ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN SEURANTAKOMITEA 2 /2011 PÖYTÄKIRJA

Transkriptio

1 1 ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN SEURANTAKOMITEA 2 /2011 PÖYTÄKIRJA Kokousaika: Perjantai klo Kokouspaikka: Helsinki Congress Paasitorni, 3. krs, kokoushuone , Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki Käsitellyt asiat 1) LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN ) EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN ) MUUTOKSET SEURANTAKOMITEOIDEN KOKOONPANOON ) M UUTOKSET SEURANTAKOMITEAN SIHTEERISTÖJEN KOKOONPANOON ) HALLINTOVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS ) KOMISSION AJANKOHTAISKATSAUS ) ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN TEKNISEN TUEN JAKO SEKÄ INDIKATIIVISET KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE ) ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN EAKR -OHJELMA KATSAUKSET ) EAKR OHJELMIEN ARVIOINTI / ) MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN KATSAUS JA NÄKYMÄT ) KATSAUS TULEVAAN OHJELMAKAUTEEN ) SEURAAVAT SEURANTAKOMITEAN KOKOUKSET... 25

2 2 POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN SEURANTAKOMITEA ITÄ-SUOMEN EAKR OHJELMAN SEURANTAKOMITEA 2/2011 Aika: Perjantai klo Paikka: Helsinki Congress Paasitorni, 3. krs, kokoushuone , Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki Osallistujat: Puheenjohtaja aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, TEM Varapuheenjohtaja aluekehitysjohtaja Kielo Karioja-Mäkelä, TEM POHJOIS-SUOMEN EAKR SEURANTAKOMITEA Jäsenet opetusneuvos Ulla Mäkeläinen iltapäivän, ylitarkastaja Henna Antila, aamupäivän (valtakirjalla), Opetus- ja kulttuuriministeriö neuvotteleva virkamies Juha Majanen, budjettineuvos Rauno Lämsä, (valtakirjalla), VM neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, MMM talouspäällikkö Tuomo Kanniainen, P-P ELY-keskus (LVM) ylitarkastaja Sirpa Hautala, TEM ohjelmakoordinaattori Kati Herranen-Haapaniemi, STM hallitusneuvos Lippe Koivuneva, neuvotteleva virkamies Aila Ryynänen (valtakirjalla), TEM ylitarkastaja Susanna Wähä, suunnittelija Mauri Yltiö (valtakirjalla), YM johtaja Leila Helaakoski, johtaja Pirkko Saarela (valtakirjalla), P-P:n ELY-keskus EU-koordinaattori Paula Alho, Lapin ELY-keskus sivistystoimen päällikkö Kauko Kunnari, Lapin ELY-keskus maakuntajohtaja Altti Seikkula, Keski-Pohjanmaan liitto kehittämisjohtaja Kaj Lyyski, Keski-Pohjanmaan liitto ohjelmapäällikkö Anne Pesola, ohjelmapäällikkö Teppo Rekilä (valtakirjalla), Keski-Pohjanmaan liitto oikeusapusihteeri, kunnallisneuvos Inkeri Yritys, Lapin liitto kapteeni evp. Raimo Kostamovaara, Lapin liitto maakuntajohtaja Esko Lotvonen, Lapin liitto vt. kehittämisjohtaja Marko Varajärvi Lapin liitto maakuntajohtaja Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan liitto aluekehityspäällikkö Heikki Ojala, ohjelmakoordinaattori Heikki Laukkanen (valtakirjalla), Pohjois-Pohjanmaan liitto kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi, Pohjois-Pohjanmaan liitto MYRrin puh.joht. Matti Heikkilä, Pohjois-Pohjanmaan liitto

3 3 johtaja Keijo Sahrman, erityisasiantuntija Annukka Mäkinen (valtakirjalla), Suomen kuntaliitto toiminnanjohtaja Kaija Kinnunen, MTK ry liikkeenharjoittaja Reeta Laitinen, Suomen Yrittäjät ry projektipäällikkö Tarja Sanila, Yrittäjänaisten Keskusliitto ry toimitusjohtaja Timo Rautajoki, Keskuskauppakamari (Lapin kauppak.) aluepäällikkö Keijo Putkonen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK aluejohtaja Seppo Wikström, SAK ry alue- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Ari Heikkinen, STTK ry järjestösihteeri Merja Fyhrberg, AKAVA valtiotieteen tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa, NYTKIS aluepäällikkö Merja Ylönen, Suomen luonnonsuojeluliitto Tuija Puumala, seurantakomitean sihteeri Läsnä olleet sihteeristön jäsenet : Seurantakomitean sihteeristön edustajat (suluissa seurantakomiteaan kuuluvat), läsnäolo-oikeus varsinainen (Sirpa Hautala, TEM) Johanna Osenius, TEM Maire Mäki, P-P ELY Hannu Kalapudas, Lapin ELY Sirkku Wacklin, Pohjanmaan ELY Eine Kela-Löytynoja, P-P ELY Satu Huikuri, Lapin ELY Riitta Ilola, P-P ELY Minna Hietanen, Lapin liitto Päivi Keisanen, P-P:n liitto (Kaj Lyyski, K-P liitto) varajäsen Terho Liikamaa, Lapin ELY Kalevi Seppänen, P-P ELY Pekka Selkälä, Lapin ELY Päivi Kentala, E-P ELY Paula Lohikoski, P-P ELY Marja Kivekäs/Lapin ELY Mervi Nikander, Lapin liitto Katarina Timisjärvi, P-P liitto (Anne Pesola, K-P liitto) ITÄ-SUOMEN EAKR SEURANTAKOMITEA Jäsenet neuvotteleva virkamies Juha Majanen, budjettineuvos Rauno Lämsä, (valtakirjalla), VM opetusneuvos Ulla Mäkeläinen iltapäivän, ylitarkastaja Henna Antila, aamupäivän (valtakirjalla), Opetus- ja kulttuuriministeriö neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, MMM johtaja Petri Keränen, Pohjois-Savon ELY-keskus / LVM ylitarkastaja Jaakko Pulkka, TEM ohjelmakoordinaattori Kati Herranen-Haapaniemi, STM neuvotteleva virkamies Aila Ryynänen, TEM ylitarkastaja Susanna Wähä, suunnittelija Mauri Yltiö (valtakirjalla), YM

4 4 johtaja Juha Pulliainen, Etelä-Savon ELY-keskus johtaja Jari Mutanen, Pohjois-Savon ELY-keskus sivistysneuvos Pertti Kokkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus MYR:n pj. Liisa Ruokoselkä, aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen (valtakirjalla), Etelä-Savon maakuntaliitto maakuntahallituksen jäsen Kirsi Torikka, suunnittelija Eveliina Pekkanen (valtakirjalla), Etelä-Savon maakuntaliitto aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa, Pohjois-Savon liitto maakuntahallituksen jäsen Hannamari Heinonen, Pohjois-Savon liitto maakuntahallituksen jäsen Elsi Katainen, Pohjois-Savon liitto maakuntahallituksen 2 vpj. Aulikki Sihvonen, Pohjois-Karjalan mk.liitto maakuntajohtaja Pentti Hyttinen, EU-koordinaattori Tuija Astikainen (valtakirjalla), Pohjois-Karjalan maakuntaliitto aluekehityspäällikkö Eira Varis, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto maakuntajohtaja Alpo Jokelainen, aluekehitysjohtaja Pentti Malinen (valtakirjalla), Kainuun maakunta -kuntayhtymä maakuntahallituksen varapj. Raimo Piirainen, kehittämisjohtaja Jorma Teittinen (valtakirjalla), Kainuun maakunta -ky erityisasiantuntija Annukka Mäkinen, Suomen kuntaliitto järjestöagronomi Maija Kakriainen, johtaja Olli-Pekka Väänänen (valtakirjalla), MTK toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät puheenjohtaja Anne Sjögren, Yrittäjänaisten Keskusliitto/Kotkan seudun yrittäjänaiset ry. toimitusjohtaja Matti Niiranen, Keskuskauppakamari (Kuopion kk) toimiston päällikkö Jarmo Immonen, EK aluejohtaja Kari Kokkola, SAK alue- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Ari Heikkinen, STTK järjestösihteeri Merja Fyhrberg, AKAVA Evelyn Hynynen, NYTKIS Naisjärjestöt yhteistyössä aluepäällikkö Kaarina Tiainen, Suomen luonnonsuojeluliitto Eero Vilhu, seurantakomitean sihteeri Läsnä olleet sihteeristön jäsenet : Seurantakomitean sihteeristön edustajat (suluissa seurantakomiteaan kuuluvat), läsnäolo-oikeus varsinainen varajäsen Johanna Osenius, TEM (Aila Ryynänen, TEM) (Juha Pulliainen, Etelä-Savon ELY) Kirsi Kosunen. E-S ELY Markku Ahtiainen, Pohj.-Karj. ELY Kalevi Pölönen, P-K ELY Pekka Kärkkäinen, Pohj.-Savon ELY Maija Puurunen E-S ELY Jaana Tuhkalainen, Pohj.-Savon ELY Kari Pehkonen, Kainuun ELY Timo Ollila, Pohjois-Savon ELY Tuija Toivakainen, E-S ELY (Riitta Koskinen, Etelä-Savon mk.liitto) Jukka Ollikainen, ES mk.liitto Hanna Makkula, ES maak.liitto

5 5 Jorma Teittinen, Kainuun maak.ky Pentti Malinen, Kainuun mk.ky Heikki Immonen, Kain. mk.ky (Eira Varis, Pohjois-Karjalan mk.liitto) Tuija Astikainen, P-K mk.liitto Janna Merenniemi, P-K mk.liitto (Satu Vehreävesa, Pohjois-Savon liitto) Soile Juuti, Pohjois-Savon liitto sekä EU-koordinaattori, P-S liitto (ei vielä nimetty) Läsnä olevat EU-komission edustajat/regio: yksikön päällikkö Alain Roggeri yksikön varapäällikkö Joanna Metaxopoulou Desk Officer Samu Tuominen Muut läsnä olleet: Arvioitsijoiden edustaja Kimmo Viljamaa/Ramboll Oy Neuvotteleva virkamies Riitta Vartia, TEM Tulkki Niina Murray-Ni Tulkki Antti Piipponen PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS JA HYVÄKSYMINEN Pöytäkirja on tarkistettu ja hyväksytty seurantakomitean kokouksessa ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä Itä- ja Pohjois-Suomen seurantakomiteoiden puheenjohtaja Kehittämisjohtaja, oto maakuntajohtaja Kaj Lyyski P-S seurantakomitean sihteeristön puheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa I-S seurantakomitean sihteeristön puheenjohtaja

6 6 1) LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Esitys: Todetaan läsnäolijat, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Todettiin läsnäolijat ja kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi. 2) EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN Pohjois-Suomen EAKR seurantakomitea kokoontui edellisen kerran ja Itä- Suomen EAKR seurantakomitea Edellisten kokousten 1/2011 pöytäkirjat on toimitettu esityslistan mukana (liitteet 1 ja 2) Esitys: Seurantakomitea hyväksyy ao. pöytäkirjat. Päätös: Hyväksyttiin edellisten kokousten ja pöytäkirjat. 3) MUUTOKSET SEURANTAKOMITEOIDEN KOKOONPANOON Pohjois-Suomen EAKR seurantakomitean kokoonpanoon on Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä tehty seuraavat muutokset: Nykyinen puheenjohtaja aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti työ- ja elinkeinoministeriö alue- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Lauri Korkeaoja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Uusi puheenjohtaja aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä työ- ja elinkeinoministeriö alue- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Ari Heikkinen Toimihenkilökeskusjärjestö STKK ry Uudet jäsenesitykset Altti Seikkulan ja Anne Pesolan tilalle tehdään seuraavaan kokoukseen mennessä.

7 7 Itä-Suomen EAKR seurantakomitean kokoonpanoon on Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä tehty seuraavat muutokset: Nykyinen puheenjohtaja aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti työ- ja elinkeinoministeriö alue- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Lauri Korkeaoja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Uusi puheenjohtaja aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä työ- ja elinkeinoministeriö alue- ja elinkeinopolittiinen asiantuntija Ari Heikkinen Toimihenkilökeskusjärjestö STKK ry Sivistysneuvos Pertti Kokkonen on jäänyt eläkkeelle. Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus ei esitä hänen tilalleen uutta jäsentä, koska Kainuun opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan hankkeiden hallinnointi on siirtynyt Kainuun maakunta -kuntayhtymälle. Esitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. 4) M UUTOKSET SEURANTAKOMITEAN SIHTEERISTÖJEN KOKOONPANOON Pohjois-Suomen EAKR seurantakomitean sihteeristö Maire Mäen (P-P ELY) varajäsen Terho Liikamaa Lapin ELYstä on siirtynyt uusiin tehtäviin. Lapin ELY-keskus esittää, että hänen tilalleen varajäseneksi nimetään yritysasiakkuuspäällikkö Susanna Jänkälä Lapin ELYstä. Anne Pesolan siirryttyä uusiin tehtäviin hänen tilalleen Kaj Lyyskin varajäseneksi esitetään ohjelmapäällikkö Teppo Rekilä. Sihteeristön puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain ja on vuonna 2011 Keski- Pohjanmaalla. Altti Seikkulan poismenon johdosta puheenjohtajana loppuvuoden 2011 ajan toimii kehittämisjohtaja, oto maakuntajohtaja Kaj Lyyski. Vuonna 2012 puheenjohtajuus siirtyy Lappiin.

8 8 Itä-Suomen EAKR seurantakomitean sihteeristö Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesan varajäseneksi Mikko Härkösen tilalle esitetään ohjelmapäällikkö Soile Juuti (Pohjois-Savon liitto) ja haussa oleva EU koordinaattori. Esitys: Seurantakomitea hyväksyy edellä esitetyt muutokset sihteeristöjen kokoonpanoon. Päätös: Hyväksyttiin edellä esitetyt muutokset sihteeristöjen kokoonpanoon. 5) HALLINTOVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Kuullaan seurantakomitean puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilän ajankohtaiskatsaus. Esitys: Seurantakomitea käy alustuksen pohjalta viriävän keskustelun sekä merkitsee tiedoksi. Käsittely: Puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä kävi läpi EAKR -ohjelmatyön kokonaiskatsauksen kattaen kaikki suuralueohjelmat. Keskeisenä esittelyssä nousi esille seuraavaa: - Suomen EAKR ohjelmavaroista on tilanteessa sidottu 68 %, maksettu 36,8 % ja varattu 73 % - sekä sidonta että maksatusasteet ovat EU tason vertailussa kohtuullisen hyvät, mutta molempia tulisi kuitenkin saada Suomen osalta nousemaan - erityisesti maksatusaste on jäljessä edellisen ohjelmakauden vastaavaan ajankohtaan ja vaihtelu eri viranomaisten välillä on suurta - yhteisenä pyrkimyksenä tulee edelleen olla maksatusaikojen nopeuttaminen kaikin käytettävissä olevin keinoin - P-S ohjelma on edistynyt selkeästi muita suuralueita nopeimmin sekä sidottujen, maksettujen että varattujen osalta; sidonnoissa ja maksatuksissa I-S on hyvänä kakkosena - isona haasteena on ennakkobudjetoitujen myöntövaltuuksien siirtyminen aina seuraavalle vuodelle; varoja ei ole saatu käytetyksi niin hyvin ennakkoon, kuin oli tavoitteena; käytännössä kaikki varat tulisi olla sidottuna ensi vuoden loppuun mennessä - edeltävien päivien EAKR vuosikokouksessa on käyty mielenkiintoista keskustelua indikaattoreista (esim. E-S ja L-S toteuma-asteet saavutettujen työpaikkavaikutusten osalta poikkeavat huomattavasti toisistaan, koska tavoiteasetanta L-S ohjelmassa on ollut selkeästi E-S ohjelmaa kunnianhimoisempi)

9 9 - tulevalla kaudella tulee saada uusia, paremmin ohjelman vaikuttavuutta kuvaavia indikaattoreita käyttöön; mm kaudella korostuvaan energiatehokkuuteen ja sen mittaamiseen eivät työpaikkaindikaattorit sovellu - ympäristöpositiivisten hankkeiden osuus on ollut tähän mennessä 38,1 % ja tasaarvoa ja syrjimättömyyttä tukevien hankkeiden osuus 11,7 % (sidotusta EU+valtio osuudesta) - Lissabonin strategian toteutumista tarkastellaan koko maan tasolla siten, että se kattaa sekä EAKR että ESR ohjelmat; tavoitteena on 75 % Lissabonin strategian mukaisuus valtakunnan tasolla; tämän toteutumisessa ei Suomella ole ongelmia (ESR ohjelmat luonteeltaan lähes 100 % Lissabonia toteuttavia (95,8 % tilanteessa) - ohjelmakohtaisesti EAKR puolella on tavoitteet asetettu korkeammalle ja niistä ollaan vielä jäljessä muilla alueilla, paitsi L-S:ssa - Itämeren alueen strategian toteuttamisessa Etelä- ja Pohjois-Suomi ovat olleet vahvimpia (L-S osuus yllättävän vähäinen) - oman haasteensa asettaa hallintoon käytettävän ohjelmavolyymin ja henkilöstöresurssien vähentäminen - ELYjä koskee 130 htv:n vähennystavoite vuodelle 2012; tarkemmat ELY kohtaiset vähennystarpeet tullaan antamaan tiedoksi ELYille lähiaikoina - työpanoksia tulisi kaikkinensa jatkossa suunnata niihin toimenpiteisiin, joissa riskianalyysin mukaan suurimmat riskit - tarkastuksessa havaitut virheprosentit ovat kaikkinensa Suomen rakennerahastoohjelmissa erittäin alhaiset (EAKR keskimäärin 0,6-0,7 % ja ESR 0,2 %) - hankevalmisteluun sekä ohjelmien laadukkaaseen toteuttamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomioita (realiteettina se, että yhä vähenevillä resursseilla tulee pystyä laadukkaaseen tulokseen) - uudet kustannusmallien toivotaan vähentävän hallinnointitaakkaa niin hankkeiden kuin viranomaistenkin puolella Kokouksessa esitetty kalvomateriaali löytyy sivustolta kokousta seuraavan kuukauden ajan sekä Itä-Suomen rakennerahastoportaalista ( Päätös: Seurantakomitea merkitsi kuullun katsauksen tiedoksi. 6) KOMISSION AJANKOHTAISKATSAUS Kuullaan komission edustajan yksikön päällikkö Alain Roggerin ajankohtaiskatsaus. Esitys: Seurantakomitea käy alustuksen pohjalta viriävän keskustelun sekä merkitsee tiedoksi. Käsittely: Komission edustaja Alain Roggeri totesi olevansa viimeistä kertaa mukana Itä- ja Pohjois-Suomen seurantakomiteoissa ennen eläkkeelle siirtymistään. Hän kiitti

10 10 kokousväkeä mielenkiintoisista yhteisistä ajoista ja esitteli seuraajansa Marc Botmanin (paikalla edellisinä päivinä vuosikokouksessa, muttei seurantakomiteassa) sekä uuden desk officerin Samu Tuomisen. Alain Roggerin puheenvuorossa nousi sekä kuluvaan kauteen että jo ennakoivasti tulevaan kauteen liittyen esille mm. seuraavaa: - ohjelmatyöstä kertynyt kokemus kannattaa ottaa hyötykäyttöön seuraava kautta ajatellen - taloudellista toteutumista on tärkeä seurata, mutta laatuun kannattaa kuitenkin keskittyä; sen suhteen on vielä sanomista - nyt käytettävissä olevan yritystukijärjestelmän tehokkuutta tulisi tarkastella; onko EAKR ohjelmassa sisällä paljon asioita, jotka toteutuisivat muutoinkin tai joiden vaikuttavuus ei ole kovin suuri (mm. samat asiakkaat toistuvat) - innovaatiojärjestelmää tulisi uudistaa Suomessa (erittäin hyvä järjestelmä alun perin, kun pystytetty v. sitten ( mm. 90-luvun lamasta selvitty hyvin); aika on kuitenkin muuttunut ja tarvitaan uudistumista - erityisesti infran puolella kannattaa kiinnittää huomiota tukikelpoisuuteen (mm. vesihuoltohankkeet jne.) - horisontaalisiin prioriteetteihin tulisi suhtautua aktiivisemmin (ollut liian passiivista) - makroalueellisista strategioista alettiin puhua 2-3 vuotta sitten; Suomessa oltu tähän saakka melko skeptisiä ja välinpitämättömiäkin mm. Itämeren alueen strategiaa kohtaan vähitellen on kuitenkin ymmärretty strategian merkitys - miten ao. strategiaa voitaisiin Suomessa toteuttaa paremmin (komissiossa on tehty asian suhteen pahoja virheitä, komissio pyytänyt mm. irrallisia esimerkkihankkeita, jotka eivät ole mukana kansallisen tason tai aluetason strategioissa), - komissio toivoo jäsenmaiden kiinnittävän entistä voimakkaammin huomiota makrostrategioihin ja niiden sisällyttämiseen myös alue ja kansallisen tason strategioihin (sama yhteinen päämäärä kaikilla) - makroaluestrategioiden lippulaivahankkeet ovat olleet melko yleisellä tasolla ja ne kaipaavat alhaalta ylös (bottom up) lähestymistapaa ja tukea taloudellisessa ja sosiaalisessa mielessä - komission tavoitteena on sekä koheesio että kehitys (kehitys ollut aikaisemmin 1. tavoite, mutta koheesio noussut pikku hiljaa yhtä tärkeäksi) - yli 60 % rahoituksesta suuntautuu aluerajat ylittäviin ohjelmiin (kyse nimenomaan koheesion vahvistamisesta) - alueiden sosiaalinen ja taloudellinen kehitys edelleen keskiössä; tavoitteena suurimpien erojen poistaminen kehityksen keinoin - hallinnon tehokkuuteen sekä eri kansallisten työkalujen käyttöön rakennerahastotoiminnassa tulee kiinnittää huomioita - Suomessa hallinnointityöhön on panostettu runsaasti (liikaakin) henkilöresursseja (tätä kautta myös virheprosentit ovat vähäisiä) - kuluja on saatava alas ja tehokkuuden on silti pysyttävä samalla tasolla, jopa parannuttava (mm. henkilöstöresurssien yhdistäminen, valintaprosessien parantaminen, indikaattoreiden parantaminen, varmennusjärjestelmän tehostaminen) - myös komissiossa tulee koko ajan tehdä enemmän töitä vähemmällä väellä

11 11 Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat muistivat Alainia alustuspuheenvuoron päätteeksi. Esko Lotvonen ja Satu Vehreävesa luovuttivat ao. maakuntien/suuralueiden muistamiset kiitokseksi 7 vuotta jatkuneesta rakentavasta ja miellyttävästä yhteistyöstä. Päätös: Merkittiin kuultu katsaus tiedoksi. 7) ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN TEKNISEN TUEN JAKO SEKÄ INDIKATIIVISET KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2012 Itä-Suomi Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki on koko ohjelmakaudella ohjelma-asiakirjan mukaan euroa, joka on 4,0 % ohjelman EAKRrahoituksesta. Kansallinen rahoitusosuus huomioiden teknistä tukea on käytettävissä ohjelmakauden aikana 29,245 miljoonaa euroa. EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen suhde on 50/50. Nyt jaettava Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki vuodelle 2012 on yhteensä euroa (EAKR+valtio). Esityksen mukaan vuoden 2012 teknisen tuen varoista suunnataan maakuntien käyttöön yhteensä euroa. Kaikille ohjelmille yhteisiin kuluihin (seurantajärjestelmän rakentaminen, arviointi, viestintä) sekä ministeriöiden käyttöön osoitetaan yhteensä euroa. Ohjelman koordinaatiotyöhön osoitetaan erikseen euroa. Ohjelma-alueen viranomaisten laatimien indikatiivisten käyttösuunnitelmien mukaan valtaosa teknisestä tuesta (n. 79,6 %) käytetään ohjelman toimeenpanoon ja hallinnointiin. Seurannan osuus on 14,1 % ja tiedotuksen ja viestinnän 4,6 %. Arvioinnin ja tutkimusten osuus on 1,7 %. Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki on koko ohjelmakaudella ohjelma-asiakirjan mukaan euroa, joka on 4,0 % ohjelman EAKR-rahoituksesta. Kansallinen rahoitusosuus huomioiden teknistä tukea on käytettävissä ohjelmakauden aikana kaikkiaan 24,902 miljoonaa euroa. EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen suhde on 50/50. Nyt jaettava Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki vuodelle 2012 on yhteensä euroa (EAKR+valtio). Esityksen mukaan vuoden 2012 teknisen tuen varoista suunnataan maakuntien käyttöön yhteensä euroa.

12 12 Kaikille ohjelmille yhteisiin kuluihin (seurantajärjestelmän rakentaminen, arviointi, viestintä) sekä ministeriöiden käyttöön osoitetaan yhteensä euroa. Ohjelman koordinaatiotyöhön ei osoiteta vuonna 2012 varoja. Koordinaatio hoidetaan edellisiltä vuosilta säästyneistä varoista. Ohjelma-alueen viranomaisten laatimien indikatiivisten käyttösuunnitelmien mukaan valtaosa teknisestä tuesta (n. 83 %) käytetään ohjelman toimeenpanoon ja hallinnointiin. Seurannan osuus on 13 % ja tiedotuksen ja viestinnän 3,4 %. Arvioinnin ja tutkimusten osuus on 1,1 %. Tarkemmat käyttösuunnitelmat on jaettu esityslistan liitteenä (liitteet 3 ja 4). Liitteessä esitetään vuoden 2012 teknisen tuen indikatiivinen käyttösuunnitelma taulukkomuodossa sekä sanallisin kuvauksin maakunnittain ja ministeriöittäin sekä ohjelmakoordinaation osalta. Ylitarkastaja Johanna Osenius työ- ja elinkeinoministeriöstä esittelee teknisen tuen käyttösuunnitelmat vuodelle Esitys: Seurantakomitean hyväksyy 1) Itä-Suomen EAKR ohjelman teknisen tuen jaon sekä indikatiivisen käyttösuunnitelman vuodelle 2012 liitteen 3 mukaisena 2) Pohjois-Suomen EAKR -ohjelman teknisen tuen jaon sekä indikatiivisen käyttösuunnitelman vuodelle 2012 liitteen 4 mukaisena Käsittely: Johanna Osenius esitteli lyhyesti molemmat käyttösuunnitelmat. Pohjois- Suomen käyttösuunnitelmassa todettiin olevan tekninen virhe. Koordinointiin ei olla P-S:ssa osoittamassa teknistä tukea vuonna 2012, mutta ao. summa on epähuomioissa jäänyt mukaan liitteessä olevaan taulukkoon. Se poistetaan nyt hyväksyttäväksi esitetystä liitteestä. Päätös: Seurantakomitean hyväksyy 1) Itä-Suomen EAKR ohjelman teknisen tuen jaon sekä indikatiivisen käyttösuunnitelman vuodelle 2012 liitteen 3 mukaisena 2) Pohjois-Suomen EAKR -ohjelman teknisen tuen jaon sekä indikatiivisen käyttösuunnitelman vuodelle 2012 korjatun liitteen 4 mukaisena

13 13 8) ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN EAKR -OHJELMA KATSAUKSET Ohjelmakoordinaattorit Eero Vilhu ja Tuija Puumala esittelevät Itä- ja Pohjois- Suomen EAKR -toimenpideohjelmien toteumatilanteen, ohjelmien merkityksen ja vaikuttavuuden, keskeiset tulokset sekä ohjelmien toimeenpanossa esille nousseet haasteet. Esillä ovat mm. - loppu-ohjelmakauden näkymät toimintalinjojen osalta - Lissabonin strategian toteutuminen/arvio tavoitteiden saavuttamisesta - Ohjelman muiden ydintavoitteiden saavuttaminen - valtion vastinrahan leikkaus ja sen arvioidut vaikutukset - purkautuvien valtuuksien uudelleenbudjetoinnin viivästyminen - itämeren alueen strategian toteuttaminen - pääomasijoitustoiminnan käynnistyminen Esitys: Seurantakomitea merkitsee kuullut katsaukset tiedoksi, käy ohjelmien toteuttamista koskevan keskustelun sekä esittää omat huomionsa ja suosituksensa ohjelman jatkototeutukseen. Käsittely: Tuija Puumala ja Eero Vilhu kävivät läpi ohjelmien tilannekatsauksen. Esitetty toteumakatsaus löytyy sivustolta seuraavan kuukauden ajan sekä Itä-Suomen rakennerahastoportaalista ( Keskusteluissa esille nousi mm. seuraavaa: Pauli Harju/Pohjois-Pohjanmaan liitto - ohjelmat koetaan kokonaisuuksiksi, joita halutaan myös kokonaisuutena toteuttaa - elvytys näkyy nimenomaan TL 3 etupainotteisena toteutumisena (taustalla TEMistä saatu signaali elvyttää parhaiten soveltuvilla hankkeilla) - kuntarahan kertyminen voi käydä tukalaksi vallitsevassa tilanteessa (tarvitaan keinoja ja tarvitaanko myös ohjelmanmuutosta?) Annukka Mäkinen/kuntaliitto - valtion vastinrahoituksen leikkaus periaatteellisesti huono asia ja huono lähtökohta on myös se, että vaje edellytetään paikattavaksi kuntarahalla (kyseessä 7 -vuotinen ohjelma ja pitkäjänteinen kehittämistyö, johon kunnat ovat sitoutuneet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti) - edellyttää vähintään ohjelmarakenteiden joustoa, kuntia kiinnostavan toiminnan painottamista jne. - seurantakomitealle saatetaan tiedoksi, että E-S ja L-S seurantakomiteassa on esitetty kuntaliiton toimesta valtion vastinrahan leikkausta koskeva kannanotto,

14 14 jonka 23 ao. seurantakomiteoiden edustajaa on allekirjoittanut (kannanotto on mahdollista saada käyttöön ja allekirjoittaa, jos niin halutaan) Kaisa-Leena Lintilä/TEM - tämän hetken tiedon mukaan budjettiesitykseen ei ole odotettavissa muutoksia valtion vastinrahan osalta - valtion talousarvion kannalta ei näytä hyvältä, että rakennerahastojen myöntövaltuutta on siirtynyt suuria määriä vuodelta toiselle Rauno Lämsä/VM - VM:n kehotuksena on, että käytettävissä olevat resurssit tulisi käyttää niin nopeasti, huolellisesti ja täydellisesti, kuin mahdollista (tulevat uhkatekijät huomioon ottaen) - kaikkia harkinnanvaraisia määrärahoja on leikattu (maakunnan kehittämisraha, vastinrahat, tutkimus ja kehittämisrahat jne.) - tarvetta hallinnon tehostamiseen on (mm. rakennerahastohallinnointi ylimitoitettu) - katse erityisesti tuotannollisiin investointeihin (luovat parhaiten pysyviä työpaikkoja) - säästötoimenpiteissä on kyse poliittisen tahdon toteuttamisesta (ei VM:n tai TEMin syy) - katse tuleviin neuvotteluihin harvan asutuksen erityisasemasta kiinni pitäminen (mm. erityismäärärahan nostattaminen) - ratkaisuja tulee etsiä yhdessä Kari Kokkola /SAK - ketkä muut tahot voivatko korvata puuttuvan kuntarahan? Kaj Lyyski/Keski-Pohjanmaan liitto - valtion vastinrahan korvaaminen kuntarahalla edellyttää lisää pelivaraa TL 1 ja 2 toteutukseen; yhtenä mahdollisuutena työllisyysperusteisen investointituen käyttöönotto TL 1 yritysten toimintaympäristöhankkeissa (vaikka ko. toiminta ei innovatiivisuuden kriteeriä täytäkään) - lähtökohtana ei saisi olla se, että kun toteutat ohjelmaa hyvin, saat vähemmän (osa EU ja valtion varoista jää saamatta) - purkautuvat valtuudet tulisi saada pikaisesti käyttöön (esim. K-P liiton myöntövaltuudet miltei 100 %:sti sidottu) Olli-Pekka Väänänen/MTK - Onko analyysejä flat raten käyttöönotosta tehty? - 20 % flat rate prosentti erityisesti yliopistojen osalta liian pieni Ari Heikkinen /STTK ry - naistyöpaikkojen synnyttämisessä tuntuu olevan haasteita; onko keinoja mietitty? Esko Lotvonen/Lapin liitto - työpaikat syntyvät käytännössä yrityshankkeilla ja yrityshankkeita olosuhteisiin nähden edelleen yllättävän hyvin - Lapissa vahvaa mm. luonnonvarateollisuuden alihankinta ja palvelutoiminta (ml. kaivostoiminta)

15 15 - naiset soveltuvia myös tekniikan, kaivostoiminnan jne. aloilla, mutta koulutukseen hakeudutaan kuitenkin edelleen sukupuolivalikoivasti (ohjelman kautta tätä isoa kuvaa on vaikea nähdä muutettavaksi) - valtionrahoituksen leikkaukset osoitusta siitä, että valtioon ei voida vahvasti luottaa, eikä sille pohjalle voida rakentaa jatkossa tulevan kauden suhteen mietinnän paikka alueiden roolin täytyy olla vahva (kuntien osallisuus) Riitta Koskinen/Etelä-Savon maakuntaliitto - onko vuosikokouksen yhteydessä esille nousseet puheet uudelleen budjetoitavien varojen osoittamisesta pääomasijoitustoimintaan relevantteja? - olisi hyvä ensin rauhassa seurata, kuinka toiminta lähtee liikkeelle, eikä enää tälle kaudelle suunnitella suuria lisäyksiä tämän osalta - hyvä muistaa, että kansallinen vastinraha liittyy 7 vuoden ohjelmaan, jonka toteutukseen kukin taho (valtio, kunnat) on sitoutunut omilla poliittisilla päätöksillään - säästöt syntyvät yksinkertaistamisella (ehdotuksena reservivarojen poisto jatkossa ohjelmista) Kaisa-Leena Lintilä - EAKR vuosikokouksessa ei pääomarahastojen kasvattamiseen purkautuvilla valtuuksilla otettu kantaa; kyseessä lähinnä innovaatio-osaston heitto Samu Tuominen/komissio - onko Itä-Suomen osalta tapahtunut elpymistä yritystukien kysynnässä? - onko ja missä määrin kansainvälistä toimintaa EAKR-ohjelmissa? - onko ylimaakunnallisia hankkeita syntynyt? - Eero Vilhu: Elpymistä on saattanut hieman tänä vuonna tapahtua, mutta se ei ole erityisesti vielä näkynyt tietojärjestelmien kautta saatavista tiedoista, kansainvälistä hanketoimintaa ei ole varsinaisesti rakennerahastohankkeissa vaan sitä tehdään lähinnä eri Interreg -ohjelmien kautta, ylimaakunnallisia hankkeita varten Itä-Suomen ohjelmassa oli kokeilutoimiosio palvelujärjestelmien kehittämiseksi (erit. sos. ja terv.huoltosektorilla), mutta sen tulokset olivat pettymys muutoin on syntynyt noin hankekokonaisuutta, joita on toteutettu ylimaakunnallisesti - Tuija Puumala: ei varsinaista kv -osiota P-S -ohjelmassa; esim. P-P panostanut kehittämisvaroja noin 3,5milj. euroa kv hanketoimintaan - Pauli Harju: kansainvälisyys Interreg- ja raja-alueohjelmien kautta lähinnä - Satu Vehreävesa: viimeisen 2 vuoden aikana korkeakouluosaamisen viennin hanke Jorma Teittinen /Kainuun maakuntayhtymä - Esimerkiksi Kainuussa kaivannais- ja metalliala kasvaneet voimakkaimmin; koulutushoukuttelussa huomioitu erityisesti naiset ; muutos kuitenkin hidasta - purkautuvien valtuuksien uudelleen budjetointi tapahtuu toivon mukaan rivakasti - on myös hankkeita, joita ei virallisesti kirjata ylimaakunnallisiksi (toiminnallisuus ja toimijat/yritykset kattavat laajemman alueen, kuin virallisiin ylimaakunnallisiin kirjautuu) Satu Vehreävesa/Pohjois-Savon liitto:

16 16 - raportoinnissa/indikaattoriseurannassa huomioidaan vain suoraan syntyneet työpaikat; EAKR hankkeiden välilliset työpaikkavaikutukset ovat myös merkittävät - uusia indikaattoreita otetaan lämmöllä vastaan Sirpa Hautala/TEM - yritystukien kysyntä on ollut koko maassa lähes edellisen vuoden luokkaa; maakunnittaiset erot ovat kuitenkin isot - esim. P-P:lla ollut koko ohjelmakauden ajan vilkasta, mutta tilanne on tasoittunut myös muissa P-S maakunnissa - Etelä-Suomessa on kysyntä selvästi ollut tänä vuonna aiempaa vilkkaampaa - yritystukien osalta työpaikkatiedot ovat loppuun maksettujen hankkeiden osalta, mutta kun suuri määrä hankkeita on koko ajan käynnissä, on todellinen uusien työpaikkojen määrä selvästi suurempi Eine Kela-Löytynoja/Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus - P-P:lla yritystukivarojen kysyntä ollut hyvä, taantumasta huolimatta - miten käytännössä nyt tulisi MYAK tarkistusten osalta menetellä? (osa maakunnista leikannut valtion jo toimitetuissa MYAKeissa, osa ei) - milloin vuoden 2012 valtuudet saadaan käyttöön? Kaisa-Leena Lintilä/TEM - varat jaetaan normaalisti helmikuun puoliväliin mennessä - tarvittavat uudet MYAK menettelyt katsotaan, kun talousarvio on vahvistettu - kaikkinensa näkymät ohjelmissa ovat myönteiset Päätös: Merkittiin kuullut ohjelmakatsaukset ja käyty vilkas keskustelu tiedoksi. 9) EAKR OHJELMIEN ARVIOINTI /6 Alkuohjelmakauden arvioinnista vastanneet toteuttajat ovat saaneet työnsä päätökseen ja toimittaneet omat loppuraporttinsa tehdystä työstä. Keskeiset huomiot esiteltiin seurantakomitealle kevään 2011 kokouksissa. Arvioinnin jatkototeuttajaksi on kilpailutuksen jälkeen valittu Ramboll Oy, joka vastaa kaikkien jäljempänä mainittujen teemojen toteutuksesta. Jokaisella teemalla on oma erillinen arviointihenkilöstönsä. Arvioitsijat valmistelevat parhaillaan tarkennettuja arviointisuunnitelmiaan. Arviointi toteutetaan jatkossa kolmena erillisenä teemana, jotka ovat: Teema 1: EAKR-ohjelmien hallintojärjestelmän toimivuus Teema 2, EAKR-rahoituksen vaikutus yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen

17 17 Teema 3: EAKR-rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattorien kehittäminen. Teeman 1 arviointi valmistuu ja teemojen 2 ja 3 työ kestää vuoden 2014 kesäkuun loppuun. Teeman 1 raportti käsitellään kesän 2012 seurantakomiteassa. Muiden teemojen osalta arvioitsija raportoi seurantakomitealle kerran vuodessa. Seurantakomitean kokouksessa kuullaan Ramboll Oy:n edustajan esittely arviointisuunnitelmien sisällöstä ja työn etenemisen vaiheista. Esitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi. Käsittely: Aila Ryynänen kertoi lyhyesti arvioinnin aikataulusta ja valintaprosessista. Kimmo Viljamaa Ramboll Oy:stä esitteli teemojen sisällön ja käytettävät menettelytavat. Kokouksessa esitetty materiaali löytyy kuukauden ajan sivustolta sekä Itä-Suomen rakennerahastoportaalista ( Esittelyssä nousi keskeisenä esille seuraavaa: - työssä mukana monipuolinen tiimi (laaja osaamisen kirjo) - Teema 1 käynnistynyt ja edennytkin jo jonkin verran - Teema 2 ja 3 kytköksissä toisiinsa - fokus konkreettisten tulosten ja vaikutusten hakemisessa - tulosten tarkastelua tehdään suuralue ja valtakunnallisen tarkastelun lisäksi myös maakunnallisesti (maakuntalähtöinen toteutus ja alueelliset strategiset painopisteet puoltavat tätä lähestymistapaa) - vuorovaikutteisuus keskeistä työssä - tullaan toteuttamaan maakunnittaiset esittelyt/työpajat - välituloksista tullaan tiedottamaan aktiivisesti Teema 1 - Teema 1 tullaan toteuttamaan 3-4 kk aikana tavoitteena tietojen saanti nopeasti hyötykäyttöön - keskeisiä läpikäytäviä asioita ovat: o hankevalintaprosessi o tietojärjestelmät o maksatusten sujuvuus o hallintokäytäntöjen ja menettelytapojen yhdenmukaisuus koko ohjelman toimivuuden kannalta o tulkintojen yhdenmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus o hallinnoinnin taloudellisuuden arviointi - lähestymistapana kehittävä arviointi (mm. pullonkaulat) - asiakaslähtöinen katsantokanta (aloitetaan asiakkaista) - kysely hanketoimijoille (otospohjalta) - valikoidaan eri tyyppisiä caseja tarkempaan tarkasteluun - hallinnollisten kustannusten arviointi - kv kartoitus hyvistä käytännöistä (5 eri maata)

18 18 - työpajat Teema 2 - Kolmiportainen tarkastelu o Yritystaso (yritysten saama anti) o Maakuntataso (yhteistyö, verkostot, osaamisen kasvu, uudet innovaatiot) o Ohjelmataso (tavoitteet/tulokset) - lähestymistapana keskittyminen toimintalinjaan 1 - tarkastelun aloittaminen rahoituksen saajasta (yritys) - taustatiedon keruu - puhelin haastattelu tuen saajille (otoksena) - tarkempi casetarkastelu, mm ylimaakunnallisen ja kv ulottuvuuden tarkastelu - tulosten ja vaikutusten suhteuttaminen vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen - tiedotus myös maakuntatasolla Teema 3 - katsotaan erityisesti EAKR merkitystä alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä - osaamistoimintalinjaan liittyvien uusien indikaattoreiden pohtiminen - tarve määritellä mitä osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen on? - esimerkiksi Itä-Suomessa EAKR osaamispanostuksen merkitys suuri (jopa 40 %); Etelä-Suomessa, jossa runsaasti Tekes rahoitusta käytössä merkittävästi pienempi (noin 10 %) - Hankeanalyysi (päättyneet hankkeet ja niiden loppuraportit) - verkostoanalyysi (kysely otoksena) - taustaindikaattoreita maakuntatasolla (maakunnittaiset osaamisprofiilit) - tiedottaminen myös maakuntatasolla Esittelyn pohjalta käydyssä keskustelussa esille nousi mm. seuraavaa: - uudenlaista tapaa osaamisen kehittämiseen suoraan työelämäkytkentäisesti - ihanteelliseksi tavoitteeksi hallinnon näkeminen kehittämiskumppanina - vaikuttavuuden osoittaminen vaikeaa erityisesti osaamis- ja innovaatioympäristöjen kohdalla; vaikutusketju todella pitkä - teeman 2 ja 3 yhteensovittaminen tärkeää - arvioinnin onnistuminen riippuu pitkälti siitä, miten hyvin arvioitsijat saavat vastauksia kyselyihinsä; vaikuttaminen alueilla siihen (kannustaminen) - tärkeää on erityisesti innovaatiorakenteisiin pureutuminen (ko. hankkeissa mukana olevien yritysten tarkastelu) - myös yrityspalveluiden tarkastelu keskeistä soveltuisivatko hankkeina toteutetut uudet palvelumuodot jatkossa ELYjen palveluiksi (tarve) Komission/Alain Roggeri kommentit: - komission huolena yritystukien tehokkuus ja vaikuttavuus (investoisiko yritys joka tapauksessa, vaikka tukea ei saataisi?) - tuetaanko ns. normaalia toimintaa? - tulisi miettiä tehokkaampia/parempia tapoja tukea yrityksiä

19 19 - kansainvälistymistavoite Suomen rakennerahastotoiminnassa vielä heikoilla - ei ole ainoastaan yhteistyöohjelmien (Interreg, ENPI jne.) asia - verkostoituminen ylipäätään vielä vähäistä (aluetaso, valtakunnan taso, kv- taso, makroaluetaso jne.) - innovaatioiden kaupallistamisessa tehtävää - kuinka pyritään ja päästään pysyvään muutokseen? Päätös: Merkittiin kuultu esittely sekä esitetyt kommentit tiedoksi ja arviointityössä huomioon otettavaksi. 10) MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN KATSAUS JA NÄKYMÄT Neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriöstä esittelee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsauksen sekä näkymät tulevalle ohjelmakaudelle Esitys: Käydään esittelyn pohjalta syntyvä keskustelu sekä merkitään tiedoksi. Käsittely: Sirpa Karjalainen alusti kuluvan ohjelmakauden edistymisestä sekä tulevan ohjelmakauden kaavailuista maaseuturahaston näkökulmasta. Kokouksessa esitetty kalvosarja löytyy kuukauden ajan sivustolta sekä Itä-Suomen rakennerahastoportaalista ( Esittelyssä nousi keskeisenä esille seuraavaa: Nykykausi: - ohjelman toteutus päässyt normaaliin vauhtiin - erityisesti koulutus-, tiedotus- ja yritysrahoitus ollut kysyttyä - leader -toimenpiteet edistyneet hyvin - maaseudun yritystoiminnan kirjo on monipuolinen; toimialoina erityisesti metalli sekä koneet ja laitteet merkittävä, metsä ja puu (kuitenkin pienempiä, kuin arvioitu), elintarvike ja palvelut (matkailu jne.) merkittäviä, uutena mm. materiaalien kierrätys - erityismaininnan ansaitsee maaseutuohjelmasta toteutettu nuorten kierros Lande paku ; kyseessä suomalainen innovaatio ja aloite joka jatkaa elämäänsä eri puolilla Eurooppaa

20 komission asetusluonnokset saatu (kalatalousrahaston osalta saadaan ; muuttuu meri- ja kalatalousrahastoksi) - maatalouspolitiikan reformi meneillään - Komission esittämät tavoitteet tulevalle kaudelle: 1. Elinvoimaisen elintarviketuotannon ylläpitäminen 2. luonnosvarojen kestävä käyttö 3. tasapainoinen alueellinen kehitys - Eurooppa 2020 yhteinen viitekehys kaikille rahastoille (kumppanuussopimus) - alueellinen toimenpidevalikoima pysynee suurin piirtein entisellään - jäsenmaan tulee vastata kaikkiin esitettyihin prioriteetteihin; tulee erikseen perustella, jos jotain jätetään pois (toisin kuin rr puolella) - toimenpiteet (17) jo luokiteltu (toisin kuin rr puolella); kaikkia ei ole kuitenkaan tarve eikä järkevääkään ottaa käyttöön - leader -toimintaan 5 % - kansallisia valmistelutyöryhmiä runsaasti (jokainen työryhmä tuottaa ohjelmaan tavaraa) - keväällä strategiaseminaari ja alueelliset työpajat - jokainen ELY-alue valmistelee oman alueellisen kehyksensä - yhteistyö alueella eri rahastojen kesken toivottavaa syksyllä tavoitteena esittää ohjelma komissiolle - ongelmaksi nähdään kaikkien ohjelmien kytkeminen samaan kumppanuussopimukseen (asiallisesti ei ongelma, mutta käsittely ja kumppanuussopimuksen hyväksyminen voi jumittua komission koneistoon) - yksinkertaistaminen varmasti kaikkien yhteinen tavoite - tiedottaminen kautta kaikille osapuolille Esittelyn pohjalta käydyssä keskustelussa esille nousi mm. seuraavaa: - pahinta, mitä käynnistymisen myöhästyminen aiheuttaa, on toimijoiden odotuttamien (toimijat suurin kehittämisen voimavara!) - tärkeää on, että maaseutu- ja rakennerahasto-ohjelmia valmisteltaisiin mahdollisimman pitkälti yhdessä (esim. ELYissä molempien rahastojen hankkeita käsitellään samassa hankeryhmässä) - vähintään maaseuturahaston valmistelumateriaali mukaan rakennerahastopuolen valmisteluun (mm. kaupunkien kehittäminen) - mm. Lapissa sovittu liiton ja ELYn kesken, että liiton toimesta käydään läpi maaseutualueita/maaseudun toimijoita pohjaksi tulevan kauden valmistelulle Päätös: Merkittiin kuultu alustus sekä sen pohjalta käyty keskustelu tiedoksi.

21 21 11) KATSAUS TULEVAAN OHJELMAKAUTEEN EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteutusta Suomessa valmisteleva ensimmäinen työryhmä sai työnsä päätökseen Työryhmän tehtävänä oli valmistella kansallisia linjauksia komission asetus- ja budjettiehdotuksiin, koheesiopolitiikan uudistusta sekä toimeenpanoa kevään ja syksyn 2011 aikana. Työryhmän kokoonpanoa ja tehtäviä on tarkistettu ja sen toimikautta on jatkettu vuoden 2013 loppuun saakka. Ryhmä laatii mm. esitykset tulevan kauden ohjelmarakenteesta, ohjelma-alueista, ohjelman toimintalinjoista sekä hallintomallista. Tulevan rakennerahastokauden valmisteluun liittyvää keskustelua Itä- ja Pohjois- Suomen osalta käydään jatkossa myös seuraavissa valtakunnallisissa tai vähintään NUTS2 tason työryhmissä/kokoonpanoissa: Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE) Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi nimetty työryhmä (TEM) ja ao. työryhmän sihteeristö Itä- ja Pohjois-Suomen liittojen yhteistapaamiset Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen neuvottelukunnat Seurantakomiteat, niiden sihteeristöt sekä EAKR koordinaatiotyöryhmät Seurantakomitean kokouksessa kuullaan puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilän alustus aiheesta, komission kommenttipuheenvuoro sekä alueiden edustajien näkemykset tulevaan kauteen liittyen. Esitys: Merkitään kuullut puheenvuorot sekä niiden pohjalta käyty keskustelu tiedoksi. Käsittely: Puheenjohtaja Kaisa Leena Lintilä alusti asiaa. Kokouksessa esitetty materiaali löytyy kuukauden ajan sivustolta sekä Itä-Suomen rakennerahastoportaalista ( Esittelyssä nousi keskeisenä esille seuraavaa: EU tason valmistelu - tavoitteena saada tarvittavat päätökset aikaan ennen valmistelu on vahvasti kytköksissä rahoituskehyspäätökseen

22 22 - kehysehdotusta voidaan tarkastella vielä uudelleen helmikuun jälkeen (kehitys mennyt viime kesästä merkittävästi huonompaan suuntaan) - lopullinen kehyspäätös aikaisintaan 2012 lopussa, ilmeisesti vasta 2013 puolella - yhteisöstrategialuonnos saataneen valmiiksi helmi-maaliskuussa (kuulemiskierros) - kahdenkeskiset keskustelut komission kanssa 2012 puolella (kumppanuussopimukset) - aikataulullisesti haasteellista tulee olemaan, että kaikki olisi valmista ennen 2014 alkua Kansallinen valmistelu - koheesio työryhmä keskeinen valmisteluelin (puh. joht. Heikki Aurasmaa), seuraava kokous keskusteluissa esillä olleet kaksi ääripäämallia: valtakunnalliset ohjelmat, alueelliset ohjelmat - alueellisella mallilla (2 monirahastoista ohjelmaa) ollut vahva kannatus työryhmässä - valtakunnallinen malli pitäisi sisällään lähinnä kaksi valtakunnallista yksirahastoista ohjelmaa (EAKR, ESR ominaan) - paineita hallinnon osuuden vähentämiseen jopa 50 %:lla - työryhmä jättää tammikuun alkupuolella ehdotuksensa 1. vaiheen asioista (ohjelmarakenne, hallinnointimalli jne.) Teemat - Suomi ollut tyytyväinen Eurooppa 2020 strategian teemoihin; sopivat hyvin yhteen hallitusohjelman linjausten kanssa - haasteena on, miten teemoja kohdistetaan ja rajataan? - toimenpidearsenaalia tulee pienentää, jotta tehokkuutta saavutetaan - kuluvalla kaudella noin 20 tukijärjestelmää käytössä (avainkysymys!) Hallinnon järjestelmät ja tietojärjestelmät - ensi kaudella tavoitteena kaikkien hakemusten (ml yritystuet) jättö sähköisesti (sähköinen allekirjoitus), - kaikki toiminta samaan järjestelmään Komission/Alain Roggeri evästys tulevaan kauteen liittyen: - vahvempia tuloksia - lisää vaikuttavuutta - lisää tehokkuutta - Euroopan talouskriisi o resurssit vähenevät ja niiden tehokkaampi käyttö ehdotonta o uusien talousmahtien (Kiina jne.) hurja eteneminen; suuren koneiston ansiosta mahdollisuus nopeisiin tuloksiin (muiden kehittämien innovaatioiden nopea matkiminen) o keskityttävä strategisiin tuloksiin o pärjätäänkö yksin, tarvitaanko kumppaneita?

23 23 o Suomen kilpailuetua pienentävät mm. väestörakenne ja työvoimakustannukset o lisäarvoa on kasvatettava tiukka keskittyminen erinomaisuuteen (missä ollaan parhaita) markkinarakojen löytäminen (joissa Suomi on yksin vahvoilla) omien kansallisten heikkouksien ja vahvuuksien tunnistaminen ajantasainen tieto siitä, mitä muissa maissa tapahtuu? allianssien kautta saatava lisävoima? - Vaikuttavuuden maksimointi: o kilpailu on joskus liian hajanaista Suomessa (hajautumisen myötä menetetään hyviä tuloksia, jopa yhden maakunnan sisällä ja etenkin maakuntien välillä) o tehdään liian suuri ero botton up ja päinvastoin mallien välillä; pois tästä jaottelusta - löydettävä kumppanuus! o tarvitaan strategista fogusta (Suomessa ollaan jo oikeilla jäljillä) o ongelma toteuttamispuolella (hajanaisuutta, vaikka tavoitteet yhtenevät) o indikaattorit ja valintakriteerit nähtävä koko prosessin ajureiksi (ei välttämättömäksi pahaksi) o kaikkien elinten tulisi pohtia yhdessä miten vastataan haasteisiin (ei vastakkainasettelua) - vaatii myös vahvaa koordinaatiota o uusi kehys ja kumppanuussopimus luo paremmat edellytykset eri rahastojen aidolle yhteistyölle o tarvitaan linjauksia rahoittajien suhteen (kattaen muunkin kuin vain rakennerahastovarat) o yhteistyössä paljon parantamisen varaa vaikka edistystä tapahtunutkin o synergia etuja ei ole vielä tarpeeksi o hajautumista liikaa naapurilaitosten välillä (esim. tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot) o resurssien optimaalinen käyttö hajautuneesta kilpailusta selkeään yhteistyömalliin (viholliset/ystävät/liittolaiset) o yhteistyökyvyn kehittämisessä kyse kilpailuedusta o ylimitoitetaan tiettyjä asioita - suuri investointien ylimitoittamisen riski (päällekkäisyyttä esim. t&k ympäristöjen rakentamisessa) - voitaisiin toimia viisaammin o tutkimusinfran yhteiskäyttö (myös kv -tasolla) - Hallinnointijärjestelmän tehokkuuden parantaminen o Suomen hallintokulut rakennerahastotoiminnassa ovat Euroopan kalleimpia o Suomen pyrkimys hallinnon tehostamiseksi oikean suuntainen o hallinnoinnin tason määrittely tulisi tehdä riskiarvioinnin pohjalta o e- hallinnosta ja it -järjestelmistä saatavat hyödyt tehokäyttöön

24 24 Keskusteluissa esille nousi mm. seuraavaa: Esko Lotvonen/P-S/Lapin liitto - tärkeää tulevan kauden osalta on, miten edetään; hyväksi havaittujen vanhojen asioiden pohjalle kannattaa rakentaa (ei kaikkea uusiksi) - Suomelle strategisesti tärkeä voitto on ollut se, että harvaan asuttujen alueiden eritysasema on noteerattu säädöstasolla - erityismäärärahan taso edelleen neuvottelukysymys, jonka eteen kannattaa tehdä töitä viimeiseen saakka - mm. matkailuun panostetut rakennerahastovarat edesauttaneet mittavien yksityisten investointien käynnistymistä, matkailupuolella MEK valtakunnan tason kumppanina (kv puolella esimerkkinä mm. Kiinan ja Japanin valtaukset) - toisena esimerkkinä kaivannaisteollisuus ja siihen liittyvä kehittämistoiminta, jota lähdetty viemään eteenpäin Lapissa ja P-S:ssa jo 2000 luvun alusta, vaikka valtio oli siinä vaiheessa ns. pannut pillit pussiin - tilanne on nyt aivan toinen ja Suomi on noussut yhdeksi Euroopan johtavaksi maaksi mineraalien ja kaivannaisteollisuuden alueena, nyt olemassa EU:n mineraalistrategia, GTK valtakunnallisena toimijana mukaan alueellisessa työssä, kv yhteistyötä mm. Kanadan kanssa jne. - asiat muuttuvat, ja joskus myös vastavirtaan kulkeminen kannattaa, jos uskoo riittävästi omaan asiaansa - 2 alueellista ohjelmaa hyvä lähtökohta (mahdollistettava maakunnallinen liikkumavara sekä esim. E-S mallin mukainen ylimaakunnallinen teemaosio paikallaan) RiittaKoskinen/ I-S/Etelä-Savon maakuntaliitto - Itä-Suomi linjannut kesäkuussa 2011 periaatteelliset tavoitteensa o harvan asutuksen erityisasema (painotus IS+ PS) o laajempi toimenpidevalikoima tarpeen I-S+P-S o alueelliset ohjelmat o toimeenpano aluekehittämislain mukaisesti maakunnittain (pitkäjänteisyys) - tärkeää kytkeä rakennerahastotoiminta ja Eurooppa strategia kansalliseen aluepolitiikkaan - alueellisten kehityserojen tasoittaminen rakennerahastotoiminnan keskiössä - aluehallintouudistus tullut voimaan viime vuoden alusta; onko järkevää laittaa kaikkea taas uusiksi (onko kustannustehokasta sekään?) - Suomessa hallinto toimii tarkastushavaintojen perusteella hyvin! - budjettimenettelyt luotava sellaiseksi, että alueiden väliset hankkeet ovat jatkossa helppoja toteuttaa Ulla Mäkeläinen /OKM - koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan näkökulmasta valtakunnallinen ohjelmarakenne kannatettavin - älykäs erikoistuminen edellyttää valtakunnallisuutta (Suomi pieni maa kriittisen massan tuottamiseen)

25 25 Komissio/Alain Roggeri - älykäs erikoistuminen, mitä se on? o ei ole kyse vain siitä, että tunnistetaan vahvuudet o oltava avoin ja liikkumavaraa omaava (jätettävä tilaa myös odottamattomille, yllättävillekin asioille) o huomisen vahvuuksien löytäminen (tarvitaan myös ennustajan lahjoja) o tämän päivän vahvuus ei ole vahvuus enää huomenna (esim. Kiina on ehtinyt jo tehdä sen, mitä aiottiin) Päätös: Merkittiin kuullut alustukset ja niiden pohjalta käyty vilkas keskustelu tiedoksi. 12) SEURAAVAT SEURANTAKOMITEAN KOKOUKSET Esitys: Itä-Suomen kokous esitetään pidettäväksi Etelä-Savossa ja Pohjois- Suomen kokous Pohjois-Pohjanmaalla. Päätös: Seuraavat kokouspäivät sovittiin pidettäväksi edellä esitetyn mukaisesti.