POHJOIS-SAVON ALUETALOUSKATSAUS kesä 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-SAVON ALUETALOUSKATSAUS kesä 2007"

Transkriptio

1 1 POHJOIS-SAVON ALUETALOUSKATSAUS kesä 2007

2 2 Tiivistelmä Ohjelmakausi piristi a Yritysten liikevaihdon kasvu lähes saavutti koko maan kasvuvauhdin. Kasvu on tällä vuosikymmenellä nopeutunut ssa ja hidastunut koko maassa kauteen verrattuna. Kuopion seutu kasvoi vuodessa 1,8 % ja vuodessa 5,2 %. Sisä-Savon seudulla kasvu nopeutui kolminkertaiseksi aikaisempaan verrattuna (2,0 % /5,8 %). Ylä-Savon kasvu (6,0 % / 4,8 %) säilyi korkealla noin tasolla. Myös Varkauden seudun kasvu (2,5 % / 4,3 %) on nopeutunut, mutta v liikevaihto aleni n. 2 %. Viennin kasvu lähes saavutti koko maan kasvuvauhdin Viennin kasvu on piristynyt Kuopion ja Sisä-Savon seudulla edelliseen ohjelmakauteen verrattuna ja Ylä- Savon vienti on jatkanut korkealla tasolla. Varkauden seudulla viennin kasvu on hidastunut. Toimialojen kehitys Kasvun vetureina kaudella ovat olleet koneet, kulkuneuvot, tietojenkäsittely ja muut liikeelämän palvelut sekä liikenne, mekaaninen puu ja rakentaminen. Puusepänteollisuuden liikevaihto kääntyi laskuun v Hitaan kasvun aloja ovat olleet mm. vaatetus, sähkötekniikka, kemia, kaivostoiminta, majoitus- ja ravitsemistoiminta, kemiallinen puunjalostus ja kustantaminen Väestö ja työllisyys Maakunnan muuttotappiot ovat pienentyneet vuosikymmenen vaihteesta kolmanteen osaan. Ikärakenteen vanheneminen kiihtyy ja sen seurauksena luonnollinen väestönkasvu on päättynyt 10 vuotta sitten. Työttömyys on vähentynyt koko maata ripeämmin ja työllisyysaste kasvanut nopeammin kuin koko maassa. Kuopion työpaikkakasvu lisää väestöä Kuopion ympäristökunnissa. Suhdannenäkymät Teollisuuden ja rakentamisen lähiajan suhdannenäkymät ovat keskimääräistä paremmat: odotetaan tuotannon kasvua ja kapasiteetista ja työntekijöistä on ajoittain pulaa. Myös palvelualoilla uskotaan myynnin kasvuun ja henkilökuntaa palkataan lisää. Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi lienee viimeinen, joten mm. rakennerahastoresurssit on vaikuttavuuden lisäämiseksi kohdennettava yhteisesti valittuihin teemoihin. Ohjelmakaudella on luotava kestävät kehitystoiminnan puitteet ja tehokkaat yhteistoimintaverkostot.

3 3 Sisällysluettelo 1. ALUETALOUS POHJOIS-SAVOSSA Liikevaihto Vienti Palkkasumma Työvoimavarat ja työllisyys POHJOIS-SAVON KEHITYSKUVA Toimialojen trendit 1995 joulukuu Toimialojen muutokset 2006 ja Maakuntien vertailu , ja TEOLLISUUDEN, RAKENTAMISEN JA PALVELUIDEN SUHDANTEET EK:N MUKAAN... 31

4 keskim.vuosimuutos % 4 1. ALUETALOUS POHJOIS-SAVOSSA 1.1. Liikevaihto Liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos kaudella , sekä vuonna 2006, % KOKO M AA POHJOIS-SAVO KUOPION SEUTU VARKAUDEN SEUTU YLÄ-SAVON SEUTU KOILLIS-SAVON SEUTU ( tieto puuttuu) SISÄ-SAVON SEUTU Vuoden 2006 aikana koko maan yritysten liikevaihdon kasvu nopeutui huimasti 10,6 %:iin edellisen vuoden 5,5 %:sta. ssa toimivien yritysten kasvu hidastui 6,3 %:sta 5,3 %:iin. ssa liikevaihdon kasvun hidastuminen johtui Varkauden seudun kasvun jyrkästä pudotuksesta 12,3 % kasvusta vuonna 2005 viime vuoden -1,8 % laskuun. Muilla seuduilla kasvu oli parempaa kuin tällä vuosikymmenellä keskimäärin, mutta ei silti yltänyt koko maan kasvutasolle. n kasvuvauhti kiihtyi selvästi vuoden 2006 loppupuolella, kun koko maassa kasvu hidastui. Pidemmän aikavälin vuosien ja aikavälien tarkastelussa havaitaan, että on hitaasti saavuttanut koko maan liikevaihdon kasvunopeutta. ssa kasvu oli 4,7 %, koko maassa 5,6 %. Maakunnan kasvunopeuden paraneminen johtuu Kuopion seudusta, joka on lopultakin kyennyt nostamaan kasvuvauhtiaan 19-luvun loppupuolen vajaasta 2 %:sta reiluun 5 %:iin vuosina Viime vuosina kasvuvauhti on parantunut huomattavasti myös pienellä Sisä-Savon alueella ja teollisuudessa merkittävällä Varkauden seudulla, lukuun ottamatta vuosia 2003 ja Ylä- Savossa kasvuvauhti on koko seurannan ajan ollut lähellä koko maan tasoa, lukuun ottamatta viime vuotta. Vuonna 2006 nopeinta kasvu oli Sisä-Savossa (7,7 %) ja Kuopion seudulla (6,9 %). Näiden seutujen kasvu on ollut maakunnassa nopeinta 2000 luvulla. Ylä-Savo ylsi sinänsä hyvään 5,5 %:n kasvuun, mutta Varkauden seudulla liikevaihto laski -1,8 % edellisestä vuodesta. Sisä-Savossa liikevaihdon kasvu nousi viime vuonna 7,7 %:iin, mikä ylittää vuosien keskimääräisen 5,8 %:in tason. Kasvun kiihtyminen perustuu elintarviketeollisuuden, kaupan, liike-elämän palveluiden ja rakentamisen menestykselle. Elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi keskimäärän vuosittain 6 %, mutta viime vuonna kasvu kiihtyi 18 %:iin. Metalliteollisuus kasvoi vuosina keskimäärin 12 % ja viime vuonna 2 %. Puuteollisuus kasvoi vuosittain 5 % ja viime vuonna 2 %:n luokkaa. Kaupassa ei ollut kasvua lainkaan (v oli 5 %) ja liikenteen kasvu oli viime vuonna vain 1 %. Kuopion seudun yritysten liikevaihdon kasvu on 2000-luvulla kiihtynyt yli kaksi kertaa nopeammaksi kuin 19-luvun loppupuolella. Kuopion seutu on vuosina päässyt koko maan kasvutasolle (maa 5,6 %, seutu 5,2 %). Vuonna 2006 liikevaihto kasvoi Kuopion seudul-

5 5 la vuosikymmenen toiseksi nopeita vauhtia 6,9 %, mutta koko maa kiihdytti lähes ennätykselliseen 10,6 %:n kasvuun. Hyvän kasvutason saavuttaminen Kuopion seudulla perustuu moniin toimialoihin, seudun historia huomioiden ehkä yllättäen etupäässä teollisiin aloihin. Aktivoituneen elinkeinopolitiikan ja yritystoiminnan tulokset alkavat nyt näkyä myös aluetilastoissa. Kuopiossa tapahtui 19-luvulla teollinen rakennemuutos, kun vanha puunjalostus-, elintarvike- ja vaatetusteollisuus supistui voimakkaasti. Liikevaihto on kasvanut nopeasti vuodesta 2003 lähtien metalli- ja koneteollisuudessa ja vuodesta 2004 lähtien kulkuneuvojen (veneiden), kartongin ja kemian tuotteiden valmistuksessa. Myös sähköteknisten tuotteiden tuotantotaso kohosi huomattavasti vuonna Tietojenkäsittelyn aikaisempi pitkä ja nopea kasvukausi päättyi 2001, mutta kasvu parani taas Mekaanisen puunjalostuksen kasvu pysähtyi vuoden 2003 jälkeen. Sen liikevaihto supistui -7,2 % vuonna 2005 ja -6,7 % viime vuonna. Puusepänteollisuuden tuotantoa on lopetettu ja siirretty alueelta pois, eikä uusia laajennusinvestointeja viime aikoina ole tehty. Viime vuonna nopeimmin liikevaihtoaan lisäsivät kulkuvälineet 22 % (13 % vuosina ), kartonki ja kustantaminen 19 % (5 %), koneet ja laitteet 18 % (13 %), metallituotteet 9 % (10 %), elintarvikkeet 8 % (4 %), sähkötekniikka 7 % (5 %) ja liikenne 7 % (5 %). Hitaampaa kasvu oli mekaanisessa puunjalostuksessa -7 % (-0,2 %), vaatetuksessa -3 % (-3 %), majoituksessa ja ravitsemuksessa (2 %), tietojenkäsittelyssä 2 % (2 %), rakentamisessa 3 % (4 %), yksityisissä terveys- ja sosiaalipalveluissa 5 % (8 %), kaupassa 5% (5 %), kemianteollisuudessa 5 % (2 %) ja liike-elämän palveluissa 6 % (9 %). Ylä-Savon yritysten liikevaihto kasvoi maakunnassa nopeimmin 19-luvulla ja samalla tasolla koko maan kanssa luvulla hyvä kasvuvauhti on jatkunut, mutta hiipuen hivenen koko maata, Sisä-Savoa ja Kuopion seutua hitaammaksi. Vuosina yritysten liikevaihto kasvoi Ylä-Savossa 4,8 % ja viime vuonna 5,5 %. Hyvä liikevaihdon kasvu on perustunut puu- ja metalliteollisuuden menestykseen ja vilkkaaseen rakentamiseen. Viime vuonna jatkui hyvä kasvuvauhti koneiden ja kulkuneuvojen (tol 29 ja 34-35) valmistuksessa 10 % (v %), metallituoteteollisuudessa 8 % (8 %) ja varsinkin sahoilla 18 % (4 %). Sen sijaan jalostettujen puutuotteiden kasvu pysähtyi (0,4 %), kun alan kasvu oli 11 % vuodessa. Taustalla on mm. puusepänteollisuuden alihankinnan ostojen siirtoja ulkomaille sekä sahatuotteiden kysynnän kasvu ja puun saatavuuden heikkeneminen, mitkä ovat rajoittaneet laajennusinvestointeja puunjalostuksessa. Rakentamisen liikevaihto kasvoi 12 % (6 %) ja liikenteen 5 % (5 %). Hitaampaa vuonna 2006 kasvu oli vaatetusteollisuudessa -6 % (v keskim. -1 %), majoituksessa ja ravitsemuksessa -1 % (2 %), liikeelämän palveluissa 0 % (8 %), kaupassa 1 % (2 %), sähkötekniikassa ja ohjelmistoissa 4 % (11 %) ja elintarvikkeissa 4 % (2 %). Varkauden seudulla yritysten huipputason liikevaihdon kasvut ja jyrkät laskut vaihtelevat voimakattiloiden viennin suurten kertatoimitusten kirjautumisen mukaan. Sellulaitteiden viennissä vuotuiset vaihtelut ovat hiukan pienempiä. Tämän lisäksi liikevaihdon ja viennin vaihteluja aiheuttavat paperin ja metallituotteiden hintatasot. Näistä syistä yhden vuoden muutosten perusteella ei kannata tehdä liioiteltuja päätelmiä. Lisäksi osa monikansallisesta yritystoiminnasta ei tilitä koko liikevaihtoaan ja vientiään Suomeen. Metsäteollisuus (538 M v.2006) sekä metallisähkötekninen teollisuus vuorottelevat liikevaihdoltaan suurimpina aloina. Viime vuonna metallituotteiden liikevaihto oli 135 M, koneiden 217 M ja ict:n 133 M. Kaupan liikevaihto oli 3 M. Vuoden 2007 aikana suuri osa sähkötekniikan ja ohjelmistojen liikevaihdosta siirtyy Kuopion seudulle. Varkauden seudun yritysten liikevaihdon keskimääräinen kasvuvauhti on 2000 luvulla ollut 19-luvun loppupuolta parempi. Vuosina kasvua oli 4,3 %, mutta viime vuonna liikevaihto laski -1,8 %. Vuoden 2006 aikana koneiden ja laitteiden (sekä kulkuneuvovalmistuksen) liikevaihto kasvoi 32

6 keskim.vuosimuutos % 6 % (14 % keskimäärin vuodessa v ). Kasvua oli myös edellisenä vuonna 31 %. Puuteollisuuden liikevaihto yltyi viime vuonna 18 % kasvuun, kun paperiteollisuuden lakon ja työsulun vuoksi 2005 liikevaihto supistui -9 %. V vuosikasvu oli 2,5 %. Liikenteen liikevaihdon kasvu oli 7 % (2 %) ja rakentamisen 6 % (7 %). Ict-alan liikevaihto kasvoi 2 % (-1 %) neljän perättäisen supistumisen vuoden jälkeen. Liike-elämän palvelut kasvoivat 4 % (4 %), kauppa 3 % (4 %) sekä hotelli- ja ravitsemispalvelut 3 % (2 %). Varkauden seudun yritysten koko liikevaihdon lasku viime vuonna johtuu metallituoteteollisuuden -45 % liikevaihdon vähenemistä. Tämä johtuu suurten toimitusten ajoituksesta. Koillis-Savosta ei ole vertailutietoja vuodelta Vienti Viennin keskimääräinen vuosimuutos kaudella ja sekä vuonna 2006, % KOKO M AA POHJOIS-SAVO KUOPION SEUTU VARKAUDEN SEUTU YLÄ-SAVON SEUTU KOILLIS-SAVON SEUTU ( tieto puuttuu) SISÄ-SAVON SEUTU 19-luvun lopulla viennin kasvuvauhti oli ssa lähes puolta hitaampaa kuin koko maassa. Tämä johtui Kuopion seudun vaatimattomasta viennin kehityksestä. Myös maakunnan vientialueen Varkauden vienti kasvoi koko maata hitaammin. Vuosina n viennin kasvuero koko maahan kuroutui melkein kiinni, kasvu koko maassa oli 6 % ja maakunnassa 5 %. n suhteellisen aseman paraneminen johtui koko maan viennin kasvun hidastumisesta ja Kuopion seudun viennin kasvun (5,1 %) paranemisesta aikaisempaa aikaan verrattuna. Ylä-Savossa vienti (10,2 %) on sujunut edelleen hyvin ja Sisä-Savossa kiihtynyt (12,0 %). Varkauden seudulla viennin kasvu (1,9 %) on tällä vuosikymmenellä ollut aikaisempaa hitaampaa. Koillis-Savosta ei ole viime vuosilta tilastotietoja. Sisä-Savon vienti on kasvanut 2000-luvulla keskimäärin 12 % vuodessa. Viime vuonna viennin kasvu kiihtyi 16 %, vähän hitaamman kasvuvuoden 2005 jälkeen. Hyvä menestys perustuu mekaanisen puunjalostuksen vientiin. Ylä-Savossa on ollut hyvä vientimenestys, viennin vuosikasvu oli 10,2 %. Viime vuonna kasvua oli 17 %. Vain vuosina 1999 ja viennin kasvu on pysähtynyt. Vientiä vuonna 2006 ovat lisänneet metallituotteet 72 % (v keskim. vuodessa 13 %), koneet ja kulkuneuvot 14 % (14 %) ja sahatuotteet 32 % (5 %). Puusepäntuotteiden vienti on vähentynyt vuosina 2002 ja Vuonna 2006 niiden vienti väheni -10 % ja kaudella kasvoi 1 %. Puusepäntuotteiden vienti on arvoltaan taantunut vuoden 2000 tasolle. Ylivoimaisesti suurimpia

7 Vienti % liikevaihdosta 7 vientialoja ovat koneet ja kulkuneuvot (164 M v. 2006) ja sahatavara (88 M ). Kuopion seudulla vienti on kasvanut keskimäärin vuodessa 5,1 %. Vaikka viennin kasvu on koko maata hitaampaa, on kehitys ollut parempaa kuin 19-luvulla. Vuosina vienti väheni noin 6 % vuodessa. Viime vuonna kasvua oli 14 %. Viennin arvosta 54 % koostuu koneista (n. M ) ja kulkuneuvoista (n. 30 M ), kartongista (103 M ) ja kemian tuotteista (88 M ). Merkittävä vientiala on myös elintarvikkeet, joiden arvo ei näy käytössä olevista tilastoista. Viime vuonna koneiden ja kulkuneuvojen vienti kasvoi 28 % (v keskim. vuodessa 17 %) ja kartongin 25 % (5 %). Kemian tuotteiden vienti väheni -3 % (2 %). Viennin rakennetta on muuttanut puutuotteiden viennin nopea väheneminen 2001 lähtien ja kartongin viennin vuosien vähentymisen kääntyminen vuodesta 2004 lähtien nopeaan kasvuun. Puutuotteiden vienti on vähentynyt vuodesta 2000 lähtien keskimäärin -5 % vuodessa, viime vuonna viennin arvo laski -13 %. Varkauden seudulla viennin arvon vuotuiset vaihtelut ovat suuria, mutta useamman vuoden trendin perusteella viennin kasvu on tällä vuosikymmenellä hidastunut 19-luvusta. Vuosina viennin arvon kasvu oli 1,9 %. Tämän vuosikymmenen vuosimuutokset olivat 12 %, 0 %, 0 %, -6 %, 5 %, 26 % (v.2005) ja -19 % (v.2006). Vuodelle 2005 ajoittui metalliteollisuudessa suuria kattilatoimituksia, jotka näkyivät liikevaihdon ja viennin kasvuna. Viime vuonna suunniteltiin ja valmistettiin tehtyjä kauppoja, jotka tuloutuvat myöhemmin. Vientitoimitusten ajoittumisen ja paperin hintojen vaihtelujen mukaan metalliteollisuus ja puu- ja paperiteollisuus ovat vaihdelleet Varkauden seudun suurimpina vientialoina. Metsäteollisuudessa vuosina viennin arvo laski, erityisen jyrkästi työtaisteluvuotena Viime vuonna alan viennin arvo kasvoi 24 % (v keskim vuosimuutos -0,6 %). Metallituoteteollisuudessa (mm. voimakattilat) viennin arvo on kasvanut nopeasti lukuun ottamatta vuosia 2002 ja 2006, jolloin viennin arvo pieneni -65 %. Vuonna 2005 kasvua oli 67 % ja v vuositasolla 6 %. Koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa (mm. selluteollisuuden laitteistot) vienti laski vuosina , mutta kasvoi nopeasti 2005 (68 %) ja 2006 (27 %). V vuosikasvu oli 13 %. Ict-alan viennin arvon kehitys on tällä vuosikymmenellä ollut vaisua, -9 %/v kaudella Suuri osa vientitoimituksista kirjautuvat Suomeen vain konsernien sisäisen laskutuksen arvosta. Viennin osuus liikevaihdosta v KOKO MAA A-X: Kaikki: KUOPION SEUTU VARKAUDEN SEUTU YLÄ-SAVON SEUTU KOILLIS- SISÄ-SAVON SAVON SEUTU SEUTU (tiedot v ) Kaikkien yritysten liikevaihdosta viennin osuus on ssa on kohonnut samalle tasolle koko maan kanssa, vähän ylikin. Viennin osuus on kasvanut useita vuosia Ylä-Savossa ja Sisä- Savossa. Kuopion seudulla viennin osuus on pitkään ollut alhainen, mutta parin viime vuoden aikana on merkkejä viennin osuuden kasvusta. Varkauden seudulla viennin osuus on korkea ja

8 keskim. vuosimuutos % 8 se kasvoi nopeasti 19-luvulla, mutta on sen jälkeen hiukan laskenut mm. metsäteollisuuden ja ict-alan vaisun vientikasvun johdosta Palkkasumma 6 Palkkasumman keskimääräinen vuosimuutos kaudella ja sekä vuonna 2006, % KOKO M AA POHJOIS- SAVO KUOPION SEUTU VARKAUDEN SEUTU YLÄ-SAVON SEUTU KOILLIS- SAVON SEUTU ( tieto puuttuu) SISÄ-SAVON SEUTU Vuosina palkkasumma kasvoi ssa 4,5 % ja koko maassa 4,8 %. Palkkasumman kasvu on hidastunut niin koko maassa kuin maakunnassakin, mikä johtuu työllisyyden kasvusta palvelualoilla, joilla keskimääräinen palkkataso ja työtuntimäärä kuukaudessa ovat teollisuutta alhaisempia. Viime vuonna kasvu oli maakunnassa 4,3 % ja koko maassa 4,5 %. Jaksolla palkkasumma kasvoi Kuopion seudulla keskimäärin vuodessa 5,1 %, Sisä- Savossa 4,5 %, Ylä-Savossa 4,4 % ja Varkauden seudulla 3,6 %. Koillis-Savosta ei ole tilastotietoja. Tämän vuosikymmenen aikana palkkasumman kasvu on kiihtynyt Kuopion seudulla. Työpaikkojen lisääntyminen on seudulla ollut keskimääräistä nopeampaa ja työllisyys on kasvanut erityisesti palveluissa ja muutamilla teollisuuden aloilla, vaikka koko teollisuuden palkkasumman kasvu on ollut hidasta. Myös Sisä-Savossa kehitys on ollut 19-lukua parempaa koko yritystoiminnan kehittymisen ansiosta. Varkauden seudulla palkkasumman kasvu on hidastunut selvästi teollisuuden aikaisempaa pienemmän palkkasummakasvun vuoksi. Viime vuonna kasvua palkkasummassa oli Ylä- Savossa 5,1 %, Kuopion seudulla 4,2 %, Varkauden seudulla 4,2 % ja Sisä-Savossa 3,4 %. Kuopion seudulla suurimpia palkanmaksajia ovat palvelut. Terveys- ja sosiaalipalveluissa (yksityiset ja julkiset) palkkasumma on 524 M, liike-elämän palveluissa 157 M, kaupassa M, ravitsemis- ja hotellialalla 33 M ja tietojenkäsittelyssä 30 M. Rakentamisen palkkasumma on 104 M ja liikenteessä 76 M. Teollisuuden koko palkkasumma on 146 M, josta kemianteollisuudessa 27 M, koneteollisuudessa 25 M, mekaanisessa puuteollisuudessa 22 M, kartonkiteollisuudessa, kustantamisessa ja painamisessa 22 M, elintarviketeollisuudessa 18 M, metallituoteteollisuudessa 11 M, vaatetusalalla 10 M, kulkuneuvojen valmistuksessa 8 M ja sähkötekniikassa 5 M. Kuopion seudun palkkakumman hyvä kehitys perustuu kone- ja laitevalmistuksen kasvuun (13 % v ja 11 % vuodessa vuosina ), metallituoteteollisuuteen (2 % ja 10 %), kulkuneuvojen valmistukseen (lähinnä veneitä, 26 % ja 5 %), tietojenkäsittelyyn (9 % ja 8 %), liike-elämän palveluihin (8 % ja 8 %) ja sähkötekniikkaan (5 % ja 7 %). Vilkastunut talouskasvu ovat nopeuttaneet myös rakentamisen kasvua

9 9 (6 % ja 7 %) sekä kauppaa (6 % ja 5 %). Terveys- ja sosiaalipalveluissa palkkasumma kasvoi viime vuonna 4 % ja v keskimäärin 6 %/v. Majoitus- ja ravitsemisalan kasvu oli 3 %. Koko teollisuudessa palkkasumma kasvoi Kuopion seudulla tällä vuosikymmenellä 2 %, mutta viime vuonna laski -1 %. Teollisuuden hidas palkkasumman kokonaiskasvu johtuu heikosta kehityksestä elintarviketeollisuudessa (-8 % v.2006 ja 0,5 % vuodessa ), vaatetusteollisuudessa (5 % ja -3 %), puuteollisuudessa (- 17 % ja -3 %), kartonkiteollisuudessa (-3 % ja 1 %) ja kemian teollisuudessa (2 % ja 2 %). Sisä-Savossa palkkasumman kasvu on parantunut, vaikka vuosina 1998, 2000 ja 2004 palkkasumma laski metalliteollisuudessa putki-, säiliö- ja aterinvalmistuksen supistusten vuoksi. Palkkasumma on kasvanut rakentamisessa (10 % v ja 14 % vuodessa ja), majoitus- ja ravitsemisalalla (22 % ja 7 %), liikeelämän palveluissa (6 % ja 5 %), koko teollisuudessa (-0,3 % ja 5 %), metalliteollisuudessa (9 % ja 4 %) ja kaupassa (4 % ja 5 %). Ilmeisesti puuteollisuusessa kasvu on ollut koko teollisuutta nopeampaa, lukuun ottamatta vuotta Ylä-Savossa metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuus on yritystoiminnan suurin palkanmaksaja (56 M ), seuraavana kauppa (40 M ), puuteollisuus (32 M ), liikenne (28 M ), liike-elämän palvelut (25 M ), rakentaminen (23 M ) ja elintarviketeollisuus (20 M ). Ylä-Savossa kaikkien muiden alojen palkkasumman kehitys on ollut myönteistä lukuun ottamatta pientä vaatetusvalmistusta (-4 % v ja -1 % vuodessa ja) ja elintarviketta (3 % ja 3 %). Nopeinta kasvu on ollut pienellä sähkötekniikan ja ohjelmistojen alalla (10 % ja 12 %) sekä liike-elämän palveluissa (10 % ja 8 %). (14 % ja 8 %) ja kauppa (6 % ja 4 %) ovat peesanneet elinkeinoelämän kasvussa. Hivenen vaatimattomampaa kasvu oli ravitsemuksessa (3 % ja 4 %) ja liikenteessä (3 % ja 4 %). Varkauden seudulla sellu- ja paperiteollisuus maksaa palkkoja 51 M, metallituotteet 43 M ja koneiden valmistus 28 M, ict-ala 34 M, liikeelämän palvelut 26 M, kauppa 26 M, rakentaminen 24 M, liikenne 16 M ja mekaaninen puunjalostus 12 M. Seudun palkkasumman kasvu hidastui 19- luvun lopun 5 % kasvusta 3,6 % kasvuun vuosina Suurin yksittäinen syy on sellu- ja paperiteollisuuden palkkasumman lasku, mikä vuoksi koko metsäteollisuuden kasvu vuosina oli vain 0,6 %. Viime vuonna kasvua oli 4 %. Metsäteollisuuteen kuuluva mekaaninen puunjalostus lisäsi palkkasummaansa samoina kausina 5 % ja 6 %. Myös ict-alalla palkkasumman kasvu on hidastunut, tällä vuosikymmenellä kasvu oli 3 %. Vuosina palkkasumma pieneni, mutta kasvoi viime vuonna 7 %. Lisäksi majoitus- ja ravitsemisalalla kasvu oli vaatimatonta 1 % ja 4 %. Mekaanisen puunjalostuksen ohella palkkasumma kasvoi hyvin metallituote- ja koneteollisuudessa 8 % viime vuonna ja 5 % vuosittain Konevalmistuksessa kasvu oli vähän tätä nopeampaa ja metallituotteissa vajaan prosenttiyksikön hitaampaa. Metallituotteissa palkkasumman vuotuiset kasvut ja laskut ovat jyrkempiä, kuin vakaammassa koneteollisuudessa. Rakentamisessa palkkasumma on kasvanut 10 % ja 7 %, liikenteessä 4 % ja 6 %, liike-elämän palveluissa 4 % ja 6 % sekä kaupassa 5 %. Jalostetuissa puutuotteissa palkkasumma kasvoi hyvin, 8 % vuosikasvu , mutta viime vuonna kasvu hidastui 2 %:iin. Sahauksessa kehitys oli päinvastainen, 10 % viime vuonna, kun vuosikasvu oli 4 %. Kone- ja kulkuvälinevalmistuksessa palkkasumman kasvu on kiihtynyt (6 % ja 4 %), mutta metallituoteteollisuudessa hidastunut (2 % ja 6 %). Rakentaminen

10 Bkt:n, alue-bkt:n, liikevaihdon ja palkkasumman vuosikasvut Maan bkt:n volyymin muutos % 1) 3,9 3,7 6,1 5,2 3,9 5,0 2,6 1,6 1,8 3,7 2,9* 5,5* Maan aluetilinpidon arvonl. muutos % 2) 4,0 6,2 5,0 4,1 5,7 2,9 1,3 0,9 3,5 n aluetilinpidon muutos % 2) 2,0-6,4-4,1-1,2 5,9 2,5 2,4 3,7 2,2 0,3 1,6 2,4-0,4 1,7 0,3 Maan liikevaihdon muutos % 3) 3,8 9,5 7,6 5,1 11,1 3,2 1,2 2,6 5,7 5,5 10,6 PS:n liikevaihdon muutos % 3) v2006 liikevaihto 9,0 Mrd -0,1 8,5 5,5 3,0 6,7 4,7 2,6 2,5 5,2 6,3 5,3 Kuopion seudun liikev. muutos % 3) v2006 liikevaihto 4,3 Mrd -1,3 6,6 3,8-2,5 5,0 7,3 3,6 3,1 6,3 3,9 6,9 Varkauden seudun liikev. muutos % 3) v2006 liikevaihto 1,7 Mrd -0,5 13,8 8,3-9,7 10,8 6,5 2,4-3,3 3,9 12,3-1,8 Ylä-Savon liikev. muutos % 3) v2006 liikevaihto 2,1 Mrd 3,5 10,6 9,0 1,1 8,4 1,4 3,0 6,2 3,2 6,1 5,5 Koillils-Savon liikev. muutos % 3) v2006 liikevaihto (ei tietoa) -1,4 4,3 5,5 3,5 8,8 3,4 0,7 2,9 2,5 Sisä-Savon liikev. muutos % 3) v2006 liikevaihto 0,3 Mrd -0,1 5,2-1,7 5,4 9,6 1,9 5,7 5,7 6,4 3,6 7,7 Maan vienti muuto % 3) v2006 vienti 63174,8 M 4,6 18,2 12,7 6,6 21,1-0,2-2,0-3,0 6,9 4,2 17,3 PS:n vienti muutos % 3) v2006 vienti 1721,9 M 3,9 15,0 16,1-6,8 17,4 1,6-0,2-2,2 5,9 15,0-0,7 Kuopion seudun vienti muutos % 3) v2006 vienti 552,6 M -8,6 11,6 12,6-11,5 16,5 6,0-6,5-5,7 9,3 4,9 13,6 Varkauden seudun vienti muutos % 3) v2006 vienti 647,9 M 6,8 18,6 26,4-21,1 11,8 0,1 0,1-5,9 5,0 26,1-18,6 Ylä-Savon vienti muutos % 3) v2006 vienti 366,3 M 22,6 17,2 14,3-2,1 37,1-2,7-3,5 13,1 6,8 8,9 16,6 Koillis-Savon vienti muutos % 3) v2006 vienti (tieto puuttuu) 8,9 0,5-0,7 9,0 17,2-1,6 7,5-3,7 0,0 Sisä-Savon vienti muutos % 3) v2006 vienti 56,8 M 21,3-9,7-9,8 22,7 22,0 6,0 10,6 12,0 15,6 3,0 16,1 Maan palkkasumman muutos % 3) v2006 palkkasumma 38746,8 M 5,5 5,0 6,8 4,6 6,5 6,9 3,2 3,4 4,5 4,5 4,5 PS:n palakkasumman muutos % 3) v2006 palkkasumma 2337,6 ME 6,3 5,6 5,5 4,4 5,0 5,0 3,9 4,5 4,5 4,1 4,3 Kuopion seudun palkkasumman muutos % 3) v2006 palkkasumma 1278,1 M 4,8 4,5 4,7 3,6 6,2 6,2 4,0 5,6 4,9 4,7 4,2 Varkauden seudun palkkasumman muutos % 3) v2006 palkkasumma 372,8 ME -1,7 12,4 7,3 2,7 5,5 5,1 2,4 3,2 3,2 1,5 4,2 Ylä-Savon palkkasumman muutos % 3) v2006 palkkasumma 461,0 M 3,9 5,3 7,0 4,3 2,4 5,1 4,6 3,8 4,1 6,0 5,1 Koillis-Savon palkkasumman muutos % 39 v2006 palkkasumma (tieto puuttuu) 1,8 4,2 7,4 2,6 6,5 4,1 3,9 4,7 2,3 Sisä-Savon palkkasumman muutos % 39 v2006 palkkasumma,4 M 2,8 3,0 2,1 2,9 2,8 3,7 6,7 4,1 7,1 3,9 3,4 1) Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, reaalimuutos 2) Tilastokeskus aluetilinpito, arvonlisäys, reaalimuutos 3) Tilastokeskus, liiketoiminnan kuukausikuvaaja, alv-velvollinen liiketoiminta, nimellishintaan Koillis-Savon tiedot vuosilta 2005 ja 2006 puuttuvat

11 Työvoimavarat ja työllisyys n vuonna 2001 alkanut muuttotappion supistuminen on jatkunut. Tosin vuonna 2005 tappio taas kasvoi, mutta keskimääri viime vuosina väestökato on ollut vain neljäsosa 19-luvun lopun tasosta. Kuitenkaan maakuntaan ei vielä ole muodostunut selkeää kasvukeskusta, koska Kuopion hyvä työllisyyskasvu leviää asumisen myötä laajalle alueelle ympäristökuntiin. Eniten muuttovoittoa saa Kuopion työssäkäyntialueeseen kuuluva Siilinjärvi, jonka omakotialueet ovat vetäneet muuttajia. Työttömyys alenee Vuoden 2006 työllisyyden koheneminen jatkui yhtä myönteisesti kuin vuotta aikaisemmin. Työllisten määrä kasvoi ssa vajaalla puolella prosentilla vuodesta 2005 ja työllisyysaste nousi vuositasolla 0,5 prosenttiyksikköä 63,8 prosenttiin koko maan vastaavat luvut olivat 0,9 ja 68,9 %. Työttömien määrä väheni maan keskitason vauhtia. Kolmen viimeisen vuoden aikana työttömyysasteen lasku on kiihtynyt. Viime vuonna työttömiä oli 11,6 % työvoimasta Työministeriön työnhakijatilaston mukaan. Erityisen voimakkaasti työttömyys on vähentynyt alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä ja lisääntynyt ainoastaan ikääntyneimpien joukossa. Työttömyyden alenemisen perusteella tarkasteltuna korkeasuhdanne saavutti huipputasonsa syksyllä Vuoden 2007 kehitys näyttää seuraavan valtakunnallista trendiä, tosin 1-2 prosenttiyksikköä hitaammalla vauhdilla, mikä johtuu eteläisen Suomen voimakkaammasta työvoiman kysynnästä. Rakenteellinen työttömyys on osoittautumassa odotetun sitkeäksi ja sen purkamiseen vaaditaan uudelleen koulutusta, jolloin huonosti työllistäville aloille kouluttautuneet saadaan ohjattua työllistäville aloille. Työttömistä työnhakijoista yli puolet edusti viime vuonna ammatteja, joista oli hyvin vähän tai ei lainkaan kysyntää työmarkkinoilla mm. ammattitaidottomat, toimistotyöntekijät, elektroniikka- ja tietotekniikka-asentajat, ompelijat. Osuus oli suurin Sisä- Savossa (66 %) ja pienin Kuopion seutukunnalla (52 %). Työvoimapalvelujen ohella eläkkeelle siirtyminen on alkanut vähentää pitkittynyttä työttömyyttä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työttömien määrä on kasvanut ainoastaan yli -vuotiaiden joukossa. Yli 55-vuotiaiden työllisyysaste (47,5 %) on noussut 2000-luvulla lähes 15 prosenttiyksikköä ja on jo ylittänyt selvästi 19-luvun lopun tason. Alle 40-vuotiaiden osalta ollaan sen sijaan vielä kaukana 15 vuoden takaisista lukemista. Hyvän kysynnän vastapainona alueella oli muutamia isompia irtisanomisia, jotka liittyivät lähinnä laajempiin tuotantojen uudelleen organisointeihin. Toisaalta laajoja irtisanomisia on ollut moniin lähialueisiin verrattuna varsin vähän, johtuen pääasiassa elektroniikkateollisuuden pienestä roolista ssa. Yt-neuvotteluja käytiin viime vuonna lähinnä prosessi-, puunjalostus-, teollisuusautomaatio-, elintarvike-, matkatoimisto-, majoitus- ja ravitsemus- sekä it-aloilla, tietoliikenteen ja tietotekniikan sektoreilla. Kaikkiaan yt-neuvottelujen piirissä arvioitiin vuoden mittaan olleen noin 0 henkilöä, joista irtisanotuiksi joutui noin 0 henkilöä. Irtisanomiset ovat kohdistuneet monilla aloilla suurelta osin 40-luvulla syntyneisiin. Akuutit uhkat suuremmista irtisanomisista alueella ovat joko toteutuneet tai siirtyneet eteenpäin uusien investointien avulla. Työllisyyden koheneminen jatkuu Lähivuosina työllisyyden odotetaan edelleen paranevan, mutta vauhti hidastunee. Epätyypillisten työsuhteiden osuus on pysynyt suunnilleen ennallaan runsas neljännes työsuhteista - lähes kymmenen vuotta. Osuus on lähellä maan keskitasoa. Myös vuokratyön tekemisen voimakas nousu on tasoittunut. Avoimien markkinoiden kysyntä näyttää pysyvän hyvällä tasolla etenkin metalli- ja palvelualoilla, hoitotyössä ja rakennusalalla. Henkilöstöpalveluyritykset ja yhteyspalvelukeskukset tarjosivat uusia työpaikkoja merkittävästi parin viime vuoden aikana, mutta varsinkin puhelinpalvelujen ala on kääntynyt laskusuuntaan. Suurempia työpaikkalisäyksiä on tulossa palvelujen, kaupan ja logistiikan piiriin Kuopion

12 12 ympäristössä sekä mahdollisesti myös uusia teollisia työpaikkoja eteläisen Kuopion yritysalueille. Ylä- Savon metalli- ja ajoneuvoteollisuuden ohella merkittäviä työpaikkalisäyksiä tuo toteutuessaan maakuntien rajalla sijaitseva Talvivaaran nikkelikaivos, jonka vaikutukset ulottuvat varsinaisen kaivostoiminnan ja rakentamisaikaisen työvoiman tarpeen lisäksi mm. kuljetusalalle sekä mahdollisesti kemian teollisuuden puolella. Rekrytointi jo vaikeutunut Vuoden mittaan rekrytointiajat pitenivät ja kohtaanto-ongelmat lisääntyivät. Työvoimapulasta on jo merkkejä yksittäisillä ammattialoilla. Viime vuoden työpaikoista runsas kolmannes oli sellaisia, joissa vaadittua ammattia edusti ainoastaan yksi tai ei yhtään työtöntä työnhakija seutukunnalla tyypillisiä olivat puhelinmyyjien, myyntiedustajien, sairaanhoitajien ja lääkärien työpaikat.. Pahimpia rekrytointiongelmat ovat metalliteollisuudessa ja rakentamisessa, myös näiden alojen työnjohdossa ja esimiestehtävissä. Rekrytointiongelmat lisääntyivät selvästi yhdistelmäajoneuvonkuljettajien sekä metsä- ja monitoimikoneenkuljettajien osalta. Myyntiedustus- ja puhelinmyynnin osalta rekrytointiongelmat lievenivät huomattavasti Ylä-Savoa lukuun ottamatta, mikä johtuu pääasiassa monien yhteyspalvelukeskusten lopettamisista. Myös hoitoalalla rekrytointiongelmien määrä oli hieman laskussa. Metallialalla hyvän suhdannetilanteen ja vilkkaan yritystoiminnan vuoksi työvoiman saatavuusongelmia ainakin hetkellisesti on odotettavissa Iisalmen ja Kuopion ympäristössä. Rakennusalalla työmarkkinat jatkunevat tiukkana Kuopiossa mm. Saaristokaupungin rakentamiseen ja asuntomessuihin (2010) saakka. Jos jatkaa nopean kasvun uralla, saavutetaan täystyöllisyyden tason työttömyys vuosien 2010 ja 2015 välisenä aikana. Hitaan kasvun vaihtoehdossa työttömyys laskee tälle tasolle vuoden 2015 jälkeen. Toisenlaisia työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia on muodostumassa aloille, joilla työvoiman kysyntä on heikkoa, mutta uutta, koulutettua työvoimareserviä kasaantuu lisää. Esimerkiksi toimistotyöntekijöiden työttömyysaste on noussut 2000-luvulla jo yli 20 prosentin. Työttömyysaste on ollut nousussa myös. mainos- ja markkinointialalla sekä atk-alalla. Teollisuudessa tilanne on kahtiajakautunut: metalli- ja puuala työllistävät hyvin, kun taas työttömyys on nousussa tevanake-, elintarvike- ja massa- sekä paperityön ammateissa. Selvästi kaikkein korkein ammattialakohtainen työttömyysaste (33 %) oli viime vuonna tekstiili- ja ompelualalla. Syrjäiset kunnat Muutaman vuoden sisällä työvoiman riittävyys kasvaa todelliseksi ongelmaksi pienissä n kunnissa, joissa uutta työvoimaa ei juuri tule työmarkkinoille. Eläköitymisen vuoksi syrjäisempien kuntien työvoimavarat ja taloudellisen kasvun mahdollisuudet vähenevät. Syrjäisempien alueiden tulevaisuusnäkymiä heikentää erityisesti nuorten lisääntyvä poismuutto. Muuttotappion ja ikääntymisen vaikutuksia korostaa alhainen syntyvyys. Nuorten aikuisten määrän väheneminen alkaa näkyä työmarkkinoilla näillä alueilla. Muuttotappion seurauksena väestön ikä- ja koulutusrakenne vinoutuu entisestään, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä harvemmin. Ikääntymisen vaikutukset näkyvätkin eri tavoin Kuopion seudulla ja muualla maakunnassa. Muuttoliike vinouttaa maaseudun työvoiman rakennetta korkeampiin koulutuksiin hakeutuvien nuorten muuttaessa pois ja vaikeuttaa työvoiman korvaamista erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Toisaalta pendelöinti kaupungista maaseudulle päin ei ole riittävässä määrin lisääntynyt. Kuntien vetovoiman säilyttäminen riittävänä on ainoa mahdollisuus saada tulevaisuudessa myös syrjäisemmille alueilla korkeammin koulutettujen ammattien osaajia. Samalla työllisyysasteiden erot muodostavat repeämiä maakunnan kehittyvien kuntien ja reuna-alueiden välille. Pidemmällä ajanjaksolla eläkkeelle siirtyminen lisääntyy ja todelliset työvoimakapeikot ovat joillakin aloilla näköpiirissä.

POHJOIS-SAVON ALUETALOUSKATSAUS

POHJOIS-SAVON ALUETALOUSKATSAUS POHJOIS-SAVON ALUETALOUSKATSAUS Kevät 2008 n aluetalouskatsaus kevät 2008 2 Yritysten liikevaihto kasvoi ssa ennätysvauhtia viime vuonna ssa yritysten liikevaihto kasvoi 0,5 %, mihin maakunnassa liikevaihdon

Lisätiedot

Tiivistelmä... 1. 1. Aluetalous Pohjois-Savossa... 3

Tiivistelmä... 1. 1. Aluetalous Pohjois-Savossa... 3 Sisällysluettelo: Tiivistelmä.... Aluetalous ssa... 3. Liikevaihto... 3.2 Vienti... 7.3 Palkkasumma... 9.4 Työvoimavarat ja työllisyys... 3 Työttömyys aleni ennätysvauhdilla... 3 2. n kehityskuva... 8

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ... 1 ... 2 ... 7 ... 10

TIIVISTELMÄ... 1 ... 2 ... 7 ... 10 TIIVISTELMÄ... ALUETALOUS POHJOIS-SAVOSSA... 2. LIIKEVAIHTO... 2.2 VIENTI... 3.3 PALKKASUMMA... 4.4 TYÖVOIMAVARAT JA TYÖLLISYYS... 5.5 VOIDAANKO LOPPUVUODEN OSALTA OLLA OPTIMISTISIA... 6 2 TOIMIALOJEN

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Tiivistelmä... 2. 1. Aluetalous Pohjois-Savossa... 3. 2. Pohjois-Savon kehityskuva... 20

Tiivistelmä... 2. 1. Aluetalous Pohjois-Savossa... 3. 2. Pohjois-Savon kehityskuva... 20 Kevät 2014 Sisällysluettelo: Tiivistelmä... 2 1. Aluetalous Pohjois-Savossa... 3 1.1 Liikevaihto... 3 1.2 Vienti... 9 1.3 Palkkasumma... 12 1.4 Työvoimavarat ja työllisyys... 18 2. Pohjois-Savon kehityskuva...

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Toukokuu 2007

Suhdannebarometri. Toukokuu 2007 Suhdannebarometri Toukokuu 27 Suhdannebarometri Toukokuu 27 Suhdanteet toukokuussa 27 Suomen talouden suhdannekuva on jatkunut vahvana koko talven ajan Näkymät lähikuukausille edelleen varsin hyvät, korkeasuhdanteen

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Myynnin kasvu hidastuu

Myynnin kasvu hidastuu Myynnin kasvu hidastuu * Suhdanneodotuksissa epävarmuutta * Yksityisten palveluyritysten myynti kasvaa vajaat neljä prosenttia * Toimialoittain suuria eroja myynnin kasvussa * Kasvua myös ruuhkasuomen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ... 2. 2 Pohjois-Savon kehityskuva... 14

TIIVISTELMÄ... 2. 2 Pohjois-Savon kehityskuva... 14 Syksy 2011 Sisällysluettelo: TIIVISTELMÄ... 2 1 Aluetalous Pohjois-Savossa... 4 1.1 Liikevaihto... 4 1.2 Vienti... 6 1.3 Palkkasumma... 8 1.4 Työllisyys ja väestö... 10 1.5 Toimialaluettelo... 13 2 Pohjois-Savon

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

1. Aluetalous Pohjois-Savossa... 3. 2. Pohjois-Savon kehityskuva... 19

1. Aluetalous Pohjois-Savossa... 3. 2. Pohjois-Savon kehityskuva... 19 Kevät 2011 Sisällysluettelo: Tiivistelmä... 2 1. Aluetalous Pohjois-Savossa... 3 1.1 Liikevaihto... 3 1.2 Vienti... 9 1.3 Palkkasumma... 11 1.4 Työvoimavarat ja työllisyys... 16 2. Pohjois-Savon kehityskuva...

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut.

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut. Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto kesäkuussa selvästi vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 16.9.2013 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 214 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Pohjois-Savon Aluetalouskatsaus

Pohjois-Savon Aluetalouskatsaus n Aluetalouskatsaus Syksy 200 Sisällysluettelo: TIIVISTELMÄ... 2 Aluetalous ssa... 3. Liikevaihto...3.2 Vienti...5.3 Palkkasumma...7.4 Työvoimavarat ja työllisyys...9.5 Toimialaluettelo... 2 2 n kehityskuva...3

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.05.2009 13.05.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari

Pohjanmaan kauppakamari Pohjanmaan kauppakamari Alue-esittelyt ja tilastokatsaus Toimialarakenne Kokkolan sk 2012 yht. n. 22 500 työllistä 5 % 33 % 19 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkiset

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen Pääkaupunkiseutu, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen ICT-toimialat Lähde:

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 74,34 miljoonaa Liikevaihto supistui 3,6 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen

Lisätiedot

Yksityisten palvelualojen suhdanteet

Yksityisten palvelualojen suhdanteet Yksityisten palvelualojen suhdanteet Tammikuu 2004 Suhdannetiedustelu Sisältö Heikki Almgren Ulkoasu Jussi Elimäki & Sampo Saarinen Taitto Sampo Saarinen Painopaikka Pekan Pikapaino, Espoo, 2004 Tilaukset

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 26.11.2014 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot