PÄÄTÖKSET. Nrot 1) 163/2017/2 2) 164/2017/2 3) 165/2017/2 Dnrot 1) ESAVI/8495/2016 2) ESAVI/8511/2016 3) ESAVI/8512/2016

Transkriptio

1 PÄÄTÖKSET Etelä-Suomi Nrot 1) 163/2017/2 2) 164/2017/2 3) 165/2017/2 Dnrot 1) ESAVI/8495/2016 2) ESAVI/8511/2016 3) ESAVI/8512/2016 Annettu julkipanon jälkeen ASIAT HAKIJA 1) Pappilanniemen pohjoisen venesataman rakentaminen läntisellä Pien- Saimaalla ja valmistelulupa, Taipalsaari 2) Pappilanniemen eteläisen venesataman rakentaminen läntisellä Pien- Saimaalla ja valmistelulupa, Taipalsaari 3) Pappilanniemen laiturialueen rakentaminen läntisellä Pien-Saimaalla ja valmistelulupa, Taipalsaari Taipalsaaren kunta HAKEMUSTEN VIREILLETULO Taipalsaaren kunta on Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa hakenut lupaa 1) Pappilanniemen pohjoisen venesataman, 2) eteläisen piensataman ja 3) laiturialueen rakentamiseen läntisellä Pien-Saimaalla Taipalsaaren kunnassa, pysyvää käyttöoikeutta hanketta varten tarvittaviin alueisiin sekä lupaa ryhtyä hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätösten lainvoimaiseksi tulemista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain (587/2011) 3 luvun 2 ja 3 :n 1 momentin 7) kohta sekä 1 luvun 7 :n 1 momentti ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA SUOJELUALUEET Hankealue sijaitsee voimaan tulleen Etelä-Karjalan maakuntakaavan alueella. Maakuntakaavassa Pappilanniemi on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A) ja niemen pohjoiskärki maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Hankealueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Pappilanniemen asuinalueelle ja vene- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 (29) satamille on voimassa hyväksytty asemakaavan (831AKA12014) muutos, jossa suunnitellut pienvenesatamat sijaitsevat venevalkamaksi (LV) merkityillä alueilla. Hankealueen rannat on merkitty asemakaavaan merkinnöillä venevalkama (LV), lähivirkistysalue (VL) sekä retkeily- ja ulkoilualue (VR). Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelu- tai suojeluohjelma-alueita. Lähimmät suojellut kohteet ovat Orjainniemen lehmuslehto (LTA050030) noin 4,2 km:n etäisyydellä lounaassa sekä Myllykartanon takametsä (YSA052363) ja valtakunnallisesti arvokas kallioalue (KAO ) noin 4 km:n etäisyydellä lännessä. Taipalsaaren Pappilanniemen rannan vesialueelle, joka sisältää muun muassa hankealueen, on tehty arkeologinen vedenalaisinventointi vuonna Inventoinnissa ei havaittu vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyviä rakenteita. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Hanke palvelee Pappilanniemen asukkaiden sekä Taipalsaaren kunnan ja Saimaan alueen vesiliikennettä. Hankealue sijoittuu uuden Pappilanniemen asuinalueen ranta-alueelle. Pappilanniemi sijaitsee läntisen Pien- Saimaan rannalla noin 900 m linnuntietä Taipalsaaren keskustasta etelään. Venesatamien suunnittelu on toteutettu niin, että asuinrakennusten näkymä Saimaalle säilyy. Hankealue jakautuu kolmeen kohdealueeseen. Pohjoisen venesataman alueella eli kohdealueella 1 rakennetaan aallonmurtajatyyppinen vesistöpenger kelluvine laiturirakenteineen, veneluiska ja kolme kelluvaa laituria sekä ruopataan kahdella ruoppausalueella. Pienvenepaikkoja tulee yhteensä 89. Eteläisen venesataman alueella eli kohdealueella 2 rakennetaan aallonmurtajatyyppinen vesistöpenger kelluvine laiturirakenteineen, veneluiska ja kaksi kelluvaa laituria sekä ruopataan kahdella ruoppausalueella. Pienvenepaikkoja tulee yhteensä 64. Laiturialueella eli kohdealueella 3 rakennetaan kaksi laituria ja ruopataan. Pienvenepaikkoja tulee yhteensä 24. Kohdealue 3 sijoittuu pohjoisen venesataman koillispuolelle. Vesistötiedot Pappilanniemi sijaitsee läntisen Pien-Saimaan rannalla. Läntinen Pien- Saimaa kuuluu Vuoksen vesistöalueen Ala-Saimaan lähialueeseen (04.112). Läntisen Pien-Saimaan valuma-alueen pinta-ala on noin 206 km² ja järvisyys noin 35 %. Pien-Saimaan teoreettiseksi viipymäksi on arvioitu noin 4,5 vuotta ja virtaamaksi noin 4 m³/s. Pien-Saimaan keskisyvyys on noin 4,7 m. Hankealueen ruoppausalueilla veden keskisyvyys keskiveden aikaan on noin 1,7 m. Lauritsalan havaintoaseman ( ) mukaan Ala-Saimaan vedenkorkeudet ovat vuosina olleet seuraavat (N 60)

3 3 (29) Ylivesi (HW) + 76,65 m Keskiylivesi (MHW) + 76,29 m Keskivedenkorkeus (MW) + 75,93 m Keskialivesi (MNW) + 75,53 m Alivesi (NW) + 75,09 m Saimaan vedenkorkeutta on säännöstelty vuodesta 1992 lähtien. Saimaan vedenkorkeuden säännöstelyllä pyritään rajoittamaan tulvakorkeuden nousua yli N ,74 m (NN + 76,60 m) ja pitämään alhaiset vedenkorkeudet yli tason N ,14 m (NN + 75,00 m). Purjehduskaudella vedenkorkeus pyritään pitämään yli tason N ,24 (NN + 75,10 m). Kohdealueet eivät sijaitse kartoitetulla tulvariskialueella. Läntinen Pien-Saimaa on luokiteltu suureksi vähähumuksiseksi järveksi (SVh), jonka ekologinen tila on tyydyttävä ja kemiallinen tila hyvä. Se on kirkasvetinen ja lievästi rehevöitynyt vesistö. Pappilanniemen lähivesistössä on havaittu ajoittain sinilevää. Rehevöityminen vaikuttaa erityisesti matalilla lahtialueilla, joissa vedenvaihtuvuus on vähäistä. Hankealueen lähimmät vedenlaadun havaintopisteet ovat Saimaa Taipalsaari 071 ja 069. Havaintopiste 071 sijaitsee keskellä vesistöä noin 500 m:n etäisyydellä länteen hankealueesta ja havaintopiste 069 hankealueen pohjoispuolella noin 350 m:n etäisyydellä. Yhteenveto havaintopisteiden vedenlaatutuloksista näytesyvyydeltä 1,0 m on esitetty seuraavassa taulukossa: Suure Yksikkö Vaihteluväli Keskimääräinen Näytteenottopaikka Kokonais- µg/l fosfori µg/l Kokonaistyppi Sähkönjohtavuus µg/l µg/l ms/m 5,4 8,0 6,5 069 ms/m 4,8 9,0 6,5 071 Sameus FNU 0,0 16,0 0,1 069 FNU 0,2 7,3 0,1 071 Happi, liukoinen mg/l 8,0 15,0 11,0 069 mg/l 8,0 15,0 12,0 071

4 Pohjan laatu ja sedimenttitutkimukset 4 (29) Pohjanäytteiden (syvyys 2,0 4,0 m) tulokset ovat melko samanlaiset kuin pintanäytteiden vedenlaatutulokset useimpien mitattujen suureiden suhteen. Kohdealueilla 1 ja 3 ranta on leveältä kaistaleelta ruovikkoista. Ruovikon ulkopuolella kasvaa ulpukkaa, ahvenvitaa ja ärviöitä. Pohjanlaatu on kohdealueella 3 mutainen, mutta se muuttuu kohti kohdealuetta 1 siirryttäessä kovemmaksi hiekkapohjaksi. Ranta-alue on kohdealueella 1 kallioisempaa ja kivikkoisempaa kuin kohdealueella 3. Kohdealueen 3 maksimisyvyys on 2,3 m ja kohdealueen 1 2,8 m. Kohdealueen 2 rannassa kasvaa ruokoa. Maksimisyvyys on 3,5 m. Ranta-alueella on osin kivikkoa ja pohjalaatu vaihtelee hiekkaisesta kivikosta upottavaan mutapohjaan. Hankealueen maan puolella on mänty-koivu-sekapuukangasta. Kasvillisuus vaihtelee kuivan ja lehtomaisen kankaan välillä. Alueen linnusto on tavanomainen. Vesistöalueet toimivat kalatiiran ja kalalokin ruokailualueina. Alueella ei ole havaittu uhanalaisia tai silmällä pidettäviä lajeja. Pien-Saimaan kalastusalueelle on istutettu kuhaa, siikaa, täplärapua ja kokeiluluonteisesti taimenta ja karppia. Riutaselän koekalastuksessa on saatu pientä ahventa, särkeä, petoahventa, haukea, lahnaa, kuhaa, salakkaa, kiiskeä ja muikkua sekä harvakseltaan pasuria ja siikaa. Täplärapukanta on levittäytymässä pikkuhiljaa koko läntisen Pien-Saimaan alueelle. Pappilanniemessä sijaitsee kohdealueiden itä- ja koillispuolella yksi seudullisesti arvokas luontokohde Papinlahden rantasuo sekä kaksi paikallisesti arvokasta luontokohdetta: Papinniemen koivulehto ja Pappilanniemen metsä. Kohdealueet eivät sijaitse vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin m kohdealueista koilliseen. Helmikuussa 2016 tehtiin pohjatutkimuksia kohdealueilla 1 ja 2 yhdeksästä pisteestä per kohde sekä kohdealueella 3 kahdesta pisteestä. Pisteistä selvitettiin vedenkorkeus, vesisyvyys, pohjan taso ja kovan pohjan taso sekä kartoitettiin pohjan laatua. Lisäksi mitattiin vesisyvyyksiä rannassa ja muutamassa kohdassa tutkimuslinjojen välillä. Sedimenttinäytteitä otettiin yhteensä seitsemältä pisteeltä. Kerätyistä näytteistä tehtiin kaksi kokoomanäytettä, joista toinen oli kohdealueelta 2 ja toinen kohdealueilta 1 ja 3. Kokoomanäytteistä analysoitiin laboratoriossa metallit, öljyjakeet, orgaanisen aineen pitoisuus sekä savipitoisuus. Lisäksi tehtiin yksi kokoomanäyte koko hankealueelta, josta analysoitiin PAH-yhdisteet sekä torjuntaainepitoisuudet.

5 Vesi- ja ranta-alueiden käyttö 5 (29) Pohjatutkimusten perusteella hankealueen pohjasedimentti on karkeasti yleistäen 0 0,25 m syvyydellä savea, 0,3 1 m humusta ja syvempänä silttiä tai liejua. Kohdealueilla 1 ja 2 havaittiin kivi tai kalliopinta kahdessa tutkimuspisteessä. Kohdealueen 2 kokoomanäytteessä todettiin Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa (2015) määritellyn tason 2 ylittävä pitoisuus nikkeliä (101,5 g/kg). Samassa kokoomanäytteessä ylittyi myös taso 1A kadmiumin (0,75 mg/kg), kromin (90 mg/kg) ja sinkin (176,8 mg/kg) suhteen sekä taso 1B kuparin (68,7 mg/kg) suhteen. Kohdealueiden 1 ja 3 kokoomanäytteessä ei havaittu tason 1A ylittäviä pitoisuuksia tutkituista haitta-aineista. Kohdealueen 2 sedimenttinäytteissä todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvon ylittävä pitoisuus arseenia (9,2 mg/kg). Kohdealueilla 1 ja 3 arseenipitoisuus oli kynnysarvotasolla (5 mg/kg). Lisäksi kohdealueella 2 todettiin kynnysarvotason pitoisuus kadmiumia (0,99 mg/kg). Muutoin tutkimuksessa ei havaittu kyseisen asetuksen kynnysarvopitoisuuksia ylittäviä pitoisuuksia tutkituista haitta-aineista. Ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia ei todettu kummankaan tutkimusalueen näytteissä. Tutkittuja torjunta-aineita ja PAH-yhdisteitä ei todettu hankealueen sedimenteistä. Nykyisellään alue on rakentamatonta rantaa. Kohdealueen 1 kohta rannassa on virkistysaluetta, jonka läpi kulkee rantatie. Virkistysalueen takana ylempänä rinteessä on asuinrakennuksia. Kohdealueen 2 takana jatkuu sama virkistysalue rantateineen ja rinteessä sijaitsevine asuinrakennuksineen. Kohdealueen 3 kohdalla virkistysalue päättyy retkeily- ja ulkoalueen reunaan. Ranta-alueelle tullaan rakentamaan asuinrakennuksia, vesihuoltoverkkoa ynnä muuta infrastruktuuria. Taajama-alueen rakentaminen on aloitettu puustoa raivaamalla ja tieverkkoa tekemällä. Pienvenesatamasuunnitelmat on huomioitu taajama-alueen suunnitelmissa. Lähin veneliikenneväylä, joka vie Taipalsaaren venesatamaan, kulkee Pappilanniemen edustalla noin 200 m:n etäisyydellä kohdealueista. Alue ei sijaitse vesiliikenteen rajoitusalueella. Hankealueen lähivesistö on aktiivisessa virkistys- ja veneilykäytössä. Pappilanniemen edustalla sijaitsevilla saarilla ja luodoilla on loma-asutusta. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse yleisiä uimarantoja. Alueella harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. Vuoden 2009 kalastustiedusteluun vastasi viisi Riutanselän alueen kalastajaa. Verkoilla (>45 mm) pyyntipäiviä oli yhteensä ja kokonaissaalis oli 814 kg. Muikkuverkoilla pyyntipäiviä oli 126 ja kokonaissaalis oli 472 kg. Katiskoilla pyyntipäiviä oli ja kokonaissaalis oli kg.

6 6 (29) Suoritettavat toimenpiteet ja tehtävät rakenteet Tehtävät rakenteet sijoittuvat Pappilanniemen taajama-alueen länsirantaan. Rakenteet ulottuvat enimmillään noin 75 m:n etäisyydelle rantaviivasta. Kohteet 1 ja 2 ulottuvat kauemmaksi vesistöön, kun taas kohde 3 rajoittuu huomattavasti suppeammalle vesialueelle. Vesistöön kohdistuvien ruoppaus- ja täyttötöiden suorittamisesta pidetään kirjaa, josta käy selville työkohde sekä massojen määrät ja sijoituspaikka. Töiden lopuksi hankealue siistitään ja maisemoidaan ympäristöön sopivaksi. Kohdealue 1, pohjoinen venesatama Kohdealueelle rakennetaan rannansuuntainen kaareva vesistöpenger, jonka pituus on noin 180 m. Penger toteutetaan louhepenkereenä. Penkereen harjan leveys on 4,5 m ja pohjan 18,7 m. Penkereen luiskat tehdään kaltevuuteen 1:1,5. Vesistöpenkereen laajuus penkereen alareunasta laskien on noin m². Penkereen poikkipinta-ala on 59 m², jolloin täytön määrä karkeasti arvioituna on noin m³ktr. Penkereen harjan korkeus on N ,15 m eli noin 0,5 m Saimaan ylivedenkorkeuden yläpuolella. Penkereen pohja on tasolla N ,30 72,90 m pohjan muodoista riippuen. Pengerverhoilu louheella alkaa noin metrin alaveden alapuolelta ja penkereen laki kiilataan sepelillä. Penkereen vesistönpuoleiselle osalle rakennetaan kivirivi aaltojen torjumiseksi. Maanpuoleiselle osalle pengertä rakennetaan kelluva noin 130 m pitkä laiturirakenne puomeineen. Laiturin ja penkereen väliin rakennetaan viisi kulkusiltaa. Kulkusillan maatuen etäisyys laiturista on 9,6 m, laiturin leveys 2,5 m ja puomin pituus 6,1 m. Kelluvan laiturin korkeus on noin 0,6 m vedenpinnasta. Laituri ankkuroidaan pohjaan ankkuripainoilla. Venepaikkoja on yhteensä 41. Penger toimii aallonmurtajana ja tarjoaa suojaa rakennetuille venepaikoille. Alueelle rakennetaan lisäksi kolme laituria kelluvina rakenteina. Niistä kaksi rakennetaan penkereen sisäpuolelle ja yksi kohdealueen eteläosaan lähelle penkereen rantautumiskohtaa. Viimeksi mainittu on vierasvenelaituri. Laitureiden pituudet, leveydet ja venepaikkojen lukumäärät ovat pohjoisimmasta eteläisimpään 25 m, 2,5 m ja 12 kpl, 32,5 m, 2,5 m ja 18 kpl sekä 32 m, 2,0 m ja 18 kpl. Laitureiden yhteenlaskettu venepaikkojen määrä on 48 kpl. Venepaikat ovat pienvenepaikkoja. Laiturit kiinnitetään rantaan betonimaatuella ja vesistössä ankkuripainoilla. Laiturit ulottuvat enimmillään 49 m:n etäisyydelle nykyisestä rantaviivasta. Koko venesataman venepaikkojen lukumäärä on 89 kpl. Penkereen sisäpuolella sijaitsevaa veneluiskaa käytetään pienveneiden vesistöön laskuun. Pengerrys tehdään kovaan pohjaan louheella syrjäyttämällä, minkä jälkeen ylös kohonnut sedimentti poistetaan ruoppaamalla. Ruoppausmassoja arvioidaan syntyvän noin 500 m³ktr. Kohdealueella 1 on lisäksi kaksi ruoppausaluetta, joista toinen (Ru2) on penkereen sisäpuolella ja toinen (Ru3) vierasvenelaiturin kohdalla. Ruoppaus toteutetaan tasolle N ,24 m.

7 7 (29) Ruoppauskohteiden pinta-alat, ruoppaussyvyydet ja ruoppausmassamäärät ovat seuraavat: Ru2, 875 m², 0 1 m, 430 m³ktr ja Ru3, 260 m², 0 0,5 m, 65 m³ktr. Kohdealue 2, eteläinen venesatama Kohdealue 3, laiturialue Kohdealueelle rakennetaan haarautuva, rannansuuntainen kaareva vesistöpenger, jonka pituus on yhteensä noin 250 m. Penkereen harjan leveys on 4,5 m ja pohjan 23 m. Penkereen luiskat tehdään kaltevuuteen 1:1,5. Vesistöpenkereen laajuus penkereen alareunasta laskien on noin m². Penkereen poikkipinta-ala on 84 m² paitsi aivan penkereen alussa 11 m:n matkalla poikkipinta-ala on 27 m², jolloin täytön määrä karkeasti arvioituna on yhteensä noin m³ktr. Penkereen harjan korkeus on N ,15 m eli noin 0,5 m Saimaan ylivedenkorkeuden yläpuolella. Penkereen pohja on tasolla N ,50 72,50 m pohjan muodoista riippuen. Penger toteutetaan louhepenkereenä. Pengerverhoilu louheella alkaa noin metrin alaveden alapuolelta ja penkereen laki kiilataan sepelillä. Penkereen vesistönpuoleiselle osalle rakennetaan kivirivi aaltojen torjumiseksi. Maanpuoleiselle osalle pengertä rakennetaan kaksi kelluvaa noin 55 m pitkää laiturirakennetta puomeineen, yksi penkereen molempaan haaraan. Laitureiden ja penkereen väliin rakennetaan yhteensä kuusi kulkusiltaa. Kulkusillan maatuen etäisyys laiturista on 9,6 m, laiturin leveys 2,5 m ja puomin pituus 6,1 m. Kelluvien laitureiden korkeus on noin 0,6 m vedenpinnasta. Laiturit ankkuroidaan pohjaan painoilla. Venepaikkoja on yhteensä 32. Penger toimii aallonmurtajana ja tarjoaa suojaa rakennetuille venepaikoille. Alueelle rakennetaan lisäksi kaksi kelluvaa laituria pengerrakenteen sisäpuolelle. Laiturit sijoitetaan olemassa olevan niemen kärkeen liki pohjoiseteläsuuntaisesti. Laiturit kiinnitetään rantaan betonimaatuella ja vesistössä ankkuripainoilla. Niemen sivuille sijoitettavat laiturit ovat noin 30 m pitkiä ja 2,5 m leveitä. Pohjoispuolen laiturissa on 17 venepaikkaa ja eteläpuolen laiturissa 15 venepaikkaa. Koko venesataman venepaikkojen lukumäärä on 64 kpl. Veneluiskaa käytetään pienveneiden vesistöön laskuun. Pengerrys tehdään kovaan pohjaan louheella syrjäyttämällä, minkä jälkeen ylös kohonnut sedimentti poistetaan ruoppaamalla. Ruoppausmassoja arvioidaan syntyvän noin 500 m³ktr. Kohdealueella 2 on lisäksi kaksi ruoppausaluetta, jotka ovat penkereen sisäpuolella. Ruoppaus toteutetaan tasolle N ,24 m. Ruoppauskohteiden pinta-alat, ruoppaussyvyydet ja ruoppausmassamäärät ovat seuraavat: Ru4, 330 m², 0 0,75 m, 120 m³ktr ja Ru5, 140 m², 0 0,75 m, 70 m³ktr. Alue rakentuu kahdesta 32 m pitkästä ja 2,5 m leveästä kelluvasta laiturista. Laitureihin on varattu venepaikkoja 12 kpl/laituri eli yhteensä 24 venepaikkaa. Laiturit kiinnitetään rantaan betonimaatuella ja vesistössä ankku-

8 8 (29) ripainoilla. Laiturit ulottuvat noin 30 m:n etäisyydelle nykyisestä rantaviivasta. Laiturialueen ruoppauskohteen (Ru1) pinta-ala on m² ja massamäärä 900 m³ktr. Ruoppaus toteutetaan tasolle N ,24 m ruoppaussyvyyden vaihdellessa 0,0 1,1 m rannan pohjan muodoista riippuen. Ruoppaus, ruoppausmassojen läjitys, käsittely ja loppusijoitus Ruoppausmassojen kokonaismäärä on yhteensä noin m³ktr sisältäen pengerrysten syrjäyttämät pohjasedimentit. Ruoppaus tehdään pitkäpuomisella kaivinkoneella rannalta käsin, rakennettavan penkereen päältä tai siirrettävältä lautalta. Ruoppausmenetelmää tarkennetaan rakennussuunnitelmavaiheessa. Ruoppaustyöt suoritetaan virkistyskauden ulkopuolella Ruoppausmassojen haitta-ainetutkimuksen perusteella ruoppausmassojen laatu vaihtelee hankealueen sisällä. Laatueroista johtuen pohjoisen ja eteläisen alueen ruoppausmassat tulee pitää erillään toisistaan. Kohdealueiden 1 ja 3 ruoppausmassat soveltuvat tutkittujen haittaainepitoisuuksien ja laatukriteerien perusteella läjitettäväksi sekä veteen että maalle. Alustavasti massat esitetään läjitettäväksi Hyvärinniemessä sijaitsevalle jäteasemakiinteistölle, joka sijaitsee noin neljä kilometriä hankealueesta kaakkoon. Kohdealueen 2 eli eteläisen venesatama-alueen ruoppausmassat ylittävät nikkelin osalta sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 2 laatukriteerit, mikä tarkoittaa, että ruoppausmassoja ei pääsääntöisesti saa läjittää veteen. Nikkelin ylitys todettiin kokoomanäytteessä, mutta haitta-aineiden tarkempaa sijoittumista kohdealueella 2 ei tällä hetkellä tiedetä. Kohdealueen 2 ruoppausmassoja ei voida sijoittaa suoraan hyötykäyttö- tai loppusijoituskohteeseen, vaan ruoppausmassojen laatu tulee varmistaa ennen sijoittamista. Ruoppausmassan tutkimusten suorittaminen edellyttää todennäköisesti ruoppausmassan välivarastointia massojen kuivaamiseksi ja analyysien suorittamiseksi. Ruoppausmassojen välivarastointi- ja tutkimussuunnitelma esitetään viranomaiselle ennen ruoppausten aloittamista. Suunnitelman tulee olla viranomaisen hyväksymä ennen kaivutöiden aloittamista. Tutkimustulosten perusteella massat sijoitetaan soveltuvaan loppusijoituspaikkaan. Alustavasti massat esitetään läjitettäväksi Hyvärinniemessä sijaitsevalle jäteasemakiinteistölle, joka sijaitsee noin neljä kilometriä hankealueesta kaakkoon. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ennalta arvioiden ole ruoppausmassojen välivarastoimiseen soveltuvia alueita. Ruoppausmassojen välivarastointipaikat tarkennetaan rakennussuunnitelmavaiheessa "Ruoppausmassojen välivarastointi- ja tutkimussuunnitelmassa". Kyseinen suunnitelma noudattaa vesiluvan sekä rakennussuunnitelman ohjeita ja määräyksiä sekä seuraavassa esitettyjä yleisperiaatteita:

9 9 (29) Ruoppausmassat kuljetetaan lähtökohtaisesti pois hankealueelta loppusijoituspaikkaan joko suoraan tai välivarastoinnin kautta. Ennen loppusijoitusta ruoppausmassojen sijoituskelpoisuus todetaan laboratorioanalyysein. Loppusijoituspaikka valitaan massojen laadun mukaan joko loppusijoitettavaksi asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottolaitokseen tai hyötykäyttökohteeseen soveltuvin osin. Hyötykäyttökohde hyväksytetään viranomaisilla, mikäli ruoppausmassojen haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 määritetyt kynnysarvopitoisuudet. Mikäli ruoppausmassoja on tarve välivarastoida läjityskelpoisuuden varmistamiseksi tai ruoppausmassojen kuivattamiseksi, varmistetaan läjityspaikan soveltuvuus ennen ruoppausmassojen kuljettamista. Välivarastointipaikan pitää olla sellainen, mistä ruoppausmassat eivät pääse huuhtoutumaan tai valumaan suoraan vesistöön tai muuten haittaamaan kyseessä olevan alueen käyttöä. Sedimenttien ominaisuuksista johtuen kuljetus toteutetaan tiivislavaisilla kuorma-autoilla. Kiinteistötiedot Aikataulu Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vesistön virkistyskauden päättymisen jälkeen syksyllä Osa kohdealueista toteutetaan mahdollisesti vasta myöhemmin. Hankealue sijaitsee yhteisellä vesialueella , jota hallinnoi Taipaleen osakaskunta. Alue rajoittuu Taipalsaaren kunnan omistamiin rantakiinteistöihin Pappilanniemi ja Luiska Hanketta varten tarvittavat alueet Ruoppausmassojen alustavan sijoituspaikan, Hyvärinniemessä sijaitsevan jäteasemakiinteistön , omistaa Taipalsaaren kunta. Kohdealueella 1 vesistötyöt rajautuvat noin m²:n laajuiselle vesialueelle. Varsinaisten vesistöön sijoitettavien rakenteiden osuus pintaalasta on noin m². Kohdealueella 2 vesistötyöt rajautuvat noin m²:n laajuiselle vesialueelle. Varsinaisten vesistöön sijoitettavien rakenteiden osuus pinta-alasta on noin m². Kohdealueella 3 vesistötyöt rajautuvat noin m²:n laajuiselle vesialueelle. Varsinaisten vesistöön sijoitettavien rakenteiden osuus pinta-alasta on noin 450 m². Hankealueen vesistörakenteet kohdentuvat kaiken kaikkiaan m²:n laajuiselle vesistöalueelle yhteisestä vesialueesta Hakija on hakenut pysyvää käyttöoikeutta noin m²:n suuruiselle vesialueelle. Yhteisen vesialueen pinta-ala on 493,3 ha ja hakijan osuutta (0, %) vastaava osa siitä on 106,7 ha. Toimenpiteiden kohteeksi joutuva alue yhteisestä vesialueesta ei ole suurempi kuin hakijan osuutta vastaava osa. Hakija omistaa kiinteistöt ja Hankkeen vaikutukset Ruoppaus- ja pengerrystyön aikana veteen sekoittuu kiintoainesta, joka aiheuttaa veden samentumista. Ruoppaustöiden ajaksi työalue suojataan kohdealueiden länsipuolelle rakennettavalla suojaseinällä hienoaineksen

10 10 (29) leviämisen estämiseksi. Ruoppaus- ja pengerrystyöt tehdään vesistön virkistyskäyttökauden ulkopuolella eikä hankkeesta näin ollen katsota aiheutuvan haitallisia vaikutuksia virkistyskäyttöön. Suojaseinän sisäpuolista veden samentumista lukuun ottamatta työstä ei arvioida aiheutuvan muita merkittäviä työnaikaisia vaikutuksia vedenlaatuun. Suojaseinän ulkopuolella, sen välittömässä läheisyydessä, voi esimerkiksi aallokosta johtuen aiheutua lievää veden sameuden lisääntymistä, mutta tällä ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa tai vaikutusta vedenlaatuun. Hankkeella ei katsota olevan vaikutusta vedenkorkeuksiin. Kohdealueiden 1 ja 2 penkereet muuttavat ranta-alueella veden virtausta. Kohdealueella 2 penger vaikuttaa vähemmän veden virtaukseen, sillä se sijoittuu pitkittäissuuntaisesti rantaa vasten. Kohdealueen 1 penkereen muoto on suljettu kaari. Se estää veden virtauksen penkereen rantautumiskohdan läheltä ja vähentää veden vaihtuvuutta penkereen sisäpuolelle jäävällä alueella, mikä voi ilmetä ranta-alueen kasvittumisen kiihtymisenä sekä vesikasvillisuuden leviämisenä. Veden vaihtumisen heikentyminen voi myös vähentää veneilypäästöjen liikkuvuutta ja edesauttaa pengeralueiden sisäpuoleisen rannan liettymistä. Kohdealueella 2 pengerryksen vaikutus vedenlaatuun on pienempi kuin kohteessa 1, sillä vesi pääsee virtaamaan kohdealueen läpi paremmin. Vähäinen vedenlaadun heikkeneminen on kuitenkin mahdollista myös kohdealueella 2. Kohdealueen 3 laitureilla ei ole merkittävää vaikutusta vesialueen virtausolosuhteisiin ja vedenkorkeuksiin tai niiden vaikutus on hyvin vähäinen. Penkereet tarjoavat aaltosuojaa pienemmille veneille ja eroosiosuojaa ranta-alueelle penkereen vaikutusalueella. Venesatamat parantavat alueen viihtyisyyttä lisäämällä ihmisten mahdollisuutta rantautua ja liikkua luonnossa. Toteutettavat rakenteet sijaitsevat riittävän kaukana veneväylästä eikä rakentamisesta aiheudu vaikutuksia väyläliikenteelle. Veneilijöille ja kalastajille laiturit toimivat mahdollisena taukopaikkana. Hankkeen myötä vene- ja autoliikennöinti ranta-alueilla lisääntyvät. Rakentamisen aikana liikkuminen työmaakäytössä olevilla ranta-alueilla on rajoitettua. Hanke muuttaa jonkin verran Pappilanniemen maisemaa, luonnollinen rantaviiva ei kuitenkaan muutu alkuperäisestä. Rantautumiskohdat ovat kelluvia laiturirakenteita lukuun ottamatta pääasiassa kohdealueiden 1 ja 2 pengerrakenteita. Vesistöpenkereet maisemoidaan ympäristöön sopiviksi. Luonnontilainen rantamaisema muuttuu hankealueen kohdalta rakennetuksi rantamaisemaksi. Vesistörakenteiden alueita lukuun ottamatta pohjan korkeudet säilyvät nykyisen kaltaisina. Muita vaikutuksia ranta-alueisiin tai rakennuksiin, rakenteisiin ja laitteisiin ei ennalta arvioida aiheutuvan. Rakenteilla ei ole ennalta arvioiden vaikutusta suojelualueisiin tai niiden suojeluarvoihin. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia pohjaveteen tai maaperään.

11 11 (29) Toimenpiteet työnaikaisten menetysten vähentämiseksi Hankkeen hyödyt ja haitat Menetykset ja niiden korvaaminen Ruoppaus- ja pengerrystöiden aikana veteen sekoittuu kiintoainesta, joka aiheuttaa veden samentumista. Töiden ajaksi kohdealueet suojataan alueiden itäpuolelle rakennettavalla suojaseinällä hienoaineksen leviämisen estämiseksi. Kohdealueiden 1 ja 3 yhteisen suojaseinän pituus on 340 m ja kohdealueen 2 suojaseinän pituus on 450 m. Suojaseinä asennetaan ennen ruoppaustöiden aloittamista. Suojaseinärakenteena käytetään kelluvalla puomistolla varustettua, pohjaan tiiviisti ankkuroitua suojaverhoa (suodatinkangas). Verho asennetaan ja ankkuroidaan siten, että se pysyy paikoillaan. Verhon alaosaan asennetaan painot riittävän tiheään siten, että alareuna pysyy pohjalla sekä vedenvirtauksen että vedenkorkeuden vaihtelujen aikana. Yläreunassa on kelluke siten, että verho ulottuu vedenpintaan asti. Verho asennetaan sen verran löysästi, että yläreuna pääsee liikkumaan ilman, että yläreuna sukeltaa tai alareuna nousee irti pohjasta. Suojaverhorakenne merkitään asianmukaisesti varoitusmerkeillä ja tarvittaessa merkkivaloilla. Suojaverho asennetaan siten, että se kattaa koko työalueen. On tarkoituksenmukaista sijoittaa suojaseinä riittävän (15 20 m) kauas työskentelyalueesta. Suojaseinän toimivuutta ja työn mahdollisia vesistövaikutuksia tarkkaillaan vesinäytteenotoin tarkkailuohjelman mukaisesti. Mahdolliset vauriot verhorakenteessa tai ankkuroinnissa korjataan viipymättä. Hankealue sijoittuu Taipalsaaren keskustan eteläpuolelle Pappilanniemen ranta-alueelle. Pappilanniemeen on kaavoitettu taajama-asuinaluetta. Hanke parantaa Taipalsaaren kunnan asukkaiden sekä vierailijoiden vesillä liikkumista, harrastetoimintaa kuten kalastus ja veneily sekä alueen viihtyisyyttä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu haittaa ympäristölle ja terveydelle tai ne ovat ennalta arvioiden vähäisiä. Ruoppauksesta ja pengerrystöistä syntyvä kiintoaines sedimentoituu uudelleen melko nopeasti. Työt toteutetaan asianmukaisesti ja vaikutukset jäävät hetkellisiksi ja paikallisiksi. Suojaseinän ja tarkkailun avulla pyritään vähentämään ruoppauksen haittavaikutuksia. Kokonaisuudessaan hankkeen ei arvioida loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Hankkeen yleiselle ja yksityiselle saatava hyöty katsotaan huomattavaksi verrattuna siitä mahdollisesti yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Hakija on esittänyt käyttöoikeudesta korvattavaksi kokonaissummana euroa eli noin 400 euroa puolta hehtaaria kohti. Hakijan arvion mukaan hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa tai haittaa yleisille tai yksityisille eduille.

12 12 (29) Tarkkailu Tarkkailun avulla seurataan suojaseinien toimivuutta sekä ruoppaus- ja vesistörakentamistöiden mahdollisia vaikutuksia läntisen Pien-Saimaan tilaan. Vesiympäristön tarkkailu sisältää hankealueen lähivesien tilan seurantaa ennen työn aloittamista, työn aikana ja työn päätyttyä. Suppea tarkkailu Laaja tarkkailu Hankealueen sisä- ja ulkopuolista veden sameutta tarkkaillaan 15 havaintopisteestä aluksi tiheämmin (2 krt/viikko) ja myöhemmin 1-2 krt/viikko. Ensimmäiset vesinäytteet otetaan ennen ruoppaustyön aloittamista. Näytteenotto suoritetaan aina samasta pisteestä ja noin 1 m ylöspäin pohjasta. Näytteet toimitetaan suoraan laboratorioon tai analysoidaan viranomaisen hyväksymällä kenttämittarilla. Vesinäytteistä analysoidaan sameus ja kiintoainepitoisuus. Sameusmittausten avulla tarkastellaan mittauksin suojaseinämän toimivuutta. Suppeaa tarkkailua tehdään kuudesta havaintopisteestä suojaseinien sisäpuolelta ja yhdeksästä havaintopisteestä suojaseinien ulkopuolelta. Veden sameutta tarkastellaan myös silmämääräisesti näytteenoton yhteydessä ja jokaisesta havaintopisteestä havainnoidaan näkösyvyys. Tarvittaessa, tulosten mukaan ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen luvalla veden sameuden tarkkailua voidaan harventaa tai lisätä. Näytteenottosyvyyksiä voidaan myös tarvittaessa muuttaa. Mikäli veden sameus suojaseinän ulkopuolella ylittää arvon 15 FNU, tarkistetaan välittömästi suojaseinämän kunto ja tehdään tarvittavat toimenpiteet sameushaitan rajaamiseksi ja poistamiseksi Ruoppaustyön jälkeen seurantaa jatketaan noin kahden viikon ajan. Jos kahden viikon seurannan jälkeen ei havaita sameutta, voidaan näytteenotto lopettaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen arvioinnin jälkeen. Laajaa tarkkailua suoritetaan kolmesta havaintopisteestä kerran ennen työn alkua, 1 2 kertaa työn aikana ja kerran työn päätyttyä (jälkitarkkailunäyte). Laajan tarkkailun vesinäytteille tehdään seuraavat laboratorioanalyysit: ph, sähkönjohtavuus, lämpötila, sameus, väri, COD Mn, BOD 7, kiintoaine ja kokonaisfosfori. Mikäli näytteenottopisteessä havaitaan mitattavien muuttujien ja/tai haittaaineiden pitoisuuksien nousua, harkitaan työnaikaisten näytteenottokertojen tihentämistä. Raportointi Ruoppaushankkeen tarkkailusta laaditaan yhteenvetoraportti, joka sisältää tarvittavat taustatiedot, tulostaulukot ja graafiset esitykset sekä suositukset jatkotarkkailulle. Lisäksi raportissa selvitetään mahdollisia tarkkailtavan alueen tilan muutoksia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Yhteenvetoraportti ja

13 13 (29) tarkkailutulokset toimitetaan Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Taipalsaaren kunnan ympäristöviranomaiselle. Ennen töiden aloittamista tehdään aloitusilmoitus edellä mainitulle ympäristöviranomaisille. Seurantaaikana mahdollisesti ilmenevistä poikkeuksellisista tuloksista ilmoitetaan alueen ympäristöviranomaisille ja ryhdytään tarvittaviin jatkotoimiin. Valmistelulupa Hakija on hakenut valmistelulupaa Pappilanniemeen sijoittuville kolmelle pienvenesatama- ja laiturialueelle erityisesti kohdealueiden pengerrys- ja ruoppaustoimille, koska rakentaminen on tarkoitus aloittaa vesistön virkistyskauden päättymisen jälkeen syksyllä HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Taipalsaaren kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Kuulutus ja hakemuksen keskeinen sisältö on julkaistu osoitteessa Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Liikenneviraston sisävesiväyläyksiköltä, Taipalsaaren kunnalta sekä Taipalsaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että suunnitelma on asemakaavan mukainen. Läntisen Pien-Saimaan länsiosa, jossa Pappilanniemi sijaitsee, on todellisuudessa kuitenkin selvästi rehevöitynyt. Voimakkaat ja laajat koko vesialueen sinileväkukinnot ovat usein toistuvia. Ekologisen tila-arvion kriteerien mukaan vesistö on tyydyttävässä luokassa mutta sen alarajalla lähellä välttävää luokkaa, mikä johtuu rehevöitymisestä ja sinilevien massaesiintymisestä. Hankkeen aallonmurtajien haittavaikutuksissa ei ole otettu huomioon sinilevien massaesiintymisiä ja niiden aiheuttamaa haittaa etenkin penkereiden sisäpuolella ja niiden kainaloalueilla. Sinileväinen vesi ei pääse sieltä pois huonon vaihtuvuuden takia ja levä myös lisääntyy siellä. Asia tulee etukäteen ottaa huomioon ja tiedostaa sen aiheuttama riski virkistyskäytölle. Hakemuksessa ei haeta lupaa ruoppausmassojen läjittämiseen vesialueelle. Ruoppausmassat tulee siten läjittää maa-alueelle. Eteläosan ruop-

14 14 (29) pausmassojen välivarastointisuunnitelma tulee esittää viranomaisille ennen ruoppaamisen aloittamista. Suunnitelmassa tulee esittää, miten ja missä välivarastointi tehdään ja miten kuivatustapahtuma hoidetaan siten, että liete ei karkaa. Rakentaminen on suoritettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä vesialueelle ja sen muulle käytölle. Rakentamisessa on käytettävä sellaisia työmenetelmiä ja kalustoa, että veden samentuminen sekä maisema- ja meluhäiriöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Työalue ympäristöineen on siistittävä ja viimeisteltävä ympäristöön soveltuvaksi. Luvan saajan on pidettävä kaikki lupaan kuuluvat rakenteet kunnossa. Vesistötarkkailussa tulee laajassa tarkkailussa määrittää kokonaistyppi. BOD 7:n määritys voidaan jättää pois laajasta tarkkailusta. Tutkimuslaboratorion tulee olla luonnonvesianalytiikkaan pätevöitynyt ja analyysien määritysrajojen tulee sopia läntisen Pien-Saimaan vedelle. Näytteenottajien tulee olla luonnonvesinäyttöön sertifioituneita. Hakemuksessa esitetyistä laitureista ei ole merkittävää haittaa yleiselle edulle eikä niillä ole vaikutusta vesienhoitosuunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden toteutumiseen. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 2) Liikenneviraston sisävesiväyläyksikkö on todennut, että hankkeiden toteuttamisella suunnitelman mukaisesti ei ole haittaa vesiliikenteelle. Viraston ylläpitämä Taipalsaaren väylä päättyy kirkonkylän venesataman edustalle. Väylään nähden lähimmäksi sijoittuva pohjoinen venesatama aallonmurtajineen jää noin 100 m:n päähän väylästä. Mikäli Taipalsaaren kunta haluaa uudet rakenteet merkittäväksi sisävesikartalle, kunnan tulee toimittaa töiden valmistumisesta ilmoitus Liikenneviraston sisävesiväyläyksikölle. Valmistumisilmoituksen liitteenä tulee olla asemapiirros toteutuneista rakenteista koordinaattitietoineen ja tiedosto AutoCad-formaatissa. 3) Taipalsaaren kunnan ympäristönsuojelun tehtäviä hoitava Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on todennut, että lupa toiminnalle voidaan myöntää. Hanke ei merkittävästi heikennä alueen luontoarvoja. Liettymisen vähentämiseksi penkereet tulee rannan puolelta varustaa riittävän suurilla virtausaukoilla. Virtausaukot parantavat veden vaihtuvuutta ja ehkäisevät umpeenkasvua sekä ruoppaustarvetta penkereiden lähialueilla. Lupaan tulee sisällyttää määräys, jonka mukaan työn alkamisesta tulee ilmoittaa myös Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. Myös ruoppausmassojen läjityssuunnitelma tulee valmistuessaan toimittaa tiedoksi ympäristötoimeen. Yleinen tiedottaminen rakentamisesta on tarpeen, sillä ruoppaus- ja asennustyö aiheuttaa paikallisesti samentumaa, jolla voi olla vaikutusta vesialueen virkistyskäyttöön ja muun muassa kalastamiseen vaikka toimitaankin loma-ajan ulkopuolella. Merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 9 luvun 1 :n mukaisesti satamat tulee niiden valmistuttua varustaa riittävillä jätteiden vastaanottopalveluilla. Sataman jätehuoltosuunnitelma tulee laatia ja hyväksyttää se Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa.

15 15 (29) MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. HAKIJAN SELITYS Hakija on ilmoittanut, että ei anna selitystä lausuntojen johdosta. Lausunnot olivat selkeät ja asianmukaiset. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISUT Luparatkaisu 1 Pappilanniemen pohjoinen venesatama, Taipalsaari Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää Taipalsaaren kunnalle luvan Pappilanniemen pohjoisen venesataman rakentamiseen läntiselle Pien-Saimaalle yhteiselle vesialueelle Taipalsaaren kunnassa päivitetyn vesilupahakemuksen ja hakemukseen liitettyjen päivättyjen asemapiirustuksen (mittakaava 1:1 000), pengerpoikkileikkauspiirustuksen (mittakaava 1:100) ja leikkauspiirustuksen A-A (mittakaava 1:100/1:100) mukaisesti. Aluehallintovirasto myöntää Taipalsaaren kunnalle pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittavaan alueeseen ( m²) yhteisestä vesialueesta Käyttöoikeuden aluerajaus on esitetty liitteessä 1. Aluehallintovirasto määrää Taipalsaaren kunnan korvaamaan myönnetyn käyttöoikeuden lupamääräyksestä 12 ilmenevällä tavalla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Rakenteet ja toimenpiteet 1. Louhepenkereen pituus saa olla enintään 180 m, harjan korkeus N ,15 m, harjan leveys 4,5 m ja luiskakaltevuus 1:1,5. Penger tulee rannan lähellä varustaa riittävällä virtausaukolla tai -aukoilla veden vaihtuvuuden mahdollistamiseksi. Penkereeseen saadaan käyttää puhdasta maa- ja kiviainesta, jonka haittaainepitoisuudet alittavat maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset haitallisten aineiden alemmat ohjearvot.

16 16 (29) Penkereessä käytettävän louheen seassa ei saa olla panoslankoja, roskia tai muuta materiaalia, joka voi aiheuttaa roskaantumista tai ympäristön pilaantumista vesialueella tai rannoilla. 2. Louhepenkereeseen saadaan rakentaa kulkusilloilla liittyvä kelluva laituri. Penkereen sisäpuolelle saadaan rakentaa kaksi kelluvaa laituria ja veneluiska. Penkereen lounaispuolelle saadaan rakentaa kelluva vierasvenelaituri, jonka pituus on noin 30 m. Kelluvat laiturit on ankkuroitava pohjaan niin, että ne pysyvät paikoillaan. Laitureissa on yhteensä 89 pienvenepaikkaa. 3. Ruoppausmassoja saa muodostua enintään noin m³ktr sisältäen suunnitelman mukaisten kahden ruoppausalueen ruoppausmassat sekä pengerrystyön syrjäyttämät pohjasedimentit. Ruoppaustaso on N ,24 m. 4. Ruoppausmassat on sijoitettava Hyvärinniemessä sijaitsevalle jäteasemakiinteistölle tai maa-alueelle paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisenlaisia massoja. Töiden suorittaminen 5. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle sekä vesiluonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Töissä on käytettävä sellaisia työmenetelmiä ja kalustoa, että veden samentuminen ja sedimenttien sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Vettä samentavat ja melua aiheuttavat työt tulee tehdä mahdollisimman yhtäjaksoisesti Luvan saajan on selvitettävä työalueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Rakennustyöt on toteutettava niitä vaurioittamatta. 7. Jos töitä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi on jäätä rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 8. Rakennustöiden päätyttyä töiden jäljet on siistittävä ja alueet saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Kunnossapito 9. Luvan saajan on pidettävä louhepenger, laiturit ja muut rakenteet tarkoitustaan vastaavassa ja maisemallisesti hyväksyttävässä kunnossa. Toimenpiteet menetysten vähentämiseksi 10. Luvan saajan on ennen töiden aloittamista eristettävä työalue muusta vesistöstä suojaseinän avulla pengerrys- ja ruoppaustöiden ajaksi. Suojaseinä on asennettava ja ankkuroitava siten, että se pysyy paikoillaan sekä vedenvirtauksen että vedenkorkeuden vaihtelujen aikana. Suojaseinä on

17 17 (29) merkittävä asianmukaisesti, sen toimivuutta on tarkkailtava ja mahdolliset vauriot suojaseinässä tai sen ankkuroinnissa on korjattava viipymättä. Korvaukset 11. Töiden suorittamisesta aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. 12. Luvan saajan on maksettava kertakaikkisena korvauksena myönnetystä käyttöoikeudesta yhteistä vesialuetta hallinnoivalle Taipaleen osakaskunnalle 800 euroa. Korvaus on maksettava ennen töihin ryhtymistä ja viimeistään vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä lukien. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Tarkkailu 13. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia läntisen Pien- Saimaan tilaan hakemuksessa esitettyjen suppean ja laajan tarkkailun mukaisesti siten muutettuna, että laajassa tarkkailussa määritetään kokonaistyppi, mutta ei biologista hapenkulutusta (BOD 7). Tutkimuslaboratoriolla ja näytteenottajalla tulee olla töihin riittävä ja asianmukainen pätevyys. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa. Tarkkailutulokset ja niiden yhteenvetoraportti on toimitettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Taipalsaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 14. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin kahdeksan vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa ja myönnetty käyttöoikeus raukeavat. Ilmoitukset 15. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Taipalsaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomai-

18 18 (29) selle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maa- ja vesialueen omistajille. 16. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen -ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle sekä Taipalsaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Hanke on tarpeen Taipalsaaren kunnan asukkaiden ja vierailijoiden veneilyä, kalastamista ja muuta vesillä liikkumista varten. Rakenteet palvelevat Pappilanniemen asukkaita sekä Taipalsaaren kunnan ja Saimaan alueen vesiliikennettä. Louhepenger tarjoaa suojaa pienemmille veneille ja eroosiosuojaa ranta-alueelle. Virtausaukoilla pyritään vähentämään liettymistä, umpeenkasvua ja vedenlaadun heikkenemistä. Sovelletut säännökset Pengerrys- ja ruoppaustyöt aiheuttavat veden väliaikaista samentumista, josta voi aiheutua haittaa virkistyskäytölle. Suojaseinän ja tarkkailun avulla vähennetään haittavaikutuksia. Häiriötä aiheuttavien toimenpiteiden toteutus on rajattu lintujen pesinnän ja virkistyskäyttökauden ulkopuolelle. Hanke muuttaa jonkin verran Pappilanniemen maisemaa, vaikka louhepenger pyritään maisemoimaan ympäristöön sopivaksi. Luonnontilainen rantamaisema muuttuu hankealueen kohdalla rakennetuksi rantamaisemaksi. Lisäksi vene- ja autoliikennöinti ranta-alueilla lisääntyvät. Luvan saajalla on 0, / 1, vastaava osuus yhteisestä vesialueesta , jonka pinta-ala on 493,3 ha. Käyttöoikeusalueen pinta-ala m² on selvästi pienempi kuin luvan saajan osuutta vastaava osa yhteisestä vesialueesta. Edellytykset käyttöoikeuden myöntämiselle ovat olemassa. Myönnetystä käyttöoikeudesta aiheutuva edunmenetys korvataan lupamääräyksen 12 mukaisesti. Hanke ei ole alueella voimassa olevan asemakaavan vastainen. Hankkeella ei ole vaikutusta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden toteutumiseen eikä suojelualueisiin tai niiden suojeluarvoihin. Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Vesilain (587/2011) 2 luvun 12 ja 13, 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 5, 6, 7, 8, 10, 11 ja 18, 11 luvun 21, 13 luvun 7, 9, 11, 16 ja 17 Korkolain (633/1982) 4 ja 12

19 19 (29) Valmistelulupa Aluehallintovirasto hylkää Taipalsaaren kunnan hakemuksen hakijan oikeuttamiseksi ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Luvassa tarkoitetut pengerrys- ja ruoppaustyöt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen oloja ei voida olennaisilta osin palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Pienvenesatamaa ei voida rakentaa ennen pengerrys- ja ruoppaustöitä. Luparatkaisu 2 Sovellettu säännös Vesilain 3 luvun 16 Pappilanniemen eteläinen venesatama, Taipalsaari Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää Taipalsaaren kunnalle luvan Pappilanniemen eteläisen venesataman rakentamiseen läntiselle Pien-Saimaalle yhteiselle vesialueelle Taipalsaaren kunnassa päivitetyn vesilupahakemuksen ja hakemukseen liitettyjen päivättyjen asemapiirustuksen (mittakaava 1:1 000) ja pengerpoikkileikkauspiirustuksen (mittakaava 1:100) mukaisesti. Aluehallintovirasto myöntää Taipalsaaren kunnalle pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittavaan alueeseen ( m²) yhteisestä vesialueesta Käyttöoikeuden aluerajaus on esitetty liitteessä 1. Aluehallintovirasto määrää Taipalsaaren kunnan korvaamaan myönnetyn käyttöoikeuden lupamääräyksestä 12 ilmenevällä tavalla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Rakenteet ja toimenpiteet 1. Louhepenkereen pituus saa olla enintään 250 m, harjan korkeus N ,15 m, harjan leveys 4,5 m ja luiskakaltevuus 1:1,5. Penger tulee rannan lähellä varustaa riittävällä virtausaukolla tai -aukoilla veden vaihtuvuuden mahdollistamiseksi. Penkereeseen saadaan käyttää puhdasta maa- ja kiviainesta, jonka haittaainepitoisuudet alittavat maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen

20 20 (29) arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset haitallisten aineiden alemmat ohjearvot. Penkereessä käytettävän louheen seassa ei saa olla panoslankoja, roskia tai muuta materiaalia, joka voi aiheuttaa roskaantumista tai ympäristön pilaantumista vesialueella tai rannoilla. 2. Louhepenkereeseen saadaan rakentaa kaksi kulkusilloilla liittyvää kelluvaa laituria. Penkereen sisäpuolelle saadaan rakentaa kaksi kelluvaa laituria ja veneluiska. Kelluvat laiturit on ankkuroitava pohjaan niin, että ne pysyvät paikoillaan. Laitureissa on yhteensä 64 pienvenepaikkaa. 3. Ruoppausmassoja saa muodostua enintään noin 700 m³ktr sisältäen suunnitelman mukaisten kahden ruoppausalueen ruoppausmassat sekä pengerrystyön syrjäyttämät pohjasedimentit. Ruoppaustaso on N ,24 m. 4. Luvan saajan on esitettävä ruoppausmassojen välivarastointisuunnitelma Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ennen ruoppaustöiden aloittamista. Suunnitelmassa tulee esittää, miten ja missä välivarastointi tehdään sekä miten massojen ja haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on estetty. Ruoppausmassat on loppusijoitettava Hyvärinniemessä sijaitsevalle jäteasemakiinteistölle tai maa-alueelle paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaa kyseisenlaisia massoja. Töiden suorittaminen 5. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle sekä vesiluonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Töissä on käytettävä sellaisia työmenetelmiä ja kalustoa, että veden samentuminen ja sedimenttien sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Ruoppaus on tehtävä suljettavalla ja tiiviillä kauhalla. Vettä samentavat ja melua aiheuttavat työt tulee tehdä mahdollisimman yhtäjaksoisesti Luvan saajan on selvitettävä työalueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Rakennustyöt on toteutettava niitä vaurioittamatta. 7. Jos töitä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi on jäätä rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 8. Rakennustöiden päätyttyä töiden jäljet on siistittävä ja alueet saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon.

21 21 (29) Kunnossapito 9. Luvan saajan on pidettävä louhepenger, laiturit ja muut rakenteet tarkoitustaan vastaavassa ja maisemallisesti hyväksyttävässä kunnossa. Toimenpiteet menetysten vähentämiseksi 10. Luvan saajan on ennen töiden aloittamista eristettävä työalue muusta vesistöstä suojaseinän avulla pengerrys- ja ruoppaustöiden ajaksi. Suojaseinä on asennettava ja ankkuroitava siten, että se pysyy paikoillaan sekä vedenvirtauksen että vedenkorkeuden vaihtelujen aikana. Suojaseinä on merkittävä asianmukaisesti, sen toimivuutta on tarkkailtava ja mahdolliset vauriot suojaseinässä tai sen ankkuroinnissa on korjattava viipymättä. Korvaukset 11. Töiden suorittamisesta aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. 12. Luvan saajan on maksettava kertakaikkisena korvauksena myönnetystä käyttöoikeudesta yhteistä vesialuetta hallinnoivalle Taipaleen osakaskunnalle euroa. Korvaus on maksettava ennen töihin ryhtymistä ja viimeistään vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä lukien. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Tarkkailu 13. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia läntisen Pien- Saimaan tilaan hakemuksessa esitettyjen suppean ja laajan tarkkailun mukaisesti siten muutettuna, että laajassa tarkkailussa määritetään kokonaistyppi mutta ei biologista hapenkulutusta (BOD 7). Tutkimuslaboratoriolla ja näytteenottajalla tulee olla töihin riittävä ja asianmukainen pätevyys. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa. Tarkkailutulokset ja niiden yhteenvetoraportti on toimitettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Taipalsaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

22 22 (29) Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 14. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin kahdeksan vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa ja myönnetty käyttöoikeus raukeavat. Ilmoitukset 15. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Taipalsaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maa- ja vesialueen omistajille. 16. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen -ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle sekä Taipalsaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Hanke on tarpeen Taipalsaaren kunnan asukkaiden veneilyä, kalastamista ja muuta vesillä liikkumista varten. Rakenteet palvelevat Pappilanniemen asukkaita sekä Taipalsaaren kunnan ja Saimaan alueen vesiliikennettä. Louhepenger tarjoaa suojaa pienemmille veneille ja eroosiosuojaa rantaalueelle. Virtausaukoilla pyritään vähentämään liettymistä, umpeenkasvua ja vedenlaadun heikkenemistä. Pengerrys- ja ruoppaustyöt aiheuttavat veden väliaikaista samentumista, josta voi aiheutua haittaa virkistyskäytölle. Suojaseinän ja tarkkailun avulla vähennetään haittavaikutuksia. Ruoppaamisessa sekä ruoppausmassan välivarastoinnissa ja loppusijoituksessa huomioidaan haitta-ainepitoiset sedimentit. Häiriötä aiheuttavien toimenpiteiden toteutus on rajattu lintujen pesinnän ja virkistyskäyttökauden ulkopuolelle. Hanke muuttaa jonkin verran Pappilanniemen maisemaa, vaikka louhepenger pyritään maisemoimaan ympäristöön sopivaksi. Luonnontilainen rantamaisema muuttuu hankealueen kohdalla rakennetuksi rantamaisemaksi. Lisäksi vene- ja autoliikennöinti ranta-alueilla lisääntyvät. Luvan saajalla on 0, / 1, vastaava osuus yhteisestä vesialueesta , jonka pinta-ala on 493,3 ha. Käyttöoikeusalueen pinta-ala m² on selvästi pienempi kuin luvan saajan osuutta vastaava osa yhteisestä vesialueesta. Edellytykset käyttöoikeuden myöntämiselle ovat olemassa. Myönnetystä käyttöoikeudesta aiheutuva edunmenetys korvataan lupamääräyksen 12 mukaisesti. Hanke ei ole alueella voimassa olevan asemakaavan vastainen. Hankkeella ei ole vaikutusta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden toteutumiseen eikä suojelualueisiin tai niiden suojeluarvoihin.

23 Sovelletut säännökset Valmistelulupa 23 (29) Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Vesilain (587/2011) 2 luvun 12 ja 13, 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 5, 6, 7, 8, 10, 11 ja 18, 11 luvun 21, 13 luvun 7, 9, 11, 16 ja 17 Korkolain (633/1982) 4 ja 12 Aluehallintovirasto hylkää Taipalsaaren kunnan hakemuksen hakijan oikeuttamiseksi ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Luvassa tarkoitetut pengerrys- ja ruoppaustyöt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen oloja ei voida olennaisilta osin palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Pienvenesatamaa ei voida rakentaa ennen pengerrys- ja ruoppaustöitä. Luparatkaisu 3 Sovellettu säännös Vesilain 3 luvun 16 Pappilanniemen laiturialue, Taipalsaari Aluehallintovirasto myöntää Taipalsaaren kunnalle luvan Pappilanniemen laiturialueen rakentamiseen läntiselle Pien-Saimaalle yhteiselle vesialueelle Taipalsaaren kunnassa päivitetyn vesilupahakemuksen ja hakemukseen liitetyn päivätyn asemapiirustuksen (mittakaava 1:1 000) mukaisesti. Aluehallintovirasto myöntää Taipalsaaren kunnalle pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittavaan alueeseen (2 800 m²) yhteisestä vesialueesta Käyttöoikeuden aluerajaus on esitetty liitteessä 1. Aluehallintovirasto määrää Taipalsaaren kunnan korvaamaan myönnetyn käyttöoikeuden lupamääräyksestä 11 ilmenevällä tavalla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

24 24 (29) Lupamääräykset Rakenteet ja toimenpiteet 1. Laiturialueelle saa rakentaa kaksi kelluvaa laituria, joiden pituus on noin 30 m ja joissa on yhteensä 24 pienvenepaikkaa puomeineen. Kelluvat laiturit on ankkuroitava pohjaan niin, että ne pysyvät paikoillaan. 2. Ruoppausmassoja saa muodostua enintään noin 900 m³ktr. Ruoppaustaso on N ,24 m. 3. Ruoppausmassat on sijoitettava Hyvärinniemessä sijaitsevalle jäteasemakiinteistölle tai maa-alueelle paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisenlaisia massoja. Töiden suorittaminen 4. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle sekä vesiluonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Töissä on käytettävä sellaisia työmenetelmiä ja kalustoa, että veden samentuminen ja sedimenttien sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Vettä samentavat ja melua aiheuttavat työt tulee tehdä mahdollisimman yhtäjaksoisesti Luvan saajan on selvitettävä työalueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Rakennustyöt on toteutettava niitä vaurioittamatta. 6. Jos töitä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi on jäätä rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 7. Rakennustöiden päätyttyä töiden jäljet on siistittävä ja alueet saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Kunnossapito 8. Luvan saajan on pidettävä laiturit tarkoitustaan vastaavassa ja maisemallisesti hyväksyttävässä kunnossa. Toimenpiteet menetysten vähentämiseksi 9. Luvan saajan on ennen ruoppaustöiden aloittamista eristettävä työalue muusta vesistöstä suojaseinän avulla. Suojaseinä on asennettava ja ankkuroitava siten, että se pysyy paikoillaan sekä vedenvirtauksen että vedenkorkeuden vaihtelujen aikana. Suojaseinä on merkittävä asianmukaisesti, sen toimivuutta on tarkkailtava ja mahdolliset vauriot suojaseinässä tai sen ankkuroinnissa on korjattava viipymättä.

25 25 (29) Korvaukset 10. Töiden suorittamisesta aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. 11. Luvan saajan on maksettava kertakaikkisena korvauksena myönnetystä käyttöoikeudesta yhteistä vesialuetta hallinnoivalle Taipaleen osakaskunnalle 230 euroa. Korvaus on maksettava ennen töihin ryhtymistä ja viimeistään vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä lukien. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Tarkkailu 12. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia läntisen Pien- Saimaan tilaan hakemuksessa esitettyjen suppean ja laajan tarkkailun mukaisesti siten muutettuna, että laajassa tarkkailussa määritetään kokonaistyppi mutta ei biologista hapenkulutusta (BOD 7). Tutkimuslaboratoriolla ja näytteenottajalla tulee olla töihin riittävä ja asianmukainen pätevyys. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa. Tarkkailutulokset ja niiden yhteenvetoraportti on toimitettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Taipalsaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 13. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin kahdeksan vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa ja myönnetty käyttöoikeus raukeavat. Ilmoitukset 14. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Taipalsaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maa- ja vesialueen omistajille.

26 26 (29) 15. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Taipalsaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Hanke on tarpeen Taipalsaaren kunnan asukkaiden veneilyä, kalastamista ja muuta vesillä liikkumista varten. Rakenteet palvelevat Pappilanniemen asukkaita sekä Taipalsaaren kunnan ja Saimaan alueen vesiliikennettä. Sovelletut säännökset Valmistelulupa Ruoppaustyöt aiheuttavat veden väliaikaista samentumista, josta voi aiheutua haittaa virkistyskäytölle. Suojaseinän ja tarkkailun avulla vähennetään haittavaikutuksia. Häiriötä aiheuttavien toimenpiteiden toteutus on rajattu lintujen pesinnän ja virkistyskäyttökauden ulkopuolelle. Luvan saajalla on 0, / 1, vastaava osuus yhteisestä vesialueesta , jonka pinta-ala on 493,3 ha. Käyttöoikeusalueen pinta-ala m² on selvästi pienempi kuin luvan saajan osuutta vastaava osa yhteisestä vesialueesta. Edellytykset käyttöoikeuden myöntämiselle ovat olemassa. Myönnetystä käyttöoikeudesta aiheutuva edunmenetys korvataan lupamääräyksen 11 mukaisesti. Hanke ei ole alueella voimassa olevan asemakaavan vastainen. Hankkeella ei ole vaikutusta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden toteutumiseen eikä suojelualueisiin tai niiden suojeluarvoihin. Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Vesilain (587/2011) 2 luvun 12 ja 13, 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 5, 6, 7, 8, 10, 11 ja 18, 11 luvun 21, 13 luvun 7, 9, 11, 16 ja 17 Korkolain (633/1982) 4 ja 12 Aluehallintovirasto hylkää Taipalsaaren kunnan hakemuksen hakijan oikeuttamiseksi ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Luvassa tarkoitetut ruoppaustyöt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen oloja ei voida olennaisilta osin palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Laiturialuetta ei voida rakentaa ennen ruoppaustöitä. Sovellettu säännös Vesilain 3 luvun 16

27 27 (29) LAUSUNTOIHIN VASTAAMINEN Aluehallintovirasto ottaa annetut lausunnot huomioon luparatkaisuista, lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksen 1) käsittelymaksu on euroa, päätöksen 2) euroa ja päätöksen 3) euroa. Käsittelymaksu on yhteensä euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2016 annetun valtioneuvoston asetuksen (1524/2015) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Asetusta sovelletaan vuonna 2016 vireille pantuihin hakemuksiin. Maksutaulukon mukaan vesilain 3 luvun mukaisen yli m³ktr:n vesialueen täyttöä koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa, alle m³ktr:n ruoppausta koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa ja vähintään 20 venepaikan laituria koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä vesitalousasioita siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. PÄÄTÖKSISTÄ TIEDOTTAMINEN Päätökset Taipalsaaren kunta Jäljennös päätöksistä (sähköpostitse) Taipalsaaren kunta Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen Liikennevirasto, sisävesiväyläyksikkö Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksistä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja internetissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Taipalsaaren kunnan virallisella ilmoitustaululla.

28 28 (29) Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa

29 29 (29) MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätöksiin saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1. Kartta myönnetyistä käyttöoikeuksista 2. Valitusosoitus Päivi Jaara Erja Tasanko Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Päivi Jaara ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Erja Tasanko.

30 Myönnettyjen käyttöoikeuksien aluerajaukset Liite 1