POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN SEURANTAKOMITEA

Transkriptio

1 1 POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN SEURANTAKOMITEA 2 /2009 PÖYTÄKIRJA Kokousaika: klo Kokouspaikka: Hotelli Scandic, Saaristonkatu 4, Oulu KOKOUKSEN AVAUSPUHEENVUORON ENNEN VIRALLISTEN KOKOUSASIOIDEN KÄSITTELYÄ PITI ALUEKEHITYSJOHTAJA JUSSI YLI-LAHTI TYÖ- JA ELINKEINOMISTERIÖSTÄ. Puheenvuorossa nousi esille mm. seuraavaa: - Pohjois-Suomessa ymmärretty EU:n alue- ja työllisyyspolitiikan merkitys - valmisteilla on komission taholta mm. seuraavia helpotuksia ohjelmatyöhön: - N+2 osalta mahdollista tarkastella jatkossa kaikkia ohjelmia yhteisesti (helpottaisi Suomen ESR tilannetta) - yritystuissa ennakoiden käyttö mahdolliseksi (Finnveran tai valtion takaus) - artikla 55 (tuloja tuottavat hankkeet) tulossa selkeämmäksi - artikla 57 (pysyvyys) rajaus merkittäviin infrahankkeisiin - julkisia investointeja voidaan hallitusti sisällyttää P-S ohjelmaan nykyistä enemmän tässä taloudellisessa tilanteessa - ylibuukkaus myös vuodelle 2010 (20 % v varoja) - yrityspuolella painopiste siirtymässä suorista yritystuista kehittämistukiin, lainoihin, takauksiin, korkotukiin ja pääomasijoitustoimintaan jne. - komissio valmistelemassa uutta toimenpideohjelmaa Itämeri strategia keskeinen tulevalla kaudella Käsiteltävät asiat 1) LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN...4 2) MUUTOKSET SEURANTAKOMITEAN KOKOONPANOSSA...5 3) EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN...6 4) P-S MAAKUNTIEN NÄKEMYKSET OHJELMATYÖHÖN...7 5) POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN TOTEUTUMINEN SEKÄ VUOSIRAPORTIN 2008 ESITTELY JA HYVÄKSYMINEN...9 6) ESR OHJELMAKATSAUS / YHTEENSOVITUS EAKR OHJELMAN KANSSA ) MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN TILANNEKATSAUS JA YHTEENSOVITUS EAKR -OHJELMAAN ) TARKASTUSVIRANOMAISEN TOIMINNAN ESITTELY ) FINNVERAN ROOLI OHJELMATYÖSSÄ/PÄÄOMASIJOITUSTOIMINTA ) KANSALLINEN VARAUS ÄKILLISIIN RAKENNEMUUTOKSIIN ) POHJOIS-SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMAN VUODEN 2009 TEKNISEN TUEN JAKO JA INDIKATIIVINEN KÄYTTÖSUUNNITELMA ) POHJOIS-SUOMEN EAKR VIESTINTÄSUUNNITELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA ) ITÄMERI -STRATEGIA ) MUUT AJANKOHTAISET/ARVIOINTI ) SEURANTAKOMITEAN SEURAAVA KOKOUS...22

2 2 POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN SEURANTAKOMITEA 2/2009 Aika: klo Paikka: Hotelli Scandic, Saaristonkatu 4, Oulu Osallistujat: Puheenjohtaja aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, TEM Varapuheenjohtaja aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti, TEM Jäsenet opetusneuvos Juhani Dammert, OPM neuvotteleva virkamies Juha Majanen, VM neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja Leena Anttila, MMM (valtak.) talouspäällikkö Tuomo Kanniainen, LVM/Oulun tiepiiri ylitarkastaja Sirpa Hautala, TEM ohjelmakoordinaattori Kati Herranen-Haapaniemi, STM hallitusneuvos Eeva-Liisa Koivuneva, ylitarkastaja Aila Ryynänen, TEM (valtak.) ylitarkastaja Jorma Keva, YM johtaja Leila Helaakoski, P-P:n TE-keskus EU-koordinaattori Paula Alho, Lapin ympäristökeskus osastopäällikkö Kauko Kunnari, Lapin lääninhallitus maakuntajohtaja Altti Seikkula, kehittämissuunnittelija Ilkka Rintala Keski- Pohjanmaan liitto (valtak.) kehittämisjohtaja Kaj Lyyski, Keski-Pohjanmaan liitto ohjelmapäällikkö Anne Pesola, Keski-Pohjanmaan liitto toimistosihteeri Inkeri Yritys, Lapin liitto kapteeni evp. Raimo Kostamovaara, Lapin liitto maakuntajohtaja Esko Lotvonen, Lapin liitto kehittämisjohtaja Maiju Hyry, Lapin liitto vt. maakuntajohtaja Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan liitto aluekehityspäällikkö Terttu Väänänen, vt. aluekehityspäällikkö Heikki Laukkanen, Pohjois-Pohjanmaan liitto (valtak.) kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi, Pohjois-Pohjanmaan liitto MYRrin puh. joht. Raili Myllylä, Pohjois-Pohjanmaan liitto johtaja Keijo Sahrman, erityisasiantuntija Annukka Mäkinen, Suomen kuntaliitto (valtak.) toiminnanjohtaja Kaija Kinnunen, MTK ry liikkeenharjoittaja Reeta Laitinen, Suomen Yrittäjät ry projektipäällikkö Tarja Sanila, Yrittäjänaisten Keskusliitto ry toimitusjohtaja Timo Rautajoki, Keskuskauppakamari (Lapin kauppak.) toimiston päällikkö Keijo Putkonen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK aluejohtaja Seppo Wikström, SAK ry järjestösihteeri Pekka Salmi, Lauri Korkeaoja, STTK ry (valtak.) järjestösihteeri Merja Fyhrberg, AKAVA

3 3 valtiotieteen tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa, NYTKIS aluepäällikkö Merja Ylönen, Suomen luonnonsuojeluliitto Komission edustajat: Yksikön päällikkö Alain Roggeri, Euroopan komissio, DG REGIO Desk Officer Virve Vimpari, Euroopan komissio, DG REGIO Läsnäolo-oikeus: Seurantakomitean sihteeristön edustajat (muut kuin seurantakomiteaan kuuluvat) jo Johanna Osenius, TEM (varalla Marja Taskinen) Maire Mäki/TE-keskus(varalla Tuija Johansson) Terho Liikamaa/TE-keskus (varalla Raimo Mäntyniemi) Sirkku Wacklin/TE-keskus (varalla Pekka Selkälä) Eine Kela-Löytynoja/ympäristökeskus (varalla Seppo Lamminen) Satu Huikuri/lääninhallitus, sivistysos.(varalla Paula Lohikoski) Seppo Suorsa/lääninhallitus, sos- ja terveysos. (varalla Marja Kivekäs) Minna Hietanen/Lapin liitto (varalla Pirjo Järvelä) P-S EAKR ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala Muut läsnä olevat: Ilkka Korhonen/TEM Erkki Välttilä/Veraventure Martti Kiviranta/valtiovarain controller-toiminto Päivi Keisanen, Pohjois-Pohjanmaan liitto PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS JA HYVÄKSYMINEN Pöytäkirja on tarkistettu ja hyväksytty ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä Seurantakomitean puheenjohtaja Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Seurantakomitean sihteeristön puheenjohtaja

4 4 1) LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Esitys: Todetaan läsnäolijat, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Todettiin läsnäolijat sekä kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi.

5 5 2) MUUTOKSET SEURANTAKOMITEAN KOKOONPANOSSA Pohjois-Suomen EAKR seurantakomitean kokoonpanoon on ao. edustettuina olevien tahojen esityksestä tehty valtioneuvoston päätöksellä seuraavat muutokset: Entinen jäsen toimiston päällikkö Hilkka Jämsä Elinkeinoelämän keskusliitto EK Uusi jäsen aluepäällikkö Keijo Putkonen Elinkeinoelämän keskusliitto EK aluepäällikkö Tuula Leskinen Suomen luonnonsuojeluliitto aluepäällikkö Merja Ylönen Suomen luonnonsuojeluliitto Esitys: Seurantakomitea toteaa jäsenmuutokset. Päätös: Todettiin.

6 6 3) EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN Edellisten kokousten 3/2008 ( ) ja 1/2009 (kirjallinen menettely tammikuu 2009) pöytäkirjat on toimitettu esityslistan mukana. Esitys: Seurantakomitea hyväksyy ao. pöytäkirjat. Päätös: Hyväksyttiin.

7 7 4) P-S MAAKUNTIEN NÄKEMYKSET OHJELMATYÖHÖN Kokouksessa kuullaan Pohjois-Suomen maakuntien (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Keski-Pohjanmaa) kokemuksia ohjelmatyöstä vuosina ja näkemyksiä ohjelman toteuttamiseen jatkossa. Pohjois-Pohjanmaa/vs. aluekehityspäällikkö Heikki Laukkanen Lappi/maakuntajohtaja Esko Lotvonen Keski-Pohjanmaa/kehittämisjohtaja Kaj Lyyski Esitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi. Käsittely: Maakuntien puheenvuoroissa nousi keskeisenä esille mm. seuraavaa: Pohjois-Pohjanmaa: - tilanne kaikkinensa parantunut vuoden takaisesta - lähinnä raportoinnissa (EURA) vielä kehittymistarvetta ja maksatuksissa hieman ruuhkaa - vallitseva taloudellinen tilanne ei vielä näy merkittävästi hanketoiminnassa; hankkeiden määrä entisellään, tosin pienentyneet rahallisesti, yksityisen rahoituksen saaminen joissakin hankkeissa ollut vaikeampaa - erityisesti yrityshautomohankkeissa ollut vilskettä ja yritykset olleet niissä innokkaasti mukana - painopisteinä mm. painettu elektroniikka, ICT, hyvinvointi - ilmastostrategia tekeillä - mm. matkailussa voitaisiin yhteistyötä lapin kanssa tiivistää Lappi: - taloudellinen tilanne koskettanut erityisesti vientiteollisuutta, mutta näkyvissä myös matkailussa (lähinnä ulkomaalaisten matkailijoiden määrässä) -kehittämispuolella hakemuksia vuoden 2009 alun haussa huomattavasti enemmän, kuin vuoden 2008 loppupuolen haussa - yrityshankkeiden määrässä ei muutoksia, mutta hankkeet selkeästi pienempiä - Lapissa tehty toimijoille kysely; rahoittajien toimintaa koskeva palaute ollut positiivista (kritiikkiä lähinnä EURA2007 järjestelmään liittyen, erityisesti maksatusosiosta) - esillä katsauksessa myös kaivostoiminta ja äkilliset rakennemuutokset Keski-Pohjanmaa: - taantuma koskettanut eniten venealaa (menossa kuitenkin jo parempaan suuntaan) - tuettu pk-yritystoimintaa erityisesti ICT puolella, hyvinvointialaa sekä osaamis- ja tutkimusympäristöjä - käytössä olevalla ESR volyymilla vaikea vastata kaikkiin haasteisiin (osaava työvoima, nuorisotyöttömyys, eläköityminen, elvytys) - P-S EAKR ohjelman strategia edelleen käypä - kansalliset päätökset ja uudistukset vaikuttaneet myös ohjelmatyöhön

8 8 - Lissabonin strategian toteuttaminen haasteellista entisillä tavoite 6 alueilla (yritykset pieniä ja kehittäjä- ja koulutusorganisaatiot pääasiassa alueen ulkopuolella) - uudet ELYt uusi mahdollisuus - kuntarahan saati vaikeutuu edelleen; esim. Kuntarahoitus Oy apuun kuntarahoituksessa (selvittelyn arvoinen asia) - tarvitaan jatkuvaa vuorovaikutteista keskustelua ja analysointia TEMin, komission ja maakuntien kesken Päätös: Merkittiin kuullut katsaukset ja käyty keskustelu tiedoksi.

9 9 5) POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN TOTEUTUMINEN SEKÄ VUOSIRAPORTIN 2008 ESITTELY JA HYVÄKSYMINEN Pohjustukseksi vuosiraportin ja toteuman esittelylle 1) Kehittämissuunnittelija Ilkka Rintala Keski-Pohjanmaan liitosta käy läpi Pohjois- Suomen tilaa ja tilastojen osoittamaa kehityssuuntaa. 2) Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen työllisyys- ja yrittäjyys vastuualueen päällikkö Maire Mäki käy läpi Pohjois-Suomen tämän hetkisen työllisyystilanteen; erityisesti nuorisotyöttömyyden tilanteen Ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala esittelee Pohjois-Suomen EAKR ohjelman toteutumisen mennessä ja vuosiraportin Vuosiraporttiluonnos on toimitettu esityslistan mukana. Esitys: Seurantakomitean esittää kommenttinsa ohjelman toteutukseen ja vuosiraporttiin ja erityisesti seurantakomitealle esitettyihin suosituksiin sekä hyväksyy esitetyn vuosiraportin 2008 toimitettavaksi edelleen komissiolle. Käsittely: Ilkka Rintala kävi läpi Pohjois-Suomen asemoitumista tilastollisesti sekä tilastojen osoittaman kehityssuunnan. Maire Mäen esittämissä tilastoissa pureuduttiin erityisesti nuorisotyöttömyyteen. Tuija Puumala esitteli miten ohjelman toteutus on edennyt ja mihin varat on pääasiassa suunnattu. Esittelyiden pohjalta pidetyissä puheenvuoroissa nousi esille mm. seuraavaa: - komission helpotuksina mm. deminimis rajan nostaminen ja EAKR:n ja ESR:n välinen ristikäyttö keskustelussa (10-15 % joustovara rahastojen välillä) - rakennerahastojen koordinointityöryhmä (ROK) käynnistänyt työnsä - MYRristä keskeinen yhteensovituselin sekä rakennerahasto että kansallisten varojen käytön osalta - kuntien mahdollisuudet osallistua hankkeisiin tulevat heikkenemään - esitetty kuntarahan laskemista ohjelmissa 15 %:iin, mikä tarkoittaa valtion vastinrahaosuuden nostamista, eli noin 30 milj. lisäystä valtion vuosittaiseen talousarvioon - valittu strategia koetaan edelleen oikeaksi, eikä sitä ole tarvetta tässä vaiheessa muuttaa - ESR:n osalta ollaan sekä toimintalinjakohtaisia että hallinnonalakohtaisia prosenttiosuuksia laittamassa kellumaan, myös alueosioiden maakunnalliset osuudet on syytä laittaa uudelleen tarkasteltavaksi, kuten myös valtakunnalliset kehittämisohjelmat - nuorisotyöttömyys huolestuttavaa erityisesti keskiasteelta valmistuneilla (tilanne huonontunut selkeästi), seuranta ja nopea reagointi tärkeä

10 10 Komission edustajan Alain Roggerin ja Virve Vimparin keskeiset viestit: o kyseessä 7 vuoden pitkäjänteinen ohjelma, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle; myös nykyisen talouskriisin yli o valittu strategia kuulostaa oikeaan osuneelta, mutta sitä on kuitenkin hyvä tarkastella matkan varrella o P-S ohjelman edennyt olosuhteet huomioon ottaen hyvin o ohjelman vaikuttavuutta (myös pitkällä tähtäimellä) ja tuloksellisuutta tulee vaalia ja pitää aktiivisuuta edelleen yllä o monitasoisen yhteistyön hakeminen sekä toteuttajien, rahoittajien, hallintoviranomaisen että komission kesken tärkeää o täydentävyys EU ja kansallisten ohjelmien välillä tärkeää o joustavia tapoja käyttöön tavoitteiden saavuttamiseksi o vuosiraportti palvelee ohjelman toteutuksen suuntaamista jatkossa o jatkossa enemmän laadullista ja määrällistä analyysia kansallisen ja Lissabonin strategia toteutukseen o riskianalyysin kehittäminen ja seuranta jatkossa mukaan raporttiin o komission antaa tarkemmat kommenttinsa raporttiin saatuaan englanninkielisen käännöksen raportista käyttöönsä Varsinaiset vuosiraporttitekstiin liittyvät kommentit: - vuosiraportin ympäristöosiossa vielä kehitettävää jatkossa (Suomen luonnonsuojeluliiton edustajan toive) - ESR ja EAKR yhteensovituskohtaan (s 51) kaivattiin täydennystä (ei vastaa Lapin lääninhallituksen näkemystä), sovittiin, että koordinaattori ja Lapin lh edustaja muotoilevat tekstin Päätös: Merkittiin esittelyt ja käyty keskustelu tiedoksi. Hyväksyttiin esitetty vuosiraportti toimitettavaksi komissiolle (pöytäkirjan liitteenä)

11 11 6) ESR OHJELMAKATSAUS / YHTEENSOVITUS EAKR OHJELMAN KANSSA Pohjois-Suomen ESR ohjelmatyön koordinoinnista vastaavan Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen edustaja, työllisyys- ja yrittäjyys vastuualueen päällikkö Maire Mäki käy läpi koordinoivan TE-keskuksen näkemyksiä ESR ohjelmatyöstä ja yhteensovituksesta EAKR ohjelmaan. Esitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi. Käsittely: Kuultiin Maire Mäen esittely, jossa nousi keskeisenä esille mm.seuraavaa: o valtakunnalliset kehittämisohjelmat kattavia ja ajassa o OPM:n hallinnonalan osalta koottua tietoa vaikeasti saatavilla valtakunnallisen osion rahoituksen ja toimenpiteiden kohdentumisesta o valtakunnallinen osio koettu yliorganisoituneeksi (toimijoilta saadun palautteen mukaan) o toimenpiteiden riittävä kohdentuminen entisille tavoite 6 alueille haateellista o N+2 haastava saavuttaa o vaadittava kuntarahoitusosuus nähty ongelmalliseksi; vaateen pienentäminen tervetullut o yhteensovituksessa maakuntaohjelman, MYAKkien,,maakunnittaisten teemaryhmien, MYRrin ja sen sihteeristön, TE-keskuksen hankeryhmien jne rooli merkittävä o samoin toimijoiden ja yritysten informointi sekä esim. kohdennetut haut o hanketoimijoiden välisen yhteistyön haittana toimijoiden välinen kilpailu o johtaako eriyttämisvaateet siihen, että ne joilla on tietoa, eivät ole sovittamassa yhteen eri toimia? Päätös: Merkittiin kuultu alustus ja käyty keskustelu tiedoksi.

12 12 7) MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN TILANNEKATSAUS JA YHTEENSOVITUS EAKR -OHJELMAAN Pohjanmaan TE-keskuksen maaseudun- ja energia vastuualueenkokkolan yksikön päällikkö Sirkku Wacklin käy läpi alueen näkemyksiä maaseudun kehittämisohjelman toteutuksesta sekä yhteensovituksesta EAKR ohjelmaan Esitys: Seurantakomitean merkitsee tiedoksi. Käsittely: Sirkku Wacklin esitteli asian. Esittelyssä nousi keskeisenä esille seuraavaa: o maaseutuohjelma lähtenyt hyvin hitaasti ja vaivalloisesti liikkeelle o asetettu remonttiryhmän selvittämään maaseutuohjelman toteutuksen ongelmia ja ongelmien ratkaisuehdotuksia o TE-keskuksen näkökulmasta maaseuturahastosta ja EAKR-ohjelmasta rahoitettavan yritystukirahoituksen yhteensovitus on selkeytynyt edelliseen ohjelmakauteen verrattuna (TE-keskus-organisaatiouudistuksen yhteydessä maaseuturahaston mikroyritystukien käsittely siirrettiin työllisyys- ja yrittäjyysvastuualueelle, maaseuturahaston sekä EAKR-rahaston yritystukihakemukset käsitellään säännöllisesti yhteisessä yritystukitiimissä / yritysryhmässä., tukipäätökset tehdään edelleen maaseutu- ja energiavastuualueella) o Käytäntö on osoittanut, että em. toimintatapa tuo hakemusten käsittelyyn lisäarvoa sekä lisää luontevaa tiedonkulkua yritystutkijoiden kesken o entisiä yritysosaston asiakkaista siirtynyt huomattava osa maaseutu ja energia vastuualueen hakijoiksi (K-P:lla esim 65 %) o muina yhteisinä kohteina mm. matkailun, laajakaistahankkeiden ja kylien elinvoimaisuuden tukeminen Keskusteluissa esille nousi mm. laajakaistahankkeiden rahoitus. Kaupallisesti kannattamattomienverkkojen rakentamisen pilottihankkeet rahoitetaan EAKR ohjelmasta v ja maaseutuohjelman kautta verkkojen rakentamista on mahdollista rahoittaa v Vaadittavaa kuntarahaa pidettiin epärealistisena. Päätös: Merkittiin esittely ja käyty keskustelu tiedoksi.

13 13 8) TARKASTUSVIRANOMAISEN TOIMINNAN ESITTELY Ylitarkastaja JHTT Martti Kiviranta valtiovarainministeriöstä esittelee tarkastusviranomaisen tehtäviä ja toimintaa. Esitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi. Käsittely: Martti Kivirannan esittelyssä nousi keskeisenä esille mm. seuraavaa: - sekä EAKR että ESR valvontajärjestelmäkuvaukset tulleet hylkynä takaisin komissiosta (sisältäneet varauksia) - järjestelmätarkastuksia tehty muutamiin kaupunkeihin (P-S:sta Oulu), joista alustavina huomioina mm. seuraavaa: - eriyttäminen ongelmallista (ei löydy riittävää määrää väkeä) - paikanpäällä varmennuksia ei vielä juurikaan tehty - ohjausryhmien osalta epäselvyyttä (asettaminen, pöytäkirjat jne.) - EURAn keskeneräisyys näkyy - hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvauksissa päivitystarvetta - hanketarkastuksia ei vielä käynnistetty Keskustelua herätti mm. valtiontalouden tarkastusviraston ja controller - yksikön työnjako. Kivirannan mukaan päävastuu rakennerahastotoiminnan tarkastuksesta on controller yksiköllä, mutta valtiontalouden tarkastusvirastolla on myös oikeus tehdä tarkastuksia. Päätös: Merkittiin kuultu esittely tiedoksi.

14 14 9) FINNVERAN ROOLI OHJELMATYÖSSÄ/PÄÄOMASIJOITUSTOIMINTA Viimeaikaisissa keskusteluissa on noussut esille Finnveran rooli ohjelmatyössä ja erityisesti pääomasijoitustoiminnan mukaan ottaminen rakennerahastotoimintaan. Pohjois-Suomen EAKR seurantakomitean sihteeristö on käsitellyt asiaa kokouksessaan , ja todennut, ettei näe pääomasijoitustoiminnan mukaan ottamista Pohjois-Suomen EAKR -ohjelmatyöhön ajankohtaisena. Veraventure Oy on Finnvera Oyj:n pääomasijoitusyhtiö, joka perustettiin huhtikuussa 2003 vastaamaan osaltaan osakeyhtiömuotoisten alueellisten rahastojen sijoitustoiminnasta ja toiminnan kehittämisestä. Yhtiön toimintaa ohjaavat kauppa- ja teollisuusministeriön linjaukset alueellisesta pääomasijoitustoiminnasta ja konsernin harjoittamasta pääomasijoitustoiminnasta sekä emoyhtiön asettamat tavoitteet. Alueellisessa pääomasijoitustoiminnassa Veraventure Oy:n tavoitteena on tukea ja edistää alueellista elinkeinopolitiikkaa yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa, täydentää rahoitusmarkkinoita oman pääoman ehtoisessa rahoituksessa, varmistaa potentiaalisten kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia ja täydentää Finnvera Oyj:n rahoitusinstrumentteja ja -osaamista. Veraventure Oy toimii rahastojen rahasto -periaatteella ja tekee sijoituksia alueellisiin osakeyhtiömuotoisiin rahastoihin. Veraventure Oy toimii tiiviissä yhteistyössä Finnvera Oyj:n, rahastoihin sijoittavien tahojen, rahastojen hallinnointiyhtiöiden ja muiden yritysrahoitusmarkkinoiden toimijoiden kanssa. Ylitarkastaja Ilkka Korhonen työ- ja elinkeinoministeriön konserninohjausyksiköstä esittelee asiaa. Paikalla on myös Erkki Välttilä Veraventuresta kommentoimassa tarvittaessa asiaa. Esitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi sekä esittää omat kannanottonsa asiaan. Käsittely: Ilkka Korhonen esitteli asiaa ja tarkentavia näkemyksiä esittivät ja kysymyksiin vastasivat myös Jussi Yli-Lahti TEMistä ja Erkki Välttilä Veraventuresta - toiminta voitaisiin rahoittaa esim. ylibuukkausvaroista (20 %) - rahoitus AVERAn kautta (ei alueellisten riskisijoittajien) - lopullinen päättäminen asiasta kuuluu MYRreille - kyse noin 2 % volyymista koko rakennerahastovaroista - alueen edustus voidaan ottaa mukaan AVERAn hallitukseen Keskusteluissa nousi esille mm. seuraavaa: - alustavasti P-S:ssa suhtauduttu varauksellisesti - sijoittajia jo olemassa erityisesti Oulun alueella (kilpailu?)

15 15 - kokeiltu jo edellisellä kaudella; Lapissa ollut toimiva vain matkailussa, heikot kokemukset muista - irtaantumisaika ja tuottovaade olennaisia; vaateiden täytyy olla selkeästi pienemmät kuin kansallisessa rahoituksessa - päätösvalta valuu alueen ulkopuolelle - tulisi olla joustava (nopea rahan liikkuminen, ei byrokratiaa yritysten niskaan) -kauppakamarin tekemässä kyselyssä yritykset eivät olleet kovin innokkaita asian suhteen (lisätietoa kaivataan) TEM on valmistelemassa asiaa koskevaa kirjeettä maakunnan yhteistyöryhmille. Päätös: Merkittiin kuultu esittely ja käyty keskustelu tiedoksi.

16 16 10) KANSALLINEN VARAUS ÄKILLISIIN RAKENNEMUUTOKSIIN Pohjois-Suomen EAKR seurantakomitean sihteeristö on kokouksessaan ottanut kantaa rakennerahasto-ohjelmista tehtyyn kansalliseen varaukseen äkillisiin rakennemuutoksiin. Valtioneuvosto on päätöksellään tehnyt asetusmuutoksen, jolla on poistettu rakennerahastoasetuksesta 3 %:n yläraja varauksesta äkillisiin rakennemuutoksiin. Vuosina varaus on ollut 3 % ja vuonna 2009 TEM on hallintoviranomaisena nostanut varauksen 3 %:sta 5 %:iin. Pohjois-Suomen maakunnat ovat yksimielisesti sitä mieltä, että EAKR -ohjelmavaroja ei tule jatkossa käyttää äkillisten rakennemuutosten hoitamiseen, vaan ne tulisi hoitaa puhtaasti kansallisin varoin. Ohjelmasta tehtävä kansallinen varaus 1) siirtää päätöksentekoa ohjelmavaroista ohjelma-alueen ulkopuolelle 2) vääristää toimintalinjakohtaisen rahoituskehyksen toteutumista 3) vääristää maakunnittaisten rahoituskehysten toteutumista 4) vaikuttaa Lissabonin strategian toteutumiseen 5) vaikeuttaa ohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista 6) hidastaa ohjelman toimeenpanoa Sihteeristö korostaa lisäksi, ettei reservin käyttäminen ja sen nostaminen 3 %:sta ole mahdollista ilman seurantakomitean hyväksyntää. Esitys: Seurantakomitea esittää oman kannanottonsa asiaan ja tekee tarvittavat esitykset asian eteenpäin viemiseksi. Käsittely: Pauli Harju alusti maakuntien näkemystä asiasta. Lähinnä kritisointi kohdistuu menettelytapaan, jolla kehittämisvaroja on ilman alueen tai seurantakomitean käsittelyä lisätty äkillisten hoitoon; mm. yläraja asetuksesta poistettu. Muutoinkaan menettelyä ei pidetä tarkoituksenmukaisena. Puheenjohtaja totesi menettelyn vuosien osalta menevän suunnitellulla tavalla (budjettimenettely) ja varauksen olevan 5 % v osalta. TEM on jättänyt asiasta virallisen kysymyksen komissiolle ja näkee asian kansallisena toimeenpanona. Komission lopullista tulkintaa ei ole vielä saatu (toimitetaan alueille tiedoksi, kun saadaan). Päätös: Merkittiin tiedoksi.

17 17 11) POHJOIS-SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMAN VUODEN 2009 TEKNISEN TUEN JAKO JA INDIKATIIVINEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki on koko ohjelmakaudella ohjelma-asiakirjan mukaan euroa, joka on 4,0 % ohjelman EAKR-rahoituksesta. Kansallinen rahoitusosuus huomioiden teknistä tukea on käytettävissä ohjelmakauden aikana 24,902 miljoonaa euroa. EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen suhde on 50/50. Nyt jaettava Pohjois-Suomen EAKR- toimenpideohjelman tekninen tuki vuodelle 2009 on yhteensä euroa (EAKR-osuus). Esityksen mukaan vuoden 2009 teknisen tuen EAKR-varoista suunnataan maakuntien käyttöön yhteensä euroa. Kaikille ohjelmille yhteisiin kuluihin (seurantajärjestelmän rakentaminen, tarkastus, arviointi, viestintä) sekä ministeriöiden käyttöön osoitetaan yhteensä euroa. Ohjelman koordinaatiotyöhön osoitetaan erikseen euroa. Ohjelma-alueen viranomaisten laatimien indikatiivisten käyttösuunnitelmien mukaan valtaosa teknisestä tuesta (n. 83,6 %) käytetään ohjelman toimeenpanoon ja hallinnointiin. Viestinnän osuus on 5,3 % ja seurannan 5,5 %. Tarkastustyöhön varataan yhteensä 4,7 % ja arviointiin 0,9 % ohjelman teknisestä tuesta. Esityslistan mukana jaetussa liitteessä esitetään vuoden 2009 teknisen tuen indikatiivinen käyttösuunnitelma taulukkomuodossa sekä sanallisin kuvauksin maakunnittain ja ministeriöittäin sekä ohjelmakoordinaation osalta. Esitys: Hyväksytään ohjelman vuoden 2009 teknisen tuen jako ja indikatiivinen käyttösuunnitelma esityksen mukaisesti (liite). Käsittely: Johanna Osenius esitteli asian. Päätös: Hyväksyttiin vuoden 2009 teknisen tuen jako ja indikatiivinen käyttösuunnitelma esityksen mukaisesti (pöytäkirjan liitteenä).

18 18 12) POHJOIS-SUOMEN EAKR VIESTINTÄSUUNNITELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2009 Pohjois-Suomen EAKR ohjelma-asiakirjan mukaan viestintäsuunnitelman vuosittaiset toteuttamissuunnitelmat hyväksytetään seurantakomitealla. Pohjois-Suomen viestintätyöryhmä on käsitellyt vuoden 2009 EAKR toimeenpanosuunnitelman kokouksessaan ja se on jaettu esityslistan mukana. Esitys: Seurantakomitea hyväksyy P-S EAKR ohjelman viestinnän toimeenpanosuunnitelman vuodelle Käsittely: Tuija Puumala esitteli lyhyesti suunnitelman. Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti (pöytäkirjan liitteenä).

19 19 13) ITÄMERI -STRATEGIA Joulukuussa 2007 Eurooppa-neuvosto antoi EU:n komissiolle tehtäväksi laatia Euroopan unionin sisäinen Itämeri-strategia kesäkuuhun 2009 mennessä, jolloin se voitaisiin hyväksyä Ruotsin EU-puheenjohtajuuskaudella syyskaudella Itämeren ympäristöhaasteiden ratkaiseminen on yksi strategian tärkeimmistä kohdista. Suomi on tukenut ajatusta EU:n Itämeri-strategian laatimisesta ja osallistuu aktiivisesti sen muotoiluun ja toteuttamiseen. Suomen kanta on, että EU tarjoaa erilaisten ohjelmien, rahoituksen ja muiden välineiden kautta uusia mahdollisuuksia myös Suomen Itämeri-politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi on korostanut hyvin toimivan pohjoisen ulottuvuuden politiikan ja EU:n sisäisen Itämeri-strategian suhdetta. Se tarkoittaa Venäjän osallistumista laajempaan Itämeren piirissä tehtävään yhteistyöhön erityisesti ympäristö- ja meriturvallisuuskysymyksissä. Suomessa nähdään, että pohjoinen ulottuvuus tarjoaa konkreettisia välineitä EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin väliselle yhteistyölle alueella. Lisäksi Suomi on korostanut jo olemassa olevien alueellisten neuvostojen hyödyntämistä koko Itämeren alueen yhteisessä kehittämisessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia eri rahoitusmuotoja on tarkasteltava kokonaisuutena, jotta niitä voidaan käyttää koordinoidusti. Useat toimenpiteistä eivät vaadi erillistä rahoitusta, sillä ne liittyvät toimintatapoihin ja jo toteutettavan toiminnan tehostamiseen. Muutoin strategian sisältämät toimet voidaan rahoittaa eri rahoituslähteitä käyttäen: yhteisöbudjetista, rakennerahastoista, kansallisesta ja yksityisestä rahoituksesta sekä kansainvälisistä rahoituslaitoksista. Suomi jatkaa aktiivista toimintaa Itämerta ja sen aluetta koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä komission, EU:n jäsenmaiden ja Itämeren rantavaltioiden ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Itämeri-strategia julkistettaneen kesäkuun 2009 aikana. Komission edustaja Alain Roggeri käyttää asiaan liittyvän puheenvuoron Esitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi. Käsittely: Kuultiin Alain Roggerin alustus asiasta. Roggerin puheenvuorossa korostui erityisesti Pohjois-Suomen rooli korkean teknologian ja huipputason tutkimuksen alueena ja anti Itämeri strategian toteuttamiseen tätä kautta, ei niinkään suora rahoituksellinen panostus. Pohjois-Suomen osalta keskeistä on - todellisten Itämeri strategiaa tukevien hankkeiden tunnistaminen hankemassasta ja näiden korvamerkintä - tunnistettujen hankkeiden luokittelu; onko hanke sellainen, jonka tavoite toteutuu P- S omin voimin vai yhdessä muun jäsenmaan kanssa - vastuiden määrittäminen Itämeri strategian seurannassa

20 20 Kyseessä on vielä melko uusi asia, jota ollaan vasta markkinoimassa alueille. Itämeri kysymyksellä tullee kuitenkin olemaan keskeinen rooli tulevalla EU ohjelmakaudella. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

21 21 14) MUUT AJANKOHTAISET/ARVIOINTI Rakennerahasto-ohjelmien arviointi Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt 15.5.mennessä rakennerahastojen arviointia koskevat tarjoukset. Arvioitsijoiden valintaa ei ole vielä listan lähtöhetkellä suoritettu. Johanna Osenius työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo kokouksessa tarkemmin valinnasta sekä arviointityön etenemisestä ja aikataulusta. Esitys: Merkitään tiedoksi arviontyön tilanne sekä muut esille otetut ajankohtaiset asiat. Käsittely: Arviointiin liittyen puheenjohtaja totesi mm. seuraavaa: - arvioitsijat on kilpailutettu ja myös valittu - sopimukset tehtäneen kesäkuun aikana - ensimmäiset arviointityön tulokset kuullaan seuraavassa seurantakomiteassa - ensimmäisenä tarkastelukohteena on ohjelman valintakriteerit Päätös: Merkittiin tiedoksi.

22 22 15) SEURANTAKOMITEAN SEURAAVA KOKOUS Esitys: Päätetään seurantakomitean seuraavan kokouksen ajankohdasta. Päätös: Ei päätetty tarkemmin seuraavan kokouksen ajankohtaa (pidetään marrasjoulukuussa 2009) Puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä kertoi siirtyvänsä syksyllä työskentelemään Brysseliin Suomen pysyvään EU-edustustoon. Lintilä kiitti seurantakomiteaa hyvästä yhteistyöstä ja toivotti menestystä ohjelmatyölle.