82 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän palvelusopimus vuodelle 2019 ja järjestämissuunnitelma vuosille Kaupunginhallitus 5.11.

Transkriptio

1 Iisalmen kaupunki Kaupunginvaltuusto Ote pöytäkirjasta 1 Asianro: IIS/806/ / Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän palvelusopimus vuodelle 2019 ja järjestämissuunnitelma vuosille Kaupunginhallitus Valmistelija: talousjohtaja Eeva Suomalainen, puh Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän (SOTE) perussopimuksen 16 :n mukaan kuntayhtymän yhtymävaltuusto hyväksyy kuntayhtymälle talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman, joka perustuu kuntakokouksessa sovittuihin linjauksiin ja jäsenkuntien valtuustojen ja SOTE:n yhtymävaltuuston hyväksymään järjestämissuunnitelmaan. Kuntayhtymä kuulee jäsenkuntia valmisteltavan toiminta- ja taloussuunnitelman perusteista sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittelemisestä hallintosäännössä sovittavalla tavalla. Kuntayhtymän yhtymävaltuusto hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman sekä palvelusopimukset mennessä. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hallitus on pyytänyt jäsenkunnilta lausuntoa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2019 talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta , palvelusopimuksesta sekä järjestämissuunnitelmaluonnoksesta vuosille Lausunnot pyydetään antamaan mennessä, kuitenkin viimeistään siten, että lausunnot ovat käytettävissä yhtymähallituksen kokouksessa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän palvelusopimusvalmisteluun liittyen on käyty palvelusopimusneuvottelu Iisalmen kaupungin vuoden 2019 palvelusopimuksen loppusumma on 74,8 milj. euroa, josta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS) maksuosuuteen on varattu 19,5 milj. euroa. Iisalmen kaupungin maksuosuudet suurtuotteittain vuodelle 2019 on esitetty alla olevassa taulukossa: Iisalmen kaupunki Otteen oikeaksi todistaa: Puhelin Kotisivu: (017) Sähköposti:kirjaamo@iisalmi.fi Paula Kokkonen etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

2 Iisalmen kaupunki Kaupunginvaltuusto Ote pöytäkirjasta TA 2018 TA 2019 Muutos % TP 2017 Aikuispsykososiaaliset , palvelut Aikuissosiaalityö , Ostettu , erikoissairaanhoito (KYS) Oma , erikoissairaanhoito Hoito ja hoiva , Kuntoutus ,3 852 Perhepalvelut , Suun terveydenhuolto , Vammaispalvelut , Vastaanotto , Ympäristötoimi ,9 962 Hallinto, seudulliset ,9 411 YHTEENSÄ , Seudulliset kustannukset on jaettu jäsenkunnille tilausten suhteessa Alla on esitetty olennaiset muutokset vastuualueittain vuoden 2019 talousarviossa verrattuna vuoden 2018 tilanteeseen: Terveyspalvelut - Iltavastaanottotoimintaa laajennetaan koko vastuualueella - Vastaanottamotoimintaa laajennetaan - Muistikoordinaattorin tehtävä siirtyy hoito- ja hoivapalveluihin, muistivastaanotoista muodostetaan seudullinen yksikkö Iisalmen kaupunki Otteen oikeaksi todistaa: Puhelin Kotisivu: (017) Sähköposti:kirjaamo@iisalmi.fi Paula Kokkonen etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

3 Iisalmen kaupunki Kaupunginvaltuusto Ote pöytäkirjasta 3 - Kuntoutuksen toiminnalliset muutokset (ikäihmisten päivätoiminta ja säännöllisen kotihoidon kotikuntoutus) johtuvat hoito- ja hoivapalveluiden rakenteellisista muutoksista vuodelle Kuntoutuksen resursseja kohdennetaan enemmän avokuntoutukseen, teknologian käyttöönoton kokeilua jatketaan - Suun terveydenhuollossa olennaiset muutokset liittyvät sisäisiin työn ja toimintamallien järjestelyihin, mm. sähköinen ajanvaraus, kokonaishoidon toteutus Hoito- ja hoivapalvelut - Palvelujen rakennemuutoksesta laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen - Kasvavaan palvelutarpeeseen vastaaminen huomioiden eri asiakassegmentit ja kaikenikäisten kotihoidon kasvu - Kotihoitopainotteisen ja palvelutarvetta vastaavan palvelurakenteen turvaaminen, minimoidaan riski siirtyä tarvetta raskaampaan palvelumuotoon - Kotihoitoa 24/7 vahvistetaan henkilöstöresursseilla, kuntouttavilla arviointijaksoilla ja tehostetulla kotihoidolla - Lyhytaikaishoitoa keskitetään omassa toiminnassa ja tuotetaan tarvetta vastaavasti - Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon vahvistaminen - Valinnanvapauden vahvistaminen monituottajamallilla ja palvelusetelillä - Liukuesteet (ei huomioitu Iisalmen kaupungin toiminta- ja taloussuunnitelman määrärahoissa) Hyvinvointipalvelut - Päivystysasetuksen vaatimat muutokset mielenterveys- ja päihdepalveluissa: arvioidaan jäsenkuntien hoitopäivien vähenevän ja ulkokuntalaisten hoitopäivien kasvavan sekä psykiatrisen päivystyksen loppuessa osaston toiminnan turvaaminen lääkäreiden lisätyöllä ilta- ja viikonloppuaikaan - Ankkurimallin käynnistäminen yhdessä poliisin kanssa, 1,1 henkilötyövuoden lisäys Iisalmen sosiaalikeskuksessa - Määrärahavaraukset sosiaalihuoltolain varhaisen perhesosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon palveluihin olemassa olevan tarpeen mukaisesti - Seudullinen perheohjaaja lyhytaikaisiin varhaisen tuen palveluihin - Maksuton ehkäisy alle 20 vuotiaille nuorille - TerveysKampuksen 1. vaiheen tilojen käyttöönotto nostaa toimitilakuluja Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut - Pielaveden kanssa on neuvoteltu ympäristönsuojeluyhteistyöstä Iisalmen kaupunki Otteen oikeaksi todistaa: Puhelin Kotisivu: (017) Sähköposti:kirjaamo@iisalmi.fi Paula Kokkonen etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

4 Iisalmen kaupunki Kaupunginvaltuusto Ote pöytäkirjasta 4 - Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävien organisointi mahdollisen kuntayhtymän purkamisen jälkeen Hallinto- ja tukipalvelut sekä talous-, tieto- ja kehittämistoiminta - Sijaisten keskittäminen ja hallinnointi keskitetyssä rekrytointi yksikössä, jonka tavoitteena on edelleen toiminnan tehostaminen, kustannussäästöt ja toiminnan vakiinnuttaminen - Terveyskampus -hankkeen eteenpäin vieminen - Osatyökykyisille tarjotaan aiempaa tehokkaammin jäljellä olevaa työkykyä vastaava työtä, millä vähennetään työkyvyttömyyseläketapauksia, pienennetään varhaiseläkemaksuja, kuntayhtymän markkinointi ja viestintä - Kuntayhtymän purkamisen valmisteluun liittyvät toimenpiteet - Sähköisen asioinnin lisääminen Talousarviossa esitettyjen taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lukuisten toiminnan tehostamistoimenpiteiden toteuttamista talousarviovuonna. Strategisten tavoitteiden arviointi (sis. yritysvaikutusten ja EVA-arvioinnin): Päätöksellä ohjataan Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman käsittelyprosessia ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä. Päätös toteuttaa erityisesti tavoitetta osaava ja hyvinvoiva iisalmelainen. Päätös vaikuttaa keskeisesti myös kaupungin talouteen sekä siihen, miten käytössä olevat määrärahat jaetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä. Päätöksellä on positiivisia yritysvaikutuksia erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottaville yrityksille ja organisaatioille sekä Terveys Kampus hankkeen toteutuksessa mukana oleville yrityksille. Päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Lisätietona jaetaan: - Kuntien tilaustaulukot vuodelle Iisalmen kaupungin palvelusopimus vuodelle Järjestämissuunnitelma vuosille Muistio palvelusopimusneuvottelusta Selvitys laitospaikkojen määrän kehityksestä Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy tilaustaulukot vuodelle 2019, Iisalmen kaupungin palvelusopimuksen vuodelle 2019 sekä järjestämissuunnitelman vuosille Iisalmen kaupunki Otteen oikeaksi todistaa: Puhelin Kotisivu: (017) Sähköposti:kirjaamo@iisalmi.fi Paula Kokkonen etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

5 Iisalmen kaupunki Kaupunginvaltuusto Ote pöytäkirjasta 5 Kaupunginhallitus valtuuttaa talousjohtajan lisäämään määrärahan euroa (liukuesteiden hankinta) Iisalmen kaupungin taloussuunnitelmaan Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti päätösehdotuksen. Merkitään, että Anne Roponen ilmoitti olevansa esteellinen ( intressijääviys ) käsittelemään asiaa ja hän poistui kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi. Toimenpiteet: Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallituksen päätösesitys: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy tilaustaulukot vuodelle 2019, Iisalmen kaupungin palvelusopimuksen vuodelle 2019 sekä järjestämissuunnitelman vuosille Kaupunginhallitus valtuuttaa talousjohtajan lisäämään määrärahan euroa (liukuesteiden hankinta) Iisalmen kaupungin taloussuunnitelmaan Päätös: Keskustelun kuluessa Kirsti Puurunen teki ehdotuksen, että kotipalveluun lisätään kolmen työntekijän työpanos. Iivo Polvi kannatti Puurusen tekemää ehdotusta. Keskustelun jatkuessa ehdotuksen arviointiin lisäävän kustannuksia noin euroa. Jouni Toppinen teki ehdotuksen, että kotipalvelun henkilöstöresursseihin voidaan palata Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymän arvioinnin pohjalta, jos tilanne sitä vaatii. Toppisen tekemää ehdotusta kannatti Antti Sarvela. Puheenjohtaja määräsi tässä vaiheessa pidettäväksi neuvottelutauon. Neuvottelutauon jälkeen puheenjohtaja luki neuvottelutuloksen ehdotukseksi valtuustolle. Ehdotus kuului seuraavasti: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän palvelusopimukseen ja tilaustaulukkoon vuodelle 2019 voidaan lisätä 3-5 hengen työpanos kotihoidon henkilökuntaan. Lisäksi edellytetään, että kuntayhtymä raportoi kotihoidon tilanteesta kaupunginhallitukselle. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko muutosehdotus hyväksyä yksimielisesti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti muutosehdotuksen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi muilta osin tilaustaulukot vuodelle 2019, Iisalmen kaupungin palvelusopimuksen vuodelle 2019 sekä järjestämissuunnitelman vuosille kaupunginhallituksen Iisalmen kaupunki Otteen oikeaksi todistaa: Puhelin Kotisivu: (017) Sähköposti:kirjaamo@iisalmi.fi Paula Kokkonen etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

6 Iisalmen kaupunki Kaupunginvaltuusto Ote pöytäkirjasta 6 esittämässä muodossa ja valtuutti talousjohtajan lisäämään määrärahan euroa (liukuesteiden hankinta). Merkitään, että Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän johtoryhmä oli paikalla selostamassa asiaa ja vastaamassa kysymyksiin. Asiasta käytiin laaja keskustelu. Johtoryhmän edustajat poistuivat tämän asian käsittelyn jälkeen klo Läsnäolotiedot ovat pöytäkirjan kansilehdellä. Toimenpiteet: Ote Eeva Suomalainen Sopimuksen allekirjoitus Iisalmen kaupunki Otteen oikeaksi todistaa: Puhelin Kotisivu: (017) Sähköposti:kirjaamo@iisalmi.fi Paula Kokkonen etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

7 Sisällys 1 Tuloslaskelmat, investoinnit ja jäsenkuntien maksuosuudet Palvelutilaukset tuoteryhmittäin Aikuispsykososiaaliset Aikuissosiaalityö Oma erikoissairaanhoito Ostettu erikoissairaanhoito Hoito- ja hoivapalvelut Kuntoutus Perhepalvelut Suun terveydenhuolto Vammaispalvelut Vastaanotto Hallinto Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut

8 1 Tuloslaskelmat, investoinnit ja jäsenkuntien maksuosuudet KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMA, ulkoinen TP 2017 TA 2018 TAE 2019 Ero% TA 2019 Ero% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT , , , , , , , ,5 TOIMINTATUOTOT , ,6 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 TOIMINTAKULUT , ,6 TOIMINTAKATE , ,6 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT -305 MUUT RAHOITUSKULUT , , , , , ,9 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , ,9 VUOSIKATE , ,2 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , ,2 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , ,2 TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

9 10 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT TP 2017 TA 2018 TAE 2019 Ero% TA 2019 Ero% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT , , , , , ,0 TOIMINTATUOTOT , ,5 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET -323 MUUT TOIMINTAKULUT , , , , , , , , , , , , , , , ,2 TOIMINTAKULUT , ,7 TOIMINTAKATE , ,0 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT , ,1 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , ,1 VUOSIKATE , ,6 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , ,4 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , ,4 TILIKAUDEN TULOS , ,1 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,1 3

10 15 TALOUS-,TIETO JA KEHITTÄMISTOIMINTA TP 2017 TA 2018 TAE 2019 Ero% TA 2019 Ero% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT , , , ,1 TOIMINTATUOTOT , ,8 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT MUUT TOIMINTAKULUT , , , , , , , , , , , , , , , ,9 TOIMINTAKULUT , ,6 TOIMINTAKATE , ,8 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT -305 MUUT RAHOITUSKULUT , , , , , ,6 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , ,8 VUOSIKATE , ,8 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , ,0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , ,0 TILIKAUDEN TULOS , ,8 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,8 4

11 20 HYVINVOINTIPALVELUT TP 2017 TA 2018 TAE 2019 Ero% TA 2019 Ero% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT , , , , , , , ,3 TOIMINTATUOTOT , ,0 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 TOIMINTAKULUT , ,0 TOIMINTAKATE , ,1 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT , ,7 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , ,7 VUOSIKATE , ,1 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , ,1 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , ,1 TILIKAUDEN TULOS , ,0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,0 5

12 25 HOITO- JA HOIVAPALVELUT TP 2017 TA 2018 TAE 2019 Ero% TA 2019 Ero% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT , , , , , ,1 TOIMINTATUOTOT , ,3 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 TOIMINTAKULUT , ,8 TOIMINTAKATE , ,3 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT , ,8 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , ,8 VUOSIKATE , ,3 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , ,5 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , ,5 TILIKAUDEN TULOS , ,9 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,9 6

13 30 TERVEYSPALVELUT TP 2017 TA 2018 TAE 2019 Ero% TA 2019 Ero% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT , , , , , , TOIMINTATUOTOT , ,1 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 TOIMINTAKULUT , ,7 TOIMINTAKATE , ,1 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT , ,9 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , ,9 VUOSIKATE , ,1 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , ,8 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , ,8 TILIKAUDEN TULOS , ,0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,0 7

14 40 YMPÄRISTÖ- JA TERVEYSVALVONTAP TP 2017 TA 2018 TAE 2019 Ero% TA 2019 Ero% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT TUET JA AVUSTUKSET , , TOIMINTATUOTOT , ,4 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 TOIMINTAKULUT , ,3 TOIMINTAKATE , ,3 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT , ,3 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , ,3 VUOSIKATE , ,4 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , ,8 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , ,8 TILIKAUDEN TULOS , ,3 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,3 8

15 INVESTOINTIOHJELMA TA 2019 hankeinv. TA 2019 ei kampus päätöstä TA 2019 kampus päätös TA 2020 hankeinv. TA 2020 ei kampus päätöstä TA 2020 kampus päätös TA 2021 hankeinv. TA 2021 ei kampus päätöstä TA 2021 kampus päätös RAKENNUKSET KONEET JA LAITTEET ATK-INVESTOINNIT YHTEENSÄ Investoinnit yht., jos kampus toteutuu (sis hankeinvestointi) Investoinnit yht, jos kampus ei toteudu PALVELU TA2018 TA2019 Muutos % TP 17 TA2018 TA2019 Muutos % TP 17 TA2018 TA2019 Muutos % TP 17 TA2018 TA2019 Muutos % TP 17 TA2018 TA2019 Muutos % TP 17 Aikuispsykosos , , , , , Aikuissosiaalityö , , , , , ESH ostettu , , , , , oma ESH,tuotteiste , , , , , Hoito ja hoiva , , , , , Kuntoutus , , , , , Perhepalvelut , , , , , Suun terveydenh , , , , , Vammaispalvelut , , , , , Vastaanotto , , , , , Ympäristötoimi*) , , , , , PALVELUT YHT , , , , , Hallinto seudulliset**) , , , , ,1 773 Kunnittaiset 9 9 MAKSUOSUUS , , , , , ESH ostettu , , , , , Oma toiminta , , , , , *) Ympäristötoimessa terveysvalvonnan, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun kulut asukasluvun mukaan jaettuna **) Seudulliset kustannukset jaettu jäsenkunnille tilausten suhteessa JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 2019 MAISEMAMALLIN POHJALTA (1 000 ) Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Kuntayhtymä yhteensä Oma toiminta Ostettu ESH TA2018+ Kunnan Muutokset muutettu TA 2019 Kunnan alkup. Kunnan Muutok- muutettu TA 2019 Taesitys TA2018 1% raami esitys Ero raami set raami esitys Ero 2019 Iisalmi 54,63 55,18 0, ,20 55,31 0,109 20,40 0,00 20,40 19,50-0,90 74,81 Kiuruvesi 24,36 24,60 0, ,66 24,64-0,025 8,70-0,05 8,65 8,65 0,00 33,29 Sonkajärvi 13,30 13,43 0, ,44 13,22-0,221 3,90 0,00 3,90 3,90 0,00 17,12 Vieremä 10,25 10,35 0, ,36 10,26-0,100 3,30 0,02 3,32 3,30-0,02 13,56 Yhteensä 102,54 103,56 0, ,66 103,42-0,238 36,30-0,03 36,27 35,35-0,92 138,77 9

16 2 Palvelutilaukset tuoteryhmittäin 1.1 Aikuispsykososiaaliset Palvelun sisältö: Mielenterveystyön avohoidon palvelut: aikuispsykiatrinen poliklinikka (sisältää ikäihmisten työryhmän, depressiohoitajat ja päihdetyön), akuuttityöryhmä, kotikuntoutus, psykososiaalinen kuntoutus Palveluasuminen: asumispalveluiden ostot, valvottu avohoito Oma erikoissairaanhoito: psykiatrinen ja riippuvuusosasto sisältäen selviämisaseman ja korvaushoidon Päihdehuollon asumispalvelu: päiväkeskukset, asumisen tuki ja sosiaalinen kuntoutus Lyhyt kuvaus Mielenterveys- ja päihdepalvelut Palveluihin sisältyy asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen mielenterveystyö, jonka tarkoituksena on yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen sekä mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen. Mielenterveystyöhön kuuluu: 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki; 2) yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa; 3) mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan mielenterveydenhäiriöiden tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta. Terveydenhuollossa tehtävä mielenterveystyö suunnitellaan ja toteutetaan siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden kuntayhtymässä tehtävän sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö, jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää tai poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Päihdetyöhön kuuluu: 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, joka koskee päihteettömyyttä suojaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä; sekä 2) päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut. Päihdetyö suunnitellaan ja toteutetaan siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kuntayhtymässä tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa. Palveluasuminen Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen järjestetään ostopalveluina kuntoutujille, jotka tarvitsevat paljon hoitoa ja huolenpitoa. Suurin osa palveluasumisesta on tehostettua palveluasumista. Kuntayhtymän alueella on viisi palveluntuottajaa, joilla on yhteensä 77 ympärivuorokautisesti valvottua asumispaikkaa. Lisäksi yhdellä palveluntuottajalla on 5 tukiasumispaikkaa. Palveluasumisen järjestämisestä vastaa sosiaalityön tehtäväalue, jossa toimii sijoittamista hoitava palveluohjaaja. Päihdehuollon asumispalvelu Asumisen tukipalveluita järjestetään ostopalveluna omissa asunnoissa asuville, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta asumisessa, itsenäisessä arjen suoriutumisessa ja asioiden hoidossa. Palveluita tuottavat yhdistykset ja yksityiset palveluntuottajat. Lisäksi yhdistykset järjestävät päiväkeskuksissaan ryhmätoimintoja, ruokailumahdollisuuksia, aktivointitoimenpiteitä ja sosiaalisen kuntoutuksen toimintoja avustusrahoituksella. 10

17 Aikuispsykososiaaliset palvelut TAE 2019/ Kaikki kunnat TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Aikuisten psykososiaaliset palvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Mielenterveyspalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Perustasoinen avohoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Palveluasuminen Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Oma erikoissairaanhoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Käynnit kpl Kulut / käynti Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Päihdehuollon palvelut Tuotot Toimintakulut Netto Päihdehuollon asumispalvelu Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat olleet ja ovat suurten muutosten alla. Kaikki mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat muuttaneet kesän 2018 aikana sairaalarakennukseen Riistakatu 23:een. Aikuispsykiatrinen poliklinikka sijaitsee rakennuksen 3. kerroksessa, lasten- ja nuorisopsykiatria, akuuttityöryhmä ja tehtäväalueen hallinto 2. kerroksessa ja psykiatrinen ja riippuvuusosasto sekä selviämisasema 1. kerroksessa. Psykososiaalinen kuntoutus toimii sairaalan 0-kerroksessa myöhemmin purettavissa tiloissa. Psykiatrinen kotikuntoutus toimii väliaikaisesti 2. kerroksen aulatilassa. Kampus 2-vaiheen suunnittelu on käynnistynyt tavoitteena laajentaa 11

18 riippuvuusosaston tiloja, rakentaa uudet tilat psykiatriselle kuntoutukselle ja puuttuvat erityistyöntekijöiden tilat sekä muiden palvelujen kanssa yhteisiä liikunta- ja ryhmätiloja. Toimintojen keskittäminen samaan rakennukseen mahdollistaa tilojen ja henkilöstön yhteiskäytön sekä eri ammattiryhmien toimintamallien ja roolien kehittämisen kohti entistä potilaslähtöisempää hoitoa. Vuoden 2018 alusta voimaan astunut päivystysasetus aiheuttaa muutoksia sekä osaston että avohoidon toimintamalleihin. Asetuksen mukaan psykiatrista päivystystä ei voida ylläpitää Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ja tästä syystä tahdosta riippumatonta hoitoa tarvitsevien potilaiden hoito siirtyy tai sen jälkeen Kuopioon Julkulan sairaalaan. Vastaavasti Ylä-Savoon ohjataan vapaaehtoista osastohoitoa tarvitsevia potilaita. Yhteistyökäytännöt potilasohjauksessa mallinnetaan ja niiden toteutumista seurataan. Keskeiset kehittämiskohteet ovat psykiatrinen avo-osastohoito, tehostettu avohoito, riippuvuuksien hoito ja psykiatrinen kuntoutus. Kaksi osa-aikaista avohoidon tehtävää yhdistetään yhdeksi psykiatrisen palveluohjaajan tehtäväksi vuoden 2019 alusta tehostetun avohoidon ja psykiatrisen kuntoutuksen tukemiseksi. Psykiatrista päivystystä korvaamaan lisätään psykiatrian lääkäreiden ilta- ja viikonloppukonsultaatioita osastohoidon tueksi. Tehostettua avohoitoa toteutetaan hoitajatyöparien ilta- ja viikonlopputyön avulla. Tällä pyritään tavoittamaan potilaat varhaisemmassa vaiheessa ja ehkäisemään tahdosta riippumattomien hoitojaksojen tarvetta. Sosiaalityön palvelut järjestää kaiken ikäisten sosiaalihuoltolain mukaiset mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut sekä alle 65-vuotiaiden palveluasumisen riippumatta palvelutarpeesta. Palvelut tuotetaan koko kuntayhtymän alueella ostopalveluina. Palveluasumisessa keskeistä on tunnistaa asiakkaat, jotka ovat kuntoutettavissa itsenäiseen asumiseen. Kesällä 2016 aloitti Mikeva Oy:n Kuntoutusyksikkö IisalmenAalto, mikä keskittyy erityisesti nuorten ja työikäisten määräaikaiseen palveluasumiseen ja kuntoutustoimintaan. Nuorten jaksoille on varattu määrärahaa kaikkiin kuntiin. Alle 65-vuotiaiden somaattisesti sairastuneiden palveluasuminen hankitaan alueella toimivista ikäihmisille suunnatuista yksiköistä erillisluvilla. Vuoden 2018 aikana Iisalmeen valmistui uusi palvelutalo Hopeinen Kuu Oy:lle, jonka omistajaksi tuli kesällä 2018 Esperi Care Oy. Yksikössä on 15 ympärivuorokautista asumispaikkaa ja 5 tukiasuntoa. Mikevan asumisyksikkö siirtyi Attendo Oy:n omistukseen. IisalmenAalto muutti nimensä Attendo Ahjolaksi. Muiden asiakkaiden osalta ensisijaista on kotona asumisen tukeminen yhteistyössä kotihoidon ja mielenterveyspalveluiden kanssa. Asumisen tukipalveluita järjestetään kaikissa kunnissa ostopalveluna. Pysäkki ry toimii kaikissa kuntayhtymän kunnissa tuottaen päiväkeskustoimintaa, asumisen tukea ja työllistämistoimintaa. Oleelliset lisäykset/vähennykset Vuoden 2019 suorite-ennusteissa on huomioitu päivystysasetuksen aiheuttama muutos osastohoitoon siten, että jäsenkuntien hoitopäiviä on vähennetty 1189 hoitopäivää vuoden 2017 toteumaan nähden ja 1226 hoitopäivää vuoden 2018 ennusteeseen nähden. Vastaavasti ulkokuntien hoitopäiviä on lisätty 1227 hoitopäivää vuoden 2017 toteumaan ja 1400 hoitopäivää vuoden 2018 ennusteeseen nähden. Osaston hoitopäiväennuste on yhteensä 7750 hoitopäivää, josta jäsenkuntien hoitopäiviä 4450 ja ulkokuntien hoitopäiviä Ennuste on laskettu 82 %:n kuormituksen mukaan. Tämä takaa, että jäsenkuntalaisille on aina osastopaikka sitä tarvittaessa. Talousarviossa on ulkokuntatuottoa nostettu vastaavasti käyttäen laskennallisesti vuoden 2018 alkuvuoden keskimääräistä toteutunutta hoitopäivän hintaa 520 euroa/hpv, yhteensä euroa. Näillä toimenpiteillä osaston nettoennuste on vuoden 2018 tasolla. Aikuispsykiatrisessa avohoidossa on kustannusten kokonaisnousu 8 %. Tätä selittää osaltaan psykososiaalisen kuntoutuksen tilavuokrien reipas nousu 86,3 %. Aikuispsykiatrisella poliklinikalla vuokrat nousevat vain 2,6 %, koska väistötilana toimineiden vuokrakonttien kustannus on ollut samaa luokkaa kuin saneerattujen tilojen. Aikuispsykiatrisella poliklinikalla nousevat henkilöstökulut 10,2 %. Yksikköön on siirretty osastolta erikoislääkärin palkkaa 40 % ja psykiatrian ylilääkärin palkka on budjetoitu kokonaan tähän yksikköön poiketen aiemmista vuosista. Palveluasuminen on budjetoitu vuoden 2018 toteuman mukaan olemassa oleville asukkaille. Uusille asiakkaille ei ole varattu määrärahaa. Jokaiseen kuntaan on varattu määräraha nuorten kuntouttavan palveluasumisen järjestämiseen. Sosiaalihuoltolain mukaista tukiasumista järjestetään ostopalveluna. Asumisen tukipalveluiden taso säilyy ennallaan. 12

19 Aikuispsykososiaaliset palvelut TAE 2019/ Iisalmi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Aikuisten psykososiaaliset palvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Mielenterveyspalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Perustasoinen avohoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Palveluasuminen Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Oma erikoissairaanhoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Käynnit kpl Kulut / käynti Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Päihdehuollon palvelut Tuotot Toimintakulut Netto Päihdehuollon asumispalvelu Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä

20 Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset lisäykset/vähennykset Psykiatrisen ja riippuvuusosaston hoitopäivätavoitetta on vähennetty 2017 toteumaan ja 2018 talousarvioon verrattuna 600 hoitopäivällä. Vuoden 2019 hoitopäivätavoite on Palveluasumisessa on 21 toistaiseksi olevaa asukasta. Lisäksi seitsemälle alle 30-vuotiaalle on varattu kuntouttava palveluasumisjakso, yhteensä 630 päivää. Tukiasumista on varattu kolmelle asiakkaalle. Asumisen tukipalveluiden taso säilyy ennallaan. Palvelut tuottaa pääasiallisesti Pysäkki ry ja Aspa ry. Palvelu tukee mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumista. 14

21 Aikuispsykososiaaliset palvelut TAE 2019/ Kiuruvesi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Aikuisten psykososiaaliset palvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Mielenterveyspalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Perustasoinen avohoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Palveluasuminen Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Oma erikoissairaanhoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Käynnit kpl Kulut / käynti Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Päihdehuollon palvelut Tuotot Toimintakulut Netto Päihdehuollon asumispalvelu Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä

22 Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Päiväkeskus Pysäkin toimintaan on varattu yhteensä , josta on yksilöpäätöksillä ostettavaan asumisen tukeen ja päiväkeskuksesta tapahtuvaan asumisen tukeen. Päiväkeskus Pysäkki ry:n palvelut kilpailutettiin vuonna IS-Hankinta Oy:n hankintasopimus on tullut voimaan ja siinä on 6 kuukauden irtisanomisaika. Oleelliset lisäykset/vähennykset Psykiatrisen ja riippuvuusosaston hoitopäivätavoitetta on vähennetty 2017 toteumaan verrattuna 344 ja 2018 talousarvioon verrattuna 440 hoitopäivällä. Vuoden 2019 hoitopäivätavoite on Palveluasumisessa on 23 toistaiseksi olevaa asukasta. Lisäksi kahdelle alle 30-vuotiaalle on varattu kuntouttava palveluasumisjakso, yhteensä 180 päivää. Asumisen tukipalveluiden taso säilyy ennallaan. Palvelut tuottaa Pysäkki ry. Palvelu tukee mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumista. 16

23 Aikuispsykososiaaliset palvelut TAE 2019/ Sonkajärvi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Aikuisten psykososiaaliset palvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Mielenterveyspalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Perustasoinen avohoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Palveluasuminen Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Oma erikoissairaanhoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Käynnit kpl Kulut / käynti Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Päihdehuollon palvelut Tuotot Toimintakulut Netto Päihdehuollon asumispalvelu Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä

24 Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset lisäykset/vähennykset Psykiatrisen ja riippuvuusosaston hoitopäivätavoitetta on vähennetty 2017 toteumaan verrattuna 133 ja 2018 talousarvioon verrattuna 186 hoitopäivällä. Vuoden 2019 hoitopäivätavoite on 400. Palveluasumisessa on 12 toistaiseksi olevaa asukasta. Lisäksi yhdelle alle 30-vuotiaalle on varattu kuntouttava palveluasumisjakso, yhteensä 90 päivää. Asumisen tukipalveluiden taso säilyy ennallaan. Palvelut tuottaa Pysäkki ry. Palvelu tukee mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumista. 18

25 Aikuispsykososiaaliset palvelut TAE 2019/ Vieremä TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Aikuisten psykososiaaliset palvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Mielenterveyspalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Perustasoinen avohoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Palveluasuminen Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Oma erikoissairaanhoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Käynnit kpl Kulut / käynti Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Päihdehuollon palvelut Tuotot Toimintakulut Netto Päihdehuollon asumispalvelu Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä

26 Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset lisäykset/vähennykset Psykiatrisen ja riippuvuusosaston hoitopäivätavoitetta on vähennetty 2017 toteumaan verrattuna 106 ja 2018 talousarvioon verrattuna 100 hoitopäivällä. Vuoden 2019 hoitopäivätavoite on 350. Palveluasumisessa on 4 toistaiseksi olevaa asukasta. Lisäksi yhdelle alle 30-vuotiaalle on varattu kuntouttava palveluasumisjakso, yhteensä 90 päivää. Asumisen tukipalveluiden taso säilyy ennallaan. Palvelut tuottaa Pysäkki ry. Palvelu tukee mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumista. Aikuispsykososiaaliset palvelut TAE 2019/ Ulkokunnat TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Aikuisten psykososiaaliset palvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Mielenterveyspalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Perustasoinen avohoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Oma erikoissairaanhoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Käynnit kpl Kulut / käynti Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä

27 1.2 Aikuissosiaalityö Palvelun sisältö: Sosiaalityö: aikuissosiaalityö Toimeentulotuki: ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki, etuuskäsittely Työllistämistoiminta: kuntouttava työtoiminta, Ylä-Savon työvoiman palvelukeskus Lyhyt kuvaus Aikuissosiaalityön asiakkaina ovat yli 18-vuotiaat perheettömät ja perheelliset, joilla ei asu samassa taloudessa alle 18- vuotiaita lapsia. Sosiaalityössä tehdään asiakkaiden kokonaistilanteen selvityksiä, ohjataan ja neuvotaan sosiaaliseen tilanteeseen liittyvissä vaikeuksissa sekä järjestetään tukitoimia, jolla ylläpidetään ja edistetään yksilön ja perheen turvallisuutta ja itsenäistä suoriutumista lähiyhteisössä sekä yhteiskunnassa. Sosiaalityössä korostuu verkostoyhteistyö. Työelämään aktivoivina palveluina sosiaalityö järjestää kuntouttavaa työtoimintaa ja on osa työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP). Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin. Työvoiman palvelukeskus on yhteistoimintamalli, jonka tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille monialaisena yhteispalveluna julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. Aikuissosiaalityö TAE 2019/ Kaikki kunnat TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Aikuissosiaalityö Tuotot Toimintakulut Netto Sosiaalityö Tuotot Toimintakulut Netto Asiakasperheet kpl Kulut / asiakasperhe Toimeentulotuki Tuotot Toimintakulut Netto Asiakasperheet kpl Kulut / asiakasperhe Työllistämistoiminta Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Aikuissosiaalityön palveluissa keskeisintä on edelleen uudistaa palveluita ja työkäytäntöjä vuonna 2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain mukaisiksi yhteistyössä muiden hyvinvointipalvelujen ja yhteistyötahojen kanssa. Laki edellyttää palveluiden ja toimintamallien jatkuvaa kehittämistä terveydenhuollon kanssa. Sosiaalityö ohjaa asiakkaita aktivointitoimenpiteisiin yhdessä kuntien kanssa. Monialaisessa yhteispalvelussa sosiaalityön työntekijät osallistuvat asiakkaiden kartoitusjakson tekemiseen ja työllistämissuunnitelman laadintaan sekä tukevat asiakkaita työllistämistoimien aikana. Aikuissosiaalityön, perhesosiaalityön ja monialaisen yhteispalvelun asiakasprosessin toimivuuden vuoksi TYP:n sosiaalityön henkilöstöresurssia on siirretty yhteiskäyttöön Iisalmessa ja Kiuruvedellä. Perustoimeentulotuen siirryttyä vuoden 2017 alussa Kelalle sosiaalityön asiakkaina ovat erilaisia sosiaalisia palveluita tarvitsevat nuoret ja aikuiset. Nuorten asiakkaiden osuus kasvaa edelleen, mikä on huomioitu nuorille suunnattujen palveluiden lisäyksinä. Nuorille suunnattuja, vaikuttavia palveluita kehitetään yhdessä verkostotoimijoiden kanssa. 21

28 Uutena toimintona on aikuissosiaalityön palveluohjaajien jalkautuva ja asiakaskohtainen, ammatillinen tukihenkilötyö ostopalveluiden sijaan. Iisalmen sosiaalikeskuksessa toimivassa seudullisessa toimeentulotukiasioiden palveluohjauksessa on kaksi palveluohjaajaa. Palveluohjaus hoitaa seudullisesti Kelan verkkoyhteyden kautta tulevia tehtäväksiantoja, kuten toimeentulotukihakemusten käsittelyä ja ohjausta sosiaalityön tarpeen selvittämiseen. Työntekijöillä on myös käytössä asiakastietojärjestelmässä oleva sisäinen ajanvarausohjelma, jonka avulla asiakkaille voidaan varata aika sosiaalityöntekijälle. Palveluohjaukseen voi ottaa yhteyttä ilman ajanvarausta ja saada neuvoja sosiaalityön palveluista. Palveluohjauksesta hoidetaan myös sosiaalityön chat-palvelua. Oleelliset lisäykset/vähennykset Sosiaalityö päättää täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä osana palvelukokonaisuutta. Näiden määrärahavaraukset on tehty vuoden 2017 tilinpäätöksen ja 2018 tammi-kesäkuun toteuman perusteella. Kuntouttavan työtoiminnan taso säilytetään vuoden 2018 tasolla. Sosiaalihuoltolain mukaisiin sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin on varattu ostopalvelumääräraha. Iisalmen sosiaalikeskuksessa toimiva seudullisen palveluohjauksen kustannukset kohdistuvat kuntiin toimeentulotukea saavien asiakasperheiden suhteessa. Seudullinen palveluohjaus toimii kiinteässä yhteistyössä Kelan kanssa, tekee täydentävän toimeentulotuen päätöksiä sekä neuvoo ja ohjaa asiakkaita sosiaalityön palveluissa. Aikuissosiaalityö TAE 2019/ Iisalmi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Aikuissosiaalityö Tuotot Toimintakulut Netto Sosiaalityö Tuotot Toimintakulut Netto Asiakasperheet kpl Kulut / asiakasperhe Toimeentulotuki Tuotot Toimintakulut Netto Asiakasperheet kpl Kulut / asiakasperhe Työllistämistoiminta Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset lisäykset/vähennykset Täydentävän toimeentulotuen määräraha on varattu vuoden 2018 talousarvion tasolla, ehkäisevä toimeentulotuki varaus on tehty vuoden 2018 toteuman pohjalta, vähennystä 33 %. Pakolaissosiaalityöntekijän työpanos on siirretty perhesosiaalityön kustannuspaikalle, koska suurin osa asiakkaista on perheellisiä. Pakolaissosiaalityölle on edelleen varattu 0,4 htv työpanos. Sosiaalityöntekijä vastaa pakolaisten sosiaalityön kokonaisvaltaisesta palveluiden kartoituksesta ja palvelusuunnitelmasta sosiaalihuoltolain mukaisesti. Lisäksi yhden palveluohjaajan resurssi TYP:stä on siirretty perhesosiaalityöhön lapsiperheasiakkaiden palveluohjaukseen. 22

29 Aikuissosiaalityö TAE 2019/ Kiuruvesi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Aikuissosiaalityö Tuotot Toimintakulut Netto Sosiaalityö Toimintakulut Netto Asiakasperheet kpl Kulut / asiakasperhe Toimeentulotuki Tuotot Toimintakulut Netto Asiakasperheet kpl Kulut / asiakasperhe Työllistämistoiminta Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset lisäykset/vähennykset Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen määrärahat on varattu vuoden 2018 toteuman pohjalta, kasvua 17 %. Työvoiman palvelukeskuksen 50 % sosiaalityöntekijän resurssi on siirretty perhesosiaalityöhön vahvistamaan varhaista perhesosiaalityötä. Perhesosiaalityön asiakasmäärä on kasvanut niin, että asiakasmäärät ylittävät lastensuojelun asiakasmäärät. Työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityöntekijän palvelut hoidetaan joko aikuissosiaali- tai perhesosiaalityöstä. Järjestelyn vuoksi asiakkaan asioita hoitaa vain yksi sosiaalityöntekijä yhdessä palveluohjaajan kanssa. 23

30 Aikuissosiaalityö TAE 2019/ Sonkajärvi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Aikuissosiaalityö Tuotot Toimintakulut Netto Sosiaalityö Toimintakulut Netto Asiakasperheet kpl Kulut / asiakasperhe Toimeentulotuki Tuotot Toimintakulut Netto Asiakasperheet kpl Kulut / asiakasperhe Työllistämistoiminta Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset lisäykset/vähennykset Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen määrärahat on varattu vuoden 2018 talousarvion tasolle. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijän resurssista 40 prosenttia on monialaisessa yhteispalvelussa. Aikuissosiaalityö TAE 2019/ Vieremä TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Aikuissosiaalityö Tuotot Toimintakulut Netto Sosiaalityö Toimintakulut Netto Asiakasperheet kpl Kulut / asiakasperhe Toimeentulotuki Tuotot Toimintakulut Netto Asiakasperheet kpl Kulut / asiakasperhe Työllistämistoiminta Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset lisäykset/vähennykset Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen määrärahat on varattu vuoden 2018 toteuman mukaisesti, vähennystä 33 %. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijän resurssista 40 prosenttia on monialaisessa yhteispalvelussa. 24

31 1.3 Oma erikoissairaanhoito Palvelun sisältö: Erikoislääkärin vastaanotot, kotisairaala, sekä toimenpideyksikön palvelut. Lyhyt kuvaus: Lääketieteen erikoisalojen seudulliset annettavat vastaanottopalvelut, kliinisen farmasian asiantuntijapalvelut, kotisairaalan palvelut sekä toimenpideyksikön palvelut. Kustannus Palvelumäärtannumäärtannumäärtannus Yksikkökus- Palvelu- Yksikkökus- Palvelu- Yksikkökus- Kustannus Kustannus ASIAKKAAT - PALVELUT (Palvelumäärä) TP 2017 TP 2017 TP 2017 TA 2018 TA 2018 TA 2018 TA 2019 TA 2019 TA 2019 Kaikki kunnat , , ,20 POLIKLINIKOIDEN PALVELUT , , ,35 ERIKOISLÄÄKÄRIEN VASTAANOTOT , , ,06 GASTROENTEROLOGIAN PKL , , ,12 NAISTENTAUTIEN VASTAANOTTO , , ,50 LASTENTAUTIEN POLIKLINIKKA , , ,16 LEIKKAUSTOIMINNAN PALVELUT , , ,44 ANESTESIAPALVELUT , ,29 LEIKKAUSPALVELUT , ,41 KOTISAIRAALA , , ,08 Tuottajan viesti tilaajalle: Erikoislääkärin vastaanottopalveluiden osalta palvelumäärä vähenee vuoden 2017 tilinpäätöksestä. Palvelumäärä kasvaa leikkaustoiminnan palveluiden osalta silmätautien ja kirurgian vastaanottojen siirryttyä leikkaustoiminnan/toimenpideyksikön palveluiksi. Kotisairaalan osalta ei oleellisia muutoksia 2018 talousarvioon verrattuna. Vuosina toteutetuilla toiminnan muutoksilla on pystytty edelleen tehostamaan kustannustehokkuutta. Olennaisin toiminnan muutos liittyy voimaan tulleeseen terveydenhuoltolain muutokseen, mistä johtuen kuntayhtymän on vuoden 2018 alusta lähtien ohjattava sellainen leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, Kuopion yliopistollisen sairaalan. Leikkaustoiminta ja siihen liittyvät erikoislääkärin vastaanotot (kirurgian ja silmätautien vastaanotot) on hankittu ostopalvelutoimintana ulkopuoliselta palveluntuottajalta, Suomen Terveystalo Oy:ltä. Oman erikoissairaanhoidon kustannukset kokonaisuutena jakaantuvat omana tuotetun erikoissairaanhoidon ja ostopalveluna hankittavan palvelun kesken eivätkä siten ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden leikkaustoiminnan muutoksesta johtuen. Kunnittaiset erot palvelumäärissä ja siten kustannuksista selittyvät kunkin kunnan asukkaiden arvioidulla palvelutarpeella. Palvelutarvearvio on laskennallinen historiatietoon perustuen. Kustannus Palvelumäärkustannumäärkustannus Kustannus Palvelu- Yksikkö- Yksikkö- Palvelu- Yksikkö- Kustannus määrä kustannus ASIAKKAAT - PALVELUT (Palvelumäärä) TP 2017 TP 2017 TP 2017 TA 2018 TA 2018 TA 2018 TA 2019 TA 2019 TA 2019 Iisalmi , , ,97 POLIKLINIKOIDEN PALVELUT , , ,20 ERIKOISLÄÄKÄRIEN VASTAANOTOT , , ,03 GASTROENTEROLOGIAN PKL , , ,67 NAISTENTAUTIEN VASTAANOTTO , , ,34 LASTENTAUTIEN POLIKLINIKKA , , ,45 LEIKKAUSTOIMINNAN PALVELUT , , ,70 ANESTESIAPALVELUT , ,35 LEIKKAUSPALVELUT KOTISAIRAALA Tuottajan viesti tilaajalle: , , , , ,90 Ks. kaikki kunnat. Kunnittaiset erot palvelumäärissä ja siten kustannuksista selittyvät kunkin kunnan asukkaiden arvioidulla palvelutarpeella. Palvelutarvearvio on laskennallinen historiatietoon perustuen. 25

32 Kustannus Palvelumäärkustannmäärkustannumäärkustannus Yksikkö- Palvelu- Yksikkö- Palvelu- Yksikkö- Kustannus Kustannus ASIAKKAAT - PALVELUT (Palvelumäärä) TP 2017 TP 2017 TP 2017 TA 2018 TA 2018 TA 2018 TA 2019 TA 2019 TA 2019 Kiuruvesi , , ,53 POLIKLINIKOIDEN PALVELUT , , ,95 ERIKOISLÄÄKÄRIEN VASTAANOTOT , , ,87 GASTROENTEROLOGIAN PKL , , ,84 NAISTENTAUTIEN VASTAANOTTO , , ,84 LASTENTAUTIEN POLIKLINIKKA , , ,75 LEIKKAUSTOIMINNAN PALVELUT , , ,75 ANESTESIAPALVELUT , ,30 LEIKKAUSPALVELUT KOTISAIRAALA Tuottajan viesti tilaajalle: , , , , ,11 Ks. kaikki kunnat. Kunnittaiset erot palvelumäärissä ja siten kustannuksista selittyvät kunkin kunnan asukkaiden arvioidulla palvelutarpeella. Palvelutarvearvio on laskennallinen historiatietoon perustuen. Kustannus Palvelumäärkustannumäärkustannus Kustannus Palvelu- Yksikkö- Yksikkö- Palvelu- Yksikkö- Kustannus määrä kustannus ASIAKKAAT - PALVELUT (Palvelumäärä) TP 2017 TP 2017 TP 2017 TA 2018 TA 2018 TA 2018 TA 2019 TA 2019 TA 2019 Sonkajärvi , , ,14 POLIKLINIKOIDEN PALVELUT , , ,54 ERIKOISLÄÄKÄRIEN VASTAANOTOT , , ,08 GASTROENTEROLOGIAN POLIKLINIKK , , ,85 NAISTENTAUTIEN VASTAANOTTO , , ,13 LASTENTAUTIEN POLIKLINIKKA , , ,31 LEIKKAUSTOIMINNAN PALVELUT , , ,88 ANESTESIAPALVELUT , ,48 LEIKKAUSPALVELUT KOTISAIRAALA Tuottajan viesti tilaajalle: , , , , ,17 Ks. kaikki kunnat. Kunnittaiset erot palvelumäärissä ja siten kustannuksista selittyvät kunkin kunnan asukkaiden arvioidulla palvelutarpeella. Palvelutarvearvio on laskennallinen historiatietoon perustuen. Kustannus Palvelumäärtannumäärtannumäärtannus Yksikkökus- Kustannus Palvelu- Yksikkökus- Kustannus Palvelu- Yksikkökus- ASIAKKAAT - PALVELUT (Palvelumäärä) TP 2017 TP 2017 TP 2017 TA 2018 TA 2018 TA 2018 TA 2019 TA 2019 TA 2019 Vieremä , , ,70 POLIKLINIKOIDEN PALVELUT , , ,62 ERIKOISLÄÄKÄRIEN VASTAANOTOT , , ,41 GASTROENTEROLOGIAN PPL , , ,60 NAISTENTAUTIEN VASTAANOTTO , , ,12 LASTENTAUTIEN POLIKLINIKKA , , ,35 LEIKKAUSTOIMINNAN PALVELUT , , ,18 ANESTESIAPALVELUT , ,26 LEIKKAUSPALVELUT KOTISAIRAALA Tuottajan viesti tilaajalle: , , , , ,77 Ks. kaikki kunnat. Kunnittaiset erot palvelumäärissä ja siten kustannuksista selittyvät kunkin kunnan asukkaiden arvioidulla palvelutarpeella. Palvelutarvearvio on laskennallinen historiatietoon perustuen. Kustannus Palvelumäärkustannumäärkustannus Kustannus Palvelu- Yksikkö- Yksikkö- Palvelu- Yksikkö- Kustannus määrä kustannus ASIAKKAAT - PALVELUT (Palvelumäärä) TP 2017 TP 2017 TP 2017 TA 2018 TA 2018 TA 2018 TA 2019 TA 2019 TA 2019 Muut kunnat , , ,72 POLIKLINIKOIDEN PALVELUT , , ,81 ERIKOISLÄÄKÄRIEN VASTAANOTOT , , ,56 GASTROENTEROLOGIAN PKL , , ,71 NAISTENTAUTIEN VASTAANOTTO , , ,92 LASTENTAUTIEN POLIKLINIKKA , , ,00 LEIKKAUSTOIMINNAN PALVELUT , , ,09 ANESTESIAPALVELUT , ,02 LEIKKAUSPALVELUT , ,13 KOTISAIRAALA , , ,82 Tuottajan viesti tilaajalle: Ks. kaikki kunnat. Kunnittaiset erot palvelumäärissä ja siten kustannuksista selittyvät kunkin kunnan asukkaiden arvioidulla palvelutarpeella. Palvelutarvearvio on laskennallinen historiatietoon perustuen. 26

33 1.4 Ostettu erikoissairaanhoito Palvelun sisältö: Erikoissairaanhoidon ostot Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä ja muilta kunnilta/kuntayhtymiltä. Sairaanhoitopiirin ostot pitävät sisällään sekä käyttöön perustuvan hoitopalveluiden oston, että asukaslukuun perustuvat kuntien jäsenmaksuosuudet. Ostetun erikoissairaanhoidon lisäys on 1,5 9M. Iisalmen osuus kasvaa 1,2 M, Kiuruveden osuus , Sonkajärven osuus ja Vieremän osuus Ostetussa erikoissairaanhoidossa on varattu sairaanhoitopiirin ulkopuolisiin ostoihin yhteensä aiemmista vuosista poiketen. Erikoissairaanhoito TAE 2019/ Kaikki kunnat yhteensä TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Erikoissairaanhoito Toimintakulut Netto Erikoissairaanhoito omalta sairaanhoitopiiriltä Toimintakulut Netto Erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin ulkopuolelta Toimintakulut Netto Erikoissairaanhoito TAE 2019/ Iisalmi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Erikoissairaanhoito Toimintakulut Netto Erikoissairaanhoito omalta sairaanhoitopiiriltä Toimintakulut Toimintakate Netto Erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin ulkopuolelta Toimintakulut Netto Erikoissairaanhoito TAE 2019/ Kiuruvesi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Erikoissairaanhoito Toimintakulut Netto Erikoissairaanhoito omalta sairaanhoitopiiriltä Toimintakulut Netto Erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin ulkopuolelta Toimintakulut Netto

34 Erikoissairaanhoito TAE 2019/ Sonkajärvi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Erikoissairaanhoito Toimintakulut Netto Erikoissairaanhoito omalta sairaanhoitopiiriltä Toimintakulut Netto Erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin ulkopuolelta Toimintakulut Netto Erikoissairaanhoito TAE 2019/ Vieremä TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Erikoissairaanhoito Toimintakulut Netto Erikoissairaanhoito omalta sairaanhoitopiiriltä Toimintakulut Netto Erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin ulkopuolelta Toimintakulut Netto

35 1.5 Hoito- ja hoivapalvelut Palvelun sisältö: Omaishoito Kotihoito: kotihoito, kotihoidon ostopalvelu, sotainvalidien kotihoito, hoitotarvikejakelu, kotihoidon tukipalvelut, palveluasuminen (Onnimannin asunto-osa), muistipoliklinikka ja muistivastaanotto. Maksuton hoitotarvikejakelu. Päivätoiminta Tehostettu palveluasuminen: Palvelukeskus Kirkonsalmi, Palvelukeskus Onnimanni, Palvelukeskus Aurinkokartano, Palvelukeskus Virranranta, Hoitokoti Veikkola, Hoitokoti Niva, Palvelukeskus Tuulikannel, Palvelukeskus Mosaiikki, Palvelukeskus Sotkanhelmi, asumispalveluiden ostopalvelut. Pitkäaikaislaitospaikat: Palvelukeskus Kirkonsalmi. Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopaikat: Akuuttiosastot, Lyhytaikasihoito: Pieni Kangaslampi, Palvelukeskus Kirkonsalmi, Palvelukeskus Virranranta, Hoitokoti Niva, Palvelukeskus Sotkanhelmi, Palvelukeskus Tuulikannel. Lyhyt kuvaus: Hoito- ja hoivapalveluiden tavoitteena on edistää ikäihmisten selviytymistä, toimintakykyä ja oma-toimisuutta ensisijaisesti heidän omissa kodeissaan. Ikäihmisille, jotka eivät kuntoutuksen ja palveluiden turvin tule toimeen omassa kodissaan, järjestetään hoitopaikka sosiaalihuoltolain mukaisista asumispalveluyksiköistä (tehostettu palveluasuminen = ympärivuorokautinen palveluasuminen, laitoshoito). Hoito- ja hoivapalveluihin kuuluvat: - Kotihoidon asiakasneuvonta Ohjuri toimii seudullisena matalankynnyksen neuvontapisteenä ja ensikontaktina kotihoidon palveluihin. Asiakkaiden palvelut perustuvat palvelutarpeen arvioinnille ja yksilöllisille hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmille yhteen sovittamalla asiakaslähtöisestä yksityisen, kolmannen sektorin ja kuntayhtymän palvelut. - Kotihoito ja tukipalvelut, kuten ateria-, kylvetys- ja turvapalvelut. Kotihoito koostuu kotisairaanhoidosta ja kotipalvelusta asiakkaan tarpeen mukaisesti. Kotihoidon yö partio mahdollistaa tarvittavan avun 24/7. Kotihoitoa järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan joko tilapäisenä tai säännöllisenä kotihoitona. Säännöllisestä kotihoidosta puhutaan, kun kotihoito käy asiakkaan luona vähintään yhden kerran viikossa säännöllisesti. Tilapäistä kotihoitoa asiakas voi valita omana toimintana tai vaihtoehtoisesti palvelusetelin kautta. Tukipalvelut on järjestetty ostopalveluina. Kotikuntoutus on osa kotihoitoa. - Päivätoiminta, jonka tarkoituksena on tukea sosiaalisia kontakteja sekä tarjota kuntouttavaa toimintaa ja virikkeitä. - Kotikuntoutus on kuntoutuspalveluiden ja kotihoidon yhteistyötä, jossa kartoitetaan kotihoidon asiakkaan voimavaroja, edistetään toimintakykyä ja omatoimisuutta. Asiakkaan kuntouttaminen tapahtuu asiakkaan kotona eli ympäristössä, jossa hänen elää ja toimii. - Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka muodostuu hoitopalkkiosta, tarvittavista palveluista hoidettavalle sekä omaishoitajan tukemisesta. Omaishoitajan tukemista ovat mm. sijaishoito omaishoitajan vapaan aikana, joka mahdollistuu omissa yksiköissä, palvelusetelillä ostopalveluyksiköissä tai toimeksiantosopimuksena läheisten tai tuttavien avustamana. - Asumispalvelut on tarkoitettu hoivaa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden tarvitseville ikäihmisille, joiden ei ole enää mahdollista asua omassa kodissaan. Asumispalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuolto-lain mukaista asumispalvelua joko tehostetussa palveluasumisessa (= ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa) tai laitoshoidossa. - SAS (= selvitä, arvioi, sijoita) on moniammatillinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöryhmä, joka arvioi asiakkaiden jatkohoitotarpeen ja tekee myös sijoituspäätöksiä - Akuuttiosastopalvelut, joiden tehtävänä on tarjota laadukkaat ja vaikuttavat akuutin sairastumisen vaiheen palvelut ja palliatiivinen osastohoito. 29

36 Hoito- ja hoivapalvelut TAE 2019/ Kaikki kunnat TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Hoito- ja hoivapalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Kulut / 75 vuotta täyttänyt asukas Omaishoidon tuki Toimintakulut Netto Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas RAVA-keskiarvo Peittävyys, 75 vuotta täyttäneet % Päivätoiminta Tuotot Toimintakulut Netto Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä Kotihoito ja tukipalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat yhteensä ( hetu) hlö Kulut / asiakas Kotihoito Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö RAVA-keskiarvo Tehostettu palveluasuminen Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä RAVA-keskiarvo 3 Peittävyys 75 vuotta täyttäneet, hoitopäivät %

37 Laitoshoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Peittävyys 75 vuotta täyttäneet, hoitopäivät % Pitkäaikainen laitoshoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Hoitopäivät yhteensä pv RAVA-keskiarvo 4 Kulut / hoitopäivä Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopaikat Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä Peittävyys 75 vuotta täyttäneet, hoitopäivät % Hoitotarvikejakelu Tuotot Toimintakulut Netto OSASTOPALVELUJEN BRUTTOKUSTANNUKSET Tuottajan viesti tilaajalle: Palvelujen rakennemuutoksesta laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamiseen. Hoito- ja hoivasuurtuotteen talousarvioesitys vuodelle 2019 nousee 2 % ( ) verrattuna TA Tarkoituksena on hyvän ikääntymisen turvaaminen siten, että iäkkäiden seudullinen ja kotihoitopainotteinen palvelukokonaisuus vastaa ikärakenteen ja muita palvelutarpeessa sekä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Palvelurakenne turvaa palveluiden saatavuuden ja tarkoituksenmukaisen kohdentumisen. Palvelujen peittävyys 75 vuota täyttäneiden osalta on korkea tehostetussa palveluasumisessa (9-12 %) jokaisessa kunnassa. Tavoitteena on kotihoidon 13 %:n peittävyys ja omaishoidon 6 %:n peittävyys jokaisessa kunnassa. Sosiaalihuoltolain mukainen pitkäaikainen laitoshoito korvataan tehostetulla palveluasumisella vuoden 2019 aikana. Taulukko 1. 31

38 Taulukko 1. Palvelujen peittävyys 75 vuotta täyttäneillä vuonna 2019 kunnittain Tavoitteina ovat sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä iäkkäiden palvelujärjestelmä sekä asiakaslähtöisen, yhdenvertaisen ja vaikuttavan palvelukokonaisuuden toteutuminen. Monituottajamallilla ja järjestämistavoilla edistetään asiakkaan valinnanvapautta. Hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ovat osa asiakasneuvontaa. Ikääntyneiden seudullinen ja integroitunut palvelukokonaisuus toteutuu. Akuuttitilanteiden hoito toteutuu 24/7. Teknologia avusteiset palvelut ovat osa palvelukokonaisuutta. Kotihoitopainotteisen palvelurakenteen ensisijaisuus ja palvelutarvetta vastaava palvelurakenne turvataan ja minimoidaan riskiä siirtyä raskaampiin hoitomuotoihin. Turvataan kotihoito 24/7 runsaasti apua tarvitseville monituottajamallia ja palveluseteliä käyttäen. Kotikuntoutusta korostetaan mm. osana kotihoidon arviointijaksoa. Akuutti- ja kuntoutusosaston toiminnallisten muutosten vuoksi kunnittaisten suoritteiden arviointi on haasteellista ja arvio on tehty tämän hetkisen tiedon perusteella. Tulevat alueelliset linjaukset ja muutokset toiminnassa voivat muuttaa tehtyjä arvioita kunnittain. Hoitopäiväennuste on laskettu jäsenkuntien nykyisellä potilaspaikkamäärällä. Luodaan mallit geriatrisesta palvelukokonaisuudesta ja alue-ensihoitajan arviointikäynneistä mm. kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa tukemaan akuuttitilanteiden hoitoa. Henkilöstön työhyvinvointia edistetään edelleen TyHy-SIB hankkeen avulla. Osaamisen johtamista tuetaan osaamiskartoituksella ja suunnitelmalla. Omaishoito Omaishoitoa tuotetaan 6 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Kotihoito 24/7 Kotihoitoa tuotetaan 13 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Lisäksi kotihoitoa kehitetään edelleen kaiken ikäisten kotihoitona mm. saattohoito, kotidialyysi. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan mm. säännölliseen ei yöhoidolliseen kotihoitoon viimeistään vuoden 2019 alusta. Kotihoidon tehostetut arviointijaksot aloitetaan tukemaan kotiutumista. Kotihoitoa tuetaan 14 siirtyvällä työntekijällä. Päiväkeskus Kuntouttavaa ja kotihoitoa tukevaa päiväkeskustoimintaa tuotetaan tarvetta vastaavasti. Tehostettu palveluasuminen Tehostettua palveluasumista tuotetaan 10 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Palveluseteli otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2019 alusta. Pitkäaikaislaitoshoito Sosiaalihuoltolain mukaista pitkäaikaislaitoshoitoa tuotetaan 0,85 %:lle 75 vuotta täyttäneistä saakka. Paikat korvataan tehostetulla palveluasumisella ja lyhytaikaishoidolla. Sosiaalihuoltolain mukainen lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoitoa keskitetään omaan toimintaan ja tuotetaan tarvetta vastaavasti. Seudullinen lyhytaikaishoito Niva-yksikössä (11 paikkaa) tukee kotihoitoa, toimii kriisipaikkoina ja odotuspaikkoina ympärivuorokautiseen asumispalveluun. Akuutti- ja kuntoutushoito Osastopalveluja tuotetaan tarvetta vastaavasti. Osastopalvelut sisältävät muistiyksikön, päiväsairaalan ja dialyysin. Vaativan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon vahvistaminen. Hoitotarvikejakelu Asiakkaille omahoitoon tarkoitetut hoitotarvikkeet luovutetaan seudullisen hoitotarvikejakelun kautta. Seudullinen toimintamalli tasavertaistaa asiakkaiden saamaa palvelua ja parantaa kustannustehokkuutta. Keskitetty hoitotarvikejakelun ulkokuntalaisten asiakkaiden tulot ovat aiemmin oletettua suuremmat ja kustannuksia on voitu hallitusti jopa laskea, vaikka henkilötyön panosta on jouduttu lisäämään. 32

39 Hoito- ja hoivapalvelut TAE 2019/ Iisalmi TA TAE TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Hoito- ja hoivapalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Kulut / 75 vuotta täyttänyt asukas Omaishoidon tuki Toimintakulut Netto Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Peittävyys, 75 vuotta täyttäneet % Päivätoiminta Tuotot Toimintakulut Netto Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä Kotihoito ja tukipalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat yhteensä (hetu) hlö Kulut / 75 vuotta täyttänyt asukas Kulut / asiakas Kotihoito Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Tehostettu palveluasuminen Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä Peittävyys 75 vuotta täyttäneet, hoitopäivät %

40 Laitoshoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Peittävyys 75 vuotta täyttäneet, hoitopäivät % Pitkäaikainen laitoshoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopaikat Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä Peittävyys 75 vuotta täyttäneet, hoitopäivät % Hoitotarvikejakelu Tuotot Toimintakulut Netto OSASTOPALVELUJEN BRUTTOKUSTANNUKSET Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset muutokset: Omaishoito Omaishoidon palvelusetelien määrärahavarausta pienennetään edelliseen vuoteen verrattuna, ja siitä varataan osa omaishoitajien lakisääteisten vapaiden pitoa varten lyhytaikaista hoitoa tarjoavissa yksiköissä. Kotihoito Kotihoidon toimintaa vahvistetaan henkilöstöllä (5 tt) ja arviointiimin avulla. Kotiutumiset toteutetaan tehostetun kotihoidon avulla. Hankitaan liukuesteitä kaatumistapaturmien ehkäisemiseksi ( ). Kotihoidon asiakkuuksissa näkyy Numeruksessa myös arviointitiimin uudet tilapäiset asiakkaat. Päiväkeskus Toimintaa kehitetään palvelun tuottajan kanssa tarvetta vastaavasti. Toiminta jatkuu edelleen 5 pvä/vko. Tehostettu palveluasuminen Oma tuotanto lisääntyy Kirkonsalmella 25 paikalla Asumispalvelujen ostopalvelujen kilpailutus huomioitu Palveluseteli on asiakkaan valinnanvapautta tukevana ensisijainen järjestämistapa. Palvelusetelin käyttöönotto ja kustannukset katetaan talousarvion sisältä. Alue-ensihoitaja tukee akuuttihoidon arviointia. Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa vahvistetaan osaamisella ja muilla resursseilla. 34

41 Pitkäaikaislaitoshoito Laitoshoidosta siirretään Kirkonsalmella tehostettuun palveluasumiseen (+ 25 asiakaspaikkaa) ja seudulliseen lyhytaikaishoitoon (+ 4 asiakaspaikkaa) lukien. Muutos mahdollistaa asiakkaille yksityisyyden yhden hengen huoneissa (-10 asiakaspaikkaa). Laitoshoito Sosiaalihuoltolain mukainen lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoitoyksikkö Pikku Kangaslammen toiminta päättyy (-10) alkaen Paikat korvataan Kirkonsalmen 4 lyhytaikaispaikalla ja 6 paikkaa sopeutetaan osin omaan toimintaan seudullisesti lukien. Kirkonsalmen lyhytaikaishoito Nivan seudullisen lyhytaikasihoidon paikkojen vähennyksen vaikutus Iisalmelle on -1,5 paikkaa, Akuuttihoito Hoitopäivien määrä on laskettu 98 % kuormitusasteella. Hoito- ja hoivapalvelut TAE 2019/ Kiuruvesi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Hoito- ja hoivapalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Netto / asukas Kulut / 75 vuotta täyttänyt asukas Omaishoidon tuki Toimintakulut Netto Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Peittävyys, 75 vuotta täyttäneet % Päivätoiminta Tuotot Toimintakulut Netto Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä Kotihoito ja tukipalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat yhteensä (hetu) hlö Kulut / asiakas Kotihoito Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Tehostettu palveluasuminen Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä Peittävyys 75 vuotta täyttäneet, hoitopäivät %

42 Laitoshoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Peittävyys 75 vuotta täyttäneet, hoitopäivät % Pitkäaikainen laitoshoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä -174 Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopaikat Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä Peittävyys 75 vuotta täyttäneet, hoitopäivät % Hoitotarvikejakelu Toimintakulut Netto OSASTOPALVELUJEN BRUTTOKUSTANNUKSET Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset muutokset: Omaishoito Omaishoidon palvelusetelimäärärahavaraus muutettu edellisten vuosien toteumaa vastaavalle tasolle. Omaishoidon peitto 6 % täyttyy jo nykyisistä asiakkaista. Uusia asiakkuuksia otetaan määrärahojen puitteissa. Kotihoito Lisääntynyttä palveluntarvetta vastaavasti on kotihoitoon lisätty henkilöstömäärärahaa 3 hoitajan verran. Siirto asumispalveluista. Hankitaan liukuesteitä kaatumistapaturmien ehkäisemiseksi (5 000 ). Päiväkeskus Päivätoimintaa 3 kertaa viikossa, ryhmäkokojen kasvatus 12 henkilöön/ ryhmä. Tehostettu palveluasuminen Oma tuotanto vähenee Nivassa -2 paikalla mahdollistaen asianmukaiset asiakashuoneet. Palvelukeskus Virranrannassa oma tuotanto lisääntyy + 5 paikalla lyhytaikaishoitopaikkojen vähetessä -5 paikkaa ja keskittyessä Hoitokoti Nivaan. Asumispalvelujen ostopalvelut vähenee 5 paikkaa niin, että kilpailutus on huomioitu Palveluseteli on asiakkaan valinnanvapautta tukevana ensisijainen järjestämistapa. Palvelusetelin käyttöönotto ja kustannukset katetaan talousarvion sisältä. Alue- ensihoitaja tukee akuuttihoidon arviointia. Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa vahvistetaan osaamisella ja muilla resursseilla. Sosiaalihuoltolain mukainen lyhytaikaishoito Niva- yksikössä järjestetään seudullista lyhytaikaishoitoa tarveperusteisesti kotihoidon ensisijaisuutta painottaen. Kiuruvedellä lyhytaikaishoito keskityy kokonaan Nivaan, jolloin lyhytaikaishoidon paikkoja on yhteensä kuusi (6) paikkaa. Nivan Kiuruveden lisäys on + 3,25 ja Palvelukeskus Virranrannan -5 paikkaa (yht. 1,75 paikkaa). Akuuttihoito Hoitopäivien määrä on laskettu 98 % kuormitusasteella. 36

43 Hoito- ja hoivapalvelut TAE 2019/ Sonkajärvi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Hoito- ja hoivapalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Kulut / 75 vuotta täyttänyt asukas Omaishoidon tuki Toimintakulut Netto Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Peittävyys, 75 vuotta täyttäneet % Päivätoiminta Tuotot Toimintakulut Netto Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä Kotihoito ja tukipalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat yhteensä (hetu) hlö Kulut / asiakas Kotihoito Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Tehostettu palveluasuminen Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä Peittävyys 75 vuotta täyttäneet, hoitopäivät % Laitoshoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Peittävyys 75 vuotta täyttäneet, hoitopäivät % Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopaikat Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä Peittävyys 75 vuotta täyttäneet, hoitopäivät % Hoitotarvikejakelu Toimintakulut Netto

44 OSASTOPALVELUJEN BRUTTOKUSTANNUKSET Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset muutokset: Omaishoito Omaishoidon peitto 6 % sallii uusien asiakkuuksien ottamisen. Omaishoidon palvelusetelimäärärahaa on laskettu edellisten vuosien käytön tasolle. Kotihoito Kotihoidon vakinaista henkilöstöä on lisätty 1 henkilö. Hankitaan liukuesteitä kaatumistapaturmien ehkäisemiseksi (2 500 ). Päiväkeskus Päivätoiminta jatkossa 3 päivää viikossa. Ryhmäkoot nousevat 12 henkilöön/ryhmä. Mahdollisuus käyttää päivätoiminnan tiloja myös omaishoidon vapaiden järjestämiseen tuntiperusteisesti. Päivätoiminnan tarvetta arvioidaan kvartaaleittain omaishoitoa tukevana palveluna ja sovitaan erikseen tarvittaessa päivätoiminnan lisäyksestä. Tehostettu palveluasuminen Asumispalvelujen ostopalvelujen kilpailutus on huomioitu Palveluseteli on asiakkaan valinnanvapautta tukevana ensisijainen järjestämistapa. Palvelusetelin käyttöönotto ja kustannukset katetaan talousarvion sisältä. Alue-ensihoitaja tukee akuuttihoidon arviointia. Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa vahvistetaan osaamisella ja muilla resursseilla. Sosiaalihuoltolain mukainen lyhytaikaishoito Nivan seudullisen lyhytaikaishoidon asiakaspaikkojen vähennyksen vaikutus Sonkajärvellä on -1,38 paikkaa, Akuuttihoito Hoitopäivien määrä on laskettu 98 % kuormitusasteella. 38

45 Hoito- ja hoivapalvelut TAE 2019/ Vieremä TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Hoito- ja hoivapalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Kulut / 75 vuotta täyttänyt asukas Omaishoidon tuki Toimintakulut Netto Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Peittävyys, 75 vuotta täyttäneet % Päivätoiminta Tuotot Toimintakulut Netto Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä Kotihoito ja tukipalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat yhteensä (hetu) hlö Kulut / asiakas Kotihoito Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Tehostettu palveluasuminen Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä Peittävyys 75 vuotta täyttäneet, hoitopäivät % Laitoshoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Peittävyys 75 vuotta täyttäneet, hoitopäivät % Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopaikat Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä Peittävyys 75 vuotta täyttäneet, hoitopäivät % Hoitotarvikejakelu Toimintakulut Netto

46 OSASTOPALVELUJEN BRUTTOKUSTANNUKSET Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset muutokset: Omaishoito Määrärahavaraus 6 %:lle yli 75 vuotiaista mahdollistaa uusien asiakkaiden ottamisen. Palvelusetelimäärärahaa laskettu edellisten vuosien kulutusta vastaavalle tasolle. Kotihoito Ei oleellisia muutoksia. Lisämääräraha henkilöstöön (2tt) saatu jo vuonna Hankitaan liukuesteitä kaatumistapaturmien ehkäisemiseksi (2 500 ). Päiväkeskus Päivätoimintaa 2 päivää viikossa, ryhmäkokoja kasvatetaan 12 henkilöön/ryhmä. Tehostettu palveluasuminen Asumispalvelujen kilpailutus on huomioitu Palveluseteli on asiakkaan valinnanvapautta tukevana ensisijainen järjestämistapa. Palvelusetelin käyttöönotto ja kustannukset katetaan talousarvion sisältä. Alue-ensihoitaja tukee akuuttihoidon arviointia. Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa vahvistetaan osaamisella ja muilla resursseilla. Sosiaalihuoltolain mukainen lyhytaikaishoito Nivan seudullisen lyhytaikaishoidon asiakaspaikkojen vähennyksen vaikutus Vieremälle on - 0,38 paikkaa, Akuuttihoito Hoitopäivien määrä on laskettu 98 % kuormitusasteella. 40

47 Hoito- ja hoivapalvelut TAE 2019/ Ulkokunnat TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Hoito- ja hoivapalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Kotihoito ja tukipalvelut Tuotot Toimintakulut Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Kulut / asiakas -255 Tehostettu palveluasuminen Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä Laitoshoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Pitkäaikainen laitoshoito Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Hoitopäivät yhteensä pv Kulut / hoitopäivä -161 OSASTOPALVELUJEN BRUTTOKUSTANNUKSET Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset muutokset: Akuuttihoito Hoitopäivien määrä vuodelle 2019 perustuu vuoden 2018 puolen vuoden toteumaan. 41

48 1.6 Kuntoutus Kuntoutus: Kattaa kaikki lääkinnällisen kuntoutuksen toiminnot Palvelun sisältö: Avokuntoutus: Tuotettu puheterapia ja toimintaterapia Fysioterapia: Tuotettu avofysioterapia, osastofysioterapia, jalkaterapia sekä kotiin vietävät palvelut. Lääkinnällinen kuntoutus: Tuotettu seudullinen apuvälinepalvelu, muut ostetut terapiat ja ulkopuolelta ostettu laitoskuntoutus Lyhyt kuvaus: Terveydenhuoltolain 3 luvun 29 mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen, johon kuuluvat: 1) kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus; 2) potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi; 3) kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia; 4) toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät fysio-, toiminta- ja puheterapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet; 5) perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut; 6) sopeutumisvalmennus; 7) 1 6 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa. Lääkinnällinen kuntoutus sisältää myös ennaltaehkäisevät varhaisvaiheen kuntoutuksen palvelut sekä jalkaterapian. Varhaisvaiheen kuntoutuksella tarkoitetaan toimintakyvyn ja taitojen harjoittelun ohjaamista ennen kuin oire aiheuttaa arkea vaikeuttavaa toimintakyvyn vajetta tai diagnosoitavaa sairautta. Lääkinnällinen kuntoutus suunnitellaan siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö määritellään kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Toiminta sisältää myös kuntoutuspalvelun ohjauksen ja seurannan sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön. 42

49 Kuntoutus TAE 2019/ Kaikki kunnat TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Kuntoutus Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Avokuntoutus Tuotot Toimintakulut Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Fysioterapia Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Käynnit kpl Kulut / käynti Lääkinnällinen kuntoutus Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Kuntoutuksen toiminnassa ja palvelunkäytössä tehtävät muutokset näkyvät kokonaistalousarvion kasvuna muiden kuntien paitsi Iisalmen osalta. Kuntoutuksen maksutuottojen väheneminen johtuu suurelta osin hoito- ja hoivan vastuualueella vuodelle 2019 esitetyistä rakenteellisista muutoksista. Muutokset kohdentuvat eritoten ikäihmisten päivätoimintaan sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaiden kotikuntoutukseen. Kuntoutuspalveluissa näkyy myös leikkaustoiminnan muuttuminen ns. toimenpidekirurgiaksi vähentäen ulkokuntalaisten kuntoutusasiakkaiden määrää ja vaikuttaen ulkokuntamyynnin vähenemiseen. Kuntoutuksen perusrakenteet säilytetään näistä muutoksista huolimatta ennallaan niin laitoskuntoutuksessa kuin avopalveluissa sekä kotiin tuotetuissa kuntoutuspalveluissa. Toimintaa ja resursseja kohdennetaan enemmän kuntoutuksen avovastaanottopalveluihin. Kuntoutuksessa tullaan arvioimaan myös uusia toimintatapoja sekä tehostamaan jo käytössä olevia toimintamalleja. Kuntoutukseen ohjautuminen toteutuu lähetteettömän toimintamallin mukaisesti, joka nopeuttaa asiakkaiden kuntoutuksen aloittamista. Fysioterapeutti osallistuu ajanvarauksettomaan ENSKA -toimintaan Iisalmessa ja Kiuruvedellä. Teknologian käyttöönoton kokeilua jatketaan kuntoutuspalveluissa. Apuvälinepalvelussa otetaan käyttöön asiakkaiden tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi kansalliset apuvälineluovutusperusteet (STM ohje 9/2018), joiden kustannusvaikutuksia on vaikea arvioida tässä vaiheessa. 43

50 Oleelliset lisäykset/vähennykset Kuntoutuksen toimintamallien muuttuminen ei aiheuta tässä vaiheessa vielä suuria muutoksia asiakas-ja käyntimääriin. Maksutuotot vähentyvät merkittävästi ( ) sisäisen myynnin osalta hoito-ja hoivapalveluista, eikä tätä tuottoa pystytä kattamaan kuin osaksi asiakasmaksutuottojen kautta. Seudullisesti kuntoutuspalveluista vähentyy vuoden 2019 aikana noin 1htv. Lääkinnällinen kuntoutus kattaa seudullisen apuväline- ja ostopalveluiden kulut. Väestön ikääntyminen näkyy lääkinnällisen kuntoutuksen kulujen lisääntymisenä lähinnä apuvälinepalveluiden osalta. Apuvälinepalveluilla tuetaan asiakkaiden toimintakykyä ja näin ollen edistetään kotona asumisen edellytyksiä, mikä puolestaan vähentää asumispalveluiden ja laitoshoidon tarvetta. Kuntoutus TAE 2019/ Iisalmi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Kuntoutus Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Avokuntoutus Tuotot Toimintakulut Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Fysioterapia Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Käynnit kpl Kulut / käynti Lääkinnällinen kuntoutus Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Iisalmen fysio- ja toimintaterapian vastaanottotoiminta siirtyi vuoden 2018 alusta Vetrea Terveys Oy:ltä vuokrattuihin tiloihin. Oleelliset lisäykset/vähennykset Leikkaustoiminnassa tapahtuneet muutokset näkyvät erityisesti Iisalmen fysioterapian ulkokuntaosuuden vähentymisenä. Hoito-ja hoivapalveluissa tapahtuvat toiminnalliset muutokset näkyvät Iisalmen kuntoutuspalveluissa eritoten myyntituottojen vähentymisenä. Ikäihmisten päivätoiminta ostetaan edelleen vuoden 2019 aikana yksityiseltä toimijalta. Kuntakohtaiset erot johtuvat ensisijaisesti eroista arvioidussa palvelutarpeessa, arviot palvelutarpeesta perustuvat historiatietoon. 44

51 Kuntoutus TAE 2019/ Kiuruvesi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Kuntoutus Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Avokuntoutus Tuotot Toimintakulut Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Fysioterapia Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Käynnit kpl Kulut / käynti Lääkinnällinen kuntoutus Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Hoito- ja hoivan vastuualueella tapahtuvat toiminnalliset muutokset vaikuttavat kuntoutuspalveluiden maksutuottojen kertymään. Avokuntoutuksen asiakasmäärä on arvioitu toteutuvan vuoden 2017 mukaisesti. Asiakkaille tarjottavat fysioterapian käynnit muuttuvat enemmän avopalvelupainotteiseksi. Oleelliset lisäykset/vähennykset: Ei oleellisia kuntakohtaisia lisäyksiä tai vähennyksiä, ks. kaikki kunnat. Kuntakohtaiset erot johtuvat ensisijaisesti eroista arvioidussa palvelutarpeessa, arviot palvelutarpeesta perustuvat historiatietoon. 45

52 Kuntoutus TAE 2019/ Sonkajärvi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Kuntoutus Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Avokuntoutus Tuotot Toimintakulut Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Fysioterapia Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Käynnit kpl Kulut / käynti Lääkinnällinen kuntoutus Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Hoito- ja hoivan vastuualueella tapahtuvat toiminnalliset muutokset kompensoidaan asiakasmaksutuotto kertymällä. Asiakkaille tarjottavat käynnit muuttuvat avopalvelupainotteiseksi. Oleelliset lisäykset/vähennykset: Ei oleellisia kuntakohtaisia lisäyksiä tai vähennyksiä, ks. kaikki kunnat. Kuntakohtaiset erot johtuvat ensisijaisesti eroista arvioidussa palvelutarpeessa, arviot palvelutarpeesta perustuvat historiatietoon. 46

53 Kuntoutus TAE 2019/ Vieremä TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Kuntoutus Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Avokuntoutus Tuotot Toimintakulut Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Fysioterapia Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Käynnit kpl Kulut / käynti Lääkinnällinen kuntoutus Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Hoito- ja hoivan vastuualueella tapahtuvat toiminnalliset muutokset kompensoidaan asiakasmaksutuotto kertymällä. Asiakkaille tarjottavat käynnit muuttuvat avopalvelupainotteiseksi. Oleelliset lisäykset/vähennykset: Ei oleellisia kuntakohtaisia lisäyksiä tai vähennyksiä, ks. kaikki kunnat. Kuntakohtaiset erot johtuvat ensisijaisesti eroista arvioidussa palvelutarpeessa, arviot palvelutarpeesta perustuvat historiatietoon. 47

54 Kuntoutus TAE 2019/ Ulkokunnat TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Kuntoutus Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Avokuntoutus Tuotot Toimintakulut Netto Ulkokuntien osuus Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Fysioterapia Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Netto / asiakas Käynnit kpl Kulut / käynti Lääkinnällinen kuntoutus Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Ulkokuntalaisten osuus kuntoutuksen palveluiden käytössä on vähentynyt leikkaus- ja osastotoiminnassa tapahtuneiden muutosten myötä. Tuotto olettamus perustuu vuoden 2018 asiakasmaksukertymään. 48

55 1.7 Perhepalvelut Palvelun sisältö: Ehkäisevä lastensuojelutyö: lapsiperheiden kotipalvelu, sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö Sosiaalityö: lastensuojelun sosiaalityö, sosiaalipäivystys, sijaishuoltotoiminta Avohuolto: lastensuojelun tukipalvelut, tehostettu perhetyö Kodin ulkopuolelle sijoitetut: perhehoito, perhekotikuntoutus, Lastenkoti Taskukello, lastensuojelun laitoshoidon ostot, sijaishuolto, jälkihuolto Perheneuvola: Lasten ja nuorten psykiatriset poliklinikat, perheneuvola, kunnittaiset koulutiimit (koulukuraattori, - psykologi ja -psyykkari sekä nuorten ehkäisevä päihdetyö) Perheoikeudelliset palvelut: lastenvalvoja Lyhyt kuvaus Lapsiperheiden sosiaalityössä asiakkaina ovat perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Lapsiperheiden sosiaalityön palveluja ovat ennaltaehkäisevä lastensuojelu, lapsiperheiden toimeentulotuki ja muu tarvittava sosiaaliseen tukeen liittyvä ohjaus ja neuvonta. Lapsiperheiden sosiaalityössä tehdään myös lastensuojelutehtävät. Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Perhesosiaalityötä tehdään lähipalveluna yhteistyössä lasten vanhempien, sosiaalityöntekijöiden, päivähoidon, perheneuvolan, kotipalvelun, koulutoimen, terveydenhuollon ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Perheoikeudellisissa palveluissa hoidetaan lapsen elatusapuun, isyyden selvittämiseen ja tunnustamiseen, lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen sekä adoptioon liittyviä asioita. Palvelut on keskitetty Iisalmen sosiaalikeskukseen, jossa toimii kaksi lastenvalvoja-sosiaalityöntekijää. He tekevät työparityötä ja asiakkaat on jaettu kunnittain. Sosiaalityön tehtäväalue järjestää myös Ylä-Savon sosiaalipäivystyksen. Sosiaalipäivystys vastaa asukkaiden sosiaalipalvelujen tarpeeseen akuuteissa sosiaalihuollon hätätilanteissa. Perhekeskuksen lapsiperheiden tukipalveluihin kuuluvat perheneuvola, koulutiimit (psykologit ja kuraattorit Iisalmessa, Sonkajärvellä ja Vieremällä sekä psyykkari Iisalmessa ja Kiuruvedellä), nuorten ehkäisevä päihdetyö, lastensuojelun ja varhaisen tuen perhetyö sekä lapsiperheiden kotipalvelu. Kaikki perhekeskuksen yksiköt tarjoavat matalan kynnyksen lähipalvelua lapsille, nuorille ja perheille lasten kasvuun ja kehitykseen, vanhemmuuteen, mielenterveys- ja päihdeongelmiin sekä vanhempien eroon liittyvissä asioissa. Palvelut toteutetaan monialaisessa yhteistyössä perheen verkostojen kanssa. Perhepalvelut sisältävät myös lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön vastaanottopalveluja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palveluina sekä lasten psykiatrisen erikoissairaanhoidon vastaanottoja. Kts. Aikuispsykososiaaliset palvelut. 49

56 Perhepalvelut TAE 2019/ Kaikki kunnat TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Perhepalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ennaltaehkäisevät palvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Sosiaalityö Tuotot Toimintakulut Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Avohuolto Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakasperheet kpl Asiakkaat, alle 18-vuotiaat hlö Asiakkaat, 18 vuotta täyttäneet hlö Kulut / asiakas Kodin ulkopuolelle sijoitetut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Perheneuvola Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Peittävyys, alle 18-vuotiaat % Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Perheoikeudelliset palvelut Lastenvalvoja Toimintakulut Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat, alle 18-vuotiaat hlö Kulut / asiakas Päätökset kpl

57 Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Osana mielenterveys- ja päihdesuunnitelma :n jalkauttamista lasten, nuorten ja perheiden palvelujen integrointityö käynnistettiin syksyn 2015 aikana. Työssä ovat mukana lasten ja nuorten psykiatria, perheneuvola ja sosiaalityö sekä koulut, päiväkodit, nuorisotyö, seurakunnat ja yhdistykset. Tulevaa maakunnallista palvelurakennetta ajatellen integraatiotyössä keskitytään palvelujen ja toimintojen sisäiseen kehittämiseen sekä sujuvien yhteistyömallien rakentamiseen vuosina Lastenpsykiatrinen työryhmä ja perheneuvola ovat yhdistyneet toiminnallisesti yhdeksi lastentiimiksi. Asiakkaan kirjautuminen perheneuvolan asiakkaaksi tai lastenpsykiatrian potilaaksi tapahtuu ongelman määrittelyn ja diagnostiikan perusteella, ei sen mukaan kummassa työryhmässä työntekijä työskentelee. Henkilöstön osaaminen kohdentuu asiakaslähtöisemmin ja lapselle ja perheelle tarjotaan tarpeenmukainen tuki ja hoito. Nuorisopsykiatriassa jatketaan peruspalveluille annettavan konsultaatiotoiminnan kehittämistä ja lisätään liikkuvia ja kotiin vietäviä palveluja. Toimintavuonna vahvistetaan perhesosiaalityön palveluita resursoimalla perheiden tarvitsemiin tukipalveluihin. Varhaisessa tuessa toimii sosiaalityöntekijöitä, jotka selvittävät perheiden kokoaistilannetta, palvelutarpeita ja päättävät sosiaalityön palveluista. Iisalmen ja Kiuruveden sosiaalityön palveluohjaajat toimivat tukihenkilöinä asiakkaan palveluprosessissa. Lisäksi ostopalveluna hankitaan erityisesti perhekuntoutusta ja tehostettua perhetyötä. Kuntayhtymä tuottaa sosiaalipäivystyspalvelut myös Lapinlahden, Keiteleen ja Pielaveden kunnille. Päivystyslainsäädännön myötä sosiaalipäivystys on siirtynyt Iisalmen sairaalaan. Virka-aikaisen sosiaalipäivystyksen hoitaa sairaalan sosiaalityöntekijä. Sosiaalipäivystyksen järjestämisvastuu siirtyy Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille vuoden 2020 alusta. Perhesosiaalityö vastaa sosiaalityön osuudesta Ankkuri-toiminnassa. Ankkuri-toimintamallissa poliisi, nuorisotyö, terveydenhuolto ja sosiaalityö tekevät moniammatillista viranomaisyhteistyötä, jonka tavoitteena on puuttua varhain lasten/nuorten tekemiin rikoksiin, katkaista rikoskierre ja ehkäistä syrjäytymistä. Ylä-Savossa kohderyhmänä toimintavuonna ovat alle 18-vuotiaat rikoksentekijät. Työkäytäntöinä ovat tiimi- ja työparityö. Iisalmen sosiaalikeskuksen perhesosiaalityöhön on resursoitu Ankkuri-toimintaan ja perhesosiaalityön vahvistamiseen 0,5 htv palveluohjaajaresurssia sekä 0,6 htv sosiaalityöntekijän resurssia. Ankkuri-toiminnan ensisijaisena työntekijänä toimii palveluohjaaja, joka toimii työparina poliisille. Tarvittaessa mukana on sosiaalityöntekijä asiakkuudesta riippuen. Työtä tehdään sosiaalikeskuksesta käsin jalkautuen tiimikokouksiin ja yhteistyötilaisuuksiin sekä työparityöhön poliisilaitokselle. Tällä työkäytännöllä mahdollistetaan välitön palveluohjaus sosiaalityön palveluihin sosiaalihuoltolain mukaisesti ja vältetään päällekkäinen asiakastyö. Mikäli Ankkuriin tulee kuntayhtymän ulkopuolisten kuntien asiakkaita, sosiaalityön tehtäväalue laskuttaa asiakkaan kotikuntaa toteutuneesta sosiaalityöstä. Lastenkoti Taskukellon käyttöaste on korkea. Yksikön toimitilassa on todettu sisäilmaongelmia ja rakennuksen käyttöiäksi on arvioitu 3 5 vuotta. Yksikölle etsitään käyttötarkoitukseen soveltuva toimitila yhteistyössä kuntien kanssa. Käyttöä turvaavat korjaukset nostavat Taskukellon vuosivuokraa euroa. Oleelliset lisäykset/vähennykset Lastensuojelun laitoshoidon määrärahavaraukset on tehty kaikissa kunnissa lapsikohtaisesti olemassa olevien sijoitusten perusteella. Perhehoidon kustannukset on budjetoitu vuoden 2018 toteuman mukaisesti. Sosiaalihuoltolain varhaisen perhesosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon palveluihin on varattu joka kuntaan ostopalvelumäärärahoja lasten tukipalvelut kustannuspaikoille. Ostopalvelut sisältävät mm. adoptioneuvontaa, valvottujen tapaamisten järjestämistä, ammatillista tukihenkilötoimintaa, tehostettua perhetyötä sekä perhetilanteiden kartoitusta. Tukipalveluiden käyttö on kasvanut erityisesti varhaisen perhesosiaalityön asiakasperheissä. Kehitys on palvelustrategian mukaista. Lapsiperheitä tuetaan varhaisessa vaiheessa. Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli otetaan käyttöön vuoden 2018 lopulla. Palveluseteli on määrärahasidonnainen ja sitä varten on budjetoitu talousarvioon euroa. Lastenpsykiatrian lääkärinvirkoja ei ole saatu täytettyä aktiivisesta rekrytoinnista huolimatta. Lastenpsykiatrin palvelut ostetaan vuosille 2019 ja 2020 sopimustoimittajalta palkkabudjettia vastaavalla osuudella Tällä saadaan lomakausia lukuun ottamatta kolme päivää viikossa lääkäripalvelua. Lääkäri on sekä perheneuvolan että lastenpsykiatrian käytössä asiakkaan tarpeen mukaisesti. Nuorisopsykiatrisen poliklinikan käyntitavoite on vuoden 2018 tasolla, yhteensä 5257 avohoitokäyntiä. Lastenpsykiatrisen poliklinikan käyntitavoite on vuoden 2018 tavoitetta alhaisempi, mutta hieman toteumaa korkeampi, yhteensä 1183 käyntiä. Nuorisopsykiatrisen poliklinikan vuokrakustannukset nousevat 18,8 %. 51

58 Uudet järjestämistavat Perhesosiaalityö osallistuu kuntayhtymän sisäisten työkäytäntöjen kehittämiseen tavoitteena perheisiin jalkautuva moniammatillinen työ. Perheiden tukipalveluissa painotetaan varhaista tukea sosiaalihuoltolain mukaisesti. Myös perhekeskuksen kaikissa palveluissa pyritään luomaan monialaisen yhteistyön ja jalkautuvan työn toimintamalli kaikkiin toimintayksiköihin. Painopisteenä on erityisesti kuntien ja järjestöjen lapsiperhetoimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö sekä valtakunnallisen Lapsiperheiden muutosohjelman mukaisen perhekeskustoimintamallin kehittäminen. Perhetyössä vuonna 2017 käynnistetty kokeilu Iisalmen tehostetun perhetyön siirtämiseksi kuntayhtymän omaksi toiminnaksi päättyy vuoden 2018 lopussa. Jatkossa tehostettua perhetyötä tehdään olemassa olevilla resursseilla koko kuntayhtymän alueella. Kuntayhtymässä muutetaan perhetyöntekijöiden ja lapsiperheiden kotipalvelun työntekijöiden työajan käyttöä siten, että he tekevät myös ilta- ja viikolopputyötä pääosin liukumien puitteissa. Näin pyritään vastaamaan paremmin perheiden palvelutarpeisiin ja vähentämään sosiaalityön ostopalvelujen tarvetta. Lapsiperheiden kotipalvelussa on kolme seudullista työntekijää, joille asiakkaat ohjautuvat seudullisen lapsiperheiden palveluohjauksen kautta. Palveluohjaajan tehtäviin kuuluu palvelusetelitoiminnan ja perhetyön koordinointi. Kotipalvelun ja perhetyön työntekijät pyrkivät kirjaamaan käyntitiedot asiakkaan luona, mikä vähentää matkustamista ja muuhun kuin asiakastyöhön kuluvaa aikaa. Perhetyöhön lisätään yksi perheohjaajan seudullinen vakanssi lyhytaikaisiin varhaisen tuen palveluihin, jotka eivät edellytä sosiaalityön asiakkuutta. Lyhyt perheohjaajan interventio oikea-aikaisesti, erityisesti vanhemmuuden tukemiseksi, lisää osallisuutta ja vähentää sosiaalipalvelujen tarvetta. Tehtävään kuuluu myös palveluohjaajan sijaistaminen. Sijaistarve korostuu erityisesti lapsiperheiden kotipalvelussa, sillä sijaisen puuttuessa palvelun saanti hankaloituu ja hidastuu. 52

59 Perhepalvelut TAE 2019/ Iisalmi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Perhepalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Ennaltaehkäisevät palvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Sosiaalityö Tuotot Toimintakulut Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Avohuolto Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Asiakasperheet kpl Asiakkaat, alle 18-vuotiaat hlö Asiakkaat, 18 vuotta täyttäneet hlö Kulut / asiakas Kodin ulkopuolelle sijoitetut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Perheneuvola Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Peittävyys, alle 18-vuotiaat % Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Perheoikeudelliset palvelut Lastenvalvoja Toimintakulut Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat, alle 18-vuotiaat hlö Kulut / asiakas Päätökset kpl

60 Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Oleelliset lisäykset/vähennykset Lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa on yhteensä 41 lasta. Määrärahat on budjetoitu olemassa oleville sijoituksille. Ensisijaisesti pyritään käyttämään Lastenkoti Taskukellon palveluja. Perheiden tukipalveluihin on lisätty ostopalvelumäärärahaa vuoden 2018 toteuman perusteella. Lastensuojelun laitoshoidon määrärahassa on 25 % vähennys Perhehoidon määrärahat nousevat 26 % vuoden 2018 tasolta. Pakolaissosiaalityöntekijän työpanos 0,4 htv:tä on siirretty aikuissosiaalityöstä perhesosiaalityöhön, koska suurin osa asiakkaista on perheellisiä. Sosiaalityöntekijä vastaa pakolaisten sosiaalityön kokonaisvaltaisesta palveluiden kartoituksesta ja palvelusuunnitelmasta sosiaalihuoltolain mukaisesti. Lisäksi yhden palveluohjaajan resurssi TYP:stä on siirretty perhesosiaalityöhön lapsiperheasiakkaiden palveluohjauksen vahvistamiseksi. Tavoitteena on vähentää vastaavan palvelun ostopalvelua. Iisalmen sosiaalikeskuksen perhesosiaalityöhön on lisäksi resursoitu uutena Ankkuritoimintaan ja perhesosiaalityön vahvistamiseen 0,5 htv palveluohjaajaresurssia sekä 0,6 htv sosiaalityöntekijän resurssia. Mikäli Ankkuri-toiminnassa on kuntayhtymän ulkopuolisia asiakkaita, sosiaalityön kustannukset laskutetaan asiakkaiden kotikunnilta. Kuntayhtymän sisällä henkilöresurssia jaetaan toteuman mukaisesti. Vaikeasti psyykkisesti sairaiden nuorten ja nuorten aikuisten perhekotikuntoutukseen on budjetoitu euroa. Tämä on euroa enemmän kuin vuonna Nosto perustuu vuoden 2018 lopulla tapahtuneisiin uusiin pitkäaikaisiin sijoituksiin kuntouttavaan yksikköön. Nuorisopsykiatrisen poliklinikan avohoitokäyntitavoite on vuoden 2018 tasolla, lastenpsykiatrian ennustetta on laskettu 149 käynnillä. Luvut perustuvat vuoden 2018 toteumaan. 54

61 Perhepalvelut TAE 2019/ Kiuruvesi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Perhepalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Ennaltaehkäisevät palvelut Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Sosiaalityö Tuotot Toimintakulut Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Avohuolto Toimintakulut Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakasperheet kpl Asiakkaat, alle 18-vuotiaat hlö Asiakkaat, 18 vuotta täyttäneet hlö Kulut / asiakas Kodin ulkopuolelle sijoitetut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Perheneuvola Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Peittävyys, alle 18-vuotiaat % Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Perheoikeudelliset palvelut Lastenvalvoja Toimintakulut Netto Asiakkaat, alle 18-vuotiaat hlö Kulut / asiakas Päätökset kpl

62 Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Oleelliset lisäykset/vähennykset Lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa on yhteensä 21 lasta. Määrärahat on budjetoitu olemassa oleville sijoituksille. Ensisijaisesti pyritään käyttämään Lastenkoti Taskukellon palveluja. Perheiden tukipalveluihin on lisätty ostopalvelumäärärahaa tilinpäätöksen ja vuoden 2018 toteuman perusteella. Lastensuojelun laitoshoidossa on 5,6 % nousu Perhehoidon määrärahat ovat vuoden 2018 tasolla. Työvoiman palvelukeskuksen 50 % sosiaalityöntekijän resurssi on siirretty perhesosiaalityöhön vahvistamaan varhaista perhesosiaalityötä. Perhesosiaalityön asiakasmäärä on kasvanut niin, että asiakasmäärät ylittävät lastensuojelun asiakasmäärät. Lisäksi on budjetoitu 50 % sosiaalityöntekijän resurssi lisää varhaiseen perhesosiaalityöhön kasvaneen palvelutarpeen vuoksi. Tavoitteena on vähentää lastensuojelun tarvetta ja kustannuksia panostamalla lisää varhaiseen sosiaalityöhön. Järjestelyllä Kiuruveden sosiaalikeskuksen perhepalveluihin tulee kokonaisuutena yksi kokoaikainen sosiaalityöntekijän virka osa-aikaisen sijaan. Vaikeasti psyykkisesti sairaiden nuorten ja nuorten aikuisten perhekotikuntoutukseen on budjetoitu euroa eli saman verran kuin Vuoden 2018 tavoitteisiin nähden nuorten avohoitokäyntitavoitteita on lisätty 131 käynnillä ja lastenpsykiatrian vähennetty 231:llä perustuen vuoden 2018 alkuvuoden toteumaan. 56

63 Perhepalvelut TAE 2019/ Sonkajärvi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Perhepalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Ennaltaehkäisevät palvelut Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Sosiaalityö Tuotot Toimintakulut Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Avohuolto Tuotot Toimintakulut Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakasperheet kpl Asiakkaat, alle 18-vuotiaat hlö Asiakkaat, 18 vuotta täyttäneet hlö Kulut / asiakas Kodin ulkopuolelle sijoitetut Tuotot Toimintakulut Netto Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Perheneuvola Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Peittävyys, alle 18-vuotiaat % Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Perheoikeudelliset palvelut Lastenvalvoja Toimintakulut Netto Asiakkaat, alle 18-vuotiaat hlö Kulut / asiakas Päätökset kpl

64 Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Oleelliset lisäykset/vähennykset Lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa on yhteensä 8 lasta. Määrärahat on budjetoitu olemassa oleville sijoituksille. Ensisijaisesti pyritään käyttämään Lastenkoti Taskukellon palveluita. Perheiden tukipalveluiden määrärahaa on vähennetty vuoden 2017 tilinpäätöksen perustella. Lastensuojelun laitoshoidossa ei ole varauksia uusille sijoituksille. Perhehoidon määräraha on vuoden 2018 tasolla. Vaikeasti psyykkisesti sairaiden nuorten perhekotikuntoutukseen on budjetoitu euroa. Vuoden 2018 tavoitteisiin nähden nuorten avohoitokäyntitavoitteita on vähennetty 42 käynnillä. Lastenpsykiatrian tavoitetta on nostettu 84 käynnillä. Ennusteet perustuvat vuoden 2018 alkuvuoden toteumaan. 58

65 Perhepalvelut TAE 2019/ Vieremä TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Perhepalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Ennaltaehkäisevät palvelut Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Sosiaalityö Tuotot Toimintakulut Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Avohuolto Tuotot Toimintakulut Netto Asiakasperheet kpl Asiakkaat, alle 18-vuotiaat hlö Asiakkaat, 18 vuotta täyttäneet hlö Kulut / asiakas Kodin ulkopuolelle sijoitetut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Perheneuvola Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Peittävyys, alle 18-vuotiaat % Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Perheoikeudelliset palvelut Lastenvalvoja Toimintakulut Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat, alle 18-vuotiaat hlö Kulut / asiakas Päätökset kpl

66 Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Oleelliset lisäykset/vähennykset Lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa on yhteensä 7 lasta. Määrärahat on budjetoitu olemassa oleville sijoituksille. Ensisijaisesti pyritään käyttämään Lastenkoti Taskukellon palveluita. Perheiden tukipalveluihin on lisätty ostopalvelumäärärahaa Lastensuojelun laitoshoidossa on 48 % vähennys Perhehoidossa on lisäys. Vaikeasti psyykkisesti sairaiden nuorten perhekotikuntoutukseen on budjetoitu euroa. Nuorisopsykiatrisen poliklinikan avohoitokäyntitavoite on vuoden 2018 tasolla. Lastenpsykiatrian tavoitetta on laskettu 21 käynnillä. Perhepalvelut TAE 2019/ Ulkokunnat TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Perhepalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Sosiaalityö Tuotot Toimintakulut Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas Perheneuvola Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Kulut / asiakas

67 1.8 Suun terveydenhuolto Palvelun sisältö: Hammashuolto Lyhyt kuvaus: Tarjottavat palvelut ovat hammaslääkärin vastaanotot, suuhygienistin vastaanotot, hammashoitajan vastaanotot, sekä päivystys siltä osin, kuin se ei sisälly sairaanhoitopiirin järjestämään laajan ympärivuorokautisen päivystyksen palveluun. Palvelun sisältöön kuuluvat: 1) väestön suun terveyden edistäminen ja seuranta; 2) terveysneuvonta ja terveystarkastukset; 3) suun sairauksien tutkimus ja ehkäisy sekä hoito; 4) potilaan erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä potilaan hoito ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen. Suun terveydenhuolto TAE 2019/ Kaikki kunnat TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Suun terveydenhuoltopalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Asiakkaat yhteensä (hetu) hlö Peittävyys vuotiaat % Peittävyys 18-v täyttäneet % Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Yli 18-vuotiaiden asiakkaiden osuus % Hammashoitolat Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Netto / asukas Netto / asiakas Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Palvelujen kysyntään voidaan seudullisesti vastata paremmin korjaantuneen henkilöstöresurssin myötä. Asiakasmäärät on korjattu vastaamaan nykyresurssia. Suun terveydenhuollossa toimintamalleja kehitetään kokonaishoidon toteutus ja asiakaslähtöisyys huomioiden. Asiakkaille tarjotaan myös iltavastaanottoaikoja mahdollisuuksien mukaan. Palveluseteleitä käytetään oman toiminnan tukena. Sairaanhoitopiiri järjestää suun terveydenhuollon päivystyksen päivystysasetuksen mukaisesti. Kuntayhtymä järjestää omana toimintanaan arkipyhä- ja viikonloppupäivystyksen klo 8-16 välillä. Oleelliset lisäykset/vähennykset: Palvelujen kysynnän ennakoidaan lisääntyvän päivystyksen järjestämisen myötä, joka voi lisätä kustannuksia. Toimintatuotot vähenevät joka kunnassa. 61

68 Suun terveydenhuolto TAE 2019/ Iisalmi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Suun terveydenhuoltopalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat yhteensä (hetu) hlö Peittävyys vuotiaat % Peittävyys 18-v täyttäneet % Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Yli 18-vuotiaiden asiakkaiden osuus % Hammashoitolat Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Netto / asukas Netto / asiakas Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Katso kaikki kunnat Oleelliset lisäykset/vähennykset: Katso kaikki kunnat. Suun terveydenhuolto TAE 2019/ Kiuruvesi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Suun terveydenhuoltopalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat yhteensä (hetu) hlö Peittävyys vuotiaat % Peittävyys 18-v täyttäneet % Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Yli 18-vuotiaiden asiakkaiden osuus % Hammashoitolat Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Netto / asukas Netto / asiakas

69 Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Katso kaikki kunnat. Oleelliset lisäykset/vähennykset: Katso kaikki kunnat. Suun terveydenhuolto TAE 2019/ Sonkajärvi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Suun terveydenhuoltopalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat yhteensä (hetu) hlö Peittävyys vuotiaat % Peittävyys 18-v täyttäneet % Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Yli 18-vuotiaiden asiakkaiden osuus % Hammashoitolat Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Netto / asukas Netto / asiakas Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Katso kaikki kunnat. Oleelliset lisäykset/vähennykset: Katso kaikki kunnat. 63

70 Suun terveydenhuolto TAE 2019/ Vieremä TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Suun terveydenhuoltopalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat yhteensä (hetu) hlö Peittävyys vuotiaat % Peittävyys 18-v täyttäneet % Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Yli 18-vuotiaiden asiakkaiden osuus % Hammashoitolat Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Netto / asukas Netto / asiakas Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Katso kaikki kunnat. Oleelliset lisäykset/vähennykset: Henkilöstöresurssin lisäys 0,5 suuhygienistin työpanos. Suun terveydenhuolto TAE 2019/ Ulkokunnat TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Suun terveydenhuoltopalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Asiakkaat yhteensä (hetu) hlö Asiakkaat yhteensä kaikilta ikäryhmiltä hlö Yli 18-vuotiaiden asiakkaiden osuus % Hammashoitolat Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Netto / asiakas

71 1.9 Vammaispalvelut Palvelun sisältö: Vammaisten palvelut: omaishoidontuki ja vammaispalveluiden tukipalvelut Vaikeavammaisten palvelut: vaikeavammaisten palvelut (vpl:n mukaiset kuljetukset, henkilökohtainen apu), vammaisten työtoiminta Vaikeavammaisten asumispalvelut: asumispalvelut Sosiaalityö ja palveluohjaus: sosiaalityö ja palveluohjaus Kehitysvammaiset avohoito: omaishoidontuki, muun toiminnan ostot (sisältää palvelukotien päivähoitolisät, kv-poli käynnit, NEPSY-valmennuksen, asumisen ohjauksen jne.) päivätoiminta (omat yksiköt Purje, Pirtti, Poiju ja Vieremän yksikkö), kehitysvammaisten työtoiminnan ja päivätoiminnan ostopalvelut Kehitysvammaisten palveluasuminen: kehitysvammaisten asumispalvelujen ostot sekä oma toiminta (Kotirinne, Pihlajakoti, Mäntylä, Huitulanharju, Kuunsirppi) ja perhehoito Kehitysvammaisten laitoshoito: laitoshoidon ostopalvelut Lyhyt kuvaus: Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Subjektiivisiin oikeuksiin kuuluvia palveluita ovat vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu, henkilökohtainen apu, palveluasuminen, päivätoiminta ja asunnon muutostyöt. Määrärahasidonnaisia palveluja ovat omaishoidontuki vammaisille ja kehitysvammaisille, sopeutumisvalmennus, välineet, koneet ja laitteet. Vammaispalvelujen tavoitteena on olla asiantuntevasti ja taloudellisesti vammaisille palveluja tuottava ja järjestävä kokonaisuus. Palveluja järjestetään sekä seutukunnallisesti että lähipalveluina normaalisuusperiaatteen mukaisesti. Sosiaalityöllä ja palveluohjauksella tuetaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Asiakkaalle laaditaan palvelusuunnitelma yksilöllisen palveluntarpeen selvittämiseksi ja johdonmukaisen palvelukokonaisuuden turvaamiseksi. Seudullisissa vammaispalveluissa toimii neljä sosiaalityöntekijää ja neljä palveluohjaaja sekä tulosyksikön esimies. Kehitysvammahuollon tehtävänä palveluohjauksessa on huolehtia siitä, että perhe voi saada ohjausta kasvatustehtävässään lapsen kehitysvammaisuuden aiheuttamiin erityiskysymyksiin. Kehitysvammahuollon palveluja ovat kehitysvammaisten laitoshoito, asumispalvelut, kehitysvammaisten poliklinikka-palvelut, työtoiminta, päivätoiminta, tilapäinen hoito, asumisenohjaus, koululaisten loma-ajantoiminta, kuntoutusohjaus, neuropsykiatrinen valmennus ja erityishuollonkuljetukset. Kehitysvammaisille asiakkaille laaditaan palvelusuunnitelman lisäksi yksilökohtainen erityishuolto-ohjelma, jossa määritellään myönnettävät erityishuollon palvelut. Kuntayhtymän omissa kehitysvammaisten päivätoimintayksiköissä järjestämme aikuisten kehitysvammaisten päivätoimintaa ja 7 -vuotta täyttäneiden lomien aikaista toimintaa. 65

72 Vammaispalvelut TAE 2019/ Kaikki kunnat TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Vammaispalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Vammaispalvelut Tuotot Toimintakulut Netto Vammaisten palvelut Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Vaikeavammaisten palvelut Tuotot Toimintakulut Netto Kulut / asiakas Asiakkaat hlö Vaikeavammaisten asumispalvelut Tuotot Toimintakulut Netto Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Sosiaalityö ja palveluohjaus Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas

73 Kehitysvammahuolto Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Kehitysvammaisten avohoitoa tukevat toimet Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat, hetu hlö Kulut / asiakas Kehitysvammaisten palveluasuminen Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Asiakkaat hlö Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Kehitysvammaisten laitoshoito Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Vammaispalvelut osallistuu Ihminen edellä valinnanvapauskokeilun henkilökohtaisen budjetin hankkeeseen yhdessä Kuopion kaupungin ja Tuusniemen kunnan kanssa, mikäli hanke saa jatkorahoitusta vuodelle Vuonna 2018 hankkeessa muodostetaan palvelukuvaus ja hinnoitteluperusteet henkilökohtaisen avun palvelulle palvelusetelilainsäädännön pohjalta. Näiden valmistuttua hankkeeseen pyydetään asiakkaita pilotointia varten. Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelut toimivat tehdyn rakennemuutoksen mukaisesti. Laitoshoidon ostot Vaalijalan kuntayhtymästä rajoittuvat lähinnä lasten kuntoutusjaksoihin. Lasten tilapäishoito toteutetaan ensisijaisesti omassa vammaisten lasten asumis- ja tilapäishoitoyksikkö Kuunsirpissä. Taksiliikennelainsäädännössä tapahtuneet muutokset eivät aiheuttaneet muutosta vammaispalvelujen kuljetuksien ostopalvelusopimukseen. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Pohjois-Savossa on valmisteilla yhteinen matkojen yhdistelykeskus. Kehitysvammaisten päiväaikaista toimintaa tarjotaan lähipalveluna jokaisessa jäsenkunnassa. Päiväaikainen toiminta sisältää aikuisten päivätoiminnan lisäksi kehitysvammaisten lasten koulujen loma-ajan toiminnan. Päiväkeskus Purje tuottaa seudullisesti autisteille suunnattua päivätoimintaa. Vammaisten lasten asumis- ja tilapäishoitoyksikkö Kuunsirppi aloitti toimintansa lokakuussa Yksikössä on kuusi asiakaspaikkaa, joista 2-3 on pidempiaikaista asumista tarvitsevien lasten käytössä. Lyhytaikaisilla tilapäispaikoilla olevat lapset käyvät oman kuntansa koulua ja matkat kouluun järjestetään kehitysvammaisten erityishuoltona. Pysyväispaikalla oleville lapsille perusopetuksen järjestää Vieremän kunta. Alle 18-vuotiaiden tilapäishoito järjestetään joko perhehoitona tai omassa yksikössä. Kuunsirpin palveluja myydään myös ulkokunnille. Kuntayhtymän omat asumispalveluyksiköt toimivat lähipalvelun periaatteella, mutta vapautuvia paikkoja hyödynnetään myös seudullisesti. 67

74 Uudet järjestämistavat Päiväkeskus Purje on toiminut kesästä 2017 alkaen uusissa tiloissa. Uutena palveluna yksikössä toimii autististen henkilöiden päivätoimintaryhmä. Ryhmässä on keskimäärin viisi asiakasta. Palveluun resursoitiin kahden ohjaajan työpanos. Ohjaajat vakinaistetaan toimintavuonna Oma palvelu on vähentänyt ostopalvelujen käyttöä. Kehitysvammayksiköihin on hankittu asiakkaiden ohjauskäyttöön ipadit. Digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään niin asumispalveluissa kuin päivätoiminnassakin. Itsenäisemmin asuvien ohjauksessa on kokeilussa etäohjusta Videovisitin avulla Kotirinteellä ja Pihlajakodilla. Kehitysvammayksiköiden viriketuokioiden pitämisessä hyödynnetään Sävelsirkku-ohjelmaa. Oleelliset lisäykset/vähennykset Vammaispalvelujen tulosyksikössä ei ole olennaisia palvelurakenteeseen tai määrärahoihin kohdistuvia muutoksia. Määrärahavaraukset asiakaspalveluihin on tehty olemassa oleville asiakkaille vuoden 2018 puolen vuoden toteuman mukaisesti. Palvelut ovat lakisääteisiä ja niistä on tehty yksilölliset viranhaltijapäätökset. Omaishoidon tuen määrärahavaraus on tehty ennakoidun toteuman mukaisesti. Vammaispalvelut TAE 2019/ Iisalmi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Vammaispalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Vammaispalvelut Tuotot Toimintakulut Netto Vammaisten palvelut Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Vaikeavammaisten palvelut Tuotot Toimintakulut Netto Kulut / asiakas Asiakkaat hlö Vaikeavammaisten asumispalvelut Tuotot Toimintakulut Netto Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Sosiaalityö ja palveluohjaus Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas

75 Kehitysvammahuolto Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Kehitysvammaisten avohoitoa tukevat toimet Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat, hetu hlö Kulut / asiakas Kehitysvammaisten palveluasuminen Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Kehitysvammaisten laitoshoito Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Päiväkeskus Purjeen toiminnan piirissä on vuonna 2019 noin 74 asiakasta, joista 7 käy autismipäivätoiminnassa ja 10 lasten koulujen loma-ajan toiminnassa. Purjeen palveluja myydään 7 ulkokuntalaiselle. Kun kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminta siirtyi kuntien järjestettäväksi elokuusta 2018 alkaen, suunnattiin Purjeessa vapautuva ohjausresurssi uuteen aikuisten päivätoimintaryhmään, jonka toiminta-aika on iltapäivällä klo Järjestelyllä mahdollistettiin päivätoiminnan lisääminen asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti. Kotirinteen ohjatun asumisen yksikön paikat ovat täynnä (20 paikkaa) ja Kotirinteen ohjaajat tukevat 8 itsenäisemmin asuvan kehitysvammaisen arkea. Vuoden 2019 aikana kokeillaan itsenäisemmin asuvien kehitysvammaisten ohjausta etänä Videovisitin välityksellä. Kokeilussa on käytössä kaksi asiakastablettia. Oleelliset lisäykset/vähennykset Päiväkeskus Purjeen uuden toimitilan vuokrakustannukset alentuvat 9,2 %. Vakinaisen henkilöstön palkat nousevat 22,4 %, mutta vähennystä on vastaavasti sijaismäärärahoissa 51 %. Toimintakate on 1,5 %. Kehitysvammaisten laitoshoidon menot ovat vuoden 2018 tasolla. Palveluasumisen ostoissa on nousua 2,8 %. Palveluasumisen ja tukiasumisen palvelutarvetta on erityisesti kotoaan tai koulutuksesta tulevilla nuorilla. Henkilökohtaisen avun tarve on lisääntynyt tukiasumisessa ja koulussa olevilla asiakkailla. Menot eivät ole kuitenkaan kasvaneet. Vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen ostot kasvavat kolmen uuden asiakkaan seurauksena 25 % Kuljetuspalvelujen menot laskevat 19,5 %. 69

76 Vammaispalvelut TAE 2019/ Kiuruvesi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Vammaispalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Vammaispalvelut Tuotot Toimintakulut Netto Vammaisten palvelut Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Vaikeavammaisten palvelut Tuotot Toimintakulut Netto Kulut / asiakas Asiakkaat hlö Vaikeavammaisten asumispalvelut Toimintakulut Netto Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Sosiaalityö ja palveluohjaus Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas

77 Kehitysvammahuolto Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Kehitysvammaisten avohoitoa tukevat toimet Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat, hetu hlö Kulut / asiakas Kehitysvammaisten palveluasuminen Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Kehitysvammaisten laitoshoito Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Kehitysvammaisten ohjatun ja tuetun asumisen yksikkö Pihlajakoti toimii korttelimallin periaatteella, jossa asukkaat ovat vuokranneet asunnot kerrostaloista lähellä toisiaan. Korttelissa sijaitsee myös ohjaajien toimitila sekä asukkaiden yhteiset kokoontumistilat ja asumisharjoitteluhuone. Kortteliasuminen lisää kehitysvammaisen itsemääräämisoikeutta sekä mahdollisuutta elää omaa arkea haluamallaan tavalla. Vuoden 2019 aikana korttelimallissa asuu 12 kehitysvammaista. Pihlajakodin ohjaajat tukevat lisäksi neljän itsenäisemmin asuvan kehitysvammaisen arkea. Vuoden 2019 aikana kokeillaan itsenäisemmin asuvien kehitysvammaisten ohjausta etänä Videovisitin välityksellä. Kokeilussa on käytössä kolme asiakastablettia. Kehitysvammaisten päiväkeskus Poiju toimii vuokratiloissa, joihin syksyllä 2018 tehdään tilojen kuntokartoitus, jonka pohjalta suunnitellaan tilojen peruskorjaus. Peruskorjauksen yhteydessä huomioidaan inva-wc:n rakentaminen sekä pienempien ryhmätilojen muodostaminen kevytrakenteisilla väliseinillä. Kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminta on siirtynyt kuntien järjestettäväksi elokuusta 2018 alkaen. Vapautuva ohjausresurssi siirretään toiseen yksikköön. Oleelliset lisäykset/vähennykset Kehitysvammaisten laitoshoidon menot ovat vuoden 2018 tasolla. Palveluasumisen ostoissa on nousua 1,4 %. Henkilökohtaisen avun menot lisääntyvät työnantajamallissa 14,60 %. Vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen ostot laskevat 22,5 % Kuljetuspalvelujen menot laskevat 8,3 %. Tukipalveluihin on lisätty määrärahaa lasten kommunikaatio- ja autismikuntoutusohjaukseen. 71

78 Vammaispalvelut TAE 2019/ Sonkajärvi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Vammaispalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Vammaispalvelut Tuotot Toimintakulut Netto Vammaisten palvelut Tuotot Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Vaikeavammaisten palvelut Tuotot Toimintakulut Netto Kulut / asiakas Asiakkaat hlö Vaikeavammaisten asumispalvelut Toimintakulut Netto Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Sosiaalityö ja palveluohjaus Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Asiakkaat hlö Kulut / asiakas

79 Kehitysvammahuolto Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Kehitysvammaisten avohoitoa tukevat toimet Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat, hetu hlö Kulut / asiakas Kehitysvammaisten palveluasuminen Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Asiakkaat hlö Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Kehitysvammaisten laitoshoito Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Mäntylän ohjatun ja tuetun asumisen yksikkö on vuokralla Sukevalla Sonkajärven-Sukevan Seudun Vammaisten Tuki Yhdistys ry:n omistamissa rivitaloissa. Mäntylässä on 16 asuntopaikkaa, joista käytössä on kahdeksan. Ohjaajaresurssia on vähennetty asiakkaiden vähentymisen vuoksi. Mäntylän ohjaajat tukevat myös kahdeksan omassa kodissaan asuvan kehitysvammaisen arkea Sukevalla. Mäntylän asumisyksikön peruskorjausmahdollisuudet selvitetään vuoden 2018 loppuun mennessä yhteistyössä Sonkajärven kunnan kanssa. Kehitysvammaisten päiväkeskus Pirtti toimii Sukevan Kyläkeskuksen tiloissa. Mäntylän asumisyksikön asukasmuutokset vaikuttavat myös päivätoiminnan asiakasmäärään. Oleelliset lisäykset/vähennykset Kehitysvammaisten laitoshoitoon on varattu vain kuntoutusjaksomenot. Palveluasumisen ostot ovat vuoden 2018 tasolla. Henkilökohtaisen avun menot säilyvät vuoden 2018 tasolla. Vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen ostot laskevat 20,6 % Kuljetuspalvelujen menot säilyvät vuoden 2018 tasolla. 73

80 Vammaispalvelut TAE 2019/ Vieremä TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Vammaispalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Vammaispalvelut Tuotot Toimintakulut Netto Vammaisten palvelut Toimintakulut Netto Asiakkaat hlö Kulut / asiakas Vaikeavammaisten palvelut Tuotot Toimintakulut Netto Kulut / asiakas Asiakkaat hlö Vaikeavammaisten asumispalvelut Tuotot Toimintakulut Netto Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Sosiaalityö ja palveluohjaus Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Kulut / asiakas

81 Kehitysvammahuolto Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Kehitysvammaisten avohoitoa tukevat toimet Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat, hetu hlö Kulut / asiakas Kehitysvammaisten palveluasuminen Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Kehitysvammaisten laitoshoito Toimintakulut Toimintakate Netto Asiakkaat hlö Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Vieremällä kehitysvammaisten päiväaikaista toimintaa on järjestetty syksystä 2017 alkaen maanantaista torstaihin Huitulanharjun palvelukodin kerhotilassa. Vuonna 2019 päivätoiminta jatkuu tässä tilassa. Toimitila ei mahdollista asiakasmäärän lisäämistä ja toiminnan suuntaamista erityyppisille asiakasryhmille. Tilaratkaisuja selvitetään Vieremän kunnan kanssa. Huitulanharjun palvelukoti tarjoaa ympärivuorokautisesti valvottua asumista kuntayhtymän kuntien aikuisille kehitysvammaisille. Yksikössä toteutetaan kuntayhtymän omana työnä yli 18-vuotiaiden kehitysvammaisten seudullinen tilapäishoito ostopalvelun sijaan. Oleelliset lisäykset ja vähennykset Kehitysvammaisten laitoshoitoon on varattu vain kuntoutusjaksomenot. Palveluasumisen ostoissa on nousua laitoshoidosta palveluasumiseen siirtymisen vuoksi. Henkilökohtaisen avun menot lisääntyvät työnantajamallissa 16 %. Vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen ostot nousevat 23 % Kuljetuspalvelujen menot nousevat 3,8 %. 75

82 Vammaispalvelut TAE 2019/ Ulkokunnat TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Vammaispalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Vammaispalvelut Vammaisten palvelut Asiakkaat hlö 2 Vaikeavammaisten palvelut Asiakkaat, hetu hlö 5 Kehitysvammahuolto Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Kehitysvammaisten avohoitoa tukevat toimet Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat, hetu hlö 5 4 Kulut / asiakas Kehitysvammaisten palveluasuminen Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Hoitopäivät pv Kulut / hoitopäivä

83 1.10 Vastaanotto Palvelun sisältö: Avohoito: lääkäripalvelut, hoitajapalvelut, tartuntataudit ja hygienia, poikkeusolojen hankinnat, päivystys, ravitsemusterapia. Terveysneuvonta: äitiysneuvola, perhesuunnittelu, lastenneuvola, kohdennettu terveysneuvonta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinointi Lyhyt kuvaus: Väestölle annettavat kiireettömät perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut lähipalveluna sekä seudullinen perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys Iisalmessa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset, seulonnat, neuvolapalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto annetaan lähipalveluna kaikissa jäsenkunnissa. Terveysneuvonnassa toiminta toteutetaan Valtioneuvoston asetuksen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta mukaisesti. Kuntayhtymässä on osa-aikainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori, joka sijoittuu hallinnollisesti terveysneuvontaan. Tehtävään kuuluu kuntayhtymän hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvien toimintamallien ja tapahtumien koordinointi sekä järjestäminen yhteistyössä jäsenkuntien ja järjestöjen kanssa. Koordinaattori on myös maakunnallisen HYTE-työryhmän jäsen. Vastaanottopalvelut TAE 2019/ Kaikki kunnat TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Vastaanottopalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Kulut / asiakas Terveyskeskuslääkäri- ja hoitajapalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Asiakkaat hlö Asiakkaat, hetu hlö Kulut / asiakas Peittävyys % Päivystyskäyntien osuus kaikista käynneistä % Toimintakulut+poistot / asukas Terveysneuvonta Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Kulut / asiakas Toimintakulut+poistot / asukas Tuottajan viesti tilaajalle: Avohoidon osalta palveluprosessien yhteensovittamista oman erikoissairaanhoidon kanssa jatketaan tavoitellen sisäistä toiminnan tehokkuutta ja parempaa palvelua. Keskeisenä toimenpiteenä on palveluketjujen lyhentäminen ja jonottamisen vähentäminen palveluketjun kaikissa vaiheissa. Samoin palveluita runsaasti käyttävien tunnistamista kehitetään edelleen ja heille tarjotaan räätälöityjä palveluita ja henkilökohtaista palveluohjausta. Yhteydensaantia, hoidon tarpeen arviointia ja palveluohjausta sekä ajanvarausta uudistetaan. Tavoitteena on nopeampi ja vaivattomampi yhteydensaanti sekä perinteisiä kanavia pitkin että sähköisen asioinnin huomattava lisääminen. Samalla henkilöstöresurssien käyttö tehostuu. Resurssien käyttöä pyritään parantamaan myös lisäämällä välittömään potilastyöhön käytettävää aikaa kaikissa ammattiryhmissä ja resurssia kohdennetaan toiminnan mukaisesti. Valinnanvapauskokeilua jatketaan kaikissa kunnissa. Kuntayhtymätasolla arvioidaan olevan yhteensä noin 5000 asiakasta valinnanvapauden piirissä. 77

84 Valinnanvapauskokeiluhankkeelle haettavan jatkorahoituksen myötä setelimenojen osuus vähenee Asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä mitataan aktiivisesti edelleen. Iltavastaanotto- ja vastaanottamotoimintaa laajennetaan. Palveluiden markkinointia kehitetään kuntayhtymässä. Iisalmen Enskan toimintaa jatketaan lauantaisin ja sunnuntaisin. Päivystyksen 24/7 yleislääkäritasoinen päivystystoiminta nostaa kustannuksia noin Ympärivuorokautinen päivystys 24/7 jatkuu poikkeusluvalla ainakin vuoden 2019 loppuun asti. Terveysneuvonnan asiakasmäärissä ei näytä tapahtuvan merkittävää muutosta tulevana vuonna. Lakisääteiset palvelut pystytään toteuttamaan entisillä resursseilla. Henkilökunnan vaihtuvuus ja liikkuvuus on lisääntynyt kuntien vähentyneistä asiakasmääristä johtuen. Terveydenhoitajilla on useita eri tehtäviä ja toimipisteitä eivätkä he ole joka päivä tavattavissa kaikissa toimipisteissä. Myös mahdollinen sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauskokeilu ovat lisänneet henkilökunnan vaihtuvuutta, mikä näkyy neuvoloissa ja kouluilla uusina toimijoina. Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Muistikoordinaattorin tehtävä siirtyy hoito-ja hoivapalveluihin. Muistivastaanotosta muodostetaan seudullinen yksikkö. Terveysneuvonnassa sähköisiä palveluja päivitetään ja jalkautetaan edelleen (ajanvaraus, takaisinsoittojärjestelmä ja kaksisuuntainen viestintä) huomioiden valtakunnalliset sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät ohjeistukset. Muutokset liittyvät käyttöjärjestelmien toimivuuteen ja henkilökunnan osaamiseen. Alle 20 vuotiaille nuorille tarjotaan maksutonta ehkäisyä terveysneuvonnan terveydenhoitajien toteuttamana koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, perhesuunnitteluneuvolassa, äitiys- ja lastenneuvoloissa, Ohjaamossa, kutsuntojen yhteydessä sekä vastaanotoilla sukupuolitautien hoidon yhteydessä. Kokonaiskustannukset ovat euroa vuodessa. Vastaanottopalvelut TAE 2019/ Iisalmi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Vastaanottopalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Kulut / asiakas Terveyskeskuslääkäri- ja hoitajapalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Asiakkaat, hetu hlö Kulut / asiakas Peittävyys % Päivystyskäyntien osuus kaikista käynneistä % Toimintakulut+poistot / asukas Terveysneuvonta Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Kulut / asiakas Toimintakulut+poistot / asukas Tuottajan viesti tilaajalle: 78

85 Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Valinnanvapauden piirissä arvioidaan olevan 1300 asiakasta. Ohjaamo-toiminnan siirtyessä Iisalmen kaupungille kaupungin kanssa tehdään sopimus kouluterveydenhoitajan olemisesta nuorten tavattavissa Ohjaamossa viikoittain. Samaan aikaan paikalla on myös nuorten ehkäisevän päihdetyön työntekijä. Oleelliset lisäykset/vähennykset: Asiakasmäärä on arvioitu vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaiseksi. Asumispalveluiden etälääkäripalveluiden ostot kasvavat Vähennetään yksi (1) sairaanhoitajan htv ja yksi (1) sihteerin htv. Alle 20 vuotiaiden maksuton ehkäisy euroa vuodessa. Vastaanottopalvelut TAE 2019/ Kiuruvesi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Vastaanottopalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Kulut / asiakas Terveyskeskuslääkäri- ja hoitajapalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Asiakkaat, hetu hlö Kulut / asiakas Peittävyys % Päivystyskäyntien osuus kaikista käynneistä % Toimintakulut+poistot / asukas Terveysneuvonta Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Kulut / asiakas Toimintakulut+poistot / asukas Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Valinnanvapauden piirissä arvioidaan olevan 2700 asiakasta. Lauantaisin jatketaan ajanvarausvastaanottotoimintaa. Iltavastaanottotoimintaa jatketaan. Enska toimintamallia kehitetään vastaanottamo toimintaa hyödyntäen. Terveyskeskuksen vastaanoton tiloihin muuttaa sosiaalikeskuksen henkilökuntaa. Kiuruveden kouluterveydenhuollossa jätetään ½ terveydenhoitajan vakanssi täyttämättä vuonna 2019 vähentyneen oppilasmäärän vuoksi. Oleelliset lisäykset/vähennykset: 79

86 Asiakasmäärä on arvioitu vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaiseksi. Asumispalveluiden etälääkäripalveluiden ostot kasvavat Vähennetään 0,4 sihteeri ja 0,4 sairaanhoitajan htv sekä 0,4 lääkärin htv valinnanvapauskokeilun myötä. Alle 20 vuotiaiden maksuton ehkäisy 5500 euroa vuodessa. Vastaanottopalvelut TAE 2019/ Sonkajärvi TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Vastaanottopalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Kulut / asiakas Terveyskeskuslääkäri- ja hoitajapalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Asiakkaat, hetu hlö Kulut / asiakas Peittävyys % Päivystyskäyntien osuus kaikista käynneistä % Toimintakulut+poistot / asukas Terveysneuvonta Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Kulut / asiakas Toimintakulut+poistot / asukas Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Valinnanvapauden piirissä arvioidaan olevan 900 asiakasta. ks. kaikki kunnat. Alle 20 vuotiaiden maksuton ehkäisy 1900 euroa vuodessa. Oleelliset lisäykset/vähennykset: Asiakasmäärä on arvioitu vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaiseksi. Asumispalveluiden etälääkäripalveluiden ostot kasvavat

87 Vastaanottopalvelut TAE 2019/ Vieremä TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Vastaanottopalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Kulut / asiakas Terveyskeskuslääkäri- ja hoitajapalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Asiakkaat, hetu hlö Kulut / asiakas Peittävyys % Päivystyskäyntien osuus kaikista käynneistä % Toimintakulut+poistot / asukas Terveysneuvonta Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Kulut / asiakas Toimintakulut+poistot / asukas Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Valinnanvapauden piirissä arvioidaan olevan 70 asiakasta. ks. kaikki kunnat. Alle 20 vuotiaiden maksuton ehkäisy 2200 euroa vuodessa. Oleelliset lisäykset/vähennykset: Asiakasmäärä on arvioitu vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaiseksi. Asumispalveluiden etälääkäripalveluiden ostot kasvavat

88 Vastaanottopalvelut TAE 2019/ Ulkokunnat TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Vastaanottopalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Kulut / asiakas Terveyskeskuslääkäri- ja hoitajapalvelut Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakkaat hlö Asiakkaat, hetu hlö Kulut / asiakas Päivystyskäyntien osuus kaikista käynneistä % Terveysneuvonta Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuus Ulkokuntien osuuden jälkeen Kulut / asiakas

89 1.11 Hallinto Palvelun sisältö: Luottamuselimet: yhtymävaltuusto, yhtymähallitus, yhtymähallituksen jaosto, ympäristölautakunta, tarkastuslautakunta, Hallinto- ja lakipalvelut, palkka- ja henkilöstöhallinto, sissipalvelut, luottamusmiestoiminta, työsuojelu, siivouspalvelut, hankinta- ja logistiikka, muut toimitilat, kiinteistöhuolto, sairaalatekninen huolto, tyhjät toimitilat, tukipalvelujen tilahallinnointi, rahoitus, talouspalvelut, laskutustiimi, tietohallinto, Pegasos-tiimi, asianhallinta, sairaskertomusarkisto, viestintä, tietosuoja, välinehuolto, lääkehuolto, röntgen, hoito- ja hoivapalvelujen hallinto, hyvinvointipalvelujen hallinto, terveyspalvelujen hallinto Lyhyt kuvaus: Kuntayhtymän hallinto vastaa strategisesta suunnittelusta ja pidemmän aikavälin kehittämislinjausten valmistelusta. Siinä keskeisiä asiakirjoja ovat yhtymän strategia ja asetuksen edellyttämä järjestämissuunnitelma. Hallinto käy palvelusopimusneuvottelut jäsenkuntien kanssa ja vastaa talous-suunnitelman valmistelusta ja suunnitelman toteutumisen seurannasta. Lisäksi hallinto vastaa kuntayhtymän suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmistä ja niiden kehittämisestä. Hallinto ohjaa, koordinoi ja sovittaa yhteen kuntayhtymän vastuu- ja tehtäväalueiden toimintaa ja tukee niitä sekä huolehtii kuntayhtymän ja sen yksiköiden edunvalvonnasta. Hallinto vastaa myös kuntayhtymäkonsernin konserniohjauksesta, kuntayhtymän päätöksenteon valmistelusta ja keskitettyjen viranomais- ja hallintotoimien hoitamisesta. Tavoitteena on tukea kaikkia kuntayhtymän toimielimiä ja vastuualueita toiminnan tehokkuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden kehittämisessä. Rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia tehtäessä sisäinen ja ulkoinen viestintä on painopiste-alueena Hallinto TAE 2019/ Kaikki kunnat yhteensä TA TAE 2019 TAE 2019 % hallitus/ Tilinpäätös TA valtuusto ltk valtuusto Hallinto Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen SOTEn yleishallinto Tuotot Toimintakulut Poistot Netto Ulkokuntien osuuden jälkeen Projektit Tuotot Toimintakulut Poistot Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset muutokset: Tukipalvelut: Siivouspalveluiden, kiinteistönhoidon- ja sairaalateknisen huollon osalta on palveluiden sisällön, vastuujaon, aiheuttamisperiaatteiden sekä hinnoittelujen tarkasteluilla valmistauduttu tulevaan. Sairaalateknisen huollon osalta lakien ja asetusten asettamat hoitotyössä tarvittavien laitteiden ja välineiden määräaikaistarkastukset ja huollot ovat lisääntyneet ja aiheuttavat resurssien käytön uudelleen tarkastelua. Toiminnan mallintamisen ja mittareiden avulla palveluiden kuvaukset tehdään maakunnan kokonaisarkkitehtuurisen linjauksen mukaisesti. Tilapalveluiden hallinnan osalta ostopalveluita jatketaan Iisalmen kaupungin tilapalveluilta, painottaen sote-kiinteistöiden erityispiirteiden tuntemusta toimiala huomioiden. R2-rakennus on purettu, Koljonvirran sairaala-kiinteistön osalta jatkokäytön mahdollisuuksia on tarkasteltu purkutyöryhmän linjauksen mukaisesti. Terveyskampus-hanke on edennyt vaiheeseen 2 ja uudisrakennuksen sijoituspaikaksi on linjattu Iisalmen sairaalan tontti. 83

90 Hankintapalveluiden osalta sähköisten palveluiden ja integraatioiden käyttö Soppari-järjestelmän kautta vahvistuu ja laajentuu raportointi-osion käyttöön. Hankintapalveluiden ja logistiikan prosessien yhteensovittaminen ja tarkastelu on käynnistynyt. Henkilöstöpalvelut: Sisäisten sijaisten toiminta (=sissitoiminta) on vakiintunut ja sitä kehitetään edelleen talousarvion määrittämien resurssien puitteissa. Alhaiseksi ennakoitu sissien tarve ja sijaismäärärahan vähäisyys voivat olla riskinä sekä toimintamallin kehittämiselle, että sisäiselle palvelutarjonnalle. Ulkopuolisten sijaisten hankkiminen on keskitetty sisäisten sijaisten yksikköön avovastaanottopalveluiden, asumispalveluiden, kotihoidon, vuodeosastojen sekä psykiatrisen- ja riippuvuusosaston osalta. Kuntayhtymän työterveyshuollonpalvelut ostetaan Terveyspalvelu Versosta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa tarkistetaan sovitusti. Työterveyshuollon kustannusjakauman tavoite on Kela 1 (ennaltaehkäisevä) 60 % ja Kela 2 (sairaudenhoito) 40 %. Sairauspoissaoloja, työtapaturmia ja varheperusteisia eläköitymisiä seurataan aktiivisesti ja niiden vähentämiseksi tehdään suunnitelmallista yhteistyötä työntekijöiden, esimiesten, työterveyshuollon, työsuojelun ja työkykykoordinaattorin kesken. Terveysperusteisesti uusiin työtehtäviin sijoitettavan henkilöstön määrä ja työtilojen terveellisyyteen liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet. Uusien tehtäväkuvien muokkaaminen ja henkilöstön sijoittaminen työkykyä ja osaamista vastaaviin tehtäviin on oleellista henkilöstökustannusten hallinnassa. Henkilöstön työhyvinvointiin ja työkykyjohtamiseen panostetaan voimakkaasti. Käytössä on kattavat seurantajärjestelmät. Työkykykoordinaattori ja työsuojeluhenkilöstö toimivat aktiivisesti esimiesten tukena työhyvinvoinnin- ja turvallisuuden johtamisessa. Kaikkien esimiesten kanssa pidetään neljännesvuosittain tehtäväaluekohtaiset Esimiesten tuki -työpajat, joissa käydään läpi sairauspoissaolotilastoja, sairauspoissaoloihin puuttumista, työterveyshuollon kustannuksia ja kerrataan työhyvinvointiin ja työkykyjohtamiseen sekä työterveyshuollon toimintaan liittyviä kuntayhtymän käytäntöjä. Tueksi työhyvinvoinnin kehittämistyölle ja rahoitukselle kartoitetaan mahdollisuuksia alueelliseen ja valtakunnalliseen yhteistyöhön esim. hankkeissa. Sitran valtakunnallinen työhyvinvoinnin TyHySIB -hanke jatkuu edelleen asumispalveluiden ja kotihoidon osalta. Esimiehille tarjotaan monipuolista sisäistä ja ulkoista koulutusta. Kuntayhtymässä toteutetaan mm. vuosittaista esimiespassikoulutusta. Koko henkilöstön koulutuksissa huomioidaan erityisesti palvelurakenteen muutokseen valmentaminen ja uusien toimintatapojen omaksuminen ja osaamisen kehittämisen monipuolinen tukeminen sekä muutosvalmennuskoulutus. Talous-, tieto- ja kehittämistoiminta: Talouspalvelujen kehittämishankkeiden tavoitteena on edelleen kehittää taloustietojen nopeampaa saatavuutta ja muotoa, mikä parantaa koko kuntayhtymän kykyä reagoida havaittuihin poikkeamiin. Tavoitteena on hyödyntää entistä paremmin olemassa olevaa suorite- ja talousdataa kehittämällä tavoiteasetantaa ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Sähköisten laskujen vastaanottoa ja myyntilaskujen lähettämistä sähköisinä edelleen tehostetaan. Ostolaskujen sähköistä kiertoa kehitetään automatisoinnin avulla. Kuntayhtymän laskutus on keskitetty talouspalvelujen alle laskutustiimille. Tavoitteena on saada kustannussäästöä ja tehokkuutta yhtenäisillä toimintatavoilla ja sijaisjärjestelyjen kehittämisellä. Kehittämistoiminnassa edistetään osaltaan kokonaisarkkitehtuuria, mm. enemmän strategialähtöiseksi ja kehittämisprojekteja koordinoidaan kehittämispaketeiksi kehittämissalkun kautta, palvelumuotoilun työkaluja otetaan käyttöön ja lean -projektilla lähdetään kehittämään hoitopolkuja. Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämistä jatketaan mm. laiteturvallisuuden kehittämisellä, kirjaamiskäytäntöjä edistämällä ja turvatulostamisen käyttöönotolla. Asiakkaiden osallistamista mukaan toiminnan kehittämiseen jatketaan eraati -työkalun avulla sekä muilla asiakaskokemusta kartoittavilla toimintatavoilla. Asiakastyytyväisyysprosessia kehitetään ja vaikuttavuutta parannetaan palvelujen kehittämisessä. Sähköisissä palveluissa ja ikä- ja hyvinvointiteknologian kehittämisessä jatketaan erilaisten pilottien ja käyttöönottojen myötä. Kehittämistoiminnassa osallistutaan osaltaan Kanta ja Omakanta -palvelujen käyttöönottoon, seurantaan, kehittämiseen ja organisointiin Ylä-Savon SOTEssa maakunnallisessa ja kansallisessa yhteistyössä. Asianhallinnassa jatketaan tiedonohjaussuunnitelmien laatimista hallinnollisista prosesseista, koska niiden tekeminen on edellytyksenä asianhallintajärjestelmän uuteen versioon siirtymiselle; osallistutaan valtakunnalliseen maakuntatietoohjelman tiedonohjausryhmän toimintaan ja alueelliseen tiedonhallinnan verkostoon. Tietosuojassa jatketaan jo päättyneen tietosuoja-asetuksen käyttöönottoprojektin esiintuomien asioiden kehittämiseen: henkilökunnan neuvontaan ja koulutuksiin sekä lokitietojenvalvontaan. Tietohallinnossa jatketaan toiminnan mallintamisen (kokonaisarkkitehtuuri) ja tiedolla johtamisen projekteja, jotka auttavat tehostamaan tietojen kirjaamista, hallintaa ja käyttöä sekä ammattilaiselle että kuntayhtymän johtamiselle ja 84

91 auttaa toiminnan kehittämisen suunnittelussa ja hallinnassa. Lisäksi tuetaan muita palvelutoiminnan uudistamiseen ja tehostamiseen tähtääviä hankkeita ja toimia kuten Soteuttamo, palvelumuotoilu, lean, Terveyskampus ja palveluiden digitalisaatio. Samalla nämä tehtäväkohteet luovat pohjaa tulevalle muutokselle osana kansallisten toiminnan toteutusta ja kokonaisarkkitehtuurin luomista. Pohjois-Savon sote ja maakuntavalmistelu tulee vuoden jatkoajasta huolimatta aiheuttamaan jonkin verran työtä, koska ICT-suunnittelu etenee. Tietohallinnon henkilöstö osallistuu osaltaan tietojärjestelmiä ja tiedonhallintaa koskeviin valmistelutehtäviin tarvittavien perus- ja pohjatietojen tuottajana, mutta päätehtävä on kuitenkin kuntayhtymän palvelutuotantokyvyn ja johtamisen varmistaminen osaltaan. 85

92 1.12 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut Ympäristö- ja terveysvalvontapalveluiden vastuualueen tavoitteena on turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö. Vastuualue ylläpitää ja edistää ihmisten terveyttä, vähentää ja poistaa elinympäristön ja elintarvikkeiden terveyshaittatekijöitä ja estää tartuntojen leviämistä elintarvikkeiden välityksellä eläimistä ihmisiin. Tehtäväänsä ympäristö- ja terveysvalvontapalveluiden vastuualue toteuttaa huolehtimalla ympäristönsuojelusta, terveysvalvonnasta ja eläinlääkintähuollosta. Ympäristö- ja terveysvalvontapalveluiden kuntakohtaiset maksuosuudet määräytyvät kuntien asukaslukuperusteisesti. Ympäristönsuojelu: Ympäristönsuojelutehtäviin kuuluvat mm. vesiensuojeluun, jätevalvontaan, ilmanlaatuun, meluntorjuntaan, ympäristölupiin ja ilmoituksiin liittyvät asiat sekä maa-ainesasiat. Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta. Ympäristölautakunnan tehtävänä on: 1) Huolehtia sen hoidettavaksi laissa tai sen nojalla säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä 2) Huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä 3) Huolehtia ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista 4) Osallistua kunnassa tarvittavan ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen 5) Antaa lausuntoja sekä tehdä esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista muille viranomaisille 6) Huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa 7) Edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasioissa Terveysvalvonta: Terveysvalvontaan sisältyy elintarviketurvallisuuden, terveydensuojelun ja tupakkalain valvonta. Elintarvikevalvonnassa valvotaan elintarvikkeita ja niiden valmistusta, markkinointia, kuljetusta, kaupanpitoa ja tarjoilua sekä selvitetään elintarvikeperäisiä epidemioita. Terveydensuojelulain mukaiseen valvontaan sisältyvät mm. asuinhuoneistot, koulut ja oppilaitokset, lasten päivähoitopaikat, hoitokodit ja palvelutalot, kokoontumishuoneistot, uimarannat, uimahallit ja talousveden terveydellinen valvonta. Ympäristölautakunta toimii terveydensuojeluviranomaisena, elintarvikelain, tupakkalain ja lääkelain 54 a :n mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena sekä leirintäalueviranomaisena. Eläinlääkintähuolto: Eläinlääkintähuollon tehtäviin kuuluvat eläinlääkäripalvelut niin suurille kuin pienille eläimille, eläinsuojelu ja eläinten hyvinvoinnin valvonta, eläinlääkintähuoltoon sisältyvä elintarvikkeiden turvallisuuden valvonta, eläintautien vastustaminen ja ennaltaehkäiseminen. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymällä on eläinklinikka Iisalmessa ja vastaanotot Kiuruvedellä, Sonkajärvellä ja Vieremällä. Ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon keskeiset muutokset: Maakuntahallinnon uudistuksen yhteydessä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät on organisoitava uudelleen. Lähtökohtana valmistelussa on vastuukuntamalli, jossa Iisalmen kaupunki toimii vastuukuntana. Päätöksentekoelimenä toimisi yhteislautakunta. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät siirtyisivät maakuntatasolle vuonna Eläinlääkintähuollossa ennalta ehkäisevän eläinterveydenhuollon merkitys tulee kasvamaan edelleen. Valvontaeläinlääkärityö jatkuu vähintään nykyisessä laajuudessaan. Yhteistyö Pohjois-Savon muiden valvontaeläinlääkäreiden kanssa lisääntyy 2018 solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti. Terveysvalvonnassa uudistuvien tietojärjestelmien ja valvontakäytäntöjen kehitys ja vaiheittainen käyttöönotto jatkuu. Elintarvikevalvonnassa on käytössä valtakunnallinen Oiva-järjestelmä, jossa valvontatietoja julkaistaan oivahymy.fi-palvelussa. 86

93 Sarake1 IISALMI KIURUVESI SONKAJÄRVI VIEREMÄ Yhteensä Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Ympäristösuojelu Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut yht ELÄINLÄÄKINTÄ Subventiot Muu maksuos. Yhteensä Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä

94 Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen palvelusopimus vuodelle 2019 Iisalmen kaupunki Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

95 Sisällys PALVELUSOPIMUKSEN YLEISET EHDOT...3 Perussopimuksen määräykset...3 PALVELUJEN TOTEUTTAMINEN, MÄÄRÄ JA SISÄLTÖ...3 Palvelujen tuottamistapa...3 Tilaustaulukot...4 Resurssitaulukot...4 PALVELUJEN HINNOITTELU JA LASKUTUS...4 Palveluista perittävät korvaukset (perussopimus 21 )...4 Ennakkomaksuosuus (Perussopimus 22 )...5 VUODEN 2018 MUUTOKSET PALVELURAKENTEESSA JA TOIMINNASSA...5 PALVELUJÄRJESTELMÄN TEHOKKUUS, TUOTTAVUUS, KILPAILUKYKY JA VAIKUTTAVUUS...5 PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESSÄ KÄYTETTÄVÄT TILAT...6 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA, SEURANTA JA TARKISTAMINEN...6

96 SOPIJAOSAPUOLET Iisalmen kaupunki Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä (jäljempänä SOTE) PALVELUSOPIMUKSEN YLEISET EHDOT (kaikille samansisältöinen) Perussopimuksen määräykset Palvelusopimusten taustalla on jäsenkuntien ja SOTE- kuntayhtymä valmistelema kuntayhtymän vuoden 2019 talousarvio ja vuosien toimintasuunnitelma sekä Palvelujen järjestämissuunnitelman valmistelutyö. Palvelusopimus on omistajaohjauksen keskeinen väline. Vuosittaisissa SOTE- kuntayhtymän ja kunkin jäsenkunnan palvelusopimuksissa määritellään, miten ja missä laajuudessa järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsenkunnan osalta toteutetaan. Palvelusopimus mahdollistaa palvelutason ja palvelujen laajuuden määrittämisen. Jäsenkuntien asukkailla on oikeus käyttää kuntayhtymän palveluja koko kuntayhtymän toiminta-alueella kuntarajoista riippumatta. Palvelusopimukset ovat kokonaissopimuksia, jotka muodostuvat kuntayhtymän oman toiminnan ja ostopalvelujen kokonaismäärästä. Sairaanhoitopiirin maksuosuuteen sisältyvät käyttöön perustuvat maksuosuudet ja asukaslukuun perustuvat erityisen kalliin hoidon tasausmaksu ja jäsenmaksu. Sopimuksen hyväksyy Iisalmen kaupunginvaltuusto ja SOTE- kuntayhtymän yhtymävaltuusto. PALVELUJEN TOTEUTTAMINEN, MÄÄRÄ JA SISÄLTÖ Palvelujen tuottamistapa SOTE kuntayhtymä järjestää kuntayhtymän toiminta-alueen asukkaiden tarvitsemat terveyden- ja sairaanhoidon, sosiaalihuollon sekä ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon palvelut valtakunnallisesti vertailtuna korkeatasoisesti ja kustannustehokkaasti. Vertailutietoina käytetään sekä valtakunnallisia tilastotietoja että Kuntamaiseman vertailukuntien tietoja.

97 Tilaustaulukot Resurssitaulukot SOTE kuntayhtymä päättää yhteistyössä kaupungin kanssa järjestämisvastuunsa piiriin kuuluvien palvelujen osalta siitä, mitä palveluja kuntayhtymä tuottaa itse, mitä palveluja kuntayhtymä hankkii muilta palveluntuottajilta tai yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevat palvelut on tuotteistettu Maisemamallin mukaisesti suurtuotteiksi lukuun ottamatta oman erikoissairaanhoidon ja osastopalveluja, jotka ovat tuotteistettu Opiferus-ohjelmistolla sekä ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon palveluja, jotka sisältyvät kokonaistilaukseen. Oma erikoissairaanhoito ja osastohoito- palvelut on tuotteistettu kustannusvastaavasti. Tilaustaulukot ovat palvelusopimuksen liitteenä ja ne toimitetaan myös sähköisinä tiedostoina. Jokaisen jäsenkunnan erikseen nimeämällä talouspalvelujen vastuuhenkilöllä on käytössään Maisema-mallin resurssitaulukot, joista voidaan nähdä suurtuotteiden mukaisten palvelujen yksityiskohtainen käyttö eri toimintayksiköissä suoritetasolla. Resurssitaulukot ovat käytettävissä sähköisenä tausta-aineistona. Erikoissairaanhoidon ja osastopalvelujen tuotteistetut palvelut kootaan erilliseen taulukkoon yksiköittäin, jossa on eritelty tuotteiden käyttö kunnittain. PALVELUJEN HINNOITTELU JA LASKUTUS Palveluista perittävät korvaukset (perussopimus 21 ) Jäsenkuntien maksuosuudet määritellään palvelusopimuksissa. Palvelut hinnoitellaan aiheuttamisperiaatteella seuraavasti: - Lähipalvelujen hinta määritellään kunnittain resurssitaulukon mukaisesti. - Seudullisesti tuotettaville palveluille/tuotteille määritellään yksi hinta. - Laajemmat alueelliset palvelut ja ostopalvelut laskutetaan tuottajan laskutushinnan perusteella. - Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut laskutetaan jäsenkuntien asukaslukujen suhteessa pois lukien eläinlääkintähuollon subventiot, jotka laskutetaan aiheuttamisperiaatteella. Jos jäsenkunta ei tee palvelusopimusta, kuntayhtymä laskuttaa kuntaa palveluhinnaston mukaisesti. Jos kunnan asukas käyttää toisen kunnan alueella palveluja, laskutetaan kuntaa käytetyn palveluyksikön hinnoittelulla. Kuntalaskutus perustuu palvelusopimuksen mukaiseen kuukausittaiseen ennakkolaskuun. Palvelusopimuksen kokonaiskustannus on 74,81 milj..

98 Ennakkomaksuosuus (Perussopimus 22 ) Jäsenkunnat maksavat kuukausittain ennakkomaksuosuuden, joka on 1/12 osa jäsenkunnan palvelusopimuksen yhteissummasta. Kuntien maksuosuudet maksetaan kuukausittain kahdessa erässä kunkin kuukauden 11. ja 28. päivään mennessä. Maksuaika on 14 vuorokautta ja maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron. Kunnat ja kuntayhtymä maksavat tilinpäätöksen valmistumisesta 30 päivän kuluessa mahdollisen kuntakohtaisen ali- tai ylikäytön. VUODEN 2019 MUUTOKSET PALVELURAKENTEESSA JA TOIMINNASSA Jäsenkunnille järjestettävät palvelut Palvelusopimus sisältää kolmenlaisia palveluja: - Jokaisessa kunnassa järjestettävät lähipalvelut - Seudulliset palvelut - Keskitetyt/ maakunnalliset palvelut Keskeiset rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset on esitetty liitteenä olevissa tilauslomakkeissa (kuntayhtymätason muutokset kaikki kunnat - tilauslomakkeessa ja kuntakohtaiset muutokset ao. kunnan lomakkeessa) PALVELUJÄRJESTELMÄN TEHOKKUUS, TUOTTAVUUS, KILPAILUKYKY JA VAIKUTTAVUUS Palvelujen laatu, vaikuttavuus, saatavuus ja kuntakohtaiset erot (järjestämissuunnitelma) Alueen väestön tyytyväisyys palveluihin on hyvä. Mittareina on asiakas- ja henkilökunnan palaute, potilas- ja sosiaaliasiamiesraportit, kantelut sekä muistutukset. Palvelun saatavuus toteutuu hoidon ja palvelujen saatavuuden lainsäädännön sekä hoito- ja hoivatakuun mukaisesti. Laatutasona pidetään säädösten asettamaa tasoa Palvelujen tuottamisen käytännöt ja kuntalaisten asema palvelun saajina on pääsääntöisesti yhdenmukaiset. Käynti- ja asukaskohtaisissa vertailuluvuissa ollaan valtakunnan ja Maisema kuntien keskiarvon tasolla. esim. päivystyskäynnit, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Kuntakohtaiset erot palvelujen tarjonnassa ja käytössä, palvelurakenteissa, laatutasossa ja kustannuksissa kapenevat.

99 Mittarit: Valtakunnan tasolla tuotettavia vertailutietoja Kuntamaisemaraportti PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESSÄ KÄYTETTÄVÄT TILAT Kiinteistöt (Perussopimus 25 ) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä toimii omistamissaan tiloissa sekä jäsenkunnilta, Ylä-Savon terveyden- ja sairaanhoidon tukisäätiöltä ja muilta vuokranantajilta vuokraamissaan tiloissa. Kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijassa jäsenkunnilta. Kunnalta vuokratuissa tiloissa tapahtuvista toiminnallisista muutoksista neuvotellaan kunnan kanssa. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA, SEURANTA JA TARKISTAMINEN Voimassaoloaika Sopimuksen seuranta ja tarkistaminen Palvelusopimusten seuranta toteutetaan talousarvion seurannan yhteydessä kolmen kuukauden välein Maisema-mallissa tilaus- ja resurssilomakkeilla, oman erikoissairaanhoidon osalta tuotteiden toteutuneen käytön perusteella ja ympäristötoimen osalta kirjanpidon toteutuman mukaisesti. Toiminnassa, palvelutarpeessa ja kustannuksissa tapahtuvien olennaisten muutosten (3 % tehtäväaluetasolla) johdosta palvelusopimuksiin voidaan tehdä talousarviovuoden aikana jäsenkunnan ja kuntayhtymän hyväksymiä muutoksia, jotka valmistellaan yhteistyössä jäsenkunnan kanssa. ALLEKIRJOITUKSET Iisalmen kaupunki Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä xx

100 Liite 1 SOTE kuntayhtymän talousarvioon perustuva yhteenveto maksuosuuksista vuonna 2019 ja tilaustaulukot suurtuotteittain, joissa on esitetty kuntayhtymätason ja kunnittaiset rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset YHTEENVETO JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET

101 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun järjestämissuunnitelma vuosille IISALMI, KIURUVESI, SONKAJÄRVI, VIEREMÄ Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

102 1. Johdanto Keskeiset lainsäädännön uudistukset...5 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenteiden uudistus...5 Sosiaalipäivystys...8 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki...9 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki...11 Sosiaalihuoltolaki...13 Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen...14 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä luovutetaan valtakunnallisten luovutusperusteiden mukaisesti...15 Perhehoitolaki...15 Laki sosiaalialan ammattihenkilöistä...16 Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki...16 Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöhankkeet Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä maakuntauudistus Järjestämissuunnitelman perustelut...20 Väestö ja väestörakenteen muutos...20 Hyvinvointi ja terveys sekä terveyserot...23 Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus...25 Kuntien rahoituspohja...28 Alueen elinvoima ja sote-kustannusten kehitys ( )...28 Jäsenkuntien maksuosuuden kehitys vuosien tilinpäätöksissä sekä vuoden 2018 ja 2019 talousarviossa...30 Palvelutarpeen arviointi ja ennusteet...31 Lastensuojelu ja kodin ulkopuolelle sijoitetut...32 Sairastavuus ja palvelujen käyttö...33 Ikääntyvien palvelut...34 Numeruksen (ent. Kuntamaiseman) suositukset palvelujen ja kustannusten tehostamiseksi Yhteistyö SOTE kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä...37 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen...37 Pakolaisten kotouttaminen...38 Yhteistyö sairaanhoitopiirin ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa Tavoitetila vuonna Yhteisiä palvelurakenteen tavoitteita vuosille Palvelujen laatu, vaikuttavuus, saatavuus ja kuntakohtaiset erot...41 Kustannusten hallinta Järjestämissuunnitelman toteuttamisvastuut ja seuranta Palvelutilaukset tuoteryhmittäin...44 Tilaustaulukoiden palvelusisältö:...44 Aikuispsykososiaaliset...44 Aikuissosiaalityö...44 Oma erikoissairaanhoito...44 Ostettu erikoissairaanhoito...44 Hoito- ja hoivapalvelut

103 Kuntoutus...45 Perhepalvelut...45 Suun terveydenhuolto...45 Vammaispalvelut...45 Vastaanotto...46 Hallinto...46 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut...46 Palvelun järjestämistapa, palvelustrategia ja keskeiset tavoitteet

104 4 1. Johdanto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelman laadinta perustuu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Sonkajärven ja Vieremän kuntien allekirjoittamaan seutusopimukseen ( ) ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän perussopimukseen. Terveydenhuoltolain ( ) mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. SOTE kuntayhtymän Järjestämissuunnitelmalla sovitetaan yhteen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen periaatteet ottaen huomioon sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelman linjaukset. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain yhteistyössä jäsenkuntien kanssa ja siihen tehdään tarvittavat muutokset. Järjestämissuunnitelman valmistelun pohjana em. lisäksi ovat KuntaMaisema Oy:n vuoden 2017 tilinpäätöstietojen pohjalta tehdyt analyysit palvelurakenteesta, väestön palvelujen tarpeesta, palvelujen saatavuudesta, käytöstä, kattavuudesta ja kustannuksista. Iisalmen sairaalan toimintaa koskeva selvitys on tehty keväällä 2013 ja selvitystä käytetään sairaalan toiminnan linjauksissa. Lisäksi huomioidaan terveydenhuoltolain muutos sekä annetut asetukset koskien leikkaustoiminnan keskittämistä ja päivystystoimintaa. Toiminnan muutokset on esitetty vastuualueittain kunkin palvelukokonaisuuden osalta. Tämä suunnitelma koskee valtuustokautta sekä vuotta Suunnitelmassa esitetään SOTE- kuntayhtymän alueen kuntien yhteisiä, kaikkia koskevia keskeisiä rakenteellisia ja toiminnallisia tavoitteita ja toiminnan painopisteitä, jotka voivat koskea myös yksittäisiä kuntia. Järjestämissuunnitelma tulee olemaan jäsenkuntien kanssa käytyjen palvelusopimusneuvottelujen pohjana sekä taloussuunnitelmien perustana SOTE kuntayhtymässä. Järjestämissuunnitelman ja kuntayhtymän strategian linjaukset tulee olla myös yhteneviä. Järjestämissuunnitelma hyväksytään jäsenkuntien ja SOTE kuntayhtymän valtuustoissa. Kuntayhtymän johtoryhmä on valmistellut järjestämissuunnitelman yhteistyössä jäsenkuntien kuntajohtajien ja kuntayhtymän asiantuntijoiden kanssa.

105 5 2. Keskeiset lainsäädännön uudistukset Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenteiden uudistus Sairaaloiden työnjako on uudistunut vuoden 2018 aikana. Terveydenhuoltolain muutos tuli voimaan ja leikkaustoimintaa koskevat säädökset Asetuksella (annettu ) säädetään niistä erikoissairaanhoidon tehtävistä, jotka kootaan ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen yksiköihin, viiteen tai alle viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Valmistelussa tuli ottaa huomioon myös Pohjois-Savon maakunnallinen sote- ja maku-valmistelu. Selvitys sekä jatkovaihtoehdot on esitetty kuntakokouksessa toukokuussa 2017 ja yhtymähallitus on käsitellyt asiaa Todettiin, että operatiivinen toiminta annetaan kilpailutuksella ulkopuolisen toimijan tuotettavaksi alkaen niiltä osin kuin toiminnan oli lain mukaisesti mahdollista jatkua. Säädösmuutosten arviointi Vuoden 2017 alusta voimaan tulleessa terveydenhuoltolain (1326/2010) 45 :n muutoksessa (1516/2016) säädetään, että sellainen leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Muutossäädöstä on sovellettava lukien. Muutoksen säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE224/2016 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu muun ohella, että leikkaustoiminta tarkoittaa sekä vuodeosastohoitoa vaativaa leikkaushoitoa, että vajaan vuorokauden mittaisin hoitojaksoin hoidettavissa olevaa lyhytkirurgiaa (päiväkirurgiaa). Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksellä kyseisessä muutossäädöksessä puolestaan tarkoitetaan muutetun 50 :n 3 momentissa mainitun kahdentoista (12) keskussairaalan yhteydessä toimivan laajan ympärivuorokautisen päivystyksen lisäksi 4 momentissa tarkoitettuja muiden keskussairaaloiden yhteispäivystysyksiköitä, joissa on tarpeen mukainen osaaminen erikoisaloilta väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon. Perustelumuistiosta on tulkittavissa tämän tarkoittavan ainakin akuuttilääketieteen, yleislääketieteen tai geriatrian, sisätautien, yleiskirurgian sekä anestesiologian erikoisaloja, mutta säädös jättää asiassa huomattavaa harkintavaltaa järjestämisvastuussa olevalle sairaanhoitopiirille. Lisäksi muutetun 50 :n 3 momentissa on säädetty, että sairaanhoitopiirit, joissa on yliopistollinen sairaala, voivat väestön palvelutarpeen niin edellyttäessä perustaa useamman kuin yhden ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivystysyksikön

106 6 sairaaloidensa yhteyteen. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 5. luvun säädösten sekä terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (337/2011) mukaisesti asiasta olisi kuitenkin sovittava sekä samaan erityisvastuualueeseen ("ERVA") kuuluvien sairaanhoitopiirien kanssa, että samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien kanssa siten, kuin järjestämissuunnitelmasta ja järjestämissopimuksesta edellä mainituissa säädöksissä tarkemmin määrätään. Päivystystoiminta Terveydenhuoltolain ja valtioneuvoston asetuksen mukaan ympärivuorokautinen päivystyshoito on järjestettävä pääsääntöisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksinä. Sosiaali- ja terveysministeriö voi hakemuksesta myöntää luvan kunnalle tai kuntayhtymälle erillisen perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen. Muuta kiireellistä hoitoa järjestetään edelleen päiväsaikaan terveyskeskuksissa. Asetuksen mukaan kiireellinen vastaanottotoiminta on järjestettävä arkipäivisin ilmoitettuna aikana lähellä asukkaita paitsi, jos potilasturvallisuuden ja palveluiden laadun turvaaminen edellyttää arvion ja hoidon keskittämistä päivystysyksikköön. Kiireellistä vastaanottotoimintaa voi olla perusterveydenhuollon vastaanottona tai yhteispäivystyksen yhteydessä. Iltaajan ja viikonlopun päiväaikainen perusterveydenhuollon kiireellinen vastaanottotoiminta on järjestettävä silloin, kun palvelujen saavutettavuus sitä edellyttää. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys järjestetään joko laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloissa tai muissa keskussairaaloissa. Asetuksessa edellytetään, että laajan päivystyksen sairaaloissa on päivystys mm. akuuttilääketieteen, anestesiologian ja tehohoidon, gastroenterologisen kirurgian, kardiologian, lastentautien, naistentautien ja synnytysten, neurologian, ortopedian ja traumatologian, psykiatrian, radiologian, sisätautien ja yleislääketieteen erikoisaloilta. Kiireellisen hoidon antamista varten tarvitaan riittävästi osaavaa terveydenhuollon ammattihenkilöstöä sekä sopivat tilat, välineet ja laitteet potilaan taudinmääritykseen ja hoitoon. Sote- ja maku- uudistukseen liittyvät lainsäädäntöhankkeet vaikuttavat asiaan siten, että järjestämisvastuu palveluista olisi siirtymässä maakunnille 2021 alusta alkaen. Pohjois-Savon sote- ja maku- linjaukset Pohjois-Savon sote-palveluiden tuottaminen (PoSoTe) -hankkeen II vaiheen hyväksytyissä väliraporteissa on leikkaustoiminnan osalta todettu keskeisinä linjauksina, että: "sellainen leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa kootaan liikelaitoksessa laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalan yhteyteen Kuopioon.

107 7 Päivystyksen osalta on todettu: "Kuopiossa toimii laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaala. Iisalmessa ja Varkaudessa toimii ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystysyksikkö. Iisalmeen ja Varkauteen on myönnetty STM poikkeuslupa vuoteen 2019 saakka. Lisäksi on kiinnitetty huomiota siihen, että valinnanvapauslakiesityksen (HE47/2017) tarkoittamaa asiakasseteliä käytetään mahdollisimman laajasti asiakkaiden valinnanvapauden lisäämiseksi ja hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi niissä leikkauksissa ja toimenpiteissä, joita ei lainsäädännöllä ole koottava (laajan päivystyksen tai yhteispäivystyksen sairaaloihin). Psykiatrian päivystys ja tahdosta riippumaton hoito Vuoden 2018 alussa on astunut voimaan uusi päivystysasetus (583/2017), joka pitää sisällään päivystystoiminnan rajauksia. Tätä asetusta sovelletaan terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitettuun kiireelliseen hoitoon. Asetuksessa säädetään kiireellisen hoidon vastaanottotoiminnan järjestämisestä, päivystysyksiköiden tehtävistä, kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Asetuksessa säädetään päivystyksen järjestämisen edellytyksistä niillä erikoisaloilla, joissa potilaiden yhdenvertaisuus, potilasturvallisuus ja päivystyspalvelujen laatu vaativat erityisiä järjestelyjä. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle poikkeusluvan Terveydenhuoltolain 50 5 mom. kuuluvaan perusterveydenhuollon päivystykseen. Tämä poikkeuslupa on määräaikainen ja myönnetty vuoden 2019 loppuun asti. Poikkeuslupa on myönnetty perusterveydenhuollon ja akuuttilääketieteen päivystyksen järjestämiseen. Terveydenhuoltolain ja päivystysasetuksen mukaan niissä kunnissa tai sairaanhoitopiireissä, joissa perusterveydenhuollon päivystystä toteutetaan poikkeusluvalla, ei voida lainkaan järjestää psykiatrian erikoisalan päivystystä eivätkä perusterveydenhuollon päivystykseen poikkeusluvan saaneet kunnat tai sairaanhoitopiirit myöskään voi hakea poikkeuslupaa psykiatrisen päivystyksen järjestämiseen. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän mielenterveys- ja päihdepalvelujen tehtäväalueen sairaalassa on 26 sairaansijaa. Koko mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminta Iisalmessa on keskitetty kesäkuussa toteutuneen muuton yhteydessä uudistettuihin toimitiloihin Iisalmen keskustassa osoitteeseen Riistakatu 23 (entinen Iisalmen aluesairaalan rakennus). Palvelujen sijoittuminen samaan rakennukseen on helpottanut oman tehtäväalueen sisällä avo- ja sairaalahoidon tiiviin yhteistyön toteuttamista. Lisäksi muun terveydenhuollon läheisyys on antanut paremman mahdollisuuden yhteistyön toteuttamiseen perusterveydenhuollon päivystystoiminnan ja selviämisaseman sekä psykiatrisen osastotoiminnan välille.

108 8 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän mielenterveys- ja päihdeosastolla on ollut vuonna 2017 yhteensä 572 toteutunutta hoitojaksoa, joista ainoastaan 45 on ollut tahdosta riippumattomia hoitojaksoja. Vuonna 2017 toteutuneita osastohoitopäiviä on ollut Tahdosta riippumattomaan hoitoon ohjattavat potilaat lähetetään jatkossa Kuopioon Julkulan sairaalaan. Ylä-Savon osastolla hoidetaan ainoastaan vapaaehtoisessa hoidossa olevia potilaita ja tehostetaan avohoitoa tavoitteena vähentää tahdosta riippumattomaan hoitoon lähettämistä. Psykiatrista päivystystä ja tahdosta riippumatonta hoitoa koskien järjestettiin laajat keskustelutilaisuudet. KYS:n psykiatrian klinikan työntekijöiden kanssa pidetyssä keskustelussa mallinnettiin tahdosta riippumattomaan hoitoon ohjattavien potilaiden hoitoprosessia. Laajaan keskustelutilaisuuteen osallistuivat alueen kansanedustajat, kuntayhtymän kuntien johtavat virkamiehet, kuntayhtymän hallituksen jäsenet, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä psykiatrian professori Heimo Viinamäki, STM:stä Timo Keistinen sekä kuntayhtymän johtoryhmä ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö ja ylilääkäri. Tilaisuudessa päätettiin pyytää STM:ltä ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä kirjalliset kannanotot ja tulkinnat psykiatrisen päivystystoiminnan järjestämismahdollisuudesta Iisalmessa sekä siitä, voidaanko M1-potilaiden hoitoa jatkaa Iisalmessa siihen asti kunnes Kuopioon valmistuu uudet, terveet osastotilat. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja STM ovat kuntayhtymän pyynnön perusteella antaneet lausuntonsa psykiatrisen päivystyksen järjestämisestä ja tahdosta riippumattoman hoidon toteuttamisesta Ylä-Savossa. Näiden lausuntojen perusteella psykiatrinen päivystys ja tahdosta riippumattomien potilaiden hoito loppuvat Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä. Yhtymähallitus käsittelee asian ja päättää aikataulusta. Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystyksen järjestämisestä säädetään sosiaalihuoltolain (1301/201) 29 pykälässä. Sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan välttämättömien ja kiireellisten sosiaalipalvelujen ja muiden tukitoimien järjestämistä siten, että henkilön turva ja huolenpito voidaan antaa erilaisissa sosiaalisissa hätä- ja kriisitilanteissa vuorokauden ajasta riippumatta. Sosiaalihuoltolain 29 a :n mukaan sosiaalipäivystystä on järjestettävä terveydenhuoltolain (1325/2010) 50 :n 3 momentissa tarkoitetun laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön yhteydessä ja 4 momentissa tarkoitetun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä. STM:n 11/2018 ohjeita sosiaalipäivystyksen järjestämisestä todetaan, että sosiaalipäivystystä on järjestettävä terveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen yhteydessä vähintään lain perusteluissa mainituilla paikkakunnilla. Iisalmen sairaalaa ei määrittelyssä katsota 4 momentin mukaiseksi yhteispäivystykseksi. Kuntayhtymän alueen sosiaalipäivystys tulee siirtymään Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vastuulle. Valmistelutyö on käynnistynyt syyskuussa 2018.

109 9 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki Vanhuspalvelulaki eli laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on tullut voimaan Laki koskee ikääntynyttä väestöä eli vanhuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevia (63 v täyttäneet). Iäkäs henkilö on ikääntyneeseen väestöön kuuluva henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Lain tarkoituksena on tukea väestön hyvinvointia sekä parantaa sen mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa. Lisäksi lain tarkoituksena on parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Kunta vastaa siitä, että iäkkäälle henkilölle laaditaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 :ssä tarkoitettu suunnitelma (palvelusuunnitelma). Suunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun iäkkään henkilön palveluntarve on selvitetty, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelusuunnitelmassa on määriteltävä iäkkään henkilön toimintakykyä koskevan arvion perusteella, millainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus tarvitaan hänen hyvinvointinsa, terveytensä, toimintakykynsä ja itsenäisen suoriutumisensa tukemiseksi sekä hänen hyvän hoitonsa turvaamiseksi. Iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa on neuvoteltava vaihtoehdoista kokonaisuuden muodostamiseksi. Iäkkään henkilön näkemykset vaihtoehdoista on kirjattava suunnitelmaan. 16 Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelma on tarkistettava ilman aiheetonta viivytystä aina silloin, kun iäkkään henkilön toimintakyvyssä tapahtuu hänen palveluntarpeeseensa vaikuttavia olennaisia muutoksia. 17 Vastuutyöntekijä Kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. 23 Omavalvonta Toimintayksikön johtajan on huolehdittava, että toimintayksikössä järjestetään omavalvonta palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Omavalvontaa varten on laadittava omavalvontasuunnitelma, joka on pidettävä julkisesti nähtävänä. Suunnitelman toteutumista on seurattava ja palveluja kehitettävä toimintayksikön palveluja saavilta iäkkäiltä

110 10 henkilöiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. 25 Ilmoittaminen iäkkään henkilön palveluntarpeesta Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö taikka kunnan sosiaalitoimen, alueen pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, terveydenhuollon ammattihenkilön on ilmoitettava kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle iäkkään henkilön kotiuttamisesta terveydenhuollon laitoshoidosta. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen kotiuttamista. Muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä ilmoituksen häntä koskevien salassapitosäännösten estämättä 26 Odotusaikojen julkaiseminen Kunnan on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi Vuonna 2017 STM ja Kuntaliittoon ovat julkaisseet uudistetun laatusuosituksen ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (aikaisempi suositus on vuodelta 2013). Suosituksen tarkoituksena on tukea kuntia niiden iäkkäiden palvelujen uudistustyössä sekä varautumisessa väestön ikärakenteen ja toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä toiminta. Etsittäessä kulloistakin optimaalista keinovalikoimaa suositusten toteuttamiseksi, on molemmat kestävyyden näkökulmat otettava huomioon. Suositus on vanhuspalvelulain toimeenpanoa ja laki on ensisijainen laatusuositukseen verrattuna ensisijainen ohjauskeino. Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä järjestelmä sisältää sekä mahdollisimman tervettä ja toimintakykyistä ikääntymistä turvaavat toimet, että vaikuttavat palvelut. Laatusuositus tukee tässä tehtävässä kuntapäättäjiä. Se on tarkoitettu myös sosiaali- ja terveyspalvelujen julkisten ja yksityisten tuottajien ja kolmannen sektorin toimijoiden käyttöön. Laatusuositus korostaa iäkkäiden osallisuuden vahvistamista. Tarvitaan aitoa yhdessä tekemistä niin, että kaikessa kehittämisessä ja päätöksenteossa kuuluu iäkkäiden ääni esim. vanhusneuvostojen kautta.

111 11 Ohjauskeinona Laatusuosituksen ja vanhuspalvelulain toimeenpanoon on Kehitetään kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa kärkihanke Tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Toimintakykyinen vanhuus parantaa elämänlaatua, vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja hillitsee kustannusten kasvua. On edistettävä esteettömiä ja turvallisia asuin- ja elinympäristöjä ja niiden kehittymistä tukevaa yhdyskuntasuunnittelua. Tarvitaan monialaiseen tuen ja palvelujen tarpeen arviointiin perustuvia, yksilöllisesti räätälöityjä palveluja, jotka mahdollistavat iäkkään henkilön omaa toimijuutta. Palvelut pitää olla oikea-aikaisia ja lähellä asiakkaita. Laatusuositus nostaa viisi teema-aluetta: turvataan yhdessä mahdollisimman toimintakykyistä ikääntymistä, asiakas- ja palveluohjaus keskiössä, laadulla on tekijänsä, ikäystävällinen palvelujen rakenne ja teknologiasta kaikki irti. Taloudellisesti kestävyyttä lisätään palvelurakennemuutoksella. Palvelujen rakennetta ja toimintatapoja on kunnissa muutettava niin, että kotiin annettavaa tukea lisätään ja monipuolistetaan. Erityisen tärkeää on lisätä erilaisia toimintakykyä edistäviä palveluja esim. kotikuntoutus. Laatusuositus korostaa myös hyvinvoinnin edistämistä esim. ravitsemuksen, liikunnan ja sosiaalisten suhteiden merkitystä hyvinvoinnin keskeisinä osatekijöinä. Hoiva- ja hoitopalveluissa tarvitaan riittävästi henkilöstöä, joka vastaa asiakkaiden toimintakykyä ja palvelujen tarvetta. Laatusuosituksessa on suositus henkilöstön kohdentamisesta kotihoidossa sekä henkilöstömitoituksista tehostetussa palveluasumisessa, laitoshoidossa ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa henkilöstön määrän ja tehtävärakenteen kehitystä muun muassa vanhuspalvelulain seurantakyselyjen kautta. Vuoden 2018 aikana on hoito- ja hoivapalveluja tehty näkyväksi ja tutuksi mm. mediaan, seminaarien, vanhusneuvostojen ja messujen kautta. Väestön osallistumista palvelujen kehittämiseen jatketaan vuoden 2019 aikana. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) on tullut voimaan vuoden 2014 elokuun alusta lukien. Laki kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ja lisäsi kuntien velvollisuuksia erityisesti lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten ja niiden opiskelijoiden palvelujen järjestämisessä. Lain mukaan kunnalla tulee olla tarjolla sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin, vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut. Kunnan tulee järjestää lain mukaiset palvelut kaikille sen alueen oppilaitosten opiskelijoille riippumatta oppilaitoksen ylläpitäjästä. Kouluja opiskeluterveydenhuoltona järjestettävät palvelut järjestetään terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön nojalla nykyiseen tapaan.

112 12 Kunnan on järjestettävä oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun tai oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas tai opiskelija on sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että oppilas ja opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu sairaanhoito ja tämän vuoksi säännökset hoitoon pääsystä koskevat myös opiskeluterveydenhuoltoa. Terveydenhuoltolain sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 :n mukaisesti opiskeluterveydenhuollossa tai jos se ei ole mahdollista, niin muussa terveyskeskuksen toimipisteessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan lastensuojelulain 12 :n mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee kirjata laissa säädetyt oppilasja opiskelijahuollon asiat. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain säätämisen yhteydessä lisättiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin uusi 41 a, joka mahdollistaa sen, että opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen käyttämisestä aiheutuneet henkilöstökustannukset voidaan laskuttaa oppilaan tai opiskelijan kotikunnalta. Laissa on palvelujen järjestämistä koskevien säännösten lisäksi säännökset oppilasta tai opiskelijaa koskevien asioiden käsittelystä, niiden salassapidosta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta. Laki ammatillisesta koulutuksesta Vuoden 2018 alussa voimaan tullut laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) tarjoaa kaikille ammattiin opiskeleville aikuisille mahdollisuuden saada samoja opiskelijahuoltopalveluja kuin oppilas- opiskelijahuoltolain sekä terveydenhuoltolain perusteella annetaan peruskoulussa ja toisella asteella. Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Laissa säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluvista ammatillisista tutkinnoista, ammatillisen osaamisen hankkimiseksi tarvittavasta koulutuksesta sekä ammatillisen osaamisen osoittamisesta ja todentamisesta. Lain 99 :ssä kerrotaan, että ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa olevan opiskelijan ja valmentavassa koulutuksessa olevan opiskelijan oikeudesta opiskelijahuoltoon ja opiskelijahuollon palveluihin säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). Koulutuksen järjestäjä päättää

113 13 opiskelijahuollon järjestämistavoista Opetushallituksen määräykseen perustuen. Opiskeluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Muiden kuin oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa tarkoitettujen opiskelijoiden osalta koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijoille tietoa käytettävissä olevista opiskelijahuollon eduista ja palveluista sekä tarvittaessa ohjata opiskelijaa hakemaan näitä etuja ja palveluita. Koulutuksen järjestäjän tulee toimia yhteistyössä opiskelijahuollon palveluita antavien ja järjestävien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Sosiaalihuoltolaki Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) vahvistettiin Kotipalvelua koskeva uudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta ja muu lainsäädäntö pääosin huhtikuussa Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Osa vanhan lain säännöksistä jää toistaiseksi voimaan. Sosiaalihuoltolain uudistuksen tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuoltolain asemaa keskeisenä yleislakina, edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta, siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta sekä turvata tuen saantia ihmisen omissa arkiympyröissä. Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kotipalvelua annetaan toimintakykyä alentavan syyn, kuten sairauden, synnytyksen, vamman tai uupumuksen vuoksi, tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Erityisellä perhetilanteella tarkoitetaan esimerkiksi perheenjäsenen kuolemaa, vanhempien eroa tai tilannetta, jossa toinen vanhemmista on vankilassa. Erityinen perhetilanne voi olla myös perheessä, jossa on kaksoset tai omainen hoidettavana. Kotipalvelua, kuten myös perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa, on jatkossa saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata oikea-aikainen tuki perheille. Sosiaalihuoltolaissa määritellään ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja sosiaalihuoltoa järjestetään. Asiakkailla on oikeus niihin palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tuki sekä asiakkaan tarpeita vastaava pitkäaikainen tuki sitä tarvitseville. Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus saada tarvittaessa arvio palvelutarpeesta sekä nimetty omatyöntekijä.

114 14 Sosiaalihuoltolailla autetaan etenkin erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä, joilla on vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja terveydellisistä syistä. Esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöt, poliisit sekä työ- ja elinkeinohallinnon viranomaiset ovat velvoitettuja ohjaamaan sosiaalihuoltoa tarvitseva henkilö oikean viranomaisen puoleen. Elämänkaarimallin mukaisesti palveluja on pyrittävä järjestämään muiden peruspalvelujen yhteydessä ja terveydenhuoltolain mukaista hoitotakuuta on sovellettava myös muissa kuin terveydenhuollon yksiköissä. Lakiin sisältyy myös nuorisopalvelutakuu. Nuori saa moniammatillista tukea yhden palvelupisteen kautta niin kauan, kun hänellä on tarvetta sosiaalipalveluihin. Takuuseen kuuluu omatyöntekijä, palvelutarpeen arviointi ja kohdennettu sosiaalinen kuntoutus. Lailla pyritään varmistamaan palvelujen laatu. Kunnan sosiaalihuollon toimintayksiköiden pitää laatia omavalvontasuunnitelma, joka on julkisesti nähtävillä. Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, jos lastensuojelun tarve todetaan tai perheelle annetaan lastensuojelun palveluja tai tukitoimia. Palveluja ja tukitoimia, joita voi saada ainoastaan lastensuojelun kautta, ovat lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki, tehostettu perhetyö, perhekuntoutus sekä lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Lisäksi lapselle ja hänen perheelleen on järjestettävä viipymättä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät terveydenhuollon palvelut, jos lastensuojelun tarve johtuu riittämättömistä terveydenhuollon palveluista. Kiireellisen sijoituksen ehtoja tiukennetaan. Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät ja lapsi on välittömässä vaarassa. Ensisijaisesti käytetään avohuollon tukitoimia, kuten kotiin annettavaa tehostettua perhetyötä sekä avohuollon sijoituksia. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa ja työtoimintaa koskevat pykälät pysyvät edelleen voimassa vanhassa sosiaalihuoltolaissa. Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen on ollut pitkän tähtäimen vammaispoliittinen tavoite. Askeleena kohti lakien yhteensovittamista vammaispalvelulaki uudistui syksyllä Tuolloin vammaispalvelulaki säädettiin ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammalakiin. Syksyn 2009 vammaispalvelulaki lisäsi myös merkittävästi muun muassa vammaisen henkilön oikeutta saada henkilökohtaista apua. Vammaislainsäädäntöä uudistetaan osana sosiaalihuollon kokonaisuudistusta. Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistävä lakiluonnos oli lausunnolla kesällä Tavoitteena on, että uusi laki tulee voimaan vuoden 2021 alusta.

115 15 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä luovutetaan valtakunnallisten luovutusperusteiden mukaisesti Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelun osalta lainsäädännössä ei ole tapahtunut muutoksia, mutta sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän yhteistyön pohjalta on laadittu valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen luovitusperusteet. Kyseessä on laaja opas, jonka tavoitteena on tukea arjen apuvälinetyötä. Oppaassa kuvataan apuvälineluokittain yksittäisten apuvälineiden arvioinnin ja luovutuksen periaatteet (STM 9/2018). Apuvälinepalvelu on olennainen palvelu toimintakyvyn edistämisen ja tukemisen keinoista. Apuvälinepalvelun tavoite on mahdollistaa ihmisen päivittäiset toiminnot erilaisista toimintakyvyn muutoksista ja rajoituksista huolimatta. Apuvälinepalvelun lähtökohtana on apuvälineen tarvitsijan ja apuvälinealan asiantuntijan yhdessä toteama tarve, joka liittyy usein asiakkaan muuhun hoitoon ja kuntoutukseen. Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet on tarkoitettu oppaaksi apuvälinetyötä tai -päätöksiä tekeville sekä ohjeiksi apuvälineitä käyttäville. Tarkoituksena on lisätä asiakkaiden yhdenvertaisuutta apuvälineiden myöntämisessä unohtamatta yksilöllistä tarveharkintaa. Ohjeen mukaisen toiminnan implementoinnista vastaa jokainen toimija omassa organisaatiossaan. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on järjestänyt apuvälinetoimintansa seudullisen apuvälinepalvelun kautta. Tähän asti käytössä olleet luovutusperusteet ovat pohjautuneet KYS:n erityisvastuualueen yhteisesti laatimiin luovutusperusteisiin ( ). Vuoden 2019 alusta lähtien toimintaohjeeksi otetaan käyttöön valtakunnalliset luovutusperusteet. Hyvin yksityiskohtaisen toimintaohjeen noudattamisesta aiheuttamia kustannusvaikutuksia on erittäin vaikea arvioida, sillä nykyinen toiminta vastaa suurelta osin valtakunnallisia perusteita. Perhehoitolaki Uusi perhehoitolaki tuli voimaan Lain tavoitteena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen hoito. Erityisenä tavoitteena on parantaa vanhusten ja vammaisten perhehoidon asemaa. Muutosten myötä perhehoidon antaminen on mahdollista perhehoitajan kodin lisäksi myös hoidettavan kotona. Perhehoidon järjestämisen tulee perustua hoidettavan tarpeisiin ja se tulee järjestää hoidettavan edun mukaisessa paikassa. Sopimuksen perhehoidosta tekee kunta. Uusi laki mahdollistaa kaksi toisistaan poikkeavaa tapaa toteuttaa perhehoito: toimeksiantosopimus kunnan tai kuntayhtymän ja perhehoitajan välillä sekä kunnan ja yksityisen palveluntuottajan välillä tehtävä sopimus perhehoidon järjestämisestä.

116 16 Sijoittajakunta valvoo tekemiensä sijoitusten toteutumista perhehoitolain mukaisesti. Laki sosiaalialan ammattihenkilöistä Laki sosiaalialan ammattihenkilöistä tuli voimaan Lain tarkoituksena on edistää asiakasturvallisuutta sekä asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun. Tähän pyritään varmistamalla ja valvomalla, että sosiaalihuollon ammattihenkilöillä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät valmiudet sekä mahdollisuus kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan. Uuden ammattihenkilölain myötä sosiaalityöntekijästä, sosionomista ja geronomista tulee laillistettuja sosiaalihuollon ammatteja, ja heidät merkitään hakemuksesta sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin laillistettuna ammattihenkilönä. Sosiaalihuollon ammattihenkilöt tulevat ohjauksen ja valvonnan piiriin samaan tapaan kuin terveydenhuollossa. Laissa on määritelty virheellisen toiminnan seuraamukset. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki tuli voimaan Lain tarkoituksena on yhtenäistää sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietosisältöjä, laatimista, säilyttämistä ja muuta käsittelyä sosiaalihuollon palvelujen tuottamiseksi sekä edistää sosiaalihuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä. Uuden lain mukaan sosiaalihuollon asiakastyötä tekevien on kirjattava ja tallennettava asiakastiedot asiakasasiakirjoihin yhteneväisesti. Laki koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Laissa säädetään niistä perustiedoista ja eri palvelutehtävissä kertyvistä asiakirjakohtaisista tiedoista, joita sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin on kirjattava ja talletettava sosiaalihuollossa sekä monialaisessa eri viranomaisten ja sosiaalipalvelujen palvelunantajien välisessä yhteistyössä. Sosiaalihuollon henkilöstöllä on velvollisuus kirjata asiakirjoihin ne tarpeelliset ja riittävät tiedot, joilla turvataan asiakkaan tuki, sosiaalihuollon järjestäminen, suunnittelu, toteutus ja seuranta. Asiakkaasta ei saa kirjata muita kuin palvelutehtävän ja siihen liittyvien lakisääteisten tehtävien kannalta tarpeellisia tietoja. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjat talletetaan lain mukaan tulevaisuudessa sosiaalihuollon ilmoitusrekisteriin tai sosiaalihuollon asiakasrekisteriin. Ammatillisella henkilöstöllä on oikeus päästä sähköisesti tallennettuihin asiakastietoihin käyttöoikeuksiensa perusteella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaa tarkemmat määräykset sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen rakenteista ja asiakasasiakirjoihin merkittävistä tiedoista. Laissa säädetään lisäksi sosiaalipalvelujen järjestäjän ja palveluntuottajan vastuista ja velvoitteista asiakastietojen käsittelyssä ostopalvelutilanteissa. Sosiaalipalvelujen järjestäjä asiakasasiakirjojen rekisterinpitäjänä sekä

117 17 palveluntuottaja niitä laativana ja muutoin käsittelevänä velvoitettaisiin määrittelemään kirjallisessa toimeksiantosopimuksessa, miten palveluntuottaja huolehtii asiakastietojen asianmukaisesta käsittelystä, rekisterinpitoon liittyvistä tehtävistä ja vastuista sekä salassapitovelvoitteiden noudattamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöhankkeet Keskeisiä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyviä lainsäädäntöhankkeita sekä maakuntauudistuksen hankkeita mm: Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä lainsäädäntö (yhteensä 41 lakia) Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta HE lastenasuojelulain muuttamisesta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännön uudistaminen Kuntien sote-oikeustoimien rajoituslain ja paras-puitelain yhteistoimintavelvoiteiden jatkolain voimassaolon jatkaminen Valinnanvapauteen liittyvä lainsäädäntö Sote uudistukseen liittyvän valinnanvapauslainsäädännön käsittely on vuonna 2018 edelleen viivästynyt. Lakiesitys palasi Perustuslakivaliokunnasta takaisin sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn kesäkuussa Lakiesityksen on tarkoitus tulla lainvoimaiseksi vuoden 2018 lopulla. Vuonna 2019 sen merkittävin vaikutus Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä olisi se, että nykyinen palvelusetelikokeilu (myös valinnanvapauskokeilu) integroitaisiin osaksi maakunnallista sotekeskus pilottia. Pohjois-Savon maakunnan sotekeskus pilotille on alustavasti myönnetty 8 MEUR valtionavustus keväällä Pilotin käynnistymisen edellytys on valinnanvapauslainsäädännön lainvoimaisuus ja sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen vuoden 2019 alusta lähtien. Vastuu sotepalveluiden järjestämisestä siirtyy maakunnille vasta vuoden 2021 alusta, eli pilotissa järjestämisvastuu on nykyisillä kunnilla ja kuntayhtymillä. EU:n tietosuoja-asetus - GDPR EU:n yleinen tietosuoja-asetus on hyväksytty ja sille on annettu kahden vuoden siirtymäaika asti. Asetus sisältää säännökset mm. henkilötietojen käsittelyä koskevista periaatteista, käsittelyn lainmukaisuudesta, rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän velvoitteista ja vastuista (myös sopimukset), rekisteröidyn suostumuksen edellytyksistä ja arkaluonteisten tietojen käsittelystä.

118 18 Asetuksen sisältö antaa kuntalaisille enemmän oikeuksia, rekisterinpitäjälle uusia velvoitteita, laajemmat viranomaisvaltuudet, EU:lle vahva, yhtenäinen kattava tietosuojakehys ja digitaalisten markkinoiden kehittyminen. Rekisterinpitäjällä on osoitusvelvollisuus. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan alkaen. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Jatkossa 18 maakuntaa järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille siirtyy myös muita tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista. Mitä uudistuksella tavoitellaan? Uudistuksen tavoitteena on tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Peruspalveluja vahvistetaan ja digitaalisia palveluja hyödynnetään paremmin. Valtio vastaa ensisijaisesti tulevien maakuntien rahoituksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan ja ihmisten valinnanvapautta palveluissa lisätään. Uudistuksen tavoitteena on kuroa umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus saada sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista vuoteen 2029 mennessä. Kolmen miljardin euron säästötavoitteen saavuttaminen edellyttää, että menot saavat jatkossa kasvaa vain 0,9 prosenttia vuodessa, kun nyt ne kasvavat 2,4 prosenttia vuosittain. Pohjois-Savon maakunnan osalta ennakkolaskelma maakunnan rahoituksesta on siirtymäkaudella aleneva, arvio n. 35 milj.. Laskelmat tarkentuvat edelleen. Tämä merkitsee n. 6-7 milj. :n alenemaa vuosittain vuoteen 2025 saakka, jolloin siirrytään kokonaan laskennalliseen rahoitusmalliin. Maakunnan talouden tasapainottaminen merkitsee voimakasta rakenteiden uudistamista, uusia palvelujen tuottamisen malleja sekä tuottavuuden merkittävää kasvua.

119 19 Uusille maakunnille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi lähtien seuraavat tehtävät: sosiaali- ja terveydenhuolto pelastustoimi ympäristöterveydenhuolto maatalous ja maaseudun kehittäminen alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotouttamisen edistäminen alueiden käytön suunnittelu ja ohjaus, maakuntakaavoitus sekä rakennustoiminnan edistäminen kala- ja vesitalous, vesihuollon suunnittelu sekä vesi- ja merenhoito liikennejärjestelmäsuunnittelu ja alueellinen tienpito maakunnallisen identiteetin sekä kulttuurin, osaamisen ja liikunnan edistäminen yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen. lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtävät. Uudistuksen päälait Tällä hetkellä on käynnissä laaja-alainen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyö. Uudistukseen liittyvät päälait ovat seuraavat: Sote-järjestämislaki Voimaanpanolaki Maakuntalaki Rahoitusta koskevat lait o maakuntien rahoituslaki o kunnan peruspalvelujen valtionosuuslaki Verotusta koskevat lait Henkilöstöä koskevat lait Vaalilainsäädäntö Yleishallintolait Ahvenanmaa Maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti loppuvuoden 2018 aikana. Maakunnan valmistelutilanne: Pohjois-Savon maakunnan valmistelu on edennyt jo toimeenpanovaiheeseen merkittäviltä osin, vaikka esivalmisteluvaihe jatkui kevääseen Väliaikaishallinnon nimetty toimielin toimii epävirallisena ohjaustoimielimenä ja poliittinen ohjaus on maakuntahallituksella ja valtuustolla. keskeiset valmistelutehtävät liittyvät järjestäjän tehtäviin, konsernirakenteeseen ja palveluverkon sekä palvelumallin valmisteluun. Palvelustrategia osana maakuntastrategiaa on keskeinen ohjausväline. Maakunta osallistuu valinnanvapauspilotteihin, henkilökohtaisen budjetin (HB) pilotointiin sekä kärkihankkeiseen, joiden avulla mallinnetaan palvelutuotanto koko maakunnan osalta. Kuntayhtymän toiminta päättyy tämän hetkisen tiedon mukaan

120 20 Sote- ja maakuntauudistus sekä hallituksen kärkihankkeet Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvää palvelujen muutos- ja kehittämistyötä tehdään myös viidessä hallituksen kärkihankkeessa. Kärkihankkeilla halutaan parantaa iäkkäille, omais- ja perhehoitajille, lapsille ja perheille sekä osatyökykyisille tarkoitettuja palveluja yhdistää palvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi ja edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta. 4. Järjestämissuunnitelman perustelut Väestö ja väestörakenteen muutos Pohjois-Savon kuntien väestönmuutoksen ennakkotiedot tammi-elokuu 2018 Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Kokonaismuutos tammielokuu 2016 Vertailutietona kok. muutos tammielok Ennakkoväkiluku Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Lähde: Tilastokeskus SOTE:n toiminta-alueen väestöennuste (2015) laskee selkeästi ja ennusteiden mukainen arvio vuoteen 2030 mennessä on 5,9 % eli vähennys on n henkeä. - Kiuruvedellä -16,8 % (n henkeä) - Sonkajärvellä -14,6 % (n. 650 henkeä) - Iisalmen väestökehitys on hieman aleneva, -2,5 % - Vieremällä -7,9 % - Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan 57 % vuoteen 2030 mennessä. Kasvu on voimakasta seuraavan 15 vuoden aikana. Aleneva väestökehitys näkyy myös tilastollisesti siten, että asukaskohtaiset kustannukset kasvavat, koska palvelutarve ei samassa suhteessa vähene, vaan useissa palveluissa kasvaa erityisesti ikääntyvän väestön osalta. Huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde = alle 15 -vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä 100 työikäistä kohden

121 21 Väestöllinen huoltosuhde heikkenee voimakkaasti alueen kaikissa kunnissa ollen Iisalmessa ja Vieremällä lähimpänä Pohjois-Savon ennustetta. Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa kunta monta työvoiman ulkopuolella olevaa (0-14 -vuotiaat, opiskelijat, koululaiset, varusmiehet, eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat) ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde v vuoden lopussa Iisalmessa 64,3, Kiuruvedellä 74,8 ja Sonkajärvellä 76,1 sekä Vieremällä 67,5. Pohjois-Savon kuntien keskimääräinen huoltosuhde oli 61,8 ja koko maan 59,1. Alueen työikäisillä on enemmän huollettavia ja samalla suurempi palvelujen rahoitusvastuu kuin maassa keskimäärin. Huoltosuhde muuttuu erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella nopeasti negatiiviseksi väestön ikääntymisen ja työikäisten osuuden vähenemisen seurauksena. Työpanosten supistuminen alueella aiheuttaa kovia vaatimuksia tuottavuudelle, julkiselle palvelutuotannolle ja palveluiden aluekoolle. Tilanne on muutoinkin otettava huomioon palveluja suunnattaessa ja kehittäessä Työttömyysaste Työlliset, % väestöstä

122 22 Työttömyysaste oli 2017 Iisalmessa 12,8 %, Kiuruvedellä 13 %, Sonkajärvellä 14,9 % ja Vieremällä 9,5 %. Alle 25 -vuotiaita työttömiä oli joulukuussa 2017 Iisalmessa 185, Kiuruvedellä 57, Sonkajärvellä 23 ja Vieremällä 11. Pitkäaikaistyöttömiä oli joulukuussa 2017 Iisalmessa 387, Kiuruvedellä 143, Sonkajärvellä 58 ja Vieremällä 68.

123 23 Hyvinvointi ja terveys sekä terveyserot Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina oli v Iisalmessa 9,4, Kiuruvedellä 7 Sonkajärvellä 4,3 ja Vieremällä 4,5 litraa. Valtakunnallinen keskiarvo on 7 litraa. Iisalmessa alkoholijuomien myynti ylittää tuntuvasti valtakunnallisen keskiarvon. THL:N kuntakohtaiset sairastavuusindeksit Terveyden ja hyvinvoinnin laitokset mukaan sairastavuusindeksit Pohjois- Savossa ovat koko maata keskimääräistä suuremmat. Sairastavuusindeksissä koko maan keskiarvoa kuvaava lukema on sata, johon kuntia ja kaupunkeja verrataan. Arvon ollessa yli sata tilanne on heikompi kuin koko maassa keskimäärin. Tulee kuitenkin huomioida, että osaan indekseistä vaikuttaa kunnassa tai kaupungissa saatavilla olevat palvelut ja osassa on tilastoihin vaikuttavia taustatekijöitä. Esimerkiksi TULE -indeksiin vaikuttavat niin sanotun eläkeputken käyttö tai julkisen sektorin ammatilliset eläkeikärajat. Kelan sairastavuusindeksi Iisalmi 119, Kiuruvesi 132, Sonkajärvi 128, Vieremä 121, THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Mielenterveysindeksi 2015 ikävakioitu

124 24 Indikaattori kuvaa kolmen ulottuvuuden mielenterveyden ongelmia suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön. Iisalmi 142,6 Kiuruvesi 167,2 Sonkajärvi 133,2 Vieremä 136,8 Sepelvaltimotauti-indeksi v ikävakioitu Indikaattori ilmaisee sepelvaltimotautitapahtumien ensi- ja uusintadiagnooseilla (akuutit sydäninfarktit (I21-I22) angina pectoris (I20.0), sekä kuolemansyyt (I20-I25, I46, R96, R98) yleisyyden vuotiailla suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100 Iisalmi 111,6 Kiuruvesi 164,2 Sonkajärvi 103,7 Vieremä 123 Syöpätauti-indeksi 2015 ikävakioitu Indikaattori ilmaisee syövän esiintyvyyden 0-79-vuotiaiden suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100). Iisalmi 83,2 Kiuruvesi 93,6 Sonkajärvi 89,3 Vieremä 72,8 Aivoverisuonisairausindeksi 2015 ikävakioitu Indikaattori ilmaisee aivohalvaustapahtumien kuolemaan tai sairaalahoitoon johtaneiden ensikohtausten yleisyyden vuotiailla suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100) Iisalmi 99,6 Kiuruvesi 120,5 Sonkajärvi 104,9 Vieremä 81,2 TULE indeksi 2015 ikävakioitu Indikaattori ilmaisee tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vuoden lopussa olleiden vuotiaiden osuuden suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100).

125 25 Iisalmi 139,5 Kiuruvesi 199,2 Sonkajärvi 159,3 Vieremä 191,4 Tapaturma indeksi 2015 ikävakioitu Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset sairaalahoidossa olleiden vuotiaiden potilaiden osuuden suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100). Iisalmi 105,8 Kiuruvesi 126,0 Sonkajärvi 107,1 Vieremä 118,8 Dementia indeksi 2015 ikävakioitu Indikaattori ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen reseptilääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100. Iisalmi 181,3 Kiuruvesi 121,6 Sonkajärvi 154,5 Vieremä 150,6 Alueen kunnat ovat sairastavuudeltaan valtakunnallisen keskitasoa sairaampia. Alueen kunnissa on huomattavan korkea TULE- indeksi (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) ja vastaavasti huomattavan matala syöpätauti-indeksi. Mielenterveysindeksi on korkea. Kuntien kesken on suuria vaihteluja. Lasten ja nuorten hyvinvointi Lasten ja nuorten hyvinvointia on selvitetty ja kehittämistoimenpiteitä hyvinvoinnin parantamiseksi on esitetty kuntien ja SOTEn valtuustojen v hyväksymässä HYVIS suunnitelmassa. HYVIS suunnitelma on päivitetty kuntayhtymän ja jäsenkuntien yhteistyönä vuonna Kuntakohtaisten kehittämiskohteiden ja -toimenpiteiden lisäksi HYVIS sisältää lastensuojelulain mukaisen lastensuojelusuunnitelman. Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus Palvelujen laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja alueellisia eroja kuvataan mm. seuraavilla indikaattoreilla: - Potilas- ja sosiaaliasiamiesraportit

126 26 - Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat - Toimeentulotuen käsittelyajat - Lastensuojelulain (26 ) ja sosiaalihuoltolain (36 ) mukaisen palvelutarpeen käsittelyn aloittaminen ja valmistuminen määräajassa Hoito- ja hoivapalvelujen saatavuus (hoivatakuu), odotus- ja jonotusajat Vuonna 2017 yhteydenottoja potilasasiamieheen oli yhteensä 406. Alla kuvio SOTE kuntayhtymän ajan yhteydenottomääristä.

127 27 Yhteydenotoista 51 % (208) olivat ensikontakteja ja 49 % (198) uusintakontakteja. Sosiaaliasiamiehen tehtäviä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä hoitaa Merikratos Oy. Vuoden 2016 sosiaaliasiamiehen kuntakohtaisten raporttien mukaan yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen on runsaasti. Sosiaaliasiamies on tarpeellinen toimija kuntayhtymän ja jäsenkuntien organisaatioissa ja palvelurakenteessa. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot ovat hyvin esillä ja sosiaaliasiamiestä käytetään päätösperusteiden avaajana. Hoitoon pääsyn suhteen tilanne pysyi vuoden mittaan kohtalaisen vakaana ja terveydenhuoltolain hoitoon pääsyn enimmäisajat toteutuivat yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kuitenkin toiminnanmuutosten ja valinnanvapauden myötä potilaiden hoitoon pääsy on kokonaisuudessaan hieman parantunut. Toimeentulotuen käsittelyajat ovat suositusten mukaiset. Vanhuspalveluiden ja vammaispalveluiden määräajat toteutuvat. Lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset palvelutarpeen arvioinnit pääsääntöisesti aloitettu ja käsitelty määräajassa; poikkeamia on ollut Iisalmen ja Kiuruveden osalta.

128 28 Kuntien rahoituspohja Alueen elinvoima ja sote-kustannusten kehitys ( ) Alueemme tulopohja eroaa selkeästi valtakunnalliseen tasoon verrattuna. Verotulojen osuus on merkittäväsi alempi. Myös kuntayhtymän alueen sisällä on kunnittain suuria eroja. Kiuruveden ja Sonkajärven tulopohja on valtionosuuspainotteinen ja poikkeaa näinollen sekä valtakunnallisesti että seudullisesti.

129 29 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten kehitystrendi noudattaa pääosin koko maan ja maakunnan linjaa. Poikkeuksena on Iisalmi, jonka kehityksessä näkyy selkeä poikkeama ja kustannusten kasvun pysähtyminen / alenema v ja sen jälkeen kasvu on ollut hieman maltillisempaa kuin muilla kunnilla. Myös kuntayhtymän kokonaiskehitys on ollut hieman maltillisempaa kuin koko maassa ja maakunnassa keskimäärin. Vuosi 2012 oli poikkeus, johtuen lomapalkkavarauksen kirjaamisesta ja voimakkaimmin se näkyi juuri sote-organisaatioissa. Ilman lomapalkkavarauksen lisäkirjausta kustannustason nousu olisi ollut maltillisempi työmarkkinatuen kuntaosuus ja työllisyydenhoito ovat siirtyneet kunnille lakimuutoksen myötä. Aleneva väestökehitys näkyy tilastollisesti siten, että asukaskohtaiset kustannukset kasvavat, koska palvelutarve ei samassa suhteessa vähene, vaan useissa palveluissa kasvaa erityisesti ikääntyvän väestön osalta. SOTE:n toiminta-alueen väestökehityksen ennuste ikäluokittain osoittaa, että v on taitekohta 1-6 -vuotiaiden ikäluokan osalta. Tuolloin lasten määrä alenee voimakkaammin kohti vuotta Samanaikaisesti yli 74-vuotiaiden osuus kasvaa voimakkaasti kasvaen jo vuodesta 2015 alkaen. Väestörakenteen ja väestömäärän muutos on alueen yleisen kehityksen kannalta merkittävä ja lisäksi kehitys vaikuttaa oleellisesti SOTE- palveluiden kysyntään. Työikäinen väestö vähenee ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä lähes neljänneksen eli 23 %. Verotulojen osuus pienenee ja vaikuttaa siten kuntien talouden perusteisiin ja maksukykyyn suhteessa palveluihin.

130 30 Vanhusten määrän kasvaessa suhteessa työikäiseen väestöön huoltosuhde kasvaa ja samalla palvelujen kysyntä kasvaa. Huoltosuhde heikkenee kuntayhtymän alueella muuta maata ja maakuntaa nopeammin ollen jo välisenä aikana samassa tasossa, kuin koko maa kymmenen vuotta myöhemmin. Nykyisillä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteella ja etuuksilla kuntien eli rahoittajien palvelukykyä ei voida pitää yllä, koska rahoituspohja kapenee selkeästi. Palvelurakenteen muutoksia on toteutettava koko ajan reagoiden toimintaympäristön muutoksiin. Vain ennaltaehkäisevällä ja terveyttä edistävällä toiminnalla ja kuntalaisten omaa vastuuta korostamalla voidaan vaikuttaa palvelujen kysyntään ja kustannuksiin. Palvelutarpeen kasvu on voimakasta vanhusten hoidossa, muissa palveluissa palvelutarve on lähes vakiintunutta. Väestön ikääntyminen ei suoraan johda perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon tarpeen kasvuun Lääkärissäkäyntejä voidaan korvata esim. terveydenhoitajan vastaanotolla ja sähköisillä palveluilla. Kehitykseen vaikuttaa voimakkaasti mm. terveysteknologia ja digitalisaatio Jäsenkuntien maksuosuuden kehitys vuosien tilinpäätöksissä sekä vuoden 2018 ja 2019 talousarviossa Jäsenkuntien maksuosuuden kehitys tilinpäätösten sekä talousarvioiden mukaan TP 2010 TP 2011 Muutos TP 2012 Muutos TP 2013 Muutos TP 2014* Muutos TP 2015* Muutos Muutos TP 2016* TP 2017* Muutos TA 2018* Muutos TAE 2019* Muutos % % % % % % % % % Iisalmi 62,3 64,4 3,4 % 67,6 5,0 % 69,2 2,4 % 69,6 0,6 % 70,8 1,7 % 71,2 0,6 % 72,2 1,4 % 72,9 1,0 % 74,8 2,6 % Kiuruvesi 29,1 29,8 2,4 % 30,9 3,7 % 32,3 4,5 % 33,0 2,2 % 33,0 0,0 % 33,6 1,8 % 33,8 0,6 % 32,8-3,0 % 33,3 1,6 % Sonkajärvi 15,4 15,6 1,3 % 16,2 3,8 % 16,7 3,1 % 16,3-2,4 % 17,0 4,3 % 17,2 1,2 % 16,8-2,3 % 17,1 1,8 % 17,1 0,2 % Vieremä 11,3 11,8 4,4 % 12,5 5,9 % 13,1 4,8 % 13,0-0,8 % 13,4 3,1 % 13,4 0,0 % 12,9-3,7 % 13,5 4,7 % 13,5 0,3 % Yhteensä 118,1 121,6 3,0 % 127,2 4,6 % 131,3 3,2 % 131,9 0,5 % 134,2 1,7 % 135,4 0,9 % 135,7 0,2 % 136,3 0,4 % 138,8 1,8 % * Työmarkkinatuen kuntaosuus, työllisuuden hoito, järjestöavustukset ja perustoimeentulotuki eliminoitu Jäsenkuntien maksuosuuden kehitys oman toiminnan osalta tilinpätösten sekä talousarvioiden mukaan TP 2010 TP 2011 Muutos TP 2012 Muutos TP 2013 Muutos TP 2014* Muutos TP 2015* Muutos Muutos TP 2016* TP 2017* Muutos TA 2018* Muutos TAE 2019* Muutos % % % % % % % % % Iisalmi 49,0 50,4 2,9 % 53,7 6,5 % 53,1-1,1 % 52,7-0,8 % 53,4 1,3 % 53,2-0,4 % 53,0-0,4 % 54,6 3,0 % 55,3 1,3 % Kiuruvesi 22,3 23,1 3,6 % 24,4 5,6 % 24,7 1,2 % 24,7 0,0 % 25,7 4,0 % 25,4-1,2 % 24,9-2,0 % 24,4-2,0 % 24,7 1,2 % Sonkajärvi 12,4 12,4 0,0 % 12,9 4,0 % 13,1 1,6 % 12,6-3,8 % 12,9 2,4 % 13,0 0,8 % 13,0 0,0 % 13,3 2,3 % 13,2-0,5 % Vieremä 8,9 9,1 2,2 % 9,8 7,7 % 10,0 2,0 % 9,9-1,0 % 10,2 3,0 % 10,2 0,0 % 10,0-2,0 % 10,2 2,0 % 10,3 0,6 % Yhteensä 92,6 95,0 2,6 % 100,8 6,1 % 100,9 0,1 % 99,9-1,0 % 102,2 2,3 % 101,8-0,4 % 100,9-0,9 % 102,5 1,6 % 103,5 1,0 % * Työmarkkinatuen kuntaosuus, työllisuuden hoito, järjestöavustukset ja perustoimeentulotuki on eliminoitu Jäsenkuntien maksuosuuden kehitys ostetun erikoissairaanhoidon osalta tilinpätösten sekä talousarvioiden mukaan TP 2010 TP 2011 Muutos TP 2012 Muutos TP 2013 Muutos TP 2014* Muutos TP 2015 Muutos Muutos Muutos Muutos TP 2016 TP 2017 TA 2018 TAE 2019* Muutos % % % % % % % % % Iisalmi ,6 % ,8 % ,9 % ,6 % ,5 % ,9 % ,9 % ,8 % ,6 % Kiuruvesi ,3 % ,0 % ,7 % ,0 % ,3 % ,1 % ,5 % ,3 % ,0 % Sonkajärvi ,4 % ,8 % ,4 % ,1 % ,5 % ,6 % ,4 % ,6 % ,6 % Vieremä ,9 % ,7 % ,8 % ,8 % ,3 % ,8 % ,7 % ,7 % ,2 % Yhteensä ,9 % ,6 % ,3 % ,3 % ,5 % ,4 % ,7 % ,3 % ,7 %

131 31 Palvelutarpeen arviointi ja ennusteet Palvelujen kysyntä ja käyttö väestön ikääntymisen ja talouden taantuman seurauksena kasvaa. Kalliita ja vaikuttavia tutkimuksia ja hoitoja otetaan käyttöön oikea-aikaisesti hoitotakuun määrittelemässä ajassa, mikä hillitsee kustannuksia viiveellä. Palvelutarpeen kehitys ennakoidaan pysyvän melko stabiilina perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa. Sen sijaan vanhusten palveluissa palvelutarpeen kasvun ennustetaan nousevan voimakkaasti 2020 jälkeen. Peruspalvelujen hintaindeksin kehitys on vaihdellut viime vuosina 2,1 3,4 välillä. Ennusteiden mukaan peruspalvelujen hintaindeksi tasoittuu noin 1,3 2,3 %:in välille. Kuntatalouden kiristyessä kuntayhtymän kustannuskehitys oman toiminnan osalta ei voi ylittää jäsenkuntiensa kustannuskehityksen tasoa. Sairaanhoitopiirin kustannuskehitystä pyritään hillitsemään tuottavuusohjelmalla, mutta kustannusten kasvutekijänä on joka tapauksessa sairaanhoitopiirissä toteutetut investoinnit, jotka näkyvät merkittävänä kustannusten kasvuna vuodesta 2015 alkaen. Nuorten palvelut, työllisyys ja toimeentulo Toimeentulotuen kulutus on yhteydessä alueen muihin hyvinvoinnin tekijöihin, kuten vuokratasoon, sairastavuuteen sekä työttömyyteen ja yhteys on vielä suurempi pitkäaikaistyöttömyyteen. Suuri merkitys on myös ns. ensisijaisten etuuksien riittämättömyydellä kattamaan henkilöiden ja perheiden elämistä. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, eli hakijan edellytetään hakeneen ensin muita sosiaaliturvaetuuksia, joihin hänellä on oikeus (mm. työttömyysturva, asumistuki). Perustoimeentulotuen myöntää Kela. Sosiaalityössä pyritään ohjaamaan työllistymistä tai koulutusta edistäviin

132 32 toimenpiteisiin toimeentulotuen saajat, jotka ovat työttömiä tai tulottomia. Aktivointi edellyttää tiivistä yhteistyötä työkohteita järjestävien tahojen kanssa. Lastensuojelu ja kodin ulkopuolelle sijoitetut Huostaanotetut ja sijaishuoltoon sijoitetut nuoret itsenäistyvät sijaishuollosta pääsääntöisesti tullessaan täysi-ikäiseksi. On kuitenkin mahdollista harkita sijoituksen jatkamista nuoren täytettyä 18 vuotta, mikäli arvioidaan nuoren tarvitsevan edelleen voimakkaasti aikuisen tukea itsenäistymiseen. Myös opiskelujen loppuunsaattaminen voi jatkaa sijoitusta. Pienemmissä kunnissa yksittäiset sijoitukset aiheuttavat tilastoon suuria vuosittaisia vaihteluita. Uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti keskeisenä tavoitteena on varhaisen tuen ja perhesosiaalityön vahvistaminen. Osana mielenterveys- ja päihdesuunnitelma :n jalkauttamista lasten, nuorten ja perheiden palvelujen integrointityö käynnistettiin syksyn 2015 aikana. Työssä ovat mukana lasten ja nuorten psykiatria, perheneuvola ja sosiaalityö sekä koulut, päiväkodit, nuorisotyö, seurakunnat ja yhdistykset. Lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden mielenterveys- ja päihdepalvelut tukevat monimuotoisesti peruspalveluja. Geneettisen riskin ja yli sukupolvien siirtyvien ongelmien tunnistaminen ja varhainen tuki vähentävät sairastumisriskiä. Tavoitteena on perheneuvolan ja lastenpsykiatrisen poliklinikan yhteistyön tiivistäminen ja hoitoprosessien selkiyttäminen.

133 33 Sairastavuus ja palvelujen käyttö Kuntayhtymän väestö on iäkästä ja myös ikävakioitu sairastuvuus on valtakunnallista keskiarvo suurempaa. Edelleen kuntayhtymän sisällä tarkastellen Sonkajärven ja Kiuruveden ikävakioitu sairastavuus on kuntayhtymän keskiarvoa korkeampaa. Perusterveydenhuollon avohuollon lääkärikäyntien tuotto toimialueellamme ylittää valtakunnan keskimääräisen tason. Avoterveydenhuollon palvelun tuotto on edelleen päivystysluontoista, mutta tilanne on hiljalleen parantunut. Huolimatta suuresta avoterveydenhuollon volyymistä alueemme erikoissairaanhoidonpalvelujen käyttö ylittää selvästi valtakunnan keskiarvon. Keskimääräistä runsaampi erikoissairaanhoidon palveluiden käyttö ja siitä huolimatta maltilliset erikoissairaanhoidon kustannukset selittyvät omalla erikoissairaanhoidolla: kun palvelua on hyvin saatavissa lähellä, sitä myös käytetään, mutta käytetyt palvelut ovat verraten edullisia suhteessa keskussekä yliopistosairaaloissa annettavaan erikoissairaanhoitoon ja yksikkökustannuksiltaan vertautuvat lähinnä perusterveydenhuoltoon. Avoterveydenhuollon tuotannon tehostaminen edellyttää, että perusterveydenhuollon ja oman erikoissairaanhoidon toimintaa tarkastellaan, johdetaan ja hyödynnetään kokonaisuutena. Terveyshyödyn maksimointi edellyttää käytössä olevien resurssien uudelleen järjestelyä. Terveyspalvelut tulee kyetä kohdentamaan aikaisempaa tehokkaammin riskipotilaisiin. Tavoite edellyttää potilasprofilointia ja aikaisempaa suunnitelmallisempaa palveluntuoton järkevöittämistä. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa tulee koordinoida nykyistä tehokkaammin julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Mielenterveys- ja päihdeongelmat tunnistetaan varhaisessa vaiheessa, hoito annetaan tarpeenmukaisesti ja jatkohoito toteutetaan yhteistyössä peruspalvelujen kanssa vertaistukea hyödyntäen. Peruspalvelujen rooli

134 34 korostuu ehkäisevässä ja mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävässä työssä. Peruspalvelujen tueksi on luotava kriteeristö ja ohjeistus riskipotilaiden tunnistamiseksi ja hoitoon ohjaamiseksi. Ikääntyvien palvelut 75 vuotta täyttäneiden ja alle 75 vuotiaiden asiakassegmenttien asiakasmäärät kasvavat. Väestössä on pienituloisia ja runsaasti sairastavia. Tällä asialla on vaikutusta omaehtoisten palveluiden hankintaan ja asiakkaan omaan kustannusosuuteen. Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä iäkkäiden palvelujen järjestelmä Ennakoidaan tarkoituksenmukaisella palvelukokonaisuudella tulevaisuuden kasvavia ja muuttuvia asiakassegmenttejä ja palvelutarpeita sekä tuotetaan peruspalvelut lähipalveluna Tavoitteena ovat 75 -vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuuden vahvistaminen, kotihoitopainotteinen palvelurakenne ja yhdenvertaiset, riittävät, laadukkaat ja vaikuttavat palvelut

135 35 Ikääntyneiden hyvää kotona asumista arvioidaan ja kartoitetaan tuottamista vuosittain kuntien yhteistyönä ja senioriasumisen muotoja kehitetään Turvataan hoidon ja hoivan saatavuus ja lisätään valinnanvapautta sekä tehostetaan toimintaa toiminnanohjaus- ja prosessijärjestelmillä Palvelujen kohdentamista yhtenäistetään palvelutasomäärityksillä ja myöntämisperusteilla Asiakasvirtojen hallinnassa korostuu asiakasneuvonnan ja hoidon- ja palelutarpeen arvioinnin kehittäminen monituottajamallin mukaisesti ja toimintakykyyn perustuen Muistisairauksien oikea-aikainen tunnistaminen, diagnostiikka ja hoidon aloitus sekä seuranta Toimenpiteitä kohdennetaan varhaiseen puuttumiseen, esim. riskiryhmiin kohdistuvat palvelut Vahvistetaan psyykkisen, sosiaalisen ja riskiryhmien toimintakyvyn muutoksen tunnistamista. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdepalvelut Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen ja hoito tukevat itsenäistä kotona selviytymistä ja fyysistä terveyttä. Vahvistetaan osaamista erityisryhmän hoidossa ja hoivassa. Numeruksen (ent. Kuntamaiseman) suositukset palvelujen ja kustannusten tehostamiseksi Maisema-mallia on käytetty kuntayhtymän toiminnan käynnistymisestä saakka sekä toiminnan vertailupohjana muihin kuntiin tai vastaaviin organisaatioihin nähden, että aiheuttamisperiaatteen mukaisina kuntien maksuosuuksien pohjana. Osavuosikatsaukset tehdään Numeruksen suurtuotteiden mukaisesti, jolloin saadaan tieto sekä kustannuskehityksestä että palvelujen käytöstä suoritteiden mukaan. Vuosittain tilinpäätöksen jälkeen on käytettävissä Numerusraportti, joka sisältää palvelutoiminnan analyysin sekä kehittämisehdotukset kunkin suurtuotteen ja siihen sisältyvien palvelukokonaisuuksien osalta. Numerusraportin 2017 keskeiset kehittämisehdotukset: Hoito- ja hoivapalvelut Ilman ikääntyneiden terveyspalveluita on yli 75 vuotiaiden määrän nähden kustannustaso on keskitasoa, mutta kun mukaan lasketaan myös ne, on kustannustaso keskitasoa korkeampia. Kustannuksia vertailtaessa on hyvä huomata yli 85-vuotiaiden korkea osuus 65 vuotta täyttäneistä. Vanhempien ikäluokkien edustajia ja paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita on paljon. Kotihoidon peittävyyden kasvuun tulee kiinnittää huomioita. Kotihoidon asiakaskohtainen kustannus vaihtelee kunnittain.

136 36 Kotona asuvien palveluiden asukasta kohden käytetty panostus on suunnilleen keskitasoa ja yhteenlaskettuna hieman noussut vuodesta Kotihoidon keskitason kustannukseen ja matalahkoon peittävyyteen nähden ammatillisen henkilöstön määrä vaikuttaisi olevan suurehko. Ympärivuorokautisen hoidon peittävyys on suunnilleen keskitasoa. Pitkäaikaisen laitoshoidon vähennyttyä tehostettu palveluasuminen ei ole vastaavasti kasvanut, joten muutos on ollut hallittu. Vastaanottopalvelut Vastaanottopalvelujen peittävyys on korkea ja palveluja käytetään edelleen paljon asukaslukuun suhteutettuna. Kustannukset vaihtelevat kunnittain palveluja käyttäneiden määrän suhteessa. Valinnanvapaus on vaikuttanut asiakaskohtaisen hinnan nousuun. Palvelujen ostojen kustannusosuus on suuri suhteessa henkilöstökustannuksiin. Erikoissairaanhoidon avohoidon kustannukset ovat laskeneet jonkin verran. Nykymallin mukainen toimintamalli kulurakenne pysyy kohtuullisena huomioiden alueen korkea sairastavuus. Ostetun erikoissairaanhoidon kustannusten ennakointi ja hallinta ovat haasteelliset. Aikuissosiaalityö ja aikuisten psykososiaaliset palvelut Kalleudestaan huolimatta päihde- ja mielenterveyspalvelut näyttäisivät olevan palvelun tarpeeseen nähden edullisemmat Ylä-Savon päihde- ja mielenterveyspalveluissa onnistunutta on palveluiden hyvin avohoitopainotteinen rakenne. Kustannukset ovat korkeat, mutta sairastavuuskin on korkea. Onko alueella resursseja panostaa myös mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn? Aikuissosiaalityön kustannukset ovat Ylä-Savossa työttömyyteen nähden odotettua matalammalla tasolla. Varsinaisen sosiaalityön panostus on Ylä-Savossa pieni, kun huomioidaan alueen korkea työttömyys. Perhepalvelut Ehkäiseviin palveluihin, terveysneuvontaan ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon panostukset ovat keskitasoa ja lastensuojelun ja psykiatrian yhteenlasketut kulut keskitasoa kalliimmat Vaikka alueella on panostettu ehkäiseväänkin toimintaan, raskaimpien palveluiden kustannukset ovat edelleen kalliit Miten alueella toimii lasten ja nuorten piirissä toimivien tahojen yhteistyö ja moniammatillinen työ? Vammaispalvelut

137 37 Ylä-Savon vammaispalveluissa kustannuskasvu on saatu taitettua ja palvelurakennetta erityisesti kehitysvammaisten palveluissa siirrettyä pois laitoshoidosta Vaikeavammaisten määrä väestöpohjaan nähden on vertailussa korkea, mutta kustannukset siihen nähden vertailukuntia matalammat. 6. Yhteistyö SOTE kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on yhteistyössä jäsenkuntien kanssa päivitetty vuosille Kuntien kehittämiskohteet ja toimenpiteet nousevat kunkin kunnan strategiasta. Kuntayhtymän lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä niiden kehittäminen on kuvattu hyvinvointisuunnitelmaan sisältyvässä lastensuojelusuunnitelmassa. Vuonna 2017 on päivitetty toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle vuosille Tavoitteena on, että kuntayhtymän ja jäsenkuntien eri toimialojen palvelut täydentävät toisiaan ja muodostavat asiakkaan näkökulmasta eri ikävaiheet kattavan mielekkään kokonaisuuden. Toimintaohjelmalla varmistetaan, että kunnan eri osissa asuva väestö saa eri väestöryhmien tarpeet huomioiden yhtenäiset palvelut. Toimintaohjelman tulee muodostaa kaikki ikäryhmät ja palvelut kattava saumaton kokonaisuus. Kuntayhtymässä laaditaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma vuosittain. Suunnitelman toteutumisesta raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Tartuntatautien torjumiseksi SOTE- kuntayhtymässä toimii nimetty seudullinen hygieniaryhmä, jossa toimii hygieniahoitaja ja tartuntataudeista vastaava lääkäri. Kuntayhtymässä on seudulliset ja päivitetyt ohjeistukset ja suunnitelmat infektioista ja hygieniatoiminnasta. Painopistealueina ovat sairaalainfektioiden torjunta ja seuranta sekä pandemia- tilanteiden ennaltaehkäisy ja niihin varautuminen. Pakolaisten kotouttaminen Jäsenkunnista Iisalmi ja Sonkajärvi ovat vastaanottaneet kiintiöpakolaisia vuodesta 2013 alkaen yhteistyössä Lapinlahden kunnan kanssa. Syyskuussa 2018 aktiivisen asiakkuuden piirissä Iisalmessa on 77 henkilöä, jotka ovat joko kiintiöpakolaisia tai oleskeluluvan saaneita turvanpaikanhakijoita. Muissa kunnissa on vain oleskeluluvansaaneita henkilöitä; Sonkajärvellä 8, Vieremällä 8 ja Lapinlahdella 1 henkilö.

138 38 Pakolaisten vastaanotto ja kotouttaminen on pitkä prosessi, ja se edellyttää kiinteää yhteistyötä kaikkien kunnan palvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. SPR:n ystävätoiminta on toiminut julkisten palvelujen vahvana täydentäjänä. Koska kotouttamistyö edellyttää erityisosaamista ja runsasta resursointia, on Iisalmen kaupungin ja Sonkajärven kunnan järjestämä pakolaistyön koordinointi ja ohjaus mahdollistanut kotouttamisprosessin sujumisen. Yhteistyö sairaanhoitopiirin ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa Sairaanhoitopiiri tuottaa erityistason erikoissairaanhoitopalvelut kunnille. SOTE- kuntayhtymä tekee yhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa mm. erikoislääkärisopimuksilla, ns. kumppanuuslääkäritoiminnalla, jossa lääkäri on osan viikosta työssä KYS/ Iisalmen Sairaalassa. SOTE kuntayhtymä myy erikoissairaanhoidon palveluja Ylä-Savon muille kunnille ns. sopimuskunnille ja jonkin verran ulkokunnille ja vakuutusyhtiöille. Erikoissairaanhoidon, erityisesti kirurgisen hoidon osalta yhteistyön jatkuminen ja jopa kasvaminen on sairaalatoiminnan jatkumisen kannalta edellytys. Sairaanhoitopiirin tulee alueellaan huolehtia tietojärjestelmien alueellisesta kehittämisestä yhteensovittamisesta. Sairaanhoitopiirillä on myös keskeinen kehittämis- ja koordinointivastuu tietohallintolain toimeenpanon ja kansallisten palvelujen koordinoinnissa (esim. Kantapalvelut). Kuntayhtymällä on nelikantasopimus sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevista ICT-palveluista Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin, Istekki Oy:n ja Ylä-Savon ICT-palvelujen (YSIT OY) kanssa. Kuntayhtymä on osakkaana sekä Istekki Oy:ssä että YSIT Oy:ssä. Kuntayhtymä on osakkaana myös Kuntien Tiera Oy:ssä. Kuntayhtymä voi hankkia Tiera Oy:n palveluja ja sen kilpailuttamia palveluja ns. inhousehankintana niin halutessaan. Lisäksi kuntayhtymä voi hankkia Tiera Oy:ltä asiantuntijapalveluja mm. tietohallintolain ja -asetuksen vaatimien tietohallintomallin ja kokonaisarkkitehtuurin laadintaan sekä muuhun asiantuntijapalvelutarpeeseen. ISLAB Oy omistaa lähes kaikki Itä-Suomen alueella toimivat laboratoriot terveyskeskuksissa ja sairaaloissa sekä tuottaa laboratoriopalvelut alueelle. Alueen kunnilla ei ole vaikuttamismahdollisuutta ISLABIn toimintaan muuten kuin sairaanhoitopiirin kautta. IS-Hankinta Oy on toiminut alkaen. SOTE kuntayhtymä on osakeyhtiön jäsen. Osakeyhtiö vastaa seudullisesti keskitetyistä hankinnoista, materiaalitoimen tietojärjestelmistä ja logistisista ratkaisuista. Lisäksi osakeyhtiö suorittaa muita jäsenyhteisöjen kilpailuttamisen toimeksiantoja. Yhtiö muutti nimensä Sansia Oy:ksi syyskuussa 2018.

139 39 SOTE kuntayhtymä ostaa palveluja yksityisiltä palvelujentuottajilta mm. lääkäri- ja sosiaalipalveluja (kotihoitopalvelut, hoitokodit, asumispalvelut), terapiapalveluja sekä ateria- ja kuljetuspalveluja. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset, ammatti-oppilaitokset ja yliopistot järjestävät tutkintoon johtavia ja ammatillista täydennyskoulutusta. Tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa tämän hetken ja tulevaisuuden henkilöstöresurssien turvaamiseksi on välttämätöntä tehdä. ELY- keskus on yhteistyökumppani henkilöstön rekrytointi ja työllistämisasioissa sekä syrjäytymisen ehkäisyssä. Kela on yhteistyökumppani monella tasolla: sosiaali- ja terveydenhuollossa, vajaakuntoisten työssä selviytymisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Alueen sosiaalipäivystys järjestetään yhteistyössä muiden Ylä-Savon kuntien ja Pohjois-Savon Poliisilaitoksen kanssa. Päivystysasetukseen liittyen selvitetään maakunnallisen sosiaalipäivystyksen aloittaminen vuoden 2019 alusta. Kolmas sektori esim. Louhentupa, Perheentalo, Leppäkerttu, Touhula, Pysäkki tuottaa ydinpalveluja tukevia palveluja esim. vertaistukea kuntalaisille. 7. Tavoitetila vuonna 2019 (valmistelussa yhteistyössä kuntien kanssa tarkennetaan tavoitetila) Yhteisiä palvelurakenteen tavoitteita vuosille Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä tuetaan jokaisessa asiakaskontaktissa ja kunnallisessa päätöksenteossa. Rakennetaan sellaisia fyysisiä ja sosiaalisia ympäristöjä, jotka ohjaavat tekemään hyvinvointia edistäviä ja terveellisiä valintoja. 2. Asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden valinnanvapaus ohjaavat palvelutoimintaa. Asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksia vahvistetaan yhteistyöllä mm. järjestöjen kanssa sekä palautejärjestelmiin liittyvillä toiminnan muodoilla (e-raati, palautekyselyt, kolmannen sektorin toimijat). 3. Väestöä kannustetaan itsestään ja läheisistään huolehtimiseen, omatoimisuuteen ja vastuunottoon sekä omasta että läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä. 4. Sähköisen asioinnin käyttöönottoa laajennetaan vaiheittain eri palvelumuotoihin ja vahvistamaan mm. itsehoitoa. Digitalisaatiota vahvistetaan sekä alueellisilla hankkeilla että valtakunnallisilla palveluväylillä.

140 40 5. Palvelujen saatavuus toteutuu hoidon ja palvelujen saatavuuden lainsäädännön mukaisesti. Laatutasona pidetään säädösten asettamaa tasoa. Lakiin perustuvia subjektiivinen oikeuden piiriin kuuluvat palveluja tuotetaan lainsäädännön mukaisesti. Vastuut ja työnjako eri toimijoiden välillä on selkeä. 6. Palveluja käytetään yli kuntarajojen taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisesti (potilas/ asiakasvastaanotot, vuodeosastot, hoiva ja hoito, vammaispalvelut, hammashuolto). Palvelujen käytössä ja saatavuudessa on huomioitava asiakkaan valinnanvapaus. Myös rajat ylittävä hoito on mahdollista EU-alueella. 7. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu palvelutuotannossa. 8. Palvelut ovat oikea-aikaisia, oikein mitoitettuja ja vaikuttavia. Varhainen puuttuminen on ensisijaista. Hyvinvointia edistävät toimenpiteet (hyvinvointia edistävät vastaanotot/kotikäynnit) kohdennettuna johtamisen ja varhaisen puuttumisen välineeksi. 9. Palvelurakenne on avohoitopainotteinen, laitoshoitoa puretaan ja hoidon porrastus toteutuu. 10. Osastopalvelut ovat akuutti- ja kuntoutushoitoa. Lyhytaikaishoidon tulee tukea toimintakykyä ja kotona asumista 11. Vanhustenhuollon (hoito- ja hoivapalvelut) palvelurakenne tukee kotona asumista. Omaishoidon resursointia tuetaan ja kotiin annettavia tukipalveluja kehitetään hyödyntäen myös teknologiaa sekä monimuotoista palvelutuotantoa (palveluseteli, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat). 12. Palvelusetelin käytön mahdollisuus laajennetaan koskemaan laajalti kuntayhtymän palvelutuotantoa. Tavoitteena on tukea asiakkaiden valinnanvapautta, tasata ruuhkahuippuja ja turvata palvelujen saatavuus mm. hoito- ja hoivatakuun osalta. 13. Oman erikoissairaanhoidon palvelut linjataan yhteen sovittaen alueellinen työnjako sairaanhoitopiirin kanssa sekä ottaen huomioon valtakunnallisen sote-uudistuksen tavoite vahvistaa perustason palveluja ja lähipalveluja. Tavoitteena on turvata ja vahvistaa alueen peruserikoissairaanhoidon palveluja ja hillitä sairaanhoitopiirin palvelujen käyttöä. 14. TerveysKampus-hankkeen toiminnalliset uudistukset toteutetaan suunnitellusti hankkeen vaiheistuksen mukaan ottaen huomioon valtakunnallisen sote-uudistuksen vaatimukset.

141 41 Palvelujen laatu, vaikuttavuus, saatavuus ja kuntakohtaiset erot 1. Asiakaspalautejärjestelmää kehitetään sekä vastuualueilla että erityisesti piloteissa. Alueen väestön tyytyväisyys palveluihin on hyvä. Mittareina on asiakas- ja palaute, potilas- ja sosiaaliasiamiesraportit, kantelut sekä muistutukset. 2. Kuntayhtymässä kehitetään palvelukokonaisuuksia kokonaisarkkitehtuurin ja palvelumuotoilun näkökulmasta. 3. Palvelun saatavuus toteutuu hoidon ja palvelujen saatavuuden lainsäädännön ja hoito- ja palvelutakuun mukaisesti. Laatutasona pidetään säädösten asettamaa tasoa. 4. Käynti- ja asukaskohtaisissa vertailuluvuissa ollaan valtakunnan ja Maisema kuntien keskiarvon tasolla. esim. päivystyskäynnit, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä yksikkökustannukset. 5. Kuntakohtaiset erot palvelujen tarjonnassa ja käytössä, palvelurakenteissa, laatutasossa ja kustannuksissa kapenevat. Kustannusten hallinta 1. SOTE kuntayhtymän tuottavuutta, taloudellisuutta ja tehokkuutta parannetaan palveluprosessien tarkastelulla, uusia toimintatapoja käyttöönottamalla sekä palvelurakenteita uudistamalla. Tarkastelun tulee perustua palvelutarpeen arviointiin, valtakunnallisiin tavoiteindikaattoreihin sekä muihin vertailukriteereihin. Toiminnan tehostamisessa hyödynnetään sidosorganisaatioiden kanssa tehtävää yhteistyötä. 2. Palvelujen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten on noudatettava kuntien käytössä olevia voimavaroja. Sosiaali- ja terveystoimen suhteellinen osuus kuntien budjeteista ei kasva. 3. Jäsenkuntien maksuosuuksien kustannustason muutos sovitaan vuosittain käytävien raami- ja palvelusopimusneuvottelujen yhteydessä sekä kesken talousarviovuoden, mikäli poikkeama tehtäväalueella yli 3 %. 4. Palvelusopimukset tehdään niin, että ne muodostavat laadun ja kustannusten kannalta tasapainoisen ja realistisen kokonaisuuden. 5. Sosiaali- ja terveystoimen keskimääräiset kustannukset ovat valtakunnan keskitasoa.

142 42 6. SOTE alueen sisällä kuntakohtaisia tuoteryhmäkohtaisia kustannuksia yhdenmukaistetaan 8. Järjestämissuunnitelman toteuttamisvastuut ja seuranta Järjestämissuunnitelmassa sovittujen toimenpiteiden toteuttamisvastuu on SOTE kuntayhtymällä. Tavoitteita arvioidaan vuosittain suunnitelman päivittämisen yhteydessä. SOTE kuntayhtymä antaa palautetta järjestämissuunnitelmasta johdettujen sisällöllisten tavoitteiden toteutumisesta, taloudellisesta kehityksestä sekä palvelusopimusten toteutumisesta neljä kertaa vuodessa kuukausiraportissa. Kuukausiraportit käsitellään kuntayhtymän käsittelyn lisäksi jäsenkuntien kaupunkien- ja kunnanhallituksissa.

143 43 9. Palvelutilaukset tuoteryhmittäin Tilaustaulukoiden palvelusisältö: Aikuispsykososiaaliset Palvelun sisältö: Mielenterveystyön avohoidon palvelut: aikuispsykiatrinen poliklinikka (sisältää ikäihmisten työryhmän, depressiohoitajat ja päihdetyön), akuuttityöryhmä, kotikuntoutus, psykososiaalinen kuntoutus Palveluasuminen: asumispalveluiden ostot, valvottu avohoito Oma erikoissairaanhoito: psykiatrinen ja riippuvuusosasto sisältäen selviämisaseman ja korvaushoidon Päihdehuollon asumispalvelu: päiväkeskukset, asumisen tuki ja sosiaalinen kuntoutus Aikuissosiaalityö Palvelun sisältö: Sosiaalityö: aikuissosiaalityö Toimeentulotuki: ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki, etuuskäsittely Työllistämistoiminta: kuntouttava työtoiminta, Ylä-Savon työvoiman palvelukeskus Oma erikoissairaanhoito Palvelun sisältö: Erikoislääkärin vastaanotot, kotisairaala, sekä toimenpideyksikön palvelut Ostettu erikoissairaanhoito Palvelun sisältö: Erikoissairaanhoidon ostot Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä ja muilta kunnilta/kuntayhtymiltä. Sairaanhoitopiirin ostot pitävät sisällään sekä käyttöön perustuvan hoitopalveluiden oston, että asukaslukuun perustuvat kuntien jäsenmaksuosuudet. Hoito- ja hoivapalvelut Palvelun sisältö: Omaishoito Kotihoito: kotihoito, kotihoidon ostopalvelu, sotainvalidien kotihoito, hoitotarvikejakelu, kotihoidon tukipalvelut, palveluasuminen (Onnimannin asunto-osa), muistipoliklinikka ja muistivastaanotto. Maksuton hoitotarvikejakelu. Päivätoiminta Tehostettu palveluasuminen: Palvelukeskus Kirkonsalmi, Palvelukeskus Onnimanni, Palvelukeskus Aurinkokartano, Palvelukeskus Virranranta, Hoitokoti Veikkola, Hoitokoti Niva, Palvelukeskus Tuulikannel, Palvelukeskus Mosaiikki, Palvelukeskus Sotkanhelmi, asumispalveluiden ostopalvelut.

144 44 Pitkäaikaislaitospaikat: Palvelukeskus Kirkonsalmi. Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopaikat: Akuuttiosastot, Lyhytaikaishoito: Pieni Kangaslampi, Palvelukeskus Kirkonsalmi, Palvelukeskus Virranranta, Hoitokoti Niva, Palvelukeskus Sotkanhelmi, Palvelukeskus Tuulikannel Kuntoutus Kattaa kaikki lääkinnällisen kuntoutuksen toiminnot Palvelun sisältö: Avokuntoutus: Tuotettu puheterapia ja toimintaterapia Fysioterapia: Tuotettu avofysioterapia, osastofysioterapia, jalkaterapia sekä kotiin vietävät palvelut. Lääkinnällinen kuntoutus: Tuotettu seudullinen apuvälinepalvelu, muut ostetut terapiat ja ulkopuolelta ostettu laitoskuntoutus Perhepalvelut Palvelun sisältö: Ehkäisevä lastensuojelutyö: lapsiperheiden kotipalvelu, sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö Sosiaalityö: lastensuojelun sosiaalityö, perhesosiaalityö, sosiaalipäivystys, sijaishuoltotoiminta Avohuolto: lastensuojelun tukipalvelut, tehostettu perhetyö Kodin ulkopuolelle sijoitetut: perhehoito, perhekotikuntoutus, Lastenkoti Taskukello, lastensuojelun laitoshoidon ostot, sijaishuolto, jälkihuolto Perheneuvola: Lasten ja nuorten psykiatriset poliklinikat, perheneuvola, kunnittaiset koulutiimit (koulukuraattori, -psykologi ja -psyykkari sekä nuorten ehkäisevä päihdetyö) Perheoikeudelliset palvelut: lastenvalvoja Suun terveydenhuolto Palvelun sisältö: Hammashuolto Vammaispalvelut Palvelun sisältö: Vammaisten palvelut: omaishoidontuki ja vammaispalveluiden tukipalvelut Vaikeavammaisten palvelut: vaikeavammaisten palvelut (vpl:n mukaiset kuljetukset, henkilökohtainen apu), vammaisten työtoiminta Vaikeavammaisten asumispalvelut: asumispalvelut Sosiaalityö ja palveluohjaus: sosiaalityö ja palveluohjaus

145 45 Kehitysvammaiset avohoito: omaishoidontuki, muun toiminnan ostot (sisältää palvelukotien päivähoitolisät, kv-poli käynnit, NEPSY-valmennuksen, asumisen ohjauksen jne.) päivätoiminta (omat yksiköt Purje, Pirtti, Poiju ja Vieremän yksikkö), kehitysvammaisten työtoiminnan ja päivätoiminnan ostopalvelut Kehitysvammaisten palveluasuminen: kehitysvammaisten asumispalvelujen ostot sekä oma toiminta (Kotirinne, Pihlajakoti, Mäntylä, Huitulanharju, Kuunsirppi) ja perhehoito Kehitysvammaisten laitoshoito: laitoshoidon ostopalvelut Vastaanotto Palvelun sisältö: Avohoito: lääkäripalvelut, hoitajapalvelut, tartuntataudit ja hygienia, poikkeusolojen hankinnat, päivystys, ravitsemusterapia. Terveysneuvonta: äitiysneuvola, perhesuunnittelu, lastenneuvola, kohdennettu terveysneuvonta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Hallinto Palvelun sisältö: Luottamuselimet: yhtymävaltuusto, yhtymähallitus, yhtymähallituksen jaosto, ympäristölautakunta, tarkastuslautakunta, Hallinto- ja tukipalvelut: Hallinto- ja lakipalvelut, palkka- ja henkilöstöhallinto, sissipalvelut, luottamusmiestoiminta, työsuojelu, siivouspalvelut, hankinta- ja logistiikka, muut toimitilat, kiinteistöhuolto, sairaalatekninen huolto, tyhjät toimitilat, tukipalvelujen tilahallinnointi, rahoitus, talouspalvelut, laskutustiimi, tietohallinto, Pegasos-tiimi, asianhallinta, sairaskertomusarkisto, viestintä, tietosuoja, välinehuolto, lääkehuolto, röntgen, hoito- ja hoivapalvelujen hallinto, hyvinvointipalvelujen hallinto, terveyspalvelujen hallinto Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut Palvelun sisältö: Ympäristösuojelu, eläinlääkintä- ja terveysvalvontapalvelut

146 46 Palvelun järjestämistapa, palvelustrategia ja keskeiset tavoitteet Järjestämissuunnitelma : Aikuissosiaalityö Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa Palvelustrategia Keskeiset tavoitteet Sosiaalityö Lähipalvelu Oma toiminta Sosiaalityössä järjestetään sosiaalityön palveluita palvelutarpeen mukaisesti eri ikäisille asiakkaille. Sosiaalityö toimii aktiivisesti yhteistyössä Kelan ja muiden palvelujärjestelmien kanssa sosiaalityön palveluita tarvitsevien asiakkaiden tavoittamiseksi. Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret ja työikäiset aikuiset. Toimeentulotuki Lähipalvelu Oma toiminta Toimeentulotuen seudullinen palveluohjaustiimi vastaa Kelan ja sosiaalityön välisestä verkkoasionnista ja ohjaa asiakkaita tarvittaessa sosiaalityön palveluihin. Tiimi vastaa täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käsittelystä. Työllistymistä edistävät palvelut Lähipalvelu Ostot yhdistyksiltä, säätiöltä ja kunnilta sekä oma toiminta Iisalmen monialainen yhteispalvelu TYP :n sosiaalityö on osa aikuissosiaalityötä. Tavoitteena on nopeuttaa asiakkaiden palveluprosessia asiakkaan sijoittumiseksi työllistämistoimenpiteisiin. Työtoiminta Seudullinen palvelu Ostot säätiöltä Kehitetään edelleen yhteistyössä TOIMI-säätiön kanssa työtoimintapalveluita erityisesti mielenterveyskuntoutujille sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta.

147 47 Järjestämissuunnitelma : Aikuispsykososiaaliset Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa Palvelustrategia Keskeiset tavoitteet Avohoitopainotteinen mielenterveys- ja päihdetyö Lähipalvelut ja seudulliset palvelut Omaa toimintaa Integroidaan mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tehostetaan yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Kehitetään palveluja mielenterveys- ja päihdesuunnitelman pohjalta. Ehkäisevän päihdetyön organisoiminen lain hengen mukaiseksi yhdessä peruspalvelujen ja kuntien kanssa. Palveluasuminen Seudulliset palvelut/alueelliset palvelut Ostot yksityisiltä Uusien asiakkaiden sijoittamisessa palveluasumiseen painotetaan kuntouttavaa työotetta ja sijoitukset ovat määräaikaisia. Tavoitteena on siirtyminen omaan asuntoon. Palvelutarpeen arvio tehdään yhteistyössä mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja aikuisssosiaalityön kesken. Oma erikoissairaanhoito Lähipalvelut ja seudulliset palvelut Omaa toimintaa /ostot Osasto- ja avohoito integroidaan ja osastohoito muutetaan moduulimuotoiseksi. Ostettu erikoissairaanhoito Keskitetty palvelu Osto sairaanhoitopiiriltä/ erikoissairaanhoidon ostot Psykiatrisen päivystyksen lopettaminen ja tahdosta riippumattoman psykiatrisen sairaalahoidon siirtyminen Julkulan sairaalaan. Päihdehuollon polikliininen avohuolto Seudulliset palvelut Omaa toimintaa Osastohoidon yhteyteen kehitetään avohoidon ja osastohoidon integroituja palveluja. Päihdehuollon asumisen tuki (mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden päiväkeskustoiminta, asumisen tukeminen ja kuntoutus) Lähipalvelut Ostot yhdistyksiltä, säätiöiltä ja yksityisiltä Ensisijaista on kotona asumisen tukeminen yhteistyössä kotihoidon ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa. Syrjäytymisen ehkäiseminen. Päiväkeskukset toimivat kaikissa kuntayhtymän kunnissa tuottaen myös asumisen tukea ja työllistämistoimintaa. Päihdehuollon laitoskuntoutus Seudulliset/alueelliset palvelut Oma toiminta Riippuvuuksien hoitoon erikoistuneen yksikön toiminnan kehittäminen ja kouluttautuminen. Osastoyksikkö siirtyy muun yleissairaanhoidon välittömään läheisyyteen.

148 48 Järjestämissuunnitelma : Hallinto Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa Palvelustrategia Keskeiset tavoitteet Hallinto- ja talouspalvelut Seudulliset palvelut Omaa toimintaa Tavoiteasetannan, mittaamisen ja raportoinnin kehittäminen. Sähköisten laskujen vastaanoton ja lähettämisen lisääminen. Palveluprosessien kehittäminen osana kokonaisarkkitehtuuriprojektia. Tietopalvelut Seudulliset palvelut Omaa toimintaa; ICT -palvelut ostetaan YSITiltä, Istekiltä ja sairaanhoitopiiriltä; käytetään tarvittaessa Tieran palveluita Tiedolla johtamisen kehittäminen.palveluprosessien kehittäminen osana kokonaisarkkitehtuuria. Henkilöstöpalvelut Seudulliset palvelut Omaa toimintaa Sisäisten sijaisten yksikön kehittäminen ja määräaikaisen henkilöstön vähentäminen talousarviomäärärahan puitteissa. Työhyvinvointi- ja -turvallisuusjohtamisen tukeminen. Osatyökykyisten uudelleen sijoittamisen tehostaminen. Henkilöstön osaamisen ja muutosvalmiuden tukeminen. Suunnitelmallinen esimiestyön tukeminen. Tukipalvelut: Eritelty alla. Ruokapalvelut Lähipalvelut Ostopalvelu jäsenkunnilta Ruokapalvelut ostetaan jäsenkunnilta kilpailukykyisin hinnoin. Tarvittavien asiantuntijapalveluiden saatavuuden varmistaminen ostopalveluina Iisalmen kaupungilta. Siivouspalvelut Lähipalvelu, toimii seudullisena yksikkönä Pääosin omaa toimintaa Palvelutuotannon prosessien tarkistelu mitoituksen, hinnoittelun ja yhteensovittamisen näkökulma huomioiden. Sairaalatekninen huolto Lähi- ja seudulliset palvelut (erityisosaamisen mukaan) Omaa toimintaa Resurssien kohdentaminen lakien ja asetusten esittämiin määräaikaishuoltoihin aiheuttamisperusteisesti. Tilapalvelut Seudulliset palvelut Omaa toimintaa Iisalmen sairaalassa; ostetaan jäsenkunnilta muuten Tilapalveluhallinnon ostopalvelut jatkuvat Iisalmen kaupungin tuottamana. Iisalmen sairaalan jatko linjautuu Terveyskampus-hankkeen myötä ja Koljonvirran sairaalakiinteistön osalta jatkokäyttö on avoinna. Hankintapalvelut Kuvantaminen Seudulliset ja maakunnalliset palvelut Seudullinen palvelu Omaa toimintaa ja ostopalvelua IS-Hankinta Oy:ltä Omaa toiminta Iisalmen sairaalassa ja Kiuruveden terveyskeskuksessa, ostopalvelu Hankintapalvelujen ja logistiikan prosessien yhteensovittaminen, kustannusten ja sopimuksien tarkastelu. Laadukkaiden kuvantamispalveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti Lääkehuolto Seudullinen palvelu Oma toiminta Laadukkaiden lääkehuoltopalveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti Välinehuolto Seudullinen palvelu Oma toiminta Laadukkaiden välinehuoltopalveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti

149 49 Järjestämissuunnitelma : Hoito ja hoiva Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa Palvelustrategia Keskeiset tavoitteet Hoito- ja hoivapalvelut: Iäkkäiden kotihoitopainotteiden palvelukokonaisuus vastaa ikärakenteen ja muita palvelutarpeessa sekä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Tavoitteena on sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä iäkkäiden palvelujärjestelmä. Asiakaslähtöinen, yhdenvertainen ja vaikuttava palvelukokonaisuus toteutuu. ja Monituottajamallilla ja järjestämistavoilla edistetään asiakkaan valinnanvapautta. Hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ovat osa asiakasneuvontaa. Ikääntyneiden integroitunut palvelukokonaisuus toteutuu. Teknologia ja digitalisaatio ovat osa palvelutuotantoa. Akuuttitilanteiden hoito toteutuu 24/7. Omaishoito Lähipalveluna Oma toiminta, ostopalvelu, palveluseteli, toimeksiantosopimus 6 % 75 vuotta täyttäneiden kotihoidosta toteutuu omaishoidon palvelukokonaisuutena. Omaishoidossa toteutuu oikea-aikainen tuki sekä riittävät ja jatkuvuutta tukevat palvelut tarkistetaan vähintään vuosittain. Omaishoitajan lakisääteiset vapaapäivät toteutuvat asiakaslähtöisesti ja monimuotoisesti. Kotihoito; tukipalvelut, palveluasuminen Lähipalveluna Oma toiminta, ostopalvelu, palveluseteli % 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla. 13 % 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisen kotihoidon palveluita. Palvelujen järjestäminen perustuu varhaiseen ennakointiin ja monituottajamalliin. Etsivää ja ennaltaehkäisevää työtä toteutetaan vahvistetuille kohderyhmille yhteistyössä kolmannen sektorin ja kuntien kanssa. Muistihäiriöisten avohoitoa tuetaan muistikoordinaattorin avulla. Kotikuntoutus ja kuntouttava arviointijakso toimintamalleina käytössä. Palveluseteli on ensisijainen järjestämistapa. Etäkäynnit ovat korvaavina palveluina käytössä. Itsenäisen kotona asumisenmallit kunnittain tukevat kotona asumista. Puhelinneuvonta seudullisena palveluna Vastaanotto/kotikäynti lähipalveluna Oma toiminta Asiakas- ja palveluohjaus sisältää varhaisen neuvonnan, ohjauksen ja palveluista tiedottamisen. Hyvinvointia ja terveyttä tukevat palvelut on osa asiakasneuvontaa. Palvelutarve selvitetään monialaisesti ja palvelut perustuvat hyväksytyille myöntämisperusteille ja yksilöllisille palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelmille. Monituottajamalliin perustuva neuvonta. Harkinnanvaraiset liikkumista tukevat palvelut tukevat kotona asumista. Lähipalveluna, seudullisena palveluna Toimeksiantosopimus Vanhusten perhehoito on vaihtoehtoinen kotona asumisen muoto. Lyhytaikainen perhehoito on omaishoidon lakisääteisen vapaan yksi järjestämismuoto. Päivätoiminta Lähipalveluna Oma toiminta, ostopalvelu, palveluseteli Tehostettu palveluasuminen Seudullisena palveluna Oma toiminta, ostopalvelu, palveluseteli Kotihoitoa tukeva päivätoiminta on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoutusta yksilöllisen palvelu-, hoitoja kuntoutusuunnitelman mukaisesti. Järjestetään osa- ja kokopäiväryhminä. 9,3 % (tavoite 6 %) 75 vuotta täyttäneistä on tehostetussa palveluasumisessa. Kohderyhmänä on asiakkaat, jotka eivät selviydy kotona kotihoidon avulla 24/7. Arviointi ikääntyneiden palveluasumisen tarpeen ja toteutuksen kartoituksesta toteutuu kunnittain. Asiakkaan valinnanvapautta lisää palveluseteli viimeistään vuodesta 2019 alkaen. Palveluseteli on ensisijainen järjestämistapa ja otetaan käyttöön viimeistään Pitkäaikaislaitoshoito Seudullisena palveluna Oma toiminta 0,5 % ( tavoite 0-1 %) 75 vuotta täyttäneiden pitkäaikaislaitoshoito tuotetaan omana toimintana keskitetysti. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoksessa vain, jos se on henkilön terveyden ja turavallisuude kannalta perusteltua taikka siihen on muu laissa erikseen säädetty peruste. Akuutti-, kuntoutus ja lyhytaikaishoito Seudullisena palveluna Oma toiminta, ostopalvelu, palveluseteli Seudulliset tarvetta vastaavat, laadukkat ja kustannustehokkaat akuuttiosastopalvelut, jotka sisältävät myös muistiyksikön, päiväsairaalan ja dialyysin. Sosiaalihuoltolain mukaiset paikat omaishoidon lakisääteisiin vapaisiin ja kriisipaikoiksi sekä jatkohoitopaikkaa odottaville.

150 50

151 51 Järjestämissuunnitelma : Kuntoutus Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa Palvelustrategia Keskeiset tavoitteet Avokuntoutus ( toiminta- ja puheterapia) Puheterapia Seudulliset palvelut Oma toiminta / Ostopalvelu Toimintaterapia Seudulliset palvelut Oma toiminta / Ostopalvelu Kuntoutuksen oikea-aikaisuus asiakkaan hoitoprosessissa. Lasten puheen kehityksen tukemiseen painottuvat palvelut. Riittävien palveluiden turvaaminen hoitotakuun asettamissa rajoissa. Avopalveluna toteutettava toimintaterapia painottuen lasten ja nuorten kehityksen tukemiseen. Lasten erikoistoimintaterapia järjestetään ostopalveluiden avulla. Aikuisten ja ikäihmisten toimintaterapia toimintakyvyn tukemiseksi. Riittävien palveluiden turvaaminen hoitotakuun asettamissa rajoissa. Fysioterapia Seudulliset palvelut Oma toiminta Laadukkaat ja helposti saavutettavat fysioterapeuttien vastaanottopalvelut. Toimintaa ohjaa maakunnalliset kuntoutuksen toimintakäytännöt. Riittävien palveluiden turvaaminen hoitotakuun asettamissa rajoissa. Ryhmäkuntoutus järjestetään huomioiden paikalliset ryhmäliikuntapalvelut. Laitoskuntoutus Seudulliset palvelut Oma toiminta Apuvälinepalvelut Seudulliset palvelut Oma toiminta Fysio- ja toimintaterapia osana akuuttilaitoshoitoa. Toimintakyvyn tukeminen ja kotiutumisen mahdollisuuksien tukeminen. Tukee avohoitoa. Kuntoutuksen oikea-aikaisuus asiakkaan hoitoprosessissa. Apuvälinepalvelut on järjestetty resurssitehokkaasti ja käytetään valtakunnallisia apuvälineiden luovutusperusteita STM 9/2018. Lääkinnällinen kuntoutus Lähipalvelu/seudulliset palvelut/maakunnalliset palvelut Ostopalvelu Oppimisvalmiuksien tukeminen ja fyysisen toimintakyvyn palauttamiseen ja ylläpitämiseeen tähtäävä kuntoutus. Kuntoutuksen oikea-aikaisuus asiakkaan hoitoprosessissa.

152 52 Järjestämissuunnitelma : Oma erikoissairaanhoito Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa Palvelustrategia Keskeiset tavoitteet Erikoislääkärin vastaanotot Sisältäen lääketieteen erikoisaloista sisätaudit suppeine erikoisaloineen, kirurgia suppeine erikoisaloineen, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, neurologia, fysiatria, silmätaudit ja ihotaudit Seudulliset palvelut Gastroenterologia (tähystysyksikkö) Seudulliset palvelut Oma toiminta Oma toiminta / yksityinen palveluntuottaja (kirurgia ja silmätaudit) Resurssitehokkuus ja asiakaslähtöisyys lähetteettömien ja jonottomien käytäntöjen sekä perusterveydenhuoltoon integroitumisen avulla. Resurssitehokkaat ja oikea-aikaiset tähystystutkimukset sekä erikoislääkärien konsultaatiot Naistentautien vastaanotto Seudulliset palvelut Oma toiminta Lastentautien vastaanotto Seudulliset palvelut Oma toiminta Leikkaustoiminta ja anestesia Pitää sisällään anestesiapalveluset sekä sellaisen leikkaustoiminnan, joka ei edellytä leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa. Seudulliset palvelut Ostopalvelu Kotisairaala Seudulliset palvelut Oma toiminta Resurssitehokkaat äitiys- ja ehkäisyneuvolatoimintaan integroidut erikoislääkärijohtoiset palvelut Resurssitehokkaat lastenneuvolaan sekä kouluterveydenhuoltoon integroidut erikoislääkärijohtoiset palvelut Resurssitehokkaat ja laadukkaat hoitoprosessit. Oikea-aikaiset sairaanhoidon palvelut kotiin ja kodinomaisiin olosuhteisiin vuodeosastohoidon tarpeen vähentämiseksi. Saattohoitopotilaan hoidon mahdollistaminen kotona. Järjestämissuunnitelma : Ostettu erikoissairaanhoito Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa Palvelustrategia Keskeiset tavoitteet Erikoissairaanhoidon palvelut sairaanhoitopiiriltä Maakunnalliset Ostot kuntayhtymiltä/ kunnilta SHP:n palvelut nivoutuvat potilaiden hoitopolkuihin tarkoituksenmukaisella tavalla ja hoidon porrastus selkeä

153 53 Järjestämissuunnitelma : Perhepalvelut Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa Palvelustrategia Keskeiset tavoitteet Ennalta ehkäisevät palvelut Lähipalvelu/seudullinen Oma toiminta/palveluseteli Tavoitteena on vahvistaa perheiden arjessa selviytymistä perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun kautta. Perheiden tukemisessa tehdään tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin ja erilaisten hankkeiden kanssa. Sosiaalityö Lähipalvelu Oma toiminta Sosiaalityössä painotetaan varhaista perhesosiaalityötä ja järjestetään lastensuojelulain mukaiset palvelut. Pakolaissosiaalityö toimii kiinteässä yhteistyössä pakolaisia vastaanottavien kuntien kanssa pakolaisten kotouttamisessa. Avohuollon tukitoimenpiteet Lähipalvelu Oma toiminta/ostopalvelu Avohuollon tukitoimien palveluita monipuolistetaan omana työnä ja ostopalveluina. Varhaisen tuen ja lastensuojeluperheiden tukea lisätään mm. rekrytoimalla lisää tukihenkilöitä ja tukiperheitä. Lastensuojelun avopalveluita järjestetään tarvittaessa tehostettuna perhetyönä ja perhearviointeina. Sijaishuolto (perhehoito ja laitoshoito) Seudullinen, maakunnallinen Oma toiminta, ostot yksityisiltä, perhehoitoa järjestetään toimeksiantosopimuksilla Lastenkoti Taskukello toimii seudullisena yksikkönä. Laitoshoitoa järjestetään lasten yksilöllisten tarpeiden mukaan. Perhehoidon resurssia ja hoitajien tukea vahvistetaan. Perhehoito on sijaishuoltona ensisijaista. Perheneuvolan lisäksi koulutiimit sekä lasten ja nuorten psykiatriset palvelut Seudullinen, osittain lähipalveluja Oma toiminta Koulutiimitoiminnan vahvistaminen. Lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja perheneuvolan työn integroiminen toiminnalliseksi palvelukokonaisuudeksi. Jatkossa ratkaisuja linjataan PoSote-suunnitelmien mukaisiksi. Perheoikeudelliset palvelut Seudullinen Oma toiminta Perheoikeudellisissa palveluissa tehdään perhesosiaalityötä huolto- ja tapaamisoikeuksiin liittyvissä tilanteissa isyyslain mukaisesti. Sosiaalityöntekijät osallistuvat eroneuvonnan järjestämiseen. Isyyden tunnustamisia vastaanotetaan äitiysneuvolassa isyyslain mukaisesti.

154 54 Järjestämissuunnitelma : Suun terveydenhuolto Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa Palvelustrategia Keskeiset tavoitteet Perushammashoito Lähipalvelut Omaa toimintaa /palveluseteli Hoidon saatavuuden turvaaminen. Palvelujen tuottaminen joustavilla työnjakomalleilla (hammaslääkärit ja suuhygienistit). Oikomishammashoito Seudulliset palvelut Oma toiminta Saatavuusperusteet valtakunnallisten suositusten mukaiset ja hoitoonpääsy toteutuu lain edellyttämällä tavalla Anestesiahammashoito Seudulliset palvelut Oma toiminta Resurssitehokkaasti järjestetty Päivystys Seudulliset- / maakunnalliset palvelut Oma toiminta / ostot sairaanhoitopiiriltä/ yksityiseltä palveluntuottajalta Palvelujen saattaminen päivystysasetuksen edellyttämälle tasolle. Hammastekniset palvelut Seudulliset palvelut Ostopalvelut Resurssitehokkaasti järjestetty

155 55 Järjestämissuunnitelma : Vammaispalvelut Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa Palvelustrategia Keskeiset tavoitteet Vaikeavammaiset asiakkaat (omaishoidon tuki, vpl:n kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu, asunnon laitteet ja muutostyöt, muut tukitoimet) Seudullinen palvelu Ostopalvelut, henkilökohtainen apu myös omana toimintana Palvelut järjestetään lakisääteisesti asiakkaan palvelutarpeen mukaan ensisijaisena kotiin annettavat palvelut. Asunnon muutostyöt toteutetaan yhteistyössä kunnan rakennusvalvonnan kanssa. Kuljetuspalvelujen järjestelyissä huomioidaan kuntien palveluliikenne. Vaikeavammaisen palveluasuminen Seudullinen palvelu Ostopalvelut Palveluasuminen järjestetään palvelutarpeen mukaisesti. Sosiaalityö ja palveluohjaus Seudullinen palvelu Oma toiminta Vahvistetaan asiakkaan ja verkostojen kanssa tehtävää yhteistyötä asiakkuuden alkuvaiheessa ja palvelutarveselvityksen aikana. Kehitysvammaiset avohoito (päivätoiminta, työtoiminta, omaishoidon tuki, perhehoito) Lähipalvelu, seudullinen palvelu Oma toiminta, ostot säätiöltä, yksityiset henkilöt Kehitysvammaiset saavat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon peruspalvelut ja kuntoutuspalvelut kuntayhtymän omana toimintana. Tilapäishoito tuotetaan ensisijaisesti omana toimintana tai perhehoitona. Työtoiminnan kehittäminen yhteistyössä TOIMI-säätiön kanssa. Päivätoimintaa monipuolistetaan asiakkaan palvelutarve ja erityistarpeet huomioiden. Kehitysvammaisten palveluasuminen Seudullinen palvelu Ostopalvelut / oma toiminta Asumispalveluiden järjestäminen asiakkaan palvelutarpeen ja mitatun toimintakyvyn mukaan. Ensisijaista tuettu asuminen ja ohjattu asuminen. Palveluasuminen järjestetään vain ympärivuorokautista palvelua tarvitseville. Kotona asumista tuetaan myös teknisillä turvajärjestelmillä ja yöpartiotoiminnalla. Vammaisten lasten asumis- ja tilapäishoidon yksikko tuottaa palvelut alle 18-vuotiaille tilapäis- ja pitempiaikaisessa asumisessa. Kehitysvammaisten laitoshoito Maakunnallinen palvelu Ostot Vaalijalan kuntayhtymältä Vaalijalan laitoshoito suunnataan kuntoutusta tarvitseville asiakkaille.

156 56 Järjestämissuunnitelma : Vastaanotto Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa Palvelustrategia Keskeiset tavoitteet Vastaanottopalvelut kokonaisuutena Lähipalvelu/ seudullinen palvelu Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Terveyshyötyä sekä omavastuuta ja omahoitoa lisäävät palvelut. Yhteydensaannin, hoidon tarpeen arvioinnin, palveluohjauksen ja ajanvarausjärjestelmän kehittäminen hyödyntäen sähköistä asiointia. Palvelujen peittävyyden pitäminen riittävällä tasolla. Terveyserojen kaventaminen. Asiakaslähtöiset palveluajat. Kilpailukyvyn edistäminen. Potilaan valinnanvapauden edistäminen. Päivystys Seudullinen palvelu Oma toiminta Iisalmessa toimii 24/7 perusterveydenhuollon päivystys, joka täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset. Toimiva ja yhdessä sovittu hoidon porrastus KYS:n laajan ympärivuorokautisen päivystyksen kanssa. Terveysneuvonta/ neuvolat ja koulu-ja opiskeluterveydenhuolto, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lähipalvelu Oma toiminta Kotikäyntitoiminnan ja monialaisen yhteistyön kehittäminen. Terveyden edistämisen ja jalkautuvan työn edistäminen - yhteistyö kunta- ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Terveysneuvonnan sähköisten palvelujen kehittäminen. Avovastaanotto Lähipalvelu Oma toiminta / Palveluseteli Asiakaslähtöiset ja helposti saavutettavat palvelut. Toimintamallia kehitetään pitkäjänteisesti digitalisaatio huomioiden. Kilpailukyvyn edistäminen. Valinnanvapauskokeiluun osallistuminen.

157 57 Järjestämissuunnitelma : Ympäristötoimi Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa Palvelustrategia Keskeiset tavoitteet Terveysvalvonta Seudulliset palvelut Oma toiminta OIVA-laaduntarkkailujärjestelmän käyttö osana elintarvikevalvontaa. Valtakunnallisten ATK-ohjelmien hyödyntäminen myös muussa terveysvalvonnassa. Eläinlääkintähuolto Lähipalvelut/Seudulliset palvelut Oma toiminta Turvataan eläinlääkärin päivystyspalvelun saatavuus kahden päivystäjän järjestelmällä. Ympäristönsuojelu Seudulliset palvelut Oma toiminta Pintavesien ja pohjavesien hyvä laatu. Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä ympäristö.

158 Muistio 152/ /2018 Hallintokeskus Pohjolankatu 21, Iisalmi Iisalmi Palvelusopimusneuvottelu Aika klo Paikka Läsnä Keskusvarikon kokoushuone, Iisalmi Jarmo Ronkainen Eeva Suomalainen Elina Siirola, klo Jouko Tenhunen Juho Pulkka Airi Pietikäinen Jouni Toppinen Iivo Polvi Riitta Korpihalla Kauko Korolainen, puheenjohtaja Seija Kärkkäinen Leila Pekkanen Eija Jestola Anssi Uutela Riitta Luukkonen Martti Veteli Virpi Kauppinen, sihteeri 1. Kokouksen avaus Kauko Korolainen avasi kokouksen. Puheenjohtajaksi valittiin Kauko Korolainen. 2. Talousarvion valmistelu Talousarviovalmistelussa on huomioitu kunnan antama raami. Palkan korotukset ovat merkittävä kuluerä ja vaikutus on 1,2 milj. e, lisäksi palkankorotuksilla on kerrannaisvaikutus palveluiden ostoissa hinnan korotuksina. Epäpätevyysalennukset vaikuttavat jonkin verran erityisesti vuonna Isoja toiminnanmuutoksia ei ole lukuunottamatta psykiatrian päivystystä ja tahdonvastaista hoitoa. Erikoissairaanhoidon kustannuksissa Iisalmella on suurin nousu. SHP:n talousarvion valmistelu vuodelle 2019 on vielä kesken ja uuden tuottavuusohjelman valmistelu on tulossa. Lastensuojelussa on ollut uusia sijoituksia tämän kesän aikana ja ne voivat vaikuttaa myös ensi vuoden kustannuksiin. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa psykiatrisen päivystyksen ja tahdonvastaisen hoidon osalta pyydetyt kannanotot ovat saapuneet. Päivystysasetuksen perusteella kuntayhtymä ei voi toteuttaa ympärivuorokautista psykiatrista päivystystä. Tahdosta riippumaton hoito edellyttää päivystystä, joten tahdonvastainen hoito siirtyy sairaanhoitopiirille. Poikkeuslupaa toiminnalle ei voi anoa. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Pohjolankatu 21) Iisalmi Puhelinvaihde (017) kirjaamo@ylasavonsote.fi IISALMI KIURUVESI SONKAJÄRVI VIEREMÄ

159 Muistio 152/ /2018 Hallintokeskus Pohjolankatu 21, Iisalmi Sairaanhoitopiiri toteaa lausunnossaan että potilaiden lukumäärään verraten ympärivuorokautisen päivystyksen järjestäminen on liian kallista ( e/vuosi). Tiedottamisessa on huomioitava säilyvien palveluiden esille tuonti. Avohoitoa pyritään tehostamaan entisestään. Talousarvion valmistelussa on pyritty huomioimaan muutos. Ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisen kustannukset tulisi arvioida kokonaisuutena mm. leikkaustoiminta, vastentahtoinen hoito ja sosiaalipäivystys. Ympärivuorokautisen päivystyksen kustannukset olisivat noin 2,5 milj. e sairaanhoitopiirin järjestämänä. Sosiaalipäivystyksestä on annettu syyskuun lopulla Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfo. Maakunnassa Kuopion kaupungilla on velvollisuus järjestää lain mukainen sosiaalipäivystys 24/7. Tällä hetkellä toteutettu sosiaalipäivystys ei ole lain mukainen. Mikäli työntekijät siirtyvät Kuopion kaupungin palvelukseen niin kustannukset säilynevät samansuuruisina. Sosiaalipäivystyksen järjestelyistä on aloitettu neuvottelut Kuopion kaupungin kanssa. Asiaa ei ole huomioitu talousarvion valmistelussa. Todettiin, ettäkeskittämisasetus vie tärkeitä palveluita pois alueelta. 3. Hoito- ja hoivapalvelut Iisalmen kustannusten kasvu 1,1 %, e. Hoito- ja hoivapalveluiden esitysaineisto on muistion liitteenä (LIITE 1). Pikku Kangaslammin yksikkö lakkautetaan ensi vuoden aikana ja hoito järjestetään Kirkonsalmella. Palvelusetelikokeilu aloitetaan asumispalveluissa ensi vuonna ja kotihoidon palvelusetelin käyttöä pyritään laajentamaan. Palvelukeskus Kirkonsalmen laitoshoidon purku alkaen. Tehostetussa palveluasumisessa asiakas on vuokralla, asiakasmaksuperusteet ovat erilaiset hoito ei palveluna eroa laitoshoidosta. Tarkempi selvitys on muistion liitteenä (LIITE 2). Kiuruveden Nivan 11 paikasta vähennetään 5 paikkaa. Asiaa käsitellään vielä Kiuruveden neuvottelussa. Kotihoitoon on panostettu ja henkilöstöä lisätty ensi vuodelle. Asiakkaan kotihoidon ja hoidon tarve arvioidaan hoidontarpeen arvioinnin kautta. Kaikki eivät pääse kunnallisen kotihoidon piiriin, yksityiseltä palveluntuottajalta on mahdollisuus ostaa kotihoidon palveluita. Saattohoitoa tehdään kotona kotisairaalan kanssa. Liukuesteiden hankintaa ( e) ei ole vielä huomioitu talousarviossa. Iisalmen kaupungin edustajat totesivat, että kustannukset lisätään talousarvioon ja toivoivat hyvää tiedottamista asiasta. Yhtymähallituksen talousarvion käsittelyyn/päätöksentekoon kaivataan tilastoja miten laitoshoidon purku ja kotihoito ovat kehittyneet pitkällä aikavälillä. 4. Hyvinvointipalvelut Aikuispsykososiaaliset palvelut Avohoitoon on lisätty resurssia. Vapaaehtoisen hoidon ulkokuntamyyntiä on lisätty vastentahtoisen hoidon Kuopion keskittymisen vuoksi. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Pohjolankatu 21) Iisalmi Puhelinvaihde (017) kirjaamo@ylasavonsote.fi IISALMI KIURUVESI SONKAJÄRVI VIEREMÄ

160 Muistio 152/ /2018 Hallintokeskus Pohjolankatu 21, Iisalmi Aikuissosiaalityö Ostopalvelumäärärahaa on lisätty. Pakolaissosiaalityöntekijän panos on siirretty perhepalveluihin. Seudullinen palveluohjaus on jaettu kuntien kesken talousarviossa. Perhepalvelut Ankkuritoimintaan on lisätty 0,5 palveluohjaajan ja 0,6 sosiaalityöntekijän työpanosta. Kodin ulkopuolella sijoituksia on jouduttu tekemään Iisalmessa kesän aikana 17. Sijoituksiin ei ole varauduttu talousarviossa ja ne aiheuttavat todennäköisesti ylitystä jo vuodelle Ennaltaehkäisevään toimintaan on panostettu. Psyykkarien siirtyminen kunnille tai maakunnalle selviää valmistelun aikana. Vammaispalvelut Kokonaisuudessa ei ole juurikaan muutoksia, kustannustason nousu nostaa kuluja. Vastaanottopalvelut/terveysneuvonta Maksuttomaan ehkäisyyn alle 20 vuotiaille on varattu e. Raskauden keskeytysten määrä on suurempi Iisalmessa kuin maassa keskimäärin. 5. Terveyspalvelut Oma toiminta Leikkaustoiminnan tilaus kasvaa, mutta siihen sisältyvät kirurgian ja silmätautien Osa kuluista on siirtynyt ostettuun esh:n kuluihin. Leikkaustoiminnan ulkokuntamyynnin vähennys näkyy myös kuntoutuksen ulkokuntamyynnissä. Leikkaustoiminnan palveluntuottajan kanssa käydään arviointikeskustelu marraskuussa toiminnasta. Ostettu esh Lisäys ensi vuoteen on 1,2 milj. e. Vuoden 2018 ylitysarvio on 1,7 milj. e. Määrärahaa on lisätty myös sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ostettuihin palveluihin e. Hoito- ja hoivapalvelut/hoitotarvikejakelu Hoitotarvikejakelun keskittämisellä on pystytty kustannussäästöön. Kuntoutus Kotikuntoutuksesta on vähennetty avokuntoutuksen työpanosta. Sotaveteraanien osalta Valtionkonttorin Sotelle myöntämän määrärahan arvioidaan riittävän. Vastaanottopalvelut Palveluiden kilpailutuksen myötä hintojen nousu oli merkittävä ja näkyy talousarviossa. Etälääkäripalvelun lisäys euroa. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Pohjolankatu 21) Iisalmi Puhelinvaihde (017) kirjaamo@ylasavonsote.fi IISALMI KIURUVESI SONKAJÄRVI VIEREMÄ

161 Muistio 152/ /2018 Hallintokeskus Pohjolankatu 21, Iisalmi 6. Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut 7. Terveys Kampus hanke 8. Yhteenveto Ympäristönsuojelun yhteistyöstä on neuvoteltu Pielaveden kanssa vuoden 2019 alusta. Kustannuslisäys olisi n e. Kustannusten jako asukasluvun perusteella, Iisalmelle tulisi kustannusten lisäystä n euroa. Kunnat tekevät löytöeläinten hoidosta sopimukset. Nykyinen yrittäjä on ilmoittanut lopettavansa. Talousarviolainoista tehty koonti on muistion liitteenä (LIITE 3). Vuoden 2018 laina on käytetty 1. vaiheen rakentamiseen. Terveyskampus hankkeen 2. vaiheen suunnittelu on käynnissä ja rakentaminen on tarkoitus aloittaa ennen kesää Vuodelle 2020 on suunniteltu sairaalan peruskorjaus ja sairaalan yhden siiven purkaminen. Muuntojoustavuus on huomioitava, että rakennusten käyttöikä ja mahdollisuudet ovat mahdollisimman hyvät. Tarvittaessa Iisalmen kaupunginhallitus ottaa kantaa asiaan, kun on saatu selvitykset yhtymähallituksessa kotihoidosta ja asumispalveluista. Ennakoivien kotikäyntien aloittamismahdollisuus Iisalmessa ensi vuonna jäi vielä pohdittavaksi. Virpi Kauppinen hallintosihteeri Tämä asiakirja on allekirjoitettu asianhallintajärjestelmän sähköisellä henkilökohtaisella tunnuksella Liitteet Hoito- ja hoivapalvelut, esitysaineisto Laitoshoidon purku, esitysaineisto Talousarviolainat Jakelu Iisalmen kaupunki, kirjaamo Jarmo Ronkainen Eeva Suomalainen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Pohjolankatu 21) Iisalmi Puhelinvaihde (017) kirjaamo@ylasavonsote.fi IISALMI KIURUVESI SONKAJÄRVI VIEREMÄ

162 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä TAE 2019 Iisalmi Hoito- ja hoivavastuualue Hoito- ja hoivajohtaja Anne Mikkonen

163 YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ LUONNOS HALLITUSVAIHE JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 2019 MAISEMAMALLIN POHJALTA (1 000 ) Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Kuntayhtymä yhteensä PALVELU TA2018 TA2019 Muutos % TP 17 TA2018 TA2019 Muutos % TP 17 TA2018 TA2019 Muutos % TP 17 TA2018 TA2019 Muutos % TP 17 TA2018 TA2019 Muutos % TP 17 Aikuispsykosos , , , , , Aikuissosiaalityö , , , , , ESH ostettu , , , , , oma ESH,tuotteiste , , , , , Hoito ja hoiva , , , , , Kuntoutus , , , , , Perhepalvelut , , , , , Suun terveydenh , , , , , Vammaispalvelut , , , , , Vastaanotto , , , , , Ympäristötoimi*) , , , , , PALVELUT YHT , , , , , Hallinto seudulliset**) , , , , ,1 773 Kunnittaiset 9 9 MAKSUOSUUS , , , , , ESH ostettu , , , , , Oma toiminta , , , , ,

164 Palvelujen peittävyys 75 vuotta täyttäneistä, tavoitteet PoSoTe Ikääntyvät työryhmä TAVOITE KOTONA ASUVAT 92 % KAIKKI KUNNAT IISALMI KIURUVES I SONKAJÄRVI VIEREMÄ OMAISHOIDON TUEN PIIRISSÄ SÄÄNNÖLLISEN KOTIHOIDON PIIRISSÄ TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN * PITKÄAIKAISLAITOSHOIDOISSA / LYHYTAIKAISHOITO * YHTEENSÄ *

165 Hoito- ja hoivavastuualue TAE 2019 TAE 2019 Kaikki kunnat 44,9 M, + 0,7 % ( ) Iisalmi 1,1 % Kiuruvesi 1,4 % Sonkajärvi -0,2 % Vieremä 1,3 %

166 Oleelliset muutokset Palkat 2,3 % ja arkipyhävapaat 9, työaikamuutoksen vaikutus yöaikaisiin erilliskorvauksiin Omaishoitoa tuotetaan 6 % 75 vuotta täyttäneille, kotiin tuodut palvelut: Kotihoitoa 24/7 vahvistetaan kuntouttavat arviointijaksot ja tehostettu kotihoito (seudullinen resurssi 14 tt), 5 tt/ 8 kk, seudullinen muistikoordinaattori , varahenkilöstö , lääkäriostopäivystys : Seudulliset pitkäaikaislaitos korvataan 25 paikalla tehostetulla palveluasumista ja 4 paikalla lyhytaikaishoitoa: Tehostettu palveluasuminen + 1 M Seudullinen lyhytaikaishoito vähenee 4,36 paikkaa: Akuutti- ja kuntoutusosastopalveluja tuotetaan jäsenkunnille tarvetta vastaavasti vuoden 2018 jäsenkuntien hoitopäivien kokonaismäärästä osastolääkäripäivystys , uniapneatutkimusten lisäys , minimihenkilöstö:

167 Kulut / 75 vuotta täyttänyt asiakas 2018 ja 2019, ei sisällä osastopalveluja IISALMI KIURUVESI SONKAJÄRVI VIEREMÄ KAIKKI KUNNAT TA TAE EROTUS M% -1,20 7,39 2,65 5,00 2,03 TA 2018 TAE 2019 EROTUS M%

168 Liikkumista tukevat palvelut tili henkilökuljetusmaksut Kulut Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Kaikki kunnat

169 Omaishoidon tuki Kulut Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Kaikki kunnat

170 Omaishoidon palveluseteli Kulut Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Kaikki kunnat

171 ASUMISPALVELUT /LYHYTAIKAISHOIDON PAIKAT, HOITOPÄIVÄT JA LASKENNALLISET PÄIVÄT Tarja Huttunen TA2018 TAE2019 EROTUS paikat hoitopäivät lakennallis et paikat paikat laskennalliset hoitopäivät paikat laskennalliset paikat IISALMI Palvelukeskus Kirkonsalmi lyhytaikaishoito ,34 lyhytaikaishoito / seudulliset paikat NIVA 5, , ,50 Pikku Kangaslampi lyhytaikaishoito ,19 YHT. 15, , ,36 KIURUVESI Palvelukeskus Virranranta lyhytaikaishoito Hoitokoti Niva lyhytaikaishoito / seudulliset paikat Niva 2, , ,75 YHT. 7, , ,0-1,75 SONKAJÄRVI Palvelukeskus Tuulikannel lyhytaikaishoito ,0 lyhytaikaishoito / seudulliset paikat Niva 1, ,38 0,0 0,0 0,0-1,38 YHT. 6, , ,0-1,38 VIEREMÄ Palvelukeskus Sotkanhelmi lyhytaikaishoito ,0 0,0 lyhytaikaishoito / seudulliset paikat Niva 1, ,37 1, ,0-0,37 YHT. 4, , ,0-0,37 SOTE KAIKKI lyhytaikaishoito ,0 27, ,1-2,9 lyhyt aikaishoito / seudulliset paikat Niva 11, ,0 6, ,0-5,0-7,9

172 JÄRJESTÄMISTAPA / YMPÄRIVUOROKAUTINEN ASUMISPALVELU (* TA2017 % TA2018 % TAE2019 % IISALMI oma tuotanto , , ,0 47 ostopalvelu , , YHT , , ,0 100 KIURUVESI oma tuotanto , , ostopalvelu , , YHT , , SONKAJÄRVI oma tuotanto , , ostopalvelu , , YHT , , VIEREMÄ oma tuotanto , ,0 2555,0 64 ostopalvelu , , YHT , ,0 4015,0 100 KOKO SOTE oma tuotanto , , ,0 61 ostopalvelu , , YHT , , ,0 100 (* sisältää sosiaalihuoltolain mukaisen laitoshoidon, tehostetun palveluasumsien ja lyhytaikaishoidon)

173 Iisalmen kotihoidon säännölliset asiakkaat ikäryhmittäin ennuste 0-65 v v yli 75 v Yhteensä

174 800 Iisalmen kotihoidon tilapäiset asiakkaat ikäryhmittäin ennuste 0-65 v v yli 75 v Yhteensä

175 Liukuesteet kaatumistapaturmien ehkäisy? Asukasluvun suhteessa Iisalmi (666 paria) Kiuruvesi (333 paria) Sonkajärvi (166 paria) Vieremä (166 paria) Ennakoivaa toimintaa kaatumisten ehkäisemiseksi Kohde iäkäs henkilö, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta Jakelu Ohjurista ja avovastaanotoilta

176 Kiitos

177 Vastauksia Iisalmelle Hoito- ja hoivavastuualue Hoito- ja hoivajohtaja Anne Mikkonen

178 PALVELUKESKUS KIRKONSALMEN LAITOSHOIDON PURKU ALKAEN