Maanpeitteen ja maankäytön muutostutkimusta Afrikassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maanpeitteen ja maankäytön muutostutkimusta Afrikassa"

Transkriptio

1 Maanpeitteen ja maankäytön muutostutkimusta Afrikassa Geoinformatiikan tutkimuspäivät Petri Pellikka Geotieteiden ja maantieteen laitos Taitan tutkimusasema Helsingin yliopisto

2 Maanpeitteen muutokset Maanpeite on pääasiallinen tekijä veden, kaasujen, hiilen, aerosolien ja lämmön vaihdossa maan ja ilmakehän välillä Maatalousmaan kasvu vähentää alkuperäistä kasvillisuutta ja lisää avomaan määrää Kasvava albedo vaikuttaa säteilytasapainoon ja lämpöolosuhteisiin Vähenevä kasvillisuus sitoo vähemmän ilmakehän kosteutta ja pidättää vähemmän vesivaroja Paras menetelmä tutkia maanpeitteen ja albedon muutoksia on kaukokartoitus Ananasviljelmä, Kenia Albedon (%) vaihtelua eri maanpinnan luokista, Burkina Faso

3 GeoInformatics Research Group Professori, yliopistonlehtori (Mika Siljander/Tuuli Toivonen, tenure track professori suunnitteilla, professuuri fysikaaliseen maantieteeseen haettavana Post doc tutkijat Matto Mõttus, Janne Heiskanen ja Eduardo Maeda Tutkijakoulutettavia mm. Pekka Hurskainen, Mårten Boström, Tuure Takala, Xiochen Zou, Johanna Hohenthal, Kirsikka Heinilä GIMMEC tutkijayhteisö (Geoinformatics in monitoring and modelling environmental change) yhdessä luonnonmaantieteen (Miska Luoto), metsätieteiden (Pauline Stenberg) ja biotieteiden (Tarmo Virtanen) kanssa Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

4 Paikallisia maanpeitteen muutoksia Alkuperäismetsien kaukokartoitusta , Taitavuoret, Kenia EnsoMOSAIC kuvausjärjestelmä

5 Taitavuoret, Kaakkois-Kenia Osa Itäisiä Kaarivuoria, luonnon monimuotoisuuden keskittymää maailmassa Useita kotoperäisiä eläin- ja kasvilajeja 1000 km2, ihmistä vuorilla ja ympäröivällä tasangolla Nousevat tasangolta yli 2000 metriin Vuoren huipuilla vuoristosademetsää Intensiivistä maataloutta ja suuri väestöntiheys vuorilla Tasangoilla karjanlaidunnusta, sisalplantaaseja, kansallispuistoja ja alhainen väestöntiheys

6 Mountain rain forest, 1800 m 1200 mm/v Rain shadow area Ngangao Mbololo Tsavo NP border Savannah, 500 m 500 mm/a Voi N Taita Research Station Vuria 2208 m Chawia Food crops Cash crops Riverine forest Trade winds from SE, orographic rains Sisalplantation Nyika, grazing Taita Hills, SPOT XS, , green, red and NIR wavelengths, false colour composition

7 Ilmakuva-aineisto Digitaalikameramosaiikit, EnsoMosaic, 2004 Mustavalkoilmakuvat,

8 Ngangao, Digitalikuvamosaiikki 140 kuvasta 500 m Yksittäinen kuva 500 m Ngangao, , Spatiaaliresoluutio 0.3 m jönen Milla Lanne

9 Ngangao Maanpeittomalli 50 cm spatialiresoluutio Visuaalinen tulkinta ArcGIS Alkuperäismetsä Pensaikko Peltometsäviljely Rakennettu alue Kallio Eksoottinen metsä Pelto Avomaa Tie Kosteikko by Mika Siljander Mika Siljander Vesi

10 Ngangao Metsän muutokset Menetelmät Metsäpinta-alan ja kuvoiden visuaalinen tulkinta Digitointi 500 m Muutostulkinta 1955 ja Ngangao Digitaalikamerakuvamosaiikki, images Ilmakuvamosaiikki, 2 kuvaa

11 Metsän muutokset Ngangao, Taita Hills, Kenya Alkuperäismetsä 150 ha 120 ha Eksoottinen metsä - 70 ha Kallio 10 ha 2 ha Märten Boström

12 Tulokset kuudesta metsästä Irizi Alkuperäismetsät vähenivät 50% Ngangao Mwambirwa Kokonaismetsäala pysyi samana eksoottisten istutusmetsien Mbololo takia Alkuperäismetsät 16 km raivattiin maatalousmaaksi Yale Eksoottiset metsät istutettiin avomaille ja kallioille Mwachora Pellikka, P. et al., Airborne remote sensing of spatiotemporal change ( ) in indigenous and exotic forest cover in the Taita Hills, Kenya. Int. J. of Applied Earth Observation and Geoinformation. Vuria Macha Fururu Susu Chawia

13 Alueelliset maankäytön muutokset SPOT satelliiittikuvadata 1987, 1992, 2003, 20m spatiaaliresoluutio Land Cover Classification System, FAO Maatalousmaat, pensaikot, tiheiköt, avoin metsä, istutusmetsä, alkuperäissademetsä, ruohostot, avomaa, rakennettu alue, kallio, vesi ja palaneet alueet

14 Maanpeitteen muutos, vuodenajat ja fenologia Kuva sadekuden päätteeksi Barnaby Clark

15 Maanpeitteen muutos, vuodenajat ja fenologia Maatalousalueen kasvu Kuva otettu kuivan kauden päätteeksi maastopalot Vesipinta-alan väheneminen Barnaby Clark Mwataten tekoallas

16 SPOT, and Object oriented classification Accuracy 89% Clark & Pellikka, 2009 Avoimien metsien ja pensaikkojen häviäminen

17 Pensaikkojen ja tiheikköjen häviäminen 20% Uudet pellot tasangolla Irizi Maatalousmaan kasvu 40% Avomaan kasvu 144% Alkuperäismetsien väheneminen 10% Spot Kinyesha Mvua Clark, B.J.F. & P.K.E. Pellikka, Landscape analysis using multiscale segmentation and object orientated classification. Recent Advances in Remote Sensing and Geoinformation Processing for Land Degradation Assessment. Taylor & Francis. Rakennetus alueen kasvu 17% (2% väestön kasvu) Vesipinta-alan lasku 76% Muutos vedenkäytössä ja kasvillisuudessa SPOT,

18 Simuloitu maankäyttöennuste Taitavuorille 2030 Maeda et al., Modelling agricultural expansion in Kenya s eastern Arc mountains biodiversity hotspot. Agricultural Systems 103,

19 Maatalousmaan kasvu Afrikassa Maanpeitteen muutos Joint Research Centre, EC 57 koealan kaukokartoitus ja luokitus: maatalousalueet, metsä, ei-metsä kasvillisuus, avomaa Maatalousmaan kasvu suurinta Madagaskarilla, Sahelin vyöhykkeellä ja Länsi-Afrikassa Afrikka on menettänyt 16% metsistään ja 5% avoimista metsistä ja ruohostoista 25 vuodessa Afrikassa maatalouden tuottavuuden lisääntyminen perustuu peltopinta-alan kasvuun Muualla maailmassa teknologian käyttöönottoon

20 Keskustelua

21 Vesivarat Dembwa cliff, Taita Hills Veden käytön lisääntyminen vuorilla (keinokastelu, talouskäyttö) Kasvillisuuden volyymin pienentyminen Ilmaston muutos (sataa vähemmän) Petri Pellikka

22 Future research Less irradiance due to mist/cloud cover Less long wave radiance Less heat to the atmosphere Less reflectance due to forest cover Taita Hills more capture of atmospheric moisture with greater vegetation volume

23 Metsien ennallistaminen Poistamalla eksoottiset puulajit Antamalla elintilaa alkuperäisille lajeille Valitettavasti mäntymetsää paloi tuhoten myös alkuperäissademetsää Indigenous forest undergrowth in pine plantation

24 Metsät ovat hyödyllisiä Sitovat hiiltä Synnyttävät pilviä ja sateita Varastoivat vettä Ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta Promoavat luontoturismia Tarjoavat ekossysteemipalveluita; mm. elinympäristöjä maatalouskasvien pölyttäjille

25 Pilvien muodostuminen metsien päälle Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Mt. Kasigau, Taita :53 7:03 7:

26 Muuttuuko maanpeite? Vaihtoehto 1: peltojen raivaus jatkuu vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, säteilytasapainoon, vesitasapainoon ja eroosioon Vaihtoehto 2: paloherkille eksoottisille plantaasimetsille ei tehdä mitään mäntymetsät ränsistyvät, palavat ja palot tuhoavat myös sademetsää Vaihtoehto 3: eksoottisia plantaasimetsiä korvataan alkuperäislajeilla luonnon monimuotoisuus lisääntyisi ja vesivarat paranisivat pitkällä tähtäimellä luontoturismin, puunjalostusteollisuuden kehitys ja elinolosuhteiden parannus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

27 Tämänhetkiset hankkeet Kapasiteetin vahvistaminen tutkimuksen kautta Ilmaston ja maanpeitteen muutosten vaikutusten tutkimus Metsät ilmaston muutoksessa ja vesivarojen ylläpitämisessä CHIESA, BIODEV, TAITAWATER

28 Impact of Climate Change on Ecosystem Services in East African highlands Ilmastonmuutoksen vaikutus maissin, kahvin, avokadon ja kaalien pölyttäjiin ja tuhohyönteisiin ja niiden habitaatteihin Ilmaston ja maanpeitteen muutosten vaikutuksen habitaatteihin ja luonnon monimuotoisuuteen Helsingin yliopiston rooli kaukokartoitus- ja paikkatietotutkimus ja opetus Paikkatietoaineistojen tuottaminen ja jakaminen Suomen Ulkoasianministeriö icipe, International Centre of Insect Physiology and Ecology, University of York, University of Dar es Salaam, Sokoine University of Agriculture Taita Hills, (Kenia), Kilimanjaro (Tansania), Jimma (Etiopia)

29 Ilmakuvauskampanjat Helsingin yliopiston laitteilla Tammikuu 2012: AISA Eagle hyperspektraaliskanneri ja EnsoMosaic (NIKON) Helmikuu 2013: Optech laserkeilain ja AISA Eagle AISA Eagle lentolinja, leveys 500 m, spatiaaliresoluutio 0.5 m Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi , väärävärikompositio

30 AISA Eagle cm vihreä, punainen, NIR Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi NIKON D3X, cm sininen, vihreä, punainen

31 24 koealan kartoitus Mwatate - Vuria Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Lehtiala- ja spektrimittauksia

32 CHIESA Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi maatalousalueen teemakartoitus maataloustutkimusta varten, Arto Viinikka

33 Avocado Banana Maize Sugarcane Trees Maatalouskasvien kartoitusta AISA-aineistolla Mosaic, 5 lines Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Geotieteiden ja maantieteen laitos Pekka Hurskainen Classified Classified

34 Puulajikartoitus True Pulse laser pointerin avulla maastoaineistoa AISA-tulkinnoille Kokonaisluotettavuus 77%, monilla lajeilla yli 90% Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

35 BIODEV - Building Biocarbon and Rural Development in West Africa (BIODEV) Tavoitteena lisätä puuston määrää metsissä ja pelloilla vähentääksemme hiilen määrää ilmakehässä REDD+ Reducing Emissions from Deforestation Helsingin yliopiston tehtävä biomassan ja hiilen kaukokartoitus laserkeilainaineiston ja optisen kaukokartoitusaineiston avulla Paikkatietokoulutus ja kapasiteetin vahvistaminen Maapeän hiilen monitorointi ICRAF:n toimesta Burkina Faso, Sierra Leone ja Kenia Suomen Ulkoasianministeriön rahoitus Koordinaattori ICRAF (World Agroforestry Center) ja muut CIFOR (Centre for International Forestry Research), Itä-Suomen yliopisto ja partnerit Burkina Fasossa ja Sierra Leonessa

36 Lidar ja AISA hyperspektraalidata Taitavuorilta km2 4 pistettä per m2 Samanaikaiset puustomittaukset 100 koealalta (0.1 ha) Puiden ja metsien biomassan ja hiilen mallinnus Metsän rakenteen mallinnus (pituus, tiheys, biomassa) ja analyysi AISA-datan kanssa Maaperän hiilen analysointi samoilta koealoilta

37 TAITAWATER - Multidisciplinary studies on vegetation-climate-ecosystem processes for water management in East African highlands Taitan paikallisilmaston tutkimus Ilmakehän kosteuden kaappaus puiden kautta Veden pidättyminen metsässä puiden ja epifyyttien avulla Sääasemia Veden käyttö Taitavuorilla Suomen Akatemia

38 Kuinka paljon metsä pystyy kaappaamaan ilmakehän kosteutta ja pidättämään sitä? Minkälainen latvusrakenne on koealoilla? (hemisfäärivalokuvat, laserkeilainaineisto) Kuinka sammalet ja jäkälät pidättävät vettä ja kuinka nopeasti ne kasvavat? Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Geotieteiden ja maantieteen laitos Pekka Hurskainen

39 Taitan tutkimusasema Tutkimusretki Taitavuorille jo vuonna 1989 Kolme Suomen Akatemian hanketta Kolme UM:n hanketta Helsingin yliopisto hankki Keniasta tutkimusaseman vuonna 2009 Maankäytön muutos ja sen vaikutus ekologiaan, ilmastoon, vesivaroihin ja ihmistoimintaan 8 väitöskirjaa ja liki 30 gradua Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

40 Taitan tutkimusasema 1400 m Wundanyissä petiä Internet, sähkö, lämmin vesi, hyvä ruoka, sauna, opetustilat 12 hengelle, laboratoriot, kaksi autoa, prätkä ja maastopolkupyöriä Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

41

Biomassatulkinta LiDARilta

Biomassatulkinta LiDARilta Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä

Lisätiedot

Earth Observation activities in University of Eastern Finland

Earth Observation activities in University of Eastern Finland Group on Earth Observations (GEO) yhteistyö ja sovellukset Suomessa SYKE 23-24.5.2018 Earth Observation activities in University of Eastern Finland Timo Kumpula Department of Geographical and Historical

Lisätiedot

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet

Lisätiedot

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta 2015-16 Luettelo kursseista, jotka ovat tarjolla lukuvuoden 2015-16 aikana. Tähdellä merkityt ovat pakollisia 25 op perusopintokokonaisuudessa (3120100).

Lisätiedot

Säilörehunurmen sadon määrän kaukokartoitus

Säilörehunurmen sadon määrän kaukokartoitus Säilörehunurmen sadon määrän kaukokartoitus Jere Kaivosoja, LUKE LYHYESTI Kaukokartoitusta droneilla ja satelliiteilla Dronet: +Tarkka resoluutio +Absoluuttiset arvot mahdollisia +Tarkemmat laatutiedot

Lisätiedot

Fysikaaliset menetelmät metsien kaukokartoituksessa

Fysikaaliset menetelmät metsien kaukokartoituksessa Fysikaaliset menetelmät metsien kaukokartoituksessa Miina Rautiainen Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Image: Jacques Descloitres, NASA/GSFC Metsätieteen päivä, 12.11.2014 Kaukokartoitus luonnontieteellisenä

Lisätiedot

Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä

Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä Topi Tanhuanpää HY, Metsätieteiden osasto / UEF, Historia- ja maantieteiden osasto Kaupunkimetsät: Mitä ne ovat? Kaupungissa ja sen laitamilla kasvavien

Lisätiedot

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta MMT Sanna Härkönen Metsäasiantuntija sanna.harkonen@bitcomp.fi Sisältö SISÄLTÖ Metsän kasvun ennustaminen: tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY KUNTIEN HIILITASE -KARTOITUS JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN HIILILASKURI Hankekokonaisuudessa:

Lisätiedot

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua Pekka Rossi Tutkijatohtori Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Vesi- ja ympäristötekniikan

Lisätiedot

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Ilmatieteen laitoksen ACTRISeurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Asiantuntijakuuleminen Liikenne- ja viestintävaliokunta 23.5.2017 FT Sanna Sorvari

Lisätiedot

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset: MARV1-11 Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä Metsikkökoealojen puuston mittaukseen käytetty menetelmä, jossa puut etsitään laseraineistosta/ilmakuvilta ja mitataan

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Biotalouden kansainväliset kytkennät

Biotalouden kansainväliset kytkennät Biotaloustyöpaja 5.5.2011 Biotalouden kansainväliset kytkennät Professori Markku Kanninen Viikin Tropiikki-instituutti, Helsingin yliopisto 1 Kehitystrendit Edelliset 40 vuotta Väestö: 4 -> 6 miljardia

Lisätiedot

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI) Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI) 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen on mahdollinen mutta vaativa tehtävä 1,5 asteen tavoitteen

Lisätiedot

Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.2012, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI

Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.2012, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI Kasvava metsävaratiedon kysyntä Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.212, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI Maapinta-alasta 75 % on metsää 1. Suomen metsävaratiedot Puuston määrä 2,3 miljardia

Lisätiedot

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi Vettä läpäisemätön pinta Seudullisessa maanpeiteaineistossa Ympäristötalon seminaari 24.11.2014 Outi Kesäniemi Sisältö 1) Seudullinen maanpeiteaineisto 1) Taustaa 2) Aineiston tuottaminen 2) Longinojan

Lisätiedot

CURRICULUM VITAE. 1. Nimi Pekka Hurskainen. 2. Syntymäaika ja -paikka , Vantaa. 3. Kansalaisuus Suomi

CURRICULUM VITAE. 1. Nimi Pekka Hurskainen. 2. Syntymäaika ja -paikka , Vantaa. 3. Kansalaisuus Suomi CV_Pekka_Hurskainen_Fin_141111.odt Curriculum Vitae - Pekka Hurskainen 1(7) 1. Nimi Pekka Hurskainen CURRICULUM VITAE 2. Syntymäaika ja -paikka 25.08.1977, Vantaa 3. Kansalaisuus Suomi 4. Koulutus Filosofian

Lisätiedot

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia MMT Ville, Kankare Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä

DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä Tekes Challenge Finland Vaihe 1 Projekti, 1.6-14.11.2016

Lisätiedot

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative

Lisätiedot

MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT 2012 2013

MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT 2012 2013 MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT 2012 2013 Yhteystiedot Monitieteisten ympäristöopintojen järjestelyistä ja suunnittelusta vastaa Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan biologian laitos, sekä monitieteisten

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON MAANTIETEEN LAITOKSEN TUTKIMUSRETKIRAPORTTEJA 50 ISSN

HELSINGIN YLIOPISTON MAANTIETEEN LAITOKSEN TUTKIMUSRETKIRAPORTTEJA 50 ISSN HELSINGIN YLIOPISTON MAANTIETEEN LAITOKSEN TUTKIMUSRETKIRAPORTTEJA 50 LANDSCAPES AND LICHENS OF TAITA HILLS, KENYA Edited by Tuuli Toivonen Jouko Rikkinen Petri Pellikka 2012 ISSN 0786-2172 EXPEDITION

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen

Lisätiedot

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri

Lisätiedot

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen,

Lisätiedot

Uusi Erasmus-ohjelma ja globaali liikkuvuus

Uusi Erasmus-ohjelma ja globaali liikkuvuus Uusi Erasmus-ohjelma 2021-27 ja globaali liikkuvuus Anni Kallio Opetushallitus Erasmus+ koordinaattoritapaaminen 5.4.2019 Ohjelmaesitys 05 / 2018 10/04/2019 Opetushallitus 2 Ohjelmaehdotuksen lähtökohtia

Lisätiedot

Valiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus

Valiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus Valiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus Heikki Mannila 4.10.2016 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2017 +10 Muut ministeriöt miljoonia euroja 268 + 55 + 30 (nuoret)? 835-33 Suomen Akatemia

Lisätiedot

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7

Lisätiedot

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista MMT Ville Kankare Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilauksen huippuyksikkö 8.3.2016 1 Sisältö I. Biomassaositteet

Lisätiedot

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Mikko Peltoniemi Tieteiden talo 29.11.2011 www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought

Lisätiedot

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi

Lisätiedot

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences

Lisätiedot

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto E.O. WILSON Rate of extinctions Global threats to biodiversity percentage of species going extinct in 100 years

Lisätiedot

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä Sirpa Kurppa, prof. Natural Resources Institute Finland (Luke), New business opportunities, Resources smart circular economy 1 Teppo Tutkija

Lisätiedot

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY) Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY) Heikki Setälä, Vesa Yli-Pelkonen, Viljami Viippola ym. Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta

Lisätiedot

Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla

Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla Kari Tiilikkala, Maan multavuuden hoito työpaja ja webinaari Kokemäki 07.03. 2018 1 www.suomenbiohiili.info/ Sisältö MIKSI hiilen

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

Lauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset

Lauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset Lauri Korhonen Kärkihankkeen latvusmittaukset Latvuspeittävyys ( canopy cover ) Väljästi määriteltynä: prosenttiosuus jonka latvusto peittää maanpinnasta Tarkasti määritettynä*: se osuus määräalasta, jonka

Lisätiedot

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa ProGIS ry kevätseminaari 19.4.2012 Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin ylopisto tuuli.toivonen@helsinki.fi Suomessa lukioita ~ 450 Geoinformatiikkaa

Lisätiedot

Biotalouden globaalit näkymät

Biotalouden globaalit näkymät Biotalouden globaalit näkymät Päättäjien 41. Metsäakatemia Mari Walls, Luonnonvarakeskus mari.walls@luke.fi 1 Biotalous talouden seuraava aalto Lähde: Kestävää kasvua biotaloudesta, Suomen biotalousstrategia,

Lisätiedot

ECO-BRIDGE. KA5016 Joint crossborder. monitoring system

ECO-BRIDGE. KA5016 Joint crossborder. monitoring system ECO-BRIDGE KA5016 Joint crossborder environmental monitoring system KA5016 - Ympäristötietoisuuden lisääminen rajan molemmilla puolilla ECO-Bridge Priority: 3. Clean and comfortable region to live Thematic

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN KARTOITTAMINEN EUROOPASSA: esimerkkinä ruuan tuotanto ja kysyntä

EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN KARTOITTAMINEN EUROOPASSA: esimerkkinä ruuan tuotanto ja kysyntä EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN KARTOITTAMINEN EUROOPASSA: esimerkkinä ruuan tuotanto ja kysyntä PAIKKATIETOILTAPÄIVÄ 25.4.2018 TERHI ALA-HULKKO MAANTIETEEN TUTKIMUSYKSIKKÖ EKOSYSTEEMIPALVELUT Luonnon ihmiselle

Lisätiedot

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Ilmasto, energia, metsät win-win-win? Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia

Lisätiedot

HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS

HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut (Hule S&C) kick-off 31.1.2018 HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS Kirsi Kuoppamäki, Dosentti, Post doc tutkija Ekosysteemit ja ympäristö tutkimusohjelma,

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Materiaalivirrat ja ilmastonmuutos Teollisen ekologian seuran seminaari 28.4.2008 Riina Antikainen, Suomen ympäristökeskus Teoreettinen lähestymismalli

Lisätiedot

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,

Lisätiedot

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Miten metsittäisin turvepellon koivulle? Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)

Lisätiedot

Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials

Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials H2020-SC5-teeman yksivaiheiset haut (2014 työohjelma) 13.10.2014 Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Maanmittauslaitos Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet / kokemukset maanpeiteseurannassa

Lisätiedot

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Ohjelmajohtaja Päätökset Karelia ENI CBC ohjelmassa hyväksytyt hankkeet: 7.5.2018 Myönteinen toimeenpanopäätös hankkeesta KA3002: Karelian Art-Residency Network

Lisätiedot

Envibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

Envibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase-hanke www.ymparisto.fi/envibase Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase kehittää ympäristötiedon keräämisen, hallinnan ja julkaisun infrastruktuuria Tutkmustiedon hallinta

Lisätiedot

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Hulevedet ja biohiilen merkitys ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

YKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse)

YKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse) GPS-järjestelmästä ja kaukokartoituksesta Kertausta GPS-järjestelmästä GPS:n käyttämät koordinaatistot Sisäisesti GPS-järjestelmä käyttää WGS84-pallokoordinaatistoa Koordinaatit voidaan projisoida lennossa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Integrating full climate change impacts balances and management

Integrating full climate change impacts balances and management Integrating full climate change impacts balances and management Frank Berninger and the Henvi Forest team. 1 The Matryoshka analogy is carbon balance a matter of scale 2 The Full picture 3 I am a little

Lisätiedot

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1, Peng Zhao 2 ja Jukka Pumpanen 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 China Agricultural University, Beijing

Lisätiedot

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja Metsätien kantavuuden mittaus Pudotuspainolaitteet Loadman ja

Lisätiedot

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Mihin ongelmaan IBC-Carbon hakee ratkaisua? Metsätalous www.ibccarbon.fi @IBCCarbon Hiilen sidonta/ ilmastonmuutoksen hillintä Optimointi Monimuotoisuuden

Lisätiedot

Opetusohjelma FOR-, Y- ja muut kurssit

Opetusohjelma FOR-, Y- ja muut kurssit Opetusohjelma 2012-2013 FOR-, Y- ja muut kurssit Koodi Nimi Laajuus Opettaja Periodi Tarkat päivämäärät Päivä Kellonaika Sali Syyslukukausi, I periodi: 3.9.-21.10. Väliviikko: 22.-28.10.2012 ma (äikkä)

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

METLA. Metla / Tehtävät. Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä

METLA. Metla / Tehtävät. Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä 1 Metla / Tehtävät METLA Metla on valtion tutkimuslaitos, joka tuottaa tutkimustietoa metsäympäristöstä, metsien käyttömuodoista sekä metsä- ja puutaloudesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Tutkimusryhmä ECRUn motivaatio tutkia arktista 1990 ->: Ympäristömuutokset voimakkaampia, selvempiä ja nopeampia

Lisätiedot

Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut

Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut METROPOLITUTKIMUSSEMINAARI Hyvinvointi ja ympäristö, talous, kilpailukyky Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut Heikki Setälä HY, Ympäristötieteiden laitos Lahden Kampus TILAISUUDEN MUUT AIHEET: Eriytyminen

Lisätiedot

Metsätieteellistä tutkimusta tässä ajassa haasteita ja riskejä

Metsätieteellistä tutkimusta tässä ajassa haasteita ja riskejä Metsätieteellistä tutkimusta tässä ajassa haasteita ja riskejä Seppo Kellomäki School of Forest Sciences University of Eastern Finland Overview of forestry through time Metsien käsittelyn painotukset 1.

Lisätiedot

Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten

Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten Paavo Ojanen Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos Suoseuran 65 vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo 26.11.2014 Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo,

Lisätiedot

WP1: Inventory of existing data sources for land cover and land use

WP1: Inventory of existing data sources for land cover and land use WP1: Inventory of existing data sources for land cover and land use GIS ja insitu aineistot maanpeitteestä ja maankäytöstä Minna Kallio, SYKE, Lucas-seminaari, 3.6.2015 Yleiskuvan saaminen aineistoista

Lisätiedot

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen haasteet maatalouspolitiikalle

Ilmastonmuutoksen haasteet maatalouspolitiikalle Ilmastonmuutoksen haasteet maatalouspolitiikalle Maankuivatus ja ilmastonmuutos seminaari 18.10.2018 18.10.2018 Mikael Hildén 1 Ilmastonmuutoksen merkitys maataloudessa kasvaa 1. Tulvat, kuivuusjaksot

Lisätiedot

Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa

Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Helsinki, 22.1.2019 Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa Petteri Packalen, Eetu Kotivuori,

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Kasvu keskimäärin / Average growth: +2,9 % Japani Japan

Kasvu keskimäärin / Average growth: +2,9 % Japani Japan Maailmantalouden kasvun jakautuminen 21e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Breakdown of World Economic Growth in 21e with the Export Shares of Technology Industry 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 BKT:n kasvu 21

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa

Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa Geoinformatiikan valtakunnalliset tutkimuspäivät 22.-23.5.2013 Sanna Mäkeläinen sanna.makelainen@helsinki.fi

Lisätiedot

BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA SATELLIITTIMITTAUSTEN PERUSTEITA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI

BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA SATELLIITTIMITTAUSTEN PERUSTEITA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI Titta Majasalmi 1 *, Miina Rautiainen 1, Pauline Stenberg 1 and Terhikki Manninen 2 1

Lisätiedot

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk

Lisätiedot

Lumen optisten kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen boreaalisella metsävyöhykkeellä. Kirsikka Heinilä SYKE/HY 05.11.2014

Lumen optisten kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen boreaalisella metsävyöhykkeellä. Kirsikka Heinilä SYKE/HY 05.11.2014 Lumen optisten kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen boreaalisella metsävyöhykkeellä Kirsikka Heinilä SYKE/HY 05.11.2014 Content Motivaatio Johdanto Lumen heijastusominaisuudet Lumisen metsän heijastusominaisuudet

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä

Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä 2013 22. 23.5.2013 Kumpula, Helsinki Jere Kaivosoja, MTT 22.5.2013 Sisältö MTT lyhyesti MTT:n paikkatietotutkimus Miksi

Lisätiedot

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu METLA Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu Northern Boreal Forest Information Products Based on Earth Observation Data (2005 2007) LocalMELA

Lisätiedot

Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä

Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä Hyvää Suomesta 25 vuotta 23.11.2018 26.11.2018 Maailman ruuantuotanto kcal/asukas 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1 1964/66 1974/76 1984/86 1997/98

Lisätiedot

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö:

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: jatkuvuuksien merkitys kaupunkisuunnittelussa ASU-LIVE Lahti 23.-24.10.2014 Helena Leino Ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Lisätiedot

MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT

MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT 2013 2014 Yhteystiedot Monitieteisten ympäristöopintojen järjestelyistä ja suunnittelusta vastaa Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan biologian laitos, sekä monitieteisten

Lisätiedot

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö Ari.Nikula@metla.fi / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot