Kotitalouksien sähkönkäyttö Virve Rouhiainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitalouksien sähkönkäyttö. 26.2.2013 Virve Rouhiainen"

Transkriptio

1 Kotitalouksien sähkönkäyttö Virve Rouhiainen

2 TUTKIMUKSEN TAUSTA, MENETELMÄT JA AINEISTO

3 Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksen tulokset Loppukäyttö jakauma - Kuvaa maan tai alueen tai talousryhmän tilannetta kokonaisuutena - Käytetään päätöksen teossa ja suunnittelussa Esimerkkitaloudet - Käytetään asiakasviestinnässä mm. käyttöraportin lisätietona - Perustuvat kiinteisiin määrittelyihin, joiden pohjalta päivitetään aineistosta - Määrittelyt suunniteltu käyttötarkoituksen pohjalta Käyttöraporttien vertailutiedot - Sähkönmyyjän lakisääteiseen käyttöraporttiin on sisällytettävä vertailutietoja 2012 alkaen. - Sovitut vertailutiedot lasketaan kerätystä aineistosta.

4 Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimukset Ensimmäinen synteesi mittauksiin ja kyselyaineistoon perustuvasta lähestymistavasta Tuloksina loppukäyttöjakauma ja neljä esimerkkiä Kyselyaineisto n taloutta, lisäksi n. 700 mitattua laitetta 100 taloudessa hankkeen päivitys Loppukäyttöjakauman lisäksi lisää esimerkkejä ja keväällä 2010 käyttöraporttien vertailutietojen määrittely Kyselyaineisto n taloutta ja n. 950 mitattua laitetta n. 90 taloudessa. Päivitys Tuloksena loppukäyttöjakauma, esimerkkitalouksia myös sähkölämmittäjistä ja vertailutietojen päivitys Kyselyaineisto n taloutta

5 Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011: Yleiskuva aineistoista ja analyysistä Täydentävä aineisto väestöstä, rakennuksista, lämmitystavoista ja laitteiden omistuksesta Täydentävä aineisto laitteiden kulutuksista ja lämpötiloista Kyselyaineisto: Sähkön vuosikulutus ja 73 kysymystä Edustavuuden analyysi, ositus ja painojen määrittäminen Viitetalouksien määrittely Kyselyaineiston laite- ja lämmitysmallit Kyselyaineiston laite- ja lämmitysmallien tilastollinen testi Kyselyaineiston laitemallien tarkentaminen Kyselyaineiston laite- ja lämmitysmallien tilastollinen testi Sähkön laiteryhmittäinen käyttö Suomen kotitalouksissa Esimerkkitaloudet Käyttöraporttien vertailutiedot

6 Maantieteellinen edustavuus - läänitaso Läänit Aineisto Perusjoukko Etelä-Suomen lääni % % Länsi-Suomen lääni % % Itä-Suomen lääni % % Oulun lääni % % Lapin lääni 33 1 % % Yhteensä Lapin väestöosuudella 1000 talouden aineistossa olisi 30 havaintoa Lapista, joten yleistarkasteluun 33 havaintoa riittää.

7 SÄHKÖN LOPPUKÄYTTÖJAKAUMA

8 Pinta-ala m Asumisväljyys ja asuntokunnan keskikoko 2,6 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 asukasta Asunnon pinta-ala/asuntokunta, m2 Asunnon pinta-ala/henkilö, m2 Asuntokunnan keskikoko

9 Asumisen energiankäytön uusi tilastointi Asumisen lämmitys energialähteet Asumisen energiankulutus 2010 TJ Puu 35 % 25 % Turve Hiili Raskas polttoöljy 1 % 5 % 4 % 8 % Asuntojen lämmitys Lämmin vesi Saunat 12 % 0 % 0 % Kevyt polttoöljy Maakaasu 14 % 68 % Valaistus Ruoanlaitto 22 % 0 % 1 % 5 % Lämpöpumppuen ergia1) Sähkö Muut laitteet Kaukolämpö Lähde: Tilastokeskus Energiatilasto 2011, taulu 8.1

10

11 Asuntojen sähkönkäyttö uusi käsitteistö Ruoanlaitto Liesi ja muu ruoanvalmistus % % % Kotitalouksien laitteet Astianpesukone % % % Pyykinpesu ja -kuivaus % % % Kylmälaitteet % % % Televisio ja lisälaitteet % % % Tietotekniikkalaitteet n.a % % Autonlämmitys % % % Muu % % % Valaistus Sisävalaistus % % % Ulkovalaistus n.a % % Yhteensä % % %

12 Asuntojen sähkönkäyttö uusi käsitteistö Lämmitykseen liittyvä kulutus Sähkökiukaat % % % LVI-laitteet % % % Veden lämmitys sähköllä Huonekohtainen lämmitys % % Keskuslämmitys % % Asuintilojen lisälämmitys sähköllä, muut kuin sähkölämmitteiset asunnot Lattialämmitykset (sähkökaapeli) % % Lämpöpumppu n.a % % Muu lisälämmitys sähköllä n.a % % Lämpöpumppulämmitys Lämmitys maalämpö % % Lämmitys muu lämpöpumppu 60 0 % 81 0 % Asuintilojen lisälämmitykset sähköllä 20 0 % 30 0 % Perinteinen sähkölämmitys Huonekohtainen sähkölämmitys % % Vesikeskus sähkövastus % % Asuintilojen lisälämmitykset sähköllä % % Lisärakennusten ja ulkotilojen sähkölämmitys Sähkölämmittimen lisärakennuksissa ja ulkotiloissa % % Jäähdytys Jäähdytys 0 0 % 46 0 % Yhteensä % % % Kaikki yhteensä ?

13 Tuki- ja lisälämmityksen vesikeskuslämmitteissä omakotitaloissa 2011 Päälämmönlähde Sähkö vesikeskus Öljykeskuslämmitys Kaukolämpö Maalämpö Puu, pelletti Vesikiertoon kytketyt lisälämmön lähteet ilma-vesilämpöpumppu 3 % 10 % 11 % 2 % 6 % poistoilmalämpöpumppu 1 % 15 % 1 % 2 % 1 % kiertovesitakka tai uuni 5 % 6 % 2 % 5 % 5 % sähkövastus varalla kattilassa 3 % 32 % 19 % 73 % kaksoispesäkattila 5 % 16 % 13 % aurinkokeräin 0 % 2 % 2 % 1 % 6 % Erilliset lisä/tuki lämmitykset tulisija 52 % 76 % 44 % 75 % 58 % ilmalämpöpumppu 7 % 28 % 22 % 10 % 13 % lattialämmitys sähköllä pesutiloissa 30 % 34 % 28 % 10 % 17 % lattialämmitys sähköllä muissa tiloissa 9 % 30 % 13 % 6 % 11 % erillisiä sähkölämmittimiä 15 % 17 % 15 % 12 % 18 % sulapitolämmitys 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

14 Huonekohtaisen lämmityksen energialähde yhdistelmät 2011 Energialähdeyhdistelmä Osuus huonekohtaisessa lämmityksessä sähkö ja puu (tai pelletti) sähkö ja puu (tai pelletti) ja ilmaläm -pöpumppu vain sähkö sähkö ja ilmaläm -pöpumppu vain puu tai pelletti muu 42 % 28 % 10 % 12 % 2 % 6 %

15 Rakennusvuosi ja ominaiskulutus 300 Aineistoista havaitut sähkönkäytöt ja ennakkokäsitys kwh/m Aineisto Norja 2009 Aineisto Suomi 2011 Aineisto Ruotsi 2011 Ennakkokäsitys 0

16 Lämmityksen energialähteet Usean energialähteen käyttö samassa talossa on yleistynyt Reilusti yli puolella kaikista pientaloista on tulisija, sähkölämmitteisissä taloissa se on kolmella neljästä. Useimmiten tulisija on varaava. Ja puuta käytetään. Lämpöpumput yleistyvät vauhdilla Sähkölämmitystalouksissa ilmalämpöpumput säästävät sähkön lisäksi puuta, öljylämmitystalouksissa öljyä ja puuta. Korvausrakentamisessa maalämpöpumput korvaavat pääasiassa öljyä. Uudisrakentamisessa ne lisäävät sähkönkäyttöä. Kumpikin ilmiö näkyy myös Ruotsissa ja Norjassa

17 Lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto ja lämmin vesi Lämmitysjärjestelmän sähkönkäyttö Vesikiertoinen lattialämmitys vie enemmän sähköä kuin patterilämmitys. Rakennusmääräysten mukaan ero on ½ kwh/neliö. Vesikiertoiset lattialämmitykset ovat yleisiä uusissa taloissa, ja mitä suurempi pinta-ala sitä yleisempi ratkaisu on. Aineistossa on vahvoja viitteitä siitä, että vesikiertoiset järjestelmät säätyvät heikommin kuin sähköpatterit. Perinteisen yhdistelmälämmityksen tehokkuus heikkenee. Ilmanvaihto Uusissa taloissa, myös kerrostaloissa, on koneellinen ilmanvaihto. Erityisesti kerrostaloissa asukas ei tätä aina tiedä. Osa aineiston suurista kulutuksista saattaa johtua koneellisen ilmanvaihdon virheellisistä säädöistä. Lämmin vesi Aineistossa on vahvoja viitteitä siitä, että vesikiertoisessa sähkölämmityksessä lämpimän veden valmistus vie enemmän sähköä kuin suorassa.

18 Pinta-ala m Asumisväljyys ja asuntokunnan keskikoko 2,6 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 asukasta Asunnon pinta-ala/asuntokunta, m2 Asunnon pinta-ala/henkilö, m2 Asuntokunnan keskikoko

19 ESIMERKKITALOUDET

20 Asumisväljyys ja sähkönkäytön jakautuminen - käytännön esimerkki Perhe Sähkömies: Kaksi asukasta sähkölämmitteissä omakotitalossa Perhe Virta: Neljä asukasta sähkölämmitteisessä omakotitalossa Lämmitys sähköpattereilla 63 % Laitteet, sähkökiuas ja ilmanvaihto 25 % Lämminvesi 12 % Lämmitys sähköpattereilla 49 % Laitteet, sähkökiuas ja ilmanvaihto 33 % Lämminvesi 18 %

21 Sähkönkäyttö kaksi asukasta sähkölämmitteinen omakotitalo 120 m2 Kylmälaitteet; 700 kwh; 4 % Ruoanvalmistus; 460 kwh; 3 % Pyykinpesu; 140 kwh; 1 % Lämmitys sähköpattereilla; kwh ; 63 % Kodin elektroniikka; 500 kwh; 3 % Laitteet; 4400 kwh; 26 % Sähkökiuas; 800 kwh; 5 % Autonlämmitys; 250 kwh; 1 % Lämmin vesi; 2000 kwh; 11 % Valaistus; 800 kwh; 5 % Muu; 750 kwh; 4 %

22 Sähkönkäyttö neljä asukasta sähkölämmitteinen omakotitalo 120 m2 Kylmälaitteet; 600 kwh; 3 % Ruoanvalmistus; 680 kwh; 3 % Pyykinpesu ja -kuivaus; 600 kwh; 3 % Lämmitys sähköpattereilla; 9600 kwh; 49 % Kodin elektroniikka; 700 kwh; 4 % Laitteet; 6400 kwh; 33 % Koneellinen ilmanvaihto ja LTO; 600 kwh; 3 % Sähkökiuas; 1000 kwh; 5 % Lämmin vesi; 3600 kwh; 18 % Autonlämmitys; 400 kwh; 2 % Valaistus; 1120 kwh; 6 % Muu; 700 kwh; 4 %

23 Lämmitysenergian lähteet sähkölämmitteisissä omakotitaloesimerkeissä Lämmitysenergia Kaksi asukasta 120 m 2 omakotitalossa Neljä asukasta 120 m 2 omakotitalossa Kokonaistarve Laitteiden oheislämpö Lämmityssähkö Ilmasta 0 0 Puusta Samankokoinen talo sama lämmitysenergian tarve Erilainen laitesähkön käyttö lämmityksessä hyödyntyvässä oheislämmön määrässä eroa Oletus, että kummassakin käytetään puuta sama määrä. Tässä esitetty hyötyenergiana, koska puun polton hyötysuhde vaihtelee. Jos käytetään hyötysuhteena 80 %, poltettava määrä on 1,5 pinokuutiota, mikä tilastotiedon valossa on alakanttiin.

24 Suomalaiset kotitaloudet 2010 Asukkaita Pientalot Rivitalot Kerrostalot Muut Yhteensä 1 8,5 % 5,8 % 25,4 % 1,2 % 41 % 2 15,3 % 4,5 % 12,6 % 0,5 % 33 % 3 6,3 % 1,7 % 3,2 % 0,2 % 11,4 % 4 6,4 % 1,3 % 1,6 % 0,1 % 9,4 % 5+ 4,1 % 0,4 % 0,7 % 0,1 % 5,3% Yhteensä 40,6 % 13,8 % 43,5 % 2,0 % 100 %

25 1600 Yksi asukas kerrostalossa - tavallinen varustelutaso 1993, 2006 ja Muu Valaistus Kodin elektroniikka Pyykinpesu (ja -kuivaus) Ruoanvalmistus ja astianpesu Kylmälaitteet : Kokonaiskulutus 1200 kwh 2006: Kokonaiskulutus 1250 kwh 2011: Kokonaiskulutus 1400 kwh

26 Neljä asukasta kaukolämpö omakotitalossa - tavallinen varustelutaso 1993, 2006 ja Muu Valaistus kwh/vuosi Autonlämmitys Kiuas LVI-laitteet Kodin elektroniikka Pyykinpesu Ruoanvalmistus ja astianpesu Kylmälaitteet : Kokonaiskulutus 5900 kwh 2006: Kokonaiskulutus 7000 kwh 2011: Kokonaiskulutus 7300 kwh

27 3500 Yksi asukas kerrostalossa - tavallinen ja korkea varustelutaso 2006 ja k W h / v u o s i : Kokonaiskulutus 1250 kwh 2006: Kokonaiskulutus 2650 kwh, korkea varustelutaso 2011: Kokonaiskulutus 1400 kwh 2011: Kokonaiskulutus 3000 kwh, korkea varustelutaso Kylmälaitteet Ruoanvalmistus ja astianpesu Pyykinpesu- ja kuivaus Valaistus Muu Kodin elektroniikka LVI-laitteet Kiuas Lattialämmitys

28 12000 Neljä asukasta omakotitalossa - tavallinen ja korkea varustelutaso 2006 ja 2011 k W h / v u o s i : Tavallinen varustetaso 7000 kwh 120m : Korkea varustetaso kwh 180 m : Kokonaiskulutus 7300 kwh 2011: Korkea varustetaso kwh 180 m3 Kylmälaitteet Ruoanvalmistus ja astianpesu Pyykinpesu- ja kuivaus Valaistus Muu Kodin elektroniikka LVI-laitteet Sähkökiuas Lattialämmitys Autonlämmitys

29 Kerrostaloasukkaat ja lämmitys Kerrostaloista ja lämmityksestä Kerrostaloasunnoista valtaosassa (yli 80 %:ssa) on keskuslämmitys ja lämmitysenergia on kaukotai aluelämpö. Asukas maksaa lämmityksen ja lämpimän veden (n. 85 % asumisen energiasta yhden asukkaan taloudessa) vastikkeessa tai vuokrassa ja siksi niiden suuri merkitys jää hahmottumatta. Tieto lämmitystavasta ei aina tavoita asukasta Ei tiedä, millä energiamuodolla asunto lämpiää Osuus % Kerrostalo 32 % Rivitalo 8 % Pari tai omakotitalo 0 %

30 Kiitos! Virve Rouhiainen asiantuntija, energiatehokkuus Adato Energia Oy

31 Väestö maakunnittain Maakunta Asuntokuntia Uusimaa % Pirkanmaa % Varsinais-Suomi % Pohjois-Pohjanmaa % Keski-Suomi % Pohjois-Savo % Satakunta % Päijät-Häme % Kymenlaakso % Lappi % Etelä-Pohjanmaa % Kanta-Häme % Pohjois-Karjala % Pohjanmaa % Etelä-Savo % Etelä-Karjala % Kainuu % Keski-Pohjanmaa % Ahvenanmaa % Koko maa

32 Sähkönkäytön jakaumat talotyypeittäin Kerrostalot Frekvenssi Kulutus kwh Rivitalot Omakotitalot Sähkölämmitteiset rivitalot Sähkölämmitteiset omakotitalot

33 Mitatut sähkönkäytöt vuosikäytöiksi muunnettuna Perusraportin vertailutietotaulukot - asiakaskohtaista vaihtelua vain lämpötilakorjauksesta Konkreettinen vinkki Lain vaatimat yhteystiedot

34

Sähkötohtori uusittu työkalu asiakasneuvontaan. Virve Rouhiainen Energiapalvelujen ajankohtaisseminaari Messukeskus Helsinki 28.1.

Sähkötohtori uusittu työkalu asiakasneuvontaan. Virve Rouhiainen Energiapalvelujen ajankohtaisseminaari Messukeskus Helsinki 28.1. Sähkötohtori uusittu työkalu asiakasneuvontaan Virve Rouhiainen Energiapalvelujen ajankohtaisseminaari Messukeskus Helsinki 28.1.2014 Uudistettu Sähkötohtori Uudistuksen lähtökohdat Uudistuksen tavoitteet

Lisätiedot

Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011

Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011 Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011 Tutkimusraportti 26.2.2013 Johdanto... 7 1.1 Tutkimuksen tausta... 7 1.2 Tutkimuksen tavoitteet... 7 1.3 Tutkimusraportin rakenne ja tulosten hyödyntäminen... 8 2 Menetelmät

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista Teijo Perilä, LPP Partners Oy Näkökulmia sähkölämmityksen tehostamiseen ja uusiutuvien käyttöön Sähkön käytön tehostaminen ja uusiutuvan energian käyttö

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Lämmitystapavalinnat muuttuvat

Lämmitystapavalinnat muuttuvat SULPU Lämpöpumppupäivä 28.11.201 3 Fur Center Lämmitystapavalinnat muuttuvat Mikko Juva Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Uusiutuvat energiamuodot Puu ja puupohjaiset polttoaineet Aurinkoenergia

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvontaa Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8.5 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Yleisen vertailutiedon luokitukset ja liitteen 4 ja 5 taulukkojen käyttö

Yleisen vertailutiedon luokitukset ja liitteen 4 ja 5 taulukkojen käyttö Liite 3 Yleisen vertailutiedon luokitukset ja liitteen 4 ja 5 taulukkojen käyttö Vertailutiedon perusmäärittelyt pysyvät ennallaan Vertailutieto on laadittu samoilla perusmäärittelyillä (luokituksilla)

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari 2008 2015 Elvari syntyi tarpeeseen Sähkölämmitteisiä koteja on Suomessa noin 600 000 eli noin puolet kaikista pientaloista. Niissä kuluu noin kymmenes Suomen koko sähkön kulutuksesta, lähes 10 terawattituntia

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 ISBN 978-952-9696-41-3

Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 ISBN 978-952-9696-41-3 Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 ISBN 978-952-9696-41-3 1 Johdanto... 5 1.1 Tutkimuksen tausta... 5 1.2 Tutkimuksen tavoite... 5 1.3 Tutkimuksen toteutus... 6 1.4 Tutkimusraportin rakenne ja tulosten hyödyntäminen...

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Sähkö kotitalouksien kulutusmenoissa

Sähkö kotitalouksien kulutusmenoissa Sähkö kotitalouksien kulutusmenoissa Ilmo Mäenpää Tutkimusprofessori Thule instituutti, Oulun yliopisto Oulu 2010 ESIPUHE Selvityksen on tehnyt tutkimusprofessori Ilmo Mäenpää Oulun yliopiston Thule instituutista.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Energiankäyttäjän mahdollisuudet Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Sisältö Tausta Tavoitteet Kesäasuminen Kaupunkiasuminen Autoilu Yhteenveto Suosituksia 24.4.2010 Asko Vuorinen 2 CV 1970 80 Imatran Voima Oy:n

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Asumisen energiankulutus 2011

Asumisen energiankulutus 2011 Energia 2012 Asumisen energiankulutus 2011 Asumisen energiankulutuksesta yli 80 prosenttia kului lämmitykseen vuosina 20082011 Asumisen energiankulutus oli Tilastokeskuksen mukaan 61 88 gigawattituntia

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Vapaa-ajanasuntojen energiaratkaisut Uudessakaupungissa kyselyn tulokset

Vapaa-ajanasuntojen energiaratkaisut Uudessakaupungissa kyselyn tulokset Vapaa-ajanasuntojen energiaratkaisut Uudessakaupungissa kyselyn tulokset Yhteenveto Syksyllä 2011 toteutettiin kysely Vapaa-ajan asuntojen energiaratkaisuista Uudessakaupungissa. Vastauksia saatiin yli

Lisätiedot

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sisältö Elvarista yleensä Toiminta 2012 Tuloksia Elvari -ohjelman tavoitteet Tuottaa ja todentaa tehostamistoimia, joilla

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten parissa kyselytutkimuksen asumisesta

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmän valinta Jaakko Vihola jaakko.vihola@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotannon ja talouden osasto Energia- ja elinkaariryhmä Ranen rakentajakoulu 8.11.2012 Esityksen

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENETE ENETE. MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010

ENETE ENETE. MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Taustaa EU:n energiapaketti 1/2007: Kasvihuonepäästöjä vähennettävä, uusiutuvan energian käyttöä lisättävä, ja

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Kevään 2015 yhteishaku

Kevään 2015 yhteishaku Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Asumisen energiankulutus 2012

Asumisen energiankulutus 2012 Energia 203 Asumisen energiankulutus 202 Asumisen energiankulutus kasvoi vuonna 202 Asumiseen, eli asuinrakennusten lämmitykseen ja kotitalouslaitteisiin, kului energiaa 66 682 gigawattituntia (GWh) vuonna

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka 0, talo A Ritalanmäentie 6 57600 Savonlinna Rakennustunnus: 740-6-90- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

Asumisen energiankulutus 2013

Asumisen energiankulutus 2013 Energia 2014 Asumisen energiankulutus 201 Asumisen energiankulutus laski vuonna 201 Asumisen energiankulutus laski kuusi prosenttia vuonna 201. Asumiseen, eli asuinrakennusten lämmitykseen ja kotitalouslaitteisiin,

Lisätiedot