Itä-Afrikan aluemaantieteen erikoiskysymyksiä,
|
|
- Sofia Manninen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Itä-Afrikan aluemaantieteen erikoiskysymyksiä, 56401, 1 ov Petri Pellikka Maantieteen laitos, Helsingin yliopisto petri.pellikka@helsinki.fi
2 Sisältö 30.9: Kenian luonnonmaantieteen yleispiirteet, Prof. Petri Pellikka 7.10: Itä-Afrikan vanhat kulttuurit, Prof. Arvi Hurskainen 14.10: Kenian väestö, FM Riikka Shemeikka 21.10: Yhteisöpohjainen luonnonvarain hallinta Itä-Afrikassa, FM Tino Johansson 28.10: Itä-Afrikan vuoristosademetsät ja endemiitit, FT Tuomo Niemelä 4.11: perinteisesti suojellut metsät Itä-Afrikassa, FM Jussi Ylhäisi 11.11: Kenya Forestry Master Plan, Prof. Olavi Luukkanen 18.11: Kenia kuivien alueiden metsien erityispiirteet, FT Vesa Kaarakka 25.11: Metsänistutus, interventio ja kyläyhteisö, Dos. Taimi Sitari 2.12: Paimentolaisuus Itä-Afrikassa, FM Sanna Ojalammi 9.12: Suomen kehitysyhteistyön erikoispiirteet Itä-Afrikassa, Heli Sirve, Ulkoministeriö 16.12: Luentokuulustelu
3 Tausta Tutkimusretki Keniaan tammikuussa 2004 Suomen Akatemian projekti: Development of land use change detection methodology for East African highlands applying geographic information systems Luentokurssi tukemaan tutkimusretkeä ja kokoamaan Itä-Afrikan maankäytön suomalaisia tutkijoita Kurssin uusi otsikko: Itä-Afrikan ajankohtaisia ympäristökysymyksiä Tentti 16.11: referaatti yhdestä itse valitusta luentokerrasta ja yhdestä annetusta Luennoitsijat jakavat materiaalia tyylinsä mukaan
4 Itä-Afrikan aluemaantieteen erikoiskysymyksiä,, 56401: Kenian luonnonmaantieteen yleispiirteet Petri Pellikka Maantieteen laitos, Helsingin yliopisto
5 Sisältö Sijainti Reliefi Valuma-alueet Ilmasto ja ilmasto-alueet Maaperä Kasvillisuustyypit Maa- ja metsätalous Kenian luonnonmaantieteelliset alueet
6 Sijainti 4 astetta 21 min. N ja 4 astetta ja 28 min. S Afrikan itärannikolla Pinta-ala km2, josta vettä n km2. Rantaviivaa 400 km Suurin hallintoyksikkö on provinssi, joita on kahdeksan: Coast, km2 North Eastern, km2 Eastern, km2 Central, km2 Rift Valley, km2 Nyanza, km2 Western, km2 Nairobi 684 km2
7 Soroti Musoma Kapoeta Kaabong Uganda Sudan Lokichokio Moroto Nzoia Turkwel Suam Mara Kelem Lodwar Mbale Kitale Tororo Western Eldoret Butere Kakamega Isiolo Nyahururu Falls Nanyuki Kisumu Nakuru Lake Victoria Kericho Central Nyeri Embu Nyanza Narok OmoWenz Nairobi Magadi Mount Kilimanjaro Arusha Thika Moshi Ethiopia Eastern Marsabit Rift valley EwasoNg'iro Athi Tsavo Moyale Eastern Voi Dawa Wenz Tana Galana Negele North eastern Wajir Dolo Odo 4 Ramu Mado Gashi Bilis Qooqaani Garissa Garsen Malindi Lamu Coast Somalia Indian Ocean 4 Mombasa 0 Provinssit Tanzania Pangani 36 Tanga 40 (C) Department of Geography, University of Helsinki
8 Reliefi Tasainen rannikko Tasaiset aavikkoalueet ja jäännösvuoret Keskusylänkö Repeämälaakso ja tulivuoret Mt. Kenya 5199 m, Mt. Elgon 4321 m
9 Valunta- ja valunta-alueet Useat joet saavat alkunsa keskusylängöltä tai Rift Valleyn reunoilta, esim. Tana ja Ewaso Ngiro Mt. Kenyalta Päävirtaussuunta Intian valtamerelle Toissijainen Viktoriajärvelle Rift Valleysta ei lasku-uomaa pois
10 Negele Kapoeta Kelem Kaabong Uganda Sudan Lokichokio Moroto Rift Turkwel OmoWenz Lodwar Valley Ethiopia Marsabit Moyale Dawa Wenz Ramu Dolo Odo 4 Valumaalueet Musoma Nzoia Suam Wajir Soroti Somalia Ewaso Ngiro Mbale Kitale Tororo Mado Gashi Eldoret Butere Kakamega Isiolo Nyahururu Falls Bilis Qooqaani Nanyuki 0 Kisumu Nakuru Lake Victoria Viktoria- Kericho Nyeri Garissa Embu järvi Mara Narok Nairobi Magadi 36 Thika EwasoNg'iro Mount Kilimanjaro Tsavo Arusha Voi Moshi Tanzania Athi Athi Pangani Tana Tana Galana Garsen Lamu Malindi Indian Ocean 4 Mombasa Tanga 40 (C) Department of Geography, University of Helsinki Lake Victoria, Nzoia 258 km Rift valley Ewaso Ngiro, 531 km, km2 Tana, 708 km, km2 Athi, 547 km, km2
11 Ilmasto Ilmastoon vaikuttavat tekijät: leveyspiiri, korkeus, ekspositio, etäisyys merestä, tuulet Leveyspiiri Lämpötila riippuu auringon zeniitin siirtymisestä kääntöpiiriltä toiselle Kenian sijaitessa päiväntasaajalla aurinko paistaa lähes koko vuoden zeniitistä ( astetta) Auringon säteet kulkevat vain lyhyen matkaa ilmakehän lävitse Maanpinnalle saapuu paljon lämpösäteilyä
12 Korkeus Lämpötila laskee noin 0,6 astetta 100 metrillä Korkeusvaihtelut luovat sateita Korkealla ilma on ohutta, kuivaa ja puhdasta Auringon lämpö sitoutuu heikommin kuivaan ja puhtaaseen ilmaan Ekspositio Jyrkät etelän ja pohjoisen puolen rinteet saavat vähemmän aurinkoa kuin itä- ja länsirinteet vrt. Suomi
13 Etäisyys merestä Intian valtameri ja Viktoriajärvi aiheuttavat sademäärän vaihtelua Vesi ei lämpene yhtä nopeasti kuin maa Päiväsaikaan vesi on kylmempää kuin maa-alueet Maanpäällinen ilma on kuumaa ja nousee kevyenä ylöspäin Viileämpi ja tiheämpi ilma virtaa mereltä maalle merituuli Illalla maa jäähtyy nopeammin kuin meri aiheuttaen maatuulen Meret ja suuret järvet tasoittavat lämpötilaeroja Meren ja Viktoriajärven ylitse puhaltavat kosteat tuulet tuovat sateita ympäröiville vuorille Viktoria-järvi: Nandi Hills, Intian valtameri: Taita Hills
14 Maa- ja merituuli Laskeutuva viileä ilma Matalapaine Kohoava lämmin ilma Korkeapaine Matalapaine Korkeapaine merituuli maatuuli maa meri maa meri päivä yö
15 Vallitsevat tuulet Ilmanpaine on korkealla alhaisempi kuin merenpinnan tasossa, jossa se on 1 kg/cm2 Lämpötilan noustessa ilma laajenee ja nousee ylöspäin synnyttäen matalapaineen alueen Ilman viiletessä ilmanpaine nousee Ilmanpaineen alueelliset ja ajalliset erot synnyttävät tuulen, sillä tuulet suuntautuvat aina korkeapaineen alueelta matalapaineen alueelle Maanpinnan pyörimisestä aiheutuva Coriolisvoima kääntää tuulen suunnan n. 45 astetta
16 Pasaatituulet Keniassa puhaltavat koillispasaati ja kaakkoispasaati subtrooppisilta korkeapaineen seuduilta päiväntasaajan matalapainealueille Tuulet kohtaavat matalapaineen alueella: Intertropical convergence zone, ITCZ Kaakkoispasaati: eteläisellä Intian valtamerellä syntyneitä kosteita tuulia tuovat runsaat sateet maaliskuusta toukokuuhun (pitkät sateet) Myöhemmin tuulevat rannikon suuntaisesti tuoden kuivat olosuhteet Koillispasaati: Egyptissä, Sudanissa, Afrikan sarvessa ja Arabiassa syntyviä kuivia tuulia Tuovat vain vähän sadetta ja ovat syynä pohjoisen Kenian kuivuudelle (lyhyet sateet)
17 ITCZ koillispasaati koillispasaati Kenia Kenia kaakkoispasaati kaakkoispasaati tammikuu heinäkuu
18 Sadetyypit Keniassa Ilma sisältää vettä kaasuna tai höyrynä Ilman kohotessa ja jäähtyessä vesi kondensoituu Suuri joukko vesipisaroita synnyttää pilvet Vesi tiivistyy ilman pöly-, suola-, savu- tai muiden hiukkasten ympärille Kondensaatio tapahtuu kolmella eri tavalla: Lämpeneminen saa kostean ilman kohoamaan, jäähtymään ja kondensoitumaan: konvektiosateet Lämpimän ja kostean ilman kohotessa esteen johdosta ilma viilenee ja kondensoituu: orografiset sateet Lämpimän ja kostean ilman kohotessa viileämmän ilman päälle se jäähtyy ja kondensoituu: sykloniset rintamasateet
19 Konvektiosateet Kuuman maanpinnan yläpuolinen ilma kohoaa ylöspäin muodostaen pilviä iltapäiväksi Pilvet kasvavat aina metrin korkeuteen asti (cumulo nimbus) Tyypillisiä Viktoriajärven alueella, jossa niihin liittyy usein voimakkaita ukkosia Orografiset sateet Sateet tuulenpuolisella rinteellä Suojapuolella tuulet lämpenevät ja ovat kuivia (föhn) Nanyuki, Naromoru, Nyeri, Naivasha ja Koillis-Kenia ovat sateenvarjossa Viktoriajärven suunnasta tuleville sateille Kisii, Kericho, Eldoret, Nandi Hills, Aberderes, Mt. Elgon, Mt. Kenya, Nyambene Hills saavat orografisia sateita Taita Hillsin etelärinteet saavat kaakkoispasaatin orografiset sateet
20 Sykloniset rintamasateet Syntyvät kun lämmin ja kostea ilmamassa ja kuiva ja kylmä ilmamassa kohtaavat Tyypillisesti ITCZ-vyöhykkeessä Aiheuttavat pitkät sateet Keniassa maalis-toukokuussa ja lyhyet sateet loka-joulukuussa ITCZ: nopeasti kohoava lämmin ja kostea ilma ja ukkosia
21 Sadetyypit kondensoituminen sade Ilma lämpenee maanpinta Lämmin kostea ilma merenpinta Lämmin kuiva ilma Vuori saa ilman kohoamaan Sateenvarjoalue Lämmin ilma kohoaa kylmän päälle, jäähtyy, kondensoituu ja sataa Lämmin kevyt ilma Kylmä raskas ilma maanpinta Konvektiosade Orografinen sade Sykloninen rintamasade
22 Kenian ilmaston luokituksia Lämpö: Very hot: yli 30 astetta kuukauden keskiarvo Hot: Warm: Cool: 0-10 Cold: Very cold: alle 10 astetta Sademäärä: Very wet: yli 1500 mm vuodessa Wet: mm Moderate: mm Dry: mm Very dry: alle 250 mm
23 Ilmastoalueet Modified equatorial (coastal) climate Kapea rannikkovyöhyke Lamusta Tansanian rajalle Sademäärä mm vuodessa Sademäärä vähäinen päiväntasaajan seudulle Ei kuivaa kautta, vaikka maksimit loppukeväällä ja loppusyksystä Lämpötilat läpi vuoden noin 27 astetta ja korkea kosteus Modified equatorial (Lake Victoria basin) climate Järven läheisyys vaikuttaa ilmastoon Sataa läpi vuoden, mutta runsaimmin maalis-toukokuussa ja vähiten tammi-helmikuussa Sademäärä mm vuodessa Järvi pitää lämpötilat alhaisena 22 ja 32 asteen välissä
24 Modified tropical (Highland subtropical) climate) Kenian keskusylänköalue Sademäärä mm vuodessa Vuoret jopa 2000 mm/a Korkeus nostaa sademääriä ja laskee lämpötiloja Kuiva kausi kesäkuusta lokakuuhun Rift valleyn länsipuoli maan sateisinta aluetta Tropical northern climate Pieni alue maan luoteisosassa Yksi kuiva ja yksi kostea kausi, sillä kuuluu trooppiseen kontinentaaliseen ilmastovyöhykkeeseen 850 mm/a ja kuiva kausi kestää puoli vuotta lokakuusta toukokuuhun Sateet konvektiosateita Koillispasaati tuo lyhyet sateet Timau 650 mm Nanyuki 740 mm 4000 m Meru 1360 mm Naro Moru 740 mm 3000 m 2000 m Nyeri 930 mm 1500 m Embu 1050 mm Kaakkoispasaati tuo pitkät sateet
25 Semi-desert climate Sademäärä alle 500 mm/a Lämpötilat korkeita läpi vuoden paitsi korkeimmilla alueilla 70% Keniasta Desert climate Sademäärä 250 mm/a Lämpötilat noin 27 astetta Sijaitsee Kenian keskusylängön sateenvarjossa kaakkoispasaatin aikana Koillispasaati tuo kuivaa ilmaa pohjoisesta
26 Kapoeta Kelem Lokichokio Kaabong Lodwar Uganda Sudan Soroti Mbale Tororo Butere Lake Victoria Musoma Nzoia Turkwel Suam Mara OmoWenz Moroto Marsabit Kitale Kitale Eldoret Kakamega Isiolo Nyahururu Falls Nanyuki Kisumu Nakuru Kericho Nyeri Embu Kisumu Narok Nairobi Magadi Kenya Thika Ethiopia EwasoNg'iro Athi Moyale Nairobi Dawa Wenz Tana Negele Wajir Wajir Dolo Odo 4 Ramu Mado Gashi Bilis Qooqaani Garissa Garsen Lamu Somalia 0 Kenian ilmastoalueet Puoliaavikkoilmasto (semi-desert) Aavikkoilmasto (desert) Rannikkoilmasto (coastal) Trooppinen kontinentaalinen ilmasto (tropical con 36 Mount Kilimanjaro Arusha Moshi Tanzania Tsavo Pangani Voi Galana Malindi Mombasa Indian Ocean Mombasa Tanga 40 (C) Department of Geography, University of Helsinki 4 Subtrooppinen Ylänköilmasto (highland) Viktoriajärven ilmasto (Lake Victoria basin)
27 Vuoden lämpötilakeskiarvo ja sademääräkeskiarvo kaupunki Korkeus lämpötila sademäärä Mombasa, 20 m rannikko Nairobi, ylänkö 1675 m Kitale, trop.-kont. Wajir, puoliaavikko Kisumu, järvi
28 Sademäärä monthly rainfall (mm) Mombasa Nairobi Kitale Wajir Kisumu month
29 Vuodenajat Vain vähäiset lämpötilavaihtelut vuodenaikojen välillä Vaihtelut lähinnä sademäärässä ITCZ vaikuttaa vuodenaikaiseen sademäärään ITCZ ylittää Kenian kahdesti auringon zeniittiaseman mukaan huhti-toukokuussa ja syys-marraskuussa Huhti-toukokuu: pitkät sateet (maissisateet) Syys-marraskuu: lyhyet sateet (hirssisateet)
30 Maannokset Rannikkomaannokset Sedimenttikivistä (kalkkikivi, hiekkakivi) ja koralliriutoista muodostuneita maannoksia Hiekkaisia, huokoisia ja vailla ravinteita, vaaleita Rannikkoalueet Latosoli Tasankoalueilla, jossa saadaan vetttä mm/a ja jossa on pitkä kuiva kausi Muodostuneita vanhasta peruskalliosta, huuhtoutuneita ja punertavia tai ruskeita Black soil - musta maannos Paikoin ylängöllä ja tasangolla Black cotton soils Savisia, kuivia ja kovia kuivana kautena ja liejuisia sadeaikana Mwea, Athi, Kapiti ja Mara plains
31 Latosol, Voi, P. Pellikka 3/03
32 Maannokset Red loam (ylänköalueet) Peräisin tulivuoren laavasta ja tuhkasta Laava on rapautunut ja tuottaa kirkkaan punaisen savisen maaperän Hedelmällisiä maannoksia (kahvintuotanto) Huuhtoutuneitta runsaan sademäärän johdosta Aavikkomaannokset Kuivassa Pohjois- ja Koillis-Keniassa Ohuita ja kivisiä maannoksia Rapautumattomia ja vähän humusta Usein suolaisia (kalsium suoloja) Nuoret maannokset Rift valleyn keski- ja eteläosissa Liittyvät virtaavan veden työhön, veden kuljettamaan maaperään (alluviaalisia) Peräisin emäksisistä laavoista
33 Kasvillisuus Kasvillisuuden esiintymiseen vaikuttavat ilmasto (sademäärä ja lämpötila), korkeus, maannos ja ihmistoiminta Ilman ihmistoimintaa Keniassa olisi enemmän metsäalueita, jotka on nyt raivattu maanviljelykseen Osa entisistä metsistä on myös muuttunut savanniksi ja puoliaavikoksi Pääkasvillisuusalueet Keniassa ovat Nummi (?) Metsä Savanni Puoliaavikko
34 Kapoeta Kaabong Uganda Sudan Lokichokio Moroto Turkwel Kelem Lodwar OmoWenz Kenya Ethiopia Marsabit Moyale Negele Dawa Wenz Dolo Odo 4 Ramu Luonnollinen kasvillisuus Keniassa ilman ihmistoimintaa Soroti Mbale Tororo Butere Lake Victoria Musoma Kitale Nzoia Suam Eldoret Kakamega Nyahururu Falls Nanyuki Kisumu Nakuru Kericho Nyeri Mara Thika Narok Nairobi EwasoNg'iro Isiolo Embu Athi Wajir Mado Gashi Tana Garissa Somalia Bilis Qooqaani 0 Ruohosto ja puoliaavikko Savanni, kuivat metsät Magadi Mount Kilimanjaro Arusha Moshi Tsavo Voi Galana Garsen Lamu Malindi Indian Ocean 4 Mombasa Metsä (vuoristosademetsä) Tanzania Pangani Nummi 36 Tanga 40
35 Kasvillisuus Lumi Nummi Bambumetsä Vuoristosademetsä Savanni Korkeuden vaikutus kasvillisuuteen (teoreettinen)
36 Kasvillisuusvyöhykkeet Nummi 3500 m mpy, afroalpiininen vyöhyke Lyhyttä heinää ja pensaita ja kukkia, mehikasveja (seneccio, lobelia) Metsä 3% Kenian pinta-alasta Metsä: m korkea ja muodostaa useita kerroksia Vuoristometsä 1800 metrin yläpuolella: Podocarpus, seetri (Juniperus), kamferi (Ocotea usambarensis), Meru oak (Vitix keniensis) 3000 metrin yläpuolella bambu (1500 mm/a) Alankometsä Kenian rannikolla, sademäärä mm/a
37 Nival zone, Kilimanjaro P. Pellikka 8/89
38 Heath, Kilimanjaro P. Pellikka 8/89
39 Heath, Kilimanjaro P. Pellikka 8/89
40 Heath, Kilimanjaro P. Pellikka 8/89
41 Montane forest, Mt. Kenya P. Pellikka 8/89
42 Montane forest, Mt. Kenya P. Pellikka 8/89
43 Kasvillisuusvyöhykkeet Savanni Avoimia ruohomaita, missä puita siellä täällä Sademäärä alle 750 mm/a Tyypillisiä puita eri akaasiat (Acacia) ja baobab (Adansonia digitata) Puoliaavikko ja pensaikot Kuivia puskia, tiheikköjä Yleisin kasvillisuustyyppi Sademäärä mm/a Puut 5 10 metriä pituuden laskiessa sademäärän mukana (min. 1-3 m) Itä-Kenia, Koillis-Kenia, Pohjois-Kenia, Nyika tasanko Taita Tavetalla
44 Euphorbia, Nyika P. Pellikka 9/89
45 Acasia, Nyika P. Pellikka 9/89
46 Acasia, savanna, Ngorongoro P. Pellikka 8/89
47 Savanna, Nyika P. Pellikka 9/89
48 Baobab, Nyika P. Pellikka 9/89
49 Coast P. Pellikka 9/89
50 Semi-arid, Tsavo national park P. Pellikka 3/03
51 Riverine forest, Taita-Taveta P. Pellikka 3/03
52 Ihmistoiminta Paremmat (runsassateisimmat) alueet tuottavat rahaja ruokakasveja Rahakasveja Kahvi, tee ja pyrethrum Ruokakasveja Maissi, venhä, perunat, banaanit ja pavut Korkea väentiheys: Kenian keskusylänkö, Viktoriajärvi ja rannikko Sademäärä mm/a Viljankasvatus vaatii n. 750 mm sademäärää merkiten rajaa maatalouden ja karjankasvatuksen välillä Koillis-Kenia on liian kuivaa maataloudelle
53 Urban environment, Nairobi P. Pellikka 3/03
54 Heavily terrassed slopes, Taita Hills P. Pellikka 3/03
55 Ranching and agriculture, Taita-Taveta P. Pellikka 3/03
56 Maatalous 70% prosenttia ulkomaan viennistä tulee maataloustuotteista 85% kenialaisista asuu maaseudulla 75% kenialaisista ovat työssä maataloudessa Alkuperäinen kasvillisuus parhailla alueilla raivataan pelloiksi Jyrkkiä rinteitä terassoidaan Maatalous jaetaan tarvemaatalouteen ja rahamaatalouteen
57 Forest, burnt forest, terrasses,taita Hills P. Pellikka 3/03
58 Smoke on the forest, Taita Hills P. Pellikka 3/03
59 Tarvemaatalous Maataloutta, jossa kasvatetaan kasveja kotona syötäväksi Maissi Päälaji, antaa enemmän satoa kuin muut Lämmin ilmasto, astetta, mm/a Hyvä maaperä Vehnä 15 astetta kypsymisaikana, lämmin ja kostea kasvukausi ja kuiva korjuukausi 1000 mm/a Hirssi ja durra Kuivuuden sietäviä lajeja, 500 mm/a Kassava Kuivuutta sietävä juures, tärkeä katovuotena
60 Food crop agriculture, Sagala Hills, P. Pellikka 3/03
61 Rahamaatalous Maataloutta, jossa kasvatetaan kasveja myyntiin White Highlands Kahvi tärkein vientituote Hedelmällinen, vulkaaninen maaperä Sadetta ympäri vuoden mm/a Puita tuulensuojaksi ja varjoksi Tee Samat kasvuolosuhteet kuin kahville Pyrethrum Hyönteismyrkkyjen raakaine m, viileät olosuhteet, n. 15 astetta, mm/a
62 Rahamaatalous Sokeriruoko Sokerin ja viinan tekemiseen Sademäärä yli 1500 mm/a, lämpimät olosuhteet, 20 astetta Tekee Keniasta sokerin suhteen omavaraisen Ylängöllä ja rannikolla Puuvilla Lämpötilat asteen välillä, 5-6 kk aurinkoa Sademäärä mm/a, vaatii lannoitusta Länsi-Kenia ja Tana-joen seutu Sisal Kuivuutta sietävä kasvi kuitujen tuotantoon (narua) 400 mm/a, m, paljon valoa Kasvaa huonoillakin maaperillä, vaatii kuljetusta varten rautatien Itä-Kenia, mm. Taita-Taveta
63 Sisal plantation, Taita Taveta P. Pellikka 3/03
64 Karjatalous Karjaa, sikoja, lampaita, vuohia, kanoja, kameleja, aaseja Kotikäyttöön ja myyntiin Pastoralismi Liikutaan laitumien ja eläinten mukaan Karjaa, kameleita, vuohia, lampaita Nyika, semiaridit alueet, Pohjois-Kenia, Itä-Kenia Ongelmana kuivuus, taudit ja sairaudet, liikalaiduntaminen, karjavarkaat Kaupallinen karjatalous Kuivilla ja semiarideilla alueilla
65 Grazing, Taita-Taveta P. Pellikka 3/03
66 Nomadism, Serengeti plains P. Pellikka 3/03
67 Vuoristometsä, 1500 m 1200 mm/v sateenvarjoalue Kansallispuiston raja P Puoliaavikko, 500 m 500 mm/a Rahamaataloutta Kaupunkikeskus Vuria 2228 m Tarvemaataloutta Sisalplantaasi Nyika, laiduntaloutta Kaakkoispasaati, Joenvarsimetsä, orografiset sateet Taita Hills, SPOT XS, , vihreä, punainen, NIR, väärävärikompositio
68 Sudan Kapoeta Kelem OmoWenz Kenya Negele Dawa Wenz Kenian Lokichokio Ethiopia Dolo Odo Kaabong Moyale Ramu 4 aluemaan- Lodwar Uganda Soroti Mbale Tororo Butere Lake Victoria Musoma Moroto Kitale Nzoia Turkwel Suam Mara EwasoNg'iro Athi Marsabit Mado Gashi Eldoret Kakamega Isiolo Nyahururu Falls Nanyuki Kisumu Rift Nakuru valley Kericho Nyeri Garissa Embu ja ylänkö Thika Narok Nairobi Nyika Tana Wajir Somalia Bilis Qooqaani 0 tieteelliset alueet Viktoriajärven seutu Magadi Mount Kilimanjaro Arusha Moshi Tsavo Voi Galana Garsen Lamu Rannikko Malindi Indian Ocean 4 Mombasa Tanzania Pangani Tanga
69 Rannikko Reliefi Tasankoa ja muutamia mangrovelahtia Maannos Kalkkikivestä, hiekkakivestä ja korallista: ohutta ja huonoa Osittain alluviaalista maannosta, joka on hyvää Ilmasto Kuuma ja kostea Tuulet rannikon suuntaisia: vain kapea rannikkokaistale saa sadetta riittävästi Kasvillisuus Mangrovemetsät, sademetsät, savannit ja ruohostot Elinkeinot Sisal, sokeriruoko, puuvilla ja cashew-pähkinät, kalastus, turismi
70 Nyika tasanko Reliefi Nyika (suahili: wilderness) Tasaista, muutamia jäännösvuoria ja tulivuoria Maannos Köyhiä maita, latosolia (lateriittia) Ilmasto Alhainen sademäärä, kuivaa kautta 7 kuukautta Kasvillisuus Vähäistä: aavikko, puoliaavikko, ruohosto Elinkeinot Nomadismi, karjatalous
71 Ylänkö ja rift valley Reliefi mmpy Maannokset Tulivuoriperäistä, black cotton, latosolia (alle 1500 mm), alluviaalista maannosta repeämälaaksossa Ilmasto Viileätä ja kosteata Kasvillisuus Maataloutta ja metsää Elinkeinot Tarve- ja rahakasveja 20% Keniasta, mutta 80% ihmisistä Kaivostoimintaa (soda, suola, kalkki)
72 Viktoriajärven allas Reliefi m Lake lowlands, highlands of the Lake Basin Maannokset Black cotton, latosolit Ilmasto Korkeus vaikuttaa sademäärään, keskimäärin mm/a, konvektiosateita ja ukkosia Elinkeinot Sokeriruoko, riisi, kalastus, myös kahvi, tee ja puuvilla
Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015
Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin
Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).
Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt
Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.
DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että
Maanpeitteen ja maankäytön muutostutkimusta Afrikassa
Maanpeitteen ja maankäytön muutostutkimusta Afrikassa Geoinformatiikan tutkimuspäivät 22-23.5.2013 Petri Pellikka Geotieteiden ja maantieteen laitos Taitan tutkimusasema Helsingin yliopisto 28.5.2013 1
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
Paimentolaisuus Itä-Afrikassa. Sanna Ojalammi 11.12.2003 1
Paimentolaisuus Itä-Afrikassa Sanna Ojalammi 11.12.2003 1 Paimentolaisuus Itä-Afrikassa Itä-Afrikan maat kattavat luennossani: Kenian, Tansanian ja Ugandan. Paimentolaisalueille tyypillistä: 1. KARJAA
Maatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:
Maatalouden muodot = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: 1. Intensiivinen maatalous: Suuriin hehtaarisatoihin yltävä voimaperäinen maatalous. Tyypillistä
7.4 Alustan lämpötilaerot
7.4 Alustan lämpötilaerot Merituulet: Heikko perusvirtaus (Vg < 7 m/s) Hyvin sekoittuneen lämpimän maan päältä virtaa ilmaa merelle, ilma nousee meren neutraalin, viileämmän ilman päälle. Pinnassa virtaakin
OULUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Yleiset tehtävät III
OULUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Yleiset tehtävät III KASVIHUONE ROMEO Trooppinen osasto ja subtrooppisten kesäsateiden osasto 1. Astut trooppiseen sademetsään. Seisahda hetkeksi ja katsele
Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK
Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK Pilvityypit Purjelentäjän pilvet Cumulus, kumpupilvi Teräväreunainen kumpupilvi kertoo noston olemassaolosta Noston ollessa hiipumassa ja
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ
Yhdysvaltojen valkoviinit. 14.03.2012 Maria Siikanen
Yhdysvaltojen valkoviinit 14.03.2012 Maria Siikanen Historia Siirtolaiset huomasivat viiniköynnöksen viihtyvän maassa Rypäleet makeita, mutta oudon makuisia Vinifera ei menestynyt Phylloxera Kuumat ja
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004
1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...
Kenian väestö. Riikka Shemeikka Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiologian laitos, Helsingin yliopisto. Itä-Afrikan erityisluentosarja
Kenian väestö Riikka Shemeikka Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiologian laitos, Helsingin yliopisto Itä-Afrikan erityisluentosarja 14.10.2003 1 Luennon aiheet 1. Väestön koko ja rakenne 2. Syntyvyys 3. Kuolleisuus
Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ
Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ Yleistä mitä odotettavissa? 08.10.14 Helsingin Sanomat 5.11.2017 Yleistä mitä odotettavissa?
Elämysmatkalle bangladeshilaiseen bambumajaan
Elämysmatkalle bangladeshilaiseen bambumajaan Lähetysyhdistys Kylväjän työ Bangladeshissa Kylväjän työ Bangladeshissa aloitettiin vuonna 1976 yhden vähemmistökansan, oraonien, keskuudessa maan luoteisosassa.
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Mitä ovat paikallistuulet? Kuvaa kahden erilaisen paikallistuulen syntymekanismit. (5
Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK
Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Tavoitteena Ymmärtää ilmakehässä tapahtuvia, lentämiseen vaikuttavia ilmiöitä Saada kuva siitä, miten sääennusteet kuvaavat todellista säätä
Lataa Vihreä Afrikka - Tuomo Niemelä. Lataa
Lataa Vihreä Afrikka - Tuomo Niemelä Lataa Kirjailija: Tuomo Niemelä ISBN: 9789521069598 Sivumäärä: 319 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.65 Mb Kirjassa esitellään trooppisen Afrikan tärkeimpiä kasvillisuustyyppejä
SMG 4500 Tuulivoima. Luentotiivistelmät
SMG 4500 Tuulivoima Luentotiivistelmät Kurssi ei valitettavasti seuraa yksittäistä oppikirjaa. Prujua ei ole. Rikkaat voivat hankkia kirjan Mukund R. Patel: Wind and Solar Power Systems Tentti perustuu
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
TANAN SUISTON TAISTELUKENTTÄ
TANAN SUISTON TAISTELUKENTTÄ JOAN OTENGO Kenya Wetlands Forum, Kenia Tanajoen suisto Keniassa on monien harvinaisten eläinlajien koti ja paikallisten yhteisöjen elannon lähde. Runsaat vesivarannot houkuttelevat
KIERTOMATKA CHILEEN JA LA PLATAN MAIHIN
1 KIERTOMATKA CHILEEN JA LA PLATAN MAIHIN Piirrä tehtävässä kuljettava reitti ja nimeä kysytyt paikat (lihavoitu) opettajan antamalle kartalle. Vastaa lisäksi monisteen kysymyksiin. Tarvitset apunasi oppikirjaa
PISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
Suomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät
Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
Kenian kuivien alueiden metsien erityispiirteet Vesa Kaarakka
Kenian kuivien alueiden metsien erityispiirteet Vesa Kaarakka Itä-Afrikan aluemaantieteen erityiskysymyksiä (56401 Maantieteen laitos 18.11.2003 SISÄLTÖ: MITÄ OVAT KUIVAT ALUEET? KASVILLISUUDEN LUOKITUS
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
Lataa Safaripassi - Olli Marttila. Lataa
Lataa Safaripassi - Olli Marttila Lataa Kirjailija: Olli Marttila ISBN: 9789529915439 Sivumäärä: 352 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.03 Mb Vuosina 2003-2005 Tansania-trilogian julkaissut kirjailija jatkaa
Kasvata hyötypuutarhassa. ympäri vuoden! Luminum Oy Ratastie 5, 03100 NUMMELA 044 588 5021 www.luminum.fi
Kasvata hyötypuutarhassa ympäri vuoden! Luminum Green -tuotteilla omaa satoa Helposti Hyödynnä kaupan ruukkuyrttien ja -salaattien tarjonta ja jatkokasvata lisäsatoa Luminum Green -tuoteperheen avulla.
1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
Susanna Viljanen
Susanna Viljanen 10. 4. 2012 Päivän pasko Hyvä usko Aiheuttaessaan ruskon aurinko nousee ja laskee pilvikerroksen - altostratuksen - läpi, ja pilven mikrokokoiset vesipisarat sirovat valoa. Koska säärintamat
ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN
ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen
DEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
Robertin tarina - opettajan materiaali
Robertin tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalin joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että
Tuulioloista Suomen länsirannikolla
Tuulioloista uomen länsirannikolla Achim Drebs 1. Johdanto Tämä selvityksen tarkoitus on antaa lyhyt kuvaus tuulioloista uomen länsirannikolla Hangosta Hailuotoon. Mittauspaikkoja on valittu niin, että
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
Kenian safari ja Mombasa Joulu-uusivuosi
Joulu-uusivuosi 23.12.2012 3.1.2013 12 päivää / 9 yötä perillä AMBOSELI LÄNSI- JA ITÄ-TSAVO - MOMBASA Vuodenvaihteen matkamme Keniaan tarjoaa Afrikan savannien villieläimet ja rentouttavan rantaloman Intian
Ilmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa
Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?
Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä
Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
Hulevedet ja biohiilen merkitys
ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,
Lapin ilmastonmuutoskuvaus
Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen
LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt:
1 LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja
SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.
Matkalento Kun laskeudut peltoon ilmoittaudut isännälle ( emännälle ;) kysyen mahdollista korvausta sotkemasi viljan suhteen, kysytään sinulta loppuiko tuuli?. Olet tietenkin valmis vastaamaan kohteliaasti
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.
Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN
Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin
LASKUREISSUN SÄÄ Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin Mikko Routala Ex -meteorologi, nykyinen harrastaja Vapaalaskuiltamat 2018 You don't need a weatherman to know which way the
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE
AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.
FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa
FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä
JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT
JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,
Puut ruokaturvan edistäjänä Afrikassa
Tulevaisuuden metsäyrittäjät seminaari HAMK 24.4.2019 Olavi Luukkanen Viikin tropiikki-instituutti, Helsingin yliopisto http://blogs.helsinki.fi/vitriblog/ http://www.facebook.com/uh.vitri Puut ruokaturvan
Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu
Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset
3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011
Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
Hedelmän- ja marjanviljely
Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta
GEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta
TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa
Luotaukset Jari Ylioja SYYSTAPAAMINEN 2018
Luotaukset Jari Ylioja SYYSTAPAAMINEN 2018 Ilmäkehä Lähde: ilmatieteenlaitos Luotauksista. Suomessa luotauksia tehdään päivittäin Jokioisissa ja Sodankylässä. Luotaimen anturit mittaavat seuraavia suureita:
Turun yliopisto Geologian pääsykoe
Turun yliopisto Geologian pääsykoe 24.5.2017 Nimi: Henkilötunnus: Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen
Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset
Kasvioppi 1 Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 9.11.2016 Kasviyhteisöjen luokittelu
NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2
NÄKEMÄALUEANALYYSIT Liite 2 Näkemäalueanalyysin taustaa Näkemäalueanalyysi antaa tietoa siitä, mille alueille tuulivoimalat teoreettisen tarkastelun perusteella näkyisivät ja mille alueille eivät. Alueet,
ristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
Onnettomuusriskit eri keleillä Suomessa
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Onnettomuust eri keleillä Suomessa Tiesääpäivät 6.6.2017 Fanny Malin, Ilkka Norros ja Satu Innamaa VTT Tausta VTT on tehnyt viime vuosina tutkimusta siitä,
Hinnat sisältävät arvonlisäveron
MOSAIIKKI Haitu n. 57.15 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 2,5x2,5 cm 30 x 30 cm 32.63 /ltk Välkehtivän mustasta liuskekivestä
ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros
1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin
Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine
Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,
ARGENTIINAN VALKOISET. 12.09.2012 Heikki Savikko
ARGENTIINAN VALKOISET 12.09.2012 Heikki Savikko HISTORIAA Viinit tulivat Argentiinaan espanjalaisten pappien mukana 1600 luvulla La Riojan alueelle. Taantui pahasti, mutta 1990 luvulla alkoi uusi kiinnostus
Liuskekivet - Hiekkakivet
Liuskekivet - Hiekkakivet UKP0008 Haapakivi 1-6 cm 10-50 cm 90 111 UKP0009 Orava 1.5-8 cm 10-50 cm 90 111 UKP0010 Iltakaste 2-4 cm 10-30 cm 85 105 UKP0011 Korpikangas 2-5 cm 10-50 cm 70 86 UKP0007 Männyn-ruskea
Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee
Luontomatkailun vaikutukset ympäristöön. Case: Serengeti ja Maasai Mara
Anna Kauhala (2004): Luontomatkailun vaikutukset ympäristöön Case: Serengeti ja Maasai Mara Opinnäytetyö Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Matkailun koulutusohjelma 1 JOHDANTO... 1 1.1 Aiheenvalinta...
Musta hiili arktisella alueella
Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista
Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten
Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.
1. Trooppiset sademetsät
1. Trooppiset sademetsät Ilmasto: sataa päivittäin (usein rankkoina kuuroina) paitsi mahdollisena kuivana kautena, joka kestää alle 2,5 kuukautta. Jokaisen kuukauden keskilämpötila on vähintään 18-19 C
Nauti itsekasvatetuista vihanneksista ympäri vuoden!
Nauti itsekasvatetuista vihanneksista ympäri vuoden! Luminum Green -tuotteilla omaa satoa Helposti Hyödynnä kaupan ruukkuyrttien ja -salaattien tarjonta ja jatkokasvata lisäsatoa Luminum Green -tuoteperheen
Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla
Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä
Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti
Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Kari Tiilikkala Luke Biolan: Kasvatustietoisku 15.9. 2015 Helsinki 1 10.9.2015 Sisältö Mitä Biohiili on? Mistä sitä tehdään? Miten tehdään, hitaalla
Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin
Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin Hilppa Gregow 25.5.212 Kiitokset: Pauli Jokinen, Natalia Pimenoff, Matti Lahtinen, Marko Laine, Kirsti Jylhä, Kimmo
Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk
Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Mikko Peltoniemi Tieteiden talo 29.11.2011 www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)
Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus
Lammas ja karitsa DENCON FOODS ~ LAMMAS JA KARITSA 1
Lammas ja karitsa DENCON FOODS ~ LAMMAS JA KARITSA 1 Makuja puhtaasta luonnosta! Lammasta ja karitsaa eri tavoin Moni luulee, että lampaasta saadaan vain paistia, mutta kaikki lampaan osat ovat mehukkaita,
AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?
AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,