Terveydenhuollon työntekijät ja tiedonhallinnan muutos:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveydenhuollon työntekijät ja tiedonhallinnan muutos:"

Transkriptio

1 Terveydenhuollon työntekijät ja tiedonhallinnan muutos: Arjen valtaistaminen äitiyshuollossa Työsuojelurahaston hanke no Loppuraportti Marilla Palmén, Mikko Korpela, Kaija Saranto Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja talouden laitos

2 2

3 Sisällys Esipuhe... 3 Johdanto Lähtökohdat ja tausta Äitiyshuollon tiedonhallinta Aikaisemmat äitiyshuollon tiedonhallintaa koskevat tutkimus ja kehittämishankkeet Suomessa Työn ja tiedonhallinnan rinnakkain kehittäminen ja valtaistaminen Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusstrategia ja menetelmät Tutkimuksen kulku Valmisteluvaiheesta Interventiovaiheesta Aineiston analyysistä Raportoinnista ja tulosten julkistamisesta Tulokset Minkälaisia ongelmia äitiyshuollon tiedonhallinnan työssä on ja mitä muutoksia näissä ongelmissa tapahtui toimintatutkimuksen aikana? Tietojärjestelmät ja ohjelmistot Asiakastyön ja tiedonhallintatyön yhteensovittaminen Organisaatiorajojen yli tapahtuva tiedonhallinta Tietotekninen tuki ja koulutus Tietosuojakysymykset Tiedonhallintatyön kehittäminen Miten osallistujat arvioivat toimintatutkimukseen osallistumista ja sen vaikutusta tiedonhallinnan muutosten helpottajana? Tutkimukseen osallistumisen myötä suhtautuminen tiedonhallintaan muuttui Tutkimuksesta oli apua oman työn tiedonhallintaa koskevien asioiden kehittämisessä Tulosten yhteenveto ja pohdinta Tulosten hyödynnettävyys ja jatko Viitteet

4 Kuvat ja kuviot Kuva 1. Kuvaus äitiysneuvolan yhteyksistä sidosryhmiin, yhteyksissä käytetyistä viestintävälineistä ja niiden toimivuudesta. Kuvio 2. Tutkimuksen vaiheet. Taulukot Taulukko 1. Tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja koskevat ongelmat. Taulukko 2. Tietojärjestelmissä ja ohjelmistoissa tapahtuneet muutokset. Taulukko 3. Vaikeudet asiakastyön ja tiedonhallintatyön yhteensovittamisessa. Taulukko 4. Asiakastyön ja tiedonhallintatyön yhteensovittamisessa tapahtuneet muutokset. Taulukko 5. Ongelmat organisaatiorajojen yli tapahtuvassa tiedonhallinnassa. Taulukko 6. Muutokset organisaatiorajojen yli tapahtuvassa tiedonhallinnassa. Taulukko 7. Tietotekniseen tukeen ja koulutukseen liittyvät ongelmat. Taulukko 8. Muutokset tietoteknisessä tuessa ja koulutuksessa. Taulukko 9. Tietosuoja asioihin liittyvät ongelmat. Taulukko 10. Tietosuoja asioissa tapahtuneet muutokset. Taulukko 11. Tiedonhallintatyön kehittämistä koskevat vaikeudet. Taulukko 12. Muutokset tiedonhallintatyön kehittämisessä. 2

5 Esipuhe Työsuojelurahasto myönsi Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja talouden laitokselle rahoituksen hankkeelle Äippä Terveydenhuollon työntekijät ja tiedonhallinnan muutos: Arjen valtaistaminen äitiyshuollossa. Hanke alkoi ja päättyi kahden kuukauden lisäajan jälkeen Hankkeen vastuuhenkilönä toimi TkT, dos. Mikko Korpela Kuopion yliopiston Terveydenhuollon tietojärjestelmien tutkimus ja kehittämisyksiköstä (HIS yksikkö). Tutkijaksi palkattiin FM, MSc Marilla Palmén. Hankkeen ohjausryhmän johtajana ja Marilla Palménin väitöskirjatyön pääohjaajana toimi TtT, prof. Kaija Saranto. Tutkimus toteutettiin neljässä terveydenhuollon organisaatiossa: Helsingin kaupunki, Terveyskeskus HUS, Naistensairaala, Kätilöopisto Kuopion kaupunki, Sosiaali ja terveyskeskus Kuopion yliopistollinen sairaala, Synnytysten ja naistentautien klinikka Hanke oli itsenäinen osa hankekokonaisuutta ZipIT Terveydenhuollon toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkainen kehittäminen, johon kuului lisäksi yksi aiempi TSR:n rahoittama ja kaksi Tekesin rahoittamaa osuutta (ks. ). Äippä hankkeen laajennettuun ohjausryhmään kuuluivat Kaija Sarannon ja Mikko Korpelan lisäksi tutkimusjohtaja Anneli Ensio (KuY, Terveyshallinnon ja talouden laitos/shiftec), prof. Jussi Kauhanen (KuY, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos), yliopettaja Pirkko Kouri (Savonia amk, Terveysalan yksikkö), erityissuunnittelija Nina Ahlblad Mäkinen (Helsingin kaupunki, Terveyskeskus), kätilö Irma Nickström (HUS, Naistensairaala, Kätilöopisto), osastonhoitaja Riitta Turunen (Kuopion kaupunki, Sosiaali ja terveyskeskus), osastonhoitaja Anne Kantanen (Kuopion yliopistollinen sairaala, Synnytysten ja naistentautien klinikka), kehittämispäällikkö Tuovi Hakulinen Viitanen (Neuvolakeskus, nyk. osa Stakesia), ylitarkastaja Marjaana Pelkonen (Sosiaali ja terveysministeriö) sekä johtaja Riitta Liisa Lappeteläinen (Työsuojelurahasto). Ohjausryhmä kokoontui 6 kertaa; , , , , ja loppuseminaarissa Loppuseminaarin lisäksi hankkeesta ja sen tuloksista tiedotettiin Kuopion yliopiston hyvinvointipalvelujen tietotekniikka hankeryppään sisäisessä tiedotustilaisuudessa ja hankeryppään tulosten julkistusseminaarissa Helsingissä. Äippä hankkeen tuloksia ja siinä syntynyttä tietämystä hyödynnetään usean yliopiston yhteisessä Tekesin rahoittamassa hankkeessa OmaHyvinvointi, Kuopion ja Tampereen yliopistojen yhteisessä Tekesin rahoittamassa hankkeessa China Finland e Health Partnership sekä Kap niemimaan teknisen yliopiston MAMEE hankkeessa. Äippä tutkimuksen erinomaisesta onnistumisesta kiitos kuuluu erityisesti tutkija Marilla Palménille ja neljän äitiyshuollon organisaation työntekijöille, joiden pohdintoihin tässä raportissa esitetyt havainnot ja johtopäätökset perustuvat. Haluamme myös kiittää laajennetun ohjausryhmän jäseniä hyödyllisestä palautteesta ja kannustuksesta, sekä erityisesti Riitta Liisa Lappeteläistä oman työelämämme laatua nostaneesta lämmöstä ja tuesta myös silloin, kun kuluraportti oli myöhässä. Tämän raportin on kirjoittanut Marilla Palmén Mikko Korpelan ja Kaija Sarannon ohjauksessa. Mikko Korpela Äippä hankkeen vastuuhenkilö 3

6 Johdanto Tiedonhallintaan liittyvät tehtävät ovat erottamaton osa terveydenhuollon työntekijöiden työtä. Tiedonhallinnan monien prosessien automatisoituminen tietotekniikan kehittymisen myötä on kuitenkin muuttanut terveydenhuollon työympäristöjä voimakkaasti. Laajat tietojärjestelmät ja tietokoneohjelmistot ovat korvanneet viime vuosina kynän ja paperin lähes kaikissa suomalaisissa terveydenhuolto organisaatioissa. Viimeisimmän julkaistun tutkimuksen mukaan 95,6% terveyskeskuksista on ottanut käyttöön sähköisen potilastietojärjestelmän ja erikoissairaanhoitoa tuottavista 21:stä sairaanhoitopiiristä se on käytössä 20:ssa (Hämäläinen ym. 2007). Yhä laajempien tietojärjestelmien ja kattavampien ohjelmistojen käyttöönoton myötä sähköiset tiedonhallinnan työvälineet ovat tulleet arkiseksi työkaluksi kaikilla työntekijätasoilla. Yleinen käytäntö on, että tietojärjestelmät hankitaan sairaaloihin ja terveyskeskuksiin ulkoapäin. Vaikka tietojärjestelmäohjelmistot olisivatkin järjestelmätoimittajan mukaan "valmiita" hankintahetkellä, ne eivät välttämättä istu kunnolla terveydenhuollon arkityöhön työntekijöiden näkökulmasta. Työntekijöiden tehtäväksi jää sopeutuminen ja selviäminen työtehtävistään uusien välineiden käyttöönoton myötä. Miltä terveydenhuollon tiedonhallinnan tekniikoiden ja prosessien muutokset näyttävät ja tuntuvat terveydenhuollon rivityöntekijän näkökulmasta? Miten hoitoalalle hakeutunut työntekijä kokee työympäristönsä jatkuvan teknistymisen ja tiedonhallinnan välineiden ja prosessien muuttumisen? Miten hoitoalan työntekijät voisivat saada lisää voimavaroja selvitäkseen tiedonhallinnan muutosten aiheuttamista haasteista ja tulla aktiivisiksi osapuoliksi itseään koskevien muutosten kohtaamisessa ja niihin vaikuttamisessa? Tämä tutkimus pyrki vastaamaan näihin kysymyksiin suomalaisen julkisen terveydenhuoltojärjestelmän äitiyshuollon kontekstissa. 1. Lähtökohdat ja tausta 1.1 Äitiyshuollon tiedonhallinta Äitiyshuollolla tarkoitetaan odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten terveyttä edistävien palveluiden kokonaisuutta. Näillä palveluilla halutaan ehkäistä raskaudenaikaisia häiriöitä, todeta häiriöt mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ohjata hoitoon, hoitaa häiriöt sekä kuntouttaa tehokkaasti, hoitaa synnytys hyvin, huolehtia vastasyntyneestä sekä tukea perhettä sairauden tai vamman kohdatessa (Stakes 1999, 9). Käytännössä äitiyshuollon palvelukokonaisuus muodostuu perusterveydenhuollon puolella kunnallisten ja yksityisten äitiysneuvoloiden tarjoamista palveluista sekä erikoissairaanhoidossa äitiyspoliklinikoiden ja synnytysosastojen palveluista. Stakesin perhesuunnittelun ja äitiyshuollon asiantuntijaryhmä on laatinut äitiyshuollon seulonnoista ja yhteistyöstä kansallisen hoitosuosituksen. Vastuu äitiyshuollon hoitokäytännöistä ja tulosten seurannasta on kuitenkin alueja paikallistasolla. (Stakes 1999.) Äitiyshuollossa tieto kulkee äitiyshuollon hoito ja palveluketjuja pitkin äitiyshuollon piiriin kuuluvien keskeisten sidosryhmien välillä. Tärkeimmät äitiyshuollon sidosryhmät suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kontekstissa ovat synnyttäjä ja hänen läheisensä, kunnan tai kaupungin alaiset äitiysneuvolat, kunnan sosiaalityöntekijät, synnytyssairaalan eri yksiköt, KELA, sekä vaihtelevasti kolmannen sektorin järjestöt ja yksityiset palveluntarjoajat. (Kouri ym. 2001, 27). Äitiyshuollon tiedonhallinnan keskeinen ja haastava tehtävä on taata sujuva yhteistyö sidosryhmien välillä unohtamatta asiakkaan tietoturvaa. 4

7 Äitiyshuollon palvelutoiminnassa ja työssä käytettäviä keskeisimpiä sähköisiä tietojärjestelmiä ovat perusterveydenhuollon tietojärjestelmien neuvolaosiot, sairaalatietojärjestelmien synnytys ja naistentautiosiot sekä laboratoriotietojärjestelmät. Yksi keskeisiä teknisiä ongelmia äitiyshuollon sähköisessä tiedonhallinnassa yhä nykyisin on näiden järjestelmien yhteensopimattomuus, mikä hankaloittaa saumatonta yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. 1.2 Aikaisemmat äitiyshuollon tiedonhallintaa koskevat tutkimus ja kehittämishankkeet Suomessa Äitiyshuollon tiedonhallintaa on tutkittu aikaisemmin mm. tietojärjestelmätutkimuksen ja tietojenkäsittelytieteen näkökulmasta. Äitiyshuollon toimintaa ja tiedonkulkua on kartoitettu saumattomien äitiyshuollon hoitoketjujen ja parempien tietojärjestelmien kehittämiseksi (Silvennoinen 2001). Myös tietojärjestelmien integraatio ja ohjelmistotarpeita on tutkittu äitiysneuvoloiden näkökulmasta (Häkkinen ja Korpela 2007). Erikoissairaanhoidon puolella käytössä olevaa synnytyskertomusjärjestelmää on arvioitu käytön, turvallisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta (Hoffrén 2006). Äitiyshuollon tiedonhallintaa on tutkittu myös hoitotyön näkökulmasta. Monet tutkimukset ovat liittyneet terveydenhoitohenkilökunnan sekä asiakkaiden kokemuksiin uusista tieto ja viestintäteknisten välineiden käytöstä. Äitiysneuvolan terveydenhoitajien sekä heidän asiakkaidensa asenteita ja kokemuksia on tutkittu liittyen uuden verkkopalvelun, 'Nettineuvolan' käyttöönottoon (Palomäki Jägerroos 2000, Kouri 2006). Kätilöiden kokemuksia on kartoitettu koskien sähköisen potilaskertomuksen käyttöä kätilötyössä (Jones ym. 2004), samoin kuin äitiyshuollossa toimivien sairaanhoitajien kokemuksia uusista lääkehoidon ohjelmistoista ja tekniikasta (Hurley ym. 2007). Myös hoitotyön kirjaamisen sisältöjä äitiyshuollon asiakkaiden sähköisissä potilaskertomuksissa on tutkittu (Lehtokari 2007). Kuva 1. Kuvaus äitiysneuvolan yhteyksistä sidosryhmiin, yhteyksissä käytetyistä viestintävälineistä ja niiden toimivuudesta. Seinätaulusta puhtaaksi piirretty versio. (Toivanen ym 2004, 48) 5

8 Aikaisemmista suomalaisista äitiyshuollon tiedonhallinnan kehittämishankkeista merkittävimpiä on Elämisen alkuun ( ), jota johti Savonia ammattikorkeakoulun terveysalan yksikkö ja johon osallistui laajasti erilaisia toimijoita Kuopion seudulta (Kouri ym. 2001, Silvennoinen 2000). Kehittämisympäristönä oli mm. Kuopion kaupungin Neulamäen neuvola. Hankkeessa kehitettiin erityisesti raskaudenajan tietosisältöjä sekä ammattilaisten että asiakkaiden käyttöön. Tietosisältöjen käyttöä ja asiakaskommunikaatiota varten kehitettiin Nettineuvola ohjelmisto. Elämisen alkuun hankkeen innoittamana Kuopion yliopistollinen sairaala ja silloinen Novo Group perustivat Haikara hankkeen, jonka tavoitteena oli kehittää äitiyshuollon palveluketjua tukeva tietojärjestelmä synnytysklinikalle. Haikara ohjelmisto otettiinkin menestyksellisesti käyttöön sairaalassa, ja sen neuvolaan tarkoitettua osuutta koekäytettiin jälleen mm. Kuopion Neulamäen neuvolassa. PlugIT hankkeen ( ) toimintalähtöisten menetelmien kehittämisen yhtenä kohteena oli äitiysneuvolan ja sen ympäristön välisten tiedonkulun kipupisteiden tunnistaminen (Kuva 1; Toivanen ym. 2004, 35 50; Häkkinen ja Korpela 2007). Tutkimukseen osallistui äitiyshuollon toimijoita kolmesta erityyppisestä kunnasta Pohjos Savosta, joilla oli myös eri ohjelmistot käytössään. Hankkeen tavoitteena oli tässä vaiheessa vain tunnistaa ongelmia, ei kehittää ratkaisuja niihin. 1.3 Työn ja tiedonhallinnan rinnakkain kehittäminen ja valtaistaminen Tutkimuksen taustalla oli toimintalähtöinen tiedonhallinnan ja tietojärjestelmien kehittämisen perinne. Toimintalähtöisessä tiedonhallinnan kehittämisessä on lähtökohtana ajatus, jonka mukaan tietojärjestelmien ja tekniikan kestävän kehityksen lähtökohdaksi on otettava ensisijaisesti työtoiminnan kehittäminen ja vasta toissijaisesti teknisten järjestelmien rakentaminen. Vain näin voidaan taata työprosesseja aidosti tukevien työvälineiden suunnittelu. Työtoiminta voidaan määritellä työntekijöiden väliseksi kollektiiviseksi toiminnaksi yhteisen kohteen hyväksi ja yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yksittäisen työntekijän yksittäinen teko saa merkityksensä, kun sitä tarkastellaan osana kollektiivista toimintaa. (Toivanen ym. 2007). Työtoiminta tarkastelun kohteena pohjautuu kehittävän työntutkimuksen perinteeseen sekä kulttuurihistorialliseen toiminnan teoriaan (aiheesta enemmän ks. esim. Engeström 1998). Toimintalähtöinen näkökulma tässä tutkimuksessa tarkoitti terveydenhuollon työntekijöiden työn tarkastelua kokonaisuutena, kollektiivisena toimintana. Käytännössä tämä merkitsi yksittäisen työntekijän työn hahmottamista kontekstissaan, korostaen sidosryhmien merkitystä äitiyshuollon työntekijöiden yhteisen päämäärän saavuttamisessa, joka on odottavan äidin, sikiön tai vastasyntyneen lapsen terveyden edistäminen. Valtaistamisella tarkoitetaan yksilön tai yhteisön omien voimavarojen lisäämistä oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Valtaistamisesta voidaan käyttää myös nimitystä voimaannuttaminen tai voimavaraistaminen. Kun tätä tapahtumaa tai prosessia tarkastellaan nimenomaan mukana olevien toimijoiden näkökulmasta, voidaan käyttää myös termejä valtaistuminen, voimaantuminen tai voimavaraistuminen. Suomessa käsitettä ovat tutkineet mm. Kuokkanen (2003), Leino Kilpi (2003) ja Siitonen (1999). Voimavaraistumista hoitotyön johtajien näkökulmasta tutkinut Leino Kilpi (2003, 20) huomauttaa että käsite sisältää sekä prosessin että lopputuloksen. Voimavaraistumisella prosessina kuvataan sitä, miten hallinta johonkin asiaan saavutetaan. Voimavaraistuminen tuloksena taas kuvaa sellaista olotilaa tai tilannetta, jolloin koetaan että jokin asia on omassa hallinnassa. Voimavaraistumisessa voidaan erottaa seitsemän ulottuvuutta: tiedollinen, toiminnallinen, yhteisöllinen, eettinen, ekonominen, bio fysiologinen ja kokemuksellinen (Leino Kilpi 2003, 21). Voimavaraistuminen 6

9 voidaan ymmärtää myös prosessiksi jossa sisäiset voimattomuuden ja toivottomuuden tunteet muuttuvat vähitellen toiminnaksi niiden rakenteiden muuttamiseksi jotka aiemmin pitivät yllä näitä tunteita (Clarke ja Mass 1998, 218). Kuokkanen (2003) on puolestaan erottanut sairaanhoitajien työn hallintaa koskeneessa tutkimuksessaan viisi kategoriaa, jotka kuvaavat valtaistuneen hoitajan ominaisuuksia sekä valtaistumista edistäviä tekijöitä: 1) hoitajan hoitotyön humanistisia arvoja heijastavat moraaliset periaatteet, 2) hoitajan kyky tunnistaa omat voimavaransa ja pitää tietoisesti huolta itsestään sekä uskallus tarttua ongelmiin eli persoonan vahvuus, 3) hoitajan asiantuntijuus, 4) hoitajan muutokseen myönteisesti suhtautuminen ja innovatiivinen uusien asioiden tavoittelu eli tulevaisuusorientoituneisuus ja 5) työyhteisön myönteinen, kannustava ja auttava ilmapiiri (sosiaalisuus). Valtaistamisen tai voimavaraistamisen näkökulma merkitsi tässä tutkimuksessa pyrkimystä siihen sekä prosessina että lopputuloksena. Tavoitteena oli, että tutkimus prosessina aktivoisi terveydenhuollon työntekijöiden halua vaikuttaa tiedonhallintaan liittyviin aspekteihin omassa työssään. Lopputuloksena toivottiin työntekijöille tunnetta siitä, että tiedonhallintaan liittyvät tekijät heidän työssään olisivat myös tulevaisuudessa enemmän heidän itsensä käsissä. 2. Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät 2.1 Tutkimuksen tavoitteet Hankkeella oli kaksi tutkimustavoitetta: 1. Ymmärtää äitiyshuollon työntekijöiden kannalta, mitä tapahtuu työyhteisön arjessa, kun tiedonhallinnan prosessit ja tekniikat muuttuvat. 2. Kehittää keinoja, joilla käytännön työntekijät voivat paremmin vaikuttaa muutokseen. Hankkeessa seurattiin arkista tiedonhallinnan muutosprosessia kahdessa äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalassa työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimus pyrki olemaan toisaalta terveydenhuollon työntekijöiden todellisuutta kuvaileva, toisaalta tätä todellisuutta muuttava tutkimus. Kuvailevassa vaiheessa haluttiin kerätä työntekijöiden kokemuksia tiedonhallinnan muutoksista omassa organisaatiossaan ja arkityössään. Todellisuutta muuttavassa osuudessa tavoitteena oli kokeilla, voisiko pienimuotoisella ja suhteellisen pienillä resursseilla toteuttavalla interventiolla olla myönteinen vaikutus tutkimukseen osallistuvien näkökulmasta niin, että he kokisivat tiedonhallinnan muutosten kohtaamiseen tarvittavien voimavarojensa lisääntyvän tutkimukseen osallistumisen myötä. 2.2 Tutkimusstrategia ja menetelmät Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena. Toimintatutkimus tuntui istuvan tutkimusstrategiana parhaiten tutkimukseen, joka pyrki sekä kuvailemaan että muuttamaan tutkimukseen osallistuneiden työntekijäryhmien todellisuutta. Tutkimuksessa haluttiin häivyttää tutkijan rooli ja suunnata valokeila työntekijöihin, mahdollistaa heidän omien voimavarojensa löytyminen (vrt. Meyer 2000, Eskola ja Suoranta 1998). Baskervillen (1999, ks. myös Asikainen 1999) mukaan erilaisia toimintatutkimuksellisia lähestymistapoja yhdistävät juuri edellä kuvatut kaksi vaihetta: toisaalta diagnostinen ja toisaalta terapeuttinen vaihe. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimukseen osallistujat sekä tutkija kuvaavat ja analysoivat kehittämisen alla olevan tilanteen yhdessä nostaen esiin epäkohtia ja pohtien niihin ratkaisuja. Terapeuttisessa vaiheessa ensimmäisessä vaiheessa ehdotetut muutokset toteutetaan ja niiden vaikutuksia arvioidaan tämän jälkeen jälleen yhdessä. 7

10 Toimintatutkimusta on käytetty menestyksellisesti lukuisissa terveydenhuoltopalvelujen tai hoitotyön kehittämistä koskevissa hankkeissa, vaikkakaan ei suoraan tiedonhallintaan liittyen (viimeaikaisia esim. Waterman ym. 2007, O Connor 2006, Thomas ym. 2006, Teram ym. 2005, Philips 2004, Hopia 2004, Kalliola 2003, Löfman ym. 2004, Asikainen 1999; toimintatutkimuksesta metodologiana Meyer 2000, Mendenhall ja Doherty 2007). On myös olemassa esimerkkejä toimintatutkimuksen käytöstä työssä jaksamisen edistämisessä (esim. Halbesleben ym. 2006). Tutkimuksen kuluessa kerättiin laadullista tutkimusaineistoa, sillä tämän avulla pystyttiin parhaiten vastaamaan asetettuihin tutkimustavoitteisiin ja kysymyksiin. Tutkimuksen aineistonkeruun metodi olivat ryhmäkeskustelut. 3. Tutkimuksen kulku Toimintatutkimus vaiheistettiin. Kuviossa 2 näkyvät tutkimuksen päävaiheet toimintatutkimuksen etenemisen mukaisesti. Valmistelu Teorian ja menetelmän viimeistely, tutkittavien rekrytointi ja haastattelujen sopiminen Intervention I vaihe Ongelmien ja ratkaisujen kuvaus ja analyysi Intervention II vaihe Aikaa muutokselle organisaatioissa Intervention III vaihe Menetelmän toimivuuden arviointi Tulosten analyysi ja raportointi Tulosten julkistus ja levittäminen Kuopion seutu Helsingin seutu Työntekijät osallistuivat kahteen ryhmäkeskusteluun, joissa he kuvasivat kokemuksiaan tiedonhallinnan muutoksista omassa työssään sekä identifioivat arkityön ongelmia sekä mahdollisia ratkaisuja niihin Tutkija analysoi ja teki yhteenvedon keskustelijoiden esiin nostamista haasteista, voimavaroista ja mahdollisuuksista muutokseen Tutkija jakoi yhteenvedon työntekijöiden ja heidän lähiesimiestensä kanssa Kuopion seutu Helsingin seutu Työntekijät osallistuivat kolmanteen ryhmäkeskusteluun, jossa arvioivat menetelmän vaikutuksia ja toimivuutta arkityön kehittämisvälineenä Kuvio 2. Tutkimuksen vaiheet. 3.1 Valmisteluvaiheesta Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkimussuunnitelmaa tarkennettiin sekä luotiin yksityiskohtainen tutkimushankkeen työsuunnitelma. Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä ja päätettiin raportointikäytännöistä. Hankkeelle haettiin tutkimusluvat jokaisesta osallistuvasta organisaatiosta. Organisaatioihin luotiin yhteydet tutustumiskäyntien avulla. Valmisteluvaiheessa perehdyttiin myös aikaisempaan äitiyshuoltoa ja tiedonhallintaa koskevaan tutkimukseen sekä menetelmäkirjallisuuteen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella tarkennettiin hankkeen teoreettista viitekehystä sekä muotoiltiin tutkimusstrategia ja valittiin lopulliset tutkimusmenetelmät. 8

11 Yksi valmisteluvaiheen tehtävistä oli sopia ryhmäkeskusteluihin osallistujat sekä päättää keskustelujen ajankohdat. Keskusteluihin osallistujien rekrytointi tapahtui yhteistyössä työntekijöiden lähiesimiesten kanssa. Rekrytoinnissa käytettiin tarkoituksenmukaista otantaa: koska tarkoitus oli kerätä äitiyshuollon työntekijöiden kokemuksia sekä parantaa heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa itseään koskeviin muutoksiin, oli tarkoituksenmukaista ja toivottavaa että jokaisen haastatellun ryhmän jäsenet olivat äitiyshuollon työntekijöitä, joilla oli vähintään jo muutaman vuoden työkokemus äitiyshuollon työtehtävistä ja että he tulivat mieluiten samasta työyksiköstä (neuvolasta tai sairaalan osastolta). Käytännössä toive siitä että osallistujat edustaisivat samaa työyksikköä, osoittautui vaikeaksi toteuttaa. Ainoastaan yksi mukana ollut äitiysneuvola oli sellainen joka pystyi takaamaan työntekijöidensä osallistumisen tutkimukseen kollektiivina. Lopuissa kolmessa organisaatiossa työntekijät edustivat joko eri neuvoloita tai sairaaloissa eri osastoja. Tämä ratkaisu oli käytännön syiden sanelema: usean edustajan osallistuminen ryhmähaastatteluihin samanaikaisesti samalta osastolta tai samasta neuvolasta olisi ollut rajallisten henkilöstöresurssien vuoksi vaikeaa. Toisaalta monet organisaatiot arvostivat mahdollisuutta kerätä erilaisia kokemuksia eri työyksiköistä. 3.2 Interventiovaiheesta Hankkeen toisessa vaiheessa alkoi toimintatutkimuksen interventiovaihe hankkeeseen osallistuvissa äitiyshuollon organisaatioissa. Tutkimus toteutettiin neljässä eri terveydenhuollon organisaatiossa. Mukaan haluttiin äitiyshuollon palvelukokonaisuuden eri toimintakokonaisuuksia edustavia organisaatioita (perusterveydenhuoltoa edustavat äitiysneuvolat sekä erikoissairaanhoitoa edustavat naistensairaalat/sairaaloiden synnytys ja naistentautiosastot). Kokemuksia haluttiin myös maantieteellisesti erilaisilta alueilta (pääkaupunkiseutu, Kuopion seutu). Tutkimus toteutettiin lopulta yhdessä äitiysneuvola sairaalaparissa Helsingissä sekä Kuopiossa. Kuopiossa tosin neuvolatyöntekijät edustivat useampia kaupungin äitiysneuvoloita. Tutkimuksessa kulki rinnakkain neljä eri keskusteluryhmää, yksi kustakin osallistuvasta organisaatiosta. Jokaisessa ryhmässä oli neljä jäsentä eli kaiken kaikkiaan keskusteluryhmiin osallistui 16 eri terveydenhoitajaa ja kätilöä. Keskusteluihin osallistuneet olivat iältään vuotiaita ja työkokemusta heillä oli terveydenhuoltotyöstä 2 22 vuotta. Toimintatutkimuksen käytännön mukaan tutkija toimi tutkimuksessa avustajan tai fasilitaattorin roolissa. Tutkija hoiti keskustelujen käytännön järjestelyt. Tutkijan tehtävänä oli myös valmistautua keskusteluun luomalla niihin alustava teemarunko. Tutkija oli vastuussa sekä keskustelun etenemisen sujumisesta että keskustelun sisällön dokumentoinnista. Keskusteluja käytiin jokaisessa neljässä organisaatiossa kolme kertaa. Ensimmäiset kaksi keskustelukertaa keskittyivät työntekijöiden kuvauksiin arkityössään tapahtuneista muutoksista liittyen tiedonhallinnan tekniikoihin ja prosesseihin ja heidän kokemuksiinsa näistä muutoksista. Samalla työntekijät ilmaisivat myös, mitkä asiat aiheuttivat heille haastatteluhetkellä eniten ongelmia jokapäiväisessä työssä. Tutkija kannusti heitä myös ideoimaan mahdollisia ratkaisuja näihin ongelmiin. Ensimmäisen kahden keskustelukerran jälkeen tutkija teki keskustelujen sisällöstä yhteenvedon, joka esiteltiin ja jaettiin organisaation käyttöön kokouksessa, jossa oli läsnä sekä haastateltuja työntekijöitä että heidän lähiesimiehiään. Tämän jälkeen yhteenvetoaineisto jäi organisaatioiden haltuun ja tutkimuksen interventiovaiheessa pidettiin 3 6 kuukauden tauko. Tauon jälkeen haastateltavat kutsuttiin kolmanteen ryhmäkeskusteluun, jossa he arvioivat toisaalta yleisellä tasolla mitä muutoksia heidän päivittäisessä työympäristössään oli tapahtunut tutkimuksen ensimmäisen vaiheen jälkeen, toisaalta tutkimusprosessin vaikutuksia yksittäisiin, ensimmäisessä vaiheessa identifioituihin ongelmiin. Haastateltavat myös pohtivat kokemuksiaan ja ilmaisivat ajatuksiaan tutkimukseen osallistumisesta. 9

12 Ryhmäkeskusteluja käytiin interventiovaiheessa yhteensä 12 kappaletta, kolme kunkin ryhmän kanssa. Keskustelujen kuluessa tutkija piti huolen siitä, että keskustelurunkoon merkityt teemat käytiin läpi, mutta kysymykset itsessään olivat vapaamuotoisia ja tutkija muotoili ne tilanteen mukaan. Tutkija esitti myös satunnaisesti kysymyksiä varsinaisen keskustelurungon ulkopuolelta teemoista joiden tutkija aisti olevan merkityksellisiä toisaalta haastateltaville mutta myös tutkijalle itselleen. Haastattelut kestivät keskimäärin 90 min. (lyhyin 64 min. ja pisin 126 min.) ja ne nauhoitettiin. 3.3 Aineiston analyysistä Nauhoituksen jälkeen haastattelut litteroitiin. Litterointi tehtiin tutkimustavoitteiden luonteen vuoksi ja tutkimusresurssien järkevän käytön vuoksi propositiotasoisesti, toisin sanoen nauhat kuunneltiin läpi huolellisesti ja niissä esiin tulleet asiat kirjoitettiin muistiin asiakokonaisuuksina (vrt. keskustelu litteroinnin eri tasoista esim. Krueger 1998, Kamppinen 1995, Sandelowski 1994). Litterointi ja aineiston analyysi tapahtuivat kahdessa vaiheessa noudattaen toimintatutkimuksen sykliä. Ensimmäiset litteroinnit ja analyysit tehtiin välittömästi sen jälkeen, kun intervention diagnostinen vaihe oli ohitse, eli ryhmäkeskustelujen kaksi ensimmäistä kierrosta käyty. Toimintatutkimuksen luonteen mukaisesti tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kerättyä ja analysoitua aineistoa käytettiin välineenä itse interventiossa ja se ohjasi myös toisessa, arviointivaiheessa tapahtunutta aineiston keruuta (ks. esim. Sandelowski 1995). Toisessa, arviointivaiheessa kerätyn haastatteluaineiston litterointi ja analyysi tapahtui välittömästi haastattelujen jälkeen, mutta sen sisältöä ei jaettu tutkittaville intervention puitteissa. Litteroidut haastattelut olivat kukin pituudeltaan 4 8 sivua konekirjoitettua, A4 kokoista arkkia, sisältäen kaksoisrivivälit asiakokonaisuuksien välillä. Litteroinnin jälkeen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysin menetelmällä induktiivisesti. Analyysi kohdistui aineiston ilmisisältöihin. Litteroitu haastatteluaineisto luettiin läpi useaan kertaan ja pelkistettiin tutkimustehtävistä nousseiden kysymysten mukaisesti. Pelkistetty aineisto ryhmiteltiin aineistosta esiin nousevien merkittävien asiakokonaisuuksien tai teemojen mukaan. Tekstin analyysiyksiköt, tässä tapauksessa ajatuskokonaisuudet, ryhmiteltiin samoihin ryhmiin merkityksen perusteella ja ryhmittelyssä pyrittiin yksiselitteisyyteen sekä poissulkevuuteen. (Vrt. Latvala ja Vanhanen Nuutinen 2001, Tuomi ja Sarajärvi 2002). Aineiston analyysivaiheessa pyrittiin pysyttelemään "lähellä aineistoa" ja välttämään pitkälle meneviä tulkintoja eikä aineiston analyysi pohjautunut suoraan mihinkään ennalta valittuun teoreettiseen viitekehykseen (ks. esim. Kylmä ym. 2007, Sandelowski 2000). 3.4 Raportoinnista ja tulosten julkistamisesta Tässä raportissa kuvataan alkuperäisen tutkimussuunnitelman mukaiset tutkimustulokset. Tämän raportin lisäksi tutkimuksen yhteydessä kerättyä aineistoa tullaan analysoimaan ja raportoimaan ainakin yhdessä kotimaisessa ja yhdessä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa. Julkaistut artikkelit tulevat osaksi Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja talouden laitoksella tekeillä olevaa sosiaali ja terveydenhuollon tietohallinnon oppiaineeseen kuuluvaa väitöskirjaa. Lisäksi tutkimuksen menetelmistä on raportoitu erikseen julkaisussa Toivanen M, Luukkonen I, Ensio A, Häkkinen H, Ikävalko P, Jaatinen J, Klemola L, Korhonen M, Martikainen S, Miettinen M, Mursu A, Röppänen P, Silvennoinen R, Tuomainen T, Palmén M (2007). Kohti suunnitelmallisia muutoksia. Opas terveydenhuollon tietojärjestelmien toimintalähtöiseen kehittämiseen. Kuopion yliopiston selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet

13 4. Tulokset Tulosten raportoinnissa noudatetaan toteutetun toimintatutkimuksen logiikkaa. Ensin raportoidaan työntekijöiden arkityötä ja siinä esiintyneitä tiedonhallintaan liittyviä ongelmia kuvaavien keskustelujen tulokset. Tämän jälkeen raportoidaan työntekijöiden kokemukset siitä, mitä muutoksia heidän esiin nostamissaan ongelmissa tapahtui tutkimuksen aikana. Sekä ongelmat että niissä tapahtuneet muutokset esitetään peräkkäin teemoittain. Viimeiseksi esitetään tulokset keskusteluista, jotka liittyivät tutkimuksen arviointiin menetelmänä. 4.1 Minkälaisia ongelmia äitiyshuollon tiedonhallinnan työssä on ja mitä muutoksia näissä ongelmissa tapahtui toimintatutkimuksen aikana? Tietojärjestelmät ja ohjelmistot Suomalaisessa äitiyshuollossa käytetään työvälineinä runsaasti erilaisia tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja. Perusterveydenhuollossa äitiysneuvolatyössä selvitään vielä yhdellä perusterveydenhuoltojärjestelmällä ja sen äitiysneuvolaosiolla sekä laboratoriotietojärjestelmällä, mutta sairaalapuolella kuvio on paljon monimutkaisempi. Synnytys ja naistentautiklinikoilla on käytössä erittäin monimutkaiset sairaalatietojärjestelmät joihin saattaa kuulua erilliset potilaskertomusosiot, laboratorio osiot, synnytys ja naistentautiosiot, taloushallinnon osiot jne. Taulukko 1. Tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja koskevat ongelmat. Yhteenveto tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja koskevista ongelmista Ohjelmat ovat hitaita Ohjelmat ovat sekavia, tiedon löytyminen vaikeaa Kirjaamisen logiikka vaihtelee Käytetyt koodistot ja luokitukset vaikea oppia tai vaikeaa käyttää sekavuuden vuoksi Työntekijöiden mainitsemia tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja koskevia ongelmia Käytössä oleva perusterveydenhuollon ohjelma on hidas ja jäykkä, sivujen selailu vaikeaa Perusterveydenhuollossa ohjelmistojen tai ohjelmien eri osioiden välillä pomppiminen on hankalaa ja aikaa vievää, tiedot eivät löydy yhdellä silmäyksellä Erilaiset vaatimukset kirjaamistavasta (esim. isot, pienet kirjaimet) eri ohjelmissa hankaloittavat työtä Ohjelmassa on sisäisiä epäloogisuuksia tiedon syöttämistavoissa. Jossain kohtaa klikataan, toisessa kaksoisklikataan, jossain kohtaa laitetaan "e" tai "k". Sähköiset palautteet sairaalasta tulevat perusterveydenhuollon järjestelmässä listalle "väärin päin", viimeisin palaute viimeiseksi, hankaloittaa palautteen löytämistä Tilastotietojen kirjaaminen vaikeaa sekavan luokituksen ja koodituksen vuoksi, tiedoissa joutuu hyppimään edes takaisin Hoitotyötä kuvaavat luokitukset ovat vaikeita oppia ja merkitykset ovat epäselviä, esim. mitä toimintaa on imettäminen? Terveydenhuollon tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja kehitetään jatkuvasti. Tästä huolimatta järjestelmissä ja ohjelmistoissa on edelleen vakavia puutteita niiden käyttäjien näkökulmasta. Haastatellut kätilöt ja terveydenhoitajat mainitsivat lukuisia tekijöitä jotka haittasivat heitä ja vaikeuttivat arkityön sujuvuutta (Taulukko 1). 11

14 Taulukko 2. Tietojärjestelmissä ja ohjelmistoissa tapahtuneet muutokset. Yhteenveto tietojärjestelmissä ja ohjelmistoissa tapahtuneista muutoksista Uusia ohjelmistoja otettu käyttöön ja vanhoja päivitetty jokaisessa organisaatiossa Pieniä parannuksia tehty Suurimmat ongelmat eivät ole poistuneet (ohjelmien epäyhtenäisyys, hitaus, sekavuus) Työntekijöiden mainitsemia muutoksia tietojärjestelmissä ja ohjelmistoissa Sairaalatietojärjestelmän synnytys ja naistentautiosioon tullut uusi, sydänäänien seuraamiseen tarkoitettu osio/sovellus Sairaalatietojärjestelmän synnytys ja naistentautiosioon liitetty ultraääniosio, samalla tullut uusi tiedonhallintaan liittyvä tehtävä: synnytysennusteen teko Ohjelmien epäyhtenäisyys, yhteensopimattomuus häiritsee edelleen, kirjaamistavat vaihtelevat edelleen ohjelmien välillä Monen eri sovelluksen pitäminen auki yhtaikaa tuottaa edelleen hankaluuksia sairaalatietojärjestelmässä Edelleen turhaa tietojen kopiointia eri osioiden välillä Sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään tullut sairaalapuolella muutoksia viikoittain Sähköistä neuvolalomaketta on pilotoitu sekä sairaala että neuvolapuolella Järjestelmien sisäänkirjautumisprosessi on yksinkertaistunut yhdessä sairaalatietojärjestelmässä, nyt yhdellä kirjautumisella pääsee useampaan ohjelmaan Uusi hoitoisuusluokitusohjelma tulossa käyttöön sairaalapuolella Perusterveydenhuollon järjestelmään tullut päivitys, mutta ohjelma ei siitä huolimatta ole juuri kehittynyt Sähköinen palaute tulee edelleen epäloogisesti pinon alimmaksi perusterveydenhuollon järjestelmässä Perusterveydenhuollon tilastojen teko on helpottunut, valikkoa yksinkertaistettu, ruksattavat asiat laitettu järjestykseen Perusterveydenhuollon ajanvarausosion käyttö edelleen vaikeaa "Edelleen monta kummallista juttua, jotka pitää täpätä että pääsee eteenpäin" Seurantajakson aikana tietojärjestelmissä ja ohjelmistoissa tapahtui runsaasti muutoksia alkaen yksinkertaisesta ohjelmistopäivityksestä kokonaisten uusien ohjelmien tai järjestelmäosioiden käyttöönottoon. Muutokset eivät parantaneet kuitenkaan ratkaisevasti järjestelmien ja ohjelmistojen käytettävyyttä, vaan samat perusongelmat pysyivät (Taulukko 2) Asiakastyön ja tiedonhallintatyön yhteensovittaminen Erityisesti sairaalatyötä tekeviä kätilöitä huolestutti tiedonhallintaan liittyvien töiden jatkuva lisääntyminen. Haastateltavilla oli tunne, että tiedonhallintaan käytettävä työaika vie runsaasti päivittäisestä työajasta jättäen yhä vähemmän aikaa asiakkaiden kanssa tehtävään työhön. Tämä koettiin suureksi epäkohdaksi, koska kaikki haastatellut äitiyshuollon työntekijät pitivät asiakastyötä edelleen perustehtävänään ja antoisimpana osana työtään. (Taulukko 3) Tiedonhallintatyön lisääntymistä selittävät monet tekijät kuten lisääntyneet tiedonkeruuvaatimukset sekä tekniikan kehittyminen joka on johtanut yhä yksityiskohtaisempien ja monimutkaisempien järjestelmien ja ohjelmistojen käyttöönottoon. Myös hallinnollisia tehtäviä hoitavan henkilöstön vähentäminen sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon puolella on johtanut hoitotyöntekijöiden tiedonhallintatyön lisääntymiseen. 12

15 Taulukko 3. Vaikeudet asiakastyön ja tiedonhallintatyön yhteensovittamisessa. Yhteenveto vaikeuksista asiakastyön ja tiedonhallintatyön yhteensovittamisessa Tiedonhallintaan käytettävä työaika kilpailee asiakastyöhön käytettävän työajan kanssa Tiedonhallinnan muutokset näyttävät hallitsemattomilta, koordinoimattomilta Tiedonhallintaan liittyvän työn vaatimukset kasvavat jatkuvasti Tiedonhallintatyön muutokset vaikuttavat myös hoitotyön sisältöön, esim. ammattiryhmien väliseen työnjakoon Työntekijöiden mainitsemia ongelmia asiakastyön ja tiedonhallintatyön yhteensovittamisessa Uusia ohjelmia otetaan käyttöön jatkuvasti eikä mitään jätetä pois, kirjaamiseen määrä ja siihen käytettävä aika lisääntyy jatkuvasti. Tietojen huolellinen kirjaaminen erittäin vaikeaa kiireen ja ajanpuutteen takia. Monet asiat tulee kirjattua vain pinnallisesti. Työssä jatkuva kiireen tuntu, työssä on priorisoitava asiakkaan ja koneiden välillä Tietoa tulee sähköpostitse liikaa, posteja ei ehdi lukea, lajitella eikä arkistoida. Sähköpostien otsikot ovat liian yleisiä Tiedonhallintaan liittyvän työn vaatimukset kuten kirjaamisvaatimukset lisääntyvät jatkuvasti, samoin asiakastyön vaatimukset: asiakkaat ovat entistä vaikeampia ja vaativampia. Ohjelmistojen ja järjestelmien käyttöönotto ei vaikuta koordinoidulta työyksiköiden näkökulmasta. Organisaatiomuutokset voivat aiheuttaa isoja muutoksia tiedonhallinnan prosesseissa työyksiköiden sisällä. Työntekijöitä ei kuitenkaan konsultoida muutostilanteissa. Uusien ohjelmistojen tai tietojärjestelmien käyttöönotot vaikuttavat myös ammattiryhmien väliseen työnjakoon, esim. hoitotyöhön liittyvä kirjaamistyö voi jäädä enemmän kätilön vastuulle, asiakastyö lastenhoitajien vastuulle. Taulukko 4. Asiakastyön ja tiedonhallintatyön yhteensovittamisessa tapahtuneet muutokset. Yhteenveto muutoksista asiakastyön ja tiedonhallintatyön yhteensovittamisessa Tiedonhallintaan käytettävä työaika kilpailee yhä enemmän asiakastyöhön käytettävän työajan kanssa Sekä tiedonhallinta että asiakastyön vaatimukset kasvavat jatkuvasti Tiedonhallinnan muutokset voivat vaikuttaa myös ammattiryhmien sekä organisaatioiden väliseen työnjakoon Työntekijöiden mainitsemia muutoksia koskien asiakastyön ja tiedonhallintatyön yhteensovittamista Riittämättömyyden tunne siitä, ettei kirjaamista ehdi tehdä huolellisesti, jatkuu edelleen Kokonaan uudet ohjelmistot johtaneet tiedonhallinnan työmäärän lisääntymiseen Tunne siitä että asiakastyötä ja tiedonhallinnan työtä on vaikea sovittaa yhteen, jatkuu edelleen Synnyttäjän esitietojen kaksoiskirjaamisen ongelmasta, joka vie runsaasti kätilöiden työaikaa, on keskusteltu sairaalassa, mutta asiaan ei ole tullut parannusta Tiedonhallinnan työtapojen muutokset sairaalassa (tietoja ei kirjata enää käsin ä neuvolakorttiin, vaan korttiin laitetaan mukaan paperinen tuloste synnytysjärjestelmästä) lisänneet kirjaamistyötä äitiysneuvolassa Uutta on lisääntynyt juridisen vastuun miettiminen, esim. silloin kun lääkärit painostavat hoitajia tekemään kirjaamistyön Sähköistä kirjaamista vaikeuttaa ja työtä hidastaa päätteiden vähäisyys henkilökuntaan nähden ja rauhallisen kirjaamispaikan puute yhdellä synnytysklinikalla 13

16 Kaikki haastatellut työntekijät kokivat jatkuvan kiireen tunnun työssään yhdeksi työn suurimmista epäkohdista. Vaikka tiedonhallintatyöhön ei suhtauduttu negatiivisesti sinänsä, vaan sen tärkeyttä korostettiin hoidon laadun ja turvallisuuden takaajana, oli monella työntekijällä aito huoli asiakkaidensa hyvinvoinnista ja moni koki itsensä riittämättömäksi yrittäessään täyttää sekä hyvään asiakastyöhön että huolelliseen tiedonhallintatyöhön liittyvät vaatimukset. Arvioidessaan seurantajaksolla tapahtuneita muutoksia liittyen asiakastyön ja tiedonhallintatyön ristiriitaan, haastateltavat kokivat, ettei asia ollut muuttunut parempaan suuntaan, vaan pikemminkin tilanne oli edelleen huonontunut (Taulukko 4). Tiedonhallintaan, erityisesti kirjaamiseen käytettävä työaika oli edelleen lisääntynyt mm. uusien ohjelmistojen käyttöönoton myötä. Parannuksia oli kyllä yritetty tehdä, esimerkiksi yhdellä sairaalaosastolla lopetettiin synnytystietojen kirjaaminen käsin paperiseen äitiysneuvolakorttiin kokonaan, ja tiedot ruvettiin liittämään sähköisestä järjestelmästä otettuna tulosteena joka niitattiin äitiysneuvolakorttiin kiinni. Tämä säästi kätilöiden työaikaa sairaalassa, mutta sen sijaan lisäsi terveydenhoitajien kirjaamiseen liittyvää työtaakkaa neuvolassa, koska neuvolatyöntekijät joutuivat puolestaan käyttämään runsaasti työaikaa poimiakseen synnytystiedot vaikealukuisista tulosteista ja syöttämään ne omaan järjestelmäänsä. Paitsi organisaatioiden välillä, myös ammattiryhmien välillä käydään rajanvetoa siitä mitkä tiedonhallinnan tehtävät kuuluvat millekin ammattiryhmälle. Yhdellä sairaalaosastolla kätilöt olivat lääkärien pyynnöstä kirjanneet järjestelmiin näiden tekemiä tutkimustietoja. Tehtävä ei kuitenkaan kätilöiden mielestä kuulunut heille. Ongelmana ei ollut niinkään tiedonhallintatyön tehtävien lisääntyminen sinänsä, vaan kysymys siitä, kenelle kuuluu juridinen vastuu, mikäli tietojen kirjaamisessa tapahtuu virhe Organisaatiorajojen yli tapahtuva tiedonhallinta Koska äitiyshuollossa on kyse palvelukokonaisuudesta jossa on mukana toimijoita monesta eri organisaatiosta, olisi vaivaton tietojen siirtyminen organisaatiorajojen yli perusedellytys sujuvalle työlle. Valitettavasti tämä ei vastaa kuitenkaan todellisuutta äitiyshuollon työssä vielä tänä päivänä. Osa asiakastiedoista siirtyy kyllä sähköisesti esimerkiksi äitiysneuvolan ja sairaalan välillä, mutta on vielä paljon äitiyshuollon palvelutoimintaan liittyviä tietoja jotka joudutaan kirjaamaan samanlaisina moneen kertaan moneen eri järjestelmään sekä paperille. Toisinaan kyse ei ole edes välineiden kehittymättömyydestä tietojen siirtymisen esteenä. Esimerkiksi sosiaali ja terveystoimen välillä kyse tuntuu olevan pikemminkin erilaisista toimintakulttuureista sekä lainsäädännön asettamista rajoituksista. Luonnollisesti tämä turhauttaa äitiyshuollon työntekijöitä sekä vähentää heidän työmotivaatiotaan. (Taulukko 5) Organisaatiorajojen yli tapahtuvassa tiedonhallinnassa ei koettu suuria muutoksia tutkimuksen kuluessa (Taulukko 6). Pääosin samat tiedonkulkuongelmat jatkuivat neuvoloiden ja sairaaloiden välillä. Yksi sairaala neuvolapari kuitenkin tiivisti yhteistyötään tutkimuksen kuluessa ottamalla tiedonhallintaan liittyviä asioita esiin yhteisessä neuvotteluelimessään. 14

17 Taulukko 5. Ongelmat organisaatiorajojen yli tapahtuvassa tiedonhallinnassa. Yhteenveto ongelmista organisaatiorajojen yli tapahtuvassa tiedonhallinnassa Tiedonkulku neuvoloiden ja sairaaloiden välillä sekä neuvoloiden ja sosiaalitoimen välillä ontuu Tiedonhallintaan liittyvät työtapamuutokset palveluketjun toisessa päässä vaikuttavat työtapoihin myös toisessa päässä Työntekijöiden mainitsemia organisaatiorajojen yli tapahtuvaa tiedonhallintaa koskevia ongelmia Asiakastiedot eivät aina kulje sähköisesti neuvolan ja sairaalan eri osastojen välillä, aiheuttaa runsaasti turhaa työtä molemmissa päissä, sekä vaarantaa potilasturvallisuuden siksi etteivät tiedot ole aina ajan tasalla Lähete palaute järjestelmässä on puutteita neuvolan kannalta. Palaute menee pelkästään omalääkärille ellei terveydenhoitaja ole tehnyt itse lähetettä. Tieto ei kulje sujuvasti terveys ja sosiaalitoimen välillä Sairaalassa otettuihin laboratorionäytteisiin ei ole neuvolan terveydenhoitajilla lukuoikeutta Ilman lähetettä sairaalaan menneistä asiakkaista ei tule mitään palautetta neuvolan terveydenhoitajalle. Jos sairaalassa käyntiin ei liity lääkärikäyntiä (esim. hoitajan tekemä ultraääni tutkimus), tieto käynnistä ei kulje neuvolaan. Ketjun yhdessä päässä tehdyt muutokset työtavoissa (esim. siirtyminen äitiysneuvolakorttiin käsin kirjaamisesta tulosteiden korttiin kiinni niittaamiseen) aiheuttaa usein hankaluuksia toiseen päähän (vaikeuttaa sähköisiin järjestelmiin kirjaamista). Harmittaa, että työtapamuutoksista ei neuvotella yhdessä. Taulukko 6. Muutokset organisaatiorajojen yli tapahtuvassa tiedonhallinnassa. Yhteenveto muutoksista organisaatiorajojen yli tapahtuvassa tiedonhallinnassa Tiedonkulku neuvoloiden ja sairaaloiden välillä ongelmallista edelleen ja aiheuttaa turhaa työtä molemmissa päissä Pieniä parannuksia tullut joihinkin käytäntöihin Työntekijöiden mainitsemia muutoksia organisaatiorajojen yli tapahtuvassa tiedonhallinnassa Esitietojen saamisessa neuvolasta sairaalaan on edelleen vaikeuksia. On pohdittu, voisivatko asiakkaat täyttää esitietokaavakkeen ennen sairaalaan tuloa. Palautetta ei tule edelleenkään sairaalasta neuvolan terveydenhoitajalle, ellei hän ole tehnyt itse lähetettä (lähetteen tehnyt joku muu, tai asiakas mennyt ilman lähetettä) Yhteistyö on parantunut sairaalan ja neuvolan välillä, kätilöt soittelevat neuvolaan aikaisempaa useammin Sairaala parantanut käytäntöjään synnytystietojen lähettämisessä, menevät nyt myös suoraan neuvolaan, eivät pelkästään synnyttäjälle Tietotekninen tuki ja koulutus Haastateltavat kokivat, että työnantajan tarjoama tietotekninen koulutus oli ollut pääsääntöisesti hyvää ja vastannut työntekijöiden tarpeita (Taulukko 7). Työntekijöillä oli silti joitakin parannusehdotuksia koskien koulutusten sisältöä, muotoa ja säännöllisyyttä. Koulutukseen liittyvä suurempi huoli sen sijaan koski pikemminkin kuin koulutusten sisältöä, työn vastuullisuutta ja työssä koettua kiirettä, jotka usein estävät käytännössä koulutuksiin osallistumisen. Haastatellut äitiyshuollon työntekijät toivoivatkin, että työnantaja ottaisi myös heidän työnsä luonteen huomioon 15

18 järjestäessään tietoteknistä koulutusta, niin että työntekijöillä olisi aidosti mahdollisuus osallistua koulutukseen asiakastyön siitä kärsimättä. Äitiyshuollon työntekijöiltä löytyi myös itsekritiikkiä koskien tietojärjestelmien käytön opettelua. Jotkut olivat tyytymättömiä omaan panokseensa järjestelmien käytön harjoittelussa ja potivat huonoa omaatuntoa motivaation puutteestaan. Taulukko 7. Tietotekniseen tukeen ja koulutukseen liittyvät ongelmat. Yhteenveto ongelmista tietoteknisessä tuessa ja koulutuksessa Koulutuksen sisältö ei aina riittävän spesifiä Pelkkä tuki tai vastuuhenkilön nimeäminen ei riitä Koulutuksen tulisi tapahtua mahdollisimman aidossa toimintaympäristössä Koulutukseen osallistumiselle ei anneta aina todellista mahdollisuutta asiakastyön ohessa Motivaatiota opiskeluun ei ole Tekninen tuki ei ole aina tarpeeksi nopeasti saatavilla Työntekijöiden mainitsemia tietoteknistä tukea ja koulutusta koskevia ongelmia Koulutus ei ole aina vastannut äitiysneuvolatyötä tekevien terveydenhoitajien tarpeita, vaan ollut liian yleisellä tasolla Joistain tiedonhallinnan osa alueista haluttaisiin lisäkoulutusta, esim. lähete palaute järjestelmä Perusasioihin olisi hyvä olla mahdollisuus saada jatkuvasti koulutusta. Taidot saattavat unohtua välillä esim. pitkien vapaiden takia Oppimista ja opiskelua sairaalan eri osastojen välillä vaikeuttaa se, että hoitoprosessit poikkeavat toisistaan huomattavasti Koulutuksen tulee aina tapahtua mahdollisimman aidossa ympäristössä ja tilanteessa. Pelkkä tietojen aukaisu ja selailu ei riitä. Koulutukseen osallistumisen tulisi olla mahdollista työajan puitteissa. Suurin ongelma koulutukseen osallistumiselle on se, ettei asiakastyöstä pysty irrottautumaan. Perinteiseen luokkahuonekoulutukseen on usein vaikea osallistua, koska vaatii sitoutumista tiettyyn aikaan ja paikkaan Kaikki työntekijät eivät ole tyytyväisiä omaan panokseensa ohjelmistojen käytön opettelussa. Motivaation puute johtuu osaamattomuudesta ja epävarmuudesta, joka johtaa noidankehään Aina ei riitä, että tuki tai vastuuhenkilö on nimetty. Tukihenkilölle pitää myös taata riittävät ajalliset resurssit toimia tehtävässään oman työnsä ohessa. Myös kaikille työvuoroille on taattava tukea. Teknisen tuen saaminen on ollut välillä hidasta. Tuntuu että vastassa on erilainen toimintakulttuuri, jossa ei ymmärretä että terveydenhuollossa työnteko pysähtyy jos koneet eivät toimi. Myös tietoteknisen tuen saatavuus työssä koettiin pääsääntöisesti riittäväksi. Järjestelmien käyttöön liittyvää tietoteknistä tukea on saatavilla sairaaloissa useimmiten omassa työyhteisössä erikseen nimettyjen atk tukihenkilöiden tai järjestelmän vastuukäyttäjien muodossa. Suurin kritiikki koski näiden tukihenkilöiden vaikeutta hoitaa tukihenkilön tehtävää heille sälytettyjen asiakastyövaatimusten ohella. Tutkimukseen osallistuneissa neuvoloissa atk tuki on keskitetty koko kaupungissa HelpDesk palveluksi, johon yksittäinen työntekijä voi olla yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse. Tämän lisäksi omissa työyksiköissä on erikseen nimettyjä järjestelmävastuuhenkilöitä. Tutkimuksen aikana työntekijät osallistuivat joihinkin tietotekniikkakoulutuksiin (Taulukko 8). Uusi havainto oli, että koulutusten ajoitus saattaa olla väärä: mikäli koulutus järjestetään kokonaan ennen uuden järjestelmän käyttöönottoa, unohtuu koulutuksen sisältö helposti ennen kuin käyttöönotto alkaa. Yksi tutkimuksen aikana tapahtunut myönteinen kehitys oli että sairaalaosastolla uuden järjestelmän käyttöönoton ollessa vielä alussa ja vaikeuksien huipussaan saatiin järjestelmän vastuukäyttäjä irrotettua normaalista päivätyöstään hoitamaan pelkästään atktukitehtäväänsä. 16

19 Taulukko 8. Muutokset tietoteknisessä tuessa ja koulutuksessa. Yhteenveto muutoksista tietoteknisessä tuessa ja koulutuksessa Koulutus ei aina riittävän spesifiä Pelkkä tuki/vastuuhenkilön nimeäminen ei riitä Koulutuksen tulisi tapahtua mahdollisimman aidossa ympäristössä Koulutukseen osallistumiselle ei ole aina todellista mahdollisuutta asiakastyön ohessa Tekninen tuki ei ole aina nopeasti saatavilla Työntekijöiden mainitsemia muutoksia tietoteknisessä tuessa ja koulutuksessa Työntekijät osallistuivat uutta järjestelmää koskevaan koulutukseen sairaalaympäristössä. Koulutus järjestettiin ennen ohjelman varsinaista käyttöönottoa, eikä sen käyttöä ollut mahdollista harjoitella heti jolloin tuntui että koulutus meni hukkaan. Vertaistuki toimii parhaiten oppimisessa Järjestelmän äitiysneuvola osioon kohdennettua koulutusta ei edelleenkään saatavilla perusterveydenhuollon puolella HelpDesk palvelun toiminta parantunut viime aikoina, puutteisiin ei ole törmätty Tukihenkilöiden resursseja lisätty, heillä on ollut paremmin aikaa perehdytykseen viime aikoina Järjestelmät ovat edelleen takkuilleet, tilttaavat usein yöaikaan Tietosuojakysymykset Monet terveydenhuollon työntekijöiden päivittäisessä työssään kokemat tiedonhallintaan liittyvät vaikeudet ovat luonteeltaan eettisiä ja koskevat usein asiakkaiden tietosuojaa. Työntekijöitä vaivaa huoli siitä, ettei asiakkaiden tietosuoja tule aina taattua vastaanotolla johtuen esimerkiksi kalusteiden huonosta sijoittelusta, suojaamattomista tietokoneen näytöistä tai varomattomasta tietojen jakamisesta ulkopuolisille esimerkiksi puhelimessa. (Taulukko 9) Yksi ongelmakokonaisuus liittyy käyttäjätunnuksiin. Kävi ilmi, että äitiyshuollon työssä sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon puolella on usein tilanteita joissa tietoja ei kirjata järjestelmään omilla käyttäjätunnuksilla, joka puolestaan voi johtaa vaikeisiin vastuukysymyksiin virheiden tapahtuessa. Taulukko 9. Tietosuoja asioihin liittyvät ongelmat. Yhteenveto tietosuoja asioihin liittyvistä ongelmista Asiakkaiden tietosuoja ei tule aina taattua vastaanotolla Asiakkaiden tietosuoja ei tule aina taattua puhelimitse tulevissa kyselyissä Asiakastietojen kanssa ovat tekemisissä myös asiakastyötä tekevät opiskelijat ilman omia käyttötunnuksia Työntekijöiden mainitsemia tietosuoja asioita koskevia ongelmia Järjestelmässä ei ole kohtaa mihin voisi kirjata asiakkaan toiveen siitä, ettei hänen tietojaan saa luovuttaa muille, esim. lähiomaisille Asiakkaat voivat lukea tietoja ruudulta vastaanoton aikana, ongelma esim. silloin kun joutuu käsittelemään toisen asiakkaan tietoja vaikkapa vastaanoton aikana tapahtuneen puhelinyhteydenoton myötä Terveydenhoitajat ovat vastuussa myös opiskelijoiden järjestelmään kirjaamista tiedoista. Opiskelijoiden kirjaamista on kuitenkin käytännössä vaikea valvoa. Toisen vaiheen haastatteluissa äitiyshuollon työntekijät tekivät edelleen uusia havaintoja tietosuojaongelmista arkityössään (Taulukko 10). Ainoa aikaisemmin havaittu ongelma, jossa oli tapahtunut jotain myönteistä kehitystä, oli parantunut kalustesijoittelu yhden neuvolatyöntekijän työhuoneessa. Tämäkin muutos oli lähinnä sattumaa: työntekijällä oli mahdollisuus saada uudet työtilat pois lähteneen kollegansa entisestä työhuoneesta. 17

20 Taulukko 10. Tietosuoja asioissa tapahtuneet muutokset. Yhteenveto tietosuoja asioissa tapahtuneista muutoksista Asiakkaiden tietosuoja ei tule aina taattua vastaanotolla Asiakkaiden tietosuoja ei tule aina taattua puhelimitse tulevissa kyselyissä Asiakastietojen kanssa ovat tekemisissä myös asiakastyötä tekevät opiskelijat ilman omia käyttötunnuksia Työntekijöiden mainitsemia muutoksia tietosuoja asioissa Uusia havaintoja tietosuojaongelmista: kirjaamista tapahtuu joskus kollegan tunnuksilla, koska edellinen käyttäjä ei ole kirjautunut ulos Uusia havaintoja tietosuojaongelmista: osastolla käytetään kirjatessa osaston yhteisiä tunnuksia, sillä omilla tunnuksilla ei aina ehdi kirjautua työn hektisyyden vuoksi Uusia havaintoja tietosuojaongelmista: Asiakkaan haastattelulle on joskus vaikeaa löytää sopiva paikka (tyhjä, rauhaisa huone) vuodeosastoilla. Opiskelijat käyttävät edelleen henkilökunnan tunnuksia tietoja kirjatessaan Näyttöihin ei ole saatu suojia asiakkaiden näytölle näkemisen estämiseksi Yksi ratkaisu asiakkaan ruudulle näkemisen estämiseksi on ollut kalustejärjestelyn muutos, joka oli mahdollista henkilöstön vähenemisen takia Tiedonhallintatyön kehittäminen Tiedonhallintatyön kehittäminen äitiyshuollon organisaatioissa ja työyhteisöissä tuntuu keskustelujen perusteella olevan haastavaa monesta syystä (Taulukko 11). Yksi tärkeä este on yksinkertaisesti työntekijöiden motivaation puute. Toisaalta motivaation vähäisyys johtuu mielenkiinnon puutteesta, mutta toisaalta työntekijöillä on myös vahva tunne siitä että kehittämistyö on vaikeaa ja hidasta eikä kuulu varsinaisesti terveydenhuollon rivityöntekijän toimenkuvaan. Työntekijät kritisoivat keskusteluissa myös sitä, miten tiedonhallintaa koskevat muutokset tuntuvat tulevan usein ylhäältäpäin, yhtäkkiä ja varoittamatta. Henkilökuntaa ei tiedoteta välttämättä muutoksista hyvissä ajoin eikä heitä osallisteta muutostilanteissa muutenkaan. Työntekijät tietävät myös huonosti mitä kanavia pitkin omia kehittämisideoita kannattaisi viedä eteenpäin. Tunne siitä, ettei rivityöntekijä pääse vaikuttamaan tiedonhallintaa koskeviin asioihin omassa työssään jatkui voimakkaana tutkimuksen ajan (Taulukko 12). Pikemminkin asiat tuntuivat menevän huonompaan suuntaan: yhdessä sairaalassa oli toteutettu tutkimusjakson aikana organisaatiouudistus, joka oli vähentänyt hoitohenkilöstön osuutta sairaalan johtavissa elimissä. Kätilöt tunsivat että heidän äänensä kuului entistäkin heikommin heidän työtään koskevassa päätöksenteossa. Yhteenvetona voi sanoa, että äitiyshuollon työssä on paljon tiedonhallintaan liittyviä ongelmia jotka eivät ole ratkaistavissa pelkästään tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja kehittämällä. Tiedonhallinnan ymmärtäminen laajemmasta näkökulmasta, työtoimintaa tukevana elementtinä, auttaa hahmottamaan myös tiedonhallintaan liittyvät ongelmat itse perustyöhön liittyviksi. Tällöin myös ratkaisut ongelmiin löytyvät suurelta osin työn organisointia ja johtamiskäytäntöjä kehittämällä. 18

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tietojärjestelmäprojekti - haaste hoitajalle

Tietojärjestelmäprojekti - haaste hoitajalle Tietojärjestelmäprojekti - haaste hoitajalle Liisa Klemola Esh, TtM, tutkija Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja - talouden laitos Shiftec tutkimusyksikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

SOTE-uudistuksen kestävä äitiyshuollon järjestelmä

SOTE-uudistuksen kestävä äitiyshuollon järjestelmä SOTE-uudistuksen kestävä äitiyshuollon järjestelmä Terveydenhuollon ATK-päivät - Lahti Sessio 6, 24.5.2016 Janne Okkonen Projektipäällikkö Lapin sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiirin status LSHP:ssa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sari Miettinen Projektipäällikkö, vastaava tutkija (TtT) Vastuuyliopettaja Hyvinvointiosaamisen yksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Lähtökohtia Hankkeen kohteena nykytilan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet 19.5.2008 Jari Numminen Järjestelmän kehittämisen haasteet pilotin merkitys järjestelmän kehittymiselle Ennen pilottia

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra Väkivallaton mielenterveystyö Väkivallaton mielenterveystyö Potilaiden turvallisuus Väkivallaton mielenterveystyö Hoidon pakkokeinot Henkilökunnan turvallisuus

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

TIETOTYÖ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON AIKASYÖPPÖ

TIETOTYÖ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON AIKASYÖPPÖ TIETOTYÖ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON AIKASYÖPPÖ Tietotyön ajankäyttö sairaanhoitopiireissä 2016 T U T K I M U S Y H T E E N V E T O 1 TUTKIMUS LYHYESTI Tavoite: Selvittää tietotyön osuutta, ajankäyttöä ja

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? johtaja Pirjo Marjamäki Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus www.socca.fi 1 Esimerkkinä pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa 29.8.2014 Akateeminen terveyskeskus Tieteestä toiminnaksi Akateeminen terveyskeskus Ensimmäinen perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Hyvinvointipalvelut 1 Taustaa Kaupungin sairauspoissaoloista v. 2012 37,2% tules vaivoja Perusturvassa on toteutettu ergonomiakoulutusta potilassiirtotilanteisiin v.

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio

Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio Sosiaali- ja terveysministeriö: Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio Nina Nevala, LitT, dos., vanhempi tutkija, Työterveyslaitos/ STM Osatyökykyiset työssä ohjelma (nina.nevala@ttl.fi) Raija Tiainen,

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot