TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA"

Transkriptio

1 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA 1 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA Helsingin seudun ympäristöpalvelut

2

3 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun pientaloista TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA

4 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun pientaloista Raportti: Jukka Makkonen TTS tutkimus Seppo Tuomi TTS tutkimus Tommi Gröndahl Kuopion yliopisto Maria Myllynen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL HSY puhelin: faksi: Copyright Kartat: Kaupunkimittausosasto, Helsinki 100/2011 Kansikuva: HSY / Jenni-Justiina Niemi Edita Prima Oy Helsinki 2012

5 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun pientaloista Esipuhe Puun poltto on merkittävä pienhiukkasten päästölähde Suomessa ja Suomen ympäristökeskus on arvioinut sen aiheuttavan neljänneksen maan pienhiukkaspäästöistä. Puun poltto on merkittävä päästölähde myös pääkaupunkiseudulla ja se heikentää ilmanlaatua alueen tiivistyvillä pientaloalueilla. Vaikkakin harvoissa kiinteistöissä puuta käytetään pääasiallisena lämmönlähteenä, sen käyttö lisälämmönlähteenä on yleistä. Pienpolton haittoja lisää se, että päästöt vapautuvat matalista savupiipuista asuinalueilla ja vieläpä aikoina, jolloin asukkaat oleskelevat kotona. Puun käytöstä kotitalouksien lämmön lähteenä samoin kuin siitä aiheutuvista päästöistä on ollut saatavilla hyvin vähän tietoa. Metla tekee koko Suomen kattavia selvityksiä puun käytöstä ja viimeisin koskee lämmityskautta Näissä selvityksissä otokset eivät ole olleet niin laajoja, jotta voitaisiin arvioida puupolttoaineen käyttöä ja puun polton aiheuttamia päästöjä pääkaupunkiseudun pientaloalueilla. HSY ja Työtehoseura ovat yhteistyössä toteuttaneet nyt julkaistavan selvityksen puun käytöstä polttoaineena pääkaupunkiseudulla. Puun käyttöä on arvioitu kyselytutkimuksen avulla kaukolämpöön kuuluvilla ja kaukolämmön ulkopuolisilla pientaloalueilla Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Kyselytutkimuksen suunnitteluun ja tulosten analysointiin ovat osallistuneet Seppo Tuomi (TTS tutkimus), Jukka Makkonen (TTS tutkimus) ja Maria Myllynen (HSY). Tulosten pohjalta on arvioitu puun pienpolton päästöt pääkaupunkiseudun eri alueilla. Päästöarvion toteutuksesta ovat vastanneet Tommi Gröndahl (Kuopion yliopisto), Maria Myllynen ja Jarkko Niemi (HSY). Ilmanlaadun mittauksin on todettu, että EU:n asettama polyaromaattisten hiilivetyjen tavoitearvo ylittyy pääkaupunkiseudun puun polttoa suosivilla pientaloalueilla. Tämän vuoksi HSY-alueella on arvioitava niiden alueiden laajuus, joilla tämä tavoitearvo ylittyy. Tässä julkaisussa esitettävät päästöarviot luovat pohjan ylitysalueen laajuuden arvioinnille. Julkaisun tulokset ovat hyödyllisiä myös arvioitaessa pienpolton päästöjen aiheuttamia terveyshaittoja. Helsingissä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY Seutu- ja ympäristötieto Tarja Koskentalo Ilmansuojeluyksikön päällikkö

6 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun pientaloista

7 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun pientaloista Tiivistelmä Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät: Gröndahl, T., Makkonen J., Myllynen M., Niemi J.,Tuomi S. Julkaisun nimi: Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun pientaloista Pääkaupunkiseudulla on yli pientaloa, joilla noin 90 prosentilla on tulisija. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) pääasiallista puulämmitystä on vain vähän ja pientalojen puunkäyttö on pääasiassa toissijaista lämmitystä. Puuta käytetään lisälämmön lähteenä pääkaupunkiseudun pientaloissa kuten muualla Suomessa. Kaukolämmitteisissä pientaloissa puuta käytetään pääkaupunkiseudulla vuodessa 1,1, sähkölämmitteisissä 1,8 ja öljylämmitteisissä 1,8 kiintokuutiometriä vuodessa. Sähkölämmittäjien vuotuinen puunkäyttö on seudulla maan keskiarvoa (2,8) selvästi alhaisempi ja muiden lämmitystapojen osalta samaa tasoa. Puunpolton päästöt vaikuttavat merkittävästi ilmanlaatuun, koska päästöt syntyvät asuinalueilla ja pääsevät lähialueen hengitysilmaan. Toissijaisessa lämmityksessä tulisijoja käytetään useimmiten iltaisin klo Yleisin lämmityspäivä oli lauantain ja puunkäyttö keskittyy talvikaudelle. Tulisijojen käytön päästöt näkyvät myös HSY:n ilmanlaadun mittauksissa. Puun pienpoltossa muodostuu terveydelle haitallisia päästöjä kuten pienhiukkasia, häkää, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), polyaromaattisia hiiliyhdisteitä (PAH) ja mustaa hiiltä. Tulisijojen käytöstä arvioidaan pääsevän ilmaan 100 tonnia pienhiukkasia ja 113 tonnia hengitettäviä hiukkasia. Tulisijojen hiukkaspäästöt ovat pääkaupunkiseudulla noin kolmasosa autoliikenteen pakokaasujen ja noin puolet energiantuotannon hiukkaspäästöistä Puun polton päästöihin vaikuttavat merkittävästi polttoaineen laatu, polttolaite ja käyttötavat. Polttopuun kosteuden kokee ongelmaksi vain kymmenesosa käyttäjistä ja yhtä moni arvioi puun varastoinnissa olevan parannettavaa. Vajaa 20 % varastoi polttopuut autotallin ja talon seinustalla, mikä on paloturvallisuuden kannalta ongelmallista. Kyselyyn vastanneet eivät pitäneet tulisijaansa tai käyttötapojaan ongelmallisena. Käyttäjät eivät säädä ilmamääriä tulipesässä ja on todennäköistä, että palamisen puhtautta ei osata arvioida. Opastus puhtaammasta polttamisesta on saavuttanut tulisijan käyttäjiä ja uudehkot ohjeet päältä sytyttämisestä on ottanut käyttöön noin 20 prosenttia. Raportti kokoaa kyselytutkimuksen tulisijojen käytöstä pääkaupunkiseudulla ja sen pohjalta tehdyn arvion päästöistä. HSY:n ja Työtehoseuran kyselytutkimus toteutettiin kahdessa osassa vuosien 2008 ja 2009 aikana. Avainsanat: ilmanlaatu, tulisija, puunkäyttö, pääkaupunkiseutu Kieli: suomi Sivuja: 39 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, PL 100, HSY, puhelin , faksi

8 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun pientaloista

9 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun pientaloista Sisällys 1. JOHDANTO 9 2. ASUINRAKENNUSTEN LÄMMITYSTAVAT JA PUUNKÄYTTÖMÄÄRÄT Asuinrakennusten lämmitystavat pääkaupunkiseudulla Polttopuun käyttömäärät Suomessa TULISIJOJEN KÄYTTÖ PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISSA -KYSELYTUTKIMUS Kyselyn tausta ja tavoite Kyselyn toteutus Kysely 2009: Kaukolämmitteiset pientalot Kysely 2008: Kaukolämmön ulkopuoliset pientaloalueet Tulosten analysointi ja raportointi Kyselyn tulokset Tulisijatyypit ja niiden käyttötarkoitus Tulisijojen käytön ajallinen vaihtelu Käyttötottumukset Puupolttoaineiden laatu, käyttö ja varastointi Katoanalyysi Tulosten arviointi TULISIJOJEN PÄÄSTÖT Pientalojen tulisijat päästölähteenä Päästökertoimia eri tutkimuksista PUUN PIENPOLTON PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA -PÄÄSTÖARVIO Yleistä Puun käyttömäärät tulisijoittain Puun käyttömäärät päälämmitystavoittain Päästökertoimet Puunpolton päästöt pääkaupunkiseudulla Yleistä Puun kokonaiskäyttömäärät pääkaupunkiseudulla Puunpolton kokonaispäästöt pääkaupunkiseudulla Päästöt päälämmitystavoittain ja tulisijatyypeittäin Päästöjen alueellinen jakautuminen JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO 37 LIITTEET Liite 1. Lyhenteitä ja määritelmiä 38 Liite 2. Arvio puunkäytön jakautumisesta eri tulisijojen kesken 39

10 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun pientaloista

11 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA 9 1. Johdanto Pienpoltto on puun tai muun kiinteän polttoaineen polttoa pientalon tulisijassa tai lämmityskattilassa, joiden teho on yleensä alle 30 kilowattia. Pientaloilla tarkoitetaan yleensä omakotitaloja, maatiloja, pari- ja rivitaloja sekä kesämökkejä. Tässä selvityksessä pientaloilla tarkoitetaan vain omakotitaloja, jotka ovat yhden asunnon kiinteistöjä. Pientaloissa poltetaan lähes kymmenesosa Suomessa käytetystä kotimaisesta raakapuusta Metsäntutkimuslaitoksen selvityksen mukaan (Metla 2009). Pientalojen lämmitysenergiasta polttopuun osuus oli lämmityskaudella kaksi viidesosaa. Puun pienpoltto on kasvattanut suosiotaan viime vuosina ja polttopuun käyttö oli Metlan selvityksen mukaan kasvanut 9 prosenttia seitsemässä vuodessa ja viidessätoista vuodessa jopa viidenneksen. Puun käyttö ensisijaisena lämmönlähteenä on taajama-alueella harvinaisempaa kuin haja-asutusalueilla. Noin kaksi prosenttia pääkaupunkiseudun omakoti- ja rivitaloista käytti puuta vuonna 2008 ensisijaisena lämmönlähteenä Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan (Tilastokeskus 2009). Puulämmityksen vähäisyyttä pääkaupunkiseudulla tukee myös tässä raportissa esitelty kyselytutkimus, jonka YTV (nykyään Helsingin seudun ympäristöpalvelut- kuntayhtymä HSY) ja Työtehoseura (TTS) tekivät tulisijojen käytöstä pääkaupunkiseudun pientaloissa. Kyselytutkimuksen otokseen sattui myös puulämmittäjiä ja vain kymmenellä tuhannesta vastanneesta oli pääasiallisena lämmitystapana puulämmitys kattilalla ja yhtä harva käytti varaavaa tulisijaansa päälämmönlähteenä. Koko Suomen aluetta tarkasteltaessa puulla ja turpeella lämpiää pientaloista 28 % ja uusista pientaloista noin 10 % valitsee päälämmitysmuodoksi puulämmityksen (Hulkkonen ym. 2006). Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) pientalojen puunkäyttö on pääasiassa toissijaista lämmitystä. Lähes kaikkiin uusiin pientaloihin rakennetaan tulisija lisälämmönlähteeksi. Puunkäyttömäärät toissijaisessa lämmityksessä ovat suhteellisen alhaisia. Metlan (2009) selvityksen mukaan viidesosa kiinteistöistä ei Suomen tasolla kuluta puuta lainkaan. Vähiten puuta kulutetaan puuta etelärannikolla (Uudenmaan ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa), joiden pientaloissa kulutetaan puuta noin 2,1 kiinto-m 3 (eli noin 3 pino-m 3 ). Puun pienkäytön merkitys pääkaupunkiseudulla muodostuu suuresta pientalojen määrästä, seudulla on yli pientaloa, ja pienimuotoinenkin puunkäyttö tulisijoissa kuluttaa huomattavan määrän puuta. Puuta pidetään suositeltavana lämmönlähteenä puun alhaisen hiilidioksiditaseen takia. Puun polttamisessa muodostuu kasvihuonekaasupäästöjä suunnilleen sama määrä kuin mitä puun lahoamisesta metsässä aiheutuu. Suomessa onkin aktiivisesti kannustettu kansalaisia puun käytön lisäämiseen, jotta Euroopan Unionin asettamat kansalliset päästötavoitteet olisivat helpommin saavutettavissa. Vaikka puun pienpolton aiheuttamat hiilidioksidin kokonaispäästöt ovat melko vähäisiä, aiheuttaa se huomattavia määriä muita päästöjä, jotka ovat haitallisia ihmisen terveyden kannalta. Puun pienpoltossa muodostuu pienhiukkasia, häkää, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), polysyklisiä aromaattisia hiiliyhdisteitä (PAH), mustaa hiiltä sekä muita terveydelle haitallisia ainesosia. Puun poltosta aiheutuvien hiukkaspäästöjen määrä on pääkaupunkiseudulla samaa luokkaa kuin liikenteen pakokaasujen tai energiantuotannon hiukkaspäästöt. Pientaloalueet ovat tiiviitä ja puunkäyttö keskittyy erityisesti talvikaudelle, jolloin tulisijojen käytön päästöt vaikuttavat merkittävästi myös ilmanlaatuun ja näkyvät HSY:n ilmanlaadun mittauksissakin. Siten on tärkeää selvittää puun pienpoltosta aiheutuvien päästöjen lähteitä ja määrää, jotta päästöjen hallitseminen helpottuisi. Puun pienpolton päästöjä ei ole Suomessa rajoitettu toisin kuin esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa, joissa biopolttoainetta käyttävät laitteiston hyötysuhteen tulee olla vähintään 90 % ja laitteiston päästöt on testattava (Hulkkonen ym. 2006). Tulisijojen päästöille on valmisteilla määräyksiä EU:ssa. Tulisijojen energiatehokkuusvaatimukset tulevat tehostumaan EcoDesign-direktiivin kautta ja samalla säädellään myös päästöjä ilmaan. Säädeltäviä komponentteja ovat mm. hiukkaset, typen oksidit, haihtuvat hiilivedyt ja PAH-yhdisteet. Uusilta tehdasvalmisteisilta tulisijoilta vaaditaan vuoden 2012 alusta lähtien CE-merkintä, jolla säädellään kotitalousliesien, takkasydämien, varaavien tulisijojen ja kamiinojen päästöjä ilmaan. Käytössä olevia vapaaehtoisia merkintöjä ovat Joutsenmerkki ja Allergiamerkki, joiden vaatimuksissa ovat kriteerit myös tulisijojen päästöille. Puun pienpoltto aiheuttaa noin neljänneksen ja ajoneuvoliikenne noin viidenneksen primääristen pienhiukkasten päästöistä Suomessa (Karvosenoja ym. 2008). Puun pienpoltolla ja ajoneuvoliikenteellä on keskeinen vaikutus taajamien ilmanlaatuun, koska niiden päästökorkeus ilmaan on matala (Tissari ym. 2007). Näin ollen pienhiukkaspäästöt näistä lähilähteistä joutuvat paljon todennäköisemmin hengitysilmaan kuin esimerkiksi energiantuotannosta aiheutuvat pienhiukkaset, jotka kulkeutuvat kauas päästölähteestään ja laimenevat huomattavasti. Puun pienpoltosta aiheutuvien primäärihiukkaspäästöjen määrän on arvioitu pysyttelevän tulevaisuudessakin melko suurina (Ahtoniemi ym. 2010). Sen sijaan erityisesti teollisuuden ja energiantuotannon primäärihiukkaspäästöjen vähenemisen oletetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Liikenteen osalta hiukkaspäästöt vähenevät huomattavasti nopeammin kuin pienpolton hiukkaspäästöt, koska polttomoottorien pakokaasujen päästönormit kiristyvät voimakkaasti.

12 10 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA Puun polton päästöihin vaikuttavista muuttujista merkittävimmät ovat polttoaineen laatu, polttolaite sekä näiden käyttötapa. Hyvänlaatuisella polttoaineella ja polttotavalla on suuri vaikutus syntyvien päästöjen määrään. Päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi oikeanlaisella sytytystavalla ja käyttämällä vain puhdasta ja kuivaa puuta. Lisätietoa puun polttotavoista on esimerkiksi VTT:n julkaisemassa kirjassa Tehokas ja ympäristöä säästävä tulisijalämmitys (Alakangas ym. 2008). Tähän raporttiin on koottu kyselytutkimus tulisijojen käytöstä pääkaupunkiseudulla ja sen pohjalta tehty arvio päästöistä. Selvitys on HSY:n ja Työtehoseuran kyselytutkimus, joka toteutettiin kahdessa osassa vuosien 2008 ja 2009 aikana. Päästöarvio on tehty kesällä 2009 korkeakouluharjoittelun yhteydessä YTV:ssä (nyk. HSY). YTV on arvioinut puun pienpolton päästöjä pääkaupunkiseudulla aiemmin vuodelle 2000 (Haaparanta ym. 2002). Tämän jälkeen on kertynyt lisätietoa päästökertoimista ja myös lisälämmityksessä käytettävistä puumääristä on saatavilla uutta tietoa. Tässä raportissa esitetään päästöarvio vuodelle Päästöjen tarkempi tuntemus auttaa hahmottamaan päästöjen suuruutta ja alueellista vaihtelua. Ensimmäinen selvitys vuodelta 2002 oli arvio kokonaispäästöistä. Nyt tehty selvitys nojautuu HSY:n ja Työtehoseuran kyselytutkimukseen ja seudulliseen paikkatietoaineistoon pientalojen sijainnista ja lämmitystavoista.

13 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA Asuinrakennusten lämmitystavat ja puunkäyttömäärät 2.1. ASUINRAKENNUSTEN LÄMMITYS- TAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Tilastokeskuksen (2009) mukaan pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) vajaalla puolella erillis-, ketju- ja rivitaloista päälämmitystapa on sähkö (taulukko 2.1). Noin neljännes asunnoista lämpiää kauko- tai aluelämmöllä ja niin ikään neljänneksen päälämmitystapa on öljy- tai kaasulämmitys. Ainoastaan vajaa kaksi prosenttia asuintaloista käyttää päälämmitysmuotona puulämmitystä ja tilastoissa esiintyvän turpeen ja kivihiilen osuuden voidaan olettaa olevan häviävän pieni. Tarkempaa tietoa pääkaupunkiseudun asuntojen lämmitystavoista on seudullisessa HSY:n yhtenäistämässä rakennuskanta-aineistossa (YTV 2007), jossa on tietoa rakennusten päälämmitystavasta ja lämmitysaineesta paikkatietona. Molemmissa aineistoissa ongelmana on, ettei aineisto ole ajantasaista ja muutokset esimerkiksi lämmitystavan osalta on vaihtelevasti päivitetty rekisteriin. Puuta lisälämmön lähteenä käyttävien määrästä ei ole saatavilla kattavia tilastotietoja. Esimerkiksi julkaisussa Haaparanta ym. (2002) esiteltyjen kyselytutkimusten pohjalta ja tämän selvityksen (kyselytutkimus, ks. luku 3) perusteella voidaan arvioida valtaosassa pientaloja käytettävän pääkaupunkiseudullakin toissijaista lämmitystä POLTTOPUUN KÄYTTÖMÄÄRÄT SUOMESSA Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) Metsätilastollinen tietopalvelu toteuttaa säännöllisin väliajoin erillisselvityksiä, joissa käsitellään mm. pientalojen polttopuun käyttöä. Viimeisin pientalojen puunkäyttöä koskeva tutkimus on vuodelta 2009 ja koski lämmityskautta (Metla 2009). Polttopuilla tuotetaan Suomessa pientalojen lämmitysenergiasta noin kaksi viidesosaa. Viidesosassa pientaloista ei käytetä polttopuuta lainkaan. Puunkäyttömäärät vaihtelevat suuresti: etelärannikolla kulutetaan pientaloissa puuta vähiten, noin 2,1 kiinto-m 3 vuodessa. Suomen tasolla käytetään pientaloissa puuta keskimäärin 4,6 kiinto-m 3 vuodessa mutta joka kahdeksas käyttää vuodessa yli 10 kiinto-m 3. Tyypillinen käyttömäärä on alle 2 kiinto-m 3 (1/3 kiinteistöistä) tai 2 4 kuutiometriä (1/5 kiinteistöistä). Määrinä yksi kiintokuutiometri vastaa 1,5 pinottua kuutiometriä halkoja tai klapeja ja 2,5 kuutiometriä halkoja kasassa. Polttopuun käyttö pientaloissa on lisääntynyt viidessätoista vuodessa viidenneksen ja seitsemän vuoden kuluessa noin 9 % lämmityskausien ja välillä (Metla 2009). Huomattavaa on, että kasvusta iso osa (36 %) on jätepuun lisääntynyttä käyttöä. Alakankaan ym arvion mukaan Suomessa 60 % omakotitaloista käyttää polttopuuta lisälämmönlähteenä. Pääasialliset puulämmitteiset omakotitalot käyttävät puuta paljon. Uunilämmitteisissä taloissa käytetään puuta 10,7 ja puukeskuslämmityksessä 20,6 pino-m 3 vuodessa (7,1 ja 13,7 kiinto-m 3 ). Päälämmitystavan ollessa öljylämmitys käytetty puumäärä vuodessa on 2,7, sähkölämmitteisissä 4,2 ja kaukolämmitteisissä 1,7 pino-m 3 (1,8, 2,8 ja 1,2 kiinto-m 3 ). (Alakangas ym. 2008) Taulukko 2.1. Pääkaupunkiseudun erillistalojen sekä rivi- ja ketjutalojen päälämmitysmuodot kunnittain vuonna 2007 (%) (Tilastokeskus, StatFin 2009). Kauko- tai aluelämpö Öljy tai kaasu Sähkö Puu tai turve Maalämpö Muu, kivihiili tai tuntematon Espoo 24,4 20, ,3 3,1 Helsinki 26,3 23,4 44,9 1,4 0,9 3,1 Kauniainen 23,2 34,3 34,3 2,1 1,7 4,4 Vantaa 18,6 22,1 53,3 1,9 1,5 2,5 Koko pääkaupunkiseutu 23, ,1 1,9 1,6 3,2

14 12 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA 3. Tulisijojen käyttö pääkaupunkiseudun pientaloissa -kyselytutkimus 3.1. KYSELYN TAUSTA JA TAVOITE Työtehoseura (TTS) toteutti yhdessä YTV:n (nykyinen HSY) kanssa kyselytutkimuksen pääkaupunkiseudun tulisijojen käytöstä. Selvitys oli YTV:n tilaama ja sen tarkoituksena oli kerätä taustatietoa tulisijojen käytöstä pääkaupunkiseudun pientaloissa. Tavoitteena oli hyödyntää tuloksia pientalojen puun polton vaikutusten arvioinnissa, minkä vuoksi tarvittiin tietoa tulisijojen tyypeistä, määristä, puunkäytöstä ja käyttötottumuksista. Taustalla on mm. se, ettei kuntien rakennusrekistereistä selviä luotettavasti kiinteistöjen lämmitystapa saatikka tulisijojen määrä. Rekisterin heikkouksia ovat tietojen perustuminen rakennusluvan aikaisiin tietoihin kiinteistön päälämmitystavasta ja aineesta sekä tietojen päivittämisen vaihtelevat käytännöt eri kunnissa. Rekisterissä ei ole myöskään tietoa lisälämmitystavoista KYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin helmikuussa vuosina 2008 ja Ensimmäisessä osassa selvitettiin tilannetta kolmella kaukolämmön ulkopuolella olevalla asuinalueella (Espoon Lintuvaara, Helsingin Vartiokylä ja Vantaan Itä-Hakkila) ja jälkimmäisessä pääkaupunkiseudun kaukolämmitteisissä pientaloissa. Kyselyn otosten tietolähteenä oli Rakennusrekisteri (poiminta ) YTV:n Seudullisesta perusrekisteristä, joka poimii rekisteritiedot Helsingin ja Vantaan kuntarekistereistä sekä Espoon kuntarekisterijärjestelmästä (YTV 2007). Otos perustui rekisterin rakennusten käyttötarkoitukseen, josta valittiin yhden asunnon talot, mikä sulki pois mm. erillistalot ja paritalot. Kaukolämmitteisten pientalojen otannassa otos rajattiin lämmitysainetiedolla niin, että suljettiin pois muut kuin kaukolämmitteiset kiinteistöt. Rakennusrekisterissä oleva lämmitysainetieto perustuu rakennushankeilmoitukseen vuoden 1981 (Helsinki), 1982 (Vantaa) ja 1984 (Espoo) jälkeen. Sitä aiemmat tiedot perustuvat Helsingissä ja Vantaalla omistaja- ja rakentajakyselyihin mikäli rakennuksilla ei myöhemmin ole tehty rakennuslupaa edellyttäviä laajennus- tai muutostöitä. Tämän perusteella tiedetään, että lämmitysainetieto on luotettavampaa vuosien jälkeen valmistuneissa pientaloissa. Taulukossa 3.1 on esitelty tarkemmin kyselyn otoksen toteutus. Alimpana taulukossa on kummankin vuoden kyselytietojen yhteismäärän kooste. Tässä selvityksessä esitellyt tulokset perustuvat otosten koosteeseen. Vuosina 2008 ja 2009 toteutettujen postikyselytutkimusten vastausprosentti oli kumpanakin vuonna 41 prosenttia. Vuonna 2008 kyse- Taulukko 3.1. Kyselyjen perusjoukot ja vastanneet eri vuosina. Kaukolämmön ulkopuoliset alueet Vuosi Perusjoukko Otos Vastanneet Vastaus-% Itä-Hakkila % Lintuvaara % Vartiokylä % Yhteensä % Kaukolämpöalueet Vuosi Perusjoukko Otos Vastanneet Vastaus-% Vantaa % Espoo % Helsinki % Yhteensä % Kooste Perusjoukko Otos Vastanneet Vastaus-% Vantaa % Espoo % Helsinki % Yhteensä %

15 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA 13 lyitä lähetettiin 1554 kappaletta ja vastauksia saatiin 642 kappaletta. Vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 882 ja 359. Vuonna 2009 toteutettiin lisäksi katoanalyysi, jossa selvitettiin vastaamatta jättäneiden vaikutusta tulokseen (ks. luku 3.6.4). Kyselyyn vastanneet eriteltiin alueen ja päälämmitysmuodon mukaan. Päälämmitysmuodoista tarkasteltiin ainoastaan kaukolämpö-, sähkö- ja öljylämmittäjien tulisijan käyttöä. Muut osioon kuuluvilla 73 pientalolla päälämmitysmuotona oli puukeskuslämmitys, takka, maalämpö- tai ilmalämpöpumppu. Muista päälämmitysmuodoista maalämpö oli yleisin ja lukumäärällisesti niitä oli 37 koko aineistossa. Puukeskuslämmitystä käytti 12 pientaloa, tulisijalämmitystä 11, ilmalämpöpumppua 10 ja aurinkolämpöä 1. Taulukossa 3.2 on esitetty vastanneet päälämmitysmuodon mukaan jaoteltuna. Taulukoissa 3.3 ja 3.4 on vertailtu otoksen pohjana olevien rekisteritietojen ja kyselyn vastaajien ilmoittamien päälämmitysmuotojen vastaavuutta. Sähkölämmittäjien osuus oli kaikilla alueilla suurempi kuin rekisterissä oleva tieto. Öljylämmittäjien osuus Vantaalla ja Espoossa oli kummassakin kyselyssä suurempi kuin rekisterissä. Vuoden 2009 kyselyssä otokseen valittiin rekisteritietojen perusteella vain kaukolämmön piirissä olevia pientaloja. Kyselyssä ilmoitetut päälämmitysmuodot poikkesivat oletetusta merkittävästi erityisesti Vantaalla. Taulukko 3.2. Kyselytutkimuksessa päälämmitystapansa ilmoittaneiden lukumäärät. Vantaa Espoo Helsinki Yhteensä % Kaukolämpö Suora sähkölämmitys Varaava sähkölämmitys Öljy Muut Yhteensä Taulukko 3.3. Päälämmitysmuotojen vertailu rekisterin ja vuoden 2008 kyselyn välillä ei-kaukolämmitteisissä pientaloissa. Itä-Hakkila Lintuvaara Vartiokylä Rekisteri Kysely Rekisteri Kysely Rekisteri Kysely Kaukolämpö 0% 1% 0% 4% 0% 9% Sähkö 48% 66% 53% 62% 50% 65% Öljy 11% 25% 11% 22% 30% 22% Muut 41% 8% 36% 12% 19% 4% Yhteensä 100% 100% 100% 100% 100% 100% Taulukko 3.4. Päälämmitysmuotojen vertailu rekisterin ja vuoden 2009 kyselyn välillä kaukolämmitteisissä pientaloissa. Vantaa Espoo Helsinki Rekisteri Kysely Rekisteri Kysely Rekisteri Kysely Kaukolämpö 100% 50% 100% 71% 100% 86% Sähkö 0% 11% 0% 14% 0% 6% Öljy 0% 31% 0% 11% 0% 3% Muut 0% 7% 0% 4% 0% 5% Yhteensä 100% 100% 100% 100% 100% 100%

16 14 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA 3.3. KYSELY 2009: KAUKOLÄMMITTEI- SET PIENTALOT Kysely rajattiin pääkaupunkiseudun yhden asunnon taloille, joiden päälämmitystapa on kaukolämpö. Kyselyä varten koottiin noin 900 talon pientalon otos rakennusrekisteristä. Otos oli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla noin 300 kussakin ja talot valittiin kiinteistötunnuksen mukaan tasavälisesti. Helsingissä on rekisterin mukaan 1482 kaukolämmitteistä pientaloa, Espoossa 1862 ja Vantaalla Otoksessa on mukana Helsingistä 292, Espoosta 294 ja Vantaalta 296 rakennusrekisterin mukaan kaukolämmitteistä pientaloa. Otoksen pientalojen ikäjakauma on samankaltainen Helsingissä ja Espoossa, mutta Vantaalla vanhempi. Vantaan Taulukko 3.5. Pientalojen ikäjakaumat kyselyssä rakennusrekisterin mukaan. Helsingin otos Espoon otos Vantaan otos rakennusvuosi, keskiarvo mediaani ennen tuntematon yhteensä, kpl luotettavia* 72% 66% 32% *päälämmitystapatiedot ovat luotettavia Helsingissä vuoden 1981, Espoossa vuoden 1984 ja Vantaalla vuoden 1982 jälkeen valmistuneiden osalta. otoksessa kyselyssä on mukana eniten luvun pientaloja ja muissa kunnissa painopiste on luvun taloissa. Aineiston lämmitysainetieto on luotettavinta vuoden jälkeen valmistuneissa pientaloissa, joiden osuus aineistosta oli %. Taulukossa 3.5 on otoksen pientalojen ikäjakauma KYSELY 2008: KAUKOLÄMMÖN ULKOPUOLISET PIENTALO- ALUEET Kyselyä varten koottiin kolme noin 500 talon otosta kolmelta pääkaupunkiseudun pientaloalueelta. Pientaloalueet olivat sellaisia, jotka eivät ole kaukolämmön piirissä ja joilla YTV on mitannut ilmanlaatua. Kyselyyn valittiin Lintuvaaran, Itä-Hakkilan ja Vartiokylän asuinalueilta yhden asunnon kiinteistöt, jotka eivät ole kaukolämmössä. Otoksessa ovat mukana kaikki Itä-Hakkilan postinumeroalueella (01260) olevat 510 pientaloa ja Lintuvaaran postinumeroalueen (02660) 533 pientaloa. Vartiokylän postinumeroalueiden (00950 ja 00910) 712 rakennuksen aineistoa pienennettiin 511 pientaloon iän mukaan tasaisesti karsien. Otosten pientaloista on rakennusrekisterin lähtötietojen mukaan noin 50 % sähkölämmitteisiä, % öljylämmitteisiä, 1 10 % puulämmitteisiä ja tuntemattoman osuus on 4 33 %. Rekisterin tiedot ovat kuitenkin osin virheellisiä, kuten kyselytutkimuksen ja rekisteritietojen vertailu osoitti (taulukko 3.3.). Taulukossa 3.6 on esitetty lämmitystapojen yksityiskohtaisempi erittely eri asuinalueilla rakennusrekisterin perusteella. Otoksen pientalojen ikäjakauma poikkesi alueittain. Itä- Hakkilan pientaloissa ei ollut montaa ennen 1949 rakennettua ja Lintuvaaran aineistosta noin 40 % oli vuoden 1990 jälkeen rakennettuja. Aineistosta tiedetään, että lämmitysaine on luotettavaa vuoden jälkeen valmistuneissa pientaloissa, joiden osuus aineistosta oli %. Taulukossa 3.7 on otoksen pientalojen ikäjakauma rakennusrekisterin perusteella. Taulukko 3.6. Kyselytutkimuksen kaukolämmön ulkopuolisten pientaloalueiden lämmitystapojen jakaumat alueittain rakennusrekisterin perusteella. Lämmitysaine Itä-Hakkila, kpl [%] Lintuvaara, kpl [%] Vartiokylä, kpl [%] kaukolämpö sähkö , , ,3 kevyt polttoöljy 58 11, , ,4 puu ,9 35 6,8 kivihiili, koksi ym. 8 1,6 3 0,6 47 9,2 maalämpö 13 2,5 8 1,5 1 0,2 ei tietoa , ,4 16 3,1 muu ,2 0 raskas polttoöljy 0 1 0,2 0 Yhteensä

17 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA TULOSTEN ANALYSOINTI JA RAPORTOINTI 3.6. KYSELYN TULOKSET Tulokset jaoteltiin ensisijaisesti alueittain (Vantaa, Espoo ja Helsinki). Tilaajan eli YTV:n pyynnöstä tulokset eriteltiin lisäksi päälämmitysmuotojen mukaan neljään ryhmään: 1. Kaukolämpö 2. Suora sähkö ja varaava sähkö 3. Lämmitysöljy 4. Muut (puukattilat, takat, lämpöpumput) Eri päälämmitysmuotojen välisiä eroja on nostettu esiin, jos vastauksissa on ilmennyt selkeitä poikkeavuuksia. Tulokset on esitetty kyselykaavakkeen rakennetta noudattaen. Tavoitteena on ollut selvittää tulisijojen käyttöä pääkaupunkiseudun pientaloissa ilmanlaatuvaikutusten selvittämiseksi. Tulokset on jaoteltu seuraavasti: 1. Tulisijatyypit ja niiden käyttötarkoitus 2. Tulisijojen käyttötottumukset 3. Käytetyt puupolttoaineet ja varastointi Ilmoitetut prosenttiosuudet on laskettu suhteessa kysymyksen kaikkiin vaihtoehtoihin annettuihin vastauksiin. Vastaajilla oli useissa kysymyksissä mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja. Taulukko 3.7. Kyselytutkimuksen kaukolämmön ulkopuolisten pientaloalueiden ikäjakaumat rakennusrekisterin perusteella. rakennusvuosi, keskiarvo Vartiokylän otos Lintuvaaran otos Itä-Hakkilan otos ennen TULISIJATYYPIT JA NIIDEN KÄYTTÖ- TARKOITUS Kyselytutkimuksen mukaan noin 90 prosentilla pientaloista on jokin tulisija (taulukko 3.8). Vuoden 2009 otokselle tehty katoanalyysi vahvisti osittain, että jakauma pätee myös vastaamatta jättäneisiin (ks. luku 3.6.4). Tulisijojen lukumäärässä ovat mukana myös saunan puukiukaat. Pientaloja, joissa oli ainoastaan puukiuas, oli Vantaalla 4, Espoossa 20 ja Helsingissä 48 kappaletta. Taulukossa 3.9 on esitetty tulisijatyypit alueittain ja päälämmitysmuodoittain. Taulukossa ovat mukana myös puukiukaat, jotka olivat toiseksi yleisimpiä tulisijoja pientaloissa. Asuintiloja lämmittävistä tulisijoista yleisin oli varaava takka, jonka osuus oli noin 45 prosenttia koko alueella ja harvinaisin oli liesi-leivinuuni. Kauko- ja sähkölämmitteisissä pientaloissa varaavien takkojen osuus oli jopa hieman yli 50 prosenttia. Vantaan ja Helsingin öljylämmitteisissä kohteissa yleisin tulisija oli avotakka noin 30 prosentin osuudella. Varaava takka oli toiseksi yleisin tulisija yhdessä kaksoispesäkattilan kanssa lähes 20 prosentin osuuksilla. Espoossa öljylämmittäjillä varaava takka, avotakka ja kaksoispesäkattila olivat tasoissa 20 prosentin osuuksilla. Ainoastaan yksi tulisija oli Vantaalla 45 prosentilla, Espoossa 55 prosentilla ja Helsingissä 62 prosentilla pientaloista. Kaksi tulisijaa oli Vantaalla 36 prosentilla, Espoossa 31 prosentilla ja Helsingissä 26 prosentilla. Lukuihin sisältyvät myös puukiukaat. Tulisija puuttui useimmin kaukolämpökohteilta Vantaalla ja Espoossa (51 vastausta, joista 24 tulisijatonta). Helsingissä vastaavaa eroa ei ilmennyt, vaan tulisijoja oli tasaisesti kaikilla päälämmitysmuodoilla. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kuitenkaan pystytä tekemään, sillä vastanneiden määrä kyseisessä kohdassa on pieni tuntematon yhteensä kpl luotettavia* 37% 47% 50% *päälämmitystapatiedot ovat luotettavia Helsingissä vuoden 1981, Espoossa vuoden 1984 ja Vantaalla vuoden 1982 jälkeen valmistuneiden osalta. Taulukko 3.8. Tulisijallisten pientalojen osuus alueittain kyselytutkimuksen otoksissa. Vantaa Espoo Helsinki Vastanneita, n Rakennuksessa on vähintään yksi tulisija Rakennuksessa ei ole tulisijaa % % % 21 6% 30 9% 41 12%

18 16 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA Tulisijatyyppien yleisyys vaihteli hieman eri päälämmitysmuotojen kesken. Öljylämmitteiset pientalot omistivat merkittävästi enemmän avotakkoja (34 %) ja takkasydämiä (25 %) verrattuna kauko- ja sähkölämmitteisiin pientaloihin. Vain Espoon kaukolämpökohteilla oli avotakkoja lähes yhtä paljon (29 %). Leivinuuni, puuliesi ja puukamiina olivat yleisimmät sähkölämmittäjillä. Tulokset eivät ole luotettavia, sillä vastausmäärät ovat pieniä. Kyselyn toteutusajankohtana käytössä olevat kaksoispesäkattilat olivat öljy-puukattiloita. Markkinoille on tullut hiljattain myös pelletti-puukattiloita, mutta näitä ei aineistossa ollut. Kuvassa 3.1. on sama kuvana. Vastaajista kaikki eivät pitäneet tulisijaa lisälämmön lähteenä, sillä lisälämmitystavan ilmoitti Vantaalla 267, Espoossa 261 ja Helsingissä 246 pientaloa. Toisin sanoen tulisijalla oli lisälämmityksestä poikkeava käyttötarkoitus Vantaalla 42, Espoossa 41 ja Helsingissä 52 pientalolla. Erityisesti avotakan omaavat pientalot jättivät tulisijan merkitsemättä lisälämmön lähteeksi. Tämä on luonnollista, sillä avotakka ei sovellu kunnolla lämmitykseen ilman takkasydäntä. Takkasydämien ja avotakkojen suhde oli selvityksessä noin 1:2. Avotakkoja, joita ei ilmoitettu lisälämmöksi, oli Vantaalla 35, Espoossa 40 ja Helsingissä 59 kappaletta. Noin 45 prosenttia vastaajista käytti varaavaa takkaa lisälämmityksessä Vantaalla ja Espoossa. Toiseksi yleisin käyttötarkoitus oli tunnelman luonti (28 %). Näiden jälkeen yleisimmät käyttötarkoitukset olivat Vantaalla pahvin ja maitopurkkien poltto (10 %). Espoossa kolmanneksi yleisimmät käyttötarkoitukset olivat sisutuselementti (10 %) ja maitopurkkien poltto (10 %). Myös Helsingissä tulisijaa käytettiin yleisimmin lisälämmitykseen (40 %) mutta usein myös tunnelmanluontiin (32 %) tai sisustuselementtinä (12 %). Muita tulisijoja kuin varaavaa takkaa käytettiin Vantaalla ja Espoolla pääasiallisesti lisälämmitykseen (29 %). Ero seuraavaksi yleisimpiin käyttötarkoituksiin oli pienempi kuin varaavan takan kohdalla. Tunnelmanluonnin (24 %) ja maitopurkkien polton (16 %) ohella myös ruuan valmistus nosti osuuttaan ollen 14 prosenttia. Helsingissä muita tulisijoja käytettiin ensisijaisesti tunnelmanluontiin (37 %) ja vasta seuraavaksi yleisin käyttötarkoitus oli lisälämmitys (22 %). Sähkölämmittäjille asuintilan muiden tulisijojen tarjoama lisälämpö oli merkityksellisin. Kaukolämmön piirissä olevat käyttivät muuta tulisijaa lähes tasavertaisesti lisälämmön tuottamiseen ja tunnelmanluontiin. Vantaalla ja Espoossa öljylämmittäjät käyttivät muuta tulisijaa ensisijaisesti lisälämpönä ja toissijaisesti tunnelmanluontiin. Helsingissä tilanne oli päinvastoin. Tulokset eivät ole täysin luotettavia pienen vastaajamäärän vuoksi TULISIJOJEN KÄYTÖN AJALLINEN VAIHTELU Kuvissa 3.2 ja 3.3 on esitetty puunkäytön ajallinen jakauma kahden eri vuoden kyselyssä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan käyttökerrat kuukausittain. Lisäksi kysyttiin keskimäärin poltetut pesälliset käyttökerralla ja pesällisen arvioitu suuruus. Suuruuden sai ilmoittaa joko kiloina tai litroina ja nämä muutettiin kertoimilla kiintokuutioiksi. Ku- Taulukko 3.9. Vastaajien ilmoittamat tulisijatyypit ja niiden lukumäärät alueittain ja päälämmitysmuodoittain. Kaupunki / Alue Pääasiallinen lämmitystapa Kysymykseen vastanneiden lkm 0.Ei puutulisijoja 1.Varaava takka 2.Leivinuuni 3.Puuliesi VANTAA Kaukolämpö Suora sähkö Varaava sähkö Öljy Muut Yhteensä ESPOO Kaukolämpö Suora sähkö Varaava sähkö Öljy Muut Yhteensä HELSINKI Kaukolämpö Suora sähkö Varaava sähkö Öljy Muut Yhteensä

19 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA % 80% 60% 40% Ei puutulisijoja Muu tulisija Puuliesi Takkasydän Takka-leivinuuni Liesi-leivinuuni Leivinuuni Avotakka Puukattila Puukias tai kamiina Varaava takka 20% % Vantaa (70) Espoo (84) Helsinki (120) Vantaa (97) Espoo (104) Helsinki (87) Vantaa (46) Espoo (51) Helsinki (65) Vantaa (92) Espoo (61) Helsinki (51) Kaukolämpö Suora sähkö Varaava sähkö Öljylämmitys Kuva 3.1. Tulisijatyyppien lukumäärät alueittain ja päälämmitysmuodoittain. 4.Liesileivinuuni 6.Takkasydän 7.Avotakka 8.Puukamiina 9.Puukiuas 10.Puukattila 5.Takkaleivinuuni 11.Kaksoispesäkattila 12.Muu tulisija

20 18 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA vassa 3.4 kummankin vuoden käyttömäärät on summattu. Kuvista voidaan havaita puunkäytön luonnollinen jakauma vuodelle. Tulosten mukaan talvikuukausien käyttö on noin nelinkertainen kesään verrattuna. Sen sijaan pystyakselilla ilmoitetut käyttömäärät koskettavat vain kyselyyn vastanneiden ryhmää, joten tulokset eivät kuvaa puun kokonaiskäyttöä alueella. Kuvissa on esitetty varaavan takan ja puukiukaan käytön jakautumiset kummankin vuoden kyselyissä. Asuintilan tulisijojen käyttö keskittyy ajallisesti joulu-, tammi- ja helmikuulle. Tällöin pääasiallista tulisijaa lämmitettiin keskimäärin kolme kertaa viikossa koko alueella. Puukiukaan käyttö oli tasaista koko vuoden ja viikossa lämmityskertoja oli hieman alle kaksi. Varaavan takan käyttö kesällä on luonnollisesti vähäistä. Kaukolämmön piirissä olevilla asuintilan tulisijojen käyttö oli vähäisempää, noin kaksi kertaa viikossa, kun taas sähkölämmittäjillä tulisijaa lämmitettiin noin neljä kertaa viikossa. Viikonpäivistä lauantai oli yleisin lämmityspäivä sekä pääasiallisilla tulisijoilla että puukiukaalla (kuva 3.9 ja 3.10). Vuorokauden sisällä lämmittäminen tapahtui usein kello (kuva 3.11 ja 3.11). Kysely toteutettiin helmikuussa, jolloin pyydettiin arvioimaan lämmityskertoja tammikuussa. Keskimääräinen tulos oli varaavalle takalle noin 1,5 ja muille tulisijoille reilusti alle puoli kertaa viikossa. Poikkeuksen teki puukiuas, jota lämmitettiin Vantaalla 0,81, Espoossa 0,65 ja Helsingissä 0,8 kertaa viikossa. Helsingissä vuoden 2008 tammikuu kuuluu Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan viiden leudoimman tammikuun joukkoon yli sadan vuoden jaksolla. Asuintilan tulisijan lämmittäminen sisälsi yleensä kaksi pesällistä. Yhden pesällisen täyttö varaavalla takalla oli noin 10 litraa. Puukiukaalla täyttö oli hieman vähemmän eli noin 7 litraa. Taulukossa 3.10 on esitetty kauko-, sähkö- ja öljylämmitteisten pientalojen keskimääräiset pesälliset litroina. Keskiarvossa ei ole mukana muiden päälämmitysmuotojen vastauksia. Vastaajille annettiin kyselyssä mahdollisuus ilmoittaa pesälliset kiloina tai litroina. Mittaukseen ei annettu vertailukohtaa, joten litrat ja kilot riippuvat vastaajan kyvystä arvioida niitä. Kiloja muutettaessa käytettiin pilkkei- 60 Itä-Hakkila Lintuvaara Vartiokylä 35 Vantaa Espoo Helsinki Puunkäyttö kiintokuutioina Puunkäyttö kiintokuutioina Kuukausi Kuukausi Kuva 3.2. Puunpolton jakautuminen vastanneiden joukossa vuoden 2008 kyselyssä. Kokonaiskäyttö 1188 kiintokuutiometriä (n=642). Kuva 3.3. Puunpolton jakautuminen vastanneiden joukossa vuoden 2009 kyselyssä. Kokonaiskäyttö 485 kiintokuutiometriä (n=359). Puunkäyttö kiintokuutioina Vantaa Espoo Helsinki Kuukausi Kuva 3.4. Puunpolton jakautuminen vastanneiden joukossa yhteenlaskettuna vuodet 2008 ja Kokonaiskäyttö 1673 kiintokuutiometriä (n=1001).

Kysely Lapaluodon asukkaille puun pienpoltosta

Kysely Lapaluodon asukkaille puun pienpoltosta YMPÄRISTÖNSUOJELU KYSELY 01.02.2017 Lapaluodon asukkaille Kysely Lapaluodon asukkaille puun pienpoltosta Raahessa seurataan jatkuvatoimisesti ja keräinnäyttein kaupungin ilmanlaatua. Yksi ilmanlaadun mittausasemista

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Puun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä

Puun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä Puun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti YmV-asiantuntijakuuleminen 25.10.2016 THL 1 Kaukolämpöverkosto poisti savut Iisalmen keskustasta

Lisätiedot

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojien opintopäivä 2012 29.11.2012 Maria Myllynen 1 Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojat opastavat käyttämään oikein tulisijaa. Vanhaakin tulisijaa voi käyttää

Lisätiedot

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa? Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa? Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.4.2014 THL 1 Systemaattinen analyysi Global Burden of Disease Study 2010 (yhteistyö WHO:n kanssa)

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Metsätilinpito 2013 Puuaineksesta yli puolet poltetaan Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013 Osuus on viime vuosina hieman kasvanut

Lisätiedot

Selvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi

Selvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi Selvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti TSY ry:n Puulämmityspäivä 8.2.2017 THL 1 Kaukolämpöverkosto poisti savut Iisalmen keskustasta 1970-luvulla

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2014

Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Lisätiedot

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija Ilmanlaatu paikkatietona 4.11.2009 -Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla YTV huolehtii Helsingin, Espoon,

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot Esityksen sisältö 1. Ympäristö ja puulämmitys 2. Pelletti polttoaineena 3. Puulämmitysvaihtoehtoja 4. Energiatehokas puulämmitys 5. Puu hybridilämmityksen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 21.8.2014 THL 1 Vertaileva arviointi tautikuormaa ja vammoja (= ennenaikainen kuolema + terveiden elinvuosien

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin Niko Karvosenoja Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ilmansaasteet ja ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastopaneelin mediatilaisuus,

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2015 Rakennus- ja asuntotuotanto 2015, kesäkuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni edelleen toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017 Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017 Kunta-/aluekohtaisesti päätettävät maksut Kunta-/aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei huomioida asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia,

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Lämmitysratkaisun muutoksesta kiinnostuneiden kartoitus Kontiolahdella 2009

Lämmitysratkaisun muutoksesta kiinnostuneiden kartoitus Kontiolahdella 2009 Tiedonvälityshanke vuosille 2008-2009 Lämmitysratkaisun muutoksesta kiinnostuneiden kartoitus Kontiolahdella 2009 Juha Tuononen Biomas - hanke TAUSTA: A) Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Tilannekuvaukset

Tilannekuvaukset Tilannekuvaukset 15.8.-30.12.2014 30.12.2014 klo 08 Ilma on tänä aamuna melko puhdasta. HSY:n mittausten mukaan ilmanlaatu on suurimmassa osassa pääkaupunkiseutua hyvä ja paikoin liikennealueilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012

Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012 Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012 25.1.2012 Maria Myllynen, HSY 1 Tekstiviestipalvelu huonosta ilmanlaadusta Tavoitteena altistumisen ja terveyshaittojen

Lisätiedot

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Metsäpirtin multa Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority 2 Helsingin

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2016 Rakennus- ja asuntotuotanto 2016, huhtikuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi alkuvuonna Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2016 helmi-huhtikuussa 10,1

Lisätiedot

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, joulukuu Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Vuonna 2009 rakennusluvan sai kaikkiaan noin 27 000 uutta asuntoa, mikä on suunnilleen saman

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2016 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi

Lisätiedot

Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta

Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta RAJAVARTIOLAITOS Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta Vuodet 2010-2013 Wegelius Mika 21.3.2014 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Kuukausittainen tarkastelu... 3 3. Tarkastelu viikonpäivittäin...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

TULISIJAN LÄMPÖ PUULÄMMITYSPÄIVÄ TSY:n tervetuliaissanat. Tuomo Järvinen NunnaUuni Oy

TULISIJAN LÄMPÖ PUULÄMMITYSPÄIVÄ TSY:n tervetuliaissanat. Tuomo Järvinen NunnaUuni Oy TULISIJAN LÄMPÖ PUULÄMMITYSPÄIVÄ 8.2.2017 TSY:n tervetuliaissanat Tuomo Järvinen NunnaUuni Oy Tervetulotoivotus! Yksi Suomen 100-vuotisjuhlatapahtumista: Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry Helsingin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2015 Rakennus- ja asuntotuotanto 2015, heinäkuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni touko-heinäkuussa Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015 touko-heinäkuussa

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Tulisijojen vähäpäästöinen käyttö tietoa ja tuloksia pääkaupunkiseudulta

Tulisijojen vähäpäästöinen käyttö tietoa ja tuloksia pääkaupunkiseudulta TTS tutkimuksen tiedote Luonnonvara-ala: metsä 1/2010 (737) BIOENERGIA Tulisijojen vähäpäästöinen käyttö tietoa ja tuloksia pääkaupunkiseudulta Bioenergian asiantuntija Jukka Makkonen, TTS tutkimus Puun

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot