SOTE / esivalmisteluvaiheen loppuraportti Sirkku Pikkujämsä, Anna Haverinen, Markku Kipinä, Sirkka-Liisa Olli, Johanna Patanen, Leena

Transkriptio

1 SOTE / esivalmisteluvaiheen loppuraportti Sirkku Pikkujämsä, Anna Haverinen, Markku Kipinä, Sirkka-Liisa Olli, Johanna Patanen, Leena Pimperi-Koivisto, Anu Vuorinen Twitter:@POPmaakunta Youtube: POPmaakunta

2 Loppuraportin sisällysluettelo PoPSTer-terveiset Esivalmistelun raportointi Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Palveluneuvonta ja -ohjaus Asiakaslähtöiset ja integroidut palvelut Viranomaistoiminnot ja asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja osallisuus Sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnassa Aluesimulointi Ohjausmekanismit Tietojohtaminen Tilanne- ja tulevaisuuskuva Koetalousarvio TKI-O Vihreällä otsikoidut diat ovat PoPSTer-raportin materiaalista koottuja ehdotuksia, sinisellä otsikoidut diat esivalmisteluvaiheen raportointia.

3 PoPSTer-terveiset

4 Sote-uudistuksen esivalmisteluvaihetta edelsi Pohjois- Pohjanmaalla PoPSTer-hanke Maakunnan kuntajohtajat linjasivat Pohjois-Pohjanmaan liiton kuntajohtajakokouksessa, että maakunnallista sote-valmistelua lähdetään toteuttamaan hankkeistamalla valmistelu- ja kehittämistyö. Hanketta valmisteltiin yhteistyössä kaikkien Pohjois-Pohjanmaan kuntien kanssa. Käytännön valmistelu tehtiin alueen kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveysjohtajien, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Pohjanmaan liiton asiantuntijoiden yhteisessä työryhmässä. PoPSTer-hankkeen tavoitteeksi asetettiin luoda mallit ja toimintatavat, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon uudessa palvelurakenteessa voidaan toteuttaa palveluintegraatio ja eheät palveluketjut nykyisen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella ottaen huomioon maakunnan erityispiirteet; mm. väestö, väestörakenne ja niiden kehittyminen, palvelurakenne (julkinen ja yksityinen), alueen taloudelliset- ja henkilöstöresurssit sekä teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet. Hankkeen tavoitteena on parantaa Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta ja tehokkuutta kehittämällä palvelukokonaisuuksia ja palvelurakennetta asiakastarpeiden ja asiakasprosessien integraation pohjalta. Ensisijaista on lähipalvelujen varaan rakentuva arjen tuki ja palvelujen toteuttaminen siten että erikoisosaaminen tukee perustason toimintaa. Tavoitteena on, että hankkeen tuloksena syntyy ehdotus siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan alkaen syntymässä olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Ehdotuksen tulee sisältää toimenpiteet, joilla päästään soten kustannusten kasvun puolittamiseen. Hanketyön ulkopuolelle rajattiin niitä asioita, jotka valmistellaan osana maakuntauudistuksen kokonaisuutta: itsehallintoalueen johtamisjärjestelmä, henkilöstön hallinnollinen asema, osa tukipalveluista, omaisuus ja rahoitus.

5 PoPSTerin tavoitteet Asiakaslähtöisyyden varmistaminen kaikissa alueen väestölle tuotettavissa sote-palveluissa. Integraatiohyötyjen varmistaminen. Tehokkuuden, vaikuttavuuden ja säästöjen suunnittelu ja kehittäminen alueen eri osat ja asukkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen. Soten asukaskohtaisten kustannusten nettokasvun puolittaminen pysyvästi palvelujen taso (=laatu ja määrä suhteessa tarpeeseen) turvaten. Tarvevakioitujen soten nettomenojen indeksiluku max. 95 (koko maa = 100).

6 PoPSTerin nykytila-analyysia: Ongelmia - tänä päivänäkin ratkottava Palveluratkaisut jäykkiä ja raskaita palveluja suosivia Laitosvaltainen palvelurakenne Asiakaskohtainen joustavuus vähäistä Kotona asumista tukevien tukipalveluiden sisältö ja valikoima suppea Kotona asumista ja toimintakykyä tukevan kuntoutuksen vähäisyys Palvelut eivät toimi integroidusti Asiakkaan siirtyminen perustasolta erityistason tai vaativan tason palveluihin on jäsentymätöntä Osaamisen kehittämisen tarpeita esim. palvelutarpeen arvioinneissa ja palveluohjauksessa

7 Esivalmistelun raportointi

8 Sote-valmistelun ohjaus Pohjois-Pohjanmaalla Ohjaavien ryhmien kokousmuistiot löytyvät osoitteesta popmaakunta.fi Laaja seurantaryhmä (60 70 jäsentä) Vapaaehtoinen poliittinen seurantaryhmä (12 jäsentä) Johtoryhmä (13+13 virkamiestä) Epävirallinen yhteistoimintaelin (9 työnantajan + 9 henkilöstön edustajaa) Sote-ryhmä (nykyorganisaatioiden toimivaltainen johto) valmistelee Sote- ICT-ohjausryhmä valmistelee

9 Soteuudistuksen valmistelu VM:n esivalmisteluvaiheen rahoituksella Nimike Nimi Työaika-% Ajankohta Sote-vastuuvalmistelija Sote-projektipäällikkö Sote-projektipäällikkö Sote-projektipäällikkö Sote-projektipäällikkö Sote-projektipäällikkö Sote-projektipäällikkö Sote-projektipäällikkö Sote-projektipäällikkö Sote-pr.pääll./sote-koordin. Asiantuntija Asiantuntija Asiantuntija Asiantuntija Asiantuntija Asiantuntija Asiantuntija Asiantuntija Asiantuntija Asiantuntija Asiantuntija Johdon sihteeri Sirkku Pikkujämsä Anna Haverinen Anu Vuorinen Leena Pimperi-Koivisto Sirkka-Liisa Olli Markku Kipinä Pirjo Kejonen Merja Meriläinen Elina Välikangas Johanna Patanen Kirsi Paasovaara Sanna Salmela Mirva Salmela Leena Sikala Minna Mäkiniemi Jyrki Seppä Irma Toivanen Merja Halonen Mauno Mikkola Tuula Saukkonen Oili Ojala Nina Liedes Lisäksi sote-asioiden valmistelua tekivät maku/sote-uudistuksen valmisteluorganisaatiossa osaltaan Talous: Projektipäällikkö Heidi Alatalo, controller Maarit Laurila, controller Satu Keskitalo, talousassistentti Heli Starck Tietojohtaminen: asiantuntija Suvi Nuutinen, asiantuntija Rauni Kotilainen, asiantuntija Jari Vanhatalo, asiantuntija Niina Jaako, asiantuntija Marja Vesa Sote-ICT: projektipäällikkö Pekka Kantola, projektipäällikkö Merja Hauhtonen, asiantuntija Eve Moilanen Valmistelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä LAPE-, OTE- ja I&O kärkihankkeiden kanssa. Valmistelutyöhön osallistui satoja henkilöitä OOT (osana omaa työtään) maakunnan sote-organisaatioista sekä eri sidosryhmistä (muut organisaatiot, ammattijärjestöt, yksityissektori, kansalaisjärjestöt) erilaisissa työryhmissä ja ohjausryhmissä.

10 POP Sote-valmisteluorganisaatiosta on osallistuttu lukuisiin kansallisiin verkostoihin (mm. seuraavat) Muutosjohtaja- ja sote-muutosjohtajat Sote-järjestämisen verkosto Palveluintegraatio-verkosto (STM), palveluketjut-palvelukokonaisuudet, PKPK-verkosto (THL) Talousvalmistelun verkostot Tietojohtamisen verkostot mm. maakuntatieto-verkosto, kustannus-vaikuttavuus(kuva)-työryhmä, kansallinen tiedonhallinnan verkosto (Kela, STM, THL) Kokonaisarkkitehtuurin työryhmä, SoteDigi asiakasneuvottelukunta Sote-liikelaitosverkosto Aikuissosiaalityön verkosto, OTSO (OT -SOS), Vammaispalveluiden verkosto, VIP (LAPE SiSote) Hyte-verkosto Valvonnan verkosto Yta-valmistelun verkosto Maakuntien Tilakeskuksen Asumispalvelut -verkosto

11 Esivalmisteluvaiheessa jatkettiin PoPSTerin tulosten ja esitysten syventämistä Kaikki valmistelumateriaali on koottu Popmaakunta.fi sivuille Lisämateriaalia Popmaakunnan sähköisessä työtilassa POPmaakunnan valmistelussa nousivat erityisesti esiin Toimintamallien uudistaminen ja kehittäminen mm. kansallisten kärkihankkeiden linjauksin: Lape (Lapset ja perheet), I&O (Ikäihmiset ja omaishoito) ja OTE (Osatyökykyiset) Järjestämistoiminto ja vaikuttava järjestäminen Palveluiden integraatio (eri asiakasryhmät, monialaisuus) Tietojohtaminen (toiminta ja talous, tilannekuva) Ohjausmekanismit (valtio-maakunta, järjestäjä-tuottaja) ja koetalousarvio Sote osana konsernirakennetta

12 SOTE Saatiin tehdyksi Kehittäen päästään eteenpäin Vaatii asiantuntija-tukea Monialaisen maakunnan tilannekuva ja tulevien muutoksien ennakointi -toiminnan ja talouden yhteensovittaminen -Maakunnan monialainen tilannekuva -Koetalousarvio -Perinpohjainen valmistautuminen kansallisiin ministeriöiden neuvotteluihin ja tulevaisuuteen -Toiminnan ja talouden yhteensovittaminen alueelliset erityispiirteet huomioiden -Muutoksien ennakointi -Vaikuttavien, uudenlaisten ohjausmenetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen -Resurssien vaikuttava kohdentaminen -Työnjako ja roolitus niin alueellisesti, sairaanhoitopiireittäin kuin sairaaloittain -Palvelutarpeiden nopeisiin tai voimakkaisiin muutoksiin reagointi (esim. palvelurakenteen muutokset) Tietojohtaminen -Suunnitelma maakunnallisen tietoon perustuvan johtamisen mallista -Yhteinen ymmärrys tietojohtamisen mahdollisuuksista, haasteista ja tämän hetken esteistä -Tunnistettiin yhteisiä tietoalustoja kuten Oulu Health, Tulsa (Tulevaisuuden sairaala) -Tietoon perustuvan johtamisen vaiheittainen syventäminen -Tietojohtamisen työkalujen jalkauttaminen -Osaamisresurssin turvaaminen -Yhteisten tietoalustojen ja niiden skaalattavuuden hyödyntäminen -Maakunnalliseen tietoon perustuvan johtamisen mallin laaja ja yhteinen ymmärrys sekä hyväksyntä -Tietointegraation mahdollistava lainsäädäntö Monialainen integraatio -Vahvan järjestäjän edellytyksien ja mahdollisuuksien tunnistaminen -Yhteisasiakkuuksien tunnistus ja monialaisten palveluketjujen kuvaus ja mallinnus -Monialaisen kehittämistyön tekeminen (Lape, I&O, OTE, Työke- ja RISE-yhteistyö) -Palvelukuvaukset, -kriteeristöt ja valvonta -Yhteensovittava johtaminen -Rooleista ja työnjaosta sopiminen useissa palvelukokonaisuuksissa ja asiakasryhmissä (elämänkaari) -Monialaisen ja moniorganisaatioita palvelevan palveluohjauksen koordinointi ja toteutus -Moniammatillisen, palvelukokonaisuuksien rajat ylittävän työn tekemisen ja tiedon siirtymisen mahdollistava lainsäädäntö -Monialaiset prosessikuvaukset ja työnjaot Aluesimulointi ja alueiden erityispiirteiden ja kysymysten huomiointi -Tunnistettiin toimijat, erityispiirteet, hyvät käytännöt ja voimavarat sekä integraatiopotentiaali -Aloitettiin alueellinen palvelukokonaisuuksien, resurssien ja osaamisen yhteensovittaminen yhdessä kehittäen -Toiminnan ja talouden yhteensovittaminen alueelliset erityispiirteet huomioiden -Hyvien käytäntöjen arviointi ja analysointi -Alueellisen yhteistyön tiivistyminen tai alueiden uudelleen organisointi -Alueiden erityispiirteiden ja voimavarojen todellinen hyödyntäminen -Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan varmistaminen TKI ja osaaminen -Yhteinen näkemys tutkimuksen merkityksestä ja investointiluonteesta -Osaamisen ja osaamisvajeiden tunnistaminen -Tietoon perustuvien, yhtenäisten kriteerien dokumentointi -Selvitettiin YTA-alueen monialainen tutkimusinfra -Vaikuttavien työmenetelmien ja mallien kehittäminen, arviointi ja tutkiminen -Osaamisen ennakointi (mm. yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa) -Kumppanuusmallit kehittämisen työkaluna (mm. yritykset, järjestöt) -Monitieteinen tutkimus ohjaa monialaista, integraatiota hyödyntävää monialaisen toiminnan kehittämistä ja työtä (yhteinen tutkimusohjelma) -OT- ja VIP-rakenteet ja resurssoinnit (Osaamisen tukikeskus ja Vaativan

13 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen

14 Sote osana konserniorganisaatiota Osana maakuntakonsernia valmisteltiin sote-toimialan rakenteita sekä luottamuselinorganisaation, maakuntaviraston (järjestämisorganisaation rakenne) ja palvelutuotannon (liikelaitos, liikelaitoksen rakenne) osalta Organisoitumisessa painotettiin integraationäkökulmaa Erityisesti palvelutuotannon sisäisessä organisoitumisessa ei edetty vielä kovin pitkälle Laajemmin materiaalia löytyy popmaakunta.fi Monialaisen maakunnan järjestämis- ja tuottamisorganisaatioiden rakenteessa pyrittiin painottamaan integraationäkökulmaa ja vaikuttavuutta.

15 Sote ja ylimaakunnallinen yhteistyö Terveydenhuoltolain mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen ja sairaanhoitopiirien yhteisen osuuskunnan valmistelu sekä muu yhteistyö oli PPSHP:n vastuulla Valmisteluorganisaatiosta Osallistuttiin STM:n yhteistyöalueen järjestämissopimuksen pohjan työstämiseen Ylläpidettiin vuoropuhelun rakenteena pohjoisen yhteistyöalueen kuukausittaista Skype-verkostoa (maakuntajohtajat, shp-johtajat, muutosjohtajat ja sote-muutosjohtajat) Hahmoteltiin rakennetta, jossa tulevan yhteistyöalueen linjauksia ja päätöksiä voitaisiin tehdä Laajemmin materiaalia löytyy popmaakunta.fi Sairaanhoitopiirit ovat sote-toimialalla luontevia alustoja ylimaakunnalliselle yhteistyölle. Erikoissairaanhoidon lisäksi tulee enenevästi varmistua myös sosiaalipalveluiden (mm. sosiaalipäivystys, erityisen vaativat sosiaalipalvelut), sote-ict:n sekä TKI-O toimintojen yhteistyöstä. Laaja vuoropuhelu perustason toimijoiden kanssa sekä riittävä asiantuntemus tulee varmistaa.

16 Monituottajuus ja valinnanvapaus Pohjoisen yhteistyöalueen neljän maakunnan yhteinen sote-peruspalveluiden markkinaselvitys (KPMG Oy) tehtiin alkuvodesta 2019 Innovatiivisten hankinta- ja kumppanuusmallien selvitys (Owalgroup Oy) valmistuu kesäkuussa 2019 Yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtiin paljon yhteistyötä Sitran tuella toteutettiin palveluyrityksille Soteuttamo x2 Yritykset mukana aluesimulaatiotyöryhmissä Tilannekatsaukset ja vuoropuhelu yrittäjäjärjestöjen tilaisuuksissa Lainsäädännön ja sopimusmallien perehdytys Yritysten kouluttaminen ja infot sekä osallistuminen kehittämishankkeisiin (mm. eboost) Palvelustrategiaan olisi sisällytetty monituottajuutta koskevat järjestämisen strategiset tavoitteet ja linjaukset, mutta tätä ei ehditty valmistella Valinnanvapauspilotoinnissa varauduttiin asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin pilotointiin. Lainsäädännön viivästyttyä pilotteja ei aloitettu. Osallistuttiin kansallisiin työryhmiin, joissa tehtiin valinnanvapauslain mukaisia hallintopäätöksen, palvelukuvauksen ja sopimusten mallipohjia Laajemmin materiaalia ja markkinaselvitykset löytyvät popmaakunta.fi Monituottajuuden optimaalinen hyödyntäminen edellyttää järjestäjän aktiivista otetta markkinoiden johtamisessa, kehittämisessä ja kumppanuuden hallinnassa.

17

18 Palvelurakenteen ja verkon periaatteet Väestön palvelutarpeet ja kansalliset suositukset palveluiden peittävyyksistä ohjasivat palveluverkon periaatteita valmistelussa arjen, kotona selviämisen tuki, palveluohjaus, palvelutarpeen arvio perustason, erityistason ja vaativan erityistason palvelut => Päätösehdotuksia ei palveluverkosta tehty Palveluiden saavutettavuutta arvotettiin sekä johtoryhmässä että poliittisessa ohjausryhmässä osana strategiatyötä Paikkatietoon perustuvien palveluverkko-mallien analyysit (SOLOGGS) Lähi- ja keskitettyjen palveluiden analysointia tehtiin aluesimulointien yhteydessä Tavoitteena oli luoda kotona asumista tukevat palvelukokonaisuudet kaikille erityisryhmille Tunnistettiin alueellisia ja paikallisia erityispiirteitä ja niiden vaikutuksia palveluiden saavutettavuuteen Sote-palveluiden käytössä olevat tilat kartoitettiin ja arvioitiin niiden kunto ja käytettävyys suhteessa väestön palvelutarpeisiin Kuntien omistamien ja ympärivuorokautisten sote-palveluiden (asuminen, laitoshoito, sairaala- /vuodeosastohoito) käytössä olevien sote-kiinteistöjen osalta tehtiin laaja katselmus jalkautuen analysoimaan tilat sekä tekniseltä että toiminnalliselta kunnoltaan (liite). Tiloista 33 % oli hyvässä tai uutta vastaavassa kunnossa ja peräti 67 % katsottiin heikko-tyydyttäväkuntoisiksi. Kaikkien maakunnalle siirtyvien kiinteistöjen selvitysraportti löytyy popmaakunta.fi

19 Palvelut hyvinvointikeskuksissa ja osin hyvinvointiasemilla Valmistellun valinnanvapauslain määrittelyjen ja palvelurakenteen periaatteiden mukaisesti kuvattiin sotepalveluiden saavutettavuutta läheisyys-keskittämis -mahdollisuuksien avulla. Myös alueellisesti simulointien yhteydessä tätä mietittiin ja kuvattiin. Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hoitajien vastaanotto Lääkärin vastaanotto Suun terveydenhuolto Laboratorionäytteenotto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Työterveyshuolto Toiminta- ja työkyvyn arviot Kuntoutus (terapiat, apuvälinepalvelut) Kuvantaminen (mm. röntgen) Monialaista arviota ja hoitoa tarvitsevat ja niistä hyötyvät (paljon palveluita käyttävien ongelmat) Erityisosaaminen, mm: Geriatria Psykiatriat ja päihdehoito Sisätautien kansansairaudet (diabetes, reuma) Kivun hoito Palliatiivinen- ja saattohoito, elämän loppuvaiheen hoito Sosiaaliohjaus, arjen tuki Kotona asumista tukevat palvelut (mm. ateriapalvelut, turvapalvelut, vuorohoito) Kotihoito ja perhepalvelut (lapsiperheet, ikäihmiset ja erityisryhmät) Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvio Aikuissosiaalityö Perheneuvola Sosiaalinen kuntoutus Työllistymistä tukeva toiminta Työhön valmennus Työ- ja päivätoiminta Perheoikeudelliset palvelut Asumispalvelut Kotoutumisen edistäminen Erityisosaaminen, mm: Vammaispalvelun sosiaalityö Kehitysvammahuolto Lastensuojelu

20 Palveluneuvonta ja-ohjaus

21 Palveluneuvonta ja -ohjaus Hyvin toimivilla neuvonta- ja ohjauspalveluilla vastataan kansalaisten tiedon tarpeisiin. Palveluohjaus toteutetaan asiakaslähtöisesti huomioiden eri asiakasryhmien tarpeet ja kansalaisten yhdenvertaisuus. Maakunta kehittää digitaalisia neuvonta- ja ohjauspalveluita hyödyntäen kansallista digitaalisten palveluiden kehitystyötä. Kansalaisneuvonnan sisällöllistä kehittämistä tehdään yhteistyössä maakunnan kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Maakunta täsmentää maakunnan liikelaitoksen ja suoran valinnan palveluntuottajien neuvonta- ja ohjausvastuut osana palvelusopimuksia/sopimusohjausta. Maakunta edellyttää palvelusopimuksissa suoran valinnan palveluiden tuottajilta yhteyshenkilön nimeämistä vastinpariksi maakunnan liikelaitoksen omatyöntekijälle. Maakunnan liikelaitos perustaa arvioidun asiakastarpeen perusteella alueelliset monialaiset tiimit intensiiviseen palveluohjaukseen ja nimeää omatyöntekijät kaikille laajasti palveluita tarvitseville. Maakunnassa yhtenäistetään palvelukriteerit, otetaan käyttöön yhtenäiset palvelutarvearvioinnin työvälineet ja strukturoitu asiakassuunnitelma.

22 Palveluohjauksen valmistelu Tavoitteena yhtenäinen palvelutarpeen arviointi ja palvelujen myöntämiseen liittyvä päätöksenteko POPmaakunnassa Ns. geneerinen malli palveluohjauksen tasoista PoPSTerloppuraportissa Hyödynnettiin I&O- ja Lape-kärkihanketyöskentelyjä

23 Palveluohjauksen porrastuksen tasot Lähde: Honkakoski, Kinnunen & Vuorijärvi Palveluneuvonta - Ehkäisevä painotus: hyvivoinnin edistäminen neuvonnan ja ohjauksen keinoin - Riskitekijöiden tunnistaminen - Palvelutarpeen selvittämisen tarpeellisuuden tunnistaminen ja arviointiin ohjaaminen Case Management Yleinen palveluohjaus - Palvelutarpeiden selvittäminen - Palvelusuunnitelma, palveluiden järjestäminen - Palveluprosessissa huolehtiminen Asiakasmäärä vähenee ja asiakaskontaktin ja ohjauksen intensiteetti kasvavat Intensiivinen palveluohjaus Paljon palveluja ja ohjausta tarvitsevat Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin fyysiset ja sähköiset palvelut Palveluohjauksen palveluhallinnollisten ja ohjauksellisten interventioiden porrastaminen asiakkaan tarpeiden ja palveluprosessin mukaan Welfare mix: julkinen, yksityinen, kolmas sektori, informaali tuki Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut Muut hyvinvointia ja toimintakykyä edistävät palvelut Sosiaalihuollon erityispalvelut, erikoissairaanhoito

24 Palveluohjauksen tasot ikäihmisten palveluissa Neuvontaa ja ohjausta annetaan palveluohjauksen kaikilla eri tasoilla. Se toimii myös ns. porttina varsinaiseen asiakasja palveluohjaukseen. Ikäihminen kokoaa palvelunsa ammattilaisen neuvonnan ja ohjauksen tuella Yleinen viestintä ja neuvonta Matalan kynnyksen neuvonta ja ohjaus Asiakkaan ohjaus ja palvelutarpeen arvio Asiakasmäärä vähenee ja kontaktien laajuus sekä yksilöllisyys ja intensiteetti kasvavat Palvelukokonaisuuksien seuranta Intensiivinen asiakasohjaus Kunnan hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen toiminta Ikäihmisten matalankynnyksen neuvontapisteet, puhelinneuvonta, verkossa tapahtuva neuvonta Mahdollinen sotekeskus Maakunnan liikelaitos (asiakas- ja palveluohjaus) POP-I&Oaineistosta

25 PP-LAPEaineistosta

26 Asiakaskohtainen palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelman tekeminen) Asiakaskohtaisen palveluohjauksen tehtävä on asiakkaan yksilöllisten palvelutarpeiden määrittely ja niitä vastaavien sopivien ja vaikuttavien palvelujen järjestäminen Palveluprosessiin kuuluu monialainen palvelutarpeen arviointi, -suunnitelman laatiminen, -päätösten tekeminen (hallinnollinen päätös), palveluiden järjestäminen ja niiden toteutumisen arviointi Palveluohjauksessa kohtaavat asiakkaan tarpeet, palvelujärjestelmä palvelutuottajineen, yhteiskunnan lainsäädännölliset sekä taloudelliset ja hallinnolliset reunaehdot Palveluohjaus edustaa samanaikaisesti palveluhallinnon toteuttamistapaa ja asiakastyön menetelmää Lähde: Honkakoski, Kinnunen, Vuorijärvi & Raappana 2015: Palveluohjaus avain asiakastyöhön ja palveluhallintoon. Poske, Oulu.

27 Asiakaslähtöiset ja integroidut palvelut

28 Asiakaslähtöiset ja integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut Asiakaslähtöisyyttä on tukea asiakasta ja hänen omia voimavarojaan tarpeen mukaisilla palveluilla siten, että hän pärjää mahdollisimman hyvin omassa arkiympäristössään. Asiakaslähtöinen palvelu rakennetaan kerta toisensa jälkeen jokaisessa tapahtumassa ja kohtaamisessa asiakkaan ja mahdollisesti hänen läheistensä kanssa yhdessä - asiakas ihmisenä ja toimijana. Integroitujen palveluiden johtaminen niin järjestämisen kuin tuotannon tasolla edellyttää uutta ajattelua, osaamista ja asennetta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa, toimintatavoissa ja -kulttuurissa. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa tehtiin tiiviistä yhteistyötä eri toimintojen välillä ja suunniteltu uudistus olisi antanut mahdollisuuden monialaiseen integraatioon eli palveluiden ja toimintojen yhteensovittamiseen. Todellinen yhdistyminen integraation kaikilla tasoilla on pitkäjänteisen työn tulos ja voi vaatia vuosia, mutta vaatii myös lainsäädännön uudistuksia.

29 Integraation ymmärrys Maakunnan vastuulla on integroida eli yhteensovittaa monituottajamallin verkostomaiset palvelut toimiviksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Tämä koskee kaikkia julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja niin perustasolla kuin erityistasolla. Myös kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Lisäksi maakunnan tehtävä on varmistaa, että tieto kulkee sujuvasti tuottajien välillä ja palvelut täyttävät laatukriteerit. Asiakkaan tarpeisiin perustuva sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittaminen on keskeinen keino parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja järjestää ne kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Lähtökohtana on, että asiakkaan tarpeita arvioidaan kokonaisuutena. Ihmisiä ei juoksuteta asiantuntijalta toiselle niin, ettei kenelläkään ole kokonaiskuvaa, jolloin aikaa ja rahaa tuhlataan jonottamiseen ja päällekkäisiin toimenpiteisiin.

30 Integraation tasot Järjestämisen integraatio: - yksi vahva järjestäjä eli maakunta, joka vastaa tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta sekä viranomaistoiminnoista. - maakunta vastaa alueellisesti palveluiden vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun arvioinnista, sekä asiakkaiden valinnanvapauden tukemisesta. Tuotannollinen integraatio: - palveluja tarjotaan kustannusvaikuttavina selkeinä palvelukokonaisuuksina. - toteutetaan verkostomaisessa rakenteessa, jossa on useita palveluntuottajia. Lisäksi tuotannollista integraatiota toteutetaan yksittäisissä palveluyksiköissä. - Eheä ja saumaton palvelu kotoa kotiin - Palvelupaketit, osaamiskeskukset - Hoidon tarpeen arviointi, potilasohjaus ja osallisuus Palveluketjujen integraatio: - maakunta järjestää hoito- ja palvelukokonaisuudet siten, että eri palveluilla ja palvelutuottajilla on sujuva yhteys muihin palveluihin. - vaatii ohjattuja sopimuksia jatkolähetteistä ja yksittäisten palveluiden yhdistämistä kokonaisuuksiin. - Asiakasryhmien palvelukokonaisuudet (tietopaketit) - Asiakkaan näkökulmasta oikea-aikaista - Asiakasohjaus ja osallisuus Tiedon integraatio - Palveluketjujen ja hoidon jatkuvuuden tae - Asiakassuunnitelma - Itsearvioinnin ja kokemustiedon hyödyntäminen

31 Monialainen integraatio Kasvupalvelut ja sote miten yhteensovitus varmistetaan? Hyte Nuorisotyö Kunnat Asiakas Maakunta Koulutus Työllistymisen ja/tai kotoutumisen tmv. edistäminen Sote Elinvoimatehtävät Kasvupalvelut Katso myös yhteenveto sotekakuntakierroksen raportointi popmaakunta.fi

32 Palveluohjaus Mikähän minusta tulee isona? Mistä saisin töitä? Pitäisiköhän vaihtaa alaa? Jaksanko? Olisikohan osaaikaisuus ratkaisu? Neuvonta Omatoimiasiakas Asiakkuuden aloitus Oma kuva Ratkaisun löytyminen Sivistys/koulu/ nuoristotyö+sote Ennakointi Pudokkuu den riskien tunnistus Oma kuva Arjen ja elämän hallinnan tuki Osallisuus ja arjen hallinta Työterveyshuolto+Sote Työkyvyn menettämisen uhka Tarvekartoitus Oma kuva Työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen palauttaminen/ päivitys Ratkaisujen löytäminen Työhön palaaminen/sope utuminen tai eläköityminen Ohjaus Kasvu-/TEpalvelut+Sote Ennakointi Asiakkuuden aloitus Palvelutarpe en arviointi Oma kuva Valmistautu minen ja ratkaisun haku Ratkaisun löytäminen Lopetus Kuntoutuminen+Sote Sairastuminen/va mmaautuminen Tarvekartoitus Oma kuva Kuntoutuminen Arjen ratkaisujen löytäminen Kotiutuminen Rikosseuraamuspalvelut+Sote Yksilöohjaus Kotoutuminen+Sote Asiakkuuden aloitus Alkukartoitus Tuomio Oma kuva Oma kuva Eteenpäin meneminen Elämänhallin nan haku ja löytäminen Ratkaisun löytäminen Vapautuminen Kotoutuminen Työstetty yhdessä POP Kasvu-, sote-palvelut, Kela sekä Työke-hanke (TTL) Mukaillen Arnkill, Ensimmäiset siirtymät Keskisiirtymät Myöhemmät siirtymät Integraatiotiimi Integraatiotiimi

33 Viranomaistoiminnot ja asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (palvelukuvaukset, -kriteeristöt ja valvonta)

34 Viranomaistoiminnot ja asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko Maakunta ei voi siirtää suoran valinnan palveluihin tehtäviä, joihin sisältyy julkisen vallan käyttöä, jollei tehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle ole säädetty erikseen. Maakunnalla tulee olemaan vahva sosiaali- ja terveydenhuollon valvontatehtävä. Viranomaistoimintojen osalta tulee valmistella: julkisen vallan päätöksenteon delegointisäännöt (monijäseniseltä toimielimeltä viranhaltijoille), sosiaali- ja terveydenhuollon vastuuviranomaisten määrittelyt hallintosääntöön, palvelujen myöntämisen kriteeristöjen määrittely ja yhdenmukaistaminen, asiakasmaksujen määritteleminen uudistuvan asiakasmaksulainsäädännön tarkennusten myötä, valvontaan liittyvien tehtävien kokonaisuuden määritteleminen ja vastuujaot.

35 Palvelukriteerien valmistelu Tavoitteena, että POPmaakunnassa myönnetään (sosiaali)palvelut yhtenäisin perustein sekä tarvearviointi- ja päätöksentekomallein Maakunnan väestölle turvataan yhdenvertaisuus ja kustannusvaikuttavat, asiakkaan tarvetta vastaavat palvelut Valmistelu kohdentui pääasiassa sosiaalipalveluiden kriteerien harmonisointiin Päätöksentekoon tuotavat ns. palveluihin pääsykriteerit Arviointiprosessien/toimintamallien harmonisointi Palveluiden luokittelussa hyödynnettiin kansallisia luokitteluja, mm. palvelutehtäväluokittelua (-> talousja toimintatiedon organisaatioriippumaton hyödyntäminen) Valmistelussa mukana koko maakunnan palveluohjaajien verkosto Tilanneanalyysi voimassa olevista kriteeristöistä ja toimintamalleista Jatkovalmistelusuunnitelman laatiminen Järjestämisen tiimi ohjasi valmistelua

36 Otteita elävästä elämästä Valmistelun yhteydessä tehtyjä havaintoja käytännön työn arjesta

37 Kehittämisen kohteet Yhdenmukaiset palvelujen myöntämisen kriteerit ja soveltamisohjeet Yksilöllinen tarve ja harkinta Koulutus, oikeuskäytäntöjen seuranta Palvelutarpeen arviointi ja palvelujen myöntämisen perusteet Käyttöön mittareita (esim. RAI, Maple) ja yhteiset viitearvot Myöntämisperusteiksi Alueelliset moniammatilliset tiimit asiantuntijuuden ja osaamisen vahvistamiseksi Esim. mittavat asunnonmuutostyöt Kuntien peittävyyksien vertaaminen kriteereihin ja laatusuosituksiin -> palvelurakenneuudistuksen jatkaminen Asiakasmäärät/eurot tietyissä palveluissa Toimintaohjeet ja prosessikuvaukset laadun parantamiseksi alueellinen tasalaatuisuus Kuko (kuntouttava kotihoito)- ja Toko (toimiva kotihoito)-työryhmien ja aluesimuloinnin pohjalta kuntien palvelutuotannon kehittäminen

38 Kriteereistä ja myöntämisperusteista Luonnokset laadittu: Kotipalvelu Kotipalvelun tukipalvelut - Ateriapalvelut - Turvapalvelut - Kauppapalvelu - Siivouspalvelu Päivätoiminta Kotihoito Kotisairaanhoito Kotisairaalahoito Asumispalvelut Lyhytaikainen kuntouttava asuminen Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Perhehoito (ikäihmiset) Tilapäinen asumispalvelu Tuettu asuminen Omaishoito Lapsiperheiden kotipalvelu Sosiaalinen kuntoutus Välitystili Liikkumista tukevat palvelut

39 Kansallisen omavalvontaverkoston yhteisesti suosittama valvonnan rakenne valmisteltiin Uudenmaan maakunnan valmisteluorganisaatiossa. POPmaakunnan valmistelu olisi edennyt tämän tiekartan mukaisesti.

40 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja osallisuus

41 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Pohjois-Pohjanmaalla tavoitteena on luoda hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pysyvät kunnalliset ja maakunnalliset rakenteet, joiden kautta hyvinvointityö kytketään osaksi strategista johtamista ja hyödynnetään monipuolisesti vuorovaikutteisia yhteistoimintakäytäntöjä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi määritellään hyvinvoinnin edistäminen strategiseksi päämääräksi kaikille palvelutuotannosta vastaaville tahoille, luodaan yhteistyörakenne, joka varmistaa strategian ja siitä johdettujen tavoitteiden toteuttamisen ja seurannan kaikkien palvelutuotannosta vastaavien organisaatioiden toiminnassa, luodaan yksi yhteinen rakenne, jolla kuntien, maakunnan ja muiden toimijoiden hyvinvointityötä voidaan koordinoida ja ohjata yhteisten tavoitteiden pohjalta samaan suuntaan, kytketään maakunnallinen hyvinvointikertomus maakuntastrategian valmisteluun sekä toiminnan ja talouden suunnitteluun, edistetään asukkaiden osallisuutta hyvinvointityöhön ja sen suunnitteluun.

42

43

44

45

46

47

48

49 Osallisuus ja järjestöyhteistyö Osallisuus oli keskeinen ohjaava periaate koko maakunta- ja sote-valmistelussa. Sote-alan järjestöt osallistuivat tiiviisti valmistelun eri vaiheisiin. Mm. toimielintyöskentely ja soten aluesimulointi Järjestöjen kanssa arvioitiin toimijoiden roolia ja eri mahdollisuuksia mm. palvelun tuottajana ja varhaisen tuen vertaistoiminnoissa. Tärkeänä yhteistyökumppanina toimi Pohjois-Pohjanmaan järjestörakennehanke, jossa tarkoituksena on tukea erityisesti sote-järjestöjä yhteiskunnan ajankohtaisissa uudistuksissa. Valmistelussa tehtiin myös alustavaa tarkastelua pysyvien yhteistyörakenteiden muodostamiseksi järjestöjen, kuntien ja maakunnan välillä. Lisäksi arvioitiin myös mm. järjestöavustusten maakunnallisia periaatteita. Vuoropuheluun järjestöjen kanssa tarvitaan säännölliset ja toimivat rakenteet.

50 Sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnassa

51 Lasten ja perheiden palvelut Hyvinvoinnin perustan muodostavat lapsen ja perheen arkiympäristö, koti, varhaiskasvatus ja koulu. Palvelut toteutetaan pääsääntöisesti peruspalveluilla kasvu- ja kehitysympäristössä. Erityisosaamisella tuetaan perustason toimijoita konsultaatioilla, kouluttamisella ja tarkoituksenmukaisesti jalkautumalla. Perheiden kanssa toteutettu palvelun ja hoidon suunnittelu varmistaa palvelujen oikea-aikaisuuden ja tarvelähtöisyyden. Palvelujärjestelmä rakentuu sisällöllisesti kolmeen tasoon: matalan kynnyksen palvelut, erityistason palvelut ja vaativan tason palvelut. Toteutetaan verkostomaisesti toimiva perhekeskusmalli siten, että palvelut tavoitetaan matalalla kynnyksellä ja ne toimivat koordinoidusti ja tieto kulkee. Määritellään maakunnalliset kuvaukset ja toimintamallit sekä eri toimijoiden roolit, miten edetään eriasteisen huolen herättyä. Varmistetaan lapsen ja perheen ohjaus ja pääsy oikeiden palveluiden piiriin. Maakunnalliset kuvaukset tehdään monitoimijaisesti. Erityistaso toimii mahdollisuuksien mukaan avopalveluina tiiviissä yhteistyössä muiden palveluiden ja toimijoiden kanssa. Vaativat sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelut (lastensuojelu, somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito) toteutetaan integroidusti, vaikuttavasti ja tehokkaasti (OT-keskukset).

52 Lasten ja perheiden palvelut Erityiset painopistealueet esivalmistelussa: Perhekeskus-toimintamalli perustason monitoimijaisten palveluiden integraation mahdollistajana Systeeminen lastensuojelu (SyTy) toimintamallin jalkautus maakunnan alueen lastensuojelun ammattilaisille OT (Osaamisen tukikeskus)- ja VIP (Vaativan erityistason oppimisen tuen) - verkostot -> erityisen vaativan tason monialaisten palvelukokonaisuuksien valmistelu koko Pohjoisella alueella Lastensuojelun palveluiden yhteishankinta Monialainen yhteistyö palvelurakenteen kaikilla tasoilla Lape-hankkeen jatko: agentit ja muu kehittäminen, kansallinen ohjaus, alueellinen toteutus vuoden 2019 ajalla ja siitä eteenpäin

53

54

55 SyTy hanke Pohjois- Pohjanmaalla Toimii Pohjois-Pohjanmaan liiton alaisuudessa Osa LAPEn siltaustoimenpiteitä ja makusote -esivalmistelua Mukana kaikki Pohjois- Pohjanmaan kuntayhtymät: Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (RAS) Oulunkaaren kuntayhtymä Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Hailuoto Pyhäjo ki Merijärvi Oulainen Kalajoki Alavieska Ylivieska Sievi Nivala Reisjärvi Ii Haapavesi Oulu Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Siikajok i Haapajärvi Siikalatv a Kärsämäki Pyhäjärvi Pyhäntä Pudasjärvi Utajärvi Vaala Taivalkoski Kuusamo Ei mukana

56 Vuoden 2019 aikana 1. Luodaan mallin pysyvää toimeenpanoa varten maakunnalliset tukirakenteet Maakunnallinen ohjausryhmä: Tuki mallin käyttöön otolle ja juurruttamiselle, mallin kirjaaminen palvelustrategiaan Maakuntatasoinen johtoryhmä: Toimeenpanon suunnittelu ja toteutus yhdessä vastuuhenkilön kanssa 2. Varmistetaan johdon ja yhteistyökumppanien perehdytys ja sitoutuminen Perehdytetään SI-SO-TE vastuuhenkilöt. Sovitaan yhteistyötavoista sekä perus- ja erityispalveluiden tarpeenmukaisesta perehdyttämisestä systeemiseen malliin Tiedotetaan ja perehdytetään lastensuojelun (asiakkaiden) ammatilliset verkostot systeemiseen toimintamalliin 3. Organisoidaan lastensuojelu systeemisen toimintamallin mukaiseksi tiimityöksi ja luodaan tiimi- ja täydennyskoulutusten avulla perusta tiimien osaamiselle maakunnalliset kouluttajat tiimien kouluttaminen THL:n kouluttajakoulutuksen mallin mukaisesti (tasalaatuisuus) Varmistetaan malliin siirtyvien tiimien systeemisen mallin mukainen rakenne Varmistetaan tiimien asiakasmäärä mallin mukaiseksi 4. Varmistetaan, että toimeenpano tuottaa vertailtavaa ja luotettavaa arviointi- ja tutkimustietoa mallin vaikutuksista ja kehittämistarpeista Toimitaan koulutetun mallin mukaisesti THL:n arviointitutkimus Implementoinnin vastuuhenkilö: Toimintamallin toimeenpanon koordinointi Viestitetään kuntien / kuntayhtyminen poliittiselle johdolle systeemisestä toimintamallista, mm. sen vaikutuksista Varmistetaan riittävä tuki konsultoiville työntekijöille mm. verkostotapaamisten ja täydennyskoulutusten avulla Varmistetaan perheterapeuttien saatavuus tiimeihin ja perheterapeuttien tuki esim. verkostotapaamisille Maakunnallinen (Pohjoisen OT alueen) lastensuojelun tiedonkeruu

57

58

59

60

61 Toimintakyky ja laaja-alainen kuntoutus Toimintakyvyn arviointia tehdään palvelurakenteen kaikilla tasoilla, jotta kuntoutuksen tarve saadaan tunnistettua mahdollisimman varhain. Keskeinen paikka on sote-keskus, jossa kuntoutuksen tarpeen arviointia tukevat myös sosiaalityön palvelut. Aikuissosiaalityön koordinoiva rooli korostuu erityisesti sosiaalisessa kuntoutuksessa. Maakunnassa lisätään kotikuntoutusta erityisesti ikäihmisille niin, että tavoitteet kotona asuvien ikäihmisten määrässä saavutetaan. Digitaaliset kuntoutumista tukevat palvelut otetaan käyttöön pikaisesti ja niiden käyttömahdollisuudet arvioidaan aina; palveluiden käyttöä opastetaan ja arvioidaan jatkuvasti. Kuntoutuksen vaativien palveluiden osaaminen sekä tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio kootaan alueellisesti ns. osaamiskeskuksiin, mutta varmistetaan tarvittava osaamisen tuki koko maakuntaan. Erityistason palveluiden osaaminen ja saatavuus varmistetaan maakunnan liikelaitoksen yksiköihin ja matalan kynnyksen palveluiden saatavuus sote-keskuksiin tai peruskunnan palveluihin. Monituottajuutta vahvistetaan kaikilla palvelurakenteen tasoilla ja alueellisesti kattavasti. Palveluiden kehittämisessä huomioidaan osallisuus ja kokemustieto, mm. kehittäjäasiakkaiden kautta.

62 Toimintakyky ja laaja-alainen kuntoutus Saatiin tehdyksi Kehittäen päästään eteenpäin Vaatii asiantuntija-tukea Toimintakyvyn ja kuntoutuksen laajaalainen ymmärrys (ICF) -Moniammatillinen keskustelu -yhteisen kielen ja ymmärryksen löytäminen -Koulutus-organisaatioiden yhteistyö ja työnjako -Laajan toimintakykykäsityksen juurruttaminen -Toimintaa ja palveluita ohjaavaksi ilmiöksi Kuntoutuksen integraatiopotentiaali, erityisesti monialaisten palveluiden käyttäjien palveluketjuissa -Paljon sote-palveluita sisältävien hoito- ja palveluketjujen kuvaus yksilölähtöisesti (terveyssostyö ja kuntoutusohjaus) -Yleisten polkujen mallinnus -Aikuissosiaalityön koordinoiva rooli -Rooleista ja työnjaosta sopiminen -Moniammatilliset palvelukokonaisuuksien rajat ylittävät prosessikuvaukset ja työnjaot Työikäisten palvelukokonaisuudessa työ- ja toimintakyvyn arviointi ja parantaminen kuntoutuksen keinoin niin työssä olevilla kuin työttömilläkin -Monialaisten palveluketjujen kuvaus ja mallinnus -Monialaisen kehittämistyön tekeminen (Tth-, Työke- ja Oteyhteistyö) -Rooleista ja työnjaosta sopiminen -Kokemusasiakkuuksien hyödyntäminen -Moniammatilliset palvelukokonaisuuksien rajat ylittävät prosessikuvaukset ja työnjaot Ikäihmisten kotikuntoutuksen toimintamalli -Mallinnus -Kokeilu -Analysointi osin -Jalkauttaminen -Ohjeistuksen yhdenmukaistaminen -Yleisen mallin hyväksyminen Palvelurakenteen tasot ylittävät sekä monituottajuutta hyödyntävät kuntoutuksen prosessit -Tunnistettiin -Kuvattiin osittain (apuvälineprosessi) -Tarkat kuvaukset ja työnjaot -Kokemusasiakkuuksien hyödyntäminen -Moniammatilliset palvelukokonaisuuksien rajat ylittävät prosessikuvaukset ja työnjaot

63 Ikäihmisten palvelut ja sairaalatoiminta Ikäihmisten palveluiden, avosairaanhoidon ja sairaalatoiminnan saumaton yhteistyö on edellytyksenä palvelurakenteiden uudistamiselle. Keskeistä on avohoidon kehittyminen, aktiivinen kuntoutus ja riittävät kotiin annettavat palvelut. Sairaaloissa hoidetaan laadukkaasti ja turvallisesti ne potilaat, jotka ovat sairaalahoidon tarpeessa. Sairaansijojen määrä maakunnassa vastaa palvelutarvetta. Tehdään palvelurakennemuutoksen tueksi henkilöstörakenteen muutossuunnitelma. Asiakasarviointijärjestelmä RAI otetaan käyttöön koko maakunnan alueella asiakastyön ja johtamisen tueksi. Rakennetaan toimenpideohjelma teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseksi kotona asumisen tueksi. Maakunta kehittää ikäihmisten ja erityisryhmien asumisen uusia, yhteisöllisiä ratkaisuja kuntien kanssa. Omais- ja perhehoidon tueksi perustetaan maakunnan alueille osaamisverkosto. Kotona asumisen tueksi laaditaan yhteinen moniammatillisuuden varmistava palvelumalli Integroidaan erityistason ja perustason sairaalatoiminta yhdeksi kokonaisuudeksi ja varmistetaan tehokkaat ja vaikuttavat hoitojaksot. Integrointi hankkeistetaan jatkovalmistelussa erillisillä työryhmillä ja toimeksiannoilla. Otetaan käyttöön yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä. Sulautetaan Tulevaisuuden sairaala 2030-hankkeen suunnittelu maakuntavalmisteluun. Kehitetään voimakkaasti avopalveluita ja avovastaanottotoimintaa (kuvattu vastaanottotoiminnan ja välittömän avun kohdalla) Varmistetaan perustason sairaaloiden riittävät lääkäri-, tutkimus- ja kuntoutuspalvelut joka päivä. Selvitetään perustason nykyisten sairaaloiden ja vuodeosastojen toiminta ja tilojen kunto ja valmistellaan ehdotus sairaalakapasiteetin optimoinniksi asteittain kokonaistaloudellisesti ja koko maakunnan alue huomioon ottaen.

64 Ikäihmisten palvelut ja sairaalatoiminta Ikäihmisten kaikkien palveluiden (avopalveluiden, päivystyksellisten palveluiden ja sairaalatoiminnan) saumaton yhteistyö on edellytyksenä palvelurakenteiden uudistamiselle. Keskeistä on avohoidon kehittyminen, aktiivinen kuntoutus ja riittävät, monipuoliset kotiin ja muihin asumisen ympäristöihin annettavat palvelut. Vietiin eteenpäin palvelurakennemuutoksen kehittämistä ennaltaehkäiseviä ja kevyempiä palveluita painottaen raskaampien palveluiden osuuden vähenemiseksi sekä sen edellyttämää henkilöstörakenteen muutossuunnitelmaa. Asiakasarviointijärjestelmä RAI otettiin käyttöön osassa maakunnan aluetta, suunnitelma laajentumisesta tehtiin Monipuolistettiin kotona asumista tukevia, 24/7 palveluja Rakennettiin toimenpideohjelmaa teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseksi kotona asumisen tueksi niiden ennakkoluulottomaan käyttöönottoon Tunnistettiin ikäihmisten ja erityisryhmien asumisen uusia, normaaliuden periaatteen mukaisia ja yhteisöllisyyttä tukevia ratkaisuja kuntien kanssa Tunnistettiin tarve ja mahdollisuudet myös haasteet integroida erityistason ja perustason sairaalatoiminta yhdeksi kokonaisuudeksi ja varmistaa tehokkaat ja vaikuttavat hoitojaksot. Tulevaisuuden sairaala 2030-hankkeen suunnittelun valmisteluun osallistuttiin maakuntavalmistelusta. Selvitettiin perustason nykyisten sairaaloiden ja vuodeosastojen toiminta ja tilojen kunto.

65 I&O kärkihanke Ikäihmisten hyvinvointia on kehitetty ja vahvistettu monialaisesti ja osallistaen eri toimijoita -> Iäkkäiden yhteen sovitettujen palvelujen kokonaisuus on muodostunut yhteistyössä I&O kärkihankkeen muutosagentin, maakunnallisen kehittämisverkoston sekä maakunnan valmisteluhenkilöstön kanssa. Mukana ovat olleet myös mm. ikäihmiset itse, vanhusneuvostot ja yhdistys- ja järjestötoimijat. Kehittämisen painopisteet ovat olleet: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Asiakas- ja palveluohjaus Kotiin annettavat palvelut Monipuoliset asumisen ratkaisut Omais- ja perhehoito Iäkkäiden yhteensovitettu palvelukokonaisuus Pohjois-Pohjanmaalla yhteenveto Tuloksena kuvauksia hyvistä käytänteistä sekä mm. seuraavista toimintamalleista: Sähköinen hyvinvointitarkastus ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit Yhtenäinen palvelutarpeen arviointi Kotikuntoutus Omaishoidon tuen kokonaisuus

66 Välittömän avun tarve Monikanavainen neuvonta, ohjaus ja tarvittaessa välitön apu taataan 24/7 koko maakunnan alueella. perustetaan maakunnallinen tieto-, yhteys- ja konsultaatiokeskus, joka palvelee sekä kuntalaisia että ammattilaisia ympärivuorokautisesti; laajennetaan sähköiset palvelut ja otetaan käyttöön uudet digitaaliset palvelut (ODA, virtuaalisairaala, chat) koko maakunnan alueella; otetaan käyttöön yhteiset potilas- ja asiakastietojärjestelmät; varmistetaan ammattilaisten välinen yhteydensaanti ja konsultaatiomahdollisuudet sekä osaaminen; suunnitellaan ja otetaan käyttöön innovatiivisesti, miten alueellisesti pystytään toteuttamaan kotiin ja asumisyksiköihin vietävät sote-palvelut (arviointi, tutkimus, hoito, kuntoutus, kotisairaala, kotisaattohoito) tarpeen mukaan 24/7 siten, että asiakkaiden turhaa siirtelyä, päivystyskäyttöä ja sairaalajaksoja voidaan välttää; käyttöön otetaan mm. teknologia, etädiagnostiikka ja keveät liikkuvat tiimit siten, että kaikki alueella olevat voimavarat on hyödynnetty tarkoituksenmukaisesti.

67 Avohoito ja vastaanotto Vastaanottopalvelujen on toimittava, jotta tavoitteet kotona pärjäämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi toteutuvat ja palvelurakennemuutos mahdollistuu. Sähköisiä palveluita ja digitalisaatiota hyödynnetään varmistamaan tehokas, joustava ja kansalaisille lähipalveluina näyttäytyvä palvelukokonaisuus. laajennetaan sähköiset palvelut ja otetaan käyttöön uudet digitaaliset palvelut (ODA, virtuaalisairaala, chat) koko maakunnan alueella. Sujuvoitetaan ajanvarausta ja hoidon tarpeen arviota sekä kansalaisen informointia. varmistetaan ammattilaisten välinen yhteydensaanti ja konsultaatiomahdollisuudet eri tasoilla. Tuetaan lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminnalla kotona ja asumisyksiköissä pärjäämistä. otetaan käyttöön yhteinen asiakassuunnitelma. suunnitellaan ja otetaan käyttöön innovatiivisesti, miten alueellisesti pystytään toteuttamaan kotiin ja asumisyksiköihin vietävät sote-palvelut (arviointi, tutkimus, hoito, kuntoutus, kotisairaala, kotisaattohoito) tarpeen mukaan 24/7 siten, että asiakkaiden turhaa siirtelyä, päivystyskäyttöä ja sairaalajaksoja voidaan välttää. Otetaan käyttöön mm. teknologia, etädiagnostiikka ja keveät liikkuvat tiimit. Laajennetaan hoitajien ja eritystyöntekijöiden itsenäistä vastaanottotoimintaa (fysioterapeutit, kansansairauksien hoito, kiirevastaanotot) varmistaen lääkärituki. Tehdään selvitys, miten ilta- ja viikonloppuaikainen lievempien terveysongelmien kiirevastaanottotoiminta on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Määritellään ja jalkautetaan asiakaslähtöiset ja tehokkaat hoitoketjut yhdistämällä eri ammattilaisten, toimijoiden ja erikoisalojen osaaminen. Luodaan rakenne ja toimintamallit hoitoketjujen päivittämiseksi. Varmistetaan erikoisaloittain, miten osaamisella pystytään tukemaan perustasoa monimuotoisesti ja monikanavaisesti.

68 Terveydenhuollon avopalvelut ja jalkautuva erikoissairaanhoito Aluesimuloinneissa tehtiin tarkkaa nykytilan kartoitusta maakunnan eri alueilla toteutuvista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon avopalveluista sekä myös välittömän avun palveluista Väestön erilaiset palvelutarpeet eri alueilla tunnistettiin Alueiden palveluita verrattiin tunnistettuihin tarpeisiin Alueet itse analysoivat tulevia palveluiden peittävyyksiä ja saavutettavuuksia suhteessa palvelutarpeisiin ja alueelliseen taloudelliseen kantokykyyn Laajemmat analyysit aluesimulointiaineistojen yhteydessä popmaakunta.fi

69 Pohjoispohjalaisen ihmisen polku sote-palveluissa (1/2) PAINOPISTE MUISSA KUIN SOTE-PALVELUISSA SOTE-PALVELU Kaikki hyvin Kun kiireetön huoli herää Matalan kynnyksen apu kiireettömään huoleen Yhteydenotto sote-palveluihin Kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (= aineiston ulkopuolinen lisäys) Mahdollisimman laajat ohjauspalvelut ensisijaisiin matalan kynnyksen palveluihin: puhelinpalvelut sähköiset palvelut: Virtuaalisairaala (oirearviointi), ODA, Omahoitopalvelu, Chatpalvelut matalan kynnyksen neuvonta Mahdollisimman laajat ensisijaiset matalan kynnyksen palvelut Sähköiset palvelut: Virtuaalisairaala, ODA, Omahoitopalvelu 3. sektorin toiminta Tuki kotona ja arjessa pärjäämiselle Mielenterveyttä tukevia palveluja Varhaiset kuntoutuspalvelut Työterveyshuollon palvelut Helppo yhteydenotto yleiseen palveluohjaukseen puhelin chat-palvelu sähköinen ajanvaraus Riittävä palveluohjaajien määrä Jatkuu seuraavassa diassa. Tehokas ja vaikuttava ennaltaehkäisevä toiminta 3. sektorin toiminta Digikummit opettamassa ja tukemassa sähköisten järjestelmien käyttöä: Esim. sähköinen terveystarkastus, omien tietojen ja tulosten kirjaaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen periaate mukana kaikissa polun vaiheissa

70 Pohjoispohjalaisen ihmisen polku sote-palveluissa (2/2) (somaattisella puolella) SOTE-PALVELUT (JATKOA EDELLISELLE DIALLE) SOTE-PERUSPALVELUT JA -ERITYISPALVELUT LÄHIPALVELUNA LIIKELAITOS TASO 1 TASO 2 TASO 3 TASO 4 SOTE-PERUSTASO (lähellä asukasta) ERITYISOSAAMINEN LÄHIPALVELUNA (lähellä asukasta) JALKAUTUVA ERIKOISSAIRAANHOITO (lähellä asukasta) VAATIVA ERIKOISSAIRAAN- HOITO Palvelut: Yleislääkärin perusvastaanotot (myös etävastaanottona) Hoitajan perusvastaanotot Lääkäri-hoitaja-perusvastaanotot Erityistyöntekijöiden palvelut: Tiettyihin asioihin perehtyneiden vastuulääkärien ja vastuu- / erikois- / asiantuntijahoitajien vastaanotot Ravitsemus-, puhe- ja toimintaterapeuttien sekä asiantuntija-fysioterapeuttien vastaanotot Muut tarpeenmukaiset erityistyöntekijät ja erityistyöryhmät Erikoislääkärien palvelut: Määräytyy alueen tarpeen mukaisesti Joka alueella tarvitaan ikääntyneisiin liittyvää erikoisalaosaamista Erikoislääkäri käsittelee lähetteet etänä tai paikanpäällä viikoittain Konsultaatiovastaus heti konsultaation käsittelyn jälkeen Lähete perustason tai vaativan tason erikoissairaanhoitoon Ammattilaisresurssit turvattava kaikilla tasoilla, mutta erityisesti perustasolla (yleislääkärien ja hoitajien määrä) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen periaate mukana kaikilla tasoilla

71 Erityisosaaminen asiakkaan lähipalveluna (täsmentää edellisen dian tasoa 2) Aineistossa mainittuja erityisosaajia: Asiantuntija- / vastuu- / erityis- / erikoishoitajat: diabetes, sydän, reuma, keuhko / astma / COPD, uniapnea, haava, muisti, silmä, syöpä, psykiatria, depressio, avanne asiakasvastaava päivystävä sairaanhoitaja reseptioikeushoitaja uä-hoitaja chat- / digihoitaja Kätilö-sonograaferit (uä-tutkimuksen tekijät) Asiantuntijafysioterapeutit Ravitsemusterapeutit Toimintaterapeutit Puheterapeutit Työryhmät: esim. monialainen kuntoutus- ja toimintakyky -työryhmä Vastuu-/ erikois- / erityis- / asiantuntijahoitajat: Erikoishoitajien vastaanotot lisääntymässä Alueille monipuolisesti asiantuntijahoitajia Itsenäistä vastaanottoa esim. klo 8-16 välillä joustoa vastaanottoaikoihin (esim. ilta-aikoja)? Kaikkien asiantuntijahoitajien vastaanotto samaan yhteyteen keskinäinen yhteistyö ja konsultointi helpompaa, koska osin samoja asiakkaita käy kaikilla Vastuuhoitajaverkoston kehittäminen Säännölliset verkostotapaamiset koordinaatio, ohjaus, konsultaatiomahdollisuudet esim. chat-verkostona koordinointivastuu sovitaan sote-keskusten ja liikelaitoksen kesken yhteiset toimintakäytännöt Vastuuhoitajat toimivat yhdessä liikelaitoksen työntekijöiden kanssa eri sote-keskuksissa moniosaajia Muuta: Erityisosaamista edellyttävän laitteiston käyttö maksimoitava

72 Sote-palveluissa korostuvia asioita Asiakassuunnitelma (palvelu- ja hoitosuunnitelma) ohjaa yhteistyötä. On kaikkien osallistuvien käytössä. Päivitetään tarvittaessa. Tilanne on hallinnassa koko ajan riippumatta siitä, mikä taho kulloinkin palvelua tai hoitoa antaa. Organisaatiorajat ovat näkymättömiä asiakkaille. Verkostomaiset palvelut muokkautuvat toimiviksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Riittävä palveluohjaus ja palveluohjaajien määrä yksilöllinen palvelutarpeen arviointi (hoidon tarpeen arviointi) asiakassuunnitelma ja palveluohjaus Yhtenäinen formaatti Käypä hoito -ohjeet Selkeät, ajantasaiset hoitopolut / -ketjut ja hoidon porrastus Hallittu, helppo siirtyminen tasojen välillä ja esteetön tiedonkulku joustava yhteistyö ja nopeat konsultaatiokäytännöt Vähemmän lähetteitä, nopeampi oikea-aikainen hoito paikanpäällä Etävastaanottoja: lääkärit / erikoislääkärit, työterveyshuolto ja kotihoito Riittävästi kiireettömiä ja akuutteja vastaanottoaikoja Nykyistä laajemmat aukioloajat Hoito, joka on nopeaa ja oikea-aikaista toimivaa ja tehokasta yhdenvertaista / tasapuolista ensisijaisesti paikanpäällä tapahtuvaa tarkoituksenmukaisilta osin sähköistä / virtuaalista tai liikkuvaa Vuodeosastopaikat turvattu heille, jotka tarvitsevat akuuttia osastohoitoa

73 Kaikki toimijat tukemaan sote-palvelujen hoidon kokonaisvaltaisuutta SOTE-PALVELUT SOTE-PERUSPALVELUT JA -ERITYISPALVELUT LÄHIPALVELUNA LIIKELAITOS TASO 1 TASO 2 TASO 3 TASO 4 SOTE-PERUSTASO (lähellä asukasta) ERITYISOSAAMINEN LÄHIPALVELUNA (lähellä asukasta) JALKAUTUVA ERIKOISSAIRAANHOITO (lähellä asukasta) VAATIVA ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidolta saatavaan tukeen tarvitaan nopeutta, joustavuutta, tehokkuutta ja toimivuutta. Huomioitava: tasapuolisuus, etäisyydet, resurssit, tehokkuus ja vaikuttavuus sekä keskitetyn esh-toiminnan hajauttamisen riskit (mm. päivystys) Jalkautetaan liikelaitoksesta sotekeskuksiin (kaikkiin tai vain isompiin) monilla tavoilla: vastaanottoina paikanpäällä tai ainakin isommissa sote-keskuksissa etävastaanottoina (myös kotiin) liikkuvana palveluna sähköisenä palveluna ammattilaisten välisenä joustavana etäkonsultaationa (esim. chat) erityisesti matalan väestötiheyden alueilla Harvemmin toistuvien konsultaatioiden keskittäminen suurempiin keskuksiin (tyypin 1 diabetes, munuaissairaudet, ihotaudit) Hoidon kokonaisvaltaisuutta tukevat myös mm.: 3. sektori (mahdollisuuksien mukaan): potilasohjaus, vertaistukitoiminta Yksityinen sektori Työterveyshuolto Osaamiskeskukset (Oulun ja ympäristön aineistosta: ei avattu tarkemmin, mitä osaamiskeskuksia tarkoitetaan)

74 Paljon palveluja tarvitsevan ihmisen palvelukokonaisuuden hallinta PAINOPISTE MUISSA KUIN SOTE-PALVELUISSA SOTE-PALVELUT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN (HYTE) MATALAN KYNNYKSEN TUKI TASO 1 TASO 2 TASO 3 TASO 4 SOTE-PERUSTASO (lähellä asukasta) ERITYISOSAAMINEN LÄHIPALVELUNA (lähellä asukasta) JALKAUTUVA ESH (lähellä asukasta) VAATIVA ESH Paljon palveluja tarvitseva ihminen PALVELUKOKONAISUUDEN KOORDINOINTI Yhtenäiset palvelupolut (esim. pitkäaikaissairauksien hoitomalli Pisara) selkeät toimintakäytännöt ja työnjako Yhteinen asiakassuunnitelma (hoito- ja palvelusuunnitelma) palveluohjaus oma työntekijä tai työpari, joka koordinoi kokonaisuutta Ihmisen tukena yhteistyötä tekevä moniammatillinen verkosto, jossa mukana asiantuntijoita tarkoituksenmukaisilta tasoilta Tieto liikkuu toimijoiden välillä (esh sote-keskus)

75 Vuodeosastopaikkojen tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä Sote-palvelut Avovastaanotot Avohoito Päiväkirurgia Kotihoito Kotisairaanhoito Palveluasuminen Päiväsairaala Kotisairaala Vuodeosastopaikkojen tarve Taustalla vaikuttamassa myös: Sairastavuus Ikääntyminen kroonisia sairauksia yhä enemmän Palvelujen ja hoitojen kehittyminen Väestön keskittyminen

76 Aluesimulointi

77 Aluesimulaatiot aineistot ja niiden analysointi Koillismaa Alueellisten sote-palveluiden simulointien laajat materiaalipaketit löytyvät popmaakunta.fi ja yhteenveto- sekä alueryhmien puheenjohtajien podcast -videot alla olevista linkeistä. Oulu ja ympäristö Puheenjohtaja-videot Rannikko Lisäksi kaikkien yhteinen PPSHP Jokilaaksot

78 Soten tarvekerroin alueittain, ero (%) maan keskiarvoon Kerroin sisältää tietoa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta

79 Tarkastelu ei huomioi eroja alueiden palvelutarpeissa (sote-tarvekerroin) Lähde: Tilastokeskus 1/2019 Yhteensä v /asukas POP 3130 Oulu ja ympäristö 2913 Koillismaa 3884 Rannikko 3193 Jokilaaksot 3693 Tilastokeskuksen luokitus. Suodatettu pois kustannuksia, jotka eivät ole siirtymässä uuteen maakuntaan. Kuntien tunnusluvuissa olevia tilastovirheitä on oikaistu.

80 Muutos : sote-palvelukokonaisuudet alueilla, /asukas POP Oulu ja ymp. Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Palvelukokonaisuudet Muutos Muutos % Muutos Muutos % Muutos Muutos % Muutos Muutos % Muutos Muutos % /asukas Pth avohoito ja vuodeosastohoito 6 0,9 % 19 3,4 % -58-4,9 % -22-2,9 % 5 0,5 % Perusterveydenhuollon avohoito (pl. suun th) 20 5,2 % 31 9,8 % -25-3,3 % 0 0,0 % 15 2,9 % Suun terveydenhuolto -3-2,9 % -1-1,5 % ,7 % -4-4,4 % -4-3,5 % Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito -11-5,6 % -10-5,7 % -23-7,0 % -18-6,9 % -6-2,7 % Lasten ja perheiden palvelut 17 9,9 % 14 9,0 % -11-4,4 % 25 15,7 % 29 15,3 % Muut lasten ja perheiden avopalvelut 7 17,6 % 4 11,4 % ,9 % 13 30,5 % 18 58,5 % Lastensuojelun avohuolto 2 4,5 % 4 11,6 % -3-5,4 % -6-13,6 % 1 1,0 % Lastensuojelun laitos- ja perhehoito 8 8,9 % 6 6,9 % 5 4,1 % 17 23,1 % 10 10,2 % Vammaisten palvelut 13 4,3 % 16 5,3 % 61 21,9 % 33 14,9 % -24-6,8 % Muut vammaisten palvelut 4 2,8 % 6 3,7 % 12 9,0 % 10 11,7 % -8-4,2 % Vammaisten ympärivuorok. hoivan asumispalv ,5 % 13 12,0 % 68 58,8 % 30 24,6 % 1 0,4 % Vammaisten laitoshoito -7-32,7 % -4-20,2 % ,3 % -8-71,9 % ,6 % Ikääntyneiden palvelut ja kotihoito 17 3,0 % 12 2,4 % -29-3,4 % 67 11,9 % 26 3,3 % Muut ikääntyneiden palvelut 13 18,4 % 2 3,3 % 74 23,7 % 26 73,9 % 33 37,3 % Kotihoito 9 5,6 % 9 6,4 % -12-7,7 % -1-0,6 % 24 11,0 % Ikääntyneiden ympärivuorok. hoivan asumispalv. 16 6,5 % 27 16,5 % ,3 % 56 22,1 % -19-4,0 % Ikääntyneiden laitoshoito ,4 % ,2 % ,0 % ,2 % ,1 % Muut sosiaali- ja terveyspalvelut -1-0,6 % -9-6,5 % 9 5,8 % -3-2,3 % 29 17,9 % Muu sosiaali- ja terveystoiminta 1 1,1 % -6-6,0 % 9 6,2 % -5-3,9 % 32 23,0 % Päihdehuollon erityispalvelut -2-6,9 % -3-7,8 % 0-2,6 % 2 7,0 % -3-12,6 % Erikoissairaanhoito 50 4,2 % 56 4,8 % -10-0,8 % 59 5,0 % 39 3,3 % Yhteensä 101 3,3 % 107 3,8 % -39-1,0 % 158 5,2 % 105 2,9 % Lähde: Tilastokeskus 1/2019 Suodatettu pois kustannuksia, jotka eivät ole siirtymässä uuteen maakuntaan. Kuntien tunnusluvuissa olevia tilastovirheitä on oikaistu.

81 Lähde: Tilastokeskus 1/2019 Muutos% ei kerro sitä, onko palvelu lähtötilanteessa ollut suhteessa edullinen vai hintava. Se ei myöskään suoraan kuvaa palvelun laatua tai muutoksia siinä. Suodatettu pois kustannuksia, jotka eivät ole siirtymässä uuteen maakuntaan. Kuntien tunnusluvuissa olevia tilastovirheitä on oikaistu.

82 Lähde: Tilastokeskus 1/2019 Muutos% ei kerro sitä, onko palvelu lähtötilanteessa ollut suhteessa edullinen vai hintava. Se ei myöskään suoraan kuvaa palvelun laatua tai muutoksia siinä. Suodatettu pois kustannuksia, jotka eivät ole siirtymässä uuteen maakuntaan. Kuntien tunnusluvuissa olevia tilastovirheitä on oikaistu.

83 Aineisto Yli 400 diaa Kirjavuus ja sirpaleisuus haasteena Analysoidut aiheet: Lasten ja perheiden palvelut Ikäihmisten kotoa kotiin -prosessi Vakavien vaikeuksien tuki Vastaanotto, avohoito, alueilla toteutuva esh, välitön apu, tukipalvelut Aineistoa analysoitu sekä simulaatioalueittain että koko maakunnan alueen kattaen teemoittain (mm. integraatio)

84 Aluesimuloinnin syventäminen Vastaa kokonaisuudesta Aluetyöryhmä Tarkennettu jatkotyöskentely Muut alatyöryhmät Alatyöryhmät Suun terveydenhuolto Muut alatyöryhmät Vakavien vaikeuksien tuki Kotoa kotiin Alueellisesti toteutuva esh Kotoa kotiin -prosessi Ikäihmisten palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Kaikki alatyöryhmät voivat osallistua näiden prosessien jatkotyöstämiseen tuoden oman asiantuntemuksensa työskentelyyn

85 Pohjoispohjalaisen ikäihmisen polku kotoa kotiin Kotona kaikki hyvin Arjen turvaksi ja riskin tunnistamiseksi kotona Pois kotoa Kodista poissa ollessa Sujuva kotiutuminen Tuettu toimiva arki kotona Kokonaisvaltainen hyvinvointi ja terveys Ikäihmisten ja läheisten oma aktiivisuus, asenteet, osallisuus ja ennakointi: esim. valmistautuminen ikääntymiseen, terveyden omaseuranta Arjen yhteisöllisyyden tukeminen (esim. perhe ja lähiyhteisöt) Digiosaaminen, - hyödyt ja digipalvelutarjonnan kasvattaminen Oma-aloitteinen kotona asumista ja arkea tukevien palveluiden osto suoraan (yrityksiltä, 3. sektorilta) Matala kynnys ennaltaehkäisevään ja normaalia arkea ylläpitävään palveluun, helppo yhteydenotto ja asiointi Matalan kynnyksen palveluita (esim. seniorikeskus, ulkoilukaverit) Näkyvät ohjauspalvelut Toimivat peruspalvelut Etsivä vanhustyö Kuntouttavat palvelut, esim. (osa)päivätoiminta / -keskus Monipuoliset asumisratkaisut (mm. perhehoito, myös ryhmämuotoisena ja kotiin vietynä) Seniorineuvola-vastaanotot Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Systemaattinen, kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi ja varh. diagnostiikka Riskissä olevien tunnistaminen (esim. terveystarkastukset, vuorohoitopotilaat) Kuntoutuspotentiaalisten tunnistaminen Asiakasryhmittäin räätälöidyt ryhmäkuntoutusjaksot Muistipolut: muistikoordinaattori, muistikuntouttaja, muistipoli ja muistikuntoutuspolku Voinnin tarkkailu, muutoksen ennakointi Päivystysluontoisen lääketieteellisen hoidon tarpeen arviointi ja toteutus asiakkaan kodissa Akuutin tilan tunnistaminen, asiantunteva tilannearvio Akuuttitilanteiden toimintamalli Turvahälytyksiin vastaaminen Vaikuttava hoito ja kuntoutus : voimavaralähtöisesti ja yhdessä erikoissairaanhoidosta kotiin asti Akuutin sairaalavaiheen jälkeen arviointijakso kuntoutuspotentiaalin tunnistaminen, asiakassuunnitelma ohjaaminen oikeisiin ja riittäviin kuntoutus- ym. palveluihin Kotiutusprosessin, kotikuntoutuksen ja kotihoidon varhainen suunnittelu: esim. asiakkaan tarve terapialle, apuvälineille ja asunnonmuutostöille Vaikuttava kuntoutuminen kuntoutusyksikössä tai kotona: tehokuntoutus, lyhytaikainen hoito, osavuorokautinen hoito Tavoitteelliset ja tehokkaat kuntoutusjaksot ennen päätöksiä säännöllisistä palveluista Monipuoliset kuntoutusvaihtoehdot Hyödyntäkää vapaasti kunnissa ja alueilla mitä kukin tekee missäkin vaiheessa: Yksilö? Läheiset? Kunnan eri toimialat? Järjestöt? Yritykset? Palvelutarpeen arviointi kotona Kotiutusilmoitus maakunnalliseen / alueelliseen yhteyskeskukseen Kotiutuksen sujuvuutta edistävät kotiutushoitaja / - yhdyshenkilö / - tiimi Tarvetta vastaava kotihoito ja tehokuntoutus Kotisairaala- ja kotikuntoutuspalvelu Nopeat kotiutumismallit, ilman keskitettyä arviointia Jos asiakkaalla on määräaikaisen arviointi- ja kuntoutusjakson jälkeen edelleen palvelutarvetta, tehdään keskitetty arviointi (työpareittain) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen periaate mukana kaikissa polun vaiheissa Kotona kuntoutuminen eli arkikuntoutuminen aktiivista arkea Toimintakyvyn kannalta sopiva asumisympäristö Kotona pärjäämistä ja asumista tukevat palvelut ja teknologia (mm. toimiva kotihoito 24/7, kotisairaalatoiminta, monialainen kotikuntoutus, kuntouttavat kotikäynnit, etäkuntoutus, yöpartiotoiminta) Palvelujen joustaminen elämän muutostilanteissa Kotona asumisen jatkuva arviointi, ennakointi ja määräaikaistarkastukset Tavoitteellinen päivätoiminta Kotona asumista tukevien palvelujen järjestämistavat + suora hankinta ilman kuntaa välikätenä Omaishoidon ja -hoitajan monipuolinen tukeminen (esim. omaishoitajien terveystarkastukset, vaihtoehtoisia tapoja pitää vapaata) Läheiset ja omaiset mukana (esim. kotihoidon Wilma yhteydenpitoa varten) Kotona tapahtuvan elämän loppuvaiheen, saattohoidon kehittäminen

86 Ohjausmekanismit

87 Ohjausmekanismit Valmistelussa tarkasteltiin ohjausmekanismeja eri tasoilla mm. seuraavasti: maakunta valtio, eri maakuntien välillä, maakunnan sisäisesti, järjestäjä tuottajat Maakunnan ohjauskeinoina käsiteltiin mm. muassa omistajaohjausta, hallintopäätöstä, tulos- ja tavoiteohjausta, resurssiohjausta, sopimusohjausta, informaatio-ohjausta sekä markkinaohjausta. Ministeriöille vahva viesti oli, että valtiovallan on kyettävä toteuttamaan maakuntien ohjaus yhden tahon kautta siten, että valtion eri toimijoiden ohjaus on yhteensovitettu. Vahvan järjestäjän merkitys maakunnan vaikuttavalle kokonaisohjaukselle tunnistettiin valmistelussa. Valtion ja maakunnan välisiä ohjausmekanismeja testattiin, arvioitiin ja kehitettiin simulaationeuvotteluissa. Keväälle 2019 sovitut kaikkien ministeriöiden ja monialaisen maakunnan yhteiset talouden ja toiminnan neuvottelupäivät eivät Pohjois-Pohjanmaan osalta toteutuneet uudistuksen valmistelun keskeydyttyä. Laajemmin materiaalia löytyy popmaakunta.fi Olennaista on ohjausmekanismien strateginen yhteensovittaminen vaikuttavuuden varmistamiseksi.

88 Mm. lainsäädäntö, julkisen talouden suunnitelma (JTS), investointien ohjaus, neuvottelumenettely Maakunnan ja valtion väliset ohjausmekanismit Esimerkkejä ohjausmekanismeista Maakunnan ja alueen kuntien väliset ohjausmekanismit Järjestäjä Omistajaohjaus Yhteistyöalueen maakuntiin (ja muihin maakuntiin) liittyvät ohjausmekanismit

89 Erillisrahoitus Yleiskatteellinen rahoitus Strateginen yhteensovitus (VM) STM SM Mm. rahoituslaki Lisäksi kuntiin kohdentuvat ohjausmekanismit, joissa yhdyspintoja maakuntaan Rahoituslaki 3 ja 4 Ei sovelleta rahoituslakia, esim. maataloustuet ja tienpito TEM VM MMM LVM YM MMM LVM TEM STM Valtion ja maakuntien väliset neuvottelut Investointien ohjaus JTS ja valtion talousarvio Erityislainsäädäntö Valtion ja maakuntien välinen resurssiohjaus Maakunta (järjestäjä)

90 Talouden ohjausjärjestelmät Johtamisjärjestelmä Sopimusohjaus Markkinaohjaus järjestäminen tuottaminen Demokratia Vaalilautakunta JÄRJESTÄJÄN OHJAUS- JÄRJES- TELMÄT TUOTANNON Konsernijaos Markkinatoimijat Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Konsernihallinto Tarkastuslautakunta Sotelautakunta Ohjausmekanismien strateginen yhteensovittaminen olennaista Konserni- /omistajaohjaus Maakunnan strateginen ohjaus Liikelaitos TELMÄT Liikelaitos Yhtiö/-t Esimerkkejä maakunnan talous- ja ohjausjärjestelmistä Poliittinen ohjaus Johtokunta OHJAUS- Johtokunta Hallitus JÄRJES- Liikelaitoksen ohjausjär. Asiakkaiden palveluohjaus Asiakkaiden valinnanvapauteen liittyvä ohjausvaikutus Yhtiöiden ohjausjär. Professio-ohjaus Maakunnan tukipalvelut Maakuntien tilapalvelut TAHE-palvelukeskus Hetli Oy Monetra Nordlab Keskuspesula Kansalliset tukipalvelut ICT-palvelukeskus Vimana Oy

91 Tietojohtaminen

92 Tietojohtaminen

93 Maakuntajärjestäjän tietojohtamisen toimijoiden ekosysteemi Maakunta-järjestäjä tietojohtamisen rajapinnat Tiedon keruu ja jalostus Tiedon jakelu Kunnat Muut maakunnat Yhteistoiminta-alueet Vertailu-kehittäminen Bencmarking Yhteistoiminta Tuottajaekosysteemi Tuottajien Hallinta Palvelukyky,Laatu Vaikuttavuus Valtio Tietohuolto Tilastointi 1 2 Valtio Rahoitus- Hybridiohjausrooli 6 Maakunta 4 5 Järjestäjä-rooli 3 Liikelaitokset Yritykset Yhteisöt Tuottaja-rooli Rahoitus Ohjaus Raportointi Tietohuolto Henkilöt-Yritykset Asiakas-rooli Valinnanvapaus Asiakasymmärrys Palvelukyky Projektisuunnitelma 2018/E. Välikangas

94 Tietojohtamisen kehityspolku Väestötiedot ja PPSHP kuntalaskutusaineisto, kaikki kunnat KULAS Oulun kaupunki perustason sosiaali- ja terveyspalvelut, kontaktit ja eurot OUKADW Tietopyynnöt 1 ja 2 tehty kuntiin osana maku-valmistelua (talous- ja tietotiimi) Tavoitteena löytää yhteisen tiedon analyysin avulla keskeisimmät integraatiopotentiaalit ja toiminnan muutoksen tarpeet. Reaaliaikainen aineisto saatavissa PPSHP:ltä ja Oulun kaupungilta => Pilottiaineisto Mittariston kehitystyö- KUVA- mittareiden testaus Tiedon laadun parantaminen Raportoinnin ja analytiikan suunnittelu ja valmistelu Maakunnallisen yhteisen tietojohtamisen kokonaisuuden rakentaminen Maakunnallisen tietovaraston rakentaminen POPDW Osallistutaan ja vaikutetaan kansallisessa yhteistyössä tietojohtamisen kehitystyöhön yhteistyössä (STM, VM, THL, Kela, SoteDigi)

95

96 Tilanne ja tulevaisuuskuva

97 Tilanne- ja tulevaisuuskuva Pohjois-Pohjanmaalle laadittiin valmistelun tueksi tilannekuva, jossa tuotiin esiin maakunnan lähivuosien toimintaympäristön haasteita ja miten niihin pyritään vastaamaan. Tilannekuvassa yhdistyi monialaisen maakunnan toiminta ja talous. Keskeisimmiksi muutostrendeiksi tilannekuvassa tunnistettiin väestörakenteen ja huoltosuhteen muutokseen varautuminen, muuttuviin palvelutarpeisiin vastaaminen sekä elinvoiman ja kasvun vahvistaminen. Tilannekuvan laatimista koordinoi nimetty työnyrkki ja mukana prosessissa oli laajasti myös valmistelijoita, toimielimiä sekä muita sidosryhmiä. Soten aluesimulaatiotyön tueksi laadittiin kaikille neljälle alueelle laajat tilannekuvat, jossa nostettiin esiin simulaatioalueiden vahvuuksia, erityispiirteitä- ja kysymyksiä. Tilannekuva toimii pohjana tulevaisuuskuvalle, jossa rakennetaan visio ja yhteinen tahtotila maakunnalle. Tulevaisuuskuvatyötä ohjaavat vahvasti maakunnan poliittiset toimielimet. Laajemmin materiaalia löytyy popmaakunta.fi Tilanne- ja tulevaisuuskuvatyö on osa maakunnan strategiaprosessia.

98 POPmaakunnan strategiatiekartta 8/2018 1/2019 8/2019 1/2020 1/2021 POP-strategian taustavalmistelu maakuntavaltuustolle Maakunnan valmisteluvaiheen tilanne- ja tulevaisuuskuva Maakunnan organisoituminen: mm. poliittinen päätöksenteko- ja konsernirakenne Perusrakenne Tarkennukset Maakuntavaltuusto ja toimielimet työstävät strategiaa strategia hyväksytään Tilanne- ja tulevaisuuskuva päivittyy Strategian toimeenpano Koetalousarvio Monialaisen maakunnan järjestämisohjelman työstäminen Monialaisen maakunnan palvelulupauksen työstäminen Koetalousarvio Järjestämisohjelma päätöksenteossa Palvelulupaus päätöksenteossa TA 2021 valmistelu

99 Vaiheittain kohti monialaisen maakunnan tilannekuvaa Syksy 2018 Vuosi 2019 Vuosi 2020 Valmisteluvaiheen tilannekuva Monialaisen maakunnan tilannekuva Integroi olemassa olevat toimintaympäristöanalyysit Huomioi uuden, monialaisen maakunnan tehtävät ja näkökulmat Rakentuu ALKE-tilannekuvan pohjalle Nostaa esiin muutospaineet Maakuntien yhteinen malli Rakentuu tietomallin pohjalle Huomioi eri käyttäjäryhmien tarpeet Muutospaineet ja ennakointi Datan hallintaan, analysointiin, visualisontiin ja jakamiseen sähköiset työkalut ja alustat Päivittyy pääosin automaattisesti Ei mittariluettelo

100 Tilannekuva Tulevaisuuskuva Yleiskuvaus maakunnasta tilanteesta sisältäen mm. väestön, toimintaympäristön, hyvinvoinnin, elinvoiman ja aluekehittämisen näkökulmat Nostaa esiin maakunnan erityiskysymykset Sisältää trenditietoa ja vertailua muihin maakuntiin Kuvaa uuden maakunnan tilannetta, toimintaa ja resursseja Kertoo muutospaineista On jatkuvasti päivittyvä sähköinen työkalu, joka huomioi eri käyttäjäryhmät Tietoon perustuvaa ennakointia ja skenaarioita uuden maakunnan näkökulmasta Kuvaa maakunnan kehitystä ja hahmottelee tulevaisuutta alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten trendien ja kehityskulkujen valossa Nostaa esiin olennaisimmat trendit Liittyy maakunnan strategiatyöhön ja on osa visiokeskustelua. Edellyttää keskustelua maakunnan eri valmisteluryhmissä (poliittinen ja virkamiesvalmistelu) Missä ainakin on onnistuttava Sähköinen, vuorovaikutteinen työkalu, joka huomioi eri käyttäjäryhmät

101 Maakunnan tulevaisuuskuva Maakunnan tilanne, erityispiirteet ja -kysymykset, muutospaineet, trendit Tietoon perustuvat kehityspolut ja skenaariot Strategiaan liittyvä visiotyöskentely

102 Osa strategiatyötä Monialaisen maakunnan integraation tuki jo valmisteluvaiheessa VATE:lle, maakuntavaltuustolle ja muille toimielimille työskentelyn ja päätösten tukena Maakunta-valtioneuvottelujen taustamateriaali Koetalousarvion ja muun valmistelun tuki Perehdytysmateriaalia maakunnan henkilöstölle Yrityksille ja 3. sektorin toimijoille työkaluja toiminnan kehittämiseen Maakuntaidentiteetin vahvistuminen Maakunnan tilanne- ja tulevaisuuskuvan tavoitteet Mahdollisuus osallisuuteen

103 Koetalousarvio

104 Rahoituksen riittävyys ja koetalousarvio Osana valmistelua laadittiin koetalousarvio yhteistyössä maakunnan toimijoiden ja eri ministeriöiden kanssa. Koetalousarvio sisältää toiminta- ja taloustietoa kaikista tehtäväkokonaisuuksista (46 siirtyvää organisaatiota). Lisäksi koetalousarviossa tarkasteltiin mm. henkilöstöresursseja, ylimaakunnallista yhteistyötä sekä riskeihin varautumista. Koetalousarviossa tavoitteena oli mm. arvioida kustannuskehitystä ja rahoituksen riittävyyttä, organisaatioratkaisujen vaikutuksista talouteen sekä sopeuttamistarpeita ja keinoja resurssien ja palvelutarpeiden yhteensovittamiseen. Lisäksi päämääränä oli tarkastella monialaisen maakunnan tehtäviä kokonaisuutena sekä mm. nostaa esiin maakunnan eri alueiden ja tehtävien erityispiirteitä ja kysymyksiä. THL:n arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaalla soten palvelutarpeet ovat n. 4 % maan keskitasoa korkeammat, joskin maakunnan sisällä on olennaista vaihtelua alueiden välillä. Palvelutarpeeseen suhteutetut sote-menot ovat n. 4 % alle koko maan keskiarvon. Vaikka sote-kustannukset ovat tällä hetkellä maltilliset, talouden tasapainon haastavat jatkossa mm. väestön ikääntyminen ja kasvavat palvelutarpeet, investointipaineet (erityisesti OYS/Tulevaisuuden sairaala), pitkät etäisyydet, maakunnan eri alueiden erityispiirteet sekä harmonisointitarpeet. Sekä Valtiovarainministeriön että maakunnan oman arvion mukaan tarveperustainen, laskennallinen rahoitus ei olisi jatkossa mahdollistanut nykyisenkaltaista sote-kustannusten kehitysuraa. Valmistelussa nostettiin keskeisesti esiin, että kustannuksia olisi tullut hillitä jo ennen vuotta Tähän on Pohjois-Pohjanmaalla tartuttu esim. PoPSTer-hankkeen, valmisteluun kytkeytyvien aluesimulointityöryhmien työskentelyn, Tulevaisuuden sairaalan tuottavuusohjelman, hallituksen kärkihankkeiden sekä kuntayhteistyön puitteissa. Laajemmin materiaalia löytyy popmaakunta.fi Tarve sote-kustannusten kasvun hillitsemiselle ei ole poistunut.

105 Rahoituksen riittävyyden varmistaminen maakunnassa 1. Selkeät roolit ja toimiva ohjaus Valtio-maakunta, yhteistyöalue, järjestäminen/tuottaminen 2. Palvelutarpeisiin perustuva resurssien kohdentaminen Tietojohtaminen ja tietojärjestelmät Päätöksenteko- ja toimeenpanokyky 3. Asiakaslähtöinen palveluintegraatio Palvelutarpeeseen perustuva palvelurakenne, -muoto ja -verkkoratkaisut Asiakassegmentaatio 4. Toiminnan vaikuttavuus, tuottavuus ja tehokkuus Osaaminen Uudet palvelumuodot Mm. sähköiset ja liikkuvat palvelut, teknologia ja robotiikka Tulevaisuuden sairaala ja sen tuottavuusohjelma 5. Monituottajuuden hallittu kehittäminen 6. Toimiva, monikanavainen viestintä 7. Maakunnallinen edunvalvonta

106 Maakunnista nuorin Alle 18 v hlö 23,4 % 1. Miten turvataan laadukkaat palvelut nykyistä merkittävästi suuremmalle joukolle ikäihmisiä? 2. Miten varmistetaan riittävät resurssit myös mm. lasten, nuorten ja perheiden palveluihin? 3. Miten sote-henkilöstö riittää?

107 Vaikka kustannuskehitys olisi maltillinen, ikäihmisten soten kokonaismenot kasvavat tulevaisuudessa merkittävästi

108 VM:n kuntatalousohjelma vuosille (4/2019)

109

110 Lähde: THL Maakunnan tarvevakioidut sote-menot n. 4 % maan keskiarvoa matalammat kuntien tilanne vaihtelee Soten palvelutarpeissa isoja eroja kuntien välillä Koko maa = 100 Koko maa = 1 Väestön ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus ja sosioekonomiset tekijät

111 Sopeuttamispotentiaalia arvioitu olevan maakunnan keskimääräiseen tarvevakioituun kustannustasoon n miljoonaa

112 Rakennemuutos- ja kehittämistyötä on tärkeää jatkaa

113 Sote-toimintojen kustannukset v. 2015, 2016 ja 2017 ERIKOISSAIRAANHOITO IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT JA KOTIHOITO PERUSTERVEYDENH. AVOHOITO (PL. SUUNT.TH) VAMMAISTEN PALVELUT PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTOHOITO LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT MUU SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMINTA SUUN TERVEYDENHUOLTO PÄIHDEHUOLLON ERITYISPALVELUT 167,1 168,0 158,0 127,1 124,7 121,4 79,9 82,6 84,3 76,2 71,9 69,0 47,4 49,8 46,6 34,7 33,7 35,6 11,8 12,6 12,7 242,3 238,3 234,2 502,5 496,2 479,9 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600, TP ,289 mrd. TP ,278 mrd. TP ,242 mrd. Kuvio 7: Sote-toimintojen kustannukset v. 2015, 2016 ja 2017 (Lähde: Tilastokeskus, luvut eivät sisällä perustoimeentulotuen, työmarkkinatuen ja ympäristöterveydenhuollon menoja)

114 Popmaakunnan sote-menojen skenaariotarkastelua Kuvio 1: Sote-menojen skenaariotarkastelua Lähteet: Popmaakunnan koetalousarvio , Rahoitusura VM:n laskelmista; VM: maakunnittainen sopeuttamistarve

115 Soten kokonaiskustannukset , milj. ilman maakunnan muutoskustannuksia 1 800, , , , , ,7 milj ,9 Koetalousarvion ero rahoitusuraan milj. : + 2,9 % 1 277,8 milj ,2 502,5 + 0,9 % + 3,5 % 1 334, ,9 milj. milj ,3 + 3,7 % 1 348,4 milj. 548,7 + 3,6 % 1 434,4 milj. 572, ,8 % + 2,4 % 1 474,4 milj , ,8 milj ,7 + 2,4 % ,3 milj , ,0 600,0 400,0 200,0 0,0 121,4 124,7 127,1 131,5 137,5 143,5 144,9 146,6 147,4 37,8 38,0 38,3 39,1 39,7 40,2 40,7 41,1 41,4 234,2 238,3 242,3 250,0 258,5 272,3 285,1 300,1 314,3 69,0 71,9 76,2 82,6 86,2 88,5 87,0 85,9 85,0 35,6 33,7 34,7 34,2 34,1 33,8 33,2 33,3 32,5 242,3 250,6 247,0 252,4 258,4 261,2 261,1 262,2 262,

116 TKI-O

117 Koulutus ja opetus Monialaista osaamista ja yhteistyötä tehtiin koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä työelämän toimijoiden kanssa. Mm. opetussuunnitelmatyöhön osallistuttiin erialisissa työpajoissa sekä työelämäkuulemisien muodossa. Koulutuksen ja tarvittavan osaamisen sekä työvoimatarpeen ennakointia valmisteltiin, mutta konkreettisiin ratkaisuehdotuksiin ei vielä päädytty. Tunnistettiin tarve koulutuksen ja sen laadun arvioinnin ja kehittämisen liittäminen osaksi yhteistä koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen rakennetta. Valmisteltiin osaamisen kehittämisen vastuita: mitä palvelujärjestelmä kouluttaa ja mistä koulutuksesta vastaa koulutusorganisaatiot tai muut toimijat. Yhteistyöalueen maakuntien väliseen yhteistyöhön osaamisen ennakointi ja kehittäminen saatiin keskusteluun.

118 Koulutus ja opetus Erityiset painopistealueet esivalmisteluvaiheessa: Tunnistettiin monialaisen osaamisen tarpeita Esimiesten tärkeä rooli (Muutoksen tuki hanke) Tunnistetiin rekrytointihaasteet ja analysoitiin tulevaa tilannetta henkilöstön riittävyyden kannalta Yhteistyö/kumppanuus koulutusorganisaatioiden kanssa Yhteinen vrs. erityinen osaaminen ja niiden osaamisen ylläpidon/lisäämisen vastuu Osallistuttiin opetussuunnitelmatyöhön ja työelämäkuulemisiin Yhdyspintaosaaminen (sivistys-sotepalvelut, sote-kasvupalvelut) Osaamisen tukirakenteet (OT, Osaamisen tuki- ja VIP, Vaativan erityistason oppimisen tuki -verkostot) kts. Tutkimus ja kehittäminen -dia

119

120 Tutkimus ja kehittäminen Tutkimus on maakunnallinen investointi, joka parantaa palvelujen laatua, alueen elinvoimaa ja turvaa osaajien saatavuutta. Monitieteellistä tutkimusta tarvitaan monialaisen maakunnan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Esitetään, että monitieteelliseen tutkimukseen ja tavoitteelliseen kehittämistoimintaan varataan riittävästi resursseja huomioidaan maakunnalle siirtyvän yliopistosairaalan velvoitteiden aiheuttamat kustannukset korkeakoulut ovat mukana maakunnan tulevassa päätöksenteossa myös toimielimissä rakennetaan tutkimustoimijoiden kanssa maakunnan ja pohjoisen yhteistyöalueen tutkimusohjelma, jossa määritellään eritasoiset tietotarpeet, keskeiset sisällöt ja teema-alueet opinnäytteet kytketään maakunnan kehittämiseen systemaattisesti, tehdään alusta, johon tutkimusohjelman mukaisia aineistoja kerätään ja josta tuore tutkimustieto on löydettävissä perustetaan koordinoiva yksikkö mahdollistamaan tutkimusinfrastruktuurin tehokkaan yhteiskäytön ja toiminnalliset synergiaedut vahvistetaan alueen ICT Terveys -erityisosaamista ja sen tutkimusta vahvistetaan terveys- ja sosiaalitaloustieteellisen tutkimuksen edellytyksiä tutkimusta tuetaan siten, että tuki mahdollistaa nykyisten resurssien tehokkaamman käytön ja luo edellytyksiä parempaan menestymiseen täydentävän rahoituksen hankkimisessa.

121

122 Tutkimus ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan ja koko Pohjois-Suomen näkökulmasta erittäin tärkeää lääketieteellisen tiedekunnan, koulutuksen ja tutkimuksen turvaaminen alueella Yo-sairaalamaakunnalla on paljon lakisääteisiä sote-tutkimukseen liittyviä velvoitteita Yo-sairaalan tutkimusinfrastruktuuri (mm.) Pohjoinen syöpäkeskus HTA-yksikkö (kansallinen tehtävä: lääketieteellisten menetelmien arviointi) Alueellinen, eettinen toimikunta Alueellinen tutkimustoimikunta Tutkimuspalveluyksikkö Oulu Health-alusta, mm. OYS test lab Tulsa, Tulevaisuuden sairaala-alusta Sosiaalitieteiden tutkimus jatkossa osaksi tutkimuksen vastuita OT (osaamisen tuki) -keskus Rahoituksen muutokset Sosiaalialan osaamiskeskukset osana TKI-kokonaisuuden selvittämistä

123