutehtaalla ja sen aputoiminnoissa syntyvät jätteet lajitellaan syntypaikalla ja toimitetaan asianmukaiseen jätteiden käsittelyyn. Jätteet toimitetaan mahdollisuuksien mukaan joko materiaali- tai energiahyötykäyttöön. Hyödyntämiskelvottomat jätteet sijoitetaan tehdasintegraatin omalle kaatopaikalle ja pieni osa kunnalliselle kaatopaikalle. Loppusijoitettavan jätteen määrää pyritään jatkuvasti vähentämään. Tapahtuneet ja suunnitteilla olevat muutokset Yhteenveto keskeisistä muutoksista, jotka ovat tapahtuneet edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen: - Kaustisoinnin uusiminen ja laimeiden hajukaasujen keräilyn ja käsittelyn tehostaminen 2011/ Vesilaitoksen uusiminen Sahan toiminta keskeytetty 2009 ja lakkautettu kokonaan Purukeitto on lopetettu Varakattilana toiminut öljykattila K9 on poistettu käytöstä vuonna SO 2-nestekaasu on korvattu rikkihapolla huhtikuussa 2015

12 12 - Ostohakeaseman uusinta Soodakattilan sähkösuodattimien uusiminen on aloitettu v Jätevesien purkujärjestelyiden muutos 2018 Suunnitteilla on seuraavia muutoksia, jotka on tarkemmin kuvattu jäljempänä kertoelmaosassa: - Kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen rakentaminen tuotekaasun valmistamiseksi - Uusiutuvien biopolttoaineiden käytön lisääminen - Teollisuusvoimakattilan (K10-kattilan) polttoainetehon pienentäminen alle 100 MW:iin Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Tehdas valmistaa valkaistua ja valkaisematonta havu- ja koivusulfaattiselluloosaa. Sellunvalmistuksen oheistuotteina syntyy kuorta, purua, höyryä, sähköä, mäntyöljyä ja tärpättiä sekä metanolia. Nykyinen sellun tuotantokapasiteetti on t/v. Sellutehtaan tuotantokapasiteetin odotetaan nousevan lupakauden aikana tasolle tonnia vuodessa tavanomaisten prosessikehitykseen liittyvien investointien ja prosessin pullonkaulojen avartamisen seurauksena. Tuotantokapasiteetista t/v on valkaistua sulfaattiselluloosaa ja t/v valkaisematonta. Tuotanto ilmoitetaan yksikössä ilmakuivaa sellutonnia, ADt. Tuotantotiedot vuosilta ovat seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Tehtaan tuotanto- ja käyntitiedot vuosina Tuotanto sellu, t/v Mäntyöljy, t/v Tärpätti, t/v Käyntiaika, vrk Sähkön kehitys, GWh Lämmön tuotanto, TJ Sellutehtaan vuosituotanto on tällä hetkellä tasolla tonnia tonnin vuosituotanto on mahdollista investoinneilla, joilla mahdollistetaan laineritehtaan tuotantotason nosto sekä kuivaustuotannon nosto. Investoinnit kohdistuvat osastokohtaisesti toteutettavien kapasiteettikoeajojen mukaan yksittäisiin tuotantoa rajoittaviin pullonkauloihin, sekä laineritehtaalla läpi konelinjan massankäsittelystä pakkaukseen. Tavoitetuotantoon arvioidaan päästävän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tuotantotasojen nostamisella ei hakijan näkemyksen mukaan ole merkittävää vaikutusta päästöjen kasvuun. Kehitystoimenpiteet ja tehtaan taseen parempi hallinta pullonkaulojen avartamisen myötä kompensoi tuotantotason noususta aiheutuvaa kuormitusta. Näin ollen tuotantotason

13 13 kasvamisella ei nähdä olevan merkittävää vaikutusta tehtaan ympäristövaikutuksiin. Prosessit, laitteistot ja rakenteet Sellutehdas on kaksilinjainen tuotantoyksikkö, joka tuottaa valkaistua havu- ja koivusellua sekä valkaisematonta havusellua. Kemin tehtaan massan valmistus koostuu kahdesta hakemassalinjasta: Linjalla 1 tuotetaan kartongin valkaisematon pohjamassa ja siihen kuuluu keittämö, pesemö ja lajittelu. Linjalla 2 tuotetaan valkaistua myyntimassaa ja kartongin pintamassaa. Siihen kuuluu keittämö, pesemö, happidelignifiointi, lajittamo ja valkaisimo. Näiden osastojen lisäksi kuitulinjaan kuuluu puunkäsittely ja kuivaamo. Kuva 1. Tehtaan prosessikaavio Puunkäsittely Kemin tehtaan kuorimo on otettu käyttöön vuonna 1991 ja se sisältää kaksi kuivakuorintalinjaa, joissa käsitellään kaikki sellutehtaalle tuleva pyöreä kuitupuu.

14 14 Puut kuljetetaan sulatuskuljettimilla kuorimorumpuihin. Kesäaikana puut huuhdotaan kuorimon kiertovesialtaan vedellä. Talviaikana käytetään puiden sulatukseen lämmintä kiertovettä, joka lämmitetään tehtaalta saatavalla soodakattilan savukaasupesurin vedellä. Puunippujen läpi menneestä vedestä erotetaan kivet ja hiekka jätelavalle. Tämän jälkeen vesi johdetaan kiertovesikaivoon. Kuorimorummussa ei käytetä lainkaan vettä. Kuorimarummussa erottuva kuori siirretään repijän kautta kuoripuristimille, joissa kuoresta puristamalla erotetaan vettä niin, että kuoren kuiva-ainepitoisuus nousee noin 40 %:n kuiva-aineeseen havukuorella ja noin 55 %:n kuiva-aineeseen koivukuorella. Kuoripuristimien puristinvedet johdetaan kiertovesikaivoon. Kuori poltetaan nykyisin kuorikattilassa. Kuorinnassa syntyvä pöly kerätään hallitusti rummun pölynpoistojärjestelmällä. Siihen kuuluu pölynerotussykloona, jossa tuorevesi sitoo pölyn. Vedet johdetaan kuorimon kiertoveteen. Kuorimorummun jälkeen puut huuhdotaan pesurullastoilla kiertovedellä. Tässä vaiheessa erotetaan kivet kiviloukkuihin ja kuoren kappaleet ohjataan kuoren käsittelyyn. Kuorimon kiertovedet ohjataan hienosaostimen kautta kiertovesikaivoihin, joista sitten edelleen kiertovettä pumpataan tarvittaviin kohteisiin. Kiertovesikaivoissa on hiekanpoistokuljettimet. Kiertovesialtaan vedestä pieni osa johdetaan kuorimon selkeyttimen kautta jäteveden puhdistamolle sellutehtaan primääriselkeyttimen kautta. Sellutehtaan haketta varten on kolme hakekasaa sekä puruvarasto. Havuhakekasan varastointikapasiteetti on noin m 3 ja koivuhakekasan noin m 3. Hakevarastoilta hake siirretään seulomoon, jossa hakkeesta erotetaan ylisuuret ja purujakeet pois. Ylisuuri jae murskataan keittoon sopivaksi, poltetaan tehtaan kuorikattilassa tai myydään polttoaineeksi. Keittämö Kamyr 1 -keittimen kapasiteetti on 530 t/vrk ja sillä tuotetaan korkeakappaista havusellua. Kamyr 2 -keittimellä tuotetaan koivu- ja havumassaa. Keittimen tuotantokapasiteetti on 1700 t/vrk koivumassaa ja 1430 t/vrk havumassaa. Keittolaitteiston perustoiminta on samanlainen Kamyr 1 ja 2 -keittimillä ja toiminta on kuvattuna alla. Seulomolta hyväksytty hake kuljetetaan keittämön hakesiiloihin. Ennen keittoa hake käsitellään pääasiallisesti paisuntasykloonista saatavilla paisuntahöngillä. Pasutusastioista poistetaan kaasua, ilmaa ja vesihöyryä lauhduttimiin, joiden tarkoituksena on lauhduttaa tärpätti, joka on tislautunut hakesiilossa ja pasutusastiassa puuaineksesta. Molemmilla keittimillä on kaksi lämmönvaihdinta, joissa tärpätinlauhdutuksen lisäksi tehdään tehtaan lämpimästä vedestä kuumaa vettä valkaisun tarpeisiin. Kaasun sisältämä tärpätti ja vesihöyry tiivistyvät ja virtaavat lämmönvaihtimilta tärpättidekantteriin. Siellä tärpätti erotetaan emävedestä ja johde-

15 15 taan varastosäiliöön. Tärpätti myydään ja käytetään jatkojalostusprosessin raaka-aineena ja emävesi johdetaan likaislauhdelaitokselle jatkokäsittelyyn. Tiivistymättömät kaasut otetaan talteen ja hävitetään polttamalla soodakattilassa. Tärpättiä voidaan tarvittaessa käyttää myös polttoaineena meesauunissa. Hakkeen höyrytyksen jälkeen alkaa varsinainen keittovaihe, joka tapahtuu imeytystornissa ja jatkuvatoimisessa keittimessä. Keittimen paisuntasäiliöstä poistetaan mustalipeää haihduttamolle. Paisuntasäiliöistä syntyvät höyryt johdetaan hakesiiloon ja pasutusastiaan. Tarpeeton paisuntahöyry johdetaan lauhduttimien kautta tärpättipesuriin, jossa pyritään ottamaan talteen vielä kaasujen sisältämää tärpättiä. Tärpätin erotuksessa muodostuva emävesi johdetaan haihduttamolle likaislauhteiden käsittelyyn ja tiivistymättömät kaasut tärpättipesurin kautta väkevien hajukaasujen käsittelyyn. Massan pesu ja lajittelu Kamyr 1 -linjalla Kamyr 1 -linjalla keitettyä massaa pestään keiton jälkeisissä pesuvaiheissa kahdella ruuvipuristimella sekä jälkipesu suoritetaan RR-painepesureilla. Kummallakin pesurityypillä on oma suodossäiliönsä. Kamyr 1- linjan massan pesussa käytetään pieniä määriä vaahdonestoainetta, mikä omalta osaltaan takaa pesureiden tehokkaan toiminnan. Massan pesunesteenä käytetään RR-pesureilla sekundäärilauhdetta tai kuumaa vettä. Pesusuodokset johdetaan takaisinkytkentänä pesureilta lajittelun laimennuksiin ja keittimeen. Täten puhtaamman massan suodosta käytetään likaisemman massan pesuun. Valkaisemattoman massan pesusuodokset käytetään täysin hyödyksi eikä pesusuodoksia johdeta jätevesiin. 1-linjan lajittelu sisältää oksan erottimen, oksapesurin, 4-portaisen lajittelun ja suodossäiliön. Kuitujen tehokas talteenotto mahdollistetaan pesemällä oksat oksapesurilla ja palauttamalla ne takaisin keittoon sekä 1-linjan lajittelun rejekti jauhetaan ja palautetaan massavirtaan. Kamyr 2 -linjan ruskean massan pesu, happidelignifiointi ja lajittelu Ruskean massan (keittimestä ulos puskettava keitetty massa) pesussa jatketaan keitinpesussa alkanutta keittokemikaalien ja liuenneen puuaineksen talteenottoa. Tehokas pesu mahdollistaa keittokemikaalien tehokkaan talteenoton ja uudelleenkäytön sekä liuenneen puuaineksen käytön polttoaineena. Puhtaan massan ansiosta myös valkaisukemikaalien kulutus on vähäisempää. Ruskeaa massaa pestään keiton jälkeisissä pesuvaiheissa painediffusöörillä, vuodiffusöörillä ja DD-pesurilla. Happivaiheen jälkeen massaa pestään DD-pesurilla ja lajittelun PW-pesureilla. Jokaisella pesurityypillä on oma suodossäiliönsä. Ruskean massan pesualueella käytetään pieniä määriä vaahdonestoainetta, mikä omalta osaltaan takaa pesureiden tehokkaan toiminnan. Pesusuodokset johdetaan takaisinkytkentänä lajittelusta happivaiheen kautta pesemölle. Täten puhtaamman massan suodosta käytetään likaisemman massan pesuun. Ruskean massan pesusuodokset käytetään täysin hyödyksi eikä pesusuodoksia johdeta jätevesiin.

16 16 Pesuvaiheen jälkeen seuraa happidelignifiointi, joka sisältää kaksi hapetusreaktoria. Happidelignifioinnissa tarvittava natriumhydroksidi saadaan joko keittokemikaalien talteenotosta saatavasta valkolipeästä tai tehtaalle ostettavasta NaOH:sta. Happivaiheessa käytetyistä kemikaaleista happi varastoidaan nestemäisenä ja muutetaan kaasuksi ennen kuin syötetään prosessiin. Valkolipeä hapetetaan paineellisessa reaktorissa. Happidelignifioinnin jälkeen seuraa massan lajittelu. Lajittelun tarkoituksena on epäpuhtauksien erottaminen massasta siten, että tapahtuisi mahdollisimman vähän priimakuituhäviöitä. Kuitujen tehokas talteenotto mahdollistetaan pesemällä oksat oksapesurilla ja rejektipesurilla/lajittimella. Keittoprosessin jälkeen massasta lajitellaan erikseen kuituuntumaton jae. Oksat johdetaan takaisin keittoon ja rejekti happivaiheeseen. Osa jakeesta otetaan jätelavalle kuiturejektinä. Heikkolaatuisimmat kuitukimput, oksat ja keittoon päätynyt hiekka poistetaan lajittelusta oksarejektinä. Valkaisu Klooridioksidilaitos Kuivaamo Valkaisu on neljävaiheinen ECF-valkaisu, jossa käytetään klooridioksidia, happea ja vetyperoksidia valkaisukemikaaleina. Valkaisussa käytetään pieniä määriä myös muita kemikaaleja. Natriumhydroksidia liuottamaan ligniiniyhdisteitä pois massasta sekä säätämään ph:ta. Magnesiumsulfaatti suojaa kuitujen hiilihydraatteja purkautumiselta ja talkkia käytetään uuteaineiden sitomiseksi prosessista. Valkaisun höngät (mm. suotimet ja suodossäiliöt) kerätään talteen ja pestään hönkäpesurissa ennen kuin ne johdetaan ulkoilmaan. Hönkäpesurissa käytetään jäännöksen poistamiseen natriumbisulfiittia. Klooridioksidi valmistetaan tehtaalla natriumkloraatista, rikkihaposta ja vetyperoksidista. Sivutuotteena syntyy jätehappoa, joka on natriumsulfaattipitoista jäterikkihappoa. Sitä käytetään valkaisussa ph:n säätöön, mäntyöljyn palstoitukseen ja jätevesien ph:n säätöön. Klooridioksidilaitoksen höngät ohjataan omaan hönkäpesuriin, jossa jäännös poistetaan valkolipeällä. Valkaisun varastotorneista massa toimitetaan kuivauskoneille tai Metsä Boardin kartonkitehtaalle. Kuivauskoneilla massa toimitetaan aluksi lyhyeen kiertoon, missä massan sakeus ja virtaus vakioidaan. Vettä poistetaan massaradasta niin paljon, että loppukuiva-aine on noin 90 %. Sellu kuivataan kahdella kuivauskoneella, joiden kapasiteetit ovat 550 t/vrk ja 350 t/vrk. Kuivauksen jälkeen sellu leikataan arkeiksi ja paalataan yhteisellä paalauslinjalla.

17 17 Haihduttamo Massaradasta imusylinterillä ja puristimilla erotettu vesimäärä palautetaan joko lyhyeen kiertoon tai kiertovesitorniin. Kiertovesitorniin johdetaan kaikki mahdolliset kiertovedet ja sieltä myös pumpataan laimennusvedet tarvittaviin kohteisiin. SO 2-nestekaasun korvaaminen rikkihapolla Tehtaalla on korvattu kuivauskoneiden ph:n säätökemikaalina käytettävä SO 2-vesi väkevyydeltään 2 4 % olevalla rikkihappoliuoksella. Rikkihappo pumpataan kemikaaliasemalta kuivauskoneille 8-saliin. Väkevyys säädetään kemiallisesti puhdistetulla vedellä putkisekoittimissa ja johdetaan pumppaussäiliöön, josta se pumpataan ph-säädettynä KK6- ja KK7-kuivauskoneille. Tehtaalla on huhtikuussa 2015 luovuttu SO 2-nestekaasun käytöstä kokonaisuudessaan. Samalla on voitu luopua varautumisesta SO 2:n aiheuttaman vaaran torjuntaan. Muutoksella ei ole ollut vaikutuksia ympäristöön. Haihduttamon tärkein tehtävä on poistaa mustalipeästä vettä. Korkean kuiva-aineen saavuttaminen on edellytys mustalipeän tehokkaalle poltolle soodakattilassa. Toinen tärkeä tekijä on saada sekundäärilauhteet mahdollisimman puhtaina ulos haihduttamolta. Näiden tekijöiden lisäksi on huolehdittava puun keitossa syntyvien sivutuotteiden talteenotosta, joista tärkeimmät ovat suopa, tärpätti ja metanoli. Mustalipeä haihdutetaan 7-vaiheisessa haihduttamossa ja lisäväkevöidään superväkevöittimellä noin 80 % kuiva-aineeseen. Mustalipeän väkevöintiin käytetään matalapaine- ja välipainehöyryä. Viimeisen haihdutusvaiheen hönkä jäähdytetään pintalauhduttimissa. Haihduttamossa syntyy primääri-, sekundääri- ja likaislauhteita. Primäärilauhde johdetaan tehtaan lauhteiden käsittelyyn. Puhtaampi sekundäärilauhde (sekundäärilauhde 1) käytetään valkaisussa ja ruskean massan alueella pesuvetenä. Likaisempi sekundäärilauhde (sekundäärilauhde 2) käytetään kaustistamolla meesan pesuun. Sekundääri- ja likaislauhteet voidaan johtaa syöttölipeäsäiliöön, jonka tehtävänä on vastaanottaa lipeiset lauhteet sekä pesu-, tyhjennys-, ylijuoksu- ja käynnistystilanteissa syntyvät lipeät haihduttamosta ja mäntyöljykeittämöltä. Lauhteiden puhtautta seurataan johtokykymittauksin. Likaislauhde puhdistetaan strippauskolonnissa höyryllä. Metanoli ja orgaaniset yhdisteet siirtyvät höyryn mukana kolonnin yläosaan. Lauhdutuksen jälkeen väkevöitynyt metanolipitoinen höyry johdetaan tislauskolonniin, jossa tapahtuu metanolin nesteytys. Nesteytetty metanoli poltetaan joko meesauunissa tai soodakattilassa. Nesteytyksessä syntyvät lauhtumattomat väkevät hajukaasut johdetaan hajukaasujen vesilukkoastialle ja edelleen poltettavaksi soodakattilaan. Varapolttopaikkana on meesauuni.

18 18 Soodakattila Kaustisointi Soodakattila on otettu käyttöön vuonna Kattilan nykyinen kapasiteetti on tn/ka vrk. Soodakattilan maksimi höyrynkehitys on 120 kg/s ja lämpöteho on 320 MW. Soodakattilan polttoaine on haihduttamolla väkevöity mustalipeä, jonka tavoite kuiva-aine on %. Soodakattilassa poltetaan myös tehtaalta syntyvät väkevät hajukaasut ja jäteveden puhdistamolta syntyvät biolietteet. Tukipolttoaineena käytetään öljyä. Soodakattilan tehtävänä on ottaa talteen mustalipeän sisältämät natriumja rikkikemikaalit. Lisäksi soodakattilassa poltetaan mustalipeän orgaaninen aines, otetaan poltosta syntyvä lämpö talteen ja käytetään lämpöenergia veden höyrystämiseen. Lisäksi soodakattilassa poltetaan mustalipeään sekoitettu bioliete, pääosa tehtaan hajukaasuista, likaislauhteiden käsittelystä saatava metanoli ja mahdollisesti myös myyntikelvoton tärpätti. Kemikaalien talteenotossa natrium- ja rikkikemikaalit muuttuvat kattilassa natriumkarbonaatiksi ja natriumsulfidiksi, joka toimii sulfaattikeiton vaikuttavana alkalina. Kattilasta valuva sula liuotetaan kaustistamolta tuotuun laihavalkolipeään liuotinsäiliössä, jolloin muodostuu viherlipeää. Se pumpataan edelleen kaustistamolle. Liuotinsäiliössä syntyvät höngät pestään pesurissa laihavalkolipeällä ja johdetaan soodakattilan savukaasupesurin kautta savupiippuun. Palamisessa syntyvät savukaasut luovuttavat lämpöä kattilan lämpöpinnoille ja poistuvat savukaasupuhaltimien avulla ulos kattilasta. Savukaasut puhdistetaan sähkösuotimissa ja niiden jälkeisessä alkalipesurissa, johon on liitetty lämmöntalteenottojärjestelmä. Tämän jälkeen savukaasut johdetaan piipun kautta ulkoilmaan. Poltossa syntyvä lentotuhka kerätään tuhkasuppiloista ja sähkösuotimilta sekoitussäiliöön, jossa tuhka sekoitetaan vahvaan mustalipeään ja pumpataan sen jälkeen haihduttamon vahvalipeäsäiliöön. Ajoittain lentotuhkaa liuotetaan veteen ja johdetaan vesistöön, jotta rikkinatriumtase voidaan pitää halulla tasolla ja myös kemikaalikierron kannalta haitalliset kalium- ja kloridipitoisuudet hallitaan. Mustalipeän poltossa vapautuva lämpöenergia otetaan talteen siirtämällä se kattilaveteen. Soodakattilan vesi/höyry-järjestelmä koostuu syöttövesisäiliöstä, syöttöveden esilämmittimistä, keittopinnoista, tulistimista, höyrylieriöstä ja kattilan seinissä kulkevista seinäputkista. Muodostuvasta höyrystä tuotetaan turbiinin avulla sähköä ja vastapainehöyryä, jota käytetään eri prosessivaiheiden lämmittämiseen. Kaustisointilaitoksen tarkoituksena on tuottaa sulfaattikeitossa keittonesteeksi tarvittavaa valkolipeää. Kaustisointilaitoksen kapasiteetti on m 3 valkolipeää vuorokaudessa.

19 19 Soodakattilalta saatavaa viherlipeää kaustisoidaan meesauunista saatavan poltetun kalkin avulla yksilinjaisella kaustistamolla. Liuottajasta tuleva viherlipeä sisältää kiinteitä hiukkasia, jotka poistetaan selkeyttämällä. Sakka poistetaan selkeyttimen pohjalta sakkasuotimelle, josta erotettu sakka poistetaan prosessista jätteenä ja läjitetään omalle tehdaskaatopaikalle. Puhdistettu viherlipeä sekoitetaan kalkin kanssa sammutin-lajitinsäiliössä. Kemiallisten reaktioiden tuloksena syntyy natriumhydroksidia eli valkolipeää ja kalsiumkarbonaattia eli meesaa. Reaktiota kutsutaan kaustisoitumisreaktioksi ja sen täydellisyyttä mitataan kaustisointiasteella. Reaktiot jatkuvat vielä kaustisointisäiliöissä. Kaustisoinnissa syntynyt valkolipeän ja meesan seos johdetaan valkolipeäsuodattimelle, jossa erotetaan meesa ja valkolipeä. Valkolipeä pumpataan varastosäiliöihin keittämön käytettäväksi. Meesa pumpataan varastosäiliön kautta meesasuotimelle, jossa se pestään ja kuivataan ennen syöttämistä meesauuniin. Meesasuotimen suodosvesi johdetaan laihavalkolipeäsäiliöön, johon tulee myös sakkalingon suodosvesi. Tämä laihavalkolipeä käytetään soodakattilan liuotussäiliössä viherlipeän valmistukseen. Kaustisointilaitoksen uusiminen Kaustistamon uusiminen on toteutettu ns. korvausinvestointina. Vanha kolmilinjainen kaustistamo on uusittu yksilinjaiseksi vuonna Investoinnissa uusittiin kaustisointilaitoksen säiliöitä, kaustisointiastiat, viherlipeäjäähdyttäjä ja viherlipeäselkeytin ja uusittiin sakan käsittely. Viherlipeäselkeyttimen uusiminen 2012 on parantanut meesan pesua ja siten vähentänyt uuniin polttoon päätyvän alkalin määrää ja näin vähentänyt poltossa syntyviä TRS-päästöjä. Samalla uusittiin kaustistamon laimeiden hajukaasujen keräilyä ja käsittelyä sekä tehostettiin vedenkäyttöä. Kaustistamoalueen hajukaasut johdetaan laimeiden hajukaasujen pesurin jälkeen poltettavaksi meesauunille. Meesauunin polton hallintaa parannettiin 2014 vuosihuoltoseisokin yhteydessä tehostamalla kaustistamoalueen laimeiden hajukaasujen pesua ennen niiden johtamista polttoon. Investoinnin yhteydessä muutettiin kaustistamon alueen jätevesien käsittelyä johtamalla jätevedet käsiteltäviksi biologiselle puhdistamolle. Meesauuni Meesauunin kapasiteetti on 600 t kalkkia/vrk. Meesauunin polttoaineena on raskas polttoöljy. Lisäksi meesauunilla poltetaan kaustistamoalueen laimeat hajukaasut sekä metanolia ja tärpättiä. Meesauuni toimii väkevien hajukaasujen varapolttopaikkana. Tulevaisuudessa on mahdollista, että meesauunilla käytettävää raskasta polttoöljyä korvataan osittain tai kokonaisuudessaan puuperäisillä biopolttoaineilla mm. kuoren kaasutuksesta saatavalla tuotekaasulla ja mäntyöljyllä ja sen johdannaisilla. Tällöin raskas polttoöljy jää tukipolttoaineeksi.

20 20 Mäntyöljykeittämö Jätevedenpuhdistamo Meesauunin savukaasut johdetaan sähkösuotimelle, jossa savukaasuvirran mukana kulkeutunut kalkkipöly erotetaan savukaasuista ja palautetaan takaisin prosessiin. Osa kalkkipölystä poistetaan prosessista, koska se sisältää kalkkikiertoon kuulumattomia aineita. Esimerkiksi fosfori pyrkii akkumuloitumaan meesaan ja huonontamaan poltetun kalkin kaustisointikykyä lisäten siten meesauunin energian kulutusta. Poistettu kalkkipöly voidaan käyttää puhdistamolla jätevesien neutralointiin edellyttäen, että fosfori voidaan sitoa biolietteeseen. Lipeän pinnalle noussutta suopaa kuoritaan laihalipeä- ja välilipeäsäiliöiden pinnalta tarvittaessa. Mäntyöljykeittämöllä suopa esikäsitellään hiilidioksidilla neutralointireaktorissa. Hiilidioksidia käyttämällä vähennetään rikkihapon käyttöä, mikä vaikuttaa suotuisasti tehtaan rikkitaseeseen. Toisessa vaiheessa suopaa keitetään mäntyöljyksi klooridioksidilaitoksen jätehapolla tai rikkihapolla. Osa mäntyöljystä käytetään koivukeittoon sellun uuteainepitoisuuksien alentamiseksi. Mäntyöljy erotetaan seoksen muista komponenteista (emävesi, kipsi, ligniini, kuitu jne.) öljyn erotuslaitteessa, jonka jälkeen se tyhjökuivataan ja varastoidaan. Emävesi johdetaan haihduttamolle. Mäntyöljy käytetään hyväksi mäntyöljyn jatkojalostusprosessin raaka-aineena. Jätevedenpuhdistamo käsittää kuitupitoisten vesien kiintoaineen poistamisen primääriselkeyttimissä ja puhdistamisen biologisessa jätevedenkäsittelylaitoksessa. Prosessijätevedet jaetaan kuitupitoisiin ja kuiduttomiin jätevesiin. Kuitupitoiset ja osa kuiduttomista jätevesistä kerätään omaan kanaaliin ja valkaisun kuiduttomat jätevedet omaan kanaaliin. Jäteveden esineutralointi tehdään tehdasalueella jäterikkihapolla, tuoreella lipeällä tai rikkihapolla. Primääriselkeyttimen kirkaste johdetaan aktiivilietelaitokselle ja kuituliete käsitellään yhdessä kuorilietteen kanssa polttoaineeksi. Puhtaille jäähdytysvesille on omat kanaalinsa. Jätevesien primääriselkeyttimen halkaisija on 60 m ja reunasyvyys 5 m. Kirkastevesi johdetaan jätevedenpuhdistamoon ja kuituliete pumpataan kuorimon lietteenkäsittelyyn, jossa kuivattu liete (kuiva-ainetta noin 40 %) poltetaan kuorikattilassa. Biologisessa puhdistamossa käsitellään sellu- ja kartonkitehtaan primääriselkeyttimessä käsitelty vesi, valkaisun kuiduttomat jätevedet, biolietelinkojen rejektivesi sekä saniteettijätevedet ja kaatopaikalta tulevat suodosvedet. Biologinen jätevedenpuhdistamo käsittää seuraavat osat ja laitteistot: - nostopumppaamo, jossa suoritetaan kalkkineutralointi ja urealisäys - tasausallas m 3, syvyys noin 6 m - varoallas m 3, syvyys noin 5 m - ilmastusallas m 3, syvyys noin 8 m, jossa 6 pintailmastinta ja EDI-pohjailmastimet kolmessa ilmastuspiirissä

21 21 - jälkiselkeyttimet 2 kpl, halkaisija 60 m ja syvyys 4 m - biolietteen tiivistin halkaisija 22 m ja syvyys 4 m sekä pumppaamo - erillinen teknillinen tila käsittäen kompressorit (3 kpl) - sähkö- ja automaatiotilat - kemikaalien varasto- ja annostelutilat Puhdistamo on mitoitettu jätevesimäärälle m 3 /vrk ja BHK 7-kuormalle t/vrk. Aktiivilietelaitos on otettu käyttöön kesäkuussa Bioliete pumpataan tiivistimeltä biolietelingoille (2 kpl) ja haihdutetaan mustalipeän kanssa yli 80 % kuiva-aineeseen. Bioliete johdetaan polttoon soodakattilaan. Häiriötapauksissa lietettä voidaan poistaa tiivistimeltä. Saniteettiviemärijärjestelmä käsittää Pajusaaren ja Sahansaaren tehdasalueen ja vedet johdetaan biologiseen puhdistukseen. Saniteettijätevedet johdetaan omana putkistona syntypaikoiltaan suoraan tasausaltaaseen ja ne puhdistetaan biologisesti muiden jätevesien joukossa. Jätevesien purkujärjestelyiden muutos Metsä Fibre Oy on toteuttanut biologisen puhdistamon jälkiselkeyttimiltä tulevan puhdistetun jäteveden purkujärjestelyiden muutoksen. Muutoksen myötä puhdistetut vedet johdetaan mereen uuden purkuputken kautta ohittaen Vähähaaran ala-altaan. Vähähaaran ala-altaan pohjan ennestään kuormittuneeseen lietteeseen varastoitunut fosfori on aiheuttanut ongelmia etenkin kesäaikaan. Suurten vesimäärien johtaminen ala-altaaseen aiheuttaa ajoittaista altaaseen varastoituneen fosforin hallitsematonta kuormitusta vesistöön. Altaassa on säännöllisesti sinne varastoituneen lietteen ruoppaustarve ja altaasta vapautuvan kuormituksen hallitsemiseksi on allasta ruopattu useita kertoja viimeisen 10 vuoden aikana. Toiminnanharjoittaja suunnittelee jatkavansa ala-altaan kunnostamista lähivuosina sisäisen ravinnekuormituksen edelleen alentamiseksi. Päällimmäisenä syynä puhdistetun jäteveden johtamisjärjestelyn muuttamiseen on koko puhdistamon ajotavan kehittyminen, jonka vuoksi Vähähaaran jälkiallasta ei enää tarvita osana puhdistusprosessia. Jätevesilaitoksen puhdistettujen vesienjohtamisesta on laadittu useampi selvitys vuosina 2009 ja Näissä selvityksissä on vertailtu putkitusta ja avokanaalia. Toteutettavaksi ratkaisuksi valittiin purkuputki.

22 22 Uusi purkuputki on otettu käyttöön tehtaan vuosihuoltoseisokin jälkeen. Vähähaaran kautta johdettavien vesien johtamiseen ei tehty muutoksia ja ne johdetaan mereen nykyistä reittiä. Mereen menevä kuormitus sisältää puhdistettujen jätevesien ja Vähähaaran kautta mereen johdettavan yhteenlasketun kuormituksen. Asemapiirustus purkuputkesta on seuraavassa kuvassa. Kuva 2. Puhdistettujen jätevesien purkuputki

23 23 Hajukaasujen käsittely Puhdistetut jätevedet johdetaan jälkiselkeytysaltaista ohjauskaivoon, josta edelleen PE1200-putkella suoraan mereen johtavaan kanaaliin. Purkuputken pituus on 557 m. Purkuputki on varustettu virtausmittauksella. Jätevesinäyte otetaan tarkkailuohjelman mukaisesti ohjauskaivosta. Purkuputkella on kaksi tienalitusta ja yksi radanalitus. Putken vaurioitumiseen on varauduttu asettamalla painorajoitukset ja merkit kyseisille alueille. Mikäli putki jostain syystä kuitenkin vaurioituu, on ohjauskaivo varustettu mahdollisuudella purkaa puhdistetut jätevedet aiempaa vastaavalla tavalla suoraan puhdistamolta Vähähaaran ala-altaan kautta mereen. Vähähaarasta mereen johdettavat vedet kulkevat nykyisten betoniputkien DN1200 kautta. Putket on varustettu virtausmittauksilla sekä näytteenottolaitteistolla. Tehtaan hajukaasut on jaettu laimeisiin ja väkeviin hajukaasuihin niiden pitoisuuksien perusteella. Laimeat kerätään kuitulinjan ja talteenoton säiliöstä ja ne käytetään soodakattilan palamisilmana, jolloin hajukaasut hapettuvat ja sitoutuvat natriumiin. Kaustistamoalueen laimeat hajukaasut johdetaan pesurin kautta polttoon meesauunille. Väkevät hajukaasut kerätään keittämöiden tärpätinerotuksesta, haihduttamon tyhjökaivolta sekä likaislauhteiden ja metanolin käsittelystä. Näitä varten on erillispoltin soodakattilassa. Häiriötilanteissa väkevät hajukaasut poltetaan meesauunissa tai johdetaan käsittelemättöminä varapiippuun. Kaustisointialueen laimeat hajukaasut sekä metanoli ja myyntikelvoton tärpätti poltetaan meesauunissa. Meesauuni toimii väkevien hajukaasujen varapolttopaikkana. Seuraavassa kuvassa on esitetty kaavio hajukaasujen keräilystä ja käsittelystä.

24 24 Kuva 3. Kaavio hajukaasujen keräilystä ja käsittelystä Kiinteän polttoaineen leijukerroskattila (K10-kattila) Tehdasalueella sijaitsee biopolttoaineita polttoaineena käyttävä teollisuusvoimalaitos K10-kattila. Kiinteän polttoaineen leijukerroskattila on monipolttoaineyksikkö, jonka polttoaineteho on nykyisellään 115 MW. Soodakattilan ja kiinteän polttoainekattilan tuottama höyry johdetaan omaan turbiiniin, josta paisunnan jälkeen saadaan prosessin tarvitsemaa lämpöä sekä kaukolämpöä. Turbiinin tuotantokyky on 83 MW ja se johdetaan blokkimuuntajan kautta 110 kv:n paikallisverkkoon. Polttoaineena on biomassa ja turve. Kattilan häiriötilanteissa tukipolttoaineena on raskas polttoöljy ja käynnistyspolttoaineena kevyt polttoöljy. Kattilan tunnus on K Kattila on peruskorjattu vuonna 2003 uusimalla polttoaine- ja savukaasujärjestelmät. Voimalaitoskattilalla on oma sähkösuodin ja 81,6 metriä korkea piippu. Kattila kuuluu siirtymäsuunnitelmaan. Tehdasintegraatissa tehtyjen energiantehokkuustoimenpiteiden johdosta leijukerroskattila on nykytoiminnassa polttoaineteholtaan liian suuri palvelemaan tehdasintegraatin nykyistä energiantarvetta. Kattilan polttoainetehoa on tarkoitus pienentää.

25 25 Varakattilana toiminut öljykattila (K9) on poistettu käytöstä vuonna Vesilaitos Tehdas ottaa raakaveden Kemijoen pääuomasta makeavesikanavaa pitkin pääpumppuasemalle, josta välppäyksen jälkeen vesi johdetaan tehtaan pumppuasemalle mekaaniseen puhdistukseen ja sieltä edelleen käyttökohteisiinsa. Prosessivesilaitoksella valmistetaan kemiallisella saostuksella ja hiekkasuodatuksella tehtaalla käytettävä vesi. Laitoksen kapasiteetti on noin 250 l/s. Vesilaitoksen uusiminen Vesilaitos on uusittu 2011 ja sen jälkeen on purettu vanhat erillään toisistaan olevat vesilaitokset. Vesilaitoksen uusiminen on toteutettu erittäin energiatehokkaasti ja tuoreveden valmistuksessa hyödynnetään tehtaan sisäisiä jakeita. Vesilaitoksen uusimisen yhteydessä on tehtaan vedenkulutus laskenut merkittävästi. Suunnitteilla olevat muutokset Kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitos Puunkäsittelyssä syntyvää kuorta sekä muita puuperäisiä biopolttoaineita kuten purua sekä jätevedenpuhdistamon lietteitä suunnitellaan hyödynnettävän uudessa kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksessa tuotekaasun valmistuksessa. Laitoksessa materiaalien sisältämä orgaaninen aines kaasutetaan biopolttoaineeksi ja syntyvä tuotekaasu ohjataan meesauunille polttoaineeksi. Puuperäisellä tuotekaasulla korvataan meesauunilla nykyisin pääpolttoaineena käytettävää raskasta polttoöljyä. Investointi vähentää tehtaan fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Hankkeella ei arvioida olevan muita merkittäviä ympäristövaikutuksia. Laitoksen rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Biomassa murskataan palakokoon P45, minkä jälkeen polttoaine kuivataan joko kiekkosuotimella tai viirakuivaimella loppukosteuteen %. Kuivaus tehdään joko suorahöyryllä tai hyödyntämällä tehtaan sekundäärilämpöjä. Kaasuttimen polttoaine syötetään päiväsiiloon, mistä se johdetaan kaasuttimeen. Biopolttoaine eli kuoren kuivauksessa käsitelty kuori ja muut puuperäiset biomateriaalit kuten puru ja lietteet kaasutetaan kiertopetikaasuttimessa, missä ali-ilmassa epätäydellinen palaminen tuottaa häkäkaasua. Polttoaine kaasuuntuu kalkkikivipatjalla (kiertopetimalli). Kaasuttimesta tuotettu puuperäinen tuotekaasu johdetaan kaasuputkea pitkin meesauunille, jossa tuotekaasu käytetään polttoaineena. Kaasutin on ns. kiertomassareaktori (jäljempänä CFB = Circulated Fluidized Bed). Reaktorin pohjalle puhalletaan arinan läpi leijutusilma, jolla reaktorin sisällä oleva kalsiumkarbonaatti saadaan leijumaan. Reaktorista poistuva kiintoaine erotetaan syklonilla ja palautetaan reaktorin pohjalle. Polttoaine syötetään ruuvisyöttimellä tähän leijuvaan materiaaliin, jolloin saadaan aikaan hyvä kontakti kaasun ja kiintoaineen välillä. CFB-kaasutin toimii samaan tapaan kuin CFB-kattilalaitos. Erona on, että

26 26 kaasuttimessa ilmakerroin on alistokiometrisenä. Kaasuttimen lämpötila on noin astetta. Syntyvä tuotekaasu jäähdytetään asteeseen ilman esilämmittimessä ja tämä kaasu johdetaan meesauunin polttoon. Reaktoriin lisätään petimateriaaliksi kalkkikiveä ja sen pohjalta poistetaan tuhkaa konttiin. Kaasutuslaitos rakennetaan kaasutiiviiksi ja erityistä huomiota kiinnitetään pölyämisen estoon tuhkanpoistossa ja polttoaineen syötössä. Kaasutin varustetaan höyryhuuhtelumahdollisuudella, jota voidaan käyttää kaasuttimen hätäpysäytykseen. Mahdollisessa meesauunin häiriötilanteessa kaasutin pysäytetään lopettamalla polttoaineen syöttö ja pysäyttämällä kaasuttimen puhallin. Tällöin kaasunkehitys lakkaa välittömästi. Kaasutin ja kaasuputki polttimelle tyhjennetään höyryhuuhtelulla meesauuniin, jossa kaasujäännökset palavat. Suunniteltu järjestelmä ei mahdollista tuotekaasujen johtamista suoraan ilmaan. Laitoksen polttoaineteho on luokkaa 45 MW. Ulkopuolista polttoainetta käytetään vain käynnistyksessä. Savukaasut johdetaan sykloniin, missä kiinteät partikkelit (kalkkikivi ja palamattomat hiilipartikkelit) erottuvat ja palautuvat takaisin kaasutukseen. Syntynyt häkäkaasu johdetaan noin 600 C lämpötilassa meesauunin polttimelle. Uutta kalkkikiveä on syötettävä kuluvan materiaalin tilalle. Tekniikka on tunnettu. Metsä Fibren Joutsenon tehtaalla käynnistyi vastaava laitos kesällä Kuoren kuivauksesta ja kaasutuksesta ei ole tehty investointipäätöstä. Mahdolliset investointipäätökset tehdään osana yhtiön strategisia päätöksiä koko yhtiön tilanteesta riippuen. Lupahakemuksessa on haettu lupaa investoinnille, jotta edellytykset ympäristöluvan kannalta investointipäätösten tekemiselle olisivat olemassa. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla biopolttoaineilla Tulevaisuudessa meesauunilla varaudutaan korvaamaan fossiilisia polttoaineita puuperäisillä uusiutuvilla biopolttoaineilla. Raskasta polttoöljyä voidaan korvata osittain tai kokonaisuudessaan kuoren kuivauksesta ja kaasutuksesta saatavalla tuotekaasulla sekä sellunvalmistusprosessissa oheistuotteena syntyvällä mäntyöljyllä sekä muilla mäntyöljyjohdannaisilla kuten pikiöljyllä. Uusiutuvilla biopolttoaineilla voidaan korvata raskasta polttoöljyä arviolta t/v. Muutos vähentää tehtaan fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Voimalaitoskattilan (K10-kattila) polttoainetehon laskeminen alle 100 MW:iin Kattilan alkuperäinen suunniteltu maksimipolttoaineteho kuoren poltossa on 115 MW. Tehdasintegraatissa tehtyjen energiantehokkuustoimenpiteiden johdosta leijukattila on nykytoiminnassa polttoaineteholtaan liian suuri palvelemaan tehdasintegraatin nykyistä energiantarvetta. Tehdasintegraatissa suoritetaan jatkuvaa energiatehokkuuden parantamista, jossa tavoitteena on mm. lämmön ja sähkön kulutuksen vähentäminen, joilla on vaikutusta K10-kattilan höyryn tuotantoon ja sitä kautta päästöjen

27 27 vähenemiseen kaikkien ilmaan johdettavien päästökomponenttien osalta. Seuraavassa kuvassa on kattilan keskimääräinen polttoaineteho vuosina sekä polttoaineteho liukuvana 24 tunnin keskiarvona. Hakija on todennut, että kattila on nykyisellään tarpeettoman suuri vastaamaan nykyistä energiatarvetta. Tästä syystä K10-kattilan polttoaineteho muutetaan paremmin kuluttajien energiantarvetta vastaavaksi siten, että kattilan maksimipolttoaineteho tulee olemaan alle 100 MW. Muutoksesta toimitetaan ELY-keskukselle ulkopuolisen asiantuntijan antama todennus hyvissä ajoin ennen Kuva 4. Kattilan K10 polttoaineteho

28 28 Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet sekä niiden varastointi ja kulutus Puuraaka-aine Polttoaineet Kemin tehdasintegraatti käyttää raaka-aineenaan pyöreää kuitupuuta ja mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotehaketta. Sellutehdas käyttää raaka-aineena havu- ja koivupuuta noin 3,1 miljoonaa k-m 3 vuodessa. Raaka-aineen käyttö on esitetty alla olevassa taulukossa. Puuraaka-aineen hankinnasta vastaa Metsä Groupin puunhankintaorganisaatio. Tehtaalla puuraaka-ainetta varastoidaan pölleinä pinoissa maalla (enintään m 3 ) ja hakkeena kasoissa (enintään m 3 ). Taulukko 2. Puuraaka-aineen käyttö v Puuraaka-aine k- m 3 Mänty Koivu Hake ja puru Pääosa tehtaan tarvitsemasta energiasta tuotetaan polttamalla selluprosessista syntyvää mustalipeää tehtaan soodakattilassa. Soodakattilan polttoaineena käytetään lisäksi prosessissa syntyvät laimeat ja väkevät hajukaasut sekä jätevedenpuhdistamon bioliete. Soodakattilan tukipolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä kattilan käynnistys- sekä alasajo- ja häiriötilanteissa. Meesauunin pääpolttoaineena on raskas polttoöljy. Meesauunilla poltetaan lisäksi kaustistamoalueen laimeat hajukaasut sekä metanoli ja myyntikelvoton tärpätti. Väkevien hajukaasujen varapolttopaikkana toimii meesauuni. Tulevaisuudessa meesauunilla varaudutaan polttamaan tuotekaasua, mäntyöljyä ja mäntyöljyjohdannaisia kuten pikiöljyä. Näillä biopolttoaineilla korvataan osittain tai kokonaisuudessaan meesauunilla käytettävää raskasta polttoöljyä. Biopolttoaineilla voidaan korvata raskasta polttoöljyä arviolta t/v. Mäntyöljyn tai pikiöljyn käyttöönotto edellyttää uuden arviolta n. 400 m 3 kokoisen säiliön rakentamisen. Mäntyöljyn ja pikiöljyn käytölle meesauunin vaihtoehtoisena polttoaineena on haettu lupaa, jotta toiminnanharjoittajalla on vaihtoehtoja meesauunilla käytettävässä polttoainevalikoimassa. Mänty- ja pikiöljyä voidaan käyttää korvaamaan meesauunilla nykyisin käytettävää raskasta polttoöljyä. Kyseisten polttoaineiden käyttö määräytyy polttoaineiden kustannusten ja saatavuuden mukaan sekä yhtiön linjaamiin päätöksiin fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisestä fossiilisten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Kuoren kuivaukseen ja kaasutukseen voidaan johtaa kuorta ja muita puuperäisiä biomateriaaleja mm. purua sekä jäteveden käsittelyssä syntyviä kuitu- ja biolietteitä. Tukipolttoaineena käytetään polttoöljyä.

29 29 Kiinteän polttoaineen teollisuusvoimakattilassa (K10-kattila) pääpolttoaineena on puuperäinen biomassa ja turve. Kattilan häiriötilanteissa tukipolttoaineena on raskas polttoöljy ja käynnistyspolttoaineena kevyt polttoöljy. Seuraavista taulukoista käy ilmi polttoaineiden käyttö, niiden keskeiset ominaisuudet sekä varastointi. Taulukko 3. Polttoaineiden käyttö Soodakattila Mustalipeä, TJ/v Öljy, TJ/v 58,5 51,2 120,9 65 Metanoli, TJ/v 0,36 1,4 8,0 2,3 Meesauuni Öljy, TJ/v Metanoli, TJ/v K10 Puuperäinen biomassa, TJ/v Öljy, TJ/v 5 6,7 12 7,5 Kevyt polttoöljy, TJ/v 0,42 0,45 0,38 Taulukko 4. Mäntyöljyn ja pikiöljyn keskeiset ominaisuudet Mäntyöljy Pikiöljy Tehollinen lämpöarvo, MJ/kg GJ/t GJ/t Hiili, % Vety, % Rikki, % 0,3 0,4% Typpi, % 0,5 0,1 Tuhkapitoisuus, % 0,3 0,5% Taulukko 5. Polttoaineiden käyttö ja varastointi Polttoaine Käyttökohde Varastoimistapa Varaston maksimi suuruus t Polttomustalipeä Soodakattila Painesäiliö 2x500 Raskas polttoöljy Soodakattila Säiliö 1500 Meesauuni Säiliö Raskas polttoöljy Primäärikattila K-10 Säiliö 500 Metanoli Meesauuni Säiliö 19 Kuori, turve, muut Primäärikattila K-10 Kuorikasa (ka) puuperäiset biopolttoaineet Kuoren kuivaus ja kaasutus Tuotekaasu Meesauuni Ei varastoida - Mäntyöljy/pikiöljy Meesauuni Säiliö

30 30 Tehtaalla on yksi varavoimakone, jonka polttoaineteho on 475 kw. Muut polttoaineet Tehdasalueella käytettävien trukkien polttoaineena käytetään vähäisiä määriä kevyttä polttoöljyä. Varastointisäiliöt ovat kooltaan alle 10 m 3. Toiminnassa ei ole tapahtunut muutoksia Tehdasalueella sijaitsee kaksi Neste Markkinointi Oy:n (jäljempänä "Neste") täysin omistamaa ja hallinnoimaa jakeluasemaa. Polttonesteiden jakeluasematoiminta on täysin Nesteen vastuulla ja jakeluasemilla tankataan pääosin tehdasalueella toimivien palveluntuottajien ja tavarantoimittajien ajoneuvoja. Nesteen harjoittama polttonesteiden jakelutoiminta ei ole direktiivilaitoksen eli Metsä Fibren Kemin tehtaan osa tai aputoiminto. Kemikaalit Tehtaalla ei ole otettu käyttöön uusia kemikaaleja lupakauden aikana. Tehtaalla on korvattu kuivauskoneiden ph:n säätökemikaalina käytettävä SO 2-vesi 2 4 % väkevällä rikkihappoliuoksella. Muutos on otettu käyttöön huhtikuussa Kemikaalien varastoinnissa noudatetaan vaarallisten kemikaalien käsittelystä annettua lakia (390/2005). Toimintaa valvoo TU- KES. Tärkeimmistä tuotannossa käytettävistä kemikaaleista ylläpidetään tietokantaa, joka sisältää ympäristö-, terveys- ja turvallisuustietoja sekä esimerkiksi tiedot aineiden REACH-asetuksen mukaisista rekisteröinneistä. Tärkeimmät tuotannossa käytettävät kemikaalit, vaarallisuusluokitukset ja varastotilavuudet on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukko 6. Tehtaan ostokemikaalien kulutus 2017 Nimi ja CAS numero Käyttökohde Kulutus 2017, t/v Magnesiumsulfaatti Valkaisu 927 Poltettu kalkki, CaO Meesauuni 2948 Natriumhydroksidi, NaOH Keittämö Happi, nestemäinen Keittämö (v. 2016) Hiilidioksidi MÖ- keittämö 2398 Natriumkloraatti Klooridioksidin valm Vetyperoksidi Klooridioksidin valm Peretikkahappo Valkaisukemik. 162 Urea puhdistamon ravinne 637 Polyalumiinikloridi Vedenkäsittely 638 Rikkihappo Klooridioksidin valm

31 31 Taulukko 7. Tehtaalla käytettävien kemikaalien CAS-numerot ja vaarallisuusluokitus Nimi ja CAS numero Varoitusmerkinnät Vaaralausekkeet Magnesiumsulfaatti GHS07 H315, H319, H335 Poltettu kalkki GHS05, -07, Dgr Skin.Irrit.2; H315, Eye Dam.H318 Natriumhydroksidi GH 505 Met.Corr.1H290 Skin Corr 1A.,H314 Happi, nestemäinen Ox.Gas 1; H270, Press.Gas; H281 Hiilidioksidi GHS04, Wgr H280 Natriumkloraatti GHS03, -07, -09 Ox.Sol. 1 H271, Acute tox 4; H302, Aquatic Chromic 2; H411 Rikkidioksidi GHS04, GHS06, GHS05 Press. Gas; H280, Acute tox 3; H331, Skin Corr 1B; H314 Vetyperoksidi GHS 03, 05, -07, Dgr Acute tox. 4; H302, Skin Irrit 2; H315, STOT SE3; H335, Eye Dam. 1; H318 Peretikkahappo GHS02 GHS05 GHS07 H242, H314, H335H336 Urea H332, H335 Polyalumiinikloridi H290, H318 Rikkihappo GHS05, Dgr H314, H318 Taulukko 8. Tehtaan ostokemikaalien varastointi Nimi Käyttökohde Varastotilavuus, m 3 Magnesiumsulfaatti Valkaisu 60 Poltettu kalkki, CaO Meesauuni 130 Natriumhydroksidi, NaOH Keittämö Happi, nestemäinen Keittämö Hiilidioksidi MÖ- keittämö 102 Natriumkloraatti Klooridioksidin valmistus Rikkidioksidi Valkaisu 120 Vetyperoksidi Klooridioksidin valmistus Peretikkahappo Valkaisukemikaali 30 Urea Puhdistamon ravinne 80 Alumiinihydroksikloridi Vedenkäsittely 20 Rikkihappo Klooridioksidin valmistus 60

32 32 Taulukko 9. Prosessikemikaalien varastointimäärät Nimi Käyttökohde Varastotilavuus, m 3 Syöttölipeä Haihduttamo 2x5 000 ja 1x2 000 Polttolipeä Soodakattila 2x500 Viherlipeä Kaustisointi , 755 Valkolipeä Kaustisointi 3 000, Klooridioksidiliuos Valkaisu 2x225, 500 Happi Valkaisu 50,42 Tehtaalla valmistettavat kemikaalit on rekisteröity REACH-rekisteriin. Seuraavassa taulukossa on esitetty Metsä Fibren rekisteröimät kemikaalit. Taulukko 10. Kemikaalien valmistus ja REACH-rekisteröinti (Metsä Fibre) Kemikaali Rekisteröintinumero EC-numero CAS-numero Rekisteröintityyppi Tärpätti Täysi Mäntysuopa Täysi Raakamäntyöljy Täysi Viherlipeä Välituote Valkolipeä Välituote Mustalipeä N/A Välituote Klooridioksidi Täysi Meesa Täysi Raakavesi Tehtaan vedenkäytön odotetaan pysyvän suurin piirtein ennallaan myös tulevaisuudessa. Tuotantokapasiteetin kasvamisen vaikutukset voidaan osittain kompensoida tehtaalla toteuttavilla veden käytön tehostamistoimenpiteillä. Integraatissa käytettävän talousveden n m 3 /v toimittaa Kemin vesi Oy. Taulukko 11. Raakaveden käyttö Raakaveden käyttötarkoitus Käyttömäärä m 3 /vrk Jäähdytysvesi Prosessivesi

33 33 Vedenhankinta ja viemäröinti Vedenotto Viemäröinti Raakavesi on otettu nykyiseltä vesialueelta vuodesta 1919 lähtien. Raakavesi johdetaan Kemijoesta Metsä Fibre Oy:n omistamalta vesialueelta makeavesikanavaa pitkin pääpumppuasemalle. Sieltä vesi johdetaan välppäyksen jälkeen tehtaan pumppuasemalle mekaaniseen puhdistukseen ja edelleen käyttökohteisiinsa. Vettä käytetään myös palovetenä. Kemin integraatin vuotuinen vedenkäyttö on noin m 3. Maksimissaan vettä voidaan ottaa m 3 vuodessa. Valtaosa vedestä käytetään jäähdytykseen. Raakavesilaitos on uusittu Raakavesi siivilöidään ja osa siitä puhdistetaan kemiallisesti. Lisäksi valmistetaan ionivaihdettua kattilavettä voimalaitosta varten. Paloveden varapumppaamo sijaitsee Akkunusjoen haarassa Metsäliitto Osuuskunnan omistamalla tontilla. Vesialueen omistaa Metsä Fibre Oy. Kurimonhaaraan johdetaan puhtaita jäähdytysvesiä. Vähähaaraan johdetaan puhtaita jäähdytysvesiä sekä klooridioksidilaitoksen ja tuhkasuolan liuotusvedet. Tehtaan prosessi- ja saniteettivedet on viemäröity puhdistamolle. Puhdistamolta jätevedet johdetaan purkuputkella ja Vähähaaraan johdetut vedet johdetaan ala-altaan kautta samaan purkupisteeseen Perämereen. Tuotantoprosessissa syntyvät sivutuotteet, niiden määrät, ominaisuudet ja käyttö Metsä Fibren Kemin tehtaan tuotannossa syntyy sivuvirtoja, koska kaikki raaka-aineiden sisältämät aineet tai osat eivät päädy päätuotteisiin. Sivuvirrat voidaan jätelain (646/2011) 5 :n 2 momentin perusteella luokitella sivutuotteiksi. Sivuvirtojen käsittelyssä pyritään jätelain mukaisesti jätteen syntymisen ehkäisemiseen hyvällä sivutuotteiden laadunhallinnalla sekä prosessin ohjauksella. Joissakin tapauksissa tuotantoprosessista syntyy kuitenkin laadultaan sellaisia jakeita, jotka joudutaan poistamaan käytöstä jätteenä. Tuotantoprosessin sivuvirrat, jotka hakijan näkemyksen mukaan täyttävät jätelain mukaiset sivutuotteen kriteerit on koottu seuraavaan taulukkoon.

34 34 Taulukko 12. Tehtaalla syntyvät sivutuotteet Sivutuote Syntypaikka Käyttö Tyyppinimi Arvio Kuorihiekka Oksarejekti (hiekanerottimen rejekti) Meesa Meesauuni Kierrätetään ensisijaisesti takaisin omaan prosessiin, tarvittaessa hyötykäyttö lannoitevalmisteen valmistuksessa (sopimus voimassa) Arvio määrästä, määrästä t/v vuonna 2027, t/v Kuivaainepitoisuus, p-% Kuorimon syöttökuljetin Hyötykäyttö mullan valmistuksessa (sopimus voimassa) 3A3/1 Katemateriaali % Massan lajittelu Hyötykäyttö maanparannusaineena 3A5/4 Kuituliete % (sopimus voi- massa) 2A2/ % Kalkitusaine Poltettu kalkki Kaustisointi Hyötykäyttö lannoitteena (sopimus voimassa) Kalkkipöly Meesauuni Toimitetaan takaisin raakaaineen toimittajalle (sopimus voimassa) Lentotuhka Leijukerroskattila Hyötykäyttö lannoitteena K-10 (sopimus voimassa) Kaasuttimen Kaasutin Hyötykäyttö lannoitteena tuhka (sopimus voimassa) 2A2/4 Kalkitusaine 2A2/4 Kalkitusaine 1A7/1 Puun ja turpeen tuhka 1A7/1 Puun ja turpeen tuhka % % % % Hakija esittää jätelain 5 :n 2 momentin määritelmään viitaten, että taulukossa esitetyt jakeet luokiteltaisiin ympäristöluvassa sivutuotteiksi. Perustelut haetuille luokituksille on esitetty kunkin sivutuotteen osalta seuraavissa kappaleissa. Kuorihiekka (hiekkuri) Kuorihiekkaa syntyy tehtaan kuorimolla ja puunkäsittelyalueella. Kuorimolla kuorintaan syötettävät puut pestään sulatuskuljettimilla, jolloin puun pinnasta irtoaa kuorta ja hiekkaa. Syntynyt kuorihiekka kerääntyy kuljettimien pohjalle, josta se siirretään kolakuljettimella lavalle ja edelleen kasavarastoon. Kuorihiekkaa varastoidaan tehtaan jätehuoltoalueen välivarastoalueella. Metsä Fibre Oy:n tehtailla on voimassa olevia sopimuksia kuorihiekan (tyyppinimi 3A3/1 Katemateriaali) toimittamisesta mullan valmistusta harjoittavalle yrityksille. Lisäksi kuorihiekkaa on käytetty ja käytetään jatkossakin viherrakentamisessa katemateriaalina. Kuorihiekka on kansallisessa lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelossa ryhmässä 3 maanparannusaineet, kohdassa 3A3 maan rakennetta parantavat aineet. Katemateriaali on puusta, kuoresta tai muusta orgaanisesta materiaalista teknisesti käsittelemällä valmistettu tuote, joka voi koostua yhdestä tai useammasta raaka-aineesta ja joka voi sisältää myös kivennäisainesta. Kuorihiekkaa voidaan hyödyntää monipuolisesti esimerkiksi mullan valmistuksessa tai sellaisenaan viherrakentamisessa. Näin ollen kuorihiekan jatkokäytöstä on varmuus. Kuorihiekkaa syntyy puunkäsittelyn olennaisena osana ja se täyttää normaalioloissa lannoiteasetuksen (MMMa 24/11) maanparannusaineille asettamat laatukriteerit.

35 35 Oksarejekti (hiekanerottimen rejekti) Keittoprosessin jälkeen massasta lajitellaan erikseen kuituuntumaton jae. Heikkolaatuisimmat kuitukimput, oksat ja keittoon päätynyt hiekka poistetaan lajittelusta oksarejektinä. Metsä Fibre Oy:n tehtailla on voimassa olevia sopimuksia oksarejektin (3A5/4 kuituliete) toimittamisesta maanparannusaineeksi. Kuituliete on kansallisessa lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelossa ryhmässä 3 maanparannusaineet, kohdassa 3A5 maanparannusaineena sellaisenaan käytettävät sivutuotteet. Oksarejektiä voidaan hyödyntää kuorihiekan tavoin monipuolisesti esimerkiksi mullan valmistuksessa tai sellaisenaan viherrakentamisessa. Näin ollen oksarejektin jatkokäytöstä on varmuus. Oksarejektiä syntyy sellun keittoprosessin olennaisena osana ja se täyttää normaalioloissa lannoiteasetuksen (MMMa 24/11) maanparannusaineille asettamat laatukriteerit. Meesa Pääasiassa tuotantoprosessissa syntyvä meesa hyödynnetään sellun valmistuksen kemikaalilinjalla keittokemikaalien talteenottoprosessissa. Kalkkikierrosta voidaan kuitenkin joutua poistamaan meesaa (kalsiumkarbonaattia (CaCO 3) tai poltettua kalkkia (CaO) meesauunin kunnossapitotoimenpiteiden tai satunnaisten meesauunin häiriötilanteiden vuoksi. Häiriön vuoksi prosessista poistettu meesa palautetaan takaisin prosessiin. Meesakalkkia (tyyppinimi 2A2/4, johon kuuluu sekä meesa että poltettu kalkki) on mahdollista hyödyntää sellaisenaan myös maanparannusaineena, lannoitteena tai lannoitevalmisteiden raaka-aineina. Meesakalkki on kansallisessa lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelossa ryhmässä 2 kalkitusaineet, kohdassa 2A2/4 sellaisenaan kalkitusaineena käytettävät sivutuotteet. Metsä Fibre Oy:n tehtailla on voimassa olevia sopimuksia meesan toimittamisesta lannoitetoimintaa harjoittavalle yrityksille. Meesan käytölle lannoitteena on vakiintuneet markkinat Suomessa ja lähialueilla Euroopassa Poltettu kalkki Poltettua kalkkia syntyy meesauunissa meesan (CaCO 3) polton yhteydessä. Poltettua kalkkia (CaO) käytetään valkolipeän raaka-aineena kemikaalilinjalla. Poltettu kalkki imee itseensä ilman kosteutta ja hiilidioksidia. Poltettu kalkki (CaO) reagoi veden kanssa kuumeten ja muodostaen sammutettua kalkkia (Ca(OH) 2). Sammutetun kalkin vesiliuos on alkaalinen. Syntyvä kalkki hyödynnetään pääasiassa omassa toiminnassa kemikaalien talteenottoprosessissa. Poltettu kalkki (tyyppinimi 2A2/4, johon kuuluu meesa ja poltettu kalkki) on mahdollista hyödyntää sellaisenaan myös maanparannusaineena, lannoitteena tai lannoitevalmisteiden raaka-aineina. Poltettu kalkki on

36 36 kansallisessa lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelossa ryhmässä 2 kalkitusaineet, kohdassa 2A2/4 sellaisenaan kalkitusaineena käytettävät sivutuotteet. Metsä Fibren tehtailla on voimassa olevia sopimuksia poltetun kalkin toimittamisesta maanparannusaineeksi sekä poltetun kalkin toimittamisesta stabilointikäyttöön jätteitä ja pilaantuneita maamassoja käsittelevälle yritykselle. Poltetun kalkin käytölle stabilointiaineena on vakiintuneet markkinat Suomessa. Näin ollen poltetun kalkin jatkokäytöstä on varmuus. Poltettua kalkkia voidaan käyttää sellaisenaan stabilointiaineena. Poltettu kalkki syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana ja se täyttää normaalioloissa lannoiteasetuksen (MMMa 24/11) sekä stabilointikäytön laatuvaatimukset. Kalkkipöly Meesauunin savukaasut johdetaan sähkösuodattimelle, jossa savukaasujen mukana kulkeutunut kalkkipöly erotetaan ja palautetaan takaisin polttoon. Kalkkipölyn kalsiumoksidipitoisuus (CaO) on noin 20 % ja kalsiumkarbonaattipitoisuus (CaCO 3) noin 80 %. Kalkkipölyä voidaan joutua poistamaan prosessista siihen kertyvien vierasaineiden takia. Meesauunin sähkösuotimilta poistetaan kalkkipölyä siihen kertyvän fosforin takia. Fosfori huonontaa poltetun kalkin kaustisointikykyä ja lisää meesauunin energian kulutusta. Kalkkipölyn haitallisten metallien pitoisuudet ovat kuitenkin yleensä alhaisia. Kierrosta poistettu kalkkipöly toimitetaan kalkkitoimittajalle toimittajan kanssa tehdyn vastaanottosopimuksen mukaisesti. Metsä Fibren tehtaalla on voimassa oleva sopimus kalkkipölyn toimittamisesta takaisin kalkintoimittajalle. Näin ollen kalkkipölyn jatkokäytöstä on varmuus ja sen hyödyntämiselle on vakiintuneet markkinat. Kalkkipölyä voidaan käyttää sellaisenaan esim. pigmentin raaka-aineena. Kalkkipöly syntyy talteenottoprosessin olennaisena osana ja se täyttää normaalioloissa vastaanottajan kalkkipölylle asettamat laatuvaatimukset. Kalkkipölyä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös lannoitteena tyyppinimellä 2A2/4. Kalkkipölyä (tyyppinimi 2A2/4) on mahdollista hyödyntää sellaisenaan myös maanparannusaineena, lannoitteena tai lannoitevalmisteiden raaka-aineina. Kalkkipöly on kansallisessa lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelossa ryhmässä 2 kalkitusaineet, kohdassa 2A2/4 sellaisenaan kalkitusaineena käytettävät sivutuotteet. Lentotuhka Kiinteän polttoaineen leijukerroskattilan (K10) pääpolttoaineena on puuperäinen biomassa ja turve. Palamisessa syntyvät savukaasut luovuttavat lämpöä kattilan lämpöpinnoille ja poistuvat savukaasupuhaltimien avulla ulos kattilasta. Savukaasut puhdistetaan sähkösuotimissa. Poltossa syntyvä lentotuhka kerätään tuhkasuppiloista ja sähkösuotimilta. Lentotuhka välivarastoidaan tehtaan jätehuoltoalueen välivarastoalueella.

37 37 Tuhka on kansallisessa lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelossa ryhmässä 1A epäorgaaniset lannoitteet, kohdassa 1A7 tuhkalannoitteet. Tuhkalannoitteena tai sen raaka-aineena voidaan käyttää turpeen, peltobiomassan tai puun tuhkaa. Konsernissa syntyviä lentotuhkia hyödynnetään jo nykyisin metsälannoitteena Metsä Forestin puuhankinnan toimesta. Näin ollen lentotuhkan jatkokäytöstä on varmuus. Lentotuhkaa syntyy energiantuotantoprosessin olennaisena osana ja se täyttää normaalioloissa lannoiteasetuksen (MMMa 24/11) tuhkalannoitteille asetetut vaatimukset. Kaasuttimen tuhka Kaasuttimen pohjatuhka koostuu puupolttoaineesta syntyneestä tuhkasta ja petimateriaalina käytettävästä kalkkikivestä. Kaasuttimen tuhkaa tullaan välivarastoimaan tehtaan jätehuoltoalueen välivarastoalueella. Tuhka on kansallisessa lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelossa ryhmässä 1A epäorgaaniset lannoitteet, kohdassa 1A7 tuhkalannoitteet. Metsä Fibren Joutsenon tehtaalla on voimassa oleva sopimus kaasuttimen tuhkan toimittamisesta maanparannusaineeksi. Metsä Fibren Joutsenon tehdas on myös rekisteröity Eviran rekisteriin lannoitevalmisteiden valmistajaksi. Myös Metsä Fibre Kemin tehdas tullaan ilmoittamaan Eviran rekisteriin. Näin ollen kaasuttimen tuhkan jatkokäytöstä on varmuus. Kaasuttimen tuhkaa syntyy energiantuotantoprosessin olennaisena osana ja se täyttää normaalioloissa lannoiteasetuksen (MMMa 24/11) tuhkalannoitteille asetetut vaatimukset. Sivutuotteiden omavalvonta Kalkitusaineena tai lannoitteena käytettävät sivutuotteet Meesaa, poltettua kalkkia, kalkkipölyä, lentotuhkaa ja/tai kaasuttimen tuhkaa tullaan hyödyntämään lannoitteina tai maanparannusaineena. Nämä sivutuotteet tullaan myös ilmoittamaan elintarviketurvallisuusviraston (Evira) lannoiterekisteriin. Sivutuotteiden laadunvarmistus tapahtuu Metsä Fibren Kemin tehtaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Omavalvontasuunnitelmassa on määritelty toimenpiteet, joilla varmistetaan, että sivutuote ja sen käsittely täyttävät niille lainsäädännössä ja sopimuksissa asetetut vaatimukset. Mikäli kalkitusaineille tai lannoitteena käytettäville sivutuotteille asetetut laatukriteerit eivät täyty tutkitussa erässä, sitä ei toimiteta lannoitevalmisteeksi tai sellaisen raaka-aineeksi.

38 38 Näytteen tiedot Taulukko 13. Sivutuotteiden laatu ja lannoitelainsäädännön asettamat vaatimukset kalkitusaineille ja metsässä käytettävälle tuhkalannoitteelle Meesa Poltettu kalkki Kalkkipöly Lentotuhka Kaasuttimen tuhka MMMa lannoitteista 24/11 Kalkitusaine Metsälannoite Kuiva-ainepitoisuus % ,9 99,8 90,3 Neutraloiva kyky % (Ca) , vähintään Fosfori (P) g/kg ka 1,9 2, ,0 0,5 Kalium (K) g/kg ka < 1,0 39,0 0,9 P+K vähintään % 0,3 0,2 5,4 0,1 2 Kalsium (Ca) Ca vähintään g/kg ka % Arseeni (As) mg/kg ka < 5 2 1,7 2,7 1, Elohopea (Hg) mg/kg ka < 0,07 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 1 1 Kadmium (Cd) mg/kg ka < 0,1 0,51 1,1 9,4 < 0,5 1,5 25 Kromi (Cr) mg/kg ka < 3 5,8 6,1 40 3, Kupari (Cu) mg/kg ka 3,6 1,4 < , Lyijy (Pb) mg/kg ka < 2 4,6 3,6 19 1, Nikkeli (Ni) mg/kg ka < 3 2, , Sinkki (Zn) mg/kg ka < Maanparannusaineena tai mullan valmistuksessa käytettävät sivutuotteet Oksarejektiä (hiekanerottimen rejekti) ja kuorihiekkaa hyödynnetään mullan valmistuksessa tai sellaisenaan viherrakentamisessa. Nämä sivutuotteet tullaan myös ilmoittamaan elintarviketurvallisuusviraston (Evira) lannoiterekisteriin. Sivutuotteiden laadunvarmistus tapahtuu Metsä Fibren Kemin tehtaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Omavalvontasuunnitelman mukaan seurataan epäorgaanisien haitta-aineiden kokonaispitoisuuksia (metallit). Omavalvontasuunnitelmassa on määritelty toimenpiteet, joilla varmistetaan, että sivutuote ja sen käsittely täyttävät niille lainsäädännössä ja sopimuksissa asetetut vaatimukset. Mikäli maanparannusaineena käytettäville sivutuotteille asetetut laatukriteerit eivät täyty tutkitussa erässä, sitä ei toimiteta maanparannusaineeksi. Taulukko 14. Sivutuotteiden laatu ja lannoitelainsäädännön asettamat vaatimukset maanparannusaineelle Näytteen tiedot Oksarejekti (hiekanerottimen rejekti) Kuorihiekka MMMa lannoitteista 24/11 Maanparannusaine Arseeni (As) mg/kg ka < 5,0 < 0,52 25 Elohopea (Hg) mg/kg ka < 0,07 < 0,21 1 Kadmium (Cd) mg/kg ka < 0,1 < 0,4 1,5 Kromi (Cr) mg/kg ka < 3,0 3, Kupari (Cu) mg/kg ka < 1,5 1,4 600 Lyijy (Pb) mg/kg ka < 2,0 2,9 100 Nikkeli (Ni) mg/kg ka < 3 8,6 100 Sinkki (Zn) mg/kg ka

39 39 Vähähaaran liete Tiedot geotuubikentän toiminnasta, siellä käsittelyssä olevista lietteistä ja niiden hyötykäytöstä tai muusta käsittelystä Tehdasalueella sijaitsevissa geotuubeissa kuivattava liete on ensiömassan ja kartongin tuotannon yhteydessä syntynyttä kuituperäistä lietettä, joka on poistettu ruoppaamalla Vähähaaran ala-altaasta. Lietettä on ollut varastoituna geotuubeihin noin 700 tonnia ja sen kuiva-ainepitoisuus on noin %. Kuivattu liete ensisijaisesti poltetaan puun kuoreen sekoitettuna laitosalueella sijaitsevassa SUPO-asetuksen mukaisessa kiinteän polttoaineen kattilassa K10. Kuivattu liete voidaan vaihtoehtoisesti toimittaa raaka-aineeksi lannoitetuotteiden valmistukseen tai hyödyntää katemateriaalina kuoreen seostettuna, jolloin sen käyttöön sovelletaan lannoitelainsäädäntöä. Kuivattua lietettä on käytetty muun muassa tehtaan kaatopaikan sulkemisessa pintarakenteen kasvukerroksessa. Vastaavilla tavoilla on tarkoitus käsitellä myös tulevaisuudessa Vähähaaran altaan ruoppauksesta syntyvät lietteet. Lietteen kuivausmenetelmänä voidaan käyttää geotuubikuivausta tai muuta menetelmää, jolla saavutetaan riittävä kuiva-ainepitoisuus (>30%). Hakija on ilmoittanut, ettei lietteiden kuivausta geotuubeissa toistaiseksi jatketa, koska geotuubien jäätyminen talvella on hidastanut lietteen kuivumista. Lietteen kuivaukselle ja käsittelylle selvitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Materiaalista tehtyjen analyysien perusteella haitallisten aineiden pitoisuudet ovat alhaisia (Taulukko 15) ja materiaali soveltuu niiden perusteella sekä polttoaineeksi että lannoitevalmisteen raaka-aineeksi. Kuivatun lietteen polttoa koskeva koetoiminta Kemin tehtailla käynnistettiin vuonna 2017 koetoimintaprojekti, jossa biologisen puhdistamon jälkiselkeytyksestä ulosjohdetuista jätevesistä alaaltaaseen laskeutunutta pohjalietettä on ruopattu ja kuivatettu geotuubeissa. Kuivattua lietettä on poltettu pieninä annoksina kuoreen sekoitettuna K10-kattilassa ja selvitetty kuituperäisen lietteen polton vaikutuksia päästöihin ja tuhkan ominaisuuksiin. Ensimmäinen koetoimintajakso päättyi ja aluehallintovirasto myönsi päätöksellään 79/2018/1 ( ) jatkoaikaa koetoiminnalle vuoden 2019 loppuun. Hakija on ilmoittanut, ettei lietteiden kuivausta geotuubeissa tulla jatkamaan talviaikana esiintyneiden jäätymisongelmien vuoksi, minkä johdosta lietteen käsittelylle selvitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Seuraavassa on esitetty koetoimintapäätöksessä edellytetty yhteenveto ( ) lietteenpolton vaikutuksista. Metsä Fibre Oy voimalaitoskattilassa (K10-kattila) on koepoltettu koetoimintailmoituksesta annetun päätöksen mukaisesti geotuubissa kuivattuja

40 40 kuituperäisiä lietteitä kolmessa eri jaksossa vuosina 2017 ja Koetoiminnan tavoitteena oli selvittää kuivattujen lietteiden soveltuvuus poltettavaksi voimalaitoskattilassa yhdessä kattilassa normaalisti poltossa olevan kiinteän polttoaineen (kuori-primäärilieteseoksen) kanssa. Lietteiden polton vaikutuksia arvioitiin kattilan poltto-olosuhteisiin sekä koetoiminnan aikaisiin päästöihin ja tuhkan ominaisuuksiin. Koetoiminta-ajat sekä kuivatun lietteen kulutustiedot Koepolttoja on tehty yhtäjaksoisesti kolmessa eri jaksossa: ja ja välisinä aikoina. Koetoiminta keskeytyi talvikaudella lietteiden jäätymisestä johtuen. Kattilalla oli vuosihuoltoseisokki Lietettä on poltettu yhteensä arviolta noin 230 t, määrä vastaa noin 0,06 t/h. Kuivatun lietteen laatutiedot (haitta-ainemäärät) Kasalta mitattu, polttoon menevän kuivatun lietteen kuiva-ainepitoisuus vaihteli % välillä. Seuraavassa taulukossa on esitetty kuivatusta lietteestä mitatut haitta-ainepitoisuudet. Taulukko 15. Lietteen haitta-ainepitoisuudet Yhteenveto koetoiminnan aikaisista savukaasupitoisuuksista Jatkuvatoimiset mittaukset: Jatkuvatoimisten mittausten perusteella koetoiminnalla ei ollut vaikutusta kattilan NO x-, SO 2- tai hiukkaspitoisuuksiin. Pitoisuudet alittivat luparajat. Poltto-olosuhteissa ei havaittu koetoiminnasta johtuvia poikkeamia myöskään poltto-olosuhteissa kuten petilämpötilassa, leijuilmanpaineessa tai ilmamäärässä. Seuraavissa kuvissa on esitetty kattilan jatkuvatoimisten mittausten typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspitoisuudet ajalta Kuviin on merkitty korostusvärillä koepolttojaksojen ajankohdat. Trendissä näkyvät korkeat SO 2-pitoisuudet ensimmäisen koepolttojakson lopussa aiheutuivat rikkoutuneesta happimittauksesta. Lietteiden poltolla ei ollut vaikutusta SO 2-piikkeihin. SO 2-pitoisuus palautui entiselle tasolle happimittauksen korjauksen jälkeen.

41 41 Kuva 5. Korostettu koepolttojakso 1 ajalla Kuva 6. Korostettu koepolttojakso 2 ajalla

42 42 Kuva 7. Korostettu koepolttojakso 3 ajalla Kertamittaukset: Kertamittausten mukaan koetoiminnan aikaiset dioksiinit ja furaanit olivat 0,003 ng/m 3 n redusoituna 6 % O 2, ilmoitettuna yksikössä I-TEQ. Vertailutietona on käytetty vuoden 2013 kertamittauksia, jolloin kuivattuja lietteitä ei ole ollut poltossa. Tuolloin dioksiinien ja furaanien määrä oli hieman suurempi, 0,01 ng/m 3 n redusoituna 6 % O 2, ilmoitettuna yksikössä I-TEQ. Lietteiden poltolla ei kertamittausten tulosten mukaan ole vaikutusta poltossa syntyvien dioksiinien tai furaanien määrään. Mittausten mukaan myöskään vetykloridin (HCl) ja vetyfluoridin (HF) pitoisuuksiin koetoiminnalla ei ollut olennaista vaikutusta. Mitatut pitoisuudet ovat pieniä. Vuoden 2018 kertamittauksessa HCl oli hieman suurempi kuin aiemmissa mittauksissa. Vuosihuoltoseisokissa tehdyissä tarkastuksissa ei havaittu silmämääräisesti lietteiden poltosta aiheutunutta korroosiota tai pintojen likaantumista. Koetoiminnalla ei ole olennaista vaikutusta myöskään savukaasusta mitattuihin raskasmetallipitoisuuksiin. Pitoisuudet ovat samaa tasoa tai alle vuoden 2013 vertailutasoon nähden. Seuraavassa taulukossa on esitetty kertamittausten tulokset.

43 43 Taulukko 16. Savukaasusta mitatut haitta-aineet Tiedot koetoiminnan aikana muodostuvan tuhkan kaatopaikkakelpoisuustesteistä Mittausten mukaan koetoiminnan vaikutus näkyy kaatopaikkakelpoisuusmittauksissa erityisesti tuhkan kloridi-, kromi- ja molybdeenipitoisuudessa. Muilta osin koetoiminnalle ei ole olennaista vaikutusta tuhkan kaatopaikkakelpoisuuteen. Seuraavassa taulukossa on esitetty tuhkan kaatopaikkakelpoisuusmittausten tulokset. Vertailutiedot on otettu vuoden 2016 kaatopaikkakelpoisuusmittauksista, ennen koetoiminnan aloittamista. Vuoden 2018 mittaukset on tehty näytteestä, joka on otettu Taulukko 17. Tuhkan kaatopaikkakelpoisuustulokset

44 44 Yhteenveto mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista Koetoiminnasta ei aiheutunut poikkeus- tai häiriötilanteita. Koetoiminnan aikana kattilalta ilmaan johdettava SO 2-pitoisuus piikitti, mutta pitoisuuksien piikitys ei kuitenkaan aiheutunut koepoltosta vaan syyksi selvisi rikkoutunut happimittari. Mittari on sittemmin korjattu. Lietteiden polttoa haittasi niiden jäätyminen, mikä hidasti koepolttojen toteutusta. Lietteiden mahdollisimman tasainen syöttö polttoon on edellytys poltto-olosuhteiden hallinnan kannalta. Yhteenveto haju-, pöly-, melu ym. ympäristöhaitoista Koetoiminnasta ei ole aiheutunut haju-, pöly- tai meluhaittoja. Arvio kuivatun lietteen soveltuvuudesta K10-voimalaitoksen polttoprosessiin Koetoiminta toteutui K10-kattilaa koskevien luparajojen ja koetoimintaa koskevien lupamääräysten mukaisesti. Jatkuvatoimisten ilmapäästömittausten ja tehtyjen kertamittausten tulosten mukaan lietteiden poltolla ei ole vaikutusta ilmaan johdettaviin päästöihin. Koetoiminnan kokemusten perustella kuivatut lietteet soveltuvat poltettavaksi voimalaitoskattilassa. Myöskään lentotuhkan laatuun lietteiden poltolla ei ollut vaikutusta. Liikenne ja liikennejärjestelyt Tehdasalueen liikennejärjestelyt ovat pysyneet pääosin ennallaan lupakaudella. Kemin tehtaille tulevien puuraaka-aineiden ja tarveaineiden sekä lähtevien tuotteiden kuljetukset tapahtuvat maanteitse tai rautateitse. Puuraaka-aineesta puolet tulee autoilla ja puolet rautateitse. Kemikaalit ja muut tuotannossa käytettävät tarveaineet saapuvat tehtaalle autoilla. Tehtaiden tuotteet kuljetetaan pääosin maanteitse Ajoksen satamaan, josta ne toimitetaan eteenpäin laivoilla käyttäjille. Sivutuotteet, kuten mäntyöljy ja tärpätti, kuljetetaan pois autoilla. Täydellä käyntiasteella tehtailla käy kaikkiaan noin 300 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne on ympärivuorokautista. Raskas liikenne on ohjattu valtatie 4:lta lyhyintä mahdollista reittiä pitkin. Kevyt tavara- ja henkilöliikenne suuntautuu useita reittejä pitkin pääsääntöisesti pääportin kautta. Kevyitä ajoneuvoja tehdasalueelle kulkee noin 500 kpl vuorokaudessa pääasiassa päiväaikaan. Kevyille ajoneuvoille on varattu paikoitusalueet pääsääntöisesti porttien läheisyydestä tehtaan aidan ulkopuolelta. Sisäpuolella on tilapäiseen paikoitukseen merkitty rajoitettu määrä paikkoja.

45 45 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Jäte-, jäähdytys- ja hulevedet Kemin metsäteollisuusintegraatin jätevesipäästöt tulevat pääosin sellutehtaalta ja kartonkitehtaalta. Prosessijätevedet käsittävät kaikki likaantuneet jakeet. Jäähdytysvedet ovat puhtaita vesiä. Hule- ja jäähdytysvesiviemäriin on liitetty tehtaan ulkoalueiden sadevedet ja tehtaan puhtaat jäähdytysvedet. Kaikki orgaanista kuormitusta sisältävät prosessijätevedet ja tehdasalueella syntyvät saniteettivedet puhdistetaan biologisella jätevedenpuhdistamolla. Taulukko 18. Tehdasalueella käsiteltävät ja vesistöön johdettavat vesijakeet Päästölähteet Vesimäärä m 3 /d Johtamispaikka Prosessijätevesi Meri Kaatopaikkavesi Puhdistamolle Jäähdytysvesi Meri / Vähähaara, Kurimonhaara Hule- ja sadevesi Ei mittausta Meri / Vähähaara, Kurimonhaara Taulukko 19. Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho vuosina Parametri Kiintoaine % BOD7 % 97,4 97,7 97,5 97,8 CODCr (liuk) % 65,7 64, ,8 Tehtaan jätevedenpuhdistamo on toiminut viime vuosina tehokkaasti ja integraatista mereen johdettu COD-kuormitus on vakiintunut tasolle 20 t/vrk. Tehtaalta mereen johdettu jätevesikuormitus on alittanut voimassa olevassa ympäristöluvassa asetetut luparajat yhtä yksittäistä kuukautta lukuun ottamatta, jolloin luparaja fosforille ylittyi. Tulevaisuudessa tehtaan tuotantomäärien kasvaessa voivat jätevesimäärät ja -päästöt vesistöön hieman kasvaa. Samanaikaisesti tuotantoprosessit tehostuvat ja tehtaan sisäisten vesijakeiden käyttöä tehostetaan prosessi- ja tuotteen laatuvaatimukset huomioiden, joten jäteveden määrän ja vesistöön johdettavan kuormituksen odotetaan säilyvän kuitenkin nykyisten luparajojen puitteissa. Puhdistettujen prosessijätevesien lisäksi tehtaalta johdetaan vesistöön noin m 3 puhtaita jäähdytysvesiä sekä tehdasalueella muodostu-

46 46 vat sadevedet ja valumavedet. Nämä eivät sisälly jätevesien kuormituslaskentaan. Seuraavassa kuvassa on esitetty integraatista vesistöön johdettu jätevesivirtaama. Kuva 8. Jätevesivirtaama vesistöön Seuraavissa kuvissa on esitetty integraatista vesistöön johdettu kuormitus kuukausitasolla vuosina sekä eri parametreille asetetut luparajat kuukausikeskiarvoina vesistöön johdettaville kuormituksille. Kuva 9. CODCr-kuormitus vesistöön

47 47 Kuva 10. Kiintoainekuormitus vesistöön Kuva 11. Fosforikuormitus vesistöön

48 48 Kuva 12. Typpikuormitus vesistöön Kuva 13. BOD-kuormitus vesistöön

49 49 Kuva 14. AOX-kuormitus vesistöön Biologiselta puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus on vaihdellut kuukausittain jonkin verran. Kuukausitasolla kuormituksessa on vaihtelua johtuen tuotannollisista tekijöistä sekä biologisen puhdistamon luonteesta johtuvasta vaihtelusta. Biologisen puhdistamon toiminnassa näkyvä vaihtelu näkyy fosforikuormituksen lisäksi selvästi myös puhdistamolta vesistöön johdetun kiintoaineen määrässä. Puhdistamolta vesistöön joutuva kiintoaine koostuu lähinnä biologisesta puhdistusvaiheesta laskeutumattomista lietehiukkasista. Typpikuormitus on hieman kasvanut ja kuormituspiikit ovat johtuneet typpiannostelussa ajoittain esiintyneistä ongelmista urean annostelussa. Mereen johdettavaa ravinnekuormitusta on pyritty minimoimaan ravinneannostelua sekä puhdistamon ajomalleja optimoimalla. Puhdistamolla on tehty parannustoimenpiteitä ureasyötön tasaisuuden ja annostelun hallinnan parantamiseksi. Erityisesti urean annostelussa on ollut haasteita talviaikaan urean paakkuuntumisen ja laimennusveden hallinnan osalta. Kehitystoimenpiteiden johdosta typpikuormitusta mereen on saatu vähennettyä. Tehtyjen toimenpiteiden johdosta erityisesti kuormituksen hajontaa on saatu pienennettyä suurimpien kuormituspiikkien eliminoimisella. Maksimikuormitustaso on kehitystoimenpiteiden johdosta laskenut. Tehtaan vedenkulutus on vähentynyt merkittävästi. Vedenkulutusta on pystytty vähentämään korvaamalla tuoreveden käyttöä tehtaan sisäisillä jakeilla sekä hyödyntämällä sekundäärilauhteet tehokkaammin. Uuden vesilaitoksen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu tehokas vedenkäyttö ja energiatehokkuus. Uuden vesilaitoksen myötä vedenkäyttöä on myös pystytty optimoimaan paremmin vastaamaan eri osastojen tarpeita. Kuorimon sulatuskuljettimet on uusittu 2013, mikä myös on osal-

50 50 taan vähentänyt jätevedenpuhdistamolle johdettavaa kuormitusta ja alentanut tehtaan veden kulutusta. Seuraavissa taulukoissa on esitetty pitoisuustaso mereen johdetussa jätevedessä sekä jätevesistä otettujen Euroopan päästörekisteri E-PRTR (European Pollutant Release and Transfer Register) mittausten tulokset. Taulukko 20. Pitoisuudet Kemin integraatista mereen johdettavassa jätevedessä (mg/l) Parametri Kiintoaine, mg/l BOD7, mg/l CODCr, mg/l P, mg/l 0,156 0,164 0,169 0,152 N, mg/l 3,53 2,65 3,12 3,40 Taulukko 21. Jätevesistä otettujen E-PRTR-mittausten tulokset Alkuaine, päästö kg/vuosi Cl TOC As 29,9 38,1 23,6 0 Hg 4,3 2,1 0,0 Cd 5,1 15,8 9,3 0 Cr 34,1 81,3 124,4 0 Cu 767,6 813,4 977, Pb 11,5 355,3 10,7 0 Ni 85,3 128,4 137,8 144 Zn 852,9 1755,3 1022, Jätevesien purkujärjestelyiden muutoksen vaikutukset Puhdistamolta rakennetun purkuputken käyttöönotto ei aiheuta olennaisia muutoksia tehdasalueelta johdettavaan kokonaiskuormitukseen. Jätevedenpuhdistamoa voidaan nykyisellään operoida siten, että erillistä jälkiallasta ei tarvita kuormituksen minimoimiseksi. Puhdistamon toimiessa normaalisti ala-altaan merkitys mereen johdettavaan kuormitukseen on vähäinen. Altaaseen on pidättynyt jonkin verran jätevesien mukana kulkeutuvaa kiintoainetta ja orgaanista ainetta. Erityisesti kesäaikaan ala-altaan pohjasedimentistä on ajoittain vapautunut fosforia, mikä aiheuttaa hallitsematonta lisäkuormitusta mereen. Altaan ohituksen myötä hallitsematon ravinnekuormitus vähenee sekä ala-altaan veden puhdistumisen, että altaan kautta kulkevien vesien vähentyneen virtaaman vuoksi. Kokonaisuutena vaikutusten odotetaan siten olevan joko neutraaleja tai lievästi positiivisia nykytilanteeseen verrattuna.

51 51 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1308/2015) on annettu Muutoksessa mm. laajennettiin aineluetteloa, tiukennettiin eräiden aineiden ympäristölaatunormeja sekä muutettiin nikkelin ja lyijyn ympäristölaatunormit koskemaan metallien biosaatavaa osuutta. Hakijan näkemyksen mukaan asetukseen lisätyt prioriteettiaineet eivät ole sellun ja kartonginvalmistuksen kannalta relevantteja. Uudet aineet ovat kasvinsuojeluaineita, biosidituotteita sekä muualla kuin metsäteollisuudessa käytettäviä teollisuuskemikaaleja. Palamisen sivutuotteena syntyviä dioksiineja tai sen kaltaisia yhdisteitä ei normaaliolosuhteissa synny olennaisia määriä eivätkä ne tyypillisesti myöskään esiinny jätevesissä. Kemin tehtaan jätevesissä esiintyy pieniä pitoisuuksia metalleja, kuten kadmiumia, elohopeaa, nikkeliä ja lyijyä. Metallit ovat peräisin pääasiassa raaka-aineena käytetystä puusta ja pienissä määrin myös kartonkitehtaalla käytetyistä täyteaine- ja päällystyspigmenteistä. Metallipitoisuuksia seurataan vuosittaisilla analyyseillä vesistöön purettavasta jätevedestä. Analyysit on tehty pääasiassa metallien kokonaispitoisuuksina vedessä, eivätkä ole suoraan verrattavissa asetuksen mukaisiin ympäristölaatunormeihin (Cd ja Hg liukoisina, Ni ja Pb liukoisina ja biosaatavina osuuksina). Hakija teetti kesäkuussa 2016 lisäksi analyysit metallien liukoisista pitoisuuksista mereen johdettavassa jätevedessä. Alla olevassa taulukossa on esitetty mittaustulokset vuosilta ja vertailu asetuksen 1308/2015 ympäristönlaatunormeihin. Taulukko 22. Jäteveden metallipitoisuudet ja ympäristölaatunormit Parametri Mittaustulos Ympäristölaatunormi µg/l Vuosikeskiarvo µg/l Enimmäispitoisuus µg/l Kadmium 0,12-0,61 Kadmium liuk. <0,01 0,2 * ) 0,45-0,6 * ) Elohopea 0,007-0,1 Elohopea liuk. <0,05-0,07 * ) Nikkeli 2,0-3,0 Nikkeli liuk. 1,5 8,6 ** ) 34 ** ) Lyijy 0,27-8,3 Lyijy liuk. 0,32 1,3 ** ) 14 ** ) * ) liukoinen pitoisuus merivedessä ** ) liukoinen ja biosaatava pitoisuus merivedessä Tulosten perusteella voidaan todeta, että metallien pitoisuudet Kemin tehtaalta purettavassa jätevedessä ovat erittäin alhaisia. Mitatut arvot alittavat lähes kaikilta osin ympäristölaatunormit jo suoraan jätevedestä kokonaispitoisuuksina määriteltynä. Vuonna 2016 jätevedestä mitatut liukoiset pitoisuudet puolestaan alittavat kaikilta osin ympäristölaatunormin erittäin selvästi. Kadmiumin ja elohopean liukoiset pitoisuudet jäävät alle

52 52 määritysrajan. Ottaen huomioon jäteveden huomattavan laimenemisen purkualueella, on täysin selvää, ettei jätevesi voi missään olosuhteissa aiheuttaa ympäristölaatunormien merialueella ylittymistä mittaustavasta riippumatta. Esitettyjen mittaustulosten perusteella on nikkelin ja lyijyn biosaatavan osuuden määrittäminen tai arviointi tarpeetonta, koska jo metallien kokonaispitoisuudet ja liukoiset pitoisuudet alittavat selvästi ympäristölaatunormin. Lisäksi hakija toteaa, ettei metallien biosaatavuuden arvioimiseksi tai mittaamiseksi merivedessä ei ole tiettävästi olemassa luotettavaa menetelmää. Makeassa vedessä esiintyville metalleille voidaan käyttää erilaisia laskennallisia malleja biosaatavan osuuden määrittämiseen, mutta toistaiseksi tällaisia ei ole saatavilla merivesiympäristöön. Jätevesien aiheuttama lämpökuorma Tehdasintegraatista vesistöön johdettujen jäähdytys- ja jätevesien aiheuttama lämpökuorma on kesäaikaan arviolta 530 GWh ja talviaikaan arviolta 970 GWh. Kartonkitehtaan jäähdytysvesien aiheuttamaksi lämpökuormaksi on arvioitu noin GWh, joten valtaosa lämpökuormasta on peräisin sellutehtaalta. Lämpökuorma jakautuu Kurimonhaaraan ja Vähähaaraan. Lämpökuorma ei oleellisesti muuta veden lämpötilaa, mutta pitää sulana tehtaan edustan myös talviaikaan. Jäähdytysvesien ja jätevesien lämpötilalle ei ole mittausta. Arvio jäähdytys- ja jätevesien lämpökuormasta perustuu arvioon, minkä mukaan vesistöön johdetun puhdistetun jäteveden lämpötila on kesällä 35 ja talvella 30 ja jäähdytysvesien lämpötila kesällä 30 ja talvella 20 astetta. Sähkösuotimen lentosuola ja klooridioksidilaitoksen natriumseskvisulfaatti Tehtaalta liuotetaan sähkösuotimen lentosuolaa vuosittain noin tonnia Na 2SO 4, joka vastaa noin 10 kg/adt. Pääosa Kemin soodakattilan lentosuolasta kierrätetään takaisin prosessiin, mutta ajoittain suolaa joudutaan liuottamaan vesistöön S/Na- ja vierasainetaseen hallitsemiseksi. Poistettavan lentosuolan natriumpitoisuus vaihtelee välillä gna/kg lentosuolaa, joten natriumin poistovirta on keskimäärin 7,5 kgna/adt. Vastaavasti lentosuolan rikkipitoisuus on keskimäärin tasoa 160 gs/kg, jolloin rikin poistovirta on tasoa 3,2 kgs/adt. Edelleen jätevesivirran ollessa m 3 /ADt (European Commission 2013) sulfaattilisäys poistuvassa jätevedessä on mgso 4/l. Prosessiin otetun veden pitoisuudella <10 mgso 4/l tämä on alle Suomen sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositusten mukaisen talousveden sulfaatin enimmäisarvon 250 mg/l. Itämeren sulfaattipitoisuus puolestaan on noin 600 mg/l. Tällä hetkellä tehtaalla käytössä oleva keino minimoida suolan liuottamista on sisään otettavan rikin määrän minimointi lähinnä prosessiolo-

53 53 suhteita optimoimalla. Kemikaalitaseeseen tulevasta rikistä suurin osa tulee mäntyöljykeittämöltä. Mäntyöljykeittämöllä pyritään prosessiteknisin keinoin minimoimaan palstoituksessa käytettävän rikkihapon määrää. Tästä on esimerkkinä hiilidioksidin käyttö, jolla pystytään korvaamaan osa palstoituksessa käytettävästä rikkihaposta. Myös muita rikkihappoa korvaavien kemikaalien käyttöä on selvitetty, mutta toistaiseksi niiden käyttöön ottaminen ei ole ollut teknisesti mahdollista. Lentosuolan käsittelemiseksi ei ole kaupallisesti saatavilla olevia vaihtoehtoisia menetelmiä. Koska lentosuola on hyvin vesiliukoista, ei sen välivarastoiminen tai sijoittaminen myöskään kaatopaikalle ole järkevää: lentosuolan sisältämät suolat liukenisivat sadevesien mukana päätyen joka tapauksessa vesistöön. Näin ollen hakijalla ei ole tällä hetkellä teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa lentosuolan veteen liuottamisen lopettamiseksi kokonaan. Seuraavassa taulukossa on tietoja lentosuolan koostumuksesta. Taulukko 23. Soodakattilan lentosuolasta määritetyt kokonaispitoisuudet mg/kg ka Ca Al Mn Fe P Si Mg Na K S Cl Klooridioksidilaitoksella sivutuotteena muodostuva jätehappo, natriumseskvisulfaatti (Na 3H(SO4) 2, menee pääsääntöisesti mäntysuovan palstoitukseen. Satunnaisesti sitä voidaan johtaa vesistöön joko Vähähaaran yläaltaan tai jätevedenpuhdistamon kautta. Tarkkaa määrän mittausta ei ole. Vuonna 2018 arvioitu natriumseskvisulfaatin määrä puhdistamolle oli 95 tonnia ja Vähähaaran yläaltaan kautta 170 tonnia. Vuoden 2018 määrä oli normaalitasoa suurempi, koska tuolloin tehtaalla uusittiin seskvisulfaatin säiliö ja mäntyöljylaitosta poikkeuksellisesti ajettiin tuoreella rikkihapolla. Lupamääräysten mukaan tehdyt selvitykset Lupamääräys 6 Voimassa olevan ympäristöluvan (61/07/2) lupamääräyksen 6 mukaisesti luvan saajan oli jatkettava tutkimuksia jätevesimäärän vähentämiseksi ja jätevesien tehokkaammaksi käsittelemiseksi tavoitteena päästöjen edelleen alentaminen ja häiriöiden saaminen hallintaan sekä kemikaalikulutuksen minimointi. Luvan saaja on toimittanut lupapäätöksen mukaisen selvityksen jätevesipäästöjen alentamiseksi, tuotantoprosessien ja jätevedenpuhdistamon toiminnan paremmaksi hallitsemiseksi sekä häiriötilanteiden estämiseksi ja hallitsemiseksi. Lupaviranomainen on hyväksynyt annetun selvityksen ja antamassaan päätöksessä nro 49/09/2 velvoittanut hakijaa laatimaan yhteenvedon selvityksessä mainittujen toimenpiteiden toteuttamisesta ja vaikutuksista.

54 54 Luvan haltija on toteuttanut pääosan em. selvityksessä esitetyistä toimenpiteistä. Vuonna 2011 on uusittu vesilaitos ja samalla poistettu käytöstä kaksi vanhaa vesilaitosta. Uusittu prosessivesilaitos on vähentänyt tuoreveden käyttöä paremman sijainnin ja prosessin selkeyttämisen myötä sekä uusien teknisten ratkaisujen ansiosta. Myös muiden toimien johdosta prosessivedenkulutus on laskenut merkittävästi ja asetettu tavoite veden kulutuksen vähentämiselle on saavutettu. Saavutettu taso on merkittävästi alhaisempi kuin esitetty tavoitetaso. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen viitearvo valkaistun sulfaattisellun valmistuksessa syntyvälle jätevesivirtaamalle on vuosikeskiarvona m 3 /ADt. Tehtaan jäteveden ominaiskuormitus asettuu viitealueen alarajan tuntumaan (28,4 m 3 /t). Vedenkulutuksen vähentyminen on laskenut myös COD-kuormitusta, kun puhdistamolle tuleva hydraulinen kuorma on pienentynyt. Selvityksessä esitettyä COD-kuormituksen tavoitetta ei ole aivan saavutettu toteutetuista toimenpiteistä huolimatta. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot valkaistulle sulfaattisellun valmistuksesta syntyvälle COD-kuormitukselle ovat 7 20 kg/adt. Sellutehtaan CODominaiskuormitus asettuu parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisten päästötasojen keskivaiheille (12,5 kg/t). Jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus on vuosien kuluessa pienentynyt merkittävästi ja vastaavasti Perämeren tila jätevesien purkualueella parantunut. Toteutuneet päästötasot edustavat parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisia päästötasoja. Lupamääräys 59 Selvitys Vähähaaraan ja Kurimonhaaraan johdettavien vesien määrästä, laadusta, niiden vaihtelusta sekä vesien vaikutuksesta vesistössä. Luvan saaja on toimittanut voimassa olevan ympäristöluvan mukaisen selvityksen ympäristölle haitallisten nestemäisten kemikaalien varastoinnista ja varotoimenpiteistä häiriötilanteissa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä 119/08/2 hyväksynyt pääosin annetun selvityksen ja täydentänyt Kemin sellutehtaan ympäristölupapäätöstä nro 61/07/2 siten, että lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä on esitettävä selvitys Vähähaaraan ja Kurimonhaaraan johdettavien vesien määrästä, laadusta ja niiden vaihtelusta sekä vesien vaikutuksesta ympäristössä. Kyseinen selvitys on toimitettu ympäristöluvan tarkistamishakemuksen yhteydessä. Annetun päätöksen ja selvitysvelvoitteen jälkeen tehtaalla on tehty mittavia investointeja, joilla on tehostettu veden käyttöä ja näin vähennetty myös Vähähaaraan ja Kurimonhaaraan johdettavien vesien määrää sekä tehostettu varautumista vesien käsittelyyn häiriötilanteissa. Kaustisonti-investoinnin yhteydessä on tehty muutoksia kaustisoinnista syntyvien jätevesien käsittelyyn ja ne johdetaan nykyisin käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Investoinnissa kiinnitettiin lisäksi erityistä huomiota häiriötilanteiden hallintaan. Rakennusten ulkopuolella olevat varastosäiliöalueet on varustettu vallituksilla. Vallitetut alueet on venttiileillä

55 55 erotettu kaustisointiosaston viemäröintijärjestelmästä. Laitteiden ja säiliöiden ylijuoksut ohjataan vallitilaan tai osaston lattiakanaaliin ja edelleen osaston keräilykaivoon. Vallitukseen kerääntyneet sadevedet valuvat osaston keräilykaivoon. Vallitiloihin ja lattiakanaalista keräilykaivoon vuotaneen nesteen johtokyky mitataan keräilykaivosta. Jos nesteen johtokyky on suurempi kuin asetettu raja-arvo, palautetaan nesteet joko laihavalkolipeäsäiliön kautta takaisin prosessiin, tai ohjataan biologiselle jätevedenpuhdistamolle. Ylitäytön sattuessa säiliöiden pintamittaukset antavat hälytyksen tehtaan ohjausjärjestelmään. Pintamittaukset on varmistettu ylitäytön estolla. Vuodot havaitaan keräilykaivon johtokykymittauksen ja pintamittauksen perusteella sekä visuaalisesti kentällä. Tarvittaessa vallituksen sulkuventtiili voidaan sulkea. Mikäli laihavalkolipeäsäiliössä ei ole riittävästi tilaa tai keräilykaivon pumpun kapasiteetti ylittyy, johdetaan ylimenevä osa vuodosta keräilykaivon ylijuoksun kautta hallitusti jätevedenpuhdistamolle. Tarvittaessa vallitilan sulkuventtiili voidaan sulkea ja kerätä osa vuodosta vallitilaan. Mikäli vuoto ei mahdu vallitilaan tai laihavalkolipeäsäiliöön, johdetaan vuoto jätevesien käsittelyyn biologiselle puhdistamolle. Tilanteessa, jolloin biologinen jätevedenpuhdistamo ei voi ottaa vastaan kaikkea päästöjä, johdetaan päästö puhdistamon varoaltaaseen (45 000m 3 ), joka toimii puskurina. Biologisen puhdistamon varoallas on suunniteltu ja rakennettu nimenomaan suurten poikkeuksellisten päästöjen käsittelyä varten. Varoaltaasta jätevesi pumpataan biologiseen jäteveden puhdistukseen puhdistamon kapasiteetin sallimissa puitteissa. Kaikki kaustistamoalueen prosessilaitteet, säiliöt ja putkistot ovat kemikaalilain mukaisen säännöllisen tarkastuksen piirissä. Tehtaan sisätiloissa tapahtuvassa häiriöpäästössä voidaan vedet johtaa jätevesiviemäriin ja sitä kautta hallitusti käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Ulkotiloissa olevissa säiliöissä on varoaltaat, joista mahdollinen ylikaato saadaan takaisin prosessiin. Sadevesiviemäreihin pääsevien häiriöpäästöjen minimoimiseksi on osastoilla käytössä viemäreiden sulkumattoja. Suuret kemikaalivuodot vesistöön voivat kulkeutua vain biologisen jäteveden käsittelyn kautta, jolloin niiden havaitseminen varhaisessa vaiheessa on mahdollista. Jätevesien ja poikkeuksellisten päästöjen pääsy käsittelemättöminä vesistöön on estetty varoaltain ja öljypuomein. Uusi vesilaitos on merkittävästi vähentänyt jäähdytysvesien johtamista Kurimonhaaraan, kun jäähdytyksessä syntyviä lämpimiä vesijakeita on otettu käyttöön ja korvattu niillä tuoreveden käyttöä. Toimenpiteillä on parannettu tehtaan vesitaseen hallintaa ja tehostettu veden käyttöä. Tämä näkyy myös tehtaan prosessivedenkulutuksen vähenemisenä. Haihduttamon uusimisen yhteydessä on sekundäärilauhteen ylikaato ohjattu biologiselle puhdistamolle. Biolietteen käsittelyn ja mäntyöljykeittämön vedet on viemäröity uudelle haihduttamolle eikä niitä enää nykyisin johdeta Vähähaaraan.

56 56 K7-kattila on poistettu käytöstä vuonna Saha ja K9-kattila eivät ole olleet toiminnassa eikä näistä ole johdettu vesiä Vähähaaraan 2009 jälkeen. Lupamääräyksen 59 mukaan selvitykseen on liitettävä teknis-taloudellinen tarkastelu toimenpide-esityksineen näiden vesien sekä mahdollisissa häiriötilanteissa aiheutuvien päästöjen käsittelyn ja hallinnan parantamisesta. Tehtaalla on toteutettu mittavia investointeja, joilla on merkittävästi vähennetty Vähä- ja Kurimonhaaraan johdettavien vesien määrää ja parannettu vesien ja vuotojen hallintaa. Toteutetut toimenpiteet ovat vähentäneet päätöksessä 119/08/2 mainittuja riskejä ympäristön pilaantumisesta. Täten luvan haltija ei pidä tarpeellisena esittää erillistä teknistaloudellista selvitystä uusista toimenpiteistä. Tehtaalla on toteutettu toimenpiteitä sisäisten vesijakeiden hyödyntämiseksi tehokkaammin ja vedenkäytön vähentämiseksi. Toimenpiteiden arvo on ollut useita miljoonia euroja. Jätevedenpuhdistamolle on ohjattu vesiä, jotka ovat aiemmin menneet Vähähaaraan. Vedenkäytön ja käsittelyn tehostamistoimenpiteiden johdosta on Kurimonhaaraan ja Vähähaaraan johdettavien vesien määrä vähentynyt. Nykyisellään Vähä- ja Kurimonhaaraan johdetaan pääasiassa puhtaita jäähdytys- ja tiivistevesiä. Seuraavassa on esitetty periaatekuva Vähä- ja Kurimonhaaraan johdettavien jäähdytys- ja jätevesien viemäröinnistä. Kuva 15. Jäähdytys- ja jätevesien viemäröinti. Vihreä virta = puhtaat jäähdytysvedet Vähähaaraan ja Kurimohaaraan, Punainen virta = kuitupitoiset jätevedet biologiselle puhdistamolle, Keltainen virta = ClO2-laitoksen lattiavedet Vähähaaraan, Sininen virta = kuituvapaat jätevedet biologiselle puhdistamolle

57 57 Kurimonhaaraan johdetaan puhtaita jäähdytysvesiä valkaisusta ja talteenotosta sekä Boardin NASH-pumppujen jäähdytysvedet. Näiden vesien määrää ja laatua ei mitata. Kurimonhaaraan johdettavien vesien vaikutus vesistöön on lähinnä purkualueelle kohdistuvaa lämpökuormaa, mistä johtuen jäähdytysvesien purkualue pysyy talvella pääosin sulana. Vähähaaraan johdetaan nykyisin pääosin puhtaita jäähdytysvesiä: K10- kattilan jäähdytysvedet, turbiinin jäähdytysvedet ja soodakattilan tiivisteja jäähdytysvedet. Myös vesilaitoksella raakavedestä erotettava humus palautetaan Vähähaaraan. Näiden vesien määrää ja laatua ei mitata. ClO 2-laitoksen sivutuotteena syntyvä natriumseskvisulfaatti ja soodakattilan lentotuhka pyritään kierrättämään takaisin prosessiin. Ajoittain niitä johdetaan Vähähaaraan ja ala-altaan kautta vesistöön, jotta tehtaan S/Na-tase voidaan pitää halulla tasolla. Samalla hallitaan lipeäkierron K- ja Cl-pitoisuutta, mikä on oleellista kattilan korroosion ja likaantumisen hallitsemiseksi. Teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja kyseisten aineiden veteen liuottamisen lopettamiseksi kokonaan ei ole olemassa. Vähähaaraan johdettavat vedet johdetaan mereen ala-altaan kautta ja niiden laatua tarkkaillaan osana mereen johdettavien jätevesien velvoitetarkkailua. Tehtaalta mereen johdettava kuormitus muodostuu jätevedenpuhdistamolta ja Vähähaaraan johdettavien vesien aiheuttamasta kuormituksesta, jolle on asetettu luparajat. Tehtaalta mereen johdettavan kuormituksen vesistövaikutuksia mitataan vaikutustarkkailussa. Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista Puhdistamolle johdettavan COD-kuormituksen vähentäminen vaikeuttaa puhdistamon fosforin hallintaa. Aktiivilietelaitoksen toiminnassa tarvittava määrä fosforista tulee prosessista eikä fosforia tarvitse annostella puhdistamolle lisäravinteena lainkaan. COD-kuormituksen vähentyessä joudutaan puhdistamolla tilanteeseen, jossa puhdistamolla on kuormitukseen nähden liikaa fosforia, puhdistamolta jätevesien mukana poistuva fosforikuorma kasvaa ja näin ollen sitä joudutaan aika ajoin saostamaan. Fosforikuormituksen vähentämiseksi tulisi puhdistamolle johdettavaa COD-kuormitusta nostaa, mutta sen ristikkäisvaikutuksena olisi vesistöön johdettavan COD-kuormituksen lisääntyminen. Puhdistamon toiminnassa tulee olla riittävästi ravinteita suhteessa tulevaan kuormitukseen. Lisäksi aktiivilietteen toiminnan ja jätevesien puhdistustehokkuuden kannalta typpi/fosforisuhde tulee optimaalinen. Ravinnekuormituksen vähentäminen liian alhaiselle tasolle heikentää kokonaisuudessaan puhdistamon toimintaa ja lisää vesistöön johdettavaa kuormitusta. Päästöt ilmaan Sellutehtaan merkittävimmät päästöt ilmaan ovat rikkipäästöt, pelkistyneet hajukaasut, typenoksidit sekä hiukkaspäästöt. Tehtaan tasainen ja

58 58 häiriötön ajo on merkittävin keino vähentää ilmaan johdettavien päästöjen määrää. Tehtaalla tehdään jatkuvasti työtä tehtaan käytettävyyden parantamiseksi. Päästöjen kehitys ja toimet päästöjen vähentämiseksi Seuraavassa kuvassa on esitetty lohkokaaviot tehtaalla syntyvien savukaasujen johtamisesta ilmaan. Tehtaalta ilmaan johdettavat päästöt ovat peräisin sellun valmistusprosessista sekä kiinteän polttoaineen voimakattilasta. Soodakattilan savukaasut johdetaan kolmen rinnakkaisen kolmekenttäisen sähkösuotimen jälkeen 94 m korkeaan piippuun. Meesauunin savukaasut johdetaan kolmekenttäisen sähkösuotimen kautta 86 m korkeaan piippuun. Kiinteän polttoaineen teollisuusvoimakattilan (K10-kattila) savukaasut puhdistetaan sähkösuotimella ja johdetaan 81,6 metriä korkeaan piippuun. Hajukaasujen käsittelyn ollessa estynyt soodakattilassa tai meesauunissa johdetaan hajukaasut ohituspiippuihin. Klooridioksidilaitoksen alueen pesureissa, säiliöissä ja torneissa syntyvät happamat höngät kerätään talteen ja johdetaan valkaisimon kaasunpesurin alaosaan. ClO 2-laitoksen poistohönkien luparaja klooripitoisuudelle ylitettiin kesällä 2014 johtuen täytekappaleiden likaantumisesta. Vuosihuoltoseisokissa varmistettiin pesurin toiminta ja varmistettiin pesurin optimaaliset ajoparametrit riittävän pesutehokkuuden varmistamiseksi. Luparajaylitys ja korjaavat toimenpiteet on raportoitu valvovalle viranomaiselle erikseen. Kuva 16. Savukaasujen johtaminen

59 59 Suurin osa sellutehtaan typenoksideista tulee soodakattilasta. Tehtaalla pyritään ajamaan soodakattilalle polttoon menevä mustalipeä mahdollisimman korkeassa kuiva-aineessa, mikä nostaa palamislämpötilaa ja parantaa näin energiatehokkuutta. Korkean palamislämpötilan johdosta höyrystyy enemmän natriumia, joka sitoo SO 2-yhdisteitä ja alentaa näin myös soodakattilan ilmaan johdettavia rikkipäästöjä. Rikkipäästöjen minimoimisen ja kattilan korkean energiatehokkuuden ristikkäisvaikutuksena on, että soodakattilalta ilmaan johdettavat NO x-päästöt voivat hieman kasvaa. TRS-päästöt ovat vähentyneet merkittävästi kaustisointialueen laimeiden hajukaasujen keräilyn tehostamisen jälkeen Investoinnin käyttöön oton yhteydessä tehtaan rikkidioksidipäästöt kasvoivat, johtuen lisääntyneestä raskaan polttoöljyn käytöstä. Tilanteen parantamiseksi on laimeiden hajukaasujen pesua tehostettu ennen niiden johtamista meesauuniin. Metanolin ja laimeiden hajukaasujen johtaminen polttoon meesauuniin on nostanut meesauunista ilmaan johdettavien typenoksidien määrää. Tämä johtuu näiden komponenttien luontaisesti suuremmasta määrästä typestä. Myös poltto-olosuhteiden optimoiminen TRS-päästöjen minimoimiseksi muuttaa poltto-olosuhteita siten, että termistä NO x:a pääsee syntymään enemmän. Seuraavassa kuvassa on esitetty ilmaan johdettavat typenoksidit, rikkioksidit, TRS-päästöt ja hiukkaset viime vuosilta. Päästöt sisältävät normaaliolosuhteiden lisäksi tehtaan pysäytys- ja käynnistysjaksot sekä häiriötilanteet. Teollisuusvoimakattilan (K10-kattila) päästöt eivät sisälly alla oleviin kuviin. Kuva 17. Ilmaan johdetut typen- ja rikinoksidit, pelkistyneet rikkiyhdisteet ja hiukkaset soodakattilasta ja meesauunista v

60 60 Seuraavassa taulukossa on esitetty teollisuusvoimakattilan (K10-kattilan) ilmaan menevien päästöjen vuotuiset päästömäärät (t/v). Taulukko 24. Kattilan K10 päästöt ilmaan, kokonaispäästöt (t/v) vuosilta Päästö, t/v Rikkidioksidi 2,4 0,9 0,34 4,4 Typenoksidit NO2:na 176, ,6 81,6 Hiukkaset 2,7 1,4 1,3 1,3 Hiukkaspäästöjen kasvuun johtaneet syyt Soodakattilan sähkösuotimet ovat alkuperäiset. Kapasiteetti on mitoitettu soodakattilan tuotannolle tka/d. Laitetoimittaja on kuitenkin todennut, että niiden mitoituksen mukaan erotusasteen pitäisi olla parempi nykyisessä kuormitustilanteessa. Suotimille tehdään vuosittain ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kuntotarkastukset ja sen pohjalta määritetään kunnossapito ja korjaustoimenpiteet seuraavaan vuosihuoltoseisokkiin. Toimintatavalla on pyritty varmistamaan sähkösuotimien hyvä kunto ja toimintavarmuus niiden elinkaaresta huolimatta. Säännöllisissä kuntokartoituksissa ja erillisissä selvityksissä on havaittu suotimissa mekaanisia vaurioita, joita on korjattu vuosihuoltoseisokeissa osana normaalia kunnossapitoa. Myös sähkösuotimien jälkeisellä pesurilla on havaittu puutteita, jotka osaltaan selittävät tason nousua. Korjaavina toimenpiteinä on mm. uusittu pesurin pisaranerottimia 2013 ja Myös mittaustuloksissa on merkittävää hajontaa ja mittausten luotettavuutta ja syitä mittaustulosten suureen hajontaan selvitetään yhteistyössä ulkopuolisen mittaajan kanssa. Mittauspaikka ei täytä mittaukselle asetettuja vaatimuksia. Myös hiukkaspitoisuuksien mittaaminen luotettavasti märistä savukaasuista on haastavaa. Viime vuosina on tehty kunnossapitotoimenpiteitä ja lisäparannustoimia pesurin toimintaan (pesuvesien automatiikka sekä tulovesien pyörrepuhdistus ja yläpisaranerotin). Toimenpiteillä varmistetaan savukaasujen riittävä jäähdytys ja pesusuuttimien auki pysyminen ja riittävä pesurin erotustehokkuus. Lisäksi kattilan polton hallinnan parantamiseksi tehdään muutoksia kattilan tertiääri-ilmajakoon. Kesän 2016 aikana hiukkaspäästöjä on rajoitettu ajamalla pienemmällä soodakattilan tuotannolla. Tuotantotason nousu ei kuitenkaan yksin selitä tason kasvua, sillä hakija on aiempina vuosian ajanut jopa nykyistä suuremmalla soodakattilan kuormituksella ja huomattavasti pienemmällä hiukkaspäästöillä. Sähkösuodattimien uudistaminen Vuonna 2017 soodakattilan sähkösuodattimelle 3 tehtiin kokonaisvaltainen uudistus ja suotimille 2 ja 3 tehtiin normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet, lisäksi suodinta 3 huollettiin uudestaan syksyllä Toimet eivät

61 61 kuitenkaan riittäneet, ja soodakattilan hiukkaspitoisuudet olivat edelleen yli ympäristöluvan lupamääräyksen raja-arvon. Vuoden 2018 mittauksessa hiukkaspitoisuus oli keskimäärin 67 mg/nm 3 (6 % O 2, epävarmuus vähennettynä), kun voimassa oleva luparaja on 50 mg/nm 3. Lapin ELYkeskuksen velvoittamana toiminnanharjoittaja ilmoitti sitoutuvansa suotimien 1 ja 2 uudistamiseen vuosina 2018 ja 2019 vuosihuoltoseisokkien yhteydessä. Vuosihuollon 2018 jälkeen kaksi suodinta on kunnostettu ja kolmas on määrä kunnostaa vuonna ELY-keskukselle toimittamansa lisäselvityksen perusteella toiminnanharjoittajan arvio oli, että hiukkasten kokonaispäästöt nousevat tilanteen johdosta arviolta 2 4 t/kk. Toiminnanharjoittajan mukaan toteutunut ominaispäästötaso on alkuvuoden 2018 osalta ollut noin 0,38 kg/adt, joka vastaa käyttöikänsä loppua lähestyvien sähkösuodattimella varustettujen olemassa olevien soodakattiloiden päästötason ylärajaa (BAT 0,4 kg/adt). Toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan tilanteesta aiheutuva ylimääräinen päästö ei olennaisesti heikennä ilmanlaatua. Toiminnanharjoittaja myös toteaa, että se on sähkösuotimien käynninaikaisten kunnossapitotoimien ajan rajoittanut tuotantoa lupamääräyksen 58 mukaisesti. Polttotehon jatkuvalla rajoittamisella ei toiminnanharjoittajan mukaan saavuteta merkittävää ympäristökuormituksen vähenemistä, huomioiden mm. koko tehtaan toiminta. Takuuarvo uusittaville suodattimille nro 2 on 140 mg/nm 3, joka on sama kuin jo uusitun suodattimen nro 3 takuuarvo. Suodattimia seuraa pesuri, jonka erotustehokkuus on vaihdellut tasolla %. Kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen päästöt ilmaan Kuoren kuivauksen poistoilma johdetaan äänenvaimentimen kautta ilmaan. Metsä Fibre Joutsenon tehtaalla tehtyjen mittausten mukaan kuivauksesta ei käytännössä synny hiukkaspäästöjä. Joutsenossa vuonna 2013 tehtyjen kertamittausten perusteella kuivauksen poistokaasuista mitatut hiukkaspitoisuudet olivat tasolla 1 mg/m 3. Kuivattu polttoaine johdetaan kaasutukseen ja syntynyt tuotekaasu johdetaan meesauunin polttoaineeksi. Kuoren kaasutuksella saatavalla tuotekaasulla korvataan uunissa käytettävää raskasta polttoöljyä. Myös metanolin polttomahdollisuus meesauunissa vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä. Tuotekaasun ja metanolin poltto meesauunissa vähentää näin tehtaan fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Tuotekaasun polttaminen voi hieman nostaa meesauunin typenoksidipäästöjä johtuen korkeammasta palamislämpötilasta. Mikäli tehtaalla toteutetaan investointi tuotekaasun valmistamiseksi, voivat meesauunista ilmaan johdettavat NO x-päästöt hieman nousta johtuen puuperäisen polttoaineen luontaisesti sisältämästä typestä sekä tuotekaasun korkeammasta palamislämpötilasta johtuvan termisen NO x:n lisääntyminen verrattuna perinteisiin meesauunin polttoaineisiin, jolloin päästöt asettuvat kasviperäisille kaasumaisille polttoaineille asetettujen maksimipäästöjen tasolle. Myös metanolin ja laimeiden hajukaasujen

62 62 sekä meesauunissa mahdollisesti poltettavien mäntyöljyn sekä mäntyöljyjohdannaisten mukana päätyy typpeä meesauuniin polttoon, mikä voi nostaa meesauunin typenoksidipäästöjä. Käytettävillä biopolttoaineilla korvataan fossiilisia polttoaineita (raskasta polttoöljyä) ja näin vähennetään tehtaan fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Hajukaasut ja toimet hajupäästöjen vähentämiseksi Tehtaan väkevät ja laimeat hajukaasut kerätään ja käsitellään tehokkaasti. Laimeat ja väkevät hajukaasut kerätään ja poltetaan soodakattilassa. Väkevien hajukaasujen varapolttopaikkana toimii meesauuni. Kaustisoinnin laimeat hajukaasut poltetaan meesauunissa. Lisäksi meesauunissa voidaan polttaa metanoli ja tärpätti. Häiriötilanteissa hajukaasut ohjataan ilmaan ohituspiippujen kautta. Normaalitilanteessa keräilyn ulkopuolelle ei jää hajukaasuja. Hajukaasujen käsittelyssä pyritään jatkuvasti mahdollisimman korkeaan käyttöasteeseen. Poikkeamat käsittelyasteessa johtuvat pääasiassa huolto- ja kunnossapitotoimenpiteistä sekä erilaisista mekaanisista ongelmista tai prosessin poikkeustilanteista, joita ei voi täysin välttää. Hajukaasujen käsittelyasteet ovat olleet lupaehtojen mukaisia lukuun ottamatta joulukuussa 2014 tapahtunutta laimeiden hajukaasujen käsittelyasteen alitusta. Käsittelyaste jäi alle luparajan prosessihäiriöstä johtuen, jonka seurauksena laimeiden hajukaasujen kääntäminen takaisin käsittelyyn viivästyi. Luparajaylitys ja korjaavat toimenpiteet on raportoitu viranomaiselle erikseen. Väkevien hajukaasujen käsittelyaste oli vuosikeskiarvona 99,8 % ja laimeiden hajukaasujen käsittelyaste oli vuosikeskiarvona 98,9 %. Lupamääräys 16. Selvitys laimeiden hajukaasujen keräys- ja käsittelyjärjestelmän tehostamisesta Vaasan hallinto-oikeus on antamassaan päätöksessä 08/0332/1 tarkistanut ympäristöluvan lupamääräystä 16. Tarkistetun lupamääräyksen mukaan väkevien hajukaasujen keräys- ja käsittelyjärjestelmän käyttöaste on oltava vähintään 98 % ja laimeiden hajukaasujen keräys- ja käsittelyjärjestelmän käyttöaste vähintään 95% kuukausittaisesta toiminta-ajasta. Tavoitteena on, että laimeiden hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmän käytettävyys on vähintään 98 % kuukausittaisesta toiminta-ajasta. Hallinto-oikeuden ratkaisussa on lisäksi velvoitettu lupamääräysten tarkistamishakemuksessa esittämään selvitys laimeiden hajukaasujen keräys- ja käsittelyjärjestelmän tehostamisesta siten, että käyttöaste on vähintään 98 % kuukausittaisesta käyttöajasta. Laimeiden hajukaasujen käsittelyasteet ovat olleet lupaehtojen mukaiset tarkasteltavana ajanjaksona vuosina yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Myös selvitysvelvoitteen mukainen 98 %:n käyttöaste on toteutunut pääsääntöisesti. Hieman matalampi käsittelyaste johtuu teh-

63 63 taalla tapahtuvista äkillisistä prosessihäiriöistä sekä satunnaisista laitevioista savukaasujen käsittelyssä, joita ei toiminnan luonteesta johtuen aivan täysin voida välttää. Laimeiden hajukaasujen käsittelylle on yleisesti asetettu 95 % käsittelyastevaatimuksia. Hakijan mukaan laimeiden hajukaasujen 95 % kuukausittaista käsittelyastetta voidaan toiminnan luonteesta johtuen ja laimeiden hajukaasujen aiheuttama haitta huomioiden pitää riittävänä myös Kemissä. Hajukaasujen käsittelyssä pyritään jatkuvasti mahdollisimman korkeaan käyttöasteeseen ja poikkeamat tästä johtuvat pääasiassa erilaisista mekaanisista ongelmista tai prosessin poikkeustilanteista, joita ei voi täysin välttää. Hajukaasujen käsittely voidaan joutua ohittamaan prosessihäiriöiden lisäksi huolto- ja kunnossapitotoimenpiteiden ajaksi. Laimeat hajukaasut ovat nimensä mukaan laimeita ja niiden aiheuttamat hajuhaitat ympäristössä lieviä ja pääsääntöisesti tehdasalueelle rajoittuvia. Hajuhaittoja esiintyy lähinnä tehtaan häiriötilanteissa, jotka eivät ole ennakoitavissa eivätkä osa tehtaan normaalia toimintaa. Ohitusten kesto pyritään aina minimoimaan. Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista Mustalipeän kuiva-aineen nostaminen nostaa palamislämpötilaa, mikä vähentää soodakattilalta ilmaan johdettavia rikkipäästöjä ja parantaa tehtaan energiatehokkuutta mutta lisää kattilalta ilmaan johdettavia typenoksidipäästöjä. Tuotekaasulla, metanolilla ja pikiöljyllä/mäntyöljyllä voidaan korvata raskaan polttoöljyn käyttöä meesauunin polttoaineena. Puuperäisten biopolttoaineiden polttaminen meesauunissa pienentää tehtaan fossiilisten hiilidioksidipäästöjen määrää, mutta voi hieman kasvattaa meesauunin typenoksidipäästöjä. Myös lauhtumattomien hajukaasujen johtaminen polttoon meesauuniin voi nostaa meesauunin typenoksidipäästöjä. Typenoksidipäästöjen kasvaminen johtuu siitä, että puuperäiset biopolttoaineet ja lauhtumattomat hajukaasut sisältävät luontaisesti enemmän typpeä kuin perinteiset meesauunin polttoaineet, jolloin polttoon päätyy polttoaineiden mukana enemmän typpeä. Tuotekaasun korkeammasta palamislämpötilasta johtuen syntyy enemmän myös termistä NO x:ia. Meesauunin polttoa voidaan optimoida siten, että pelkistyneitä rikkiyhdisteitä syntyy mahdollisimman vähän. Tämän ristikkäisvaikutuksena on, että typenoksidipäästöt saattavat nousta. Melu Karihaaran metsäteollisuusalueen toiminnasta aiheutuvaa melua on selvitetty useita kertoja lupakauden aikana ja viimeksi vuonna Selvityksessä on melulähteinä huomioitu Metsä Fibre Oy:n sellutehtaan ja Metsä Board Kemi Oy:n kartonkitehtaan toiminnot ja näiden toimintaan liittyvä liikenne. Karihaaran sahan toiminta alueella on loppunut.

64 64 Selvityksen mukaan tehtaan toiminnasta ympäristöön aiheutuva melu on prosessiteollisuudelle tyypillistä tasaista kohina ja huminaa, joka toiminnan luonteesta johtuen on melko tasaista eri vuorokauden aikoina. Hyvin pientä eroa melukartoissa nähdään liikenneväylien ympäristössä, mutta erot niissäkin ovat melko pieniä. Teollisuusalueelle tulevaa ja sieltä lähtevää liikennettä on melko tasaisesti ympäri vuorokauden. Ympäristössä tehtyjen havaintojen perusteella metsäteollisuusalueen aiheuttama melu ei ole kapeakaistaista tai impulssimaista. Ympäristöluvassa asetetut meluohjearvot alittuvat sekä vuorokausikeskiäänitason (55 db) että yöajan (50 db) keskiäänitason osalta. Melumittausten ja mallinnuksen perusteella Metsä Fibre ja Metsä Board toimivat ympäristöluvissa mainittujen melutavoitteiden mukaisesti. Seuraavassa on lyhyesti esitetty yhteenveto viimeisimmän melumittauksen havainnoista. Ympäristömelua mitattiin seitsemässä pisteessä teollisuusalueen ympäristössä. Mittaustulosten mukaan tehtaan toiminnasta aiheutuva melu on havaittavissa kaikilla mittapisteillä pääasiassa tasaisena kohinana. Joillakin mittauspisteillä on lisäksi havaittavissa kuorimoalueen ääniä. Sellu ja kartonkitehtaiden aiheuttamaksi mittausjakson keskiäänitasoksi käytetyissä mittauspisteissä mitattiin db(a). Äänitaso oli suurin Kuivanuoron/Sotisaaren alueella pisteissä, jotka sijaitsevat lähinnä kuorimoa. Tällä alueella on yhteensä kymmenen asuinkäytössä olevaa rakennusta. Mittaustulosten perusteella päivä tai vuorokauden keskiäänitaso ei ylitä millään asuinrakennuksella arvoa 55 db(a). Yöajan keskiäänitaso on Kuivanuoron/Sotisaaren alueella suurimmillaan juuri tavoitearvon 50 db(a) suuruinen. Lähimmällä rakennuksella (Karula) kolmen mittausjakson keskiäänitasoiksi mitattiin 51, 50 ja 50 db(a). Maanmittauslaitoksen aineistossa Karulaa ei ole merkitty asuinrakennukseksi, mutta paikan päällä tehdyn havainnon mukaan rakennuksessa saatetaan asua. Muilla asuinrakennuksilla yöajan keskiäänitaso on tavoitearvoa 50 db(a) pienempi. Sellu ja kartonkitehtaille on edellisen kerran tehty laaja ympäristömeluselvitys ja ympäristömelun torjuntasuunnitelma vuonna Vuoden 2009 jälkeen tehtailla on tehty meluntorjuntatoimenpiteitä ympäristömelun pienentämiseksi. Selvityksen mukaan tehdyt meluntorjuntatoimenpiteet ovat kaikki onnistuneet erittäin hyvin ja niiden vaikutus on havaittavissa ympäristössä. Kuorimon kurottajien aiempaa hiljaisempi toiminta on kuultavissa Kuivanuoron alueella. Aiemmin kurottajien peruutusäänimerkki ja puiden kolina syöttöpöydällä aiheuttivat nykyistä enemmän hyvin erotettavissa olevaa tasaisesta kohinasta poikkeavaa melua. Tehtyjen meluntorjuntatoimenpiteiden lisäksi Metsä Woodin Karihaaran sahan toiminta on loppunut. Tämä on myös vaikuttanut teollisuusalueen itäpuolella olevien asuinalueiden melutilanteeseen.

65 65 Kaustistamo- ja vesilaitosinvestoinnin vaikutus ympäristömeluun Tehtaalla on kaustisointi- ja vesilaitosinvestoinnin yhteydessä määritetty uusien laitosten (kaustisointilaitos 1. vaihe ja vesilaitos) aiheuttama ympäristömelu laitosten läheisyydessä suoritetuilla mittauksilla ennen investointia ja investoinnin jälkeen ( ja ). Ennen uusien laitosten käynnistymistä melumittaus suoritettiin syyskuussa Mittaukset uusittiin huhtikuussa 2012 laitosten käynnistymisen jälkeen. Mittausten tarkoituksena oli varmistaa, että uusien laitosten vaikutuksesta ympäristön melutaso ei ole kasvanut ja toisaalta laitoksissa ei ole meluntorjuntaa vaativia melulähteitä. Mittaustulosten ja tehtyjen havaintojen perusteella uudet laitokset eivät aiheuta ympäristömelutason kasvua tehtaan ympäristössä. Laitosten melupäästö ympäristöön on vähäinen. Mittausten yhteydessä ei havaittu yhtään sellaista uutta melulähdettä, johon huomio olisi kiinnittynyt melupäästön kannalta (ts. kuulohavainnolla erottuvaa melulähdettä ei havaittu). Mittausten yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella uusien laitoksien melupäästö ympäristöön on vähäinen. Lupamääräys 18a. Selvitys kuorimon puunkäsittelyn ja puun syötön melupäästöjen ja niiden vaikutusten vähentämismahdollisuuksista Aluehallintovirasto on hyväksynyt tehtaan antaman meluselvityksen ja meluntorjuntasuunnitelman ja on antamallaan päätöksellä 89/10/1 ( ) täsmentänyt lupaa nro 61/07/2 muuttamalla lupamääräystä 18 (muutos kursivoitu) ja antamalla uuden lupamääräyksen 18a, jotka kuuluvat seuraavasti: 18. Käyttöön otettavien uusien melua aiheuttavien laitteiden tai nykyisten laitteiden melua lisäävistä muutoksista aiheutuva vaikutus ympäristön melutasoihin on arvioitava melupäästöjen mittauksilla ja tarvittaessa melun leviämismallilaskelmilla. Olemassa olevien melupäästölähteiden äänitehotasoa pienentävien toimenpiteiden tehokkuus on osoitettava äänitehotason mittauksilla ennen vähentämistoimenpiteitä ja niiden jälkeen. Myös tehdasaluetta ympäröivillä asuinalueilla, erityisesti kohteissa, joissa tavoitearvot ovat ylittyneet tai ovat niiden tuntumassa, on tehtävä melumittaukset toimenpiteiden tehokkuuden selvittämiseksi. 18a. Luvan haltijan on tehtävä yksityiskohtainen teknis-taloudellinen suunnitelma kuorimon puunkäsittelyn ja puun syötön melupäästöjen ja niiden vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja liitettävä suunnitelma toteuttamisaikatauluineen lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteyteen. Meluselvityksessä keskeisiksi mainittujen puhaltimien osalta vaimennustoimenpiteet on toteutettava mennessä.

66 66 Lupamääräyksen 18 mukaiset melumittaukset ja melun vähentämistoimenpiteiden tulokset on esitetty edellä. Tulosten mukaan toiminnasta aiheutuva melu on vähentynyt eivätkä ohjearvot enää ylity ympäröivillä asuinalueilla. Lupamääräyksen 18a mukaiselle teknis-taloudelliselle selvitykselle ei hakijan mukaan ole tarvetta. Kuorimon puunkäsittelyalueella on uusittu kurottaja, sulakuljettimet, ja opastettu työntekijöitä minimoimaan toiminnasta aiheutuva melu puun käsittelyssä ja erityisesti puiden laskemisessa kuljettimelle. Kurottajien piippausäänet on poistettu korvaamalla ne peruutuskameroilla. Koneet ovat nykyään yläpihtikoneita, puut voidaan laittaa sulakuljettimelle matalammalta. Vanhassa alapihtikoneessa oli ns. portsari, joka työnsi nipun kuljettimelle korkealta, tästä tuli ylimääräistä ääntä, toiseksi kun portsari palautui paikalleen, kuului kova raudan ääni. Tehdasalueella liikkuu muita työkoneita, joiden piippausääniä ei voida turvallisuussyistä eliminoida kokonaan. Piippausäänet pitää olla riittävät alueella työskentelevien työturvallisuuden varmistamiseksi. Tehtyjen mittausten mukaan tehdyt toimenpiteet ovat vähentäneet kuorimolta aiheutuvia melupäästöjä eikä toiminnasta aiheutuva melu enää ylitä ohjearvoja. Mittaustulosten mukaan tehtaan toiminnasta aiheutuva melu on havaittavissa kaikilla mittapisteillä pääasiassa prosessiteollisuudelle ominaisena tasaisena kohinana. Joillakin mittauspisteillä on lisäksi havaittavissa kuorimoalueen ääniä, mutta melu ei ylitä vuorokausi- tai yöajan keskiäänitason ohjearvoja. Näin ollen erillistä teknis-taloudellista selvitystä kuorimon puunkäsittelyn ja puunsyötön melupäästöjen ja niiden vähentämismahdollisuuksista ei hakijan mukaan ole tarpeen laatia. Tehdas on sitoutunut minimoimaan toiminnasta aiheutuvan melun huomioimalla melun laitehankinnoissa ja suuremmissa investoinneissa tehtaan elinkaari- ja yhtiön investointisuunnitelmien mukaisesti, siten että toiminnasta aiheutuva melu ympäristöön ei lisäänny. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Jätelain mukaan jäte on aine tai esine, jonka toiminnanharjoittaja poistaa käytöstä esimerkiksi laadun tai ominaisuuksien vuoksi. Hakijan näkemyksen mukaan Metsä Fibren Kemin tehtaan tuotantoprosessissa syntyvistä sivuvirroista jätelain mukaisen jätteen määritelmän täyttävät seuraavat jakeet: - viherlipeäsakka (soodasakka) ( ) - kalkkipitoiset jätteet ( ) - orgaaninen kuiturejekti ( ) - teollisuuden rakennusjätteet ( ) - metalliromu ( ) - puu ( ) - keräyspaperi ja pahvi ( ) - keräyslasi ( ) - energiajäte ( )

67 67 - ruokalan keittiöbiojäte ( ) - vaaralliset jätteet Arvio syntyvien jätteiden määrästä ja käsittelystä tehtaan toimiessa täydellä kapasiteetilla on esitetty seuraavassa taulukossa. Arvio on tehty viime vuosina toteutuneisiin määriin perustuen. Lisäksi tehtaalta syntyy vaarallisia jätteitä, kuten kiinteät öljypitoiset jätteet, kiinteät maali- ja aerosolijätteet, voiteluöljyt, orgaaniset nesteet, lyijyakut, loisteputket, elektroniikkaromu sekä laboratoriojätteet. Näiden määrä on yhteensä noin 45 tonnia vuodessa ja ne toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelylaitokselle, joka kierrättää tai hävittää jätteet asianmukaisesti. Taulukko 25. Arvio tehtaalla syntyvistä jätteistä ja niiden jatkokäytöstä Tunnusnumero Jätenimike Syntypaikka Käyttökohde/ loppusijoitus Arvio määrästä, t/a p-% Viherlipeäsakka Talteenotto Kaatopaikalle A b Kalkkipitoiset jätteet Kaustisointi Kaatopaikalle 500 A Orgaaninen kuiturejektkäli Keitto/lajittelu Tapauskohtaisesti, mi- 20 A b ei täytä sivutuo tekriteereitä Primääriliete Jätevedenkäsittely Polttoon, K10-kattila Mitattu b Bioliete Jätevedenkäsittely Polttoon, soodakattila Mitattu b Rakennus- ja purkujätteet Tehdas yhteiset Materiaalihyötykäyttö A Metalliromu Kunnossapito Materiaalihyötykäyttö A a Puujäte Tehdas yhteiset Materiaalihyötykäyttö A b Keräyspaperi ja Toimistot Materiaalihyötykäyttö A b -pahvi Keräyslasi Toimistot Materiaalihyötykäyttö 3 A a Energiajäte Toimistot Energiahyötykäyttö A b Biojäte Tehdas yhteiset Materiaalihyötykäyttö A b a=pysyvä jäte b=tavanomainen jäte Jätteiden syntypaikka, ominaisuudet, varastointi sekä edelleen toimittaminen on kuvattu seuraavassa erikseen kunkin jätejakeen osalta. Viherlipeäsakka (soodasakka) ( ) Kuivaainepitoisuus, Viherlipeä- eli soodasakka muodostuu talteenottolaitoksessa erottaessa liukenematon kiintoaine viherlipeästä. Liukenematon kiintoaine sisältää epäorgaanisia suoloja, kuten oksideja, karbonaatteja ja sulfideja sekä metalleja. Viherlipeäsakka pestään natriumyhdisteiden talteen ottamiseksi ja kuivataan. Sakan kuiva-ainepitoisuus on noin %. Viherlipeäsakka ei sisällä orgaanista ainesta. Viherlipeäsakkaa ei toistaiseksi ole mahdollista hyödyntää merkittävissä määrin aineena tai energiana vaan se loppusijoitetaan Kemin tehtaan teollisuusjätteen kaatopaikalle. Viherlipeäsakkaa on voitu satunnaisesti hyödyntää esimerkiksi kaatopaikkarakentamisessa. Määrän laskentaperuste Tyyppi

68 68 Kalkkipitoiset jätteet ( ) Kalkkipitoiset jätteet ovat jakeita, jotka eivät mahdollisten epäpuhtauksien takia täytä sivutuotteille asetettuja laatuvaatimuksia tai joita ei voida palauttaa prosessiin. Viime vuosina kalkkipitoisia jakeita ei ole loppusijoitettu jätehuoltoalueelle. Orgaaniset kuiturejektit ( ) Orgaanisia kuiturejektejä syntyy keittämöltä tai lajittamolta. Pääosa jakeista johdetaan keittoon ja rejekti palautetaan happivaiheeseen. Osa rejektistä joudutaan poistamaan prosessista, jotta lopputuotteen laatu ei heikkene. Pääosa voidaan hyödyntää sivutuotteena maanparannusaineena. Orgaanista ainesta yli 10 % sisältävän jätteen kaatopaikkasijoituskiellosta johtuen Metsä Fibre Oy haki vuonna 2015 jättämässään hakemuksessa aluehallintovirastolta poikkeuslupaa sijoittaa orgaanista ainetta sisältäviä kuiturejektejä tehdasintegraatin teollisuusjätekaatopaikalle. Aluehallintovirasto antoi asiassa päätöksen (82/2016/1), jossa poikkeuslupaa ei myönnetty yhdellekään jakeelle. Hakija ei valittanut päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, vaan tulee ilmoituksensa mukaan tilannekohtaisesti ratkaisemaan kyseisten jakeiden käsittelytavan. Jakeita ei ole tarkoitus välivarastoida tehdasalueella. Hakija on käynnistänyt selvityksen tiedossa olevien jakeiden määrän minimoimiseksi ja käsittelyvaihtoehtojen kartoittamiseksi. Jätevedenpuhdistamolla käsiteltäväksi soveltuvat jakeet ohjataan pieninä erinä hallitusti puhdistamolle. Muuhun käsittelyyn soveltumattomat jakeet kuivataan jätehuoltoalueelle suunnitellussa lietealtaassa. Kuivatun jakeen käsittely tai loppusijoitus ratkaistaan tapauskohtaisesti niiden määrän ja ominaisuuksien mukaan. Rakennus- ja purkujätteet ( ) Rakennus- ja purkujätteellä tarkoitetaan tehdasalueella tehtävien rakennustöiden yhteydessä syntyvää kierrätyskelpoista purkujätettä kuten tiiliä ja betonia. Rakennus- ja purkujätteet toimitetaan hyötykäyttöön. Metalliromu ( ) Metalliromu sisältää mm. metallista kunnossapitojätettä. Metalliromut kerätään avolavalle. Metalliromu toimitetaan materiaalina hyödynnettäväksi. Puujäte ( ) Puujäte sisältää mm. puisia kuormalavoja sekä rakennuspuuta. Puujäte kerätään avolavalle ja toimitetaan materiaalina hyödynnettäväksi.

69 69 Keräyspaperi ja pahvi ( ) Tehtaan konttori- ja valvomotiloista kerätään kierrätyskelpoinen sanomalehti ja toimistopaperi sekä pahvit. Paperi ja pahvi toimitetaan hyötykäyttöön. Keräyslasi ( ) Lasijäte sisältää pääasiassa laboratoriolasia ja ruokalatoiminnan yhteydessä syntyvää lasijätettä. Lasi toimitetaan hyötykäyttöön. Energiajäte ( ) Tehtaan konttori- ja valvomotiloista kerätään sekalainen pakkausjäte, likainen pahvi ja paperi sekä polttokelpoinen muovi energiajätteenä. Lajiteltu energiajäte toimitetaan energiana hyödynnettäväksi ulkopuoliselle toimijalle. Biojäte ( ) Biojäte on tavanomaista ruokalatoiminnan ja taukotiloissa biohajoavaa jätettä, joka toimitetaan kunnalliselle jätteenkäsittelyalueelle kompostoitavaksi. Vaaralliset jätteet Vaarallisia jätteitä, kuten kiinteitä öljyisiä jätteitä tai loisteputkia syntyy tehtaan laitteistojen ja kiinteistön kunnossapitotöiden yhteydessä. Vaaralliset jätteet varastoidaan suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla asianmukaisesti ja siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Erilaiset vaaralliset jätteet pidetään erillään toisistaan ja merkitään ominaisuuksiensa mukaan. Vaarallisten jätteiden keräyspisteessä on vaarallisten jätteiden lajittelua ja varastointia koskevat ohjeet. Vaaralliset jätteet toimitetaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Jätteiden keräys ja kuljetus Jätteen keräyksessä ja kuljetuksessa käytetään ulkopuolisia sopimuskumppaneita. Hakijan omistamalle teollisuusjätteen kaatopaikalle sijoitettavat jätteet punnitaan ja jätteen määrät raportoidaan vaakakirjanpidon perusteella. Kuivajäte kuljetetaan käsiteltäväksi kunnalliselle jätelaitokselle. Ruokalan biojätteet erilliskerätään ja kompostoidaan kunnallisella jätelaitoksella. Materiaalina hyödynnettävät jätejakeet sekä vaaralliset jätteet toimitetaan hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi luvan omaavalle toimijalle. Vaarallisten jätteiden siirrosta laaditaan siirtoasiakirja. Teollisuusjätteen käsittelyalue Kemin tehdasintegraatin käytössä on oma teollisuusjätteen käsittelyalue. Olemassa olevalle jätehuoltoalueelle ympäristölupa on myönnetty

70 70 vuonna Aluehallintovirastolta on haettu jätteiden käsittelyalueelle erikseen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista (diaarinumero PSAVI/608/2015). Metsä Fibren Kemin tehtaan normaalin toiminnan aikana arvioidaan syntyvän noin t jätehuoltoalueelle sijoitettavia jätteitä vuodessa. Loppusijoitettavat jätteet koostuvat lähinnä viherlipeäsakasta. Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen Metsä Fibre Oy noudattaa toiminnassaan jätelain etusijajärjestystä entistä paremmalla sivuvirtojen laadunhallinnalla sekä entistä tarkemmalla prosessin ohjauksella. Edellä mainituilla keinoilla syntyvän jätteen määrää pystytään vähentämään ja tuotannon sivutuotteiden määrää lisäämään. Kaustisointia uudistamalla on voitu vähentää merkittävästi kaustisointiprosessissa jätteenä syntyvän soodasakan määrä. Meesan takaisinliuotuskapasiteettia lisäämällä on voitu lisätä meesan hyödyntämistä omassa prosessissa. Lisäksi Metsä Fibren Kemin tehtaan vanhan kaatopaikan pintarakenteen alapuolisessa muotoilutäytössä sekä väliaikaisessa pintarakenteessa on hyödynnetty monipuolisesti Kemin tehtaan tuotannossa syntyviä jakeita. Pintakerroksissa on hyödynnetty kasvualustana kuori- ja lietepohjaisia jakeita. Selluteollisuudesta syntyvät vaaralliset jätteet ovat lähinnä kunnossapitojätteitä ja niiden haitallisuutta hallitaan tarkalla käytöllä, keräämisellä, varastoinnilla ja kuljettamisella. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA ENERGIATEHOKKUUS Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta perustuu massaja paperiteollisuuden BAT-referenssidokumenttiin ( ). BAT-referenssidokumentissa ja sen osana olevissa BAT-päätelmissä esitetään tiedot massa- ja paperiteollisuuden parhaista käyttökelpoisista tekniikoista, näiden tekniikoiden kuvaus ja tiedot niiden sovellettavuuden arvioimiseksi, tekniikkaan liittyvät päästötasot, tarkkailu ja kulutustasot sekä tarvittaessa laitoksen kunnostustoimet. Päästöille on ympäristöluvassa määrättävä päästöraja-arvot siten, että päätelmien päästötasoja ei ylitetä laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa. Jos päätelmissä ei ole ilmoitettu päästötasoja, luvassa on annettava tarpeelliset määräykset päätelmissä kuvattua parasta käyttökelpoista tekniikkaa vastaavan ympäristönsuojelun tason saavuttamiseksi.

71 71 Sulfaattisellun valmistukselle on asetettu BAT-päästötasot vesistöön kohdistuvalle jätevesikuormitukselle, ilmaan kohdistuville päästöille soodakattilasta, meesauunista ja pääkäyttöisestä hajukaasukattilasta, sekä ilmaan pääseville laimeille jäännöskaasuille. Metsä Fibre Kemin tehtaalla ei ole erillistä hajukaasukattilaa. Lisäksi dokumentissa on annettu sellunvalmistusta koskevat suorituskykytasot prosessiveden kulutukselle ja kuorimon vedenkulutukselle. Suorituskykytasot eivät ole sitovia eikä niistä ole tarvetta määrätä päästöraja-arvoja. Hakijan arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta on esitetty tämän päätöksen liitteessä 2. Hakijan mukaan toiminta vastaa kaikilta osin BAT-päätelmiä ja BAT-päästötasoja. Hakija ei siten ole hakemassa BAT-päätelmien tasoja lievempiä raja-arvoja tai lisäaikaa BATtekniikan käyttöönottoon. Kuten BAT-päätelmien kohdassa Yleisiä näkökohtia todetaan, eivät BAT-päätelmissä luetellut tekniikat ole määrääviä eivätkä tyhjentäviä. Muita tekniikoita voidaan käyttää, jos niillä voidaan turvata vähintään vastaava ympäristösuojelun taso. Hakemuksessa esittämäänsä BAT-tarkasteluun viitaten hakija toteaa, että laitoksella käytettävä tekniikka vastaa kaikilta osin BAT-päätelmiä, käytetyllä tekniikalla saavutetaan vähintään sama ympäristönsuojelun taso, tai päätelmissä mainitun BAT-tekniikan käyttö ei ole tarpeellista ja perusteltua. Esimerkiksi BAT 15:ssä mainittu jätevesien tertiäärinen käsittely ei ole tarpeellista, koska toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta Kemin edustan merialueen veden laatuun eikä ole erityistä tarvetta poistaa orgaanisia aineita, typpeä tai fosforia nykyistä tehokkaammin. Lisäksi hakija toteaa, että esimerkiksi kemiallisella saostuksella toteutettu tertiäärikäsittely on kustannuksiltaan erittäin kallista sekä sisältää merkittäviä negatiivisia ristikkäisvaikutuksia esimerkiksi kemikaalien lisääntyneen käytön, kemikaalien jäännöspitoisuuksien sekä hankalasti käsiteltävän lietteen muodossa. Vertailu BAT-päästötasoihin Päästöt vesistöön Alla olevien taulukoiden perusteella hakija toteaa Kemin integraatista vesistöön johdettavan kuormituksen olevan erittäin alhainen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisiin päästötasoihin nähden. Integraatista vesistöön johdetut päästöt asettuvat pääosin BAT-päästötasojen keskivaiheille tai alarajan tuntumaan. AOX-päästötaso asettuu BAT-päästötason keskivaiheille ja typpipäästö lähemmäksi BAT-päästötason ylärajaa. Vertailtaessa toteutuneita päästöjä BAT-päästötasoihin tulee huomioida, että toteutuneet päästöt sisältävät myös muut kuin normaalitoiminnan aikaiset päästöt. Seuraavassa taulukossa on esitetty integraatista vesistöön johdettu kuormitus ominaiskuormituksena (kg/t) ja kokonaispäästönä (t/v) verrattuna BAT-referenssidokumentissa esitettyihin päästötasoihin.

72 72 Parametri Taulukko 26. Kemin integraatin jätevesipäästöt ominaiskuormituksena (kg/t) / kokonaispäästönä (t/v) verrattuna BAT-referenssidokumentissa esitettyihin ominaispäästöihin / kokonaispäästöiksi muunnettuihin päästötasoihin vuoden 2017 toteutuneilla tuotannoilla laskettuna (n t valkaistua ja t valkaisematonta sulfaattisellua ja t kartonkia) sekä maksimikapasiteeteilla (Metsä Fibre t/v valkaistua ja t/v valkaisematonta sellua, Metsä Board t/v kartonkia) BAT-päätelmien mukaiset ominaispäästötasot, maksimituotantokapasiteetti Valkaisematon sulfaattisellu Kartonki Integraatti Toteuma 2017 Kemin integraatti CODCr, kg/t 2, ,15-1,5 3,6-10,7 8,5 Kiintoaine kg/t 0,3-1,0 0,3-1,5 0,02-0,35 0,19-0,96 0,49 Kok-N kg/t 0,1-0,2 0,05-0,25 0,01-0,1 0,04-0,18 0,16 Kok-P kg/t 0,01-0,02 0,01-0,03 0,003-0,012 0,01-0,02 0,01 AOX kg/t - 0-0,25 (* - 0-0,25 0,10 Parametri Valkaistu sulfaattisellu Valkaisematon sulfaattisellu BAT-päästötaso, toteutunut tuotanto Kartonki Integraatti Toteuma 2017 Kemin integraatti CODCr, t/v Kiintoaine t/v Kok-N t/v Kok-P t/v 1,6-3,2 4,4-13,1 1,2-4,9 7,2-21,2 7,1 AOX t/v Parametri Valkaistu sulfaattisellu Valkaisematon sulfaattisellu BAT-päästötaso, maksimituotantokapasiteetti Valkaistu sulfaattisellu Kartonki Integraatti Toteuma 2017 Kemin integraatti CODCr, t/v Kiintoaine t/v Kok-N t/v ,5-122,5 4,5-44, Kok-P t/v 1,6-3,2 4,9-14,7 1,3-5,3 7,8-23,2 7,1 AOX t/v Vuosikeskiarvon muuttaminen kuukausikeskiarvoksi päästöraja-arvolaskennassa Hakemuksessa on käytetty kerrointa 1,3 muunnettaessa vuositasolla annettuja BAT-päästötasoja vertailukelpoiseksi kuukausitasolla annettavien lupaehtojen kanssa vesistöön johdettaville päästöille. Kerroin perus-

73 73 tuu BREF-dokumentin valmistelun yhteydessä esillä olleeseen ranskalaisen tutkimuslaitoksen Centre Technique du Papier (CTP) vuonna 2000 tekemään selvitykseen päästöjen vaihtelusta eri laskentajaksoilla Comparison of yearly monthly and daily average emissions. Tutkimus perustuu 50:n ranskalaisen paperitehtaan päästödatan analysointiin. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että kuukausi- ja vuosipäästöjen välinen suhde päästöissä on keskimäärin noin 1,3 ja vuorokausi- ja vuositason päästöissä noin 2. Tutkimukseen tai vastaaviin päästökertoimiin ovat viitanneet myös mm. Ranskan ja Norjan viranomaiset BREF-dokumentin luonnoksiin antamissaan kommenteissa. Todellisuudessa päästöjen vaihtelu riippuu voimakkaasti tehtaasta ja mitattavasta komponentista. Metsä Fibren Kemin tehtaan toteutunut suhdeluku suurimman kuukausikeskiarvon ja vuosikeskiarvon välillä on vuosina ollut jätevesipäästöissä 0,9 2,3 (Taulukko 27). Vaihtelu ylittää useilla parametreilla hakijan laskelmissaan käyttämän kertoimen 1,3. Yksinkertaisuuden vuoksi hakija on kuitenkin päätynyt käyttämään vain yhtä tavanomaista hyvää toimintatilannetta edustavaa ja BREF-dokumentin valmistelussa laajalti hyväksyttyä kerrointa erilaisille päästöille kaikissa hakemuksissaan. Vastaavaa kerrointa ovat käyttäneet myös muut metsäyhtiöt Suomessa. Taulukko 27. Kuukausi- ja vuosikeskiarvojen suhde Kemin tehtaan jätevesipäästöissä vuosina COD t/d BOD kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Kiintoaine kg/d AOX kg/d 2014 Korkein 22, , kk-ka Vuosi-ka 25, , Suhde kkvuosi 0,9 1,6 1,8 1,8 1,4 1, Korkein 24, , kk-ka Vuosi-ka 21, , Suhde kkvuosi 1,1 1,2 2,3 1,5 1,9 1,2 Päästöt ilmaan Soodakattilasta ilmaan johdettavat päästöt asettuvat rikkipäästöjen osalta vuositasolla BAT-päästötasojen alarajalle. Mustalipeän kuiva-aineen nostaminen ja hyvä palamisen hallinta vähentää soodakattilasta syntyviä rikkipäästöjä ja parantaa tehtaan energiatehokkuutta. Mustalipeän korkean kuiva-aineen ristikkäisvaikutuksena on soodakattilan NO x- päästöjen kohoaminen polttolämpötilan nousun seurauksena. Tästä johtuen soodakattilan NO x-päästöjen arvioidaan olevan vuositasolla lähellä BAT-päästötason ylärajaa. Soodakattilalta ilmaan johdetut hiukkaset

74 74 asettuvat BAT-päästötason ylärajalle. Seuraavissa taulukoissa on esitetty soodakattilalta ja meesauunilta ilmaan johdetut päästöt verrattuna BAT-päästötasoihin. Taulukko 28. Soodakattilasta ilmaan johdetut päästöt verrattuna BAT-päästötasoihin Rikkipäästöt Vuorokausikeskiarvo, mg/nm 3, 6% O 2 Vuosikeskiarvo, kg S/ADt SO 2 TRS TRS-S+SO 2-S , , , , , , ,03 BAT Bref ( ,03-0,13 Typen oksidit Vuosikeskiarvo, kg NOx/ADt , , , , , , ,43 BAT Bref (1 Havupuusellu 1,0-1,6 Koivupuusellu 1,0-1,7 Hiukkaset Vuosikeskiarvo, kg pöly/adt , , , , , , ,14 BAT Bref (2 0,02-0,4 (2 1) BAT-päästötasot soodakattilasta SO2-, TRS- ja NOx-päästöille mustalipeän kuivaaineella %. 2) Vanhoilla soodakattiloilla, joissa on vanhat sähkösuotimet, päästötaso voi olla 50 mg/nm 3 (vastaa päästöä 0,4 kg/adt). Soodakattilalta mitatut hiukkaspäästöt 2013 ja 2014 eivät pidä paikkaansa, johtuen pisaranerottimen rikkoutumisesta. Mitatut tulokset ovat liian suuria todelliseen hiukkaspäästöön verrattuna. Pisaranerotin on korjattu lokakuussa 2014 vuosihuoltoseisokissa. Meesauunin päästöt asettuvat BAT-päästötasojen sisälle lukuun ottamatta meesauunin typenoksidipäästöjä. Meesauunin polttoaineen käytetään vähärikkisiä polttoaineita ja polttoa optimoidaan ylätasonohjauksella. BAT-päästötasojen vertailussa on huomioitava, että meesauunissa poltetaan metanoli ja tärpätti sekä laimeat hajukaasut. Lauhtumattomat

75 75 hajukaasut sisältävät luonnostaan typpeä ja voivat hieman nostaa typenoksidipäästöjä. Lisäksi lauhtumattomien hajukaasujen polttaminen meesauunissa tuo lisähaastetta poltto-olosuhteiden optimointiin. Meesauunin TRS- ja rikkipäästöjen minimoinnin ristikkäisvaikutuksena on, että typenoksidipäästöt ovat nousseet. Meesauunin NO x-päästöt ovat hieman nousseet kaustistamoalueen laimeiden hajukaasujen ja metanolin meesauuniin johtamisen seurauksena. Metanolin poltolla on voitu korvata raskaan polttoöljyn käyttöä meesauunissa. Osittain nousu johtuu näiden komponenttien suuremmasta typpipitoisuudesta verrattuna raskaan polttoöljyn sisältämään typpeen. Osittain taso on noussut siitä syystä, että polttoa on pyritty optimoimaan siten, että TRS-päästöt olisivat mahdollisimman pienet. TRS-päästön minimoimisen ristikkäisvaikutuksena on NO x-päästöjen kasvaminen. Meesauunin savukaasujen hiukkaspitoisuudet ovat asettuneet BATpäästötasojen keskitasolle tai lähelle ylärajaa. Meesauunin sähkösuotimen toiminnassa olleista haasteista johtuen oli vuoden 2014 toteutunut taso normaalitasoa korkeampi. Hiukkaspäästöjen odotetaan tehtaalla tehtyjen toimenpiteiden jälkeen pienentyvän mutta tason odotetaan asettuvan kuitenkin lähelle BAT-päästötasojen ylärajaa. Taulukko 29. Meesauunista ilmaan johdetut päästöt verrattuna BAT-päästötasoihin Rikkipäästöt Vuosikeskiarvo, kg S/ADt , , , , , , ,07 BAT Bref Kaasumainen S (SO 2 ja TRS), kun 0,055-0,12 vahvat hajukaasut poltetaan meesauunissa TRS-päästöt Pitkänajan keskiarvo, mg/nm 3, % O 2 ( , , , , , , ,9 BAT Bref TRS <1 40 (1 Typen oksidit Vuosikeskiarvo, kg NO 2/ADt , , ,31

76 , , , ,31 BREF: NOx kaasumaiset polttoaineet NOx kaasumaiset biopolttoaineet 0,1-0,3 max 0,45 NOx nestemäiset polttoaineet NOx nestemäiset biopolttoaineet 0,1-0,2 max 0,35 Hiukkaset Vuosikeskiarvo, kg hiukkasia/adt , , , , , , ,01 BAT Bref: Olemassa olevat uunit 0,005-0,05 (3 1) Meesauunit, jotka polttavat väkeviä hajukaasuja (mukaan lukien metanoli ja tärpätti), AEL yläraja voi nousta tasolle 40 mg/nm 3 2) Pitoisuudesta vähennetty mittausepävarmuus 3) Käyttöikänsä loppupuolella olevilla sähkösuotimilla varustettujen olemassa olevien meesauunien päästötaso voi olla enimmillään 50 mg/nm 3 (vastaa 0,05 kg/adt) Energian kulutus ja energian käytön tehokkuus Metsä Fibre on liittynyt Työnantajain keskusliiton ja kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen energian säästösopimukseen. Tehtaalla on otettu käyttöön energiatehokkuusjärjestelmä, joka on integroitu osaksi tehtaan toimintajärjestelmää. Metsä Fibren Kemin sellutehdas on yliomavarainen energian suhteen. Vuonna 2013 sähkön yliomavaraisuus oli 146,4 %. Ylijäävä sähkö myytiin valtakunnan verkkoon. Kuori poltettiin K10-kattilassa ja loput myytiin polttoaineeksi Metsä Groupin kautta lähialueen voimalaitoksille. Seuraavassa taulukossa on esitetty energia- ja polttoainetiedot vuodelta 2014: Taulukko 30. Metsä Fibren Kemin tehtaan polttoaine- ja energiatiedot 2014 Lämpö GWh/v Sähkö GWh/v Oma kehitys, yhteensä 2838,6 Mustalipeästä 2415,7 Kuoresta 411,3 Öljy 11,7 Ostosähkö 11,7 Myyntisähkö 176,8 Prosessisähkönkulutus, 367,8 yhteensä Sähkön kehitys, yhteensä 532,9

77 77 Tehtaan tuotantotasoa on pystytty nostamaan lisäämättä sähkön ja höyryn kulutusta. Sähkön ja höyryn ominaiskulutukset ovat jopa laskeneet. Lupamääräys 63 Toimenpidesuunnitelma energiansäästötoimenpiteistä Ympäristöluvan lupamääräyksen 63 mukaan luvan haltijan tulee toimittaa lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä toimenpidesuunnitelma siitä, miten muun muassa energiansäästösopimuksen mukaisten analyysien perusteella toimintojen energiansäästöä on kehitetty ja kehitetään. Tehtaan energiatehokkuutta kehitetään vuosittain. Tehdas on sitoutunut energiansäästösopimuksen mukaiseen energiankulutuksen vähentämiseen 1 % vuodessa. Metsä Fibren toimintaperiaatteiden mukaisesti kaikkien Metsä Fibren Suomen tehtaiden energianäkökohdat analysoidaan ja tunnistetaan vuosittain yhtiön energiatehokkuuden toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä. Dokumentti sisältää tilannearvion edelliseltä vuodelta tehtaittain, sekä tehdaskohtaisesti merkittävimmät energiatehokkuustoimenpiteet ja tavoitteet seuraavalle vuodelle. Tehdaskohtaiset energiatehokkuusanalyysit käydään läpi vuosittain ja päivitetään laajemmin määrävälein. Suuremmat investoinnit tarkastellaan myös energiatehokkuuden näkökulmasta. Energiavastaavat ylläpitävät luetteloa energiatehokkuuden parantamiseksi toteutetuista, päätetyistä ja suunnitelluista toimenpiteistä. Merkittävimpiä toimenpiteitä tehtaan energiatehokkuuden kehittämisessä lupakauden aikana on ollut vesilaitoksen uusiminen. Myös useat muut vedenkäytön tehostamistoimenpiteet ovat parantaneet tehtaan energiatehokkuutta. Vedenkulutuksen vähentäminen on vähentänyt pumppaukseen kuluvaa energiaa ja on siten edistänyt tehtaan energiatehokkuutta. Muita toimenpiteitä on mm. lajittelun energiatehokkuuden kehittäminen teknisin ratkaisuin ja lajittamon toiminnan optimoiminen. Polttolipeän kuiva-aine pyritään ajamaan tuotantoprosessin kokonaisuuden kannalta mahdollisimman korkeana, mikä parantaa soodakattilan energiatehokkuutta. Kuorikattilan minimikuorma on optimoitu energiatehokkuuden kannalta ja kuoren kuiva-aine pyritään nostamaan mahdollisimman korkeaksi. Kaikki toimenpiteet raportoidaan Motivalle vuosittain. Energiatehokkuutta tehostetaan suunnitelmallisesti vuosittain määrittelemällä toimenpiteitä, joilla tuotetaan enemmän energiaa ja vähennetään omaa kulutusta. Ympäristöjohtamisjärjestelmä Tehtaalla on sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä.

78 78 YMPÄRISTÖN TILA SEKÄ TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Maaperä ja pohjavesi Kemin integraatin alueella on tehty ympäristönsuojelulain 82 mukainen maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys vuonna 2014 (Ramboll Finland). Selvityksen perusteella tehdasalueen maaperän nykytila vastaa suurelta osin normaalia, pitkäaikaisessa teollisuuskäytössä olleen ja vesistön äärelle sijoittuvan teollisuusalueen maaperää. Tunnusomaista alueella ovat runsaat, osin entiselle vesialueelle sijoittuvat ja monenlaisia täyttömateriaaleja sisältävät täytöt. Selvityksessä ei tullut esille laajaa yhtenäistä maaperän pilaantuneisuutta tai olennaista merkityksellisiksi vaarallisiksi aineiksi nimettyjen kemikaalien aiheuttamaa muutosta maaperässä. Merkittävin alueen maaperässä todettu haitta-aine oli tärpätti, jota todettiin maaperässä paikallisesti alueen itäosassa. Tehdasalueen pohjavesi arvioidaan kemialliselta laadultaan heikentyneeksi siinä todettujen erilaisten orgaanisten yhdisteiden vuoksi. Kaiken kaikkiaan havaittujen yhdisteiden pitoisuudet olivat kuitenkin verrattain alhaisia. Suurinta osaa havaituista yhdisteistä ei voi olemassa olevan aineiston perusteella suoraan osoittaa olevan peräisin tehdasalueelta tai tehdasalueen toiminnoista, sillä yhdisteitä havaittiin myös tehdasalueen pohjoispuolisessa referenssipisteessä. Tehdasalueen eteläosassa olevan vanhan tehdaskaatopaikan vaikutus kaatopaikan lähiympäristön pohjaveden laatuun ilmenee erityisesti kohonneina ammoniumtypen pitoisuuksina, mutta vaikutus rajoittuu kaatopaikan välittömään lähiympäristöön. Selvityksessä ei tullut esiin sellaista maaperän pilaantumista, joka edellyttäisi välitöntä VNa:n 214/2007 mukaista maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia tai ympäristönsuojelulain mukaisia maaperän kunnostustoimenpiteitä. Myöskään pohjaveden laadun osalta selvityksessä ei tullut esiin sellaisia seikkoja, jotka edellyttäisivät erityisiä ympäristönsuojelullisia jatkotoimenpiteitä. Perustilaselvityksen yhteydessä muodostetun käsitteellisen mallin perusteella tehdasalueen maaperässä esiintyvistä haitta-aineista tai mahdollisesti tapahtuvasta kemikaalipäästöstä maaperään ei aiheudu haitta-ainekuormitusta tehdasaluetta ympäröiville maa-alueille tai luokitelluille pohjavesialueille. Noin 2 km Veitsiluodon tehdasalueesta lounaaseen sijaitsee Ajoksen vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka I, ). Ajoksen pohjavesialueella sijaitsee kaksi vedenottamoa, joista otetaan vettä Kemin kaupungin käyttöön noin 500 m 3 /vrk. Kuivanuoro (nro ) ja VähäKuivanuoro ( ) ovat vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita (luokka II), joissa ei kuitenkaan ole vedenottamoita. Kuivanuoron pohjoispuolella Sotisaaren pohjavesialue ( ) kuuluu luokkaan III. Teollisuusalueiden pohjavesillä ei ole yhteyttä esitettyihin pohjavesialueisiin.

79 79 Tehtaan toiminnalla ei ole haitallisia vaikutusta maaperään tai pohjaveteen. Tehdasalue on merkittävältä osin asfaltoitu. Kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa on riskit otettu huomioon ja säiliöissä on varoaltaat. Luonto, suojelukohteet, kasvillisuus ja eläimistö Kemin edustan merialueella on useita valtakunnalliseen Natura suojeluohjelmaan liitettyjä kohteita. Perämeren kansallispuisto (Naturakohde FI ) on perustettu luonnonsuojelulain nojalla, ja sen tehtävänä on suojella maankohoamisen muovaamaa saaristoluontoa. Kansallispuiston erityispiirteisiin kuuluvat vähäsuolaisen veden eliöstö sekä maankohoamisrannoille ominainen vyöhykkeinen kasvillisuus. Muun muassa Ajoksen kaakkoisrannalla sijaitseva Murhaniemi sekä osia Ajoksen pohjoiskärjestä, Iso-Räisköstä sekä Kuukan ja Selkäsaaren välinen alue kuuluvat Natura-kohteeseen FI (Perämeren saaret). Perämeren saarten suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki ja rakennuslaki. Veitsiluodonlahden suulla sijaitsevan Murhaniemen alue on jo toteutettu yksityisenä suojelualueena. Perämeren saaret täydentävät Perämeren kansallispuiston ja yleensä Perämeren maankohoamisrannikon luontotyyppien ja lajien suojelua. Alueet ovat linnustoltaan merkittäviä. Ajoksen pohjoisrannalla on suojeltu lettoalue, joka kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Vesistön tila ja päästöjen vaikutukset vesistöön Vesistöt ja vedenlaatu Jätevedet johdetaan mereen Pajusaaren edustalle. Vesialue kuuluu Koilliseen Perämereen. Tehtaan edustalla jätevedet sekoittuvat Kemijoen tuomaan jokiveteen ja kulkeutuvat osittain Selkäsaaren länsipuolitse sekä Selkäsaaren ja Ajoksen melko suojaisen alueen kautta merelle. Tälle alueelle johdetaan myös Kemin kaupungin jätevedet. Rannikkovyöhyke Kemin edustalla on matalaa ja karikkoista, rantaviiva on rikkonainen ja sille antavat leimansa jokien suistoalueet. Kemijoki on Perämereen laskevista joista suurin. Yhteensä Kemijoki ja Tornionjoki tuovat alueelle jokivettä noin 30 km 3 vuodessa, mikä on yli neljännes Perämereen laskevien jokien kokonaisvesimäärästä. Jokien tuoma vesi parantaa alueen veden vaihtuvuutta, sekoittumista ja siten myös jätevesien laimentumista. Toisaalta jokivedet myös kuormittavat merialuetta. Hydrologiset olosuhteet vaikuttavat voimakkaasti mm. alueelle tulevan huuhtouman määrään ja laatuun. Meriveden korkeuden vaihtelu alueella on laajaa ja nopeaa. Jääpeitteen kestoaika on rannikolla noin 5 6 kuukautta. Pohjoinen Perämeri jäätyy marras-joulukuussa ja vapautuu jäästä toukokuussa. Perämeren pohjukassa maankohoaminen on varsin voimakasta, mikä vaikuttaa syvyyssuhteiden muutoksiin (mataloitumiseen) ja sitä kautta olosuhteiden muuttumiseen. Säännöllinen jäätyminen ja runsaat jokivedet saavat aikaan kerrostumisilmiön, missä merivettä kevyemmät jokivedet kerrostuvat jääkannen ja

80 80 meriveden väliin ja leviävät laajalle alueelle. Avoveden aikana tuuli sekoittaa vedet, eikä erilaatuisia vesikerroksia samalla tavoin pääse syntymään. Jokivesien vaikutus rannikolla on kuitenkin suuri myös avoveden aikana riippuen jokien virtaamasta, meriveden korkeusvaihteluista ja virtauksista. Veden laatu Kemijoella on merkittävä vaikutus Kemin edustan veden laatuun ja ainetaseisiin. Vähäisemmässä määrin alueella vaikuttavat myös mm. Tornionjoen ja Simojoen vedet. Jokivesien laatu poikkeaa monilta ominaisuuksiltaan merivedestä. Jokivesissä on mm. alhaisempi sähkönjohtavuus, ne ovat väriltään tummempia ja sisältävät yleensä enemmän humusta, rautaa, kiintoainetta ja fosforia kuin merivesi. Jokivesien laatu vaihtelee vuodenajoittain ja mm. ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat yleensä suurimmillaan kevättulvan aikana. Vuosina Kemijoen vedessä typestä keskimäärin 21 % ja fosforista 33 % on ollut epäorgaanisessa muodossa. Kesällä (kesä-syyskuu) epäorgaanisten ravinteiden osuus on ollut pienempi, typellä noin 6 % ja fosforilla noin 19 %. Kemin edustalla veden laatuun vaikuttaa jokivesien osuus vesimassassa. Talvella vesimassa on kerrostunut siten, että merivettä kevyempi jokivesi leviää laajalle alueelle jään alla meriveden päällä. Myös avovesiaikana jokivesien vaikutus on huomattava riippuen lähinnä Kemijoen virtaamasta ja merialueen virtauksista. Talvella jokivesien osuus oli yli 90 % lähes koko tarkkailualueella päällysvedessä. Avovesiaikana jokivesien osuus päällysvedessä vaihteli välillä 20 % yli 90 %. Jokivedet kasvattivat yleensä hieman veden sameutta ja väriarvoja sekä raudan, orgaanisen aineksen ja ravinteiden pitoisuuksia pintakerroksessa. Jokivesien mukana tulevan piste- ja hajakuormituksen sekä luonnonhuuhtouman lisäksi merialuetta kuormittavat jätevedet. Metsä Fibren, Metsä Boardin ja Stora Enson jätevesien lisäksi Kemin edustalle johdetaan Kemin Peurasaaren puhdistamolla käsitellyt jätevedet. Kemijokisuulle johdetaan Keminmaan kunnan käsitellyt jätevedet. Alueen luoteispuolelle Tornion edustalle johdetaan Outokummun Tornion tehtaiden jätevedet. Lisäksi merialuetta kuormittavat ilman kautta tuleva laskeuma ja suoraan mereen maa-alueilta tuleva hajakuormitus. Meriväylillä ja satamissa tehtävillä ruoppauksilla on myös ohimeneviä varsin paikallisia vaikutuksia veden laatuun. Pohjoinen Perämeri on koko kasvukauden selkeästi fosforirajoitteinen, mutta rannikon läheisyydessä tilanne vaihtelee joki- ja jätevesien vaikutuksesta riippuen, ja molemmilla ravinteilla on merkitystä perustuotantoa rajoittavana ravinteena. Kemin edustan merialueen sisempien rannikkovesien (Kemi, Ajos, Maksiniemi) ekologinen tila on tyydyttävä. Ulompien rannikkovesien ekologinen tila on asiantuntija-arvion mukaan hyvä. Sekä sisempien että ulompien rannikkovesien kemiallinen tila on hyvä (ympäristöhallinnon OIVAtietopalvelu ). Sisempiin rannikkovesiin kohdistuu teollisuuslai-

81 81 tosten ja jätevedenpuhdistamoiden pistekuormitusta sekä jokien mukanaan tuomaa hajakuormitusta. Kuormituksen seurauksena vedet ovat rehevöityneet. Pitkällä aikavälillä etenkin kuormitetuilla alueilla fosfori- ja klorofylli-a-pitoisuuksissa on havaittavissa laskevaa suuntausta, mihin on vaikuttanut mm. jätevesien käsittelyn tehostuminen. Metsäteollisuuden typpikuormitus on kasvanut viime vuosina, mutta se ei näy merkittävästi merialueen veden laadussa. Kasviplanktontarkkailun tulokset tukevat vedenlaatutarkkailun tuloksia eikä lajistossa tai biomassassa ole tapahtunut vuoden 2009 jälkeen merkittäviä muutoksia. Veden hygieeninen laatu oli pääasiassa erinomainen. Jätevesien vaikutukset veden laatuun Kemin edustan merialueen veden laatu parani 1990-luvulla jätevesien käsittelyn tehostumisen myötä luvun puolivälin jälkeen kehitys on ollut pääosin tasaisempaa. Kemin edustalle kohdistuva jätevesikuormitus pieneni eniten 1990-luvulla ja jossain määrin edelleen 2000-luvulla etenkin kiintoaineen, fosforin, orgaanisen happea kulutavan aineksen ja AOX:ien osalta jätevesien käsittelyn tehostumisen myötä. Vuonna 2013 kuormitus oli edellisvuosien tasoa. Teollisuuden typpikuormitus on ollut vuosina edellisvuosia suurempaa. Vuonna 2013 jätevesien mukana Kemin edustan merialueelle päätyvä fosforikuormitus oli 50 kg/d ja typpikuormitus noin 1328 kg/d. Teollisuuden ja Kemin Veden kokonaisravinnekuormitus oli noin 7 10 % Kemijoen ravinnevirtaamista. Kemijoen ravinne- ja kiintoainevirtaamat olivat vuonna 2013 keskimääräistä tasoa ja pienempiä kuin vuonna Merialueen tilaan vaikuttavat Kemijoen ja pistekuormittajien lisäksi alueelle laskevien pienempien jokien ainevirtaamat sekä hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma. Selvimmin vaikutukset ovat olleet havaittavissa jätevesien ensisijaisilla vaikutusalueilla talvella, jolloin olosuhteet merialueella ovat stabiilimmat ja jätevesien vaikutukset selvemmin havaittavissa kuin kesällä. Heikkoja happitilanteita on esiintynyt enää yksittäisissä näytteissä yleensä jätevesien purkualueiden läheisyydessä. Kokonaisfosforipitoisuuksissa on havaittavissa laskeva trendi. Kokonaistyppipitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa, mutta Veitsiluodonlahden suulla esiintyi vuonna 2013 tavanomaista korkeampia pitoisuuksia. Epäorgaanisen typen pitoisuuksissa on havaittavissa lievää nousua, mikä voi osaltaan johtua teollisuuden typpikuormituksen kasvusta viime vuosina, etenkin vuosina Päivitettyjen vesien- ja merenhoitosuunnitelmien merkitys toiminnan kannalta Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma on laadittu meriympäristön tilan parantamiseksi ja siihen kohdistuvien paineiden vähentämiseksi. Tavoitteena on meriympäristön hyvän tilan saavuttaminen vuoden 2020 loppuun mennessä tai hyvän tilan ylläpitäminen, jos hyvä tila on jo saavutettu. Vesien- ja merenhoidon suunnitelmissa ei ole esitetty uusia toimenpiteitä teollisuudelle.

82 82 Merenhoidon suunnittelulla on erityisiä liittymäkohtia vesienhoidon suunnitteluun. Rehevöitymisen, epäpuhtauksien pitoisuuksien ja niiden aiheuttamien vaikutusten sekä hydrografian muutosten vähentäminen on molempien suunnittelujärjestelmien yhteinen tavoite. Toiminnan merkitys ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentämiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Merialueen tilaan vaikuttavat sen valuma-alueelta jokiveden mukana ja suoraan mereen kulkeutuvat ravinteet, merialueelle suoraan tuleva pistekuormitus (yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot, teollisuus, kalankasvatus) ja laskeuma. Meren tilaan vaikuttavat myös rannikko- ja avomerialueiden virtaus- ja sekoittumisolosuhteet sekä ravinteiden kierto ja kulkeutuminen meriekosysteemissä mukaan lukien ravinteiden kierto veden ja pohjasedimentin välillä. Kemin edustan rannikkovesiin kohdistuu jokivesien ja alueella sijaitsevan metsäteollisuuden ja asumajätevesien kuormitusta. Voimakkaimmin kuormitusvaikutukset näkyvät Ajoksen alueella, jossa veden fysikaaliskemiallinen laatu ja kasviplanktonin biomassa kuvastavat tyydyttävää välttävää tilaa. Jotta vesistöjen hyvä tila voidaan saavuttaa ja säilyttää, Perämerellä ihmistoiminnasta aiheutuvan fosforikuormituksen vähennystarve on arviolta 13 prosenttia eli noin 100 tonnia fosforia vuodessa. Typen osalta vähentämistarve on arviolta 6 prosenttia eli noin 900 tonnia vuodessa. Kemijoen vesienhoitosuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä fosforikuormitusta saadaan vähennettyä arviolta 90 % tarvitusta vähennyksestä. Kemin edustalla ei ole arvioiden mukaan ihmistoiminnasta johtuvan typen kuormituksen vähentämistarvetta. Ajoksen sisemmissä rannikkovesissä fosforikuormituksen vähentämistarve on arviolta 20 prosenttia, mutta muissa vesimuodostumissa vähentämistarvetta ei ole (Räinä ym. 2015, Laamanen 2016). Merenhoidon suunnitelmassa todetaan, että maatalouden ravinnepäästöjen hallinta on ratkaisevaa rehevöitymiskierteen katkaisemisessa. Hakijan näkemyksen mukaan suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen ei edellytä nykyisestä poikkeavia toimenpiteitä hakemuksen mukaisessa toiminnassa. Merienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamista voidaan tukea nykyisten lupaehtojen mukaisella toiminnalla ja puhdistamon toimintaan liittyvien häiriötilanteiden ehkäisemisellä. Toiminnan merkitys haitallisten aineiden vähentämisessä Meristrategiadirektiivin mukainen meren hyvä tila tulee saavuttaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Uusien aineiden ympäristönlaatunormit ovat voimassa alkaen tarkoituksin saavuttaa näiden aineiden suhteen vesien hyvä kemiallinen tila ja meren hyvä tila mennessä.

83 83 Kalasto ja kalatalous Hakijan näkemyksen mukaan hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole vaikutusta haitallisten ja vaarallisten aineiden vähentämiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Jätevesistä mitatut liukoiset kadmium-, elohopea-, nikkeli- ja lyijypitoisuudet alittavat jo nykyisellään vesistöille asetetut ympäristölaatunormit erittäin selvästi. Mereen johdettavien vesien tarkkailua jatketaan säännöllisesti tehtävillä EPRTR-mittauksilla. Kotitarvekalastajien määrä on Kemin edustalla vähentynyt 2000-luvulla, sillä kalastavia talouksia oli v noin 500 ja v vastaavasti noin 320. Kalastuskulttuurissa on tapahtunut myös muutoksia, sillä verkkokalastus on selvästi vähentynyt. Etenkin pikkusiian pyynti verkoilla on vähentynyt pitkällä aikavälillä voimakkaasti. Huomattava osa vapaa-ajan kalastajajärjestöjen jäsenistä kalastaa nykyisin virkistyskalastusluontoisesti heittovavoilla ja vetouistelemalla tai vain pelkästään pilkillä ja matoongella. Kotitarvekalastajien vuotuinen kokonaissaalis käytön kannalta merkittävien kalalajien osalta oli luvun alkuvuosina tasoa 30 t, mutta on sen jälkeen laskenut tasolle 17 t. Saalisalenema kohdentuu pääasiassa siikaan ja ahveneen. Viime vuosina merkittävimmät saalislajit ovat olleet siian sijaan ahven ja hauki. Sekä isosiika- että pikkusiikasaalis on pudonnut 1990-luvun alun tasosta ja edelleen 2000-luvun alun tilanteesta selvästi. Isosiika on ollut Kemin edustalla verkkokalastuksen tärkein ja tavoitelluin kala, joten pyyntiponnistuksen alenema ei yksin selittäne saalisalenemaa. On ilmeistä, että isosiikakannat ovat Kemin edustalla heikentyneet 1990-luvun alun jälkeen. Pikkusiikaverkkojen käyttö on selvästi vähentynyt 1990-luvulla ja edelleen 2000-luvulla, mikä pääosin selittänee saalisaleneman. Pikkusiikakannoissa ei ilmeisesti ole tapahtunut sellaista heikentymistä, joka yksin selittäisi saalisaleneman. Pikkusiian arvostus saaliskalana on ilmeisesti heikentynyt verrattuna esimerkiksi isosiikaan, taimeneen ja loheen, eikä sitä enää kalasteta aktiivisesti. Lohi- ja taimensaaliit ovat olleet merialueella pieniä koko tarkkailujakson ajan. Nykyisin pääosa kotitarvekalastajien lohi- ja taimensaaliista saadaan merialueen sijaan Isohaaran alapuoliselta Kemijokisuulta. Hauen ja ahvenen suhteellinen osuus saaliissa on 1990-luvun jälkeen kasvanut, mikä ilmentää vapakalastuksen suosion kasvua ja varsinaisen meriverkkokalastuksen vähenemistä. Maiva-, silakka- ja madesaaliit ovat olleet pieniä koko tarkkailujakson ajan Ammattikalastajien määrä on vähentynyt Kemin edustalla huomattavasti 2000-luvulla; vuonna 2000 kalastusilmoituksen ammattikalastajarekisteriin teki 43 kalastajaa ja vuonna 2012 vastaavasti 25 kalastajaa. Kemin edustalla tärkeimpien pyydysten, isorysien, määrä on myös vähentynyt kalastajamäärän vähetessä. Vähenemä kohdentuu etenkin tiheisiin rysäpyydyksiin. Verkkokalastuksen suosio on vähentynyt voimakkaasti viime vuosina. Kalastajamäärän vähetessä myös kokonaissaalis on 2000-luvulla alentunut tasolta 200 tonnia tasolle 115 tonnia. Vuosina

84 kokonaissaalis on ollut kuitenkin vuosittain samaa tasoa, vaikka kalastajamäärä onkin vähentynyt. Vuoden 2003 muita vuosia selvästi suurempi kokonaissaalis selittyy pääosin yhden rysäpyytäjän silakkasaaliilla, joka oli moninkertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Lohisaalis on vaihdellut huomattavasti vuosittain ja vuonna 2012 saalis oli 2000-luvun parhaimpia. Siika- ja maivasaaliit ovat 2000-luvun aikana vähentyneet. Kemin edustalla eri vuosien tiedustelujen saaliskehityksestä tai pyydysten määrien kehityksestä ei voida vetää suoria johtopäätöksiä jätevesien vaikutuksista kalastukseen. Osa kalastuksen vähenemisestä sekä mm. lohi-, siika- ja silakkasaaliin muutoksista johtuu kalastuksen muuttuneista kannattavuustekijöistä, pyyntirajoituksista ja kalastuskulttuurin yleisestä muuttumisesta. Kemin edustan merialueen saalistilastot kuvaavat alueen kalaston koostumusta kalalajien kalataloudellisen merkityksen mukaan painotettuna. Merialueen taloudellisesti merkittäviä vaelluskaloja ovat lohi, siika ja taimen, jotka ovat pääosin istutusten varaista kantaa. Merialueen karikoilla kutevia taloudellisesti merkittäviä kalalajeja ovat maiva, karisiika ja silakka. Rantavesiin tai rannikon sisävesiin kutemaan nousevia merkittäviä saalislajeja ovat hauki, ahven, made lahna ja särki. Muita vähäarvoisia tai vähän saaliiksi tulevia kalalajeja ovat mm. kuha, kirjolohi, kuore, simppu, kiiski, seipi ja salakka. Jätevesien kalatalousvaikutukset Jätevesien johtaminen merialueelle vaikuttaa nykyisin kalastukseen lähinnä osana merialueen rehevyystasoa lisäävää ravinnekuormitusta, mikä voimistaa pyydysten limoittumista. Rysien likaantumisseurannan mukaan pyydysten likaantumishaitat ovat 1990-luvun puolivälin jälkeen jonkin verran lieventyneet. Kesällä 2013 rysien likaantuminen oli kalastajien mukaan edellisvuosiin verrattuna jonkin verran keskimääräistä voimakkaampaa. Runkopolyypin karvan kasvu oli keskimääräistä voimakkaampaa etenkin eteläisillä Maksniemen alueen pyyntipaikoilla. Kalastajien mukaan kaloissa ei esiintynyt makuvirheitä vuonna Ilman laatu ja päästöjen vaikutukset ilman laatuun Kemin metsäteollisuuden tehtaiden ja Kemin energiantuotannon NO X-, SO 2-, PM 10- ja TRS-päästöjen leviäminen ja epäpuhtauksien pitoisuudet ympäristössä on selvitetty kesällä 2014 tehdyllä ilmapäästöjen mallinnuksella. Työssä on esitetty myös tehtaiden väkevien hajukaasujen häiriötilanteiden aiheuttamien hajupäästöjen leviäminen ja arvioitu viihtyvyyshaitan esiintyvyyttä ja suuruutta häiriötilanteen aikana leviämisskenaarioiden ja tehtaiden häiriöpäästötilastojen perusteella. Typen oksidit Mallinnuksen mukaan tehtaiden NO x-päästöistä aiheutuvat korkeimmat typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet olivat

85 85 n. 17 % vuorokausiohjearvosta ja sijoittuvat tehdasalueiden pohjoispuolelle n km:n etäisyydelle päästölähteistä. Maanpinnan hengitysvyöhykkeen typpidioksiditasoihin vaikuttaa kaupungeissa eniten liikenne, sillä liikenteen typenoksidipäästöt muodostuvat lähellä maanpintaa, kun vastaavasti teollisuuden typenoksidipäästöt leviävät ja laimenevat korkeiden piippujen ansiosta ennen maanpintatason saavuttamista. Tuntitason ohje- ja raja-arvoihin nähden tehtaiden tai energiantuotannon aiheuttamat NO 2-tuntipitoisuudet olivat matalat, ollen korkeimmillaan < 15 % NO 2:n ohje- tai raja-arvosta. Myös päästölähteiden NO x-päästöistä aiheutuvat vuosipitoisuudet olivat alhaiset, korkeimmillaan 5 % typpidioksidin ilmanlaadun vuosiraja-arvosta. Rikkidioksidi Rikkidioksidin vuorokausipitoisuudet olivat mallinnuksen mukaan korkeimmillaan 21 μgso 2/m 3, n. 26 % SO 2-vuorokausiohjearvosta sijoittuen n. 400 metriä Karjalahden lämpökeskuksesta etelä-lounaaseen. Korkeimmat rikkidioksidin vuorokausipitoisuudet Kemissä muodostuvat raskasöljykattiloiden käytöstä talviaikana lämmöntarpeen mukaan. Päästöjen aiheuttama rikkidioksidin vuosipitoisuustaso on Kemissä korkeimmillaan 2.6 μgso 2/m 3, mikä on n. 13 % kasvillisuuden suojelun perusteella annetusta vuosiraja-arvosta. Rikkidioksidin taustapitoisuudet Suomessa ovat luokkaa 1 2 μgso 2/m 3 (vuosipitoisuus). Metsä Fibren osalta normaaliajon aikaiset SO 2-päästöistä aiheutuvat vuorokausipitoisuudet korkeimmillaan 4 μgso 2/m 3 (5 % vrk-ohjearvosta). Hiukkaset Kemissä tehtaiden ja energiantuotannon päästölähteistä peräisin olevien PM10-hiukkasten (alle 10 μm:n kokoluokan hiukkaset, ns. hengitettävät hiukkaset) vuorokausipitoisuus oli korkeimmillaan 9 μg/m 3 eli n. 13 % PM10-vuorokausiohjearvosta. Päästölähteiden aiheuttama vuosipitoisuus on korkeimmillaan 1 μg/m 3. PM10-hiukkasten pitoisuuksiin kaupungeissa vaikuttaa eniten liikenteen nostattama katupöly. Myös hiukkasten episodimaista kaukokulkeutumista esiintyy mm. metsäpalojen yhteydessä (PM10, PM2.5). Teollisuuden aiheuttamat hiukkaspitoisuudet ovat alhaisemmat johtuen korkeista piipuista sekä käytössä olevista hiukkaspäästöjen vähennystekniikoista (sähkösuotimet ja pesurit). Hajurikkiyhdisteet Metsä Fibre Oy:n Kemin tehtaiden normaaliajossa hajurikkipäästöjä muodostuu vähäisessä määrin soodakattilasta ja meesauunista. Laimeat ja väkevät hajukaasujakeet ovat tällöin keräilyssä ja poltossa. Normaaliajon mallinnukset tehtiin tehtaiden soodakattilan ja meesauunin päästötietojen mukaisesti.

86 86 Tehtaan normaaliajossa TRS-tuntipitoisuudet ympäristössä ovat alhaiset, alle yleisesti käytetyn hajutunnin tuntipitoisuuden (3 μgs/m 3 ). Tehtaiden hajupäästöjen vaikutukset eivät ylitä tavanomaisia hajun viihtyvyyshaitan kriteereitä normaaliajossa, kun hajukaasujen erityisjakeet ovat keräilyssä ja käsittelyssä. Ympäristön TRS-tuntipitoisuudet olivat korkeimmillaan 0,7 0,9 μgs/m 3. Näissä pitoisuuksissa joidenkin hajukomponenttien hajukynnykset voivat ylittyä, jolloin osa asukkaista voi aistia hajua, mutta haju ei ole voimakasta eikä aiheuta erityistä viihtyvyyshaittaa. Normaaliajossa ilmanlaadun TRS-yhdisteiden vuorokausiohjearvo 10 μgs/m 3 ei ylity Kemissä. Korkeimmat normaaliajon vuorokausipitoisuudet (0,5 μgs/m 3 ) sijoittuivat molemmilla tehtailla tehdasalueille. Tehtaiden häiriöpäästötilanteissa ja hajukaasujen käsittelyn ollessa estynyt voi ympäristöön aiheutua hajukaasupäästöjä, jolloin hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet nousevat vallitsevan tuulen alapuolella. Väkevien tai laimeiden hajukaasujen ohitustilanteiden aiheuttamaa hajuhaittaa kaupungissa voidaan vähentää vain pyrkimällä vähentämään ohitustilanteiden esiintyvyyttä ja varmistamalla hajukaasujen varakäsittelypaikan nopean käyttöönoton, jolloin ohitustilanteet jäävät mahdollisimman lyhyiksi, esim. muutaman minuutin mittaisiksi. Hajukaasujen ohitustilanteet tapahtuvat yleensä tehtaiden häiriötilanteissa sekä ylös- ja alasajoissa, joten kokonaan niitä ei pystytä eliminoimaan, mutta kestoaikaa voidaan pyrkiä lyhentämään. Häiriötilanteiden ajankohtaa ei aina voi ennustaa, mutta tuulen suuntaa voidaan tehtailla seurata ja tiedottaa häiriötilanteista ja hajukaasun leviämissuunnasta välittömästi häiriötilanteiden tapahtuessa. Kaiken kaikkiaan ns. hajutuntien määrä Kemissä riippuu tehtaiden väkevien tai laimeiden hajukaasujen ohitusten esiintymistiheydestä ja kestosta ja sen hetkisistä sääoloista. Normaalitoiminnan aikana hajupäästöt ovat vähäisiä ja normaalitoiminnan aikaiset hajupitoisuudet jäävät Kemissä selvästi alle hajun viihtyvyyshaittana pidetyn hajutuntipitoisuuden 3 μgs/m 3. Metsä Fibren tehtaan osuus esiintyneistä hajutunneista Täydennyspyynnössä pyydettiin hakijaa arvioimaan, mikä osuus havaituista hajutunneista on toiminnan aiheuttamaa. Mallinnuksessa käytettiin vuoden 2013 toteutuneita päästöjä. Vuoden 2013 aikana tehtiin myös ilmanlaadun tarkkailumittauksia. Ilmanlaadun tarkkailua tehtiin ajalla helmikuu 2013 tammikuu Tarkkailujakson aikana TRS-pitoisuus mittauspisteessä oli 4,6 ugs/m 3, eli hajutuntipitoisuus (3 µgs/m 3 ) on ylittynyt. Mallinnuksessa käytettyjen tietojen mukaan normaalitoiminnan aikaisista TRS-päästöistä 70 % oli Metsä Fibren toiminnasta aiheutuvia vuonna Mallinnuksen mukaan normaalitoiminnan TRS-päästöt ympäristössä jäävät kuitenkin alle yleisesti käytetyn hajutunnin tuntipitoisuuden 3 ugs/m 3. Normaalitoiminnan aikana väkevät ja laimeat hajukaasut käsitellään soodakattilassa ja meesauunissa. Savukaasut johdetaan ilmaan soodakattilan (94 m) ja meesauunin (86 m) korkeiden piippujen kautta,

87 87 jolloin ne sekoittuvat ja laimenevat ilmassa niin, ettei niillä normaalitilanteessa ole merkittävää vaikutusta ilmanlaatuun. Väkevien hajukaasujen ohitukset sitä vastoin voivat aiheuttaa hajuhaittoja ympäristössä. Selvityksen mukaan väkevien hajukaasujen ohituksista aiheutuvista päästöistä hieman yli puolet aiheutui vuonna 2013 Metsä Fibren toiminnasta. Väkevien hajukaasujen ohituksista Metsä Fibre osuus oli 53 % (13,1 tonnia) ja TRS-yhdisteiden kokonaispäästöistä Metsä Fibren osuus oli noin 63 % (31,0 tonnia). Alla olevasta taulukosta käy tarkemmin ilmi päästöt vuosipäästöinä sekä Metsä Fibren osuus päästöistä. Tämän pohjalta hakija arvioi, että hieman yli puolet hajutunneista on aiheutunut Metsä Fibren toiminnasta. Taulukko 31. Päästöt vuosipäästöinä ja toiminnanharjoittajien osuus päästöistä vuonna 2013 Asutus, virkistyskäyttö ja rakennettu ympäristö Tehdas sijaitsee Kemin kaupungissa noin 2 km luoteeseen Pajusaaressa Kemijoen suistossa. Kemin asukasluku on noin Taajama-asutus ulottuu noin kilometrin etäisyydelle sellutehtaasta. Muut taajamat tehtaan ympäristössä ovat Keminmaa (n. 5 km) ja Tornio (25 km). Pajusaaren tehdasalueen naapurina idässä on Karihaaran saha, jonka toiminta on ollut lakkautettuna vuodesta 2009 ja kokonaan lopetettu 2014 sekä siitä edelleen itään Metsä Fibren omistamien museoviraston suojelukohteiksi määrittelemiä vielä käytössä olevia kiinteistöjä. Pajusaaren pohjoisosan työläiskorttelin kaikki rakennukset on purettu noin 20 vuotta sitten. Siellä on vielä kaksi yhtiön aikoinaan omistamaa kerrostaloa sekä entinen Pajusaaren koulu, jossa on tällä hetkellä yhdistystoimintaa (alle

88 88 kilometrin etäisyydellä). Lännessä kuorimon läheisyydessä on ns. Karulan kaupunginosa. Myös Sotisaaressa Uitontien alkupään kiinteistöt ovat lähellä tehdasta. Luoteeseen ja etelään päin ei välittömässä läheisyydessä ole asutusta. Metsä Fibren Kemin tehtaiden alueella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä Karihaaran tehdasyhdyskunnan rakennettu kulttuuriympäristö ja Kemi Oy:n Karihaaran teollisuusympäristön rakennettu kulttuuriympäristö. Alueella on varattu runsaasti alueita virkistyskäyttöön. Virkistysalueeksi on osoitettu mm. Ajoksen itäranta, pääosa Selkäsaaresta, Kuivanuoron etelärannat, Kiikelin alue sekä osa pienemmistä merialueen saarista. Lähimmät virkistysalueet sijaitsevat Kiikkelin, Kuivanuoran ja Mustakarinnokan alueella noin 1,5 km etäisyydellä tehdasalueesta. Kemin edustan merialuetta käytetään muun muassa kotitarve- ja virkistyskalastukseen, veneilyyn, uintiin ja ulkoiluun. Alueella sijaitsee yksi EUuimarantaa (Mansikkanokka) sekä Paavonkarin yleinen uimaranta sekä Purjehduskeskuksen talviuintipaikka Mansikkanokan luoteispuolella. Ajoksen-Selkäsaaren-mantereen välinen merialue, alue Selkäsaaren länsipuolelta ja alue Ajoksen itäpuolella Veitsiluodonlahdella ovat Kemin kaupungin vapaata virkistyskalastusaluetta. Alueen loma-asutus on keskittynyt Kemijokisuulle sekä suurimpiin saariin, Selkäsaareen, Täikköön ja Ajokseen. Kesämökkiläiset ja loma-asukkaat käyttävät merivettä sauna- ja pesuvetenä pääasiassa kesäaikaan. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kemin integaatista syntyviä päästöjä ja ympäristövaikutuksia tarkkaillaan Lapin ELY-keskuksen hyväksymien tarkkailuohjelmien sekä tehtaan ympäristölupapäätöksessä annettujen määräysten mukaisesti. Käyttötarkkailu Jätevesien tarkkailu käsittää puhdistamolle tulevien ja lähtevien jätevesien päästötarkkailun. Puhdistamoille meneviä ja puhdistamoilta lähteviä jätevesien määriä ja laatua tarkkaillaan viranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Puhdistamolle meneviä ja puhdistamolta lähteviä jätevesiä tarkkaillaan sekä osastokohtaisilla jätevesien jatkuvatoimisilla mittareilla että laboratorioanalyysein. Käyttötarkkailu on jatkuvaa puhdistamon toiminnan tarkkailua. Se käsittää tarkkailusuunnitelman, visuaalisen tarkkailun, näytteenoton, mittaukset, analyysit sisäisen laadunvarmistuksen ja raportoinnin. Metsä Fibren sellutehtaan laboratorio vastaa jätevedenpuhdistamon näytteenotosta ja käyttötarkkailuanalyyseistä. Jätevedenpuhdistamoa

89 89 ajavat prosessinhoitajat seuraavat mittaustuloksia ja osallistuvat visuaaliseen tarkkailuun. Näiden perusteella he myös reagoivat puhdistamon säätötarpeisiin. Käyttötarkkailun jätevesien kokoomanäytteet kerätään automaattisesti aikaan tai virtaamaan suhteutettuna vuorokausinäytteeksi ja/tai keräilynäytteeksi. Analyysit suoritetaan arkipäivisin edellisen/edellisten vuorokauden/vuorokausien keräilynäytteistä. Tarvittaessa otetaan pistokoenäytteitä. Tulokset raportoidaan tehtaan prosessi-informaatiojärjestelmään. Puhdistamon valvonta ja ajo perustuvat keskitettyyn instrumentointiin ja automatisointiin. Päästötarkkailu Jätevedenpuhdistamolle meneviä jätevesiä tarkkaillaan sekä jätevesien jatkuvatoimisilla mittareilla että laboratorioanalyysein. Jatkuvatoimisten mittareiden tiedot välittyvät tehtaan ohjaus- ja informaatiojärjestelmään. Jätevesistä mitataan jatkuvatoimisesti ph, johtokyky, lämpötila ja virtaama, joista raja-arvojen ylittyessä tulee hälytys valvomoon. Puhdistamolta ja Vähähaarasta tulevat vedet puretaan yhteisen ala-altaalla sijaitsevan pisteen kautta Perämereen, jossa sijaitsee päästötarkkailupiste. Näyte otetaan jatkuvatoimisella laitteella määrävälein, ja näyte säilytetään jääkaapissa. Keräilynäyte haetaan maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin laboratorioon analysoitavaksi ja osin pakastettavaksi myöhempiä analyyseja varten. Sellutehtaan laboratorio analysoi jätevesinäytteet itse, lukuun ottamatta velvoitetarkkailussa AOX:a, joka analysoidaan ulkopuolisessa laboratoriossa. Poikkeavan päästön tapahtuessa jätevedet ohjataan varoaltaalle. Poikkeavia päästöjä tapahtuu pääasiassa laiterikkojen, säiliöylikaatojen ja vuotojen seurauksena. Säiliöt on varustettu pintamittauksin. Säiliöiden pintamittauksista ja kaivojen mittauksista tulee hälytykset käyttöhenkilökunnannalle valvomoon raja-arvojen ylittyessä. Poikkeavan päästön tapahduttua käyttöhenkilökunta ryhtyy korjaaviin toimenpiteisiin eli ohjaa jätevedet varoaltaalle ja korjaa välittömästi päästön aiheuttaneen vian. Soodakattilan ja meesauunin savukaasujen typen oksidien, rikkidioksidin ja hajurikkiyhdisteiden pitoisuusmittaukset toteutetaan kiinteästi asennetuin mittausjärjestelmin. Soodakattilalla on myös hiukkaspitoisuus- ja virtausmittauslaitteisto. Kiinteille mittausjärjestelmille toteutetaan vertailumittaus vuosittain. Klooridioksidilaitoksen ja meesauunin poistokaasuista mitataan normaalit päästökomponentit kertamittauksin. Meesauunin hiukkaspitoisuudet ja päästöt perustuvat kertamittauksien tuloksiin. Soodakattilan ja meesauunin jatkuvatoimisille mittalaitteille toteutetaan määräajoin standardin SFS-EN mukaiset vertailumittaukset, QAL-2 tai AST tasolla, tulosten pätevyyden varmistamiseksi.

90 90 Päästöjärjestelmässä esitetään hetkellisarvot, tuntikeskiarvot, ennusteet, luparajat, sähkösuotimien laskuritieto sekä jokaisen analysaattorin häiriötieto ja kyseinen hylättyjen päivien kumulatiivinen arvo. Tärkeimmät suureet esitetään trendeinä. Vaikutustarkkailu Jätevesien ympäristövaikutuksia seurataan ja raportoidaan vuosittain ulkopuolisten tutkimuslaitosten tekemällä vesistö- ja kalatarkkailulla, joka kattaa tehtaiden vaikutusalueella olevan vesistöalueen. Raakavedestä ja vesistöön johdettavasta jätevedestä tehdään E-PRTR -raportointia varten seuraavat analyysit viiden vuoden välein tai tarvittaessa: Cr, Cu, Ni, Zn, As, Hg, Cd, Pb. Näytteet analysoi akkreditoitu laitos ja tutkimuksesta laaditaan erillinen raportti. Vuotuiset metallipäästöt lasketaan kertomalla analyysitulos vuotuisella vesistöön johdettavalla jätevesimäärällä. Kemin alueen ilmanlaaduntarkkailua ei tällä hetkellä tehdä. Ilmanlaatumittaukset toteutetaan todennäköisesti seuraavan kerran v Mittaus- ja laskentamenetelmät sekä laadunvarmistus Jatkuvatoimisten mittareiden ja jätevesien näytteenottimien luotettavuudesta huolehditaan tarkastamalla, puhdistamalla ja kalibroimalla mittareita säännöllisesti. Velvoitetarkkailumittaukset tehdään standardien mukaisesti tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Metsä Fibren sellutehtaan laboratorion sisäinen toistettavuus varmistetaan käyttämällä sisäisiä tarkastusliuoksia säännöllisesti. Tarkastustuloksia seurataan SPC-valvontakorttien avulla. Lisäksi osallistutaan säännöllisesti interkalibrointitesteihin. Virtausmittarit kalibroidaan kerran vuodessa ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta. Raportointi Kaikki jatkuvatoimisten mittausten tulokset tallentuvat prosessi-informaatiojärjestelmään, ja niitä voidaan käsitellä eri ajanjaksojen keskiarvoina. Kaikki laboratoriomittaustulokset (ml. kalibrointitulokset) tallennetaan prosessi-informaatiojärjestelmän valmiille syöttö- ja raporttipohjille heti analyysin valmistuttua. Järjestelmä laskee virtausmäärätietojen ja syötettyjen tuotantotietojen perusteella päästömäärät. Tulokset säilytetään vähintään viisi vuotta. Tehtaan henkilöstöllä on vuoropäiväkirjassa käytössään käytettävyyshavaintojärjestelmä, johon kirjataan havainnot myös jätevesijärjestelmän käytettävyydestä ja toiminnasta. Tämän lisäksi vuoropäiväkirjassa on erilliset osiot turvahavainnoille, ympäristöhavainnoille sekä naapuruston havainnoille. Kaikkien näiden järjestelmien havainnot sekä niiden korjaavat toimenpiteet arkistoituvat järjestelmissä vähintään viisi vuotta.

91 91 Päivittäin raportit ovat nähtävissä tehtaan tietoverkosta. Lisäksi keskeiset jätevesitulokset, turvallisuus-, käytettävyys-, ympäristö- ja naapurihavainnot käsitellään joka arkiaamu tehtaan aamupalaverissa. Tällöin myös kirjataan ylös välittömät jatkotoimenpiteet. Päästötarkkailun tulokset toimitetaan sähköisesti kuukausittain Lapin ELY-keskukselle sekä Kemin kaupungin ympäristötoimeen. Mahdollisten häiriöpäästöjen osalta häiriöpäästön määrä huomioidaan tehtaan päästöraportoinnissa. Häiriöpäästöistä tehdään aina myös erillisilmoitus VAHTI-järjestelmän kautta. Kuukausitulosten perusteella laaditaan vuosiyhteenveto päästöistä ympäristöviranomaisten esittämien vaatimusten mukaisesti. Valvova viranomainen (Lapin ELY-keskus) tarkastaa eri tavoin säännöllisesti, että tarkkailu suoritetaan asianmukaisesti ja että tarkkailutulokset ovat luotettavia. Ehdotus tarkkailun järjestämiseksi Metsä Fibre Kemin tehtaan toiminta ja päästöt eivät ole muuttuneet olennaisesti aikaisemmasta. Olennaisia muutoksia tehtaan käyttö- ja päästötarkkailuun ei siten ole tarvetta tehdä. Hakija esittää, että käyttö- ja päästötarkkailujen jatkamista toistaiseksi nykyisten käytäntöjen mukaisesti. Jätevesi- ja ilmapäästöjen tarkkailun tulosten käsittely ja raportointi päivitetään ympäristöluvan tarkkailuvaateet huomioiden tehtaiden ympäristölupapäätösten yhteydessä. Vaikutustarkkailua jatketaan voimassa olevien tarkkailuohjelmien mukaisesti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Havaitut poikkeustilanteet Yhteenveto puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden kestosta ja puhdistinlaitteiden käyttöasteista vuosina 2014 ja 2015 on esitetty seuraavassa. Tehtaan ilmapäästöraportointijärjestelmässä seurataan häiriötilanteiden aikaisia päästöjä ja niiden kestoa. Taulukko 32. Soodakattilan ja meesauunin häiriötilanteiden ja puhdistinlaitehäiriöiden kesto vuosina 2014 ja Soodakattila Häiriöaika, vrk 1,6 1,9 Puhdistinlaitehäiriöt, tuntia 0,3 0,1 Meesauuni Häiriöaika, vrk 5,4 5,4 Puhdistinlaitehäiriöt, tuntia 0,7 6,2

92 92 Lupahakemuksen jättämisen jälkeen tapahtuneita luparajaylityksiä: Hiukkaspitoisuus Ilmaan johdettava luparaja on ylittynyt soodakattilan hiukkasten osalta 2015, 2016 ja Syynä luparajaylitykseen oli mekaanisia vaurioita sähkösuotimissa ja pesurilla. Soodakattilan sähkösuodinten kunnostus on meneillään ( ). TRS-pitoisuus Soodakattilan savukaasujen vuorokauden 2. suurin TRS-vuorokausipitoisuus on ylittänyt luparajan vuosihuoltoseisokin ylösajon yhteydessä syksyllä Ylitys on johtunut käynnistystilanteessa käytetystä polttoöljystä ja polttolipeän pienestä määrästä, jolloin palamisolosuhteet eivät ole optimaaliset. Öljyvuoto toukokuussa 2016 Toukokuussa 2016 tehtaalla tapahtui öljyaseman öljynerotuskaivosta öljyvuoto, joka päätyi kaustistamon alueen varoaltaaseen. Allas toimii öljyaseman varoaltaana. Syynä oli raskaspolttoöljyn pääsy paineettomaan höyrylinjaan startin yhteydessä höyrynpaineen laskettua verkossa. Raskaspolttoöljy pääsi virtaamaan tiivistehöyrylinjaa pitkin öljynerotuskaivon pohjalla olevaan lämmityskierukkaan. Lämmityskierukassa havaittiin vuoto, kun kaivo tarkastettiin. Vuoto oli öljynerotuskaivon puhdasvesipuolella. Öljynerotuskaivossa on öljyhälytin, mutta se on asennettu öljyiselle puolelle. Öljy pääsi virtaamaan lämmityskierukasta öljynerotuskaivon puhdasvesipuolelle ja sieltä edelleen viemäriin. Viemäröinti on johdettu kaustistamon alueella sijaitsevaan varoaltaaseen, joka toimii öljysäiliöiden varoaltaana. Öljyä ei päässyt tehdasalueelta vesistöön. Biologisen puhdistamon häiriö toukokuussa 2016 Biologisen puhdistamon toiminnan häiriö huomattiin happipitoisuuden laskuna. Tarkastuskäynnin yhteydessä todettiin, että jälkiselkeytin 1:ltä karkaa lietettä. Jälkiselkeytin 2:n kirkaste oli kiintoainevapaa. Tilanne saatiin pikaisesti hallintaan eikä luparajoja ylitetty. Häiriön syynä oli puhdistamolle johdettu hetkellinen korkea kuormitus johtuen syöttölipeäsäiliön puhdistuksesta ja samanaikaisesta kaustistamon saostusaltaan tyhjennyksestä. Syöttölipeäsäiliön pesuvedet johdettiin biologiselle puhdistamolle normaalikäytännön mukaisesti varoaltaan kautta. Samanaikaisesti tyhjennettiin myös kaustistamon saostusallasta öljyonnettomuuden jäljiltä. Näiden yhteisvaikutuksesta puhdistamolle johdettava kuormitus nousi poikkeuksellisen korkeaksi. Puhdistamon toiminta saatiin korjaavilla toimenpiteillä normalisoitua nopeasti eikä tilanteesta aiheutunut luparajaylitystä.

93 93 Toimintaan liittyvät riskit ja toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana Metsä Fibre Kemin tehtaan toiminnasta aiheutuvat ympäristöriskit liittyvät pääasiassa laiterikkoihin, prosessihäiriöihin, vuotoihin, kemikaalien purkutilanteisiin, jätevedenpuhdistamon toimintahäiriöihin sekä öljypäästöihin. Käytännössä päästöt voivat olla prosessivettä, poikkeuksellisia päästöjä ilmaan, kemikaalia tai öljyä. Syinä päästöihin voivat olla onnettomuudet ja prosessihäiriöt, jotka johtuvat esimerkiksi laiterikosta tai inhimillisestä virheestä. Varautuminen ympäristöriskeihin on suunniteltu ja toteutettu uusimman tekniikan ja viranomaisvaatimusten mukaisesti. Tehtaalla on käytössä useita ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja vaikutusten pienentämisen liittyviä turvajärjestelmiä. Päivittäisessä toiminnassa ympäristöriskit minimoidaan ennakoivalla ja huolellisella prosessinohjauksella, kenttäkierroksia toteuttamalla sekä henkilöstön kouluttamisella häiriötilanteiden varalta. Metsä Fibren toimintajärjestelmässä on kuvattu toimintatavat erilaisten häiriötilanteiden varalle. Ohjeistus käsittää toimenpiteinä myös tiedottamisen. Kemikaalien joutuminen maaperään tai vesistöön on pyritty minimoimaan. Kemikaalien käsittelyyn ja varastoinnin turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut ympäristölle haitalliset aineet kerätään välittömästi talteen. Keskeisissä kemikaalisäiliöissä on varoaltaat ja pinnanmittaukset sekä hälytykset. Jätevesiviemäreissä on jatkuvatoimisia mittauksia ja hälytykset poikkeavista päästöistä. Tarvittaessa jätevedet voidaan ohjata varoaltaalle ja sieltä hallitusti jätevedenpuhdistamolle, jotta jätevedenpuhdistamon toiminta ei vaarannu. Kemikaalien hankinnassa ja käytössä huomioidaan ympäristövaikutukset ja pyritään korvaamaan haitallisia kemikaaleja vähemmän haitallisilla prosessin vaatimukset huomioiden. Uudet kemikaalit hyväksytetään sovitun proseduurin mukaisesti ennen koekäyttöön ottamista. Hakija on varautunut puhdistamon sähkökatkoihin käynnistämällä kesällä 2016 asiaa koskevan kehityshankkeen. Hankkeessa varmistetaan teknisesti varautuminen tehtaan ja jätevesipuhdistamon toimintaan vaikuttavissa sähkökatkoissa. Puhdistamon toiminta on häiriytynyt vain kerran viimeisen viiden vuoden aikana. Ilmaan kohdistuvat ympäristöriskit minimoidaan tehokkailla savukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmillä ja varmistamalla niiden toimivuus. Jatkuvatoimisilla mittauksilla ja automaatiojärjestelmässä olevilla hälytyksillä ohjataan prosessia ja minimoidaan ilmaan johdettavat päästöt. Hajukaasujen polton ollessa estynyt soodakattilassa on niiden käsittelemiseksi varapoltin. Tehtaan ympäristöriskit kartoitetaan säännöllisesti ja aina merkittävien prosessimuutosten yhteydessä. Viimeisin ympäristöriskikartoitus on tehty 2013.

94 94 Tehtaalle on laadittu kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 390/2005 mukainen turvallisuusselvitys ja pelastuslain 379/2011 mukainen pelastussuunnitelma. Hakija tulee tarkastelemaan ja tarvittaessa täydentämään näiden suunnitelmien sisältöä siten, että YSL 15 mukaisen ennaltavarautumissuunnitelman mukaiset vaatimukset tulevat huomioiduksi näissä suunnitelmissa. Vaarallisten kemikaalien purku- ja lastauspaikat Alla olevassa kuvassa on esitetty tiedot vaarallisten kemikaalien lastauspaikoista ja niiden nykyisistä suojajärjestelyistä. Suojajärjestelyiden parantamiseksi on tunnistettu parannustoimenpiteitä ja laadittu toimenpidesuunnitelma tarvittavista muutoksista. Parannustoimenpiteenä on käynnistetty keräilyaltaiden rakentamisen suunnittelu vetyperoksidin ja valkaisun 1 rikkihapon purkupaikan, klooridioksidivesisäiliön sekä tärpätin lastauspaikan vuotoihin varautumisen parantamiseksi. Suunniteltuja toimenpiteitä ei ole vielä toteutettu, vaan ne ovat siirtyneet myöhemmäksi. Kuva 18. Vaarallisten kemikaalien purku- ja lastauspaikkojen suojajärjestelyt Lämmönvaihtimet Tehtaalla on yhteensä 16 kappaletta lämmönvaihtimia, 4 kappaletta massatehtaalla ja 12 kappaletta talteenotossa. Lämmönvaihtimet ovat säännöllisen ennakkohuollon ja kunnonvalvonnan piirissä. Riskeihin on varauduttu lisäksi johtokykymittauksin ja hälytyksin. Lisäksi kaikissa sadevesiviemäreissä on öljypuomit, joilla saadaan rajattua mahdolliset öljypäästöt.

95 95 Öljynerotusaltaat ja -kaivot Tehdasalueella sijaitsee korjaamotiloissa, voimalaitoksella ja soodakattilan turbiinihallissa 6 öljynerotuskaivoa, joista vedet johdetaan Vähähaaraan. Lisäksi kalustokorjaamolla on 3 öljynerotinta, joista vedet johdetaan Kurimonhaaraan. Kaivojen toimintaperiaate on painovoimaan perustuva erotin, jossa öljy kevyempänä jää pintaan. Kaivot tarkastetaan ja tyhjennetään säännöllisesti. Öljyt eivät sekoitu veteen eivätkä emulgoidu veteen. Hakijan näkemyksen mukaan painovoimainen erotin toimii hyvin. Kaivoista poistuvien vesien hiilivetypitoisuuksia ei ole erikseen mitattu. Kaikissa sadevesiviemäreissä on lisäksi öljypuomit. Seitsemän öljynerotuskaivon vedet johdetaan viemärissä jätevedenpuhdistamolle. Tehtaan polttoöljyasema on uusittu polttoöljyn vastaanottoaseman rakennuksen yhteydessä. Samalla tarkasteltiin öljyaseman öljynerotuskaivon toimintaa ja öljyerotustehokkuutta. Öljynerotuskaivo on uusittu. Kaivo on kolmeosainen, jolloin se pystyy erottamaan sekä vettä kevyemmät että raskaammatkin öljyjakeet. Kaivo on varustettu kolmella eri osiin sijoitetuilla öljyn tunnistavilla antureilla, joista tulee hälytykset valvomoon. Mikäli kaivossa havaitaan öljyä, on kaivon jälkeinen viemärinsulkuventtiili mahdollista sulkea, ettei öljyä pääse biologiselle puhdistamolle. Hälyttimien toimivuus tarkistetaan säännöllisesti. Häiriö- ja poikkeustilanteiden TRS-päästöjen vähentäminen Tehtaalla tehdään jatkuvaa käytettävyyden kehitystyötä, mikä on keskeisessä asemassa tehtaan häiriöttömän käynnin osalta ja näin ollen häiriötilanteessa syntyvien TRS-päästöjen minimoimisessa. Tehtaan investointiohjelma tähtää tehtaan käytettävyyden parantamiseen. Erityisiä investointeja TRS-päästöjen minimoimiseksi ei ole hakijan suunnitelmissa. Keskeinen tekijä meesauunin TRS-päästöjen hallinnassa on meesan puhtaus. Meesasuotimella on jo tehty meesanpesun tehostamistoimenpiteitä ajoparametreja virittämällä ja pienillä muutoksilla meesakuljettimen kaukalon pesuvesien johtamiseen meesan pesun tehostamiseksi. Ympäristövahinkovakuutus Toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus: Pohjola Vakuutuksen ottopäivä on VAHINKOARVIO JA KORVAUKSET Metsä Fibre Kemin tehtaalla korvaukset rannanomistajille ja vesialueidenomistajille on maksettu aikaisemmin kertakaikkisina korvauksina, joten niitä ei tässä lupahakemuksessa käsitellä. Ammattikalastajille maksettavista kertakaikkisista korvauksista on tehty sopimuksia ja ammattikalastajien osalta korvausvelvollisuus on kokonai-

96 96 suudessaan ratkaistu, joten ammattikalastajille aiheutuvia edunmenetyksiä ei tule tämän asian yhteydessä käsiteltäviksi. Kemin edustalla korvaukset ammattikalastajille jätevesien aiheuttamasta kalastuksen vaikeutumisesta on sovittu kalastajien kanssa yhtä kalastajaa lukuun ottamatta kertakaikkisina korvauksina vuonna Metsä Fibre Oy ja Stora Enso Oyj ovat tehneet kertakaikkisen sopimuksen Hannu Rantapörhölän kanssa ammattikalastukselle aiheutuvista haitoista. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Jätevesien johtaminen ja päästöt vesiin Alla esitetty hakijan ehdotus lupamääräyksiksi koskee tehdasintegraatissa syntyvien jätevesien kokonaiskuormitusta. Alueella syntyvät puhtaat jäähdytys-, kuivatus- ja valumavedet sekä lentosuolan liuotusvedet voidaan nykykäytännön mukaan johtaa käsittelemättömänä vesistöön. Alla oleva esitys luparajoiksi ja perustelut perustuvat hakijan ja toimittamiin hakemuksen tarkennuksiin, joissa fosforin ja COD:n esitettyä luparajaa on laskettu alkuperäisestä hakemuksesta ja luparajojen asettamistapaa muutettu lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä käytyjen neuvotteluiden perusteella. Luparajat vesistöön johdettavalle kuormitukselle Mikäli luparaja vesistöön johdettavalle kuormitukselle asetetaan puhdistamolta mereen johdettavalle kuormitukselle sen sijaan, että se koskee myös ala-altaan kautta johdettavaa kuormitusta, esittää hakija alla olevia luparajoja seuraavin perustein. Puhdistamolta mereen johdettavat päästöt saavat olla kalenterikuukauden keskiarvona kalenteripäivää kohti häiriö- ja poikkeustilanteiden sekä ohijuoksutusten päästöt mukaan laskettuna enintään seuraavat: Puhdistamolta mereen johdettavat päästöt vesistöön saavat olla kalenterikuukauden keskiarvona kalenteripäivää kohti häiriö- ja poikkeustilanteiden sekä ohijuoksutusten päästöt mukaan laskettuna enintään seuraavat: Parametri Esitetty luparaja asti, kg/vrk kk-keskiarvona Esitetty luparaja alkaen, kg/vrk kk-keskiarvona CODCr Kiintoaine Fosfori Typpi AOX

97 97 Ympäristöluvan perusteena on ollut tarkistaa ympäristölupaa BAT-päätelmien julkaisemisen johdosta. Luparajat on esitetty asti siten, että ne mahdollistavat ala-altaan kunnostamisen ja ruopattujen lietteiden käsittelemisen jätevedenpuhdistamolla. Kunnostustoimien päätyttyä on esitetty luparajat alkaen. Esitetyt luparajat ovat BAT-päätelmien ja vesienhoidon tavoitteissa teollisuudelle asetettujen vesistövaikutusten vähentämiseksi asetettujen vaatimusten mukaiset. Lupaehdot jätevesipäästöille on asetettu siten, että niiden mukainen toiminta täyttää BAT-vaatimukset myös ominaiskuormitukseksi laskettuna. Perustelut Hakijan esittämät luparajat edellyttävät erittäin hyvää jätevesien käsittelytehokkuutta kaikissa tilanteissa. Luparajat ja toteutuneet kuormitukset alittavat BAT-päätelmien mukaiset päästötasot eikä luparajoja BAT-päätelmien vuoksi ole tarve kiristää. Puhdistamolta mereen johdettava kuormitus voi normaalitilanteessa vaihdella alla olevassa taulukossa esitetyllä tasolla. Taulukossa on lisäksi esitetty BAT-päästötasojen mukaiset kuormitukset kuukausikeskiarvona sekä hakijan esittämät luparajat. Kuormitus MIN, kg/vrk Kuormitus MAX, kg/vrk BAT MIN, kg/vrk BAT MAX, kg/vrk Hakijan luparajaesitys, kg/vrk COD COD alkaen Kiintoaine Fosfori 13 37, Fosfori alkaen Typpi Hakijan esittämä luparaja fosforille edustaa selvästi (52 %) BAT-maksimitasoa tiukempaa tasoa, mikä on linjassa vesienhoidon tavoitteiden kanssa. COD-kuormitus on noin 6 % BAT-maksimitasoa tiukempi, kiintoaine 20 % ja typpi vajaat 3 % BAT maksimipäästötasoa tiukempi. Hakijan esittämissä luparajoissa on huomioitu vesienhoidon tavoitteissa teollisuudelle asetetut vaatimukset vesistövaikutusten vähentämisestä. Ottaen huomioon, että kyseessä on vanha jätevedenpuhdistamo ja vanha sellu- ja kartonkitehdas, ovat esitetyt luparajat BAT-päätelmien osalta perustellut ja edellyttävät erittäin hyvää suorituskykyä. Vertailun vuoksi on todettava, että esimerkiksi luparaja 30 kg/vrk vesistöön johdettavalle fosforille tarkoittaisi tehtaiden kapasiteetin mukaisilla tuotannoilla alle BAT-minimipäästötason olevaa kuormitusta. Vanhoilta toiminnoilta ei tule edellyttää uutta toimintaa vastaavia BAT-päästötasoja eikä niille ole myöskään ympäristönsuojelullisia tai teknistaloudellisia perusteita.

98 98 Hakija on tutustunut myös Stora Enso Oulun tehtaille myönnettyyn lupapäätökseen. Annetun päätöksen johdosta katsomme, että esittämämme luparajat vesistöön johdettavalle kuormitukselle ovat tehtaiden tuotantotasot ja puhdistamon suorituskyky huomioiden perustellut ja vaativat. Hakijalle ei tule hallinnon tasapuolisuus huomioiden asettaa selvästi muita toimijoita tiukempia luparajoja. Luparajojen kiristäminen toteutuneen hyvän suorituskyvyn perusteella ei ole perusteltua, erityisesti kun esitetyt luparajat ovat BAT-päätelmien mukaiset ja edustavat jo nykyisellään vaativaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista suorituskykyä. Luparajojen kiristäminen toteutuneen suorituskyvyn perusteella johtaa tilanteeseen, jossa toiminnanharjoittajat asetetaan eriarvoiseen tilanteeseen ja sallii niille, joiden suorituskyky jostain syystä on heikompi, korkeammat kuormitukset, luparajat ja BATpäästötasot. Sitä vastoin hyvän suorituskyvyn omaavilta laitoksilta vaaditaan entistä tiukempia luparajoja ja tiukempia BAT-päästötasoja. Tämä ei ole hyväksyttävä tilanne. On myös syytä huomioida, ettei luparajoja kiristämällä vähennetä ympäristövaikutuksia, koska puhdistamoa operoidaan jo nykyisellään erittäin hyvin. Ainoastaan riski satunnaiselle luparajan ylitykselle kasvaa. Sitä vastoin vesistövaikutusten minimoimisen kannalta toiminnanharjoittaja pitää perusteltuna sisällyttää esitettyihin luparajoihin myös poikkeusja häiriötilanteiden aikaiset kuormitukset, jotta kuormitus mereen minimoidaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Ala-altaasta vesistöön päätyvän kuormituksen minimoimiseksi hakija on sitoutunut kunnostamaan ala-altaan. Esitetyt toimet edellyttävät konkreettisia toimenpiteitä altaan kunnostamiseksi sekä suunnitelmallisia investointeja, jatkuvaa ennakkohuoltoa ja kunnossapitoa tehtaiden prosesseihin ja jätevedenkäsittelyyn. Merialueelle päätyvän fosforikuormituksen osalta tulee huomioida, että suurin osa merialueen fosforikuormituksesta on peräisin muualta kuin hakemuksen mukaisesta toiminnasta. Tehtaiden osuus merialueen kuormituksesta on pieni ja sen merkitys merialueen tilaan vähäinen. Jokiveden mukana mereen päätyvä fosforikuormitus on 288 t/v. Esitetyn luparajan 40 kg/vrk mukainen kuormitus mereen johdettavasta kuormituksesta vastaisi 14,6 t/v kuormitusta. Toteutunut kuormitus on kuitenkin selvästi luparajaa pienempi, koska puhdistamoa ei missään tilanteessa ole tarkoitus ajaa luparajoja vasten. Edelleen tulee huomioida, että metsäteollisuuden vesien sisältämästä fosforista arviolta vain noin puolet on levästölle käyttökelpoisessa muodossa. Lisäksi vesistöselvitysten mukaan tehtaiden vaikutus vedenlaatuun ja ekosysteemiin on hyvin paikallinen. Häiriö- ja muiden poikkeustilanteiden sisällyttäminen luparajojen mukaiseen toimintaan Näkemyksemme mukaan ympäristön kannalta on perusteltua edellyttää toiminnanharjoittajaa varmistamaan luparajojen mukainen kuormitus vesistöön mukaan lukien häiriö- ja poikkeustilanteet sekä ohijuoksutusten aikaiset päästöt. Tämä on vakiintunut tapa asettaa luparajat vesistöön

99 99 johdettavalle kuormitukselle eikä BAT-päätelmien johdosta ole tarve muuttaa vallitsevaa käytäntöä. Häiriö- ja muista ennakoimattomista tilanteista aiheutuvien kuormitusten sisällyttäminen luparajojen mukaisen toimintaan edellyttää toiminnanharjoittajaa varautumaan riittävällä ennakkohuollolla ja kunnossapidolla poikkeustilanteiden varalta. Tilanteessa, jossa ennakoimattoman laiterikon tai muun poikkeustilanteesta johdosta kuitenkin kuormitus tilapäisesti poikkeaa normaalista, varmistetaan korjaavien toimenpiteiden mahdollisimman ripeä käynnistäminen, jotta poikkeustilanteesta aiheutuva lisäkuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Ennakoimattomien laiterikkojen ja poikkeustilanteiden määritteleminen ei myöskään ole aivan yksiselitteistä ja voi johtaa vaikeasti määriteltäviin tulkintaongelmiin. Puhdistamolta lähtevä poikkeava kuormitus voi aiheutua myös sellutehtaan tai kartonkitehtaan prosessissa olevasta ennakoimattomasta laiterikosta tai poikkeavasta päästöstä eikä häiriötilanteita voida rajata ainoastaan jätevesienkäsittelyä koskeviin ennakoimattomiin laiterikkoihin. On oletettavaa, että myös BAT-referenssidokumentissa esitetyt päästötasot perustuvat dataan, johon sisältyy myös häiriö- ja poikkeustilanteet, koska niitä ei ole voimassa olevien käytäntöjen mukaisesti kuormituksesta tähän mennessä eritelty. Ala-altaan kunnostamisen huomioiminen Hakija on suunnitellut käsittelevänsä ala-altaasta ruopatut lietteet jätevedenpuhdistamolla. Altaiden kunnostaminen tulee viemään useamman vuoden, joten luparajat on perusteltua tässä vaiheessa asettaa siten, että ne mahdollistavat lietteiden käsittelyn puhdistamolla. Tästä syystä luparajat esitetään asetettavan asti hakijan esityksen mukaisina ja kunnostustoimien päätyttyä alkaen voidaan ottaa käyttöön hakijan esityksen mukaiset luparajat alkaen. Lietteiden käsitteleminen jätevedenpuhdistamolla ja käsittelystä mahdollisesti aiheutuva lisäkuormitus ei sisälly BAT-päätelmien mukaisiin massan ja paperin valmistuksesta vesistöön johdettavalle kuormitukselle normaalitilanteessa asetettuihin päästötasoihin, mikä tulee huomioida luparajoja asetettaessa. Lietteiden käsitteleminen jätevedenpuhdistamolla lisää hieman puhdistamolle tulevaa kuormitusta, mistä voi aiheutua ylimääräistä kuormitusta myös mereen johdettavaan kuormitukseen. Lietteiden johtamisella puhdistamolle voi olla vaikutusta myös puhdistamon suorituskykyyn. Tämä on perusteltua huomioida luparajoja asetettaessa. Vesistövaikutusten kannalta tilannetta tulee tarkastella kokonaisuutena, kun ala-altaan kautta mereen johdettava hallitsemattoman kuormituksen osuus kunnostustoimien edetessä vähenee. Ala-altaan kunnostaminen tarkoittaa toiminnanharjoittajalle huomattavaa taloudellista panostusta ympäristösuorituskyvyn parantamiseen. Kunnostustoimet tulee huomioida ympäristöinvestointina ja se tulee ottaa huomioon, kun tarkastellaan

100 100 eri toimijoille asetettavia vaatimuksia mereen johdettavan kuormituksen ja ympäristövaikutusten vähennystoimena. BAT-päätelmien huomioiminen BAT-päätelmien soveltaminen ei edellytä luparajojen asettamista ominaiskuormituksena vaan ne voidaan todentaa osana vuosiraportointia. Ominaispäästöraja-arvoilla varmistetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan hyödyntäminen vesistöön johdettava kuormituksen minimoimiseksi. Ympäristövaikutusten kannalta olennaista on asettaa luparajat vakiintuneen mallin mukaisesti kokonaiskuormituksena kg/d. Lupahakemuksessa esitetyn selvityksen ja toteutuneiden kuormitusten perusteella voidaan todeta, että puhdistamon toiminta vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia tekniikoita ja päästötasoja. Lupaehdot jätevesipäästöille on asetettu siten, että niiden mukainen toiminta täyttää BAT-vaatimukset myös ominaiskuormitukseksi laskettuna. Myös muissa BAT-päätelmien johdosta tarkastetuissa lupapäätöksissä on hyväksytty BAT-päästötasojen mukainen tarkastelu osana vuosiraportointia. Yhteenveto Ympäristöluvan perusteena on ollut tarkistaa ympäristölupaa BAT-päätelmien julkaisemisen johdosta. Esitetyt luparajat ovat BAT-päätelmien mukaiset eikä toteutunut kuormitus tule johtaa tilanteeseen, että toiminnanharjoittajalta edellytetään selvästi vastaavan ikäisiä laitoksia parempaa suorituskykyä tai tiukempia luparajoja, varsinkaan kun sillä ei ympäristövaikutuksen kannalta ole merkitystä. Hakijan esittämät luparajat ovat perustellut huomioiden puhdistamolle tuleva kuormitus, biologisen jätevedenkäsittelyn suorituskyky, hyväksyttävät pitoisuudet puhdistetutussa jätevedessä sekä jäteveden käsittelyyn johdettava vesimäärä ja näiden vaihtelu. Esitetyt luparajat ja toteutunut kuormitus ovat BAT-päätelmien ja vesienhoidon suunnitelmassa teollisuudelle asetettujen tavoitteiden mukaiset. Ympäristövaikutusten perusteella ei ole perusteltua asettaa hakijan esitetystä tiukempia luparajoja. BAT-päätelmien mukaisten päästötasojen, parhaan käyttökelpoisen tekniikan tai toteutuneiden päästötasojen johdosta ei ole perusteltua asettaa esitettyä tiukempia luparajoja. Esimerkiksi fosforin kiristäminen tasolle, joka edellyttää vanhoilta toiminnoilta parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisen minimipäästötason alittavaa päästötasoa ei tässä tilanteessa ole perusteltua. Toiminnalle asetettavien luparajojen tulee mahdollistaa biologisen puhdistamon toiminta ja siihen kuuluva normaali vaihtelu ilman välitöntä riskiä luparajojen ylittymiselle. Tämä tarkoittaa, että jätevesien käsittelystä tulisi sallia normaalitoiminnasta aiheutuva fosforikuormitus, joka on noin kg/vrk fosforia. Arvio perustuu puhdistamolla käsiteltäviin vesi-

101 101 määriin, biologisen puhdistamon hyvän toiminnan turvaamiseksi tarvittavaan jäännösravinnepitoisuuteen sekä kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin määrään seuraavan laskelman mukaisesti: - Puhdistamon hyvä toiminnan turvaamiseksi on puhdistettujen jätevesien liukoinen jäännösravinnepitoisuus suositeltavaa olla tasolla 0,2 mg/l, joka vastaa puhdistamolla nykyisin käsiteltävillä vesimäärillä ( m 3 /vrk) noin 15 kg/vrk fosforikuormitusta. - Lisäksi biologiselta puhdistamolta päätyy kirkasteen mukana mereen tietty määrä kiintoainetta. Jätevedenpuhdistamolta mereen johdettava kiintoainekuormitus on vielä hyväksyttävällä tasolla, mikäli puhdistetun jäteveden mukana lähtevä kiintoainepitoisuus on tasolla mg/l. Tämä on kiintoainekuormituksena kg/vrk. Kiintoaineeseen sitoutuneena on fosforia noin 0,7 %, minkä johdosta kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin määrä on arviolta kg/vrk. - Näin ollen jätevesien käsittelystä voi normaalitoiminnan johdosta päätyä mereen yhteensä noin kg/vrk fosforikuormitus. Fosforikuormitukseen vaikuttaa luonnollisesti, jos liukoista fosforia on puhdistamolla ylimäärin eikä se kulu biologisessa prosessissa, jolloin se käytännössä tulee läpi. Lähtevän kiintoaineen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä huolehtimalla puhdistamon olosuhteista. Fosforille asetettavan luparajan tulee mahdollistaa biologisen puhdistamon normaalitoiminta ja sen luonteeseen kuuluva vaihtelu. Kuormitus minimoidaan puhdistamon hyvällä toiminnalla, mutta luparajan tulee sallia myös puhdistamon luonteeseen ja puhdistamolle tulevien kuormitusten vaihtelusta aiheutuva vaihtelu. Kokonaistypelle ei ole asetettu voimassa olevassa luvassa luparajaa. Kokonaistyppi ei yleensä esiinny merivedessä rehevöitymistä säätelevänä minimiravinteena, vaan merivedet ovat yleensä fosforirajoitteisia. Tämän johdosta typpikuormituksella on vesistön kannalta vähäisempi merkitys kuin fosforilla. Metsäteollisuuden biologisen puhdistamon toiminnassa on huolehdittava sopivasta typpi-fosforisuhteesta, joka automaattisesti säätelee myös ravinnepäästöjä vastaanottavaan vesistöön. Biologiselle hapenkulutukselle (BOD 7) ei ole asetettu lupaehtoa nykyisessä ympäristöluvassa eikä se hakijan näkemyksen tarpeen myöskään jatkossa. Biologisen hapenkulutuksen luparajoista on pääosin luovuttu metsäteollisuuden ympäristöluvissa tarpeettomana ja teknisesti vanhentuneena parametrina. BOD-analyysi on hidas ja sisältää suuria epävarmuuksia, eikä sitä tämän vuoksi voida käytännössä hyödyntää esimerkiksi jätevedenpuhdistamon ohjauksessa. Myöskään uusi BAT-referenssidokumentti ei sisällä BOD:ta koskevia päästötasoja. Hakija tulee jatkamaan BOD-kuormituksen seurantaa ja raportointia normaaliin tapaan, mikä mahdollistaa riittävän viranomaisvalvonnan.

102 102 Vesien johtaminen AOX:lle ei ole asetettu luparajaa nykyisessä luvassa. Hakija esittää, että AOX-luparajaksi asetetaan 350 kg/vrk kuukausikeskiarvona. Esitetty luparaja on BAT-päästötasojen mukainen. Tehdasalueella syntyvät puhtaat jäähdytys-, kuivatus- ja valumavedet esitetään johdettavaksi käsittelemättömänä vesistöön yleisen käytännön mukaisesti. Puhtaat kuivatus- ja valumavedet koostuvat lähinnä liikennöintiin ja varastointiin käytettävillä yleisillä alueilla syntyvistä vesistä, jotka vastaavat laadultaan ja koostumukseltaan tavanomaisia taajamaalueilla syntyviä hulevesiä. Vesien käsittely ei siten ole tarpeellista eikä tarkoituksenmukaista. Vähähaaran ala-altaan ja Kurimonhaaran kautta vesistöön voidaan nykykäytännön mukaisesti johtaa jäähdytysvesien lisäksi tehdasalueelta kerättäviä sadevesiä sekä sellutehtaalta ajoittain johdettavat soodakattilan lentotuhkan liuotusvedet. Ala-altaan kautta johdettavat vedet koostuvat lähinnä jäähdytysvesistä sekä liikennöintiin ja varastointiin käytettävillä yleisillä alueilla syntyvistä vesistä, joiden käsitteleminen biologisella puhdistamolla ei ole niiden ominaisuuksien ja puhdistamon kokonaispuhdistustehokkuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Soodakattilan lentosuola on biologisen käsittelyn kannalta inerttiä, eikä sitä voi biologisessa jätevesien käsittelyssä poistaa. Liuotusvesien johtaminen yhteispuhdistamolle nostaisi jätevesivirtaamaa ja tätä kautta myös orgaanisen aineksen (COD, BOD) ja ravinteiden (typpi, fosfori) päästöjä. Päästöt ilmaan Päästöraja-arvot Alla esitetyt lupamääräykset koskevat sulfaattisellun valmistusprosessia mukaan lukien mahdollisen kuoren kuivauksen ja kaasutuksen. Alla oleva esitys luparajoiksi on hakijan täydennyksessään toimittama tarkennettu esitys. Sellutehtaan ja teollisuusvoimalaitoksen toiminnassa syntyvät savukaasut voidaan johtaa ilmaan kolmen eri piipun kautta. Soodakattilan piipun korkeus on 94 m, meesauunin piipun korkeus on 86 m ja teollisuusvoimakattilan (K10-kattilan) piippu on 81,6 m korkea. Seuraavassa esitetyt raja-arvot ominaispäästöille (kg/adt) ja pitoisuuksille (mg/nm 3 ) eivät koske tuotannon ylös- ja alasajotilanteita tai häiriötilanteita. Sellutehtaan kaasumaisten rikkiyhdisteiden ja typenoksidien sekä hiukkasten kalenterivuosikeskiarvoina lasketut ominaispäästöt ilmakuivaa sellutonnia (ADt) kohden saavat olla enintään seuraavat:

103 103 Soodakattila: Parametri Laskentajakso Esitys Yksikkö luparaja Hiukkaset Vuosikeskiarvo 0,4 kg/adt Rikkidioksidi SO2 Pelkistyneet rikkiyhdisteet TRS Typen oksidit NOx Kaasumainen rikki SO2 + TRS Vuorokausi 50 mg/nm 3 (6 % O2) Kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 10 mg/nm 3 (6 % O2) Vuosikeskiarvo 1,7 kg/adt Vuosikeskiarvo 0,10 kg (S)/ADt Meesauuni: Parametri Laskentajakso Esitys Yksikkö luparaja Hiukkaset Vuosikeskiarvo 0,05 kg/adt Pelkistyneet rikkiyhdisteet TRS Typen oksidit NOx Kaasumainen rikki SO2 + TRS Kuukauden 4. suurin vuorokausikeskiarvo 30 mg/nm 3 (6 % O2) Vuosikeskiarvo 0,45 kg/adt Vuosikeskiarvo 0,12 kg (S)/ADt Päästöraja-arvojen noudattamisen tarkastelussa ei oteta huomioon laitosten käynnistys- ja alasajojaksoja eikä lyhytkestoisia häiriötilanteita, jotka on määritelty ilmapäästöjen tarkkailusuunnitelmassa. Väkevien hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden on oltava vähintään 98 % kuukausittaisesta toiminta-ajasta ja laimeiden hajukaasun keräily- ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden vähintään 95 % kuukausittaisesta toiminta-ajasta. Valkaisukemikaalien valmistuksessa syntyvien ja hönkäpesurilta johdettavien hönkäkaasujen klooripitoisuus saa olla enintään Cl tot 50 mg/nm 3. Perustelut luparajojen asettamistavasta Esitys ilmaan johdettavalle kuormitukselle perustuu vakiintuneeseen tapaan, jota on tarkennettu BAT-päätelmien johdosta. Metsä Fibre Kemin tehtaalle ei ole perusteltua antaa BAT-päätelmien mukaisia luparajoja ilmaan johdettaville päästöille alalla muista toiminnanharjoittajista poiketen pitoisuuksina.

104 104 Edellisellä lupakaudella oli useilla sellutehtailla asetettu luparaja tehtaan rikin- ja typenoksideille ominaispäästönä vuosikeskiarvona. BAT-päätelmien johdosta hyväksi todettua tapaa asettaa luparaja on tarkistettu siten, että koko tehdasta koskevat ominaispäästörajat rikin- ja typenoksideille on asetettu piippukohtaisesti ominaispäästöinä vuosikeskiarvoina soodakattilalle ja meesauunille erikseen. Näiden lisäksi luparaja ilmaan johdettaville päästöille on esitetty samalla periaatteella myös hiukkasille. Hiukkasia koskevat luparajat on esitetty sekä soodakattilalle että meesauunille elinkaaren loppupäätä lähestyvien BAT-raja-arvojen mukaisina, sillä sekä soodakattilan että meesauunin sähkösuotimien laskennallinen käyttöikä on lähempänä niiden elinkaaren loppua. Toiminnanharjoittajaa ei tule lupapäätöksessä velvoittaa uusimaan ennenaikaisesti sähkösuotimia, joiden suorituskyky vastaa BAT-päätelmän alaviitteen mukaista BAT-päästötasoa. Alaviitteen mukainen BAT-päästötaso elinkaaren loppupäätä lähestyville sähkösuotimille on BAT-päätelmien mukainen päästötaso. Hakija on tarkistanut esitystä soodakattilan SO 2- pitoisuudelle vuorokausikeskiarvona asetettavan pitoisuusraja-arvon osalta. Esityksen mukaiset luparajat soodakattilan ja meesauunin TRS-pitoisuudelle vastaavat voimassa olevia luparajoja. Soodakattilan typenoksideja koskevien pitoisuusraja-arvojen osalta hakija korostaa, että toteutuneet typenoksidipitoisuudet ovat ajoittain yli BAT-maksimitason 200 mg/nm 3. Esitettyjen pitoisuusraja-arvojen alittaminen edellyttäisi erittäin merkittäviä investointeja kuten kattilan ilmajaon uusimisen, minkä ristikkäisvaikutuksena on mahdollista, että kattilan kapasiteetti laskee. Kattilan kapasiteetin laskeminen puolestaan rajoittaisi tehtaan tuotantotasoa. Meesauunin savukaasujen rikkidioksidipitoisuus vaihtelee eikä BAT-päätelmien mukaisen pitoisuusraja-arvon (120 mg/nm 3 ) mukainen toiminta kaikissa tilanteissa ole mahdollista. Pitoisuuksiin vaikuttaa merkittävästi metanolin polttaminen uunissa. BAT-päätelmien mukaisen pitoisuusrajaarvon mukainen toiminta edellyttäisi biopolttoaineena toimivan metanolin käytön rajoittamista uunin polttoaineena ja korvaamista fossiilisella polttoaineella. Myöskään meesauunin käyttö hajukaasujen varapolttopaikkana ei olisi kaikissa tilanteissa mahdollista. BAT-päätelmiä sovellettaessa ja lupaharkintaa tehdessä tulee huomioida, että BAT-päätelmien mukaan samalle ajanjaksolle eri yksiköissä asetetut päästöraja-arvot ovat keskenään vaihtoehtoisia. Lisäksi BATpäätelmien soveltamisen yhteydessä on tullut esille, ettei BAT-päästörajat ominaispäästöinä ja pitoisuutena samalla ajanjaksolla ole keskenään linjassa. Metsä Fibre Kemin tehtaan osalta soodakattilalta ja meesauunilta ilmaan johdettu kuormitus ominaispäästönä on kaikkien parametrien osalta BAT-päästötasojen mukainen. Edellä esitetyin perustein hakija pitää perusteltuna asettaa BAT-päätelmien mukaiset luparajat ilmaan johdettaville päästöille ominaispäästöinä

105 105 (kg/adt). Kuten edellä on todettu, BAT-päätelmiä on jo kattavasti sovellettu metsäteollisuudessa hakijan esittämällä tavalla eikä Metsä Fibre Kemin tehtaan kohdalla ole perusteltua poiketa yleisesti hyväksytystä tavasta. Myöskään ympäristönsuojelullisin perustein hakija ei näe perusteltuna asettaa BAT-päätelmien mukaisia luparajoja ilmaan johdettavalle kuormitukselle pitoisuutena. Pitoisuusraja-arvot eri prosessien savukaasuille täydentävät vuositason päästöraja-arvoja ja ohjaavat tehtaan toimintaa kuukausitasolla. Pitoisuusraja-arvojen asettaminen tulee kuitenkin tehdä tavanomaisen tapauskohtaisen lupaharkinnan perusteella ilman suoraa kytköstä vuositasolla annettuihin ja BAT-päästötasojen mukaisen toiminnan varmistaviin lupaehtoihin, koska pitoisuudet voivat vaihdella paljon riippuen käytetyistä polttoaineista. Kokonaispäästöihin ilmaan vaikuttaa savukaasupitoisuuden lisäksi savukaasuvirtaama. Toisella tehtaalla savukaasut voivat olla hyvin konsentroituneessa muodossa, mutta savukaasuvirtaama kuitenkin suhteellisen pieni, jolloin kokonaispäästöt jäävät alhaiseksi ja ovat BAT-päästötasojen mukaisia, vaikka pitoisuudet voivat olla esitettyjä BAT-päästötasoja suuremmat. Lyhytaikaisista 10 min tavoitearvona annetuista luparajoista ilmaan johdettaville TRS-päästöille voidaan luopua. Tyypillisessä häiriöttömässä ajotilanteessa ja normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa ovat TRSpäästöt soodakattilasta tai meesauunista lähellä nollaa. Päästöjen lyhytaikainen kohoaminen liittyy lähes poikkeuksetta tuotannon poikkeustilanteisiin, kuten ylös- ja alasajoihin, laitteiden toimintahäiriöihin tai prosessin epäpuhtauksiin. Myös päästömittausten häiriöt tai virheet vaikuttavat merkittävästi lyhytaikaisten raja-arvojen noudattamiseen. Tällaiset epänormaalit tilanteet on yleensä rajattu lupamääräysten soveltamisalan ulkopuolelle, mutta epänormaalin tilanteen sisällön ja kestoajan täsmällinen määrittely on hankalaa ja tulkinnanvaraista. Tällaisista osin määrittelemättömistä tilanteista aiheutuvat lyhytaikaiset päästöpiikit voivat johtaa tarpeettomiin ja vaikeasti estettävissä oleviin lupaehtojen ylityksiin. Lyhytaikaisten päästöraja-arvojen asettaminen ei ole tarpeellista myöskään parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten vuoksi. Esitettyjen luparajojen perustelut Soodakattilan typenoksidipäästöille esitettävä raja-arvo 1,7 kgno x/adt vuosikeskiarvona vastaa BAT-referenssidokumentissa annettujen päästötasojen ylärajaa lehtipuusellulle. Tehtaalla valmistetaan sekä havu- että lehtipuusellua ja esitetty luparaja mahdollistaa näiden molempien puulajien käyttämisen tehtaalla. Esitetyissä raja-arvoissa on huomioitu poltettavan mustalipeän kuiva-ainepitoisuus > 80 % sekä soodakattilassa poltettavat muut jakeet, jotka kaikki nostavat savukaasujen typenoksidipitoisuutta. Soodakattilassa poltetaan mustalipeän lisäksi väkeviä ja laimeita hajukaasuja sekä jätevedenpuhdistamon bioliete. Näistä syistä johtuen soodakattilassa ei ole realistista päästä typenoksidipäästöissä merkittävästi alle 1,7 kg/adt.

106 106 Lisäksi on huomioitava, että BAT-referenssidokumentin mukaan mustalipeän kuiva-ainepitoisuuden lisääminen vähentää SO 2-päästöjä mutta lisää NO x-päästöjä, jolloin soodakattilan NO x-päästöt voivat olla BAT-referenssidokumentissa esitetyn vaihteluvälin yläpäässä. Korkean mustalipeän kuiva-ainepitoisuuden ja typpipitoisten polttoaineiden vaikutus nykyaikaisen korkealla hyötysuhteella toimivan soodakattilan typenoksidipäästöihin on todennettu useissa selvityksissä ja todettu myös BAT-referenssidokumentissa. Meesauunille esitetty vuositason ominaispäästöraja-arvo 0,45 kgnox/adt vastaa BAT-referenssidokumentissa annetun päästötason ylärajaa, kun uunissa poltetaan lauhtumattomia kaasuja ja massanvalmistuksessa sivutuotteena syntyviä polttoaineita. Meesauunissa poltetaan nykyisin kaustistamon alueen lauhtumattomat hajukaasut, metanoli ja tärpätti. Meesauuni toimii myös väkevien hajukaasujen varapolttopaikkana. Hiukkaspäästöille esitetyt vuositason ominaispäästöraja-arvot soodakattilalle ja meesauunille on asetettu BAT-referenssidokumentissa olemassa oleville tehtaille annettujen päästötasojen mukaisiksi huomioiden sähkösuodinten käyttöikä. Massa- ja paperiteollisuuden BAT-referenssidokumentissa on esitetty parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiseksi päästötasoksi laimeille jäännöskaasuille 0,05 0,2 kgs/adt (BAT 20). Laimeilla jäännöskaasuilla tarkoitetaan BAT-referenssidokumentin mukaan laimeita (hajukaasun keräilyn ulkopuolelle jääviä) kaasuja, jotka vapautuvat muualta kuin soodakattilasta, meesauunista tai hajukaasukattilasta. Kemin tehtaalla kerätään kaikki laimeat hajukaasut erittäin kattavasti ja tehokkaasti käsittelyyn, joten sellun valmistuksessa ei keräilyn ulkopuolelle jää laimeiksi jäännöskaasuiksi luokiteltavia päästöjä. Siten laimeille jäännöskaasuille ei ole tarpeellista eikä tarkoituksenmukaista asettaa erillistä lupaehtoa, vaikka BAT-referenssidokumentissa on annettu sitä koskevia päästötasoja. Hajukaasujen käsittelyjärjestelmien käytettävyyttä sekä valkaisukemikaalien valmistuksesta aiheutuvia klooripitoisia päästöjä koskevat lupamääräykset perustuvat olemassa olevaan lupakäytäntöön. Käytettävyydelle tai klooripitoisten hönkien pitoisuuksille ei ole asetettu yksityiskohtaisia vaatimuksia tai päästötasoja massa- ja paperiteollisuuden BAT-referenssidokumentissa. Tehtaan luparaja klooripitoisille höngille esitetään asetettavan nykyisen luvan mukaisesti. Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu Rikkidioksidille, pelkistyneille rikkiyhdisteille ja typen oksideille annettujen lupamääräysten noudattaminen tulee todentaa jatkuvatoimisin mittauksin soodakattilassa ja kertamittauksin meesauunissa. Hiukkaspäästöille ja klooripäästöille annettujen lupaehtojen noudattaminen todennetaan kertamittausten avulla. Hiukkasten kertamittaukset tulee tehdä 2 kertaa vuodessa. Tarkkailuohjelmia voidaan valvovan viranomaisen hyväksynnällä tarvittaessa muuttaa. Ilmapäästöjä koskeva tarkkailusuunnitelma päivitetään voimassa olevan ympäristöluvan mukaan.

107 107 Mittausepävarmuuden huomioiminen Pitoisuutena asetettuja raja-arvoja katsotaan noudatetun jatkuvatoimisissa mittauksissa, kun päästöraja-arvoon verrannollinen pitoisuus ei mittausepävarmuus huomioiden ylitä raja-arvoa. Raja-arvoihin verrattavat vuorokausi- ja vuosikeskiarvot määritetään jatkuvatoimisesti mitatuista raja-arvoon verrattavista tuntikeskiarvoista, jotka saadaan vähentämällä mitatusta arvosta raja-arvopitoisuudesta laskettu mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus. Jaksottaisissa mittauksissa pitoisuutena asetettuja päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, kun mittausjaksojen keskiarvojen keskiarvo ei ylitä päästöraja-arvoa mittauskohtainen mittausepävarmuus huomioiden. Kokonaispäästöjen laskennassa ja raportoinnissa on käytettävä mitattuja pitoisuuksia. Ominaispäästöjen raja-arvoa katsotaan noudatetun, kun mitattujen pitoisuuksien perusteella laskettu ominaispäästö ei ylitä raja-arvoa. Teollisuusvoimakattila K10 Teollisuusvoimakattilan (K-10-kattilan) savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet laskettuna 6 %:n happipitoisuudessa kuivaa kaasua saavat siirtymäsuunnitelman aikana olla nykyisen luvan mukaisesti: - hiukkaset 30 mg/m 3 (n) - rikkidioksidi 200 mg/m 3 (n) - typen oksidit 600 mg/m 3 (n) Raja-arvot eivät koske ylös- ja alasajotilanteita tai häiriötilanteita. Teollisuusvoimakattilan (K-10-kattilan) savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet asetetaan alkaen SUPO-asetuksen liitteen II mukaisesti ja päästöjen tarkkailu ja mittaukset liitteen III mukaisesti, koskien <100 MW kattilaa. Biomassan poltossa: - hiukkaset 30 mg/m 3 (n) - rikkidioksidi 200 mg/m 3 (n) - typen oksidit 300 mg/m 3 (n) Monipolttoaineyksikkönä toimiessa - hiukkaset 30 mg/m 3 (n) - rikkidioksidi 230 mg/m 3 (n) - typen oksidit 300 mg/m 3 (n) Raja-arvot eivät koske ylös- ja alasajotilanteita tai häiriötilanteita.

108 108 Painotettu päästöraja-arvo rikkidioksidille on laskettu SUPO-asetuksen liitteen IV mukaisen kaavan mukaisesti. Polttoainejakauman on oletettu olevan 70 % biomassaa ja 30 % turvetta. Rikkidioksidi-, typenoksidien ja hiukkaspäästöjä mitataan SUPO-asetuksen liitteen III mukaisesti kertaluonteisesti joka kuudes kuukausi ja päästöraja-arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tulokset eivät ylitä päästöraja-arvoja. Perustelut Kattilan alkuperäinen suunniteltu maksimipolttoaineteho kuoren poltossa on 115 MW. Tehdasintegraatissa tehtyjen energiantehokkuustoimenpiteiden johdosta leijukattila on nykytoiminnassa polttoaineteholtaan tarpeettoman suuri palvelemaan tehdasintegraatin nykyistä energiantarvetta. Tehdasintegraatissa suoritetaan jatkuvaa energiatehokkuuden parantamista, jossa tavoitteena on mm. lämmön ja sähkön kulutuksen vähentäminen. Näillä toimenpiteillä on vaikutusta K10-kattilan höyryn tuotantoon ja sitä kautta päästöjen vähenemiseen kaikkien ilman päästökomponenttien osalta. Kattilalla ajetaan nykyisin ja tulevaisuudessa huomattavasti pienemmällä teholla kuin mihin se on suunniteltu, jolloin etenkin pienen kuorman ajossa typenoksidien hallinta on haasteellista. Sen johdosta K10-kattilan teho muutetaan siirtymäsuunnitelman aikana vastaamaan tehdasintegraatin tarvitsemaa tehoa. Muutoksen jälkeen kattilan maksimipolttoaineteho tulee olemaan alle 100 MW. Muutoksesta toimitetaan ulkopuolisen asiantuntijan antama todennus ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen Muutoksen seurauksena kattilalle tulee antaa lupamääräykset myös SUPO-asetuksen mukaisena alle 100 MW kattilana toimiessa. Kattilan nykyiset jatkuvatoimiset mittalaitteet tulevat käyttöikänsä päähän noin vuonna 2020 ja niiden käytöstä luovutaan tämän jälkeen. SUPOasetus ei edellytä jatkuvatoimisia mittalaitteita <100 MW kattiloille, joten uusien ja kalliiden mittalaitteiden hankinta polttoaineteholtaan pienennetylle kattilalle ei ole perusteltua. Hakija esittää, että rikkidioksidi-, typenoksidien ja hiukkaspäästöjä mitataan lähtien SUPO-asetuksen liitteen III mukaisesti kertaluonteisesti joka kuudes kuukausi ja päästörajaarvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tulokset eivät ylitä päästöraja-arvoja. Melua koskevat lupamääräykset Toiminnan melu ei saa aiheuttaa asemakaavassa asuinalueiksi osoitetuilla alueilla valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen mukaisen päiväohjearvon LAeq 55 db (klo 7 22) eikä yöohjearvon LAeq 50 db (klo 22 7) ylityksiä. Ympäristömelua on seurattava säännöllisesti vähintään viiden vuoden välein laadittavilla meluselvityksillä.

109 109 Perustelut Hakijan esitys perustuu vakiintuneeseen tapaan asettaa teollisuuslaitoksia koskevia melumääräyksiä. Esitetyt melua koskevat raja-arvot perustuvat Valtioneuvoston päätöksessä ympäristömelun ohjearvoista (993/1992) annettuihin melutasoihin taajamissa ja asumiseen käytettävillä alueilla. Valtioneuvoston päätös ympäristömelun ohjearvoista on lähtökohtaisesti tarkoitettu sovellettavaksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä olevat ohjearvot on kuitenkin yleisesti otettu lähtökohdaksi myös ympäristöluvassa melulle asetettaville lupaehdoille, etenkin vakituiseen asumiseen käytettävillä alueilla. Yleisen tulkinnan mukaan asumiseen käytettävillä alueilla on päästävä terveydensuojelullisin perustein päiväsaikaan alle 55 db(a) ja yöaikaan 50 db(a) melutasoon keskiäänitasoina mitattuna. Nämä melutason ohjearvot on usein muutettu ympäristöluvissa ehdottomiksi lupamääräyksiksi. Tehtyjen meluselvitysten mukaan ei enää ole tarvetta asettaa yksilöityjä velvoitteita melutason alentamiseen. Alueella tehtyjen meluselvitysten perusteella siihen ei ole enää tarvetta. Ympäristömelun seuranta tulee määrätä tehtäväksi vähintään 5 vuoden välein tai kun toiminnassa tapahtuu olennaisia ympäristömeluun vaikuttavia muutoksia. Sivutuotteet Tuotannossa syntyvä meesa, poltettu kalkki, kalkkipöly, kuorihiekka, oksarejekti ja kaasuttimen tuhka luokitellaan sivutuotteiksi, kun ne käytetään sellaisenaan materiaalina teollisissa prosesseissa tai vastaavissa vakiintuneissa käyttökohteissa, niiden laatu täyttää käyttökohteen asettamat vaatimukset, laatua tarkkaillaan säännöllisesti, ja hyödyntämiselle on olemassa riittävä varmuus. Mikäli kyseiset sivutuotteelle ominaiset kriteerit eivät täyty ja materiaali poistetaan jätelain mukaisesti käytöstä, pidetään materiaaleja jätteenä ja niiden käsittelyyn sovelletaan jätelain säädöksiä. Perustelut Uuden jätelain 646/2011 perusteella tuotannon sivuvirtoja voidaan luokitella sivutuotteiksi. Lain perusteluiden mukaan sivutuotteeksi määrittely voidaan tehdä osana toiminnan ympäristölupaprosessia. Sellutehtaan prosessissa ja kuoren kaasuttimesta syntyy sivuvirtoina meesaa, poltettua kalkkia, kalkkipölyä, kuorihiekkaa, oksarejektiä ja kaasuttimen tuhkaa, jotka hakijan näkemyksen mukaan täyttävät lainsäädännön asettamat vaatimukset sivutuotteelle. Tuotteille on olemassa tyyppinimet ja niitä voidaan hyödyntää sellaisenaan. Sivutuotetta voidaan kuitenkin esimerkiksi kuivata tuotantoprosessin aikana tai muutoin käsitellä tavanomaisella teollisella tavalla. Lisäksi sivutuotteen jatkokäytöstä on varmuus, se täyttää jatkokäyttöön liittyvät kriteerit ja on käytettävissä ilman tavanomaisesta poikkeavaa käsittelyä.

110 110 Sivutuotteeksi määrittely tulee vahvistaa lupamääräyksissä esimerkiksi hakijan yllä ehdottamalla tavalla. Korvaukset ja kompensaatiot Hakija esittää, että ympäristöluvassa asetetaan korkeintaan suuruinen kalatalousmaksu jätevesien johtamisesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Perustelut Molemmille Kemin alueella toimiville metsäteollisuuslaitoksille (Metsä Fibre ja Stora Enso) on määrätty istutusvelvoite kalastolle ja kalastukselle meressä aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi. Kuormituksen ei arvioida jatkossa muuttuvan oleellisesti nykyisestä, joten voimassa olevien ympäristölupapäätösten (Stora Enso Oyj, PSY nro 64/07/2; Oy Metsä- Botnia Ab, nyk. Metsä Fibre Oy, PSY nro 61/07/2) mukaisten istutusvelvoitteiden tason arvioidaan olevan myös jatkossa riittävä kompensoimaan mahdolliset kalataloudelliset haitat. Lupapäätösten mukaan molempien tehtaiden on istutettava mereen vuosittain vähintään 20 cm:n mittaista meritaimenen poikasta. Osa taimenistutuksista voidaan muuttaa vähintään 6,5 cm:n pituisten 1-kesäisten kuhien istutuksiksi vaihtosuhteella 1:10. Kalataloudellisten vahinkojen kompensointi voidaan toteuttaa suorien kalaistutusvelvoitteiden ohella myös kuormittajan maksamalla vuotuisella kalatalousmaksulla, joka käytetään vaikutusalueen kalaston hoitoon. Elinkustannusindeksiin sidotulla kalatalousmaksulla kalanhoitotoimia voidaan tehdä ja istutuslajia muuttaa joustavasti vesialueiden omistajien ja ELY-keskuksen sopimalla tavalla. Tällöin voidaan soveltaa istutuskäytäntöön nopeasti myös uutta istutusten tuloksellisuudesta saatavaa tutkimustietoa. Kalatalousmaksu, suuruudeltaan , on käytössä mm. Outokumpu Stainless Oy Tornion terästehtaalla. Kemin edustalla nykyinen istutusvelvoite ( taimenta) voidaan muuttaa kalatalousmaksuksi esimerkiksi poikasten hinnalla 1,5 /kpl (alv 0 %). Hakija esittää siten ensisijaisena kompensointimuotona kalatalousmaksua, jonka suuruus olisi Jätevesien johtamisesta aiheutuvat vahingot ammattikalastajille on kokonaisuudessaan korvattu kertakaikkisina. Korvaukset rantatonttien vuokramiehille rannankäytön vaikeutumisesta ja vesialueiden omistajille kalastuksen tuoton vähentymisestä on määrätty kertakaikkisina aiemmissa lupapäätöksissä. Tarkkailu ja raportointi Käyttö- ja päästötarkkailua sekä raportointia jatketaan voimassa olevien tarkkailuohjelmien mukaan. Muutokset tarkkailuohjelmiin esitetään hyväksyttäviksi Lapin ELY-keskukselle. Jätevesi- ja ilmapäästöjen tarkkai-

111 111 lun tulosten käsittely ja raportointi päivitetään ympäristöluvan tarkkailuvaateet huomioiden tehtaiden ympäristölupapäätösten yhteydessä. Vaikutusten tarkkailuohjelma esitetään hakemuksen liitteenä olevan ohjelman mukaisena. Lupa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Hakija hakee ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista lupaa aloittaa kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Hakija katsoo, että toiminnan aloittamista koskevan luvan myöntämiselle on perusteltu syy eikä sen täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakija esittää euron suuruisen vakuuden asettamista ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalta. Perustelut Suunniteltu kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitos rakennetaan teollisuusalueeksi kaavoitetulle alueelle, olemassa olevan metsäteollisuusintegraatin yhteyteen. Hanke ei laajenna tai muuta olemassa olevaa maankäyttöä alueella. Toiminnan muutos ei lisää tehdasalueen ympäristökuormitusta eikä ympäristövaikutuksia. Laitoksen rakentamiseen liittyy tavanomaisia ja vähäisiä maanrakennustöitä, jotka eivät aiheuta peruuttamattomia haitallisia ympäristövaikutuksia eivätkä tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijalla on merkittävä taloudellinen intressi laitoksen käynnistämiseen, sillä se säästää polttoainekustannuksia ja alentaa meesauunin fossiilisia hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Hakija katsoo esitetyn vakuuden riittäväksi kuivaus- ja kaasutuslaitosta koskevan ympäristölupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalta saattamaan laitosalue ja sen lähiympäristö vaarattomaan ja hyväksyttävään tilaan ympäristönsuojelun, terveyden ja jätehuollon kannalta. Vakuutta asetettaessa on huomioitava hakijan vakavaraisuus sekä pitkään jatkunut ja vakiintunut toiminta alueella. Lisäksi voidaan arvioida, että teollisuusalueeksi kaavoitetun ja teollisessa käytössä pitkään olleen laitosalueen rakenteellisten muutosten saattaminen ennalleen ei ole kaikilta osin tarpeellista eikä tällaista ennallistamista tule huomioida vakuussummassa. Luvan voimassaoloaika Ympäristölupa on myönnettävä toistaiseksi voimassa olevana. Ympäristölupaa tulee tarkistaa vain, jos toiminnassa tapahtuu ympäristönsuojelulain tarkoittamia, luvan tarkistamista edellyttämiä muutoksia.

112 112 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt ja päivittänyt hakemustaan , , , , , , , , , , , , , ja Päivitetyt ja täydennetyt tiedot on sisällytetty keskeisiltä osin päätöksen kertoelmaosaan, jossa on ajantasainen tieto asiasta. Kuuluttamisen jälkeen hakemusta on täydennetty muun muassa ilmoituksella ja tiedoilla käsiteltyjen jätevesien purkujärjestelyiden muutoksesta, vuosien päästötiedoilla sekä tarkentavilla tiedoilla pidetyn tarkastuskäynnin aikana esiin tulleista yksityiskohdista. Hakemuksesta annettuihin lausuntoihin antamassaan vastineessa hakija on muuttanut alkuperäistä esitystä ilmaan johdettavien rikkiyhdisteiden päästörajoista siten, että hakijan esitys on korkeimman hallintooikeuden lainvoimaiseksi tulleen päätöksen mukainen pidetyn neuvottelun johdosta antamassaan täydennyksessä ( ) hakija osittain muutti esitystään haettaviksi luparajoiksi vesiin ja ilmaan johdettavien päästöjen osalta. Muutetut luparajaesitykset olivat matalampia kuin alkuperäisessä hakemuksessa esitetyt päästörajat. Neuvottelun jälkeen hakija muutti uudestaan esitystään luparajoiksi vesiin johdettavien päästöjen osalta. Muutetut luparajaesitykset olivat fosforin ja COD:n osalta määräajan jälkeen matalampia kuin aiemmassa esityksessä, ja esitys luparajojen asettamistavasta muuttui aiemmasta. Hakijan lopullinen esitys luparajoiksi on esitetty kertoelmaosan kappaleessa Hakijan esitys lupamääräyksiksi. Lisäksi hakija toimitti neuvotteluissa esille tulleita tarkentavia ja päivitettyjä tietoja sekä Nämä tiedot on kuvattu päätöksen kertoelmaosassa tai jäljempänä kohdassa Hakijan kuuleminen ja vastine. Hakemuksen kuuluttamisen jälkeen tehdyt täydennykset ja muutokset eivät ole tuoneet esiin alkuperäisestä hakemuksesta merkittävästi poikkeavia tietoja, joten hakemusasiaa ei ole ollut tarve kuuluttaa uudelleen. Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa ja Kemin kaupungissa sekä erityistiedoksiantona niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Kuulutuksesta on ilmoitettu sanomalehdissä Pohjolan Sanomat ja Kemi- Tornio kaupunkilehti. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta sekä Pohjois-Suomen

113 113 kalapalveluilta, Kemin kaupungilta sekä Kemin kaupungin ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta, Keminmaan kunnalta, Keminmaan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta ja Tornion kaupungilta sekä Tornion kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselta. Samaan aikaan on annettu tiedoksi Metsä Fibre Oy:n teollisuusjätekaatopaikan ympäristölupa-asia PSAVI/608/2015 ja Metsä Board Kemi Oy:n kartonkitehtaan ympäristölupa-asia PSAVI/598/2015. Lausunnot 1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat Hajukaasut - Hakemuksessakin esitetyn mukaisesti hajukaasujen keräys- ja käsittelyjärjestelmien 98 %:n käyttöaste on käytännössä toteutunut sekä väkevien että laimeiden hajukaasujen osalta. Hakija pitää nykyistä 95 %:n kuukausittaista käsittelyastetta laimeiden hajukaasujen osalta riittävänä. Toteutuneiden käyttöasteiden ja ohitustilanteiden kehityksen perusteella ELYkeskus ei näe ympäristönsuojelullista tarvetta nykyistä tiukemman velvoittavan käyttöasteen määräämiselle. Sen sijaan ELY-keskus painottaa hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmän sekä ylipäänsä hajukaasupäästöjen kokonaisvaltaisen jatkuvan hallinnan ja kehittämisen tärkeyttä, jolloin velvoittavan käyttöasteen lisäksi toiminnalle voitaisiin määrätä ns. tavoitteellinen käyttöaste. Lähtökohtana tuleekin olla kattava ja hyvin kuvattu keräily- ja käsittelyjärjestelmä, jonka toimivuuteen kiinnitetään jatkuvaa huomiota. - Hakija on esittänyt, että TRS-pitoisuuksien uudet raja-arvot olisivat soodakattilalle 20 mgs/m 3 (kk:n neljänneksi korkein vrk-arvo) ja meesauunille 40 mgs/m 3 (kk:n neljänneksi korkein vrk-arvo). ELY-keskus ei näe raja-arvojen lieventämistä nykyisestä tarkoituksenmukaisena. Hakija on pysynyt hyvin nykyisten raja-arvojen alapuolella. Toimenpiteisiin, jotka saattaisivat johtaa jo saavutetun päästötason heikkenemiseen ja jotka olisivat selkeästi ympäristönsuojelulain toisen luvun periaatteiden ja velvoitteiden vastaisia, ei tule ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ryhtyä. - Hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmästä esitetyt tiedot on esitetty itse hakemuksessa hyvin yleisellä tasolla, vaikka hakemuksen lisäksi huomioitaisiin myös lupapäätöksissä nro 7/09/2 ja nro 73/2014/1 esitetyt tiedot. Hajukaasupäästöjen asianmukainen hallinta on yksi keskeisimmistä terveyteen ja viihtyvyyteen vaikuttavista ympäristötekijöistä käsiteltävänä oleva toiminta huomioiden. ELY-keskus edellyttääkin, että hakija täydentää lupahakemustaan yksityiskohtaisemmalla selvityksellä hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmästä, mukaan lukien päivitetty versio päästöjen tarkkailun ja raportoinnin teknisestä määrittelystä Selvityksestä tulee käydä ilmi päästölähteet ns. siilo-, säiliö- ja yksikköprosessikohtaisesti tilavuusvirrat ja pitoisuudet huomioiden. Keräilyn ulkopuolella hajukaasupäästöjä aiheuttavien kohteiden paikat ja päästöjen

114 114 merkittävyys tulee esittää, ml. kohteet, joista häiriötilanteessa voi aiheutua TRS-päästöjä. Selvityksestä tulee käydä esille nyt esitettyä yksityiskohtaisemmin keräily- ja käsittelyjärjestelmän puhdistinlaitteet ja näiden käytönaikainen kunnonseuranta. - Väkevien ja laimeiden hajukaasujen hallinta on keskeisimpiä BAT-asioita, jonka vaikutukset näkyvät tehtaiden lähiympäristössä. Nyt hakemuksessa esitetyin tiedoin ei voi varmistua siitä, että toiminta on komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/687/EU mukaista. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että kyseisten keräily- ja käsittelyjärjestelmien kunto on yksi keskeisimmistä asioista, kun hakijan tehtaiden päästöjä verrataan saatuihin Kemin ilmanlaadun mittaus- ja mallinnustuloksiin. Enwin Oy:n laatima leviämisselvitys on tehty vuoden 2013 tiedoilla. Kyseisen vuoden aikana ja sen jälkeen näkyvät mm. kaustisoinnin hajukaasujen keräilyyn tehdyt muutokset. - Hakijan tulisi selkeästi esittää miten investoinnit/muutokset ovat vaikuttaneet hajukaasupäästöihin. Oletettavasti väkevien ja laimeiden hajukaasujen ohitukset ovat vähentyneet. Sitä vastoin soodakattilan TRS-päästöt ovat viime vuosina kasvaneet. Leviämismallinnuksen tietojen osalta ns. normaaliajon päästöt ovat viime vuosina kasvaneet, kun taas ohitusten osuus on laskenut. Ohitusten määrän vähentymistä ELY-keskus pitää erittäin hyvänä suuntauksena ja se osoittaa, että käytettävyyteen on tältäkin osin kiinnitetty huomiota. - Kemin ilmanlaadun tarkkailun tutkimustulosten mukaan vuosien mittausjaksolla ilmanlaadun haisevien rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvoksi mitattiin 5,4 µgs/m 3. Hakijan tehtailta Syväkankaan mittauspisteelle päin tuuliolot ovat mittausten aikana olleet vallitsevat heinä- ja lokakuussa 2013, jolloin tuntikeskiarvot ovat olleet 5,8 µgs/m 3 ja 5,0 µgs/m 3, korkeimmillaan tuntipitoisuudet ovat olleet 32 µgs/m 3 ja 24 µgs/m 3 ja vuorokausipitoisuudet 14 µgs/m 3 ja 7,7 µgs/m 3. Hajutuntipitoisuutena selvityksessä on esitetty yli 3 µgs/m 3, mitä korkeampien pitoisuuksien oletetaan aiheuttavan viihtyisyyshaittaa. Varsinainen hajukynnys esim. metyylimerkaptaanille voi olla tätä huomattavasti alempi. - Kokonaisuutena arvioiden haisevista rikkiyhdisteistä aiheutuu ainakin viihtyisyyteen kohdistuvia hajuvaikutuksia Kemin kaupungin alueelle. ELY-keskus edellyttää, että hakija velvoitetaan seuraamaan aiheuttamiensa TRS-päästöjen vaikutuksia Kemin ilmanlaatuun jatkuvatoimisella mittausasemalla. Mittaukset tulisi ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kohdistaa linjalle Koivuharju Paattio. Mittaukset voidaan suorittaa osana Kemin ilmanlaadun yhteisseurantaa, mutta hakijalle on tarpeen antaa omat velvoitteensa mm. mittausasemien määrästä ja mittausten kestosta. Soodakattila - Hakija on hakemuksessaan esittänyt päästöjen vertailun lähinnä ominaiskuormitusarvoina. Typenoksideille hakija on ehdottanut raja-arvoa 1,7 kg/adt. Erityisesti typenoksidien osalta ELY-keskus pitää tarkoituksenmukaisena, että hakija täydentää hakemustaan jatkuvatoimisilta mittalaitteiltaan saamilla pitoisuustiedoilla. Tietojen tulee olla suoraan verrannollisia BAT-päästötasoihin.

115 115 - Lisäksi ELY-keskus näkee tarkoituksenmukaisena, että hakija antaa nyt esitettyä tarkemman kuvauksen mustalipeän kuiva-aine- ja typpipitoisuuksista ja niiden vaihtelusta, soodakattilan happipitoisuudesta sekä sen seurannasta ja arvion tulevasta sekä toteutumasta vuosilta puuraaka-aineen (havu/lehti) käytön osalta. - Soodakattilan rikkidioksidipäästöt ovat hyvällä tasolla, kuten päästömittaustuloksista ja hakijan lupahakemuksesta käy ilmi. Myös tämän asian huomioimisen vuoksi ELY-keskus on edellyttänyt edellä esittämiään täydennyksiä lupahakemukseen, jotta lupamääräykset pystytään suhteuttamaan eri päästökomponenttien osalta. - Soodakattilan puhdistinlaitteiden toimivuuteen on jouduttu puuttumaan lupakauden aikana myös valvonnallisin toimin. ELY-keskus katsookin tarpeelliseksi hakemusta täydennettävän yhteenvedolla, jossa on esitetty soodakattilan hiukkasmittauksien tulokset meneillään olevalta lupakaudelta. - Huomioiden soodakattilan merkittävyys hiukkaspäästöjen lähteenä, kyseisten päästöjen kehitys ja puhdistinlaitteissa havaitut ongelmat, ELYkeskus näkee, että soodakattilan hiukkaspitoisuuksia tulisi seurata jatkuvatoimisella mittalaitteella tai vähintäänkin ns. puhdistinlaitteiden kunnon seurantaan soveltuvalla jatkuvatoimisella hiukkasmittalaitteella. Vähintään hakija tulee velvoittaa selvittämään, löytyykö kyseiseen kohteeseen luotettavaa mittalaitetta, jollei suoranaista velvoitetta nyt aseteta. - Selvityksessä tulisi huomioida mittalaitteen sijoittaminen pelkästään sähkösuodattimen kunnon seurantaa varten, mikäli sijoittaminen pesurin jälkeen ei ole mahdollista. Kerran vuodessa tehtäviä mittauksia ELY-keskus pitää kyseinen kohde huomioiden täysin riittämättöminä niin päästötason kuin puhdistinlaitteiden toimivuuden seurannan osalta. - Hakemuksessa ehdotettua komission täytäntöönpanopäätöksen ylärajan mukaista päästöraja-arvoa ELY-keskus pitää toimintaympäristö huomioiden oikeansuuntaisena. ELY-keskus korostaa, että toiminnassa tulee varmistua siitä, että kyseisessä päästöraja-arvossa tosiasiallisesti pysytään (pitoisuudet ovat alle raja-arvon) ja se pystytään luotettavasti todentamaan. Meesauuni - Meesauunin typenoksidien päästöraja-arvoksi hakija on esittänyt 0,45 kg NO x/adt (vastaa 450 mg/nm 3 ), mikä on komission täytäntöönpanopäätöksessä esitetty maksimiarvo, kun poltetaan kaasumaisia polttoaineita. Nestemäisiä polttoaineita poltettaessa arvo on 0,35 kg NO x/adt (vastaa 350 mg/nm 3 ). Hakemuksessa on esitetty meesauunin päästöjen (kg NO x/adt) vuosikeskiarvot vuosilta , mikä ei ELY-keskuksen näkemyksen mukaan anna oikeaa kuvaa meesauunin päästöjen nykyisestä tasosta. - Meesauunin päästöt ovat noin kaksinkertaistuneet jaksolla Vuosina tehtyjen jaksottaisten päästömittausten perusteella meesauunin typenoksidien päästöt ovat vaihdelleet väillä mg/nm 3. Eli nykyinen päästötaso ylittää komission täytäntöönpanopäätöksen mukaisen maksimipäästötason. ELY-keskuksen käsityksen mukaan nyt suunnitellut polttoainemuutokset voivat entisestään nostaa typenoksidien pitoisuuksia. ELY-keskus edellyttääkin, että hakija ottaa

116 116 selkeästi kantaa siihen, miten meesauunin typenoksidipäästöt saadaan komission täytäntöönpanopäätöksen tasolle, sekä tarvittaessa ottaa esityksessään huomioon ympäristönsuojelulain 78 ja Rikkiyhdisteiden osalta hakija on esittänyt päästötasoksi 0,12 kgs/adt, mikä on komission täytäntöönpanopäätöksen ylärajalta, kun väkeviä kaasuja poltetaan meesauunissa (väkeviin kaasuihin sisältyvät myös metanoli ja tärpätti). Hakijan meesauunissa ei polteta varsinaisesti väkeviä hajukaasuja, vaan se toimii väkevien hajukaasujen varapolttopaikkana. Meesauunissa poltetaan kylläkin metanoli ja sen osuus meesauunin kokonaisenergiasta on vaihdellut vuosien aikana n % välillä. Hakijan lupahakemuksen taulukossa 32 esille tuoman perusteella päästöt ovat vuosina olleet välillä 0,03 0,05 kgs/adt. ELYkeskus näkeekin, että edellä esitettyyn perustuen toiminnanharjoittajan esittämä päästötaso 0,12 kgs/adt on ylimitoitettu ja voisi johtaa jo saavutetun päästötason heikkenemiseen, tosin asiassa on huomioitava hakijankin esille tuomat ristikkäisvaikutukset eri päästökomponenttien kesken. - Meesauunin hiukkaspitoisuudet ovat hyvällä tasolla eikä hakijalla ole ollut tosiasiallisia vaikeuksia alittaa nykyistä raja-arvoa tai komission täytäntöönpanopäätöksen mukaisia päästötasoja. Tästä huolimatta ELY-keskus ei näe ympäristönsuojelullista tarvetta hakijan esittämää päästötasoa tiukemmalle päästötasolle/raja-arvolle huomioiden erityisesti meesauunin kokonaispäästöjen merkittävyys. Voimalaitos - Hakija on ehdottanut, että K10-kattilan savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet sekä päästöjen tarkkailu ja mittaukset asetetaan alkaen SUPO-asetuksen mukaisesti, koskien alle 100 MW:n kattilaa. ELYkeskuksen näkemyksenä on, että kattilan K10 osalta voidaan toimia lainsäädännön vähimmäisvaatimusten mukaisesti, jotka polttolaitosten osalta ovat hyvin säänneltyjä. ELY-keskus ei näe tarvetta lähteä esittämään lainsäädännön vaatimuksista poikkeavia tiukempia vaatimuksia. Valkaisu- ja klooridioksidilaitos - ELY-keskus edellyttää, että hakija täydentää hakemustaan ajantasaisella selvityksellä (ml. prosessikaavio) klooridioksidin ja valkaisun hönkien käsittely- ja keräilyjärjestelmästä. Selvityksestä on käytävä ilmi mm. puhdistinlaitteiden sekä niiden kunnon seuranta, poisto- ja ohitusyhteet ilmaan, keräilyn ulkopuolelle jäävät todennäköiset päästölähteet ja käsittely- ja keräilyjärjestelmän tilavuusvirrat. Kuivaamo - ELY-keskus edellyttää, että hakija täydentää hakemustaan kuivaamon ilmanvaihdon prosessikaaviolla ja esittää arvionsa kuivaamon mahdollisista päästöistä.

117 117 Kuivaus- ja kaasutuslaitos - ELY-keskus edellyttää, että hakija velvoitetaan selvittämään kuivauksen hiukkas- ja VOC-päästöt ensimmäisen toimintavuoden aikana huomioiden kaasutuksessa käytettävät eri polttoaineet. Puhdistin- ja päästömittauslaitteiden kunnon seuranta - Hakija on velvoitettava esittämään tarkkailuohjelmassaan tiedot niistä puhdistinlaitteista ja päästömittauslaitteista, joiden toimintahäiriöiden voi otaksua vaikuttavan ympäristöön joutuvien päästöjen laatuun tai määrään. Tähän tarkasteluun tulee sisällyttää em. laitteiden käytönaikainen kunnon seuranta, huolto-ohjelma sekä ns. kriittisten varaosien luettelo ja saatavuustiedot. - Kyseisillä laitteilla tarkoitetaan myös niitä prosessin sisäisiä puhdistinlaitteita, joiden käyttöhäiriöllä voi selkeästi olla vaikutusta esim. varsinaisen puhdistinlaitteen toimintaan ja sitä kautta päästöjen laatuun tai määrään. ELY-keskus edellyttää kyseistä asiaa, koska yleisesti valvonnasta saatujen kokemusten perusteella mainittuihin asioihin panostamaila on saatu eri häiriötilanteista aiheutuvia päästöjä merkittävästi vähennettyä. Kyseisen asian osalta on myös huomioitava saatavilla olevan käyttö- ja huoltohenkilöstön osaaminen ja sen ylläpito. Häiriötilanteiden määrittely - Ensisijaisesti ELY-keskus suosittaa käytettävän jatkuvatoimisia pitoisuusmittalaitteita kohteissa, joille määrätään velvoittava raja-arvo ja joissa kyseisen mittalaitteen käyttö on teknisesti mahdollista. Kyseisissä kohteissa ei olisi edes tarpeellista erikseen määrätä häiriötilanteesta tai puhdistinlaitteen käyttöasteesta, mikäli määräykset sidottaisiin pelkästään raja-arvoon. Raja-arvon ylittymisen tulee aina johtaa aktiivisiin toimiin tilanteen normalisoimiseksi. Tehtävien toimenpiteiden kriittisyys riippuisi vastaavasti ylityksen suuruudesta. Tämä kuitenkin tarkoittaisi sitä, että luvassa tulisi myös määrätä pitoisuudesta, minkä ylittymisen jälkeen prosessi tulisi ajaa alas ja/tai ajasta minkä ajan prosessia saisi ajaa yli raja-arvon tietyllä pitoisuudella. Kohteisiin, joissa ei ole jatkuvatoimista pitoisuusmittalaitetta, häiriötilanteen määrittely olisi edelleen relevanttia. - Hakijan tulisi esittää arviot esittämiensä puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden päästöistä mittaustulosten kanssa. Eri osapuolille tulee muodostua yksiselitteinen, yhteinen käsitys ns. sallitusta häiriöpäästöstä. Lietteiden polttaminen - Lietteiden polttamista koskevan päätöksen lupamääräyksen 5 mukaisesti raportti koetoiminnasta on toimitettava lupaviranomaiselle, mikäli ympäristöluvan tarkistamishakemus on vielä raportin valmistuttua vireillä. Tässä vaiheessa ELY-keskuksella ei ole lausuttavaa koetoiminnan tai päätöksessä linjatun osalta.

118 118 Vesiensuojelu - Jätevesien johtamiseen mereen on tulossa muutos, koska yhtiö aikoo rakentaa ELY-keskuksen lausunnossaan hyväksymällä tavalla jätevedenpuhdistamolta Vähähaaran ohittavan mereen johtavan avokanavan. Uusi vesien johtamisjärjestely mahdollistaa puhdistamolta mereen johdettavien jätevesien sekä Vähähaaran ala-altaan kautta mereen johtuvien muiden vesien päästötarkkailun erikseen. Myös Vähähaaran altaalta mereen johdettavia vesiä on syytä tarkkailla, koska sinne lasketaan johtamisjärjestelyn muutoksen toteutuksen jälkeenkin tehtaalta peräisin olevia vesiä. Lisäksi vuosien varrella Vähähaaran pohjaan laskeutuneet tehtaalta peräisin olevat ainekset voivat aiheuttaa päästöjä. Johtamisjärjestelyn mahdollisen muutoksen myötä voidaan mitata jätevedenpuhdistamolta mereen johdettavan veden aiheuttamat päästöt ilman Vähähaaran ala-altaan vaikutusta. Tämän vuoksi muutoksen toteuttamisen jälkeen tulee päästörajoja tarkastella uudelleen. Jäljempänä annetut päästörajoja koskevat kommentit koskevat nykyistä johtamisjärjestelyä. COD Cr - Hakija esittää nykyisen COD Cr-luparajan säilyttämistä myös tulevassa ympäristöluvassa. Korkeintaan nykyinen tai hieman kiristetty luparaja on Lapin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan perusteltu, vaikka tuotannon kasvulla saattaa olla päästöjä lisääviä vaikutuksia. Kokonaisfosforipäästöt - Hakija esittää nykyisen fosforiluparajan säilyttämistä myös tulevassa ympäristöluvassa. Lapin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan nykyinen tai hieman kiristetty luparaja on perusteltu. Kokonaistyppipäästöt - Urean syöttöön liittyvät hankaluudet ovat näkyneet puhdistamolta lähtevän veden ammoniumtyppipitoisuuden varsin suurina vaihteluina. Urean syöttöjärjestelmä on ollut tarkoitus uusia. Lapin ELY-keskus antoi asiaa koskevan kehotuksen, jonka mukaan urean syötön uusimista on aiheellista kiirehtiä. Urean syöttöjärjestelmää on uusittu ja kehitetty, mutta kehotuksen antamisen jälkeenkin on edelleen ollut varsin suuria vuorokausikohtaisia piikkejä puhdistamolta lähtevän veden ammoniumtyppipitoisuuksissa. Urean paakkuuntuminen on aiheuttanut hankaluuksia. Puhdistamolta lähtevän veden ammoniumtyppitason vaihteluiden syyt eivät ole vielä täysin selvillä. Esimerkiksi puhdistamolle tulevan kuormituksen vaihtelu saattaa vaikuttaa asiaan. - Hakija esittää kokonaistypen luparajaksi 700 kg/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Voimassa olevassa ympäristöluvassa ei ole määritetty kokonaistypelle raja-arvoa. Kokonaistypelle asetettu raja-arvo ei välttämättä kohdistu vesistölle haitallisia vaikutuksia aiheuttavaan typpeen. Lapin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kokonaistypelle voidaan määrittää raja-arvo, mutta tärkeämpää olisi rajoittaa vesistöön johdettavan perustuotantoa lisäävän typen, kuten ammoniumtypen päästöjä. Tähän voisi vaikuttaa kehittämällä ureaa puhdistamolle syöttävää järjestelmää.

119 119 - Toiminnanharjoittajan on syytä jatkaa syötettävän urean määrän optimointiin tähtäävää tutkimustyötä typpipäästötason pienentämiseksi. AOX-päästöt - Voimassaolevassa ympäristöluvassa ei ole määrätty orgaanisille klooriyhdisteille (AOX) päästörajaa. Hakija esittää, että tulevassa ympäristöluvassa määrättäisiin AOX-päästöille kuukausikeskiarvona laskettuna 350 kg/d raja. Lapin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan esitetyllä luparajalla ei saavutettaisi parannusta nykyiseen tilanteeseen verrattuna. AOX-päästöjä seurataan kuukausiraporttien avulla. Mikäli päästötaso alkaa nousta, voidaan toiminnanharjoittaja velvoittaa korjaaviin toimenpiteisiin. Lentosuolan liuotusvedet - Hakija esittää, että lentosuolan liuotusvedet voitaisiin johtaa käsittelemättöminä vesistöön nykykäytännön mukaisesti. Pääosa lentosuolasta kierrätetään takaisin prosessiin, mutta osa joudutaan liuottamaan Vähähaaraan johdettavaan veteen S/Na- ja vierasainetaseen hallitsemiseksi. Hakijan mukaan vesiliukoisen suolan välivarastoiminen tai kaatopaikalle sijoittaminen ei ole järkevää. - Nykytasollaan lentosuolan liuotusvesien johtaminen vesistöön ei näyttäisi aiheuttavan merkittävää ympäristön pilaantumista. Yhtiön on kuitenkin syytä jatkaa prosessiin otettavan rikin määrän minimointiin tähtäävää kehitystyötä vesistöön johdettavien lentosuolan liuotusvesien määrän pienentämiseksi. Jäähdytysvedet - Hakijan mukaan puhtaita jäähdytysvesiä johdetaan Kurimonhaaraan ja Vähähaaraan yhteensä m 3 /d. Tehtaalla on yhteensä 16 kappaletta lämmönvaihtimia, joiden mahdollisessa rikkoontumisessa jäähdytettävä neste pääsisi jäähdytysvesien mukana ympäristöön. Hakijan mukaan riskeihin on varauduttu säännöllisen ennakkohuollon ja kunnonvalvonnan lisäksi johtokykymittauksin ja hälytyksin. - Lapin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaikissa vesistöön johtavissa jäähdytysvesiviemäreissä, joissa esimerkiksi lämmönvaihtimen rikkoontuminen voi aiheuttaa päästöjä, tulee olla asianmukaiset jatkuvatoimiset hälyttävät mittausjärjestelmät ja lisäksi purkupaikoilla myös öljypuomit. Kemikaaliasiat - Määräaikaistarkastuksessa yhtiön edustajat kertoivat, että metsäteollisuuden konsortioyhteistyönä tehdyt REACH-rekisteröinnit on nyt tehty raakamäntyöljylle, tärpätille, natriumvetysulfidille, klooridioksidille, mustalipeälle, viherlipeälle, kalsiumkarbonaatiile, meesalle, poltetulle kalkille, kalkkipölylle sekä kaasuttimen tuhkalle. - Valvontaviranomaisen tarkastusten yhteydessä on yhtiön puolelta todettu, ettei Metsä Groupin Kemin tehtaiden toiminnoissa käytetä REACH-

120 120 asetuksessa kiellettyjä aineita, eikä myöskään vesipuitedirektiivin prioriteettiaineita. - Aktiivilietelaitoksella lisätään käsiteltävään veteen ainoastaan ureaa. Meesaa ei ole lisätty jäteveteen biologisella puhdistamolla vuonna 2012 tapahtuneen uuden kaustistamon käyttöönoton jälkeen. Tarvittaessa käsiteltävään veteen voidaan syöttää fosforihappoa. Kaustistamon kanaaliin ja edelleen pääkanaaliin päätyy vielä jonkin verran meesaa, josta liukenee fosforia jäteveteen. Meesaa ei kuitenkaan tarkoituksellisesti liuoteta tai syötetä jätevesijärjestelmään. Puhdistamolle johtaviin jätevesijärjestelmiin ei siis varsinaisesti liuoteta mitään kemikaaleja. Sellutehtaan kemikaalikierrosta poistuu kuitenkin ylimääräistä natriumia ja rikkiä jätevesiin ja edelleen vesistöön. Meluasiat - Voimassaolevan ympäristöluvan 61/07/2 määräyksen 17 mukaan tavoitteena tehdasalueella syntyvälle melulle tulee olla taso, joka ei aiheuta ympäröiville asuinalueille ekvivalenttitason (päivällä LAeq 55 db(a), yöllä 50 db(a)) vuorokaudessa ylittävää meluhaittaa. Luvassa velvoitettiin tehdasalueella toimivat sellutehdas, sahalaitos ja kartonkitehdas tekemään yhteinen meluselvitys ja sen perusteella laadittu meluntorjuntasuunnitelma. - Lupaviranomaisen hyväksymän selvityksen mukaan ympäristömelun kannalta merkittävimmät melulähteet tehdasalueella olivat kuorimon puun syöttö ja kurottajat, kartonkitehtaan puhaltimet ja Nash-pumput, alueelle suuntautuva liikenne ja sahan toiminnot. Kartonki- ja massatehtaan sekä valkaisimon melukohteet aiheuttivat selvästi suurimman osan tehdasalueen aiheuttamasta ympäristömelusta. - Metsä Groupin Kemin tehdasalueelta toiminnasta aiheutuvasta meluhaitasta on hyvin harvakseltaan otettu yhteyttä valvontaviranomaisen suuntaan. Kuluneella lupakaudella on tehty kaksi yleisöilmoitusta, yksi Paattion alueelta yksityishenkilöltä ja toinen Sotisaaren kylätoimikunnalta. Yhtiön v tekemien melumittausten tulosten mukaan Kuivanuoron/Sotisaaren alueella meluraja-arvojen ylittyminen on varsin lähellä. Yhdeksi syyksi kokemuksiin kasvaneesta melusta arveltiin olevan tehtaan läheisyydessä tehdyt metsänhakkuut, joissa oli poistettu mittava määrä puustoa. Sotisaaren kylätoimikunnan edustajat aikoivat tehdä muistutuksen meluhaitan huomioimiseksi luvantarkistamisen yhteydessä, ja yhtiö ottaa siihen kantaa omassa vastineessaan. - Päätöksessä 89/10/1 annettu lupamääräys 18a velvoitti luvan haltijan laatimaan yksityiskohtaisen teknistaloudellisen suunnitelman kuorimon puunkäsittelyn ja puun syötön melupäästöjen ja meluvaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja liitettävä suunnitelma lupamääräysten tarkistamishakemukseen. Hakijan käsityksen mukaan kyseiselle selvitykselle ei ole tarvetta, koska kuorimon puunkäsittelyalueella on uusittu kurottaja ja sulakuljettimet sekä opastettu työntekijöitä minimoimaan toiminnasta aiheutuvaa melua. Kurottajien piippausäänet on poistettu korvaamalla ne peruutuskameroilla. - Hakijan sähköpostitse antaman tiedon mukaan lupamääräyksessä 18a keskeisiksi mainittujen puhaltimien osalta vaimennustoimenpiteet on toteutettu, ja että vuonna 2016 uusitun tehtaan ostohake-

121 121 aseman myötä ovat poistuneet käytöstä muutamat meluselvityksessä mainitut melulähteet. Toimien positiiviset vaikutukset melutasoon ovat olleet selkeästi havaittavissa myös valvontaviranomaisen tarkastuskäynneillä. Karihaaran Saha on lopettanut tuotantotoimintansa kesäkuussa 2009, mikä on osaltaan ollut alentamassa tehdasintegraatin yhteenlaskettua melupäästöä. - Lapin ELY-keskus yhtyy hakijan esitykseen ohjearvojen muuttamisesta sitoviksi ja säännöllisesti tehtävistä melumittauksista. Meluarvojen ylittyminen on ollut vuoden 2014 mittausten mukaan varsin lähellä Kuivanuoron/Sotisaaren alueella. Hakija on tämän jälkeen toteuttanut kuorimolla useita melutasoa alentavia toimenpiteitä, joten tällä hetkellä erillisen teknistaloudellisen selvityksen laatiminen melutason alentamisesta edelleen ei ole tarpeen. - ELY-keskus katsoo kuitenkin, että niin kuorimolla kuin muissakin melua aiheuttavissa tehdastoiminnoissa tulee ylläpitää meluntorjunnan tasoa korkealla huolehtimalla aktiivisesti ja ennakkopainotteisesti työkoneiden ja laitteiden hyvästä kunnosta sekä varmistamalla käytössä olevien työmenetelmien ja -tapojen olevan mahdollisimman vähän melua aiheuttavia. Uusien laitteiden hankinnassa on kiinnitettävä huomiota alhaisiin melupäästöihin ja meluntorjuntaan. - Hakijan esityksen mukainen lupamääräys koskisi vain asemakaavassa asuinalueiksi osoitettuja alueita. Melutasoraja ei tällöin hakemuksen liitteen 4 mukaisesti koskisi Majaputaantien aluetta. Lapin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan melutasoraja tulisi asettaa koskemaan kaikkia lähialueen asuntoalueita. Melurajojen ylittyessä mittauksissa yhtiön on laadittava selvitys toimenpiteistä melutason alentamiseksi. Melumittauksia tulisi maksimissaan viiden vuoden välein tai mikäli tehtaalla tehdään muutoksia, jotka voivat nostaa melutasoa. Jos tehtaan toiminnasta aiheutuvasta meluhaitasta tehdään yleisöilmoituksia, niin ELY-keskus voi tarvittaessa määrätä ylimääräisistä melumittauksista. Jätehuolto ja sivuvirrat - Meri-Lapin alueella on ollut meneillään Kemin Digipoliksen vetämä ja osin Sitran rahoittama Arktisen teollisuuden sivuvirrat -projekti jatkohankkeineen. Metsä Groupin Kemin tehtaat ovat olleet niissä aktiivisesti mukana. ATS-hankkeen odotetaan poikivan käytännön tasolle jätemateriaalien ja sivuvirtojen kierrätysmahdollisuuksia sekä jatkokäsittelytoimia koskevaa uutta yritystoimintaa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tällaiseen, eri tuotantoalojen synergiaetuja edistävään yhteistoimintaan on erityisen kannattavaa suunnata kehittämisresursseja. - Hakemuksessa on esitetty luokiteltavaksi sivutuotteiksi tehtaan toiminnassa muodostuvat kaustisoinnin kalkkijakeet (meesa, poltettu kalkki, kalkkipöly), kuorihiekka (kuorimolta), oksarejekti, lentotuhka sekä suunnitellun kuorenkaasutuslaitoksen tuhka. Lupahakemuksen mukaan olemassa oleville jakeille on haettu Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksynnät kelpoisuudesta lannoitekäyttöön ja niille on laadittu omavalvontasuunnitelmat. Lupaneuvottelussa yhtiö on korjannut lupahakemuksen tietoja oksarejektin hyödyntämismahdollisuudesta. Alkuperäisestä lupahakemuksesta poiketen oksarejektiä voidaan hyödyntää

122 122 kuorihiekan tavoin monipuolisesti esimerkiksi mullan valmistuksessa, mutta ei sellaisenaan viherrakentamisessa. - Yhtiön erillisenä jättämässä teollisuusjätteen käsittelyalueen lupahakemuksessa on esitetty rakennettavaksi välivarastointikenttä, jossa voitaisiin varastoida ja esikäsitellä sellaisia tehtaan toiminnoissa muodostuvia jätejakeita, joita voidaan myöhemmin käyttää jätteenkäsittelyalueen maarakenteisiin tai toimittaa muualle hyödynnettäviksi. Alueella on tarkoitus välivarastoida myös näitä kokonaisuudessaan hyötykäyttöön ohjattavia sivutuotteita. Varastointiajat pyritään pitämään lyhyinä ja kaikki jakeet varastoidaan erillään omissa kasoissaan. - Lapin ELY-keskus pitää hakijan toteuttamaa sivuvirtojen tuotteistamispyrkimystä hyvänä ja jätelain etusijajärjestyksen linjausten mukaisena. ELY-keskus kuitenkin esittää epäilyksenään, että joidenkin sivutuotteiden osalta voi hyötykäyttöön ohjaaminen, ainakin ajoittain, osoittautua haasteelliseksi. Jatkokäytön varmuutta arvioitaessa voidaan edellyttää osoitettavaksi, että materiaalilla on todellista kysyntää (olemassa olevat markkinat), tuottaja saa sivutuotteesta taloudellista hyötyä (verrattuna vastaaviin jätehuollon kustannuksiin) taikka sivutuotteen tuottajan ja vastaanottajan välillä on pitkäaikainen sopimus. Aineen tai esineen positiivinen taloudellinen arvo ei yksistään riitä osoitukseksi jatkokäytön varmuudesta. Lannoitetuotteille ominaisen kausiluonteisen kysynnän ja mahdollisten muiden menekkivaikeuksien takia ELY-keskus katsoo, että teollisuusjätteen käsittelyalueen lupahakemuksessa esitetyllä välivarastointikentällä on käyttöä myös näiden sivutuotteiden väliaikaisessa säilyttämisessä. - Tuottajavastuun piiriin kuuluvia jätteitä (akut ja paristot, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, romuajoneuvot, renkaat, pakkaukset, keräyspaperi) koskeva valtakunnallinen ohjeistus on syytä huomioida myös lupakäsittelyssä. Paras käyttökelpoinen tekniikka, BAT - Vesi- ja jätevesihuolto, BAT 4: BAT-päästötason mukainen jätevesivirtaama kuivakuorinnasta on 0,5 2,5 m 3 /ADt. Hakijan ilmoittama vedenkulutus kuorimolla on 4,3 m 3 /t. Kuorinnan vedenkulutus ei siis ole BAT-tasolla. - Hajupäästöt, BAT 7: Jakaantuu kahteen osioon. Yhtiön kuvauksesta ei käy selkeästi ilmi, ovatko osioissa kuvatut tekniikat käytössä vai eivät. - Veteen ja ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu. BAT 8: Ilmaan johdettavien päästöjen osalta vesihöyrypitoisuuden mittaus puuttuu soodakattilasta ja meesauunilta. Veteen johdettavien päästöjen osalta jatkuvatoimiset mittaukset (virtaama, lämpötila ja ph) ovat BAT-päätelmien mukaiset. Biomassan fosfori- ja typpipitoisuudesta ja jätevesien ortofosfaattianalyysistä ei ole tietoa. BAT 10: COD- ja metallimittaukset ovat puutteellisia. Luonnonsuojelu - Molempien Kemin edustan merialueen Natura-alueiden suojeluperusteisiin kuuluu sekä rantavyöhykkeessä esiintyviä että vedenalaisia luontodirektiivin luontotyyppejä ja lajeja, joiden tilaan tehtaiden jätevesipäästöillä

123 123 voi olla vaikutusta. ELY-keskus kiinnittää huomiota siihen, että hakemuksesta puuttuu Natura-alueiden suojeluperusteisiin, erityisesti rantavyöhykkeen ja vedenalaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin tarkastelu. ELYkeskus edellyttää, että hakemuksessa tarkastellaan jätevesipäästöjen vaikutusalueita suhteessa Natura-verkoston kohteisiin, ja että hakija esittää perustellun kantansa luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointimenettelyn (ns. Natura-arviointi) tarpeeseen. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa. - ELY-keskus haluaa myös tässä yhteydessä painottaa, että Kemin seudun teollisuusalueiden kaatopaikat, ruoppaus- ja täytemaa-alueet ym. vastaavat ihmistoiminnan seurauksena avoimena pysyvät tekobiotoopit ovat äärimmäisen uhanalaisen, erityisesti suojeltavan sekä kiireellistä suojelua edellyttävän lintulajin potentiaalisia pesimäalueita. Alueidenkäyttö - ELY-keskus muistuttaa asemakaavan määräyksistä suojeltujen rakennusten osalta mahdollisten purkuaikomusten varalta. ELY-keskus katsoo, ettei hakemuksen mukainen toiminta ole ristiriidassa alueella voimassa olevan asemakaavan kanssa. - Hakemuksessa on varauduttu myös uuden kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen rakentamiseen tehdasalueelle. Laitoksen rakentamisesta ei kuitenkaan ole tehty vielä päätöstä. Mikäli kyseessä on SEVESO-direktiivin mukainen, tai ympäristöön ja terveyteen kohdistuvien onnettomuusriskien osalta siihen verrattava laitos, laitoksen sijoittamisen mahdollistava asemakaavamerkintä olisi T/kem, jolloin kyseisen kaltainen toiminta olisi tarkasteltu kaavoituksen edellyttämällä tavalla. Merkintää käytetään silloin, kun kysymyksessä on ympäristölle tai terveydelle vaarallisten kemikaalien laajamittainen teollinen käsittely tai varastointi. 2. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut Lapin ELY-keskuksen kalatalouspalvelut esittää, että luvanhaltijalle asetetaan vähintään 20 cm mittaisen meritaimenen istutusvelvoite. Taimenistutuksia voidaan muuttaa keskimitaltaan vähintään 6,0 cm pituisten 1-kesäisten kuhien istutuksiksi vaihtosuhteella 1:10. Velvoitetta voidaan myös muuttaa istukkaiden lajin ja koon suhteen tai muuttaa velvoite kalataloudellisiksi kunnostus- tai muiksi tarkoituksenmukaisiksi toimenpiteiksi. Muutos voidaan tehdä Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla siten, ettei velvoitteen rahallinen arvo muutu. Kalataloudellisia vaikutuksia tulee tarkkailla Lapin ELY-keskuksen kalatalouspalvelujen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Lapin ELY-keskuksen kalatalouspalvelut katsoo, että toiminnan pysyessä pääosin nykyisellä tasolla velvoitteen määrää ei ole tarpeen muuttaa. Kuhan osalta nykyistä velvoitetta esitetään kuitenkin muutettavaksi siten, että kuhanpoikasen pituus pienennetään 6 senttimetriin. Aikaisempi lupaehto 6,5 cm kuhanpoikasista on osoittautunut huonoina kasvatusvuosina liian kovaksi vaatimukseksi saavuttaa. Lisäksi lupaehtoihin esitetään lisättävän mahdollisuus muuttaa velvoite myös muiksi toimenpiteiksi, joilla voidaan kompensoida aiheutettuja haittoja.

124 124 Lapin ELY-keskus ei pidä perusteltuna velvoitteen muuttamista kalatalousmaksuksi. Toimenpidevelvoite on perusteltu ja riittävän joustava. Velvoitteen toteuttaminen kuuluu luvan haltijalle, ei viranomaiselle. Mikäli kalatalousmaksu määrättäisiin pelkästään poikasten hinnan perusteella, kuten hakija on esittänyt, velvoitteen tilaamisen ja kilpailutuksen kustannusten lisäksi myös kalankuljetus- ja istutuskustannukset siirtyisivät valtion maksettavaksi. Hakijalle velvoitteen hoitamisesta aiheutuva työ on vähäinen, varsinkin kun Kemin edustan eri istutusvelvoitteita voidaan hoitaa luvanhaltijoiden kanssa yhteistyössä. 3. Kemin kaupunki, ympäristöjaosto ja kaupunginhallitus Lausunto koskee Kemin tehdasintegraatin sellutehtaan, kartonkitehtaan ja teollisuusjätekaatopaikan ympäristölupa-asioita. Ympäristöjaoston lausunto on annettu sellaisenaan myös Kemin kaupungin lausuntona. Alla on esitetty lausunnosta keskeisimmät sellutehdasta koskevat kohdat: Lupaehtojen jatkuva kiristäminen ja samojen lupavelvoitteiden ylläpitäminen ei saisi olla itsetarkoitus, jos ympäristön tila ei sitä vaadi. Jos jokin kuormitus- tai seurantaparametri tai lupamääräys on menettänyt merkityksenä, pitäisi näistä voida luopua. Lupahakemuksessa esitetty suunnitelma kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen rakentamiseksi tehdasalueelle olisi tervetullut. Toteutuessaan investointi vähentäisi öljyn käyttöä polttoaineena. Toiminnanharjoittajan hakemus hakea lupaa kuivaus- ja kaasutuslaitoksen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen tulisi hyväksyä, koska laitos on ympäristöystävällinen investointi ja on yksi askel kohti "fossiilivapaata tehdasta". Annettavalla ympäristöluvalla ja sen määräyksillä tehdasintegraattia ei saa asettaa kilpailijoita epäedullisempaan asemaan. Toiminnanharjoittaja esitys sellutuotannon nostamiseksi tasolle tn/v tulisi hyväksyä, koska tuotteille on markkinoita ja tuotannon nosto parantaa tehdasintegraatin kilpailukykyä. Annettavassa ympäristöluvassa mänty- ja pikiöljyn käyttö meesauunin polttoaineena tulisi hyväksyä, koska hanke edistää teollisuuden sivuvirtojen energiahyötykäyttöä. Varsinkin pikiöljyä poltettaessa saavutetaan raskaaseen polttoöljyyn verrattuna hiilidioksidipäästöjen vähentymistä, koska pikiöljyn rikkipitoisuus on selvästi pienempi kuin raskaan polttoöljyn. Mänty- ja pikiöljyn käyttö meesauunin polttoaineena on prosessin sisällä tapahtuvaa materiaalin kierrättämistä ja materiaalien lämpöenergian hyödyntämistä ja on BAT:in mukaista toimintaa. Vähähaaran ala-altaasta ruopattava liete on pääosin kuitua (biolietettä). Annettavassa ympäristöluvassa tämä liete tulisi sallia kuivauksen jälkeen poltettavan tehdasintegraatin energiantuotannossa. Biolietteen poltto K10-kattilassa ei lisää ilmapäästöjä. Poltossa on kyse prosessin sisällä tapahtuvasta materiaalin kierrättämisestä, siten että lietteen orgaaninen materiaali hyödynnetään energiana ja samalla vähennetään syntyvän jät-

125 Keminmaan kunta teen määrää. Bioliete on tuotannossa syntynyt hylky, joka poltossa palautettaisiin takaisin prosessiin. Poltto olisi sekä jätelain että BAT:in mukaista, sillä bioliete hyödynnettäisiin samassa tehdasintegraatissa, missä se on muodostunut. Toiminnanharjoittaja tulisi annettavassa ympäristöluvassa määrätä myös jatkossakin osallistumaan Kemin ilmanlaadun seurantaan (ilmanlaadun mittaukset + bioindikaattoritutkimukset). Ilmanlaadun mittaukset ja bioindikaattoritutkimukset toteutetaan yhteistyössä Kemin kaupungin ja alueen muiden toiminnanharjoittajien kanssa. Ilmanlaadun mittausten ja bioindikaattoritutkimusten sisältö ja muut yksityiskohta neuvotellaan yhteistyössä Lapin ELY-keskuksen kanssa. Mittaukset toteutetaan siten, että ne täyttävät ilmanlaadun seurannasta annetun valtioneuvoston asetuksen vaatimukset. Bioindikaattoritutkimukset toteutetaan käyttäen suomalaisia standardeja. Ilmanlaadun mittaukset toteutetaan yleensä 5 vuoden välein (viimeksi v. 2013/2014) ja bioindikaattoritutkimus 10 vuoden välein (viimeksi 2009). Toiminnanharjoittaja tulisi annettavassa ympäristöluvassa määrätä myös jatkossakin osallistumaan Kemin edustan merialueen velvoitetarkkailuun, joka myös toteutetaan yhteistyössä alueen muiden toiminnanharjoittajan kanssa. Kemin kaupungin kaavoituksella ei ollut huomautettavaa lupahakemuksesta. Lausunnossa todetaan, että soodakattilat ovat suurin ilmapäästöjen aiheuttaja selluteollisuudessa. Soodakattiloista aiheutuvilla päästöillä on vaikutuksia sellutehtaan lähialueen ihmisten terveyteen ja lähialueen ympäristölle sekä kauas tehtaan sijaintipaikasta ulottuvia vaikutuksia. Hakija myöntää, että soodakattilan hiukkaspäästötasot ovat puhdistinlaitteiden häiriöiden takia ajoittain ylittäneet päätelmien mukaiset päästötasot. Hakija myös toteaa, että tuotannon nostamisella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta päästöihin ja ympäristövaikutuksiin. Tuotannon nosto todennäköisesti merkitsee myös päästöriskien kasvamista, jonka vuoksi luvan myöntäjän tulee vaatia laitteiston uusimista tai varmistuskeinoja millä päästötavoitteisiin päästään myös ongelmatilanteissa. Päästöarvon ylitystä ei tulisi sallia laitteistovikojen vuoksi, vaan järjestelmää on kehitettävä niin, että raja-arvoja ei saa ylittää. Muistutukset ja mielipiteet 5. Sotisaaren kylätoimikunta Muistutuksen sisältö koskee Metsä-Group Kemin tehtaan aiheuttamaa melua sekä Majaputaan virtauksen palauttamista alkuperäiseksi.

126 126 Meluhaitta Sotisaaren kylätoimikunta toimii Kemissä ja siihen kuuluvat Sotisaaren, Kuivanuoron ja Vähämaan asukkaat. Tilastotietojen mukaan asukkaita Sotisaaressa oli yhteensä 202, Kuivanuorossa ja Vähämaassa yhteensä 54. Kylätoimikunta on tehnyt loka-marraskuussa 2014 kyselytutkimuksen tehtaan aiheuttamasta meluhaitasta alueensa asukkaille ja vastauksia saatiin 24 taloudesta. Eniten tehtaalta tulevasta kovasta ympärivuorokautisesta melusta kärsivät lähimpänä tehdasta asuvat Uitontien, Putaantien ja Majaputaantien asukkaat. Tehdas on rakentanut puun varastointialueen aivan liian lähelle asutusta ja kylätoimikunnan tietojen mukaan rakentaminen oli tuolloin aloitettu jo ennen kuin tehdas oli edes hakenut rakennuslupaa Kemin kaupungilta. Tehtaalta ja puunhakualueelta tuleva kova melu on kolinaa, pauketta, jytinää, työkoneiden ääniä, puukasojen rymähdyksiä jne. Meluhaitta on ympärivuotinen mutta erityisen kovasti äänet kantautuvat pakkasella. Kova kolina yöaikaan häiritsee yöunta ja alueella on paljon vuorotyötä tekeviä asukkaita. Sotisaaren kylätoimikunta on huolissaan asukkaiden hyvinvoinnista ja toivoo, että ainutlaatuinen elinympäristömme olisi terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen. Sotisaaren, Kuivanuoron ja Vähämaan alueet ovat myös kaikkien kaupunkilaisten kaunista virkistysaluetta. Sotisaaren kylätoimikunta esittää muistutuksessaan, että ympäristölupaa uusittaessa tehdas velvoitetaan tekemään kaikki mahdollinen ympärivuorokautisen, asukkaita kovasti häiritsevän melun poistamiseksi. Majaputaan virtauksen palauttaminen alkuperäiseksi: Myllyniemi Majapudas Kurimonhaara Perämeri Oy Metsä-Botnia Ab (nyk. Metsä Group) Kemin tehtaat on rakentanut 90- luvun alussa Kurimonhaaran padon. Tällöin Majaputaan virtaus muutettiin alkuperäisestä virtaussuunnasta päinvastaiseksi ts. Kurimonhaara Myllyniemi. Padon tarkoituksena on ollut tehdä Kurimonhaaraan Pajusaaren ja Kuivanuoron väliin allas, jossa varastoitiin Metsä-Botnian tarvitsemaa uittopuuta. Allas on ruopattu. Sulkemalla talveksi Kurimonhaara myös Pajusaaren eteläpäästä pidettiin allas sulana tehtaan puhtailla jäähdytysvesillä. Sen jälkeen kun uitto Kemijoessa on loppunut, ei allasta ole käytetty puun varastointiin. Puutavaran varastona allas on ollut noin viisi vuotta. Vesi-, ympäristö- yms. lupien mukaisesti altaaseen ei johdeta muuta kuin puhtaita tehtaan jäähdytysvesiä. Majapudas on ruopattu 90-luvulla, jotta Majaputaan virtaus ja vesien vaihtuminen saataisiin paranemaan, vaikka virtaussuunta on käännetty alkuperäisestä päinvastaiseksi. Tämä ei ole kuitenkaan toiminut toivotulla tavalla. Sotisaaren kylätoimikunta on ollut asiassa aloitteellinen vuosien aikana ja on ollut yhteydessä Metsä-Botnian Kemin tehtaisiin, Kemin kaupunkiin ja Lapin ympäristökeskukseen. Tällöin eri tahot olivat haluttomia tekemään asialle mitään, koska tehtaan ympäristöluvat olivat voimassa.

127 127 Koska Oy Metsä-Botnia Ab Kemin tehdas ei käytä allasta enää siihen tarkoitukseen, johon se on aikanaan saanut Lapin ympäristökeskuksen luvan, Sotisaaren kylätoimikunta esittää muistutuksessaan, että Metsä- Group Kemin tehtaan ympäristölupaa uusittaessa yhtiö velvoitetaan palauttamaan Majaputaan virtaus entiselleen ja luonnon mukaiseksi. Tällöin Majaputaan liettyminen saadaan pysähtymään ja vesi puhdistumaan. Lisäksi on muistettava, että yhtiön jätevesien puhdistus on kokonaisuudessaan uusittu 1990-luvulla, joten altaan käyttö jätevesien käsittelyyn, varoaltaana tai vastaavana ei ole kuulunut suunnitelmiin ja 60-luvuilla ennen yhtiön vesijärjestelyjä Majapudas oli Kemin parhaimpia uimapaikkoja. Tällöin Majaputaan uimarannassa oli kaupungin ylläpitämät kilpauintiradat, uimahyppytornit ja -lavat, pukukopit, kioski, lasten leikkipaikat, keinut yms. Nykyisellään Majapudas, joka oli ennen kyläläisten ja seudun muiden asukkaiden kaunis ja suosittu virkistysalue, on täysin olemattoman virtauksen vuoksi limoittunut, liettynyt sekä vesi on pilaantunut ja tullut ala-arvoiseksi. Palauttamalla veden virtaus alkuperäiseksi Majaputaassa on vettä, joten sieltä pääsee paremmin koko kesän veneilemään saaristoon, veden laatu paranee ja ei tule muta- ja hajuhaittoja sekä uintimahdollisuudet paranevat. Ympäristöön ja asukkaiden viihtyvyyteen tulee kiinnittää enemmän huomiota. 6. XX / Sotisaaren, Kuivanuoron ja Vähähaaran asukkaat Muistutuksen on allekirjoittanut 115 henkilöä. Me allekirjoittaneet Sotisaaren, Kuivanuoron ja Vähähaaran alueen asukkaat vaadimme, että Metsä-Group Kemin tehdas velvoitetaan palauttamaan Majaputaan virtaus entiselleen ja luonnonmukaiseksi. Tällöin Majaputaan liettyminen saadaan pysähtymään ja vesi puhdistumaan. On muistettava, että yhtiön jätevesien puhdistus on kokonaisuudessaan uusittu 1990-luvulla, joten altaan käyttö jätevesien käsittelyyn, varoaltaana tai vastaavana ei ole kuulunut suunnitelmiin. Alueen asukkaat muistavat myös sen, että kun pato tehtiin, tehtiin ns. pöytälaatikkosopimus, jossa luvattiin palauttaa Majapudas alkuperäiseen tilaan sitten kun patoa ei enää tarvita. Nyt ollaan siinä tilanteessa, mutta pöytälaatikkosopimusta ei vain mistään löydy ja kukaan ei siitä tehtaalla tiedä mitään. Alueellemme on vuosien saatossa muuttanut paljon lapsiperheitä ja haluaisimme tarjota lapsille sen hyvän Majaputaan uimapaikan, mistä kaikki 60v 90v. tämän alueen ihmiset ovat meille kertoneet. Majapudas oli Kemin paras uimapaikka, jossa kävi paljon kemiläisiä uimassa. Sotisaaren kylätoimikunta on kehittänyt aluetta ja pyrkinyt tekemään asuinaluetta kaikille viihtyisämmäksi rakentamalla Majaputaalle nuotiopaikan talkoovoimin ja muutenkin kylätoimikunta on huolehtinut ja ottanut kantaa aluetta koskeviin asioihin. Padon aukaisu tekisi hyvää myös alueen kalakannoille ja saattaisi tuoda myös lisää eri kalalajeja.

128 XX Haluan että Majapudaksen virtaus palautetaan luonnonmukaiseen tilaan, sillä Metsä Fibre Oy:llä ei ole käyttöä padolle siinä tarkoituksessa mihin se on alun perin tehty, eli uiton takia pato aikanaan tehtiin. 8. XX Hakija hakee lupaa aloittaa kuivaus- ja kaasutuslaitoksen toiminta, hakija hakee myös lupaa nostaa selluntuotanto tn/v. Tämä johtaa luonnollisesti esim. päästöjen ja puunkäsittelyn lisääntymiseen. Puunkäsittely alueella aiheuttaa jo nykyisissä määrin meluhaittoja tehtaan pohjoisenpuoleiselle asutukselle, joskin tehtaalla on pyritty pienentämään melutasoa esim. poistamalla ainakin osasta trukeista peruutuksen varoitusääni ja korvattu kameralla, mutta parantamisen varaa olisi vielä. Muistuttaja esittää, voisiko lupahakemusta käsiteltäessä kiinnittää erityistä huomiota meluntorjuntaan, ja voisiko puunkäsittelyalueen eristää meluvallein itä-, länsi- ja pohjoispuolelta. Melumittauksia on tehty ympäristössä, niiden mukaan tehdasmelu on lupa-arvojen sisällä, mutta ajoittaisia piikkejä on myös. Ajoittain melu on kuitenkin edelleen häiritsevää. Muiden päästöjen osalta muistuttaja olettaa, että luvanmyöntäjä kiinnittää huomion päästöjen raja-arvoissa pysymiseen ja mieluummin niiden alittamiseen (esim. haju). 9. XX Muistuttaja vaatii, että Perämeren perukan, Tornion, Kemin ja Simojoen edustan merialueella ei rehevöityminen saisi enää lisääntyä, vaan tulee päästä kuormituksen alenemiseen. Hälyttävä esimerkki oli alkukesä Kevät oli erityisen sateinen ja jokialueilta purkautui tulvavesien mukana metsäojitusten kautta voimakas typpi- ja fosforikuormitus merelle. Rannikolla oli taas poikkeuksellinen tilanne, kun voimakkaat merituulet ja korkealla oleva merivesi patosivat tulvakuormituksen rannikkoa vasten ja estivät päästöjen kulkeutumisen ja laimenemisen kauemmas merelle. Heinäkuun lopulle asti esiintyi runsaasti viherlevää saarien rannoilla ja rysäpyydyksissä Etukarin ja Pensaskarin pyyntipaikoille asti. Muistuttaja oli yhteydessä Outokumpu Oy:n ympäristöpäällikköön ja toimitti useita vesinäytteitä ja valokuvia pyydyksistä. Asiaa tutkittiin Pöyryn toimesta. Ainakaan 60 vuoteen, onko koskaan, tällaista viherleväkasvustoa esiintynyt täällä Perämeren perukassa. Suomenlahdella on viherlevä ollut kalastuksen haittana jo noin 20 vuoden ajan. Edellä olevan perusteella tulee suhtautua erittäin kriittisesti em. tehtaiden päästöihin ja päästörajoihin (fosfori ja typpi), jotta kokonaiskuormitus ei pääse nousemaan ja viherlevästä tulee kalastuksen harjoittamiselle ja ympäristölle pysyvä haitta.

129 129 Hakijan kuuleminen ja vastine Lausuntoihin ja muistutuksiin annettu vastine Hakija on antanut vastineen annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Vastineessaan hakija on muun muassa täsmentänyt lupaehtoesityksiä joiltakin osin. Täsmennetyt tiedot on sisällytetty olennaisilta osin päätöksen kertoelmaosaan, missä on ajantasainen tieto. 1. Lapin ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Hajukaasujen käsittely Toiminnanharjoittaja yhtyy Lapin ELY-keskuksen näkemykseen hajukaasujen keräilyn ja käsittelyn tärkeydestä ympäristöön aiheutuvien hajuhaittojen minimoimiseksi. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen soodakattilan ja meesauunin TRS-pitoisuuksista ympäristöluvan tarkistamishakemuksen jälkeen, ja toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan nämä luparajat voidaan ELY-keskuksen esityksen mukaan jättää voimaan eikä niitä ole tarpeen tarkistaa. Hakemuksen täydentäminen yksityiskohtaisemmalla selvityksellä hajukaasujen keräily- ja käsittelymenetelmien osalta tässä vaiheessa on tarpeetonta. Hakemuksessa ja tarkkailusuunnitelmassa on esitetty kuvaus hajukaasujen keräilystä ja käsittelystä, eikä siihen ole tullut muutoksia hakemuksen jättämisen jälkeen. Ilmapäästöjen tarkkailuohjelmassa on esitetty nykyinen tarkkailu ja päästöjen laskentamenetelmät. ELY-keskuksen lausunnossaan esittämästä poiketen ilmapäästöjen tarkkailuohjelman ja päästöraportointijärjestelmän päivittäminen on tarkoituksenmukaista tehdä vasta uuden lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen mukaisesti. Hakija ei pidä tarpeellisena ELY-keskuksen esittämää selvitystä eri päästölähteistä siilo-, säiliö-, yksikkö- ja prosessilaitekohtaisesti. Normaalitilanteessa väkevät hajukaasut ovat keräilyn piirissä. Poikkeustilanteissa ne voidaan joutua ohittamaan. Ohitustilanteista on tehty mittaukset ja ne huomioidaan päästöraportointilaskennassa ohitusaikaan perustuen. Ohituspaikat käyvät ilmi ilmapäästöjen tarkkailusuunnitelmasta. Hajukaasujen käsittelyä on käsitelty lupakaudella useissa eri selvitysvelvoitteissa. Toimitettujen selvitysten ja toimenpiteiden jälkeen hajukaasujen keräilyja käsittelyjärjestelmään ei ole tehty muutoksia eikä uusia määräyksiä asiasta ole tarpeen antaa. ELY-keskuksen edellyttämän selvityksen keräily- ja käsittelylaitteiden kunnonvalvonnan osalta todetaan, että häiriöt hajukaasujen käsittelyssä liittyvät tyypillisesti prosessihäiriöihin, ei hajukaasujen keräilyjärjestelmän tai käsittelylaitteiden häiriöihin. Tehtaan ohjausjärjestelmässä on lukuisa määrä mittauksia ja niille hälytykset, joiden pohjalta prosessia ja laitteiden toimintaa ohjataan ja seurataan. Tehtaan kaikki laitteet ovat säännöllisen ennakkohuollon piirissä. Tehtaan hyvällä käytettävyydellä varmistetaan hajukaasujen käsittely ja siten hajuhaittojen minimointi. Erillisiä määräyksiä edellä mainituista asioista ei ole tarve antaa.

130 130 Ilmanlaadun tarkkailu ELY-keskuksen lausunnossa esitetystä poiketen toiminnanharjoittajalle ei tule asettaa ilmanlaaduntarkkailua koskevia yksityiskohtaisia vaatimuksia, sillä tarkkailun järjestämisvelvollisuus ei kuulu toiminnanharjoittajalle. Mittauspaikat ja mittausten kesto on osa ilmanlaaduntarkkailuohjelmaa ja ne huomioidaan osana sitä. Toiminnanharjoittaja jatkaa ilmanlaadun seurantaa nykyisen ilmanlaadun yhteistarkkailun mukaisesti. Ilmanlaaduntarkkailua tulee jatkossakin tehdä nykyisen ilmanlaadun seurannan mukaisena yhteistarkkailuna ja tarvittaessa sopia osapuolten kanssa tarkkailun toteutuksesta. Toiminnanharjoittaja on sitoutunut minimoimaan hajutuntien määrää huolehtimalla tehtaan hyvästä käytettävyydestä ja hajukaasujen käsittelystä. Tehtaan hyvällä käytettävyydellä varmistetaan tehtaan mahdollisimman häiriötön ajo. Hajukaasujen käsittelyasteelle sekä meesauunin ja soodakattilan TRS-pitoisuudelle on asetettu luparaja, joka varmistaa, että hajukaasut käsitellään mahdollisimman tehokkaasti. Ilmaan johdettavat päästöt Soodakattilan typenoksidipitoisuudet jatkuvatoimisen mittauksen mukaan vuosikeskiarvona ovat seuraavassa kuvassa. Kuva 19. Soodakattilalta ilmaan johdetut typenoksidit pitoisuutena, mg/nm 3 ELY-keskuksen lausunnon mukaan tiedot tulee olla suoraan verrannollisia BAT-päästötasoihin. Koska Kemissä ei ole ollut typpipitoisuudelle luparajaa, ei pitoisuudesta ole vähennetty 95 % luotettavuutta kuvaavaa osuutta, kuten niillä tehtailla, joilla luparaja on ollut voimassa. Raja-arvoon verrattava arvo määritetään vähentämällä mitatusta arvosta rajaarvopitoisuudesta laskettu mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus. Mikäli luparajaa ei ole asetettu on vähennys nolla. Toiminnanharjoittaja huomauttaa, että tämä tulee huomioida vertailtaessa lukuja BAT-päästötasoihin. Mittaustuloksen epävarmuus (päästökohtainen 95 %:n luotettavuutta kuvaava osuus) vähennetään pitoisuuksien keskiarvoista. Luparajasta laskettavan epävarmuusosuuden prosentit ovat NO x- ja SO 2-päästölle 20 % ja hiukkasille ja TRS:lle 30 %.

131 131 ELY-keskuksen lausunnossa on esitetty, että toiminnanharjoittajan tulisi esittää tarkemmat tiedot mustalipeän kuiva-aineesta ja typpipitoisuuksista, ja niiden vaihtelusta, soodakattilan happipitoisuudesta sekä sen vaihtelusta sekä arvio tulevasta ja toteutuma ELY-keskuksen lausunnossa edellyttämät tiedot ja arviot niistä tulevaisuudessa eivät toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan ole relevantteja luvan käsittelyn kannalta. Luparajat asetetaan ilmaan johdettaville päästöille ja toiminnanharjoittaja ohjaa ja säätää prosessia siten, että toiminnasta syntyvät päästöt alittavat luparajat. Lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti polttoon menevän mustalipeän kuiva-aine on normaalitilanteessa >75%. Soodakattilan hiukkaset Toiminnanharjoittaja on ELY:lle toimitetun selvityksen mukaisesti sitoutunut kunnostamaan olemassa olevia sähkösuotimia siten, että niiden toiminta vastaa suotimien alkuperäistä suorituskykyä, jolloin hiukkaspitoisuus suotimen jälkeen tulee olemaan noin 140 mg/nm 3. Suotimien jälkeisen pesurin erotustehokkuus arvioidaan olevan noin 70 %. Tämä tarkoitta, että soodakattilalta ilmaan johdettava hiukkaspitoisuus on noin mg/nm 3 sähkösuotimien kunnostusten jälkeen. BAT-referenssidokumentin mukaan hiukkasmittaukset voivat vaihtoehtoisesti olla joko jaksottaisia tai jatkuvia. Uusissa lupapäätöksissä on hyväksytty hiukkasmittausten toteuttaminen kertamittauksin, ja näin on perusteltua jatkaa myös Metsä Fibre Kemin sellutehtaan osalta. Hiukkaspäästö perustuu kertamittaukseen ja toteutuneeseen jatkuvaan savukaasuvirtaamaan. Tämä on vakiintunut ja hyväksytty käytäntö. Toiminnanharjoittaja ei katso tarpeelliseksi tihentää mittaustaajuutta. Erillisistä prosessimittauksista ei tule lupapäätöksessä määrätä. ELY-keskus pitää lupahakemuksessa esitettyä parhaan käyttökelpoisen tekniikan ylärajan mukaista päästöraja-arvoa hiukkasille toimintaympäristö huomioiden oikeansuuntaisena. Tähän toiminnanharjoittajalla ei ole huomautettavaa. Toiminnanharjoittaja täsmentää tässä yhteydessä lupahakemuksessa esittämäänsä lupaehtoesitystä BAT-vaatimusten osalta ilmaan johdettaville hiukkasille siten, että luparaja asetetaan selvyyden vuoksi ainoastaan ominaispäästönä. Myös BAT-referenssidokumentin mukaan pitoisuus- ja ominaispäästöraja-arvo samalta ajanjaksolta ovat vaihtoehtoiset. Hakijan vastineessaan esittämät tarkennetut päästörajat ominaispäästöinä on sisällytetty päätöksen kohtaan Hakijan esitys lupamääräyksiksi. Meesauuni ELY-keskuksen lausunnossa todetaan meesauunin typenoksidien pitoisuusarvojen ylittävän BAT-referenssidokumentissa esitetyn maksimipäästötason. Typenoksidien päästötaso alittaa parhaan käyttökelpoisen

132 132 tekniikan mukaisen päästötason 0,45 kg/adt. Hakija sitoutuu noudattamaan luparajaa myös uusissa investoinneissa sekä mahdollisten polttoainemuutosten johdosta. Kuva 20. Meesauunilta ilmaan johdetut typenoksidit ELY-keskuksen esittämää pitoisuusarvoja koskevaa vertailua tulkittaessa tulee huomioida, ettei esitetyistä jaksoittain mitatuista pitoisuusarvoista ole vähennetty mittausepävarmuutta. Jatkuvatoimisista pitoisuusmittauksista sitä vastoin on vähennetty 95 % luotettavuutta kuvaava osuus. Kokonaispäästöjä laskettaessa käytetään mitattuja arvoja. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessa esittänyt meesauunin typenoksideille asetettavaa raja-arvoa ominaispäästöraja-arvona. Meesauunin rikkiyhdisteet ovat ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti alle lupahakemuksessa esitetyn BAT-maksimipäästötason. Toiminnanharjoittaja korostaa, että esitetty luparaja on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Luparaja meesauunin rikkipäästöille tulee asettaa siten, että hajukaasujen polttaminen uunissa on mahdollista. Meesauunin hiukkasten osalta hakijalla ei ole huomautettavaa ELY-keskuksen lausuntoon. Hiukkasille asetettaviin luparajoihin toiminnanharjoittaja esittää tarkennuksena yllä esitetyn mukaisesti raja-arvon meesauunin hiukkasille ainoastaan ominaispäästönä vastaavasti kuin soodakattilan hiukkasille. Valkaisu- ja klooridioksidilaitos ELY-keskus on edellyttänyt toiminnanharjoittajaa täydentämään hakemusta ajantasaisella selvityksellä valkaisun ja klooridioksidilaitoksen hönkien käsittelystä. Lupaviranomaiselle toimitetussa täydennyksessä on valkaisun ja klooridioksidilaitoksen hönkien käsittelyä täsmennetty siten, että valkaisun höngät johdetaan suoraan ilmaan ja klooridioksidilaitoksen höngät pesurin kautta. Klooripitoisuus ja -päästö v on ollut seuraava:

133 133 Cl tot mg/nm 3 t/a , , ,25 Toiminnanharjoittaja ei näe perusteltuna ELY-keskuksen edellyttämää selvitystä puhdistinlaitteiden kunnossapidosta tai niiden kunnonseurannasta, poisto- ja ohitusyhteistä ilmaan sekä keräilyn ulkopuolelle jäävistä todennäköistä päästölähteistä sekä käsittely- ja keräilyjärjestelmän tilavuusvirroista. Erillisiä lupamääräyksiä lausunnossa esitetyistä asioista ei ole tarpeen antaa. Kuivaamo Toiminnanharjoittaja ei katso tarpeelliseksi tässä vaiheessa täydentää hakemusta kuivaamon ilmanvaihdon prosessikaaviolla eikä asiasta ole tarve antaa lupamääräyksiä. Puhdistin- ja päästömittauslaitteiden kunnonseuranta Tarkistamishakemuksessa ja tarkkailuohjelmassa on esitetty savukaasujen puhdistinlaitteet. Tarkkailuohjelmasta käy lisäksi ilmi tehtaalla käytössä olevat jatkuvatoimiset mittalaitteet sekä niiden laadunvarmistus. ELY-keskuksen esittämää vaatimusta laitteiden käytönaikaisesta kunnonseurannasta, huolto-ohjelmista sekä ns. kriittisten varaosien luetteloista tai saatavuustiedoista ei ole tarve käsitellä ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä. Häiriötilanteiden määrittely Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaan on hyväksyttävää mitata tietyt parametrit joko jaksoittain ja jatkuvatoimisesti. Täsmennyksenä ELY-keskuksen lausunnossa esittämään näkemykseen pitoisuusraja-arvoja koskevien häiriötilanteiden määrittelyn tarpeesta, toiminnanharjoittaja huomauttaa, että BAT-referenssidokumentissa esitetyt pitoisuus- ja ominaispäästöraja-arvot koskevat normaalitoiminnan aikaisia päästöjä. Lausunnossa esitetty ajatus, ettei häiriötilanteita olisi tarpeen jatkuvatoimisissa pitoisuusmittauksiin perustuvissa raja-arvioissa lainkaan määrittää on tältä osin virheellinen. ELY-keskuksen lausunnossa esittämä vaatimus prosessin alasajosta tietyn pitoisuuden ylittyessä ei ole yksiselitteinen eikä sen suuntaisia luparajoja tule asettaa. BAT-asiakirjan mukaisilla raja-arvoilla varmistetaan ilmaan johdettavat päästöt normaalitilanteessa. Häiriötilanteen luonteesta riippuen toiminnanharjoittaja tekee tarvittavia toimenpiteitä osana tehtaan normaalia operointia sekä ennakkohuoltoa toimenpiteitä, jotta päästöt ilmaan voidaan minimoida.

134 134 Lietteiden polttaminen Toiminnanharjoittajalla ei ole huomautettavaa lausunnossa esitettyyn lietteiden koepoltosta. Toiminnanharjoittaja selvittää myös muita vaihtoehtoja lietteiden käsittelemiseksi. Hakemuksessa on esitetty vaihtoehtona lietteiden polttamiselle toimittaa liete raaka-aineeksi lannoitetuotteiden valmistukseen tai hyödyntää katemateriaalina kuoreen seostettuna, jolloin sen käyttöön sovelletaan lannoitelainsäädäntöä. Vesiensuojelu Mereen johdettavien vesien tarkkailua on suunniteltu jatkettavan ELYkeskuksen lausunnon mukaisesti erikseen puhdistamolta johdettavien vesien ja Vähähaaran kautta johdettavien vesien osalta. Toiminnanharjoittaja on sitoutunut toteuttamaan jätevesien purkujärjestelyitä koskevan muutoksen voimassa olevien luparajojen mukaisesti eikä näe tarpeelliseksi tarkastella luparajoja muutoksen jälkeen uudelleen. COD Cr Toiminnanharjoittajan esitys nykyisen COD-luparajan osalta tulee säilyttää. COD-päästön kiristämiselle ei ole perusteita vesistön laaduntarkkailuun perustuen ja nykyinen luparaja alittaa BAT-referenssidokumentin mukaisen maksimipäästötason. Fosfori ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että nykyisille ravinne- ja muille päästötasoille on vesistön johdettavan kuormituksen osalta pääsääntöisesti päästy. Erityisesti fosforikuormituksen hallinnassa on ollut haasteita kuten ELY-keskuksen lausunnossakin todetaan ja luparaja on ylittynyt lupakauden aikana kolme kertaa. Toiminnanharjoittaja pitää tärkeänä vesistöön johdettavan fosforikuormituksen minimointia. Puhdistamoa operoidaan tyypillisesti hyvin pienellä jäännösravinnepitoisuudella, jolloin ravinteita on ajoittain jopa liian vähän biologisen toiminnan kannalta, minkä johdosta kiintoainekuormitus voi nousta ja siten myös fosforikuormitus lietteeseen sitoutuneen fosforin johdosta. Tarvittaessa puhdistamolle on varauduttu annostelemaan fosforihappoa lisäravinteena biologisen toiminnan varmistamiseksi. Mikäli luparaja asetetaan tarpeettoman tiukaksi, on riski, että puhdistamoa ajetaan jäännösfosforin kannalta jatkuvasti riskirajoilla ja lisätään näin riskiä ravinnepuutteesta aiheutuvan kiintoaine- ja fosforikuormituksen kasvulle. Toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan fosforipäästön kiristämiselle ei ole perusteita ja nykyinen luparaja alittaa BAT-maksimipäästötason. Perämeren vedenlaatu- ja ekosysteemimallin tulosten perusteella teollisuuslaitosten nykytasoisen ravinnekuormituksen vaikutus merialueen ravinteisuuteen on melko vähäinen ja paikallinen.

135 135 Typpi Urean annostelua on lausunnon mukaisesti pyritty parantamaan. Lopullista ratkaisua urean holvaantumiseen ei ole saatu ja siten myös kuormitus jonkin verran vaihtelee. Lausunnon mukaisesti urea-annostelua pyritään tekemään puhdistamon tarpeeseen optimaalisesti ja ylimääräinen typpiannostelu minimoidaan. Vesistöön johdettavaa typpikuormitusta koskee samat periaatteet kuin fosforiakin. Annostelu pyritään optimoimaan siten, että jäännösravinnepitoisuus on riittävä biologisen puhdistamon toiminnan kannalta. Mikäli luparaja asetetaan tarpeettoman tiukaksi, on riski, että puhdistamoa ajetaan jäännöstypen kannalta riskirajoilla ja heikennetään siten puhdistamon suorituskykyä. Luparaja typpikuormitukselle on asetettu BAT-vaatimusten mukaisesti kokonaistyppikuormituksena. Puhdistamon käytöntarkkailuun sisältyy jo nykyisellään ammoniumtypen määritys. AOX, lentosuola ja jäähdytysvedet Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnossa esitettyyn. Kemikaalit Täsmennyksenä ELY-keskuksen lausuntoon todetaan, että puhdistamolle voidaan tarvittaessa syöttää lisäravinteena typpeä ja fosforia. Käytännössä fosforia ei ole juurikaan annosteltu, vaan sitä on tullut prosessista riittävästi suhteessa tulevaan COD-/BOD-kuormitukseen. Puhdistamolle tulevien vesien ph-säätö tehdään tarpeen mukaan joko rikkihapolla, kalkilla tai natriumhydroksidilla. Myös tehtaalla syntyvä kalkkijakeita voidaan edelleen tarvittaessa hyödyntää puhdistamolla ph-säätöön. Melu Tehtyjen toimenpiteiden lisäksi toiminnanharjoittaja pyrkii minimoimaan toiminnasta aiheutuvan melun tehtaan päivittäisessä toiminnassa. Uusien investointien ja suurkorjausten yhteydessä meluasiat huomioidaan jo suunnittelu vaiheessa. Melumittaukset voidaan ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti tehdä määrävälein viiden vuoden välein sekä toiminnassa tapahtuvien merkittävien muutosten yhteydessä. Päivittäisessä toiminnassa poikkeavista meluhavainnoista kirjataan ympäristöhavainto ja selvitetään mahdollinen melulähde sekä korjaavat toimenpiteet. Seuraavan kerran melumittaukset tulisivat näin ollen tehtäväksi vuonna Muilta osin toiminnanharjoittajalla ei ole lisättävää ELY-keskuksen lausunnossa esittämään. Jätehuolto ja jätteiden käsittely Kaatopaikkaa koskevasta ympäristöluvasta on jätetty erillinen ympäristöluvan tarkistamishakemus. Jätteiden hyödyntämisen tai orgaanisen jätteen osalta toiminnanharjoittajalla ei ole huomautettavaa ELY-keskuksen lausuntoon.

136 136 Sivuvirrat ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti toiminnanharjoittaja pyrkii käyttämään ja edistämään eri jakeiden hyödyntämistä tuotteena tai materiaalina ja osallistumaan alueelliseen kehitystyöhön. Sivuvirtojen välivarastointimahdollisuus niille osoitetuilla alueilla tehdasalueella on tarpeen ja mahdollisuus niiden välivarastointiin tehdasalueella tulee huomioida tehtaan ympäristöluvassa. Poikkeus- ja häiriötilanteissa syntyvien jakeiden käsittely määräytyy niiden ominaisuuksien mukaan ja käsittelystä sovitaan tapauskohtaisesti viranomaisen kanssa. Tuottajavastuun osalta toiminnanharjoittajalla ei ole huomautettavaa ELY-keskuksen lausuntoon. BAT-tarkastelu ELY-keskus pitää hakemuksessa esitettyä BAT-tarkastelua kattavana ja selkeänä. Lausunnossa on nostettu esiin yksittäisiä, lähinnä tarkkailua koskevia kohtia. Toiminnanharjoittaja korostaa, että BAT-päätelmien tarkkailua koskevia kohtia ei tule soveltaa sitovina vaatimuksina. Puun kuivakuorinta ylittää BAT maksimitason. Vedenkulutukselle asetetut BAT-rajat eivät ole sitovia. Kuorinnan vedenkulutusta nostaa pohjoisen pitkä talvi, mikä nostaa sulatukseen käytettävän veden määrää (BAT 4). Jätevesien käsittelystä syntyvien hajuhaittojen minimointi vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vedet vaihtuvat jatkuvasti ja ilmastuksessa on riittävästi kapasiteettia. Vesiä ja lietteitä ohjataan hallitusti eikä niitä seisoteta tarpeettomasti. Puhdistamolle johdettava vesi jäähdytetään valkaisun lämmönvaihtimilla, puhdistamolle ei ole erillistä jäähdytystornia (BAT 7). Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista tarkkailua ei tule soveltaa sitovana vaatimuksena (BAT 8 ja BAT 10). Ilmaan johdettavien päästöjen hallinta ei edellytä vesihöyrypitoisuuden jatkuvatoimista mittausta. Myös jätevesien osalta tarkkailuvaatimukset lietteeseen sitoutuneiden ravinteiden ja ortofosfaattianalyysien osalta tulee perustua puhdistamon ohjauksen ja käytöntarkkailun tarpeisiin. Vakiintunut tapa on ollut analysoida liukoinen fosfori ortofosfaatin sijaan. Toiminnanharjoittajan käsityksen mukaan ortofosfaatti on lähes samaa tasoa tai hieman pienempi kuin liukoinen fosfori eikä ortofosfaatin määrityksellä saada lisäarvoa puhdistamon operointiin. ELY-keskus toteaa lausunnossaan merkityksellisten metallien tarkkailun lisäämistä nykyisestä viitaten BAT-päätelmien tarkkailua koskeviin vaatimuksiin. Toiminnanharjoittajan mukaan tarkkailua ei ole metallien osalta tarve lisätä. Haitalliset metallit on riittävää mitata viiden vuoden välein ja kuormitukset raportoidaan vuosittain virtaamien suhteessa. Toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan metalleja ei ole tarkoituksenmukaista mitata vuosittain, sillä haitta-aineet ovat pääosin peräisin puusta ja vähäisissä määrin käytettävistä kemikaaleista, joiden ominaisuudet ja määrät eivät olennaisesti vaihtele. Pitoisuudet ovat tyypillisesti tehtaalta puretta-

137 137 vassa jätevedessä erittäin alhaisia tai jopa alle laboratorion mittausmääritysrajan. Ottaen huomioon jäteveden huomattavan laimenemisen purkualueella, on selvää, ettei jätevesi voi missaan olosuhteissa aiheuttaa ympäristölaatunormien ylittymistä merialueella mittaustavasta riippumatta. Myöskään BAT-päätelmät eivät edellytä tiheämpää tarkkailua, sillä tarkkailua koskevat mittaukset eivät ole velvoittavia ja tarkkailua koskevia vaatimuksia tulee soveltaa käytäntöön perustellusti. Luonnonsuojelu ELY-keskuksen lausunnossa edellytetään, että hakemuksessa tarkastellaan jätevesipäästöjen vaikutusaluetta suhteessa Natura-verkoston kohteisiin ja että hakija esittää perustellun kannan luonnonsuojelulain 65 S:n arviointimenettelyn tarpeeseen. Hakemuksessa on kuvattu jätevesipäästöjen vaikutuksia merialueella perustuen useita vuosikymmeniä jatkuneeseen velvoitetarkkailuun. Kokonaisuutena jätevesipäästöjen vaikutuksia voidaan pitää varsin vähäisinä ja vakiintuneina, eivätkä ne kohdistu tehtaan läheisyydessä oleville Natura-alueille muita voimakkaammin. Toiminnanharjoittaja pitää erittäin epätodennäköisenä, että toiminnalla olisi erityistä vaikutusta Natura-alueisiin ja niillä oleviin suojeltaviin luontoarvoihin. Siten toiminnanharjoittajan kanta on, että luonnonsuojelulain 65 mukaiseen arviointimenettelyyn ei ole tarvetta eikä perustetta. Lisäksi hakija korostaa, että kyseessä on tavanomaiseen ympäristöluvan lupamääräysten määräaikaiseen tarkistamiseen liittyvä hakemus. Hakemuksessa kuvattu toiminta tehdasalueella sekä siitä aiheutuvat jätevesipäästöt jatkuvat muuttumattomina, lukuun ottamatta hakemuksessa uutena toimintana kuvatun kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen toimintaa. Kuoren kuivauksella ja kaasutuksella ei kuitenkaan ole vaikutusta tehdasalueen jätevesikuormitukseen. Huomioiden hakemuksen luonteen ja toiminnan jatkumisen muuttumattomana, on kyseenalaista tuleeko hakemusta pitää ylipäätään luonnonsuojelulain 65 mukaisena hankkeena, johon arviointimenettelyn harkintaa tulisi soveltaa. Edellä esitetyin perustein toiminnanharjoittajan kanta on, ettei erilliselle arviointimenettelylle ei ole tarvetta. Alueiden käyttö Hakija viittaa ELY-keskuksen muistutukseen asemakaavamääräysten noudattamisesta ja toteaa, ettei ole tarpeen antaa määräyksiä ympäristöluvan tarkistamisen johdosta. Tehdasalueella sijaitsevien rakennusten mahdollinen purkaminen ei kuulu ympäristöluvan tarkistamisen piiriin. Muilta osin toiminnanharjoittajalla ei ole huomautettavaa ELY-keskuksen lausuntoon alueiden käytöstä. 2. Lapin ELY-keskus, Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut esittävät lausunnossaan istutusvelvoitteen säilyttämisestä, kuitenkin niin, että se voidaan tarvittaessa muuttaa myös muiksi toimenpiteiksi. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessa

138 138 esittänyt istutusvelvoitteen korvaamista kokonaisuudessaan kalatalousmaksulla. Toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan selkeintä on asettaa määräys hakemuksessa esitetyn mukaisesti kokonaisuudessaan kalatalousmaksuna, joka on kulloinkin kohdennettavissa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tällöin sen käyttöä voidaan asiantuntijoiden näkemyksen mukaan ohjata kokonaisuudessaan tehokkaimmin ja kohdentaa parhaalla mahdollisella tavalla haittojen torjuntatoimenpiteiden toteuttamiseksi. Istutusvelvoitteista on pääosin uusissa päätöksissä luovuttu ja korvattu ne kalatalousmaksulla. Istutusvelvoite tulee toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan kokonaisuudessaan korvata kalatalousmaksulla, jonka käyttöä ohjaa taho, jolla on paras käsitys niiden kohdentamisesta kulloinkin oikeisiin kohteisiin. Lausunnossa on todettu, että työ istutusvelvoitteen hoitamiseksi on vähäinen. Toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan työn määrä ei sinällään ole asiassa keskeinen kysymys vaan se, että haittojen torjuntatoimenpiteet kohdistetaan kokonaisuuden kannalta kulloinkin oikein. Tästä syystä istutusvelvoitetta ei tule määrätä yksittäiselle metsäteollisuusyritykselle. Alueen toimijoita ei myöskään voi lupapäätöksellä määrätä toimimaan yhteistyössä, vaikka näin käytännössä on toimittukin. Kalatalousmaksu mahdollistaa toimenpiteiden kohdistamisen alueen kalastolle aiheutettujen haittojen torjuntaan kokonaisuudessaan kaikkein tehokkaimmin. ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti toiminnanharjoittaja osallistuu kalataloudelliseen yhteistarkkailuun alueen muiden jätevesikuormittajien kanssa kalatalousviranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. 3. Kemin kaupunginhallitus ja ympäristöjaosto Kemin kaupunginhallituksen ja ympäristöjaoston lausunnossa on huomioitu vaatimukset toiminnan kehittämisen ja resurssitehokkuuden edistämisen kannalta sekä niiden merkitys toimintaa koskevien lupamääräysten asettamisessa. Toiminnanharjoittajalla ei ole huomautettavaa lausuntoihin. 4. Keminmaan kunnanhallitus Keminmaan kunnanhallituksen lausunnossa edellytetään varmistamaan soodakattilan savukaasujen puhdistinlaitteiden käytettävyys. Toiminnanharjoittaja on jo käynnistänyt toimenpiteet soodakattilan sähkösuotimien puhdistustehokkuuden varmistamiseksi ja hiukkaspäästötason alentamiseksi eikä siltä osin ole tarvetta antaa asiasta erillisiä määräyksiä.

139 Sotisaaren kylätoimikunta Muistutuksessa on otettu kantaa tehtaiden (Metsä Fibre ja Metsä Board) toiminnasta syntyvään meluun sekä Majaputaan virtauksen palauttamiseen. Majaputaan osalta toiminnanharjoittaja huomauttaa, että vesilain mukaisena asiana se ei kuulu ympäristöluvan tarkistamisen piiriin, eikä siitä tule antaa määräyksiä ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä. Melun osalta toiminnanharjoittaja on sitoutunut minimoimaan toiminnastaan aiheutuvaa melua ja alueella onkin tehty viime vuosina, muistutuksen jättämisen jälkeen useita melupäästöjen vähentämistoimenpiteitä, kuten ELY:n lausunnossakin todetaan. 6. XX/ Sotisaaren, Kuivanuoron ja Vähähaaran asukkaat 7. XX 8. XX 9. XX Muistutuksessa vaaditaan palauttamaan Majaputaan virtaus entiselleen. Kuten edellä on todettu, vesilain mukaisena asiana se ei kuulu ympäristöluvan tarkistamisen piiriin, eikä siitä tule antaa määräyksiä ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä. Muistutuksessa vaaditaan Majaputaan palauttamista luonnonmukaiseen tilaan. Kuten edellä on todettu, vesilain mukaisena asiana se ei kuulu ympäristöluvan tarkistamisen piiriin, eikä siitä tule antaa määräyksiä ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä. Muistutuksessa esitetty huoli puun käsittelyn lisääntymisestä kuoren kuivauksen ja kaasutuksen johdosta on aiheeton, sillä kuorittavan puun määrä määräytyy selluprosessiin menevän puun mukaan. Nykyisin puun kuorinnassa syntyvä kuori poltetaan alueella sijaitsevassa kuorikattilassa. Kuoren kuivauksesta ja kaasutuksesta ei synny päästöjä ilmaan. Meluhaittojen osalta on tehty paljon toimenpiteitä, jotka ovat vähentäneet melupäästöjä. Meluvallin rakentamisella ei välttämättä saavuteta ympäristömelutason alenemista, eikä sellaista tule päätöksessä edellyttää. Ensisijaisesti meluhaittoja minimoidaan huolehtimalla päästölähteiden melutason hallinnasta ja minimoimisesta, siten, että meluhaitat ympäristöön minimoituu. Muistutuksessa on esitetty huoli vesistön rehevöitymisestä. Toiminnanharjoittaja pyrkii minimoimaan vesistöön johdettavaa ravinnekuormitusta minimoimalla puhdistamolle johdettavien vesien määrää sekä huolehtimalla puhdistamon hyvästä toiminnasta. Vesistötarkkailutulosten mukaan valtaosa ravinnekuormituksesta tulee kuitenkin muualta kuin metsäteollisuuslaitoksilta. Metsäteollisuuden

140 140 päästöjen rajoittaminen nykyisestä ei tuo merkittävää parannusta rehevöitymisen kannalta. Myös muistutuksessa viitataan esimerkkinä käytetyn kesän levätilanteen johtuneen muista tekijöistä kuin metsäteollisuuden päästöistä. Neuvotteluiden jälkeen toimitetut vastineet Hakija on ja toimittanut hakemukseensa seuraavassa kuvattuja tarkennuksia. Hakijan tarkentama esitys vesiin johdettavan kuormituksen luparajoista on selvyyden vuoksi sisällytetty päätöksen kertoelmaosan kappaleeseen Hakijan esitys lupamääräyksiksi. Lisäksi hakijan toimittama geotuubeissa kuivatun lietteen polton koetoiminnasta laadittu yhteenvetoraportti on sisällytetty päätöksen kertoelmaosan Vähähaaran lietteeseen liittyvään kappaleeseen (sivu 39). Selvitys liukoisen fosforin ja ortofosforin välisestä korrelaatiosta Jälkiselkeytyksestä lähtevästä puhdistetusta jätevedestä mitattu liukoinen fosfori korreloi ortofosfaatin kanssa erittäin hyvin (Kuva 21). Kuva 21. Liukoisen fosforin ja ortofosfaatin pitoisuuksien korrelaatio Puhdistamon ohjauksessa on perinteisesti käytetty ohjausarvona liukoista fosforia varmistamaan, että puhdistamolla on riittävästi ravinnetta jätevesienkäsittely tehokkuuden varmistamiseksi. Fosfaattifosforin analysoiminen liukoisen fosforin lisäksi ei tuo lisäarvoa ja näkemyksemme mukaan jatkossakin riittää pelkän liukoisen fosforin analysoiminen jälkiselkeytyksestä lähtevästä vedestä.

141 141 Selvitys tehdasalueella sijaitsevien öljynerotuskaivojen uusimisesta Toiminnanharjoittaja on kartoittanut tehdasalueella sijaitsevat öljynerotuskaivot ja katsoo tehdyn selvityksen perusteella, ettei tehdasalueella sijaitse sellaisia öljynerotuskaivoja, jotka tulisi lainsäädännön nojalla tai parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksesta uusia. Vaatimus standardin SFS-EN mukaisista öljynerottimista koskee lainsäädännössä nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ja öljysäiliöiden suoja-altaiden hulevesiä. Olemassa olevia öljynerottimia ei tule määrätä uusimaan lainsäädännössä asetettua laajemmin, eikä vaatimuksia standardin mukaisten öljynerottimien käytöstä muutenkaan laajentaa alueille, joihin vaatimuksia ei ole tarkoitettu. Lainsäädännössä eikä BAT-päätelmissä ole myöskään velvoitettu käsittelemään piha-alueiden tai puukenttien hulevesiä standardin SFS-EN mukaisesti. Puukentältä vesistöön päätyvän kuormituksen minimoimiseksi huolehditaan puukentän säännöllisestä siivouksesta parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Puukentällä mahdollisesti tapahtuvien öljyvuotojen varalta alueella on riittävästi öljyntorjuntamateriaalia ja riski öljyn pääsemisestä vesistöön on pieni. Lisäksi purkupisteessä on öljypuomi. Toiminnanharjoittaja katsoo, että nämä toimenpiteet ovat riittäviä öljyvuodoista aiheutuvien riskien hallitsemiseksi. Tehdasalueella sijaitsee kaksi öljynerotuskaivoa (nrot 9 ja 10), joissa on jatkuvaa virtausta ja joista vedet johdetaan öljynerottimien kautta vesistöön. Öljynerotuskaivoon nro 9 tulee vesiä K10-kattilalta (kuorikattilalta). Viemäriin johdetaan lattia- ja jäähdytysvesiä. Öljynerotuskaivo nro 10 sijaitsee turbiinisalissa, missä riski öljyvuotojen pääsystä vesistöön on vähäinen eikä olemassa olevan öljynerottimien uusimiselle ole riskiarvioinnin perusteella tarvetta. Turbiinilaitoksella on jatkuvat öljynpainemittaukset ja lukitukset, joiden johdosta turbiini menee välittömästi alas, mikäli öljynpaine öljyvuodon johdosta laskee. Turbiinilta lattialle mahdollisesti vuotavat öljyt ovat hydrauliikkaöljyjä ja ominaisuuksiltaan sellaisia, että öljy jähmettyy vuotopaikalle, mistä ne saadaan talteen imeyttämällä öljyntorjuntamateriaaliin ja riski öljyjen pääsemiselle viemäriin saakka on epätodennäköistä. Näin ollen öljynerottimien uusiminen myöskään näissä kohteissa ei näkemyksemme mukaan ole perusteltua. Suurin osa Metsä Fibre Kemin tehtaalla sijaitsevista öljyerotuskaivoista sijaitsee kuivissa tiloissa kuten kone- tai kalustekorjaamoilla, joista ei normaalitilanteessa johdeta vesiä viemäriin. Lisäksi osa kaivoista, joissa on umpikaivoja, joista ei ole yhteyttä vesistöön. Olemassa olevien öljynerottimien uusiminen myöskään näissä kohteissa ei ole perusteltua. Neuvottelut ja katselmukset Metsä Fibre Oy:n Kemin tehtaalla on pidetty tarkastus, johon ovat osallistuneet luvanhakijan, Lapin ELY-keskuksen sekä Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen edustajat. Aluehallintovirasto on

142 , ja pitänyt neuvottelut, joihin ovat osallistuneet luvanhakijan ja Lapin ELY-keskuksen edustajat. Neuvottelupöytäkirjat on liitetty hakemusasiakirjoihin. MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on ollut asiaa ratkaistaessa käytettävissä asiakirjat Metsä Board Oyj Kemin aluehallintovirastossa vireillä olevasta hakemusasiasta Dnro PSAVI/598/2015, Kemin kartonkitehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Asiassa on annettu päätös nro 65/2019. Aluehallintovirastolla on ollut asiaa ratkaistaessa käytettävissä asiakirjat Metsä Fibre Oy:n aluehallintovirastossa yhtäaikaisesti sellutehtaan ja kartonkitehtaan lupahakemusten kanssa vireille tulleesta hakemusasiasta Dnro PSAVI/608/2015, Kemin tehtaan teollisuusjätteen käsittelyalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Asiassa on annettu päätös nro 132/2018/1. Edellä mainitut hakemukset on kuulutettu ja annettu tiedoksi samanaikaisesti tässä asiassa kyseessä olevan hakemuksen kanssa. Lisäksi aluehallintovirastolla on ollut käytettävissään Metsä Fibre Oy:n valvontaviranomaisille toimittamia kuukausiraportteja ja päästötietoja v sekä Kemin Vesi Oy:n Peurasaaren jätevedenpuhdistamon ja Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvan tarkistamishakemukset. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Sotisaaren kylätoimikunnan, Tapani Latomaan ja Sotisaaren, Kuivanuoron ja Vähähaaran asukkaiden sekä Marko Rytkösen Majaputaan virtaussuunnan palauttamista koskevat vaatimukset (muistutuksissa 5, 6 ja 7) jätetään tutkimatta. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Metsä Fibre Oy:lle ympäristöluvan, joka koskee, niiltä osin kuin tällä päätöksellä ei toisin määrätä, hakemuksen mukaista ja laajuista ( t/v) sulfaattisellun tuotantoa, energiantuotantoa, klooridioksidin valmistusta, jätteen käsittelyä ja muita päätoimintaa palvelevia aputoimintoja sekä uutena toimintana kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen toimintaa. Lupa koskee myös lupamääräyksessä lueteltujen tuotannon sivuvirtojen luokittelua sivutuotteiksi.

143 143 Aluehallintovirasto hyväksyy päätöksessä 49/09/2 ja 119/08/2 toimitettavaksi määrätyt selvitykset jätevesipäästöjen alentamista koskevista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista sekä päätöksessä 08/0332/1 toimitettavaksi määrätyn selvityksen laimeiden hajukaasujen keräys- ja käsittelyjärjestelmän tehostamisesta. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee Vähähaaran ala-altaasta ruopatun lietteen polttoa voimalaitoskattilassa K10. Päätöksessä on otettu huomioon tehtaan pääasiallisen toiminnan (massan, paperin ja kartongin tuotanto) BAT-päätelmiä koskeva Euroopan komission täytäntöönpanopäätös 2014/687/EU, joka on julkaistu Lupamääräysten mukainen toiminta ei ennalta arvioiden aiheuta toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempänä ilmenevä ohjaus. Mereen johdettavista jätevesistä Kemin edustan merialueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien kalatalousvahinkojen kompensoimiseksi määrätään kalatalousvelvoite. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Metsä Fibre Oy:lle oikeuden aloittaa kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen toiminta lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (ympäristönsuojelulaki 199 ). Luvan saajan on ennen lupapäätöksen mukaista kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen toiminnan aloittamista asetettava Lapin ELY-keskukselle euron suuruinen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Määrätty vakuus on asetettava ennen toiminnan aloittamista Lapin ELYkeskukselle omavelkaisena pankkitakauksena, vakuutuksena tai pantattuna talletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ELY-keskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Lapin ELY-keskuksen hyväksi. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Luvan saajan on toimitettava tieto vakuuden voimassaolosta ELY-keskukselle ennen kuin toiminta aloitetaan muutoksenhausta huolimatta.

144 144 LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Toiminnassa on käytettävä ja ylläpidettävä komission julkaiseman massan, paperin ja kartongin valmistuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevan täytäntöönpanopäätöksen (2014/687/EU) toimintaa koskevia menetelmiä vähintään siinä laajuudessa kuin on esitetty tämän päätöksen liitteenä 2 olevassa BAT-vertailutaulukossa, ellei tällä päätöksellä ole toisin määrätty. Päästöt pintavesiin ja viemäriin 2. Prosesseissa muodostuvat jätevedet, saniteettijätevedet, tehdasalueen likaantuneet sade- ja sulamisvedet sekä muut likaantuneet vedet on kerättävä ja johdettava käsiteltäväksi tehtaan biologiselle jätevedenpuhdistamolle ja johdettava käsittelyn jälkeen edelleen viemäriputkella Vähähaaran ohitse mereen. Jätevedenpuhdistamolle saadaan johtaa myös hakemuksessa tarkoitetut Metsä Board Oyj:n Kemin kartonkitehtaan prosessi- ja saniteettijätevedet sekä Metsä Fibre Oy:n suljetulta ja nykyiseltä tehdaskaatopaikalta johdettavat likaantuneet vedet. Jätevedenpuhdistamon aktiivilietelaitokselle saa johtaa käsiteltäväksi tarvittaessa myös Vähähaaran ala-altaasta ruopattua kuitulietettä. 3. Jätevedenpuhdistamolle ei saa päästää sellaisia aineita, jätteitä tai jätevesiä, jotka haittaavat merkittävästi puhdistamon toimintaa tai puhdistamolietteen käsittelyä. Sellaiset poikkeukselliset jätevesijakeet, jotka voisivat aiheuttaa biologisen jätevedenpuhdistamon tasaisen toiminnan häiriintymistä, on johdettava puhdistamon varoaltaaseen ja sieltä hallitusti puhdistamolle tarvittavan esikäsittelyn jälkeen siten, että puhdistusteho häiriintyy mahdollisimman vähän. Jäteveden määrää sekä jätevedenpuhdistamolle johdettavaa kuormitusta on pyrittävä vähentämään prosesseja, erillisviemäröintiä ja veden kierrätystä edelleen kehittämällä tai tehostamalla. Tuotantoprosesseja ja jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja huollettava siten, että puhdistustulos pysyy tasaisena. Tuotantoseisokit ja muut poikkeukselliset kuormitustilanteet on huomioitava puhdistamon käytössä ja hoidossa siten, että puhdistamon toimintaa tarvittaessa tehostetaan tai poikkeuksellinen tulokuorma ohjataan puhdistamon varoaltaalle edellä määrätysti. Luvan saajan on jatkettava kehitystyötä puhdistusprosessiin syötettävän typpiravinteen syötön ja annostelun optimoimiseksi ja ammoniumtyppipäästön pienentämiseksi.

145 Puhtaat jäähdytys-, sade-, sulamis- ja kuivatusvedet sekä muut vedet, joista ei aiheudu päästöjä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa, on erotettava likaantuneista vesistä ja johdettava ojituksien, viemärien ja kanaalien kautta puhdistamon ohi hakemuksen mukaisesti suoraan Vähähaaraan tai Kurimonhaaraan. Kyseisten vesijakeiden likaantumattomuus on osoitettava jäähdytysvesien osalta tarkkailuohjelmassa määrätyin mittauksin ja muiden vesien osalta tarvittaessa Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Sellaisissa jäähdytysvesi- tai muissa viemäreissä sekä puu- ja kuorimokentän sadevesiviemäreissä, joissa laitteiston rikkoontuminen voi aiheuttaa öljyn tai muun kemikaalin päästöä vesistöön, on oltava vesien purkupaikoilla öljypuomit ja säännöllinen tarkkailu. Piha-alueilla on oltava aina selvästi merkityssä paikassa saatavilla imeytysmateriaalia sekä sadevesikaivojen kansien sulkumattoja, joilla voidaan estää öljyvuotojen pääsy vesistöön. Puun varastoinnin ja käsittelyn asfaltoidut alueet on puhdistettava säännöllisesti niille jääneestä puu-, kivi- ja maa-aineksista. Sulan maan aikana asfalttialueet on puhdistettava aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kahden viikon välein. Asfaltoiduilta alueilta poistettujen lumien kasausalueille kertyneet jätteet on poistettava lumien sulettua. Puhtaat puuperäiset puhdistusjätteet saa polttaa K10-kattilassa. Nykyisten öljynerottimien ja öljypuomien kunnosta on pidettävä huolta ja varmistettava, ettei mahdollinen öljyvuoto pääse pintavesiin. Kattilan K10 öljynerotuskaivon nro 9 ja turbiinisalin öljynerotuskaivon nro 10 on oltava standardin SFS-EN mukainen luokan I öljynerotin mennessä tai kyseiset vesijakeet on ohjattava muun vastaavaan erotustehoon pystyvän järjestelmän kautta mennessä. 5. Luvan saaja saa loppukäsitellä kemikaalikierrosta poistettavan, soodakattilan sähkösuodattimen erottaman lentotuhkan liuottamalla sitä veteen ja johtamalla edelleen jätevetenä purkukanaalissa Vähähaaran yläaltaaseen ja edelleen mereen. Klooridioksidilaitoksella syntyvän ja prosessista laitokselta poikkeustilanteissa poistettavan jätehapon eli natriumseskvisulfaatin saa johtaa Vähähaaran yläaltaaseen ja edelleen mereen. 6. Tehtaalta johdettavista lupamääräyksien 2 ja 5 mukaisista jätevesistä aiheutuva päästö mereen saa olla kuukausikeskiarvona yhteensä enintään seuraava: COD Cr kg O 2/vrk Kiintoaine kg/vrk Kokonaisfosfori 30 kg/vrk Kokonaistyppi 700 kg/vrk AOX 350 kg/vrk Ammoniumtyppipitoisuus puhdistamolta mereen johdettavassa jätevedessä saa olla enintään 2 mg/l lähtien.

146 146 Jätevedenpuhdistamolla käsiteltävien jätevesien osalta kemiallisen hapenkulutuksen, kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen kuukausikeskiarvoina määrättyihin raja-arvoihin verrattavat päästöt lasketaan tämän päätöksen liitteen 3 mukaisten pitoisuusmittaustulosten ja päivävirtaamien perusteella laskettujen vuorokausikuormitusten keskiarvoina. Vuorokauden mittaustulos analysoidaan virtaamapainotteisesti otetusta keräilynäytteestä. Jätevedenpuhdistamon päästöön on lisättävä lupamääräyksessä 5 tarkoitetun kemikaalikierrosta poistettavan soodakattilan lentotuhkan liuotuksen jätevesien sisältämä päästö ennen raja-arvoihin vertaamista. AOX:n raja-arvoon verrattava päästö lasketaan kuukauden virtaamapainotteisesti otetusta keräilynäytteestä mitatusta tuloksesta kalenteripäivää kohti käyttäen laskennassa kyseisen kuukauden päivävirtaamien keskiarvoa. Päästömääräykset mereen johdettaville päästöille eivät koske puhdistusprosessin laitteiden häiriötilanteita. Puhdistusprosessin laitteen häiriötilanteeksi hyväksytään laitteen äkillisestä vikaantumisesta, mekaanisesta rikkoutumisesta tai muusta toiminnanharjoittajasta riippumattomasta ennakoimattomasta syystä aiheutuva puhdistusprosessin toiminnan äkillinen heikentyminen. Häiriötilanteista on tehtävä viipymättä ilmoitus valvovalle viranomaiselle. Ilmoituksessa on arvioitava häiriön kestoaika, esitettävä mihin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi ja poikkeuksellisten päästöjen vähentämiseksi luvan haltija on ryhtynyt sekä arvio häiriön aikana aiheutuvasta lisäpäästöstä. Raja-arvotarkasteluihin ei myöskään lasketa mukaan ennakoituja sellutehtaan tuotantoseisokin aikaisia jätevedenpuhdistamon huoltoseisokkitilanteita. Seisokeista on toimitettava hyvissä ajoin etukäteen suunnitelma valvovalle viranomaiselle. Suunnitelman on sisällettävä arvio siitä, millä aikavälillä puhdistamo ei seisokin vuoksi alita tässä lupamääräyksessä määrättyjä raja-arvoja. Jätevedenpuhdistamolta poistuvan käsitellyn jäteveden BOD:n on oltava 80 %:ssa vuoden aikana määritetyistä näytteistä alle 25 mg/l. 7. Tehdasintegraatin vuotuiset kokonaispäästöt mereen eivät saa ylittää päästötasoja, jotka lasketaan vuosittaisilla todellisilla valkaisemattoman ja valkaistun sellun sekä kartongin tuotantomäärillä seuraavien BAT-päätelmien mukaisten ominaispäästölukujen perusteella: Valkaisematon sellu Valkaistu sellu Kartonki kg/adt kg/adt kg/t COD Cr ,8 Kiintoaine 1 1,5 0,35 Kokonaisfosfori 0,01 0,01 0,003 Kokonaistyppi 0,2 0,25 0,1 AOX 0,25

147 147 Päästöt ilmaan Tehdasintegraatin vuotuinen päästö mereen lasketaan kunkin päästökomponentin osalta lupamääräyksen 6 mukaisesti lasketun vuorokausikuormitusten vuoden summana. Luvan saajan on verrattava jätevedenpuhdistamolta mereen johdettua kokonaispäästöä edellä olevan mukaisesti laskettuun päästötasoon kalenterivuosittain. Vertailu on raportoitava valvontaviranomaiselle kalenterivuotta seuraavan vuoden tammikuun 15. päivään mennessä. 8. Mereen johdettava vesi ei saa sisältää valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1022/2006 ja muutoksen 868/2010) liitteessä 1 A tarkoitettuja aineita eikä liitteissä 1 C ja 1 D tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, jotka voivat johtaa ympäristölaatunormin ylittymiseen pintavedessä tai kaloissa. 9. Luvan saajan on mennessä poistettava pääosa Vähähaaran ala-altaan pohjaan laskeutuneesta lietteestä. Yksityiskohtainen suunnitelma toimenpiteiden toteuttamisesta, niiden aikaisten päästöjen rajoittamisesta, aikataulusta ja lietteiden käsittelystä on toimitettava Pohjois- Suomen aluehallintovirastolle hakemuksena mennessä. Suunnitelmassa on esitettävä lisäksi tiedot lietteen laadusta, arvio lietteen määrästä, arvio ruoppaustyön ja lietteenkäsittelyn vaikutuksista ympäristöön ja esitys töiden aikaisesta päästö- ja vaikutustarkkailusta. Aluehallintovirasto voi hakemuksen perusteella antaa uusia toimintaa koskevia määräyksiä tai muuttaa nykyisiä lupamääräyksiä. Soodakattila ja meesauuni 10. Soodakattilassa saa polttaa mustalipeän lisäksi laimeita ja väkeviä hajukaasuja ja jätevedenpuhdistamolla muodostuvaa biolietettä. Lisäksi saadaan polttaa likaislauhteiden käsittelystä saatavaa metanolia ja tärpättiä. Tukipolttoaineena voidaan käyttää raskasta polttoöljyä kattilan käynnistys- ja alasajovaiheissa sekä häiriötilanteissa. Soodakattilan savukaasut on johdettava sähkösuodattimien ja savukaasupesurin sekä 94 metriä korkean savupiipun kautta ulkoilmaan.

148 Soodakattilan savukaasupesurilta ilmaan johdettavien savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet laskettuna 6 %:n happipitoisuudessa kuivaa kaasua saavat olla enintään seuraavat: Pitoisuus [mg/m 3 (n)] Hiukkaset 40 vuosikeskiarvo Rikkidioksidi 50 vrk-keskiarvo Rikkidioksidi 25 vuosikeskiarvo TRS 10 kuukauden 2. korkein vrk-keskiarvo TRS 5 kk-keskiarvo Typen oksidit 300 vuosikeskiarvo asti Typen oksidit 200 vuosikeskiarvo alkaen Soodakattilan savukaasupesurilta ilmaan johdettavien kaasumaisten rikkiyhdisteiden päästö ominaispäästönä saa olla enintään seuraava: SO 2-S + TRS-S 0,10 kg S/ADt vuosikeskiarvo Kaasumaisten rikkiyhdisteiden ominaispäästö on laskettava kalenterivuosittain ja raportoitava Lapin ELY-keskukselle kalenterivuotta seuraavan tammikuun 15. päivään mennessä. Ominaispäästö on laskettava ilmaan johdetun kokonaispäästön ja sellutehtaan toteutuneen tuotantomäärän mukaan. Yllä mainitut päästöraja-arvot eivät koske ylös- ja alasajotilanteita. Soodakattilan ylösajovaiheen katsotaan päättyneen ja soodakattilan olevan normaaliajossa, mikäli lipeänpoltto on yli 15 l/s ja päähöyryventtiili on auki yli 80 %. Päästöraja-arvot eivät koske häiriötilanteita, joista on määrätty lupamääräyksessä 42. Ylös- ja alasajotilanteista sekä normaalin tuotantotilanteen poikkeavan suurista TRS-päästöistä on ilmoitettava viivytyksettä Lapin ELY-keskukselle ja Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Meesauunissa saa polttaa raskasta polttoöljyä, metanolia, tärpättiä, kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen tuotekaasua, mäntyöljyä, pikiöljyä, laimeita hajukaasuja sekä soodakattilan häiriötilanteessa väkeviä hajukaasuja. Meesauunin savukaasut on johdettava sähkösuodattimen sekä 86 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan.

149 Meesauunista ilmaan johdettavien savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet laskettuna 6 %:n happipitoisuudessa kuivaa kaasua saavat olla enintään seuraavat: Pitoisuus [mg/m 3 (n)] Hiukkaset 50 vuosikeskiarvo Rikkidioksidi 200 vuosikeskiarvo asti Rikkidioksidi 120 vuosikeskiarvo alkaen TRS 30 kuukauden 4. korkein vrk-keskiarvo Typen oksidit 600 vuosikeskiarvo asti Typen oksidit 450 vuosikeskiarvo alkaen Meesauunista ilmaan johdettavien kaasumaisten rikkiyhdisteiden päästö ominaispäästönä saa olla enintään seuraava: SO 2-S + TRS-S 0,12 kg S/ADt vuosikeskiarvo Kaasumaisten rikkiyhdisteiden ominaispäästö on laskettava kalenterivuosittain ja raportoitava Lapin ELY-keskukselle kalenterivuotta seuraavan tammikuun 15. päivään mennessä. Ominaispäästö on laskettava ilmaan johdetun kokonaispäästön ja sellutehtaan toteutuneen tuotantomäärän mukaan. Yllä mainitut raja-arvot eivät koske tuotannon ylös- ja alasajotilanteita. Meesauunin ylösajovaiheen katsotaan päättyneen ja meesauunin olevan normaaliajossa, mikäli meesan syöttö uuniin on yli 10 l/s, meesan syöttökuljetin on käynnissä ja meesan syöttökuljetin pyörii uuniin päin. Päästöraja-arvot eivät koske häiriötilanteita, joista on määrätty lupamääräyksessä 42. Ylös- ja alasajotilanteista sekä normaalin tuotantotilanteen poikkeavan suurista TRS-päästöistä on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14. Luvan saajan on laadittava selvitys ja toimenpidesuunnitelma meesauunin typenoksidipäästöjen pienentämiseksi. Suunnitelmaan on sisällyttävä kustannustarkastelu low-no x-polttimista ja niiden toimivuudesta luvan saajan meesauunin NO x-päästöjen vähentämisessä eri kuormilla, laskennallinen vertailu toimenpiteiden toteuttamatta jättämisen aiheuttamien lisäpäästöjen haittakustannuksista sekä toimenpiteiden toteutussuunnitelma aikatauluineen. Suunnitelma on toimitettava aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi mennessä. Aluehallintovirasto voi täsmentää lupamääräystä 13 tai täydentää lupaa selvityksen perusteella. 15. Soodakattilan TRS-, SO 2- ja NO x-pitoisuuksia ja meesauunin TRS- ja SO 2-pitoisuuksia on mitattava jatkuvasti. Meesauunin typenoksidien

150 150 osalta on siirryttävä jatkuvatoimiseen päästömittaukseen mennessä. Raja-arvoon verrattavat keskiarvot määritetään jatkuvatoimisesti mitatuista raja-arvoon verrattavista tuntikeskiarvoista, jotka saadaan vähentämällä mitatusta arvosta mittalaitteelle määritetty mittaustuloksen 95 %:n luotettavuutta kuvaava osuus laskettuna raja-arvopitoisuudesta. Mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus ei saa kuitenkaan ylittää rikkidioksidin ja typenoksidien osalta 20 prosenttia ja TRS:n osalta 30 prosenttia. Jatkuvissa mittauksissa vuosi- ja vuorokausikeskiarvo on kaikkien hyväksyttävien tuntikeskiarvojen keskiarvo. Soodakattilan TRS-päästöraja-arvoa katsotaan noudatetun, jos TRS-pitoisuuden kalenterikuukauden toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo ei ylitä raja-arvoa. Meesauunin TRSpäästöraja-arvoa katsotaan noudatetun, jos TRS-pitoisuuden kalenterikuukauden neljänneksi korkein vuorokausikeskiarvo ei ylitä raja-arvoa. Muutoin päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, jos yksikään raja-arvoon verrattava päästöjen keskiarvo ei ylitä raja-arvoa. Soodakattilan ja meesauunin hiukkasmittaukset on tehtävä jaksottaisina mittauksina. Soodakattilan savukaasujen hiukkaspitoisuudet on mitattava vähintään neljä kertaa vuodessa tai vaihtoehtoisesti kaksi kertaa vuodessa, jos hiukkaspitoisuutta mitataan myös jatkuvatoimisella mittalaitteella sähkösuotimien jälkeen ennen savukaasupesuria. Meesauunin hiukkaspitoisuuksien mittaus on tehtävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tuotekaasun käyttöönoton jälkeen hiukkaspitoisuudet on mitattava neljä kertaa vuodessa vähintään yhden vuoden ajan. Jos mittauksilla osoitetaan, ettei päästötaso ole kasvanut tuotekaasun käyttöä edeltävästä tilanteesta, voidaan Lapin ELY-keskuksen hyväksynnällä siirtyä kahteen vuosittaiseen mittauskertaan. Meesauunin typenoksidimittaukset on tehtävä vähintään neljä kertaa vuodessa siihen asti, kunnes siirrytään typenoksidien jatkuvatoimiseen mittaukseen. Kertamittausten väli on oltava vähintään kaksi kuukautta. Kertamittauksissa mittaustulos on kolmen vähintään 30 minuuttia kestävän peräkkäisen mittauksen keskiarvo. Päästöraja-arvoja katsotaan neljä kertaa vuodessa tehtävissä kertamittauksissa noudatetun, jos vuoden aikana saatujen mittaustulosten keskiarvo ja kolme neljästä mittaustuloksesta alittavat raja-arvon. Silloin kun soodakattilan tai meesauunin hiukkaspitoisuuksia mitataan kaksi kertaa vuodessa, molempien vuoden aikana saatujen mittaustulosten on alitettava raja-arvo. Kertamittausten osalta mittausepävarmuutta ei vähennetä ennen vertaamista raja-arvoihin. Kokonaispäästöjä laskettaessa on käytettävä jatkuvatoimisten mittausten osalta mitattuja pitoisuuksia ilman mittausepävarmuuden vähentämistä ja kertamittausten osalta mittaussarjan yksittäisten mittaustulosten aritmeettista keskiarvoa ilman mittausepävarmuuden vähentämistä.

151 151 Ominaispäästöraja-arvojen laskennassa käytetään päästömittausten arvoja ilman mittausepävarmuuden vähentämistä sekä sellutehtaan todellisia toteutuneita valkaistun ja valkaisemattoman sellutuotannon yhteenlaskettuja tuotantomääriä. Jos jatkuvissa mittauksissa hylätään jonakin vuorokautena enemmän kuin kolme tuntikeskiarvoa mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi, on kyseisen vuorokauden mittaukset mitätöitävä. Tuntikeskiarvo on hylättävä, jos mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi tuntikeskiarvon laskentaan käytettävistä hetkittäisarvoista hylätään enemmän kuin 1/3. Jos jatkuvatoimisten mittausten tuloksista joudutaan hylkäämään mittaukset vuoden aikana yli kymmenenä päivänä, on ryhdyttävä toimiin mittausjärjestelmän luotettavuuden parantamiseksi. Toimet mittausjärjestelmän luotettavuuden parantamiseksi on esitettävä Lapin ELY-keskukselle kahden kuukauden kuluessa 10 vuorokauden kiintiön ylittymisestä. Voimalaitoskattila K Kattilassa K10 saa polttaa pääpolttoaineina puuperäistä biomassaa ja turvetta. Käynnistys- tai tukipolttoaineena saa käyttää raskasta ja kevyttä polttoöljyä. Lisäksi kattilassa K10 saa polttaa sellutehtaan jätevedenpuhdistuksessa muodostuvan puuperäisen primäärilietteen. Kattilan K10 savukaasut on johdettava sähkösuodattimen sekä 81,6 metriä korkean savupiipun kautta ulkoilmaan asti kattilan K10 savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet laskettuna 6 %:n happipitoisuudessa kuivaa kaasua saavat olla enintään seuraavat: Pitoisuus [mg/m 3 (n)] Hiukkaset 30 Rikkidioksidi 200 Typen oksidit 600

152 alkaen kattilan K10 savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet laskettuna 6 %:n happipitoisuudessa kuivaa kaasua saavat olla enintään seuraavat, polttoainetehon ollessa alle 100 MW tai 115 MW: Alle 100 MW: Pitoisuus [mg/m 3 (n)] Hiukkaset 30 Rikkidioksidi 230 Typen oksidit MW: Hiukkaset 20 Rikkidioksidi 230 Typen oksidit 250 Raja-arvot eivät koske kattilan ylös- ja alasajotilanteita, savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteita tai polttoaineen saatavuudessa ilmeneviä SUPO-asetuksen 17 mukaisia häiriöitä. Savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteita koskevat määrittelyt on esitetty lupamääräyksessä 41. Kattilan K10 ylösajovaiheen katsotaan päättyneen ja kattilan olevan käynnissä, kun kaksi seuraavista kolmesta ehdosta täyttyy: 1. kattilan minimitehopiste > 25 % nimellisestä lämpötehosta ylitetään (tuorehöyryn virtaus > 10 kg/s) 2. tasainen palaminen kiinteällä polttoaineella: petilämpötila > 820 C (pedin keskiarvo) ja molemmat kiinteän polttoaineen syöttöruuvit päällä 3. apu- tai lisäpolttimet eivät ole päällä. Kattilan K10 alasajovaiheen katsotaan alkaneen, kun kaksi seuraavista kolmesta ehdosta täyttyy: 1. kattilan minimitehopiste < 27,5 % lämpötehosta alitetaan (tuorehöyryn virtaus < 11 kg/s) 2. palaminen ei tasaista kiinteällä polttoaineella: petilämpötila < 820 C (pedin keskiarvo) tai molemmat syöttöruuvit eivät ole päällä 3. apu- tai lisäpolttimet ovat päällä. 18. Kattilan K10 hiukkas-, SO 2- ja NO x-päästöjä on mitattava jatkuvatoimisesti, kunnes polttoainetehon pienentyminen alle 100 MW:iin on vahvistettu lupamääräyksen 19 mukaisesti asti jatkuvissa mittauksissa päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät (VNA 936/ ): - kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja-arvoja,

153 153 - rikkidioksidin ja hiukkasten kaikista 48 tunnin keskiarvoista 97 % ei ylitä 110 %:a raja-arvoista, ja - typenoksidien kaikista 48 tunnin keskiarvoista 95 % ei ylitä 110 %:a raja-arvosta alkaen jatkuvissa mittauksissa päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät (VNA 936/ ): - yksikään raja-arvoon verrattava päästöjen kuukausikeskiarvo ei ylitä raja-arvoja, - yksikään raja-arvoon verrattava vuorokausikeskiarvo ei ylitä 110 %:a raja-arvoista, ja - 95 % kaikista vuoden aikana mitatuista raja-arvoon verrattavista tuntikeskiarvoista ei ylitä 200 %:a raja-arvoista. Raja-arvoon verrattavat päivittäiset keskiarvot ja tuntikeskiarvot määritetään jatkuvasti mitatuista raja-arvoon verrattavista tuntikeskiarvoista, jotka saadaan vähentämällä mitatusta arvosta mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus laskettuna raja-arvon pitoisuudesta. Yhden mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus on rikkidioksidille ja typenoksideille 20 prosenttia päästöraja-arvosta ja hiukkasille 30 prosenttia päästöraja-arvosta. Mittalaitteille on vuosittain määritettävä epäpuhtauskohtainen kokonaisepävarmuus 95 %:n luottamusvälillä. Jatkuvatoimisten rikkidioksidi- ja typenoksidimittausten kokonaisepävarmuus ei saa ylittää edellä mainittuja prosenttiosuuksia. Jos polttoainetehon pienentyminen on hyväksytty lupamääräyksen 19 mukaisesti, päästömittaukset on tehtävä kertamittauksina joka kuudes kuukausi tai tiheämmin. Kertamittauksissa mittaustulos on kolmen vähintään 30 minuuttia kestävän peräkkäisen mittauksen keskiarvo. Päästöraja-arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kaikki vuoden aikana saadut mittaustulokset alittavat raja-arvon. Kertamittausten osalta mittausepävarmuutta ei vähennetä ennen vertaamista raja-arvoihin. Mittausraporteista on käytävä selkeästi ilmi mittaajan ilmoittama mittausmenetelmän epävarmuus, mittaustuloksen epävarmuus ja tulosten käsittely. Mittaajalla tulee olla käyttämiensä päästömittausmenetelmien akkreditointi. Mittaajan pätevyys on pyynnöstä osoitettava toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle. Kokonaispäästöjä laskettaessa on käytettävä mitattuja pitoisuuksia ilman mittausepävarmuuden vähentämistä. Polttolaitoksella on oltava järjestelmä, jolla tämän lupamääräyksen mukaisesti mitattuja päästömittaustuloksia käsitellään ja esitetään tarkoituksenmukaisesti siten, että SUPO-asetuksen 22 :n mukaisesti valtion valvontaviranomainen voi todentaa, että ympäristöluvassa olevia vaatimuksia ja päästöraja-arvoja noudatetaan. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava SUPO-asetuksen 21 :n edellyttämät tiedot. Toimitettaviin tietoihin on sisällyttävä kalenterikuukausittain esitetty toteutuneen kulutuksen mukainen polttoainejakauma.

154 154 Jos jatkuvissa mittauksissa hylätään jonakin vuorokautena enemmän kuin kolme tuntikeskiarvoa mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi, on kyseisen vuorokauden mittaukset mitätöitävä. Tuntikeskiarvo on hylättävä, jos mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi tuntikeskiarvon laskentaan käytettävistä hetkittäisarvoista hylätään enemmän kuin 1/3. Jos jatkuvatoimisten mittausten tuloksista joudutaan hylkäämään mittaukset vuoden aikana yli kymmenenä päivänä, on ryhdyttävä toimiin mittausjärjestelmän luotettavuuden parantamiseksi. Toimet mittausjärjestelmän luotettavuuden parantamiseksi on esitettävä Lapin ELY-keskukselle kahden kuukauden kuluessa 10 vuorokauden kiintiön ylittymisestä. 19. Luvan haltijan on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon selvitys kattilan K10 polttoainetehon pienentämisestä ja esitys vahvistettavasta uudesta polttoainetehosta. Selvityksen tulee olla puolueettoman ulkopuolisen asiantuntijan laatima. Selvityksestä on käytävä ilmi tehdyt toimenpiteet ja niiden perusteella todennettu uusi polttoaineteho. Selvitys tulee toimittaa kahden kuukauden kuluessa toimenpiteiden tekemisen jälkeen. Hajukaasujen kerääminen ja käsittely 20. Toiminnassa muodostuvat väkevät hajukaasut on kerättävä ja käsiteltävä polttamalla soodakattilassa. Tilanteissa, joissa väkeviä hajukaasuja ei voida polttaa soodakattilassa, ne on johdettava poltettavaksi meesauuniin. Väkevien hajukaasujen polton on toimittava jatkuvasti. Tilanteissa, joissa hajukaasuja ei voida turvallisuussyistä johtaa polttoon, ne voidaan johtaa käsittelemättöminä ulkoilmaan. Jokaisesta tällaisesta tilanteesta on raportoitava lupamääräyksen 37 mukaisesti. Keräyksen piirissä olevat laimeat hajukaasut on johdettava hönkä- tai lauhdutuspesurien kautta ja käsiteltävä kertoelmaosan kohdassa Hajukaasujen käsittely esitetyn kaavion mukaisesti soodakattilassa, soodakattilan savukaasupesurissa tai meesauunissa. Laimeiden hajukaasun keräily- ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden on oltava vähintään 98 % kuukausittaisesta toiminta-ajasta. Luvan saajan on tarkkailtava haisevien rikkiyhdisteiden keräily- ja käsittelyjärjestelmien tehokkuutta. Kaikki järjestelmien häiriötilanteet (ajankohdat ja kestoajat, erityisesti poltto- ja varapolttopaikkojen ohitusajat sekä aiheutuneet päästöt ja suoritetut toimenpiteet) on kirjattava. Sellutehtaan uudet prosessit ja käyttöön otettavat laitteet on suunniteltava ja toteutettava niin, että hajukaasut pystytään keräämään ja johtamaan käsiteltäväksi. 21. Hakesiiloissa tapahtuvasta hakkeen lämmityksestä aiheutuvia hajupäästöjä on vähennettävä kehittämällä tai muuttamalla hakkeen lämmityksessä käytettävää tekniikkaa siten, että hajukaasujen keräily ja käsittely on mahdollista, tai että hajukaasuja ei normaalitoiminnassa muodostu.

155 155 Luvan saajan on mennessä esitettävä aluehallintovirastolle selvitys hakkeen lämmityksen aiheuttamista hajupäästöistä ja niiden vaikutuksista sekä toimenpidesuunnitelma päästöjen vähentämiseksi. Lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa selvityksen perusteella. Valkaisu ja valkaisukemikaalien valmistus 22. Massan valkaisussa sekä klooridioksidilaitoksella syntyvät klooripitoiset höngät on käsiteltävä hönkäpesureilla ennen ulkoilmaan johtamista. Pesureilta ilmaan johdettavien hönkäkaasujen klooripitoisuus (Cl tot) saa olla enintään 30 mg/m 3 (n). Kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitos 23. Kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksessa voidaan käyttää raaka-aineena kuorta ja muuta puuperäistä biomassaa sekä jätevedenpuhdistamon lietteitä. Tukipolttoaineena saa käyttää polttoöljyä. 24. Kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen suunnittelussa ja toiminnassa on ehkäistävä laitokseen syötettävien polttoaineiden ja tuhkan käsittelystä aiheutuva pölyäminen ja hajupäästöt. Laitoksen toiminnan pöly- ja VOC-päästöt on selvitettävä laitoksen käyttöönoton jälkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana ottaen huomioon kaikki kuivattavat ja kaasutuksessa käytettävät eri polttoaineet. Tulokset on raportoitava kolmen kuukauden sisällä ensimmäisen toimintavuoden jälkeen Lapin ELY-keskukselle. Melu 25. Toiminnan melu ei saa yhdessä tehdasalueen muun teollisen toiminnan kanssa ylittää lähimpien asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla päivällä (klo 7 22) ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 db eikä yöllä (klo 22 7) ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 50 db. Toiminnassa tulee ylläpitää meluntorjunnan tasoa korkealla huolehtimalla aktiivisesti ja ennakkopainotteisesti työkoneiden ja laitteiden hyvästä kunnosta sekä varmistamalla käytössä olevien työmenetelmien ja -tapojen olevan mahdollisimman vähän melua aiheuttavia. Uusien laitteiden hankinnassa on kiinnitettävä huomiota alhaisiin melupäästöihin ja meluntorjuntaan sekä aiheutuvan tärinän vähentämiseen. Käyttöön otettavien uusien melua aiheuttavien laitteiden tai niiden käytön muutoksesta aiheutuvien olennaisten melupäästöjen muutosten vaikutus ympäristön melutasoihin on mitattava tai arvioitava melun leviämismallilaskelmilla Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 26. Ympäristömelua on seurattava säännöllisesti vähintään viiden vuoden välein laadittavilla meluselvityksillä. Meluselvitykset on toistettava myös aina

156 156 merkittävien melutasoa nostavien muutosten jälkeen. Melumittausten tulokset on raportoitava Lapin ELY-keskukselle. Melurajojen ylittyessä mittauksissa luvan saajan on laadittava Lapin ELY-keskukselle toimenpidesuunnitelma melutason alentamiseksi. ELY-keskus voi tarvittaessa määrätä ylimääräisistä melumittauksista. 27. Tehdasintegraatin ympäristömelumittaukset ja -mallinnukset on toteutettava seuraavan kerran vuonna Mittausten ja melumallinnusten tulokset on raportoitava mennessä Lapin ELY-keskukselle. Selvitys tulee tehdä yhdessä tehdasalueella toimivien muiden ympäristöluvanvaraisten toiminnanharjoittajien kanssa. Melumittaukset on tehtävä myös sellaisena ajankohtana, kun junakuormia puretaan yöaikaan. Raportissa tulee arvioida meluselvitysten tulosten perusteella meluntorjuntatoimenpiteiden nykyinen ja tuleva tarve. Toimenpiteiden vaatimaa kustannustasoa tulee tarkastella sekä antaa riittävät perustelut, mikäli jonkin tarpeelliseksi arvioidun toimenpiteen toteuttaminen on luvan saajan kannalta kohtuuton kustannus suhteessa saatavaan ympäristöhyötyyn. Selvityksessä on otettava kantaa siihen, miten tämän päätöksen mukainen tuotantokapasiteetin kasvu sekä suunnitellun kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen toiminta vaikuttavat melutasoon ympäristössä. Sivutuotteet ja jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 28. Toiminta on järjestettävä siten, että siinä muodostuu mahdollisimman vähän jätteitä. Muodostuvat jätteet on ensisijaisesti ohjattava uudelleenkäytettäviksi tai kierrätettävä. Toissijaisesti jätteet on hyödynnettävä aineena tai energian tuotannossa. Mikäli hyötykäyttö ei ole mahdollista, jätteet on toimitettava loppukäsiteltäväksi laitokseen, käyttökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Jätteitä kuljettavien toiminnanharjoittajien on oltava ELY-keskuksen ylläpitämässä jätteen ammattimaista kuljettamista koskevassa jätehuoltorekisterissä. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään siten, että jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia ei jätteitä sekoittamalla heikennetä. Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Loppukäsittelyyn toimitettavia tavanomaisia jätteitä saa varastoida enintään vuoden ja hyödynnettäviä tai esikäsiteltäviä tavanomaisia jätteitä enintään kolme vuotta.

157 157 Tehtaan omassa toiminnassa muodostuvat keskeiset prosessijätteet luokitellaan seuraavassa taulukossa esitettyihin jäteluokkiin. Jäte Syntypaikka Jätenimike Viherlipeäsakka Talteenotto Kalkkipitoiset jätteet Kaustisointi/meesauuni Orgaaninen kuiturejekti Keitto/lajittelu Esiselkeytyksen liete Jätevedenpuhdistamo Aktiivilietelaitoksen bioliete Jätevedenpuhdistamo Rakennus- ja purkujätteet Koko tehdas Vähähaaran pohjaliete Vähähaaran ala-allas sähkösuodatti- Soodakattilan men tuhka Soodakattila Natriumseskvisulfaatti Klooridioksidilaitos Pohjatuhka Voimalaitos (K10) Lentotuhka Voimalaitos (K10) Kuorihiekka Kuorimo Oksarejekti Massan lajittelu Kuori- ja puujäte Puun varastointi- ja käsittelykenttä Kaasuttimen pohjatuhka Kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitos Prosessissa muodostuvat hyötykäyttöön menevät kuorihiekka, oksarejekti, meesa, poltettu kalkki, kalkkipöly, kuorikattilan lentotuhka ja kaasuttimen tuhka luokitellaan jätelain 5 2 momentin mukaisiksi sivutuotteiksi, kun ne käytetään sellaisenaan materiaalina teollisissa prosesseissa tai vastaavissa vakiintuneissa käyttökohteissa, niiden laatu täyttää tämän päätöksen kertoelmaosassa kohdassa Tuotantoprosessissa syntyvät sivutuotteet esitetyt laatuvaatimukset, laatua tarkkaillaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti ja hyödyntämiselle on olemassa riittävä varmuus. Sivutuotteiden laatua on seurattava luvansaajan omavalvontasuunnitelman mukaan, joka on lisättävä tehtaan tarkkailuohjelmaan. Mikäli hakemuksessa esitettyjä hyötykäyttökohteita ei ole saatavissa tai sivutuotteet eivät ole laadultaan hyötykäyttökelpoisia, ne ovat lupamääräyksen 28 taulukossa esitettyjä jätteitä ja ne on varastoitava ja toimitettava käsiteltäväksi lupamääräyksen 28 mukaisesti. Vähähaaran lietteen osalta käsittely saadaan tehdä myös lupamääräyksen 2 mukaisesti. 30. Prosessiin takaisin kierrätettävää meesaa saa välivarastoida tehdasalueella asfaltoidulla kentällä, jonka hulevedet on viemäröity jätevedenpuhdistamolle. Meesaa saa välivarastoida kentällä kerrallaan enintään tonnia.

158 158 Asfaltoidulla ja viemäröidyllä kentällä saa tehdasalueella välivarastoida tarvittaessa myös muita sivutuotteeksi luokiteltuja materiaalivirtoja ennen niiden toimittamista jatkokäyttöön. Välivarastoinnin kesto saa tällöin olla materiaalieräkohtaisesti enintään kolme vuotta. Välivarastoinnista ei saa aiheutua tehdasalueen ulkopuolelle pölyämistä, hajua tai valumavesien huuhtoutumista vesistöön. 31. Soodakattilan sähkösuodattimelta poistettavan, lähinnä natriumsulfaatista muodostuva tuhkan, enintään t/v, saa loppukäsitellä liuottamalla veteen ja johtaa vesistöön lupamääräyksen 5 mukaisesti. Klooridioksidilaitokselta poikkeustilanteissa poistettavan jätehapon eli natriumseskvisulfaatin, enintään 300 t/v, saa johtaa Vähähaaraan, kun jätehapon hyödyntäminen tehtaalla, varastointi säiliöön tai toimittaminen muuhun jatkokäyttöön ei ole mahdollista. Luvan saajan on laadittava selvitys vesistöön liuotettavan soodakattilan lentotuhkan kokonais-, haitta-aine- ja ravinnepitoisuuksista ja käsittelystä laitoksella. Selvityksessä tulee tarkastella kokonaispitoisuuksien ohella erityisesti vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden sekä E- PRTR-asetuksen (166/2006/EU) tarkoittamien haitallisten aineiden sekä ravinteiden esiintyvyyttä ja pitoisuuksia veteen liuotettavassa jätteessä. Selvitys tulee toimittaa Lapin ELY-keskukselle mennessä. ELY-keskus voi tarvittaessa tarkentaa tarkkailua. 32. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet on varastoitava niille osoitetussa paikassa, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa. Jätteiden sekoittuminen ja mahdollisissa vuototapauksissa ympäristöön pääseminen on estettävä. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitoksiin, joiden toiminnanharjoittajilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Luovutettaessa vaarallisia jätteitä ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja. Vaarallisia jätteitä voidaan välivarastoida ennen niiden toimittamista käsiteltäväksi enintään vuoden. 33. Luvan saajan on nimettävä vastuuhenkilö jätteenkäsittelyyn liittyvän toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön on oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa ja hänellä on oltava tehtävien hoitamiseksi riittävä ammattitaito. Luvan saajan on huolehdittava vastuuhenkilön ja muun henkilökunnan asiantuntemuksen ylläpidosta ja riittävästä koulutuksesta sekä riittävän tiedon antamisesta jätteen toimittajille, kuljettajille ja muille sidosryhmille.

159 159 Vanha kaatopaikka 34. Tehdasalueella sijaitsevalta suljetulta kaatopaikalta kerättävät suotovedet on johdettava käsiteltäväksi sellutehtaan jätevedenpuhdistamolle. Suljetun kaatopaikan jälkihoidosta, tarkkailusta ja suotovesien käsittelystä luvansaajan on vastattava niin kauan, kuin toiminnasta aiheutuu haitallisten aineiden päästöjä, kuitenkin vähintään 30 vuoden ajan sulkemisen jälkeen. Suljetun kaatopaikan tarkkailussa on noudatettava tarkkailuohjelmaa, joka koskee nykyistä ja vanhaa kaatopaikkaa (Metsä Fibre Oy, Kemin tehdas, Tehdaskaatopaikkojen tarkkailuohjelma, , Ramboll Oy, sekä siihen myöhemmin hyväksytyt/hyväksyttävät päivitykset). Varastointi ja kemikaalit 35. Toiminnassa käytettävät raaka- ja tuotantoaineet, kemikaalit, polttoaineet, prosessiliuokset, sivutuotteet sekä muodostuvat jätteet on varastoitava laitosalueilla niin, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Nestemäiset kemikaalit, prosessiliuokset ja polttoaineet on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä säiliössä tai astiassa suoja-altaalla tai reunakorokkein varustetussa varastotilassa. Uudet nestemäisten kemikaalien, prosessiliuosten tai polttoaineiden säiliöt on rakennettava siten, että suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa vähintään 110 % altaan sisällä olevan suurimman säiliön tilavuutta. Vaihtoehtoisesti säiliöt voivat olla kaksoisvaippasäiliöitä, jotka on varustettu vuodonilmaisimilla ja ylitäytönestimillä. Samaan säiliöryhmään ei saa sijoittaa keskenään vaarallisesti reagoivia kemikaaleja tai kemikaaleja, jotka syövyttävät muun varoallastilassa olevan säiliön rakennemateriaalia, perustusta, vallitilan suojakalvoa tai muuta rakennetta. Varastotilojen lattiakaivot on varustettava asianmukaisin suojakansin tai sulkuventtiilein. Nestemäisten kemikaalien ja polttoaineiden lastaus-, purku- ja tankkauspaikkojen on oltava suojattuja niin, että mahdollisen polttoaine- tai kemikaalivuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään, viemäriin tai vesiin ja että se voidaan ottaa talteen. Varastojen sekä purku- ja lastauspaikkojen pinnoitteiden sekä mahdollisten viemäreiden sulkulaitteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot on korjattava viipymättä. Vaarallisten nestemäisten kemikaalien lastaamiseen tai purkamiseen käytettävät säiliöiden täyttö- ja tyhjennyspaikat on mennessä allastettava siten, että allastuksella saadaan kerättyä talteen suurimman tyhjennettävän kuljetussäiliön tilavuus. Polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden sekä niihin liittyvien putkitusten on oltava sellaisia, että jätevedenpuhdistamolle tai suoraan mereen ei pääse häiriötilanteissakaan kemikaaleja, jätteitä tai jätevesiä, jotka merkittävästi haittaavat puhdistamon toimintaa tai puhdistamolietteen asianmukaista käsittelyä tai aiheuttavat pilaantumista tai sen vaaraa vesistössä.

160 Käytettävistä ympäristölle haitallisista kemikaaleista on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa. Uusista käyttöön otetuista tai käytöstä poistetuista kemikaaleista on raportoitava viimeistään vuosiraportin yhteydessä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 37. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Kemin kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja tapahtuneen toistumisen estämiseksi ja tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi. 38. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on tehdasalueella oltava tarpeelliset ympäristövahinkojen alkutorjuntaan ja henkilöstön suojaamiseen tarkoitetut laitteet ja tarvikkeet aina helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut ympäristölle tai terveydelle vaaralliset aineet on kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Luvan saajan on pidettävä vahinko- ja onnettomuustilanteita koskevat toimintasuunnitelmat ja -ohjeet ajan tasalla sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta onnettomuustilanteiden varalta. Luvan saajan on jatkettava toimintaan liittyvien ympäristöriskien vähentämistä ja ennaltaehkäisyä. Luvan saaja on velvollinen pitämään tehtaan toimintoja koskeva ympäristöriskikartoitus ajan tasalla. Riskikartoitus tulee päivittää vähintään viiden vuoden välein ja aina merkittävien muutosten yhteydessä. Tapahtuvista muutoksista ja riskikartoituksen päivittämisestä tulee ilmoittaa valvoville viranomaisille. 39. Luvan saajan on laadittava riskinarviointiin perustuva ympäristönsuojelulain (527/2014) 15 :n mukainen ennaltavarautumissuunnitelma. Varautumissuunnitelmassa on huomioitava prosessi- ja energiantuotantopäästöjen puhdistusjärjestelmien, varastosäiliöiden, jätevedenpuhdistamon ja muiden päästöjä vähentävien laitteistojen ja rakenteiden häiriötilanteet sekä laitoksella jo tehdyt riskiarvioinnit. Varautumissuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Varautumissuunnitelmaa on tarkistettava ympäristöriskeihin vaikuttavien olennaisten muutosten jälkeen. Varautumissuunnitelma voidaan yhdistää vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) tai pelastuslain (379/2011) nojalla laadittuihin vastaaviin suunnitelmiin. Suunnitelma on toimitettava Lapin ELY-keskukselle, Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä alueelliselle pelastuslaitokselle viimeistään Jätevesipäästöjen osalta lupamääräyksen 6 mukaisia puhdistusprosessin puhdistinlaitteen häiriötilanteita saa olla enintään 240 tuntia minkä tahansa 12 kuukauden jakson aikana.

161 Kattilan K10 savukaasujen puhdistinlaitteiden rikkoutuessa tai sen toiminnan häiriötilanteissa puhdistinlaite on korjattava 24 tunnin kuluessa. Mikäli normaaliin toimintaan ei voida palata 24 tunnin kuluessa, kattilan päästöjä on rajoitettava käyttämällä vähän päästöjä aiheuttavia polttoaineita tai kattilan toimintaa rajoittamalla. Kattilaa saa käyttää ilman savukaasujen puhdistinlaitteita enintään 120 tuntia 12 kuukauden jakson aikana. Ilmoitus savukaasujen puhdistinlaitteen häiriöistä ja rikkoontumisista on tehtävä 48 tunnin kuluessa niiden ilmenemisestä. Sähkösuotimen häiriöajaksi lasketaan aika, jolloin seuraavat ehdot toteutuvat yhtäaikaisesti: 1. Vähintään kaksi kenttää on poissa käytöstä ja 2. kuoren poltto on päällä. Kentän katsotaan olevan pois päältä, kun kentän virta on < 10 ma. 42. Soodakattilan savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriöiden, jolloin lupamääräyksen 11 raja-arvoja ei sovelleta, kesto saa olla enintään 200 tuntia vuodessa. Meesauunin savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriöiden, jolloin lupamääräyksen 13 raja-arvoja ei sovelleta, kesto saa olla enintään 200 tuntia vuodessa. Soodakattilan tai meesauunin toiminta on keskeytettävä, ellei normaaliin toimintaan voida palata 24 tunnin kuluessa tai muuten, esimerkiksi polttotehoa alentamalla tai polttoainetta muuttamalla aliteta luvassa määrättyä päästöraja-arvoa. Mikäli toimintaa jatketaan alentamalla polttotehoa tai muuttamalla polttoainetta, on lupamääräyksiin verrattava päästötaso selvitettävä 72 tunnin kuluessa häiriön alkamisesta, ellei luvan saaja muuten pysty luotettavasti osoittamaan valvovalle viranomaiselle, etteivät päästöraja-arvot ylity. Tämä määräys ei kuitenkaan koske sellaisia soodakattilan tilanteita, joissa vain yksi soodakattilan sähkösuodattimista on häiriötilanteessa ja savukaasupesuri on normaalitoiminnassa. Toiminnan muuttuminen tai lopettaminen 43. Toiminnan muutoksista on hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnan pysyvästä lopettamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Jos toiminnasta tai sen muutoksesta aiheutuu tai uhkaa aiheutua sellaisia päästöjä tai ympäristövaikutuksia, joihin tällä päätöksellä ei ole lupaa myönnetty, asiasta on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Kemin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille. Ilmoitukseen on liitettävä arvio toiminnan muutoksen vaikutuksista päästöihin ja niiden ympäristövaikutuksiin tarkasteltuna kaikkien päästöelementtien osalta.

162 Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä ympäristölupaviranomaiselle hakemuksena yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta. Suunnitelmassa on esitettävä alueen puhdistaminen, rakennelmien ja rakennusten mahdollinen purkaminen, säiliöiden ja putkistojen tyhjentäminen ja purkaminen, jätteiden ja purkutoiminnoista kertyvien materiaalien käsittely, selvitys alueen maaperän kunnosta ja mahdollinen kunnostustarpeen arviointi sekä jälkitarkkailun tarve. Sulkemissuunnitelmassa on vertailtava laitosalueen senhetkistä tilaa ympäristönsuojelulain 82 :n mukaiseen perustilaselvitykseen. Toiminnan loputtua on alueelta poistettava kaikki ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat koneet ja laitteet, tuotteet, sivutuotteet, kemikaalit, polttoaineet ja jätteet. Luvanhaltijan on huolehdittava, että toiminnan lopettamisen jälkeenkin päästöjen rajoittamiseksi tarpeelliset rakenteet ja laitteet ovat käytössä ja pysyvät toimintakuntoisina siihen asti, kunnes lupaviranomainen jälkihoitovaiheen päästö- ja vaikutustarkkailutietojen perusteella päättää, että järjestelmät eivät ole tarpeen. Luvanhaltija vastaa toiminnan päätyttyä edelleen tarpeellisista toimenpiteistä pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 45. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Toiminnan päästöjä ja niiden vaikutuksia on tarkkailtava tehtaan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailu on lisäksi tehtävä siten, kuin tämän päätöksen liitteessä 3 ja tämän päätöksen muissa lupamääräyksissä on määrätty. Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailun osalta luvan saajan on osallistuttava Kemin edustan merialueen yhteistarkkailuun. Muutokset yhteistarkkailuohjelmaan hyväksyy Lapin ELY-keskus. Ilmanlaadun vaikutustarkkailun osalta luvan saajan on osallistuttava Kemin ilmanlaadun yhteistarkkailuun sekä bioindikaattoritutkimuksiin. Muutokset yhteistarkkailuohjelmaan hyväksyy Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. Luvan saajan on tarkkailtava hajupäästöjen vaikutuksia lähiympäristön asuinalueiden ilmanlaatuun viimeistään vuodesta 2021 lähtien omalla tarkkailupisteellä. Tarkkailupisteen tulee sijaita keskeisellä paikalla asuinalueisiin ja tehdasalueelta vallitseviin tuulensuuntiin nähden (alueella Koivuharju Paattio). Pisteellä on mitattava jatkuvatoimisesti TRS-pitoisuuksia. Seurannan tulokset on raportoitava vuosittain Lapin ELY-keskukselle ja Kemin sekä Keminmaan ympäristönsuojeluviranomaisille. Kemin ilmanlaadun yhteistarkkailuvuosina tarkkailu voidaan toteuttaa ja raportoida yhteistarkkailun osana. 46. Luvan haltijan on päivitettävä Kemin tehdasintegraattia koskeva käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma liitettä 3 sekä muita lupamääräyksiä

163 163 vastaavaksi Lapin ELY-keskukselle hyväksyttäväksi toimitettavalla uudella tarkkailusuunnitelmalla mennessä. Lapin ELY-keskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa siten, että tarkkailun kattavuus ja tulosten luotettavuus ei heikenny. Kalatalousvelvoitteet 47. Kalastolle ja kalastukselle meressä aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi luvan saajan on istutettava vuosittain kpl vähintään 20 cm mittaista meritaimenta. Taimenistutukset voidaan muuttaa vähintään 6 cm mittaisten 1-kesäisten kuhien istutuksiksi vaihtosuhteella 1:10. Istutusvelvoitetta voidaan muuttaa istukkaiden lajin ja koon suhteen tai muuttaa velvoite kalataloudellisiksi kunnostustoimenpiteiksi tai muiksi tarkoituksenmukaisiksi toimenpiteiksi. Muutos voidaan tehdä Lapin ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla siten, ettei velvoitteen rahallinen arvo muutu. Kalataloudellisia vaikutuksia tulee tarkkailla Lapin ELY-keskuksen kalatalouspalvelujen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 3/64/II myöntänyt Kemi Oy:lle vesilain mukaisen luvan Kurimonhaaran ruoppaamiseen ja ainespuun vesivarastoalueen muodostamiseen sekä Kurimonhaaran sulkemiseen suunnitelmien mukaisesti alueen yläosaan rakennettavalla kiinteällä maapadolla, joka on varustettu 12 metriä leveällä merelle päin avautuvalla luukulla. Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 55/70/II myöntänyt Kemi Oy:lle vesilain mukaisen luvan tehtaiden vesien johtamisen uudelleenjärjestelyyn, joka on koskenut myös edellä mainitun annetun päätöksen mukaisen maapadon aukon muuttamista 2,5 metriä leveäksi betonirakenteiseksi luukulla varustetuksi patoaukoksi. Määräysten mukaisesti patoluukku saadaan pitää kiinni talviaikana.

164 164 Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 34/90/I myöntänyt Kemi Oy:lle vesilain mukaisen luvan alueella tehtävien vesirakennushankkeiden toteuttamiseen. Päätös on koskenut muun muassa edellä mainituista päätöksistä poiketen Kurimonhaaran pysyvää sulkemista. Majaputaan ja Kurimonhaaran välisen yhteyden pysyvä sulkeminen on edellä esitetysti vesioikeuden päätöksillä lainvoimaisesti ratkaistu. Tässä asiassa on kyse tehtaiden ympäristölupapäätösten lupamääräysten tarkistamisesta ja toiminnan muuttamisesta. Esitetyt vaatimukset jo toteutettujen vesitaloushankkeiden lupapäätöksien tai niiden määräyksien muuttamisen osalta jätetään siten tässä asiassa tutkimatta. Ympäristöluparatkaisun perustelut Asian käsittelyn laajuus Hakemusasia on tullut vireille lupamääräysten tarkistamista ja luvan muuttamista koskevana hakemuksena Lupamääräysten tarkistamista koskeva menettely kumottiin voimaan tulleella lailla (423/2015) ympäristönsuojelulain muuttamisesta. Lain voimaantulosäännösten mukaan ennen lain muutoksen voimaantuloa vireille tullut lupaasia käsitellään noudattaen ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä (ympäristönsuojelulaki 527/2014), lukuun ottamatta kumottua pykälää lupamääräysten tarkistamisen määräämisestä (71 ). Ympäristönsuojelulain 29 mukaan luvanvaraisen toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Sellutehtaan edellinen ympäristölupapäätös (nro 61/07/2) koski tonnin vuosituotantoa. Luvan myöntämisen jälkeen tehtaan tuotantoa on vähitellen nostettu ja tuotantomäärä on ylittänyt kyseisen tonnin tason tämän lupahakemuksen vireilletulovuotena Tämän lupahakemuksen mukainen tuotantomäärä, tonnia sellua vuodessa, on 16 % suurempi kuin edellisessä ympäristölupapäätöksessä. Toiminnasta aiheutuvat päästöt sekä raaka-aineiden, kemikaalien ja energian käyttö sekä vastaavasti vaikutukset ja riskit kasvavat tuotannon suhteessa. Tuotannon nosto ja sen aiheuttamat muutokset päästöissä eivät ole niin pieniä, että niillä ei olisi merkitystä lupaharkinnassa. Muita toimintaan suunniteltuja muutoksia ovat kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitos, tiettyjen tuotannon sivuvirtojen luokittelu sivutuotteeksi, polttoainemuutokset meesauunilla ja voimalaitoksella sekä voimalaitoskattilan polttoainetehon pienentäminen. Lisäksi edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen on toteutettu jätevesien purkujärjestelyn muutos ja aloitettu Vähähaaran ala-altaan kunnostaminen. Edellä kuvatut muutokset huomioon ottaen kyseessä on lupamääräysten tarkistamisen sijaan kokonaisuutena arvioiden ympäristönsuojelulain 29 :n 1 momentin mukainen luvanvaraisen toiminnan olennainen muuttaminen. Samalla kyseessä on ympäristönsuojelulain 80 :n tarkoittama

165 165 toimintaa koskevan luvan tarkistaminen uusien päätelmien vuoksi. Lupaviranomaisen on ratkaistava vireille tullut hakemusasia siten, että annettu päätös vastaa toiminnan tosiasiallista tilannetta. Näin ollen pelkän lupamääräysten tarkistamisen sijaan asia on ratkaistu edellä todetusti toiminnan olennaisena muutoksena. Ympäristönsuojelulain 48 :n 4 momentin mukaan toiminnan olennaista muuttamista koskeva lupahakemus on ratkaistava siten, että lupaharkinta kattaa ne toiminnan osat, joihin olennainen muutos voi vaikuttaa ja ne ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ja riskit, joita muutos voi aiheuttaa. Koska toiminnan olennainen muutos kohdistuu myös tuotantomäärän kasvattamiseen, millä on suoria tai välillisiä vaikutuksia kaikkiin tehtaan päästöihin ja toiminnan riskeihin, on toimintaa koskeva lupaharkinta ja luvan myöntämisen edellytysten tutkinta tehty kokonaan uudelleen. Lupa veden ottamiseen Kemijoesta ja vedenottorakenteiden pysyttämiseen on myönnetty vesilain mukaisella Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä 2/2014/2 ( ). Luvan saaja ei ole hakenut muutoksia vesitalouslupaan tai sen lupamääräyksiin, joten vesitalousluparatkaisu ja sitä koskevat lupamääräykset pysyvät muuttumattomina. Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut Vähähaarasta ruopatun kuitulietteen polttoa voimalaitoskattilassa K10 koskee koetoimintailmoituksesta annettu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 79/2018/1, joka sallii geotuubeissa kuivatun lietteen koeluonteisen polton asti yhteensä 700 tonnin rajaan saakka, ellei lietteenpolttoa sitä ennen ole ratkaistu täytäntöönpanokelpoisella ympäristölupapäätöksellä. Luvan saajan mukaan geotuubeissa kuivaus ja lietteen poltto ei ole toiminut käytännössä suunnitellulla tavalla eikä koetoimintaa ole täysimittaisesti tehty. Koetoimintailmoituksen mukaan poltettavan lietteen määrän oli tarkoitus olla % kattilaan syötettävästä polttoaineesta. Koetoiminnasta laaditun yhteenvetoraportin mukaan lietettä on poltettu kolmessa jaksossa yhteensä 230 tonnia, joka on vastannut 0,06 tonnia tunnissa. Varsinaisessa lietteenpoltossa kattilaan syötettävä määrä olisi selvästi suurempi. Yhteenvetoraportin mukaan lietteenpoltto ei ole aiheuttanut muutoksia savukaasujen pitoisuuksiin. Poltettu lietemäärä on kuitenkin ollut liian pieni, jotta olisi mahdollista tehdä luotettavia johtopäätöksiä täysimittaisen lietteenpolton vaikutuksista kattilan savukaasupäästöihin. Yhteenvetoraportin mukaan koetoiminnan vaikutus näkyi joiltakin osin tuhkan pitoisuuksissa, mutta myös tältä osin tulosten luotettavuutta heikentää vähäinen poltetun lietteen määrä. Liete on lähtökohtaisesti rinnastettavissa ympäristönsuojelulain 107 :n 2 momentin 2 c) kohdan mukaisiin ensiömassan tuotannon tai massasta valmistettavan paperin tuotannon yhteydessä syntyviin kuituainetta sisältäviin kasviperäisiin jätteisiin, jotka poltetaan tuotantopaikalla jätteen rinnakkaispolttolaitoksessa ja syntyvä lämpö hyödynnetään ja joiden polttamiseen ei sovelleta jätteenpolttoasetusta. Ruopattu liete sisältää haitta-

166 166 aineita, minkä vuoksi koetoiminta on ollut tarpeen lietteenpolton vaikutusten selvittämiseksi. Vuosina 2017 ja 2018 tehty koetoiminta ei kuitenkaan ole toteutunut suunnitellulla tavalla eikä koetoiminnan tuloksista ole mahdollista arvioida luotettavasti lietteenpolton vaikutuksia. Edellä mainituilla perusteilla aluehallintovirastolla ei ole ollut käytettävissä lupaharkinnan kannalta riittävästi tietoa toiminnasta aiheutuvista päästöistä. Näin ollen tällä päätöksellä ei ole voitu myöntää lupaa Vähähaarasta ruopatun ja kuivatun lietteen polttamiselle kattilassa K10. Päätös ei estä jatkamasta koetoimintaa siitä annetun päätöksen nro 79/2018/1 mukaisesti vuoden 2019 loppuun asti. Mikäli koetoimintaa jatketaan, on pyrittävä merkittävästi lisäämään lietteen osuutta kattilaan syötettävistä polttoaineista, ja tällöin myös päästömittaukset ja tuhkamääritykset sekä yhteenvetoraportti on tehtävä uudestaan. Päätös ei myöskään estä hakemasta lupaa lietteen polttamiselle kattilassa K10 myöhemmin, kun lietemäärästä ja lietteen käsittelystä on saatu lisätietoa. Hakija on ilmoittanut tutkivansa vuoden 2019 aikana lietteen ruoppaus- ja käsittelyvaihtoehtoja. Selvitys Vähähaaran kunnostuksesta ja lietteenkäsittelystä on lupamääräyksellä määrätty toimitettavaksi aluehallintovirastoon, ja ympäristöluvan muutoshakemus lietteen käsittelemiseksi on mahdollista tehdä kyseisen selvityksen yhteydessä. Lupamääräysten edellyttämät selvitykset Päätöksissä 08/0332/1, 119/08/2 ja 49/09/2 lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä toimitettavaksi määrätyt selvitykset ja yhteenveto on hyväksytty. Päätöksen 08/0332/1 mukaisen selvityksen perusteella laimeiden hajukaasujen keräys- ja käsittelyjärjestelmän toimintaa on tehostettu päätöksen antamisen jälkeen, minkä johdosta käyttöaste on pääsääntöisesti ylittänyt 98 %:n kuukausittaisen tavoitteen. Selvityksen tiedot on otettu huomioon asiaa koskevaa lupamääräystä annettaessa. Päätöksessä 119/08/2 tehtäväksi määrätty selvitys Vähähaaraan ja Kurimonhaaraan johdettavien vesien määrästä, laadusta ja niiden vaihtelusta sekä vesien vaikutuksesta ympäristössä on toimitettu hakemuksen liitteenä, mutta selvitys ei ole sisältänyt lupamääräyksen edellyttämää teknis-taloudellista tarkastelua ja toimenpide-esitystä näiden vesien ja mahdollisissa häiriötilanteissa aiheutuvien päästöjen käsittelyn ja hallinnan parantamisesta. Luvan saajan mukaan erillisen teknis-taloudellisen selvityksen esittäminen ei ole tarpeellista, koska tehtaalla on toteutettu mittavia investointeja, joilla on merkittävästi vähennetty johdettavien vesien määrää ja parannettu vesien ja vuotojen hallintaa. Aluehallintovirasto on hyväksynyt toimitetun selvityksen ja edellä mainitut perustelut. Päätöksen 119/08/2 myöntämisen jälkeen tehtaalla on käännetty merkittäviä likaantuneita vesijakeita puhdistamolle. Lisäksi syksyllä 2018 otettu käyttöön jätevesien uusi purkujärjestely, jolla ohitetaan Vähähaaran ala-allas ja jolla voidaan vähentää ala-altaasta tapahtuvaa hallitsematonta kuormi-

167 167 Voimalaitoskattila K10 tusta vesistöön. Toiminnan muutosten ei ole arvioitu aiheuttavan oleellisia muutoksia jätevesipäästöihin. Toiminnan päästöt ja niiden arvioidut vesistövaikutukset eivät ennalta arvioiden aiheuta asetettujen päästöraja-arvojen lisäksi erityisiä jatkoselvitysvelvoitteita vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Päätöksen 61/07/2 lupamääräyksen 63 mukainen energiansäästöä koskeva toimenpidesuunnitelma on hyväksytty. Uusia määräyksiä energiatehokkuutta koskevien tietojen toimittamisesta ei ole tarpeen antaa, koska toiminnanharjoittaja on sitoutunut energiansäästösopimukseen. Energiantuotantoyksikköä K10 koskevat määräykset on ympäristönsuojelulain 233 :n mukaisesti annettu vastaavina kuin siirtymäkautta koskien aiemmassa päätöksessä nro 72/2015/1, joka korvataan tällä päätöksellä. Siirtymäkauden jälkeiselle ajalle on annettu lupamääräykset valtioneuvoston suuria polttolaitoksia koskevan asetuksen (936/2014) mukaisesti. Kattilalle haettu polttoainetehon pienentäminen on vahvistettava erikseen. Hakemuksen vireilläoloaikana ( ) on julkaistu suurten polttolaitosten (LCP) BAT-päätelmät. Ympäristönsuojelulain 76 :n mukaan ympäristölupa-asian vireilletulon jälkeen voimaan tulleita päätelmiä sovelletaan vain, jos se on hakijan kannalta kohtuullista ottaen huomioon lupahakemuksen ja päätelmien sisältö ja päätelmien voimaantulon ajankohta. Luvan saaja on ilmoittanut, että katsoo luvansaajalle kohtuuttomaksi, jos kyseisiä päätelmiä sovellettaisiin nyt vireillä olevassa asiassa. Päätelmien soveltaminen johtaisi päästöraja-arvojen tiukkenemiseen rikkidioksidin, hiukkasten ja etenkin typen oksidien osalta ja uusien raja-arvojen asettamiseen HCl-, HF- ja Hg-päästöjen osalta. Tiukkenevien päästörajojen edellyttäisi luvan saajalta todennäköisesti lisäinvestointeja lähivuosina. Kemin alueen ilmanlaadun tarkkailun perusteella alueella ei kuitenkaan ole välittömiä tarpeita energiantuotantoyksikön päästöjen pienentämiseen suuria polttolaitoksia koskevan asetuksen mukaisesta vaatimustasosta. Polttolaitoksia koskevat päätelmät ovat tulleet voimaan yli kaksi vuotta hakemuksen vireille jättämisen jälkeen, eikä hakijalla ole ollut mahdollisuutta varautua siihen, että polttolaitoksia koskevia BAT-päätelmiä sovellettaisiin hakemuksen käsittelyssä. Päätelmien soveltaminen johtaisi hakemuksen merkittävään täydentämistarpeeseen ja uudelleen kuulemiseen ja jo pitkittyneen lupaprosessin edelleen pitkittymiseen. Näin ollen teollisuusvoimalaitoksen osalta ei ole tehty ympäristöluvan tarkistamista uusien BAT-päätelmien perusteella. Suurten polttolaitosten BAT-päätelmät tulevat sovellettavaksi voimalaitoskattilan K10 osalta, kun pääasiallista toimintaa koskevat uudet BAT-päätelmät julkaistaan tai polttolaitosta koskevaa ympäristölupaa seuraavan kerran muutetaan tai tarkistetaan.

168 168 Kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitos Kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitokselle sekä tuotekaasun polttamiselle meesauunissa on myönnetty lupa hakemuksen mukaisena. Toiminnasta muodostuvan tuotekaasun polttaminen meesauunissa vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä, joten laitoksen on arvioitu laskevan meesauunin fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Tuotekaasun polttamisen ristikkäisvaikutuksena meesauunin typenoksidipäästöjen on hakemuksessa arvioitu voivan nousta, ja vaikutusta voi lisätä myös mänty- ja pikiöljyn käyttöönotto meesauunin polttoaineena. Asia on otettu lupaharkinnassa huomioon typenoksidipäästöjä koskevalla lupamääräyksellä ja selvitysvelvoitteella. Metsä Fibre Oy:n Joutsenossa sijaitsevan vastaavan laitoksen kuivauksen poistoilman hiukkaspäästöt ilmaan ovat olleet hakemuksen mukaan pienet. Valvontaviranomaiselta (Kaakkois-Suomen ELY-keskus) saadun tiedon mukaan Joutsenon laitoksella on havaittu meesauunin savukaasujen hiukkaspitoisuuksien nousua, ja mahdolliseksi syyksi on epäilty kuivaus- ja kaasutuslaitoksen tuotekaasun käyttöä. Tämä on otettu huomioon Kemin tehtaan meesauunin hiukkaspäästöjen tarkkailuvelvoitteessa. Laitoksen toiminnasta ei ole ennalta arvioitu aiheutuvan vesistöön johdettavia päästöjä eikä merkittävää melua. Laitoksesta aiheutuvan melupäästön ehkäisemiseksi on annettu melua koskevia lupamääräyksiä. Polttonesteen jakeluaseman ympäristöluvanvaraisuus Aluehallintovirasto on arvioinut tehdasalueella sijaitsevan polttonesteen jakeluaseman luonnetta ympäristönsuojelulain 30 :n 1 momentin 1) kohdan mukaisena osana direktiivilaitoksen toimintaa. Hallituksen esityksen mukaisesti luvanvaraisuus perustuu teollisuuspäästödirektiiviin, jonka 3 artiklan 3) kohdassa laitos määritellään seuraavasti: laitoksella tarkoitetaan kiinteää teknistä kokonaisuutta, jossa suoritetaan yhtä tai useampaa liitteessä I tai liitteessä VII olevassa osassa 1 mainittua toimintaa sekä mitä tahansa niihin suoranaisesti liittyvää samassa paikassa tapahtuvaa toimintaa, joka on teknisesti sidoksissa mainituissa liitteissä lueteltuun toimintaan ja joka mahdollisesti vaikuttaa päästöihin ja pilaantumiseen. Jakeluasema sijaitsee teollisuuspäästödirektiivin 3 artiklan 3 kohdan kriteerien mukaisesti samassa paikassa direktiivilaitoksen läheisyydessä, aidatun tehdasalueen sisällä. Metsä Fibre Oy:n toiminnassa käytetään polttonesteillä toimivia ajoneuvoja ja työkoneita, joita ei voi tällä hetkellä tankata muualla kuin kyseisellä polttonesteasemalla. Tästä selkeimpänä esimerkkinä ovat Metsä Fibre Oy:n puukentällä toimivat kurottajat, joilla hoidetaan kaikki pyöreän puun purku rekoista ja junista, puun varastoinnin järjestäminen puukentällä sekä puun syöttö kuorimoon. Lisäksi hakekasojen muotoilussa käytettävä pyöräkone tankataan kyseisellä jakeluasemalla. Kyseessä olevat työkoneet jäävät ajoneuvolain 2 :n 1 momentin mukaisesti ajoneuvolain soveltamisalan ulkopuolelle, eikä niitä ole siten esimerkiksi rekisteröitävä. Työkoneita ei voi käyttää siten tieliikennelain tarkoittamalla yleisellä tiellä, eikä tankata jakeluasemalla, joka sijaitsee laitosalueen ulkopuolella.

169 169 Polttonesteen jakelu kurottajille ja pyöräkoneelle sekä muulle vain tehdasalueella toimivalle kalustolle on teollisuuspäästödirektiivin tarkoittamaa toiminnallista yhteyttä määrittävä suora liityntä. Samalla kurottajien tankkaamiseen ja toimintaan keskittyvällä perusteella jakelutoiminnalla on direktiivilaitoksen toimintaan myös tekninen yhteys eli se on olennainen osa direktiivilaitoksen toimintaan liittyvää materiaalivirtausta. Jakeluasemalla voi vaikuttaa etenkin tankkaustoimintaan liittyvien poikkeustilanteiden kautta alueen päästöihin ja pilaantumisen vaaraan. Polttonesteen jakelua työkoneille ei ole järjestetty vaihtoehtoisella tavalla, joten jakeluasema on direktiivilaitoksen välttämätön osatoiminto. Vaikka jakeluasemaa käytetään myös Metsä Fibre Oy:n ulkopuolisten toiminnanharjoittajien ajoneuvojen tankkaukseen, ei sillä ole merkitystä arvioitaessa, onko jakeluasema osa direktiivilaitoksen toimintaa. Kaikilla jakeluasemaa käyttävillä tulee olla erillinen kulkulupa tehdasalueelle. Asiassa ei myöskään ole merkitystä sillä, että jakeluasema on eri toiminnanharjoittajan nimissä. Yllä esitettyjen perusteluiden nojalla Metsä Fibre Oy:n tehdasalueella sijaitseva polttonesteen jakeluasema on osa direktiivilaitoksen toimintaa ja on siten ympäristöluvanvarainen. Tehdasalueella sijaitseva polttonesteen jakeluasema on rekisteröity Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Rekisteröinnin haltija on Neste Markkinointi Oy. Rekisteröinti koskee Neste Oil Truck -dieseljakeluasemaa tehdasalueen portin läheisyydessä. Tätä aikaisemmin jakeluasemalla on rekisteröinti-ilmoituksen mukaan ollut Kemin kaupungin ympäristöjaoston myöntämä ympäristölupa. Koska jakeluasema on osa direktiivilaitoksen toimintaa, vuonna 2014 tehtyyn rekisteröintiin ei ole ollut edellytyksiä. Tässä lupapäätöksessä ei voida antaa toisen toiminnanharjoittajan ympäristölupaa koskevia velvoittavia määräyksiä. Jakeluaseman valvojan olisi oikaistava tehty rekisteröintipäätös ja tarkistettava, vastaako jakeluasema vähintään valtioneuvoston asetuksen 444/2010 vaatimuksia, onko ympäristölupa edelleen voimassa ja onko ympäristölupaa tarpeen muuttaa. Lupaviranomaisena on direktiivilaitoksen kyseessä ollessa aluehallintovirasto. Tämän ympäristölupa-asian käsittelyn yhteydessä Metsä Fibre Oy on toimittanut hakemuksen liitteeksi asianajotoimiston laatiman, Neste Oyj:lle osoitetun tai Neste Oyj:n toimeksiannosta tehdyn muistion polttonesteen jakeluaseman oikeudellisesta asemasta. Muistion johdosta aluehallintovirasto on katsonut Neste Oyj:n olleen tietoinen vireillä olevasta hakemusasiasta, vaikka Neste Oyj:tä ei ole erikseen kuultu hakemuksen kuulutusvaiheessa. Kyseisessä muistiossa ei ole esitetty sellaisia perusteluita, että ne kumoaisivat edempänä esitetyt teollisuuspäästödirektiiviin pohjautuvat perustelut.

170 170 Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Sijoituspaikka ja kaavan mukaisuus Koska lupaharkinta on tehty uudelleen, on tarkasteltu myös toiminnan sijoituspaikkaa ja jätevesien ja jäähdytysvesien purkupaikkoja. Tehdasalueen sijainti lähellä asuinalueita vaikuttaa siihen, miten toiminnasta aiheutuvien lisääntyvien päästöjen ja melun ympäristövaikutuksia tarkastellaan ja kuinka suuria päästöjen rajoittamistoimenpiteitä luvan saajalta edellytetään. Sijainti on otettu huomioon ennen kaikkea melun, hajupäästöjen ja muiden ilmaan johdettujen päästöjen rajoittamisesta annetuissa lupamääräyksissä. Jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien purkupaikka on muuttunut vuonna 2018 ja vedet johdetaan viemäriputkella Vähähaaran altaan ohitse suoraan mereen johtavaan vanhaan purkukanavaan. Uuden purkupaikan etuna aiempaan ratkaisuun on, että uuden purkujärjestelyn myötä käsiteltyjen jätevesien virtaama ei sekoita Vähähaaran ala-allasta ja aiheuta pohjalietteen huuhtoutumista mereen. Vaikutustarkkailun tulosten perusteella sekä otettaessa huomioon purkupaikan sijainti teollisuusalueella ja se mitä myöhemmin perusteluissa on todettu vesienhoitosuunnitelmista sekä läheisten rantojen muun maankäytön vähäisyys, ei käsiteltyjen jätevesien purkupaikkaa ole ollut tarve määrätä muutettavaksi tai myöhemmin uudelleen tarkasteltavaksi. Toiminta sijoittuu kokonaisuudessaan Kemin kaupungin laatiman asemakaavan T-merkitylle teollisuusalueelle ja on voimassa olevan kaavan mukaista. YVA ja vaikutukset Natura-alueisiin ja muihin suojelualueisiin Sellutehtaan tuotannon nosto tonnilla vuodessa ei ole niin suuri muutos, että se vastaisi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen hankeluettelossa kooltaan tyypillisesti tarkoitettua massatehdasta. Hakemuksen mukainen tuotannon kasvu ei ennalta arvioiden aiheuta myöskään niin merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, että lupamenettelyssä olisi ollut tarve pyytää hakijaa täydentämään hakemusta ympäristövaikutusten arviointiselostuksella. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka tuotannon kasvaminen sekä päästöt ja ympäristövaikutukset ovat olleet valvontaviranomaisena ja ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain tarkoittamana yhteysviranomaisena toimivan ELY-keskuksen tiedossa. Lapin ELY-keskus ei ole myöskään hakemuksesta antamassaan lausunnossa edellyttänyt YVA-menettelyä. Lähin Natura-alueeseen Perämeren saaret kuuluva kohde sijaitsee noin kolme kilometriä jätevesien purkupaikasta länteen. Päätöksen mukainen teollisuuslaitos on toiminut alueella jo huomattavasti aiemmin, kuin Natura-alue on perustettu. Toiminnan päästöt ovat pienentyneet huomattavasti ennen aktiivilietelaitoksen käyttöönottoa vallinneesta tilanteesta. Luvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvien päästöjen ei ole arvioitu kasvavan siten, että päästöillä olisi todennäköisesti Natura-alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia, jotka kohdistuisivat Natura-alueiden

171 171 suojeluperusteisiin, suojeltuihin luontotyyppeihin tai lajeihin. Näin ollen asiassa ei ole vaadittu tehtäväksi luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointia. Jätevesien vaikutusalueella ei ympäristöhallinnon VELMU-tietojärjestelmän perusteella ole suojeltuja vedenalaisia luontotyyppejä tai lajeja, joihin päästöillä voitaisiin arvioida olevan haitallisia vaikutuksia. Paras käyttökelpoinen tekniikka Massan, paperin ja kartongin tuotantoa koskevat BAT-päätelmiä koskeva Euroopan komission täytäntöönpanopäätös (2014/687/EU) on hyväksytty BAT-päätelmät on otettu lupaharkinnassa huomioon. Päästöjen rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat BAT-päätelmiin. Päästöistä ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, että lupamääräyksissä olisi tarve antaa BAT-päästötason vaihteluvälin alarajaa tiukempia vaatimuksia. Toiminnassa on käytössä paras käyttökelpoinen tekniikka pilaantumisen vähentämiseksi. Vesienhoitosuunnitelmien huomioon ottaminen Kemin edustan merialue kuuluu Kemijoen vesienhoitoalueen rannikkovesiin. Alueen rannikkovedet on jaoteltu kahteen tyyppiin: Perämeren sisemmät (Ps) ja Perämeren ulommat (Pu) rannikkovedet. Kemin edustan ulommat rannikkovedet ovat hyvässä ekologisessa tilassa, mutta sisemmät rannikkovedet ovat pääsääntöisesti tyydyttävässä ekologisessa tilassa ja tavoitteena on hyvä tila. Vesienhoitoalueen rannikkovedet jakautuvat viiteen rannikkovesimuodostumaan. Pintavesimuodostuman ekologisen tilan luokitteluun vaikuttavat biologisina laatutekijöinä a-klorofyllin ja kasviplanktonin kokonaisbiomassa sekä pohjaeläimet. Fysikaalis-kemiallisina laatutekijöinä otetaan huomioon näkösyvyys, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja happipitoisuus. Lisäksi luokittelussa otetaan huomioon hydrologis-morfologiset laatutekijät eli vesimuodostuman rakentamalla muutetut alueet. Vesienhoitolainsäädännön mukaisena tavoitteena on joko hyvän tilan turvaaminen tai sen saavuttaminen. Vaikutusalueen vesimuodostumien nykyinen tila Luvan saajan tehdas purkaa käsitellyt jätevetensä sisempiin rannikkovesiin kuuluvaan Ajos sisä -vesimuodostumaan. Ajos sisä -vesimuodostuma on kooltaan pieni. Sen pinta-ala on ha. Ajos sisä -vesimuodostumassa veden fysikaalis-kemialliset laatutekijät kuvastavat tyydyttävää tilaa. Biologisista laatutekijöistä kasviplanktonin biomassa kuvaa välttävää tilaa ja pohjaeläimistö hyvää tilaa. Vesimuodostuman ekologinen tila on kokonaisuutena luokiteltu tyydyttäväksi ja tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen. Vesienhoitosuunnittelun tietojen mukaan hyvää ekologista tilaa ei saavuteta Kemin sisempien rannikkovesien hyvä

172 172 tila on tavoitteena saavuttaa vuoteen 2027 mennessä. Määräajan pidentämisen perusteina on mainittu luonnonolosuhteiden ylivoimaisuus ja tekninen kohtuuttomuus. Vesimuodostuman tilaa heikentävänä toimintana on mainittu yhdyskuntien jätevesien ja teollisuuspäästödirektiivin mukaisten IED-laitosten pistekuormitus, jokien tuoma hajakuormitus ja satamaalueen, laivaväylien ja tuulivoimaloiden aiheuttamat fysikaaliset muutokset. Kemijoen vesienhoidon vuoteen 2021 ulottuvan toimenpideohjelman mukaan Ajos sisä -vesimuodostumassa on fosforipitoisuuden vähentämistarvetta 20 %. Typpipitoisuuden perusteella rannikkovesissä ei ole vähentämistarvetta. Klorofyllipitoisuuden perusteella vähennystarvetta on 52 %, mihin vaikuttavat rannikkovesien hyvin tiukat klorofyllin luokkarajat sisävesiin verrattuna. Fosforin suhteen vesimuodostumassa on vesienhoitosuunnitelman mukaan näin ollen kohtalaista vähentämispainetta. Laaditussa toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet kohdistuvat suureksi osaksi Kemijoen valuma-alueelle. Teollisuudelle ei ole toimenpideohjelmassa asetettu uusia toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Yleisesti toimenpidesuunnitelmassa on todettu, että teollisuuden päästöjä rajoitetaan ympäristönsuojelulain mukaisilla ympäristöluvilla. Merkittävimmät teollisuuden toimenpiteet vaikuttavat vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöjen vähentämiseen. Jossain määrin toimenpiteillä vähennetään ravinteiden ja hitaasti hajoavien orgaanisten aineiden kuormitusta pintavesiin. Perämeren sisempien rannikkovesien (Ajos sisä) osalta fysikaalis-kemiallisten laatutekijöiden luokkarajat on esitetty seuraavassa taulukossa: Ympäristöhallinnon vedenlaadun seurantapisteistä parhaiten tehtaan päästöjen vaikutusaluetta kuvaa piste Perämeri KE1, joka sijaitsee noin 1,3 km jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikasta lounaaseen, Ruutinkarin saaren itäpuolella. Vuosina pisteellä KE1 veden kokonaisfosforipitoisuus pintavedessä (25 näytettä) on ollut keskimäärin 20 µg/l (11 46 µg/l). Fosforipitoisuuden perusteella kaikista näytteistä hyvää tilaa on kuvastanut 5 näytettä, tyydyttävää tilaa 9 näytettä, välttävää tilaa 8 näytettä ja huonoa tilaa 3 näytettä. Kaikkien vesisyvyyksien näytteistä (58 näytettä) hyvää tilaa on kuvastanut 6 näytettä, tyydyttävää 24, välttävää 14 ja huonoa 13 näytettä. Pintavesien ekologisessa luokittelussa ravinnepitoisuuksia tarkastellaan heinä-elokuun keskiarvona 0 1 metrin syvyydessä. Edellä mainituista näytteistä kesäaikaisia on ollut 15 ja niiden keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut 19,6 µg/l. Havaittu fosforipitoisuus ja hyvän tilan luokan yläraja on esitetty seuraavassa kuvassa:

173 173 Kokonaisfosforipitoisuus, ug/l, KE Kokonaistyppipitoisuudet (kaikissa näytteissä µg/l) ovat vaihdelleet erinomaisesta luokasta huonoon. Toinen vesimuodostuman alueen edustavista pisteistä on noin neljä kilometriä purkupaikasta kaakkoon sijaitseva, Selkäsaaren ja Ajoksen välisellä merialueella oleva piste Perämeri KE3. Vuosilta pisteeltä on 33 kesäaikaisia pintavedestä olevaa laatuhavaintoa ja niiden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on ollut 20,6 µg/l. Havaittu fosforipitoisuus ja hyvän tilan luokan yläraja on esitetty seuraavassa kuvassa: Kokonaisfosfori, ug/l, KE3 Päästöjen vaikutukset vesimuodostumien tilaan Rannikon vesimuodostumiin kohdistuu sekä jokivesien että alueella sijaitsevan teollisuuden ja asumajätevesien kuormitusta. Voimakkaimmin kuormituksen vaikutus näkyy Ajoksen alueella. Kemin edustan rannikkovesiin päätyvistä ravinteista yli 90 % tulee jokivesien mukana. Jokien kautta tulee etenkin maa- ja metsätalouden kuormitusta. Kemin edustan merialueen suurimmat pistekuormituslähteet ovat Metsä Fibre Oy:n ja Metsä Board Kemi Oy:n tehtaat, Stora Enso Oy:n Veitsiluodon tehtaat sekä Kemin Vesi Oy:n Peurasaaren jätevedenpuhdistamo. Metsä Fibren puhdistamon osuus on ollut 40 % em. pistekuormittajien fosforipäästöistä ja 35 % typpipäästöistä vuosien tietojen perusteella. Hakemukseen liitetyn vesistövaikutusarvioinnin (Pöyry 2015) perusteella Metsä Fibren ravinnekuormituksen vaikutus merialueen ravinteisuuteen

174 174 on melko paikallinen, mutta lievää rehevöitymistä jätevedet kokonaisuutena aiheuttavat. Jätevesien purkualueiden läheisyydessä voi edelleen esiintyä happitilanteen heikentymistä sekä kohonneita COD Mn-, väri- ja sameusarvoja vesimassan pintaosissa. Päästöissä ei ole ollut odotettavissa sellaisia muutoksia, jotka muuttaisivat merkittävästi veden laatua, vesistön rehevyyttä tai pohjaeläimistön ja kalaston elinolosuhteita, joten vesistön ekologisen tilan ei ole arvioitu heikentyvän. Luvan saaja on arvioinut, että käsitellyn jäteveden pitoisuustaso pysyy nykyisenä myös tuotannon kasvaessa haetulle tasolle, mutta kokonaispäästöt voivat hieman kasvaa pysyen kuitenkin aiemman ympäristöluvan mukaisissa luparajoissa. Tehtyä vaikutusarviota voi pitää lupaharkinnan kannalta riittävänä. Vesimuodostuman alueella minimiravinteena oleva fosfori on purkuvesistön ekologisen tilan kannalta olennaisin päästökomponentti. Vuositasolla tarkastellessa tehtaan jätevedenpuhdistamon toiminta on ollut tehokasta ja mereen johdettavan käsitellyn jäteveden fosforipitoisuus on ollut alhainen (alle 0,2 mg/l). Fosforin tehokkaampi poistaminen ei ole mahdollista ilman kokonaan uusien tekniikoiden, kuten esimerkiksi kemiallinen saostus, käyttöönottoa. Otettaessa huomioon puhdistamolla saavutettu hyvä puhdistustulos, tehtaan ikä ja alueelle kohdistuva muu pistemäinen kuormitus ja hajakuormitus, ei jätevedenpuhdistamolla tapahtuvaa tehokkaampaa fosforinpoistoa ole tarve pilaantumisen vähentämiseksi vaatia. Olennaista on, että puhdistamon hyvällä käytöllä ja asianmukaisella kunnossapidolla varmistetaan, että nykyinen hyvä puhdistustehokkuus toteutuu jatkossakin. Puhdistamon toiminnan tehostamisen sijaan fosforikuormitusta voidaan vähentää Vähähaaran kunnostuksella. Ajoittain Vähähaaran fosforikuormitus on ollut lähes yhtä suurta kuin jätevedenpuhdistamon toiminnasta aiheutunut kuormitus. Fosforipäästön kuormitusrajaa on tiukennettu aiemmasta ympäristöluvasta. Mereen johdetussa vedessä fosforikuormitus on kuukausittain vaihdellut melko suuresti ja kuormituspiikkejä on aiheutunut etenkin kesäaikaan, mikä on ilmeisesti johtunut Vähähaaran ala-altaan pohjassa olevan lietteen liikkeelle lähtemisestä. Lisäksi hakija on tuonut esiin, että kesäaikana kuorimon fosforipäästöt puhdistamolle ovat talvikautta suurempia. Tarkkailutulosten perusteella myös orgaanista ainesta (COD) on huuhtoutunut altaasta. Tehtaalla on otettu syksyllä 2018 käyttöön jätevesien uusi purkujärjestely, jolla ohitetaan Vähähaaran ala-allas ja johdetaan käsitellyt jätevedet suoraan mereen. Ennakolta arvioiden jätevesivirtauksen väheneminen Vähähaaran ala-altaan kautta sekä ala-altaan kunnostustoimet voivat vähentää altaasta mereen purkautuvaa fosfori- ja orgaanista kuormitusta, jolloin vaikutuksen vesimuodostuman veden laatuun arvioidaan olevan positiivinen. Vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöt tehtaalta ovat hyvin pieniä. AOX-yhdisteiden päästöjen pienentäminen jätevedenpuhdistamolla BAT-tekniikoita käyttäen ei ole mahdollista. Toiminnasta vuosittain mereen johdettavan puuperäisen metallin määrä on kohtuullisen suuri. Metallien pitoisuudet käsitellyssä jätevedessä ovat kuitenkin niin pieniä, että niiden tehokkaampi poistaminen ei ole BAT-tekniikoita

175 175 käyttäen mahdollista. Vaikutustarkkailussa ei ole havaittu sellaisia vaikutuksia vesimuodostuman kemialliseen tilaan, että tehokkaampi puhdistaminen olisi pilaantumisen estämiseksi tarpeen. Sellutehtaalta Vähähaaraan ja Kurimonhaaraan johdettavien jäähdytysvesien määrä kasvaa tuotannon nousemisen mukana. Kurimonhaaraan johdetaan myös kartonkitehtaan jäähdytysvedet. Tarkkailun mukaan Kurimonhaaran osalta lämpöpäästön vaikutukset rajoittuvat tehdasalueen sisällä olevaan ja etenkin kaatopaikalle menevän pengertien pohjoispuoleiseen osaan Kurimonhaarasta. Vedet jäähtyvät tehokkaasti Kurimonhaaran alueella, eikä niillä ennalta arvioiden ole olennaisia vaikutuksia Ajos sisä -vesimuodostuman ekologiseen tai kemialliseen tilaan. Vähähaaran kautta johdettavien jäähdytysvesien lämpövaikutus rajoittuu enimmäkseen Vähähaaran ala-altaaseen, jota ei ole luokiteltu vesimuodostumaksi. Puhtaista jäähdytysvesistä ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, jotka hidastaisivat vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden saavuttamista Kemi sisä- tai Ajos sisä -vesimuodostumien osalta. Jäähdytysvesien purkualueena oleva Kurimonhaara kuuluu vesienhoitosuunnitelmien vahvistetun aluejaon mukaan noin 36 km 2 laajuiseen Kemi sisä -vesimuodostumaan, joka on tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Kurimonhaara on käytännössä kokonaan eristetty vesimuodostuman muista vesialueista. Tehdasalueen kaatopaikalle vievän pengertien yläpuolisen Kurimonhaaran alueen pinta-ala on noin 0,21 km 2 ja pengertien alapuolisen alueen noin 0,28 km 2. Ennalta arvioiden lämpöpäästö estää hyvän ekologisen tilan saavuttamisen Kurimonhaaran osalta. Päästöt eivät kuitenkaan aiheuta sellaisia vaikutuksia, että niiden seurauksena hyvä ekologinen tila ei olisi saavutettavissa Kemi sisä -vesimuodostumassa sitä kokonaisuutena tarkasteltaessa. Johtopäätökset Kuormituksen ei ole arvioitu nousevan merkittävästi sellutehtaan tuotantokapasiteetin nousun myötä, vaikka jäähdytys- ja jätevesimäärän arvellaan voivan nousta. Vähähaaran ala-altaan kunnostamisen arvioidaan vähentävän altaasta tapahtuvaa fosforikuormitusta vesistöön. Päästöraja-arvoja on fosforin sekä happea kuluttavan aineksen osalta pienennetty aikaisemmasta ympäristöluvasta. Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen lupamääräysten mukainen toiminta ja sen päästöt eivät estä vesimuodostuman hyvän tilan saavuttamista. Olennaista hyvän tilan saavuttamisessa on myös muiden pistemäisten päästölähteiden kuormituksen rajoittaminen ja ennen kaikkea Kemijoen kautta tulevan hajakuormituksen pienentäminen. Jäähdytysvesiä ja suolan liuotusvesiä sekä poikkeustilanteissa klooridioksidilaitoksen jätehappoa johdetaan tehtaalta edelleen Vähähaaraan. Vähähaara on tehdasalueen sisällä eikä se kuulu tehtaan edustan merialueella olevaan Ajos sisä -vesimuodostumaan. Jäähdytysvesien purkamisella Vähähaaraan ei arvioida tarkkailutietojen perusteella olevan lupaharkinnan kannalta oleellista merkitystä. Suolan liuotusvesien johtamisen jatkaminen aiheuttaa kuormitusta mereen, mutta vaikutustarkkailun

176 176 mukaan merialueelle kohdistuvilla suolapäästöillä ei ole olennaista vaikutusta merialueen tilaan. Liuotusvesille asetetun selvitys- ja tarkkailuvelvoitteen myötä tiedon lisäännyttyä on mahdollista lupavalvonnan yhteydessä tarkastella tarkemmin liuotusvesistä aiheutuvia vaikutuksia ja purkupaikan soveltuvuutta. Jäähdytysvesiä johdetaan myös Kurimonhaaraan, jonka ekologista tilaa ja jäähdytysvesien vaikutusta siihen on tarkasteltu jäljempänä vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumisen arvioinnin yhteydessä. Lupaharkinnan lopputulema Hakemuksessa kuvattu toiminta on massan, paperin ja kartongintuotantoa koskevien BAT-päätelmien mukaista. Kyseessä on päätelmien mukainen integroitu sulfaattisellun ja kartongin tuotanto. Päästöraja-arvojen alittaminen sekä muiden lupamääräysten noudattaminen edellyttävät, että luvan saaja käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa päästöjen rajoittamisessa. Tässä päätöksessä asetettuihin päästörajoihin pääseminen voi joiltakin osin edellyttää investointeja. Niiltä osin kuin päästörajojen alittaminen todennäköisesti edellyttää investointeja, on selvitysten tekemiselle ja toimenpiteille annettu tarpeellinen toteuttamisaika. Tuotannon kasvun ei ole arvioitu lisäävän päästöjä ympäristöön merkittävästi. Sellu- ja kartonkitehtaan jätevedet sekä tehdaskaatopaikan likaantuneet vedet käsitellään sellutehtaan jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamolle on mahdollista johtaa myös tuotannon laajentamisen seurauksena kasvava jätevesimäärä. Asiassa on otettu huomioon myös kartonkitehtaan suunniteltu tuotannon kasvu. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnalle on asetettu päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamääräykset, joiden asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta laitoksen sijoituspaikka ja lupamääräykset huomioon otettaessa luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset ja mielipiteet on otettu lupaharkinnassa huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Sellutehtaalla on kiinteä yhteys sen vieressä olevan kartonkitehtaan kanssa. Näin ollen toimintoja koskevia lupia on haettu ja hakemukset käsitelty ympäristönsuojelulain 41 :n mukaisesti yhdessä. Ympäristönsuojelulain 46 mukaisesti Metsä Fibre Oy:n ympäristölupapäätös on an-

177 177 nettu samanaikaisesti Metsä Board Oyj Kemin kartonkitehtaan lupapäätöksen (nro 65/2019) kanssa. Luvan myöntämisen edellytyksien arvioinnissa on otettu huomioon muiden alueella olevien toimintojen päästöt ja vaikutukset. Täytäntöönpanoratkaisun perustelut Vakuuden perustelut Kaasutuslaitoksella valmistettavalla tuotekaasulla korvataan meesauunilla nykyisin pääpolttoaineena käytettävää raskasta polttoöljyä. Investointi vähentää tehtaan fossiilisia hiilidioksidipäästöjä sekä rikkidioksidipäästöjä, mikä tukee ympäristönsuojelulain 1 :ään kirjattujen lain tarkoitusten toteutumista. Tältä osin päätöksen täytäntöönpanolle muutoksenhausta huolimatta on siten perusteltu syy. Suunniteltu kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitos tulee sijoittumaan nykyiselle tehdasalueelle olemassa olevien laitosten välittömään läheisyyteen, jolloin toiminta ei laajene tehdasalueen ulkopuolisille alueille eikä olennaisesti lisää tehdasalueen ympäristökuormitusta tai ympäristövaikutuksia. Laitoksen toiminnasta ja päästöistä ei aiheudu sellaisia haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka tekisivät muutoksenhaun hyödyttömäksi. Toiminta on mahdollista keskeyttää viipymättä, jos valitustuomioistuin muuttaa tai kumoaa päätöksen kaasutuslaitoksen osalta. Meesauunin hiukkaspäästöjen osalta on muutettu tarkkailumääräystä tuotekaasun käyttöönoton yhteydessä, millä varmistetaan päästön tarkempi seuranta laitoksen käyttöönoton jälkeen. Määrätty vakuus on riittävä kuivaus- ja kaasutuslaitosta koskevan ympäristölupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalta. Se mahdollistaa laitoksen toiminnassa muodostuneiden jätteiden toimittamisen asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä, jotka edellyttäisivät ympäristön kunnostamista. Mahdollisten rakennusten purku ei ole ympäristönsuojelulain tarkoittamalla vakuudella katettava asia. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksissä on otettu huomioon massan, paperin ja kartongin valmistuksen BREF-dokumentti ja BAT-päätelmät. Koska kyseessä on toiminnan olennaisen muuttamisen vuoksi tehty kokonaan uusi lupaharkinta, on aiemman ympäristölupapäätöksen lupamääräykset korvattu kokonaisuudessaan tämän päätöksen määräyksillä. Nykytilanteessa tarpeettomaksi käyneitä määräyksiä on poistettu. Pilaantumisen ehkäisemiseksi annettujen määräysten perustelut 1. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 53, 73 ja 74, joiden mukaan toiminnassa on käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa sekä toiminnan on oltava mahdollisimman energiatehokasta ja energiatehokkuutta on jatkuvasti parannettava. BAT-päätelmissä on yksilöity lukuisia

178 178 menetelmiä, joita käyttäen toiminnan päästöt voidaan minimoida. Menetelmiä ei ole kirjoitettu lupamääräyksiin. Luvanhaltijan on toiminnan järjestämisessä varmistettava, että nykyiset päätelmien mukaiset menetelmät pysyvät käytössä tai niitä parannetaan. Päästöt vesiin Prosessijätevesien ja muiden tehdasalueella muodostuvien jätevesien käsittelyä, sade- ja sulamisvesiä ja jäähdytysvesiä koskevilla yleisillä määräyksillä ja huolehtimisvelvoitteilla varmistetaan näiden vesien asianmukainen käsittely ja sen toimivuus eri tilanteissa. Jätevedet ja muut likaantuneet vedet tulee johtaa tehtaan jätevedenpuhdistamolle, jonka toiminta vastaa parhaan käytettävissä olevan tekniikan vaatimuksia. BAT-päätelmän nro 16 mukaisesti puhdistamoa on käytettävä asianmukaisesti ja ravinteiden määrää on säädettävä aktiivisen biomassan todellisen tarpeen mukaiseksi. Pääpaino kuormituksen vähentämisessä on jätevedenpuhdistamon mahdollisimman tasaisessa ja optimoidussa ajossa ja häiriötilanteiden ja poikkeuksellisten päästöjen välttämisessä, mihin luvan saajan on syytä panostaa myös jatkossa. Rehevöittävien fosfori- ja typpiravinteiden päästöjen hallitseminen on tärkeää vesistön tilan sekä vesienhoidon tavoitteiden kannalta. Puhdistamolle ureana syötettävän typpiravinteen syöttöjärjestelyissä on ollut ongelmia, mistä johtuen ammoniumtyppipitoisuudet käsitellyssä jätevedessä ovat suuresti heilahdelleet, vaikka ongelmia on yritetty ratkaista syöttöjärjestelmää kehittämällä. Lupamääräyksessä 3 on luvan saaja velvoitettu panostamaan edelleen ammoniumtyppikuormituksen vähentämiseen, mistä on annettu erikseen tarkkailu- ja raportointimääräyksiä. Luvan saaja on velvoitettu poistamaan Vähähaaran altaassa oleva pohjaliete. Vähähaarasta ruopatun lietteen yhtenä käsittelymahdollisuutena on johtaminen biologiselle puhdistamolle. Lupamääräys mahdollistaa suunnitellun toiminnan. Suunnitelmallinen johtaminen ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia puhdistusprosessiin tai biolietteen käsittelyyn. Luvan saaja on ilmoituksensa mukaan tehnyt yhden koeruoppauksen ilmastusaltaaseen, eikä se ole aiheuttanut ongelmia. Ilmastusaltaaseen syötettävän ruopatun lietteen määrää käytännössä rajoittaa biologisen prosessin herkkyys vaihteluille, ja lietteen käsittely puhdistamon kautta on joka tapauksessa tehtävä siten, ettei puhdistamon biologinen toiminta vaarannu. Lupamääräyksessä 9 on luvan saaja velvoitettu toimittamaan ruoppauslietteen käsittelyä koskeva selvitys aluehallintovirastoon. Selvityksessä on arvioitava, onko jätevedenpuhdistamon kautta tehtävällä käsittelyllä vaikutuksia puhdistamon toimintaan ja puhdistustulokseen. Jätevesipäästöille sekä soodakattilasta ilmaan johdettaville päästöille on asetettu päästörajat, joiden noudattaminen rajoittaa myös kyseisen lietteen käsittelystä aiheutuvia vaikutuksia ympäristöön. Ympäristöluparatkaisun perusteluista ilmenevästi Vähähaarasta poistettavan lietteen polttamista kattilassa K10 ei ole sallittu. Tämän päätöksen nojalla lietettä ei näin ollen saa ajaa kuorimon selkeyttimen kautta ja edelleen primäärilietteen mukana kuorikattilaan poltettavaksi. Saman lietteen

179 179 käsittely aktiivilietelaitoksen ilmastusaltaassa ja polttaminen biolietteen mukana soodakattilassa on kuitenkin tällä päätöksellä sallittu. Soodakattilassa palamislämpötila ja kuorma ovat huomattavasti kuorikattilaa korkeampia, jolloin ruoppauslietteen polton vaikutukset jäävät jo lähtökohtaisesti vähäisemmiksi. 4. Puhtaiden vesijakeiden johtaminen vesistöön ei aiheuta pilaantumista tai sen vaaraa. Näiden vesien johtamisella suoraan vesistöön voidaan vähentää puhdistamon hydraulista kuormitusta ja parantaa puhdistustehokkuutta. Jäähdytysvesien ja muiden vesien keräysjärjestelmässä olevien öljynerottimien ja purkupaikoilla olevien öljypuomien asianmukainen seuranta ja kunnossapito on edellytyksenä pintavesiin kulkeutuvien öljypäästöjen ehkäisemiseksi. Tarkastuskäynnillä kelluvien öljypuomien havaittiin olevan paikoillaan, mutta paikoitellen puomit olivat melko upoksissa ja kaipasivat huoltoa. BAT-päätelmä nro 4 koskee puun varastoinnista ja käsittelystä syntyvän jäteveden muodostumisen ja kuormituksen vähentämistä. Puukentän ja kuorimoalueen vesiä ei luvan saajan mukaan käsitellä ja hulevedet johdetaan sadevesiviemäriä pitkin Kurimonhaaraan. Laimeiden vesien johtaminen jätevedenpuhdistamolle lisää puhdistamon hydraulista kuormaa, mikä voi heikentää puhdistustulosta kokonaisuutena etenkin rankkasateiden aikana. Näin ollen niitä ei ole velvoitettu johdettavaksi aktiivilietelaitokselle. Puukenttien säännöllisellä puhdistamisella pidetään vesistä aiheutuva orgaaninen kuorma vähäisenä. Määräyksen mukaan toimittaessa alueen vedet voidaan edelleen ohjata sadevesiviemäriä pitkin vesistöön. Työkoneista mahdollisesti tapahtuvien öljyvuotojen sattuessa alueella on oltava saatavilla imeytysmateriaalia öljyn imeyttämiseksi sekä mahdollisuus sulkea kaivonkannet ennen päästön pääsemistä sadevesiviemäriin. Poikkeustilanteessa mahdollisesti aiheutuva öljyvuoto kohdistuu tehdasalueen sisällä olevaan Kurimonhaaraan, joka ei ole yleisessä virkistyskäytössä oleva vesialue. Vesistöön asti varotoimenpiteistä huolimatta kulkeutunut öljypäästö on mahdollista saada kerättyä talteen Kurimonhaarasta ennen sen kulkeutumista merelle. Määräyksen mukaan toimittaessa puun varastoinnista ja käsittelystä syntyvän jäteveden määrän ja kuormituksen rajoittaminen täyttää BAT-päätelmän 4 vaatimukset. Suoraan Vähähaaraan purkaville öljynerottimilla varustetuille viemärilinjoille, johon johdetaan voimalaitoksen lattia- ja jäähdytysvesiä, on asetettu määräaika, johon mennessä niiden on vastattava standardin SFS- EN luokan I vaatimustasoa, jolloin öljynerottimesta lähtevän veden öljyhiilivetypitoisuus saa olla enintään 5 mg/l. Vanhojen öljynerotuskaivojen erotustehokkuus on selvästi huonompi, kuin mikä on nykyään vaatimustasona. Määräys on tarpeen pilaantumisen vaaran estämiseksi. Toimenpiteiden toteuttamiseen on annettu riittävä määräaika.

180 Massan, paperin ja kartongin tuotantoa koskeva BAT-päätelmässä nro 30 todetaan, että jätteiden syntymisen estämiseksi ja hävitettävän kiinteän jätteen määrän minimoimiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on kierrättää soodakattilan sähkösuodattimesta peräisin oleva tuhka takaisin prosessiin. Päätelmän sovellettavuudesta todetaan, että tuhkan uudelleen kierrättämistä saattavat rajoittaa tuhkassa olevat prosessiin kuulumattomat ainekset. Luvan saajan mukaan tuhkaa on ajoittain poistettava prosessista, jotta lipeäkiertoon tuleva rikin ja muiden epäpuhtauksien määrä ei nousisi liian suureksi. Tästä syystä kaikkea soodakattilan sähkösuotimilla erotettua tuhkaa, joka koostuu lähinnä natriumsulfaatista (Na 2SO 4), ei voida palauttaa prosessiin. Kiinteänä muodostuvan jätteen liuottaminen vesijakeeseen, joka johdetaan käsittelemättömänä suoraan Vähähaaran altaaseen ja edelleen vesistöön, ei toteuta jätelain 8 mukaista yleistä velvollisuutta noudattaa etusijajärjestystä. Muodostuvan jätteen osalta se olisi lähtökohtaisesti uudelleenkäytettävä tai kierrätettävä. Jos tämä ei ole mahdollista olisi materiaali hyödynnettävä muulla tavoin. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, on jäte loppukäsiteltävä. Loppukäsittelynä on hyväksytty tässä tapauksessa jätteen liuottaminen prosessissa veteen. Koska päästö liuotetaan prosessissa veteen, ei sen nykyinen johtaminen ole suoraan ympäristönsuojelulain 18 :n merta koskevien erityisten kieltojen vastaista, eikä veteen liuotetun aineen johtamiseen jätevetenä sovelleta jätelakia. Sellutehtaan jätevedenpuhdistamon prosessi ei poista liuotetun sähkösuodintuhkan sisältävän vesijakeen aiheuttamaa epäorgaanista suolakuormitusta, joten johtaminen jätevedenpuhdistamolle ei vähentäisi päästöä. Natriumsulfaatille ei ole olemassa vakiintuneita markkinoita, jonne se olisi myytävissä. Hyvin vesiliukoisen materiaalin pysyvä loppusijoittaminen tehdaskaatopaikalle ei myöskään ole mahdollista. Näin ollen käytössä oleva käsittelymenetelmä on voitu hyväksyä otettaessa huomioon, että kyseessä on olemassa oleva kohtuullisen vanha sellutehdas, jonka prosessien merkittävä muuttaminen olisi tehtaan käyttöikään nähden kohtuuttoman kallista, sekä otettaessa huomioon jätevesien purkupaikka ja niistä aiheutuvat vaikutukset. Uusien sellutehtaiden osalta poistettavan natriumsulfaatin määrää voidaan vähentää suunnittelemalla prosessi siten, että hajukaasuista valmistetaan rikkihappoa. Tällöin ylimääräinen rikki voidaan hyödyntää toiminnassa tarvittavan raaka-aineen valmistuksessa. Luvan saajan mukaan tehtaalta poistetaan veteen johtamalla poikkeustilanteissa myös klooridioksidilaitoksen sivutuotteena muodostuvaa jätehappoa, joka koostuu pääosin vedestä ja natriumseskvisulfaatista (Na 3H(SO 4) 2). Lähtökohtaisesti se hyödynnetään prosessikemikaalina omassa toiminnassa. Kyseessä on puhdas epäorgaaninen jätejae, jonka johtaminen jätevedenpuhdistamolle ei vähennä siitä aiheutuvia vaikutuksia. Jakeelle ei ole vakiintuneita markkinoita, jonne se olisi hyödynnettävissä, eikä sitä kaikissa tilanteissa ole pystytty varastoimaan klooridioksidilaitoksella olevaan säiliöön.

181 181 Liuotetun lentotuhkan ja jätehapon johtamisesta Vähähaaraan ei ole ennakolta arvioitu aiheutuvan merkittäviä vesistövaikutuksia, koska purkuvesistönä olevassa merivedessä sulfaattipitoisuudet ovat suurempia ja etenkin jätehapon happamuus neutraloituu nopeasti Vähähaarassa, johon johdetaan veden ph:ta nostavaa liuotettua lentotuhkaa. Näiden jakeiden johtaminen vesistöön on edellä esitetyin perusteluin hyväksytty, mutta toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden (ympäristönsuojelulaki 6 ) vuoksi lupamääräykseen on lisätty tarkkailu- ja raportointivelvoite päästön selvittämiseksi ja valvomiseksi. Sähkösuodintuhka sisältää natriumsulfaatin lisäksi ainakin fosforia. Luvan saajan toimittamien tietojen (kertoelmaosuus, Taulukko 23) mukaan lentosuolan fosforipitoisuus on ollut 37 mg/kg. Lentosuolan arvioidulla määrällä t/v laskettuna tuhkan liuotusvesien mukana mereen menee kg/v fosforia, joka on 0,5 0,7 kg/vrk. Fosforipäästön vuoksi tuhkan liuotuksen mukana vesistöön johdettava fosforikuormitus sisältyy lupamääräyksessä 6 annettuun kuormitusraja-arvoon ja liuotusvesistä aiheutuva päästöä on tarkkailtava. Tämä osaltaan rajoittaa fosforia sisältävän tuhkan johtamista mereen Toiminnan päästöistä vesiin aiheutuu Kemin edustan merialueelle ympäristönsuojelulain tarkoittamaa ympäristön pilaantumista. Pilaantumista ja sen vaaraa on rajoitettu asettamalla mereen johdettaville päästöille päästöraja-arvot. Päästöraja-arvoilla varmistetaan luvan myöntämisen edellytysten täyttyminen. Kyseessä on lisäksi ympäristönsuojelulain tarkoittama direktiivilaitos, jonka päästöraja-arvojen on perustuttava lisäksi parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten toteuttamiseksi julkaistuihin BAT-päätelmiin. Lupaharkinnassa on otettu huomioon toteutuneet päästöt ja niistä aiheutuneet vaikutukset merialueella. Päästöraja-arvot on asetettu siten, että niitä noudattamalla toiminnan päästöt ja vaikutukset pysyvät edelleen sillä tasolla, mikä on ollut lupaharkinnan pohjana. Päästöraja-arvoja ei voi asettaa niin korkeiksi, että ne mahdollistaisivat merkittävästi aiempaa suuremmat päästöt mereen. Tilanne, jossa päästöt nousisivat merkittävästi, mutta olisivat edelleen luparajojen alapuolella, on toiminnan luvanmukaisuuden arvioimisen kannalta ongelmallinen ja osin epäselvä, vaikka lähtökohtaisesti hakemuksessa esitetyt päästö- ja vaikutustiedot ovat luvan saajaa sitovia. Valvonnan ja toiminnanharjoittajaan kohdistuvien velvoitteiden selkeyttämiseksi raja-arvot on asetettu edellä mainitulle tasolle. Mereen johdettavien päästöjen raja-arvot on asetettu koskemaan tehtaan toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta eli jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjä vesiä sekä lupamääräyksessä 5 tarkoitettuja liuotusvesiä. Päästöraja-arvot koskevat BAT-päätelmissä koko tehtaan suoria jätevesipäästöjä veteen, minkä vuoksi tuhkan liuotusvesien päästöt sisältyvät tehtaan päästörajoihin muiden prosessista tulevien jätevesien tavoin.

182 182 Vähähaaran ala-altaan muita vesiä ei lasketa mukaan päästöraja-arvotarkasteluun. Aiemmassa ympäristöluvassa ala-allas on ollut osin jätevedenkäsittelyn jälkiselkeytysaltaana ja päästötarkkailussa ei ole ollut mahdollista erottaa jätevedenpuhdistamolta tulevaa kuormitusta muusta kuormituksesta. Syksyllä 2018 käyttöön otettu purkujärjestely mahdollistaa kuormitusten erottelun ja raja-arvojen kohdistamisen BAT-päätelmien mukaisesti varsinaisen prosessin päästöille vesiin. Ala-altaan kautta johdetaan päästöraja-arvoihin sisältyviä lentosuolan liuotusvesiä sekä muutoin vain likaantumattomia hule- ja jäähdytysvesiä sekä klooridioksidilaitoksen jätehappoa, joista ei hakemuksen mukaan aiheudu muuta kuin lämpöpäästöstä ja epäorgaanisista aineista johtuvaa kuormitusta. Sellutehtaan aktiivilietelaitos on toiminut nykyisellä tuotannolla hyvin ja päästöt vesiin etenkin ravinteiden ja jäteveden kemiallisen hapenkulutuksen osalta ovat olleet alhaisia verrattuna esimerkiksi BAT-päätelmien ylärajoihin. Toiminnan päästö- ja vaikutustarkkailutietojen mukaan nykyisellä tuotantotasolla eikä ennalta arvioiden kasvavallakaan tuotannolla ole tarve ottaa käyttöön uutta vesienkäsittelyteknologiaa. Raja-arvot ovat saavutettavissa olemassa olevan puhdistamon käytöllä nykyisellä tasolla. Tehtaalla oleva jätevedenpuhdistamo on parhaan käyttökelpoisen tekniikan määritelmien mukainen, kun sitä edelleen käytetään siten, että saavutetaan nykyisen tasoinen hyvä puhdistustulos. Lupamääräyksessä 6 kuukausikeskiarvona päivää kohden asetetut päästörajat ovat tarpeen mereen johdettavien päästöjen ja vaikutusten vaihtelun vähentämiseksi sekä päästöjen ja luvan valvonnan ja vaikutusseurannan helpottamiseksi. Päästöraja-arvot on lupamääräyksessä 7 asetettu siten, että komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/687/EU BAT-päätelmissä nro 19 ja 50 esitettyjä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia päästötasoja ei vuosikeskiarvoina ylitetä sellun ja kartongin tuotannon maksimikapasiteetilla normaaleissa toimintaolosuhteissa. Päästöraja-arvojen perustelut (lupamääräys 6) Aiemmassa ympäristölupapäätöksessä nro 61/07/2 tehtaan toiminnan päästöjä vesiin on rajoitettu lupamääräyksessä 5, joka kuuluu seuraavasti: 5. Lupamääräysten 1 ja 2 mukaisten jätevesien päästö vesistöön saa olla enintään seuraava: asti COD Cr t/d Kokonaisfosfori kg/d Raja-arvoon verrattava päästö lasketaan kuukausikeskiarvona. Raja-arvot saavutetaan, kun päästöt kalenterikuukauden keskiarvoina alittavat

183 183 raja-arvon. Päästöjen laskennassa on otettava huomioon mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet. Puhdistamoa on ohjattava niin, että puhdistamolta lähtevän veden vesistöä suoraan rehevöittävien ravinteiden pitoisuus on mahdollisimman alhainen. Päästöraja-arvot on asetettu edelleen kuukausikeskiarvona, mikä mahdollistaa yksittäisten mittaustulosten poikkeamisen raja-arvosta. Tämä on tarpeen otettaessa huomioon tulokuorman vaihtelut ja biologisen prosessin hidas reagointi näihin vaihteluihin. Päästöillä ei ole sellaisia akuutisti vesieliöille myrkyllisiä vaikutuksia, että lyhytaikaispitoisuuksiin perustuvia raja-arvoja olisi tarve antaa. Tässä päätöksessä asetettu fosforin päästöraja on tiukempi kuin aiemmassa ympäristöluvassa ja luvan saajan esityksessä. Kappaleessa Hakijan esitys lupamääräyksiksi luvan saajan esittämä mereen johdettavan kuormituksen maksimi 37,5 kg/vrk perustuu kokonaisfosforin jäännöspitoisuuteen 0,5 mg/l ja purettavaan vesimäärään m 3 /vrk. Kokonaisfosforipitoisuus puhdistamolta johdetussa käsitellyssä vedessä on yleensä ollut keskimäärin 0,2 mg/l tasoa, mutta siinä on ollut jonkin verran vaihtelua keskiarvon molemmin puolin. Ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytön varmistamiseksi annettavan päästöraja-arvon asettamisessa lähtökohtana ei voida käyttää suurinta pitoisuustasoa, jota on todellisuudessa esiintynyt verrattain harvoin. Lähtevän fosforin pitoisuustaso on ollut yleisesti matala ja puhdistamo toimii fosforin poistossa hyvin. Tasaisesti toimivalta puhdistamolta fosforin jäännöspitoisuuden ei oleteta nousevan myöskään tehtaan tuotannon nousun johdosta, koska puhdistamon mitoituskapasiteetti on arvioitu riittäväksi. Keskipitoisuudella 0,2 mg/l ja virtaamalla m 3 /vrk päästö on 15 kg/vrk. Päästöraja-arvo kattaa myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin, kun se on annettu kokonaisfosforina. Kesäaikana puhdistamolta lähtenyt fosforikuormitus on ollut usein korkeampi kuin talvella, mihin voi olla syynä kuorimolta peräisin oleva suurempi fosforin tulokuorma ja käsiteltävien vesien lämpötilan nouseminen tasolle, joka haittaa aktiivilietelaitoksen biologiaa. Hakija ei ole esittänyt yksityiskohtaisempaa selvitystä kuormituksen vaihtelun syistä. Fosforipäästö tasaisesti toimivalta puhdistamolta on ollut tasoa kg/vrk (Kuva 22 puhdistamolta lähtevä). Vähähaaran altaan kuormitus on ajoittain ollut jopa suurempi kuin puhdistamolta lähtevän veden aiheuttama kuormitus. Puhdistamolla ei ole tosiasiallisia vaikeuksia alittaa asetettua päästörajaa niin kesällä kuin talvellakaan. Puhdistamolta tapahtuneet päästöhuiput ovat ajoittuneet pääosin kesäkuukausille, jolloin purkuvesistössä perustuotanto on voimakkaimmillaan ja ravinnepäästöllä on suurin vaikutus vesistössä. Päästöhuippujen minimoinnilla kesäaikaan olisi saavutettavissa erityisesti hyötyä purkuvesistön kannalta.

184 1/2014 3/2014 5/2014 7/2014 9/ /2014 1/2015 3/2015 5/2015 7/2015 9/ /2015 1/2016 3/2016 5/2016 7/2016 9/ /2016 1/2017 5/2017 7/2017 9/ /2017 1/2018 3/2018 5/2018 7/2018 9/ /2018 1/ Fosfori, kg/d Puhd.lähtevä kg/d Purku mereen, kg/d Kuva 22. Puhdistamolta johdettu ja mereen johdettu kokonaisfosforipäästö (osa kuukausittaisista tiedoista puuttuu kuvasta) Vesienhoidon tavoitteissa esitetty Ajos sisä -vesimuodostumaa koskeva yleinen fosforipitoisuuden vähentämistarve ja se, että vesimuodostuma ei ole hyvässä tilassa, on otettu huomioon lupamääräystä asetettaessa. Jätevedenpuhdistamon nykyinen fosforipäästö mereen on alittanut selvästi myös uuden päästörajan, jolloin nyt asetettu päästöraja ei suoraan johda päästön pienenemiseen. Vähähaaran ala-altaasta tulevan fosforipäästön on arvioitu vähenevän altaan kunnostuksen ja jätevesien uuden purkujärjestelyn myötä ja johtavan sitä kautta tosiasialliseen kuormituksen vähenemiseen. Päästörajan noudattaminen edellyttää jatkossa puhdistamon hyvää ja tasaista käyttöä ja nykyisen suoritustason kaltaista hyvää puhdistustehoa. Puhdistamon toiminnan ja tulokuormituksen normaali vaihtelu mahtuu päästöraja-arvoon. Prosessin poikkeustilanteissa vesiä on mahdollista johtaa varoaltaaseen. COD:lle asetettu päästöraja on tiukempi kuin aiemmassa ympäristöluvassa ja luvan saajan esityksessä. Luvan saajan esitys lupamääräykseksi on perustunut puhdistamolta johdettavaan COD:n tavoitearvoon 500 mgo 2/l ja purettavaan vesimäärään m 3 /vrk. Puhdistamon toimiessa tasaisesti sieltä lähtevässä jätevedessä COD-arvo on ollut keskimäärin luokkaa mgo 2/l, jolloin kuormitus virtaamalla m 3 /vrk on t/vrk. Fosforin tapaan on epätodennäköistä, että maksimipitoisuus 500 mgo 2/l esiintyisi kuukausitasolla jatkuvasti myöskään tuotantokapasiteetin kasvaessa. Nykytilanteessa myös COD:n osalta on yleisesti selvästi päästy tämän päätöksen mukaisen päästörajan alapuolelle, ja päästörajassa on edelleen varaa tuotannon ja jätevesivirtaaman kasvulle. Päästörajan asettamiselle tarpeettoman korkeaksi ja vertaamiselle aiempaan ympäristöluparajaan ei ole perusteita. Asetettu päästöraja ei aiheuta puhdistamolla tarvetta lisätoimenpiteille. Kuukausikeskiarvona asetettu päästöraja on saavutettavissa puhdistamon tavanomainen vaihtelu huomioon ottaen.

185 1/2014 4/2014 7/ /2014 1/2015 4/2015 7/ /2015 1/2016 4/2016 7/ /2016 1/2017 4/2017 7/ /2017 1/2018 4/2018 7/ /2018 1/ Puhdistamon kautta johdetun jäteveden kemiallisen hapenkulutuksen osuus mereen johdetusta COD:n kokonaiskuormasta on ollut noin 70 % (Kuva 23). Tarkkailutietojen perusteella COD-kuormituksessa esiintyneet korkeat piikit ovat pääosin johtuneet Vähähaaran ala-altaasta tulleesta lisäkuormituksesta. Vähähaaran ala-altaan vedet rajautuvat jatkossa päästöraja-arvon ulkopuolelle ja ala-altaasta tuleva kuormitus vähenee. 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 COD, t/d 0,0 Puhd.jäte- vesi yht. t/d Purku mereen t/d Kuva 23. Puhdistamolta johdettu ja mereen johdettu COD-päästö Orgaanisen aineen kuormituksen vaikutuksia on ollut Kemin edustalla ajoittain havaittavissa Metsä Fibren jätevesien purkualueella sekä pintaettä alusveden alentuneina happipitoisuuksina. Ajos sisä -vesimuodostuman pienestä koosta johtuen vaikutuksia on voitu ajoittain havaita koko vesimuodostuman alueella, mutta kauempana purkuvesistössä ei happitilanne ole kuitenkaan ollut heikentynyt. Happea kuluttavan aineen päästön rajoittaminen edistää osaltaan purkuvesistön tilan paranemista, mistä syystä päästörajan tiukentamisen on katsottu olevan tarpeen. Päästörajan noudattaminen edellyttää jatkossakin puhdistamon hyvää ja tasaista käyttöä ja nykyisen suoritustason kaltaista puhdistustehoa. Metsäteollisuuden jätevedet sisältävät kasviperäisiä hormonaalisesti vaikuttavia päästöjä, mikä on näkynyt etenkin vaikutusalueen mateiden sukukyvyttömyytenä. Näiden aineiden päästöt kasvavat suhteessa COD-pitoisuuteen, joten tätäkin kautta tarpeettoman korkean päästöraja-arvon asettamiselle ei ole perusteita. Käytettävissä olevan tiedon perusteella ei voida myöskään poissulkea sitä, että COD-kuormitus olisi suoraan tai välillisesti vaikuttamassa myös ekologisen tilan luokituksen osatekijöihin. Kiintoaineelle on asetettu päästöraja, koska sille on BAT-päätelmissä esitetty päästötaso. Aiemmassa luparatkaisussa raja-arvon pois jättämisen perusteena oli ollut se, että fosforin kuormitusraja-arvo rajoittaa samalla myös kiintoaineen päästöjä. Puhdistamolta johdetussa jätevedessä on

186 186 ollut ajoittaisia kuormituspiikkejä. Merkittävä osa mereen johdetusta kiintoaineesta on tarkkailutulosten valossa ollut peräisin myös Vähähaaran ala-altaasta (Kuva 24). Puhdistamolta johdettu kuormitus on ollut noin tasolla kg/vrk. Nyt asetettu päästöraja vastaa puhdistamon nykyistä suorituskykytasoa ja mahdollistaa tavanomaisen vaihtelun. Kuva 24. Puhdistamolta johdettu ja mereen johdettu kiintoainekuorma Kokonaistypelle asetettu päästöraja-arvo on hakijan esityksen mukainen ja se perustuu BAT-päätelmän mukaiseen päästötasoon. Hakemukseen liitetyn vesistöselvityksen perusteella tehtaan typpikuormituksen vaikutukset purkuvesistössä ovat olleet vaikutusarvion perusteella melko vähäiset. Vesistövaikutusarvion laatimisen jälkeen typpipäästö on vuosien aikana noussut (Taulukko 33 sivulla 188), ja typpipäästöä mereen on rajoitettava jo nykytilanteessa. Merkittävimpänä keinona on typpiravinteen syötön saaminen nykyistä parempaan hallintaan, mikä on otettu lupamääräyksessä huomioon. BAT-päätelmissä typpi on tarkasteltu kokonaistyppenä, eikä päätelmissä oteta kantaa epäorgaanisten typpiyhdisteiden päästöön, jolla voi olla vesistön rehevöitymisen kannalta suurempi merkitys. Ammoniumtyppeä seurataan puhdistamon käyttötarkkailussa ja lupamääräyksessä 3 on velvoitettu luvan saajaa parantamaan typpiravinteen syöttöä ammoniumtypen päästön pienentämiseksi. Mereen johdettavan jäteveden ammoniumtyppipitoisuudelle on annettu raja-arvo, jota noudattamalla ehkäistään suuri ammoniumtyppipitoisuuden vaihtelu. Suurimmat ammoniumtyppipitoisuudet puhdistamolta lähteneessä vedessä ovat olleet yli 10 mg/l. Pitoisuuspiikit ovat olleet lyhytaikaisia, mikä viittaa typpiannostelun päivittäiseen vaihteluun. Ammoniumtyppipäästön rajoittaminen edesauttaa kokonaistypen päästörajan alittamista ja BAT-päästötasoon pääsemistä.

187 187 Kuva 25. Puhdistamolta johdettu ja mereen johdettu typpikuorma BOD 7:lle on asetettu päästöraja pitoisuusrajana. Massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmissä ei ole asetettu BOD 7-päästölle vaihteluväliä, mutta päätelmissä todetaan, että puhdistetun jäteveden BOD 7-pitoisuuden oletetaan olevan BAT-päätelmien mukaisesti alhainen (24 tunnin kokoomanäytteissä noin 25 mg/l). Luvan saajan sellutehtaalla jätevesien BOD 7-arvo on ollut selvästi tätä matalampi (3 5 mg/l), eikä ole syytä olettaa pitoisuuden nousevan yli BAT:ssa oletetun tason myöskään tuotannon kasvun myötä. COD-päästöä rajoittamalla rajoitetaan myös BOD 7- päästöä. AOX:lle on hyväksytty luvan saajan esityksen mukainen päästöraja. Päästöt ovat nykyisellään olleet pieniä, päästöraja on alittunut eikä päästöistä ole aiheutunut tarkkailussa havaittavia ympäristövaikutuksia. Jätevesien uuden purkujärjestelyn huomioon ottaminen Jätevesien purkuputki puhdistamolta on otettu käyttöön syksyllä 2018, joten lupapäätöksen antoajankohtana purkuputken jälkeisestä tilanteesta on ollut käytettävissä tarkkailutuloksia ajalta lokakuu 2018 helmikuu Purkuputken käyttöönotolla ei ole ollut lupaharkinnan kannalta olennaista merkitystä, koska putki ei vaikuta varsinaiseen puhdistustulokseen. Sekä fosforin että COD:n päästöt puhdistamolta ovat nykytilanteessakin olleet selvästi asetettuja päästörajoja pienempiä. Ominaispäästötasot (lupamääräys 7) Lupamääräyksen 6 mukaiset kuukausikeskiarvona annetut päästörajaarvot johtaisivat BAT-päätelmien salliman ominaispäästötason ylittymiseen, mikäli käsiteltyjen jätevesien aiheuttama kuormitus olisi koko ajan päästöraja-arvojen tuntumassa. Ominaispäästöä väljempi kuukausikeskiarvo on tarpeen prosessin ja puhdistamon tulokuorman vaihtelujen takia. Kuukausikeskiarvon tasoinen päästö ympäri vuoden voisi mahdollistaa vuoden ominaispäästöraja-arvoon nähden noin 1,4-kertaiset päästöt.