Paimentolaisuus Itä-Afrikassa. Sanna Ojalammi
|
|
- Antero Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Paimentolaisuus Itä-Afrikassa Sanna Ojalammi
2 Paimentolaisuus Itä-Afrikassa Itä-Afrikan maat kattavat luennossani: Kenian, Tansanian ja Ugandan. Paimentolaisalueille tyypillistä: 1. KARJAA laidunnetaan marginaalisilla luonnonlaitumilla, 2. KARJATALOUS on paimentolaisten pääelinkeino 3. Paimentolaisten elämässä karja merkitsee yhteisöille paimentolaiskulttuurin ja -elämäntavan jatkuvuutta
3 Paimentolaisuus Itä-Afrikassa Maailmassa paimentolaisuus voidaan jaotella liikkuvuuden (mobility) perusteella: 1) Paikallaan asuviin paimentolaisiin: laiduneläimet pidetään yhdessä paikassa läpi vuoden, ja ruokitaan heinällä ( tyypillistä esim. Euroopassa). 2) Transhumanismia harjoittaviin paimentolaisiin> kiertoliike kotialueen laitumilta etäämpänä oleville laitumille (esim. kesällä laiduneläimet siirtyvät tunturi- ja vuoristojen lakialueille. ja palaavat alaville maille talviaikana). 2) Nomadismia harjoittaviin paimentolaisiin: eläimet liikkuvat paikasta toiseen, ja muuttoliikehdinnallä ei ole selvää muotoa
4 Paimentolaisuuden historiaa ja paimentolaisryhmiä Itä-Afrikassa paimentolaisuus levinnyt laajalle alueelle. Paimentolaisuus alue: alkaa Pohjois-Sudanista levittäytyen kohti Etelä-Afrikkaa ja Kalaharin aavikkoa. Alueella voidaan erottaa neljä erilaista kulttuuris-kielellistä paimentolaisryhmää: 1.SUDANILAISET, 2. KUSHIITTISET, 3.BANTU JA 4. KHOISAN RYHMÄT. Itä-Afrikan eri paimentolaisryhmiä mm. Ugandan Karamajongit, Acholit, Langot. Kenian Gabbrat, Boranat, Turkanat, Rendillet, Ariaalit, Somalit, Ormat, Samburut, Maasait, Njempsit, Pokotit, Sebeit, Tugenit, Nandit, Kibisigit, Luot ja Gusiit, ja Tansanian Maasait, Barabaigit, Arushat, Iraqwit, Sukumat, Turut ja Gogot(Ks. kartta)
5 Paimentolaisuuden historiaa ja paimentolaisryhmiä Keniassa Somalit, Pokotit, Gabbrat ja Maasait asuvat naapurivaltioissa. Turkanat läheistä sukua Ugandan Karamajongeille. Paimentolaisia kaksi eri päätyyppiä: 1.liikkuvat paimentolaiset ja 2. paikallaan pysyvät, agropaimentolaiset. Tärkein laiduneläin: nautakarja (Zebu/ ja Ankole/lehmä). Myös kameleita, lampaita ja vuohia. Aasi yleisimmin kantojuhta. Karjalukumäärä vaihtelee perhekunnittain tavalllisimmin n lehmää, rikkaimilla Nykyään karjan lukumäärä on vähentynyt Itä-AAfrikassa. Esim luvulla Tansaniassa oli n. 20 lehmaääper karjanomistaja. Nyt n. 5 lehmää per karjanomistaja Tansanian Serengeti & kenian Masai Mara alueilla (Homewood 2001)
6 Paimentolaiset ja luonto Tarkeimmät luonnonvarat : maa, vesi, kasvit ja villieläimistö. Paimentolaisuuden toiminnalle kolme tärkeää tekijää : 1.maa luonnonvarana (vesi ja mineraalit), 2.karja ja 3.työvoima. Maa-alueita muuntavat laiduntaminen ja mm. tulen käyttö sekä erikokoiset rakennetut vesilähteet (dams). 1.tulen avulla pyritty lisäämään ruohon kasvua / rajoitettu punkkien esiintymistä. 2.vesilahteitä rakennettu kuivan kauden aikana joen penkereiselle hiekkamaalle, tai syväjuurisen puun lähettyville/ vesi hyvälaatuista.3.liikalaidunnus ja eroosio. Ymparöivä kasvillisuus ja muutos. Mm. puita ja kasveja käytetään rakennusmateriaalina taloihin ja aitauksiin, polttopuuna, lääkkeenä tai ravintona. (huomaa pyhät metsät) Villieläimet ja myös kalat ovat arideilla ja semi-arideilla tärkeä luonnonvara. Villielaimiä on toisinaan metsästetty ravinnoksi, ei maasait (tabut)! Nykyään villieläimet ja luonnonsuojelu-alueiden maalainsäädäntö rajoittaa karjan laidunnusta esim. buffer zone laidunalueilla. Toisaalta ekoturismi lisääntynyt
7 Paimentolaisuuden samankaltaisuuksia Koko Itä-Afrikan paimentolaisalueella on tiettyjä samankaltaisuuksia. Ne ovat: 1.Karjanhoidon tekniikka 2.Karja -markkinoiden lisääntynyt merkitys, sekä 3.Nautakarjan erittäin tärkeä sosiaalis-taloudellinen merkitys yhteisöille. Paimentolaisuutta esiintyy maantieteellisesti kuivilla ja puolikuiville alueilla. Karjan ja kamelin pitäminen laiduneläimenä elintärkeä
8 Paimentolaisuuden samankaltaisuuksia Karja turvaa talouden ja ravinnon (maito, liha ja veri) yhteisön jäsenille. Tärkein toimeentulo. Paimentolaiset pyrkivät kasvattamaan karjamäärää, maidon kokonaistuottoa ja omistaa hyväkuntoista ja sairauksia kestävää karjaa. Karjan arvo tärkeää paimentolaiskulttuurissa. Sen avulla luodaan ja pidetaan toiminnassa sosiaalisia verkostoja. Karja on siis vaihdon, sijoituksen ja rikkauden kohde. Nykyään ympäristön ja talouden tekijät / muutokset, johtaneet siihen, että monet paimentolaiset harjoittavat muita tuotantomuotoja paimentolaisuuden lisäksi. Esim. maanviljelystä (mm Arushat, Parakujut), metsästystä, tai kalastusta Myös palkkatyö kaupungeissa on lisääntynyt. Itä-Afrikassa erilaiset tuotantomuodot ja niihin erikoistuminen on muotouttanut eri paimentolaisryhmiä
9 Paimentolaisuuden levittäytyminen alueellisesti Karjankasvatus on keskittynyt maantieteellisesti selvästi Itä- Afrikkaan. Paimentolaisuusvaltaisella alueella esiintyy 47% alueen karjaluvusta. Itä-Afrikassa voidaan erottaa kaksi erilaista paimentolaistuotantomuotoa 1. Karja- ja kamelinkasvattaja paimentolaiset 2. Maanviljelystä harjoittavat paimentolaiset
10 Paimentolaisuuden levittäytyminen alueellisesti Itä-Afrikassa eri paimentolaisryhmien maanhallinta ja maanomistus vaihtelevat alueellisesti. Yleistä maan ja veden yhteisöpohjainen luonnonvarojen hallinta: kaikki laidunalueet ovat kaikkien paimentolaisten käytössä (esim. maasait). Käytannössä laidunalueiden hallinnointi jakautuu paikallistasolla ja yhteisöt rajoittavat ja määräävät lähellä olevien laidunalueiden ja veden yhteisöpohjaista käyttöä. Karjaa voidaan laiduntaa alueella, jossa vuosittainen sademääärä vaihtelee 250-1,000 mm vuodessa. Kuivalla alueella sademäärä on alle 250mm vuodessa. Kuivinta on Kenian pohjoisosissa. Alueella eniten kamelinkasvattaja paimentolaisia esim. Turkana, Gabbra ja Borana paimentolaisia Puolikuivalla alueella sademäärä on vuodessa mm. Alueella asuvat Itä-Afrikan karjankasvattaja paimentolaiset esim. Maasait ja Samburut
11 Maantieteellisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat paimentolaisuuteen Itä-Afrikassa kuivia ja puolikuivia semiarideja alueita leimaa epävarmat luonnonolot. Tärkeät luonnonvarat (laidunalueet, vesi, suolalähteet) levittäytyneet laajoille alueille. Paimentolaisille karjan laiduntamisen kannalta tärkeitä tekijöitä ovat: 1. sademäärä, 2. laidunten tuotto (rangeland productivity) ja ravinteikkuus. Laidunten valintaan vaikuttaa: vedensaanti, laidunmaan ravinteikkuus, mahdolliset karjasairaudet, alueen turvallisuus ja karjanhoidon työvoiman saatavuus
12 Maantieteellisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat paimentolaisuuteen Yleensä paimentolaisuus levittaytynyt alueille, jossa maatalous ei ole tuottavaa ja mahdollista (johtuen ilmastollisista /sademäärän ja lämpötilan epävarmuustekijöistä). Itä-Afrikassa juuri epävarmat ilmastolliset ja ympäristölliset seikat ovat johtaneet paimentolaisalueella karjan muuttoliikehdintään. Esim.Kenian Turkanat liikkuvat laiduneläinten kanssa paikasta toiseen viisi-kymmenen kertaa vuodessa,10-50 km säteellä pääasuinalueeltaan. Tansanian ja Kenian maasai paimentolaiset taas harjoittavat eri vuodenaikoihin perustuvaa transhumaanista laidunnusta maaalueillaan 50-70km sateella
13 Transhumaaninen laidunnus Transhumaaninen laidunnus perustuu karjan ja luonnon kestävään vuorovaikutukseen. Transhumaanisessa laidunnuksessa maan ja veden käyttöä vuodenaikaisesti rajoitetaan, ja karjan laidunalueet ovat jakautuneet kuivan ja kosten ajan laidunalueisiin. Kuivan ajan laitumet ovat tärkeimpiä laidunmaa-alueitta luonnon uusiutumisen kannalta. Laidunalueet ovat myös eri alueilla lehmille, lampaille ja vuohille eri kasvillisuustyyppien mukaan. Kuivan kauden laitumet sijaitsevat pysyvien perhekuntaisten kraaliasumusten ja vesilähteiden lähettyvillä. Kuivana aikana käytetään usein ylänköalueiden laidunalueita (ns. Osupuko laitumet). Sadeaikana karja siirtyy savannitasangoille ja alankomaille (Olpurkel/laitumet). Alankomailla sijaitsevat karjalle tärkeät suolalähteet. Kauempana sijaitseville alankoalueille maasait ovat myös perinteisesti rakentaneet tilapäisasumuksia, joissa sotilaat ovat laidunaikana asuneet
14 Transhumaaninen laidunnus Sadeajan päättyessä karja siirtyy jälleen kuivan kauden laitumille. Näillä laidunalueilla kasvillisuus on uudistunut, ja ruoho on ravinteikasta. Paikalliset laidunstrategiat vaihtelevat paikasta toiseen (esim. Loita/maasait vs. Ngorongorossa Kisongomaasait) Historiallisesti karjaa on laidunnettu laajoilla alueilla villieläinten lomassa. Nykyään Pohjois-Tansanian ja Etelä-Kenian savannialueiden luonnonpuistoalueiden (Serengetin ja Masai Maran) villieläinkanta rajoittaa karjan laidunnusta. Erityisesti Gnu/antilooppien lisääntynyt lukumäärä etenkin 1970\luvulta, muuttoliikehdintä ja niiden poikiminen sadeajan laidunalueilla rajoittaa karjan laidunnusta. Gnu/antiloopit tartuttavat karjaan poikimiskautenaan karjaan kuolettavaa virustautia nimeltä Malignant Catarrhal Fever/ MCF. Samalla alueella, jossa sademäärä ylittää yli 600MM vuodessa esiintyy Tsetse-kärpästä,joka levittää karjaan unitautia (animal trypanosomiasis). Näillä alueilla ei voida harjoittaa karjanlaidunnusta
15 Maasaiden laidunalue termistöä: 1. Olpurkel: alavat savannitasankoalueet,ravinteikas ja mineraalipitoinen lyhytkasvuinen ruohosto sekä heinikko (Aristida keniensis, Sporobulus ioclados, Digitaria abyssinica, Cyndon dactylon)/ sadeaikana 2.Osupuko, viileät ylänköalueet, suomaiset kosteikkoalueet, jossa vesilähteita paljon, korkea, kostea ruohosto (Elusine jaegeri, Pennisetum sphacelatum, Themeda trianda)/ kuivan kauden laitumet 3. Oloirishirsha, välimaastoaluetta kahden edellisen laidunalueen välillä, ylänkö- ja alankoalueiden ruohostoa, mutta pensaita enemmän
16 Paimentolaisuuden tulevaisuuden näkymiä Eri tekijät ovat vaikuttaneet paimentolaisuuteen esim. pitkäaikaiset kuivuudet, väestön lisääntyminen, maa-alueiden vähentyminen, valtioiden talouden ja kansallisen kulttuurin voimakas vaikutus omaan paimentolaiskulttuuriin Tämä johtanut: laidunalueita menetetty muille maankäyttömuodoille, paimentolaiset köyhtyneet etenkin luonnopuistoalueiden läheisyydessa. karjan liikkuva laiduntaminen vähentynyt paimentolaiset modernisoituneet
17 Paimentolaisuuden tulevaisuuden näkymiä Useiden vuosikymmenien ajan valtioiden maa- ja maatalouspoliittiset muutokset ovat muuttaneet paimentolaisten maankäyttöä. Paimentolaiset ovat kehittäneet selviytymisstrategiota, joista maatalouden harjoittaminen on yksi tärkeimmistä ja yleisimmistä. Maataloustuotanto on lisääntynyt huimasti maasaiden keskuudessa, etenkin alueilla, jossa sen harjoittaminen ekologisesti on mahdollista. Homewood et al (2002) tutkimus osoitti, miten Serengeti/Masai Maran alueella maatalous on lisääntynyt tasaisesti. Nyt 80% alueella asuvista Tansanian maasaista harjoittaa pienimuotoista maanviljelystä. Luku on 46% Kenian puolen maasailla. Myös turismi on huimasti lisääntynyt paimentolaisten asuttamilla alueilla. Turismi tuonut mukana muutoksia. Turismi antaa myös mahdollisuuksia luonnon ja laidunten maa-alueiden suojeluun, jos eri maankäyttömuotoja tuotetaan yhteistyössä
18 Niamir, 1990: 44 Perinteisessä laidunsysteemissä paimentolaiset tiesivät miten vähentää negatiivisia ympäristötekijoitä. Se ei merkitse, etteikö ympäristön tila olisi heikentenyt, mutta tällöin monien paimentaloisuuteen kuuluvien mekanismien avulla pyrittiin välttämään luonnon tilan heikkenemistä. Esim. luonnon uusiutumista korostettiin.tällä hetkellä maan omituksessa ja luonnon hoidollisissa tavoissa on tapahtunut muutoksia, joka on johtanut paikka paikoin luonnon tilan heikentymiseen
19 Lähteet Galaty, John & Johnston, Doughlas (1990). The World of Pastoralism, Belhaven Press, London Homewood, K. and Thomson, Michael (2002). Entrepreneurs, Elites, and Exclusion in Maasailand: : Trends in Wildlife Conservation and Pastoralists Development, Human Ecology, Vol.30, No. 1, pp Homewood, K., Lambin,, E.T. et al (2001). Long-term changes in Serengeti-Mara wildebeest and land cover: pastoralism,, population, or policies?, Preceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America,, vol. 98, Issues 22, pp Niamir, Maryam (1990). Community Forestry. Herder\s decicion/making in natural resources management in arid and semi/arid Africa. FAO, Rome
Lataa Safaripassi - Olli Marttila. Lataa
Lataa Safaripassi - Olli Marttila Lataa Kirjailija: Olli Marttila ISBN: 9789529915439 Sivumäärä: 352 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.03 Mb Vuosina 2003-2005 Tansania-trilogian julkaissut kirjailija jatkaa
LisätiedotPaimentolaisperheiden lapset osallistuvat eläinten paimentamiseen. Jargalsaikhan paimentaa laumaa yleensä siskonsa kanssa.
Paimentolaisperheiden lapset osallistuvat eläinten paimentamiseen. Jargalsaikhan paimentaa laumaa yleensä siskonsa kanssa. NINA MÖNKKÖNEN Mongolian paimentolaiset elävät luonnon ehdoilla Bää, bää, bää,
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotItä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012
Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.
LisätiedotLuonnonlaidun En föreläsning om djur på naturbete Av Birgit Fag Hushållningssällskapet Jönköping 11 januari 2018
Luonnonlaidun En föreläsning om djur på naturbete Av Birgit Fag Hushållningssällskapet Jönköping 11 januari 2018 birgit.fag@hushallningssallskapet.se Luonnonlaidun - määritelmä Maatalousmaa, joka ei ole
LisätiedotKulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke
Yhteinen kulttuuriympäristömme esille KYNÄ jättää jäljen Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke Hankeaika 1.9.2015-31.8.2018 Yhteistyössä Etelä-Savon ja Keski-Suomen MKN Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgriat.
LisätiedotYmpäristösopimukset:
Ympäristösopimukset: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset paivi.jokinen@proagria.fi puh. 040 301 2409 Maatalousluonnon monimuotoisuuden
LisätiedotMetsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä
LisätiedotTANAN SUISTON TAISTELUKENTTÄ
TANAN SUISTON TAISTELUKENTTÄ JOAN OTENGO Kenya Wetlands Forum, Kenia Tanajoen suisto Keniassa on monien harvinaisten eläinlajien koti ja paikallisten yhteisöjen elannon lähde. Runsaat vesivarannot houkuttelevat
LisätiedotLAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA
LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta
LisätiedotPuustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
LisätiedotVINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group
VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE
LisätiedotSomalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan
Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean
LisätiedotSustainable forest use and food security SUFO-projekti Sansibar, Tansania
Sustainable forest use and food security SUFO-projekti Sansibar, Tansania Projektin esittelytilaisuus 9.1.2013 Turun Maantieteellinen Seura ry, Salla Eilola Unguja (Sansibar) Pinta-ala: 1 600 km 2 Väestö:
LisätiedotPorolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla
Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla Ville Hallikainen Tutkimukseen osallistuneet: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Timo Helle, Eero Mattila, Kari Mikkola, Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotMonitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta
Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta 2015-16 Luettelo kursseista, jotka ovat tarjolla lukuvuoden 2015-16 aikana. Tähdellä merkityt ovat pakollisia 25 op perusopintokokonaisuudessa (3120100).
LisätiedotMiten porolaidunten tilaa voitaisiin parantaa? Jouko Kumpula Luke, Kaamanen
Miten porolaidunten tilaa voitaisiin parantaa? Jouko Kumpula Luke, Kaamanen Laitumiin ja laidunympäristöön liittyvät ongelmat ja tietotarpeet poronhoidossa Laidunten kunnon ja laadun heikkeneminen Tarvitaan
LisätiedotLuonnonvarakeskus inventoi jälleen porolaitumet
Luonnonvarakeskus inventoi jälleen porolaitumet Jouko Kumpula Teksti on julkaistu Poromies-lehdessä 2017 Luonnonvarakeskus Muutokset talvilaitumilla ja poronhoidossa Luken (aikaisemmin RKTL:n) porolaidunlaiduninventointien
LisätiedotVESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere
VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja
LisätiedotKasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -
Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta
LisätiedotMaatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:
Maatalouden muodot = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: 1. Intensiivinen maatalous: Suuriin hehtaarisatoihin yltävä voimaperäinen maatalous. Tyypillistä
LisätiedotAihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi
Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Tausta Metsälaidunhanke eli Puustoisten perinneympäristöjen hoito
LisätiedotPyhä-Kallion paliskunta ja maankäyttö. Mikko Ylinampa Pyhä-Kallion paliskunta
Pyhä-Kallion paliskunta ja maankäyttö Mikko Ylinampa Pyhä-Kallion paliskunta PYHÄ-KALLION PALISKUNTA Pinta-ala: 3900 km 2 Eloporomäärä: 6500 Porotiheys: 1,7 poroa/km 2 Poronomistajia: 150 Pororuokakunnat:
LisätiedotHEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA
HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,
LisätiedotMiten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus Kaisa Karttunen
Miten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus 4.9.2019 30.8.2019 Huomisen ruoka Ravitsemus terveys Ympäristöjalanjälki Kauppakiistat, valtapolitiikka Huomisen ruoka Väestönkasvu, kaupungistuminen
LisätiedotVuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.
BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja
LisätiedotKuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012
Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen
LisätiedotIlmastonmuutos uhkaa paimentolaisten perinteistä elämäntapaa
Miltei 50 prosenttia mongoleista saa elantonsa paimentolaisuudesta. Paimentolaiset ovat riippuvaisia eläimistä: karjasta saadaan sekä ruokaa että tuloja. Ilmastonmuutos uhkaa paimentolaisten perinteistä
LisätiedotHISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen
LisätiedotCOOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE
COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä
LisätiedotMAISEMALAIDUNTAMINEN. Maarit Satomaa, ProAgria Oulu/ Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. www.proagria.fi/oulu YmpäristöAgro- hanke
MAISEMALAIDUNTAMINEN Maarit Satomaa, ProAgria Oulu/ Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Maisemalaidunnus taloudellisesti kannattavaa eläinten omistajalle maisemalaidunnus palvelusta ollaan valmiita maksamaan
LisätiedotItä-Afrikan aluemaantieteen erikoiskysymyksiä,
Itä-Afrikan aluemaantieteen erikoiskysymyksiä, 56401, 1 ov Petri Pellikka Maantieteen laitos, Helsingin yliopisto petri.pellikka@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/ml/maant/geoinformatiikka/itafr2003sl.html
LisätiedotBiotalouden kansainväliset kytkennät
Biotaloustyöpaja 5.5.2011 Biotalouden kansainväliset kytkennät Professori Markku Kanninen Viikin Tropiikki-instituutti, Helsingin yliopisto 1 Kehitystrendit Edelliset 40 vuotta Väestö: 4 -> 6 miljardia
LisätiedotHenrik Jensen Pihvikarjankasva4ajien lii4o ry
12.3.2012 Henrik Jensen Pihvikarjankasva4ajien lii4o ry PIHVIKARJA MAISEMAN HOITAJANA Pihvikarjan merkitys perinnebiotooppien hoitajana kasvaa, lypsylehmien merkitys vähenee Luonnonlaitumet soveltuvat
LisätiedotURBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.
URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment
LisätiedotKESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA:
KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA: Kuva 1. Selänpohjan Matkailukeskus tarjosi puitteet 10.8. aamupäivän esitelmille ja keskusteluille. HUMALAJÄRVEN TILALLA 10.8.: Kuva 2. Humalajärven emäntä ja isäntä
LisätiedotAjankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta
Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
LisätiedotLapinlehmän historia brändin raaka-aineena
Lapinlehmän historia brändin raaka-aineena Juha Kantanen juha.kantanen@luke.fi Tuotteistaminen osa alkuperäisten eläinrotujen suojelutyötä Kotieläinten geenien monimuotoisuuden ylläpito; torjutaan geenikatoa.
LisätiedotKuivuusalueiksi luetaan alueet, joissa keskimääräisen
Vesa Kaarakka Tutkimuksen rooli trooppisten kuivuusalueiden metsänhoidon ongelmien ratkaisussa Mitä ovat kuivuusalueet? Kuivuusalueiksi luetaan alueet, joissa keskimääräisen vuotuisen sademäärän (R) ja
LisätiedotYmpäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF
Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden
LisätiedotMaisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset
Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen
LisätiedotOHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös
OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaaminen; Globaali näkökulma: Uusiutuvat luonnonvarat, kestävän kehityksen agendan tavoitteet ja nexus-lähestymistapa, Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotVesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-
Lisätiedot9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6
9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä
LisätiedotJohdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner
Johdattelu skenaariotyöskentelyyn Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner 1.-2.6.2010 Majvik 1 Skenaariotyöskentelyn tausta ja tavoitteet Virittäydytään työskentelyyn World Economic Forumin WEF)
LisätiedotFinpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa
Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola
LisätiedotLAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet. Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus
LAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus JOHDANTO Luonnonlaitumet ja hakamaat ovat syntyneet laiduntamalla Aiemmin laiduntavat eläimet olivat
LisätiedotBiologia ja maantieto
1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Biologia ja maantieto VUOSILUOKAT 5-6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja. Ymmärtämään
LisätiedotKuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?
Ympäristösopimukset Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä? Keski-Suomen ELY-keskus/Merja Lehtinen P.0295 024570 1 16.2.2018 Merja Lehtinen/Keski-suomen ELY-keskus 2 Laitinen Riitta
LisätiedotHOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: KOSTEIKON HOITO
HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: KOSTEIKON HOITO Hakijan nimi: Osoite: Puhelin: Tilatunnus: Sopimukseen haettavan alueen sijaintikunta: Suunnittelijan nimi ja puhelinnumero: Huom: Kokonaan uudet ympäristösopimukset
LisätiedotPerinnebiotooppien hoidon monet hyödyt
Perinnebiotooppien hoidon monet hyödyt Viljelijöiden kokemuksia ja näkemyksiä sekä eri laiduneläinten vaikutus perinnebiotooppilajistoon Kuvat: Kaisa Raatikainen Kaisa Raatikainen, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotVapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään. Käytännön apua ja ystävyyttä. Lukio > Kestävä kehitys
Rouva Tsevelmaa ja rouva Buyankhishig ovat tunteneet kolme vuotta. Tuona aikana rouvista on tullut ystäviä. KIRSI KOIVUPORRAS Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään Rouva Tsevelmaa ottaa iäkkään
LisätiedotRantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT
Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotKirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016
Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016 1. Alueen kuvaus Kirkkonummella, Medvastön kylässä sijaitsee
LisätiedotElintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008
Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet
LisätiedotHEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun
HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten
LisätiedotLaura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
LisätiedotMaailman metsät haasteet tänään ja huomenna
Päättäjien metsäakatemia Majvik, 26.5.2016 Maailman metsät haasteet tänään ja huomenna Petri Lehtonen, Indufor 26.5.2016 Haasteet Kasvavan metsäntuotteiden kysynnän tyydyttäminen Maankäytön muutokset ja
LisätiedotSuomi Eurooppa kustannusten vertailua 2018
Suomi Eurooppa kustannusten vertailua 2018 EDF Benchmarks 2018 Henna Mero, Maitoyrittäjät ry STEFFI WILLE-SONK, Email: steffi.willesonk@dairyfarmer.net EDF:n tuotantokustannusvertailu 20 vuotta benchmarkausta
Lisätiedot1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26
LisätiedotSaamelaiset ja Saamenmaa kartalla
Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset
LisätiedotPORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ
PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen Yhteistyökumppanit Alfred Colpaert 1, Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun
LisätiedotMaailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011
Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän
LisätiedotMetsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
LisätiedotRobertin tarina - opettajan materiaali
Robertin tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalin joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että
LisätiedotOpettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotLaidunnetun saaren hoitosuunnitelma
Laidunnetun saaren hoitosuunnitelma Perinnemaiseman hoidon erityistuki 2015-2020 ProAgria Etelä-Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset 04.07.2014 1. Hakija Perinnemaiseman hoito, 5-vuotinen
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotRikollista toimintaa vai perinteinen tapa?
Rikollista toimintaa vai perinteinen tapa? Karjavarkauksien kehitys Rift Valleyn provinssin alueella Keniassa siirtomaahallinnon aikana vuosina 1930 1962 Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden
LisätiedotPörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
LisätiedotHÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa
HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden
LisätiedotMaisemalaidunnuksen toimintamalleja ja mahdollisuuksia
Maisemalaidunnuksen toimintamalleja ja mahdollisuuksia Riikka Söyrinki, MKN Maisemapalvelut, ProAgria Etelä-Suomi YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet hanke Laidunnus ja maisema -seminaari 11.1.2018
LisätiedotMetsähallituksen uusi toimintamalli
Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt
LisätiedotMaakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin
LisätiedotYhteisöpohjainen luonnonvarojen hallinta Itä-Afrikassa. Tino Johansson Maantieteen laitos Helsingin yliopisto
Yhteisöpohjainen luonnonvarojen hallinta Itä-Afrikassa Tino Johansson Maantieteen laitos Helsingin yliopisto Luennon sisältö! Yhteisöpohjaisen luonnonvarojen hallinnan taustat - käsite ja perusperiaate
LisätiedotPakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR
Pakolaisuus ja auttamisen etiikka SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Kuka on pakolainen? Pakolaisen määritelmä perustuu Genevessä solmittuun YK:n
LisätiedotMuuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto
Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia
LisätiedotNaudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki
6. Loiset Naudan loiset Sisäloiset Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot Ulkoloiset Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki Ulkoloiset Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80
LisätiedotPerinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä
Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Juha Pöyry SYKE / Luontoympäristökeskus Kuoriainen haastaa kyytön seminaari 10.11.2010, Turku Esityksen taustaa.. SYKEssä tutkittu
LisätiedotSuomen maatalouden muutos EU-aikana
Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-
LisätiedotYhdysvaltojen valkoviinit. 14.03.2012 Maria Siikanen
Yhdysvaltojen valkoviinit 14.03.2012 Maria Siikanen Historia Siirtolaiset huomasivat viiniköynnöksen viihtyvän maassa Rypäleet makeita, mutta oudon makuisia Vinifera ei menestynyt Phylloxera Kuumat ja
LisätiedotVillantuoksuinen elämysloma perinnemaisemien ja monimuotoisuuden hyväksi
Kuva: Mirja Nylander / Metsähallitus Villantuoksuinen elämysloma perinnemaisemien ja monimuotoisuuden hyväksi Lammaspaimenviikot suojelualueilla Metsähallitus Anneli Suikki 9.11.2017 Kuva: Vesa Simonen
LisätiedotGIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus
GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus Soile Puhakka Oulun yliopisto, Maantieteen tutkimusyksikkö Riitta Pyky Luonnonvarakeskus / ODL Liikuntaklinikka www.tuunaamopo.fi Maantieteellisen aineiston
LisätiedotOhran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka
MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä
LisätiedotIin Hiastinhaaran laidunhanke
Iin Hiastinhaaran laidunhanke Kalle Hellström Työpaja Pohjois-Iin kyläyhdistys 6.6.2013 Kuvat: Kalle Hellström Perinnemaisema =Perinteisen maankäytön synnyttämä maaseutumaisema: perinnebiotoopit, pellot,
LisätiedotEmolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin
Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin Timo J. Hokkanen 1, Perttu Virkajärvi 2, Hannu Hokkanen 1, Reetta Tuupanen 3 1 Pohjois-Karjalan ELY-keskus/PK biosfäärialue,
LisätiedotYksityismetsänomistuksen rakenne
Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia
LisätiedotMaaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä
Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä Anne Tuomivaara projektikoordinaattori Lapin yliopiston Arktinen keskus Lappari-hanke Esityksen aiheet: Salzburgin
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotHOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO
1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON
LisätiedotLaidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)
Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska) Laidunnusstrategiat Tanskan luomusäännöt Vähän vai paljon lohkoja?
LisätiedotPOROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT
POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääkohdat 1. Monivaikutteinen maatalous ja politiikkaohjaus 2. Nykyinen maatalouspolitiikka
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotJättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.
Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se
LisätiedotPorokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk
Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:, valittujen
Lisätiedot