POHJOIS-SAVON ALUETALOUSKATSAUS kesä 2007

Transkriptio

1 1 POHJOIS-SAVON ALUETALOUSKATSAUS kesä 2007

2 2 Tiivistelmä Ohjelmakausi piristi a Yritysten liikevaihdon kasvu lähes saavutti koko maan kasvuvauhdin. Kasvu on tällä vuosikymmenellä nopeutunut ssa ja hidastunut koko maassa kauteen verrattuna. Kuopion seutu kasvoi vuodessa 1,8 % ja vuodessa 5,2 %. Sisä-Savon seudulla kasvu nopeutui kolminkertaiseksi aikaisempaan verrattuna (2,0 % /5,8 %). Ylä-Savon kasvu (6,0 % / 4,8 %) säilyi korkealla noin tasolla. Myös Varkauden seudun kasvu (2,5 % / 4,3 %) on nopeutunut, mutta v liikevaihto aleni n. 2 %. Viennin kasvu lähes saavutti koko maan kasvuvauhdin Viennin kasvu on piristynyt Kuopion ja Sisä-Savon seudulla edelliseen ohjelmakauteen verrattuna ja Ylä- Savon vienti on jatkanut korkealla tasolla. Varkauden seudulla viennin kasvu on hidastunut. Toimialojen kehitys Kasvun vetureina kaudella ovat olleet koneet, kulkuneuvot, tietojenkäsittely ja muut liikeelämän palvelut sekä liikenne, mekaaninen puu ja rakentaminen. Puusepänteollisuuden liikevaihto kääntyi laskuun v Hitaan kasvun aloja ovat olleet mm. vaatetus, sähkötekniikka, kemia, kaivostoiminta, majoitus- ja ravitsemistoiminta, kemiallinen puunjalostus ja kustantaminen Väestö ja työllisyys Maakunnan muuttotappiot ovat pienentyneet vuosikymmenen vaihteesta kolmanteen osaan. Ikärakenteen vanheneminen kiihtyy ja sen seurauksena luonnollinen väestönkasvu on päättynyt 10 vuotta sitten. Työttömyys on vähentynyt koko maata ripeämmin ja työllisyysaste kasvanut nopeammin kuin koko maassa. Kuopion työpaikkakasvu lisää väestöä Kuopion ympäristökunnissa. Suhdannenäkymät Teollisuuden ja rakentamisen lähiajan suhdannenäkymät ovat keskimääräistä paremmat: odotetaan tuotannon kasvua ja kapasiteetista ja työntekijöistä on ajoittain pulaa. Myös palvelualoilla uskotaan myynnin kasvuun ja henkilökuntaa palkataan lisää. Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi lienee viimeinen, joten mm. rakennerahastoresurssit on vaikuttavuuden lisäämiseksi kohdennettava yhteisesti valittuihin teemoihin. Ohjelmakaudella on luotava kestävät kehitystoiminnan puitteet ja tehokkaat yhteistoimintaverkostot.

3 3 Sisällysluettelo 1. ALUETALOUS POHJOIS-SAVOSSA Liikevaihto Vienti Palkkasumma Työvoimavarat ja työllisyys POHJOIS-SAVON KEHITYSKUVA Toimialojen trendit 1995 joulukuu Toimialojen muutokset 2006 ja Maakuntien vertailu , ja TEOLLISUUDEN, RAKENTAMISEN JA PALVELUIDEN SUHDANTEET EK:N MUKAAN... 31

4 keskim.vuosimuutos % 4 1. ALUETALOUS POHJOIS-SAVOSSA 1.1. Liikevaihto Liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos kaudella , sekä vuonna 2006, % KOKO M AA POHJOIS-SAVO KUOPION SEUTU VARKAUDEN SEUTU YLÄ-SAVON SEUTU KOILLIS-SAVON SEUTU ( tieto puuttuu) SISÄ-SAVON SEUTU Vuoden 2006 aikana koko maan yritysten liikevaihdon kasvu nopeutui huimasti 10,6 %:iin edellisen vuoden 5,5 %:sta. ssa toimivien yritysten kasvu hidastui 6,3 %:sta 5,3 %:iin. ssa liikevaihdon kasvun hidastuminen johtui Varkauden seudun kasvun jyrkästä pudotuksesta 12,3 % kasvusta vuonna 2005 viime vuoden -1,8 % laskuun. Muilla seuduilla kasvu oli parempaa kuin tällä vuosikymmenellä keskimäärin, mutta ei silti yltänyt koko maan kasvutasolle. n kasvuvauhti kiihtyi selvästi vuoden 2006 loppupuolella, kun koko maassa kasvu hidastui. Pidemmän aikavälin vuosien ja aikavälien tarkastelussa havaitaan, että on hitaasti saavuttanut koko maan liikevaihdon kasvunopeutta. ssa kasvu oli 4,7 %, koko maassa 5,6 %. Maakunnan kasvunopeuden paraneminen johtuu Kuopion seudusta, joka on lopultakin kyennyt nostamaan kasvuvauhtiaan 19-luvun loppupuolen vajaasta 2 %:sta reiluun 5 %:iin vuosina Viime vuosina kasvuvauhti on parantunut huomattavasti myös pienellä Sisä-Savon alueella ja teollisuudessa merkittävällä Varkauden seudulla, lukuun ottamatta vuosia 2003 ja Ylä- Savossa kasvuvauhti on koko seurannan ajan ollut lähellä koko maan tasoa, lukuun ottamatta viime vuotta. Vuonna 2006 nopeinta kasvu oli Sisä-Savossa (7,7 %) ja Kuopion seudulla (6,9 %). Näiden seutujen kasvu on ollut maakunnassa nopeinta 2000 luvulla. Ylä-Savo ylsi sinänsä hyvään 5,5 %:n kasvuun, mutta Varkauden seudulla liikevaihto laski -1,8 % edellisestä vuodesta. Sisä-Savossa liikevaihdon kasvu nousi viime vuonna 7,7 %:iin, mikä ylittää vuosien keskimääräisen 5,8 %:in tason. Kasvun kiihtyminen perustuu elintarviketeollisuuden, kaupan, liike-elämän palveluiden ja rakentamisen menestykselle. Elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi keskimäärän vuosittain 6 %, mutta viime vuonna kasvu kiihtyi 18 %:iin. Metalliteollisuus kasvoi vuosina keskimäärin 12 % ja viime vuonna 2 %. Puuteollisuus kasvoi vuosittain 5 % ja viime vuonna 2 %:n luokkaa. Kaupassa ei ollut kasvua lainkaan (v oli 5 %) ja liikenteen kasvu oli viime vuonna vain 1 %. Kuopion seudun yritysten liikevaihdon kasvu on 2000-luvulla kiihtynyt yli kaksi kertaa nopeammaksi kuin 19-luvun loppupuolella. Kuopion seutu on vuosina päässyt koko maan kasvutasolle (maa 5,6 %, seutu 5,2 %). Vuonna 2006 liikevaihto kasvoi Kuopion seudul-

5 5 la vuosikymmenen toiseksi nopeita vauhtia 6,9 %, mutta koko maa kiihdytti lähes ennätykselliseen 10,6 %:n kasvuun. Hyvän kasvutason saavuttaminen Kuopion seudulla perustuu moniin toimialoihin, seudun historia huomioiden ehkä yllättäen etupäässä teollisiin aloihin. Aktivoituneen elinkeinopolitiikan ja yritystoiminnan tulokset alkavat nyt näkyä myös aluetilastoissa. Kuopiossa tapahtui 19-luvulla teollinen rakennemuutos, kun vanha puunjalostus-, elintarvike- ja vaatetusteollisuus supistui voimakkaasti. Liikevaihto on kasvanut nopeasti vuodesta 2003 lähtien metalli- ja koneteollisuudessa ja vuodesta 2004 lähtien kulkuneuvojen (veneiden), kartongin ja kemian tuotteiden valmistuksessa. Myös sähköteknisten tuotteiden tuotantotaso kohosi huomattavasti vuonna Tietojenkäsittelyn aikaisempi pitkä ja nopea kasvukausi päättyi 2001, mutta kasvu parani taas Mekaanisen puunjalostuksen kasvu pysähtyi vuoden 2003 jälkeen. Sen liikevaihto supistui -7,2 % vuonna 2005 ja -6,7 % viime vuonna. Puusepänteollisuuden tuotantoa on lopetettu ja siirretty alueelta pois, eikä uusia laajennusinvestointeja viime aikoina ole tehty. Viime vuonna nopeimmin liikevaihtoaan lisäsivät kulkuvälineet 22 % (13 % vuosina ), kartonki ja kustantaminen 19 % (5 %), koneet ja laitteet 18 % (13 %), metallituotteet 9 % (10 %), elintarvikkeet 8 % (4 %), sähkötekniikka 7 % (5 %) ja liikenne 7 % (5 %). Hitaampaa kasvu oli mekaanisessa puunjalostuksessa -7 % (-0,2 %), vaatetuksessa -3 % (-3 %), majoituksessa ja ravitsemuksessa (2 %), tietojenkäsittelyssä 2 % (2 %), rakentamisessa 3 % (4 %), yksityisissä terveys- ja sosiaalipalveluissa 5 % (8 %), kaupassa 5% (5 %), kemianteollisuudessa 5 % (2 %) ja liike-elämän palveluissa 6 % (9 %). Ylä-Savon yritysten liikevaihto kasvoi maakunnassa nopeimmin 19-luvulla ja samalla tasolla koko maan kanssa luvulla hyvä kasvuvauhti on jatkunut, mutta hiipuen hivenen koko maata, Sisä-Savoa ja Kuopion seutua hitaammaksi. Vuosina yritysten liikevaihto kasvoi Ylä-Savossa 4,8 % ja viime vuonna 5,5 %. Hyvä liikevaihdon kasvu on perustunut puu- ja metalliteollisuuden menestykseen ja vilkkaaseen rakentamiseen. Viime vuonna jatkui hyvä kasvuvauhti koneiden ja kulkuneuvojen (tol 29 ja 34-35) valmistuksessa 10 % (v %), metallituoteteollisuudessa 8 % (8 %) ja varsinkin sahoilla 18 % (4 %). Sen sijaan jalostettujen puutuotteiden kasvu pysähtyi (0,4 %), kun alan kasvu oli 11 % vuodessa. Taustalla on mm. puusepänteollisuuden alihankinnan ostojen siirtoja ulkomaille sekä sahatuotteiden kysynnän kasvu ja puun saatavuuden heikkeneminen, mitkä ovat rajoittaneet laajennusinvestointeja puunjalostuksessa. Rakentamisen liikevaihto kasvoi 12 % (6 %) ja liikenteen 5 % (5 %). Hitaampaa vuonna 2006 kasvu oli vaatetusteollisuudessa -6 % (v keskim. -1 %), majoituksessa ja ravitsemuksessa -1 % (2 %), liikeelämän palveluissa 0 % (8 %), kaupassa 1 % (2 %), sähkötekniikassa ja ohjelmistoissa 4 % (11 %) ja elintarvikkeissa 4 % (2 %). Varkauden seudulla yritysten huipputason liikevaihdon kasvut ja jyrkät laskut vaihtelevat voimakattiloiden viennin suurten kertatoimitusten kirjautumisen mukaan. Sellulaitteiden viennissä vuotuiset vaihtelut ovat hiukan pienempiä. Tämän lisäksi liikevaihdon ja viennin vaihteluja aiheuttavat paperin ja metallituotteiden hintatasot. Näistä syistä yhden vuoden muutosten perusteella ei kannata tehdä liioiteltuja päätelmiä. Lisäksi osa monikansallisesta yritystoiminnasta ei tilitä koko liikevaihtoaan ja vientiään Suomeen. Metsäteollisuus (538 M v.2006) sekä metallisähkötekninen teollisuus vuorottelevat liikevaihdoltaan suurimpina aloina. Viime vuonna metallituotteiden liikevaihto oli 135 M, koneiden 217 M ja ict:n 133 M. Kaupan liikevaihto oli 3 M. Vuoden 2007 aikana suuri osa sähkötekniikan ja ohjelmistojen liikevaihdosta siirtyy Kuopion seudulle. Varkauden seudun yritysten liikevaihdon keskimääräinen kasvuvauhti on 2000 luvulla ollut 19-luvun loppupuolta parempi. Vuosina kasvua oli 4,3 %, mutta viime vuonna liikevaihto laski -1,8 %. Vuoden 2006 aikana koneiden ja laitteiden (sekä kulkuneuvovalmistuksen) liikevaihto kasvoi 32

6 keskim.vuosimuutos % 6 % (14 % keskimäärin vuodessa v ). Kasvua oli myös edellisenä vuonna 31 %. Puuteollisuuden liikevaihto yltyi viime vuonna 18 % kasvuun, kun paperiteollisuuden lakon ja työsulun vuoksi 2005 liikevaihto supistui -9 %. V vuosikasvu oli 2,5 %. Liikenteen liikevaihdon kasvu oli 7 % (2 %) ja rakentamisen 6 % (7 %). Ict-alan liikevaihto kasvoi 2 % (-1 %) neljän perättäisen supistumisen vuoden jälkeen. Liike-elämän palvelut kasvoivat 4 % (4 %), kauppa 3 % (4 %) sekä hotelli- ja ravitsemispalvelut 3 % (2 %). Varkauden seudun yritysten koko liikevaihdon lasku viime vuonna johtuu metallituoteteollisuuden -45 % liikevaihdon vähenemistä. Tämä johtuu suurten toimitusten ajoituksesta. Koillis-Savosta ei ole vertailutietoja vuodelta Vienti Viennin keskimääräinen vuosimuutos kaudella ja sekä vuonna 2006, % KOKO M AA POHJOIS-SAVO KUOPION SEUTU VARKAUDEN SEUTU YLÄ-SAVON SEUTU KOILLIS-SAVON SEUTU ( tieto puuttuu) SISÄ-SAVON SEUTU 19-luvun lopulla viennin kasvuvauhti oli ssa lähes puolta hitaampaa kuin koko maassa. Tämä johtui Kuopion seudun vaatimattomasta viennin kehityksestä. Myös maakunnan vientialueen Varkauden vienti kasvoi koko maata hitaammin. Vuosina n viennin kasvuero koko maahan kuroutui melkein kiinni, kasvu koko maassa oli 6 % ja maakunnassa 5 %. n suhteellisen aseman paraneminen johtui koko maan viennin kasvun hidastumisesta ja Kuopion seudun viennin kasvun (5,1 %) paranemisesta aikaisempaa aikaan verrattuna. Ylä-Savossa vienti (10,2 %) on sujunut edelleen hyvin ja Sisä-Savossa kiihtynyt (12,0 %). Varkauden seudulla viennin kasvu (1,9 %) on tällä vuosikymmenellä ollut aikaisempaa hitaampaa. Koillis-Savosta ei ole viime vuosilta tilastotietoja. Sisä-Savon vienti on kasvanut 2000-luvulla keskimäärin 12 % vuodessa. Viime vuonna viennin kasvu kiihtyi 16 %, vähän hitaamman kasvuvuoden 2005 jälkeen. Hyvä menestys perustuu mekaanisen puunjalostuksen vientiin. Ylä-Savossa on ollut hyvä vientimenestys, viennin vuosikasvu oli 10,2 %. Viime vuonna kasvua oli 17 %. Vain vuosina 1999 ja viennin kasvu on pysähtynyt. Vientiä vuonna 2006 ovat lisänneet metallituotteet 72 % (v keskim. vuodessa 13 %), koneet ja kulkuneuvot 14 % (14 %) ja sahatuotteet 32 % (5 %). Puusepäntuotteiden vienti on vähentynyt vuosina 2002 ja Vuonna 2006 niiden vienti väheni -10 % ja kaudella kasvoi 1 %. Puusepäntuotteiden vienti on arvoltaan taantunut vuoden 2000 tasolle. Ylivoimaisesti suurimpia

7 Vienti % liikevaihdosta 7 vientialoja ovat koneet ja kulkuneuvot (164 M v. 2006) ja sahatavara (88 M ). Kuopion seudulla vienti on kasvanut keskimäärin vuodessa 5,1 %. Vaikka viennin kasvu on koko maata hitaampaa, on kehitys ollut parempaa kuin 19-luvulla. Vuosina vienti väheni noin 6 % vuodessa. Viime vuonna kasvua oli 14 %. Viennin arvosta 54 % koostuu koneista (n. M ) ja kulkuneuvoista (n. 30 M ), kartongista (103 M ) ja kemian tuotteista (88 M ). Merkittävä vientiala on myös elintarvikkeet, joiden arvo ei näy käytössä olevista tilastoista. Viime vuonna koneiden ja kulkuneuvojen vienti kasvoi 28 % (v keskim. vuodessa 17 %) ja kartongin 25 % (5 %). Kemian tuotteiden vienti väheni -3 % (2 %). Viennin rakennetta on muuttanut puutuotteiden viennin nopea väheneminen 2001 lähtien ja kartongin viennin vuosien vähentymisen kääntyminen vuodesta 2004 lähtien nopeaan kasvuun. Puutuotteiden vienti on vähentynyt vuodesta 2000 lähtien keskimäärin -5 % vuodessa, viime vuonna viennin arvo laski -13 %. Varkauden seudulla viennin arvon vuotuiset vaihtelut ovat suuria, mutta useamman vuoden trendin perusteella viennin kasvu on tällä vuosikymmenellä hidastunut 19-luvusta. Vuosina viennin arvon kasvu oli 1,9 %. Tämän vuosikymmenen vuosimuutokset olivat 12 %, 0 %, 0 %, -6 %, 5 %, 26 % (v.2005) ja -19 % (v.2006). Vuodelle 2005 ajoittui metalliteollisuudessa suuria kattilatoimituksia, jotka näkyivät liikevaihdon ja viennin kasvuna. Viime vuonna suunniteltiin ja valmistettiin tehtyjä kauppoja, jotka tuloutuvat myöhemmin. Vientitoimitusten ajoittumisen ja paperin hintojen vaihtelujen mukaan metalliteollisuus ja puu- ja paperiteollisuus ovat vaihdelleet Varkauden seudun suurimpina vientialoina. Metsäteollisuudessa vuosina viennin arvo laski, erityisen jyrkästi työtaisteluvuotena Viime vuonna alan viennin arvo kasvoi 24 % (v keskim vuosimuutos -0,6 %). Metallituoteteollisuudessa (mm. voimakattilat) viennin arvo on kasvanut nopeasti lukuun ottamatta vuosia 2002 ja 2006, jolloin viennin arvo pieneni -65 %. Vuonna 2005 kasvua oli 67 % ja v vuositasolla 6 %. Koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa (mm. selluteollisuuden laitteistot) vienti laski vuosina , mutta kasvoi nopeasti 2005 (68 %) ja 2006 (27 %). V vuosikasvu oli 13 %. Ict-alan viennin arvon kehitys on tällä vuosikymmenellä ollut vaisua, -9 %/v kaudella Suuri osa vientitoimituksista kirjautuvat Suomeen vain konsernien sisäisen laskutuksen arvosta. Viennin osuus liikevaihdosta v KOKO MAA A-X: Kaikki: KUOPION SEUTU VARKAUDEN SEUTU YLÄ-SAVON SEUTU KOILLIS- SISÄ-SAVON SAVON SEUTU SEUTU (tiedot v ) Kaikkien yritysten liikevaihdosta viennin osuus on ssa on kohonnut samalle tasolle koko maan kanssa, vähän ylikin. Viennin osuus on kasvanut useita vuosia Ylä-Savossa ja Sisä- Savossa. Kuopion seudulla viennin osuus on pitkään ollut alhainen, mutta parin viime vuoden aikana on merkkejä viennin osuuden kasvusta. Varkauden seudulla viennin osuus on korkea ja

8 keskim. vuosimuutos % 8 se kasvoi nopeasti 19-luvulla, mutta on sen jälkeen hiukan laskenut mm. metsäteollisuuden ja ict-alan vaisun vientikasvun johdosta Palkkasumma 6 Palkkasumman keskimääräinen vuosimuutos kaudella ja sekä vuonna 2006, % KOKO M AA POHJOIS- SAVO KUOPION SEUTU VARKAUDEN SEUTU YLÄ-SAVON SEUTU KOILLIS- SAVON SEUTU ( tieto puuttuu) SISÄ-SAVON SEUTU Vuosina palkkasumma kasvoi ssa 4,5 % ja koko maassa 4,8 %. Palkkasumman kasvu on hidastunut niin koko maassa kuin maakunnassakin, mikä johtuu työllisyyden kasvusta palvelualoilla, joilla keskimääräinen palkkataso ja työtuntimäärä kuukaudessa ovat teollisuutta alhaisempia. Viime vuonna kasvu oli maakunnassa 4,3 % ja koko maassa 4,5 %. Jaksolla palkkasumma kasvoi Kuopion seudulla keskimäärin vuodessa 5,1 %, Sisä- Savossa 4,5 %, Ylä-Savossa 4,4 % ja Varkauden seudulla 3,6 %. Koillis-Savosta ei ole tilastotietoja. Tämän vuosikymmenen aikana palkkasumman kasvu on kiihtynyt Kuopion seudulla. Työpaikkojen lisääntyminen on seudulla ollut keskimääräistä nopeampaa ja työllisyys on kasvanut erityisesti palveluissa ja muutamilla teollisuuden aloilla, vaikka koko teollisuuden palkkasumman kasvu on ollut hidasta. Myös Sisä-Savossa kehitys on ollut 19-lukua parempaa koko yritystoiminnan kehittymisen ansiosta. Varkauden seudulla palkkasumman kasvu on hidastunut selvästi teollisuuden aikaisempaa pienemmän palkkasummakasvun vuoksi. Viime vuonna kasvua palkkasummassa oli Ylä- Savossa 5,1 %, Kuopion seudulla 4,2 %, Varkauden seudulla 4,2 % ja Sisä-Savossa 3,4 %. Kuopion seudulla suurimpia palkanmaksajia ovat palvelut. Terveys- ja sosiaalipalveluissa (yksityiset ja julkiset) palkkasumma on 524 M, liike-elämän palveluissa 157 M, kaupassa M, ravitsemis- ja hotellialalla 33 M ja tietojenkäsittelyssä 30 M. Rakentamisen palkkasumma on 104 M ja liikenteessä 76 M. Teollisuuden koko palkkasumma on 146 M, josta kemianteollisuudessa 27 M, koneteollisuudessa 25 M, mekaanisessa puuteollisuudessa 22 M, kartonkiteollisuudessa, kustantamisessa ja painamisessa 22 M, elintarviketeollisuudessa 18 M, metallituoteteollisuudessa 11 M, vaatetusalalla 10 M, kulkuneuvojen valmistuksessa 8 M ja sähkötekniikassa 5 M. Kuopion seudun palkkakumman hyvä kehitys perustuu kone- ja laitevalmistuksen kasvuun (13 % v ja 11 % vuodessa vuosina ), metallituoteteollisuuteen (2 % ja 10 %), kulkuneuvojen valmistukseen (lähinnä veneitä, 26 % ja 5 %), tietojenkäsittelyyn (9 % ja 8 %), liike-elämän palveluihin (8 % ja 8 %) ja sähkötekniikkaan (5 % ja 7 %). Vilkastunut talouskasvu ovat nopeuttaneet myös rakentamisen kasvua

9 9 (6 % ja 7 %) sekä kauppaa (6 % ja 5 %). Terveys- ja sosiaalipalveluissa palkkasumma kasvoi viime vuonna 4 % ja v keskimäärin 6 %/v. Majoitus- ja ravitsemisalan kasvu oli 3 %. Koko teollisuudessa palkkasumma kasvoi Kuopion seudulla tällä vuosikymmenellä 2 %, mutta viime vuonna laski -1 %. Teollisuuden hidas palkkasumman kokonaiskasvu johtuu heikosta kehityksestä elintarviketeollisuudessa (-8 % v.2006 ja 0,5 % vuodessa ), vaatetusteollisuudessa (5 % ja -3 %), puuteollisuudessa (- 17 % ja -3 %), kartonkiteollisuudessa (-3 % ja 1 %) ja kemian teollisuudessa (2 % ja 2 %). Sisä-Savossa palkkasumman kasvu on parantunut, vaikka vuosina 1998, 2000 ja 2004 palkkasumma laski metalliteollisuudessa putki-, säiliö- ja aterinvalmistuksen supistusten vuoksi. Palkkasumma on kasvanut rakentamisessa (10 % v ja 14 % vuodessa ja), majoitus- ja ravitsemisalalla (22 % ja 7 %), liikeelämän palveluissa (6 % ja 5 %), koko teollisuudessa (-0,3 % ja 5 %), metalliteollisuudessa (9 % ja 4 %) ja kaupassa (4 % ja 5 %). Ilmeisesti puuteollisuusessa kasvu on ollut koko teollisuutta nopeampaa, lukuun ottamatta vuotta Ylä-Savossa metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuus on yritystoiminnan suurin palkanmaksaja (56 M ), seuraavana kauppa (40 M ), puuteollisuus (32 M ), liikenne (28 M ), liike-elämän palvelut (25 M ), rakentaminen (23 M ) ja elintarviketeollisuus (20 M ). Ylä-Savossa kaikkien muiden alojen palkkasumman kehitys on ollut myönteistä lukuun ottamatta pientä vaatetusvalmistusta (-4 % v ja -1 % vuodessa ja) ja elintarviketta (3 % ja 3 %). Nopeinta kasvu on ollut pienellä sähkötekniikan ja ohjelmistojen alalla (10 % ja 12 %) sekä liike-elämän palveluissa (10 % ja 8 %). (14 % ja 8 %) ja kauppa (6 % ja 4 %) ovat peesanneet elinkeinoelämän kasvussa. Hivenen vaatimattomampaa kasvu oli ravitsemuksessa (3 % ja 4 %) ja liikenteessä (3 % ja 4 %). Varkauden seudulla sellu- ja paperiteollisuus maksaa palkkoja 51 M, metallituotteet 43 M ja koneiden valmistus 28 M, ict-ala 34 M, liikeelämän palvelut 26 M, kauppa 26 M, rakentaminen 24 M, liikenne 16 M ja mekaaninen puunjalostus 12 M. Seudun palkkasumman kasvu hidastui 19- luvun lopun 5 % kasvusta 3,6 % kasvuun vuosina Suurin yksittäinen syy on sellu- ja paperiteollisuuden palkkasumman lasku, mikä vuoksi koko metsäteollisuuden kasvu vuosina oli vain 0,6 %. Viime vuonna kasvua oli 4 %. Metsäteollisuuteen kuuluva mekaaninen puunjalostus lisäsi palkkasummaansa samoina kausina 5 % ja 6 %. Myös ict-alalla palkkasumman kasvu on hidastunut, tällä vuosikymmenellä kasvu oli 3 %. Vuosina palkkasumma pieneni, mutta kasvoi viime vuonna 7 %. Lisäksi majoitus- ja ravitsemisalalla kasvu oli vaatimatonta 1 % ja 4 %. Mekaanisen puunjalostuksen ohella palkkasumma kasvoi hyvin metallituote- ja koneteollisuudessa 8 % viime vuonna ja 5 % vuosittain Konevalmistuksessa kasvu oli vähän tätä nopeampaa ja metallituotteissa vajaan prosenttiyksikön hitaampaa. Metallituotteissa palkkasumman vuotuiset kasvut ja laskut ovat jyrkempiä, kuin vakaammassa koneteollisuudessa. Rakentamisessa palkkasumma on kasvanut 10 % ja 7 %, liikenteessä 4 % ja 6 %, liike-elämän palveluissa 4 % ja 6 % sekä kaupassa 5 %. Jalostetuissa puutuotteissa palkkasumma kasvoi hyvin, 8 % vuosikasvu , mutta viime vuonna kasvu hidastui 2 %:iin. Sahauksessa kehitys oli päinvastainen, 10 % viime vuonna, kun vuosikasvu oli 4 %. Kone- ja kulkuvälinevalmistuksessa palkkasumman kasvu on kiihtynyt (6 % ja 4 %), mutta metallituoteteollisuudessa hidastunut (2 % ja 6 %). Rakentaminen

10 Bkt:n, alue-bkt:n, liikevaihdon ja palkkasumman vuosikasvut Maan bkt:n volyymin muutos % 1) 3,9 3,7 6,1 5,2 3,9 5,0 2,6 1,6 1,8 3,7 2,9* 5,5* Maan aluetilinpidon arvonl. muutos % 2) 4,0 6,2 5,0 4,1 5,7 2,9 1,3 0,9 3,5 n aluetilinpidon muutos % 2) 2,0-6,4-4,1-1,2 5,9 2,5 2,4 3,7 2,2 0,3 1,6 2,4-0,4 1,7 0,3 Maan liikevaihdon muutos % 3) 3,8 9,5 7,6 5,1 11,1 3,2 1,2 2,6 5,7 5,5 10,6 PS:n liikevaihdon muutos % 3) v2006 liikevaihto 9,0 Mrd -0,1 8,5 5,5 3,0 6,7 4,7 2,6 2,5 5,2 6,3 5,3 Kuopion seudun liikev. muutos % 3) v2006 liikevaihto 4,3 Mrd -1,3 6,6 3,8-2,5 5,0 7,3 3,6 3,1 6,3 3,9 6,9 Varkauden seudun liikev. muutos % 3) v2006 liikevaihto 1,7 Mrd -0,5 13,8 8,3-9,7 10,8 6,5 2,4-3,3 3,9 12,3-1,8 Ylä-Savon liikev. muutos % 3) v2006 liikevaihto 2,1 Mrd 3,5 10,6 9,0 1,1 8,4 1,4 3,0 6,2 3,2 6,1 5,5 Koillils-Savon liikev. muutos % 3) v2006 liikevaihto (ei tietoa) -1,4 4,3 5,5 3,5 8,8 3,4 0,7 2,9 2,5 Sisä-Savon liikev. muutos % 3) v2006 liikevaihto 0,3 Mrd -0,1 5,2-1,7 5,4 9,6 1,9 5,7 5,7 6,4 3,6 7,7 Maan vienti muuto % 3) v2006 vienti 63174,8 M 4,6 18,2 12,7 6,6 21,1-0,2-2,0-3,0 6,9 4,2 17,3 PS:n vienti muutos % 3) v2006 vienti 1721,9 M 3,9 15,0 16,1-6,8 17,4 1,6-0,2-2,2 5,9 15,0-0,7 Kuopion seudun vienti muutos % 3) v2006 vienti 552,6 M -8,6 11,6 12,6-11,5 16,5 6,0-6,5-5,7 9,3 4,9 13,6 Varkauden seudun vienti muutos % 3) v2006 vienti 647,9 M 6,8 18,6 26,4-21,1 11,8 0,1 0,1-5,9 5,0 26,1-18,6 Ylä-Savon vienti muutos % 3) v2006 vienti 366,3 M 22,6 17,2 14,3-2,1 37,1-2,7-3,5 13,1 6,8 8,9 16,6 Koillis-Savon vienti muutos % 3) v2006 vienti (tieto puuttuu) 8,9 0,5-0,7 9,0 17,2-1,6 7,5-3,7 0,0 Sisä-Savon vienti muutos % 3) v2006 vienti 56,8 M 21,3-9,7-9,8 22,7 22,0 6,0 10,6 12,0 15,6 3,0 16,1 Maan palkkasumman muutos % 3) v2006 palkkasumma 38746,8 M 5,5 5,0 6,8 4,6 6,5 6,9 3,2 3,4 4,5 4,5 4,5 PS:n palakkasumman muutos % 3) v2006 palkkasumma 2337,6 ME 6,3 5,6 5,5 4,4 5,0 5,0 3,9 4,5 4,5 4,1 4,3 Kuopion seudun palkkasumman muutos % 3) v2006 palkkasumma 1278,1 M 4,8 4,5 4,7 3,6 6,2 6,2 4,0 5,6 4,9 4,7 4,2 Varkauden seudun palkkasumman muutos % 3) v2006 palkkasumma 372,8 ME -1,7 12,4 7,3 2,7 5,5 5,1 2,4 3,2 3,2 1,5 4,2 Ylä-Savon palkkasumman muutos % 3) v2006 palkkasumma 461,0 M 3,9 5,3 7,0 4,3 2,4 5,1 4,6 3,8 4,1 6,0 5,1 Koillis-Savon palkkasumman muutos % 39 v2006 palkkasumma (tieto puuttuu) 1,8 4,2 7,4 2,6 6,5 4,1 3,9 4,7 2,3 Sisä-Savon palkkasumman muutos % 39 v2006 palkkasumma,4 M 2,8 3,0 2,1 2,9 2,8 3,7 6,7 4,1 7,1 3,9 3,4 1) Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, reaalimuutos 2) Tilastokeskus aluetilinpito, arvonlisäys, reaalimuutos 3) Tilastokeskus, liiketoiminnan kuukausikuvaaja, alv-velvollinen liiketoiminta, nimellishintaan Koillis-Savon tiedot vuosilta 2005 ja 2006 puuttuvat

11 Työvoimavarat ja työllisyys n vuonna 2001 alkanut muuttotappion supistuminen on jatkunut. Tosin vuonna 2005 tappio taas kasvoi, mutta keskimääri viime vuosina väestökato on ollut vain neljäsosa 19-luvun lopun tasosta. Kuitenkaan maakuntaan ei vielä ole muodostunut selkeää kasvukeskusta, koska Kuopion hyvä työllisyyskasvu leviää asumisen myötä laajalle alueelle ympäristökuntiin. Eniten muuttovoittoa saa Kuopion työssäkäyntialueeseen kuuluva Siilinjärvi, jonka omakotialueet ovat vetäneet muuttajia. Työttömyys alenee Vuoden 2006 työllisyyden koheneminen jatkui yhtä myönteisesti kuin vuotta aikaisemmin. Työllisten määrä kasvoi ssa vajaalla puolella prosentilla vuodesta 2005 ja työllisyysaste nousi vuositasolla 0,5 prosenttiyksikköä 63,8 prosenttiin koko maan vastaavat luvut olivat 0,9 ja 68,9 %. Työttömien määrä väheni maan keskitason vauhtia. Kolmen viimeisen vuoden aikana työttömyysasteen lasku on kiihtynyt. Viime vuonna työttömiä oli 11,6 % työvoimasta Työministeriön työnhakijatilaston mukaan. Erityisen voimakkaasti työttömyys on vähentynyt alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä ja lisääntynyt ainoastaan ikääntyneimpien joukossa. Työttömyyden alenemisen perusteella tarkasteltuna korkeasuhdanne saavutti huipputasonsa syksyllä Vuoden 2007 kehitys näyttää seuraavan valtakunnallista trendiä, tosin 1-2 prosenttiyksikköä hitaammalla vauhdilla, mikä johtuu eteläisen Suomen voimakkaammasta työvoiman kysynnästä. Rakenteellinen työttömyys on osoittautumassa odotetun sitkeäksi ja sen purkamiseen vaaditaan uudelleen koulutusta, jolloin huonosti työllistäville aloille kouluttautuneet saadaan ohjattua työllistäville aloille. Työttömistä työnhakijoista yli puolet edusti viime vuonna ammatteja, joista oli hyvin vähän tai ei lainkaan kysyntää työmarkkinoilla mm. ammattitaidottomat, toimistotyöntekijät, elektroniikka- ja tietotekniikka-asentajat, ompelijat. Osuus oli suurin Sisä- Savossa (66 %) ja pienin Kuopion seutukunnalla (52 %). Työvoimapalvelujen ohella eläkkeelle siirtyminen on alkanut vähentää pitkittynyttä työttömyyttä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työttömien määrä on kasvanut ainoastaan yli -vuotiaiden joukossa. Yli 55-vuotiaiden työllisyysaste (47,5 %) on noussut 2000-luvulla lähes 15 prosenttiyksikköä ja on jo ylittänyt selvästi 19-luvun lopun tason. Alle 40-vuotiaiden osalta ollaan sen sijaan vielä kaukana 15 vuoden takaisista lukemista. Hyvän kysynnän vastapainona alueella oli muutamia isompia irtisanomisia, jotka liittyivät lähinnä laajempiin tuotantojen uudelleen organisointeihin. Toisaalta laajoja irtisanomisia on ollut moniin lähialueisiin verrattuna varsin vähän, johtuen pääasiassa elektroniikkateollisuuden pienestä roolista ssa. Yt-neuvotteluja käytiin viime vuonna lähinnä prosessi-, puunjalostus-, teollisuusautomaatio-, elintarvike-, matkatoimisto-, majoitus- ja ravitsemus- sekä it-aloilla, tietoliikenteen ja tietotekniikan sektoreilla. Kaikkiaan yt-neuvottelujen piirissä arvioitiin vuoden mittaan olleen noin 0 henkilöä, joista irtisanotuiksi joutui noin 0 henkilöä. Irtisanomiset ovat kohdistuneet monilla aloilla suurelta osin 40-luvulla syntyneisiin. Akuutit uhkat suuremmista irtisanomisista alueella ovat joko toteutuneet tai siirtyneet eteenpäin uusien investointien avulla. Työllisyyden koheneminen jatkuu Lähivuosina työllisyyden odotetaan edelleen paranevan, mutta vauhti hidastunee. Epätyypillisten työsuhteiden osuus on pysynyt suunnilleen ennallaan runsas neljännes työsuhteista - lähes kymmenen vuotta. Osuus on lähellä maan keskitasoa. Myös vuokratyön tekemisen voimakas nousu on tasoittunut. Avoimien markkinoiden kysyntä näyttää pysyvän hyvällä tasolla etenkin metalli- ja palvelualoilla, hoitotyössä ja rakennusalalla. Henkilöstöpalveluyritykset ja yhteyspalvelukeskukset tarjosivat uusia työpaikkoja merkittävästi parin viime vuoden aikana, mutta varsinkin puhelinpalvelujen ala on kääntynyt laskusuuntaan. Suurempia työpaikkalisäyksiä on tulossa palvelujen, kaupan ja logistiikan piiriin Kuopion

12 12 ympäristössä sekä mahdollisesti myös uusia teollisia työpaikkoja eteläisen Kuopion yritysalueille. Ylä- Savon metalli- ja ajoneuvoteollisuuden ohella merkittäviä työpaikkalisäyksiä tuo toteutuessaan maakuntien rajalla sijaitseva Talvivaaran nikkelikaivos, jonka vaikutukset ulottuvat varsinaisen kaivostoiminnan ja rakentamisaikaisen työvoiman tarpeen lisäksi mm. kuljetusalalle sekä mahdollisesti kemian teollisuuden puolella. Rekrytointi jo vaikeutunut Vuoden mittaan rekrytointiajat pitenivät ja kohtaanto-ongelmat lisääntyivät. Työvoimapulasta on jo merkkejä yksittäisillä ammattialoilla. Viime vuoden työpaikoista runsas kolmannes oli sellaisia, joissa vaadittua ammattia edusti ainoastaan yksi tai ei yhtään työtöntä työnhakija seutukunnalla tyypillisiä olivat puhelinmyyjien, myyntiedustajien, sairaanhoitajien ja lääkärien työpaikat.. Pahimpia rekrytointiongelmat ovat metalliteollisuudessa ja rakentamisessa, myös näiden alojen työnjohdossa ja esimiestehtävissä. Rekrytointiongelmat lisääntyivät selvästi yhdistelmäajoneuvonkuljettajien sekä metsä- ja monitoimikoneenkuljettajien osalta. Myyntiedustus- ja puhelinmyynnin osalta rekrytointiongelmat lievenivät huomattavasti Ylä-Savoa lukuun ottamatta, mikä johtuu pääasiassa monien yhteyspalvelukeskusten lopettamisista. Myös hoitoalalla rekrytointiongelmien määrä oli hieman laskussa. Metallialalla hyvän suhdannetilanteen ja vilkkaan yritystoiminnan vuoksi työvoiman saatavuusongelmia ainakin hetkellisesti on odotettavissa Iisalmen ja Kuopion ympäristössä. Rakennusalalla työmarkkinat jatkunevat tiukkana Kuopiossa mm. Saaristokaupungin rakentamiseen ja asuntomessuihin (2010) saakka. Jos jatkaa nopean kasvun uralla, saavutetaan täystyöllisyyden tason työttömyys vuosien 2010 ja 2015 välisenä aikana. Hitaan kasvun vaihtoehdossa työttömyys laskee tälle tasolle vuoden 2015 jälkeen. Toisenlaisia työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia on muodostumassa aloille, joilla työvoiman kysyntä on heikkoa, mutta uutta, koulutettua työvoimareserviä kasaantuu lisää. Esimerkiksi toimistotyöntekijöiden työttömyysaste on noussut 2000-luvulla jo yli 20 prosentin. Työttömyysaste on ollut nousussa myös. mainos- ja markkinointialalla sekä atk-alalla. Teollisuudessa tilanne on kahtiajakautunut: metalli- ja puuala työllistävät hyvin, kun taas työttömyys on nousussa tevanake-, elintarvike- ja massa- sekä paperityön ammateissa. Selvästi kaikkein korkein ammattialakohtainen työttömyysaste (33 %) oli viime vuonna tekstiili- ja ompelualalla. Syrjäiset kunnat Muutaman vuoden sisällä työvoiman riittävyys kasvaa todelliseksi ongelmaksi pienissä n kunnissa, joissa uutta työvoimaa ei juuri tule työmarkkinoille. Eläköitymisen vuoksi syrjäisempien kuntien työvoimavarat ja taloudellisen kasvun mahdollisuudet vähenevät. Syrjäisempien alueiden tulevaisuusnäkymiä heikentää erityisesti nuorten lisääntyvä poismuutto. Muuttotappion ja ikääntymisen vaikutuksia korostaa alhainen syntyvyys. Nuorten aikuisten määrän väheneminen alkaa näkyä työmarkkinoilla näillä alueilla. Muuttotappion seurauksena väestön ikä- ja koulutusrakenne vinoutuu entisestään, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä harvemmin. Ikääntymisen vaikutukset näkyvätkin eri tavoin Kuopion seudulla ja muualla maakunnassa. Muuttoliike vinouttaa maaseudun työvoiman rakennetta korkeampiin koulutuksiin hakeutuvien nuorten muuttaessa pois ja vaikeuttaa työvoiman korvaamista erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Toisaalta pendelöinti kaupungista maaseudulle päin ei ole riittävässä määrin lisääntynyt. Kuntien vetovoiman säilyttäminen riittävänä on ainoa mahdollisuus saada tulevaisuudessa myös syrjäisemmille alueilla korkeammin koulutettujen ammattien osaajia. Samalla työllisyysasteiden erot muodostavat repeämiä maakunnan kehittyvien kuntien ja reuna-alueiden välille. Pidemmällä ajanjaksolla eläkkeelle siirtyminen lisääntyy ja todelliset työvoimakapeikot ovat joillakin aloilla näköpiirissä.