Tiivistelmä Aluetalous Pohjois-Savossa... 3

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo: Tiivistelmä.... Aluetalous ssa Liikevaihto Vienti Palkkasumma Työvoimavarat ja työllisyys... 3 Työttömyys aleni ennätysvauhdilla n kehityskuva Maakuntien vertailu , vuosi ja tammi-maaliskuu Toimialojen kehitys v ja tammi-kesäkuussa v Toimialojen trendit v.995-kesäkuu... 22

3 Tiivistelmä Nopea kasvuvaihe päättynyt Maailmantalouden kasvu alkoi syksyllä nopeasti hidastua. Tiedot viime kuukausien talouskehityksestä viittaavat poikkeuksellisen jyrkkään yksityisen kulutuksen ja markkinoiden kysynnän vähenemiseen. Tässä katsauksessa kasvun hidastumista ei vielä voida arvioida. Käytössä olevan seuranta-aineiston mukaan metsäteollisuuden liikevaihto kääntyi laskuun vuoden alkupuoliskolla ja alan palkkasumman kasvu pysähtyi. Syksyllä talonrakennuksen työttömyys alkoi kasvaa. Avointen työpaikkojen määrä on syksyllä vähentynyt vuoden takaisesta. Kuitenkin kohtaa taantuman vahvalta kasvupohjalta. Yritysten liikevaihto kasvoi ssa nopeasti kesään saakka ssa vuonna yritysten liikevaihto kasvoi, mihin maakunnassa liikevaihdon seurantakaudella ei ole aikaisemmin ylletty. ssa liikevaihdon kasvu oli maakunnista kolmanneksi nopeinta ja parempaa kuin koko maassa (8,3 ). Ylä-Savossa yritysten liikevaihto kasvoi 3,4, Kuopion seudulla,0, Varkauden seudulla 0,7, Koillis-Savossa 0 ja Sisä-Savossa 4,4. Nopea talouskasvu jatkui kesäkuun loppuun saakka, mihin tässä käytettävissä olevat yritystilastot yltävät. Yritysten liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa ssa 9, ja koko maassa 9,7. Alkuvuonna liikevaihdon kasvu jatkui nopeana Kuopion seudulla (2 ), Ylä- Savossa (0 ), Sisä-Savossa (7 ) ja Koillis-Savossa (6 ). Varkauden seudulla kasvu hidastui 3 :iin metsä-, kone- ja ict- teollisuuden liikevaihdon laskun vuoksi. Kausi piristi a Kasvuero yritysten liikevaihdossa n ja koko maan välillä on kuluvan vuosikymmenen aikana kaventunut. Kasvu on tällä vuosikymmenellä nopeutunut ssa ja hidastunut koko maassa kauteen verrattuna. ssa yritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin 5,5, koko maassa 5,9. Kuopion seudun nousu maakunnan kasvun ylläpitäjäksi on merkittävä muutos aikaisempaan verrattuna. Kuopion seutu kasvoi vuodessa,8 ja vuodessa 6,0. Ylä-Savossa kasvu (6, ) on vuosina säilynyt korkealla tasolla. Sisä-Savon seudulla kasvu (5,7 ) nopeutui tällä vuosikymmenellä kolminkertaiseksi aikaisempaan verrattuna. Myös Varkauden seudun kasvu (3,9 ) ja Koillis- Savon kasvu (4,8 ) on vähän nopeutunut. Toimialojen kasvussa suuria eroja Erityisen nopeaa liikevaihdon kasvu oli metalliteollisuudessa, kulkuneuvojen valmistuksessa, rakentamisessa ja siihen liittyvissä mineraalituotteissa, saha- ja puutuotteissa, liike-elämän palveluissa ja sähköteknisissä tuotteissa. Hitainta kasvu oli posti- ja teleliikenteessä, vaatetusteollisuudessa, kaupassa, sellu- ja paperiteollisuudessa, majoitus- ja ravitsemisalalla ja elintarviketeollisuudessa. Aluetaloudessa metalliteollisuuden ja liike-elämän palveluiden paino on kasvanut. Viennin kasvu saavuttanut koko maan kasvuvauhdin Vuosina teollisuuden vienti kasvoi maassa 6,2 vuodessa ja ssa 6,3. Viennin kasvu on piristynyt Kuopion (5,5 ) ja Sisä-Savon (9,7 ) seuduilla edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Ylä-Savossa viennin kasvu (,5 ) on jatkanut korkealla tasolla. Varkauden seudulla viennin kasvu (4,5 ) on hidastunut ja Koillis-Savossa jatkunut 3,8 tasolla. Viennin kasvu on ollut nopeinta kone-, kulkuneuvo- ja metalliteollisuudessa ja hitaampaa paperi-, puu-, vaatetus- ja elintarviketeollisuudessa sekä sähkötekniikassa. n aluetalouskatsaus syksy

4 2 Vuosi oli erityisen hyvä vientivuosi Ylä-Savossa (26 kasvu) ja Kuopion seudulla (3 ). Erityisen nopeaa viennin kasvu on ollut Ylä-Savossa vuodesta 2003 lähtien ja Kuopion seudulla 2004 alkaen. Varkauden seudulla viennin kasvu oli 5 ja Koillis-Savossa 7. Sisä-Savossa vienti väheni -6, mikä johtuu puutuotteiden viennin vähenemistä. Palkkasumma kasvanut ssa hyvin, ensimmäiset merkit taantumasta näkyvät Palkkasumma on ssa (4,7 vuodessa) kasvanut käytännössä samaa vauhtia koko maan (4,9 ) kanssa. Palkkasumman kasvuvauhti on hidastunut tällä vuosikymmenellä niin koko maassa kuin ssa. Poikkeuksellisesti kasvunopeus on kiihtynyt Kuopion seudulla (5,6 ) ja Sisä- Savossa (4,6 ). Palkkasumman kasvua on nopeuttanut erityisesti kone- ja kulkuneuvoteollisuus, rakentaminen ja liikeelämän palvelut. Heikkoa kasvu on ollut vaatetusteollisuudessa, sellu- ja paperiteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Viime vuonna palkkasumma kasvoi Kuopion seudulla 8,2, Ylä-Savossa 6,0, Koillis-Savossa 5,6, Sisä-Savossa 3,5 ja Varkauden seudulla 2,2. Koko ssa kasvu oli 6,5 ja maassa 5,9. Vuoden tammi-kesäkuussa palkkasumman kasvu kiihtyi entisestään Kuopion seudulla ja Ylä-Savossa. Vuoden alkupuolella talouskasvun hidastumisesta oli palkkasumman kertymässä vain vähän merkkejä: metsäteollisuuden palkkasumma oli kääntynyt laskuun ja kulkuneuvoteollisuuden palkkasumman kasvu oli oleellisesti hidastunut. Väestö, työvoima ja työllisyys Maakunnan muuttotappiot ovat pienentyneet vuosikymmenen vaihteesta kolmanteen osaan. Myös siirtolaisuuden kasvu vähentää kuntien muuttotappiota, vaikka maakuntaan siirtolaisia on tullut vain 2,5 koko maahan saapuneista. Vuonna väestömäärä väheni 626 hengellä (-0,25 ), mikä oli pienin väestötappio Itä-Suomessa. Vuoden väestökehityksestä näyttää tulevan edellisen vuoden kaltainen. Ikärakenteen vanhenemisen seurauksena työvoiman poistuma kiihtyy ja sen seurauksena työvoiman tarjonta kääntyy laskuun. Luonnollinen väestönkasvu on päättynyt 0 vuotta sitten. Alkava hitaan kasvun kausi siirtää työvoimapulan alkamista muutamalla vuodella eteenpäin. Työttömyys on vähentynyt koko maata ripeämmin. Viime vuonna työttömien määrä väheni poikkeuksellisen hyvin ( ) runsaan työvoiman kysynnän ansiosta. Vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 0, työvoimasta työhallinnon tilastoinnin mukaan. Kuitenkin työllisyysaste laski 62,5 :iin mm. työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen vuoksi. Työllisyysaste on alhainen maakunnan reuna-alueilla. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edelleen syyskuussa. Työttömyysaste oli 8,6, vuotta aikaisemmin se oli 8,8. Vain rakentamisessa työttömien määrä oli kääntynyt kasvuun. Suhdannekäänteestä kertoo myös avointen työpaikkojen määrä väheneminen (700 syyskuussa, 000 syyskuussa ) ja lomautettujen määrän kasvu kolmanneksella. Kasvu hidastumassa Tämän hetken näkymien mukaan vuosi oli lähivuosien kasvun huippu. Maailmantalouden raha- ja osakemarkkinoiden epävakaus ja luottamuspula, teollisuustuotteiden kysynnän lasku ja kuluttajien luottamuksen hiipuminen ennakoivat hitaan kasvun kautta tai taantumaa. Sen syvyyttä ja pituutta ei kyetä arvioimaan. Yritysten liikevaihdon ja viennin kasvun hidastumista voidaan tässä katsauksessa käytössä olevalla aineistolla arvioida kevään lopulla 2009 ja tarkemmin vuoden kuluttua. Työllisyydestä saamme tietoja kuukausittain. Tämän hetken näkymien perusteella työttömyys kääntyy ensi talvena kasvuun. n aluetalouskatsaus syksy

5 keskim. vuosimuutos. Aluetalous ssa. Liikevaihto 3 5 Liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos kaudella , sekä v. ja tammi-kesäkuussa (-6) KOKO M AA POHJOIS-SAVO KUOPION SEUTU VARKAUDEN SEUTU YLÄ-SAVON SEUTU KOILLIS-SAVON SEUTU SISÄ-SAVON SEUTU Tämän aluetalouskatsauksen seuranta-aika yritysten taloudessa on kesäkuun saakka, työllisyydessä ja väestössä syyskuuhun. Tässä aluetalouskatsauksessa kuvataan liikevaihdon, viennin ja palkkojen osalta aikaa ennen suhdannekäännettä. Yritysten liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos- ssa ja koko maassa v v. v. (-6) 5,5,0 9, Koko maa 5,9 8,3 9,7 ssa yritysten liikevaihdon kasvu on 2000-luvulla tavoittanut koko maan tasoa. Vuonna liikevaihdon kasvu oli ennätyksellisen korkealla tasolla, ja erittäin hyvä kasvu jatkui myös alkuvuodesta Liikevaihto, kaikki toimialat A-X: ja koko maa Indeksi vuosi 2000=00 n teollisuusyritysten (D) osalta keskimääräinen liikevaihdon kasvu jopa ylitti sekä kaudella että alkuvuodesta koko maan kasvunopeuden. Kauppa ja metalliteollisuus suurimmat toimialat ssa n aluetalouskatsaus syksy

6 n aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (euroa) ja liikevaihdon muutos/vuosi v , v. ja (-6) v. Toimiala Liikevaihto milj (-6) Kauppa 293 3,8 4,5 7,2 Metalliteollisuus 633 8,9 23,4 7,0 Rakentaminen 83 6,9 8,7 7,4 Kem. puuteollisuus 733 3, 6,4-4,4 Liike-elämän palvelut 647 8,3 4,3 4,4 Mekaaninen puuteoll ,7,4-4,4 Elintarv.teollisuus 483 4,3 9,7,2 Liikenne (fyys.) 428 5,8 8,5,0 Kemianteoll. ja mineraalituotteet 399 3, ,0 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 99 3,4 7,4 7,3 Terveys-, sosiaali- ja koulutupalv. 79 9,4 8,5 4,9 Tietojenkäsittelytoiminta 7 9,8 0,5 8,0 Metalliteollisuus vahvistui edelleen, puuteollisuudessa hitaampi kasvu ssa metalliteollisuuden liikevaihto kasvoi maakunnassa hyvin sekä vuonna että alkuvuodesta, paremmin kuin Suomessa keskimäärin. Metallin ohella liike-elämän palvelut ovat olleet tärkeä aluetalouden kasvun veturi, osin teollisuuden kasvun seuraus. Vuoden alussa ssa ja koko maassa puuhun perustuvan teollisuuden (massa, paperi, paperituotteet, mekaaninen puu, huonekalut) liikevaihto kääntyi laskuun. Erityisen jyrkkä käänne oli sahauksessa, -6,. Alkuvuonna metalliteollisuuden asema vahvistui edelleen, puuhun perustuvan teollisuuden tilanne heikkeni. Suurista toimialoista myös liike-elämän palvelut, elintarvike ja kemia (ml. mineraalit) kasvoivat hyvin. Kemianteollisuuden liikevaihdon nousu selittyy osin lannoitteiden hinnan korotuksella. ssa rakentaminen oli v. erityisen vilkasta, mutta kasvu alkoi hidastua vuoden alkupuoliskolla. Rakentamisen volyymi on edelleen suuri. Kaupan liikevaihto kasvoi alkuvuodesta ennätyksellisen nopeasti, mutta jäi sekä v. että vuoden alkupuoliskolla pienemmäksi kuin koko maassa (7,0 v. ja 9,9 tammi-kesäkuu ). 4 Kuopion seudun asema n aluetaloudessa on vahvistunut, Ylä-Savon on säilynyt hyvänä Seuduittain yritysten liikevaihdon keskimääräinen kasvu- vuodessa v , v. ja (-6) v. Seutukunta v v. (-6) v. Ylä-Savon 6, 3,4 0,0 Kuopion 6,0,0 2,2 Varkauden 3,9 0,7 2,9 Koillis-Savon 4,8 0,0 5,9 Sisä-Savon 5,7 4,4 7,3 5,5,0 9, Koko maa 5,9 8,3 9,7 Kuopion ja Ylä-Savon seutujen asema maakunnan aluetaloudessa on vahvistunut 2000-luvulla, varsinkin viimeisen nopean talouskasvun kahden ja puolen vuoden jakson aikana. Aikaisempina kansantalouden nopean kasvun kausina on jäänyt kasvussa jälkeen koko maan vauhdista. on on viime vuosina kasvanut yritystoimintaa, joka pystyy kasvamaan maan dynaamisimman talouden vauhdissa. Alkuvuodesta liikevaihdon kasvu on hidastunut Varkauden seudulla. Kuopion seudulla yritysten liikevaihto on luvun alussa kasvanut samaa tahtia kuin koko maan kanssa (6/v). Vuonna ja alkuvuonna Kuopion seudun yritysten liikevaihdon kasvu ylitti koko maan kasvun. Kuopion seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi v , v. ja (-6) v. Liikevaihto milj (-6) Kaikki toimialat ,0,0 2,2 Teollisuus 08 5, 5,9 24,7 Kauppa 657 5,2 4,4 5,8 Rakentaminen 562 6,6 22,3 6,8 Liike-elämän palvelut 478 9,7 4,0 3,4 Liikenne 323 5,3 8, 3,5 Kemian teollisuus 303 2,7, 53,2 Koneet ja kulkuneuvo 90 3,3 7,0 22,7 Kem. puu,kustant. 7 5,5 0,9 3,6 Elintarviketeollisuus 25 4, 6,2 3,4 Maj. ja ravits.toiminta 2 2,3 7,3 7,2 Mekaaninen puuteollisuus 0 2,6 2, -0,0 Tietojenkäsittelypalvelu 0 0,3 2,3 8,5 Terveydenh. ja sosiaalipalv. 08 9,9 5,5 -,8 Elektroniikkateollisuus 68 8, 59,4 50,8 Teva 5-2,4 2, 3,7 Metalli ja metallituotteet 5 2,9 36,3 32,3 n aluetalouskatsaus syksy

7 Kuopion seudun elinkeinorakenne on monipuolinen, missä kaupan ja liike-elämän palveluilla on suuri paino, julkisten palvelujen ohella. Kuopion seudun talousaseman paraneminen perustuu metalli- ja sähköteknisen teollisuuden sekä liikeelämän palvelujen liikevaihdon kasvuun. Kasvu on ollut hitaampaa vaatetus-, elintarvikeja metsäteollisuudessa, tosin kartonkiteollisuudessa kasvu on ollut nopeaa vuodesta 2004 lähtien. Tammi-kesäkuussa liikevaihdon kasvu jatkui hyvällä tasolla, lukuun ottamatta metsäteollisuutta. Mekaanisen puunjalostuksen liikevaihto pieneni -0 ja kartonkiteollisuuden kasvu hidastui vajaaseen 4 :iin. Kemian teollisuuden liikevaihto kasvoi vuoden alkupuoliskolla 53, mikä heijastaa lannoitteiden hinnan nousua. Ylä-Savon yritysten liikevaihdon kasvunopeus vuosina (6,/v) oli maakunnan nopein yhdessä Kuopion seudun kanssa ja hivenen koko maata parempi. Ylä-Savossa yritysten liikevaihdon kasvutrendi on 2000-luvulla ollut vastaava kuin Kuopion seudulla, mutta kasvu oli Ylä-Savossa korkealla tasolla myös 990-luvun lopulla. Ylä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi v , v. ja (-6) v. Liikevaihto milj (-6) Kaikki toimialat , 3,4 0,0 Teollisuus 29 7,5 8,5 8,8 Kauppa 6 3,4 6,2 0,3 Koneet ja kulkuneuvot 349,4 29,2 9,3 Mekaaninen puuteollisuus 327 7,9 4,9-3,5 Elintarviketeollisuus 292 3,3 4,9 2,6 Metalli ja metallituotteet 7 7,9,2 37,2 Rakentaminen 6 7, 6,7 9,6 Liikenne 3 5,6 0,4 8,3 Liike-elämän palvelut 67 0,8 23,2 32,3 Maj. ja ravits.toiminta 30 2,9 5,4 6, Elektroniikkateollisuus tietojenkäs. ml 25 0,7 6, 5,5 Teva 9 0,4 4,4 5,9 Aluetalouden kasvu on Ylä-Savossa perustunut pääasiassa metalliteollisuuteen, minkä liikevaihto on vuotta 2002 lukuun ottamatta jatkuvasti kasvanut nopeasti. Kasvu jatkui kesään asti. 5 Toinen kasvuala on puuteollisuus, jossa nopea kasvu on ollut jatkuvaa, lukuun ottamatta vuotta 2005 ja kevättä. Viime keväänä puuteollisuuden liikevaihto kääntyi laskuun. Elintarviketeollisuuden liikevaihdon volyymi on samalla tasolla kuin puuteollisuuden. Pitkän aikavälin kasvu elintarviketeollisuudessa on ollut matala (3 vuodessa 2000-), mutta vuonna ja kevätkaudella kasvu kiihtyi 3-5 :iin. Varkauden seudulla yritysten liikevaihdon vuosimuutokset vaihtelevat paljon mm. voimakattiloiden suurten kertatoimitusten kirjautumisen mukaan. Keskimääräinen yritysten liikevaihdon kasvu on kaudella jäänyt hieman maakunnan keskiarvon alapuolelle. Varkauden seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi v , v. ja (-6) v. Liikevaihto milj (-6) Kaikki toimialat 2 3,9 0,7 2,9 Teollisuus 427 3,8 4,7 0,4 Puu, paperi ja kustantaminen 583 2,6 5,4-0,0 Metalli ja metallituotteet 46 5, 57,7 36,3 Kauppa 38 3,9 2,6 5,8 Koneet ja kulkuneuvot 30 3,2 0,7-6,9 Rakentaminen 96 8,2 3,4 2,5 ICT 95-4,7-22,3-9,9 Liikenne 65 2, 7,6 6,8 Liike-elämän palvelut 62 3,8 7,3 4,5 Maj. ja ravits.toiminta 29 2,6 7,2 0,4 Vuoden yritysten liikevaihdon 0,7 kasvu on alkuvuodesta hidastunut 2,9 :iin. liikevaihdon kasvu oli erityisen nopeaa metalliteollisuudessa ja hidasta vain kaupassa ja supistuvalla sähköteknisellä alalla. Tammi-kesäkuussa liikevaihto supistui metsäteollisuudessa ja sähkötekniikassa kummassakin -0 sekä ainakin osin toimitusten ajoittumisen vuoksi myös koneteollisuudessa. Kyseiset toimialat laskivat koko teollisuuden kasvun lähelle 0, vaikka metalliteollisuuden kasvu jatkui hyvällä tasolla. Koillis-Savossa yritysten liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu (4,8 ) on ollut alempi kuin maakunnassa keskimäärin. Vuonna kasvu oli ennätyksellisen korkea 0, kun metalliteollisuus ja rakentaminen kasvoivat 20 :n vauhdilla. n aluetalouskatsaus syksy

8 6 Koillis-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi v , v. ja (-6) v. Liikevaihto milj (-6) Kaikki toimialat 462 4,8 0,0 5,9 Teollisuus 5 3,8 9, 0,9 Kauppa 07 2,2 3, 9,3 Liikenne 42 9,6 9, 0,0 Rakentaminen 32 0, 2,5,0 Liike-elämän palvelut 26 2,5 0,0-8,5 Maj. ja ravits.toiminta 2 5,5 8,7 6,7 Metalli ja metallituotteet 5 3,9 9,5 5, Tammi-kesäkuussa teollisuuden liikevaihdon kasvu hiipui 0,9 :iin, mikä johtuu metsäteollisuuden vaikeuksista. Metalliteollisuudessa, rakentamisessa ja kaupassa nopea kasvu jatkui. Hitaan kasvun vuosien jälkeen hotelli- ja ravitsemistoimialan kasvu on jälleen noussut 5 9 tasolle. Sisä-Savossa yritysten liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu (5,7 ) on ollut maakunnan keskimääräisellä tasolla. Sisä- Savossa kasvu on parantunut 990-luvun tasolta. Sisä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi v , v. ja (-6) v. Liikevaihto milj (-6) Kaikki toimialat 359 5,7 4,4 7,3 Teollisuus 6 7,5 -,0-0,2 Kauppa 07 3,2 4,5 4,8 Elintarvike ja kalatalous 67 7,8-2,4 9,0 Mekaaninen puuteollisuus 65, -4,4-25,0 Rakentaminen 27 4,3 27,4 22,9 Metalli ja metallituotteet 26 6,6,4 26,0 Liike-elämän palvelut 5 9,2 43,5 46,7 Liikenne 4 4,6,2 3,6 Maj. ja ravits.toiminta 7 5,0 8,5 5,5 Vuonna kasvu hidastui 4,4 :iin, mutta alkuvuodesta taas nousi 7,3 :iin. Teollisuus ei ole lisännyt liikevaihtoaan eikä tammi-kesäkuussa, vaikka metalliteollisuudessa kasvu on ollut hyvällä tasolla. Tämä johtuu puuteollisuuden liikevaihdon supistumisesta ja kevätkaudella. Sen sijaan rakentaminen on ollut hyvin vilkasta. n aluetalouskatsaus syksy

9 keskim. vuosimuutos () 7.2 Vienti Teollisuuden viennin keskimääräinen vuosimuutos kaudella , sekä v. ja tammi-kesäkuussa (-6) KOKO M AA POHJOIS-SAVO KUOPION SEUTU VARKAUDEN SEUTU YLÄ-SAVON SEUTU KOILLIS-SAVON SEUTU SISÄ-SAVON SEUTU 990-luvun lopulla teollisuusviennin kasvuvauhti oli ssa lähes puolta hitaampaa kuin koko maassa. Tämä johtui Kuopion seudun vaatimattomasta viennin kehityksestä. Ajanjaksona v n teollisuuden viennin kasvuero koko maahan kuroutui kiinni. Kasvu koko maassa ja maakunnassa oli sama 6,2-6,3 keskimäärin vuodessa. Pohjois- Savossa kuitenkin vuosittaiset vaihtelut ovat olleet huomattavan suuria. Maakunnan vienti on pääosin nimenomaan teollisuuden vientiä. n osuus koko maan teollisuusviennin arvosta vuonna oli 2,4. Korkeasuhdanne vuosina ja alkuvuodesta näkyi myös viennin kehityksessä. Pohjois- Savon teollisuustuotteiden vienti kasvoi hyvin ja kasvu ylitti koko maan vientikehityksen Viennin määrä ei kasvanut aivan samaa vauhtia kuin liikevaihto, joten liikevaihdon kasvu painottui myös kotimaan kysyntään. Teollisuuden viennin muutokset Pohjois- Savossa ja koko maassa /vuosi v , v. ja (-6) v. v v. (-6) v. 6,3,2 7,0 Koko maa 6,2 8, 6,9 Koko maan teollisuusviennin kasvun huippuvuosi oli 2006, jolloin kasvu oli 7,3, mutta ssa vastaavan viennin arvo aleni -,3, pääasiassa Varkauden seudun metalliteollisuuden vientitoimitusten ajoittumisen vuoksi. Metalli vahvistui myös viennissä, puutuotteiden vienti kääntyi laskuun lopulla Metalliteollisuuden merkityksen vahvistuminen näkyy myös viennissä. Metalliteollisuuden viennin arvo kasvoi ssa viidenneksellä ja edelleen alkuvuodesta. Mekaanisen puunjalostusteollisuuden tuotteiden vienti kasvoi, mutta väheni alkuvuodesta selvästi (-23,9 ). Käänne huonompaan oli vuoden lopulla. Massa- ja paperiteollisuuden vienti kasvoi vielä, mutta väheni alkuvuonna. n aluetalouskatsaus syksy

10 Koko maassa paperiteollisuuden viennin arvo kääntyi laskuun jo ja mekaaninen puunjalostus kevätkaudella. Elintarviketeollisuuden vienti lisääntyi poikkeuksellisen nopeasti, mutta alkuvuonna viennin kasvu pysähtyi. Kuopion ja Ylä-Savon seuduilla teollisuus vetää vientiä Seuduittainen teollisuusviennin kehitys vuodessa v , v. ja (-6) v. (*Koillis-Savo ja Sisä-Savo koko vienti) Seutukunta v v. (-6) v. Kuopion 5,5 3,4 2,0 Varkauden 4,5 4,6,5 Ylä-Savon,5 25,5 8,9 Koillis-Savon 3,8 6,7 4,3 Sisä-Savon 9,7-6,0-5,4 Viennin kasvu on Ylä-Savossa ja Sisä-Savossa ollut koko maata nopeampaa. Koko maata hitaammin vienti on kasvanut vientivolyymiltään suurella Varkauden seudulla sekä Koillis- Savossa. Kuopion seudulla vienti pääsi nopeaan kasvuun vuodesta 2004 alkaen. Tätä aikaisemmin vienti kasvoi hitaasti. Vuonna ja alkuvuonna vienti kasvoi nopeasti Ylä-Savossa ja Kuopion seudulla. Sisä- Savossa vienti väheni. Kuopion seudun viennin suurimmat alat ovat metalliteollisuus, massa- ja paperiteollisuus, kemia ja mineraaliteollisuus, mekaaninen puuteollisuus ja sähkötekninen teollisuus. Kuopion seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen vienti v. (milj. ) ja viennin muutos/vuosi v , v. ja (-6) v. Vienti milj (-6) Teollisuus 47 5,5 3,4 2,0 Kem. puu.kustant. 04 6,6 6,3 3,7 Kemian teollisuus 96,8 -,0 50,2 Metalli- ja metallituotteet 84 5,3 2,7 35,0 Mekaaninen puuteollisuus 39,0 7,4 -,3 Elektroniikkateollisuus, tietojenkäs. ml 27 3,5 35,8 68, luvun keskimääräinen viennin kasvu Kuopion seudulla on ollut hiukan koko maakuntaa hitaampaa, mutta v alkaen vuosikasvu on ollut 0 8. Nopeinta kasvu on ollut metallija sähköteknisessä teollisuudessa. Kevätkaudella vienti kääntyi laskuun mekaanisessa puuteollisuudessa, mutta kartonkiteollisuus jatkoi kasvuaan. Ylä-Savossa vienti on koko seuranta-ajan kasvanut nopeasti lukuun ottamatta vuosia Kasvu on selvästi koko maata nopeampaa. Suurin volyymi ja paras kasvu ovat metalliteollisuudessa. Ylä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen vienti v. (milj. ) ja viennin muutos/vuosi v , v. ja (-6) v. Vienti milj (-6) Teollisuus 386,5 25,5 8,9 Metalli ja metallituotteet 235 7,0, 26,5 Koneet ja kulkuneuvot 23 7,9 50,5 24,7 Mekaaninen puuteollisuus 84 5,3 0,8-23,2 Syksyllä ja kevätkaudella mekaanisen metsäteollisuuden vienti kääntyi melko jyrkkään laskuun, metalliteollisuuden vienti lisääntyi edelleen. Varkauden seudulla viennin arvon vuotuiset vaihtelut ovat suurten kertatoimitusten ajoittumisen vuoksi suuria, mutta useamman vuoden trendin perusteella viennin kasvu on tällä vuosikymmenellä hidastunut 990-luvusta. Vuosina teollisuuden viennin arvon kasvoi vähemmän kuin maakunnassa keskimäärin. Varkauden seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen vienti v. (milj. ) ja viennin muutos/vuosi v , v. ja (-6) v. Vienti milj (-6) Teollisuus 69 4,5 4,6,5 Saha, massa ja kustantaminen 349 0,6 4,5-6,7 Metalli ja metallituotteet 9 9,0 48,4 6,7 Koneet ja kulkuneuvot 83,4 4,2-3,5 ICT 0-6,0-5,4-53,3 ja kevätkaudella metalliteollisuuden vienti sujui hyvin. Puu- ja paperiteollisuuden vienti kääntyi laskuun loppuvuodesta. n aluetalouskatsaus syksy

11 keskim. vuosimuutos Koillis-Savossa viennin kasvu on ollut maakunnan hitainta. vienti piristyi, mutta kokomaakunnan vauhtiin ei vielä päästy. Viennin kasvu jatkui keväällä. 9 Sisä-Savon viennin kasvu on 2000-luvulla ollut koko maakuntaa parempi. Kuitenkin ja keväällä vienti väheni, mikä johtunee metsäteollisuudesta.3 Palkkasumma Palkkasumman keskimääräinen vuosimuutos kaudella , sekä v. ja tammi-kesäkuussa (-6) KOKO M AA A-X: Kaikki: : Palkkasumma KUOPION SEUTU VARKAUDEN SEUTU YLÄ-SAVON SEUTU KOILLIS-SAVON SEUTU SISÄ-SAVON SEUTU Palkkasummien kasvu ssa ja koko maassa /vuodessa v , v. ja (-6) v. (toimialat A-X) v (-6) v. v. 4,7 6,5 8,3 Koko maa 4,9 5,9 8,4 Palkkasumman vuosikasvu on ssa 2000-luvulla ollut hyvin tasaista. Poikkeuksena oli vuoden ennätyslukema. Alkuvuodesta kaikkien toimialojen palkkasumma kasvoi ssa vielä tätäkin paremmin. Palkkasumman kasvu on 2000-luvun ajan ollut maakunnassa suunnilleen samaa tasoa kuin koko maassa. Teollisuuden palkkasumma on kasvanut koko maata nopeammin. Nopean palkkasumman kasvun taustalla on tuntuvien palkankorotusten ja työllisyyden kasvun ohella yritysten liikevaihdon ennätyksellinen taso vuonna ja hyvä kasvu myös alkuvuodesta. Palkkasumman kasvu on ssa ollut erityisen nopeaa kone- ja kulkuneuvoteollisuudessa, rakentamisessa sekä liike-elämän palveluissa, mm. tietojenkäsittelyssä luvulla palkkasumma on pienentynyt vaatetusteollisuudessa. Kasvua ei juurikaan ole ollut sahauksessa eikä kemiallisessa metsäteollisuudessa. Viime vuonna sellu- ja paperiteollisuuden palkkasumma pieneni. Seuduittainen palkkasumman muutos /vuodessa v.2000-, v. ja (-6) v. v (-6) v. Seutukunta v. Kuopion 5,6 8,2 0,2 Varkauden 3,2 2,2 3,5 Ylä-Savon 4,5 6,0 8,7 Koillis-Savon 4, 5,6 4,0 Sisä-Savon 4,6 3,5 6, 4,7 6,5 8,3 n aluetalouskatsaus syksy

12 Kuopion seudulla palkkasumma on kasvanut koko maata ja muita n seutuja nopeammin. Sisä-Savossa ja Ylä-Savossa kasvu on ollut maakunnan keskimääräisellä tasolla ja Koillis-Savossa tätä hitaampaa. Varkauden seudulla palkkasumman kasvunopeus on hidastunut 990-luvusta. Teollisuuden osuus palkkasummasta vaihtelee merkittävästi seuduittain. Kuopion seudulla teollisuuden osuus oli vuonna 2, Varkauden seudulla 44, Ylä-Savossa 29, Koillis- Savossa 25 ja Sisä-Savossa 8 koko palkkasummasta. Terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelujen (yksityiset ja julkiset) yhteenlaskettu palkkasumma oli Kuopion seudulla kaikista palkoista v.. Kuopion seudulla palkkasumman kasvun vetureita ovat olleet metalli- ja koneteollisuus, liikeelämän palvelut, rakentaminen ja parin viimeisen vuoden ajan sähkötekninen teollisuus. Liikeelämän palveluiden palkkasumma on suurempi kuin teollisuudessa. Kuopion seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi v , v. ja (-6) v. Palkkasumma milj (-6) Kaikki toimialat 49 5,6 8,2 0,2 Teollisuus 73 3,8,6 9,3 Terveydenh. ja sosiaalipalv ,8 6,6,3 Liike-elämän palvelut 88 8,5, 2,9 Kauppa 33 5,2 7,7,0 Rakentaminen 22 8,8 2,9 3, Liikenne 8 4,5 5,8 5,6 Tietojenkäsittely-palvelu 7,3 8,3 4,2 Koneet ja kulkuneuvot 35 9,6 8,6 5,5 Maj. ja ravits.toiminta 35 3, 4,5 5,5 Kemian teoll. 3 2,8 3,3 6,9 Mekaaninen puunjalostus 24,6 0,3-4,0 Kem. puu,kustant. 23,2,7 0,2 Elintarviketeollisuus 20 0,2 0,0 3,9 Elektroniikkateollisuus 9 7,3 0,9 52,0 Metalli ja metallituotteet 2 9,5 9,4-0,2 Teva 9-3,6-5, 4,2 Palkkasumma on laskenut vaatetusteollisuudessa. Kasvu on ollut heikkoa kartonkiteollisuudessa ja puuteollisuudessa, tosin viimemainitussa viime vuonna oli kasvua 0. 0 Tammi-kesäkuussa palkkasumma kääntyi laskuun puuteollisuudessa ja kulkuneuvojen valmistuksessa (mm. veneet). Kasvu pysähtyi metalliteollisuuden ja kartonkiteollisuudessa. Sähköteknisen teollisuuden, koneteollisuuden, liike-elämän palveluiden ja rakentamisen kasvu jatkui alkupuolella nopeana. Ylä-Savossa palkkasumman kasvun veturi oli vuoteen 2006 saakka mekaaninen puunjalostus. Sen kasvu hidastui ja kevätkaudella. Ylä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi v , v. ja (-6) v. Palkkasumma milj (-6) Kaikki toimialat 488 4,5 6,0 8,7 Teollisuus 5,8 0,9 2,2 Kauppa 43 3,9 3, 2, Koneet ja kulkuneuvot 39 6,3 9,9 7,7 Mekaaninen puuteollisuus 34 6,3 3,0 2,4 Liikenne 30 4,2 3,5 7,8 Liike-elämän palvelut 28 8,8,4 4,9 Rakentaminen 26 8,3 7,8-0,6 Elintarviketeollisuus 23 4,5 6,3 4, Metalli ja metallituotteet 2 6,4 8,6 4,8 Maj. ja ravits.toiminta 9 5,6 5,6 5,6 Elektroniikkateollisuus, tietojenkäsittely ml 5 2,5 5,4 8,0 Teva 4-0,6 4,7 8,4 Metalliteollisuuden palkkasumman kasvu on kiihtynyt vuodesta 2004 lähtien ja siitä on tullut selvästi suurin teollisuuden työllistäjä. Elintarviketeollisuudella on tavanomaista suurempi rooli Ylä-Savossa. Sen palkkasumman kasvu on ollut tavanomaista lukuun ottamatta nopeaa kasvua ja keväällä. Rakentamisen palkkasumma kääntyi keväällä laskuun suhdannekäänteen ja hiljentyneen rakentamisen vuoksi. Myös puuteollisuudessa kasvu hidastui keväällä. Varkauden seudulla palkkasumman kasvu on 2000-luvulla hidastunut. Millään toimialalla kasvu ei yllä Kuopion tai Ylä-Savon seutujen tasolle. Tärkein syy hidastuneeseen kasvuun on sellu- ja paperiteollisuuden palkkasumman kasvun pysähtyminen. Useina vuosina se on myös pienentynyt, kuten ja keväällä. Myös ict-alalla palkkasumma on vähentynyt, eniten ja keväällä. Myös majoitusalalla kasvu on ollut hidasta. n aluetalouskatsaus syksy

13 Eniten palkkasumma on kasvanut metalliteollisuudessa, missä kasvu jatkui myös alkuvuodesta. Varkauden seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi v , v. ja (-6) v. Palkkasumma milj (-6) Kaikki toimialat 382 3,2 2,2 3,5 Teollisuus 68 2,4 0,2 2,8 Saha, massa ja kustantam. 62 0,4-0,4-0, Metalli ja metallituotteet 47 4,2 7,4 4,4 Koneet ja kulkuneuvot 6,8 2, 5,4 Liike-elämän palvelut 28 5,7 6,7 6,9 Kauppa 27 4,4 3,0 9,3 ICT 24 -,0-2,7-9,5 Rakentaminen 22 5,5 0,8 7,3 Liikenne 7 6,4 0,5 5,6 Mekaaninen puuteollisuus 3 6,0 9,4,7 Maj. ja ravits.toiminta 7,3 4,0 9,0 Koillis-Savossa palkkasumman kasvussa ei seurantakaudella ole tapahtunut suuria muutoksia lukuun ottamatta teollisuuden palkkasumman laskua Kehitys metalliteollisuudessa on ollut heikohkoa minkä lisäksi kartonkiteollisuus on vähentänyt työntekijöitään. Parasta kasvu on ollut rakentamisessa, liikeelämän palveluissa ja matkailussa. Matkailussa palkkasumman kasvu on viime vuosina kiihtynyt. Kevätkaudella teollisuuden palkkasumma kääntyi laskuun. Koillis-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi v , v. ja (-6) v. Palkkasumma milj (-6) Kaikki toimialat 30 4, 5,6 4,0 Teollisuus 32 3, 5,8-4,2 Liikenne 8 6,3 5,3 0,3 Kauppa 8 2,9 5,0 3,0 Liike-elämän palvelut 8 8,7 3,6 5,6 Rakentaminen 6 0,9 5,6 2,4 Maj. ja ravits.toiminta 6 6, 9,3 7,2 Metalli ja metallituotteet 3-0,6,5 9,4 Sisä-Savossa palkkasumman kasvun veturi on ollut rakentaminen. Teollisuudessa kasvu on ollut keskimääräisellä tasolla. Matkailussa vuotuiset kasvuvaihtelut ovat suuria. Sisä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi v , v. ja (-6) v. Palkkasumma milj (-6) Kaikki toimialat 96 4,6 3,5 6, Teollisuus 7 4,7 0,9 5,4 Kauppa 9 5,2 6,5 2,0 Liike-elämän palvelut 7 5,2 0,5 2,5 Rakentaminen 6 4,3 6,9 7,2 Metalli ja metallituotteet 5 3,9 3,7 3,9 Liikenne 3 0,5 2, 0,6 Maj. ja ravits.toiminta 3 5,3 7,6 7,4 n aluetalouskatsaus syksy

14 2 Bkt:n, alue-bkt:n, liikevaihdon ja palkkasumman vuosikasvut (-6) Maan bkt:n volyymin muutos ) 3,7 6, 5,2 3,9 5,0 2,6,6,8 3,7 2,8 4,9* 4,5* Maan aluetilinpidon arvonl. muutos 2) 3,2 7,6 9, 4,8 8,4 6,4 2,6 0,7 4,8 3,0 6,* n aluetilinpidon muutos 2),3 5,3 6,9,7 4,6 6,9, 2,4 2, 5,7 4,2* Maan liikevaihdon muutos 3) vuoden liikevaihto 366,8 mrd 3,8 9,5 7,5 5,, 3,, 2,5 5,7 5,4 0,7 8,3 9,7 PS:n liikevaihdon muutos 3) vuoden liikevaihto 0,3 mrd -0, 8,5 5,5 3,0 6,7 4,7 2,6 2,5 5,2 6,3 5,3,0 9, Kuopion seudun liikev. muutos 3) vuoden liikevaihto 4,9 mrd -,3 6,6 3,8-2,5 5,0 7,3 3,6 3, 6,3 3,9 8,3,0 2,2 Varkauden seudun liikev. muutos 3) vuoden liikevaihto 2,2 mrd -0,5 3,8 8,3-9,7 0,8 6,5 2,4-3,3 3,9 2,3-4,2 0,7 2,9 Ylä-Savon liikev. muutos 3) vuoden liikevaihto 2,4 mrd 3,5 0,6 9,0, 8,4,4 3,0 6,2 3,2 6, 7,6 3,4 0,0 Koillils-Savon liikev. muutos 3) vuoden liikevaihto 0,5 mrd -,4 4,3 5,5 3,5 8,8 3,4 0,7 4, 3,2 2,3 6,0 0,0 5,9 Sisä-Savon liikev. muutos 3) vuoden liikevaihto 0,4 mrd -0, 5,2 -,7 5,4 9,6,9 5,7 5,7 6,4 3,6 8,7 4,4 7,3 Maan vienti (D) muutos 3) vuoden vienti 68278,3 M 4,6 8,2 2,7 6,6 2, -0,2-2,0-3,0 6,9 4,2 7,3 8, 6,9 PS:n vienti (D) muutos 3) vuoden vienti 627, M 9, 6,6 6,9 -, 9,9-0,8 2,3-3,5 7,4 7,5 -,3,2 7,0 Kuopion seudun (D) vienti muutos 3) vuoden vienti 46,6 M -3,2 3,9,9-3,7 6,0-2,5-7,4-0,5 0,0,2 7,8 3,4 2,0 - Varkauden seudun (D) vienti muutos 3) vuoden vienti 69,4 M 3,0 9,0 28,8 20,4 7,4,5 9,3-7,9 5, 26,7-5,2 4,6,5 Ylä-Savon vienti (D) muutos 3) vuoden vienti 386, M 25, 8,7 3,5 5,2 29,8-5,3-4,9 5,2 3,0 7,3 6,8 25,5 8,9 Koillis-Savon vienti (A-X) muutos 3) vuoden vienti 92,8 M 8,9 0,5-0,7 9,0 7,2 -,6 7,5-3,0-0,7 5,4 0,4 6,7 4,3 Sisä-Savon vienti (A-X) muutos 3) vuoden vienti 54,4 M 2,3-9,7-9,8 22,7 22,0 6,0 0,6 2,0 5,6 3,0 7,0-6,0-5,4 Maan palkkasumman muutos 3) vuoden palkkasumma 39277,4 M 5,5 5,0 6,8 4,6 6,5 6,9 3,2 3,4 4,5 4,5 4,5 5,9 8,4 PS:n palkkasumman muutos 3) vuoden palkkasumma 255,2 M 6,3 5,6 5,5 4,4 5,0 5,0 3,9 4,5 4,5 4,2 4,3 6,5 8,3 Kuopion seudun palkkasumman muutos 3) vuoden palkkasumma 49,2 M 4,8 4,5 4,7 3,6 6,2 6,2 4,0 5,6 4,9 4,9 4,8 8,2 0,2 Varkauden seudun palkkasumman muutos 3) vuoden palkkasumma 382,3 M -,7 2,4 7,3 2,7 5,5 5, 2,4 3,2 3,2,7 2,4 2,2 3,5 Ylä-Savon palkkasumman muutos 3) vuoden palkkasumma 488,0 M 3,9 5,3 7,0 4,3 2,4 5, 4,6 3,8 4, 5,9 4,5 6,0 8,7 Koillis-Savon palkkasumman muutos 3) vuoden palkkasumma 30,2 M,8 4,2 7,4 2,6 6,5 4, 3,9 4,7 2,2 2,9 2,6 5,6 4,0 Sisä-Savon palkkasumman muutos 3) vuoden palkkasumma 96, M 2,8 3,0 2, 2,9 2,8 3,7 6,7 4, 7, 3,3 5,6 3,5 6, ) Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, reaalimuutos 2) Tilastokeskus aluetilinpito, arvonlisäys, reaalimuutos 3) Tilastokeskus, liiketoiminnan kuukausikuvaaja, alv-velvollinen liiketoiminta, nimellishintaan n aluetalouskatsaus syksy

15 Työvoimavarat ja työllisyys Muuttotappio pienentynyt, ikärakenne vanhenee Työttömyys aleni ennätysvauhdilla Muuttoliike ssa v (-9) Vuosi Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Kokonaisnettomuutto (-9) Viime vuosien väestökato on ollut vain neljäsosa 990-luvun lopun tasosta. Vuosina väestötappio on vuosittain ollut -0,28 väestöstä väestö väheni -0,23 (577 henkeä) ja -0,28 (626 henkeä) n ja koko maan työttömyysaste v POHJOIS-SAVO Koko maa Muuttotappion määrä on huippuvuosista vähentynyt. Muuttotappiota on pienentänyt myös siirtolaisuus. on 0 vuoden aikana saanut 3000 siirtolaista, joista puolet on tullut Kuopioon. Rautavaaraa lukuun ottamatta siirtolaisten määrä on kasvanut kaikissa kunnissa. Maakunnan osuus Suomeen tulleista siirtolaisista on 2,5. Vanhenevan ikärakenteen vuoksi luonnollinen väestönmuutos eli syntyvien ja kuolevien erotus vähentää väestöä, jatkuvasti kasvavassa määrin. Toinen ikärakenteesta johtuva muutos on työikäisen väestön ikääntyminen. Itä-Suomessa n väestörakenne on nuorin. Seututasolla vain Kuopion seudun väestömäärä on kasvanut, sekä syntyvyyden että vuosittain vaihtelevan muuttovoiton ansiosta. Kasvu Kuopion seudulla on suhteellisen pientä verrattuna muihin suuriin kaupunkiseutuihin. Suurehko osa muuttajista on sijoittunut kehyskuntiin, jotka vetävät keskimääräistä korkeatuloisempia muuttajia. Muut seudut ovat menettäneet väestöään sekä muuttotappion että kuolleiden enemmyyden vuoksi. Viime vuosien työpaikkamenetykset ovat lisänneet väestökatoa Varkaudesta. Toisaalta työpaikkamäärän kasvu Ylä-Savossa ei ole vielä kääntänyt muuttoliikettä positiiviseksi, vaikka merkkejä paremmasta kehityksestä on ajoittain. Lähde: Työministeriö Työttömiä työnhakijoita oli n työvoimatoimistoissa vuonna keskimäärin 685 eli 0, prosenttia työvoimasta. Työttömien määrä aleni edellisestä vuodesta -0,9 eli eniten sitten vuoden 989. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alenema on ollut keskimäärin runsaat -6 vuodessa, joten viime vuoden työttömyyden lasku oli poikkeuksellisen suuri. Taustalla oli työvoiman runsas kysyntä. Työttömien määrää supisti osaltaan ikääntyneimpien siirtyminen työvoimasta eläkkeelle. Vuoden lopussa työttömyyseläkkeellä olevia oli 6 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Määrä kasvaa vielä vuonna 2009, koska mahdollisuus työttömyyseläkkeeseen on ennen vuotta 950 syntyneillä, vuotta täyttäneillä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työikäisessä väestössä lisääntyi myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä. Eläkkeelle siirtymisen lisääntyminen johtunee suurten ikäluokkien lähestyvästä eläkeiästä ja pohjoissavolaisten korkeasta sairastavuudesta, mikä johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle jo ennen varsinaista vanhuuseläkettä. n aluetalouskatsaus syksy

16 Työttömien määrän voimakkaasta alenemisesta huolimatta n työllisyysaste työllisten osuus työikäisistä - laski viime vuonna edellistä vuodesta -,3 prosenttiyksikköä. Työllisyysaste oli 62,5, kun koko maan luku on 69,9. n ohella ainoastaan Pohjois-Karjalassa työllisyysaste laski, kun muualla maassa se nousi. Työllisten määrä putosi lähes kahdella tuhannella, kun julkiset palvelut ja maatalous menettivät runsaat neljätuhatta työpaikkaa, vaikka korkeasuhdanne toi muille toimialoille uusia työpaikkoja. Maatalouden työllisten määrä on supistunut kymmenessä vuodessa miltei -. Työllisten määrä kasvoi mm. liike-elämän palveluissa, rakentamisessa ja kaupassa. Työllisten määrä väheni julkisella sektorilla ja varsinkin kunnissa. Tästä huolimatta julkisen sektorin osuus työllisistä oli viime vuonna vajaa kolmannes, kun koko maan luku oli runsas neljännes. Alkuvuonna työllisyysaste kääntyi uudelleen nousuun, mikä osin johtuu vuoden takaisesta heikosta vertailuajankohdasta. Työttömyyden alenemisen perusteella tarkasteltuna korkeasuhdanne saavutti huipputasonsa syksyllä 2006 ja alkuvuonna. Kysynnän tasaantuminen alentaisi normaalissa suhdannetilanteessa työttömyyttä lähivuosina noin 5-6 prosentin vuosivauhdilla, mutta meneillään olevan laskusuhdanteen ja mahdollisen taantuman vuoksi työttömien määrä kääntynee ensi vuonna lievään nousuun. Eläkkeelle siirtymisen osuus työttömien määrän vähenemisessä on noin 3, mikä ei riittäne pitämään työttömyyttä laskusuunnassa. Työttömyyden kasvu kohdistuu ensi vaiheessa rakentamiseen ja vientiteollisuuteen ja leviää myöhemmin palveluihin, myös julkiselle sektorille. Rakennustyössä työttömien määrä on jo selkeässä kasvussa. Rakenteellinen työttömyys on osoittautunut odotetun sitkeäksi ja sen purkamiseen vaaditaan uudelleen koulutusta, jolla huonosti työllistäville aloille kouluttautuneet saadaan ohjattua työllistäville aloille. Jotta uutta rakenteellista syntymistä ei pääsisi syntymään, olisi myös ammatillisen koulutuksen osuttava aiempaa paremmin kohdalleen ikäluokkien pienentyessä. Rakennetyöttömien määrä on alentunut viimeisen viiden vuoden aikana n. 35 prosenttia, mutta rakennetyöttömiä on edelleen hiukan yli puolet kokonaistyöttömyydestä. Työttömistä työnhakijoista yli puolet edusti viime vuonna ammatteja, joista oli hyvin vähän tai ei lainkaan kysyntää työmarkkinoilla esimerkkeinä ammattitaidottomat, toimistotyöntekijät, elektroniikkaja tietotekniikka-asentajat ja ompelijat. 4 Ikäryhmittäin tarkasteltuna työttömien määrä kasvoi viime aikoina ainoastaan yli -vuotiaiden joukossa, mutta suhdannekäänteen jälkeen myös nuorten työttömyys on kääntynyt kasvuun. Yli 55-vuotiaiden työllisyysaste (47,5 ) on noussut 2000-luvulla lähes 5 prosenttiyksikköä ja on jo ylittänyt selvästi 9-luvun lopun tason. Alle - vuotiaiden osalta ollaan sen sijaan vielä kaukana tuon ajan lukemista. Alkuvuonna ssa oli vain muutamia yksittäisiä irtisanomisia, jotka liittyivät lähinnä laajempaan tuotannon uudelleen organisointiin. Syksyllä on tullut ilmoituksia irtisanomisista sekä laajoja lomautuksia, jotka saattavat ensi vuoden puolella muuttua irtisanomisiksi. Yt-neuvotteluja käytiin viime vuonna lähinnä prosessi-, puunjalostus-, elintarvike-, majoitus- ja ravitsemus- ja it-aloilla sekä eri alojen hallintosektoreilla. Kaikkiaan yt-neuvottelujen piiristä arvioitiin irtisanotuiksi joutuneen alueella noin 0 henkilöä. Lisäksi alle 0 hengen yrityksistä on irtisanottu arviolta henkeä. Vuoden osalta jo tiedossa olevat toimet aiheuttavat selkeän muutoksen lomautusten ja tuotannollis-taloudellisten irtisanomisten määrässä verrattuna viime vuosina totuttuihin lukuihin. Työllisyyden koheneminen siirtyy muutamalla vuodella Alkuvuoden kansainvälisen taloustilanteen valossa talouskasvu hidastuu, joten myös työllisyyden koheneminen hidastuu ja on ensi vuonna pitkän aikavälin muutossuuntaa heikompi. Työttömyys kääntynee lievään nousuun, vaikka eläkkeelle siirtyminen lisääntyykin entisestään. Pitemmällä aikavälillä työllisyyden odotetaan edelleen paranevan, mutta melko hitaasti. Eläkkeelle siirtymisen lisääntyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen alentavat työttömyyttä hitaammassakin talouskasvussa. Koko maan talouskasvu ei saisi pidemmäksi aikaa laskea alle 2 prosenttiyksikön, koska sitä julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoittaminen ei kestä. 200-luvulla työvoiman tarjonnan supistuminen ja täystyöllisyyden saavuttaminen rajoittavat työllisyyden nousua ja myös talouskasvua, mikäli tuottavuuskehitys ei parane. n aluetalouskatsaus syksy

17 Avoimien markkinoiden kysyntä näyttää Pohjois- Savossa taantuvan rakentamisessa, rakentamiseen liittyvässä konetuotannossa ja vientiteollisuudessa, mm. veneenrakennuksessa. Rakennusalalla kysyntä on hiljentynyt viime vuoden korkeasuhdanteesta. Voimakkaimmin kysyntää lisäsi v. kuljetusala, mutta lähivuosien uhkaksi on tullut polttoaineiden hintojen nousu ja viime kuukasina myös kuljetusten kysynnän väheneminen. Henkilöstöpalveluyritykset ja yhteyspalvelukeskukset tarjoavat koko ajan runsaasti uusia työpaikkoja, mutta kysynnän pysyvyys on laskusuhdanteen vuoksi epävarmalla pohjalla. Suurempia työpaikkalisäyksiä on tulossa palvelujen, kaupan ja logistiikan piiriin Kuopion ympäristössä sekä mahdollisesti myös uusia teollisia työpaikkoja eteläisen Kuopion yritysalueille. Ylä-Savon metallija ajoneuvoteollisuuden ohella työpaikkalisäyksiä tuo ajan mittaan maakuntien rajalla sijaitseva Talvivaaran nikkelikaivos, jonka vaikutukset ulottuvat varsinaisen kaivostoiminnan ja rakentamisaikaisen työvoiman tarpeen lisäksi mm. kuljetusalalle. Varkaudessa äkillisen rakennemuutosta kompensoi mm. akkutehtaaseen ja bioenergian osa-alueille syntyvät työpaikat. Keski-Savossa energia-alalla on hyvät kasvunäkymät ja matkailulla Koillis-Savossa. Vaikeuksia työvoiman saatavuudessa Vuonna oli avoimia paikkoja työvoimatoimistoissa tarjolla runsas viidennes enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoiman saatavuuteen liittyvät vaikeudet lisääntyivät. Työvoimatoimistojen ilmoitusten mukaan eniten ongelmia koettiin konepaja- ja metallialalla. Rakennusalalla tilanne tasaantui hieman. Toiseksi eniten rekrytointiongelmia kärsineeksi alaksi nousikin myyntityö ja kauppaedustus, jossa ongelmia oli erityisesti yhteyspalvelukeskusten työvoiman hankinnassa. Rekrytointiongelmat pahenivat eniten vuonna kuljetusalalla, varsinkin yhdistelmäajoneuvonkuljettajien kohdalla. Työvoiman kysyntä kohdistuikin suurelta osin jo ennestään rekrytointiongelmista kärsiville aloille. Sen sijaan alat, joissa työvoimaa olisi ollut eniten tarjolla, kärsivät kysynnän puutteesta. Tämä aiheutti rakenteellisen työttömyyden hidasta purkautumista ja johti yhtä aikaa esiintyvään pulaan osaavasta työvoimasta ja kohtalaisen korkeaan työttömyyteen. Tilanne tasoittunee heikentyneen suhdannetilanteen osalta monilla toimialoilla. Vaikutukset jäänevät pienimmiksi kuitenkin metallialalla. Poistuma pysyy runsaana lähivuodet, joten työpaikkojen tarjonta pysyy oletettavasti kohtuullisella tasolla. 5 Metallialalla hyvän suhdannetilanteen ja vilkkaan yritystoiminnan vuoksi työvoiman saatavuusongelmia - ainakin hetkellisesti - on ollut Iisalmen ja Kuopion ympäristössä. Rakennusalalla työmarkkinat ovat hiljenneet, vaikkakin Saaristokaupungin rakentaminen ja asuntomessut saattavat auttaa pitämään työvoiman kysyntää yllä heikompina aikoina. Jos jatkaa nopean kasvun uralla, saavutetaan täystyöllisyyden taso vuosien 200 ja 205 välisenä aikana. Hitaan kasvun vaihtoehdossa työttömyys laskee tälle tasolle vuoden 205 jälkeen. Rekrytointiongelmia esiintyi syksyllä lähinnä metalli- ja hoitoalalla sekä osittain myös myynti- ja kauppaedustustyössä (cc-palvelut). Toisenlaisia työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia on muodostumassa aloille, joilla työvoiman kysyntä on heikkoa, mutta uutta, koulutettua työvoimareserviä kasaantuu. Esimerkiksi toimistotyöntekijöiden työttömyysaste on noussut 2000-luvulla korkeaksi. Työttömyysaste on ollut nousussa myös mainos- ja markkinointialalla sekä atk-alalla. Teollisuudessa tilanne on kahtiajakautunut: metalli- ja osittain myös puuala ovat viime aikoihin saakka työllistäneet hyvin, kun taas työttömyys on nousussa tevanake-, elintarvikeja massa- sekä paperityön ammateissa. Alueellinen näkökulma Muutaman vuoden sisällä työvoiman riittävyys kasvaa todelliseksi ongelmaksi pienissä n kunnissa, joissa uutta työvoimaa ei juuri tule työmarkkinoille. Muuttotappion ja eläkkeelle siirtymisen seurauksena väestön ikä- ja koulutusrakenne vinoutuvat yhä enemmän, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä harvemmin. Ikääntymisen vaikutukset näkyvätkin eri tavoin Kuopion seudulla ja muualla maakunnassa. Muuttoliike vinouttaa maaseudun työvoiman rakennetta korkeampiin koulutuksiin hakeutuvien nuorten muuttaessa pois ja vaikeuttaa työvoiman korvaamista erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Toisaalta pendelöinti kaupungista maaseudulle päin ei ole edelleenkään riittävässä määrin lisääntynyt. Kaiken kaikkiaan syrjäisempien kuntien ja yksipuolisten työmarkkina-alueiden työvoimavarat ja samalla taloudellisen kasvun mahdollisuudet heikkenevät. Kuntien vetovoiman ja suurimpien työpaikkakeskittymien kehityksen säilyttäminen riittävänä on ainoa mahdollisuus saada tulevaisuudessa myös syrjäisemmille alueilla korkeammin koulutettujen ammattien osaajia. Uhkana ovat työllisyysasteiden erojen repeämät maakunnan kehittyvien kuntien ja reunaalueiden välille. n aluetalouskatsaus syksy

18 Haasteet Suhdannekäänteen vuoksi jo vanhentuneiden Etlan ennusteiden mukaan n työllisyysaste kohoaisi lähivuosina vajaan prosentin vuosivauhtia. Työministeriön tilastoinnin mukainen työttömien määrä painuisi keskimäärin alle 0 000:een vuonna 200. Vuonna 202 työttömiä olisi reilut henkilöä. Määrä olisi suunnilleen puolet vuoden 2000 tasosta ja tarkoittaisi työttömyysasteen painumista noin 7 prosentin tienoille. Tämän hetken suhdannekuvan vuoksi edellä mainittu näkemys on liian toiveikas. Työllisyystilanne voinee kohentua uudelleen aikaisintaan , jolloin päästään uudelleen ennusteessa hahmotellulle kehitysuralle. 6 Lähivuosien laaja eläkkeelle siirtyminen ei tapahdu koko maassa yhtä aikaa. Työvoiman ikärakenteen ja runsaan sairastavuuden vuoksi eläköityminen on alkanut ssa muuta maata aikaisemmin. Ikääntymisestä huolimatta Etla ennustaa työvoiman määrän olevan ssa niukassa kasvussa. Työllisyysasteen nostaminen ja työllisten määrän ylläpitäminen on alueella haastavaa maatalouden edelleen jatkuvan rakennemuutoksen ja julkisen sektorin suuren koon vuoksi. Mm. valtion tuottavuusohjelma vähentää työpaikkojen määrää julkisella sektorilla lähivuosina. Eläkeläisten määrän kasvun aiheuttama verotulojen putoaminen puolestaan pienentää kuntien mahdollisuuksia palkata julkisten palvelujen tarvitsemaa työvoimaa, jos yksityiseltä sektorilta eläkkeelle siirtyvien tilalle ei onnistuta palkkaamaan uutta työvoimaa. Julkiselle taloudelle tulee vaikea ongelma samanaikaisesta eläkeläisten ja työttömien lisääntymisestä. n aluetalouskatsaus syksy

19 7 Väestö, työttömyys, työvoima ja muuttoliike kokonaisväkiluku ssa ) nettomuutto (sis.siirtolaisuuden) ) syntyneiden enemmyys ) työttömyysaste (Työministeriö) 2) 5,8 0,0 5,3 20,8 2,3 2,5 20,8 9,4 8,0 7, työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 70, 66,9 6,8 55,9 55,3 56,3 56,4 55,5 56,6 työttömät (Työministeriö) muutos ed. vuosi muutos / vuosi 75,8 58, 29,9,8-2,3-3,5-7,6-6,9-5,2 työvoima (TK/työvoimatutkimus) työllinen työvoima (TK/työvoimatutkimus) Koko maan työttömyysaste (Työministeriö) 4, 8,3 4,3 9,3 9,9 8,8 7,9 6,4 4,7 3,9 työttömyysaste (TK/työvoimatutkimus) 3,2 6,6,7 6,3 6,6 5,4 4,6 2,7,4 0,2 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 74, 70 64,7,6 59,9 6, 6,9 62,9 64, kokonaisväkiluku ssa ) syyskuu nettomuutto (sis.siirtolaisuuden) ) tammi-syyskuu syntyneiden enemmyys ) tammi-syyskuu työttömyysaste (Työministeriö) 2) 6,0 5, 4, 3,4 3,2 2,6,3 0, 8,6 syyskuu työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 6,3 59,8,4 6,6 62, 63,3 63,8 62,5 6,2 3.vuosineljännes työttömät (Työministeriö) syysk - muutos ed. vuosi syysk. - syysk. - muutos / vuosi -5,3-4,3-8,9-4,9 -,9-4,4-8,8-0,9-6,8 syysk. - syysk. työvoima (TK/työvoimatutkimus) vuosineljännes työllinen työvoima (TK/työvoimatutkimus) vuosineljännes Koko maan työttömyysaste (Työministeriö) 2,6,7,3,, 0,8 9,5 8,2 7,0 syyskuu työttömyysaste (TK/työvoimatutkimus) 9,8 9, 9, 9 8,8 8,4 7,7 6,9 5,6 3.vuosineljännes työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 66,9 67,7 67,7 67,3 67, ,9 69,9 67,8 3.vuosineljännes ) sisältää n maakuntaan siirtyneen Kangaslammin 2) Kangaslammin tiedot mukana vuodesta 99 n aluetalouskatsaus syksy

20 8 2. n kehityskuva 2. Maakuntien vertailu , vuosi ja tammimaaliskuu Liikevaihto Kokonaisliikevaihdon muutos () keskimäärin kaudella , , sekä tammimaaliskuussa Satakunta Keski-Pohjanmaa Lappi Itä-Uusimaa Päijät-Häme Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Vuoden tammi-maaliskuun tilastojen perusteella ei kannata tehdä päätelmiä koko vuoden kehityksestä, sillä lyhyen jakson tilastoissa on varsinkin pienissä maakunnissa satunnaista vaihtelua. Kuitenkin kasvu ssa vuonna saattaisi hidastua edellisestä vuodesta. Vuosina liikevaihto kasvoi Pohjois- Savossa 4,7 vuodessa, millä sijoitutaan maakuntavertailussa 5. sijalle eli keskimääräistä heikommaksi. Pohjois-Karjalassa kasvu oli vähän, 0,2 - yksikköä, parempaa ja Etelä-Savossa ja Kainuussa heikompaa. Nopeinta kasvu oli Itä-Uusimaalla, Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Vuosina vuosikasvu oli ssa 4,2 vuodessa ja sijoitus maakuntien kesken kolmanneksi heikoin. on 2000-luvulla kyennyt hivenen parantamaan suhteellista asemaansa ja myös näyttänyt kyvyn muita nopeampaan kasvuun noususuhdanteessa. Pirkanmaa Uusimaa Keski-Suomi Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Kymenlaakso Pohjois-Karjala tammi-maalisk. Lähde: Tilastokeskus Liikevaihdon ja teollisuuden viennin kehityskuvioissa maakunnat on järjestetty vuoden kasvunopeuden mukaan. Vuonna yritysten liikevaihto kasvoi Pohjois- Savossa ennätyksellistä vauhtia. Kasvu Pohjois- Savossa oli maakunnista kolmanneksi nopeinta, vain Satakunnassa ja Keski-Pohjanmaalla se oli parempaa. n aluetalouskatsaus syksy