FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0017/1. Tarkistus. Dominique Bilde ENF-ryhmän puolesta

Transkriptio

1 A8-0017/1 1 Johdanto-osan 5 viite ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuurienvälisen vuoropuhelun, kulttuurisen monimuotoisuuden ja koulutuksen merkityksestä EU:n perusarvojen edistämisessä 14, 14 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0005. Poistetaan.

2 A8-0017/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on ainutkertainen ja erittäin symbolinen ohjelma, koska siinä on tarkoitus kuunnella kansalaisyhteiskunnan keskustelua, kannustaa kriittiseen ajatteluun Eurooppa-hankkeesta, sen historiasta ja sitä edistäneiden kansanliikkeiden ja ajatusten historiasta sekä vaikuttaa osaltaan Euroopan päätöksentekoprosessin parempaan ymmärtämiseen ja parantaa kansalaisosallistumisen ja demokraattisen osallistumisen edellytyksiä unionin tasolla; A. katsoo, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa olisi kuunneltava kansalaisyhteiskunnan keskustelua ja sen olisi stimuloitava kriittistä ajattelua Eurooppa-hankkeesta, sen historiasta ja sitä edistäneiden kansanliikkeiden ja ajatusten historiasta; muistuttaa, että tätä ohjelmaa toteutetaan tilanteessa, jossa vuonna 2014 julkaistun Eurobarometer 415 -tutkimuksen mukaan 59 prosenttia jäsenvaltioiden kansalaisista ei juurikaan luota unioniin ja sen toimielimiin ja 47 prosenttia ei tiedä, miten unioni toimii;

3 A8-0017/3 3 Johdanto-osan B kappale B. katsoo, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelman tavoitteena on vahvistaa tunnetta Euroopan unionin kansalaisuudesta ja johonkin kuulumisesta, lisätä solidaarisuutta, keskinäistä suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta, parantaa tietämystä EU:sta, sen alkuperästä ja kehityksestä, sen arvoista, toimielimistä ja valtuuksista, ja edistää aktiivista vuoropuhelua EU:n kansalaisten välillä; toteaa, että ohjelman sisältämät toimenpiteet voidaan katsoa osaksi kansalaiskasvatuksen elinikäistä oppimista; B. katsoo, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelman olisi tarjottava unionin toimielimille ja politiikan tekijöille mahdollisuus ottaa huomioon jäsenvaltioiden kaikkien kansalaisten näkemykset, myös niiden, jotka ovat kriittisiä Euroopan yhdentymistä kohtaan;

4 A8-0017/4 4 Johdanto-osan D kappale D. katsoo, että nykyinen euroskeptisyyden nousu jota heijastelevat unionin vastaiset voimat, jotka kyseenalaistavat koko Eurooppahankkeen olemassaolon ja joka kärjistyi hiljattain Brexitiä kannattavan puolen voittoon äänestyksessä vahvistaa tällaisten ohjelmien tärkeyttä sekä tarvetta kehittää tunnetta yhteisestä eurooppalaisesta identiteetistä, pohtia Euroopan unionin uskottavuuden heikkenemisen syitä, kannustaa kansalaisvaikuttamiseen ja käynnistää Euroopan unionin arvoja koskeva perusteellinen keskustelu, johon olisi otettava mukaan koko kansalaisyhteiskunta ja itse toimielimet sekä tiedotuskampanja unionin toimielinten toiminnasta korostaen samalla EU:hun kuulumisen tarjoamia mahdollisuuksia; D. katsoo, että poliitikkojen ja tiedotusvälineiden vähättelevä suhtautuminen niin sanottuun euroskeptisyyteen, joka on ainoastaan demokratian puitteissa tapahtuvaa vapaan tahdon ja ilmaisuvapauden harjoittamista, on yksi Brexit-äänestystuloksen syistä;

5 A8-0017/5 5 Johdanto-osan D a kappale (uusi) D a. muistuttaa tässä yhteydessä, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklaan kirjattu moniarvoisuus on yksi demokratian peruselementeistä ja se määritellään järjestelmäksi, joka tunnustaa useiden ajatusmallien, käyttäytymistapojen, poliittisten ja uskonnollisten mielipiteiden, poliittisten puolueiden jne. olemassaolon;

6 A8-0017/6 6 Johdanto-osan E kappale E. katsoo, että ennen kuin jokin maa liittyy Euroopan unioniin, tarvitaan perusteellista ja kokonaisvaltaista valmistelua, joka liittyy muistiperintöön ja menneisyyden tuntemiseen sekä sen varmistamiseen, että kansalaiset osallistuvat aktiivisesti asianomaisen maan yhteiskuntaelämään; E. vahvistaa siksi, että Euroopan unioni ei voi päästä lähemmäs jäsenvaltioiden kansalaisia niin kauan kuin se ei kunnioita heidän mielipiteidensä moninaisuutta ja etenkin jättää toistuvasti huomiotta tulokset, joita saadaan kansanäänestyksistä, jotka ovat pohjimmiltaan kaikkein demokraattisin väline;

7 A8-0017/7 7 Johdanto-osan F kappale F. katsoo, että EU:n toimielimet ovat SEU-sopimuksen 11 artiklan mukaan velvollisia antamaan kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla; katsoo, että tämä säännös velvoittaa EU:n toimielimiä myös käymään avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ja komissiota kuulemaan laajasti kaikkia sidosryhmiä; F. katsoo, että EU:n toimielimet ovat SEU-sopimuksen 11 artiklan mukaan velvollisia antamaan kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla; katsoo, että tämä säännös velvoittaa EU:n toimielimiä myös käymään avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ja komissiota kuulemaan laajasti kaikkia sidosryhmiä; toteaa, että tämän viimeksi mainitun velvoitteen tuloksena komissio on jo epäonnistunut, koska tietyillä aloilla, kuten maahanmuuttopolitiikan alalla, on järjestetty vain vähän kuulemisia;

8 A8-0017/8 8 Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. toteaa edelleen, että SEUsopimuksen 10 artiklan 3 kohdassa taataan jokaiselle kansalaiselle oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa ja vahvistetaan, että päätökset olisi tehtävä mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia; korostaa kuitenkin, että komissio ei tähän mennessä ole täysin kunnioittanut tätä sitoumusta erityisesti vapaakauppasopimuksia koskevien neuvottelujen yhteydessä;

9 A8-0017/9 9 Johdanto-osan G kappale G. toteaa, että SEUT-sopimuksen 20 artiklassa vahvistetaan unionin kansalaisuuden perustavanlaatuinen asema ja esitetään yksityiskohtaisesti kansalaisuuteen liittyvät oikeudet, ja katsoo, että parempi tietämys EU:sta ja sen arvoista ovat tärkeitä edellytyksiä sille, että kansalaiset voimaannutetaan käyttämään näitä oikeuksiaan; G. toteaa, että SEUT-sopimuksen 20 artiklassa vahvistetaan unionin kansalaisuuden perustavanlaatuinen asema, joka säilyy kansalliseen kansalaisuuteen nähden toissijaisena, koska kansalaisuus liittyy etymologisesti ja oikeudellisesti kiinteällä tavalla kansallisuuteen; muistuttaa, että vaikka 20 artiklassa luetellaan siihen liittyvät oikeudet, niin olisi myös vahvistettava, että kansalaisuus tuo mukanaan velvollisuuksia; korostaa lopuksi, että kansalaisten on ymmärrettävä unionia paremmin, jotta he voisivat olla tietoisia näistä oikeuksista ja velvollisuuksista;

10 A8-0017/10 10 Johdanto-osan I kappale I. katsoo, että nykyinen ohjelma perustuu SEUT-sopimuksen 352 artiklaan, jonka mukaan parlamentilla on oikeus vain kantansa ilmaisemiseen hyväksyntämenettelyssä, mitä parlamentti vastusti kiivaasti silloin, kun komissio esitteli ehdotuksen, koska se on vahvasti ristiriidassa ohjelman demokraattisen luonteen kanssa; I. katsoo, että nykyinen ohjelma perustuu SEUT-sopimuksen 352 artiklaan, jonka mukaan parlamentilla on oikeus vain kantansa ilmaisemiseen hyväksyntämenettelyssä; korostaa, että jo tämä oikeudellinen kehys heikentää Kansalaisten Eurooppa -ohjelman legitiimiyttä, koska siinä suljetaan unionin ainoa vaaleilla valittu toimielin päätöksentekoprosessin ulkopuolelle;

11 A8-0017/11 11 Johdanto-osan O kappale O. katsoo, että tarvitaan lisää synergioita muiden ohjelmien kanssa ja parempaa viestintää muiden pääosastojen kanssa, jotta voidaan vähentää päällekkäisyyksiä ja tehostaa ohjelman vaikutuksia; O. ottaa huomioon, että koska ohjelman hallinnoinnista vastaavat yhteisesti useat pääosastot, mukaan luettuna muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto, se voi luoda sekaannusta ohjelman todellisista tavoitteista ja heikentää sen vaikuttavuutta;

12 A8-0017/ kohta 1. korostaa, että ainoan kokonaisuudessaan Euroopan unionin kansalaisuudelle omistetun ohjelman eli Kansalaisten Eurooppa -ohjelman käytettävissä oleva kokonaisrahoitus (185,47 miljoonaa euroa) on mitätön verrattuna muihin koulutus- ja kulttuuriohjelmiin, kuten Luova Eurooppa (1,46 miljardia euroa) ja Erasmus+ (14,7 miljardia euroa), ja pettää siten hakijoiden suuret odotukset; 1. panee merkille saatavissa olevan kokonaisrahoituksen (185,47 miljoonaa euroa) ja toistaa, että ohjelman menestys riippuu paitsi siihen kohdennetusta talousarviosta niin myös ennen kaikkea sen kyvystä määritellä tavoitteita, jotka vastaavat kansalaisten todellisia pyrkimyksiä, ja kuunnella heidän mielipiteitään ja vaatimuksiaan;

13 A8-0017/ kohta 10. panee merkille sen tosiseikan, että ohjelman vaikutus on edelleen suhteellisen suuri, minkä osoittaa se, että valituissa 408 hankkeessa oli vuonna 2015 arviolta osallistujaa; katsoo myös, että hakemusten suuri määrä vuonna 2014 ja vuonna 2015 ja hankkeiden laatu osoittavat kiinnostuksen ohjelmaa kohtaan olevan suurta ja tarvetta osoittaa ohjelmalle enemmän inhimillisiä ja taloudellisia resursseja, jotta lisätään tukea saavien hankkeiden määrää; 10. muistuttaa, että kun otetaan huomioon talousarvion rajallisuus, ohjelman mukaiset tuet olisi keskitettävä hankkeisiin, joita toteuttavat jäsenvaltioiden järjestöt tai viranomaiset, eikä niitä pitäisi hajauttaa hankkeisiin, joita toteuttavat unionin ulkopuoliset maat;

14 A8-0017/ kohta 32. on tyytyväinen EU:n kansalaisten ja yhteiskunnallisten näkökohtien painottamiseen, koska sen ansiosta EU:n toimielimet voivat osallistua kansalaisyhteiskuntaan suoraan kentällä; korostaa, että ohjelman painopisteissä on tärkeää keskittää hankkeet Euroopan nykyisiin haasteisiin eli monimuotoisuuden, muuttoliikkeen, pakolaisten, radikalisoitumisen estämisen, sosiaalisen osallisuuden edistämisen, kulttuurien välisen vuoropuhelun, rahoitusongelmien ratkaisemisen ja yhteisen eurooppalaisen kulttuuriperinnön tunnistamisen kaltaisiin kysymyksiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan yhteyksiä ohjelman prioriteettien ja Euroopan kansalaisuuteen liittyvien toimintalinjojen sekä Euroopan kansalaisten päivittäisen elämän välillä; 32. korostaa, että jos ohjelman on määrä tuoda unioni lähemmäs kansalaisia, sen olisi aloitettava ottamalla huomioon kansalaisten mielipiteet erityisesti ohjelman painopisteistä ja etenkin lohkon 2 painopisteestä 3 maahanmuuttajien leimaamisen torjunta ja leimaamiselle vastakkaisten tarinoiden luominen kulttuurienvälisen vuoropuhelun ja keskinäisen ymmärryksen edistämiseksi ; muistuttaa, että jäsenvaltioiden kansalaisten enemmistö vastustaa muuttajien vastaanottamisen lisäämistä, kuten 56 prosenttia ranskalaisista ja 98,3 prosenttia unkarilaisista, jotka äänestivät Brysselin määräämiä maahanmuuttajakiintiöitä koskevassa kansanäänestyksessä;

15 A8-0017/ kohta 35. painottaa tarvetta kehittää Euroopan muistiperintö -lohkon alaisuudessa eurooppalaista identiteettiä, joka olisi suunnattava kohti tulevaisuutta eikä pelkästään menneisyyteen ja jonka olisi oltava moniarvoinen, kulttuurien rajat ylittävä ja avoin muuttovirroille ja muualta maailmasta tuleville vaikutteille, jotta voidaan saavuttaa yleinen eurooppalaisille arvoille sekä eurooppalaiselle maalliselle ja henkiselle perinnölle pohjautuva integraatio; pitää tärkeänä varmistaa, että historiaa ei käytetä erottavana välineenä vaan tilaisuutena ratkaista ajankohtaisia haasteita hienovaraisen tulkinnan sekä osaavien ja kohdennettujen koulutusohjelmien avulla; korostaa, että on tärkeää tukea sukupolvien välisiä hankkeita, jotka mahdollistavat kokemusten vaihtamisen vanhempien ja nuorempien sukupolvien välillä; 35. muistuttaa, että ilman menneisyyttä ei ole tulevaisuutta ja että mitään kulttuuri-identiteettiä ei voi rakentaa tyhjästä; korostaa siksi, että jäsenvaltioiden kansalaiset voivat saavuttaa tunteen yhteisestä sivilisaatiostaan uudelleen ainoastaan arvostamalla omaa perintöään ja erityisiä perinteitään, mikä antaa mahdollisuuden korostaa yhteistä taustaa, joka käsittää kreikkalais-roomalaisen ajattelun ja kristillisen perinnön;

16 A8-0017/ kohta 38. painottaa tarvetta parantaa ohjelmaa ehdotuksilla, jotka koskevat kansalaisten osallistumista demokratiaprosessiin ja EU:n päätöksentekoon siten, että niillä lisätään kansalaisten mahdollisuuksia käyttää oikeuksiaan esimerkiksi toteuttamalla verkkovaikuttamista; korostaa, että tätä varten unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi kehitettävä toimia ja politiikkaa, joilla parannetaan erityisesti lasten ja nuorten monialaisen, luovan ja kriittisen ajattelun taitoja ja heidän digitaalista lukutaitoaan ja medialukutaitoaan sekä lisätään heidän osallisuuttaan ja tiedonhaluaan, jotta he pystyvät tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja antamaan myönteisen panoksen demokraattisiin prosesseihin; 38. painottaa tarvetta parantaa ohjelmaa ehdotuksilla, jotka koskevat kansalaisten osallistumista demokratiaprosessiin ja EU:n päätöksentekoon siten, että niillä lisätään kansalaisten mahdollisuuksia käyttää oikeuksiaan esimerkiksi toteuttamalla verkkovaikuttamista; muistuttaa kuitenkin, että nämä välineet eivät ole tehokkaita, jos Euroopan unioni jatkossakin vähättelee kansanäänestysten kaltaisia suoran demokratian välineitä, ja on siksi huolissaan siitä, että komission puheenjohtaja on lausunnoissaan useasti suhtautunut negatiivisesti kansallisiin ja etenkin Kreikassa järjestettyihin kansanäänestyksiin; korostaa, että tällainen asenne unionin johtajien taholta todennäköisesti lisää kansalaisten epäluuloa unionia kohtaan;

17 A8-0017/ kohta 39. painottaa, että unionin jäsenyyttä tavoittelevien maiden osallistuminen ohjelmaan johtaa parempaan keskinäiseen ymmärrykseen ja tiiviiseen yhteistyöhön; kehottaa lisäämään ohjelman kansainvälisyyttä kutsumalla kaikki Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) ja Euroopan talousalueen (ETA) maat, liittyvät maat ja ehdokasmaat yhdistämään voimansa unionin jäsenvaltioiden kanssa hankkeisiin hakemisessa, ja kehottaa tehostamaan yhteistyötä unionissa toimivien kansalaisjärjestöjen, itäisen ja eteläisen kumppanuuden valtioiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kanssa, jotta unioni tuotaisiin lähemmäksi kansalaisia; ehdottaa EU:n ja naapurimaiden organisaatioiden yhteistyön edistämistä eurooppalaisten arvojen alalla; 39. korostaa, että ohjelmaa ja/tai tukia ei pitäisi ulottaa kolmansiin maihin;