Energia-ala. Energia-alan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain

Transkriptio

1 Energia-ala Energia-alan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Energia-alan eli Tilastokeskuksen luokituksessa sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimipaikkoja vastasi kyselyyn Energia-alan toimipaikoista kahdeksan on alle sadan hengen toimipaikkoja, kahdeksan sijoittuu luokkaan hengen toimipaikat ja yli 250 hengen toimipaikkoja on neljä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 13 työnantajan edustajaa ja 29 henkilöstön edustajaa. Toimipaikkojen ja etenkin työnantajavastaajien määrä on pieni, mistä johtuen tuloksia voi pitää lähinnä suuntaa antavina. Alan luottamushenkilövastaajista 83 prosenttia on miehiä. Miesten osuus henkilöstön vastaajista on muussa teollisuudessa 71 % ja palvelualalla 53 %. Runsaasti uudelleenjärjestelyjä työn organisointiin liittyen Lähes kaikissa tutkimukseen vastanneissa energia-alan toimipaikoissa (90 %) on kyselyä edeltävinä vuosina toteutettu uudelleenjärjestelyjä, joilla on ollut merkittäviä vaikutuksia töiden sisältöön ja henkilöstön asemaan. Kolmessa neljästä toimipaikasta on tehty työn organisointiin liittyviä muutoksia kuten ammattikuvien laajentamista taikka otettu käyttöön ryhmä- tai tiimityömenetelmiä. Kokonaisuuksia on purettu pienemmiksi yksiköiksi vajaassa kolmanneksessa toimipaikoista. Runsaassa kolmanneksessa yksikköjä on yhdistetty laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Yhtä useassa on laajennettu alihankintaa ja ostettu aiemmin omalla väellä teetettyjä töitä ulkopuolisilta. Laadun tai tuottavuuden kehittämiseen liittyviä hankkeita on toteutettu kahdessa kolmesta alan toimipaikasta. Yhteistoiminta-asioita on energia-alan toimipaikoissa käsitelty vähemmän kuin teollisuuteen ja palvelualaan toimipaikoissa keskimäärin. Yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena on päästy sopimuksiin ja yhteisymmärrykseen keskimäärin neljässä tapauksessa viidestä, lopuissa työnantaja on tehnyt yksipuolisen ratkaisun. Kilpailun alalla arvioidaan lisääntyneen Runsas puolet energia-alan työnantajavastaajista arvioi toimipaikkansa kannattavuuden olleen kyselyajankohtana vähintään melko hyvä. Kahta vastaajaa lukuun ottamatta muut pitävät toimipaikkansa kannattavuutta kohtalaisena. Vajaa puolet työnantajavastaajista katsoo kannattavuuden parantuneen jonkin verran kyselyä edeltävinä vuosina. Lähes kolmannes arvioi kannattavuuden jonkin verran heikentyneen. Kannattavuuden kehitystä ei arvioida aivan yhtä optimistisesti kuin useimmilla muilla tutkimuksen toimialoilla. Kilpailun koetaan alalla kiristyneen. Puolet vastaajista katsoo, että kilpailu on kiristynyt selvästi, kolmannes vastaa kilpailun lisääntynen jonkin verran. 1 Toimipaikat edustavat sähkö- kaasu ja lämpöhuoltoa, vesihuollon toimipaikkoja aineistoon ei sisälly. 1

2 Energia-ala Henkilöstömäärä on kyselyä edeltäneen parin vuoden aikana vähentynyt enemmän kuin viidellä prosentilla viidessä alan vastaajatoimipaikoista. Yhdessä toimipaikassa henkilöstömäärä on kasvanut yli neljänneksellä. Useimmissa vastaajatoimipaikoissa, joista tieto henkilöstömäärän muutoksista on saatu, henkilöstömäärä on pysynyt suurin piirtein ennallaan (+/- 5 %). Sopimisen määrä, kohdeasiat ja tavoitteet Sopimuksia tehty paljon Korvauksista ja palkan lisistä sovitaan usein paikallisesti Muutoksista työn organisoinnissa tehdään usein paikallinen sopimus Energia-alan toimipaikoissa on sovittu paikallisesti keskimäärin 16 kyselylomakkeessa luetelluista asiaryhmistä. Sopimisen kohteena olleita asiaryhmiä on enemmän kuin teollisuudessa ja palvelualoilla keskimäärin. Toimipaikan henkilöstömäärä vakioitunakin sopimusten määrä ylittää kaikissa kokoluokissa aineiston keskimääräisen tason. Asiaryhmittäin tarkastellen energia-alalla on tehty paljon paikallisia sopimuksia palkkaasioissa ja työaikajärjestelyjä koskien. Palkka-asioissa energia-alalla on sovittu runsaasti erilaisista korvauksista. Yli puolessa toimipakoista on sovittu varallaolokorvauksista (60 %), hälytysrahasta tai puhelinohjekorvauksista (55 %), matkakorvauksista (55 %) sekä TES:n yrityskohtaisen potin jaosta (55 %). Sijaisuuskorvauksista (45 %) ja palkan lisistä kuten raskaan työn lisistä tai olosuhdelisistä on niistäkin sovittu usein (40 %). Korvauksista sopiminen on alalla selvästi tavallisempaa kuin toimipaikoissa keskimäärin. Myös lomapalkan maksuajasta (65 %) sekä lomarahojen maksatusajasta tai vaihtamisesta vapaaseen on niinikään sovittu usein. Tulospalkkioista on tehty paikallinen sopimus puolessa alan toimipaikoista ja työn vaativuuden arviointijärjestelmistä 40 prosentissa. Neljänneksessä toimipaikoista on sovittu paremmista palkkaeduista alan työehtosopimuksiin ja aiempaan käytäntöön verrattuna, 15 prosentissa palkkaetuja on aiempaan käytäntöön verrattuna heikennetty. Lomarahojen leikkaamista koskevia sopimuksia ei ole tehty lainkaan. Työaikajärjestelyjen kohdalla liukuvaa työaikaa koskevat paikalliset sopimukset ovat erittäin yleisiä (85 %). Ruokataukojen tai lepoaikojen pituus on sekin ollut sopimisen kohteena usein (70 %) ja useammin kuin muilla toimialoilla. Ylityökorvausten vaihtamisesta vapaaseen ja vuosiloman antamisesta muuna kuin normaalina lomakautena on sovittu kahdessa kolmanneksessa toimipaikoista, työajan lyhentämisvapaasta (pekkasvapaa) lähes yhtä usein ja ylitöiden enimmäismäärästäkin puolessa toimipaikoista. Vuorotteluvapaasta ja osittaisesta hoitovapaasta on sovittu 40 prosentissa toimipaikoista. Säännöllisen vuorokautisen työajan (35 %) tai viikoittaisen työajan (25 %) pituudesta sopimisen määrä vastaa teollisuuden tavanomaista tasoa. Muutosten hallinnan asiaryhmissä on energia-alalla useimmin sovittu merkittäviin työtehtävien muutoksiin ja työn organisointiin (55 %), yhteistoimintamenettelyyn (35 %), henkilöstön osa-aikaistamiseen (25 %) ja 2

3 henkilöstövaikutuksiltaan merkittäviin työntekijöiden siirtoihin (25 %) liittyen. Sopimusten määrä on teollisuuden toimialojen tavanomaista tasoa. Paikallisen sopimisen määrä asiaryhmittäin Paikallinen sopiminen asiaryhmittäin energiaalalla, teollisuudessa ja palvelualoilla Asioiden määrä, joissa sopimuksia on tehty alan toimipaikoissa keskimäärin ,9 1,85 5,85 1,9 1,9 5,0 1,2 1,6 4,8 Muut asiat Henkilöstön asema ja toimenkuvat Työaikajärjestelyt 4 2 6,75 5,6 3,8 Palkka-asiat 0 Energia-ala Teollisuus Palveluala Työsuojeluasioista on sovittu puolessa alan toimipaikoista, henkilöstön koulutuksestakin lähes puolessa (45 %) ja ulkopuolisen työvoiman käytöstä vajaassa kolmanneksessa (30 %). Tuottavuuden parantamiseen tähtääviä paikallisia sopimuksia on tehty useaan teollisuuden toimialaan verrattuna harvoin (15 %). Kolmanneksessa toimipaikoista on sovittu sekä työn organisoinnista, palkkiojärjestelmistä että koulutuksesta. Sopimuksilla tavoiteltu yrityksen ja henkilöstön molemminpuolisen sitoutumisen lisäämistä Tutkimuksen toimipaikat voidaan luokitella traditionaalisiin, kehittyviin ja joustaviin toimipaikkoihin sen perusteella, minkä tyyppisiä paikallisia sopimuksia niissä on tehty. Joustavalla toimipaikalla tarkoitetaan tässä toimipaikkaa, jossa on sovittu paikallisesti työn organisoinnista, tulospalkkioista, voittopalkkioista tai palkkiojärjestelmistä sekä myös koulutuksesta (Niemelä 2000). Aineiston energia-alan toimipaikoista noin kolmannes (30 %) on luokituksen perusteella joustavia, kun vastaava osuus on kaikista teollisuuden toimipaikoista 22 % ja palvelualojen toimipaikoista 13 %. Traditionaalisia toimipaikkoja, joissa täyttyy korkeintaan yksi edellä mainituista ehdoista, on runsas puolet (55 %). Työehtoja paikallisesti sopimalla on energia-alan toimipaikoissa tavoiteltu ensisijaisesti yrityksen ja henkilöstön molemminpuolisen sitoutumisen lisäämistä, asiakaslähtöistä toimintatapaa ja työvoimakustannusten vähentämistä. Kuten toimialoilla yleensä, työnantaja tekee energia-alalla paikalliset sopimukset tavallisesti luottamusmiehen kanssa taikka luottamusmiehen 3

4 Energia-ala sekä asianosaisen työntekijän tai henkilöstöryhmän kanssa. Etenkin palkka- ja toimenkuva-asioissa sopimuksia tehdään myös henkilökohtaisina sopimuksina työnantajan ja asianosaisten henkilöiden kesken (runsas neljännes sopimisen osapuolia koskevista maininnoista) lisäksi jonkin verran työnantajan ja työryhmän, tiimin tms. kesken sopien. Luottamusmies osallistuu kaikissa toimipakoissa yleensä paikallisia sopimuksia koskeviin neuvotteluihin ja runsaassa puolessa toimipaikoista tavallisesti asioiden käsittelyyn jo niiden valmisteluvaiheessa. Kokemukset paikallisesta sopimisesta Vaikuttamismahdollisuudet Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet toimialojen keskitasoa Kyselyyn vastanneet energia-alan luottamushenkilöt kokevat vaikutusmahdollisuutensa sopimusten sisältöön toimialoittain verraten kohtalaisiksi. Niiden vastaajien osuus, jotka arvioivat henkilöstöosapuolen pystyneen vaikuttamaan sopimusten sisältöön vähintään jonkin verran, on palkka-asioissa 40 %, työaikajärjestelyissä 70 % ja henkilöstön asemaan ja toimenkuviin liittyvän sopimisen osalta 52 %. Ainoastaan muutama henkilöstön edustaja kokee, että vaikuttamismahdollisuuksia ei ole ollut lainkaan. Kultamunat (rahat) ovat työnantajan edustajalla, jonka ratkaisumalli on ainoa hyväksyttävä vaihtoehto. Suoritettu 5 h neuvotteluja korvausasiasta. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri energia-alan Päätökset tehdään konsernikohtaisesti ja niistä ei ole varaa ( uskalleta ) poiketa eri työpaikoilla. Paikallinen sopiminen: työnantaja kutsuu neuvotteluun ja kuuntelee esityksiä, mutta ratkaisut ovat sen omien esitysten mukaiset. Myönteiset ratkaisut ovat usein pakon sanelemia. Kun kutsutaan YT-neuvotteluun niin heti on käsitys mitä henkilöstöetuja nyt huononnetaan. Työnantaja miettii ratkaisuja pitkään, mutta vaatii henkilöstöedustajia päättämään asian heti. TES ja liitot tarvitaan tekemään sopimuksia. (Henkilöstön edustaja, suuri energia-alan Neuvottelukulttuuri: paikallisesti sovitaan työehtosopimuksen ollessa voimassa tai työntekijöiden pakkoraossa, jolloin sopiminen ei ole aitoa. Henkilöstön esittämät asiat tyrmätään mielellään heti. (Henkilöstön edustaja, suuri energia-alan Alan työnantajaa edustavat vastaajat arvioivat omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa sopimusten sisältöön jonkin verran kriittisemmin kuin kyselyn työnantajavastaajat yleensä. 4

5 Sopimisen luonne ja tasavertaisuus Sopiminen yleensä työnantajavetoista, mutta myös henkilöstön näkemyksiä on otettu huomioon Kaksi kolmesta energia-alan henkilöstövastaajista arvioi toimipaikkansa paikallisen sopimisen olleen luonteeltaan lähinnä työnantajapuolen ehdoilla toteutettua sopimista, jossa myös työntekijäpuolen näkemyksiä ja ehdotuksia on otettu kuitenkin huomioon. Ainoastaan kaksi vastaajaa kokee sopimisen olleen käytännössä työnantajapuolen sanelua. Vapaaksi sopimiseksi, jossa on pyritty yksimielisyyteen, toimipaikkansa sopimisen luokittelee 29 prosenttia vastaajista. Luvut vastaavat teollisuuden tavanomaista tasoa. Alan työnantajavastaajista yhtä moni luokittelee sopimisen vapaaksi sopimiseksi kuin työnantajavetoiseksi, mutta henkilöstön mielipiteitä huomioon ottavaksi sopimiseksi. Kaksi työnantajavastaajista kuitenkin katsoo, että sopiminen toimipaikassa on ollut lähinnä työntekijöiden ehdoilla toteutettua sopimista. Asiaryhmittäin tarkastellen niiden henkilöstöä edustavien vastaajien osuus, jotka katsovat henkilöstön olleen työnantajan kanssa vähintään melko tasavertaisessa asemassa sopimuksia tehtäessä on palkkaasioissa 28 prosenttia, työaikajärjestelyissä 52 prosenttia ja henkilöstön asemaan ja toimenkuviin liittyvissä asioissa 32 prosenttia. Luvut eivät poikkea tutkimuksen toimipakkojen keskimääräisistä luvuista. Osapuolten tasavertaisuutta arvioidaan hieman keskimääräistä kriittisemmin Kun osapuolten tasavertaisuutta sopimuksia tehtäessä arvioidaan kokonaisuutena, energia-alan henkilöstövastaajista kaksi kolmannesta katsoo, että henkilöstön asema ei ole ollut riittävän tasavertainen, neljänneksen vastatessa, että asema on ollut riittävän tasavertainen. Suhtautuminen tasavertaisuuden toteutumiseen kokonaisuutena on hieman kriittisempää kuin teollisuudessa tai palvelualoilla keskimäärin. Työnantajien huomattava enemmistö (82 %) arvioi henkilöstön aseman olleen kokonaisuutena riittävän tasavertainen ja tältä osin vastaukset eivät poikkea työnantajavastaajien yleisestä linjasta. Asiaryhmittäin arvioiden kuitenkin niitä työnantajavastaajia, jotka eivät ota asiaan kantaa, on suhteellisesti paljon, minkä takia työnantajien suhtautumista kuvaava yhdistetty muuttuja (s 10 kuviossa) saa hieman keskimääräistä alhaisemman alapuolella olevan arvon. Tiedot ja osaaminen Tiedon kulussa joskus ongelmia. Energia-alan henkilöstöä edustavista vastaajista puolet katsoo edustamallaan sopijaosapuolella olleen käytössään riittävät tiedot sopimuksia tehtäessä. Työnantajavastaajien osalta vastaava osuus on 55 prosenttia. Luvut ovat kummassakin ryhmässä toimialoittain verrattuna alhaisimmat. Tietoihin ja sopimisen osaamiseen liittyen on myös suhteellisen runsaasti vastaajien vapaamuotoisia kommentteja, mikä antaa viitteitä siihen, että tiedon kulkuun on joskus liittynyt ongelmia: Luottamusmiesten aina saatava käyttöönsä kaikki tarpeelliset tiedot, joita tarvitaan kyseisen asian sopimisessa (esim. korotuksista sovitta- 5

6 Energia-ala essa ao. henkilöiden palkat). (Henkilöstön edustaja, keskisuuri energia-alan Työnantaja on arka sopimaan, kun ei ole kokemusta / tietoa. Pelkäävät että työntekijät kusettavat. Ilmeisesti heillä ei ole halua kehittää olosuhteita ja luoda motivoitunut ilmapiiri. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri energia-alan Paikallinen sopiminen työehdoista sopii niille työpaikoille, jossa kummatkin sopijapuolet omaavat tiedot ja taidot tehdä tasavertaisina yrityskohtaisia sitovia työehtosopimuksia. Jos em. ei täysimääräisenä toteudu jommankumman osapuolen osalta, tai kummankaan, on lähes turha tehdä varsinaisia paikallisia TES:ia. Tällöin tulee tyytyä paikallistasolla lisäpöytäkirjoihin liiton sopimusten soveltamisen osalta. Nekin olisi syytä olla yhden A4:n mittaisia. Olen ollut aktiivisesti AYtoiminnassa vuodesta -71, PLM:nä vuodesta -85. Lisäksi olen toiminut järjestötasolla eri liitoissa lukuisissa luottamustoimissa, joten vissi kokemus alasta on. (Henkilöstön edustaja, suuri energia-alan Jos paikallista sopimista lisätään, on siihen aina annettava myös luottamusmiehelle riittävät tiedot sopimuksen tekemiseen. Samoin on annettava riittävästi koulutusta paikallisesta sopimisesta, neuvottelutaidosta, ym. asioista, jotka ovat avuksi neuvottelijalle. Liitosta on aina annettava perälauta TESsissä, jonka alle ei saa mennä, sillä kaikista ei ole paikalliseen sopimiseen, vaan työnantaja voi sanella kaiken. Paikallisen sopimisen tarkoitus on tietysti saada vielä parempi sopimus kuin TESsiin voi saada. Työntekijälle ei anneta riittävästi pohjatietoja, ovat aina alakynnessä työnantajaan nähden. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri energia-alan Oman ryhmän palkkatiedot luottamusmiehelle samasta ajankohdasta kuin on vastapuolella (neuvotteluasetelmat). (Henkilöstön edustaja, suuri energia-alan Mahdollisuudet saada asiantuntijaapua melko hyvät Henkilöstön mahdollisuudet saada apua erityisasiantuntemusta edellyttävissä asioissa, esimerkiksi taloudellisissa ja juridisissa kysymyksissä, arvioidaan alalla tavallisesti melko hyviksi, henkilöstövastaajien kohdalla mahdollisuuksia vähintään melko hyvinä pitävien osuus on kaksi kolmannesta ja työnantajavastaajien kohdalla neljä viidennestä. Kaksi kolmannesta luottamushenkilöistä on sopimuksia tehtäessä saanut asiantuntija-apua ammattiliitosta ja puolet työnantajista työnantajaliitosta. Asiantuntija-avun tarvetta henkilöstön edustajat mainitsevat olevan varsinkin sopimusten tulkintaan liittyen: Kaikista eri asioihin liittyvistä varmistuksista onko asia ymmärretty oikein ja onko työnantajan vaihtoehto todella se ainoa oikea. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri energia-alan Henkilöiden siirtäminen toisiin tehtäviin toiselle paikkakunnalle. Muutto aiheuttaa työntekijälle ansioiden alenemista, matkat km omalla kustannuksella. Irtisanomisen ehtojen täyttymisen edellytykset. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri energia-alan 6

7 Sopimistilanteet Lomautusten, henkilöstön vähentämisen ja työtaistelun uhka melko harvinainen Lomautusten tai henkilöstön vähentämisen uhka on ollut alan sopimistilanteissa suhteellisen harvinainen. Noin kolmannes niin henkilöstö- kuin työnantajavastaajistakin arvioi, että lomautusten tai henkilöstön vähentämisen uhkaa on ollut toisinaan, enemmistön kummankin ryhmän edustajista vastatessa, että tätä uhkaa ei ole ollut sovittaessa koskaan. Työtaistelun uhka on kummankin ryhmän kokemusten mukaan liittynyt toisinaan sopimistilanteisiin noin viidenneksessä toimipaikoista. Runsas puolet (57 %) luottamushenkilöistä kokee, että työnantaja on toisinaan painostanut neuvotteluissa. Kenenkään mielestä painostusta ei ole esiintynyt usein. Työnantajista neljännes kokee henkilöstön toisinaan painostaneen. Sopimisen riitatilanteita Sopimisen riitatilanteet ovat vastaajien kommenttien perusteella useasti olleet tulkintaerimielisyyksiä. Erimielisyyksiä on saattanut aiheutua vanhojen sopimustenkin tulkinnasta, kun osapuolia edustavat henkilöt, joiden yhteisymmärrykseen sopimus on aikanaan perustunut, ovat vaihtuneet, ja sopimusta on tulkittu uudelleen. Työnantajan edustajat: Ei riitoja. Vaikeata saada työaikaa pitemmäksi, esim. matkustaminen työajan ulkopuolella. (Työnantajan edustaja, suuri energia-alan Ei varsinaisia riitoja. Jos puutteita on huomattu, on ne korjattu sopimusta uusittaessa. (Työnantajan edustaja, keskisuuri energia-alan Pekkasista, ne poistettiin ja palattiin takaisin 7,5 tuntiin. (Työnantajan edustaja, suuri energia-alan Sopimuksien tulkinnoista, kuten vuoronvaihtolisistä ja vastaavista, tuurauskorvauksista. (Työnantajan edustaja, suuri energia-alan Työn vaativuuden arviointijärjestelmän käyttöönotto, luovuttiin. Etuuksien karsiminen, sovittiin määräajasta. (Työnantajan edustaja, keskisuuri energia-alan Henkilöstön edustajat: Oli todella luja kädenvääntö paikallisen yrityskohtaisen TES:n synnystä, TA-puoli halusi EN:n piirissä kaataa vahvat itsenäiset TES:t KTN:n lakonuhka laukaisi tilanteen.syntyi kiista SKL:n oikeudesta sopia jäsentensä osalta ET:n piirissä työehdoista. Laaja tukilakkojen uhka johti sopimukseen (Henkilöstön edustaja, suuri energia-alan 7

8 Energia-ala Kun osa TESsin mukaisesta palkankorotuksesta annetaan työpaikkojen päätettäväksi, me olisimme halunneet jakaa korotuksen tasan kaikille, mutta työnantaja ei ole siihen suostunut. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri energia-alan Kirjallisistakin sopimuksista tulkintaerimielisyyksiä. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri energia-alan Työehtosopimukseen liittyvän paikallisen sopimuksen neuvotteluosapuolet; noudatettu TES:n ohjetta, sekä työnantajayhdistyksestä saatua ohjetta. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri energia-alan Pekkaset: henkilöstöneuvottelijat olettaa, että työnantaja tulkitsee perusasioita samoin kuin ennenkin. Pekkasia vähennettiin 6,5 päivää, työaika lisääntyi 52 tuntia, mutta työnantaja ei maksanut palkkaa työajan lisääntymisestä. Ko. asiasta puhuttiin 5 vuotta, vasta sitten kun asia pantiin paperille, sitä suostuttiin muuttamaan. Työaika vähennetään 7,5 tuntia palkkoja vähentämättä. Kestää kyllä turhan kauan ennen kuin henkilöstölle kuuluvat palkat on saatu takaisin. Työpaikan vaihtajat ja eläkeläiset eivät saa niitä (muuten kuin oikeudessa). Yöpyminen yhtiön parakeissa, joissa on normaalia heikommat asumisolosuhteet Samassa huoneessa asuu 4 henkilöä, eikä saa aamupalaa. Asiaa ei ole ratkaistu. Työnantaja ei halua neuvotella siitä. Palkkaryhmittelyjen tarkistukset. Uudet tehtävänkuvaukset on tehty EPAKE:n yhteydessä, mutta työnantaja ei suostu huomioimaan niitä, koska EPA ei tullut voimaan teknisille. Tehtävät ovat muuttuneet, mutta palkkaryhmiä ei haluta korjata eikä asiasta neuvotella. (Henkilöstön edustaja, suuri energia-alan Riitoja on ollut niistä asioista, jotka työnantaja katsoo kuuluvan direktio-oikeuden piiriin, mutta koettaa saada niille ymmärtämystä (esim. vuosihuoltopalkkiojärjestelmä). (Henkilöstön edustaja, suuri energiaalan Ta tahtoo unohtaa vanhat sopimiset. Asiat hoituu kun kaivetaan esille vanhat sopimukset. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri energia-alan Varallaolosopimuksen teossa oli riitoja. Neuvotellen ja taas neuvotellen saatiin ratkaisu. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri energia-alan Vuoromestarin vähentäminen pitkä prosessi, osa siirrettiin päivätöihin ja sitten eläkkeelle, palkankorotus jäävälle mestarille ja operaattorille. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri energia-alan Sopimisen vaikutukset Sopimisesta hyötyä molemmille osapuolille Neljä viidestä energia-alan henkilöstövastaajasta arvioi paikallisesta sopimisesta olleen hyötyä edustamalleen osapuolelle. Tavallisesti vastataan, että hyötyä on ollut jonkin verran (70 %). Hyötyä kokeneiden vastaajien osuus on korkeampi kuin teollisuudessa tai palvelualoilla keski- 8

9 määrin. Haittaa on sopimisesta aiheutunut ainoastaan muutaman vastaajan mielestä (8 %). Työnantajaa edustavista vastaajista kolmannes arvioi, että paikallisesta sopimisesta koitunut hyöty on ollut merkittävää ja runsas puolet (58 %), että hyötyä on saatu jonkin verran. Paikallisen sopimisen koetaan parantaneen toimipaikan tuottavuutta ja kannattavuutta, henkilöstön työehtoja ja työilmapiiriä sekä henkilöstöryhmien välisiä suhteita. Arviot vastaavat keskimäärin teollisuuden yleistä tasoa paitsi tuottavuuden ja kannattavuuden paranemisen osalta, missä jäädään hieman teollisuuden keskiarvosta. Paikallisen sopimisen vaikutukset Paikallisen sopimisen vaikutukset energia-alalla, teollisuudessa ja palvelualoilla Parantanut merkittävästi Heikentänyt merkittävästi Henkilöstön työehdot ja työilmapiiri Tuottavuus ja kannattavuus Henkilöstöryhmien suhteet Energia-alan työnantajat Energia-alan luottamushenkilöt Teollisuus (ta) Teollisuus (tt) Palveluala (ta) Palveluala (tt) Paikallisen sopimisen edellytykset Edellytykset sopimisen laajentamiselle olemassa Energia-alalla on tehty paljon paikallisia sopimuksia, mikä osoittaa sopimiselle olevan tarvetta ja sille olevan edellytyksiä. Melko suuressa määrin sopiminen on kohdistunut erilaisiin korvauksiin ja palkan lisiin sekä työaikajärjestelyihin. Myös järjestelmätason asioista on sovittu, mutta ei aivan samassa mitassa kuin joillakin muilla paikallisen sopimisen edelläkävijä-aloilla. Tuottavuuden parantamiseen tähtääviä sopimuksia on tehty suhteellisen vähän, mikä on mahdollisesti seurausta alan tuotannon luonteesta, mutta ehkä kertoo myös siitä, että työnantajat eivät alalla ole vielä halukkaista ulottamaan paikallista sopimista asioihin, jotka ovat perinteisesti kuuluneet työnantajan direktio-oikeuden piiriin. Sopimismahdollisuuksien laajentamiselle on edellytyksiä ja halukkuuttakin molemmin puolin. Tiedon kulussa on kuitenkin ollut paikoin ongelmia 9

10 Energia-ala ja tästä on aiheutunut sopimusten tulkintaongelmia sekä varovaisuutta lähdettäessä sopimaan. Osapuolten keskinäinen luottamus on mahdollisesti kärsinyt jonkin verran tulkintaan liittyvistä epäselvyyksistä, koska se ei aivan yllä toimialojen keskimääräiselle tasolle. Työehtosopimusten ja lakien riittämättömiä mahdollisuuksia ei koeta kokonaisuutena merkittäväksi sopimusten syntyä estäväksi tekijäksi. Tärkein syy siihen, että sopimuksia ei ole tehty nykyistä enempää, on ettei siihen ole nähty tarvettakaan. Energia-alan työnantajavastaajista kolme neljännestä on sitä mieltä, että mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen tulisi lisätä. Neljännes kannattaa sopimismahdollisuuksien lisäämistä erittäin paljon. Henkilöstön edustajista paikallisen sopimisen laajentamista kannattaa vajaa kolmannes (29 %). Kahden kolmanneksen mielestä sopimismahdollisuuksien nykytilanne on sopiva. Ainoastaan muutama vastaaja (8 %) toivoo mahdollisuuksien vähentämistä. Energia-alan työnantajavastaajat kannattavat sopimisen ulottamista useampiin asioihin kuin luottamushenkilöt, mutta työnantajistakaan harva on sitä mieltä, että paikallinen sopiminen tulisi ulottaa kaikkiin työsuhteen ehtoihin. Työsuhteen ehdoista ollaan valmiita sopimaan paikallisesti, kunhan sopiminen tapahtuu lakien ja työehtosopimusten raamien puitteissa. Työnantajan edustajat: Yhtiössämme on 30 vuoden kokemuksella sovittu kaikista asioista. Periaatteessa kaikista asioista voidaan sopia, mutta helposti syntyy liian paljon omia sovellutuksia, joita on vaikea hallita ja soveltaa. (Työnantajan edustaja, keskisuuri energia-alan Säännöllisen työajan pituus ja työajan tasoittumisjakson pituudesta sopiminen nykyistä väljemmäksi. (Työnantajan edustaja, keskisuuri energia-alan Työsuojelulliset kysymykset kuten ylitöiden enimmäismäärät, yleensäkin yleiset raamit pitäisi asentaa valtakunnallisesti alalle. Työpaikoilla pitäisi voida parantaa kilpailukykyä sopimalla asioista joustavammin kuin kilpailija. Tekemällä siis asiat järkevämmin jolloin tuottavuus paranee. (Työnantajan edustaja, suuri energia-alan Henkilöstön edustajat: Kaikki ehdot, mutta perälautana tulee olla työlainsäädäntö tai mieluummin liittotason runkosopimus, jonka alle ei olisi menemistä missään tilanteessa. (Henkilöstön edustaja, suuri energia-alan Kaikki sopii kunhan neuvottelijain asenteet ovat oikeat. Koulutusta molemmin puolin! Neuvotteluesitykseen oikea vastaus ei ole heti EI ja 10

11 antaa ymmärtää turhaan viet minun aikaani. (Henkilöstön edustaja, suuri energia-alan Työajan alkaminen ja päättäminen, tauot, vuorokausilepo, työaika keskitetysti pääluottamusmiehen kanssa sopien - myös liukuva työaika, työvuorojärjestelmät, olosuhdelisät jossain määrin, ylitöiden vaihto vapaaksi, varallaolosopimukset, lomaltapaluurahan muuttaminen vapaaksi, liukumien jakoperiaatteet. (Henkilöstön edustaja, suuri energia-alan Kaikki sopii! Nykyinen taso hyvä, TES tarvitaan. (Henkilöstön edustaja, suuri energia-alan. (Henkilöstön edustaja, suuri energia-alan Työehtosopimusten merkitystä painotetaan myös niissä henkilöstön edustajien vastauksissa, missä luetellaan asioita, jotka sopivat huonosti paikallisen sopimisen kohdeasioiksi. Palkat ja niiden muutokset alaspäin: TES:n pitää olla ns. takalauta; palkkaryhmittely: yksi vaikea ja suuritöinen ja eripuraa aiheuttava. (Henkilöstön edustaja, suuri energia-alan Työlainsäädännön sekä hengen että kirjaimen vastaiset työntekijälle epäedulliset sopimukset (=heikomman suoja vahvempaa vastaan!). (Henkilöstön edustaja, keskisuuri energia-alan Selvät minimirajat, neuvottelu- ja yhteistyötaitoa osapuolille tavoitteena yrityksen ja henkilöstön etu. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri energia-alan Seuraavan sivun kuvioissa on luonnehdittu energia-alan sopimiskulttuuria kokonaisuutena 12 osatekijän 2 avulla erikseen työnantajan ja henkilöstön vastausten pohjalta. Korkea arvo merkitsee hyvää arvioita kyseisellä ulottuvuudella. Arvo nolla edustaa henkilöstön edustajien kuviossa kaikkien kyselyn henkilöstövastaajien keskiarvoa ja työnantajien kuviossa kaikkien kyselyn työnantajavastaajien keskiarvoa. Kuvioiden esitystapa ei tuo esiin toimipaikkakohtaista vaihtelua, mutta näyttää sopimiskulttuurin vahvuudet ja heikkoudet alojen toimipaikoissa keskimäärin. 22 Summamuuttujien rakenne on selostettu yhteenveto-osassa. Esitystapa kuvioissa tuo toimialojen erot esiin korostetusti. 11

12 Energia-ala Energia-alan sopimiskulttuuri Energia-alan sopimiskulttuuri Henkilöstön arviot (0 = kaikkien henkilöstön edustajien keskiarvo) Energia-ala Teollisuus keskimäärin 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 Vaikuttamismahdollisuudet sopimisten sisältöön Sopimisen koettu tasavertaisuus Sopimistilanteen ristiriitojen puuttuminen Sopimisen kokonaisvaikutukset Suntautuminen sopimismahdollisuuksien laajentamiseen Etujen koettu yhdensuuntaisuus Luottamus osapuolten välillä Työilmapiiri Sopimisen esteiden puutuminen Sopimisen osaaminen Käsitys luottamusmiehen roolista - + Luottamusmiehen osallistuminen kehittämistoimintaan Energia-alan sopimiskulttuuri Työnantajien arviot (0 = kaikkien työnantajien edustajien keskiarvo) Energia-ala Teollisuus keskimäärin 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 Vaikuttamismahdollisuudet sopimisten sisältöön Sopimisen koettu tasavertaisuus Sopimistilanteen ristiriitojen puuttuminen Sopimisen kokonaisvaikutukset Suntautuminen sopimismahdollisuuksien laajentamiseen Etujen koettu yhdensuuntaisuus Luottamus osapuolten välillä Työilmapiiri Sopimisen esteiden puutuminen Sopimisen osaaminen - + Käsitys luottamusmiehen roolista 12

13 Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi paikallista sopimista koskevissa lain ja työehtosopimusten määräyksissä sekä sopimisen käytännöissä mainitaan vielä seuraavia asioita: Työnantajan edustajat: Enemmän mahdollisuuksia paikallisiin sovelluksiin. (Työnantajan edustaja, keskisuuri energia-alan Koko YT-laki on hirvittävän laaja ja sekava normaalissa esimiestyöskentelyssä. (Työnantajan edustaja, suuri energia-alan Yrityskohtainen järkevä malli työajan ja vapaan sovittamiseksi yhteen. Aina on rahaa, työnantaja voisi ostaa lisää työaikaa ja työntekijä vapaa-aikaa. (Työnantajan edustaja, keskisuuri energia-alan Paikallisesta sopimisesta on muodostunut liian juhlallinen käsitys. Pykäliä on liikaa tavalliselle esimiehelle. (Työnantajan edustaja, suuri energia-alan Henkilöstön edustajat: Sopimuksista pois kohta paikallisesti sovittavissa, koska yleensä niitä ei ainakaan päästä paikallisesti silloin parantamaan. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri energia-alan Työlainsäädännöstä tulee poistaa ns. alituksen sallivat kohdat. Paikallisen TES:n juridinen asema tulee vahvistaa selkeäksi. (Henkilöstön edustaja, suuri energia-alan Työnantajan puolella ei kiinnostusta paikallisiin sopimuksiin, on heidän mielestään selkeämpää ja helpompaa toimia valtakunnallisilla sopimuksilla. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri energia-alan 13