TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA"

Transkriptio

1 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA 1 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA Helsingin seudun ympäristöpalvelut

2

3 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun pientaloista TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA

4 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun pientaloista Raportti: Jukka Makkonen TTS tutkimus Seppo Tuomi TTS tutkimus Tommi Gröndahl Kuopion yliopisto Maria Myllynen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL HSY puhelin: faksi: Copyright Kartat: Kaupunkimittausosasto, Helsinki 100/2011 Kansikuva: HSY / Jenni-Justiina Niemi Edita Prima Oy Helsinki 2012

5 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun pientaloista Esipuhe Puun poltto on merkittävä pienhiukkasten päästölähde Suomessa ja Suomen ympäristökeskus on arvioinut sen aiheuttavan neljänneksen maan pienhiukkaspäästöistä. Puun poltto on merkittävä päästölähde myös pääkaupunkiseudulla ja se heikentää ilmanlaatua alueen tiivistyvillä pientaloalueilla. Vaikkakin harvoissa kiinteistöissä puuta käytetään pääasiallisena lämmönlähteenä, sen käyttö lisälämmönlähteenä on yleistä. Pienpolton haittoja lisää se, että päästöt vapautuvat matalista savupiipuista asuinalueilla ja vieläpä aikoina, jolloin asukkaat oleskelevat kotona. Puun käytöstä kotitalouksien lämmön lähteenä samoin kuin siitä aiheutuvista päästöistä on ollut saatavilla hyvin vähän tietoa. Metla tekee koko Suomen kattavia selvityksiä puun käytöstä ja viimeisin koskee lämmityskautta Näissä selvityksissä otokset eivät ole olleet niin laajoja, jotta voitaisiin arvioida puupolttoaineen käyttöä ja puun polton aiheuttamia päästöjä pääkaupunkiseudun pientaloalueilla. HSY ja Työtehoseura ovat yhteistyössä toteuttaneet nyt julkaistavan selvityksen puun käytöstä polttoaineena pääkaupunkiseudulla. Puun käyttöä on arvioitu kyselytutkimuksen avulla kaukolämpöön kuuluvilla ja kaukolämmön ulkopuolisilla pientaloalueilla Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Kyselytutkimuksen suunnitteluun ja tulosten analysointiin ovat osallistuneet Seppo Tuomi (TTS tutkimus), Jukka Makkonen (TTS tutkimus) ja Maria Myllynen (HSY). Tulosten pohjalta on arvioitu puun pienpolton päästöt pääkaupunkiseudun eri alueilla. Päästöarvion toteutuksesta ovat vastanneet Tommi Gröndahl (Kuopion yliopisto), Maria Myllynen ja Jarkko Niemi (HSY). Ilmanlaadun mittauksin on todettu, että EU:n asettama polyaromaattisten hiilivetyjen tavoitearvo ylittyy pääkaupunkiseudun puun polttoa suosivilla pientaloalueilla. Tämän vuoksi HSY-alueella on arvioitava niiden alueiden laajuus, joilla tämä tavoitearvo ylittyy. Tässä julkaisussa esitettävät päästöarviot luovat pohjan ylitysalueen laajuuden arvioinnille. Julkaisun tulokset ovat hyödyllisiä myös arvioitaessa pienpolton päästöjen aiheuttamia terveyshaittoja. Helsingissä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY Seutu- ja ympäristötieto Tarja Koskentalo Ilmansuojeluyksikön päällikkö

6 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun pientaloista

7 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun pientaloista Tiivistelmä Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät: Gröndahl, T., Makkonen J., Myllynen M., Niemi J.,Tuomi S. Julkaisun nimi: Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun pientaloista Pääkaupunkiseudulla on yli pientaloa, joilla noin 90 prosentilla on tulisija. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) pääasiallista puulämmitystä on vain vähän ja pientalojen puunkäyttö on pääasiassa toissijaista lämmitystä. Puuta käytetään lisälämmön lähteenä pääkaupunkiseudun pientaloissa kuten muualla Suomessa. Kaukolämmitteisissä pientaloissa puuta käytetään pääkaupunkiseudulla vuodessa 1,1, sähkölämmitteisissä 1,8 ja öljylämmitteisissä 1,8 kiintokuutiometriä vuodessa. Sähkölämmittäjien vuotuinen puunkäyttö on seudulla maan keskiarvoa (2,8) selvästi alhaisempi ja muiden lämmitystapojen osalta samaa tasoa. Puunpolton päästöt vaikuttavat merkittävästi ilmanlaatuun, koska päästöt syntyvät asuinalueilla ja pääsevät lähialueen hengitysilmaan. Toissijaisessa lämmityksessä tulisijoja käytetään useimmiten iltaisin klo Yleisin lämmityspäivä oli lauantain ja puunkäyttö keskittyy talvikaudelle. Tulisijojen käytön päästöt näkyvät myös HSY:n ilmanlaadun mittauksissa. Puun pienpoltossa muodostuu terveydelle haitallisia päästöjä kuten pienhiukkasia, häkää, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), polyaromaattisia hiiliyhdisteitä (PAH) ja mustaa hiiltä. Tulisijojen käytöstä arvioidaan pääsevän ilmaan 100 tonnia pienhiukkasia ja 113 tonnia hengitettäviä hiukkasia. Tulisijojen hiukkaspäästöt ovat pääkaupunkiseudulla noin kolmasosa autoliikenteen pakokaasujen ja noin puolet energiantuotannon hiukkaspäästöistä Puun polton päästöihin vaikuttavat merkittävästi polttoaineen laatu, polttolaite ja käyttötavat. Polttopuun kosteuden kokee ongelmaksi vain kymmenesosa käyttäjistä ja yhtä moni arvioi puun varastoinnissa olevan parannettavaa. Vajaa 20 % varastoi polttopuut autotallin ja talon seinustalla, mikä on paloturvallisuuden kannalta ongelmallista. Kyselyyn vastanneet eivät pitäneet tulisijaansa tai käyttötapojaan ongelmallisena. Käyttäjät eivät säädä ilmamääriä tulipesässä ja on todennäköistä, että palamisen puhtautta ei osata arvioida. Opastus puhtaammasta polttamisesta on saavuttanut tulisijan käyttäjiä ja uudehkot ohjeet päältä sytyttämisestä on ottanut käyttöön noin 20 prosenttia. Raportti kokoaa kyselytutkimuksen tulisijojen käytöstä pääkaupunkiseudulla ja sen pohjalta tehdyn arvion päästöistä. HSY:n ja Työtehoseuran kyselytutkimus toteutettiin kahdessa osassa vuosien 2008 ja 2009 aikana. Avainsanat: ilmanlaatu, tulisija, puunkäyttö, pääkaupunkiseutu Kieli: suomi Sivuja: 39 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, PL 100, HSY, puhelin , faksi

8 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun pientaloista

9 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun pientaloista Sisällys 1. JOHDANTO 9 2. ASUINRAKENNUSTEN LÄMMITYSTAVAT JA PUUNKÄYTTÖMÄÄRÄT Asuinrakennusten lämmitystavat pääkaupunkiseudulla Polttopuun käyttömäärät Suomessa TULISIJOJEN KÄYTTÖ PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISSA -KYSELYTUTKIMUS Kyselyn tausta ja tavoite Kyselyn toteutus Kysely 2009: Kaukolämmitteiset pientalot Kysely 2008: Kaukolämmön ulkopuoliset pientaloalueet Tulosten analysointi ja raportointi Kyselyn tulokset Tulisijatyypit ja niiden käyttötarkoitus Tulisijojen käytön ajallinen vaihtelu Käyttötottumukset Puupolttoaineiden laatu, käyttö ja varastointi Katoanalyysi Tulosten arviointi TULISIJOJEN PÄÄSTÖT Pientalojen tulisijat päästölähteenä Päästökertoimia eri tutkimuksista PUUN PIENPOLTON PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA -PÄÄSTÖARVIO Yleistä Puun käyttömäärät tulisijoittain Puun käyttömäärät päälämmitystavoittain Päästökertoimet Puunpolton päästöt pääkaupunkiseudulla Yleistä Puun kokonaiskäyttömäärät pääkaupunkiseudulla Puunpolton kokonaispäästöt pääkaupunkiseudulla Päästöt päälämmitystavoittain ja tulisijatyypeittäin Päästöjen alueellinen jakautuminen JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO 37 LIITTEET Liite 1. Lyhenteitä ja määritelmiä 38 Liite 2. Arvio puunkäytön jakautumisesta eri tulisijojen kesken 39

10 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun pientaloista

11 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA 9 1. Johdanto Pienpoltto on puun tai muun kiinteän polttoaineen polttoa pientalon tulisijassa tai lämmityskattilassa, joiden teho on yleensä alle 30 kilowattia. Pientaloilla tarkoitetaan yleensä omakotitaloja, maatiloja, pari- ja rivitaloja sekä kesämökkejä. Tässä selvityksessä pientaloilla tarkoitetaan vain omakotitaloja, jotka ovat yhden asunnon kiinteistöjä. Pientaloissa poltetaan lähes kymmenesosa Suomessa käytetystä kotimaisesta raakapuusta Metsäntutkimuslaitoksen selvityksen mukaan (Metla 2009). Pientalojen lämmitysenergiasta polttopuun osuus oli lämmityskaudella kaksi viidesosaa. Puun pienpoltto on kasvattanut suosiotaan viime vuosina ja polttopuun käyttö oli Metlan selvityksen mukaan kasvanut 9 prosenttia seitsemässä vuodessa ja viidessätoista vuodessa jopa viidenneksen. Puun käyttö ensisijaisena lämmönlähteenä on taajama-alueella harvinaisempaa kuin haja-asutusalueilla. Noin kaksi prosenttia pääkaupunkiseudun omakoti- ja rivitaloista käytti puuta vuonna 2008 ensisijaisena lämmönlähteenä Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan (Tilastokeskus 2009). Puulämmityksen vähäisyyttä pääkaupunkiseudulla tukee myös tässä raportissa esitelty kyselytutkimus, jonka YTV (nykyään Helsingin seudun ympäristöpalvelut- kuntayhtymä HSY) ja Työtehoseura (TTS) tekivät tulisijojen käytöstä pääkaupunkiseudun pientaloissa. Kyselytutkimuksen otokseen sattui myös puulämmittäjiä ja vain kymmenellä tuhannesta vastanneesta oli pääasiallisena lämmitystapana puulämmitys kattilalla ja yhtä harva käytti varaavaa tulisijaansa päälämmönlähteenä. Koko Suomen aluetta tarkasteltaessa puulla ja turpeella lämpiää pientaloista 28 % ja uusista pientaloista noin 10 % valitsee päälämmitysmuodoksi puulämmityksen (Hulkkonen ym. 2006). Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) pientalojen puunkäyttö on pääasiassa toissijaista lämmitystä. Lähes kaikkiin uusiin pientaloihin rakennetaan tulisija lisälämmönlähteeksi. Puunkäyttömäärät toissijaisessa lämmityksessä ovat suhteellisen alhaisia. Metlan (2009) selvityksen mukaan viidesosa kiinteistöistä ei Suomen tasolla kuluta puuta lainkaan. Vähiten puuta kulutetaan puuta etelärannikolla (Uudenmaan ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa), joiden pientaloissa kulutetaan puuta noin 2,1 kiinto-m 3 (eli noin 3 pino-m 3 ). Puun pienkäytön merkitys pääkaupunkiseudulla muodostuu suuresta pientalojen määrästä, seudulla on yli pientaloa, ja pienimuotoinenkin puunkäyttö tulisijoissa kuluttaa huomattavan määrän puuta. Puuta pidetään suositeltavana lämmönlähteenä puun alhaisen hiilidioksiditaseen takia. Puun polttamisessa muodostuu kasvihuonekaasupäästöjä suunnilleen sama määrä kuin mitä puun lahoamisesta metsässä aiheutuu. Suomessa onkin aktiivisesti kannustettu kansalaisia puun käytön lisäämiseen, jotta Euroopan Unionin asettamat kansalliset päästötavoitteet olisivat helpommin saavutettavissa. Vaikka puun pienpolton aiheuttamat hiilidioksidin kokonaispäästöt ovat melko vähäisiä, aiheuttaa se huomattavia määriä muita päästöjä, jotka ovat haitallisia ihmisen terveyden kannalta. Puun pienpoltossa muodostuu pienhiukkasia, häkää, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), polysyklisiä aromaattisia hiiliyhdisteitä (PAH), mustaa hiiltä sekä muita terveydelle haitallisia ainesosia. Puun poltosta aiheutuvien hiukkaspäästöjen määrä on pääkaupunkiseudulla samaa luokkaa kuin liikenteen pakokaasujen tai energiantuotannon hiukkaspäästöt. Pientaloalueet ovat tiiviitä ja puunkäyttö keskittyy erityisesti talvikaudelle, jolloin tulisijojen käytön päästöt vaikuttavat merkittävästi myös ilmanlaatuun ja näkyvät HSY:n ilmanlaadun mittauksissakin. Siten on tärkeää selvittää puun pienpoltosta aiheutuvien päästöjen lähteitä ja määrää, jotta päästöjen hallitseminen helpottuisi. Puun pienpolton päästöjä ei ole Suomessa rajoitettu toisin kuin esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa, joissa biopolttoainetta käyttävät laitteiston hyötysuhteen tulee olla vähintään 90 % ja laitteiston päästöt on testattava (Hulkkonen ym. 2006). Tulisijojen päästöille on valmisteilla määräyksiä EU:ssa. Tulisijojen energiatehokkuusvaatimukset tulevat tehostumaan EcoDesign-direktiivin kautta ja samalla säädellään myös päästöjä ilmaan. Säädeltäviä komponentteja ovat mm. hiukkaset, typen oksidit, haihtuvat hiilivedyt ja PAH-yhdisteet. Uusilta tehdasvalmisteisilta tulisijoilta vaaditaan vuoden 2012 alusta lähtien CE-merkintä, jolla säädellään kotitalousliesien, takkasydämien, varaavien tulisijojen ja kamiinojen päästöjä ilmaan. Käytössä olevia vapaaehtoisia merkintöjä ovat Joutsenmerkki ja Allergiamerkki, joiden vaatimuksissa ovat kriteerit myös tulisijojen päästöille. Puun pienpoltto aiheuttaa noin neljänneksen ja ajoneuvoliikenne noin viidenneksen primääristen pienhiukkasten päästöistä Suomessa (Karvosenoja ym. 2008). Puun pienpoltolla ja ajoneuvoliikenteellä on keskeinen vaikutus taajamien ilmanlaatuun, koska niiden päästökorkeus ilmaan on matala (Tissari ym. 2007). Näin ollen pienhiukkaspäästöt näistä lähilähteistä joutuvat paljon todennäköisemmin hengitysilmaan kuin esimerkiksi energiantuotannosta aiheutuvat pienhiukkaset, jotka kulkeutuvat kauas päästölähteestään ja laimenevat huomattavasti. Puun pienpoltosta aiheutuvien primäärihiukkaspäästöjen määrän on arvioitu pysyttelevän tulevaisuudessakin melko suurina (Ahtoniemi ym. 2010). Sen sijaan erityisesti teollisuuden ja energiantuotannon primäärihiukkaspäästöjen vähenemisen oletetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Liikenteen osalta hiukkaspäästöt vähenevät huomattavasti nopeammin kuin pienpolton hiukkaspäästöt, koska polttomoottorien pakokaasujen päästönormit kiristyvät voimakkaasti.

12 10 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA Puun polton päästöihin vaikuttavista muuttujista merkittävimmät ovat polttoaineen laatu, polttolaite sekä näiden käyttötapa. Hyvänlaatuisella polttoaineella ja polttotavalla on suuri vaikutus syntyvien päästöjen määrään. Päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi oikeanlaisella sytytystavalla ja käyttämällä vain puhdasta ja kuivaa puuta. Lisätietoa puun polttotavoista on esimerkiksi VTT:n julkaisemassa kirjassa Tehokas ja ympäristöä säästävä tulisijalämmitys (Alakangas ym. 2008). Tähän raporttiin on koottu kyselytutkimus tulisijojen käytöstä pääkaupunkiseudulla ja sen pohjalta tehty arvio päästöistä. Selvitys on HSY:n ja Työtehoseuran kyselytutkimus, joka toteutettiin kahdessa osassa vuosien 2008 ja 2009 aikana. Päästöarvio on tehty kesällä 2009 korkeakouluharjoittelun yhteydessä YTV:ssä (nyk. HSY). YTV on arvioinut puun pienpolton päästöjä pääkaupunkiseudulla aiemmin vuodelle 2000 (Haaparanta ym. 2002). Tämän jälkeen on kertynyt lisätietoa päästökertoimista ja myös lisälämmityksessä käytettävistä puumääristä on saatavilla uutta tietoa. Tässä raportissa esitetään päästöarvio vuodelle Päästöjen tarkempi tuntemus auttaa hahmottamaan päästöjen suuruutta ja alueellista vaihtelua. Ensimmäinen selvitys vuodelta 2002 oli arvio kokonaispäästöistä. Nyt tehty selvitys nojautuu HSY:n ja Työtehoseuran kyselytutkimukseen ja seudulliseen paikkatietoaineistoon pientalojen sijainnista ja lämmitystavoista.

13 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA Asuinrakennusten lämmitystavat ja puunkäyttömäärät 2.1. ASUINRAKENNUSTEN LÄMMITYS- TAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Tilastokeskuksen (2009) mukaan pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) vajaalla puolella erillis-, ketju- ja rivitaloista päälämmitystapa on sähkö (taulukko 2.1). Noin neljännes asunnoista lämpiää kauko- tai aluelämmöllä ja niin ikään neljänneksen päälämmitystapa on öljy- tai kaasulämmitys. Ainoastaan vajaa kaksi prosenttia asuintaloista käyttää päälämmitysmuotona puulämmitystä ja tilastoissa esiintyvän turpeen ja kivihiilen osuuden voidaan olettaa olevan häviävän pieni. Tarkempaa tietoa pääkaupunkiseudun asuntojen lämmitystavoista on seudullisessa HSY:n yhtenäistämässä rakennuskanta-aineistossa (YTV 2007), jossa on tietoa rakennusten päälämmitystavasta ja lämmitysaineesta paikkatietona. Molemmissa aineistoissa ongelmana on, ettei aineisto ole ajantasaista ja muutokset esimerkiksi lämmitystavan osalta on vaihtelevasti päivitetty rekisteriin. Puuta lisälämmön lähteenä käyttävien määrästä ei ole saatavilla kattavia tilastotietoja. Esimerkiksi julkaisussa Haaparanta ym. (2002) esiteltyjen kyselytutkimusten pohjalta ja tämän selvityksen (kyselytutkimus, ks. luku 3) perusteella voidaan arvioida valtaosassa pientaloja käytettävän pääkaupunkiseudullakin toissijaista lämmitystä POLTTOPUUN KÄYTTÖMÄÄRÄT SUOMESSA Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) Metsätilastollinen tietopalvelu toteuttaa säännöllisin väliajoin erillisselvityksiä, joissa käsitellään mm. pientalojen polttopuun käyttöä. Viimeisin pientalojen puunkäyttöä koskeva tutkimus on vuodelta 2009 ja koski lämmityskautta (Metla 2009). Polttopuilla tuotetaan Suomessa pientalojen lämmitysenergiasta noin kaksi viidesosaa. Viidesosassa pientaloista ei käytetä polttopuuta lainkaan. Puunkäyttömäärät vaihtelevat suuresti: etelärannikolla kulutetaan pientaloissa puuta vähiten, noin 2,1 kiinto-m 3 vuodessa. Suomen tasolla käytetään pientaloissa puuta keskimäärin 4,6 kiinto-m 3 vuodessa mutta joka kahdeksas käyttää vuodessa yli 10 kiinto-m 3. Tyypillinen käyttömäärä on alle 2 kiinto-m 3 (1/3 kiinteistöistä) tai 2 4 kuutiometriä (1/5 kiinteistöistä). Määrinä yksi kiintokuutiometri vastaa 1,5 pinottua kuutiometriä halkoja tai klapeja ja 2,5 kuutiometriä halkoja kasassa. Polttopuun käyttö pientaloissa on lisääntynyt viidessätoista vuodessa viidenneksen ja seitsemän vuoden kuluessa noin 9 % lämmityskausien ja välillä (Metla 2009). Huomattavaa on, että kasvusta iso osa (36 %) on jätepuun lisääntynyttä käyttöä. Alakankaan ym arvion mukaan Suomessa 60 % omakotitaloista käyttää polttopuuta lisälämmönlähteenä. Pääasialliset puulämmitteiset omakotitalot käyttävät puuta paljon. Uunilämmitteisissä taloissa käytetään puuta 10,7 ja puukeskuslämmityksessä 20,6 pino-m 3 vuodessa (7,1 ja 13,7 kiinto-m 3 ). Päälämmitystavan ollessa öljylämmitys käytetty puumäärä vuodessa on 2,7, sähkölämmitteisissä 4,2 ja kaukolämmitteisissä 1,7 pino-m 3 (1,8, 2,8 ja 1,2 kiinto-m 3 ). (Alakangas ym. 2008) Taulukko 2.1. Pääkaupunkiseudun erillistalojen sekä rivi- ja ketjutalojen päälämmitysmuodot kunnittain vuonna 2007 (%) (Tilastokeskus, StatFin 2009). Kauko- tai aluelämpö Öljy tai kaasu Sähkö Puu tai turve Maalämpö Muu, kivihiili tai tuntematon Espoo 24,4 20, ,3 3,1 Helsinki 26,3 23,4 44,9 1,4 0,9 3,1 Kauniainen 23,2 34,3 34,3 2,1 1,7 4,4 Vantaa 18,6 22,1 53,3 1,9 1,5 2,5 Koko pääkaupunkiseutu 23, ,1 1,9 1,6 3,2

14 12 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA 3. Tulisijojen käyttö pääkaupunkiseudun pientaloissa -kyselytutkimus 3.1. KYSELYN TAUSTA JA TAVOITE Työtehoseura (TTS) toteutti yhdessä YTV:n (nykyinen HSY) kanssa kyselytutkimuksen pääkaupunkiseudun tulisijojen käytöstä. Selvitys oli YTV:n tilaama ja sen tarkoituksena oli kerätä taustatietoa tulisijojen käytöstä pääkaupunkiseudun pientaloissa. Tavoitteena oli hyödyntää tuloksia pientalojen puun polton vaikutusten arvioinnissa, minkä vuoksi tarvittiin tietoa tulisijojen tyypeistä, määristä, puunkäytöstä ja käyttötottumuksista. Taustalla on mm. se, ettei kuntien rakennusrekistereistä selviä luotettavasti kiinteistöjen lämmitystapa saatikka tulisijojen määrä. Rekisterin heikkouksia ovat tietojen perustuminen rakennusluvan aikaisiin tietoihin kiinteistön päälämmitystavasta ja aineesta sekä tietojen päivittämisen vaihtelevat käytännöt eri kunnissa. Rekisterissä ei ole myöskään tietoa lisälämmitystavoista KYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin helmikuussa vuosina 2008 ja Ensimmäisessä osassa selvitettiin tilannetta kolmella kaukolämmön ulkopuolella olevalla asuinalueella (Espoon Lintuvaara, Helsingin Vartiokylä ja Vantaan Itä-Hakkila) ja jälkimmäisessä pääkaupunkiseudun kaukolämmitteisissä pientaloissa. Kyselyn otosten tietolähteenä oli Rakennusrekisteri (poiminta ) YTV:n Seudullisesta perusrekisteristä, joka poimii rekisteritiedot Helsingin ja Vantaan kuntarekistereistä sekä Espoon kuntarekisterijärjestelmästä (YTV 2007). Otos perustui rekisterin rakennusten käyttötarkoitukseen, josta valittiin yhden asunnon talot, mikä sulki pois mm. erillistalot ja paritalot. Kaukolämmitteisten pientalojen otannassa otos rajattiin lämmitysainetiedolla niin, että suljettiin pois muut kuin kaukolämmitteiset kiinteistöt. Rakennusrekisterissä oleva lämmitysainetieto perustuu rakennushankeilmoitukseen vuoden 1981 (Helsinki), 1982 (Vantaa) ja 1984 (Espoo) jälkeen. Sitä aiemmat tiedot perustuvat Helsingissä ja Vantaalla omistaja- ja rakentajakyselyihin mikäli rakennuksilla ei myöhemmin ole tehty rakennuslupaa edellyttäviä laajennus- tai muutostöitä. Tämän perusteella tiedetään, että lämmitysainetieto on luotettavampaa vuosien jälkeen valmistuneissa pientaloissa. Taulukossa 3.1 on esitelty tarkemmin kyselyn otoksen toteutus. Alimpana taulukossa on kummankin vuoden kyselytietojen yhteismäärän kooste. Tässä selvityksessä esitellyt tulokset perustuvat otosten koosteeseen. Vuosina 2008 ja 2009 toteutettujen postikyselytutkimusten vastausprosentti oli kumpanakin vuonna 41 prosenttia. Vuonna 2008 kyse- Taulukko 3.1. Kyselyjen perusjoukot ja vastanneet eri vuosina. Kaukolämmön ulkopuoliset alueet Vuosi Perusjoukko Otos Vastanneet Vastaus-% Itä-Hakkila % Lintuvaara % Vartiokylä % Yhteensä % Kaukolämpöalueet Vuosi Perusjoukko Otos Vastanneet Vastaus-% Vantaa % Espoo % Helsinki % Yhteensä % Kooste Perusjoukko Otos Vastanneet Vastaus-% Vantaa % Espoo % Helsinki % Yhteensä %

15 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA 13 lyitä lähetettiin 1554 kappaletta ja vastauksia saatiin 642 kappaletta. Vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 882 ja 359. Vuonna 2009 toteutettiin lisäksi katoanalyysi, jossa selvitettiin vastaamatta jättäneiden vaikutusta tulokseen (ks. luku 3.6.4). Kyselyyn vastanneet eriteltiin alueen ja päälämmitysmuodon mukaan. Päälämmitysmuodoista tarkasteltiin ainoastaan kaukolämpö-, sähkö- ja öljylämmittäjien tulisijan käyttöä. Muut osioon kuuluvilla 73 pientalolla päälämmitysmuotona oli puukeskuslämmitys, takka, maalämpö- tai ilmalämpöpumppu. Muista päälämmitysmuodoista maalämpö oli yleisin ja lukumäärällisesti niitä oli 37 koko aineistossa. Puukeskuslämmitystä käytti 12 pientaloa, tulisijalämmitystä 11, ilmalämpöpumppua 10 ja aurinkolämpöä 1. Taulukossa 3.2 on esitetty vastanneet päälämmitysmuodon mukaan jaoteltuna. Taulukoissa 3.3 ja 3.4 on vertailtu otoksen pohjana olevien rekisteritietojen ja kyselyn vastaajien ilmoittamien päälämmitysmuotojen vastaavuutta. Sähkölämmittäjien osuus oli kaikilla alueilla suurempi kuin rekisterissä oleva tieto. Öljylämmittäjien osuus Vantaalla ja Espoossa oli kummassakin kyselyssä suurempi kuin rekisterissä. Vuoden 2009 kyselyssä otokseen valittiin rekisteritietojen perusteella vain kaukolämmön piirissä olevia pientaloja. Kyselyssä ilmoitetut päälämmitysmuodot poikkesivat oletetusta merkittävästi erityisesti Vantaalla. Taulukko 3.2. Kyselytutkimuksessa päälämmitystapansa ilmoittaneiden lukumäärät. Vantaa Espoo Helsinki Yhteensä % Kaukolämpö Suora sähkölämmitys Varaava sähkölämmitys Öljy Muut Yhteensä Taulukko 3.3. Päälämmitysmuotojen vertailu rekisterin ja vuoden 2008 kyselyn välillä ei-kaukolämmitteisissä pientaloissa. Itä-Hakkila Lintuvaara Vartiokylä Rekisteri Kysely Rekisteri Kysely Rekisteri Kysely Kaukolämpö 0% 1% 0% 4% 0% 9% Sähkö 48% 66% 53% 62% 50% 65% Öljy 11% 25% 11% 22% 30% 22% Muut 41% 8% 36% 12% 19% 4% Yhteensä 100% 100% 100% 100% 100% 100% Taulukko 3.4. Päälämmitysmuotojen vertailu rekisterin ja vuoden 2009 kyselyn välillä kaukolämmitteisissä pientaloissa. Vantaa Espoo Helsinki Rekisteri Kysely Rekisteri Kysely Rekisteri Kysely Kaukolämpö 100% 50% 100% 71% 100% 86% Sähkö 0% 11% 0% 14% 0% 6% Öljy 0% 31% 0% 11% 0% 3% Muut 0% 7% 0% 4% 0% 5% Yhteensä 100% 100% 100% 100% 100% 100%

16 14 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA 3.3. KYSELY 2009: KAUKOLÄMMITTEI- SET PIENTALOT Kysely rajattiin pääkaupunkiseudun yhden asunnon taloille, joiden päälämmitystapa on kaukolämpö. Kyselyä varten koottiin noin 900 talon pientalon otos rakennusrekisteristä. Otos oli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla noin 300 kussakin ja talot valittiin kiinteistötunnuksen mukaan tasavälisesti. Helsingissä on rekisterin mukaan 1482 kaukolämmitteistä pientaloa, Espoossa 1862 ja Vantaalla Otoksessa on mukana Helsingistä 292, Espoosta 294 ja Vantaalta 296 rakennusrekisterin mukaan kaukolämmitteistä pientaloa. Otoksen pientalojen ikäjakauma on samankaltainen Helsingissä ja Espoossa, mutta Vantaalla vanhempi. Vantaan Taulukko 3.5. Pientalojen ikäjakaumat kyselyssä rakennusrekisterin mukaan. Helsingin otos Espoon otos Vantaan otos rakennusvuosi, keskiarvo mediaani ennen tuntematon yhteensä, kpl luotettavia* 72% 66% 32% *päälämmitystapatiedot ovat luotettavia Helsingissä vuoden 1981, Espoossa vuoden 1984 ja Vantaalla vuoden 1982 jälkeen valmistuneiden osalta. otoksessa kyselyssä on mukana eniten luvun pientaloja ja muissa kunnissa painopiste on luvun taloissa. Aineiston lämmitysainetieto on luotettavinta vuoden jälkeen valmistuneissa pientaloissa, joiden osuus aineistosta oli %. Taulukossa 3.5 on otoksen pientalojen ikäjakauma KYSELY 2008: KAUKOLÄMMÖN ULKOPUOLISET PIENTALO- ALUEET Kyselyä varten koottiin kolme noin 500 talon otosta kolmelta pääkaupunkiseudun pientaloalueelta. Pientaloalueet olivat sellaisia, jotka eivät ole kaukolämmön piirissä ja joilla YTV on mitannut ilmanlaatua. Kyselyyn valittiin Lintuvaaran, Itä-Hakkilan ja Vartiokylän asuinalueilta yhden asunnon kiinteistöt, jotka eivät ole kaukolämmössä. Otoksessa ovat mukana kaikki Itä-Hakkilan postinumeroalueella (01260) olevat 510 pientaloa ja Lintuvaaran postinumeroalueen (02660) 533 pientaloa. Vartiokylän postinumeroalueiden (00950 ja 00910) 712 rakennuksen aineistoa pienennettiin 511 pientaloon iän mukaan tasaisesti karsien. Otosten pientaloista on rakennusrekisterin lähtötietojen mukaan noin 50 % sähkölämmitteisiä, % öljylämmitteisiä, 1 10 % puulämmitteisiä ja tuntemattoman osuus on 4 33 %. Rekisterin tiedot ovat kuitenkin osin virheellisiä, kuten kyselytutkimuksen ja rekisteritietojen vertailu osoitti (taulukko 3.3.). Taulukossa 3.6 on esitetty lämmitystapojen yksityiskohtaisempi erittely eri asuinalueilla rakennusrekisterin perusteella. Otoksen pientalojen ikäjakauma poikkesi alueittain. Itä- Hakkilan pientaloissa ei ollut montaa ennen 1949 rakennettua ja Lintuvaaran aineistosta noin 40 % oli vuoden 1990 jälkeen rakennettuja. Aineistosta tiedetään, että lämmitysaine on luotettavaa vuoden jälkeen valmistuneissa pientaloissa, joiden osuus aineistosta oli %. Taulukossa 3.7 on otoksen pientalojen ikäjakauma rakennusrekisterin perusteella. Taulukko 3.6. Kyselytutkimuksen kaukolämmön ulkopuolisten pientaloalueiden lämmitystapojen jakaumat alueittain rakennusrekisterin perusteella. Lämmitysaine Itä-Hakkila, kpl [%] Lintuvaara, kpl [%] Vartiokylä, kpl [%] kaukolämpö sähkö , , ,3 kevyt polttoöljy 58 11, , ,4 puu ,9 35 6,8 kivihiili, koksi ym. 8 1,6 3 0,6 47 9,2 maalämpö 13 2,5 8 1,5 1 0,2 ei tietoa , ,4 16 3,1 muu ,2 0 raskas polttoöljy 0 1 0,2 0 Yhteensä

17 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA TULOSTEN ANALYSOINTI JA RAPORTOINTI 3.6. KYSELYN TULOKSET Tulokset jaoteltiin ensisijaisesti alueittain (Vantaa, Espoo ja Helsinki). Tilaajan eli YTV:n pyynnöstä tulokset eriteltiin lisäksi päälämmitysmuotojen mukaan neljään ryhmään: 1. Kaukolämpö 2. Suora sähkö ja varaava sähkö 3. Lämmitysöljy 4. Muut (puukattilat, takat, lämpöpumput) Eri päälämmitysmuotojen välisiä eroja on nostettu esiin, jos vastauksissa on ilmennyt selkeitä poikkeavuuksia. Tulokset on esitetty kyselykaavakkeen rakennetta noudattaen. Tavoitteena on ollut selvittää tulisijojen käyttöä pääkaupunkiseudun pientaloissa ilmanlaatuvaikutusten selvittämiseksi. Tulokset on jaoteltu seuraavasti: 1. Tulisijatyypit ja niiden käyttötarkoitus 2. Tulisijojen käyttötottumukset 3. Käytetyt puupolttoaineet ja varastointi Ilmoitetut prosenttiosuudet on laskettu suhteessa kysymyksen kaikkiin vaihtoehtoihin annettuihin vastauksiin. Vastaajilla oli useissa kysymyksissä mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja. Taulukko 3.7. Kyselytutkimuksen kaukolämmön ulkopuolisten pientaloalueiden ikäjakaumat rakennusrekisterin perusteella. rakennusvuosi, keskiarvo Vartiokylän otos Lintuvaaran otos Itä-Hakkilan otos ennen TULISIJATYYPIT JA NIIDEN KÄYTTÖ- TARKOITUS Kyselytutkimuksen mukaan noin 90 prosentilla pientaloista on jokin tulisija (taulukko 3.8). Vuoden 2009 otokselle tehty katoanalyysi vahvisti osittain, että jakauma pätee myös vastaamatta jättäneisiin (ks. luku 3.6.4). Tulisijojen lukumäärässä ovat mukana myös saunan puukiukaat. Pientaloja, joissa oli ainoastaan puukiuas, oli Vantaalla 4, Espoossa 20 ja Helsingissä 48 kappaletta. Taulukossa 3.9 on esitetty tulisijatyypit alueittain ja päälämmitysmuodoittain. Taulukossa ovat mukana myös puukiukaat, jotka olivat toiseksi yleisimpiä tulisijoja pientaloissa. Asuintiloja lämmittävistä tulisijoista yleisin oli varaava takka, jonka osuus oli noin 45 prosenttia koko alueella ja harvinaisin oli liesi-leivinuuni. Kauko- ja sähkölämmitteisissä pientaloissa varaavien takkojen osuus oli jopa hieman yli 50 prosenttia. Vantaan ja Helsingin öljylämmitteisissä kohteissa yleisin tulisija oli avotakka noin 30 prosentin osuudella. Varaava takka oli toiseksi yleisin tulisija yhdessä kaksoispesäkattilan kanssa lähes 20 prosentin osuuksilla. Espoossa öljylämmittäjillä varaava takka, avotakka ja kaksoispesäkattila olivat tasoissa 20 prosentin osuuksilla. Ainoastaan yksi tulisija oli Vantaalla 45 prosentilla, Espoossa 55 prosentilla ja Helsingissä 62 prosentilla pientaloista. Kaksi tulisijaa oli Vantaalla 36 prosentilla, Espoossa 31 prosentilla ja Helsingissä 26 prosentilla. Lukuihin sisältyvät myös puukiukaat. Tulisija puuttui useimmin kaukolämpökohteilta Vantaalla ja Espoossa (51 vastausta, joista 24 tulisijatonta). Helsingissä vastaavaa eroa ei ilmennyt, vaan tulisijoja oli tasaisesti kaikilla päälämmitysmuodoilla. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kuitenkaan pystytä tekemään, sillä vastanneiden määrä kyseisessä kohdassa on pieni tuntematon yhteensä kpl luotettavia* 37% 47% 50% *päälämmitystapatiedot ovat luotettavia Helsingissä vuoden 1981, Espoossa vuoden 1984 ja Vantaalla vuoden 1982 jälkeen valmistuneiden osalta. Taulukko 3.8. Tulisijallisten pientalojen osuus alueittain kyselytutkimuksen otoksissa. Vantaa Espoo Helsinki Vastanneita, n Rakennuksessa on vähintään yksi tulisija Rakennuksessa ei ole tulisijaa % % % 21 6% 30 9% 41 12%

18 16 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA Tulisijatyyppien yleisyys vaihteli hieman eri päälämmitysmuotojen kesken. Öljylämmitteiset pientalot omistivat merkittävästi enemmän avotakkoja (34 %) ja takkasydämiä (25 %) verrattuna kauko- ja sähkölämmitteisiin pientaloihin. Vain Espoon kaukolämpökohteilla oli avotakkoja lähes yhtä paljon (29 %). Leivinuuni, puuliesi ja puukamiina olivat yleisimmät sähkölämmittäjillä. Tulokset eivät ole luotettavia, sillä vastausmäärät ovat pieniä. Kyselyn toteutusajankohtana käytössä olevat kaksoispesäkattilat olivat öljy-puukattiloita. Markkinoille on tullut hiljattain myös pelletti-puukattiloita, mutta näitä ei aineistossa ollut. Kuvassa 3.1. on sama kuvana. Vastaajista kaikki eivät pitäneet tulisijaa lisälämmön lähteenä, sillä lisälämmitystavan ilmoitti Vantaalla 267, Espoossa 261 ja Helsingissä 246 pientaloa. Toisin sanoen tulisijalla oli lisälämmityksestä poikkeava käyttötarkoitus Vantaalla 42, Espoossa 41 ja Helsingissä 52 pientalolla. Erityisesti avotakan omaavat pientalot jättivät tulisijan merkitsemättä lisälämmön lähteeksi. Tämä on luonnollista, sillä avotakka ei sovellu kunnolla lämmitykseen ilman takkasydäntä. Takkasydämien ja avotakkojen suhde oli selvityksessä noin 1:2. Avotakkoja, joita ei ilmoitettu lisälämmöksi, oli Vantaalla 35, Espoossa 40 ja Helsingissä 59 kappaletta. Noin 45 prosenttia vastaajista käytti varaavaa takkaa lisälämmityksessä Vantaalla ja Espoossa. Toiseksi yleisin käyttötarkoitus oli tunnelman luonti (28 %). Näiden jälkeen yleisimmät käyttötarkoitukset olivat Vantaalla pahvin ja maitopurkkien poltto (10 %). Espoossa kolmanneksi yleisimmät käyttötarkoitukset olivat sisutuselementti (10 %) ja maitopurkkien poltto (10 %). Myös Helsingissä tulisijaa käytettiin yleisimmin lisälämmitykseen (40 %) mutta usein myös tunnelmanluontiin (32 %) tai sisustuselementtinä (12 %). Muita tulisijoja kuin varaavaa takkaa käytettiin Vantaalla ja Espoolla pääasiallisesti lisälämmitykseen (29 %). Ero seuraavaksi yleisimpiin käyttötarkoituksiin oli pienempi kuin varaavan takan kohdalla. Tunnelmanluonnin (24 %) ja maitopurkkien polton (16 %) ohella myös ruuan valmistus nosti osuuttaan ollen 14 prosenttia. Helsingissä muita tulisijoja käytettiin ensisijaisesti tunnelmanluontiin (37 %) ja vasta seuraavaksi yleisin käyttötarkoitus oli lisälämmitys (22 %). Sähkölämmittäjille asuintilan muiden tulisijojen tarjoama lisälämpö oli merkityksellisin. Kaukolämmön piirissä olevat käyttivät muuta tulisijaa lähes tasavertaisesti lisälämmön tuottamiseen ja tunnelmanluontiin. Vantaalla ja Espoossa öljylämmittäjät käyttivät muuta tulisijaa ensisijaisesti lisälämpönä ja toissijaisesti tunnelmanluontiin. Helsingissä tilanne oli päinvastoin. Tulokset eivät ole täysin luotettavia pienen vastaajamäärän vuoksi TULISIJOJEN KÄYTÖN AJALLINEN VAIHTELU Kuvissa 3.2 ja 3.3 on esitetty puunkäytön ajallinen jakauma kahden eri vuoden kyselyssä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan käyttökerrat kuukausittain. Lisäksi kysyttiin keskimäärin poltetut pesälliset käyttökerralla ja pesällisen arvioitu suuruus. Suuruuden sai ilmoittaa joko kiloina tai litroina ja nämä muutettiin kertoimilla kiintokuutioiksi. Ku- Taulukko 3.9. Vastaajien ilmoittamat tulisijatyypit ja niiden lukumäärät alueittain ja päälämmitysmuodoittain. Kaupunki / Alue Pääasiallinen lämmitystapa Kysymykseen vastanneiden lkm 0.Ei puutulisijoja 1.Varaava takka 2.Leivinuuni 3.Puuliesi VANTAA Kaukolämpö Suora sähkö Varaava sähkö Öljy Muut Yhteensä ESPOO Kaukolämpö Suora sähkö Varaava sähkö Öljy Muut Yhteensä HELSINKI Kaukolämpö Suora sähkö Varaava sähkö Öljy Muut Yhteensä

19 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA % 80% 60% 40% Ei puutulisijoja Muu tulisija Puuliesi Takkasydän Takka-leivinuuni Liesi-leivinuuni Leivinuuni Avotakka Puukattila Puukias tai kamiina Varaava takka 20% % Vantaa (70) Espoo (84) Helsinki (120) Vantaa (97) Espoo (104) Helsinki (87) Vantaa (46) Espoo (51) Helsinki (65) Vantaa (92) Espoo (61) Helsinki (51) Kaukolämpö Suora sähkö Varaava sähkö Öljylämmitys Kuva 3.1. Tulisijatyyppien lukumäärät alueittain ja päälämmitysmuodoittain. 4.Liesileivinuuni 6.Takkasydän 7.Avotakka 8.Puukamiina 9.Puukiuas 10.Puukattila 5.Takkaleivinuuni 11.Kaksoispesäkattila 12.Muu tulisija

20 18 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA vassa 3.4 kummankin vuoden käyttömäärät on summattu. Kuvista voidaan havaita puunkäytön luonnollinen jakauma vuodelle. Tulosten mukaan talvikuukausien käyttö on noin nelinkertainen kesään verrattuna. Sen sijaan pystyakselilla ilmoitetut käyttömäärät koskettavat vain kyselyyn vastanneiden ryhmää, joten tulokset eivät kuvaa puun kokonaiskäyttöä alueella. Kuvissa on esitetty varaavan takan ja puukiukaan käytön jakautumiset kummankin vuoden kyselyissä. Asuintilan tulisijojen käyttö keskittyy ajallisesti joulu-, tammi- ja helmikuulle. Tällöin pääasiallista tulisijaa lämmitettiin keskimäärin kolme kertaa viikossa koko alueella. Puukiukaan käyttö oli tasaista koko vuoden ja viikossa lämmityskertoja oli hieman alle kaksi. Varaavan takan käyttö kesällä on luonnollisesti vähäistä. Kaukolämmön piirissä olevilla asuintilan tulisijojen käyttö oli vähäisempää, noin kaksi kertaa viikossa, kun taas sähkölämmittäjillä tulisijaa lämmitettiin noin neljä kertaa viikossa. Viikonpäivistä lauantai oli yleisin lämmityspäivä sekä pääasiallisilla tulisijoilla että puukiukaalla (kuva 3.9 ja 3.10). Vuorokauden sisällä lämmittäminen tapahtui usein kello (kuva 3.11 ja 3.11). Kysely toteutettiin helmikuussa, jolloin pyydettiin arvioimaan lämmityskertoja tammikuussa. Keskimääräinen tulos oli varaavalle takalle noin 1,5 ja muille tulisijoille reilusti alle puoli kertaa viikossa. Poikkeuksen teki puukiuas, jota lämmitettiin Vantaalla 0,81, Espoossa 0,65 ja Helsingissä 0,8 kertaa viikossa. Helsingissä vuoden 2008 tammikuu kuuluu Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan viiden leudoimman tammikuun joukkoon yli sadan vuoden jaksolla. Asuintilan tulisijan lämmittäminen sisälsi yleensä kaksi pesällistä. Yhden pesällisen täyttö varaavalla takalla oli noin 10 litraa. Puukiukaalla täyttö oli hieman vähemmän eli noin 7 litraa. Taulukossa 3.10 on esitetty kauko-, sähkö- ja öljylämmitteisten pientalojen keskimääräiset pesälliset litroina. Keskiarvossa ei ole mukana muiden päälämmitysmuotojen vastauksia. Vastaajille annettiin kyselyssä mahdollisuus ilmoittaa pesälliset kiloina tai litroina. Mittaukseen ei annettu vertailukohtaa, joten litrat ja kilot riippuvat vastaajan kyvystä arvioida niitä. Kiloja muutettaessa käytettiin pilkkei- 60 Itä-Hakkila Lintuvaara Vartiokylä 35 Vantaa Espoo Helsinki Puunkäyttö kiintokuutioina Puunkäyttö kiintokuutioina Kuukausi Kuukausi Kuva 3.2. Puunpolton jakautuminen vastanneiden joukossa vuoden 2008 kyselyssä. Kokonaiskäyttö 1188 kiintokuutiometriä (n=642). Kuva 3.3. Puunpolton jakautuminen vastanneiden joukossa vuoden 2009 kyselyssä. Kokonaiskäyttö 485 kiintokuutiometriä (n=359). Puunkäyttö kiintokuutioina Vantaa Espoo Helsinki Kuukausi Kuva 3.4. Puunpolton jakautuminen vastanneiden joukossa yhteenlaskettuna vuodet 2008 ja Kokonaiskäyttö 1673 kiintokuutiometriä (n=1001).

Tulisijojen käyttö pääkaupunkiseudulla, kyselyiden tuloksia. Maria Myllynen Ilmansuojelun tutkimusseminaari 15.12.2014

Tulisijojen käyttö pääkaupunkiseudulla, kyselyiden tuloksia. Maria Myllynen Ilmansuojelun tutkimusseminaari 15.12.2014 Tulisijjen käyttö pääkaupunkiseudulla, kyselyiden tulksia Maria Myllynen Ilmansujelun tutkimusseminaari 15.12.2014 Pientalt pääkaupunkiseudulla, taustaa 70 000 pientala Puuta käytetään lisälämmönlähteenä

Lisätiedot

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Esityksen sisältö 1. Oikea tapa sytyttää?!? Mistä on kyse? 2. Hiukkaspäästöjen syntyminen 3.

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Metsätilastollinen tietopalvelu PL 18 Jukka Torvelainen puh. 010 2111 01301 Vantaa sähköposti: jukka.torvelainen@metla.fi

Metsätilastollinen tietopalvelu PL 18 Jukka Torvelainen puh. 010 2111 01301 Vantaa sähköposti: jukka.torvelainen@metla.fi METSÄNTUTKIMUSLAITOS Pientalojen polttopuun käyttö Metsätilastollinen tietopalvelu Lisätietoja: PL 18 Jukka Torvelainen puh. 010 2111 01301 Vantaa sähköposti: jukka.torvelainen@metla.fi POLTTOPUUN KÄYTTÖ

Lisätiedot

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puulla lämmität luonnollisesti Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Muuntokertoimet LIITE 1. Kyselyssä ilmoitettujen polttopuumäärien muuntamisessa kiintokuutiometreiksi käytettiin seuraavia muuntokertoimia:

Muuntokertoimet LIITE 1. Kyselyssä ilmoitettujen polttopuumäärien muuntamisessa kiintokuutiometreiksi käytettiin seuraavia muuntokertoimia: LIITE 1 Muuntokertoimet Kyselyssä ilmoitettujen polttopuumäärien muuntamisessa kiintokuutiometreiksi käytettiin seuraavia muuntokertoimia: Raakapuu: Havuhalko 0,650 p-m³/m³ Lehtihalko 0,620 p-m³/m³ Pilke,

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA AALTO - ARINASTA

KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA AALTO - ARINASTA Metallitekniikka Hannu Laajala AALTO ARINAN KÄYTTÖ 1 (6) KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA AALTO - ARINASTA AMPULA MIKKO ARIMAX 240 Ampula Mikko Haapajärveltä on käyttänyt Aalto Arinaa maaliskuusta 2009 lähtien. Ampulan

Lisätiedot

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

3 Polttopuun käyttö. Asuinpientalot yht.

3 Polttopuun käyttö. Asuinpientalot yht. 3 Polttopuun käyttö 3.1 Kiinteistöt, lämmitystavat ja polttopuutavaralajit 3.1.1 Kiinteistöt Pientalojen polttopuun käyttöä tarkastellaan yleensä kiinteistön päärakennuksen mukaisissa luokissa. Jatkossa

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen

Lisätiedot

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kotitalouksien sähkönkäyttö. 26.2.2013 Virve Rouhiainen

Kotitalouksien sähkönkäyttö. 26.2.2013 Virve Rouhiainen Kotitalouksien sähkönkäyttö 26.2.2013 Virve Rouhiainen TUTKIMUKSEN TAUSTA, MENETELMÄT JA AINEISTO Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksen tulokset Loppukäyttö jakauma - Kuvaa maan tai alueen tai talousryhmän

Lisätiedot

Selvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi

Selvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi Selvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2014

Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT Mikko Savolahti (1) Niko Karvosenoja (1) Kaarle Kupiainen (1), (1) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Sisältö Intro Mustahiili

Lisätiedot

Lämmitystapavalinnat muuttuvat

Lämmitystapavalinnat muuttuvat SULPU Lämpöpumppupäivä 28.11.201 3 Fur Center Lämmitystapavalinnat muuttuvat Mikko Juva Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Uusiutuvat energiamuodot Puu ja puupohjaiset polttoaineet Aurinkoenergia

Lisätiedot

1. Polttopuun käyttö Suomessa

1. Polttopuun käyttö Suomessa Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 21.8.2014 THL 1 Vertaileva arviointi tautikuormaa ja vammoja (= ennenaikainen kuolema + terveiden elinvuosien

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin Niko Karvosenoja Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ilmansaasteet ja ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastopaneelin mediatilaisuus,

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Pellettitakat saneeraus ja uudiskohteissa. Ekokumppanit 30.8.2012 Hannes Tuohiniitty

Pellettitakat saneeraus ja uudiskohteissa. Ekokumppanit 30.8.2012 Hannes Tuohiniitty Pellettitakat saneeraus ja uudiskohteissa Energia = työ Öljylämmitys = Venäjäsidonnaisuus Venäjän öljysaatavuuden vakaus? Lähde: Bitrereport 2011 Saammeko enää jatkossa öljyä markkinoilta millään hinnalla?

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Varaavien uunien lämmitysohjeita

Varaavien uunien lämmitysohjeita Varaavien uunien lämmitysohjeita HRRRRR!!! TÄNNEHÄN JÄÄTYY Uunin valmistaja tai muuraaja antaa käyttöohjeet valmistamalleen uunille. Uuden tulisijan lämmitys aloitetaan varovasti. Seuraavat ohjeet on laadittu

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tulisijojen vähäpäästöinen käyttö tietoa ja tuloksia pääkaupunkiseudulta

Tulisijojen vähäpäästöinen käyttö tietoa ja tuloksia pääkaupunkiseudulta TTS tutkimuksen tiedote Luonnonvara-ala: metsä 1/2010 (737) BIOENERGIA Tulisijojen vähäpäästöinen käyttö tietoa ja tuloksia pääkaupunkiseudulta Bioenergian asiantuntija Jukka Makkonen, TTS tutkimus Puun

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Sähkö kotitalouksien kulutusmenoissa

Sähkö kotitalouksien kulutusmenoissa Sähkö kotitalouksien kulutusmenoissa Ilmo Mäenpää Tutkimusprofessori Thule instituutti, Oulun yliopisto Oulu 2010 ESIPUHE Selvityksen on tehnyt tutkimusprofessori Ilmo Mäenpää Oulun yliopiston Thule instituutista.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Tulisijalämmitys ja polttopuun varastointi. Takkailta, 1.11.2011 Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT

Tulisijalämmitys ja polttopuun varastointi. Takkailta, 1.11.2011 Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT Tulisijalämmitys ja polttopuun varastointi Takkailta, 1.11.2011 Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT 2 Polttopuun käyttö, laatu ja varastointi Kuva: www.halkoliiteri.com 3 Puupolttoaineen

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3133/11.01.01/2013 76 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5.

Lisätiedot

Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät

Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Tukesin markkinavalvonta - tehdasvalmisteiset tulisijat -

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Motivan energiatodistuksiin liittyvä kysely 2014 Tuloksia. Kirsi Maaria Forssell, Motiva Oy

Motivan energiatodistuksiin liittyvä kysely 2014 Tuloksia. Kirsi Maaria Forssell, Motiva Oy Motivan energiatodistuksiin liittyvä kysely 2014 Tuloksia Kirsi Maaria Forssell, Motiva Oy Energiatodistuksiin liittyvä kysely syksyllä 2014 Energiatodistusten laatijat Katsaus energiatodistusten hintoihin

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke Maatilan kiinteät biopolttoaineet Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Maatilojen lämmitysjärjestelmät, kohdekartoituksen tuloksia (Juha Tuononen) Nykyinen päälämmitysmuoto (%-osuudet) Maatiloilla lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

Tulisijat omakotitalojen lämmityksessä

Tulisijat omakotitalojen lämmityksessä www.biohousing.eu.com Tulisijat omakotitalojen lämmityksessä Polttoaineen laatuvaatimukset ja polttotekniikka Jyväskylän ammattikorkeakoulu 28.3.2008 & Ari Erkkilä, VTT 1 Polttopuun käyttö, laatu ja varastointi

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Miten sinun kodissasi poltetaan puuta?

Miten sinun kodissasi poltetaan puuta? Opas puunpolttoon 2 Miten sinun kodissasi poltetaan puuta? Puun poltossa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa. Samalla kuitenkin tuotetaan monenlaisia päästöjä lähiympäristöön sekä oman perheen että naapurien

Lisätiedot

Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012

Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012 Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012 25.1.2012 Maria Myllynen, HSY 1 Tekstiviestipalvelu huonosta ilmanlaadusta Tavoitteena altistumisen ja terveyshaittojen

Lisätiedot

Sähkötohtori uusittu työkalu asiakasneuvontaan. Virve Rouhiainen Energiapalvelujen ajankohtaisseminaari Messukeskus Helsinki 28.1.

Sähkötohtori uusittu työkalu asiakasneuvontaan. Virve Rouhiainen Energiapalvelujen ajankohtaisseminaari Messukeskus Helsinki 28.1. Sähkötohtori uusittu työkalu asiakasneuvontaan Virve Rouhiainen Energiapalvelujen ajankohtaisseminaari Messukeskus Helsinki 28.1.2014 Uudistettu Sähkötohtori Uudistuksen lähtökohdat Uudistuksen tavoitteet

Lisätiedot

Lämmitysratkaisun muutoksesta kiinnostuneiden kartoitus Kontiolahdella 2009

Lämmitysratkaisun muutoksesta kiinnostuneiden kartoitus Kontiolahdella 2009 Tiedonvälityshanke vuosille 2008-2009 Lämmitysratkaisun muutoksesta kiinnostuneiden kartoitus Kontiolahdella 2009 Juha Tuononen Biomas - hanke TAUSTA: A) Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Opas puunpolttoon. Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster

Opas puunpolttoon. Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster Opas puunpolttoon Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster 2 Miten sinun kodissasi poltetaan puuta? Puun poltossa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa. Samalla kuitenkin tuotetaan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Mikä on tehostumista, tehostumisen ympäristövaikutus ja mikä on sen hinta? Tehostumisen määrä, kwh Ympäristökriteerit;

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO RY:N MALLI TULISIJOJEN JA SAVUHORMIEN TARKASTUKSEN JA NUOHOUKSEN YKSIKKÖMÄÄRISTÄ

NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO RY:N MALLI TULISIJOJEN JA SAVUHORMIEN TARKASTUKSEN JA NUOHOUKSEN YKSIKKÖMÄÄRISTÄ NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO RY:N MALLI TULISIJOJEN JA SAVUHORMIEN TARKASTUKSEN JA NUOHOUKSEN YKSIKKÖMÄÄRISTÄ Tämä kirjelmä on annettu 2.2.2001 ja päivitetty 1.8.2005 ja 1.10.2014. 1 MÄÄRITELMIÄ Tulisija on

Lisätiedot