Kotitalouksien sähkönkäyttö Virve Rouhiainen

Transkriptio

1 Kotitalouksien sähkönkäyttö Virve Rouhiainen

2 TUTKIMUKSEN TAUSTA, MENETELMÄT JA AINEISTO

3 Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksen tulokset Loppukäyttö jakauma - Kuvaa maan tai alueen tai talousryhmän tilannetta kokonaisuutena - Käytetään päätöksen teossa ja suunnittelussa Esimerkkitaloudet - Käytetään asiakasviestinnässä mm. käyttöraportin lisätietona - Perustuvat kiinteisiin määrittelyihin, joiden pohjalta päivitetään aineistosta - Määrittelyt suunniteltu käyttötarkoituksen pohjalta Käyttöraporttien vertailutiedot - Sähkönmyyjän lakisääteiseen käyttöraporttiin on sisällytettävä vertailutietoja 2012 alkaen. - Sovitut vertailutiedot lasketaan kerätystä aineistosta.

4 Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimukset Ensimmäinen synteesi mittauksiin ja kyselyaineistoon perustuvasta lähestymistavasta Tuloksina loppukäyttöjakauma ja neljä esimerkkiä Kyselyaineisto n taloutta, lisäksi n. 700 mitattua laitetta 100 taloudessa hankkeen päivitys Loppukäyttöjakauman lisäksi lisää esimerkkejä ja keväällä 2010 käyttöraporttien vertailutietojen määrittely Kyselyaineisto n taloutta ja n. 950 mitattua laitetta n. 90 taloudessa. Päivitys Tuloksena loppukäyttöjakauma, esimerkkitalouksia myös sähkölämmittäjistä ja vertailutietojen päivitys Kyselyaineisto n taloutta

5 Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011: Yleiskuva aineistoista ja analyysistä Täydentävä aineisto väestöstä, rakennuksista, lämmitystavoista ja laitteiden omistuksesta Täydentävä aineisto laitteiden kulutuksista ja lämpötiloista Kyselyaineisto: Sähkön vuosikulutus ja 73 kysymystä Edustavuuden analyysi, ositus ja painojen määrittäminen Viitetalouksien määrittely Kyselyaineiston laite- ja lämmitysmallit Kyselyaineiston laite- ja lämmitysmallien tilastollinen testi Kyselyaineiston laitemallien tarkentaminen Kyselyaineiston laite- ja lämmitysmallien tilastollinen testi Sähkön laiteryhmittäinen käyttö Suomen kotitalouksissa Esimerkkitaloudet Käyttöraporttien vertailutiedot

6 Maantieteellinen edustavuus - läänitaso Läänit Aineisto Perusjoukko Etelä-Suomen lääni % % Länsi-Suomen lääni % % Itä-Suomen lääni % % Oulun lääni % % Lapin lääni 33 1 % % Yhteensä Lapin väestöosuudella 1000 talouden aineistossa olisi 30 havaintoa Lapista, joten yleistarkasteluun 33 havaintoa riittää.

7 SÄHKÖN LOPPUKÄYTTÖJAKAUMA

8 Pinta-ala m Asumisväljyys ja asuntokunnan keskikoko 2,6 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 asukasta Asunnon pinta-ala/asuntokunta, m2 Asunnon pinta-ala/henkilö, m2 Asuntokunnan keskikoko

9 Asumisen energiankäytön uusi tilastointi Asumisen lämmitys energialähteet Asumisen energiankulutus 2010 TJ Puu 35 % 25 % Turve Hiili Raskas polttoöljy 1 % 5 % 4 % 8 % Asuntojen lämmitys Lämmin vesi Saunat 12 % 0 % 0 % Kevyt polttoöljy Maakaasu 14 % 68 % Valaistus Ruoanlaitto 22 % 0 % 1 % 5 % Lämpöpumppuen ergia1) Sähkö Muut laitteet Kaukolämpö Lähde: Tilastokeskus Energiatilasto 2011, taulu 8.1

10

11 Asuntojen sähkönkäyttö uusi käsitteistö Ruoanlaitto Liesi ja muu ruoanvalmistus % % % Kotitalouksien laitteet Astianpesukone % % % Pyykinpesu ja -kuivaus % % % Kylmälaitteet % % % Televisio ja lisälaitteet % % % Tietotekniikkalaitteet n.a % % Autonlämmitys % % % Muu % % % Valaistus Sisävalaistus % % % Ulkovalaistus n.a % % Yhteensä % % %

12 Asuntojen sähkönkäyttö uusi käsitteistö Lämmitykseen liittyvä kulutus Sähkökiukaat % % % LVI-laitteet % % % Veden lämmitys sähköllä Huonekohtainen lämmitys % % Keskuslämmitys % % Asuintilojen lisälämmitys sähköllä, muut kuin sähkölämmitteiset asunnot Lattialämmitykset (sähkökaapeli) % % Lämpöpumppu n.a % % Muu lisälämmitys sähköllä n.a % % Lämpöpumppulämmitys Lämmitys maalämpö % % Lämmitys muu lämpöpumppu 60 0 % 81 0 % Asuintilojen lisälämmitykset sähköllä 20 0 % 30 0 % Perinteinen sähkölämmitys Huonekohtainen sähkölämmitys % % Vesikeskus sähkövastus % % Asuintilojen lisälämmitykset sähköllä % % Lisärakennusten ja ulkotilojen sähkölämmitys Sähkölämmittimen lisärakennuksissa ja ulkotiloissa % % Jäähdytys Jäähdytys 0 0 % 46 0 % Yhteensä % % % Kaikki yhteensä ?

13 Tuki- ja lisälämmityksen vesikeskuslämmitteissä omakotitaloissa 2011 Päälämmönlähde Sähkö vesikeskus Öljykeskuslämmitys Kaukolämpö Maalämpö Puu, pelletti Vesikiertoon kytketyt lisälämmön lähteet ilma-vesilämpöpumppu 3 % 10 % 11 % 2 % 6 % poistoilmalämpöpumppu 1 % 15 % 1 % 2 % 1 % kiertovesitakka tai uuni 5 % 6 % 2 % 5 % 5 % sähkövastus varalla kattilassa 3 % 32 % 19 % 73 % kaksoispesäkattila 5 % 16 % 13 % aurinkokeräin 0 % 2 % 2 % 1 % 6 % Erilliset lisä/tuki lämmitykset tulisija 52 % 76 % 44 % 75 % 58 % ilmalämpöpumppu 7 % 28 % 22 % 10 % 13 % lattialämmitys sähköllä pesutiloissa 30 % 34 % 28 % 10 % 17 % lattialämmitys sähköllä muissa tiloissa 9 % 30 % 13 % 6 % 11 % erillisiä sähkölämmittimiä 15 % 17 % 15 % 12 % 18 % sulapitolämmitys 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

14 Huonekohtaisen lämmityksen energialähde yhdistelmät 2011 Energialähdeyhdistelmä Osuus huonekohtaisessa lämmityksessä sähkö ja puu (tai pelletti) sähkö ja puu (tai pelletti) ja ilmaläm -pöpumppu vain sähkö sähkö ja ilmaläm -pöpumppu vain puu tai pelletti muu 42 % 28 % 10 % 12 % 2 % 6 %

15 Rakennusvuosi ja ominaiskulutus 300 Aineistoista havaitut sähkönkäytöt ja ennakkokäsitys kwh/m Aineisto Norja 2009 Aineisto Suomi 2011 Aineisto Ruotsi 2011 Ennakkokäsitys 0

16 Lämmityksen energialähteet Usean energialähteen käyttö samassa talossa on yleistynyt Reilusti yli puolella kaikista pientaloista on tulisija, sähkölämmitteisissä taloissa se on kolmella neljästä. Useimmiten tulisija on varaava. Ja puuta käytetään. Lämpöpumput yleistyvät vauhdilla Sähkölämmitystalouksissa ilmalämpöpumput säästävät sähkön lisäksi puuta, öljylämmitystalouksissa öljyä ja puuta. Korvausrakentamisessa maalämpöpumput korvaavat pääasiassa öljyä. Uudisrakentamisessa ne lisäävät sähkönkäyttöä. Kumpikin ilmiö näkyy myös Ruotsissa ja Norjassa

17 Lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto ja lämmin vesi Lämmitysjärjestelmän sähkönkäyttö Vesikiertoinen lattialämmitys vie enemmän sähköä kuin patterilämmitys. Rakennusmääräysten mukaan ero on ½ kwh/neliö. Vesikiertoiset lattialämmitykset ovat yleisiä uusissa taloissa, ja mitä suurempi pinta-ala sitä yleisempi ratkaisu on. Aineistossa on vahvoja viitteitä siitä, että vesikiertoiset järjestelmät säätyvät heikommin kuin sähköpatterit. Perinteisen yhdistelmälämmityksen tehokkuus heikkenee. Ilmanvaihto Uusissa taloissa, myös kerrostaloissa, on koneellinen ilmanvaihto. Erityisesti kerrostaloissa asukas ei tätä aina tiedä. Osa aineiston suurista kulutuksista saattaa johtua koneellisen ilmanvaihdon virheellisistä säädöistä. Lämmin vesi Aineistossa on vahvoja viitteitä siitä, että vesikiertoisessa sähkölämmityksessä lämpimän veden valmistus vie enemmän sähköä kuin suorassa.

18 Pinta-ala m Asumisväljyys ja asuntokunnan keskikoko 2,6 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 asukasta Asunnon pinta-ala/asuntokunta, m2 Asunnon pinta-ala/henkilö, m2 Asuntokunnan keskikoko

19 ESIMERKKITALOUDET

20 Asumisväljyys ja sähkönkäytön jakautuminen - käytännön esimerkki Perhe Sähkömies: Kaksi asukasta sähkölämmitteissä omakotitalossa Perhe Virta: Neljä asukasta sähkölämmitteisessä omakotitalossa Lämmitys sähköpattereilla 63 % Laitteet, sähkökiuas ja ilmanvaihto 25 % Lämminvesi 12 % Lämmitys sähköpattereilla 49 % Laitteet, sähkökiuas ja ilmanvaihto 33 % Lämminvesi 18 %

21 Sähkönkäyttö kaksi asukasta sähkölämmitteinen omakotitalo 120 m2 Kylmälaitteet; 700 kwh; 4 % Ruoanvalmistus; 460 kwh; 3 % Pyykinpesu; 140 kwh; 1 % Lämmitys sähköpattereilla; kwh ; 63 % Kodin elektroniikka; 500 kwh; 3 % Laitteet; 4400 kwh; 26 % Sähkökiuas; 800 kwh; 5 % Autonlämmitys; 250 kwh; 1 % Lämmin vesi; 2000 kwh; 11 % Valaistus; 800 kwh; 5 % Muu; 750 kwh; 4 %

22 Sähkönkäyttö neljä asukasta sähkölämmitteinen omakotitalo 120 m2 Kylmälaitteet; 600 kwh; 3 % Ruoanvalmistus; 680 kwh; 3 % Pyykinpesu ja -kuivaus; 600 kwh; 3 % Lämmitys sähköpattereilla; 9600 kwh; 49 % Kodin elektroniikka; 700 kwh; 4 % Laitteet; 6400 kwh; 33 % Koneellinen ilmanvaihto ja LTO; 600 kwh; 3 % Sähkökiuas; 1000 kwh; 5 % Lämmin vesi; 3600 kwh; 18 % Autonlämmitys; 400 kwh; 2 % Valaistus; 1120 kwh; 6 % Muu; 700 kwh; 4 %

23 Lämmitysenergian lähteet sähkölämmitteisissä omakotitaloesimerkeissä Lämmitysenergia Kaksi asukasta 120 m 2 omakotitalossa Neljä asukasta 120 m 2 omakotitalossa Kokonaistarve Laitteiden oheislämpö Lämmityssähkö Ilmasta 0 0 Puusta Samankokoinen talo sama lämmitysenergian tarve Erilainen laitesähkön käyttö lämmityksessä hyödyntyvässä oheislämmön määrässä eroa Oletus, että kummassakin käytetään puuta sama määrä. Tässä esitetty hyötyenergiana, koska puun polton hyötysuhde vaihtelee. Jos käytetään hyötysuhteena 80 %, poltettava määrä on 1,5 pinokuutiota, mikä tilastotiedon valossa on alakanttiin.

24 Suomalaiset kotitaloudet 2010 Asukkaita Pientalot Rivitalot Kerrostalot Muut Yhteensä 1 8,5 % 5,8 % 25,4 % 1,2 % 41 % 2 15,3 % 4,5 % 12,6 % 0,5 % 33 % 3 6,3 % 1,7 % 3,2 % 0,2 % 11,4 % 4 6,4 % 1,3 % 1,6 % 0,1 % 9,4 % 5+ 4,1 % 0,4 % 0,7 % 0,1 % 5,3% Yhteensä 40,6 % 13,8 % 43,5 % 2,0 % 100 %

25 1600 Yksi asukas kerrostalossa - tavallinen varustelutaso 1993, 2006 ja Muu Valaistus Kodin elektroniikka Pyykinpesu (ja -kuivaus) Ruoanvalmistus ja astianpesu Kylmälaitteet : Kokonaiskulutus 1200 kwh 2006: Kokonaiskulutus 1250 kwh 2011: Kokonaiskulutus 1400 kwh

26 Neljä asukasta kaukolämpö omakotitalossa - tavallinen varustelutaso 1993, 2006 ja Muu Valaistus kwh/vuosi Autonlämmitys Kiuas LVI-laitteet Kodin elektroniikka Pyykinpesu Ruoanvalmistus ja astianpesu Kylmälaitteet : Kokonaiskulutus 5900 kwh 2006: Kokonaiskulutus 7000 kwh 2011: Kokonaiskulutus 7300 kwh

27 3500 Yksi asukas kerrostalossa - tavallinen ja korkea varustelutaso 2006 ja k W h / v u o s i : Kokonaiskulutus 1250 kwh 2006: Kokonaiskulutus 2650 kwh, korkea varustelutaso 2011: Kokonaiskulutus 1400 kwh 2011: Kokonaiskulutus 3000 kwh, korkea varustelutaso Kylmälaitteet Ruoanvalmistus ja astianpesu Pyykinpesu- ja kuivaus Valaistus Muu Kodin elektroniikka LVI-laitteet Kiuas Lattialämmitys

28 12000 Neljä asukasta omakotitalossa - tavallinen ja korkea varustelutaso 2006 ja 2011 k W h / v u o s i : Tavallinen varustetaso 7000 kwh 120m : Korkea varustetaso kwh 180 m : Kokonaiskulutus 7300 kwh 2011: Korkea varustetaso kwh 180 m3 Kylmälaitteet Ruoanvalmistus ja astianpesu Pyykinpesu- ja kuivaus Valaistus Muu Kodin elektroniikka LVI-laitteet Sähkökiuas Lattialämmitys Autonlämmitys

29 Kerrostaloasukkaat ja lämmitys Kerrostaloista ja lämmityksestä Kerrostaloasunnoista valtaosassa (yli 80 %:ssa) on keskuslämmitys ja lämmitysenergia on kaukotai aluelämpö. Asukas maksaa lämmityksen ja lämpimän veden (n. 85 % asumisen energiasta yhden asukkaan taloudessa) vastikkeessa tai vuokrassa ja siksi niiden suuri merkitys jää hahmottumatta. Tieto lämmitystavasta ei aina tavoita asukasta Ei tiedä, millä energiamuodolla asunto lämpiää Osuus % Kerrostalo 32 % Rivitalo 8 % Pari tai omakotitalo 0 %

30 Kiitos! Virve Rouhiainen asiantuntija, energiatehokkuus Adato Energia Oy

31 Väestö maakunnittain Maakunta Asuntokuntia Uusimaa % Pirkanmaa % Varsinais-Suomi % Pohjois-Pohjanmaa % Keski-Suomi % Pohjois-Savo % Satakunta % Päijät-Häme % Kymenlaakso % Lappi % Etelä-Pohjanmaa % Kanta-Häme % Pohjois-Karjala % Pohjanmaa % Etelä-Savo % Etelä-Karjala % Kainuu % Keski-Pohjanmaa % Ahvenanmaa % Koko maa

32 Sähkönkäytön jakaumat talotyypeittäin Kerrostalot Frekvenssi Kulutus kwh Rivitalot Omakotitalot Sähkölämmitteiset rivitalot Sähkölämmitteiset omakotitalot

33 Mitatut sähkönkäytöt vuosikäytöiksi muunnettuna Perusraportin vertailutietotaulukot - asiakaskohtaista vaihtelua vain lämpötilakorjauksesta Konkreettinen vinkki Lain vaatimat yhteystiedot

34